19.3.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 74/49

(1)

Ranska ilmoitti 21 päivänä kesäkuuta 2000 päivätyllä kirjeellä komissiolle toteuttamistaan korvaustoimenpiteistä, jotka koskivat niitä kalastajia ja vesiviljelijöitä, jotka olivat kärsineet vahinkoja toisaalta säiliöalus Erikan 12 päivänä joulukuuta 1999 Biskajanlahdella tapahtuneesta haaksirikosta aiheutuneiden öljysaasteiden ja toisaalta 27 ja 28 päivänä joulukuuta 1999 riehuneen poikkeuksellisen voimakkaan myrskyn johdosta. Ranska toimitti komission pyynnöstä lisätietoja 28 päivänä marraskuuta 2000, 6 päivänä huhtikuuta 2001 ja 13 päivänä elokuuta 2001 päivätyillä kirjeillä. Koska mainitut toimenpiteet toteutettiin ennen kuin komissio oli ehtinyt antaa lausuntoa niiden soveltuvuudesta yhteismarkkinoille, asia kirjattiin ilmoittamattomana tukiohjelmana numerolla NN 80/2000.

(2)

Komissio ilmoitti Ranskalle 11 päivänä joulukuuta 2001 päivätyllä kirjeellä päätöksestään toisaalta pitää yhteismarkkinoille soveltuvina eräitä toteutettuja toimenpiteitä ja toisaalta aloittaa perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu muodollinen tutkintamenettely muiden toimenpiteiden osalta. Ranska esitti huomautuksensa 5 päivänä maaliskuuta 2002 päivätyssä vastauskirjeessään.

(3)

Komission päätös muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä  (1). Komissio on kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa näistä toimenpiteistä. Komissio ei ole saanut huomautuksia asianomaisilta.

(4)

Muodollinen tutkintamenettely on aloitettu seuraavien tähän asiaan kuuluvien toimenpiteiden osalta:

(5)

Komissio muistuttaa, että toimenpiteet, jotka oli katsottu yhteismarkkinoille soveltuviksi, mistä Ranskalle annettiin tieto 11. joulukuuta 2001 päivätyllä kirjeellä, koskivat Atlantin rannikon Finistèrestä Girondeen ulottuvissa departementeissa sijaitsevia yrityksiä ja olivat seuraavat:

(6)

Toimenpidettä on sovellettu kahteen vesiviljelijäjoukkoon: yhtäältä niihin, jotka kärsivät kanta- ja laitteistovahinkoja vuoden 1999 joulukuun myrskyn johdosta ja jotka ovat saaneet tukea kantojen uusimiseen, ja toisaalta niihin, jotka kärsivät vahinkoja säiliöalus Erikasta peräisin olevista öljysaasteista johtuen ja jotka ovat saaneet ennakkoa IOPC-rahaston maksettaviksi kuuluvista korvauksista.

(7)

Kysymys on ollut kohdennetusta toimenpiteestä, jonka täytäntöönpanossa on otettu huomioon yrityksen tilanne. Sitä on sovellettu yhden, kahden tai kolmen kuukauden osalta riippuen yrityksen kärsimän vahingon suuruudesta. Sosiaaliturvamaksuista yritykset on vapautettu kokonaan määrätyn ajan osalta.

(8)

Hakemusten käsittelystä ovat vastanneet kuhunkin asianomaiseen departementtiin perustetut departementtikohtaiset korvausyksiköt, jotka ovat toimineet prefektin alaisuudessa ja joiden työskentelyyn ovat osallistuneet asianomaiset hallintoyksiköt, ammattialajärjestöt, pankit ja vakuutuslaitokset. Luettelon tuensaajista on laatinut Direction des pêches maritimes et des cultures marines departementin prefektin esityksestä. Tuki koski 1 476 yritystä. Maksuvapautusten kokonaismäärä oli 870 000 euroa.

(9)

Tätä toimenpidettä on sovellettu samoihin johdanto-osan 6, 7 ja 8 kappaleessa tarkoitettuihin yrityksiin. Se on toteutettu siten, että yksilöllisten velkasaneeraussuunnitelmien osana on korvattu osa vuosina 2000, 2001 ja 2002 langenneista tai lankeavista yrityksen keskipitkän ja pitkän aikavälin lainojen sekä vakauttamislainojen koroista. Näiden toimenpiteiden tavoitteena on Ranskan 13 päivänä elokuuta 2001 päivätyn kirjeen mukaan ollut keventää tapahtumista (myrsky ja öljyvahinko) kärsineiden yritysten rahoituskuluja.

(10)

Hakemusten viimeinen jättöpäivä oli 1 päivä huhtikuuta 2000. Hakemusten käsittelijänä oli kunkin departementin Direction des pêches maritimes et des cultures marines, ja ne toimitettiin korvausyksikölle. Tuen määrä vaihteli paikallisesti määriteltyjen perusteiden mukaan. Korvausyksiköiden oli otettava huomioon muun muassa toiminnalle tosiasiallisesti talven 1999–2000 aikana aiheutuneet todetut menetykset, yrityksen velkaantuneisuus ja haavoittuvuus, yrityksen kahden edeltävän varainhoitovuoden tulojen määrä, asianomaisten samana aikana mahdollisesti saamat ulkopuoliset tulot sekä kyseisen yrityksen elinkelpoisuus. Kyseessä olevan yrityksen velkojilta (pankeilta ja hankkijoilta) pyydettiin erityistä ymmärtämystä. Tuen enimmäismäärä oli 48 000 Ranskan frangia (FRF) (7 317 euroa), paitsi jos tilanne oli korvausyksikön arvion mukaan erityisen kriittinen, jolloin enimmäismäärä oli perusteltua nostaa 62 000 Ranskan frangiin (9 451 euroa).

(11)

Menettelyn yhteydessä laaditut yksilölliset velkasaneeraussuunnitelmat johtivat kaikkien osapuolten hyväksymään yleissopimukseen, jonka puitteissa oli mahdollista määritellä kunkin osapuolen panos sen toteuttamisessa. Päätöksen tuen myöntämisestä teki departementin prefekti. Tuen kokonaismäärä oli noin 8 miljoonaa Ranskan frangia (1,2 miljoonaa euroa), ja siitä pääsi osalliseksi 1 083 yritystä.

