18.3.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 81/13

(1)

Italian pysyvä edustusto Euroopan unionissa ilmoitti perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesti komissiolle 8 päivänä helmikuuta 2001 päivätyllä ja 9 päivänä helmikuuta 2001 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä edellä mainitusta toimenpiteestä.

(2)

Italian pysyvä edustusto toimitti 21 päivänä elokuuta 2001, 3 päivänä joulukuuta 2001 ja 11 päivänä huhtikuuta 2002 päivätyillä ja 24 päivänä elokuuta 2001, 5 päivänä joulukuuta 2001 ja 17 päivänä huhtikuuta 2002 saapuneiksi kirjatuilla kirjeillä komissiolle lisätietoja, joita oli pyydetty Italian viranomaisilta 9 päivänä huhtikuuta 2001 ja 27 päivänä syyskuuta 2001 päivätyillä kirjeillä sekä epävirallisissa yhteyksissä.

(3)

Komissio ilmoitti Italialle 5 päivänä kesäkuuta 2002 päivätyllä kirjeellä päätöksestään aloittaa kyseisen tuen osalta perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely.

(4)

Komission päätös menettelyn aloittamisesta on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä  (2). Komissio on kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa kyseisestä tuesta.

(5)

Komissio ei ole saanut huomautuksia asianomaisilta.

(6)

Italia toimitti komissiolle 16 päivänä syyskuuta 2002 päivätyllä ja 17 päivänä syyskuuta 2002 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä lisätietoja suunnitellusta toimenpiteestä.

(7)

Cooperativa Agricola Moderna S.c.r.l. on yksi niistä yrityksistä, joille voidaan myöntää komission asiakirjassa nro N 354/2000 (3) tarkastelemaa ja hyväksymää pelastamistukea. Hyväksymispäätöksessä säädetään pelastamistuen muuntamisesta rakenneuudistustueksi edellyttäen, että Italia esittää vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annettujen yhteisön suuntaviivojen (4) (jäljempänä ’suuntaviivat’) 23 kohdan mukaisesti yrityksen rakenneuudistussuunnitelman kuuden kuukauden kuluessa tuen hyväksymisestä. Italian viranomaiset ovat toimittaneet tämän vaatimuksen mukaisesti Cooperativa Agricola Moderna S.c.r.l:ää koskevan rakenneuudistussuunnitelman. Tässä päätöksessä keskitytään sen vuoksi rakenneuudistustukeen.

(8)

Maksettu 900 000 000 Italian liiran (464 810 euron) pelastamistuki muunnettiin rakenneuudistussuunnitelman mukaisesti pääomatueksi.

(9)

Cooperativa Agricola Moderna S.c.r.l. on 69 jäsenestä koostuva pieni osuuskunta, joka on erikoistunut viinin- ja viljanviljelyyn (alkutuotantoon). Sen hallinnoimasta pinta-alasta 75 hehtaaria on sen omistuksessa ja 207 hehtaaria vuokralla, ja lisäksi sille toimitetaan 178 hehtaarin pinta-alalta korjattu sato.

(10)

Italian viranomaisten mukaan osuuskunnan pääasiallisena toimintana on viiniytettäväksi tarkoitettujen viinirypäleiden tuotanto (80 % sen myyntikelpoisesta bruttotuotannosta). Merkitykselliset markkinat ovat näin ollen viinimarkkinat. Marchen alueen viininviljelyala on 23 500 hehtaaria, joista 13 000 hehtaaria on tarkoitettu suojatulla alkuperänimityksellä (SAN) varustettujen viinien tuotantoon, ja alueen viinintuotannon arvo on yhteensä 147 miljardia Italian liiraa. Osuuskunnan hallussa oleva viininviljelyala on 125 hehtaaria eli 0,53 prosenttia alueen kokonaisviininviljelyalasta ja 0,96 prosenttia SAN-alasta, ja sen tuotannon osuus on 0,38 prosenttia alueen keskimääräisestä tuotannosta (viimeisten kolmen vuoden ajalta).

