LIITE

EUROOPAN PAKOLAISRAHASTOON (2005–2010) LIITTYVIEN MENOJEN TUKIKELPOISUUS

1.   YLEISET SÄÄNNÖT

Sääntö nro 1

Kustannusten on liityttävä suoraan neuvoston päätöksen 2004/904/EY 1 artiklassa esitettyihin tavoitteisiin.

Sääntö nro 2

Kustannusten on liityttävä neuvoston päätöksen 2004/904/EY 4–7 artiklassa tarkoitetuilla aloilla toteutettaviin hankkeisiin.

Sääntö nro 3

Kustannusten on liityttävä neuvoston päätöksen 2004/904/EY 3 artiklassa määriteltyjen kohderyhmien hyväksi toteutettaviin hankkeisiin.

Sääntö nro 4

Kustannusten on oltava tarpeellisia komission hyväksymiin monivuotisiin ohjelmiin ja vuosiohjelmiin sisältyvien hankkeiden toteuttamisen kannalta.

Sääntö nro 5

Kustannusten on oltava kohtuullisia ja moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisia erityisesti hinta-laatusuhteen ja kustannusvaikuttavuuden osalta (esim. hankkeen hallinnoinnista ja täytäntöönpanosta aiheutuvien henkilöstömenojen on oltava suhteessa hankkeen laajuuteen). Kustannukset katsotaan tukikelpoisiksi menoiksi kokonaan tai osittain sen mukaan, ovatko ne aiheutuneet kokonaan vai vain osittain hanketta toteutettaessa.

Sääntö nro 6

Kustannusten on oltava todellisia, niiden on vastattava tuensaajan suorittamia maksuja, niiden tulee käydä ilmi tuensaajan kirjanpidosta tai veroasiakirjoista ja niiden on oltava todettavissa ja valvottavissa.

Pääsääntönä on, että tuensaaja liittää suorittamiensa maksujen kuitteihin alkuperäiset laskut. Jos tämä ei ole mahdollista, maksujen tueksi on esitettävä vastaavalla tavalla todistusvoimaiset kirjanpitoasiakirjat tai tositteet.

1)

Neuvoston päätöksen 2004/904/EY 5 ja 6 artiklassa tarkoitettuihin hankkeisiin liittyvien menojen on aiheuduttava jäsenvaltion alueella. Neuvoston päätöksen 2004/904/EY 7 artiklassa tarkoitettuihin hankkeisiin liittyvät menot voivat aiheutua jäsenvaltion alueella ja lähtömaassa tai -alueella tai asianomaisten henkilöiden edellisessä asuinpaikassa.

2)

Tuensaajan on liitettävä kunkin hankkeen tositteet (alkuperäiset laskut, kuitit, muut maksu- tai kirjanpitotositteet, joilla on vastaava todistusarvo) kirjanpitoon numeroituina ja säilytettävä ne tarkastuksen varalta mahdollisuuksien mukaan samassa paikassa, yleensä tuensaajan päätoimipaikassa, viiden vuoden ajan hankkeen päättymispäivämäärästä. Komissio pidättää itsellään oikeuden pyytää milloin tahansa tarkastettavakseen hankkeiden menoja koskevat laskut tai tositteet. Jollei tuensaaja pysty esittämään kyseisiä laskuja tai tositteita, niihin liittyvät menot eivät ole tukikelpoisia.

Tuensaajilla on oltava joko erillinen kirjanpito tai soveltuva kirjanpitokoodi kaikille hankkeeseen liittyville maksutapahtumille.

Sääntö nro 7

Rahastosta tuetuille hankkeille on hankittava yhteisrahoitusta julkisista tai yksityisistä lähteistä, eikä niille saa myöntää rahoitusta muista yhteisön talousarviosta rahoitettavista lähteistä. Hankkeen tulojen on muodostuttava sille pakolaisrahastosta taikka julkisista tai yksityisistä lähteistä myönnetyistä rahoitusosuuksista, mukaan luettuna tuensaajan oma rahoitusosuus, sekä hankkeen mahdollisesti tuottamista tuloista.