(12)

Edellä kuvattujen toimenpiteiden lisäksi, joiden osalta on aloitettu muodollinen tutkintamenettely tai joita koskevan myönteisen kantansa komissio on jo ilmoittanut, maa- ja kalatalousministeriö on päättänyt toteuttaa näiden yritysten tukemiseksi muita lisätoimenpiteitä, joilla pyritään Ranskan mukaan kohtaamaan kalastus- ja vesiviljelyalan myrskystä ja öljyvahingosta aiheutuneet vaikeudet ja ottamaan huomioon alan yritysten kärsimät markkinoiden heikkenemisestä aiheutuneet vahingot.

(13)

Ranskan 21 päivänä kesäkuuta 2000, eli ennen muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta tehtyä päätöstä, päivätyllä kirjeellä toimittamien tietojen mukaan vesiviljelyyn yleisellä merialueella oikeuttavat toimiluvat ja vedenkäyttöluvat yksityisalueella sijaitsevien viljelmien vedenottoon oli vapautettu vuoden 2000 maa-alueen käyttömaksuista.

(14)

Ranska ilmoitti 5 päivänä maaliskuuta 2002 päivätyssä kirjeessään, joka sisälsi sen tutkintamenettelyn aloittamista koskevat huomautukset, että toimenpide on ollut osa lisätoimenpiteitä, joilla on pyritty keventämään kaikkien Ranskan Euroopassa sijaitsevien alueiden ja merentakaisten departementtien vesiviljelijöiden kustannuksia.

(15)

Komission asiaa koskevan tiedustelun johdosta Ranska vahvisti 24 päivänä syyskuuta 2002 päivätyllä kirjeellä, että vapautusta oli 12 päivänä syyskuuta 2000 tehdyllä päätöksellä laajennettu koskemaan kaikkia meriviljely-yrittäjiä.

(16)

Näiden maksuvapautusten kokonaismäärä oli 3,81 miljoonaa euroa.

(17)

Maa- ja kalatalousministeriö teki 15 päivänä huhtikuuta 2000 ja 13 päivänä heinäkuuta 2000 päivätyillä kahdella yleiskirjeellä päätöksen soveltaa sosiaaliturvamaksujen 50 prosentin kevennystä kaikkiin alan yrityksiin vesiviljelijöiden osalta 15 päivän huhtikuuta ja 15 päivän heinäkuuta 2000 välisen ajan ja kalastajien osalta 15 päivän huhtikuuta ja 15 päivän lokakuuta 2000 välisen ajan.

(18)

Kevennys koskee työnantaja- ja palkansaajamaksuja, ja sitä sovelletaan kaikkiin Ranskan Euroopassa sijaitsevien alueiden ja merentakaisten departementtien kalastajiin ja vesiviljelijöihin.

(19)

Vähennysten soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt ovat olleet erilaisia sen mukaan, onko kyseessä ollut ENIM:lle (Etablissement National des Invalides de la Marine) vaiko MSA:lle (Mutualité Sociale Agricole) maksettavat maksut.

(20)

ENIM:lle maksettavien maksujen alennus on ollut 50 prosenttia sekä työnantaja- että palkansaajamaksuista. Sellaisten alusten osalta, joihin ei sovelleta osuuden mukaista palkkausta, työnantajamaksujen alennus on kuitenkin ollut 75 prosenttia. Ranskan mukaan tämä ero selittyy sillä, että osuuden mukaisessa palkkausjärjestelmässä varustamon ja miehistön välillä vallitsee kalastuksen harjoittamisessa koettujen vaikeuksien osalta läheinen taloudellinen solidaarisuus, erityisesti kun on kyse liikevaihdon pienentymisestä, kun taas teolliset varustamot, jotka eivät tunne tällaista palkkausjärjestelmää, kantavat näin ollen suurimman osan taloudellisista vaikeuksista.

(21)

MSA:lle maksettavien maksujen ja tähän järjestelmään kuuluvien vesiviljelijöiden osalta keventämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt määriteltiin maa- ja kalatalousministeriön 25 päivänä huhtikuuta 2000 päivätyllä yleiskirjeellä. Kevennys oli 50 prosenttia niistä henkilökohtaisista maksuista, jotka yrittäjien ja yritysten johtajien oli maksettava vuoden 1999 maksujen neljäsosan osalta ja niistä maksuista, jotka heidän on maksettava palkansaajiensa vuoden 1999 viimeisten kolmen kuukauden palkkojen osalta.

(22)

Näiden maksuvapautusten kokonaismäärä oli 119 miljoonaa Ranskan frangia (18,2 miljoonaa euroa).

(23)

Edellä A ja B jaksossa kuvatut toimenpiteet toteutettiin säiliöalus Erikan 12 päivänä joulukuuta 1999 tapahtuneen haaksirikon aiheuttaman saastumisen sekä 26 ja 27 päivänä joulukuuta 1999 olleen rajun myrskyn seurauksena.

(24)

Niitä on tarkasteltu perustamissopimuksen 87 artiklan 2 kohdan b alakohdan valossa. Mainitussa alakohdassa todetaan, että yhteismarkkinoille soveltuu tuki luonnonmullistusten tai muiden poikkeuksellisten tapahtumien aiheuttaman vahingon korvaamiseksi. Säiliöalus Erikan haaksirikkoa seurannutta saastumista voidaan todella pitää mainitussa artiklassa tarkoitettuna poikkeuksellisena tapahtumana. Joulukuun 26 ja 27 päivien myrskyä voidaan toisaalta sen äärimmäisen ja epätavallisen rajuuden takia pitää luonnonmullistuksena.

(25)

Komission tehtäväksi jää tässä tilanteessa tarkastaa, ettei näiden tapahtumien aiheuttamista vahingoista ole maksettu liian suuria korvauksia.

(26)

Muodollinen tutkintamenettely on aloitettu seuraavista toimenpiteistä: vapauttaminen sosiaaliturvamaksuista vuoden 2000 ensimmäisen vuosineljänneksen (tai keskimääräisen vuosineljänneksen) osalta, rahoituskulujen keventäminen ja vapauttaminen maa-alueen käyttömaksuista.