(11)

Viinialan nykysuuntaus suosii paremmanlaatuista viiniä (suojatulla alkuperänimityksellä varustetun viinin kulutus lisääntyy samalla kun pöytäviinin kulutus vähenee (5)). Kansainväliset markkinat jatkavat kasvuaan, ja Italian viinin maine kasvaa ulkomailla, vaikka Italian viinintuottajien onkin vastattava perinteisten tuottajien ja muiden alalle tulevien maiden voimakkaaseen kilpailuun. Lähes kolme neljäsosaa Italian viinintuottajista harjoittaa ulkomaanvientiä: nämä ovat suurelta osin pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joiden vuotuinen liikevaihto on alle 50 miljardia. Marchen alueen SAN-viineillä on hyvät menestymismahdollisuudet. Marchen alueen arvostetuimpia viinejä Italiassa ja muualla maailmassa ovat Verdicchio dei Castelli di Jesi, joka on luokiteltu yhdeksi parhaista italialaisista valkoviineistä, sekä Rosso Conero. Viennin osuus tuotannosta on 30 prosenttia (6). Rakenneuudistussuunnitelmassa esitetyt tulevaisuudennäkymät ovat viinimarkkinoiden kehityksen osalta kohtalaisen optimistisia, eikä rajoitetuilla maantieteellisillä alueilla tuotettujen korkealaatuisten viinien kysynnän odoteta joutuvan kriisiin. Cooperativa Agricola Moderna S.c.r.l:n rakenneuudistussuunnitelman mukaan tuotannossa olisi osittain siirryttävä tällaisten viinien tuotantoon.

(12)

Italian viranomaisten mukaan osuuskunnan taloudelliset vaikeudet johtuvat seuraavista tekijöistä:

(13)

Cooperativa Agricola Moderna S.c.r.l:n tappiot voidaan Italian viranomaisten mukaan esittää lyhyesti seuraavasti (muutettu versio):

(14)

Komissio oli tukijärjestelmän N 354/2000 yhteydessä antanut Italialle luvan käyttää jäljempänä lueteltuja kriteerejä arvioidakseen pelastamistukea saavien viiden yrityksen vaikeuksien laajuutta. Tukikelpoisten yritysten oli vastattava vähintään kahta elinkelpoisuutta koskevaa indeksiä ja kahta rahoituksellista/rakenteellista indeksiä.

Cooperativa Agricola Moderna S.c.r.l. täytti nämä edellytykset. Vaikeuksien laajuus todettiin seuraavien suhteiden perusteella: rahoituskulut/liikevaihto, liikevaihto/varastot, (käyttöpääoma-varastot)/juoksevat velat, lyhytaikainen pankkivelka/juoksevat velat.

(15)

Cooperativa Agricola Moderna S.c.r.l:n rakenneuudistussuunnitelman mukaan osa viinitarhoista muunnetaan alueen edustavimpien suojatulla alkuperänimityksellä varustettujen viinien (Verdicchio dei Castelli di Jesi ja Rosso Conero) tuotantoon. Lisäksi suunnitelmassa määrätään tekemään koneinvestointeja, jotta työvoimakustannukset alenisivat ja yrityksen kannattavuus paranisi. Suunnitellut toimenpiteet ovat seuraavat:

(16)

Viinitarhojen uudistamiseen ja rakenneuudistukseen tähtäävien, ohjelman viisivuotiskaudella toteutettavien investointien kustannukset ovat seuraavat:

(17)

Osuuskunnan jäsenet korottivat osakepääomaa 100 miljoonalla Italian liiralla (51 650 eurolla). Osakepääoma kasvoi näin ollen 92,7 miljoonasta Italian liirasta (47 880 €) 192,7 miljoonaan Italian liiraan (99 520 €) tilikaudella 2000. Tämän lisäksi jäsenet myönsivät osuuskunnalle 500 miljoonan Italian liiran (258 230 €) lainan.

