10.6.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 150/24

(1)

Komissio pyysi kesällä 2003 ilmestyneiden lehtiartikkeleiden johdosta Ranskalta tietoja ydinvoimayhtiö Arevan tekemästä ostotarjouksesta, joka koski Alstomin voimansiirto- ja jakeluyksikköä, ja kaikista toimenpiteistä suurissa taloudellisissa vaikeuksissa olleen Alstomin tukemiseksi.

(2)

Ranska ilmoitti komissiolle kirjeitse 8 ja 14 päivänä elokuuta 2003, että se oli tehnyt 2 päivänä elokuuta 2003 Alstomin ja 32 pankin kanssa sopimuksen tukitoimenpiteistä kyseisen, konkurssin partaalla olevan yhtiön hyväksi sen pelastamis- ja rakenneuudistussuunnitelman yhteydessä.

(3)

Komissio ilmoitti 27 päivänä elokuuta 2003 päivätyllä kirjeellä Ranskalle, että se aikoi antaa eräiden Ranskan ilmoittamien tukitoimenpiteiden keskeyttämistä koskevan välipäätöksen. Elokuun 28 päivänä 2003 komissio pyysi tietoja useista muista toimenpiteistä, jotka eivät kuuluneet Ranskan esittämään toimenpidekokonaisuuteen.

(4)

Ranska vastasi komission kirjeisiin 4 päivänä syyskuuta 2003. Syyskuun 10 päivänä 2003 Ranska pyysi lisäaikaa vastata komission 28 päivänä elokuuta 2003 esittämiin kysymyksiin, jotka koskivat muita tukitoimia. Komissio ilmoitti 15 päivänä syyskuuta 2003 hylkäävänsä pyynnön.

(5)

Ranska ja komissio järjestivät syyskuussa 2003 useita neuvottelukokouksia, joiden yhteydessä Ranska toimitti komissiolle valmisteluasiakirjoja.

(6)

Komissio teki 17 päivänä syyskuuta 2003 päätöksen aloittaa perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukainen muodollinen tutkintamenettely, joka koskee kaikkia Ranskan ilmoittamia toimenpiteitä ja muita komission tietoon tulleita toimia.

(7)

Komissio totesi, että vaaditut ehdot täyttyvät ja Ranskaa voidaan vaatia luopumaan aikeestaan hankkia osuus Alstomin pääomasta ja osallistua etuoikeudettomaan lainaan. Komissio päätti valtuuttaa kilpailuasioista vastaavan komission jäsenen tekemään yhdessä komission puheenjohtajan kanssa eräiden tukitoimenpiteiden keskeyttämistä koskevan välipäätöksen ja ilmoittamaan päätöksestä Ranskalle viimeistään 22 päivänä syyskuuta 2003, elleivät Ranskan viranomaiset lupaisi julkisesti olla toteuttamatta toimenpiteitä, joiden välittömänä ja peruuttamattomana seurauksena on valtion varojen osoittaminen Alstom-konsernin omiin varoihin ilman komission ennakolta antamaa hyväksyntää, jota valtiontukisäännöt edellyttävät.

(8)

Ranska ilmoitti komissiolle 19 päivänä syyskuuta 2003 uudesta sopimuksesta, josta Alstom, sen velkojapankit ja valtio kävivät parhaillaan neuvotteluja ja jonka oli tarkoitus korvata 2 päivänä elokuuta 2003 tehty sopimus. Komissio totesi kyseiset asiat 22 päivänä syyskuuta 2003 lähettämässään kirjeessä ja ilmoitti Ranskalle, että koska komission 17 päivänä syyskuuta 2003 asettamat ehdot täyttyivät, tukitoimenpiteiden keskeyttämistä koskevaa välipäätöstä ei ollut enää tarvetta panna täytäntöön.

(9)

Ranska ilmoitti lopullisesta sopimuksesta komissiolle 26 päivänä syyskuuta 2003. Muutetun tukiohjelman yksityiskohdista luvattiin ilmoittaa myöhemmin.

(10)

Lokakuun 15 päivänä 2003 komissio teki päätöksen perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisen muodollisen tutkintamenettelyn laajentamisesta koskemaan ilmoitettuja uusia toimenpiteitä. (2)

(11)

Komission 17 päivänä syyskuuta ja 15 päivänä lokakuuta 2003 tekemät päätökset julkaistiin samanaikaisesti Euroopan unionin virallisessa lehdessä. (3) Komissio on kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa toimenpiteistä.

(12)

Komissio pyysi Ranskalta lisätietoja 31 päivänä lokakuuta 2003 päivätyllä kirjeellä. Marraskuun 11 päivänä 2003 lähettämässään kirjeessä komissio huomautti Ranskalle, että tämä ei ollut toimittanut määräajassa kaikkia asiakirjoja, joita komissio tarvitsi arvioinnissa.

(13)

Ranska toimitti komissiolle 24 ja 25 päivänä marraskuuta 2003 ensimmäiset tiedot Alstomin voimansiirto- ja jakeluyksikön myynnistä ja siihen liittyvistä ylimääräisistä toimenpiteistä.

(14)

Komission 2 päivänä joulukuuta 2003 lähettämän muistutuksen johdosta Ranska toimitti 5 päivänä joulukuuta 2003 täydentäviä tietoja 8 ja 14 päivänä elokuuta ja 26 päivänä syyskuuta 2003 lähettämiinsä kirjeisiin ja vastaukset komission 31 päivänä lokakuuta 2003 esittämiin lisäkysymyksiin.

(15)

Komissio pyysi 3 päivänä joulukuuta 2003 Ranskaa toimittamaan tarkemmat tiedot muista toimenpiteistä.

(16)

Joulukuun 3 ja 8 päivän 2003 välisenä aikana komissio vastaanotti 46 lausuntoa asianomaisilta osapuolilta. Lausunnot toimitettiin Ranskalle kommentointia varten 22 päivänä joulukuuta 2003 ja 12 ja 16 päivänä tammikuuta 2004.

(17)

Joulukuun 24 päivänä 2003 Ranska pyysi 20 työpäivää lisää aikaa vastata komission 3 päivänä joulukuuta 2003 esittämiin kysymyksiin. Komissio ilmoitti 13 päivänä tammikuuta 2004 hyväksyvänsä pyynnön.

(18)

Tammikuun 12 päivänä 2004 komissio ilmoitti Ranskalle, että se oli palkannut järjestämänsä tarjouskilpailun perusteella riippumattoman BearingPoint France SAS -yhtiön avustamaan sitä Alstomin rakenneuudistussuunnitelman analysoinnissa.

(19)

Tammikuun 22 päivänä 2004 Ranska pyysi, että määräaikaa, jonka kuluessa sen oli vastattava asianomaisten osapuolten esittämiin huomautuksiin, pidennettäisiin noin kuukaudella. Komissio hyväksyi määräajan pidentämisen 27 päivänä tammikuuta 2004.

(20)

Tammikuun 30 päivänä 2004 komissio pyysi Ranskalta lisätietoja erityisesti Alstomin voimansiirto- ja jakeluyksikön myynnin laajuudesta. Ranska vastasi komission pyyntöön 16 päivänä helmikuuta 2004.

(21)

Helmikuun 11 päivänä 2004 Ranska vastasi komission 3 päivänä joulukuuta 2003 lähettämään tiedusteluun muista toimenpiteistä. Koska tiedot eivät olleet vieläkään täysin kattavat, komissio pyysi 19 päivänä helmikuuta 2004 jälleen Ranskaa tarkentamaan tietoja. Ranska toimitti pyydetyt tiedot 9 päivänä maaliskuuta 2004.

(22)

Komissio muistutti 10 päivänä maaliskuuta 2004 lähettämässään kirjeessä Ranskaa siitä, että se odotti edelleen Ranskan kantaa asianomaisten osapuolten esittämiin huomautuksiin ja että Ranska oli luvannut toimittaa vastauksensa viimeistään 1 päivänä maaliskuuta. Ranska lähetti vastauksensa 15 päivänä maaliskuuta 2004. Se oli liittänyt vastaukseen tietoja eräistä rakenneuudistussuunnitelman muutoksista.

(23)

Huhti- ja toukokuussa 2004 komissio ja Ranska järjestivät useita neuvottelukokouksia, joissa ne keskustelivat Ranskan alun perin ehdottaman rahoituspaketin muuttamisesta ja tukitoimenpiteiden hyväksymisen edellyttämistä vastasuoritteista. Kokousten jälkeen Ranska antoi 21 ja 26 päivänä toukokuuta 2004 komissiolle lähettämissään kirjeissä useita toimenpiteisiin liittyviä sitoumuksia ja ilmoitti alkuperäisiin toimenpiteisiin tehtävistä muutoksista. Ranska toimitti komissiolle lisätietoja 7, 9, 10, 18 ja 25 päivänä kesäkuuta 2004.

(24)

Alstom on Ranskan lainsäännön mukainen osakeyhtiö, joka on noteerattu Pariisin, Lontoon ja New Yorkin pörssissä. Tilikaudella 2002–2003 konsernin liikevaihto oli 21,4 miljardia euroa, liiketoiminnan tulos oli 507 miljoonaa euroa tappiolla ja tilikauden nettotappio oli 1,38 miljardia euroa. Maaliskuun 31 päivänä 2003 Alstomin palveluksessa oli 70 maassa noin 110 000 työntekijää, joista 62 000 Euroopassa.

(25)

Ennen käynnissä olevaa rakenneuudistusta Alstom suunnitteli, valmisti ja huolsi seuraavien alojen tuotteita ja järjestelmiä: energia (”Power”), voimansiirto ja jakelu (”Transmission & Distribution”, ”T&D”), rautatieliikenne (”Transport”) ja laivanrakennus (”Marine”):

(26)

Tilikaudella 2003–2004 Alstomin liikevaihto oli 16,7 miljardia euroa eli 10 prosenttia edellisen tilikauden vertailukelpoista lukua vähemmän. Vaikka Alstomin liiketoiminnan tulos oli 300 miljoonaa euroa voiton puolella ja kate 1,8 prosenttia, Alstomin nettotappio kasvoi 1,86 miljardiin euroon, josta 655 miljoonaa oli peräisin rakenneuudistuksen kustannuksista ja 460 miljoonaa rahoituskuluista.

(27)

Taulukossa 1 esitetään liiketoiminnan tuloksen kehitystä aloittain.

Taulukko 1

Yhtiön tiedot

(28)

Ranskan mukaan Alstomin vaikeudet johtuvat usean tekijän yhteisvaikutuksesta. Ensinnäkin konserni on kärsinyt talouden yleisestä hiipumisesta 11 päivän syyskuuta 2001 tapahtumien jälkeen. Ranska huomauttaa lisäksi, että eräiden markkinoiden vapauttaminen (erityisesti sähkömarkkinat ja jossakin määrin liikennemarkkinat) on pahentanut yrityksen vaikeuksia.

(29)

Konserni on myös kärsinyt ruotsalaiselta ABB-yhtymältä ostettujen suurten kaasuturbiinien (GT24 ja GT26) vakavista teknisistä ongelmista. Myös ongelmat, joita on esiintynyt junien myynnissä Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, ovat entisestään vaikeuttaneet Alstomin tilannetta. Konserni on kärsinyt risteilyalustilausten tyrehtymisestä vuosina 2001–2002 ja 2002–2003 sekä tappioista, jotka johtuivat Renaissance Cruises -yhtiön ajautumisesta konkurssiin.

(30)

Sen jälkeen kun Alstom ilmoitti keväällä 2003 vaikeuksistaan ja paljasti tappioidensa määrän, se on kärsinyt pahasta luottamuspulasta. Tilausten määrä on vähentynyt, sillä asiakkaat eivät ole enää luottaneet yrityksen kykyyn täyttää velvoitteensa tulevina vuosina. Tavaran toimittajat ovat määränneet tiukemmat maksuehdot, ja rahoituslaitokset ovat päättäneet laskea Alstomin tilauksille myönnettyjen vakuuksien arvoa.

(31)

Lisäksi syyskuun 11 päivän 2001 tapahtumien jälkeen useat vakuutusyhtiöt ovat siirtäneet riskejä asiakkaille ja asettaneet siksi tiukemmat ehdot vakuuksien myöntämiselle Alstomille. Voidakseen edelleen toimia aktiivisesti markkinoilla Alstom on kuitenkin riippuvainen vakuuksista, jotka takaavat sopimusten täytäntöönpanon pitkällä aikavälillä. Ilman vakuuksia Alstom ei kykene selviytymään uusista tilauksista.

(32)

Maaliskuussa 2002 laadittiin Alstomin ensimmäinen rakenneuudistussuunnitelma (Restore value), joka kuitenkin toteutettiin vain osittain. Maaliskuussa 2003 laadittiin toinen, kunnianhimoisempi suunnitelma, joka sisälsi myös alkuperäiset toimenpiteet. Suunnitelmaa muutettiin vielä tammikuussa 2004. Ranskan mukaan jälkimmäinen suunnitelma on varsinainen rakenneuudistussuunnitelma, joka kattaa tilikausien 2002–2003 ja 2005–2006 välisen ajan. Suunnitelman toimenpiteet voidaan jakaa kolmeen ryhmään: omaisuuserien myynnit, joiden tavoitteena on keskittyminen ydintoimintoihin, liiketoiminta-alueiden uudelleenjärjestely ja rahoitusrakenteen uudistaminen.

(33)

Keskittääkseen konsernin liiketoiminnan ydinsektoreille Alstom on myynyt useita omaisuuseriä, minkä seurauksena konsernin liikevaihto on supistunut 4,3 miljardia euroa (– 20 prosenttia tilikauteen 2002–2003 verrattuna) ja työntekijöiden määrä on vähentynyt 30 000 henkilöä (– 27 prosenttia).

Seuraavat omaisuuserät on myyty:

(34)

Rakenneuudistussuunnitelman toinen osa koskee Alstomin keskeisten liiketoiminta-alueiden uudelleenjärjestelyä kolmeksi yksiköksi, joiden kokonaisliikevaihdon arvioidaan olevan 16 miljardia euroa tiilikaudella 2005–2006:

Kokonaisliikevaihtoon sisältyy lisäksi Power Conversion -yksikkö (liikevaihto 0,5 miljardia euroa), Corporate-osuus (0,2 miljardia euroa) ja konsernitasolla tehtävä miljardin euron oikaisu alaspäin (”corporate buffer”).

(35)

Rakenneuudistus toteutetaan mainituilla aloilla seuraavasti:

(36)

(37)

Rahoitusrakenteen uudistamisen perustana on Alstomin, valtion ja pankkien toimenpiteistä koostuva rahoituspaketti.

(38)

Ensimmäinen rahoituspaketti saatiin valmiiksi 2 päivänä elokuuta 2003. Komission aloitettua muodollisen tutkintamenettelyn Ranska ilmoitti 26 päivänä syyskuuta 2003, että kyseistä rahoitussopimusta oli muutettu niin, ettei se enää sisältänyt toimenpiteitä, jotka olisivat merkinneet valtion automaattista ja peruuttamatonta osallistumista Alstomin pääomaan ilman komission ennakkohyväksyntää, jota valtiontukisäännöt edellyttävät. Uusi sopimus, jonka ehtoja kuvataan jäljempänä, korvasi 2 päivänä elokuuta 2003 tehdyn sopimuksen.

(39)

Rahoituspaketti käsittää ensinnäkin Ranskan valtion antaman sitoumuksen merkitä 300 miljoonan euron arvosta etuoikeudettomia määräaikaisia arvopapereita, jotka voidaan lunastaa osakkeina (Titres Subordonnés à Durée Déterminée Remboursables en Actions, TSDDRA) (toimenpide 1). Yksi tällainen arvopaperi vastaa yhtä osaketta, ja sen merkintähinta on 1,25 euroa. Arvopaperit ovat voimassa 20 vuotta, ja komission päätökseen saakka ne tuottivat vuosittain 2 prosentin kiinteän koron. Arvopaperit ovat luonteeltaan etuoikeudettomia lainoja, jotka ovat huonommassa etuoikeusasemassa kuin vaihtovelkakirjalainat (obligations remboursables en actions, ORA), määräaikaiset etuoikeudettomat lainat (prêts subordonnés à durée déterminée, PSDD) ja määräaikaiset etuoikeudettomat arvopaperit (titres subordonnés à durée déterminée, TSDD). (8)

(40)

Arvopaperien muuttamiseen osakkeiksi sovelletaan seuraavaa ehtoa: ”Yhtiön liikkeeseen laskemat ja valtion merkitsemät etuoikeudettomat määräaikaiset arvopaperit, jotka voidaan lunastaa osakkeina, muutetaan yhtiön tavallisiksi osakkeiksi siten, että yksi etuoikeudeton määräaikainen arvopaperi vastaa yhtä tavallista osaketta, jonka nimellisarvo on 1,25 euroa, sillä ehdolla, että Euroopan komissio antaa päätöksen, jonka mukaan se, että valtio merkitsee Alstomin liikkeeseen laskemia etuoikeudettomia määräaikaisia arvopapereita, jotka voidaan lunastaa osakkeina, ja että kyseiset arvopaperit lunastetaan osakkeina, on yhteismarkkinoille soveltuvaa valtiontukea tai ei ole lainkaan valtiontukea. Arvopaperit lunastetaan osakkeina niiden täydestä arvosta automaattisesti ensimmäisenä työpäivänä sen jälkeen, kun valtio on saanut komission päätöksen”.

(41)

Valtio on sitoutunut olemaan luovuttamatta arvopapereita tai niiden lunastamisesta saatuja osakkeita ennen yhtiön täydellistä elpymistä.

(42)

Pankit puolestaan antoivat peruuttamattoman sitoumuksen, jonka mukaan ne merkitsevät 300 miljoonan euron pääomankorotuksen, joka hyväksyttiin yhtiökokouksessa 18 päivänä marraskuuta 2003. Yhden osakkeen merkintähinta on 1,25 euroa.

(43)

Sopimus sisältää myös lyhyen aikavälin rahoitusjärjestelyjä, joiden arvo on yhteensä 1,5 miljardia euroa (toimenpide 2). Ranska sitoutui uusimaan joko suoraan tai Caisse des Dépôts et Consignationsin (”CDC”) välityksellä 300 miljoonan euron yritystodistukset siihen asti, kunnes 12 kuukautta on kulunut viimeisestä ennen helmikuun 8 päivää 2004 suoritetusta liikkeeseenlaskusta, ja merkitsemään tarvittaessa korkeintaan 900 miljoonan euron yritystodistukset. Näin ollen valtion rahoituksen arvo on yhteensä 1,2 miljardia euroa.

(44)

Valtio merkitsi yritystodistuksia koko 900 miljoonan euron arvosta. Alstom on jo maksanut lainan takaisin seuraavasti: 23 päivänä joulukuuta 2003 maksettiin 800 miljoonaa euroa, jotka olivat peräisin 39, 47 ja 48 kappaleessa kuvatuista pitkäaikaisista rahoitusjärjestelyistä (TSDDRA, TSDD ja PSDD), ja tammikuussa 2004 jäljelle jääneet 100 miljoonaa euroa voimansiirto- ja jakeluyksikön myynnistä Arevalle saaduista tuloista.

(45)

Pankit puolestaan sitoutuivat merkitsemään 300 miljoonan euron yritystodistukset, jotka uusitaan siihen asti, kunnes 12 kuukautta on kulunut viimeisestä ennen helmikuun 8 päivää 2004 järjestystä liikkeeseenlaskusta.