”Tuloilla” tarkoitetaan tämän säännön osalta tuloja, jotka on saatu hankkeelle rahastosta osoitetun rahoituksen aikana myynnistä, vuokraamisesta, palveluista, maksuista tai muista vastaavista tuloista, mukaan luettuina hankkeelle myönnetyn yhteisön rahoituksen ennakkomaksuista saadut korkotulot.

Rahastosta tuettujen hankkeiden on oltava voittoa tavoittelemattomia. Jos tulojen määrä hankkeen päätyttyä ylittää menojen määrän, Euroopan pakolaisrahaston osuutta hankkeesta supistetaan vastaavasti.

Hankkeen kaikkien tulolähteiden osuudet on kirjattava tuensaajan tilikirjanpitoon tai veroasiakirjoihin ja niiden on oltava todettavissa ja valvottavissa.

2.   HANKKEEN TUKIKELPOISET MENOLAJIT

2.1   Tukikelpoiset välittömät kustannukset

Hankkeen tukikelpoisia välittömiä kustannuksia ovat kustannukset, jotka täyttävät edellä 1 osassa asetetut yleiset tukikelpoisuusehdot ja jotka voidaan yksilöidä hankkeen toteuttamiseen välittömästi liittyviksi erityiskustannuksiksi ja kirjata suoraan sen kustannuksiksi. Tukikelpoisia ovat erityisesti seuraavat välittömät kustannukset.

Sääntö nro 8

Henkilöstökustannukset

Hankkeen henkilöstökustannukset eli todelliset palkat, joihin on lisätty sosiaaliturvamaksut ja muut palkkojen sivukulut, ovat tukikelpoisia. Henkilöstökustannukset eivät saa ylittää tuensaajan tavallisesti maksamia palkkoja ja palkkioita. Ne eivät myöskään saa olla korkeampia kuin vähimmäispalkkiot kyseisellä alalla. Verot ja maksut (erityisesti välittömät verot ja palkkojen sosiaaliturvamaksut), jotka aiheutuvat Euroopan pakolaisrahaston rahoittamasta hankkeesta, ovat kuitenkin tukikelpoisia menoja vain, jos tuensaaja on ne todella ja lopullisesti maksanut.

Henkilöstökulut julkishallinnon virkamiesten osalta ovat tukikelpoisia ainoastaan silloin kun kyseinen toiminta ei yleensä kuulu heidän toimenkuvaansa ja kun tehtävät liittyvät nimenomaisesti hankkeen täytäntöönpanoon, seuraavin edellytyksin:

a)	julkishallinnon virkamies tai muu toimihenkilö on siirretty hoitamaan hankkeen täytäntöönpanoa toimivaltaisen viranomaisen asianmukaisesti todennetulla päätöksellä;

b)	muu henkilöstö on otettu palvelukseen ainoastaan hoitamaan hankkeen täytäntöönpanoa.

Sääntö nro 9

Matka- ja oleskelukulut

Matkakulut korvataan toteutuneiden kustannusten perusteella.

Korvauksen perustana on oltava halvin julkinen liikenneväline, ja lentomatkat on periaatteessa sallittava ainoastaan silloin, kun edestakaisen matkan pituus on yli 800 km, paitsi silloin kun matkakohteen sijainti edellyttää lentämistä. Korvaus oman auton käytöstä lasketaan yleensä joko julkisten liikennevälineiden käytöstä aiheutuvien kustannusten perusteella tai kyseisen jäsenvaltion julkaistujen virallisten sääntöjen mukaisten kilometrikorvaustaksojen perusteella.

Oleskelukulut ovat tukikelpoisia todellisten kustannusten tai päivärahojen perusteella. Jos organisaatiolla on oma päivärahojen korvaustaulukko, korvaukset eivät kuitenkaan saa ylittää jäsenvaltion lainsäädäntöön ja käytäntöön perustuvia ylärajoja. Päivärahojen on yleensä katettava paikalliset matkat (taksimatkat mukaan luettuina), majoitus, ateriat, paikallispuhelut ja muut satunnaiset kulut.