(18)

Rakenneuudistustuki kattaa myös rakenneuudistussuunnitelmaan liittyvästä neuvonnasta ja ohjauksesta aiheutuvat kustannukset 120 000 000 Italian liiran (61 975 €) edestä. Näiden tehtävien toteuttaminen uskottiin Moncaro-osuuskunnalle kolmen vuoden ajaksi. Rakenneuudistussuunnitelman rahoitus voidaan täten esittää seuraavasti:

(19)

Kun 900 000 000 Italian liiran (464 811 euron) suuruinen pelastamistuki muunnetaan pääomatueksi, edellä mainittua kokonaisvelkaantumista voidaan vähentää 792 000 000 Italian liiraa (409 034 euroa). Samalla on mahdollista kattaa rypäleiden korjuulaitteen hankinnasta sekä rakenneuudistussuunnitelman toteuttamiseen liittyvästä ohjauksesta aiheutuvat menot osittain.

(20)

Osuuskunnan on vastasuoritteena supistettava omaa viinialan tuotantokapasiteettiaan. Kyseinen kapasiteetti oli 1 674,1 tonnia 31. joulukuuta 2001, kun huomioon otettiin viljellyt lajikkeet ja eri SAN-viinejä koskevat tuotantovaatimukset. Viiden vuoden aikana toteutettavaksi suunniteltu 16 prosentin vähennys, josta määrätään suuntaviivojen 74 kohdan i alakohdassa, johtaa tuotantokapasiteetin supistumiseen 1 406,2 tonniin. Tämä taso säilytetään vuoteen 2005 asti; rakenneuudistussuunnitelma esitettiin vuoden 2001 alussa.

(21)

Osuuskunnan vuotuinen tase oli selvästi negatiivinen vasta vuonna 1996. Komissiolla oli näin ollen epäilyksiä osuuskunnan velkaantumisen ja vaikeuksien todellisesta laajuudesta kaudella 1995–1999.

(22)

Komissio epäili, pystyykö yritys palautumaan elinkelpoiseksi supistamalla tuotantokapasiteettiaan 16 prosentilla ja suhtautui epäilyksellä erityisesti Italian toimittamiin numerotietoihin, joiden mukaan tuotannon alentamisella on vain vähäinen vaikutus yrityksen taloudelliseen tasapainoon (tietojen mukaan myynti laski vain 1–2 % kaudella 2002–2005).

(23)

Komissio suhtautui epäilyksellä myös suunnitellun tuen määrään, joka näytti ylittävän rakenneuudistuksen toteuttamiseksi tarvittavan vähimmäismäärän. Erityisesti todellisten tarpeiden laskemisen osalta komissio oli sitä mieltä, että poistoihin tarkoitettuja riittämättömiä varauksia ei voitu pitää tappioina ja että rakenneuudistussuunnitelman yhteydessä ei voida myöntää tukea laiteinvestointeihin tuotantoalalla, joka ei ole alijäämäinen.

(24)

Viimeiseksi komissio totesi, että rakenneuudistuksesta aiheutuviin ohjauskustannuksiin liittyi epäselvyyksiä, koska ei voitu sulkea pois sitä mahdollisuutta, että näiden tehtävien toteuttamiseen nimetty osuuskunta saisi suoraa tukea.

(25)

Italia toimitti 16 päivänä syyskuuta 2002 päivätyllä kirjeellä lisätietoja ja tarkennuksia.

(26)

Osuuskunnan vaikeuksien pitkäaikaisuuden osalta Italia vahvisti, että Cooperativa Agricola Moderna S.c.r.l. vastaa alueella sovellettavia ja valtiontukiasiassa nro N 354/2000 hyväksyttyjä neljää vaatimusta. Italia korosti osuuskuntayritysten erityisluonnetta ja totesi näiden yleensä vaikeuksissakin pyrkivän saattamaan tilinsä tasapainoon. Tästä ovat todisteena myös erittäin korkeasta velkatasosta aiheutuvat rahoituskulut sekä näiden kulujen korvaamiseksi tarvittavat liiketoiminnan tuotot.

