NEUVOSTON LAUSUNTO,

annettu 10 päivänä lokakuuta 2006,

Unkarin tarkistetun lähentymisohjelman mukautetusta versiosta vuosiksi 2005–2009

(2006/C 260/01)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon Unkarin tarkistetusta lähentymisohjelmasta vuosiksi 2005—2008 24 päivänä tammikuuta 2006 annetun neuvoston lausunnon,

ottaa huomioon komission suosituksen,

on kuullut talous- ja rahoituskomiteaa,

ANTAA SEURAAVAN LAUSUNNON:

1)   Neuvosto tutki 10 päivänä lokakuuta 2006 Unkarin tarkistetun lähentymisohjelman mukautetun version, joka kattaa vuodet 2005–2009. (2)

2)   Laajan 1990-luvun puolivälissä hyväksytyn talousuudistuspaketin myötä ja vakaan talouspolitiikan ja tarkoituksenmukaisten rakenneuudistusten ansiosta Unkarin talouden kasvuluvut vakiintuivat suhteellisen korkealle tasolle ja inflaatio hidastui. Koska vuodesta 2001 lähtien ja varsinkin viime vuosina julkiset menot ovat kuitenkin kasvaneet huomattavasti, verotusta on kevennetty ja julkisen sektorin palkankorotukset ovat olleet avokätisiä, julkisen talouden vuotuinen alijäämä on ollut huomattavasti yli 5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Alkuperäisistä alijäämätavoitteista on poikettu siis huomattavasti. Lisäksi loppuvuoden lukuja on korotettu huomattavasti jälkikäteen lähes kaikkien julkista taloutta koskevien ilmoitusten osalta. Toukokuun 2004 lähentymisohjelman alijäämätavoitteet olivat 4,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2004, 4,1 prosenttia vuonna 2005 ja 3,6 prosenttia vuonna 2006, mutta toteutunut alijäämä oli 6,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2004 ja 7,5 prosenttia vuonna 2005. Lisäksi hallitus odottaa alijäämän olevan noin 10,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2006, mikä on ylivoimaisesti korkein alijäämäluku EU:ssa (kaikkiin numerotietoihin sisältyy eläkeuudistuksesta aiheutuva rasite). Huomattavana syynä julkisen talouden tavoitteista lipsumiseen oli liian optimistinen julkisen talouden suunnittelu, huomattavat menojen ylitykset, veronkevennykset ja riittävien rakenteellisten sopeutustoimien puuttuminen. Tämä hyvin kasvuhakuinen finanssipolitiikka on vahingoittanut huomattavasti finanssipolitiikan uskottavuutta ja aiheuttanut talouteen yhä enemmän painetta. Erityisesti se on osaltaan ollut vaikuttamassa vakavan ulkoisen epätasapainon syntymiseen ja ulkomaanvelan kokonaismäärän huomattavaan kasvuun (alle 20 prosentista suhteessa BKT:hen vuonna 2001 lähes 30 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2005) sekä huomattavasti suurempiin korkoeroihin kuin muissa hiljattain liittyneissä jäsenvaltioissa.

3)   Neuvosto teki 5 päivänä heinäkuuta 2004 päätöksen, jonka mukaan Unkarilla oli liiallinen alijäämä, ja antoi 104 artiklan 7 kohdan mukaisen ensimmäisen suosituksen alijäämän korjaamisesta vuoteen 2008 mennessä. Kyseinen vuosi oli Unkarin viranomaisten toukokuun 2004 lähentymisohjelmassa asettama tavoitevuosi. Neuvosto teki tammikuussa 2005 ja uudelleen marraskuussa 2005 104 artiklan 8 kohdan mukaisen päätöksen, jonka mukaan Unkari ei ollut noudattanut neuvoston ensimmäistä suositusta eikä 8 päivänä maaliskuuta 2005 annettua uutta suositusta. Se otti erityisesti huomioon huomattavan poikkeaman keskipitkän aikavälin sopeutusurasta vuosien 2005 ja 2006 alijäämätavoitteiden osalta.

