Euroopan unionin ja Kanadan välinen

SOPIMUS

puitteiden luomisesta Kanadan osallistumiselle Euroopan unionin kriisinhallintaoperaatioihin

EUROOPAN UNIONI

ja

KANADA,

jäljempänä ’osapuolet’, jotka

katsovat seuraavaa:

(1)	Euroopan unioni (EU) voi päättää toteuttaa toimia kriisinhallinnan alalla.

(2)	Sevillassa 21 ja 22 päivänä kesäkuuta 2002 kokoontunut Eurooppa-neuvosto sopi Euroopan unionin ja Kanadan välisistä neuvonpito- ja yhteistyöjärjestelyistä kriisinhallinnan alalla.

(3)	Euroopan unioni päättää, pyydetäänkö kolmansia valtioita osallistumaan EU:n kriisinhallintaoperaatioon. Kanada voi hyväksyä Euroopan unionin esittämän pyynnön ja tehdä osallistumistaan koskevan tarjouksen. Tällöin Euroopan unioni päättää Kanadan osallistumistarjouksen hyväksymisestä.

(4)	Jos Euroopan unioni päättää toteuttaa sotilaallisen kriisinhallintaoperaation, jossa käytetään Naton voimavaroja, Kanada voi ilmaista periaatteellisen aikomuksensa osallistua operaatioon.

(5)

Yleiset edellytykset Kanadan osallistumiselle EU:n kriisinhallintaoperaatioihin olisi määriteltävä sopimuksessa, joka tehdään puitteiden luomisesta tällaiselle mahdolliselle tulevalle osallistumiselle sen sijaan, että kyseiset edellytykset määriteltäisiin tapauskohtaisesti kunkin tällaisen operaation osalta.

(6)	Tällainen sopimus ei saisi rajoittaa Euroopan unionin päätöksenteon riippumattomuutta, eikä se saisi vaikuttaa siihen, että Kanada tekee päätöksen EU:n kriisinhallintaoperaatioon osallistumisesta tapauskohtaisesti,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

I JAKSO

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 artikla

Osallistumiseen liittyvät päätökset

1.   Euroopan unionin tehtyä päätöksen pyytää Kanadaa osallistumaan EU:n kriisinhallintaoperaatioon, ja kun Kanada on päättänyt periaatteessa osallistua siihen, Kanada toimittaa Euroopan unionille tietoja osallistumistarjouksestaan.

2.   Jos Euroopan unioni on päättänyt toteuttaa sotilaallisen kriisinhallintaoperaation, jossa käytetään Naton voimavaroja, Kanada ilmoittaa Euroopan unionille aikomuksestaan osallistua operaatioon ja toimittaa tämän jälkeen tietoja aiotusta osallistumisestaan.

3.   Euroopan unioni arvioi Kanadan osallistumistarjouksen Kanadaa kuullen.

4.   Euroopan unioni ilmoittaa arvioinnin tuloksen viipymättä kirjeitse Kanadalle varmistaakseen Kanadan osallistumisen tämän sopimuksen määräysten mukaisesti.

2 artikla

Puitteet

1.   Kanada liittyy tämän sopimuksen määräysten ja tarvittavien täytäntöönpanojärjestelyjen mukaisesti yhteiseen toimintaan, jolla Euroopan unionin neuvosto päättää, että Euroopan unioni toteuttaa kriisinhallintaoperaation, ja kaikkiin yhteisiin toimintoihin tai päätöksiin, joilla Euroopan unionin neuvosto päättää muuttaa tai jatkaa EU:n kriisinhallintaoperaation toimeksiantoa.

2.   Kanadan osallistuminen EU:n kriisinhallintaoperaatioon ei vaikuta Euroopan unionin päätöksenteon riippumattomuuteen.

3 artikla

Henkilöstön ja joukkojen asema

1.   Kanadan EU:n siviilikriisinhallintaoperaatioon lähettämän henkilöstön ja/tai EU:n sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon lähettämien joukkojen asemaan sovelletaan, jos sellainen on olemassa, sopimusta, jonka Euroopan unioni on tehnyt operaation/joukkojen asemasta sen yhden tai useamman valtion kanssa, jossa operaatio toteutetaan.