(27)

Italia täsmensi, että vuosien 1994–1999 tilien tasapainottamiseksi yritys teki joidenkin budjettikohtien osalta seuraavat arvioinnit: a) jäsenten maa-alojen tuotannosta maksettavia korvauksia pienennetään (alle markkinahintojen), minkä vuoksi osuuskunnan jäseniltä edellytetään merkittävää rahoitusosuutta (434 miljoonaa Italian liiraa); b) poistoihin tarkoitettuja varauksia vähennetään 50 prosenttiin siitä, mikä oli tarpeen koneiden ja muiden laitteiden pitämiseen asianmukaisessa toimintakunnossa. Tämä merkitsi, että laitteiden uusimiseen ei ollut saatavilla riittävästi varoja, mikä vaikutti haitallisesti myös varainhoitoon.

(28)

Tilikauden 1996 vakavia tappioita (182 miljoonaa Italian liiraa eli 13 % liikevaihdosta) ei pystytty myöskään korvaamaan myöhempien tilikausien tuotoilla. Yrityksellä oli tilikausilla 1998 ja 1999 ehdollista velkaa 78 miljoonaa ja vastaavasti 134 miljoonaa Italian liiraa, mikä johtui siitä, että maataloustuotteiden tuotannosta saatavat tulot olivat arvioitua alhaisemmat.

(29)

Tarkasteltaessa yrityksen elinkelpoisuuden palauttamista tuotantokapasiteetin supistamisesta huolimatta Italia korosti ja vahvisti, että vaatimus vähentää yrityksen viinintuotantoa 16 prosentilla viiden vuoden aikana (pitäen enimmäistuotanto 1 406,20 rypäletonnin rajoissa) ei merkinnyt vastaavaa tuotannon arvon prosentuaalista alentumista, koska tuotantovalikoiman suuntaaminen kohti paremmanlaatuisia rypäleitä saisi aikaan merkittävästi pienemmän myyntitulojen vähentymisen. Italia vahvisti menettelyn aikana esitetyt laskelmat oikeiksi.

(30)

Koneisiin (erityisesti rypäleiden korjuukoneisiin) tehtäviin investointeihin myönnettävän tuen osalta Italia huomautti, että tämä hankinta oli olennainen yrityksen elinkelpoisuuden palauttamiseksi, koska asianomaisen koneen avulla tietyt viljely- ja sadonkorjuutoimet voitaisiin suorittaa koneellisesti ja vähentää viinitarhojen hoitoon tarvittavia henkilötyötunteja, jolloin tuotantokustannukset alenisivat (185 miljoonaa Italian liiraa) ja yrityksen viininviljely-yksiköstä tulisi jälleen kannattava.

(31)

Italia toimitti taulukon, josta käy ilmi, että jyrkkärinteisillä alueilla sijaitsevien viinitarhojen istutuksista aiheutuvat todelliset kustannukset suhteessa viitearvoihin, joiden osalta julkista tukea myönnettiin, aiheuttivat 179 363,240 Italian liiran tulonmenetyksen.

(32)

Italia toimitti myös selvennyksiä neuvonta- ja ohjaustoiminnasta aiheutuneista kustannuksista. Se täsmensi, että 120 000 000 Italian liiran suuruisesta summasta katettiin taloudellisen tilanteen analysointikustannukset vuosina 1994–1999, rakenneuudistussuunnitelman valmistelu, tase-ennusteiden laatiminen vuoteen 2005 asti, suunnitelmassa esitetyn toiminnan toteuttamiseksi tarvittava tekninen ja hallinnollinen apu, toteutetun toiminnan seuranta ja mahdollisten korjaavien toimenpiteiden arviointi. Neuvonta- ja ohjaustoimista aiheutuvien kustannusten määrällisen ilmoittamisen ja kyseisen määrän asianmukaisuuden osalta Italia viittaa 10. lokakuuta 1994 annettuun presidentin asetukseen nro 645, jossa vahvistetaan ekonomistien asiantuntijapalvelujen hinnat.