Sääntö nro 10

Maanhankinta

Rakentamattoman maan hankintamenot ovat tukikelpoisia seuraavin edellytyksin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tiukempien kansallisten sääntöjen soveltamista:

a)	maan hankkimisella on suora yhteys rahoitetun hankkeen tavoitteisiin;

b)	maan hankintamenojen osuus hankkeen tukikelpoisista kokonaismenoista ei saa olla enempää kuin 10 prosenttia, ellei komission hyväksymässä yhteisrahoituspäätöksessä erikseen vahvisteta tuelle suurempaa osuutta;

c)	riippumattoman pätevän arvioijan tai asianmukaisesti valtuutetun viranomaisen on todistettava, että maan hankintahinta ei ylitä sen markkina-arvoa.

Sääntö nro 11

Kiinteistön hankinta, rakentaminen, kunnostus tai vuokraus

Kiinteistön (eli valmiiden rakennusten ja niiden tonttien) hankintaan, rakentamiseen tai kunnostamiseen liittyvät menot ovat tukikelpoisia, jos hankinnalla on suora yhteys kyseisen hankkeen tavoitteisiin jäljempänä esitettyjen ehtojen täyttyessä. Tämä ei kuitenkaan estä soveltamasta tiukempia kansallisia sääntöjä:

a)

Riippumattomalta pätevältä arvioijalta tai asianmukaisesti valtuutetulta viranomaiselta on hankittava todistus siitä, että hankintahinta ei ylitä markkina-arvoa. Todistuksessa on joko todettava kiinteistö kansallisten määräysten mukaiseksi tai yksilöitävä epäkohdat, jotka lopullisen edunsaajan on korjattava hankkeen aikana.

b)	Kiinteistöä varten ei ole kymmenen viime vuoden aikana myönnetty kansallista tai yhteisön tukea, joten Euroopan pakolaisrahaston rahoitus hankinnalle ei johda tuen päällekkäisyyteen.

c)	Kiinteistöä on käytettävä hankkeen kuvauksessa määriteltyyn tarkoitukseen vähintään viiden vuoden ajan hankkeen päättymispäivästä, ellei komissio nimenomaisesti anna lupaa muuhun käyttöön.

d)	Kiinteistöä saa käyttää vain hankkeen täytäntöönpanon mukaisiin tarkoituksiin.

Kun kyse on kunnostuksesta, sovelletaan edellä luetelluista ehdoista vain c ja d kohtaa.

Kiinteistön vuokraukseen liittyvät menot ovat tukikelpoisia, jos vuokrauksella on suora yhteys kyseisen hankkeen tavoitteisiin jäljempänä esitettyjen ehtojen täyttyessä. Tämä ei kuitenkaan estä soveltamasta tiukempia kansallisia sääntöjä:

a)	Kiinteistön hankintaa varten ei ole kymmenen viime vuoden aikana myönnetty kansallista tai yhteisön tukea, joten Euroopan pakolaisrahaston rahoitus vuokraukselle ei johda tuen päällekkäisyyteen.

b)	Kiinteistöä saa käyttää vain hankkeen täytäntöönpanon mukaisiin tarkoituksiin.

Kun kyse on kiinteistön hankinnasta, rakentamisesta, kunnostuksesta tai vuokrauksesta, kiinteistön ominaisuuksien on täytettävä hankkeen toteuttamisen edellyttämät tekniset vaatimukset ja niiden on vastattava asianmukaisia normeja ja standardeja.

Toimistotilojen vuokraus tuensaajan tavanomaiseen toimintaan katsotaan välillisiksi kustannuksiksi (ks. sääntö nro 22).

Sääntö nro 12

Käyttöomaisuuden hankinta

Yleensä käyttöomaisuuden (tietokoneet, huonekalut, ajoneuvot jne.) hankinnassa suositaan leasing-sopimuksia tai vuokrausta (sääntö nro 13).

Jos leasing-sopimusta tai vuokrasopimusta ei ole mahdollista tehdä hankkeen lyhytkestoisuuden tai nopean arvonalenemisen vuoksi, hankintakustannukset voivat olla tukikelpoisia.

