16.4.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 98/27

(1)

Alankomainen Tetra Laval BV (”Tetra”) on yksityisomistuksessa oleva konserni, joka suunnittelee ja valmistaa nestemäisten elintarvikkeiden jalostuksessa, pakkaamisessa ja jakelussa käytettäviä laitteita ja kulutushyödykkeitä sekä tarjoaa niihin liittyviä palveluja. Sidel SA (”Sidel”) on ranskalainen yhtiö, joka suunnittelee ja tuottaa pakkauslaitteita ja -järjestelmiä, erityisesti venytyspuhallusmuovauskoneita, sulkutekniikkaa ja PET-pullojen (polyeteenitereftalaatista tehtyjen pullojen) täyttökoneita.

(2)

Komissio sai 18 päivänä toukokuuta 2001 neuvoston asetuksen (ETY) N:o 4064/89 (jäljempänä ’sulautuma-asetus’) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen (jäljempänä ’alkuperäinen ilmoitus’) yrityskeskittymästä, jolla Tetra hankkii sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun määräysvallan Sidelissä 27 päivänä maaliskuuta 2001 ilmoitetulla julkisella ostotarjouksella.

(3)

Tutkittuaan alkuperäisen ilmoituksen komissio totesi, että ilmoitettu toimenpide kuului sulautuma-asetuksen soveltamisalaan ja että sen soveltuvuudesta yhteismarkkinoille ja ETA-sopimuksen toimintaan oli vakavia epäilyjä. Komissio päätti 5 päivänä heinäkuuta 2001 aloittaa menettelyn tässä asiassa sulautuma-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti.

(4)

Komissio julisti 30 päivänä lokakuuta 2001 toimenpiteen yhteismarkkinoille soveltumattomaksi perusteellisen tutkimuksen jälkeen (jäljempänä ’Tetra I’). Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin kumosi komission päätöksen kokonaisuudessaan 25 päivänä lokakuuta 2002 antamallaan tuomiolla (jäljempänä ’tuomio’). Tuomion antamisen jälkeen komissio aloitti uudelleen tutkimuksensa ilmoitetusta keskittymästä sulautuma-asetuksen 10 artiklan 1 ja 5 kohdan mukaisesti. Komissio päätti 13 päivänä tammikuuta 2003 olla vastustamatta ilmoitettua toimenpidettä ja julisti sen yhteismarkkinoille ja ETA-sopimuksen toimintaan soveltuvaksi sulautuma-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan b alakohdan ja 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti edellyttäen, että esitettyä sitoumusta ja velvoitteita noudatetaan täydellisesti (jäljempänä ’Tetra II’).

(5)

Kun ehdotettua keskittymää tutkittiin Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen antaman tuomion jälkeen, kävi ilmi, että Tetra ei ollut paljastanut merkityksellisiä tietoja aktiivisena tavoitteenaan olleesta Tetra Fastin kehittämisestä ja sen mahdollisista vaikutuksista SBM-markkinoiden kilpailuolosuhteisiin. Tetra ei ollut paljastanut tällaisia tietoja

(6)

Tetra on kehittänyt ja patentoinut Tetra Fast -teknologian. Venytyspuhallusmuovauskoneilla (jäljempänä ’SBM-koneet’) voidaan puhaltaa muovisia PET-pulloja uudella räjähdyksenomaisesti palavia materiaaleja käyttävällä menetelmällä. Tämän uuden menetelmän kaupalliset edut ovat huomattavat, kuten komissio totesi Tetra II -päätöksessä, jonka 63 kohdassa sanotaan, että teknologia vaikuttaa tarjoavan taloudellisia, toiminnallisia ja ympäristöllisiä etuja tavanomaiseen venytyspuhallusmuovaukseen verrattuna.

(7)

Tetra ei paljastanut Tetra I -menettelyn aikana Tetra Fast -teknologian olemassaoloa itse CO-lomakkeessa tai vastauksissaan ainakin yhteen 11 artiklan mukaiseen kirjeeseen, jossa pyydettiin tietoja PET-pakkausmarkkinoista. Komissio oli täysin tietämätön teknologian olemassaolosta ja täten sen merkityksestä.

(8)

Komissio sai tietää Tetra Fast -teknologiasta vasta useita kuukausia Tetra I -päätöksen tekemisen jälkeen. Asia tuli komission tietoisuuteen sen edunvalvojan seurantatyön ansiosta. Tetra esitti myöhemmin Tetra Fast -teknologiaa koskevat tiedot Tetra II -menettelyn aikana.