2.   Sen yhden tai useamman valtion, jossa EU:n kriisinhallintaoperaatio toteutetaan, ulkopuolella sijaitseviin esikunta- tai johtoyksiköihin lähetetyn henkilöstön asemaan sovelletaan kyseisten esikunta- tai johtoyksiköiden suhteen toimivaltaisten viranomaisten ja Kanadan toimivaltaisten viranomaisten välisiä järjestelyjä.

3.   Kanada käyttää lainkäyttövaltaansa EU:n kriisinhallintaoperaatioon osallistuvaan henkilöstöönsä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun operaation/joukkojen asemasta tehdyn sopimuksen soveltamista.

4.   Kanada vastaa kaikista EU:n kriisinhallintaoperaatioon osallistumiseensa liittyvistä, sen henkilöstön esittämistä tai sitä koskevista korvausvaatimuksista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun operaation/joukkojen asemasta tehdyn sopimuksen soveltamista.

5.   Jos operaation toteuttamisvaltiosta tai -valtioista oleville luonnollisille tai oikeushenkilöille aiheutuu kuolema, loukkaantuminen, menetys taikka vahinko, Kanada maksaa korvauksen, jos sen on todettu olevan korvausvastuussa, tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun operaation/joukkojen asemasta tehdyssä sopimuksessa, jos sellainen on olemassa, vahvistettujen edellytysten mukaisesti.

6.   Kanada sitoutuu antamaan tämän sopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä lausuman, jossa se luopuu esittämästä korvausvaatimuksia sellaiseen EU:n kriisinhallintaoperaatioon, johon Kanada osallistuu, osallistuvalle valtiolle. Lausuman malli on tämän sopimuksen liitteessä.

7.   Euroopan unioni sitoutuu varmistamaan, että jäsenvaltiot antavat tätä sopimusta allekirjoittaessaan lausuman, jossa ne luopuvat esittämästä Kanadalle korvausvaatimuksia sen osallistuessa EU:n kriisinhallintaoperaatioon. Lausuman malli on tämän sopimuksen liitteessä.

4 artikla

Turvaluokitellut tiedot

1.   Kanada huolehtii siitä, että kanadalaisen henkilöstön käsitellessä EU:n turvaluokiteltuja tietoja EU:n johtaman kriisinhallintaoperaation yhteydessä kanadalainen henkilöstö noudattaa neuvoston päätöksessä 2001/264/EY (1) olevien Euroopan unionin neuvoston turvallisuussääntöjen perusperiaatteita ja vähimmäisvaatimuksia. Kanada huolehtii myös siitä, että kanadalainen henkilöstö noudattaa toimivaltaisten viranomaisten, mukaan lukien EU:n sotilaallisessa kriisinhallintaoperaation osalta EU:n operaation komentajan ja EU:n siviilikriisinhallintaoperaation osalta operaation johtajan, antamia EU:n turvaluokiteltuja tietoja koskevia lisäohjeita, tämän kuitenkaan rajoittamatta 6 artiklan 2 kohdan ja 10 artiklan 2 kohdan soveltamista.

2.   Jos EU saa Kanadalta turvaluokiteltuja tietoja, niille annetaan niiden turvaluokituksen mukainen ja EU:n turvaluokiteltuja tietoja koskevissa säännöissä vahvistettuja vaatimuksia vastaava suoja.

3.   Jos EU ja Kanada ovat tehneet sopimuksen turvaluokiteltujen tietojen vaihtamiseen sovellettavista turvallisuusmenettelyistä, kyseisen sopimuksen määräyksiä sovelletaan EU:n kriisinhallintaoperaation yhteydessä.

II JAKSO

MÄÄRÄYKSET OSALLISTUMISESTA SIVIILIKRIISINHALLINTAOPERAATIOIHIN

5 artikla

EU:n siviilikriisinhallintaoperaatioon lähetetty henkilöstö

1.   Kanada varmistaa, että sen EU:n siviilikriisinhallintaoperaatioon lähettämä henkilöstö noudattaa tehtäväänsä suorittaessaan:

a)	tämän sopimuksen 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua yhteistä toimintaa ja siihen tehtyjä muutoksia;

b)	operaatiosuunnitelmaa;

c)	täytäntöönpanotoimenpiteitä.