Käyttöomaisuuden teknisten ominaisuuksien on täytettävä tekniset vaatimukset hankkeen toteuttamiseksi ja niiden on vastattava asianmukaisia normeja ja standardeja.

Käyttöomaisuuden hankintakustannukset ovat tukikelpoisia, jos kustannukset vastaavat tavanomaisia markkinoilla vallitsevia kustannuksia ja kyseisiä kohteita koskevat poistot tehdään tuensaajaan sovellettavien vero- ja kirjanpitosääntöjen mukaisesti. Komissio voi ottaa huomioon kohteista tehtävät poistot ainoastaan siltä osin kuin ne vastaavat hankkeen kestoa.

Käytetyn käyttöomaisuuden hankintamenot ovat tukikelpoisia seuraavien kahden edellytyksen täyttyessä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tiukempien kansallisten sääntöjen soveltamista:

a)	myyjän on todistettava käyttöomaisuuden alkuperä ja vahvistettava, ettei sen hankintaan ole saatu kansallista tai yhteisön avustusta missään vaiheessa edeltävän seitsemän vuoden aikana;

b)	käytetyn käyttöomaisuuden hinta ei ylitä sen markkina-arvoa ja se on pienempi kuin vastaavan uuden käyttöomaisuuden hinta.

Sääntö nro 13

Leasing-toiminta

Leasing-toiminnasta aiheutuneet menot ovat Euroopan pakolaisrahaston rahoituksen kannalta tukikelpoisia A ja B kohdassa esitetyin edellytyksin.

A.   TUKI VUOKRANANTAJALLE

A.1   Vuokranantaja saa välillisesti yhteisön rahoitusta, jota käytetään vuokraajan leasing-sopimuksen kattamasta käyttöomaisuudesta maksamien maksuerien pienentämiseen.

A.2   Yhteisön tukemiin leasing-sopimuksiin on sisällyttävä osto-oikeus, tai sopimuksen vähimmäisajan on oltava sopimuksen kohteen elinkaaren pituinen.

A.3   Jos leasing-sopimus päättyy ennenaikaisesti ja ilman toimivaltaisten viranomaisten ennakkohyväksyntää, vuokranantajan on palautettava jäsenvaltion viranomaisille (Euroopan pakolaisrahaston hyväksi) se osa yhteisön tuesta, joka vastaa sopimuskauden jäljellä olevaa osaa.

A.4   Vuokranantajan ostama käyttöomaisuus, josta on tositteena maksettu lasku tai todistusarvoltaan vastaava kirjanpitoasiakirja, muodostaa yhteisön yhteisrahoitukseen tukikelpoisen menon. Sen määrä ei saa ylittää vuokratun käyttöomaisuuden markkina-arvoa.

A.5   Muut kuin A.4 kohdassa tarkoitetut leasing-sopimukseen liittyvät menot (kuten verot, vuokranantajan kate, korkojen jälleenrahoituskulut, yleiskulut ja vakuutusmaksut) eivät ole tukikelpoisia.

A.6   Vuokranantajalle maksettu yhteisön tuki on käytettävä kokonaisuudessaan vuokralleottajan hyväksi niin, että kaikkia vuokria alennetaan sopimusaikana yhtenäisesti.

A.7   Vuokranantajan on osoitettava, että yhteisön tuki koituu kokonaisuudessaan vuokralleottajan hyväksi esittämällä laskelma vuokrista tai antamalla vastaava vakuutus.

A.8   Edellä A.5 kohdassa tarkoitettujen kulujen, leasing-sopimuksesta koituvan mahdollisen verotushyödyn käytön ja muiden sopimusehtojen on oltava vastaavanlaiset kuin yhteisön tuen puuttuessa sovellettavat ehdot.

B.   TUKI VUOKRALLEOTTAJALLE

B.1   Vuokralleottaja saa suoraan yhteisön rahoitusta.