(9)

Koska Tetra salasi merkityksellisiä tietoja, siihen on sovellettava sulautuma-asetuksen 14 artiklan 1 kohdan b ja c alakohtaa, joiden nojalla komissio voi määrätä vähintään 1 000 ja enintään 50 000 euron sakon, jos yritys tahallaan tai tuottamuksesta antaa virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja ilmoituksessa tai antaa virheellisiä tietoja 11 artiklan mukaiseen tietopyyntöön esittämässään vastauksessa.

(10)

Komissio on tehnyt sakkopäätöksen seuraavien rikkomisten perusteella:

(11)

Rikkomiset, joihin Tetra syyllistyi, ovat erityisen vakavia, sillä tiedot olivat merkityksellisiä komission tekemän arvioinnin kannalta, ja Tetran olisi pitänyt käsittää asian merkityksellisyys. Jos Tetra Fast -teknologiaa koskevat tiedot olisivat olleet tiedossa komission Tetra I -menettelyn aikana, ne olisivat olleet tärkeä tekijä komission tekemässä arvioinnissa. Komissiota johdettiin siis vakavasti harhaan sen ensimmäisessä tutkimuksessa.

(12)

Tetra alkoi kehittää Tetra Fastia jo vuonna 1996. Tetra oli saanut uudelle teknologialle sveitsiläisen patentin (vuonna 1996) ja eurooppalaisen patentin (vuonna 1997), ja siihen mennessä, kun alkuperäinen ilmoitus Tetra I -asiassa annettiin (18 päivänä toukokuuta 2001), se oli jättänyt ainakin neljä muuta patenttihakemusta. Tetra Fastin kehittämiseen oli käytetty yli [0–10] miljoonaa euroa vuoden 2000 loppuun mennessä ja alkuperäisen ilmoituksen esittämisvuonna oli tarkoitus tehdä [0–10] miljoonan euron lisäinvestointi. Tetra oli tehnyt tai tilannut uutta teknologiaa koskevia tutkimuksia vuonna 2000. Testejä oli myös tehty vuosina 2000 ja 2001 yliopistokeskuksissa ja -laitoksissa tai niiden toimesta. Tetra sai teknologialle turvallisuushyväksynnän vuonna 2000 ja aloitti kenttäkokeet muutamaa kuukautta ennen CO-lomakkeen esittämistä komissiolle.

(13)

CO-lomakkeen 8.10 jaksossa pyydetään ilmoituksen tekijää/tekijöitä toimittamaan tiedot erityisesti osapuolten itsensä toteuttamista T&K-töistä vaikutusalaan kuuluvilla markkinoilla. Siinä todetaan:

”Selostakaa keskittymän osapuolina olevien yritysten vaikutusalaan kuuluvilla markkinoilla toteuttamien tutkimus- ja kehittämistöiden luonne.”

Tällöin osapuolten on otettava huomioon: ”b) teknologinen kehitys kyseisillä markkinoilla tarkoituksenmukaisen ajanjakson kuluessa (erityisesti tuotteiden ja/tai palveluiden, valmistusmenetelmien, jakelujärjestelmien jne. kehittäminen)” ja ”c) markkinoilla tehdyt merkittävimmät innovaatiot ja yritykset, joista nämä innovaatiot ovat peräisin”.

(14)

Ilmoitus ei sisällä minkäänlaista viittausta Tetra Fast -teknologiaan.

(15)

Tetran tärkeimpänä perusteena jättää Tetra Fast -teknologia mainitsematta CO-lomakkeen 8.10 jaksossa on, että Tetra Fast ei muodosta osaa mistään toimenpiteen vaikutusalaan kuuluvista markkinoista ja että sillä ei ole läheistä yhteyttä vaikutusalaan kuuluviin SBM-koneiden markkinoihin. Tetra katsoo, että Tetra Fast -teknologia korvaa ulkoisen laiteosan, jolla tuotetaan tarvittava paine pullojen puhaltamiseen SBM-koneella. Tavanomaisissa menetelmissä paine saadaan aikaan kompressorilla tuotetulla paineilmalla (toimittajana on useimmiten joku muu kuin SBM-konetoimittaja), kun taas Tetra Fast -teknologiassa paine syntyy, kun typpi/happiseos palaa räjähdyksenomaisesti.

(16)

Komissio katsoo, että tämä peruste on selkeästi väärä. On ilmeistä, että jos teknologia muuttaa huomattavasti SBM-koneiden suorituskykyä, se on osa vaikutusalaan kuuluvia SBM-koneiden markkinoita, jos teknologiaa ei tosiasiallisesti markkinoida erikseen (tällöin Tetran olisi pitänyt toimittaa tiedot erillisiltä teknologiamarkkinoilta). Tetran vuoden 2000 T&K-katsauksesta, joka julkaistiin vasta Tetra II -menettelyn aikana, ilmenee, että Tetra itse piti Tetra Fast -teknologiaa osana SBM-konemarkkinoita.