4)   Unkarin viranomaiset esittivät 1 päivänä joulukuuta 2005 tarkistetun lähentymisohjelman komissiolle ja neuvostolle. Se sisälsi uuden sopeutusuran, jossa säilytettiin vuosi 2008 tavoitevuonna liiallisen alijäämän korjaamiseksi. Neuvosto antoi 24 päivänä tammikuuta 2006 vuoden 2005 tarkistusta koskevan lausunnon, jossa se katsoi, että hyvin huomattavaa menojen leikkaamista (7,5 prosenttia suhteessa BKT:hen) ei tuettu konkreettisilla toimenpiteillä. Sen vuoksi neuvosto kehotti neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97, sellaisena kuin se on muutettuna, 3 jakson 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti Unkaria esittämään mahdollisimman pian ja viimeistään 1 päivänä syyskuuta 2006 tarkistetun lähentymisohjelman mukautetun version, jossa esitetään konkreettisia ja rakenteellisia toimenpiteitä, jotka kaikilta osiltaan noudattavat keskipitkän aikavälin sopeutusuraa.

5)   Sen jälkeen kun julkisen talouden alijäämätoteutumaksi oli (keväällä 2006) ilmoitettu 7,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2005, Unkarin viranomaiset ilmoittivat huhtikuun 2006 parlamenttivaalien jälkeen, että vuoden 2006 alijäämää tarkistettaisiin huomattavasti ylöspäin, ja alijäämä saattaisi olla ilman korjaavia toimenpiteitä 11,6 prosenttia suhteessa BKT:hen (3). Alijäämätavoitteeksi oli asetettu 6,1 prosenttia suhteessa BKT:hen talousarviolaissa ja joulukuussa 2005 tarkistetussa lähentymisohjelmassa, ja sen ylittyminen aiheutui lähes kokonaan menojen ylityksistä (noin 5 prosenttia suhteessa BKT:hen). Ylitykset tapahtuivat lähinnä valtionhallinnon julkisen talouden instituutioiden toimintakustannuksissa, eläkemaksuissa ja terveydenhoitomenoissa. Myös paikallishallinnon investoinnit osoittautuivat odotettua suuremmiksi vaalien vuoksi. Ylityksestä noin 1  prosenttia suhteessa BKT:hen voitiin selittää yhtäältä sillä, että eräs moottoritieinvestointi, jonka alun perin oli tarkoitus toteuttaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuusjärjestelyin talousarvion ulkopuolella, laskettiinkin julkiseen talouteen kuuluvaksi (4) (1,1 prosenttia suhteessa BKT:hen) ja toisaalta sillä, että rahoitusleasingsopimuksella ostettiin sotilasilma-aluksia (0,3 prosenttia suhteessa BKT:hen). Näitä kustannuksia ei alun perin ollut otettu huomioon virallisessa alijäämätavoitteessa.

6)   Yhä pahenevan alijäämäkierteen uhatessa hallitus — joka oli nimitetty uudelleen huhtikuussa 2006 pidettyjen parlamenttivaalien jälkeen — luopui kesäkuussa viisivuotisen veronkevennysohjelmansa loppuosasta, joka olisi vielä supistanut tuloja noin 3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoteen 2010 mennessä, ja hyväksyi korjaavan julkisen talouden paketin. Parlamentti on jo hyväksynyt joitakin korjaavia toimenpiteitä, muun muassa kaikki tulopuolen toimenpiteet. Hallitus odottaa, että veronkorotukset yhdessä joidenkin heti tehtävien terveydenhoitomenojen, kaasunhintatukien ja julkishallinnon menojen leikkausten sekä talousarvion yleisvarauksen (0,3 prosenttia suhteessa BKT:hen) täydellisen poiston kanssa, supistavat vuoden 2006 alijäämäylitystä 1,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Näin voitaisiin saavuttaa uusi alijäämätavoite eli 10,1 prosenttia suhteessa BKT:hen. Näillä toimenpiteillä odotetaan olevan huomattavia vaikutuksia tulevina vuosina.