2.   Kanada antaa EU:n siviilikriisinhallintaoperaation johtajalle ja Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristölle ajoissa tiedon kaikista muutoksista, jotka koskevat sen osallistumista EU:n siviilikriisinhallintaoperaatioon.

3.   EU:n siviilikriisinhallintaoperaatioon lähetettävälle henkilöstölle suoritetaan terveystarkastus, he saavat Kanadan toimivaltaisen viranomaisen tarpeellisiksi katsomat rokotukset, ja Kanadan toimivaltainen viranomainen vahvistaa lääkärintodistuksella heidän sopivuutensa tehtäviin. EU:n siviilikriisinhallintaoperaatioon lähetetyn henkilöstön jäsenen on esitettävä jäljennös tästä todistuksesta.

6 artikla

Johtamisjärjestely

1.   Kanadan lähettämä henkilöstö suorittaa tehtävänsä ja käyttäytyy yksinomaan EU:n siviilikriisinhallintaoperaation etujen mukaisesti, tämän kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan soveltamista.

2.   Kaikki henkilöstön jäsenet toimivat kansallisten viranomaistensa alaisina.

3.   Kansalliset viranomaiset siirtävät operatiivisen johtosuhteen EU:n siviilikriisinhallintaoperaation johtajalle, joka käyttää määräysvaltaansa hierarkkisen johtamisrakenteen avulla.

4.   Operaation johtaja johtaa EU:n siviilikriisinhallintaoperaatiota ja vastaa sen päivittäisestä hallinnosta.

5.   Kanadalla on kyseisen operaation päivittäisessä toteuttamisessa samat oikeudet ja velvoitteet kuin operaatioon osallistuvilla Euroopan unionin jäsenvaltioilla tämän sopimuksen 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen oikeudellisten välineiden mukaisesti.

6.   EU:n siviilikriisinhallintaoperaation johtaja vastaa EU:n siviilikriisinhallintaoperaatioon osallistuvan henkilöstön kurinpidon valvonnasta. Asianomainen kansallinen viranomainen vastaa tarvittaessa kurinpitotoimista.

7.   Kanada nimeää yhteyshenkilön, joka edustaa sen kansallista osastoa operaatiossa. Yhteyshenkilö raportoi EU:n siviilikriisinhallintaoperaation johtajalle kansallisista asioista, joilla on vaikutusta operaatioon, ja vastaa osastonsa päivittäisestä kurinpidosta.

8.   Päätöksen operaation lopettamisesta tekee Euroopan unioni, joka kuulee Kanadaa ennen päätöksen tekemistä, jos Kanada edelleen osallistuu EU:n siviilikriisinhallintaoperaatioon päivänä, jona päätös sen lopettamisesta tehdään.

7 artikla

Rahoitusnäkökohdat

Kanada vastaa kaikista sen operaatioon osallistumiseen liittyvistä kustannuksista lukuun ottamatta niitä kustannuksia, jotka operaation toimintatalousarviossa kuuluvat yhteisiin kustannuksiin. Tämä ei rajoita 8 artiklan soveltamista.

8 artikla

Toimintatalousarvioon osallistuminen

1.   Kanada osallistuu EU:n siviilikriisinhallintaoperaation toimintatalousarvion rahoittamiseen, jollei 3 kohdasta muuta johdu.

2.   Kanadan rahoitusosuus toimintatalousarviosta on alhaisempi määrä seuraavasta kahdesta vaihtoehdosta:

a)	se osuus viitteellisestä määrästä, joka määritellään suhteessa kyseisen valtion BKTL:n osuuteen kaikkien operaation toimintatalousarvioon osallistuvien valtioiden BKTL:ien kokonaismäärästä; tai

b)	se osuus toimintatalousarvion viitteellisestä määrästä, joka määritellään suhteessa kyseisen valtion operaatioon osallistuvan henkilöstön lukumäärän osuuteen kaikkien operaatioon osallistuvien valtioiden henkilöstön kokonaismäärästä.

3.   Euroopan unioni vapauttaa periaatteessa Kanadan EU:n yksittäisen siviilikriisinhallintaoperaation rahoitukseen osallistumisesta, kun Euroopan unioni päättää, että Kanadan osallistuessaan tarjoama osuus on merkittävä ja operaation kannalta välttämätön.