(33)

Perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu yhteismarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(34)

Kyseessä oleva tuki vastaa tätä määritelmää siltä osin, että se tarjoaa taloudellista etua määrätylle yritykselle, se rahoitetaan julkisista (alueellisista) varoista ja se uhkaa vaikuttaa kauppaan ottaen huomioon Italian asema viinisektorilla (Italia oli vuonna 1998 EU:n toiseksi suurin viinintuottaja 32 prosentin osuudellaan yhteisön tuotannosta).

(35)

Tällaiset toimenpiteet voidaan kuitenkin perustamissopimuksen 87 artiklan 2 ja 3 kohdassa määrätyissä tapauksissa katsoa poikkeuksellisesti yhteismarkkinoille soveltuviksi.

(36)

Tarkasteltavana olevassa asiassa ainoa mahdollisesti sovellettava poikkeus on 87 artiklan 3 kohdan c alakohdassa määrätty poikkeus. Kyseisen alakohdan mukaisesti valtiontuki voidaan katsoa yhteismarkkinoille soveltuvaksi, jos se on tarkoitettu tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehityksen edistämiseen, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla.

(37)

Tuen luonne huomioon ottaen sen on noudatettava suuntaviivoissa vahvistettuja vaatimuksia, jotta edellä mainittua poikkeusta voitaisiin soveltaa siihen.

(38)

Suuntaviivoissa vahvistetaan seuraavat yleiset edellytykset rakenneuudistustuen hyväksymiseksi:

(39)

Suuntaviivoissa todetaan, että vaikeuksissa olevalle yritykselle ei ole olemassa yhteisön määritelmää (kohta 4). Niissä täsmennetään kuitenkin, että pelastamis- ja rakenneuudistustukien arvioimiseksi vaikeuksissa olevaksi yritykseksi katsotaan yritys, joka ei pysty omilla taikka omistajilta/osakkailta tai luotonantajilta saaduilla varoilla pysäyttämään tappiollista kehitystä, joka johtaa lähes varmasti yrityksen vararikkoon lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä, jos viranomaiset eivät puutu tilanteeseen. Yritysten vaikeudet ilmenevät yleensä tappioiden kasvuna, liikevaihdon supistumisena, varastojen kasvuna, ylikapasiteettina, tulorahoituksen pienentymisenä, lisääntyvänä velkaantumisena, rahoituskulujen nousuna ja nettovarallisuuden heikentymisenä tai sen menettämisenä.

(40)

Tarkasteltavana olevan yrityksen vaikeudet todettiin jo pelastamistukijärjestelmän N 354/2000 yhteydessä (komissio hyväksynyt päätöksellä SG(2000) D/106283) näiden perustelujen 14 kohdassa kuvaillun, hyväksymispäätökseen olennaisena osana kuuluvan arviointimenettelyn perusteella. Osuuskunnan todettiin olevan vaikeuksissa seuraavien seitsemän kriteerin perusteella: rahoituskulut/liikevaihto, liikevaihto/varastot, (käyttöpääoma-varastot)/juoksevat velat, lyhytaikainen pankkivelka/juoksevat velat.

(41)

Huolimatta siitä, että aiemmin hyväksytyn pelastamistuen ja tässä päätöksessä käsitellyn rakenneuudistustuen arviointi ja hyväksyntä toteutetaan eri tavoin, tarkasteltavana olevassa tapauksessa pelastaminen ja rakenneuudistus ovat saman toimenpiteen kaksi vaihetta, vaikka ne sisältävät eri mekanismeja (suuntaviivojen 9 kohta). Komissio katsoo sen vuoksi, että yritystä voidaan pitää vaikeuksissa olevana (sikäli kuin tämä oli todettu aiemmin).

