13.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 353/36

(1)

Metalls Verkstadsklubb vid Componenta Alvesta AB, Ruotsi, ilmoitti komissiolle 10 päivänä maaliskuuta 2004 päivätyllä kirjeellä, että Karkkilan kaupunki oli tehnyt Karkkilassa sijaitsevan Componenta Oyj:n kanssa kaupan, johon se epäili sisältyvän valtiontukea. Näiden tietojen perusteella komissio pyysi Suomea selvittämään asiaa. Suomi toimitti 22 päivänä kesäkuuta 2004 päivätyllä kirjeellä komissiolle pyydetyt selvitykset.

(2)

Komissio ilmoitti 19 päivänä marraskuuta 2004 päivätyllä kirjeellä Suomelle päätöksestään aloittaa epäillyn tuen osalta EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely.

(3)

Komission päätös menettelyn aloittamisesta on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (2). Komissio pyysi asianomaisia toimittamaan toimenpidettä koskevat huomatuksensa.

(4)

Komissio ei ole saanut huomautuksia asianomaisilta.

(5)

Componenta Oyj, jäljempänä ’Componenta’, on kansainvälisesti toimiva metalliteollisuuden yritys, jonka päätoimipaikka on Karkkilassa. Sillä on tuotantolaitoksia Suomessa, Alankomaissa ja Ruotsissa. Yrityksen 316 miljoonan euron liikevaihdosta vuonna 2004 valtaosa tuli Pohjoismaista ja Keski-Euroopasta. Konsernin henkilöstömäärä on noin 2 200.

(6)

Epäilty tuki myönnettiin Componentalle joulukuussa 2003 ja se muodostui kahdesta toimenpiteestä. Yhtäältä Componenta sai tukea kaupassa, jolla Karkkilan kaupunki, jäljempänä ’Karkkila’, osti 50 prosenttia Karkkilan Keskustakiinteistöt Oy -nimisen kiinteistöyhtiön, jäljempänä ’KK’, osakkeista. KK:n omistivat puoliksi Karkkila ja Componenta. Toisaalta Karkkila myönsi KK:lle korottoman lainan, jolla KK maksoi takaisin samansuuruisen lainan, jonka Componenta oli myöntänyt sille vuonna 1996. Kokonaiskauppahinta oli 2 383 276,50 euroa (713 092,50 euroa osakkeista ja 1 670 184 euroa lainan takaisinmaksun muodossa) (3).

(7)

Osakkeista maksettu hinta perustui yrityksen arvioituun nettoarvoon (varat, joista vähennetty velat), joka jaettiin kahdella, koska Componenta omisti KK:sta 50 prosenttia. Kun KK:n nettoarvoksi laskettiin 1 495 918 euroa, osakkeiden 50 prosentin osuuden arvo oli siten 747 958 euroa. Osakkeiden hinta asetettiin hieman alhaisemmaksi 713 092,50 euroon.

(8)

Karkkilan (ostaja) ja Componentan (myyjä) välisessä kauppasopimuksessa todettiin lisäksi seuraavaa:

(9)

Kauppasopimuksen liitteessä 1 todettiin, että Componenta yhdistää konsernin kahden valimon (Ruotsissa sijaitsevan Alvestan valimon ja Karkkilan valimon) toiminnot, että nämä kaksi alhaisella käyttöasteella toimivaa yksikköä yhdistetään, että on toteutettava analyyseja, jotta voidaan päättää valimon sijaintipaikasta ja aloittaa työnantaja- ja työntekijäpuolen väliset neuvottelut Alvestan tai Karkkilan valimon sulkemisesta ja että on välttämätöntä suunnitella yksityiskohtaisesti uutta valimoa ja koneiden siirtoa toisesta valimosta. Sen vuoksi on selvää, että päätös liittyi tuotantolaitoksen siirtämiseen yhdestä sijaintipaikasta toiseen sijaintipaikkaan.

(10)

Componentan vuoden 2004 vuosikertomuksen mukaan Ruotsissa sijaitseva Alvestan valimo suljettiin toukokuussa 2004 ja sen tuotanto ja koneet siirrettiin Karkkilaan. Yritykseltä saatujen tietojen mukaan tuotannon lopettamisesta Ruotsissa ja Suomeen tehdystä investoinnista aiheutuneet kustannukset olivat yhteensä 13 miljoonaa euroa.

(11)

Suomen mukaan Componentan ja Karkkilan välinen kauppa toteutettiin markkinaehdoin eikä siihen sisältynyt tukea. Päätöksessään muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta komissio epäili kuitenkin sitä, toteutettiinko Karkkilan ja Componentan välinen kauppa markkinaehdoin. Se totesi, että kauppahinnan ylittäessä osakkeiden markkina-arvon olisi kyse tuesta Componentalle. Tuen määrä olisi erotus, joka saadaan vähentämällä Karkkilan Componentalle maksamasta 2,4 miljoonan euron hinnasta se hinta, jonka yksityinen sijoittaja olisi valmis maksamaan osakkeista.