(27)

Sosiaaliturvamaksuista vapauttaminen pantiin täytäntöön sen jälkeen kun korvausyksikkö oli tutkinut mahdollisten tuensaajayritysten tilanteen. Maksuvapautuksen pituus vaihteli kärsitystä vahingosta riippuen yhdestä kolmeen kuukauteen. Masuvapautustoimenpide täydensi muita toteutettuja toimenpiteitä (maataloudelle aiheutuneita vahinkoja koskevan järjestelmän täytäntöönpano, tuki laitteiden ja kantojen uusimiseen sekä IOPC-rahaston maksettaviksi kuuluvien korvausten ennakot). Komissio oli katsonut, ettei se ollut voinut saamiensa tietojen perusteella tarkastaa, etteikö sosiaaliturvamaksuista vapauttaminen olisi johtanut kärsityistä vahingoista maksettuihin liian suuriin kokonaiskorvauksiin.

(28)

Myös rahoituskulujen keventäminen täydensi muita toteutettuja toimenpiteitä. Komissio ei tältäkään osin ole voinut varmistua siitä, etteikö rahoituskulujen keventäminen olisi johtanut kärsityistä vahingoista maksettuihin liian suuriin kokonaiskorvauksiin.

(29)

Myös maa-alueen käyttömaksuista vapauttaminen täydensi muita toteutettuja toimenpiteitä. Lisäksi komission käytettävissä olleiden tietojen mukaan näytti siltä, että kaikki kuuden asianomaisen departementin vesiviljelijät olivat olleet tämän toimenpiteen edunsaajia. Ranska ei ole ilmoittanut syitä, jotka johtivat tämän maksuvapautustoimenpiteen laajentamiseen koskemaan kaikkia mainittujen departementtien ammatinharjoittajia. Sen vuoksi komissio ei tässäkään tapauksessa voinut tarkastaa, etteikö maa-alueen käyttömaksuista vapauttaminen olisi johtanut kärsityistä vahingoista maksettuihin liian suuriin kokonaiskorvauksiin.

(30)

Koska komissio ei ole voinut tarkastaa, etteikö kärsityistä vahingoista ole maksettu liian suuria korvauksia, näitä eri toimenpiteitä ei ole voitu todeta perustamissopimuksen 87 artiklan 2 ja 3 kohdan perusteella yhteismarkkinoille soveltuviksi.

(31)

Koska kyse on ilmoittamattomista tuista, toimenpiteitä on tarkasteltu vuonna 1997 vahvistettujen ja tapahtumien aikaan voimassa olleiden kalastus- ja vesiviljelyalan valtiontukien tarkastelemista koskevien suuntaviivojen (2), jäljempänä ’vuoden 1997 suuntaviivat’, valossa. Koska kyseessä olevat tuet ovat toimintatuen luonteisia, komissio on soveltanut vuoden 1997 suuntaviivojen 1.2 kohdan neljännen alakohdan kolmatta luetelmakohtaa, jossa esitetyn yleisperiaatteen mukaan toimintatuet ovat yhteismarkkinoille soveltumattomia. Komissio katsoi käytettävissään olleiden tietojen perusteella, että kyseessä olevien toimenpiteiden soveltuvuutta yhteismarkkinoille oli syytä epäillä.

(32)

Ranskan mukaan kaikkien Ranskan Euroopassa sijaitsevien alueiden ja merentakaisten departementtien vesiviljelijöiden ja kalastajien sosiaaliturvamaksujen keventämistä koskevat lisätoimenpiteet toteutettiin sen vuoksi, että voitaisiin korvata alan yrityksille niiden kärsimät taloudelliset vahingot markkinoiden heikennyttyä säiliöalus Erikan aiheuttamaa saastumista seuranneen meren tuotteiden huonon maineen johdosta.

(33)

Sosiaaliturvamaksujen keventäminen koski 15 päivän huhtikuuta ja 15 päivän heinäkuuta 2000 välistä aikaa.

(34)

Ranskan mukaan markkinoiden heikentymisestä seurasi vuoden 2000 ensimmäisellä vuosipuoliskolla simpukoiden vähittäiskaupan volyymin väheneminen yhdeksällä prosentilla ja arvon väheneminen viidellä prosentilla. Lisäksi myrskyllä oli negatiivisia vaikutuksia koko nilviäistenviljelyalan taloudelliseen tilanteeseen, koska Charente-Maritimen asema Ranskan osterimarkkinoilla on keskeinen.

(35)

Ranska ei kuitenkaan ole toimittanut mitään tietoja, jotka osoittaisivat kaikkien simpukanviljelijöiden öljyvahingon vuoksi yhteensä kärsimien taloudellisten vahinkojen määrän ja kyseessä olevan ajan osalta sosiaaliturvamaksuista vapauttamista koskevan määrän välisen suhteen. Komissiolla ei sen vuoksi ole ollut mahdollisuutta tarkastaa, vastasiko maksuvapautusta koskenut toimenpide kärsityn vahingon määrää ja ettei liian suuria korvauksia ole maksettu.

(36)

Koska toimenpide on toimintatuen luonteinen, komissio katsoi vuoden 1997 suuntaviivojen 1.2 kohdan neljännen alakohdan kolmannen luetelmakohdan perusteella, että sen käytettävissä olleiden tietojen nojalla oli syytä epäillä kyseessä olevan toimenpiteen soveltuvuutta yhteismarkkinoille.

(37)

Sosiaaliturvamaksujen keventäminen koski 15 päivän huhtikuuta ja 15 päivän lokakuuta 2000 välistä aikaa.

(38)

Ranskan mukaan on todettu, että meren tuotteiden markkinat heikkenivät kokonaisuudessaan ja kysyntä väheni pysyvästi kuluttajien öljyvahingon terveysvaikutusten vuoksi tunteman huolen seurauksena.