7)   Ohjelmassa esitetyn makrotalouden skenaarion mukaan kokonaistuotannon kasvu supistuu tulevina vuosina 4,1 prosentista vuonna 2006 2,2 prosenttiin vuonna 2007 ja 2,6 prosenttiin vuonna 2008. Tämä johtuu ohjelmassa vahvistettujen julkisen talouden sopeutustoimien kiristävästä vaikutuksesta. Osaa sopeutustoimista on sovellettu jo heinäkuusta 2006. Kasvun odotetaan palaavan sopeutustoimia edeltävälle tasolle vuoteen 2009 mennessä. Tällainen kehitys heijastuu myös viitteellisessä suhdannekehityksessä, joka osoittaa negatiivista tuotantokuilua vuosiksi 2007 ja 2008 sekä tuotannon paluuta potentiaaliselle tasolleen vuoteen 2009 mennessä. Nykyisin saatavilla olevien tietojen perusteella ja asettamatta rajoituksia komission yksiköiden syksyn 2006 talousennusteelle makrotalouden skenaario vaikuttaa suurelta osin realistiselta, vaikkakin vuoden 2009 osalta melko optimistiselta. Ohjelmassa ennakoitu ulkoisen tasapainon huomattava paraneminen vaikuttaa realistiselta, kun huomioon otetaan julkisen talouden sopeutustoimien suorat ja välilliset vaikutukset. Varsinkin vaihtotaseen alijäämän arvioidaan supistuvan lähes 8 prosentista suhteessa BKT:hen vuonna 2006 alle 4 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2009. Inflaation odotetaan kiihtyvän 6,2 prosenttiin vuonna 2007, kun se on 3,5 prosenttia vuonna 2006, ja hidastuvan sen jälkeen 3 prosenttiin vuoteen 2009 mennessä. Ennustettua uraa voidaan selittää arvonlisäveron korotuksella ja hintatukien alennuksilla, joista päätettiin kesällä 2006. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että inflaatio on arvioitu hieman liian hitaaksi koko ohjelmakauden osalta talouden laskusuhdanteen vaimentavasta vaikutuksesta huolimatta.

8)   Ohjelman mukaan liiallinen alijäämä korjataan vuoteen 2009 mennessä. Tähän päästäisiin, jos alijäämää supistetaan jyrkästi ja etupainotteisesti 6,9 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen kolmen vuoden aikana huomattavan korkeasta alkuasetelmasta eli 10,1 prosentista suhteessa BKT:hen vuonna 2006 3,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2009. Perusjäämän pitäisi parantua samalla ajanjaksolla suunnilleen saman verran. Ohjelmassa todetaan, että alijäämätavoite eli 3,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2009 ylittää edelleen perustamissopimuksessa asetetun 3 prosentin raja-arvon, mutta siinä otaksutaan, että harkitessaan Unkarin osalta liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn lopettamista neuvosto ja komissio ottaisivat huomioon osan eläkeuudistuksen nettokustannuksista tarkistetun vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesti. (5) Lähes puolet alijäämän supistumisesta tapahtuisi jo vuonna 2007. Nimellistä alijäämää on tarkoitus supistaa lisäämällä tuloja suhteessa BKT:hen 3 prosenttiyksiköllä ja alentamalla menoja suhteessa BKT:hen 3,9 prosenttiyksiköllä ohjelmakaudella. (6) Tulopuolella on jo hyväksytty kaikki tulojen lisäykset, jotka tukevat tulojen ennustettua kasvua suhteessa BKT:hen. Edellä mainittujen jo hyväksyttyjen menoleikkausten lisäksi Unkarin viranomaiset aikovat päästä tavoitteisiinsa ottamalla käyttöön tiukat monivuotiset menokatot useimmille menoerille sekä tiukentaa talousarviomenojen valvontaa. Nämä suunnitelmat on tarkoitus sisällyttää vuoden 2007 talousarviolakiin, jossa niitä selitetään yksityiskohtaisesti. Talousarviolaki esitellään parlamentille lokakuun loppuun mennessä. Lisäksi ohjelmassa ilmoitetaan laajoista rakenneuudistuksista, joiden tavoitteena on varmistaa alijäämätavoitteiden saavuttaminen varsinkin ohjelmakauden loppuvuosina (esimerkiksi terveydenhoidon potilasmaksuosuuden käyttöönotto, hintatukijärjestelmän uudistaminen ja valtionhallinnon keventäminen).

