1.4.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 94/50

(1)

Saksa ilmoitti 22 päivänä joulukuuta 2003 päivätyllä kirjeellä (viite A/39031) aikovansa myöntää ’alueellisesta tuesta suurille investointihankkeille annettujen monialaisten puitteiden’ (2) (jäljempänä ’vuoden 1998 monialaiset puitteet’) mukaisen investointiavustuksen Kronoply GmbH:lle, jonka kotipaikka on Heiligengrabe Brandenburgissa (jäljempänä ’Kronoply’). Ehdotettu tuki rekisteröitiin numerolla N 609/03.

(2)

Komissio ilmoitti Saksalle 18 päivänä helmikuuta 2004 päivätyllä kirjeellä (viite SG/D/200649) päätöksestään aloittaa EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukainen menettely.

(3)

Komission päätös menettelyn aloittamisesta on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. (3) Komissio kehotti kaikkia asianomaisia esittämään huomautuksensa tuesta.

(4)

Saksa toimitti huomautuksensa 19 päivänä maaliskuuta 2004 päivätyllä kirjeellä (viite A/32003).

(5)

Asianajotoimisto Luther Menold Rechtsanwaltsgesellschaft mbH toimitti 24 päivänä toukokuuta 2004 päivätyllä kirjeellä (viite A/33878) Kronoplyn nimissä tehdyt huomautukset. Nämä huomautukset toimitettiin Saksalle 19 päivänä marraskuuta 2004 päivätyllä kirjeellä (viite D/58277).

(6)

Käsiteltävänä oleva asia liittyy tukeen N:o N 813/2000, jonka myöntämisen Kronoplylle komissio on hyväksynyt.

(7)

Komissio hyväksyi 3 päivänä heinäkuuta 2001 (viite SG/D/289524) Kronoplylle myönnetyn tuen bruttointensiteetiksi 31,5 prosenttia vuoden 1998 monialaisten puitteiden mukaisesti. Tuki myönnettiin suurlastulevyjen eli OSB-levyjen (4) (oriented strand boards) tuotantolaitoksen rakentamiseen Heiligengraben alueelle Brandenburgissa, joka on EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukainen tukialue. Tuki-intensiteetti asetettiin 3,5 prosenttiyksikköä enimmäismäärää alemmaksi, koska asianomaisten markkinoiden katsottiin olevan supistumassa.

(8)

Komissio laski kolme arviointiperustetta, joita käytetään tuki-intensiteetin määrittämisessä vuoden 1998 monialaisten puitteiden mukaisesti. Tuki-intensiteetiksi tuli 31,5 prosenttia (kilpailutekijä 0,75; pääoman ja työpaikkojen suhdeluku 0,8; alueellista vaikutusta koskeva tekijä 1,5). Tuen määräksi saatiin 35,4 miljoonaa euroa. (5)

(9)

Kilpailutekijää määritettäessä komission ja Saksan viranomaisten näkemykset poikkesivat toisistaan. Osapuolet olivat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että OSB-levyjen ja vanerin markkinat muodostavat merkitykselliset markkinat. Saksa oli toimittanut tutkimustietoja, joiden mukaan kyseiset markkinat eivät olleet supistumassa. Komissio suhtautui tutkimustietoihin epäillen, koska ne perustuivat kysynnän kasvuun, joka oli vuonna 2000 selvästi aiempia vuosia nopeampaa. Sen jälkeen, kun osapuolet olivat useasti toimittaneet toisilleen tietoja, Saksan viranomaiset alensivat ilmoitetun tuen intensiteettiä 35 prosentista 31,5 prosenttiin:

(10)

Saksan viranomaiset pyysivät 3 päivänä tammikuuta 2002 päivätyllä kirjeellä (viite A/30013) komissiota muuttamaan päätöstään. Saksan viranomaiset toimittivat todisteita, joiden mukaan vuodelle 2000 ennustettu kysynnän kasvu oli toteutunut eivätkä markkinat supistuneet. Komissio ilmoitti 5 päivänä helmikuuta 2002 päivätyllä kirjeellä (viite D/50463) kieltäytyvänsä aiemman päätöksensä muuttamisesta, koska tukea arvioitaessa huomioon otettiin asianmukaisesti kaikki tekijät. Komissio ei voinut muuttaa päätöstään erityisesti seuraavien syiden vuoksi: kilpailutekijää määritettäessä verrattiin asianomaisen tuotteen havaitun kulutuksen kehitystä koko tehdasteollisuuden kasvuvauhtiin vuosina 1994–1999; tämän lisäksi komission päätös perustui ennusteeseen, joka oli päätöstä tehtäessä asianmukaisesti laadittu.