B.2   Vuokralleottajan vuokranantajalle maksamat vuokrat, joista on tositteena maksettu lasku tai todistusarvoltaan vastaava kirjanpitoasiakirja, ovat yhteisön yhteisrahoituksessa tukikelpoisia menoja.

B.3   Jos leasing-sopimukseen sisältyy osto-optio tai jos sopimuksen vähimmäiskestoaika on sopimuksen kohteen elinkaaren pituinen, yhteisön yhteisrahoitukseen tukikelpoinen määrä ei saa ylittää sopimuksen kohteen markkina-arvoa. Muut leasing-sopimukseen liittyvät menot (verot, vuokranantajan kate, korkojen jälleenrahoituskulut, yleiskulut, vakuutusmaksut jne.) eivät ole tukikelpoisia.

B.4   Yhteisön tuki B.3 kohdassa tarkoitetuille leasing-sopimuksille maksetaan vuokralleottajalle yhdessä tai useammassa erässä maksettujen leasing-vuokrien mukaan. Jos leasing-sopimuksen kesto ylittää hankkeen saamalle yhteisön rahoitukselle asetetun takarajan, vain takarajaan mennessä erääntyneet vuokralleottajan maksamat vuokraerät voidaan katsoa tukikelpoisiksi.

B.5   Jos leasing-sopimukseen ei sisälly osto-optiota tai jos sopimuksen vähimmäiskestoaika on sopimuksen kohteen elinkaarta lyhyempi, vuokraerien tukikelpoisuus määräytyy suhteessa tukikelpoisen hankkeen kestoaikaan. Vuokralleottajan on kuitenkin osoitettava leasing-sopimus kustannustehokkaimmaksi tavaksi saada käyttöönsä kyseinen käyttöomaisuus. Jos osoittautuu, että vaihtoehtoisella menetelmällä (esimerkiksi perinteisellä vuokrasopimuksella) kustannukset olisivat jääneet pienemmiksi, lisäkustannukset vähennetään tukikelpoisista menoista.

Sääntö nro 14

Kulutushyödykkeiden ja tarvikkeiden hankintakustannukset

Kulutushyödykkeistä ja tarvikkeista aiheutuvat kustannukset ovat tukikelpoisia, jos ne ovat yksilöitävissä ja jos ne on kohdennettu suoraan hankkeeseen. Kulutushyödykkeisiin luetaan aineellinen tai muu apu neuvoston päätöksen 2004/904/EY 3 artiklassa määriteltyihin kohderyhmiin kuuluville henkilöille, kuten ruoka, vaatteet, terveydenhuolto, kiinteistöjen saneeraukseen tai kunnostukseen tarvittava materiaali jne. Tarvikkeisiin luetaan elintarvikkeet neuvoston päätöksen 2004/904/EY 3 artiklassa tarkoitetuille kohderyhmille.

Kustannukset esimerkiksi toimistotarvikkeista (kynät, paperi, kansiot, värikasetit, levykkeet jne.), toimistojen sähkö-, puhelin- ja postimaksut, Internet-yhteys, tietokoneohjelmistot jne. katsotaan kuitenkin välillisiksi kustannuksiksi, kun ne hankitaan hanketta toteuttavan henkilöstön käyttöön (ks. sääntö nro 22).

Sääntö nro 15

Alihankinnasta aiheutuvat kustannukset

Yleissääntönä on, että tuensaajien on kyettävä huolehtimaan toiminnasta itse. Alihankinta on poikkeus yleissäännöstä ja sitä voidaan käyttää vain erityistapauksissa.

Alihankintasopimukset voivat kattaa vain rajallisen osan hankkeen toteutuksesta. Sen vuoksi hankkeen tärkeimpiä osia ei yleensä voi teettää alihankintana.

Alihankkijoiden on sitouduttava toimittamaan hallinnosta ja valvonnasta vastaaville elimille kaikki tarvittavat tiedot alihankintatoiminnasta kaikkien alihankintasopimusten osalta.

Toteuttaessaan hankkeen osia alihankintana tuensaajan on toimittava julkisia hankintoja koskevien sääntöjen mukaisesti.