(12)

Komission mukaan edellä mainitut kauppasopimuksen ehdot olivat lisäksi selvä merkki siitä, että kauppaa ei toteutettu markkinaehdoin, vaan että se oli korvausta Componentan Karkkilan alueella tekemistä uusista investoinneista, jotka olivat yhteydessä Alvestan valimon sulkemiseen.

(13)

Ostettuaan Componentan omistamat KK:n osakkeet Karkkila päätti lopettaa KK:n ja siirtää maa-alueet kaupungille.

(14)

Koska KK:n ainoa merkittävä omaisuus oli sen maaomaisuus, Suomi on selvittänyt tarkemmin, kuinka KK:n omistamat maa-alueet arvostettiin osakkeiden hintaa määritettäessä.

(15)

Komissio pyysi Suomea arvioimaan KK:n omistamien maa-alueiden markkina-arvon kaupantekohetkellä. Suomi vastasi, ettei tämä ollut tarpeen, koska Karkkila ja Componenta olivat pyytäneet kiinteistönvälittäjää arvioimaan kaupan kohteena olevia maa-alueita vastaavien maa-alueiden arvon, minkä vuoksi markkina-arviointi oli jo suoritettu.

(16)

Suomi kiistää komission väitteen, että kauppasopimuksen ehto, jonka mukaan Karkkila ostaa KK:n osakkeet Componentalta ainoastaan sillä edellytyksellä, että Componenta investoi uusiin tuotantolaitoksiin (siirtämällä Ruotsissa sijaitsevan Alvestan valimon Karkkilaan), olisi merkki siitä, että kauppaa ei toteutettu markkinaehdoin. Suomi perusteli lauseketta sillä, että Componentan toimintojen lisääntyminen Karkkilassa olisi kaupungin etujen mukaista, sillä se lisäisi kaupungin tuloja. Se lisäisi myös kiinteistöjen kysyntää ja sen vuoksi nostaisi KK:n omistamien maa-alueiden arvoa. Muussa tapauksessa Karkkilalla ei olisi ”tarvetta” kaupan toteuttamiseen.

(17)

Suomi vastasi komissiolle, ettei Componenta ollut yrittänyt löytää osakkeille toista ostajaa, koska Karkkilalla oli etuosto-oikeus osakkeisiin markkinahintaan, jos Componenta haluaisi myydä KK:n osakkeensa.

(18)

Lainan osalta Suomi vahvistaa, että Componentan osakaslainan maksaminen takaisin Karkkilan KK:lle myöntämillä uusilla varoilla oli kiinteä osa Karkkilan ja Componentan välistä osakekauppaa ja että ”kokonaiskauppahinta” muodostui osakkeista maksetusta hinnasta ja lainan takaisinmaksusta.

(19)

Tältä osin Suomi väittää, että laina myönnettiin markkinaehdoin, sillä Componentan osakkeista maksetun hinnan ja lainan muodossa saama kokonaissumma, 2,37 miljoonaa euroa, oli vähemmän kuin puolet KK:n markkina-arvosta. Lisäksi Suomi väittää, että KK:n taloudellinen tilanne oli parantunut vuodesta 1996, jolloin Componenta myönsi lainan KK:lle.

(20)

Perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan mukaan valtion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu yhteismarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Euroopan yhteisöjen tuomioistuinten oikeuskäytännön mukaan vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kauppaan toteutuu, jos tuensaajayritys harjoittaa taloudellista toimintaa, johon sisältyy jäsenvaltioiden välistä kauppaa.

(21)

Componentan toimintoihin sisältyy jäsenvaltioiden välistä kauppaa. Näin ollen yritykselle myönnetty tuki kuuluisi EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan. Alue- ja paikallisviranomaisten myöntämä taloudellinen tuki sisältyy valtion varoihin (4).

(22)

Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta tekemässään päätöksessä komissio totesi, että tuen määrä on erotus, joka saadaan vähentämällä osakkeiden 2,37 miljoonan euron kauppahinnasta hinta, jonka yksityinen sijoittaja olisi valmis maksamaan osakkeista.

(23)

Komissio toteaa, että kokonaiskauppahinta muodostui kahdesta osasta. Yhtäältä Componenta sai osakkeista 0,7 miljoonaa euroa käteisenä ja toisaalta sille maksettiin takaisin 1,67 miljoonaa euroa, jonka se oli myöntänyt lainana KK:lle. Yhteensä Componenta sai kaupasta 2,37 miljoonaa euroa. Näitä molempia osia arvioidaan erikseen.

(24)

Komissio toteaa, että Componenta olisi vaihtoehtoisesti voinut siirtää valimotoimintonsa Karkkilasta Alvestaan. Sen vuoksi on ymmärrettävää, että Karkkila on voinut olla huolestunut mahdollisuudesta menettää tuotantolaitokset ja siten työpaikat.