(17)

Komissio hylkää myös Tetran väitteen, jonka mukaan teknologialla ei ollut merkitystä, koska se ei paranna merkittävästi SBM-koneiden toimintaa. Tetran sisäisistä asiakirjoista käy selkeästi ilmi, että yrityksen mukaan teknologialla oli huomattava potentiaali muun muassa vähentää energiankulutusta.

(18)

Sulautuma-asetuksen 14 artiklan 1 kohdan b alakohdan nojalla komissio voi päätöksellään määrätä vähintään 1 000 ja enintään 50 000 euron sakon, jos yritys tahallaan tai tuottamuksesta antaa virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja 4 artiklassa tarkoitetussa ilmoituksessa.

(19)

On ilmeistä, että Tetra antoi virheellistä tietoa, kun se ei paljastanut Tetra Fast -teknologiaa koskevia tietoja CO-lomakkeen 8.10 jaksossa. Vaikka komissiolla ei ole todisteita siitä, että Tetra olisi toiminut tahallaan, rikkomista, johon Tetra on syyllistynyt, on pidettävä vakavana laiminlyöntinä.

(20)

Komission Tetra I -tutkimuksen aikana tehtiin kenttätestejä ja pidettiin lukuisia johtotason kokouksia. Kun komission kieltävä päätös tehtiin, miljoonien pullojen valmistus Tetra Fast -teknologian avulla oli jo käynnissä. Vaikka Tetra ei olisi ollut tietoinen teknologian merkityksestä ilmoituksen esittämishetkellä, sillä oli Tetra I:tä koskevan hallinnollisen menettelyn aikana lukuisia tilaisuuksia käsittää niiden tietojen virheellisyys, joita se oli antanut CO-lomakkeessa. Tässä yhteydessä on todettava, että täytäntöönpanoasetuksen 4 artiklan 3 kohtaan sisältyy velvoite tiedottaa komissiolle hallinnollisen menettelyn aikana mahdollisesti tapahtuvista ilmoituksessa olevien seikkojen olennaisista muutoksista.

(21)

Komissio pyysi 13 päivänä heinäkuuta 2001 lähettämässään 11 artiklan mukaisessa tietopyynnössä osapuolia toimittamaan seuraavat tiedot:

(22)

Vastauksena näihin kysymyksiin osapuolet toimittivat kuusi liitettä ja lukuisia teknisiä asiakirjoja. Tetra ei kuitenkaan sisällyttänyt 26 päivänä heinäkuuta 2002 antamiinsa vastauksiinsa asiakirjoja, joissa olisi viitattu itse Tetra Fast -teknologiaan taikka sulku- tai pinnoitetekniikkaan, jotka Tetra Laval oli kehittänyt Tetra Fast -teknologiassa käytettäviksi (PCT/EP02/02160).

(23)

Tetra Fast ei ole pelkästään menetelmä, jolla puhalletaan PET-pulloja uudella tavalla (räjähdyksenomaisen palamisen avulla), vaan sillä on myös kaksi lisäetua: i) räjähdyksenomainen palaminen sterilisoi pullon; ja ii) kun palamisprosessissa käytetään erityisiä kaasuja, pullon sisäpinta voidaan päällystää sulkuna toimivilla aineilla.

(24)

Tetra oli täysin tietoinen molemmista. Se oli jättänyt 23 päivänä maaliskuuta 2001 Tetra Fast -teknologiaan liittyvästä uudesta sulkutekniikasta patenttihakemuksen, jossa sekä korostettiin Tetra Fast -teknologialla puhallettujen pullojen aseptisia ominaisuuksia että haettiin patenttia uuden teknologian kaasusulkuominaisuuksille. Aseptiset ominaisuudet korostuivat myös Tetran toteuttamassa sisäisessä analyysissä.