9)   Yhteisesti sovittujen menetelmien mukaisesti lasketun ja ohjelman numerotietoihin perustuvan rakenteellisen rahoitusaseman (eli suhdannetasoitettu julkisen talouden rahoitusasema ilman kertaluonteisia ja muita väliaikaisia toimenpiteitä) odotetaan paranevan ohjelmakauden aikana keskimäärin yli 2  prosenttia suhteessa BKT:hen vuodessa eli vuoden 2006 noin 9  prosentin alijäämästä suhteessa BKT:hen noin 3  prosenttiin vuonna 2009. Ohjelmassa asetetaan julkisen talouden rahoitusaseman keskipitkän aikavälin tavoitteeksi 0,5–1 prosentin rakenteellinen alijäämä suhteessa BKT:hen, mutta sitä ei ole tarkoitus saavuttaa ohjelmakauden aikana. Keskipitkän aikavälin tavoite on vakaus- ja kasvusopimuksessa ja käytännesäännöissä esitetyllä tasolla ja heijastaa riittävästi potentiaalisen tuotannon kasvua pitkällä aikavälillä sekä velkasuhdetta.

10)   Julkisen talouden toteutumassa on havaittavissa joitakin positiivisia tekijöitä. Suuri osa alijäämää vuonna 2006 ja 2007 supistavista toimenpiteistä on jo hyväksytty tai ne on tarkoitus sisällyttää vuoden 2007 talousarvioon. Lisäksi hallitus on viime kuukausina tehnyt suunniteltujen rakenneuudistusten alkuvaiheita koskevia päätöksiä. Lisäksi Unkarin viranomaiset ovat päättäneet parantaa talousarviomenettelyä aiempaa avoimemmalla kirjanpidolla ja ottamalla käyttöön menojen hallintaa koskevan säännön vuodesta 2007 alkaen sekä laatimalla julkisen talouden instituutioiden monivuotisen menosuunnitelman. Viranomaiset ovat myös ohjelmassa sitoutuneet esittämään komissiolle ja neuvostolle kahdesti vuodessa kertomuksen julkisen talouden kehittymisestä ja ilmoittamaan korjaavista toimista, jos tavoitteista lipsutaan. Merkittäviä riskejä on kuitenkin nähtävissä. Edelleenkin on hieman epävarmaa, saadaanko menojen suunniteltu jäädyttäminen vuosina 2007 ja 2008 toteutettua tehokkaasti ja pystytäänkö hillitsemään menojen kasvua niillä aloilla, joita menojen jäädyttäminen ei koske. Suunnitelluista toimenpiteistä huolimatta julkisen talouden tavoitteiden saavuttamiseen ohjelmakauden loppuvuosina voi lisäksi liittyä huomattavia riskejä. Vaikka makrotalouden skenaariosta tulopuolelle aiheutuvat riskit vaikuttavat kaiken kaikkiaan olevan suurin piirtein tasapainossa, ohjelmakauden loppuvuosien ja varsinkin vuoden 2009 tuloennusteet ovat melko optimistisia. Sen lisäksi, että menojen hallinta on jatkuvasti ollut heikkoa eikä esitetä tarkkoja tietoja siitä, kuinka menojen hallintaan päästäisiin tulevaisuudessa, talousarviomenettelyn heikko institutionaalinen valvonta altistaa julkisen talouden sille, että tavoitteista voidaan lipsua huomattavasti. Alijäämän suunniteltu supistaminen riippuu näin ollen tiukasta pitäytymisestä suunniteltuihin rakenneuudistuksiin ja menojen hallinnasta ohjelmakauden ensimmäisistä vuosista alkaen.