(25)

Voi olla totta, että maa-alueiden kysyntä lisääntyisi, jos suuri työnantaja kaupungissa laajentaisi toimintojaan niiden supistamisen sijasta. Se, että KK:n osakkeiden ostaminen ja lainan myöntäminen KK:lle oli sopimuksessa yhdistetty Componentan investointipäätökseen ja että kaupungilla oli jopa oikeus peruuttaa koko kauppa, jos Componenta ei tekisi luvattuja investointeja Karkkilaan, todistaa, että kaupungin päätös tehdä kauppa Componentan kanssa ei perustunut pelkästään KK:n markkina-arvoon vaan myös muut seikat vaikuttivat siihen.

(26)

Yhteisöjen tuomioistuimen vahvistaman markkinataloudessa toimivan sijoittajan periaatteen mukaisesti markkinataloudessa toimiva sijoittaja ottaa päätöstä tehdessään huomioon odotettavissa olevan tuoton jättäen kaikki yhteiskunnalliset sekä aluepoliittiset ja alakohtaiset näkökannat huomioon ottamatta. Koska Componentan investointi uuteen tuotantolaitokseen oli välitön edellytys tarkasteltavana olevan kaupan toteuttamiselle, voidaan päätellä, että Karkkilan toiminta ei vastannut markkinataloudessa toimivan sijoittajan periaatetta. Jos verotulojen ja yleisen hyvinvoinnin lisääntyminen kaupungissa hyväksyttäisiin markkinataloudessa toimivan sijoittajan huomioon ottamiin seikkoihin, kaupungin rooli julkisena viranomaisena ja KK:n kaupallisena omistajana sekoittuisivat.

(27)

Komissio panee vielä merkille, että Karkkilan kaupunginvaltuusto totesi 1 päivänä syyskuuta 2003 pitämässään kokouksessa, että Componentan kanssa tehty kauppa liittyy suoraan Componentan päätökseen investoida Karkkilaan ja että Karkkilan ostaessa KK:n osakkeet Componentalla on tarvittavat varat investoinnin tekemiseksi Karkkilan valimoon.

(28)

Nämä seikat tukevat jäljempänä esitettyä komission päätelmää, että kauppaa ei toteutettu markkinaehdoin.

(29)

KK:n osakkeista maksettu hinta muodostaa osan Karkkilan ja Componentan välisestä kaupasta. Osakkeista maksetun hinnan osalta on tarkasteltava sitä, oliko se markkinaehtoinen.

(30)

Suomi on perustellut KK:n osakkeiden hintaa KK:n omaisuuden nettoarvolla. Tarkasteltavana olevassa kaupassa ei kuitenkaan ole kyse itse kiinteistön myynnistä vaan yrityksen osakkeiden hankinnasta. Tällaista sijoitusta tehdessään markkinataloudessa toimiva sijoittaja käyttäisi markkinahinnan arvioinnin perustana pääasiassa sijoituksesta odotettavissa olevaa tuottoa. Tämä johtuu siitä, että markkinataloudessa toimiva sijoittaja sijoittaa voittojen eli sijoituksesta odotettavissa olevan tuoton vuoksi. Sen vuoksi markkinataloudessa toimiva sijoittaja olisi ottanut huomioon osakkeiden ja sijoitetun pääoman vuotuisen tuotto-odotuksen nähdäkseen, voiko sijoituksesta odottaa kohtuullista tuottoa verrattuna muihin sijoitusvaihtoehtoihin.

(31)

Muutaman viime vuoden tulosten perusteella KK:hon tehdyn sijoituksen tuotto on selvästi negatiivinen. Ei myöskään ole merkkejä tilanteen paranemisesta tulevaisuudessa. Suomi ei ole toimittanut sellaista KK:n liiketoimintasuunnitelmaa, jonka mukaan suunnitteilla olisi toimenpiteitä kannattavuuden parantamiseksi, eikä Suomi ole edes väittänyt, että Karkkila olisi odottanut voittojen ja tuoton paranevan.

(32)

Negatiiviset tulokset johtuvat siitä, että KK oli selvästi vaikeuksissa, sen maa-alueiden kysyntä oli heikkoa ja sen maa-alueistaan saamat tulot olivat vähäisiä. Yritys oli tehnyt tappiota neljän viime vuoden ajan, sen myynti oli erittäin vähäistä, se ei pystynyt jakamaan osinkoa ja oli epävarmassa taloudellisessa tilanteessa. Voidaan myös lisätä, että tämä vaikea taloudellinen tilanne jatkui, vaikka yritykselle myönnettiin korottomia lainoja. Jos se olisi rahoittanut toimintonsa tavanomaisilla korollisilla lainoilla, tilanne olisi ollut vielä pahempi. Aikaisemman kokemuksen perusteella ja koska yrityksen taloudellisen tilanteen paraneminen ei näyttänyt mahdolliselta, markkinataloudessa toimiva sijoittaja ei olisi voinut odottaa minkäänlaista tuottoa sijoitukselleen ostaessaan KK:n osakkeet. Tämän perusteella komissio katsoo, että KK:n osakkeiden arvo oli nolla.