4.   EU:n siviilikriisinhallintaoperaation johtajan ja Kanadan asianomaisen hallinnollisen yksikön välillä sovitaan tarvittaessa käytännön järjestelyistä, jotka koskevat Kanadan osuuksien suorittamista EU:n siviilikriisinhallintaoperaation toimintatalousarvioon. Tähän järjestelyyn sisällytetään määräykset muun muassa seuraavista asioista:

a)	kyseinen määrä;

b)	rahoitusosuuden maksamista koskevat järjestelyt;

c)	tilintarkastusmenettely.

5.   Sen estämättä, mitä 1 ja 2 kohdassa määrätään, Kanada ei osallistu Euroopan unionin jäsenvaltioiden henkilöstölle maksettavien päivärahojen rahoittamiseen.

III JAKSO

MÄÄRÄYKSET OSALLISTUMISESTA SOTILAALLISIIN KRIISINHALLINTAOPERAATIOIHIN

9 artikla

Osallistuminen EU:n sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon

1.   Kanada varmistaa, että sen EU:n sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon osallistuvat joukot ja henkilöstö noudattavat tehtävänsä suorittamisessa:

a)	tämän sopimuksen 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua yhteistä toimintaa ja siihen tehtyjä muutoksia;

b)	operaatiosuunnitelmaa;

c)	täytäntöönpanotoimenpiteitä.

2.   Kanada antaa EU:n operaation komentajalle ajoissa tiedon kaikista muutoksista, jotka koskevat sen osallistumista operaatioon.

10 artikla

Johtamisjärjestely

1.   Kanadan lähettämä henkilöstö suorittaa tehtävänsä ja käyttäytyy yksinomaan EU:n sotilaallisen kriisinhallintaoperaation etujen mukaisesti, tämän kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan soveltamista.

2.   Kaikki EU:n sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon osallistuvat joukot ja henkilöstön jäsenet toimivat omien kansallisten viranomaistensa alaisina.

3.   Kansalliset viranomaiset siirtävät joukkojensa ja henkilöstönsä operatiivisen ja taktisen johdon ja/tai valvonnan EU:n operaation komentajalle. EU:n operaation komentajalla on oikeus siirtää toimivaltansa toiselle henkilölle.

4.   Kanadalla on kyseisen operaation päivittäisessä toteuttamisessa samat oikeudet ja velvoitteet kuin operaatioon osallistuvilla Euroopan unionin jäsenvaltioilla tämän sopimuksen 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen oikeudellisten välineiden mukaisesti.

5.   EU:n operaation komentaja voi Kanadaa kuultuaan milloin tahansa pyytää Kanadan osuuden pois vetämistä.

6.   Kanada nimeää johtavan sotilasedustajan, joka edustaa sen kansallista sotilasosastoa EU:n sotilaallisessa kriisinhallintaoperaatiossa. Johtava sotilasedustaja neuvottelee EU:n joukkojen komentajan kanssa kaikista operaatioon vaikuttavista asioista ja vastaa sotilasosastonsa päivittäisestä kurinpidosta.

11 artikla

Rahoitusnäkökohdat

Kanada vastaa kaikista sen operaatioon osallistumiseen liittyvistä kustannuksista lukuun ottamatta niitä, jotka kuuluvat yhteisesti rahoitettaviin kustannuksiin sen mukaisesti, mitä säädetään tämän sopimuksen 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa oikeudellisissa välineissä sekä Euroopan unionin sellaisten operaatioiden yhteisten kustannusten rahoituksen hallinnointijärjestelmän perustamisesta, joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla, 23 päivänä helmikuuta 2004 tehdyssä neuvoston päätöksessä 2004/197/YUTP (2), sanotun kuitenkaan rajoittamatta 12 artiklan soveltamista.

12 artikla

Yhteisiin kustannuksiin osallistuminen

1.   Kanada osallistuu EU:n sotilaallisen kriisinhallintaoperaation yhteisten kustannusten rahoittamiseen, jollei 3 kohdasta muuta johdu.