(11)

Toisella ilmoituksella pyrittiin saavuttamaan aiemmin hylätty tuen enimmäisintensiteetti (35 prosenttia) myöntämällä 3,5 prosenttia lisää tukea (3 939 947 euroa).

(12)

Saksan viranomaiset väittivät, että alkuperäiseen ilmoitukseen N 813/2000 sisältyvä markkinoiden määritelmä on väärä, ja viittasivat Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä maaliskuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 (6) (jäljempänä ’asetus (EY) 659/1999’) 9 artiklaan, jonka mukaan päätös voidaan kumota seuraavin edellytyksin: ”Komissio voi peruuttaa […] päätöksen […], jos päätös on perustunut menettelyn aikana annettuihin virheellisiin tietoihin, jotka ovat olleet päätöksen kannalta ratkaisevia. …”

(13)

Alkuperäisessä ilmoituksessa merkityksellisinä markkinoida pidettiin OSB-levyjen ja vanerin markkinoita. Saksan viranomaisten mukaan uudet tutkimustiedot osoittavat, että merkityksellisiin markkinoihin kuuluvat OSB-levyjen markkinoiden lisäksi ainoastaan vanerimarkkinoiden tietyt segmentit. Merkityksellisten markkinoiden uuden määritelmän mukaan markkinat eivät supistuneet tarkastelun kohteena olleella ajanjaksolla vuoden 1998 monialaisten puitteiden 3.4 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Tämän vuoksi tuelle olisi hyväksyttävä 35 prosentin enimmäisintensiteetti.

(14)

Komissio ei hyväksynyt Saksan viranomaisten pyyntöä, jonka mukaan korvaavien tuotteiden uuden määritelmän perusteella merkitykselliset markkinat olisi rajattava OSB-levyjen markkinoihin ja vanerimarkkinoiden tiettyihin segmentteihin.

(15)

Komissio ei pitänyt markkinoiden uudelleenarviointia tarpeellisena, koska kahta olennaista seikkaa ei ollut perusteltu, mikä herätti suuret epäilykset siitä, soveltuuko tuki yhteismarkkinoille:

•   Kannustavan vaikutuksen puuttuminen: Komissio epäili suuresti ilmoitetun tuen kannustinvaikutuksia, koska investoinnit oli jo tehty. Jos tuella ei ole kannustavaa vaikutusta, EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a ja c alakohdan mukaisia alueellista kehitystä koskevia poikkeuksia ei voida soveltaa.

•   Välttämättömyyden puuttuminen: Komissio epäili suuresti sitä, voidaanko jo toteutetulle investoinnille myönnettävää tukea pitää tarpeellisena tietyn toimialan tai alueen taloudellisessa tukemisessa EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitetulla tavalla. Komissio katsoi 31,5 prosentin tuki-intensiteetillä olevan tässä tapauksessa riittävän kannustava vaikutus investoinnille.

(16)

Saksan viranomaiset pysyivät kannassaan, jonka mukaan komission olisi arvioitava markkinat uudelleen asetuksen (EY) N:o 659/1999 9 artiklan mukaisesti:

(17)

Kronoply väitti edelleen, että samasta investointihankkeesta voidaan tehdä useampia ilmoituksia ja perusti kantansa useisiin tuomioistuimen päätöksiin:

(18)

Kronoply korosti myös, että komission on tutkittava uuteen ilmoitukseen sisältyvät seikat, ja esitti kaksi keskeistä perustetta:

(19)

Kronoply kiisti kannustavan vaikutuksen puuttumisen ja esitti seuraavat perustelut:

(20)

Komissio on tutkinut Saksan viranomaisten ja Kronoplyn huomautukset ja pysyy kannassaan, jonka se muodosti tehdessään päätöksen menettelyn aloittamisesta. Markkinoiden uudelleenarviointi vuoden 1998 monialaisten puitteiden mukaisesti ei ole tarpeen, koska tuen kaksi keskeistä edellytystä eli kannustava vaikutus ja välttämättömyys eivät täyty.

(21)

Komissio katsoo, että käsiteltävänä olevaa ilmoitusta N 609/03 (päivätty 22 päivänä joulukuuta 2003) on pidettävänä uutena ilmoituksena Kronoplylle myönnettävästä tuesta, joka tosin ei johda uusiin investointeihin eikä työpaikkojen luomiseen. Näin ollen ilmoitukseen ei sisälly aluetukien suuntaviivojen mukaisia uusia tukikelpoisia kustannuksia, joilla voitaisiin perustella lisätuen myöntäminen.