(33)

Tätä päätelmää vahvistaa se, että KK:n toiminta rahoitettiin suuressa määrin kahdella korottomalla osakaslainalla, kuten edellä selitetään. Tämä merkitsee sitä, että osakkeiden siirtyessä uudelle omistajalle myös korottomien lainojen olisi pitänyt siirtyä niiden mukana, mitä markkinataloudessa toimiva sijoittaja ei olisi hyväksynyt, kuten jäljempänä selitetään.

(34)

Kuten edellä jo todettiin, ratkaiseva tekijä on pitkän aikavälin tuotto-odotus, joka voi poiketa edeltävien vuosien todellisesta tuotosta. Markkinataloudessa toimiva sijoittaja ottaisi kuitenkin huomioon myös aikaisemmat tulokset. Tuotto-odotuksen osalta ratkaiseva seikka on se, olisiko kohtuullista odottaa, että KK saa riittävästi tuloja myymällä ja vuokraamalla tontteja. Tämä on yhteydessä kiinteistön kokonaisarvon määritykseen, kuten jäljempänä todetaan.

(35)

Suomi selitti, että osakkeiden arvostuksen perusteena käytettiin KK:n omistamien maa-alueiden arvoa. On totta, että myös markkinataloudessa toimiva sijoittaja ottaa omaisuuden nettoarvon huomioon päätöstä tehdessään. Osakkeiden arvostusta koskevat Suomen perustelut esitetään lyhyesti seuraavassa taulukossa:

Taulukko 1

KK:n arvo Suomen mukaan:

(36)

Julkisten viranomaisten tekemiin maa-alueita ja rakennuksia koskeviin kauppoihin sisältyvistä tuista annettua komission tiedonantoa  (5) ei voida soveltaa suoraan, koska kaupan kohteena eivät ole yksittäiset kiinteistöt vaan yrityksen osakkeet. Tiedonantoa voidaan kuitenkin soveltaa analogisesti tässä tapauksessa, koska komission tiedonanto, jonka tarkoituksena on varmistaa, että julkisten ja yksityisten yritysten välisiin maakauppoihin ei sisälly tukea, koskee julkisten yritysten harjoittamaa maa-alueiden myyntiä samoin kuin niiden ostoa, ja koska Suomi väittää tässä tapauksessa, että osakkeiden arvostus perustuu maa-alueiden arvoon. Tiedonannon mukaan siinä tapauksessa, että myynti tapahtuu ilman ehdotonta tarjouskilpailumenettelyä, yhden tai useamman riippumattoman arvioitsijan on suoritettava riippumaton arvio ennen myyntiä markkina-arvon vahvistamiseksi yleisesti hyväksyttyjen markkinoiden tunnuslukujen ja arviointinormien mukaisesti.

(37)

Komissio toteaa, että maa-alueiden arvoa ei määritetty ehdottoman tarjouskilpailumenettelyn perusteella. Sen vuoksi riippumattoman arvioitsijan olisi pitänyt suorittaa arviointi. On kysyttävä, vastaako Suomen suorittama arviointi tällaista riippumatonta arviota. Komissio toteaa ensiksi, että Suomen toimittamassa kiinteistönvälittäjän lyhyessä lausunnossa ei todeta selvästi, että se koskee KK:n omistamien maa-alueiden arvostusta. Tämän lausunnon merkityksellisyyttä arvioidaan tarkemmin jäljempänä.

(38)

Komissio toteaa tältä osin, että KK:n omistamat maa-alueet arvostettiin eri tavoin maa-alueen tyypistä riippuen (omakotitalotontit, rivitalo- ja kerrostalotontit, Asemansuon alue sekä puistot ja yleiset alueet). Näitä eri maa-aluetyyppejä analysoidaan erikseen.

(39)

Omakotitalotonttien arvostus perustui Karkkilan soveltamaan viralliseen neliöhintaan, joka omakotitalotonttien osalta oli 10,19 euroa/m2. Komissio toteaa, että tämä oli vähittäishinta, eli se hinta, jolla kaupunki myi tontteja yksittäisille ostajille. Suomi toimitti myös kiinteistöalan asiantuntijan lausunnon erityyppisten maa-alueiden neliöhinnoista Karkkilassa (loppuasiakkailta perittävät hinnat, siis myös tässä tapauksessa vähittäishinnat). Asiantuntija toteaa, että tällaisten tonttien neliöhinnat Karkkilassa vaihtelivat 9,43 eurosta 14,76 euroon vuonna 2003 ja että Karkkilan käyttämä hinta on lähellä tonttien markkina-arvoa, täsmentämättä tätä millään tavoin.