(46)

Sopimus sisältää myös pankkien antamat 3,5 miljardin euron vakuudet (toimenpide 3), joista 65 prosentille eli 2,275 miljardille eurolle valtio antoi vastatakauksen. Vakuusjärjestelmän oli tarkoitus olla voimassa siihen asti, kunnes yhteensä 3,5 miljardin euron vakuussumma olisi käytetty loppuun. Vakuuksien kattamien toimitussopimusten kesto saa olla enintään 7 vuotta. Vastatakaus annettiin Banques Populaires -konserniin kuuluvan teollisuuden kehittämisrahaston (Caisse Française de Développement Industriel, CFDI) välityksellä. Toimenpidettä koskevissa huomautuksissaan Ranska toteaa, että vastatakauksen on antanut valtio.

(47)

Neljäs toimenpide on määräaikainen etuoikeudeton laina (Prêt Subordonné à Durée Déterminée, PSDD), jonka suuruus on 1,5 miljardia euroa ja laina-aika viisi vuotta. Valtion oli tarkoitus myöntää tästä summasta 300 miljoonaa ja pankkien 1,2 miljardia. Joulukuun 5 päivänä 2003 lähettämissään huomautuksissa Ranska totesi, että lainan myönsi lopulta CFDI. Valtio antoi CFDI:lle ainoastaan kyseisen lainasumman kattavan takauksen. Määräaikaisen etuoikeudettoman lainan korko on Euribor + 450 peruspistettä, joista 300 pistettä on maksettava kunkin korkokauden lopussa ja 150 pistettä pääomitetaan ja maksetaan loppumaksun yhteydessä. Laina on luonteeltaan etuoikeudeton velka, jonka etuoikeusasema on kuitenkin parempi kuin osakkeina lunastettavien etuoikeudettomien määräaikaisten arvopaperien (TSDDRA), määräaikaisten etuoikeudettomien arvopaperien (TSDD) ja vaihtovelkakirjalainojen (ORA).

(48)

Ranska on sitoutunut merkitsemään valtiolle suunnatussa annissa määräaikaisia etuoikeudettomia arvopapereita (Titres Subordonnés à Durée Déterminée, TSDD) 200 miljoonan euron arvosta 15 vuodeksi (toimenpide 5, entinen toimenpide 4a). Arvopapereihin sovelletaan viitekorkoa, jota korotetaan vuodessa 500 peruspisteellä, joista 350 pistettä on maksettava vuosittain ja 150 pistettä pääomitetaan ja maksetaan loppumaksun yhteydessä. Kyseiset arvopaperit ovat huonommassa etuoikeusasemassa kuin ORA- ja PSDD-muotoiset velat ja/tai etuoikeutetut velat.

(49)

Jo mainittujen tukitoimien lisäksi pankit takaavat vaihtovelkakirjalainojen (obligations remboursables en actions, ORA) liikkeeseenlaskun 1 miljardin euron arvosta. Ensisijainen merkintäoikeus on yhtiön nykyisillä osakkailla. Vaihtovelkakirjalainat, joiden arvoksi on vahvistettu 900 miljoonaa euroa, voidaan lunastaa osakkeina aikaisintaan viiden vuoden kuluttua operaation käynnistämisestä. Liikkeeseenlaskun ehdot ovat seuraavat: vuoden 2004 lopussa maksetaan korkoa 2 prosenttia, yksi vaihtovelkakirjalaina vastaa yhtä osaketta, merkintähinta on 1,40 euroa ja emissiovoitto 10–20 prosenttia. Kyseiset velat ovat huonommassa etuoikeusasemassa kuin PSDD-muotoiset velat mutta paremmassa asemassa kuin TSDDRA- ja TSDD-muotoiset velat.

(50)

Taulukossa 3 esitetään kaikki Alstomin tueksi laaditun rahoituspaketin toimenpiteet, joista Ranska ilmoitti komissiolle 26 päivänä syyskuuta 2003 ja jotka korvaavat 2 päivänä elokuuta 2003 sovitun paketin.

Taulukko 3

Syyskuussa 2003 laadittu tukipaketti

(51)

Toukokuussa 2004 Ranska ilmoitti komissiolle tukipaketin muutoksista, jotka valtion ja pankkien oli tarkoitus toteuttaa kesällä 2004. Uusi tukipaketti sisältää kaksi muutosta olemassa oleviin toimenpiteisiin ja yhden uuden toimenpiteen.

(52)

Ensinnäkin vakuuksille annettu valtion vastatakaus (toimenpide 3) vapautetaan ja tilalle asetetaan takausmekanismi, joka kattaa pankkien antamat, yhteensä 8 miljardin euron arvoiset uudet vakuudet. Uusia vakuuksia koskeva takausmekanismi toimii seuraavasti: Tappiot katetaan ensisijaisesti yrityksen asettamalla 700 miljoonan euron käteisvakuudella. Toissijaisesti tappiot katetaan 1,3 miljardin euron takauksella, johon osallistuvat tasavertaisesti (pari passu) valtio 1,25 miljardilla eurolla ja pankit 50 miljoonalla eurolla. Mikään takaus ei kata yli 2 miljardin euron tappioita, vaan ne jäävät kokonaisuudessaan vakuuksia antaneiden pankkien vastattaviksi. Vakuuksia voidaan antaa kahden vuoden ajan kyseisen vakuusohjelman käynnistämisestä. Ohjelman arvioitu alkamisaika oli kesällä 2004. Kyseisenä aikana vakuuksien yhteismäärä vähenee sitä mukaa, kun olemassa olevia vakuuksia poistetaan Alstomin saatua tuotteet valmiiksi ja toimitettua ne asiakkaille. Toisaalta samana aikana voidaan antaa uusia vakuuksia edellyttäen, että vakuuksien yhteismäärä ei ylitä 8 miljardia euroa. Heti kun vakuuksien antamisaika loppuu eikä uusia vakuuksia voi enää asettaa, vakuuksien yhteismäärä alkaa supistua sitä mukaa kuin niitä poistetaan. Samanaikaisesti takauksia poistetaan siten, että niiden arvo on aina vähintään 25 prosenttia vakuuksien yhteismäärästä. Ensin poistetaan toissijainen 1,3 miljardin euron vakuus ja sen jälkeen 700 miljoonan euron ensisijainen vakuus. Näin ollen riski, että valtio joutuu maksajaksi, poistuu todennäköisesti vuosien 2008 ja 2009 vaihteesta lähtien, kun taas aiemman takausmekanismin kohdalla näin olisi tapahtunut vasta vuosien 2011 ja 2012 vaihteessa, sillä aiemmassa järjestelmässä valtion vastatakauksen poistaminen ei ollut etusijalla. On huomattava, että mainittu 8 miljardin euron määrä ei vastaa pelkästään asetettavia uusia vakuuksia. Itse asiassa kaikki pankkien syyskuun 2003 jälkeen antamat vakuudet, joita valtion myöntämä 65 prosentin vastatakaus ei enää koske, ja eräin edellytyksin ja rajoituksin ennen syyskuuta 2003 annetut vakuudet, voidaan sisällyttää kyseiseen uuteen 8 miljardin euron vakuuspakettiin. Näin kyseiset vakuudet voivat myös hyötyä vastaavasta takausmekanismista.

(53)

Toiseksi Ranska sitoutuu muuttamaan saatavansa Alstomilta pääomaksi vuoden 2004 aikana. Saatavien koostumus on seuraava: 300 miljoonan euron arvosta määräaikaisia etuoikeudettomia lainoja, jotka CFDI on myöntänyt (toimenpide 4), ja 200 miljoonan euron arvosta määräaikaisia etuoikeudettomia arvopapereita (toimenpide 5). Myös pankit voivat muuttaa osan saatavistaan pääomaksi.

(54)

Kesällä 2004 pääomaa oli tarkoitus korottaa vielä 1–1,2 miljardia euroa (toimenpide 6). Valtion osallistuminen pääoman korotukseen vastaa sen osuutta yrityksen pääomasta sen jälkeen, kun etuoikeudettomat määräaikaiset arvopaperit (TSDDRA) on muutettu osakkeiksi (17–18,5 prosenttia). Valtion osuus pääoman korotuksesta on siis 170–222 miljoonaa euroa. Loput uusista osakkeista lasketaan markkinoille, ja pankit sitoutuvat merkitsemään osakkeita. Pääoman korotuksen tarkoituksena on saada kokoon ensisijaisena vakuutena toimivan käteisvakuuden edellyttämät 700 miljoonaa euroa.

(55)

Taulukossa 4 on yhteenveto tämän päätöksen kohteena olevaan uuteen tukipakettiin sisältyvistä toimenpiteistä.

Taulukko 4

Toukokuussa 2004 laadittu tukipaketti

(56)

(57)

(58)

Edellä kuvattujen toimenpiteiden lisäksi 2 päivänä elokuuta 2003 tehdyssä sopimuksessa mainittiin toimenpide, josta komissio oli kuullut lehdistön välityksellä ja jota koskeva tietopyyntö oli toimitettu Ranskalle 10 päivänä heinäkuuta 2003 (toimenpide 7, entinen toimenpide 5). Lehdistön mukaan ydinvoimayhtiö Areva oli tarjoutunut ostamaan Alstomin voimansiirto- ja jakeluyksikön oletettavasti yli miljardin euron hinnasta. Ranskan mukaan valtio antoi hallintoneuvoston kokouksessa 1 päivänä heinäkuuta 2003 hyväksyntänsä (11) Arevan johtokunnan ehdotukselle tehdä kyseinen ostotarjous. On huomattava, että kyseinen toimenpide mainitaan erikseen rakenneuudistussuunnitelmassa ja 2 päivänä elokuuta 2003 tehdyssä sopimuksessa.

(59)

Lisäksi komissio on saanut tietoonsa useita toimenpiteitä, joista Ranska ei ole ilmoittanut. Komissio pyysi 28 päivänä elokuuta ja 3 päivänä joulukuuta 2003 Ranskalta tietoja seuraavista toimenpiteistä:

(60)

Komissio aloitti muodollisen tutkintamenettelyn voidakseen tarkistaa, ovatko sen tietoon kesällä 2003 tulleet toimenpiteet yhteismarkkinoille soveltuvaa tukea. Vaikka kyseiset toimenpiteet oli myönnetty valtion varoista ja niiden ansiosta Alstom saattoi jatkaa toimintaansa asianomaisilla markkinoilla, mikä uhkasi vääristää kilpailua ja vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, Ranska kiisti eräiden toimenpiteiden (erityisesti toimenpiteen 1) olevan valtiontukea. Lisäksi Ranska ei toimittanut riittävästi tietoa toimenpiteistä 7–10 ja katsoi muiden toimenpiteiden olevan pelastamis- ja rakenneuudistustukia. Kaikki tuet eivät todennäköisesti täytä kriteerejä, jotka on määritelty yhteisön suuntaviivoissa valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi (12) (jäljempänä ”suuntaviivat”). Tämä koskee erityisesti Ranskan pelastamistueksi luokittelemia toimenpiteitä sikäli kuin rakenneuudistussuunnitelma oli jo pantu täytäntöön.

(61)

Ranska muutti myöhemmin alkuperäisiä toimenpiteitä tehtyään pankkien kanssa uuden sopimuksen. Näistä toimenpiteistä ilmoitettiin komissiolle 26 päivänä syyskuuta 2003. Muodollista tutkintamenettelyä laajennettiin näissä olosuhteissa kattamaan lisäksi uudet toimenpiteet, jotka korvasivat osaltaan 2 päivänä elokuuta 2003 tehtyyn sopimukseen sisältyvät toimenpiteet ja kasvattivat tukipaketin kokonaisarvoa.

(62)

Toukokuussa 2004 laaditun uuden tukipaketin johdosta komissio katsoi, ettei ollut tarpeen eikä aiheellista laajentaa tutkintamenettelyä toista kertaa. Ensinnäkin on todettu, että tehdyt muutokset eivät lisää tukien kokonaismäärää vaan päinvastoin alentavat sitä. Vakuuksille annettava valtion takaus (toimenpide 3), joka korvaa vanhan vastatakauksen, itse asiassa alentaa valtion rahoitusosuutta miljardilla eurolla. Lisäksi käyttöön otettu takausmekanismi merkitsee sitä, että tappiot katetaan ensisijaisesti yrityksen itsensä asettamalla 700 miljoonan euron vakuudella, ja valtio joutuu maksajaksi vasta toissijaisesti. Tappioiden suuruudesta riippumatta valtion takaama määrä on alempi kuin aiemmassa tukipaketissa. Kuten tämän päätöksen VI.3 osassa selitetään, vakuuksia on pidettävä valtiontukena, joka voi olla jopa 100 prosenttia niiden arvosta. Näissä olosuhteissa valtion takaussitoumuksen jatkamista kompensoi tuen huomattava aleneminen, joka johtuu uuden takausmekanismin käyttöönotosta. Myöskään valtion velan muuttaminen pääomaksi (toimenpide 4 ja 5) toukokuussa 2004 tehtyjen muutosten mukaisesti ei merkitse tuen lisäystä. Itse asiassa heti kun lainat on myönnetty, niiden katsotaan olevan tukea, joka on suuruudeltaan 100 prosenttia lainan määrästä, kuten VI.3 osassa selitetään. Valtion osallistumisella uuteen pääoman korotukseen (toimenpide 6) ei juuri ole merkitystä, kun sitä verrataan yksityisten tahojen osuuteen. Se vastaa suuruudeltaan valtion merkitsemää pääomaa, ja siihen sovelletaan samoja ehtoja kuin muidenkin osakkaiden osuuksiin. Kun ajatellaan valtion sitoumuksia kokonaisuutena, vakuuksille annettavan valtion takauksen pieneneminen kompensoi valtion osallistumista pääoman korotukseen.

(63)

Lisäksi on huomattu, että uuteen tukipakettiin toukokuussa 2004 tehdyt muutokset ovat lisänneet huomattavasti yksityisten tahojen osuutta rakenneuudistuksessa ja parantaneet näin ollen merkittävästi Alstomin rahoitustilannetta. Vakuuksille annettavaa valtion takausta koskeva muutos merkitsee itse asiassa sitä, että pankkien osuus nousee 6 miljardiin euroon. Lisäksi pankit takaavat yli 80 prosenttia uudesta pääoman korotuksesta. On myös syytä huomata yhtiön merkittävä oma panos: Alstom rahoittaa itse uusia vakuuksia koskevan 700 miljoonan euron ensisijaisen käteisvakuuden.

(64)

On myös pantava merkille, että tukipakettiin tehtyjen muutosten lisäksi Ranska on antanut johdanto-osan 96–103 kappaleessa kuvatut sitoumukset, joiden tarkoituksena on toisaalta kompensoida tukien mahdollisesti aiheuttamaa kilpailun vääristymää rajoittamalla valtion osallistumista ajallisesti ja toisaalta varmistaa yhtiön pitkän aikavälin elinkelpoisuus.

(65)

Edellä mainitut seikat huomioon ottaen komissio arvioi, että tukipakettiin toukokuussa 2004 tehdyt muutokset pienentävät valtion osuutta ja kasvattavat yksityisten kumppaneiden osuutta. Ne rajoittavat näin toimenpiteiden aiheuttamaa kilpailun vääristymistä ja parantavat yrityksen pitkän aikavälin elinkelpoisuutta. Muutokset eivät siis lisää komission epäilyjä tukien soveltuvuudesta yhteismarkkinoille eivätkä aiheuta uusia epäilyjä tiettyjen tukien soveltuvuudesta. Päinvastoin muutokset auttavat hälventämään eräitä epäilyjä, jotka ilmenevät muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista ja laajentamista koskevista päätöksistä. Menettelyn laajentaminen uudelleen ei ole oikeudellisesti välttämätöntä vaan päinvastoin hankaloittaisi ja viivästyttäisi väistämättä lopullisen päätöksen tekemistä, jolla on suuri merkitys rakenneuudistussuunnitelman täytäntöönpanon kannalta.

(66)

Julkaistuaan 17 päivänä syyskuuta 2003 päätöksen muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta ja 15 päivänä lokakuuta 2003 päätöksen tutkintamenettelyn laajentamisesta komissio vastaanotti määräajassa useita huomautuksia asianomaisilta, asiakkailta, tavaran toimittajilta, alihankkijoilta, kilpailijoilta ja Alstomin työntekijöiden edustajilta. Huomautuksista 20 koski sähköalaa ja 19 rautatieliikennettä. Työntekijäjärjestöt puolestaan tekivät viisi huomautusta, jotka koskivat kumpaakin mainituista aloista.

(67)

Suurin osa asiakkaista, tavaran toimittajista, alihankkijoista ja työntekijöiden edustajista ilmaisi huolensa Alstomin toiminnan jatkumisesta. Eräissä huomautuksissa todettiin, että Alstomin lopettaminen olisi suuri menetys Euroopan taloudelle. Niissä korostettiin erityisesti yrityksen teknologista osaamista ja sen vaikutusta tutkimukseen ja kehittämiseen. Useissa huomautuksissa todettiin myös, että Alstomin lopettamisella olisi haitalliset vaikutukset kyseisiin markkinoihin, jotka ovat jo hyvin keskittyneet. Alstomin lopettaminen vahvistaisi entisestään keskittymistä ja johtaisi tarjonnan vähenemiseen. Useat asiakkaat ilmaisivat huolensa toimitusten keskeytymisestä. Lisäksi asiakkaat epäilivät, että tuotteet ja myynnin jälkeinen huolto eivät olisi enää yhtä laadukkaita kuin aiemmin. Työntekijöiden edustajat ja alihankkijat korostivat yrityksen lopettamisen haitallisia sosiaalisia vaikutuksia yrityksen omaan henkilöstöön ja välilliseen työvoimaan.

(68)

Nantesin ja Saint-Nazairen pormestarit esittivät laivanrakennusalaa koskevan huomautuksen, jossa ne ilmaisivat huolensa menettelyn sosiaalisista seurauksista.

(69)

Alstomin tärkeimpien kilpailijoiden huomautuksia kuvataan tarkemmin 69–75 kappaleessa.

(70)

Siemensin mukaan Alstomin vaikeudet johtuvat ensisijaisesti suuritehoisten kaasuturbiinien (GT24/GT26) huomattavista teknisistä ongelmista. Vaikeudet liittyvät myös Alstomin kaikkien liiketoiminta-alueiden alhaiseen kassavirtaan, joka johtuu seuraavista seikoista:

(71)

Siemens katsoo sen tähden, että edes rakenneuudistussuunnitelma ei riitä palauttamaan Alstomin pitkän aikavälin elinkelpoisuutta. Siemens arvioi, että Alstom ei kykene ratkaisemaan GT24/GT26-turbiinien teknisiä puutteita ja että Alstomin marginaalit rautateiden liikkuvan kaluston tilauksissa ovat liian pienet. Lisäksi Siemens huomauttaa, että laivanrakennusmarkkinoiden tulevaisuudennäkymät ovat tällä hetkellä epäsuotuisat. Siemens pelkää myös, että rakenneuudistussuunnitelma ei riitä auttamaan Alstomia jatkamaan toimintaansa etenkään energiamarkkinoilla, joilla Siemensin mielestä vallitsee heikko kysyntä ja ylituotanto.

(72)

Lopuksi Siemens korostaa, että markkinoilla, joilla Alstom toimii, on riittävästi kilpailua osittain siksi, että markkinoilla järjestetään säännöllisesti tarjouskilpailuja. Alstomin toiminnan loppuminen ei sen mukaan muuttaisi tilannetta. Toiseksi Siemens huomauttaa, että komission olisi ennen rakenneuudistussuunnitelman hyväksymistä vaadittava Alstomia luopumaan rakenteellisesti tappiollisista toiminnan osista ja myymään vielä muita omaisuuseriä ja tytäryhtiöitä.