Ei myöskään voida sulkea pois sitä mahdollisuutta, että julkisten liikenneyhtiöiden vuoden 2002 lopusta kerryttämä velka, joka on lähes 2 prosenttia suhteessa BKT:hen, tulee hallituksen vastattavaksi (koska näin on säännöllisesti tapahtunut aikaisemminkin), jos kansallisen rautatieyrityksen rakennemuutosta ja osittaista yksityistämistä koskevat suunnitelmat eivät tuota odotettuja tuloksia. Tällä olisi väliaikainen vaikutus alijäämään. Julkisen talouden toteutuma voi kaiken kaikkiaan olla ohjelmassa ennustettua heikompi sekä lyhyellä aikavälillä että ohjelmakauden loppuvuosina.

11)   Edellä esitetyn riskinarvioinnin perusteella hallituksen on tiukasti pitäydyttävä julkisen talouden tavoitteissa, jotta liiallinen alijäämä saadaan korjattua kestävällä tavalla vuoteen 2009 mennessä. Tämä riippuu kaikkien ohjelmassa vuosiksi 2006–2009 ilmoitettujen toimenpiteiden tehokkaasta toteuttamisesta, rakenneuudistusten tarkemmasta määrittelystä ja täytäntöönpanosta ja menojen pitämisestä hallinnassa.

12)   Ohjelman ennusteiden mukaan julkinen velka suhteessa BKT:hen kasvaa vuonna 2006 huomattavasti, eli se on 68,5 prosenttia (verrattuna 62,3 prosenttiin vuonna 2005) ja ylittää näin ollen perustamissopimuksessa asetetun 60 prosentin viitearvon. Ohjelmassa ennustetaan velkasuhteen nousevan vielä 71,3 prosenttiin vuonna 2007 ja 72,3 prosenttiin vuonna 2008. Julkisen velan suhteessa BKT:hen odotetaan alkavan supistua vuonna 2009, jolloin se olisi 70,4 prosenttia. Suunniteltu velkaura voi vaarantua lähinnä sen vuoksi, että perusjäämä voi osoittautua odotettua alijäämäisemmäksi. Tähän voi myös olla syynä julkisten liikenneyritysten velkojen mahdollinen siirtäminen hallituksen vastattavaksi. Tämän riskinarvioinnin perusteella velkasuhde ei supistu riittävästi kohti viitearvoa ohjelmakaudella.

13)   Unkarin julkisen talouden kestävyyteen näyttää liittyvän huomattavia riskejä. Hyvin heikko julkisen talouden rahoitusasema yhdistettynä suhteellisen korkeaan ja yhä kasvavaan velkasuhteeseen on huomattava riski julkisen talouden kestävyydelle jopa ennen kuin huomioon otetaan väestön ikääntymisestä talousarvioon aiheutuvat pitkän aikavälin vaikutukset. Lisäksi väestön ikääntymisestä talousarvioon aiheutuvat pitkän aikavälin vaikutukset ovat Unkarissa huomattavasti suuremmat kuin EU:ssa keskimäärin. Erityisesti tähän vaikuttaa eläkemenojen huomattava kasvu suhteessa BKT:hen pitkällä aikavälillä. Sen vuoksi riskien vähentämiseksi julkista taloutta on tarpeen vakauttaa huomattavasti keskipitkällä aikavälillä suunnitelmien mukaan ja julkisen talouden rahoitusasemaa on edelleen parannettava tämän jälkeen. Lisäksi on puututtava eläkemenojen huomattavaan kasvuun.