Tuensaajan on tehtävä sopimus kokonaistaloudellisesti edullisimman eli parhaimman hinta-laatu-suhteen sisältävän tarjouksen perusteella, ja hankintamenettelyssä on noudatettava mahdollisten toimeksisaajien suhteen seurattavuuden ja tasapuolisen kohtelun periaatteita sekä huolehdittava siitä, ettei eturistiriitoja synny.

Seuraavat alihankintasopimukset eivät ole tukikelpoisia rahoitettaviksi Euroopan pakolaisrahastosta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tiukempien kansallisten sääntöjen soveltamista:

a)	alihankinta, joka lisää hankkeen toteuttamiskustannuksia tuomatta sille vastaavaa lisäarvoa;

b)	alihankintasopimukset välittäjien tai konsulttien kanssa, joissa korvaus määritellään prosenttiosuutena hankkeen kokonaiskustannuksista, jollei lopullinen edunsaaja pysty perustelemaan maksua suoritetun työn tai palvelun tosiasiallisella arvolla.

Sääntö nro 16

Yhteisön rahoituksen edellytyksistä suoraan aiheutuvat kustannukset

Hankkeesta ja yhteisön rahoituksesta tiedottamiseen liittyvät kustannukset (tiedonlevitys, hankkeen erityisarviointi, käännös- ja kopiointikulut jne.) ovat tukikelpoisia.

Sääntö nro 17

Pankkikulut

Kun Euroopan pakolaisrahaston rahoituksen myöntäminen edellyttää yhden tai useamman erillisen pankkitilin avaamista hankkeen toteuttamista varten, tilin avaamisesta ja hoitamisesta aiheutuvat maksut ovat tukikelpoisia.

Sääntö nro 18

Asiantuntijoiden palkkiot

Oikeudellisten neuvonantajien, notaarien, teknisten ja talousasiantuntijoiden ja riippumattomien arvioijien sekä tilinpitäjien ja -tarkastajien palkkiot ovat tukikelpoisia silloin kun ne liittyvät suoraan hankkeeseen ja ovat sen valmistelun tai toteuttamisen kannalta välttämättömiä tai jos ne liittyvät vastuuviranomaisen asettamiin edellytyksiin.

Sääntö nro 19

Kulut pankin tai muun rahoituslaitoksen antamista takuista

Tällaiset menot ovat tukikelpoisia, jos jäsenvaltioiden tai yhteisön lainsäädäntö tai komission tekemä yhteisrahoituspäätös edellyttää takuita.

Sääntö nro 20

Alv ja muut verot ja maksut

Arvonlisävero on tukikelpoinen meno vain, jos lopullinen edunsaaja tai loppukäyttäjä on sen tosiasiallisesti ja lopullisesti maksanut perustamissopimuksen 87 artiklan mukaisen tukijärjestelmän yhteydessä tai jäsenvaltion nimeämän elimen myöntämän tuen yhteydessä. Vähennyskelpoinen alv ei voi missään muodossa olla tukikelpoinen meno edes silloin, kun lopullinen edunsaaja tai loppukäyttäjä ei sitä käytännössä vähennä.

Jos lopullinen edunsaaja tai loppukäyttäjä on jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta – yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste 17 päivänä toukokuuta 1977 annetussa kuudennessa neuvoston direktiivissä 77/388/ETY (1) XIV osastossa säädetyn vakiokantajärjestelmän alainen, maksettu alv katsotaan a kohdassa tarkoitetulla tavalla vähennyskelpoiseksi