(40)

Komissio toteaa kuitenkin, että KK:n omistamien omakotitalotonttien arvosta ei tehty varsinaista ulkoista arviointia. Myöskään tonttien tukkuhintaa ei arvioitu. Komission mielestä on selvää, että tonttien arvo vähittäiskaupassa on huomattavasti suurempi kuin myytäessä suuria alueita maata (kuten tässä tapauksessa, jossa KK esimerkiksi omisti 80 omakotitalotonttia), jota ostajalla ei ole tarkoitus käyttää itse vaan myydä myöhemmin eteenpäin.

(41)

Sen vuoksi arviointi, jossa tietyntyyppisen maan arvioitu vähittäisarvo yksinkertaisesti kerrotaan KK:n omistamien maa-alueiden kokonaismäärällä, sisältää kaksi virhettä. Ensiksi kyseessä olevia nimenomaisia maa-aluetta ei arvioida ja toiseksi arviointi ei osoita, mitä koko maa-alueen yhdellä kertaa ostava markkinataloudessa toimiva sijoittaja olisi valmis maksamaan kaupantekohetkellä ottaen erityisesti huomioon tällaisten tonttien markkinoiden rajallisuus.

(42)

Rivi- ja kerrostalotonttien osalta, joiden arvoksi ilmoitettiin 1 136 849 euroa, Suomi viittaa kiinteistöalan asiantuntijan tekemään arviointiin. Komissio toteaa, että kiinteistöalan asiantuntijan arvion mukaan rivitalotonttien arvo on 70–80 euroa/kerrosneliömetri ja kerrostalotonttien 60–75 euroa kerrosneliömetri. Suomen käyttämä arvo oli rivitalotonttien osalta 74,02 euroa/kerrosneliömetri ja kerrostalotonttien osalta 79,56 euroa/kerrosneliömetri. Nämä luvut ovat siten kiinteistöalan asiantuntijan ilmoittamien arvojen välissä tai hieman niiden yläpuolella. Asiantuntija korostaa lisäksi, että vastaavanlaisia kauppoja on viime vuosina toteutettu vain muutama ja että kysyntä on edelleen vähäistä.

(43)

Komissio toteaa, että myös tällaisiin tarkoituksiin käytettävien tonttien osalta asiantuntija näyttää ilmoittavan vähittäishinnan eikä tukkuhintaa, joka on se hinta, jonka markkinataloudessa toimiva sijoittaja maksaisi ostaessaan koko maa-alueen yhdellä kertaa. Koska asiantuntija korostaa tämän tyyppisen maan kysynnän olevan edelleen vähäistä, komissio katsoo, että myös tämän tyyppisen maan tukkumarkkinahinta arvioitiin kaupantekohetkellä selvästi yläkanttiin.

(44)

Kaupungin keskustassa sijaitsevan maa-alueen (Asemansuo) arvioidun markkina-arvon määrittelytapa ei ole tiedossa. Kyseinen maa-alue vastaa noin puolta KK:n maaomaisuuden arvioidusta arvosta (2 358 158 euroa). Suomi käyttää arvoa rakennettavaa neliömetriä kohden (79,56 euroa) ja kertoo tämän arvon alueella, jolle on rakennusoikeus (29 640 m2). Suomen mainitsema kiinteistönvälittäjä on kuitenkin arvioinut tämän maan arvoksi 50 euroa rakennettavaa neliömetriä kohden, jolloin päästään 1 480 200 euron arvoon. Näiden arvioiden välinen ero on 877 958 euroa. Koska kyseessä on suuri yhtenäinen maa-alue, voidaan olettaa, että kiinteistöalan asiantuntijan Asemansuota koskeva arvio oli vähittäishinta, ja komissio voi sen vuoksi pitää kiinteistöalan asiantuntijan ilmoittamaa arvoa uskottavana. Suomi ei ole selittänyt millään tavoin huomattavaa eroa asiantuntijan lausuntoon verrattuna.

(45)

Komissio asettaa kyseenalaiseksi, olisiko puistokäyttöön ja yleisiksi alueiksi tarkoitetulle maalle, jonka arvoksi on ilmoitettu 491 738 euroa, annettava paljonkaan arvoa, koska tästä maasta, jota ei voida hyödyntää tuottavasti, ei saada tuottoa eikä markkinataloudessa toimiva sijoittaja sen vuoksi olisi valmis maksamaan siitä merkittävää summaa.

(46)

Edellä esitettyjen seikkojen perusteella komissio katsoo, että KK:n omistamia maa-alueita ei arvostettu oikein eikä niiden arvostus noudattanut julkisten viranomaisten tekemiin maa-alueita ja rakennuksia koskeviin kauppoihin sisältyvistä tuista annetun komission tiedonannon mukaisia arviointiperusteita.