(22)

Komissio hyväksyi 3 päivänä heinäkuuta 2001 tehdyllä päätöksellä SG (2001) D/289524 Kronoplylle myönnetyn 35,4 miljoonan euron investointituen. Päätös perustui Saksan viranomaisten tuolloin antamiin tietoihin. Komissio ei vastustanut tukea miltään osin vaan hyväksyi sen Saksan viranomaisten viimeisen ehdotuksen mukaisesti. Saksan viranomaiset ja Kronoply hyväksyivät komission päätöksen. Saksan viranomaiset myönsivät tuen Kronoplylle, joka saattoi investointihankkeensa päätökseen 31 päivänä tammikuuta 2003.

(23)

Kului puolitoista vuotta komission päätöksestä ja melkein vuosi investointihankkeen päättymisestä, ennen kuin Saksan viranomaiset ilmoittivat uudesta markkinoiden määritelmästä 22 päivänä joulukuuta 2003 päivätyllä kirjeellä. Merkityksellisten markkinoiden väitettiin uusien tutkimusten perusteella muodostuvan OSB-levyjen markkinoiden lisäksi ainoastaan vanerimarkkinoiden tietyistä segmenteistä. Komissio totesi jo tehdessään päätöksen virallisen tutkintamenettelyn aloittamisesta, että se ei näissä olosuhteissa muuta päätöstään. Komission näkemyksen mukaan uutta markkinoiden määritelmää ei voida sisällyttää tähän asiaan asetuksen (EY) N:o 659/1999 9 artiklan mukaisesti.

(24)

Yhteisöjen ensimmäisen asteen tuomioistuimen asiassa Kronoply v. komissio antaman tuomion mukaisesti komissio katsoo, että jäsenvaltio voi ilmoittaa ja komissio hyväksyä lisätuen tai muutoksia jo hyväksyttyyn hankkeeseen tai tietyn hankkeen tukieriin, jos jokainen tukierä voidaan osoittaa välttämättömäksi ja sillä on kannustava vaikutus. Saksa ei ole kuitenkaan ilmoittanut, että Kronoplylla olisi muita investointihankkeita jo päättyneen hankkeen lisäksi. Rahoitettavaksi tarkoitettu hanke oli sitä paitsi saatettu loppuun vuosi ennen uuden tukihankkeen ilmoittamista. Komissio on tullut siihen johtopäätökseen, että toisella ilmoituksella pyrittiin ainoastaan saavuttamaan aiemmin hylätty suurempi tuki-intensiteetti (35 prosenttia), vaikka hankkeeseen ei sisältynyt uusia tukikelpoisia kustannuksia, mikä olisi edellytys 3 936 947 euron tuen hyväksymiselle. Myöskään tuen välttämättömyyttä ja kannustavaa vaikutusta ei kyetty osoittamaan.

(25)

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin totesi asiassa C-288/96 (12) (Saksa v. komissio) 5 päivänä lokakuuta 2000 antamassaan tuomiossa, että komission on pidettävä toimintatukina tukia, jotka myönnetään asettamatta tuensaajille velvoitteita tuen käytön suhteen ja jotka on tarkoitettu näiden yritysten taloudellisen tilanteen parantamiseen.

(26)

Vaikka komissio katsoo, että edellä esitettyjen seikkojen vuoksi lisätuki ei johda uusiin investointeihin eikä sillä ole kannustavaa vaikutusta, jäljempänä paneudutaan yksityiskohtaisemmin kannustavan vaikutuksen käsitteeseen Saksan viranomaisten ja Kronoplyn huomautusten perusteella.

(27)

Liiketoiminnallisia investointeja on pidettävä dynaamisena prosessina. On tärkeää erottaa investointia edeltävä ja sen jälkeinen aika:

(28)

Aluetukien suuntaviivojen 4.2 kohdan mukaan tukihakemus on jätettävä, ennen kuin hanketta aletaan toteuttaa. Jos tämä ehto täytetään, komissio katsoo kannustavan vaikutuksen syntyneen.

(29)

Saksan viranomaiset ja Kronoply katsoivat huomautuksissaan, että aluetukien suuntaviivojen 4.2 kohdan mukaiset edellytykset täyttyvät, koska Kronoply oli jättänyt tukihakemuksen ennen hankkeen aloittamista.

(30)

Aluetukien suuntaviivojen 4.2 kohdan mukaisella testillä pyritään tarkistamaan kannustavan vaikutuksen olemassaolo siten, että investoinnin toteuttaminen ei viivästy kohtuuttomasti. Tuensaajan investointipäätöksen kattavampi tutkiminen saattaisi osoittautua hyvin hankalaksi tai aikaa vieväksi sekä haitata investoinnin toteuttamista ja kyseisen alueen taloudellista kehitystä.

(31)

Ylimääräisen 3,5 prosentin tuen kannustavan vaikutuksen arvioinnissa on ratkaisevaa se, onko 35 ja 31,5 prosentin tuki-intensiteettien välisellä erolla merkitystä kannustavan vaikutuksen ja Kronoplyn investointipäätöksen kannalta.