Sääntö nro 21

Hankkeiden toteuttamiseen liittyvät viranomaisten menot

Seuraavat viranomaisille aiheutuneet teknisen avun ulkopuoliset menot ovat tukikelpoisia, jos ne liittyvät hankkeen toteuttamiseen edellyttäen, että hankkeen toteuttaminen ei kuulu viranomaisen lakisääteisiin tehtäviin tai tavanomaisiin hallinto-, seuranta- ja valvontatehtäviin:

a)

julkishallinnon suorittamista ammatillisista palveluista aiheutuneet hankkeen toteuttamiseen liittyvät menot. Menot on joko laskutettava (julkiselta tai yksityiseltä) lopulliselta edunsaajalta tai varmennettava vastaavalla tavalla todistusvoimaisilla asiakirjoilla, joista ilmenevät julkishallinnon kyseisestä hankkeesta maksamat todelliset kulut;

b)

lopullisena edunsaajana olevalle julkisviranomaiselle hankkeen toteuttamisesta, palvelujen tarjoaminen mukaan luettuna, aiheutuneet menot silloin, kun viranomainen toteuttaa hankkeen itsenäisesti käyttämättä ulkopuolisia asiantuntijoita tai yrityksiä. Kyseisten menojen on oltava tosiasiallisia ja kiinteästi yhteisrahoitettuun hankkeeseen liittyviä menoja, ja ne on osoitettava asiakirjoin, joista ilmenevät julkishallinnon kyseisestä hankkeesta maksamat todelliset kustannukset.

2.2   Tukikelpoiset välilliset kustannukset

Sääntö nro 22

Välilliset kustannukset

Yleiskustannuksista voidaan hyväksyä välillisiksi kustannuksiksi enintään 7 prosentin osuus välittömien tukikelpoisten kustannusten kokonaismäärästä, jos sitä vastaavat varat sisältyvät hankkeen alustavaan talousarvioon. Välilliset kustannukset ovat tukikelpoisia, jos niihin ei sisälly hankkeen talousarvion muihin kohtiin kuuluvia kustannuksia, niitä ei voida laskuttaa suoraan eikä niihin ole saatu rahoitusta muualta. Välilliset kustannukset eivät ole tukikelpoisia, jos tukisopimus tai vastaava tuensaajan kanssa tehty oikeudellinen asiakirja koskee rahoitusta sellaisen yksikön toteuttamalle hankkeelle, joka jo saa toimintatukea yhteisöltä ja/tai kansalliselta viranomaiselta.

3.   KUSTANNUKSET, JOTKA EIVÄT OLE TUKIKELPOISIA

Sääntö nro 23

Kulut, jotka eivät ole tukikelpoisia

1)

Seuraavat kustannukset eivät ole tukikelpoisia: sijoitetun pääoman tuotto, lainoihin ja lainanhoitoon liittyvät kustannukset, ottolainauskorot, valuutanvaihtopalkkiot ja kurssitappiot, varaukset tulevia tappioita tai velkoja varten, korkokustannukset, arvonlisävero (paitsi, jos se kuuluu säännön nro 20 edellytysten piiriin), epävarmat saatavat, sakot, taloudelliset seuraamukset, oikeudenkäyntikulut ja kohtuuttomat tai perusteettomat kustannukset.

2)	Yksinomaan hankkeen henkilöstön kestitsemisestä ja viihdyttämisestä aiheutuvat kulut eivät ole tukikelpoisia. Vieraanvaraisuudesta aiheutuvat kohtuulliset kulut hankkeeseen liittyvissä sosiaalisissa tilanteissa, esimerkiksi hankkeen päätöstilaisuudessa tai ohjausryhmän kokouksessa, ovat sallittuja.

3)	Tuensaajan ilmoittamat, toiseen yhteisön tukemaan hankkeeseen tai toimintasuunnitelmaan liittyvät kustannukset eivät ole tukikelpoisia.

Sääntö nro 24

Luontoissuoritukset

Luontoissuoritukset eivät yleensä ole tukikelpoisia kustannuksia.

Luontoissuoritusten rahallinen arvo sisällytetään hankkeen menoihin kustannuksina, jotka eivät ole tukikelpoisia, sekä hankkeen tuloihin.

Asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa hankkeen rahoitus voi koostua osittain kolmansien osapuolten luontoissuorituksista. Niiden arvo saa olla enintään 30 prosenttia hankkeen tukikelpoisista kustannuksista tai 20 prosenttia koheesiorahaston piiriin kuuluvissa jäsenvaltioissa.