(42)

Italian toimittamien tietojen perusteellinen tarkastelu vahvistaa tämän päätelmän. Tilien tasapainottaminen, joka antoi aiheen komission epäilyille, on kirjanpitomenetelmä, joka ei asianomaisessa tapauksessa ja erikseen tarkasteltuna anna täydellistä kuvaa yrityksen todellisesta vakavaraisuudesta. Osuuskunnan tapauksessa tilien tasapainottaminen tapahtui keinotekoisesti ja saavutettiin sen ansiosta, että osuuskunnan jäsenet ottivat vastuulleen merkittävän osan tappioista hyväksymällä pienemmät korvaukset maa-alojensa tuotannosta (8), ja sen ansiosta, että poistoihin tarkoitetut varaukset olivat riittämättömiä, mikä – vaikkakin sallittua Italian laissa (9) – on osoitus siitä, että yritys ei pystynyt rahoittamaan tavanomaista tuotantovälineiden uusimismenettelyä omalla kassavirrallaan.

(43)

Todisteita siitä, että yritys oli vaikeuksissa, olisi haettava lyhytaikaisesta velasta ja kassavirran puutteesta, jotka yhdistetään liikevaihdon laskusuuntaukseen. Cooperativa Agricola Moderna S.c.r.l:n velat olivat 1 254 832 000 Italian liiraa (648 070 euroa) vuonna 2000, sen talousarvio oli voimakkaasti alijäämäinen (- 238 951 430 Italian liiraa eli 123 408 euroa vuonna 2000) ja sen likviditeetti-indeksi oli 0,555 vuonna 2000. Kun sen liikevaihto on lisäksi laskussa, se vaikuttaa kykenemättömältä palauttamaan elinkelpoisuuttaan omilla tai jäsentensä varoilla, joihin on jo lisäksi turvauduttu useaan otteeseen (lainojen muodossa ja jäsenten maa-alojen tuotannosta maksettavin pienemmin korvauksin).

(44)

Edellytyksenä tuen myöntämiselle on rakenneuudistussuunnitelman täytäntöönpano. Rakenneuudistussuunnitelman, jonka toteuttamisajan on oltava mahdollisimman lyhyt, on mahdollistettava yrityksen pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttaminen kohtuullisessa ajassa yrityksen tulevia toimintaedellytyksiä koskevien realististen oletusten perusteella. Suunnitelmaa on täydennettävä esimerkiksi markkinatutkimuksella. Elinkelpoisuuden paranemisen on perustuttava pääasiassa yrityksen sisäisiin toimenpiteisiin. Rakenneuudistus edellyttää sellaisen toiminnan lopettamista, joka olisi rakenneuudistuksesta huolimatta edelleen tappiollista (suuntaviivojen 32 kohta).

(45)

Italian viranomaiset ovat esittäneet rakenneuudistussuunnitelman, jonka liitteenä on markkinatutkimus ja arviot osuuskunnan tulevaisuudennäkymistä 900 000 000 Italian liiran julkisella tuella ja ilman kyseistä tukea.

(46)

Näiden perustelujen 15 kohdassa kuvaillussa kolmivuotisessa rakenneuudistussuunnitelmassa eritellään syyt yrityksen kriisiin ja esitellään elinkelpoisuuden palauttamiseen tähtääviä sisäisiä toimenpiteitä.

(47)

Suunnitellut toimenpiteet ovat seuraavat:

(48)

Komissio asetti kyseenalaiseksi sen, voidaanko tukea myöntää sellaisiin laitteisiin tehtäviin investointeihin, jotka eivät vaikuta välttämättömiltä elinkelpoisuuden palauttamiseksi (rypäleiden korjuukone). Toimitettujen tietojen yksityiskohtaisemmassa tarkastelussa paljastui kuitenkin, että tuotannon koneistaminen on keskeinen edellytys yrityksen elinkelpoisuuden palauttamiseksi. Italian toimittamien laskelmien mukaan kyseisen laitteen hankinta saa aikaan 185 000 000 Italian liiran vuotuiset säästöt viinitarhojen hoidossa tuotantoa lisäämättä. Viinintuotannon osuus on 80 prosenttia osuuskunnan myyntikelpoisesta bruttotuotannosta.