(39)

Ranska oli toimittanut kalastustuotteiden vähittäismyynnistä erilaisia tilastotietoja tämän maksukevennystoimenpiteen toteuttamisen perusteeksi. Komissio oli todennut nämä tiedot. Kirjeessään, jolla komissio ilmoitti Ranskalle muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta, se muun muassa huomautti, että toisten tietojen mukaan huutokauppamyynnin arvo oli noussut vuoden 2000 ensimmäisellä vuosipuoliskolla kolme prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna ja markkinoilta vedetyt määrät olivat pysyneet pienempinä kuin 1,5 prosenttia puretuista määristä tärkeimpien lajien osalta yhteensä, mikä on sama osuus kuin vuoden 1999 vastaavana ajankohtana. Lisäksi tätä maksuvapautustoimenpidettä sovellettiin kaikkiin ranskalaisiin kalastusalan yrityksiin, myös merentakaisissa departementeissa sijaitseviin yrityksiin.

(40)

Lisäksi komissio sai eräitä Agence France-Pressen levittämiä tai lehdistössä julkaistuja tietoja, joiden mukaan näiden sosiaaliturvamaksujen kevennysten tosiasiallisena tarkoituksena oli korvata jo useita kuukausia aiemmin todettu polttoaineen hinnannousu.

(41)

Kaikkien näiden tietojen valossa komissio katsoi, ettei Ranska ollut toimittanut todisteita, jotka olisivat osoittaneet, että kuvattu tilanne olisi edellyttänyt yritysten kalastustuotteiden markkinoiden heikentymisen vuoksi kärsimien taloudellisten vahinkojen korvaamista. Koska toimenpide on toimintatuen luonteinen, komissio katsoi vuoden 1997 suuntaviivojen 1.2 kohdan neljännen alakohdan kolmannen luetelmakohdan perusteella, että sen käytettävissä olleiden tietojen nojalla kyseessä olevan toimenpiteen soveltuvuutta yhteismarkkinoille oli syytä epäillä.

(42)

Ranska on ilmoittanut, että yksilöllisten velkasaneeraussuunnitelmien puitteissa myönnettyjen rahoituskulujen kevennysten tarkoituksena oli auttaa haavoittuvimpia yrityksiä selviytymään tapahtuneiden katastrofien aiheuttamasta poikkeuksellisesta tilanteesta eikä korvata menetyksiä. Vain haavoittuvimmat yritykset katsottiin tukikelpoisiksi.

(43)

Ranskan ilmoituksen mukaan sosiaaliturvamaksujen ja rahoituskulujen keventämiseksi käytetyn menettelyn tavoitteena oli nimenomaan estää kärsittyyn vahinkoon nähden liian suurten korvausten maksamisen mahdollisuus. Vahinkoja kärsineisiin departementteihin perustetut departementtikohtaiset korvausyksiköt arvioivat jokaisen yrityksen taloudellisen kokonaistilanteen ja hyväksyivät korvausmäärät, jotka myönnettiin kärsityn vahingon perusteella.

(44)

Ranska totesi, että maksujen keventämisen rajoittaminen koskemaan ainoastaan myrskystä ja öljyvahingosta kärsineitä vesiviljelijöitä oli osoittautunut riittämättömäksi. Alan kokonaistilanne oli siinä määrin huolestuttava, että koko alaa koskeva tuki oli perusteltua. Öljyvahingon käsittely tiedotusvälineissä oli vaikuttanut julkiseen mielipiteeseen niin, että kalastustuotteiden ja erityisesti viljeltyjen simpukoiden maine oli huonontunut kuluttajien silmissä, olipa niiden alkuperä mikä tahansa. OFIMER:n (Office national interprofessionnel des produits de la mer et de l’aquaculture) tilauksesta tehdyn tutkimuksen mukaan nilviäistenviljelyn liikevaihdon arvioitiin alentuneen 51 miljoonaa Ranskan frangia (7,77 miljoonaa euroa) 17 päivän joulukuuta 1999 ja 16 päivän huhtikuuta 2000 välisenä neljän kuukauden aikana.

(45)

Tämän tilanteen johdosta päätettiin toteuttaa seuraavat yleiset toimenpiteet: yleinen sosiaaliturvamaksujen kevennys ja vapauttaminen maa-alueen käyttömaksuista. Sosiaaliturvamaksujen keventämiseen myönnettiin tukea 3,35 miljoonaa euroa. Maa-alueen käyttömaksuista vapauttamiseen käytettiin 3,81 miljoonaa euroa. Kokonaismäärä jäi siis alhaisemmaksi kuin OFIMER:n tilaamassa tutkimuksessa arvioitu 7,77 miljoonan euron liikevaihdon aleneminen.

(46)

Ranska kiistää komission muodollisen tutkintamenettelyn aloittamiseksi esittämät väitteet. Ranska katsoo, että öljyvahingon aiheuttama järkytys ja sen todettujen tai pelättyjen vaikutusten paisuttelu tiedotusvälineissä saivat aikaan sen, että meren tuotteiden maine huononi jyrkästi; mikään ala enempää kuin aluekaan ei siltä säästynyt.

(47)

Ranskan mukaan kevennysten kattama aika (15 päivän huhtikuuta ja 15 päivän lokakuuta 2000 välinen aika) vastaa alusten toimintaa vuoden ensimmäisten kuuden kuukauden ajalta, koska sosiaaliturvamaksut maksetaan todellisuudessa yritysten edeltävien kolmen kuukauden toiminnan ajalta. Tämän viiveen ansiosta kalastajien toiminta on voitu ottaa täsmällisesti huomioon silloin kun vaikeudet ovat olleet suurimmat eli vuoden 1999 joulukuun kahta katastrofia seuranneiden kuuden kuukauden aikana. Näistä syistä johtuen Ranska katsoo, ettei komission olisi pitänyt tukeutua analyysissään OFIMER:n 16 päivän helmikuuta 2001 Flash Eco -suhdannekatsaukseen.

(48)

Ranska katsoo lisäksi, ettei komission olisi pitänyt tukeutua OFIMER:n vuoden 2000 tammi–huhtikuun suhdannekatsaukseen, koska se perustui arvioihin ja sen maaliskuuta ja huhtikuuta koskevat luvut olivat karkeita likiarvoja. Komission havaitsemat eroavuudet eivät johtuneet erilaisesta tulkinnasta vaan alustavien raakatietojen ja vahvistettujen lopullisten tietojen välisestä tavanomaisesta tilastollisesta poikkeamasta. Sen vuoksi olisi pitäydyttävä Ranskan tämän asian tutkinnan yhteydessä 6 päivänä huhtikuuta 2001 päivätyllä kirjeellä komissiolle ilmoittamissa tiedoissa; niissä on kyse tarkasteltavana olevaa ajanjaksoa koskevista lopullisista tiedoista.