(25)

Tetran mukaan CO-lomakkeessa ja tietopyynnössä on kyse eri asioista. Tetran mielestä CO-lomakkeessa esitetään joukko ennalta määriteltyjä asiakysymyksiä, joiden avulla voidaan arvioida ilmoituksen täydellisyyttä. Sen mukaan tietopyyntö laaditaan puolestaan sen perusteella, mitkä ovat komission tiedonsaantitarpeet tietyssä päätöksentekoprosessin vaiheessa, ja tietopyynnön saajan on tavallisesti ilmaistava subjektiivinen kantansa esille nousseista kysymyksistä. Lisäksi Tetra katsoo, että tietopyyntö on luonteeltaan epävirallisempi ja antaa komissiolle ja osapuolille mahdollisuuden keskustella ja vaihtaa mielipiteitä. Tetran mukaan tämä tunnustetaan 14 artiklan 1 kohdan c alakohdassa, jossa säädetään seuraamuksista virheellisten tietojen antamisesta muttei harhaanjohtavien tietojen antamisesta, kun taas 14 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetään seuraamuksista virheellisten tai harhaanjohtavien tietojen antamisesta. Tämän perusteella Tetra katsoo, että 14 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaiset mahdollisuudet määrätä seuraamuksia ovat huomattavasti rajallisemmat kuin 14 artiklan 1 kohdan b alakohdassa.

(26)

Komissio katsoo, että Tetran väitteet on hylättävä sillä perusteella, että CO-lomakkeen ja 11 artiklan mukaisen tietopyynnön vakiovaatimukset eivät eroa toisistaan ainakaan siltä osin, että esitettyjen tietojen on oltava oikeita. Tetran väite, jonka mukaan mahdollisuudet määrätä seuraamuksia 14 artiklan 1 kohdan c alakohdan perusteella ovat rajallisemmat, on samasta syystä perusteeton.

(27)

Tetra väittää, että kyseistä teknologiaa ei tarvita mehun ja nestemäisten maitotuotteiden pakkauksessa, joten sen olemassaolosta ei tarvinnut esittää tietoja neljänteen kysymykseen annetussa vastauksessa. Komissio huomauttaa kuitenkin, että kysymyksessä pyydettiin kaikkia tutkimuksia ja sisäisiä asiakirjoja, joissa käsitellään PET:n mahdollista käyttöä mehun ja nestemäisten maitotuotteiden segmenteillä, ja kysytään, mitä nestemäisten maitotuotteiden ja mehun pakkaamisessa tarvitaan, jotta markkinoilla pystyttäisiin kilpailemaan onnistuneesti. Siinä myös pyydettiin Tetraa kuvaamaan omia ja kilpailijoidensa toimia tällä alalla. Tämä edellytti niiden teknologioiden kuvaamista, joita osapuolilla ja niiden kilpailijoilla oli tai joita ne olivat parhaillaan kehittämässä pystyäkseen kilpailemaan tehokkaasti tulevaisuudessa.

(28)

Kuten edellä todetaan, Tetra oli jättänyt Tetra Fast -teknologiaan liittyvästä uudesta sulkutekniikasta patenttihakemuksen, jossa mainittiin erityisesti mehu, korostettiin uuden tekniikan kaasusulkuominaisuuksia ja painotettiin sen aseptisia ominaisuuksia. Viimeksi mainitut ominaisuudet ovat erittäin merkityksellisiä sekä mehun että nestemäisten maitotuotteiden kaupallisesti onnistuneelle pakkaamiselle. Tetra itse korostaa, että kaasusulkutekniikan parantuminen on hyvin merkityksellistä mehun pakkaamiselle tulevaisuudessa ja että aseptisella täytöllä on erittäin suuri potentiaalinen merkitys mehun ja nestemäisten maitotuotteiden pakkaamisessa. Näin ollen Tetran olisi pitänyt käsitellä Tetra Fast -teknologiaa neljänteen kysymykseen antamassaan vastauksessa, sillä kysymyksessä pyydettiin kuvaamaan teknologioita, joita tarvittaisiin PET:n käyttämiseksi onnistuneesti nestemäisten maitotuotteiden ja mehun pakkaamisessa. Samoin pyydettiin kuvaamaan Tetran omaa toimintaa.

(29)

Tetra väittää, että Tetra Fast ei ole sellaisenaan sulkutekniikka ja että tämän vuoksi sen olemassaoloa ei tarvinnut mainita viidenteen kysymykseen annetussa vastauksessa. Komissio huomauttaa, että Tetran 23 päivänä maaliskuuta 2001 jättämä pinnoitetekniikkaa koskeva patenttihakemus liittää Tetra Fastin kiistatta sulkutekniikkaan. Patenttihakemuksessa kuvataan pullojen puhallusmenetelmää, jossa käytetään lähtöaineena kaasuseosta pullon sisäpinnan pinnoittamiseksi samalla kun pullo puhalletaan. Vaikka menetelmä liittyy pullon puhaltamiseen, se on silti pullon sisäpinnan sulkutekniikka. Se seikka, ettei kyseessä ole muiden sulkutekniikoiden kaltainen pullon pinnan ruiskutus tai käsittely, ei heikennä yhtään tekniikan yhteyttä PET-sulkutekniikkaan.