(73)

Toinen kilpailija, joka haluaa pysyä tuntemattomana, on huolestunut lähinnä valtion myöntämästä vastatakauksesta, joka kattaa 65 prosenttia 3,5 miljardin euron vakuuksista. Kilpailijan mukaan vastatakaus vääristää vakavalla tavalla kilpailua. Kilpailija toteaa, että vakuuksien myöntäminen on ominaista pitkäaikaisille sopimuksille niillä teollisuudenaloilla, joilla Alstom toimii. Valtion takaus antaa Alstomille mahdollisuuden saada erittäin suuret vakuudet, mistä on yritykselle kohtuutonta etua. Näin ollen kyseinen asianomainen on huolestunut kahdesta seikasta: ensinnäkin Alstom, joka hyötyisi paljon suuremmista vakuuksista kuin kilpailijansa ottaen huomioon tarjolla olevien vakuuksien yleisen vähenemisen vuodesta 2002 lähtien, voisi osallistua tarjouskilpailuihin paljon kilpailijoitaan useammin. Toisaalta Alstomin vakuuksienhankintakustannukset olisivat tavanomaista alemmat, mikä on merkittävä etu alan alhaiset voittomarginaalit huomioon ottaen. Kyseinen kilpailija arvioi Siemensin tapaan, että rautatieliikenteen alalla on tällä hetkellä ylituotantoa. Kilpailija ehdottaakin toimenpiteitä, joilla kolmansille osapuolille annettaisiin mahdollisuus hyödyntää suurnopeusjunia ja/tai merkinantojärjestelmiä koskevia teollisoikeuksia.

(74)

General Electrics (”GE”) on toimittanut tietoja markkinoista, joilla se kilpailee Alstomin kanssa, kommentoimatta suoraan rakenneuudistussuunnitelmaa.

(75)

Lopuksi toinen kilpailija ilmoittaa vastustavansa ehtoja, joita sovelletaan Alstomin voimansiirto- ja jakeluyksikön myyntiin Arevalle. Kilpailija pelkää erityisesti valtion omistaman Arevan tuloa uusille markkinoille. Kilpailija arvioi, että kyseinen myynti ei tapahtunut markkinaehtoisesti. Kilpailijan mukaan Alstom on lisäksi saattanut alentaa myyntihintaa Ranskan myöntämien tukien ansiosta.

(76)

Vastauksessaan muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista ja laajentamista koskeviin päätöksiin Ranska antoi tietoja yhdeksästä toimenpiteestä, joiden soveltuvuudesta yhteismarkkinoille komissio oli esittänyt epäilyksiä päätöksessä menettelyn aloittamisesta. Tietoja kuvataan jäljempänä.

(77)

Ranska totesi toimenpiteistä 1, 2, 3 ja 4, että valtion mukaantulo oli välttämätöntä Alstomin konkurssin estämiseksi ja sen elinkelpoisuuden turvaamiseksi pitkällä aikavälillä. Väitteensä tueksi Ranska toimitti lisätietoja Alstomin tilanteesta ennen valtion toimenpiteitä, rakenneuudistussuunnitelmasta ja konsernin omista, sen velkojien ja osakkaiden ja Ranskan toimenpiteistä. Erityisesti rakenneuudistusta koskevat tiedot on esitetty tämän päätöksen II osassa.

(78)

Vastauksessaan muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista ja laajentamista koskeviin päätöksiin Ranska on myös laskenut yritykselle maksetut tuet ja arvioinut niiden luonnetta. On huomattava, että laskelmat eivät koske toimenpiteitä sellaisina kuin ne olivat toukokuussa 2004 tehtyjen muutosten jälkeen vaan elokuussa ja syyskuussa 2003 toimeenpantuja tai suunniteltuja toimenpiteitä.

(79)

Ranska arvioi, että etuoikeudettomat määräaikaiset arvopaperit, jotka voidaan lunastaa osakkeina (toimenpide 1), ovat rakenneuudistustukea, jonka nimellisarvo on 300 miljoonaa euroa. Ranska arvioi, että yhteensä 1,2 miljardin euron suuruisesta valtion rahoitusosuudesta (toimenpide 2) 300 miljoonaa euroa on alun perin myönnetty pelastamistukena. Koska takaisinmaksuaikaa on myöhemmin pidennetty, kyseinen määrä on katsottava lisäksi rakenneuudistustueksi. Sen sijaan 900 miljoonaa euroa, jotka lisättiin toimenpiteeseen 2 syyskuussa 2003 tehdyn sopimuksen jälkeen, on katsottava kokonaisuudessaan pelastamistueksi. Alstom maksoi kyseisen summan takaisin Ranskalle joulukuun 2003 ja tammikuun 2004 välisenä aikana. Kyse oli likvidien varojen muodossa annettavasta tuesta, jonka tarkoituksena oli estää Alstomin toiminnan välitön lakkaaminen ja joka oli määrä maksaa takaisin kuuden kuukauden kuluessa suuntaviivojen mukaisesti.

(80)

Ranska on toimittanut komissiolle laskelmat 3,5 miljardin euron vakuuksille aiemmin myönnetystä vastatakauksesta. Ranskan arvion mukaan tuki olisi laskettava kertomalla valtion osuuden enimmäismäärä riskillä, että vastatakausta todella vaaditaan maksettavaksi, minkä jälkeen siitä olisi vähennettävä Alstomin maksamat kustannukset. Riski vastatakauksen lankeamisesta maksettavaksi puolestaan riippuu seuraavasta kahdesta seikasta: pystyykö Alstom noudattamaan tekemiään sopimuksia (täytäntöönpanoon liittyvä riski) ja pystyykö se maksamaan takauksen takaisin (takaisinmaksuun liittyvä riski). Ranskan laskelmien mukaan tuen määrä on 0–43 miljoonaa euroa. Lisäksi Ranska vahvistaa, että vastatakausta vastaavaa tuki olisi katsottava pelastamistueksi koko siltä ajalta, kun vakuudet ovat voimassa. Sen sijaan vastatakauksen voimassaolo koko sen ajan, kun vakuuksien kohteena olevia sopimuksia toteutetaan, olisi katsottava rakenneuudistustueksi. Ranska ei ole toimittanut komissiolle arviota noin 8 miljardin euron arvoisista uusista vakuuksista, jotka korvaavat kesällä 2003 myönnetyt vakuudet.

(81)

Ranskan arvion mukaan 300 miljoonan euron määräaikaisesta etuoikeudettomasta lainasta (toimenpide 4) 140 miljoonaa euroa on julkista tukea, joka sisältyy CFDI:lle myönnettyyn takaukseen. Määrä on 50 prosenttia CFDI:n myöntämästä lainasummasta, ja siitä on vähennetty 10 miljoonan euron arvosta kustannuksia ja muita menoja.

(82)

Ranska vakuuttaa, että Alstom voi saada takaisin pitkän aikavälin elinkelpoisuutensa rakenneuudistussuunnitelman avulla. Lisäksi Ranska katsoo, että Alstomin toteuttamat omaisuuserien myynnit ja rakenneuudistustoimet, joita kuvataan päätöksen II.3 osassa, riittävät ehkäisemään kilpailun kohtuuttoman vääristymisen.

(83)

Ranska väittää myös, että Alstomille myönnetty tuki on rajattu vähimmäismäärään, joka tarvittiin konsernin toiminnan jatkumiseksi lyhyellä aikavälillä (likvidit varat ja vastatakaus) ja sen pitkän aikavälin elinkelpoisuuden takaamiseksi (rahoituksen uudelleenjärjestely ja toiminnan uudistaminen pitkällä aikavälillä).

(84)

Ranskan mukaan Alstomin konkurssin taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset voitaisiin mitata irtisanomisten määrällä. Ranska myöntää, että osa Alstomin toiminnasta siirtyisi muille yrityksille, mutta toteaa, että […] (13) toiminta loppuisi kokonaan. Yhdessä toimintaansa jatkavien sektorien (arviolta 20 prosenttia) uudelleenjärjestelyjen kanssa tämä merkitsisi 53 600 työntekijän irtisanomista.

(85)

Ranska ennakoi myös muita ongelmia, jotka johtuvat siitä, että Alstomin toiminnasta 75 prosenttia on annettu alihankkijoille. Tämä merkitsisi Ranskan mukaan 112 800 irtisanottua työntekijää. Lukuun olisi lisättävä noin 50 000 (epäsuoraan) menetettyä työpaikkaa pahiten kärsivillä alueilla. Ranskan arvion mukaan konkurssin takia irtisanottavien työntekijöiden määrä olisi yhteensä 216 400.

(86)

Ranska arvioi lisäksi, että Alstomin konkurssi voisi aiheuttaa epäsuorasti […].

(87)

Ranska esittää, että tuotantokapasiteetti markkinoilla, joilla Alstom toimii, on hyvin joustava ja voidaan helposti mukauttaa kysyntään keskipitkällä aikavälillä, vaikka kysynnän suhdannevaihtelut voivat toki hetkittäin johtaa ylituotantoon. Tällainen tilanne vallitsee tällä hetkellä Power Turbo-Systems -sektorilla. Ranska katsoo kuitenkin, että ylituotanto poistuisi keskipitkällä aikavälillä työvoiman supistusten myötä. Kapasiteettia ei pidetä ongelmana myöskään rautatieliikenteen alalla, jolla tuotanto on helppo mukauttaa kysyntään. Laivanrakennusalan ja erityisesti risteilyalussektorin tämänhetkistä kriisiä pidetään tilapäisenä, sillä pitkän aikavälin kasvunäkymät ovat hyvät.

(88)

Ranska on toimittanut lisätietoja Alstomin kuljetus- ja jakelusektorin myynnistä Arevalle (toimenpide 7) osoittaakseen, että kauppaan ei sisältynyt valtiontukea. Ranskan mukaan hinnaksi oli sovittu 950 miljoonaa euroa, josta vähennettiin siirrettyjen omaisuuserien yhteenlaskettu nettovelka. Kauppa toteutettiin tammikuussa 2004, ja […] hinta oli 920 miljoonaa euroa. Ranska on ilmoittanut, että Arevan tarjous oli alhaisempi kuin tarjoukset, joita muut potentiaaliset ostajat olisivat voineet tehdä, mutta Alstom piti Arevan tarjousta parhaimpana ennen kaikkea siksi, että Areva pystyi suorittamaan maksun lyhyessä ajassa eikä sen tarvinnut turvautua uusiin lainoihin tai pääoman korotukseen. Lisäksi toisin kuin muut potentiaaliset ostajat Areva ei pyytänyt, että Alstom jäisi luovutuksen jälkeenkin eräiden luovutettujen yksiköiden osakkaaksi. Ranska ilmoitti lisäksi, että Arevan tarjoama hinta vastasi useita Alstomin ja Arevan laatimia arvioita. Viimeisimmän, heinäkuussa 2003 tehdyn arvion mukaan hintahaarukka oli 1–1,5 miljardia euroa.

(89)

Helmikuun 11 päivänä 2004 antamassaan vastauksessa Ranska kieltää toimenpiteiden 8, 9 ja 10 osalta antaneensa vakuuksia yhteenkään mainituista operaatioista. Sen sijaan Ranska myöntää antaneensa GdF:lle ja SNCF:lle jonkin verran avustusta alusten ostoa varten. Komission pyynnöstä Ranska lähetti jäljennökset kirjeistä, joissa kyseinen avustus mainitaan. Kirjeissä valtio vahvisti, että jos toimenpiteitä ei toteutettaisi, se käynnistäisi korvausmenettelyn.

(90)

Ranska toteaa, että huomautuksia ovat toimittaneet Alstomin kilpailijoiden lisäksi yrityksen työntekijöiden edustajat, tavaran toimittajat, asiakkaat ja alihankkijat. Ranskan mukaan epätavallisen monissa huomautuksissa vedotaan tukitoimenpiteiden puolesta ja useat kolmannet ilmaisevat huolensa siitä, että Alstomin toiminnan loppumisella olisi haitallinen vaikutus työllisyyteen, niin suoraan kuin epäsuorasti, Alstomin alihankkijoihin sekä voimassa olevien sopimusten jatkumiseen erityisesti teknologiansiirron osalta. Muita huomautuksia Ranska pitää puolueettomina.

(91)

Ranska huomauttaa, että lukuisista kolmansista ainoastaan kaksi, joista toinen on Siemens, on ilmoittanut vastustavansa toimenpiteitä. Ranska kiistää Siemensin väitteet, joiden mukaan erityisesti Alstomin rautatieliikennesektori olisi huonossa kunnossa. Ranskan mukaan kyseisen sektorin katteen aleneminen liittyy ainoastaan tilapäisiin ongelmiin, ja vuosien 2005–2006 kannattavuusnäkymät ovat suotuisat. Siemens arvioi lisäksi, että rautatieliikenteen alalla on ylikapasiteettia, kun taas toinen nimeltä mainitsematon taho katsoo, että ylikapasiteetti koskee ainoastaan liikkuvaa kalustoa. Ranska kiistää kummankin arvion ja huomauttaa, että toteutetut tuotantoyksiköiden sulkemiset johtuvat ainoastaan paikallisista ylikapasiteettiongelmista. Ranska toteaa myös, että Alstom jatkaa rakenneuudistustoimiaan.

(92)

Ranska korostaa Alstomin huipputeknologiaa energiasektorilla. Sen mukaan Siemensin ilmoittama marginaalien supistuminen vuosina 1999–2003 johtui GT24- ja GT26-kaasuturbiinien tilapäisistä teknisistä ongelmista, jotka tosin olivat huomattavia mutta jotka on sittemmin ratkaistu. Ranska toteaa lisäksi, että toisin kuin Siemens väittää, Power Turbo-Systems -sektorilla ei esiinny rakenteellisia ongelmia. Ranska muistuttaa myös, että teollisuuskäyttöön tarkoitettujen turbiinien tuotannon myynti Siemensille ja voimansiirto- ja jakelutoiminnan myynti Arevalle supistivat huomattavasti kyseisen sektorin kapasiteettia. Ranska huomauttaa lisäksi, että konserni jatkaa rakenneuudistustoimiaan.

(93)

Eräs kolmas osapuoli muistuttaa vakuuksien huomattavasta merkityksestä rautatieliikennesektorilla ja vastustaa voimakkaasti pankkivakuuksia, jotka Alstom on saanut valtion vastatakauksen ansiosta. Ranska arvioi, että pankkivakuuksia on sovellettu konsernin senhetkisten tarpeiden mukaisesti ja että Alstomin vakuuskäytäntöjä ei ole muutettu tarkasteltavana olevien tukien myöntämisen jälkeen. Ranska toteaa, että kyseisen kolmannen osapuolen ehdotus vakuuksien myöntämisestä sektorikohtaisesti ei ole mahdollinen Alstomin, GE:n tai Siemensin kaltaisten konsernien rahoitusrakenteen takia.

(94)

Ranska kiistää myös Siemensin väitteet, joiden mukaan Alstomin rakenneuudistussuunnitelma ei olisi tehokas eikä takaisi konsernin elinkelpoisuuden palauttamista. Lisäksi Ranska kritisoi Siemensin toteamusta toimenpiteiden kilpailua vääristävästä vaikutuksesta ja vastustaa Siemensin ehdotusta muiden omaisuuserien myynnistä tukitoimenpiteiden kompensoimiseksi. Ranska vastustaa myös erään toisen kilpailijan vaatimusta suurnopeusjunia ja/tai merkinantojärjestelmiä koskevien teollisoikeuksien antamisesta muiden käyttöön.

(95)

Kolmas huomautuksia esittänyt kilpailija on ilmaissut kielteisen kantansa, joka koskee kuitenkin ainoastaan voimasiirto- ja jakelusektoria. Kyseisen kilpailijan mukaan sektori kärsii rakenteellisesta ylikapasiteetista. Kilpailija esittää lisäksi epäilyksiä ehdoista, joita sovellettiin voimansiirto- ja jakelutoiminnan myyntiin Arevalle. Ranska toteaa, että Alstom ei enää toimi kyseisellä sektorilla ja että Ranska on toimittanut todisteet siitä, että toiminnan myynti Arevalle ei sisältänyt valtiontukea.

(96)

Ranska sitoutuu 26 päivänä toukokuuta 2004 komissiolle toimittamassaan kirjeessä huolehtimaan siitä, että Alstom muodostaa neljän vuoden kuluessa yhden tai useamman teollisuusalan kumppanuuden. Kumppanuudet koskevat huomattavaa osaa Alstomin toiminnasta. Kumppanuuksia ei muodosteta sellaisten yritysten kanssa, joissa valtio käyttää tosiasiallisesti tai oikeudellisesti yksinomaista tai osittaista määräysvaltaa, ellei komissio anna tähän etukäteen hyväksyntää.

(97)

Lisäksi Ranska sitoutuu siihen, että Alstom perustaa yhden kumppanin kanssa yhteisyrityksen, jossa Alstomilla on yhteinen määräysvalta ja jonka pääomasta enintään 50 prosenttia on Alstomin hallussa. Yhteisyritys toimii Alstomin Hydro Power -sektorilla (14), jonka liikevaihto tilikaudella 2002–2003 oli 879 miljoonaa euroa ja jonka palveluksessa oli 4 680 työntekijää. Tämä on tarkoitus toteuttaa kokonaisuudessaan […] kuluessa.

(98)

Ranska sitoutuu lisäksi luopumaan osuudestaan Alstomin pääomaan vuoden kuluessa siitä, kun Alstom on saanut luottoluokituksen. Luopuminen tapahtuu joka tapauksessa neljän vuoden kuluessa tämän päätöksen antamisesta. […].

(99)

Ranska lupaa, että Alstom luopuu osasta energia- ja rautatieliikennealan toiminnastaan. Kyse on rahtijunien vetureita valmistavasta Valencen tehtaasta, jonka liikevaihto tilikaudella 2002–2003 oli 92 miljoonaa euroa ja työntekijöiden määrä 380, koko rautatieliikennesektorista Australiassa ja Uudessa-Seelannissa (tilikauden 2003–2004 liikevaihto oli 227 miljoonaa euroa ja työntekijöiden määrä 2 172) sekä teollisuuskattiloiden sektorista (15) (tilikauden 2003–2004 liikevaihto oli 442 miljoonaa euroa). Luovutukset toteutetaan […] kuluessa. Ranska lupaa, että Alstom nimittää johtoryhmän, jonka tehtävänä on varmistaa myytävien toimialojen tehokas hallinnointi, sekä yhden toimitsijamiehen, joka valvoo kyseisten kolmen yrityskaupan asianmukaista täytäntöönpanoa. Ranska lupaa myös, että Alstom myy eräitä muita konsernin liiketoiminta-alueita, joiden liikevaihto on yhteensä 800 miljoonaa euroa (tilikaudella 2002–2003). Myynti ei koske laivanrakennussektoria. Myynnit voidaan toteuttaa […]. Ne on toteutettava […] kuluessa. Lopuksi Ranska lupaa, että Alstom myy […] […] kuluessa.

(100)

Ranska sitoutuu lisäksi toimittamaan komissiolle neljän vuoden ajan vuosikertomuksen, jonka Alstomin palkkaama ja komission hyväksymä asiantuntija vahvistaa. Asiantuntijan tehtävänä on varmistaa, että yrityksen rautatieliikennesektorilla tekemien sopimusten keskimääräiset vuotuiset marginaalit vastaavat liiketoimintasuunnitelmaa kunkin alasektorin osalta ja, jos ne poikkeavat siitä, poikkeaminen ei johdu kilpailunvastaisesta hinnoittelusta. Ranska sitoutuu myös huolehtimaan siitä, että Alstom ei tee rautatieliikenteen alalla Euroopan talousalueella neljän vuoden aikana yritysostoja, joiden arvo ylittäisi 200 miljoonaa euroa (yrityksen arvo).