(47)

Ainoastaan Asemansuon yliarvostuksen perusteella KK:n omistamien maa-alueiden kokonaisarvo ja siten yrityksen arvo, jos se lasketaan omaisuuden perusteella, pienenee 876 158 eurosta 619 760 euroon.

(48)

Lisäksi komissio katsoo, että omakotitalotonttien, rivi- ja kerrostalotonttien sekä yleisten alueiden ja puistoalueiden arvo arvioitiin aivan liian suureksi, koska arviointi perustui edellä mainittuihin kahteen virheeseen, toisin sanoen siihen, että kyseessä olevien nimenomaisten maa-alueiden arvoa ei arvioitu, ja siihen, että arvo ei vastannut sitä hintaa, minkä koko maa-alueen yhdellä kertaa myyvä markkinataloudessa toimiva sijoittaja saisi kaupantekohetkellä. Suomen mukaan näiden maa-alueiden kokonaisarvo oli 2 660 152 euroa. Komissio katsoo, että näiden maa-alueiden yliarvostus on yli 619 760 euroa. Tämä arvo olisi KK:n jäljellä oleva nettoarvo Suomen laskentatavan perusteella Asemansuon liian suureksi arvioidun arvon korjaamisen jälkeen. Tämän seurauksena myös tällä osakkeiden arvon laskentatavalla Karkkilan KK:n osakkeista maksama hinta oli kokonaisuudessaan tukea Componentalle.

Taulukko 2

Komission arvio KK:n osakkeiden hintaan liittyvästä tuesta

(49)

Koska KK:n osakkeita ostava sijoittaja ei voinut odottaa tuottoa pääomalleen ja koska maa-alueet oli yliarvostettu, komissio päättelee, että KK:n osakkeiden nettoarvo oli nolla euroa. Lisäksi Componenta ei edes yrittänyt löytää omistamilleen KK:n osakkeille toista ostajaa. Tämäkin seikka osoittaa Karkkilan maksaneen yli markkinahinnan, koska edes pyrkimys löytää osakkeille toinen ostaja olisi antanut mahdollisuuden määrittää niiden markkinahinta.

(50)

Komissio päättelee sen vuoksi, että sen perusteella, millaiseksi KK:n arvo yrityksenä ja sen omistamien maa-alueiden arvo määritettiin, KK:n osakkeet olivat arvottomia osakkeiden omistuksen siirtymisajankohtana ja että Karkkilan KK:n osakkeista maksama hinta (713 092 euroa) on kokonaisuudessaan tukea Componentalle.

(51)

Jos Suomi kuitenkin voi esittää todisteita siitä, että edellä kuvailtu maa-alueiden yliarvostus olisi alle 617 760 euroa, osakekauppaan sisältyvää tukea voitaisiin pienentää vastaavasti. Tällaisten todisteiden olisi perustuttava riippumattoman arvioitsijan suorittamaan tarkkaan arviointiin. Arvioitsijan on oltava hyvämaineinen henkilö, jolla on asianmukainen tutkinto tai akateeminen koulutus tai vastaava sekä riittävä kokemus ja pätevyys arvioida kyseisen tyyppisiä maa-alueita ja rakennuksia kyseisellä alueella. Arvioinnissa olisi selvitettävä KK:n omistamien maa-alueiden tukkuhinta kaupantekohetkellä eli kuinka paljon KK olisi voinut saada, jos kaikki sen maa-alueet olisi myyty kyseisenä ajankohtana markkinaehdoin.

(52)

Toisena osana Karkkilan ja Componentan välistä kauppaa Karkkila myönsi KK:lle korottoman 1,67 miljoonan euron lainan, jolla KK maksoi välittömästi takaisin lainan, jonka Componenta oli myöntänyt sille vuonna 1996. KK:lle oli vuonna 1996 myönnetty kaksi yhtä suurta lainaa samoin ehdoin. Niistä toisen myönsi Karkkila ja toisen Componenta. Lainat myönnettiin, koska KK ei kyseisenä ajankohtana pystynyt maksamaan sitoumuksiaan yksityisille velkojille. Kyseisten lainojen yhteismäärä oli 3,34 miljoonaa euroa.

(53)

Suomi väittää, että KK:n taloudellinen tilanne oli hyvä vuonna 2003. Se viittaa muun muassa KK:n vuoden 2003 vuosikertomuksen sisältämään alaviitteeseen, jossa todettiin, että KK:n omistamien maa-alueiden nykyarvo oli arviolta 5 052 459 euroa eli 1 971 845 euroa suurempi kuin maa-alueiden kirjanpitoarvo. Kuten edeltävässä jaksossa todettiin, komission arvioinnin mukaan KK:n maa-alueiden arvo ei vastannut tätä.