Tällaisissa tapauksissa sovelletaan seuraavia sääntöjä:

—	Luontoissuoritukset muodostuvat ainoastaan käyttöomaisuuden tai raaka-aineiden toimituksista, tutkimus- tai ammattitoiminnasta taikka palkattomasta vapaaehtoistyöstä. Maan tai kiinteistön kustannuksia ei missään tapauksessa voida pitää luontoissuorituksena.

—

Luontoissuoritusten arvo voidaan arvioida ja tarkastaa puolueettomasti eikä niiden arvo saa ylittää luontoissuorituksista kolmansille osapuolille aiheutuneita, kirjanpitoasiakirjoin riittävästi perusteltuja todellisia kustannuksia, kun nämä ovat antaneet luontoissuoritukset tuensaajalle maksutta kantaen niistä aiheutuneet kustannukset. Luontoissuoritusten arvo ei myöskään saa ylittää kustannuksia, joita asianomaisilla markkinoilla pidetään kulloisenkin suoritustyypin osalta yleisesti hyväksyttävinä, kun kustannuksia ei ole maksettu. Maksuttoman vapaaehtoistyön arvo määritellään käytetyn ajan ja tehdystä työstä yleisesti maksettavan tunti- tai päiväpalkan mukaan.

4.   TEKNISENÄ JA HALLINNOLLISENA TUKENA RAHOITETTAVIKSI KELPAAVAT HALLINTO-, TOTEUTTAMIS-, SEURANTA- JA VALVONTAMENOJEN LAJIT

Seuraavia kustannuksia voidaan rahoittaa neuvoston päätöksen 2004/904/EY 18 artiklassa säädettynä teknisenä ja hallinnollisena tukena:

a)

kustannukset, jotka liittyvät Euroopan pakolaisrahaston rahoittamien toimien valmisteluun, valintaan, arviointiin ja seurantaan. Niihin voi kuulua selvityksiä, seminaareja, tiedotustoimia, arviointia sekä hallinnossa, seurannassa ja arvioinnissa käytettävien atk-järjestelmien hankkiminen ja leasing-vuokraus tai osto;

b)	kustannukset, jotka liittyvät tilintarkastuksiin sekä paikalla tehtäviin tarkastuksiin ja hankkeiden seurantaan;

c)	Euroopan pakolaisrahaston yhteisrahoituksen näkyvyyteen liittyvät kustannukset;

d)

monivuotisten ohjelmien ja vuosiohjelmien toteuttamiseen liittyvien komiteoiden kokousmenot. Menolajiin voidaan sisällyttää myös näiden komiteoiden käyttämien asiantuntijoiden ja muiden komitean työhön osallistuvien henkilöiden kulut silloin, kun komitean puheenjohtaja pitää tällaisten osallistujien mukanaoloa tarpeellisena rahaston yhteisrahoituksen tehokkaan toteuttamisen kannalta.

Menot, jotka liittyvät palkkaukseen, sosiaaliturvamaksut mukaan luettuina, ovat tukikelpoisia ainoastaan seuraavissa tapauksissa:

—	vakinaiset virkamiehet, jotka on asianomaisen viranomaisen virallisella päätöksellä siirretty väliaikaisesti hoitamaan edellä a ja b kohdassa lueteltuja tehtäviä;

—	väliaikaiset toimihenkilöt tai yksityiseltä sektorilta palkatut henkilöt, jotka on otettu palvelukseen ainoastaan hoitamaan edellä a, b ja d kohdassa lueteltuja tehtäviä.

Tilapäisen tehtävien suorittamisen on päätyttävä viimeistään komission hyväksymässä yhteisrahoituspäätöksessä määrättynä tukikelpoisuuden päättymispäivänä.

Näitä tehtäviä suorittavien julkishallinnon virkamiesten tai muiden toimihenkilöiden palkkamenot eivät ole tukikelpoisia, jos hankkeen toteuttaminen kuuluu viranomaisen lakisääteisiin tehtäviin tai tavanomaisiin hallinto-, seuranta- ja valvontatehtäviin.

---

(1)  EYVL L 145, 13.6.1977, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2005/92/EY (EUVL L 345, 28.12.2005, s. 19).