(101)

Ranskan rautatiekaluston markkinoiden avaamista koskevien rakennetoimien osalta Ranska lupaa

(102)

Ranska sitoutuu toteuttamaan laivanrakennusalalla myös muita rakenneuudistustoimenpiteitä, joiden tarkoituksena on erityisesti supistaa alan kannattavuuskynnystä 4,5 aluksen (risteilyaluksina ilmaistuna) tilausmäärästä vuodessa (viiden viime vuoden keskiarvo) […] alukseen.

(103)

Lopuksi Ranska […] sitoutuu peruuttamaan […] (18), jotka se on jo esittänyt komissiolle, jotta tämä hyväksyisi valtion uudet toimenpiteet Alstomin hyväksi.

(104)

Alstom on tekniikan alan konserni, joka kehittää, valmistaa ja huoltaa tuotteita ja järjestelmiä lähinnä kolmella alalla: energiantuotanto, rautatieliikenne ja laivanrakennus. (20) Komission arvio markkinoista perustuu sen omiin analyyseihin, teollisuusyritysten toimintakertomuksiin ja komission käyttämän BearingPoint France SAS -konsulttiyrityksen selvitykseen. Päätöksessä mainitut luvut ovat peräisin komission arvioista ja ovat suuntaa antavia.

(105)

Maailmanlaajuisten energiantuotannon infrastruktuuri- ja huoltopalvelumarkkinoiden arvo on tällä hetkellä noin 150 miljardia euroa vuodessa. Tärkeimmät markkina-alueet ovat Pohjois-Amerikka ja Aasia, joiden kummankin osuus on lähes 30 prosenttia maailmanmarkkinoista. Seuraavat neljä toimijaa tarjoavat laajan tuotevalikoiman ja hallitsevat huomattavaa osaa maailmanmarkkinoista: GE, Alstom, Siemens ja Mitsubishi HI. Myynnin arvolla mitattuna merkittävä yritys on myös Toshiba, joka tosin keskittyy lähinnä höyryturbiineihin. GE on yhä selvemmin markkinajohtaja, jonka osuus energiantuotantomarkkinoista vuosina 1992–2002 oli keskimäärin 23 prosenttia vuodessa. GE:n vahvinta markkina-aluetta on Pohjois-Amerikka, missä yritys hallitsee yli puolta markkinoista, ja vahvin sektori kaasuturbiinit, joista sen markkinaosuus on samoin yli 50 prosenttia. Kyseisellä ajanjaksolla Alstom oli toinen, ja sen osuus maailmanmarkkinoista oli 14 prosenttia.

(106)

Voimalaitostilausten määrä on tällä hetkellä laskusuunnassa vuosien 1998–2001 huomattavan kasvuvaiheen jälkeen. Kyseisinä vuosina tilausten määrä kasvoi 136 gigawatista 219 gigawattiin vuodessa, kun taas vuonna 2002 tilausten määrä laski vuoden 1998 tasolle (138 gigawattia/vuosi). Kysynnän arvellaan säilyvän alhaisena keskipitkällä aikavälillä (keskimäärin noin […] gigawattia vuodessa vuoteen 2005 saakka). Pidemmällä aikavälillä eli vuosina 2005–2010 kysynnän arvellaan kuitenkin nousevan noin […] gigawattiin vuodessa. Palvelusektorin kasvupotentiaali on suurempi, ja vuotuisen kasvun arvellaan olevan […] prosenttia (palvelusektorin arvo on noin kolmasosa koko markkinoista eli lähes […] miljardia euroa).

(107)

Alstom toimii energiantuotannon rakennus- ja palvelumarkkinoilla seuraavilla aloilla: yli 50 megawatin kaasuturbiinit (suuret kaasuturbiinit), yli 70 megawatin höyryturbiinit (suuret höyryturbiinit), hydrauliset turbiinit ja hydrauliset generaattorit, kattilat, palvelut ja avaimet käteen -periaatteella rakennettavat tuotantolaitokset. Komissio on arvioinut markkinoita kullakin sektorilla vuosina 1992–2002. Tärkeällä kaasuturbiinien sektorilla, jonka osuus energiantuotannon kokonaismarkkinoista on 28 prosenttia megawatteina mitattuna, GE on selvä markkinajohtaja, sillä sen markkinaosuus on […] prosenttia. Siemens tulee toisena […] prosentilla ja Alstom kolmantena […] prosentilla. Laaja höyryturbiinisektori, joka muodostaa 32 prosenttia energiamarkkinoista, on hajanaisempi: kiinalaisten yritysten hallussa on […] prosenttia markkinoista, Alstomin markkinaosuus on […] prosenttia, GE:n […] prosenttia, Mitsubishi HI:n […] prosenttia, Siemensin […] prosenttia ja Toshiban […] prosenttia. Hydraulisten turbiinien osuus koko energiantuotantomarkkinoista on 9 prosenttia, ja kyseisellä sektorilla sekä Alstomin että GE:n markkinaosuus on […] prosenttia ja Siemensin […] prosenttia. Hydraulisten generaattorien osuus energiamarkkinoista on 9 prosenttia, ja Alstomin osuus hydraulisten generaattorien markkinoista on […] prosenttia, GE:n […] prosenttia, kiinalaisten yritysten […] prosenttia, VA Tech hydron […] prosenttia ja Siemensin […] prosenttia. Teollisuuskattilat muodostavat 22 prosenttia energiantuotantomarkkinoista, ja kyseisellä sektorilla kiinalaisten yritysten markkinaosuus on […] prosenttia, joka kattaa 80 prosenttia Aasian kysynnästä, Mitsubishi HI:n […] prosenttia, Alstomin […] prosenttia, Babcock & Wilcoxin […] prosenttia, Foster Wheelerin […] prosenttia ja IHI:n […] prosenttia.

(108)

Komissio arvioi rautatieliikenteen laitteistojen ja palvelujen maailmanmarkkinoiden arvoksi noin 30 miljardia euroa vuodessa, mikä vastaa Ranskan viranomaisten arviota. Markkinat jakautuvat seuraavasti: liikkuva kalusto […] prosenttia eli […] miljardia euroa, infrastruktuuri […] prosenttia eli […] miljardia euroa, merkinantojärjestelmät […] prosenttia eli […] miljardia euroa ja palvelut […] prosenttia eli […] miljardia euroa. Liikkuva kalusto voidaan jakaa seuraaviin alasektoreihin, joiden kunkin osalta esitetään niiden prosenttiosuus keskimääräisestä myynnistä Euroopan markkinoilla vuosina 2000–2002:

(109)

Myynnin määrällä mitattuna suurimpia toimijoita ovat Bombardier, Alstom ja Siemens, joiden jälkeen tulevat GE ja Ansaldo. Kyseisten yritysten yhteenlaskettu osuus rautatieliikenteen maailmanlaajuisista markkinoista vuonna 2002 oli […] prosenttia, josta Bombardierin osuus oli […] prosenttia, Alstomin […] prosenttia, Siemensin […] prosenttia, GE:n […] prosenttia ja Ansaldon […] prosenttia. Lisäksi Euroopan markkinoilla toimii pienempiä yrityksiä, kuten CAF, Talgo ja Vosslogh. Viime aikoina Alstom ja Bombardier ovat olleet markkinajohtajia keskeisillä liikkuvan kaluston alasektoreilla. Ne ovat jakaneet Euroopan markkinoiden johtopaikan Siemensin kanssa. Alstomin ja Siemensin asema on erityisen vahva korkean teknologian tuotteissa.

(110)

Markkina-alueista suurin on Eurooppa, jonka osuus kokonaismarkkinoista on […] prosenttia. Tärkeimpiä markkina-alueita Euroopassa ovat Ranska, Saksa ja Yhdistynyt kuningaskunta, joiden osuudet keskimääräisestä vuotuisesta myynnistä vuosina 2000–2002 olivat seuraavat: Ranska […], Saksa […] ja Yhdistynyt kuningaskunta […] prosenttia. Seuraavina tulevat Italia ja Espanja, joiden kummankin osuus Euroopan markkinoista kyseisellä ajanjaksolla oli […] prosenttia. Markkinoilla on paljon yrityksiä, joilla on paikallisia tuotantolaitoksia. Näiden kansallisten ja paikallisten toimijoiden asema markkinoilla on huomattava, sillä esimerkiksi Ranskassa ne muodostivat vuosina 2000–2002 yhteensä […] prosenttia markkinoista, Saksassa […] prosenttia, Yhdistyneessä kuningaskunnassa […] prosenttia, Espanjassa […] prosenttia ja Italiassa […] prosenttia. Siitä huolimatta yleinen kehityssuuntaus on selvästi markkinoiden eurooppalaistuminen. Arvioiden mukaan rautatieliikenteen markkinoilla on ylikapasiteettia noin […] prosenttia siitä huolimatta, että kysynnän odotetaan kasvavan vuosittain […] prosenttia. Kasvunäkymiä pidetään parhaina suurnopeusjunien, merkinantojärjestelmien ja palvelujen aloilla.

(111)

Ranskan markkinoita hallitsee Alstom, ja hyvänä kakkosena tulee Bombardier. Komissio arvioi Ranskan markkinoiden arvoksi 1,8 miljardia euroa vuosien 2000–2002 keskimääräisen myynnin (21) perusteella laskettuna. Tästä summasta sähkö- ja dieselyksiköiden osuus on […] miljoonaa euroa, suurnopeusjunien […] miljoonaa euroa, metrojunien […] miljoonaa euroa, pikaraitiovaunujen […] miljoonaa euroa ja vetureiden […] miljoonaa euroa. Kyseisellä ajanjaksolla Alstomin osuus suurnopeusjunien markkinoista oli […] prosenttia, pikaraitiovaunujen markkinoista […] prosenttia ja vetureiden markkinoista […] prosenttia (22). Sen sijaan Alstomilla on kilpailijoita sähkö- ja dieselyksiköiden sektorilla, jolla Alstomin markkinaosuus on […] prosenttia ja Bombardierin […] prosenttia, ja metrojunien sektorilla, jolla Alstomin markkinaosuus on […] prosenttia, Bombardierin […] prosenttia ja Siemensin […] prosenttia. Alstomin osuus Ranskan koko markkinoista on noin […] prosenttia. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Saksassa Alstomin osuus koko markkinoista on […] prosenttia huolimatta Siemensin erittäin vahvasta asemasta suurnopeusjunien sektorilla. Alstomin edellä on Bombardier, jonka osuus Saksan kokonaismarkkinoista on […] prosenttia.

(112)

Laivanrakennusalan maailmanmarkkinoita hallitsevat Japani ja Etelä-Korea. Lisäksi Kiina vahvistaa jatkuvasti asemiaan. Eurooppalaiset telakat, Alstomin telakat mukaan luettuina, keskittyvät korkean teknologian tuotteisiin, joilla on suuri lisäarvo (risteilyalukset ja nestekaasusäiliöalukset). Eurooppalaisten telakoiden yhteenlaskettu osuus risteilyalusten markkinoista on […] prosenttia, joka jakautuu neljän yrityksen kesken. Vuosina 1994–2003 Alstomin osuus risteilyalusten maailmanmarkkinoista oli keskimäärin […] prosenttia, Fincantierin […] prosenttia, Aker Kvaernerin […] prosenttia ja Meyerin […] prosenttia. Risteilyalusten ja nestekaasusäiliöalusten merkityksellisiksi markkinoiksi katsotaan maailmanmarkkinat.

(113)

Risteilyalusten markkinoilla on tällä hetkellä hiljaista, ja tilauskanta on melko pieni vuoteen 2007 asti. Pidemmällä aikavälillä kasvunäkymät ovat sen sijaan hyvät matkailualan kehittymisen ansiosta. Risteilyalussektorin kasvuvauhdiksi vuoteen 2010 saakka arvioidaan […] prosenttia vuodessa. Nestekaasusäiliöalusten markkinat kasvavat voimakkaasti, ja pitkän aikavälin näkymät ovat myönteiset.

(114)

Perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa todetaan seuraavaa: ”Jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu yhteismarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan”. Komissio tutkii ilmoitettuja toimenpiteitä arvioidakseen, ovatko ne valtiontukea.

(115)

Kuten edellä on kuvattu, Alstom toimii ensisijaisesti energia-, liikenne- ja laivanrakennusalalla. Kyseiset tuotteet ja palvelut ovat jäsenvaltioiden välisen kaupan ja kilpailun kohteina. Edellä 1 osassa kuvatut tapahtumat osoittavat selvästi, että Alstomille myönnetty tuki vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja vääristää kilpailua yhteismarkkinoilla.

(116)

Lisäksi kaikki toteutetut toimenpiteet ovat Ranskan valtion tai sen hallitsemien organisaatioiden rahoittamia ja/tai kyseisten organisaatioiden mukanaolo tässä yhteydessä johtuu ilmiselvästi valtiosta. Tämä koskee esimerkiksi CDC:tä (23) ja CFDI:tä. Kyse on Alstomin hyväksyi toteutetuista tapauskohtaisista toimenpiteistä, jotka ovat luonteeltaan valikoivia.

(117)

Päätöksissään muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta ja laajentamisesta komissio katsoi, että 2 päivänä elokuuta 2003 tehdyssä sopimuksessa mainitut valtion tukitoimet, joita on muutettu syyskuussa 2003 tehdyllä sopimuksella, ovat perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Komissio muistuttaa, että Ranska vastusti aluksi ainoastaan alkuperäisen toimenpiteen 1 (valtion osallistuminen Alstomin pääoman korotukseen) luokittelemista valtiontueksi ja hyväksyi komission päätelmän, jonka mukaan muut 2 päivänä elokuuta 2003 tehdyssä sopimuksessa määritellyt toimenpiteet ovat valtiontukea.

(118)

On huomattava, että alkuperäinen toimenpide 1 on korvattu etuoikeudettomilla määräaikaisilla arvopapereilla, jotka voidaan lunastaa osakkeina (nykyinen toimenpide 1). Ranska ei myöskään enää vastusta sitä, että uusi toimenpide 1 tai muut syyskuussa 2003 tehtyyn sopimukseen perustuvat toimenpiteet katsotaan valtiontueksi. Päinvastoin Ranska arvioi 4 päivänä syyskuuta 2003 lähettämässään kirjeessä, että valtion osallistuminen Alstomin tukemiseen oli ehdottoman välttämätöntä ja että yrityksen hyväksi toteutetut rahoitustoimet muodostavat kokonaisuuden, jonka osia ei voida erottaa toisistaan. On siis selvää, että valtion mukaantulo oli välttämätöntä Alstomin konkurssin estämiseksi ja että se muodosti keskeisen osan 2 päivänä elokuuta 2003 tehtyä sopimusta. Tämä ilmenee myös sopimuksen muutetusta versiosta, jonka Ranska toimitti komissiolle 26 päivänä syyskuuta 2003. Ilman valtion mukaantuloa pankit eivät olisi sitoutuneet tukemaan Alstomia. Ranska katsoo, että syyskuussa 2003 tehtyyn sopimukseen perustuvat toimenpiteet ovat yhteismarkkinoille soveltuvaa valtiontukea.

(119)

Tämä vahvistaa komission alustavan näkemyksen toimenpiteistä, joita päätökset muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta ja laajentamisesta koskevat. Siksi ainoa asia, joka voi muuttaa komission alustavan näkemyksen, ovat eräisiin toimenpiteisiin tehdyt muutokset, joista Ranskan viranomaiset ilmoittivat toukokuussa 2004.

(120)

Valtio merkitsi osakkeina lunastettavia etuoikeudettomia määräaikaisia arvopapereita (toimenpide 1) tilanteessa, jossa valtiota ei voida rinnastaa markkinataloudessa toimivaan yksityiseen sijoittajaan. Näin ollen Alstom on saanut kyseisestä järjestelystä etua, joka on peräisin valtion varoista. Myös lyhyen aikavälin rahoitusjärjestelyt (toimenpide 2) toteutettiin tilanteessa, jossa yksityinen markkinataloussijoittaja ei olisi toiminut samoin. On huomattava, että CDC:n toteuttamat rahoitusjärjestelyt perustuvat valtion esittämään pyyntöön ja johtuvat näin ollen valtiosta, mitä Ranska ei ole koskaan kiistänyt.

(121)

Pankkien myöntämille vakuuksille annettu 1,25 miljardin euron suuruinen valtion toissijainen takaus (uusi toimenpide 3) sekä aiempi valtion vastatakaus (entinen toimenpide 3) ovat myös poikkeuksellisia toimenpiteitä, joita ei voida pitää rahoituslaitoksen normaalina toimintana, erityisesti Alstomin tilanne huomioon ottaen. Niissä on siis kyse edusta, joka on rahoitettu valtion varoista tässä tapauksessa CFDI:n välityksellä ja joka johtuu valtiosta. Huomattakoon, että Ranska ei erottele valtion suoraan toteuttamia toimia ja CFDI:n välityksellä toteutettuja toimia. Itse asiassa 27 päivänä toukokuuta 2004 tehdyssä sopimuspöytäkirjassa, jonka Ranska toimitti komissiolle 7 päivänä kesäkuuta 2004, todetaan, että ”valtio antaa (uusia vakuuksia koskevan) vastatakauksen suoraan tai CFDI:n välityksellä”. Lisäksi pöytäkirjassa todetaan, että toimenpiteen 3 muodostavan uuden takauksen ”antaa CFDI, valtio tai mikä tahansa muu valtion takaama taho”. Tämä osoittaa selvästi, että tässä tapauksessa CFDI:n varat ovat valtion varoja ja CFDI:n toiminta johtuu valtiosta, minkä takia CFDI:n toimenpiteet on katsottava valtiontueksi.

(122)

CFDI:n merkitsemiä määräaikaisia etuoikeudettomia lainoja (PSDD, toimenpide 4), jotka valtio takaa, ja valtion suoraan myöntämiä määräaikaisia etuoikeudettomia arvopapereita (toimenpide 5) ei myöskään voida pitää markkinataloudessa toimivien sijoittajien/velkojien normaalina toimintana. Yksikään tavallinen sijoittaja/velkoja ei olisi tukenut Alstomia, ellei se mahdollisesti olisi jo ollut Alstomin velkoja tai osakas. On jälleen todettava, että määräaikaisten etuoikeudettomien lainojen myöntäminen oli eräs valtion antamista sitoumuksista elokuussa ja syyskuussa 2003 tehdyissä sopimuksissa. Sitoumus merkitsi CFDI:lle annettua takausta, joka kattoi koko lainan. Valtion sitoumus muuttaa saatavansa osakkeiksi joko suoraan tai CFDI:n välityksellä oli peruuttamaton ja koski kaikkia pitkäaikaisia velkoja, kun taas muiden velkojien kohdalla saatavien muuttaminen osakkeiksi oli valinnaista. Tämänkin toimenpiteen tarkoituksena on vahvistaa Alstomin rahoitusrakennetta riippumatta konsernin tilanteesta hetkellä, jona arvopaperit muutetaan osakkeiksi. Lisäksi tarkoituksena on antaa valtiolle muista velkojista poikkeava rooli, joka puolestaan lisää sen riskejä.