14)   Vaikka Unkarin julkinen talous on heikentynyt huomattavasti vuonna 2006, mikä on haitannut suunnitellun sopeutusuran mukaista liiallisen alijäämän korjaamista, ohjelmaan sisältyvät toimenpiteet — jos ne tarkennetaan ja toteutetaan täydellisesti — vastaavat pääosin yhdennettyihin suuntaviivoihin sisältyviä talouspolitiikan laajoja suuntaviivoja. (7) Erityisesti Unkari suunnittelee tehokkaiden toimien toteuttamista liiallisen alijäämän korjaamiseksi ja uudistusten toteuttamista budjettikurin tiukentamiseksi ja avoimuuden lisäämiseksi. Näiden toimenpiteiden pitäisi myös omalta osaltaan auttaa korjaamaan huomattavaa vaihtotaseen alijäämää. Niitä on kuitenkin tuettava rakenneuudistuksilla julkisen talouden kestävyyden varmistamiseksi.

15)   Koska Unkarin on tarkoitus esittää vuoden 2006 lokakuun puoliväliin mennessä kasvua ja työllisyyttä tukevan uudistetun Lissabonin strategian mukainen täytäntöönpanokertomus, Unkarin hallitus aikoo tarkistaa huomattavasti vuoden 2005 lokakuun kansalliseen uudistusohjelmaan sisältyviä uudistussuunnitelmia, jotta ne vastaavat hallituksen uutta strategiaa. Tarkistetun lähentymisohjelman mukautetussa versiossa esitetään suunnitelmia ja toimenpiteitä julkishallinnon, terveydenhoidon sekä eläke- ja koulutusjärjestelmien rakenteiden uudistamiseksi. Erityisesti suunnitellaan toimenpiteiden toteuttamista vuoteen 2007 mennessä julkishallinnon koon supistamiseksi ja julkishallinnon tehostamiseksi hyödyntämällä mittakaavaetuja. Lisäksi suunnitellaan tukien tarveharkintaa, lääkekorvausten uudistamista, farmaseuttisten tuotteiden kaupan osittaista vapauttamista ja terveydenhoidon potilasmaksuosuuden käyttöönottoa. Vuoteen 2007 mennessä parlamentille on myös tarkoitus esittää ehdotukset lakimuutoksista, joiden tavoitteena on: nostaa eläkeikää ja vähentää varhaiseläkkeelle jäämistä parantamalla kannustimia ja uudistamalla työkyvyttömyyseläkejärjestelmää, muuttaa terveydenhoitopalvelut yksinomaan vakuutuspohjaisiksi, järkiperäistää terveydenhoitopalveluiden tarjontaa ja käyttöä sekä uudistaa julkisen koulutuksen rakenteita. Näitä suunnitelmia on vielä selkeytettävä. Ohjelmassa kaavaillaan suunnitelmien täydentämistä julkisen talouden järjestelmään tehtävillä parannuksilla.

Unkarin julkisen talouden korkea alijäämä viime vuosina ja erityisesti vuonna 2006 antaa aihetta vakavaan huoleen ja edellyttää kiireellisiä, määrätietoisia ja jatkuvia toimia. Sen vuoksi on pidettävä tervetulleena, että syyskuussa 2006 esitetyssä tarkistetun lähentymisohjelman mukautetussa versiossa Unkarin viranomaiset asettavat etusijalle liiallisen alijäämän supistamisen huomattavan etupainottamisen turvin ja sitoutuvat esittämään komissiolle ja neuvostolle kahdesti vuodessa kertomuksen asiassa tapahtuvasta edistymisestä ja toimista, joita on toteutettu sopeutusuran noudattamiseksi. Vaikka merkittäviä toimia on toteutettu lisätulojen turvaamiseksi ja menojen leikkaamiseksi, jotta vuoden 2007 uusi alijäämätavoite pystyttäisiin saavuttamaan, ja on ilmoitettu sopeutusuraa tukevista suunnitelmista menojen hallinnan parantamiseksi ja rakenneuudistusten tekemiseksi, sopeutusuran noudattamiseen liittyy edelleen riskejä sekä lyhyellä aikavälillä että ohjelmakauden loppuvuosina. Alijäämän supistaminen suunnitellulla tavalla riippuu kaavailtujen rakenneuudistusten tinkimättömästä toteuttamisesta, menojen hallinnasta ohjelman ensimmäisistä vuosista alkaen sekä julkisen talouden institutionaalisen rakenteen vahvistamisesta Unkarissa. Neuvosto kehottaa Unkarin hallitusta pyrkimään mahdollisimman hyviin tuloksiin kaikkien näiden tekijöiden osalta.