(32)

Kronoplyn ennen investointia tekemän päätöksen yksityiskohtaisemman analyysin sijaan komissio pitää tarkoituksenmukaisempana tiedossa olevien tosiseikkojen tutkimista. Kronoply päätti toteuttaa investoinnin ja jatkoi toimintaansa sen jälkeen, kun sille oli myönnetty 31,5 prosentin tuki-intensiteetti. Investointihanke toteutettiin alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti. Kronoply ei myöskään tehnyt investointihankkeeseen muutoksia alhaisemman tuki-intensiteetin vuoksi.

(33)

Lisätuen myöntäminen ei vaikuttaisi Kronoplyn toimintaan. Ei ole viitteitä siitä, että lisätuki saisi Kronoplyn lisäämään tuotantoaan tai kasvattamaan tuotantokapasiteettiaan. Koska investoinnit on jo toteutettu, ei ole myöskään sitä riskiä, että Kronoply lopettaa tuotannon, jos lisätukea ei myönnetä.

(34)

Tämän vuoksi komissio katsoo, että 3,5 prosentin lisätuen myöntämisellä ei olisi kannustavaa vaikutusta.

(35)

Kuten menettelyn aloittamisesta tehdyssä päätöksessä todetaan, tuella pitää olla kannustava vaikutus, jotta sitä voidaan pitää tarpeellisena tietyn toimialan tai alueen taloudellisessa tukemisessa EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitetulla tavalla. Jos investointi on jo toteutettu kuten tässä tapauksessa, tuella ei ole kannustavaa vaikutusta eikä se johda uusiin investointeihin eikä synnytä uusia työpaikkoja. Näin ollen komissio ei voi perustella tuen hyväksymistä investointien lisääntymisellä tai työpaikkojen luomisella EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a ja c kohdan mukaisesti. Komissio toteaa jälleen, että 3 936 947 euron lisätuki on toimintatukea.

(36)

Menettelyn aloittamisesta tehdyssä päätöksessä esitettyjen seikkojen osalta komissio katsoo, että välttämättömyyden periaate voidaan johtaa suoraan valtiontukien valvonnan käsitteestä. Jotta komissio voi todeta tuen EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaiseksi, sen on edistettävä sellaisen nimetyn tavoitteen saavuttamista, joka ei olisi tuensaajalle mahdollinen tavanomaisissa markkinaolosuhteissa. Tämä vastaa komission tavanomaista käytäntöä, jonka Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on vahvistanut erityisesti asiassa 730/79 (13) (Philip Morris v. komissio) 17 päivänä syyskuuta 1980 antamassaan tuomiossa.

(37)

Kuten 26–35 kohdassa todetaan, suunniteltu tuki ei kannusta lisäämään investointeja eikä luomaan työpaikkoja. Se ei edellytä tuensaajalta vastasuoritetta eikä panosta yhteisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamisessa. Kyse on siis toimintatuesta, jolla katetaan juoksevia kustannuksia, jotka Kronoply joutuisi muuten itse maksamaan.

(38)

Aluetukien suuntaviivojen 4.15 kohdan mukaan toimintatuet ovat periaatteessa kiellettyjä. Poikkeuksellisesti tämäntyyppisiä tukia voidaan kuitenkin sallia alueilla, joihin sovelletaan EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaista poikkeusta edellyttäen, että tuki i) edistää alueellista kehitystä, ii) tuen myöntäminen on perusteltua tuen laadun vuoksi ja tuen taso on suhteessa niihin haittoihin, joita sillä pyritään lieventämään. Saksa ei ole esittänyt tietoja haitoista eikä osoittanut, kuinka lisätuki edistää alueellista kehitystä.

(39)

Tosiseikoista käy ilmi, että lisätuki ei ole tarpeen, koska Kronoply päätti jatkaa toimintaansa sen jälkeen, kun pienemmästä 31,5 prosentin tuki-intensiteetistä oli tehty päätös. Tämä merkitsee sitä, että Kronoplyn liiketoiminta on kannattavaa eikä yritys ainakaan tarvitse lisää tukea. Lisätuki merkitsisi Kronoplylle tässä vaiheessa odottamatonta voittoa.

(40)

Komissio toteaa, että tuki ei ole tässä tapauksessa EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaista myöskään sen takia, että se ei ole tarpeen alueellisen kehityksen takia.

(41)

Lopuksi tarkastellaan, voidaanko tukeen soveltaa EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisia poikkeuksia.

(42)

Komissio toteaa, että ilmoitettu tuki on EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Koska tuella ei ole kannustavaa vaikutusta eikä se ole välttämätön, siihen ei voida soveltaa 87 artiklan 2 eikä 3 kohdan mukaisia poikkeuksia. Kyseessä on laiton toimintatuki, jota ei saa myöntää,