(49)

Ranska ilmoittaa lisäksi, että OFIMER:n laatimien kuukausittaisten yhteenvetojen perusteella ensimmäisten kuuden kuukauden aikana puretut määrät ovat pysyneet muuttumattomina vuoden 1999 samaan ajanjaksoon verrattuina, vaikka toisinaan onkin ollut todettavissa lyhyellä aikavälillä huomattavaa laskua, joka ilmeisesti vastaa tiedotusvälineiden voimakkaimman uutisoinnin vaiheita. Markkinoilta vedetyt määrät ovat kuitenkin kyseisenä aikana kasvaneet 28 prosenttia vuoteen 1999 verrattuna, erityisesti vuoden alkukuukausina (tammikuussa 92 prosenttia, helmikuussa 66 prosenttia ja maaliskuussa 35 prosenttia). Joidenkin lajien kohdalla markkinoilta vedettyjen määrien kasvu on ollut erittäin suurta (keisarihummeri 175 prosenttia, merikrotti 161 prosenttia, hämähäkkirapu 400 prosenttia), mikä kertoo öljyvahingon psykologisesta vaikutuksesta kuluttajien käyttäytymiseen.

(50)

Vuoden 2000 ensimmäisen vuosipuoliskon myydyt määrät laskivat, vaikka puretut määrät pysyivät lähes ennallaan, koska markkinoilta vedetyt määrät kasvoivat huomattavasti. Tuoreiden meren tuotteiden kulutus laski 7 prosenttia (kalojen 6 prosenttia, simpukoiden 9 prosenttia ja äyriäisten, erityisesti katkarapujen, 6,5 prosenttia).

(51)

Hinnat puolestaan laskivat 6 prosenttia vuoden 1999 tammikuuhun verrattuina, ja lasku jäi yritysten tasapainon kannalta keskeisten lajien osalta pysyväksi. 49:stä OFIMER:n seuraamasta tärkeästä lajista 34 lajin hinnassa todettiin laskua tammikuussa 2000, 26 lajin hinnassa helmikuussa 2000 ja 21 lajin hinnassa maaliskuussa 2000. Samalla tavoin todettiin tärkeimpien kalastettavien lajien hinnan pysyvä lasku koko kyseessä olevana aikana.

(52)

Ranska lisää, että kuluttajalla ei ollut mahdollisuutta erotella helposti meren tuotteita niiden alkuperän perusteella, vaan hän käänsi selkänsä meren tuotteille niiden tuotantoalueesta riippumatta. Sen vuoksi öljyvahingon seurausten aiheuttama epäluulo kohdistui erottelematta yhtä hyvin Ranskan Euroopassa sijaitsevien alueiden kuin merentakaisten departementtienkin tuotteisiin. Ranskan mukaan merentakaisten departementtien osalta tullitiedot kertovat öljyvahinkoa seuranneesta tilanteen huonontumisesta, minkä vuoksi näiden departementtien kalastajia ei ollut syytä jättää hallituksen toteuttaman tukitoimenpiteen ulkopuolelle.

(53)

Lopuksi Ranska huomauttaa, että komissio on antanut hyvin vähän arvoa sille toimitetuille tilannetta kuvanneille lehtiartikkeleille mutta on sen sijaan tehnyt suuren numeron muutamien journalistien alan tapaamisissa esittämistä käytäväkommenteista. Ranska on liittänyt huomautuksiinsa erilaisia artikkeleita ja täydentäviä asiakirjoja, jotka osoittavat tapahtumaan kohdistetun julkisuuden valokeilan ja todistavat siitä epäluulon ilmapiiristä, joka sai kuluttajat kääntämään selkänsä meren tuotteille. Ranska myös kiistää oletuksen, jonka komissio esitti muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskeneessa ilmoituskirjeessään ja jonka mukaan sosiaaliturvamaksujen keventämisen tosiasiallisena tarkoituksena olisi ollut korvata jo useita kuukausia aiemmin todettu polttoaineen hinnannousu.

(54)

Perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu yhteismarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(55)

Tässä päätöksessä arvioitavat toimenpiteet (sosiaaliturvamaksujen ja rahoituskulujen keventäminen ja maa-alueen käyttömaksuista vapauttaminen) antavat edun tiettyä toimintaa harjoittaville yrityksille, tässä tapauksessa vesiviljely- tai kalastusalan yrityksille. Nämähän on vapautettu tietyistä maksuista, jotka niiden olisi tavallisesti ollut maksettava.

(56)

Valtion varat vähenevät näiden toimenpiteiden seurauksena joko suoraan (rahoituskulujen keventäminen ja maa-alueen käyttömaksuista vapauttaminen) tai epäsuorasti, koska valtion on korvattava sosiaaliturvamaksut keräävän elimen kärsimät tappiot. Sen vuoksi kyseessä ovat perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut valtiontuet.

(57)

Lisäksi koska tuensaajayritysten tuotteet myydään yhteisön markkinoilla, Ranskan toteuttamilla toimenpiteillä parannetaan näiden yritysten asemaa niin Ranskan markkinoilla verrattuna muiden jäsenvaltioiden yrityksiin, jotka haluavat saattaa omia tuotteitaan (vesiviljely- ja kalastustuotteita tai muita kilpailevia elintarvikkeita) Ranskan markkinoille, kuin muiden jäsenvaltioiden markkinoilla muihin niillä markkinoilla toimiviin (samoja tuotteita kaupan pitäviin) yrityksiin verrattuna. Sen vuoksi kyseessä olevat toimenpiteet vääristävät tai uhkaavat vääristää kilpailua ja voivat vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(58)

Tällaiset toimenpiteet ovat periaatteessa kiellettyjä perustamissopimuksen mainitun 87 artiklan 1 kohdan nojalla. Niitä voidaan pitää yhteismarkkinoille soveltuvina ainoastaan, jos niihin voidaan soveltaa jotakin perustamissopimuksessa määrätyistä poikkeuksista. Koska kyse on vesiviljely- ja kalastusalan yrityksille myönnettävistä tuista, niitä on tarkasteltava vuoden 1997 suuntaviivojen perusteella, kuten tehtiinkin jo alustavan tutkinnan aikana.