(123)

Ranska ei ole määritellyt millään tavalla valtion osallistumista uuteen pääoman korotukseen, joka muodostaa toimenpiteen 6. Komissio arvioi, että valtion osallistuminen uuteen pääoman korotukseen sisältää valtiontukea. Kuten komissio toteaa asiakirjassa ETY:n [EY:n] perustamissopimuksen 92 [87] ja 93 [88] artiklan soveltamisesta valtion osakkuuksiin (24), eräissä olosuhteissa toimenpiteiden voidaan olettaa olevan valtiontukea. Tämä koskee esimerkiksi tapauksia, joissa ”julkiset rahoitustoimenpiteet liittävät osuuksien hankkimisen muihin sellaisiin tukitoimenpiteisiin, jotka on perustamissopimuksen 93 artiklan 3 kohdan mukaisesti annettava tiedoksi” tai kun osuuksien hankkiminen koskee sektoreita, joilla esiintyy erityisiä vaikeuksia. Tässä tapauksessa komissio korostaa, että valtio on toteuttanut samanaikaisesti pääomasijoituksen kanssa myös muita toimenpiteitä, jotka katsotaan perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi valtiontueksi, ja että Alstom on vaikeuksissa oleva yritys. Lopuksi pääomasijoitusta on tarkasteltava yhdessä valtion muiden tukitoimenpiteiden kanssa. (25) Kaikki ovat osa samaa toimintaa, jonka tavoitteena on tukea Alstomin käynnissä olevaa rakenneuudistusta.

(124)

Komissio arvioi lopuksi, että toimenpiteet 1–6 ovat osa Alstomin tukemiseen tarkoitettua kokonaisratkaisua, jota ilman yritys olisi ollut suuressa vaarassa joutua konkurssiin. Lisäksi näyttää ilmeiseltä, että yksityinen markkinasijoittaja ei olisi toteuttanut kyseisiä toimenpiteitä, jotka vaikuttavat jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja saattavat vääristää kilpailua yhteismarkkinoilla. Komissio katsoo näin ollen, että kukin toimenpiteistä 1–6 sisältää perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

(125)

Komissio pyysi 10 päivänä heinäkuuta 2003 Ranskalta lisätietoja toimenpiteestä 7 voidakseen päätellä, sisälsikö Arevan Alstomin voimansiirto- ja jakeluyksiköstä maksama 920 miljoonan euron kauppahinta valtiontukea. Komissio katsoo, että Ranskan 4 päivänä syyskuuta 2003 ja 16 päivänä helmikuuta 2004 komissiolle lähettämiin kirjeisiin sisältyvät selkeät ja johdonmukaiset tiedot hälventävät kaikki epäilykset siitä, että kyseinen toimenpide olisi sisältänyt valtiontukea. Koska Alstomin ei voida osoittaa saaneen Arevalta etua, joka olisi kaiken lisäksi ollut peräisin valtiolta, ei myöskään voida todistaa, että kyseinen yrityskauppa olisi sisältänyt valtiontukea. Arevan toiminta kyseisessä kaupassa vastaa yksityisen markkinataloussijoittajan toimintaa. Vaikka oletettaisiin, että näin ei ollut, komissio arvioi, että mahdollinen valtiontuki olisi äärimmäisen vähäistä eikä vaikuttaisi mitenkään komission kokonaisarvioon Alstomin hyväksi toteutetuista toimenpiteistä.

(126)

Muista toimenpiteistä komissio toteaa, että on syytä tehdä ero toimenpiteen 8 ja toimenpiteiden 9 ja 10 välillä.

(127)

Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä viitataan toimenpiteen 8 osalta vakuuksiin, jotka Ranskan arvellaan antaneen sähkövoimalan rakentamiseen Bahrainiin. Ranska kiistää antaneensa minkäänlaisia vakuuksia kyseistä puhtaasti kaupallista operaatiota varten. Komissio on tutkinut kirjeen, jonka Ranska on lähettänyt Bahrainin viranomaisille, ja arvioi, että kirjeen yleinen luonne ei sido Ranskaa millään tavalla, josta voitaisiin katsoa olleen Alstomille etua. Toimenpide 8 ei siis voi olla perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Vaikka oletettaisiin, että kyse oli valtiontuesta, komissio arvioi, että tämä valtiontuki, jonka määrää olisi sitä paitsi hyvin vaikea arvioida, ei muuttaisi mitenkään komission yleisarviota Alstomin hyväksi toteutetuista toimenpiteistä.

(128)

Toimenpidettä 9 (nestekaasusäiliöaluksen myynti GdF:lle) ja toimenpidettä 10 (uuden aluksen myyminen SeaFrancelle) koskevissa huomautuksissaan Ranska toteaa ensinnäkin, että Alstom on saanut kyseiset tilaukset omilla ansioillaan, eikä valtio ole antanut sille asiassa lainkaan tukea. Sen sijaan Ranska myöntää antaneensa GdF:lle ja SeaFrancen emoyhtiölle SNCF:lle jonkin verran avustusta kyseisten yrityskauppojen yhteydessä. Tutkittuaan tarkkaan 89 kappaleessa mainitut kirjeet komissio katsoo, että kyseinen avustus on rinnastettava valtion myöntämään takaukseen. GdF:n tapauksesta (toimenpide 9) Ranska toteaa, että se sitoutuu ”[…] (26)”, ellei operaatiota pystytä saattamaan loppuun. SeaFrancen tapauksesta (toimenpide 10) Ranska toteaa, että se ”[…] (27)”, jotka olisivat välttämättömiä, jotta SeaFrance kykenee saattamaan operaation loppuun.

(129)

Tukea koskevista kirjeistä käy selvästi ilmi, että valtio on myöntänyt Alstomille ratkaisevan edun antamalla sen asiakkaille korvaustakuun, joka kattaa Alstomilta tehtyjen alustilausten täytäntöönpanon. Kyseinen etu on epäilemättä ollut Alstomin kannalta ratkaiseva hetkellä, jolloin sen rahoitusasema oli niin huono, että jokainen järkevä toimija olisi varmasti epäröinyt tilata aluksia Alstomilta. Lisäksi on paljastavaa, että kyseiset kirjeet ovat itse asiassa korvanneet täysin vakuudet, joita tällaisissa operaatioissa tavallisesti käytetään ja jotka yleensä ovat muissa tapauksissa edellyttäneet valtion osallistumista (ks. alkuperäinen ja muutettu toimenpide 3), kuten Ranska myöhemmin ilmoitti komissiolle.

(130)

Toimenpiteet on siis rinnastettava takauksiin siinä määrin kuin niiden vaikutus vastaa tavanomaisia vakuuksia. Niitä on pidettävä olennaisena osana tukia, jotka Ranska on myöntänyt Alstomin hyväksi tukeakseen konsernin rakenneuudistuspyrkimyksiä, jotka perustuvat maaliskuusta 2003 lähtien toteutettuun suunnitelmaan. Takaukset myönnettiin Alstomille kesäkuussa 2003, jolloin konsernin vaikeudet olivat jo hyvin tiedossa. Näissä olosuhteissa kyseisiä takauksia on pidettävä ensimmäisinä tukitoimenpiteinä Alstomin hyväksi.

(131)

Lopuksi komissio muistuttaa alustavan arvion yhteydessä esittämästään analyysistä, joka koskee pankkien antamaa toissijaista takausta Alstomin ensimmäistä pääoman korotusta varten sekä pankkien liikkeelle laskemia vaihtovelkakirjalainoja. Komissio vahvistaa, että kyseiset toimenpiteet eivät sisällä valtiontukea.

(132)

Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista ja laajentamista koskeviin päätöksiin antamassaan vastauksessa Ranska arvioi, että toimenpiteisiin 3 ja 4 sisältyvän valtiontuen määrä oli pienempi kuin kyseisten toimenpiteiden kattamien rahoitusjärjestelyjen arvo. Lisäksi Ranska suostuu siihen, että muut toimenpiteet katsotaan valtiontueksi, jonka arvoksi voidaan katsoa jopa 100 prosenttia toimenpiteiden nimellisarvosta. On huomattava, että Ranskan esittämät huomautukset koskevat ainoastaan toimenpiteitä sellaisina kuin ne olivat ennen toukokuussa 2004 tehtyjä muutoksia. Ranska ei siis esitä minkäänlaisia arvioita niiden valtiontukien määrästä, jotka sisältyvät aiemman vastatakauksen korvaavaan, uusia vakuuksia koskevaan takaukseen (toimenpide 3) ja suunniteltuun uuteen pääoman korotukseen (toimenpide 6).

(133)

Valtion myöntämien tukien määrä on arvioitava ennakkoon eli niiden myöntämishetkellä, erityisesti kun on kyse yritysten arvopaperien merkitsemisestä (oma tai siihen rinnastettava pääoma), lyhyt- tai pitkäaikaisista lainoista tai takauksista. Ainoastaan tällä tavoin voidaan ottaa huomioon valtion riskit. Sen sijaan jälkiarviointi perustuu riskin toteutumiseen. Näitä periaatteita on sovellettava Alstomille myönnettyjen tukien määrän arvioimisessa.

(134)

Etuoikeudettomat määräaikaiset arvopaperit, jotka voidaan lunastaa osakkeina (toimenpide 1), ja määräaikaiset etuoikeudettomat arvopaperit (toimenpide 5) ovat omaan pääomaan rinnastettavaa rahoitusta. Yksikään sijoittaja ei olisi valtion asemassa merkinnyt kyseisiä arvopapereita. Riski oli niin suuri (ongelmatilanteessa valtio ei olisi saanut rahojaan takaisin), että komissio katsoi tuen määrän vastaavan arvopapereiden nimellisarvoa. Ranska hyväksyi tämän arvion. Arvopapereiden muuttaminen pääomaksi ei olennaisesti muuta arviota.

(135)

Lisäksi konsernin käyttöön asetettiin lyhytaikaisia likvidejä varoja (toimenpide 2) tilanteessa, jossa yksikään toinen pankki ei olisi ollut valmis toimimaan vastaavasti. Edellä mainittujen 300 miljoonan euron yritystodistusten kohdalla, jotka valtio on sitoutunut uusimaan helmikuuhun 2005 asti ja joissa on siis kyse keskipitkän aikavälin lainasta, tuen määrän voidaan katsoa olevan jopa 100 prosenttia todistusten nimellisarvosta. Sen sijaan valtion 900 miljoonan euron arvosta merkitsemissä yritystodistuksissa on kyse lyhytaikaisesta lainasta, jonka Alstom maksoi nopeasti takaisin. Kyseisestä summasta 800 miljoonaa euroa oli tarkoitettu kattamaan rahoitustarpeet siihen saakka, kunnes valtion myöntämä pitkäaikaisrahoitus (etuoikeudettomat määräaikaiset arvopaperit, jotka voidaan lunastaa osakkeina, määräaikaiset etuoikeudettomat arvopaperit ja määräaikaiset etuoikeudettomat lainat) olisi toteutunut. Komissio pitää kyseistä pitkäaikaisrahoitusta kokonaisuudessaan valtiontukena. Voidaan siis perustellusti katsoa, että valtion myöntämä tuki on peräisin jo 800 miljoonan euron arvoisten yritystodistusten merkitsemisestä. Kyse on niin ollen samansuuruisesta tuesta, joka on vain vaihtanut muotoa ja joka on siis otettava huomioon vain kerran. Yhteenvetotaulukossa 7 komissio soveltaa nollapainotusta 800 miljoonan euron lyhytaikaisiin lainoihin ja 100 prosentin painotusta pitkäaikaisrahoitukseen, jota on käytetty edellisten takaisinmaksuun. Lopuksi on arvioitava jäljelle jäävään 100 miljoonan euron erään sisältyvän tuen määrä. Tässä on otettava huomioon, että velkojan kannalta kyseisen lainan takaisinmaksuun liittyvä riski on pienempi kuin keskipitkän ja pitkän aikavälin lainojen kohdalla paitsi siksi, että laina-aika on lyhyt, myös siksi, että lainaa hyödynnetään pidempiaikaisten rahoitusjärjestelyjen toteuttamiseen. Tuen määrä on siis vain murto-osa lainasumman nimellisarvosta.

(136)

Edellä IV osassa kuvatuista vakuuksista (toimenpide 3) todetaan, että Ranska on toimittanut ainoastaan aiempaa 2,275 miljardin euron vastatakausta koskevat laskelmat. Kyseinen vastatakaus on kuitenkin poistettu ja korvattu uudella 1,25 miljardin euron takauksella. Kuten edellä on jo esitetty, Ranskan laskelmien lähtökohtana on arvioitu 5 prosentin tekninen riski, joka on laskettu aikaisempien tietojen perusteella. Poistettuun vastatakaukseen sisältyvän valtiontuen määräksi voidaan laskelmien perusteella arvioida 0–43 miljoonaa euroa.

(137)

Kuten 133 kappaleessa todetaan, tuen olemassaolo ja määrä on määritettävä etukäteen eli tuen myöntämishetkellä eikä sen jälkeen, kun vakuuksien vaikutus jo näkyy käytännössä, kuten Ranska esittää. Tuen määrää ei voitaisi jälkikäteen arvioida suhteessa niihin sopimusten riskeihin, jotka ovat todella toteutuneet. Takauksen myöntämishetkellä Ranska ei rajoittanut millään lailla takauksen käyttöä. Näin ollen vastatakausta voitiin käyttää mihin tahansa sopimukseen millä tahansa Alstomin toimialalla edellyttäen, ettei sopimuksen kesto ylittänyt seitsemää vuotta. Etukäteen arvioituna vastatakaukseen sisältyvä tuki saattoi olla jopa 100 prosenttia takauksen kattamasta määrästä EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta valtiontukiin takauksina annetun komission tiedonannon (28) mukaisesti. Tiedonannon 3.2 kohdassa todetaan seuraavasti: ”Jos lainaa myönnettäessä on todennäköistä, että lainanottaja laiminlyö maksuja esimerkiksi taloudellisten vaikeuksien vuoksi, takauksen arvo saattaa olla sama kuin määrä, jonka takaus tosiasiassa kattaa.” Mikään yksityinen toimija ei voisi ottaa tällaista riskiä. Vastauksessaan muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista ja laajentamista koskeviin päätöksiin Ranska ilmoitti, että ”koska pankit eivät voineet enää yksin tarjota vakuuksia jo tehdyille sitoumuksille, valtio päätti huolehtia Alstomin toiminnan jatkumisen kannalta välttämättömistä vakuuksista”. Ranska siis myöntää, että ilman valtion vastatakausta Alstom ei olisi voinut saada pankeilta uusia vakuuksia. Näissä olosuhteissa komissio katsoo, että kyseinen vastatakaus toimi tosiasiallisesti takauksena, sillä pankit olisivat voineet vaatia takausta maksettavaksi heti, jos Alstom ei olisi toteuttanut yhtä tai useampaa pankkien takaamista hankkeista tai jos hankkeen toteuttaminen olisi viivästynyt.

(138)

Komissio arvioi siis, että valtion potentiaalinen riski oli suuruudeltaan 100 prosenttia vastatakauksen kattamien vakuuksien määrästä, joka oli 2,275 miljardia euroa. Toukokuussa 2004 ilmoitettujen muutosten johdosta valtion antama vastatakaus on kuitenkin tarkoitus poistaa. On siis syytä ensinnäkin arvioida tuen määrä, joka sisältyy valtion 12 kuukauden ajaksi myöntämään vastatakaukseen. Käytettävissä olevien tietojen perusteella valtion myöntämään vastatakaukseen sisältyvän tuen määräksi mainitulla rajatulla ajanjaksolla saadaan tavanomaisten laskentamenetelmien mukaisesti enintään 411 miljoonaa euroa. Laskelma perustuu seuraaviin olettamuksiin: takauksen kattamat sopimukset ovat 3 vuoden mittaisia (sopimuksen keskimääräinen voimassaoloaika kyseisellä teollisuudenalalla), riski takauksen tulosta maksettavaksi jakautuu tasaisesti kyseiselle 3 vuoden ajanjaksolle, vakuudet on asetettu lineaarisesti 12 kuukaudelle (syyskuusta 2003 elokuuhun 2004) ja niiden yhteismäärä on 3,5 miljardia euroa ja syyskuusta 2004 lähtien vakuuksilta on poistettu valtion vastatakaus. Tuen määrän katsotaan olevan 100 prosenttia vastatakauksen määrästä kerrottuna takauksen kestolla (takauksen voimassaolokuukausien määrä suhteessa 3 vuoteen eli 36 kuukauteen). Kuten edellä on mainittu, vastatakauksen arvo oli 65 prosenttia vakuuksien määrästä (29).

(139)

Kuten edellä 52 kappaleessa kuvataan, poistetun vastatakauksen tilalle tulee uusi toissijainen 1,25 miljardin euron takaus, joka koskee uusia vakuuksia. Vakuuksien kattamien velkojen yhteismäärä on 8 miljardia euroa (toimenpide 3). Uudessa järjestelmässä valtion potentiaalinen riski on 1,25 miljardia euroa, ja valtio joutuu maksajaksi heti, kun 700 miljoonan euron käteisvakuus ei enää riitä kattamaan mahdollisia tappioita. Uusi vastatakaus on otettava huomioon tukena, jonka määrä voi olla enintään 100 prosenttia takauksen arvosta. Kyseinen muutos vähentää valtion potentiaalista riskiä miljardilla eurolla. Kuten edellä III osassa todetaan, valtion riskin väheneminen vaikutti ratkaisevasti komission päätökseen olla laajentamatta muodollista tutkintamenettelyä toistamiseen.

(140)

Lisäksi komissio arvioi, että tuen määrä ei oleellisesti muuttuisi, vaikka siitä vähennettäisiin kustannukset, jotka Alstomille koituivat takauksen saamisesta. Tästä syystä ja koska Ranskan toimittamiin tietoihin ei sisältynyt lukuja, joiden perusteella Alstomin valtiolle maksamat summat olisi voitu laskea tarkalleen, takauksiin sisältyvän tuen enimmäismäärää ei ole pienennetty.

(141)

Samaa perustelua voidaan soveltaa valtion CFDI:lle myöntämään takaukseen, joka koskee Alstomille annettavia määräaikaisia etuoikeudettomia lainoja (toimenpide 4). Ilman valtion takausta, joka kattoi määräaikaiset etuoikeudettomat lainat kokonaan, CFDI ei olisi myöntänyt lainoja. Edellä esitetyn perusteella komissio arvioi perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta valtiontukiin takauksina annetun tiedonannon mukaisesti, että takaus voidaan katsoa koko arvostaan valtiontueksi. Arviota vahvistaa Ranskan ilmoitus, jonka mukaan Alstomin velat valtiolle, myös määräaikaiset etuoikeudettomat lainat, oli tarkoitus muuttaa pääomaksi kesällä 2004. Lainan muuttaminen pääomaksi osoittaa selvästi, että määräaikaiset etuoikeudettomat lainat rahoitetaan valtion varoista ja ovat peräisin valtiolta, minkä takia niitä on pidettävä valtiontukena, jonka määrä voi olla jopa 100 prosenttia lainan määrästä.

(142)

Tässä osassa esitetyistä syistä komissio katsoo, että valtion osallistumista uuteen pääoman korotukseen (toimenpide 6) ei voida pitää markkinataloussijoittajan tavanomaisena toimintana, vaan kyse on valtiontuesta. Tällaisen tuen määrä voi olla jopa 100 prosenttia lainan määrästä.