(30)

Sulautuma-asetuksen 14 artiklan 1 kohdan c alakohdan nojalla komissio voi päätöksellään määrätä vähintään 1 000 ja enintään 50 000 euron sakon, jos yritys tahallaan tai tuottamuksesta antaa virheellisiä tietoja 11 artiklan mukaiseen tietopyyntöön antamassaan vastauksessa.

(31)

Neljännen kysymyksen osalta on selvää, että mahdollisen tulevan kilpailuympäristön täydelliseen kuvaukseen olisi pitänyt sisällyttää yksityiskohtainen selvitys Tetra Fast -teknologiasta, sen käyttöpotentiaalista sulkupinnoitteena ja parantuneista aseptisista ominaisuuksista. Kaasusulkutekniikka on merkityksellistä mehujen pakkaamisessa, kuten Tetrakin toteaa, ja aseptinen täyttö on merkityksellistä sekä mehujen että nestemäisten maitotuotteiden pakkaamisessa. Tetran vastaus oli virheellinen sikäli, että se ei antanut komissiolle täyttä kuvaa tulevasta kilpailupotentiaalista markkinoilla.

(32)

Tetra oli viidennen kysymyksen esittämishetkellä tietoinen Tetra Fast -teknologian käyttöpotentiaalista PET-pullojen sisäpinnoituksessa. Koska Tetra ei maininnut Tetra Fast -teknologiaa, sen vastaus tähän kysymykseen on virheellinen.

(33)

Vaikka ei ole viitteitä siitä, että Tetra olisi toiminut tahallaan, rikkomista, johon se on syyllistynyt, on pidettävä vakavana laiminlyöntinä. Väitetiedoksiantoon antamassaan vastauksessa Tetra ei esittänyt huomioita rikkomisen vakavuudesta. Se ei myöskään tuonut esille lieventäviä seikkoja.

(34)

Komission kannan mukaan asiassa tapahtuneet rikkomiset ovat hyvin vakavia. Komissio tutkii keskittymät niistä annetun ilmoituksen perusteella. Komission lähestymistapa ja tutkimusten kohteet ja pääkohdat riippuvat suurelta osin ilmoituksesta. Virheelliset tiedot aiheuttavat riskin, että keskittymän kilpailuvaikutusten arvioinnin kannalta tärkeitä näkökohtia jää komission tutkimusten ja analyysien ulkopuolelle, jolloin komission lopullinen päätös on vajavainen, sillä se perustuu virheellisiin tai epätäydellisiin tietoihin. Sama koskee oikeiden tietojen jättämistä ilmoittamatta 11 artiklan mukaisessa vastauksessa, mikä esti komissiota arvioimasta täydellisesti ja asianmukaisesti keskittymää.

(35)

Tetra Fast -teknologian kehittäminen oli tärkeä seikka komission analysoidessa PET-pakkausmarkkinoiden kilpailuolosuhteita. Salassa pidetyt tiedot olivat erittäin merkityksellisiä arvioitaessa Tetran toteuttamaa Sidel-hankintaa Tetra I -asian yhteydessä. Teknologian tarjoamalla potentiaalilla olisi ollut huomattava vaikutus komission arvioidessa a) PET-pakkausmarkkinoita ja erityisesti SBM-markkinoita; ja b) sulautuman tuloksena syntyvän yrityksen tulevaa asemaa PET-pakkausmarkkinoilla ja erityisesti relevanteilla SBM-markkinoilla.

(36)

Lisäksi Tetran virheelliset vastaukset kahteen komission 11 artiklan mukaisessa tietopyynnössä esittämään eri asioita koskeneeseen kysymykseen on otettava huomioon, kun päätellään, että 14 artiklan 1 kohdan c alakohdan rikkominen oli hyvin vakavaa. Molempiin kysymyksiin annetuissa vastauksissa olisi pitänyt eri syistä esittää tiedot Tetra Fastista.

(37)

Komissio voi määrätä 14 artiklan 1 kohdan b alakohdan ja 14 artiklan 1 kohdan c alakohdan rikkomisesta vähintään 1 000 euron ja enintään 50 000 euron suuruisen sakon.

(38)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että Tetralle on aiheellista määrätä 45 000 euron sakko molemmista rikkomisista, joihin se on syyllistynyt, eli 14 artiklan 1 kohdan b alakohdan ja 14 artiklan 1 kohdan c alakohdan rikkomisesta.

(39)

Komissio määrää Tetralle kaksi 45 000 euron suuruista sakkoa (yhteensä 90 000 euroa) 14 artiklan 1 kohdan b alakohdan ja 14 artiklan 1 kohdan c alakohdan rikkomisesta.