(54)

KK:n vuosien 2001–2003 vuosikertomuksissa annetaan seuraavat avainluvut:

(55)

Tästä taulukosta ilmenee selvästi, että maa-alueiden kysyntä on ollut erittäin vähäistä kyseisten neljän vuoden aikana. Siitä ilmenee myös, että yritys saa erittäin vähän myynti- tai vuokratuloja maa-alueistaan. On myös selvää, että yrityksen käteisvarat olivat loppumassa ja että sen tasetilanne oli epätavallinen oman pääoman ollessa jatkuvasti negatiivinen. Lisäksi voidaan todeta, että yrityksen pääasiallinen rahoitus (Karkkilan ja Componentan lainat, joiden yhteismäärä oli 3,34 miljoonaa euroa) oli korotonta. Jos lainoihin olisi sovellettu tavanomaista korkoa, sen taloudellinen tilanne olisi ollut paljon huonompi.

(56)

Näiden tietojen perusteella komissio ei yhdy Suomen lausuntoihin, joiden mukaan KK:n taloudellinen tilanne oli hyvä.

(57)

On tarkasteltava sitä, olisiko KK pystynyt maksamaan Componentalle takaisin lainansa ilman Karkkilan suorittamaa toimenpidettä.

(58)

Komissio toteaa ensiksi, että KK:n pelastamiseksi sille myönnettiin vuonna 1996 kaksi samansuuruista korotonta lainaa. Niistä toisen myönsi Componenta ja toisen Karkkila. Nämä lainat antoivat KK:lle selvän edun. Tällaisen lainan myöntänyt markkinataloudessa toimiva sijoittaja olisi vaatinut, että lainoja lyhennetään yhtä suurissa erissä molemmille lainanantajille. Sen vuoksi lainat olisi maksettava takaisin (osittain tai kokonaan) samassa suhteessa molemmille lainanantajille (Componenta ja Karkkila), jotta ei myönnettäisi etua toiselle lainanantajalle.

(59)

Koska arvioitavana olevassa kaupassa Componentalle maksettiin kokonaan takaisin sen myöntämä laina, on arvioitava, olisiko KK tavanomaisissa markkinaolosuhteissa pystynyt Componentan lainan lisäksi maksamaan takaisin myös Karkkilan lainan. Näin voidaan varmistaa, että Componentalle ei myönnetty etua. Kysymys on siis siitä, olisiko KK pystynyt saamaan markkinoilta 3,34 miljoonaa euroa osakaslainojensa takaisinmaksamiseksi.

(60)

Jos KK:ta ei olisi rahoitettu korottomilla lainoilla vaan sen olisi pitänyt maksaa 3,34 miljoonan euron lainoistaan markkinakorkoa, sen vuotuiset korkomaksut olisivat olleet vähintään 265 000 euroa. Tämä laskelma perustuu komission vuoden 2003 viitekorkoon, johon on lisätty 4 prosenttiyksikköä kuten on komission käytäntö silloin, kun kyseessä on vaikeuksissa oleva yritys (3,95 % + 4 %=7,59 % x 3,4 miljoonaa).

(61)

Ottaen huomioon yrityksen viime vuosien tulot ja sen kassatilanne KK:n olisi nopeasti lisättävä vuositulojaan voidakseen maksaa tämän suuruisen korollisen lainan korot. Koska maa-alueista ei saatu ollenkaan tai saatiin vain vähän vuokratuloja, KK olisi voinut maksaa lainansa korot ainoastaan lisäämällä nopeasti tonttien myyntiä.

(62)

Koska kiinteistöalan asiantuntijan mukaan KK:n omistamista tonteista suurimman osan (rivi- ja kerrostalotontit) kysyntä oli vähäistä eikä Asemansuon alue ollut valmis käytettäväksi, ei näytä todennäköiseltä, että KK pystyisi yllättäen lisäämään tuntuvasti vuositulojaan.

(63)

Vielä merkittävämpää on, että tällaiset maakaupat lainan korkojen maksamiseksi merkitsisivät sitä, että yritys luopuisi tärkeimmästä omaisuudestaan pelkästään korkojen maksamiseksi. Jos KK:n olisi myytävä maata vähintään 300 000 euron edestä vuodessa korkojen maksamiseksi ja tiettyjen hallinnollisten vähimmäiskustannusten kattamiseksi, sillä ei esimerkiksi 10 vuoden jälkeen käytännössä olisi omaisuutta jäljellä, mutta sillä olisi edelleen velkaa 3,34 miljoonaa euroa.

(64)

Sen vuoksi komissio päättelee, että yksinkertaisenkin laskelman perusteella on selvää, että KK ei olisi voinut korvata kahta korotonta lainaansa markkinakorkoisella lainalla. KK:n taloudellisen tilanteen vuoksi ei myöskään ole todennäköistä, että se voisi saada pienemmän markkinaehtoisen lainan, jolla se voisi maksaa takaisin osan korottomista lainoistaan.