(143)

Ranska myöntää, että GdF:lle ja SNCF:lle annettujen takausten (toimenpide 9 ja 10) tarkoituksena oli korvata vakuudet. Vakuuksille annettuun takaukseen sisältyvää tukea koskevan arvioinnin mukaisesti komissio katsoo, että tuen määrä voi olla jopa 100 prosenttia takauksen kattamasta määrästä. Koska on kuitenkin vaikea arvioida vakuuksien kattamien sopimusten täyttämättä jättämiseen tai puutteelliseen täytäntöönpanoon liittyvien riskien laajuutta ja todennäköisyyttä sekä sitä, miten todennäköisesti valtion takausta vaaditaan maksettavaksi, komission mielestä takauksiin sisältyvän tuen määrää on mahdotonta arvioida luotettavasti.

(144)

(145)

Edellä esitetyn perusteella valtion toimenpiteitä on tässä arvioitava tapauskohtaisina tukina. Perustamissopimuksen 87 artiklan 2 ja 3 kohdassa mainitaan poikkeukset, joita 87 artiklan 1 kohdassa määrätystä valtiontukien yleisestä soveltumattomuudesta yhteismarkkinoille voidaan myöntää.

(146)

Perustamissopimuksen 87 artiklan 2 kohdan poikkeuksia ei voida soveltaa tässä tapauksessa, sillä toimenpiteet eivät ole yksittäisille kuluttajille myönnettävää sosiaalista tukea, toimenpiteiden tarkoituksena ei ole korvata luonnonmullistusten tai muiden poikkeuksellisten tapahtumien aiheuttamaa vahinkoa eikä niitä ole tarkoitettu Saksan jaosta aiheutuneen taloudellisen haitan korvaamiseksi sellaisille Saksan liittotasavallan alueille, joiden talouteen jako on vaikuttanut haitallisesti.

(147)

Muita poikkeuksia mainitaan perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdassa. Koska kyse ei ole aluetuesta eikä toimenpiteisiin voida selvästi soveltaa myöskään kyseisen kohdan b alakohdassa mainittuja poikkeuksia, ainoastaan c alakohdan poikkeukset tulevat kysymykseen. Kyseisen alakohdan mukaan valtiontuki tietyn taloudellisen toiminnan kehityksen edistämiseen soveltuu yhteismarkkinoille, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisön edun kanssa ristiriitaisella tavalla. Tässä yhteydessä voidaan todeta, että tukien tarkoituksena on ollut palauttaa vaikeuksissa olevan yrityksen pitkän aikavälin elinkelpoisuus. Sen takia toimenpiteitä on arvioitava suuntaviivojen pohjalta. Tutkinnan jälkeen komissio katsoo, ettei tässä tapauksessa voida soveltaa muita yhteisön puitteita. Ranska ei ole myöskään vedonnut mihinkään muuhun perustamissopimuksessa mainittuun poikkeukseen vaan yksinomaan suuntaviivoihin puolustaessaan elokuussa 2003 komissiolle ilmoittamiensa toimenpiteiden soveltuvuutta yhteismarkkinoille.

(148)

Ainoastaan vaikeuksissa oleva yritys voi hyötyä pelastamis- ja rakenneuudistustuesta. Suuntaviivojen 2.1 kohdassa määritellään vaikeuksissa oleva yritys. Kyseisen kohdan 6 alakohdassa todetaan, että yrityksen vaikeudet ilmenevät yleensä tappioiden kasvuna, liikevaihdon supistumisena, varastojen kasvuna, ylikapasiteettina, tulorahoituksen pienentymisenä, lisääntyvänä velkaantumisena, rahoituskulujen nousuna ja nettovarallisuuden heikentymisenä tai sen menettämisenä.

(149)

Alstomin tulos vaihtui tilikauden 2000–2001 liikevoitosta paljon yli miljardin euron tappioksi tilikaudella 2002–2003. Samaan aikaan yrityksen omat varat vähenivät yli puolella 2 miljardista eurosta alle 800 miljoonaan euroon. Näin ollen Alstom voidaan katsoa suuntaviivojen 5 kohdassa tarkoitetuksi vaikeuksissa olevaksi yritykseksi. Tätä ei ole kiistänyt Ranska eikä yksikään menettelyssä huomautuksia esittänyt kolmas osapuoli.

(150)

Ranska arvioi, että osa toimenpiteistä 2 ja 3 voidaan katsoa pelastamistueksi. Väitteensä tueksi Ranska esittää, että toimenpiteet vastaavat yrityksen lyhytaikaisten likvidien varojen tarpeeseen.

(151)

Toimenpiteestä 2 Ranska toteaa, että syyskuussa 2003 tehtyyn sopimukseen perustuvia 900 miljoonan euron rahoitusjärjestelyjä on pidettävä suuntaviivojen mukaisena pelastamistukena. Alstom maksoi takaisin kyseisen lyhytaikaisten likvidien varojen muodossa annetun tuen, jonka tarkoituksena oli estää yrityksen toiminnan välitön lakkaaminen, kuuden kuukauden kuluessa sen antamisesta.

(152)

Ranska arvioi, että vakuuksille myönnettyä valtion vastatakausta (toimenpide 3) on myös pidettävä pelastamistukena, joka on annettu samaan aikaan kun pankit antoivat vakuuksia ja valtio vastatakauksia, sillä kyseisten toimenpiteiden ansiosta Alstom kykeni jatkamaan toimintaansa. Ranskan mukaan vastatakausta olisi näissä olosuhteissa pidettävä pelastamistukena, joka on myönnetty yrityksen pelastamiseen tähtäävien toimenpiteiden ensimmäisenä täytäntöönpanovuonna. On huomattava, että Ranska ei esitä arvioita siitä, mikä osuus tuesta olisi katsottava pelastamistueksi ja mikä rakenneuudistustueksi. Myöhemmän voimassaolonsa ajalta vastatakaus on puolestaan katsottava rakenneuudistustueksi. Ranska ei myöskään ole arvioinut millään lailla vastatakauksen antamista 8 miljardin arvoisille uusille vakuuksille.

(153)

On muistettava, että päätöksissään muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta ja laajentamisesta komissio katsoi, että toimenpiteiden täytäntöönpanohetkellä Alstom näytti jo aloittaneen rakenneuudistuksen. Näissä olosuhteissa osaa toimenpiteistä ei voida pitää pelastamistukena, sillä suuntaviivojen mukaan pelastamistukea ei saa myöntää enää sen jälkeen kun rakenneuudistus- tai selvitystilasuunnitelma on pantu täytäntöön, vaan ainoastaan ennen tällaisia suunnitelmia. Lisäksi suuntaviivojen 23 kohdassa määritetyt edellytykset pelastamistuen hyväksymiselle eivät näytä tässä tapauksessa täyttyvän. Sen takia komissio katsoi alustavasti, että kyseisiä tukia olisi arvioitava rakenneuudistustukien hyväksymiseen sovellettavien kriteerien perusteella.

(154)

Epäilyt, jotka komissio esitti tutkintamenettelyn aloittamisen ja laajentamisen yhteydessä, eivät ole hälvenneet. Itse asiassa komission mielestä vaikuttaa edelleen keinotekoiselta jakaa kyseinen tukipaketti pelastamistukiin ja rakenneuudistustukiin, sillä ennen rakenneuudistussuunnitelman laatimista yrityksessä ei toteutettu minkäänlaisia pelastamistoimia. Tällainen jäsentely olisi myös vastoin pelastamistuen tarkoitusta. Tuella pyritään säilyttämään tilanne muuttumattomana, kunnes yritys kykenee päättämään tulevaisuudestaan.

(155)

Riippumatta siitä, koskevatko tuet likviditeettitarvetta vai rakenteellisia toimia, ne liittyvät käynnissä olevaan rakenneuudistukseen. Komissio ei voi hyväksyä sitä, että käynnissä olevan rakenneuudistuksen ensimmäisen puolen vuoden tai jopa ensimmäisen vuoden aikana myönnetyt tuet määritellään keinotekoisesti pelastustuiksi. Sillä, että tuet kattavat rakenneuudistuksen kohteena olevan yrityksen likviditeettitarpeet, ei ole tässä yhteydessä merkitystä, koska rakenneuudistustuet kattavat usein rakenneuudistustoimenpiteiden kohteena olevien yritysten likviditeettitarpeet samoin kuin investoinnit tai toiminnan supistamiseen liittyvät kustannukset.

(156)

Lisäsi komissio katsoo, että toimenpiteeseen 2 sisältyvän tuen määrä on suureksi osaksi vähennetty kyseisen toimenpiteen korvanneisiin rakennetoimiin sisältyvistä tukimääristä ja että myös tästä syystä tätä toimenpidettä tulisi tarkastella rakenneuudistuksen yhteydessä. Vastatakaus (entinen toimenpide 3) ei täytä mitään kriteereistä, jotka suuntaviivoissa on määritelty pelastamistuen hyväksymiselle. Kyse ei ollut likvideistä varoista, sillä vastatakaus ei ollut minkään tietyn lainan vakuutena, kuten suuntaviivojen 23 kohdassa edellytetään. Lisäksi vastatakauksen on täytynyt olla voimassa paljon pidempään kuin suuntaviivoissa mainitut kuusi kuukautta, sillä sen oli tarkoitus kattaa jopa seitsemän vuotta kestäviä hankkeita.

(157)

Edellä esitetyistä syistä komissio arvioi, että kaikkia toimenpiteitä on tarkasteltava rakenneuudistustuen yhteydessä.

(158)

Suuntaviivoissa määritellään neljä kumulatiivista edellytystä rakenneuudistustuen hyväksymiselle: suunnitelma, joka takaa yrityksen pitkän aikavälin elinkelpoisuuden, kilpailun vääristymisen välttäminen, tuen rajaaminen välttämättömään ja koko rakenneuudistussuunnitelman täytäntöönpano.

(159)

Tuen myöntämisen edellytyksenä on rakenneuudistussuunnitelman täytäntöönpano, joka komission on vahvistettava jokaisen yksittäisen tuen osalta. Rakenneuudistussuunnitelman toteuttamisajan on oltava mahdollisimman lyhyt. Lisäksi suunnitelman on mahdollistettava yrityksen pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttaminen kohtuullisessa ajassa yrityksen tulevia toimintaedellytyksiä koskevien realististen oletusten perusteella. Rakenneuudistustukeen on siis yhdistettävä toteuttamiskelpoinen rakenneuudistussuunnitelma, jonka täytäntöönpanoon jäsenvaltio sitoutuu.

(160)

Komissio on tarkastellut ulkopuolisen konsultin avustuksella Ranskan esittämää rakenneuudistussuunnitelmaa arvioidakseen, riittääkö se palauttamaan yrityksen pitkän aikavälin elinkelpoisuuden. Komission analyysi perustuu tietoihin, jotka Ranska toimitti sille elokuussa ja joulukuussa 2003 sekä helmikuussa 2004. Komissio on tarkastellut operatiivisen rakenneuudistuksen riittävyyttä, markkinanäkymiä ja niiden vaikutusta rakenneuudistussuunnitelmaan sekä yrityksen rahoitusasemaa rakenneuudistussuunnitelman täytäntöönpanon jälkeen.

(161)

Rakenneuudistustoimenpiteitä analysoitaessa on otettava huomioon niiden sektorien erityispiirteet, joilla Alstom toimii. Erityisesti energia- ja liikennesektoreilla käyttöomaisuuteen tehtävät investoinnit ovat pienet suhteessa käyttöpääoman tarpeeseen. Tärkeintä ovat hankkeiden toteuttamiskyky ja tekniset taidot, kun taas aineellinen tuotantokapasiteetti on keskeinen tekijä vain muutamien tuotteiden kohdalla (30). Yritykset kykenevät yleensä lisäämään tuotantoaan suuren kysynnän kausina. Sen sijaan päinvastaisessa tilanteessa ei ole aina helppoa vähentää ylimääräistä työvoimaa alhaisen kysynnän kausina erityisesti maissa, joissa sosiaalilainsäädäntö on rajoittavampaa. Toinen Alstomin toiminnan erityispiirre koskee erilaisten tuotteiden (31) valmistamista samalla tuotantolinjalla tilauksista riippuen. Syynä tähän on tuotantokapasiteetin optimoiminen (”utilization runs”).

(162)

Tuotantokapasiteettia mitataan lähinnä tuotantoon käytettävissä olevan tilan (”roofed area”) ja työvoiman avulla, eikä tuotantolaitteisto ole yleensä keskeinen kriteeri muista tuotannonaloista poiketen. Lisäksi on vaikea mitata tuotekohtaista tuotantokapasiteettia, sillä kuten edellä on jo esitetty, samalla tuotantolinjalla voidaan valmistaa eri ajanjaksoina eri tuotteita.

(163)

Komissio on siis analysoinut Alstomin sisäisiä rakenneuudistustoimia varmistaakseen, että yritys voi toimenpiteiden avulla organisoida uudelleen työvoiman käytön ja järkeistää tuotantolaitostensa sijaintia.

(164)

Komissio katsoo, että energiatuotanto- ja liikennesektorien rakenneuudistustoimet ovat riittävät velkasaneerauksen varmistamiseksi. Suunniteltujen työvoiman vähentämistoimien katsotaan olevan oikeassa suhteessa kyseisten alojen ylituotantokapasiteettiin. Kyseisten rakenneuudistustoimien kustannuksia ja toimista saatavia säästöjä koskevat arviot näyttävät realistisilta. Lisäksi rakenneuudistussuunnitelman ennakoitua aikaisempi täytäntöönpano osoittaa, että rakenneuudistus on edennyt hyvin. Tämä puolestaan pienentää riskiä, että maaliskuulle 2006 suunniteltu tavoitteiden toteutuminen viivästyisi.

(165)

Power Turbo-Systems -sektorilla vähennetään työvoimaa […] prosenttia ([…] työntekijästä […] työntekijään). Vähennys on sopusoinnussa yrityksen ylikapasiteetin kanssa, jota kuvaavat Ranskan esittämä arvio ([…] prosenttia elokuussa 2003) sekä komission käyttämän ulkopuolisen asiantuntijan arviot ([…] prosenttia vuonna 2002 ja […] prosenttia vuonna 2003) Alstomin käyttöasteesta. Kyseinen työvoiman vähentäminen yhdessä tuotantolaitosten valikoivan vähentämisen kanssa auttaa osaltaan palauttamaan Alstomin kilpailukyvyn. Power Environment -sektorilla työvoiman supistaminen […] prosentilla ([…] työntekijästä […] työntekijään) […] (32), jota komission käyttämä ulkopuolinen asiantuntija piti välttämättömänä. Lisäksi kyseinen vähennysprosentti on suurempi kuin sektorin ylikapasiteetti, joka perustuu Ranskan arvioon käyttöasteesta (noin […] prosenttia tilikauden 2003–2004 ensimmäisellä puoliskolla). Työvoiman huomattava supistaminen selittyy osittain tuotantolaitosten sulkemisella, […]. Power Services -sektorilla työvoimaa vähennetään […] prosenttia ([…] työntekijästä […] työntekijään). Tuotantolaitoksia ei ole tarkoitus sulkea (33), mitä voidaan perustella sillä, että kyseinen toimiala edellyttää paikallista toimintaa.

(166)

Rakenneuudistustoimia suoritetaan myös Power Conversion -sektorilla (ainoa voimansiirto- ja jakelualan yksikkö, jota ei myyty Arevalle): työvoimaa supistetaan […] prosenttia ([…] työntekijästä […] työntekijään), ja sektorin rakennetta uudistetaan.

(167)

Rautatieliikenteen sektorilla työvoimaa on tarkoitus supistaa […] prosenttia ([…] työntekijästä […] työntekijään). Työvoiman vähentäminen on sopusoinnussa ylikapasiteettia koskevien ulkopuolisen asiantuntijan arvioiden kanssa ([…]–[…] prosenttia). Sen sijaan se ei ole yhdenmukainen Ranskan ilmoittaman Alstomin tämänhetkisen käyttöasteen kanssa (yli […] prosenttia). Tämä voi osaksi johtua siitä, että yli […] prosenttia vähennettävästä työvoimasta (sekä suljettavista tuotantolaitoksista) on Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Alstom Transportilla on ollut viime aikoina suuria vaikeuksia Yhdistyneessä kuningaskunnassa, missä myös markkinanäkymät ovat vähemmän suotuisat kuin muissa maissa. Osa suunnitelluista työvoiman supistuksista voi puolestaan johtua siitä, että yrityksen tuotantotoiminnan optimoinnin odotetaan parantavan tuottavuutta.

(168)

Komission arvio laivanrakennusalasta poikkeaa liikenne- ja energiantuotantosektoreita koskevasta arviosta, sillä komissio katsoo, että laivanrakennussektorin rakenneuudistussuunnitelmaan sisältyvät toimet eivät riitä poistamaan Alstomin telakoiden ylikapasiteettia. Suunnitelman mukaan työvoimaa vähennetään […] prosenttia ([…] työntekijästä […] työntekijään). Tuotanto on tarkoitus keskittää tärkeimpään tuotantopisteeseen eli Saint-Nazairen telakoille, kun taas vähemmän tärkeät toimipaikat lakkautetaan. Näistä toimenpiteistä huolimatta komissio epäilee rakenneuudistustoimien riittävyyttä Alstomin telakoiden käyttöasteen nostamiseksi riittävälle tasolle vuonna 2006. Analyysin perusteita kuvataan seuraavissa 169 ja 170 kappaleessa.

(169)

Vaikka Alstomin laivanrakennussektorilla on tekniset valmiudet tuottaa erityyppisiä aluksia (risteilyaluksia, nestekaasusäiliöaluksia, rahtialuksia, purjeveneitä, tieteelliseen käyttöön tarkoitettuja aluksia, sotilasaluksia jne.), näyttää siltä, että tulevat tilaukset keskittyvät risteilyaluksiin. Rakenneuudistussuunnitelmassa todetaan, että uudet tilaukset tulevat lähinnä risteilyalusten markkinoilta, kun taas muiden alusten osuus uusista tilauksista jää pieneksi. Saint-Nazairen telakoiden tämänhetkinen tuotantokapasiteetti on noin 5–6 risteilyalusta vuodessa. Keskipitkän aikavälin näkymien perusteella vaikuttaa siltä, että jos Alstomin markkinaosuus säilyy nykyisellä tasolla, vuosina 2004–2006 yrityksen tilausten määrä jää enintään 3 risteilyalukseen vuodessa. Vaikka muuntyyppisten alusten tuotanto korvaisikin osaltaan risteilyalustilausten vähyyttä, tämä ei todennäköisesti riittäisi kasvattamaan kaikkien tilausten yhteismäärää 3 aluksen (risteilyaluksina ilmaistuna) yläpuolelle vuodessa.

(170)

Tässä yhteydessä komissio pitää tervetulleena Ranskan äskettäistä sitoumusta toteuttaa tarvittavat toimet mahdollisimman pian, […], Alstomin laivanrakennustoiminnan kannattavuusrajan laskemiseksi 4,5 aluksen tilausmäärästä (risteilyaluksina ilmaistuna) vuodessa (viiden viime vuoden keskiarvo) […] alukseen. Komissio katsoo, että tämä lisätoimi […] on ehdottoman välttämätön sektorin pitkän aikavälin elinkelpoisuuden varmistamiseksi ja että se on pantava täytäntöön.

(171)

Komissio on arvioinut yksityiskohtaisesti rakenneuudistussuunnitelman ennusteita, jotka koskevat tilausten lisäksi sektorikohtaisia liikennetoiminnan tuottoja. Komissio on varmistanut, että ne vastaavat kyseisiä markkinoita koskevia ennusteita. Komissio katsoo, että tilausennusteet ovat yleisesti ottaen realistiset ja että markkinaosuuksia ja teollisuuden kasvua koskevat ennusteet ovat riittävän varovaiset. Seuraavat sektorit muodostavat poikkeuksen: Power Turbo-Systems ja laivanrakennusala.