(49)

Italia on sitoutunut supistamaan osuuskunnan viinintuotantokapasiteettia 16 prosentilla viiden vuoden aikana. Komissio suhtautui epäilyksellä Italian väitteeseen, jonka mukaan kyseinen tuotannon alentaminen ei aiheuttaisi merkittävää myyntitulojen vähenemistä. Italian toimittamien taulukoiden (näiden perustelujen 50 ja 51 kohta) huolellisen tarkastelun jälkeen voitiin kuitenkin todeta, että korkeamman markkinahinnan SAN-rypälelajikkeisiin (verdicchio superiore, verdicchio riserva, verdicchio passito) siirtyminen johtaisi suurempiin tuloihin, mikä korvaisi suurelta osin suunnitellun kapasiteetin supistamisen. Kapasiteetin supistaminen ei sen vuoksi vaaranna yrityksen elinkelpoisuuden palauttamista.

(50)

Laskelma myyntituloista ilman kapasiteetin supistamista:

(51)

Laskelma myyntituloista, jos kapasiteettia supistetaan:

(52)

Suuntaviivojen 32 kohdassa määrätään, että rakenneuudistus edellyttää sellaisen toiminnan lopettamista, joka olisi rakenneuudistuksesta huolimatta edelleen tappiollista. Tarkasteltavana olevassa tapauksessa kyse ei ole rakenteellisesti tappiollisesta tuotannosta ottaen huomioon, että yrityksen vaikeudet ovat lähinnä taloudellisia ja että osuuskunta voi asianomaisen laitteen hankinnan myötä kasvattaa viinintuotannosta saamiaan voittomarginaaleja. Rakenneuudistussuunnitelma ei ole näin ollen ristiriidassa kyseisen suuntaviivojen vaatimuksen kanssa.

(53)

Suuntaviivojen 35–39 kohdan perusteella kilpailijoihin kohdistuvat haitalliset vaikutukset on pyrittävä poistamaan mahdollisimman laajasti. Tämä edellytys merkitsee useimmiten sitä, että rakenneuudistuksen toteuttamisen jälkeen yrityksen osuutta merkityksellisillä markkinoilla rajoitetaan (vastasuorite). Suuntaviivojen 5 luvussa täsmennetään menettelyt tämän yleisperiaatteen soveltamiseksi maatalousalalla. Koska jopa hyvin pienille maatalousalan yrityksille myönnetty tuki voi vääristää kilpailua, komissio vaatii yleensä vastasuoritteita kaikilta rakenneuudistustuen saajilta kapasiteetin supistusten muodossa. Alkutuotannon osalta määrätään kapasiteetin supistamisesta tai toiminnan lopettamisesta vähintään viideksi vuodeksi.

(54)

Tiettyjä tuotteita tai toimijoita koskevien toimenpiteiden osalta tuotantokapasiteettia on supistettava yleensä 16 prosenttia siitä tuotantokapasiteetista, jolle rakenneuudistustuki on myönnetty. Tämä luku voidaan alentaa 14 prosenttiin tukialueilla. Tarkasteltavana olevassa tapauksessa Italia on määrännyt yrityksen tuotantokapasiteetin supistamisesta 16 prosentilla viiden vuoden aikana. Näin ollen kyseinen edellytys täyttyy.