(65)

Komissio päättelee, että toimenpide, jossa KK sai Karkkilalta korottoman 1,67 miljoonan euron lainan, jonka se käytti välittömästi Componentalta saamansa lainan takaisinmaksuun, ei noudattanut markkinataloudessa toimivan sijoittajan periaatetta ja on valtiontukea Componentalle.

(66)

Suomen toimittamien tietojen perusteella tuen määrä on arvioitavassa kaupassa Componentalle maksettu koko summa. Tämä muodostuu KK:n osakkeista maksetusta hinnasta (713 092,50 euroa) ja KK:lle myönnetystä lainasta (1 670 184 euroa), jolla se voi maksaa takaisin Componentan myöntämän lainan. Tuen kokonaismäärä on sen vuoksi 2 383 276,50 euroa. Jos Suomi kuitenkin voi esittää todisteita siitä, että maa-alueiden yliarvostus edellä kuvaillulla menetelmällä on alle 617 760 euroa, osakekauppaan sisältyvää tukea (713 092,50 euroa) voitaisiin pienentää vastaavasti.

(67)

Komissio toteaa, että sen esittämät epäilyt siitä, toteutettiinko Karkkilan ja Componentan välinen kauppa markkinaehdoin, on vahvistettu, ja Componenta sai 2 383 276,50 euroa tukea.

(68)

Komissio toteaa myös, että tämä valtiontuki oli sääntöjenvastaista, koska siitä ei ilmoitettu komissiolle.

(69)

Komissio toteaa lisäksi, että Componentan toimintoihin sisältyy jäsenvaltioiden välistä kauppaa ja että valtion varoihin lasketaan alue- ja paikallisviranomaisten myöntämä taloudellinen tuki (6).

(70)

Sen vuoksi komissio päättelee, että tuki, jonka olemassaolo on osoitettu edellä, kuuluu perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan kiellon soveltamisalaan, koska se myönnettiin valtion varoista, se uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä (Componenta) ja se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(71)

Tästä kiellosta voidaan poiketa ainoastaan, jos tukeen voidaan soveltaa jotakin perustamissopimuksen 87 artiklassa määrätyistä poikkeuksista. Koska tuen tarkoituksena oli rahoittaa uusi investointi Karkkilaan, komissio on arvioinut, olisiko Componentalle voitu myöntää alueellista investointitukea. Komissio päättelee, ettei se olisi mahdollista kahdesta syystä.

(72)

Ensiksi Karkkila sijaitsee Suomen aluetukikartassa vuosiksi 2000-2006 vahvistettujen tukialueiden ulkopuolella. Toiseksi Componenta ei ole pk-yritys Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettyyn valtiontukeen 12 päivänä tammikuuta 2001 annetun komission asetuksen (EY) N:o 70/2001 (7) liitteessä I määriteltyjen arviointiperusteiden mukaan. Componentan liikevaihto vuonna 2003 oli 178 miljoonaa euroa, kun pk-yrityksen määritelmän mukainen liikevaihto saa olla enintään 40 miljoonaa euroa. Yrityksen henkilöstömäärä oli vuonna 2003 keskimäärin 1 595 työntekijää, kun pk-yritysten arviointiperusteiden mukainen enimmäismäärä on 250 työntekijää.

(73)

Komissio päättelee myös, että tukea ei voida hyväksyä minkään muunkaan perustamissopimuksessa ja erityisesti sen 87 artiklassa määrätyn poikkeuksen nojalla. Sen vuoksi sääntöjenvastainen tuki ei sovellu yhteismarkkinoille ja se on perittävä takaisin korkoineen.

(74)

Komissio katsoo, että Suomi on toteuttanut yhteensä 2 383 276,50 euron suuruisen tuen sääntöjenvastaisesti vastoin perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohtaa. Karkkilan kaupunki, Suomi, on myöntänyt tuen sääntöjenvastaisesti Componenta Oyj:lle kahdessa osassa.

(75)

Ensimmäinen osa on 713 092,50 euroa, ja siinä on kyse Componenta Oyj:lle sen omistamista Karkkilan Keskustakiinteistöt Oy:n osakkeista maksetusta markkinahinnan ylittävästä hinnasta. Tätä summaa voidaan pienentää KK:n arvioidulla teoreettisella arvolla, jos Suomi toimittaa todisteita, joiden mukaan edellä kuvailtu maa-alueiden yliarvostus on alle 619 760 euroa.

(76)

Toinen osa on 1 670 184 euroa, jonka Componenta Oyj sai Karkkilan Keskustakiinteistöt Oy:lle myönnetyn korottaman lainan kautta, jolla lainalla maksettiin takaisin samansuuruinen laina Componenta Oyj:lle.

(77)

Tuki ei sovellu yhteismarkkinoille ja olisi sen vuoksi perittävä takaisin korkoineen tuensaajalta Componenta Oyj:ltä,