(172)

Alstomin Power Turbo-Systems -toiminta on kärsinyt suuria tappioita, jotka johtuivat Alstomin tämän sektorin tärkeimmän kaupallisen mallin eli suuritehoisten GT24/GT26-kaasuturbiinien toimintahäiriöistä vuonna 2000. Alstom on parantanut turbiinien toimivuutta ja päässyt sopimukseen tyytymättömien asiakkaiden kanssa. Ranska toteaa, että kyseiset turbiinit ovat nykyään täysin toimintakykyiset ja että eräs espanjalainen yritys on juuri tilannut Alstomilta kolme turbiinia. Tämän on tarkoitus osoittaa, että Alstomin asiakkaiden luottamus huipputeknologiaa edustavien turbiinien laatuun ja toimintakykyyn on palannut.

(173)

Komission mukaan todisteet riittävät osoittamaan, että kyseinen sektori on elpymässä. On osoitettu, että Alstom on toteuttanut tarvittavat toimenpiteet saavuttaakseen odotetun suorituskyvyn ja että kiistat tyytymättömien asiakkaiden kanssa ovat ratkeamassa. Komissio katsoo lisäksi, että varaukset, jotka kirjanpitoon on tehty jäljellä olevien riskien kattamiseksi, ovat riittävät. Joka tapauksessa Ranskan ilmoittama joulukuussa 2003 tehty tilaus kolmesta turbiinista osoittaa, että kyseinen sektori voi saada kilpailukykynsä takaisin.

(174)

Huolimatta rohkaisevista merkeistä komissio kuitenkin katsoo, että Ranska yliarvioi Alstomin kyvyn saada menettämänsä markkinaosuudet takaisin lähivuosina. Vaikka Alstomin markkinaosuus todennäköisesti onkin suunnilleen samalla tasolla kuin se oli keskimäärin vuosina 1992–2002, komissio arvioi, että yrityksen riskitilausten määrä on noin […] prosenttia arvioiduista tilauksista. Komission arvion mukaan vuosina 2004–2005 ja 2005–2006 riskitilausten arvo on […] euroa vuodessa, kun kaikkien tilausten arvo on […] euroa.

(175)

Komissio katsoo, että rakenneuudistussuunnitelmaan sisältyvät laivanrakennussektorin tilauksia koskevat ennusteet ovat liian optimistiset, vaikka risteilyalusten markkinoiden oletettaisiinkin pitkällä aikavälillä elpyvän ja vaikka Atlantin valtameren telakat voisivat tuottaa muitakin huipputeknologian tuotteita, kuten nestekaasusäiliöaluksia. Komission arvion mukaan vuosina 2004–2005 ja 2005–2006 riskitilausten arvo on […] euroa vuodessa, kun kaikkien tilausten ennakoitu arvo on […] euroa.

(176)

Edellä mainittujen seikkojen perusteella komissio katsoo, että riskitilausten yhteenlaskettu arvo on […] euroa. Tilauksiin sovellettava […] euron liikkumavara (”corporate buffer”) kompensoi mainittua summaa vain osittain. Rakenneuudistussuunnitelma näyttää siis ylioptimistiselta, sillä komission arvion mukaan liikkumavara ei kata […] euron osuutta riskitilauksista.

(177)

Komissio on tarkastellut yrityksen liikevoittoa koskevia ennusteita. Komissio arvioi, että rakenneuudistussuunnitelman tavoitteet voidaan todennäköisesti saavuttaa. Liiketoiminnan tulosta koskevat odotukset ovat niin varovaiset, että ne riittävät kompensoimaan tilausennusteiden ylioptimistisuutta. Siksi komissio katsoo, että tilausennusteiden yliarviointi ei todennäköisesti vaaranna Alstomille asetettua tavoitetta, jonka mukaan yrityksen toiminnan tulisi olla kannattavaa vuonna 2006.

(178)

Komissio on tarkastellut rakenneuudistussuunnitelman muita keskeisiä osia arvioidakseen, pitävätkö Alstomin kannattavuutta vuonna 2006 koskevat ennusteet paikkansa. Tarkastelun perusteella komissio katsoo ennusteiden olevan realistiset. Yrityksen kannattavuuden parantaminen edellyttää ensinnäkin edellä II.3 osassa kuvattujen rakenneuudistustoimien yhteydessä toteutettavia säästötoimia. Kustannusten järkeistämiseen tähtäävät säästötoimet vaikuttavat realistisilta, ja niiden täytäntöönpanovauhdin perusteella voidaan päätellä, että rakenneuudistus ja elinkelpoisuuden palauttaminen toteutuvat suunnitellussa aikataulussa.

(179)

Toiseksi komissio huomauttaa, että suuritehoisten GT24/GT26-kaasuturbiinien vakavista toimintahäiriöistä johtuneet huomattavat tappiot olivat poikkeuksellisia. Lisäksi Alstom on tehnyt joidenkin asiakkaidensa kanssa sopimuksia päättääkseen kiistat. Tämäntyyppiset ainutkertaiset ongelmat eivät todennäköisesti toistu tulevaisuudessa.

(180)

Kolmas tärkeä seikka on ennuste, jonka mukaan jo nyt kannattavien alojen hyvä tuottavuus säilyy. Kyse on erityisesti Power Services -yksiköstä, jonka liiketoiminnan tuoton arvioidaan vuonna 2006 olevan […] prosenttia. Nämä ennusteet näyttävät mainittujen sektorien erityispiirteiden ja kasvuvauhdin näkökulmasta arvioituna kohtuullisilta.

(181)

Edellä esitettyjä seikkoja harkittuaan komissio katsoo, että rakenneuudistussuunnitelmassa koko konsernin liiketoiminnan tuotolle vuodeksi 2006 asetettu 6 prosentin tavoite on toteutettavissa.

(182)

Komissio on tutkinut, voidaanko Alstomin pitkän aikavälin elinkelpoisuus palauttaa rakenneuudistussuunnitelmassa esitetyillä toimilla. Kuten edellä on esitetty, komissio katsoo toimenpiteiden yleisesti ottaen riittävän suunnitelmaan sisältyvien kannattavuustavoitteiden saavuttamiseen. Lisäksi on useita merkkejä siitä, että raskaita tilapäisiä tappioita aiemmin aiheuttaneet tekniset ongelmat on nyt ratkaistu.

(183)

Komissiolla oli kuitenkin edelleen epäilyksiä rakenneuudistussuunnitelmaan sisältyvien toimenpiteiden kyvystä palauttaa Alstomin vakavaraisuus pitkällä aikavälillä maaliskuun 2006 jälkeen. Komissio ei voinut siis katsoa, että yritys pystyisi rakenneuudistuksen jälkeen toimimaan markkinoilla omien varojensa turvin, kuten suuntaviivoissa edellytetään. Komission epäilykset johtuivat seuraavista seikoista.

(184)

Ensinnäkin tilikaudelle 2005–2006 arvioitu 6 prosentin tuotto, joka vastaa […] euron suuruista liikevoittoa, ei näyttänyt riittävän suurelta takaamaan yrityksen pitkäaikaista elinkelpoisuutta. Rakenneuudistussuunnitelman mukaan tilikauden 2005–2006 voiton on tarkoitus olla […] euroa eli […] prosenttia myynnistä.

(185)

Sitten komissio arvioi, että velan suhde omiin varoihin vuonna 2006 olisi liian korkea: […] euroa suhteessa […] euroon. Velkapääoman suhde omaan pääomaan (”gearing ratio”) olisi siis […]. Tämä tarkoittaa, että Alstomin pitäisi käyttää huomattava osuus tuloistaan velkojensa korkomaksuihin. Rahoituskulut olisivat […] euroa, kun taas tulojen ennen korkomaksuja, veroja, poistoja ja kuoletuksia (Earnings Before Interest, Taxes, Depreciation and Amortization, EBIDTA) pitäisi olla yhteensä […] euroa ja mainittujen tulojen suhteen korkomaksuihin (”interest cover”) […]. Tällaiset luvut osoittivat selvästi, että Alstomin taloudellinen asema on epävakaa ja pitkällä aikavälillä kestämätön.

(186)

Lisäksi komissio katsoi, että Alstomilla ei ole riittävää lyhytaikaista rahoitusvalmiutta, joka kattaisi likvidien varojen tarpeet rakenneuudistuksen aikana. Ulkopuolinen asiantuntija katsoi Alstomin rahoitussuunnitelmaa arvioidessaan, että liikkumavaran (käytettävissä olevat luottojärjestelyt, joista on vähennetty jo käyttöön otetut luotot) tulisi olla vähintään […] euroa. Komissio pitää tätä tasoa riittävänä edellyttäen, ettei odottamattomia ongelmia esiinny. Rahoitussuunnitelman perusteella liikkumavaran arvioidaan kuitenkin olevan […] euron viitetason alapuolella tilikauden 2005–2006 ensimmäisellä ja toisella vuosineljänneksellä.

(187)

Lopuksi komissio katsoi, että Alstomin olisi ehdottomasti lisättävä omaa rahoitustaan keskipitkällä aikavälillä. Suunnitelman mukaan omien varojen määrän oletetaan vuonna 2006 olevan […] euroa eli […] prosenttia myynnistä, kun vuosina 1998–2000 omien varojen osuus myynnistä oli 12 prosenttia. Komission mukaan yrityksen taseen olisi oltava vahvempi kuin vuodelle 2006 on ennustettu, jotta yritys voisi houkutella investointeja ja rahoittaa toimintansa markkinoilla itsenäisesti.

(188)

Komissio arvioi lopuksi, että Alstomin rakenneuudistussuunnitelman rahoitusosuus oli riittämätön lähinnä velan suuren määrän ja omien varojen alhaisen osuuden vuoksi.

(189)

Ranska ilmoitti komissiolle toukokuussa 2004, että Alstom aikoi korottaa pääomaa ja muuntaa osan velastaan pääomaksi. Näiden kahden toimenpiteen ansiosta Alstomin omat varat ovat maaliskuussa 2006 todennäköisesti […]–[…] euroa ja velka […]–[…] euroa riippuen siitä, miten pankit osallistuvat velkojen muuntamiseen pääomaksi. Kyseinen osuus myynnistä on […]–[…] prosenttia. Velan suhteen omaan pääomaan (”gearing ratio”) arvellaan vuonna 2006 olevan […]–[…], mikä merkitsee huomattavaa kehitystä edelliseen rahoitussuunnitelmaan perustuviin ennusteisiin verrattuna. Lisäksi velan supistuminen merkitsee rahoituskulujen pienenemistä: vuonna 2006 rahoituskulujen arvioidaan olevan […]–[…] euroa. Jos tulot ennen korkomaksuja, veroja, poistoja ja kuoletuksia ovat […] euroa, mainittujen tulojen suhde korkomaksuihin on […]–[…], mikä osoittaa kestävää taloudellista asemaa.

(190)

Uusi pääoman korotus ja vastaava velan supistaminen poistavat lähes kokonaan komission epäilykset yrityksen elinkelpoisuudesta keskipitkällä aikavälillä.

(191)

Lisäksi komissio panee merkille, että kuten päätöksen V osassa kuvataan, Ranska on sitoutunut huolehtimaan siitä, että Alstom muodostaa neljän vuoden kuluessa yhden tai useamman teollisuusalan kumppanuuden.

(192)

Komissio katsoo, että Alstomin pitkän aikavälin elinkelpoisuuden lujittamiseksi yrityksen on ehdottomasti muodostettava vähintään yksi kumppanuus. Valitun kumppanin tai valittujen kumppaneiden taloudellisen aseman olisi oltava riittävän vakaa, ja kumppaneiden olisi osaltaan tuettava muodostettua kumppanuutta taloudellisesti ja toiminnallisesti. Yhteisen tuotantotoiminnan on kuitenkin tarkoitus olla sellaista, että komissio voi hyväksyä kumppanuudet perustamissopimuksen kilpailusääntöjen perusteella. Kumppanuuksien on tarkoitus olla pitkäaikaisia ja perustua rakenteellisiin ja strategisiin sopimuksiin, jotka eivät koske pelkästään tietyn yhteistyöhankkeen toteuttamista, kuten tarjouspyyntöön vastaamista. Jotta kumppanuuksilla olisi selvä vaikutus Alstomin teolliseen ja taloudelliseen kehitykseen, niiden olisi koskettava huomattavaa osaa yrityksen keskeisistä liiketoiminta-alueista eli liikenteestä ja energia-alasta, joilla ei ole muodostettu yhteisyrityksiä (ks. 206 ja 207 kappale). Kumppanuuksien ansiosta Alstom voisi hyödyntää parhaiten teknologisia ja tuotannollisia etujaan, sillä kumppanit helpottaisivat Alstomiin kohdistuvia taloudellisia rajoitteita. (34)

(193)

On huomattava, että ellei komissio ole muuta hyväksynyt, kumppanuuksia muodostetaan pääasiallisesti sellaisten yritysten kanssa, jotka eivät ole oikeudellisesti tai tosiasiallisesti Ranskan valtion yksinomaisessa tai osittaisessa määräysvallassa. Muuten kumppanuudet saattaisivat vakiinnuttaa valtion tuen Alstomille. Tämä olisi räikeässä ristiriidassa Ranskan antaman toisen sitoumuksen kanssa, jonka mukaan valtio aikoo luopua osuudestaan Alstomin pääomaan ja lopettaa myös siihen sisältyvän valtiontuen.

(194)

Komissio pitää kumppanuuksien muodostamista koskevan sitoumuksen täytäntöönpanoa olennaisen tärkeänä viimeistenkin yrityksen pitkän aikavälin elinkelpoisuuteen kohdistuvien epäilyjen hälventämiseksi.

(195)

Toinen ehto rakenneuudistustuen hyväksymiselle on, että kilpailijoihin kohdistuvat haitalliset vaikutukset on pyrittävä poistamaan mahdollisimman laajasti. Muutoin tuen on katsottava olevan ”ristiriidassa yhteisen edun kanssa” ja sen vuoksi soveltumatonta yhteismarkkinoille. Tämä edellytys merkitsee useimmiten sitä, että rakenneuudistuksen toteuttamisen jälkeen yrityksen osuutta merkityksellisillä markkinoilla rajoitetaan.

(196)

Kuten edellä on jo esitetty, Alstom toimi vuoteen 2003 saakka seuraavilla aloilla: energia, voimansiirto ja jakelu, rautatieliikenne ja laivanrakennus. Siksi kilpailijoihin kohdistuvat haitalliset vaikutukset on pyrittävä poistamaan mahdollisuuksien mukaan kaikilla mainituilla aloilla. Rakenneuudistussuunnitelman mukaan Alstom keskittyy jatkossa perustoimintoihinsa. On tärkeää, että rakenneuudistussuunnitelma toteutetaan kokonaisuudessaan sellaisena kuin Ranska siitä ilmoitti komissiolle 5 päivänä joulukuuta 2003 ja 15 päivänä maaliskuuta 2004. Tämä koskee myös omaisuuseriä, jotka on tarkoitus myydä.

(197)

Energia-alalla on huomattava, että yritys on jo myynyt Siemensille teollisuuskäyttöön tarkoitettujen turbiinien valmistuksen, joka käsittää enintään 50 megawatin pienet kaasuturbiinit ja enintään 100 megawatin höyryturbiinit, ja Arevalle voimansiirto- ja jakelusektorin. Myytyjen liiketoiminta-alueiden osuus Alstomin koko liikevaihdosta tilikaudella 2002–2003 oli 20 prosenttia. Lisäksi päätöksen V osassa esitettyihin Ranskan antamiin sitoumuksiin sisältyy työvoiman vähentäminen energiasektorilla, erityisesti teollisuuskattiloiden alalla, ja yhteisyrityksen perustaminen hydrauliikan alalla.

(198)

Toisen Alstomin perustoiminnon eli rautatieliikenteen alalla Ranska on sitoutunut siihen, että Alstom myy muun muassa rahtijunien vetureja valmistavan Valencen tehtaan ja koko Australian ja Uuden-Seelannin liikennetoimintansa.

(199)

Alstomin on hoidettava kahta viimeksi mainittua liiketoiminta-aluetta samoin kuin teollisuuskattiloiden yksikköä hyvää päätöksenteko- ja hallinnointijärjestelmää noudattaen ja varmistettava niiden normaalit kehitysmahdollisuudet sekä pidättäydyttävä toimista, jotka saattaisivat vähentää niiden arvoa, kuten aineettoman omaisuuden (patentit, toimiluvat, liiketoimintasopimukset jne.), henkilöstön, asiakkaiden tai myyntikapasiteetin siirto emoyhtiöön tai mihin tahansa muuhun konsernin osaan. Tätä varten Ranska sitoutuu huolehtimaan siitä, että Alstom nimittää kullakin myytävällä toimialalla johtoryhmän, joka vastaa toimialan päätöksenteko- ja hallinnointijärjestelmästä. Ranskan nimittämä ja komission hyväksymä toimitsijamies puolestaan valvoo liikkeenjohdon kehittämistä ja liiketoiminta-alueiden myyntiä.

(200)

Muita kuin laivanrakennusalaa koskevan toiminnan myynnin, jonka arvoksi on määritetty 800 miljoonaa euroa (tilikauden 2002–2003 liikevaihdon perusteella), on ehdottomasti täytettävä seuraavat ehdot. Ensinnäkin myytävä liiketoiminta ei saa olla tämän päätöksen puitteissa jo tapahtuneen tai suunnitteilla olevan myynnin kohteena tai sisältyä 207 kappaleessa kuvattuun yhteisyritykseen. Toiseksi, myytävän liiketoiminta-alueen on oltava elinkelpoinen ja käsitettävä käyttöpääomaa ja henkilöstöä, ja sen tilikauden 2002–2003 liikevaihdon on vastattava toiminnan arvoa myyntihetkellä. […].

(201)

Teollisuuskäyttöön tarkoitettujen turbiinien ja voimansiirto- ja jakelutoiminnan myynti on jo pienentänyt liikevaihtoa 20 prosenttia, ja mainitut myynnit alentavat sitä edelleen noin 10 prosenttia. Rakenneuudistussuunnitelman mukaisesti myynnit täydentävät aiemmin mainittuja huomattavia toiminnan supistuksia (esimerkiksi joidenkin tuotantolaitosten sulkeminen osittain tai kokonaan) ja työvoiman vähentämistoimia (ks. taulukko 2).

(202)

Komissio arvioi tässä yhteydessä, että Alstomin jo toteuttamien sekä myöhemmin täytäntöön pantavien vastasuoritteiden ansiosta vältetään suuntaviivojen 35–39 kohdassa mainittu kilpailun kohtuuton vääristyminen. Vastasuoritteisiin kuuluu sekä tuotantolaitosten sulkeminen että liiketoiminta-alueiden myynti. Koska läsnäolo markkinoilla ja tuotantokapasiteetti eivät kyseisillä markkinoilla ole juurikaan riippuvaisia olemassa olevista tuotantolinjoista, komissio on tässä tapauksessa asettanut myynnin etusijalle ennen tuotantolaitosten supistamista.

(203)

Tämän johtopäätöksen tueksi komissio esittää suuntaviivojen 42 kohdassa mainitut erityisedellytykset tai -sitoumukset, joita tässä tapauksessa sovelletaan tuen hyväksymiseen.