(59)

Komissio oli aloittanut vuoden 1999 joulukuun tapahtumien jälkeen tiettyjen vesiviljelijöitä koskeneiden toteutettujen toimenpiteiden osalta muodollisen tutkintamenettelyn, koska se ei ollut voinut olla varma siitä, etteikö kärsityistä vahingoista olisi erilaisten tukien – komission jo hyväksymät tuet mukaan luettuina – kumuloitumisen seurauksena maksettu yhteensä liian suuria korvauksia.

(60)

Komissio muistuttaa, että muodollinen tutkintamenettely koski seuraavia tukitoimenpiteitä:

(61)

Ranskan toimittamien lisätietojen mukaan Ranskan sosiaaliturvamaksuista vapauttamisen ja rahoituskulujen keventämisen osalta toteuttaman menettelyn, jossa jokaiseen asianomaiseen departementtiin perustettiin departementtikohtainen korvausyksikkö, joissa olivat edustettuina asianomaiset hallintoyksiköt, pankit ja ammatinharjoittajat, tavoitteena oli juuri poistaa vaara liian suurten korvausten maksamisesta. Ranska muistuttaa, että departementtikohtaiset korvausyksiköt ovat tutkineet asiakirjat tapaus tapaukselta ja että tämän tutkinnan seurauksena myönnettyjä tukia on voitu mukauttaa yritysten tilanteen perusteella ja välttää näin liian suurten korvausten maksaminen.

(62)

Komissio toteaa näiden tietojen valossa, että Ranska on ottanut käyttöön asianmukaisen menettelyn, jolla voidaan välttää kärsittyihin vahinkoihin nähden liian suurten korvausten maksaminen. Sen vuoksi se katsookin, että näiden tukien ainoana tavoitteena on todella ollut korvata kahden epätavallisen tapahtuman, vuoden 1999 joulukuun myrskyn ja säiliöalus Erikan haaksirikon, aiheuttamat vahingot.

(63)

Sosiaaliturvamaksuista vapauttaminen ja rahoituskulujen keventäminen on sen vuoksi todettava perustamissopimuksen 87 artiklan 2 kohdan b alakohdan perusteella yhteismarkkinoille soveltuviksi.

(64)

Maa-alueen käyttömaksuista vapauttamista tarkastellaan jäljempänä C jakson 1 kohdassa, koska toimenpidettä on sovellettu kaikkiin Ranskan vesiviljelijöihin vastoin niitä tietoja, jotka komissiolla oli käytettävissään ennen muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista. Ranska oli ilmoittanut komissiolle 21 päivänä kesäkuuta 2000 päivätyssä kirjeessään, että kyseessä olevien departementtien vesiviljelyyn oikeuttavat toimiluvat ja vedenkäyttöluvat oli vapautettu vuoden 2000 maa-alueen käyttömaksuista. Koska Ranska ei enää maininnut tätä vapauttamista myöhemmässä komissiolle osoittamassaan kirjeenvaihdossa, jossa se kuvasi yksityiskohtaisesti toteutettujen toimenpiteiden sisältöä, komissio tiedusteli Ranskalta 21 päivänä kesäkuuta 2001 päivätyssä kirjeessään, oliko vapauttamista tosiasiallisesti sovellettu, ja pyysi Ranskaa toimittamaan komissiolle toimenpiteen mahdollista soveltamista koskevat tiedot. Ranska ilmoitti 13 päivänä elokuuta 2001 päivätyssä vastauksessaan, että Finistèren, Morbihanin, Loire-Atlantiquen, Vendéen, Charente-Maritimen ja Gironden departementtien vesiviljelijät oli todella vapautettu vuoden 2000 maa-alueen käyttömaksusta, mutta ei ilmoittanut, että vapauttamista oli sovellettu laajemmin kuin vain näihin kuuteen departementtiin. Vasta vastauksessaan ilmoitukseen muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta Ranska ilmoitti, että kyseessä oli yleinen toimenpide, jota sovellettiin kaikkiin Ranskan vesiviljelijöihin, samoin kuin sosiaaliturvamaksujen keventämistäkin.

(65)

Vuoden 2000 maa-alueen käyttömaksuista vapauttamista ja sosiaaliturvamaksujen keventämistä 15 päivän huhtikuuta ja 15 päivän heinäkuuta 2000 välisen ajan osalta on sovellettu kaikkiin Ranskan Euroopassa sijaitsevien alueiden ja merentakaisten departementtien vesiviljelijöihin.

(66)

Ranskan mukaan nämä toimenpiteet otettiin käyttöön koko ammattikunnan Ranskan koko alueella kärsimän liikevaihdon alenemisen korvaamiseksi sen vuoksi, että viljeltyjen simpukoiden maine oli huonontunut kuluttajien silmissä säiliöalus Erikan haaksirikon jälkeen. OFIMER:n tilauksesta tehdyn tutkimuksen mukaan alan liikevaihdon arvioitiin tapahtuman seurauksena alentuneen 7,7 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna.

(67)

Maa-alueen käyttömaksuista vapauttamisella, kokonaismäärältään 3,81 miljoonaa euroa, ja sosiaaliturvamaksujen keventämisellä, kokonaismäärältään 3,35 miljoonaa euroa, voitiin näin korvata osa tulonmenetyksistä. Koko Ranskan osalta tuki oli yhteensä 7,16 miljoonaa euroa, mikä on vähemmän kuin arvioitu vahinko (7,7 miljoonaa euroa).

(68)

Komissio ei sille toimitettujen tietojen valossa kiistä, etteivätkö viljeltyjen simpukoiden markkinat olisi hetkellisesti heikentyneet. Markkinoiden heikentyminen on kuitenkin suhteellista, kuten komissio totesi jo päätöksessään muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta; asiakkaat eivät yhtäkkisesti ja kertakaikkisesti hylänneet tuotteita.