Samanaikaisesti neuvosto hyväksyy Unkarille osoitetun, perustamissopimuksen 104 artiklan 7 kohdan mukaisen suosituksen, joka koskee julkisen talouden huomattavan epätasapainon korjaamista.

(1)  EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1055/2005 (EUVL L 174, 7.7.2005, s. 1). Asiakirjat, joihin tässä tekstissä viitataan, ovat saatavilla Internetissä osoitteessa:

http://europa.eu.int/comm/economy_finance/about/activities/sgp/main_en.htm

(2)  Tarkistetun lähentymisohjelman mukautettu versio, jäljempänä ”ohjelma”, joka toimitettiin vastauksena neuvoston tammikuussa 2006 esittämään pyyntöön, noudattaa pääpiirteissään uusissa käytännesäännöissä määriteltyä vakaus- ja lähentymisohjelmien rakennemallia ja tiedonantovaatimuksia. Ohjelmassa esitetään kaikki uusissa käytännesäännöissä edellytetyt pakolliset tiedot. Osa vapaaehtoisista tiedoista puuttuu. Lähinnä ne koskevat julkisen talouden toimintokohtaisia menoja, julkisen velan kehitystä ja julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä.

(3)  Unkari on päättänyt, ettei se enää hyödynnä eläkejärjestelmien alakohtaista luokittelua koskevaa, Eurostatin 23 päivänä syyskuuta 2004 myöntämää siirtymäkautta, joka päättyy joka tapauksessa 1 päivänä huhtikuuta 2007. Eläkeuudistuksesta aiheutuva rasite mukaan luettuna julkisen talouden alijäämä olisi ollut 6,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2005 ja vuoden 2006 tavoite olisi ollut 4,7 prosenttia suhteessa BKT:hen.

(4)  Alun perin tämä investointi oli tarkoitus toteuttaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuusjärjestelyin talousarvion ulkopuolella.

(5)  Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1056/2005 1 artiklan 7 kohdassa todetaan, että jos julkisen talouden alijäämä ”…on supistunut merkittävästi ja jatkuvasti ja saavuttanut lähellä viitearvoa olevan tason”, neuvoston ja komission olisi tarkasteltava täysin rahastoivan pilarin sisältävästä eläkeuudistuksesta aiheutuvia nettokustannuksia asteittain. Vuonna 2009 tämä vastaisi Unkarin osalta 20 prosenttia eläkeuudistuksen nettokustannuksista eli arviolta 0,3 prosenttia suhteessa BKT:hen.

(6)  Tässä yhteydessä on huomattava, että kokonaismenojen ja -tulojen kehityssuunnassa huomioidaan ennakoidut EU-maksuosuudet, jotka lisäävät sekä menojen että tulojen osuutta noin 1,7 prosenttiyksiköllä ohjelma-aikana (vuonna 2009 jo 1,1 prosenttiyksiköllä); jos näitä maksuosuuksia ei huomioida, menot lisääntyvät 1,3 prosenttiyksiköllä suhteessa BKT:hen, kun taas tulot vähenevät 5,6 prosenttiyksiköllä suhteessa BKT:hen.

(7)  Talouspolitiikan laajat suuntaviivat sisällytettiin yhdennettyihin suuntaviivoihin heinäkuussa 2005 osana lujitettua Lissabonin strategiaa (EUVL L 205, 6.8.2005, s. 28).