(55)

Suuntaviivojen 40 kohdan perusteella tukimäärä ja -intensiteetti on rajattava määrään, joka on ehdottomasti välttämätön rakenneuudistuksen toteuttamiseksi ottaen huomioon yrityksen käytettävissä olevat varat. Näin ollen tuensaajien odotetaan osallistuvan rakenneuudistussuunnitelman toteuttamiseen merkittävällä omalla osuudella tai käyttävän siihen markkinarahoitusta. Kilpailun vääristymien rajoittamiseksi yritykselle myönnetyn tuen on oltava sellainen, että yritys ei saa ylijäämäisiä rahavaroja, jotka se voisi käyttää aggressiiviseen, markkinoita vääristävään toimintaan, joka ei liity rakenteen uudistamiseen.

(56)

Kyseisen suuntaviivojen vaatimuksen noudattamista tarkastellessaan komissio otti huomioon seuraavat seikat:

(57)

Rakenneuudistussuunnitelmaan myönnetään julkista tukea yhteensä seuraavasti:

(58)

Osa 900 000 000 Italian liiran suuruisesta tuesta käytetään jo aiheutuneiden kustannusten kattamiseen (epäsuotuisista sääoloista aiheutuneet menetykset, tappiolliset investoinnit, riittämättömät poistoihin tarkoitetut varat) ja osa käytetään rakenneuudistussuunnitelman täytäntöönpanoon (ohjaustoimista aiheutuneet kustannukset ja laitteiden hankintaan myönnettävä tuki). Pääosa tuesta käytetään yrityksen velkojen maksuun ja rakenneuudistuksen edellyttämien investointien rahoittamiseen.

(59)

Yrityksen esittämästä liiketoimintasuunnitelmasta käy ilmi, että rakenneuudistuksen jälkeisinä tilikausina syntyvä kassavirta ei riitä siihen, että yritys voisi toteuttaa aggressiivisia toimenpiteitä, jotka eivät liity suoraan rakenneuudistussuunnitelmassa määrättyihin investointeihin. Tämän lisäksi yrityksen pieni koko ja sen vähäinen merkitys alueen viinialalle (0,38 % alueen tuotannosta) takaavat, että tuen kilpailuvaikutukset ovat hyvin vähäiset.

(60)

Italian ohjauskustannusten osalta antamat selitykset (ks. näiden perustelujen 30 kohta) vakuuttivat komission siitä, että suunnitellut maksut ovat asianmukaisia ja poistivat epäilykset siitä, että kyseisten palvelujen suorittamisesta vastaavalle Moncaro-osuuskunnalle maksettuja summia voitaisiin pitää tukena.

(61)

Osuuskunnan ja sen jäsenten rakenneuudistussuunnitelmaan maksaman osuuden suhteen olisi korostettava, että osuuskunta rahoittaa itse vähintään 50 prosenttia rakenneuudistussuunnitelman mukaisista investoinneista. Tarvittavien varojen luomiseksi osuuskunnan jäsenet korottivat osakepääomaa 100 000 000 Italian liiralla vuonna 2000 ja myönsivät osuuskunnalle 500 000 000 Italian liiran suuruisen lainan. Asianomainen suuntaviivojen vaatimus voidaan näin ollen katsoa täytetyksi.

(62)

Suuntaviivojen 48 kohdassa määrätään, että rakenneuudistustukea saa myöntää ainoastaan yhden kerran. Italia on vahvistanut, että tätä periaatetta noudatetaan.

(63)

Toimenpide on vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenteiden uudistamiseksi tarkoitettua valtiontukea koskevien yhteisön suuntaviivojen mukainen,

a)

osuuskunnan jäsenten maa-alojen tuotannosta on viimeisten viiden vuoden ajan maksettu markkina-arvoa alhaisempi korvaus, mikä tarkoittaa, että jäsenten kärsimä todellinen tappio oli 434 233 484 Italian liiraa (224 262,88 euroa);

b)

varmistaakseen, että työstä maksettava korvaus noudattaisi voimassa olevia palkkaussopimuksia, osuuskunta sitoi koneista, laitteista ja maanparannuksesta tehtäviin poistoihin tarvittaviin varauksiin viiden vuoden ajaksi vain 50 prosenttia, yhteensä 375 911 000 Italian liiraa (194 142 €).