(69)

Komissio huomauttaa, että vesiviljelytuotteiden (nilviäistenviljely ja kalanviljely) vuotuinen arvo oli vuonna 1999 koko Ranskan osalta 502 miljoonaa euroa (OFIMER:n raportti vuodelta 2000). Taulukosta, jossa tämä luku on, ei käy ilmi kalanviljelyn osuus. Toisen lähteen (maatalousministeriön Internet-sivuston vesiviljelysivu (3)) mukaan tämä osuus (meren ja makean veden kalanviljely yhteensä) olisi 221 miljoonaa euroa. Nilviäistenviljelyn tuotannon arvoksi voidaan näin arvioida 281 miljoonaa euroa.

(70)

Simpukoiden maineen huonontumisesta johtuvaksi liikevaihdon menetykseksi voidaan sen vuoksi arvioida 7,7 miljoonaa euroa 281 miljoonasta eurosta eli 2,7 prosenttia edellisen vuoden tuotannon arvosta. Myönnetyt korvaukset, joiden määrä oli 7,16 miljoonaa euroa 281 miljoonasta eurosta, vastaavat siis 2,5:tä prosenttia liikevaihdosta.

(71)

Komissio katsoo, että vähäiset vahingot kuuluvat sellaisiin kustannuksiin, joista yritysten on vastattava osana niiden tavanomaista toimintaa. Kaikkeen taloudelliseen toimintaanhan kohdistuu erilaisia ja erisuuruisia riskejä (tuotantotekijöiden hintojen vaihtelu, tuotteiden myyntihintojen vaihtelu, tiettyjen maksujen mahdollinen nousu jne.), jotka johtuvat mitä erilaisimmista ennalta arvaamattomista tapahtumista. Komissio katsoo, etteivät tällaiset riskit vähäisiä vahinkoja aiheuttaessaan voi oikeuttaa korvaukseen, koska muussa tapauksessa olisi katsottava, että taloudelliset toimijat voivat vaatia tällaista korvausta aina kärsittyään jonkin ennalta arvaamattoman tapahtuman seurauksista. Tämän yleislinjan mukaisesti komissio esimerkiksi katsoo, että maatalousalalla menetysten määrän on oltava vähintään 30 prosenttia (epäsuotuisilla alueilla 20 prosenttia), jotta tuki voitaisiin perustamissopimuksen 87 artiklan 2 kohdan b alakohdan perusteella katsoa yhteismarkkinoille soveltuvaksi.

(72)

Sen vuoksi sosiaaliturvamaksujen keventämistä ja maa-alueen käyttömaksuista vapauttamista koskevia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on korvata vain 2,7 prosentin liikevaihdon aleneminen, ei voida periaatteessa pitää perustamissopimuksen 87 artiklan 2 kohdan b alakohdan perusteella yhteismarkkinoille soveltuvina. Mainitut tukitoimenpiteet eivät myöskään vastaa mitään vuoden 1997 suuntaviivoissa säädettyjä poikkeuksia. Sen vuoksi niiden on periaatteessa katsottava olevan yhteismarkkinoille soveltumattomia.

(73)

Komissio toteaa kuitenkin, että Atlantin rannikon Finistèrestä Girondeen ulottuvien departementtien vesiviljelijöihin sovellettujen toimenpiteiden tavoitteena on ollut korvata suoraan toiseen vuoden 1999 joulukuun tapahtumista, eli säiliöalus Erikan haaksirikkoon, liittyvä vahinko. Näitä toimenpiteitä voidaan sen vuoksi arvioida kokonaisvaltaisesti yhdessä mainittujen tapahtumien johdosta myönnettyjen muiden tukien kanssa. Kysymys on tuista, joita koskevan myönteisen kantansa niiden soveltuvuudesta yhteismarkkinoille komissio on jo ilmoittanut 11 päivänä joulukuuta 2001 päivätyssä kirjeessään (maataloudelle aiheutuneita vahinkoja koskevan järjestelmän täytäntöönpano, tuki laitteiden ja kantojen uusimiseen sekä IOPC-rahaston maksettaviksi kuuluvien korvausten ennakot) tai tuista, joita koskevan myönteisen kantansa komissio tuo julki tässä päätöksessä (sosiaaliturvamaksujen keventäminen vuoden 2000 ensimmäisen vuosineljänneksen osalta ja rahoituskulujen keventäminen, ks. B jakso).

(74)

Koska nämä tuet on jo todettu tai todetaan perustamissopimuksen 87 artiklan 2 kohdan b alakohdan perusteella yhteismarkkinoille soveltuviksi, 2,5:tä prosenttia liikevaihdosta vastaava lisäkorvausmäärä on sisällytettävä vesiviljelijöiden saamaan kokonaistukeen (tämä 2,5 prosentin määrä, joka vastaa 7,16 miljoonaa euroa 281 miljoonasta eurosta, on laskettu kansallisella tasolla; samaa prosenttilukua voidaan käyttää keskiarvona kullekin yritykselle). Koska määrä on suhteellisen vähäinen ja koska muut tuet eivät kokonaan korvanneet kärsittyjä vahinkoja, riskiä liian suurten korvausten maksamisesta ei ole.

(75)

Menetysten arvioinnin ja niiden korvaamiseen tarkoitettujen tukien myöntämisen olisi pitänyt tapahtua yksittäisten yritysten tasolla, jotta olisi voitu tarkistaa, olivatko kunkin yrityksen kärsimät vahingot, joihin oli lisätty simpukoiden maineen huonontumisesta aiheutunut 2,7 prosentin suuruiseksi arvioitu liikevaihdon menetys, määrältään huomattavia. Ranskan soveltama menettely ei tätä vastaa, koska se kohdistuu kaikkiin kyseisen alueen (Atlantin rannikon Finistèrestä Girondeen ulottuvat departementit) tuottajiin. Komissio voi kuitenkin tässä tapauksessa katsoa, että käytetty menettely voidaan hyväksyä ja että sen käyttö on ollut hallinnollisista syistä järkevää, kun otetaan huomioon tapahtuma-alueen laajuus ja vahinkoa kärsineiden yritysten suuri lukumäärä.