(204)

Liikenteen alalla Ranska sitoutuu toteuttamaan useita rakennetoimia, joiden tavoitteena on avata Ranskan rautatiekaluston markkinoita muille toimijoille kilpailun lisäämiseksi kuluttajien eduksi. Tämä sitoumus on merkittävä markkinoilla, joilla on saatavilla olevien tietojen perusteella yleensä annettu etusija kansallisille yrityksille, ja se vastaa suuntaviivojen 42 kohdan i alakohtaa.

(205)

Alstomin hinta- ja hankintapolitiikkaa liikennesektorilla rajoitetaan kilpailun vääristymisen välttämiseksi.

(206)

Komissio muistuttaa, että Ranska on sitoutunut huolehtimaan siitä, että Alstom muodostaa neljän vuoden kuluessa yhden tai useamman kumppanuuden jollakin konsernin keskeisellä toimialalla. Sitoumus kumppanuuksien muodostamisesta paitsi parantaa yrityksen elinkelpoisuutta myös toimii korvaavana toimenpiteenä kilpailijoiden kannalta. Se pakottaa Alstomin hankkimaan kumppaneita tärkeillä toimialoilla ja antamaan näiden osallistua toimintaan. Komissio arvioi, että kumppanuuksia tarvitaan lähinnä liikenne- ja energia-alalla, joilla on suurin vaara tukien aiheuttamasta kilpailun vääristymisestä.

(207)

Samat perustelut koskevat yhteistyöyritystä, joka on tarkoitus perustaa hydrauliikka-alalle Ranskan antaman sitoumuksen mukaisesti. Komissio katsoo, että ”yhteisen määräysvallan” käsite on tässä yhteydessä määriteltävä yrityskeskittymien valvonnasta 20 päivänä tammikuuta 2004 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (35) mukaisesti.

(208)

Kolme viimeksi mainittua seikkaa (hinta- ja hankintapolitiikan rajoittaminen, teollisuusalan kumppanuudet ja yhteisyrityksen perustaminen), joiden kesto on määritelty yksityiskohtaisesti, vastaavat suuntaviivojen 42 kohdan ii alakohtaa.

(209)

Ranskan viranomaisten sitoumus peruuttaa laivanrakennusalan innovaatiotukia koskeva ilmoitus ja olla ilmoittamatta laivanrakennusalan rakenneuudistustuista vastaa suuntaviivojen 42 kohdan iii alakohtaa. Lisäksi komissio katsoo tässä yhteydessä tarpeelliseksi vaatia, että Alstomille ei saa myöntää enää muita tukia siihen saakka, kunnes rakenneuudistus on saatettu loppuun ja joka tapauksessa kunnes 8 miljardin euron arvoisten uusien vakuuksien voimassaoloaika on päättynyt eli 30 päivään kesäkuuta 2006 asti. Tämä ehto ei koske perustamissopimuksen 87 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tukia eikä tukia, jotka myönnetään Euroopan unionin tukemien tutkimushankkeiden yhteydessä tai väliaikaisen suojamekanismin puitteissa (ks. 218 kappale).

(210)

Ottaen huomioon Alstomin aseman Ranskan markkinoilla ja erityisesti rautatiekaluston sektorilla komissio panee tyytyväisenä merkille Ranskan antamat sitoumukset rakennetoimien toteuttamisesta markkinoiden avaamiseksi. Näiden toimien avulla poistetaan muita yrityksiä tällä hetkellä haittaavat esteet, jotka rajoittavat huomattavasti kilpailua kyseisillä markkinoilla.

(211)

Edellä esitetyn perusteella komissio arvioi, että toimenpiteet, joilla rajoitetaan tukien haitallisia vaikutuksia kilpailuun, kilpailijoihin ja kuluttajiin, ovat riittävät.

(212)

Tuen hyväksymiselle asetetun kolmannen ehdon mukaan tukimäärä ja -intensiteetti on rajattava määrään, joka on ehdottomasti välttämätön rakenneuudistuksen toteuttamiseksi ottaen huomioon yrityksen, sen osakkaiden tai sen yritysryhmän käytettävissä olevat varat, johon yritys kuuluu. Tuensaajien on osallistuttava rakenneuudistussuunnitelmaan merkittävällä määrällä omia varojaan. Komissiolle on joka tapauksessa syytä osoittaa, että tuki on suunnattu vain yrityksen elinkelpoisuuden palauttamiseen eikä se mahdollista tuensaajan tuotantokapasiteetin lisäämistä rakenneuudistussuunnitelman täytäntöönpanon aikana.

(213)

Alstomin tapauksessa komissio toteaa, että liiketoiminta-alueiden uudelleenjärjestelyn kustannukset, jotka mainitaan PricewaterhouseCoopersin (”PwC”) arvioimassa rakenneuudistussuunnitelmassa, ovat yhteensä […] euroa (36). Tähän määrään lisätään pääomarahoitus, jota tarvitaan yrityksen taloudellisen aseman vahvistamiseksi. Omat varat ovat nimittäin kadonneet taseesta lähes kokonaan kahden viime vuoden poikkeuksellisten tappioiden johdosta. Lopuksi on myös otettava huomioon yrityksen tarvitsemat vakuudet ja likvidit varat.

(214)

Komissio muistuttaa, että Ranskan valtio on toteuttanut tai toteuttaa seuraavat toimenpiteet: 300 miljoonan euron arvoiset etuoikeudettomat määräaikaiset arvopaperit, jotka voidaan lunastaa osakkeina (toimenpide 1), 1,2 miljardin euron lyhytaikaiset likvidit varat (toimenpide 2), 1,25 miljardin euron toissijainen takaus (toimenpide 3), 300 miljoonan euron takaus määräaikaiselle etuoikeudettomalle lainalle, joka muunnetaan pääomaksi (toimenpide 4), ja 200 miljoonan euron arvoiset määräaikaiset etuoikeudettomat arvopaperit, jotka myös muunnetaan pääomaksi (toimenpide 5). Lisäksi valtio osallistuu Alstomin toiseen pääoman korotukseen noin 180–220 miljoonalla eurolla. Lopuksi valtio on luvannut antaa laivanrakennusalalla takauksia, joiden arvoa ei ole määritetty, ja on jo myöntänyt takaukset (entinen toimenpide 3), joiden arvo on noin 411 miljoonaa euroa. Valtio osallistuu Alstomin rahoittamiseen tarkasteltavana olevalla ajanjaksolla yhteensä enintään 3,47 miljardilla eurolla. On kuitenkin huomattava, että koska yritys on jo maksanut takaisin 900 miljoonaa euroa (toimenpide 2), kuten edellä on esitetty, valtion potentiaalinen riski on 2,57 miljardia euroa. Kuten edellä on selitetty, tukien enimmäisarvoksi katsotaan 3,03–3,08 miljardia euroa (ks. taulukko 7). Toimenpiteisiin 9 ja 10 sisältyvän tuen arvoa ei ole määritetty.

(215)

Yrityksen oma panos kustannusten ja pääomatarpeiden kattamiseksi on huomattava. Alstom on jo myynyt useita omaisuuseriä ja aikoo vielä jatkaa myyntiä. Myynneistä saadut tulot kattavat osittain pääomatarpeet, ja niiden ansiosta yrityksen velkaantuminen ja tulevat taloudelliset rasitteet pysyvät kurissa. Sen lisäksi, että Alstom on jo maksanut takaisin 900 miljoonaa euroa, joita ei esitetä taulukossa 8 kaksinkertaisen laskennan välttämiseksi, yritys tehostaa omaa panostaan rakenneuudistukseen rahoittamalla itse 700 miljoonan euron suuruisen käteistakauksen, jota tarvitaan uusien vakuuksien saamiseksi.

(216)

Alstomin oman toiminnan ohella merkittävän yksityisen panoksen yrityksen tukemiseen antavat pankit ja sijoittajat. Pankit ovat taanneet Alstomin ensimmäisen pääoman korotuksen 300 miljoonan euron arvosta, antaneet 300 miljoonan euron verran lyhytaikaisia likvidejä varoja (toimenpide 2), antaneet vakuuksia yhteensä 6,05 miljardin euron arvosta (toimenpide 3), myöntäneet 1,2 miljardin euron määräaikaisen etuoikeudettoman lainan, 900 miljoonan euron vaihtovelkakirjalainat ja taanneet uuden pääoman korotuksen 0,8–1 miljardin euron arvosta, josta 700 miljoonaa euroa käytetään käteisvakuuden rahoittamiseen. Alstomin ja yksityisen sektorin yhteenlaskettu osuus yrityksen rakenneuudistuksen rahoittamisesta on 10,3–10,4 miljardia euroa tai 9,6–9,7 miljardia euroa, jos pääoman korotuksella rahoitettua käteisvakuutta ei oteta huomioon. Yksityisen sektorin osuus rahoituksesta on siis huomattava.

Taulukko 8

Yksityisen sektorin rahoitusosuus toimintojen myynnistä saatuja tuloja lukuun ottamatta

(217)

Lisäksi komission on varmistuttava siitä, että tuet rajataan määrään, joka on ehdottomasti välttämätön rakenneuudistuksen toteuttamiseksi. On muistettava, että osa tuista, kuten toimenpiteeseen 2 kuuluvat 900 miljoonaa euroa, on jo maksettu takaisin. Ranska on myös luvannut, että valtio luopuu osuudestaan yrityksen pääomaan vuoden kuluessa siitä, kun Alstom on saanut luottoluokituksen, ja joka tapauksessa viimeistään neljän vuoden kuluessa. […]. Koska Ranska ei osallistu yrityksen pääomarahoitukseen yksityisenä sijoittajana vaan tuenantajana, Ranskan sitoumus on välttämätön, jotta komissio voi varmistua siitä, ettei valtio osallistu yhtään kauempaa kuin on ehdottoman välttämätöntä. Komissio pitää keskeisenä sitä, että valtio todella lopettaa pääoman rahoittamisen.

(218)

Komissio haluaa myös varmistua siitä, ettei yritykselle myönnetä enää muita tukia, jotka muuttaisivat tämän päätöksen kohteena olevien tukien osuutta. Tästä syystä yritykselle ei voida myöntää muita tukia kahteen vuoteen tämän päätöksen antamisesta. Kyseinen ajanjakso vastaa suurin piirtein rakenneuudistuksen kestoa ja ajanjaksoa, jolloin uusia vakuuksia voidaan vielä antaa. (37) Komissio katsoo, että Ranskan myöntämien tukien ansiosta Alstom voi toteuttaa rakenneuudistuksen ja jatkaa toimintaansa kyseisten kahden vuoden aikana tarvitsematta turvautua uusiin tukitoimiin. Tämä ehto ei koske perustamissopimuksen 87 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tukia eikä tukia, jotka on myönnetty Euroopan unionin tukemien tutkimushankkeiden yhteydessä tai väliaikaisen suojamekanismin puitteissa laivanrakennusteollisuuden väliaikaisista suojajärjestelyistä 27 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1177/2002 (38) mukaisesti. Viimeksi mainittujen tukien tarkoituksena on avustaa yhteisön telakoita niillä segmenteillä, jotka ovat kärsineet Korean epäterveiden kilpailukäytäntöjen aiheuttamista haittavaikutuksista. Tämä voi koskea myös Alstomia. Tässä yhteydessä komission on myös varmistuttava siitä, etteivät Alstomin tulevat kumppanit anna sille tukea. Samasta syystä Ranska on luvannut pyytää etukäteen komissiolta hyväksyntää, jos Alstom aikoisi muodostaa kumppanuuden sellaisen yrityksen kanssa, joka on oikeudellisesti tai tosiasiallisesti valtion yksinomaisessa tai osittaisessa määräysvallassa.

(219)

Suuntaviivojen 40 kohdassa kehotetaan myös välttämään senmuotoisen tai niin suuren tuen myöntämistä, että yritys saisi liiallisia rahavaroja, joita se voisi käyttää aggressiiviseen markkinoita vääristävään toimintaan tai sellaisten uusien investointien rahoittamiseen, jotka eivät ole tarpeen elinkelpoisuuden palauttamiseksi.

(220)

Määräysten noudattamisen varmistamiseksi on toteutettu kaksi toimenpidettä. Ensinnäkin Ranska on sitoutunut valvomaan neljän vuoden ajan Alstomin keskimääräisiä katteita kullakin sektorilla estääkseen kilpailunvastaisen hinnoittelun. Toiseksi Ranska on sitoutunut rajoittamaan samalla ajanjaksolla huomattavasti Alstomin yritysostoja Euroopan talousalueella. Tämä ei kuitenkaan sulje täysin pois pieniä yrityskauppoja. Toimenpiteet koskevat pelkästään liikennesektoria. Alstomin toiminta tällä sektorilla ei ole ollut erityisen tappiollista, ja toteutuneet tuotot ovat olleet jatkuvasti tyydyttävät. Suurin osa tuesta on siis suunnattu yrityksen muun toiminnan rakenneuudistukseen. Mainittujen toimenpiteiden tarkoituksena on varmistaa, että Alstom ei hyödynnä tukea liikennesektorilla rahoittaakseen kilpailuvastaista hintapolitiikkaa tai sellaista ulkoiseen kasvuun tähtäävää toimintaa, josta olisi selvää haittaa kilpailijoille. Edellä esitetyistä syistä komissio arvioi, että vaikka tuet ovat huomattavat, ne on rajattu määrään, joka on ehdottomasti välttämätön yrityksen pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttamiseksi. Lisäksi komissio huomauttaa, että yksityisen sektorin osuus rakenneuudistuksessa on huomattava, kuten suuntaviivat edellyttävät.

(221)

Rakenneuudistussuunnitelma, joka koskee neljää Alstomin yksikköä (energia, liikenne, laivanrakennus ja Power Conversion) ja joka käsittää myös Ranskan antamat sitoumukset, on pantava täytäntöön kokonaisuudessaan. Komissio panee merkille Ranskan sitoumuksen ja vaatii, että sille ilmoitetaan suunnitelman ja siihen liittyvien sitoumusten täytäntöönpanon edistymisestä. Kyseiset tiedot on annettava rakenneuudistuksen edistymistä koskevissa raporteissa. Lisäksi komissiolle on toimitettava PwC:n laatimat validointiraportit, jotka koskevat liiketoimintasuunnitelmaa ja rahoitussuunnitelmaa.

(222)

Lisäksi komissiolle on toimitettava tarpeen mukaan muita ilmoituksia, joiden perusteella komissio voi varmistua eräiden sitoumusten noudattamisesta.

(223)

Komissio toteaa, että Ranska on pannut suuren osan tämän päätöksen kohteena olevista tuista täytäntöön sääntöjenvastaisesti rikkoen siten perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohtaa. Tukien voidaan kuitenkin katsoa soveltuvan yhteismarkkinoille edellyttäen, että kaikki asetetut ehdot täyttyvät,

a)

säännökset, joiden perusteella Alstom nimittää johtoryhmän, jonka tehtävänä on huolehtia ensimmäisessä alakohdassa mainittujen toimintojen tehokkaasta hallinnoinnista ja varmistaa niiden normaalit kehitysmahdollisuudet sekä pidättäytyä toimista, jotka saattaisivat vähentää niiden arvoa, kuten aineettoman omaisuuden (patentit, toimiluvat, liiketoimintasopimukset jne.), henkilöstön, asiakkaiden tai myyntikapasiteetin siirto emoyhtiöön tai mihin tahansa muuhun konsernin osaan;

b)

toimitsijamiehen toimeksianto ja riippumattoman toimitsijamiehen valinta; toimitsijamiehen on noudatettava salassapitovelvollisuutta ja valvottava ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen omaisuuserien hallinnoinnin ja myynnin asianmukaista täytäntöönpanoa. Toimitsijamies aloittaa työnsä heti, kun hän on saanut toimeksiannon. Jos toimitsijamies havaitsee sääntöjenvastaisuuksia, hän ilmoittaa niistä välittömästi komissiolle.

a)

Ranska toimittaa komissiolle tämän pyynnöstä Réseau ferré de France -yhtiön ja Société nationale des chemins de fer français -yhtiön (”SNCF”) lausunnot turvallisuustodistusten ja niihin liittyvien teknisten asiakirjojen antamisesta.

b)

Ranska toimittaa komissiolle liikkuvaa kalustoa koskevan uuden päätösluonnoksen ja ilmoittaa kaikkien f kohdassa mainittujen hankintasopimusten ja puitejärjestelyjen osalta, onko uuden päätöksen säännöksiä sovellettava ja mihin soveltaminen perustuu. Päätös tulee voimaan viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2005.

c)

Ranska poistaa oikeudellisen velvoitteen kuulla SNCF:tä turvallisuustodistusten antamisesta; tämä korvataan velvoitteella kuulla […].

d)

Ranska toimittaa komissiolle tiedot hankintasopimuksista ja puitejärjestelyistä, jotka SNCF ja Régie autonome des transports parisiens (”RATP”) tekevät suoraan Alstomin kanssa, jos sopimusten arvo on yli 473 000 euroa; tiedot toimitetaan kerran vuodessa luettelona, josta käyvät ilmi kaikkien hankintasopimusten ja puitejärjestelyjen osalta perustelut ilman tarjouskilpailua toteutetun neuvottelumenettelyn valinnalle.

e)

Ranska toteuttaa 1 päivästä marraskuuta 2004 lähtien tarvittavat toimenpiteet direktiivin 2004/17/EY panemiseksi täytäntöön.

f)

Ranska toimittaa komissiolle kerran vuodessa luettelon yli 473 000 euron arvoisista hankintasopimuksista ja puitejärjestelyistä, jotka SNCF ja RATP ovat tehneet Alstomin kanssa tarjouskilpailun jälkeen, ja ilmoittaa kaikkien hankintasopimusten ja puitejärjestelyjen osalta teknisten eritelmien laatimistavan direktiivin 2004/17/EY 34 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

g)

Ranska toimittaa komission pyynnöstä erittelyt tarjouksista, jotka Alstom on esittänyt tarjouskilpailuissa SNCF:n hallintoneuvostolle, jotta hankintasopimuksia ja puitejärjestelyjä voidaan tehdä SNCF:n ja RATP:n kanssa.

h)

Ranska ottaa käyttöön direktiivin 92/13/ETY mukaisen välipäätösmenettelyn, joka tulee voimaan viimeistään 1 päivänä marraskuuta 2004.

a)

Alstomin 2 kohdan mukaisesti saamasta luottoluokituksesta kuukauden kuluessa;

b)

3 kohdan mukaisesti muodostettuihin kumppanuuksiin liittyvästä toiminnasta ja sen tuloksista joka kolmas kuukausi;

c)

joka kolmas kuukausi toimista yhteisyrityksen luomiseksi hydrauliikan alalla 4 kohdan mukaisesti. Ranska toimittaa komissiolle asiakirjat, joiden perusteella komissio varmistaa, että kyseessä on asetuksessa (EY) N:o 139/2004 tarkoitettu yhteisessä määräysvallassa oleva yhteisyritys, kuukauden kuluessa yhteisyrityksen perustamissopimuksen tekemisestä;

d)

edellä 4 ja 5 kohdassa mainituista toimista kuukauden kuluessa niiden toteuttamisesta;

e)

edellä 10 kohdan c, e ja h alakohdassa tarkoitettujen toimien toteuttamisesta;

f)

joka kolmas kuukausi muista rakenneuudistustoimista, jotka laivanrakennusalalla on toteutettu 11 kohdan mukaisesti;

g)

ja toimitettava komissiolle Alstomin rakenneuudistuksen edistymistä koskevat vuosikertomukset sekä liiketoimintasuunnitelman ja rahoitussuunnitelman validointikertomukset.