2.   Kanadan rahoitusosuus yhteisistä kustannuksista on alhaisempi määrä seuraavasta kahdesta vaihtoehdosta:

a)	se osuus yhteisten kustannusten viitteellisestä määrästä, joka määritellään suhteessa kyseisen valtion BKTL:n osuuteen kaikkien operaation yhteisiin kustannuksiin osallistuvien valtioiden BKTL:ien kokonaismäärästä; tai

b)	se osuus yhteisten kustannusten viitteellisestä määrästä, joka määritellään suhteessa kyseisen valtion operaatioon osallistuvan henkilöstön lukumäärään osuuteen kaikkien operaatioon osallistuvien valtioiden henkilöstön kokonaismäärästä.

Jos Kanada lähettää henkilöstöä vain operaatioesikuntaan tai joukkojen esikuntaan, b alakohdan mukaista määrää laskettaessa käytetään perusteena Kanadan henkilöstön osuutta kyseisen esikunnan henkilöstön kokonaismäärästä. Muissa tapauksissa perusteena käytetään Kanadan lähettämän henkilöstön lukumäärän suhdetta operaation koko henkilöstön lukumäärään.

3.   Euroopan unioni vapauttaa periaatteessa Kanadan EU:n yksittäisen sotilaallisen kriisinhallintaoperaation yhteisiin kustannuksiin osallistumisesta, kun Euroopan unioni päättää, että osuus, jonka Kanada osallistuessaan tarjoaa operaation kannalta välttämättömiin voimavaroihin, on merkittävä.

4.   Euroopan unionin sellaisten operaatioiden yhteisten kustannusten rahoituksen hallinnointijärjestelmän perustamisesta, joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla, 23 päivänä helmikuuta 2004 tehdyssä neuvoston päätöksessä 2004/197/YUTP tarkoitetun hallinnoijan ja Kanadan toimivaltaisten hallintoviranomaisten välillä sovitaan tarvittaessa järjestelystä. Tässä järjestelyssä määrätään muun muassa seuraavista asioista:

a)	kyseinen määrä;

b)	rahoitusosuuden maksamista koskevat järjestelyt;

c)	tilintarkastusmenettely.

IV JAKSO

LOPPUMÄÄRÄYKSET

13 artikla

Sopimuksen täytäntöönpanojärjestelyt

Tämän sopimuksen täytäntöönpanon edellyttämistä teknisistä ja hallinnollisista järjestelyistä sovitaan yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeana edustajana toimivan Euroopan unionin neuvoston pääsihteerin sekä Kanadan asianomaisten viranomaisten välillä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 8 artiklan 4 kohdan ja 12 artiklan 4 kohdan määräysten soveltamista.

14 artikla

Noudattamatta jättäminen

Mikäli osapuoli ei noudata tässä sopimuksessa määrättyjä velvoitteitaan, toisella osapuolella on oikeus sanoa tämä sopimus irti ilmoittamalla sitä yhtä kuukautta edeltäkäsin.

15 artikla

Riitojen ratkaiseminen

Tämän sopimuksen tulkintaa ja soveltamista koskevat riidat ratkaistaan osapuolten välillä diplomaattisin keinoin.

16 artikla

Voimaantulo

1.   Tämä sopimus tulee voimaan sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, joka seuraa osapuolten toisilleen antamaa ilmoitusta siitä, että ne ovat saattaneet päätökseen tätä varten tarvittavat sisäiset menettelyt.

2.   Tätä sopimusta tarkastellaan uudelleen viimeistään 1 päivänä kesäkuuta 2008 ja sen jälkeen vähintään joka kolmas vuosi.

3.   Tätä sopimusta voidaan muuttaa osapuolten molemminpuolisen kirjallisen sopimuksen perusteella.

4.   Osapuoli voi sanoa tämän sopimuksen irti toiselle osapuolelle annetulla kirjallisella irtisanomisilmoituksella. Irtisanominen tulee voimaan kuusi kuukautta sen jälkeen, kun toinen osapuoli on ottanut vastaan ilmoituksen.

TÄMÄN VAKUUDEKSI alla mainitut täysivaltaiset edustajat ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

---

(1)  EYVL L 101, 11.4.2001, s. 1. Päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2004/194/EY (EUVL L 63, 28.2.2004, s. 48).

(2)  EUVL L 63, 28.2.2004, s. 68. Päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä 2005/68/YUTP (EUVL L 27, 29.1.2005, s. 59).