(76)

Edellä olevasta seuraa, että maa-alueen käyttömaksusta vapauttamista ja sosiaaliturvamaksujen keventämistä koskevia toimenpiteitä ei voida katsoa perustamissopimuksen 87 artiklan 2 kohdan b alakohdan perusteella yhteismarkkinoille soveltuviksi silloin, kun niitä on sovellettu kyseessä olevista tapahtumista kärsineiden departementtien ulkopuolella sijaitseviin vesiviljely-yrityksiin. Näitä samoja toimenpiteitä voidaan sitä vastoin pitää yhteismarkkinoille soveltuvina silloin, kun niitä on sovellettu Atlantin rannikon Finistèrestä Girondeen ulottuvien departementtien yrityksiin.

(77)

Kalastajia koskevan sosiaaliturvamaksujen yleisen keventämisen tavoitteena on Ranskan mukaan ollut korvata kalastustuotteiden markkinoiden lamaantuminen. Keventäminen koski 15 päivän huhtikuuta ja 15 päivän lokakuuta 2000 välistä aikaa.

(78)

Ranskan toimittamat tiedot eivät olleet vakuuttaneet komissiota, erityisesti OFIMER:ltä saatujen muiden tietojen vuoksi (tämän julkisoikeudellisen laitoksen Internet-sivustossa olevat tiedot (4)), ja siksi komissio oli päättänyt aloittaa muodollisen tutkintamenettelyn.

(79)

Ranska ilmoitti 5 päivänä maaliskuuta 2002 päivätyssä muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskeneessa vastauskirjeessään, että sen 5 päivänä huhtikuuta 2001 päivätyssä kirjeessä toimittamat tiedot olivat kyseessä olevaa aikaa koskevia lopullisia tietoja; Ranskan mukaan komission ei olisi pitänyt tukeutua OFIMER:n Internet-sivustosta löytyneisiin tietoihin.

(80)

Komissio hylkää tämän perustelun. OFIMER on julkisoikeudellinen laitos, joka toimii maa- ja kalatalousministeriön alaisuudessa ja jonka yksi tehtävä on, niin kuin sen Internet-sivustossa olevassa esittelyssä todetaan, seurata päivittäin meren tuotteiden ja vesiviljelytuotteiden markkinoiden kehitystä. Sitä varten sillä on taloudellinen seurantakeskus. Huutokauppojen välinen verkko kerää tiedot kaikista Ranskan huutokaupoista voidakseen toimittaa niistä yhteenvedot alan toimijoille. Komissio oli kiinnostunut nimenomaan tällaisista yhteenvetotiedoista, koska se saattoi niiden avulla asettaa Ranskan toimittamat osittaiset tiedot niitä koskevaan yleiseen kontekstiin kyseessä olevan tuen arvioimiseksi.

(81)

Komissio katsoo, ettei OFIMER:n tietojen ja jonkin aikaa myöhemmin vahvistettujen lopullisten tietojen välillä ole merkittäviä eroja. OFIMER:n taloudellisen seurantakeskuksen tietojenkeruussa käyttämät menetelmät on kuvattu laitoksen vuosikertomuksissa (5). Huutokauppojen välisen verkon ansiosta OFIMER pystyy tarjoamaan paikallisille toimijoille (huutokaupat, tuottajajärjestöt, kalakauppiaat) päivittäistiedotteen ja viikkotiedotteen, jotka sisältävät tiedot pääasiallisten huutokauppojen ja parhaiten tarjontaa edustavien lajien määristä ja hinnoista Ranskassa. Lisäksi jokaisen kuukauden alussa julkaistava laajennettu tiedote sisältää edustavimpien huutokauppojen ja pääasiallisten lajien myyntitiedot vuoden alusta lähtien, ja jokaisen vuosineljänneksen alussa laaditaan myyntitietoja koskeva yhteenvetokatsaus, joka julkistetaan laitoksen Internet-sivustossa. Tietojenkeruutapa osoittaa OFIMER:n tietojen olevan luotettavia. Ei ole mitään konkreettisia todisteita siitä, että nämä tiedot olisivat harhaanjohtavia. Komissio ei myöskään ole löytänyt muualta sivustosta käyttämiänsä tietoja koskevia oikaisuja tai niihin nähden ristiriitaisia tietoja; jos näin olisi tapahtunut, ne olisi luonnollisesti otettu huomioon. Lisäksi se, että OFIMER, julkisoikeudellinen laitos, on Internet-sivustonsa välityksellä julkistanut tiedot, tekee niistä luonteeltaan virallisia. Ei ole mitään syytä epäillä niiden luotettavuutta.

(82)

Ranskan virallisesti joko ennen tutkintamenettelyn aloittamista tai 5 päivänä maaliskuuta 2002 päivätyssä tutkintamenettelyn aloittamista koskeneessa kirjeessään toimittamat vähäiset tiedot olivat liian puutteellisia, jotta komissio olisi voinut arvioida asianmukaisella tavalla kalastustuotteiden markkinoita kyseessä olevana aikana. Sen oli etsittävä arviointia varten muita tietoja. Komissio on pahoillaan siitä, ettei Ranska toimittanut sille suoraan näitä tietoja tai muita niiden kaltaisia virallisia tietoja.

(83)

Sen vuoksi on syytä tutkia erilaiset käytettävissä olevat tiedot, jotta voitaisiin määritellä, minkälainen kalastustuotteiden markkinatilanne tarkkaan ottaen oli vuoden 2000 ensimmäisellä vuosipuoliskolla.

(84)

Ranskan 6 päivänä huhtikuuta 2001 päivätyssä kirjeessä ei ollut toimituksia koskevia numerotietoja. Siinä todettiin ainoastaan, että tosiasiallisesti myydyt määrät ja niiden arvo ovat sekä komission käyttämiä lukuja että vuoden 1999 lukuja alhaisempia. Komissiolla oli jo tuolloin tiedossaan vuoden 2000 tammi–huhtikuun suhdannekatsauksessa esitetyt luvut, jotka OFIMER:n hallintoneuvosto oli tutkinut istunnossaan 24 päivänä toukokuuta 2000, ja se oli viitannut niihin 15 päivänä tammikuuta 2001 päivätyssä ja Ranskalle osoitetussa lisätietopyynnössä (se oli lainannut suhdannekatsauksesta otteen, jonka mukaan vuoden ensimmäisten neljän kuukauden aikana puretut määrät olivat pysyneet ennallaan vuoden 1999 samaan ajanjaksoon verrattuina ja huutokauppamyynnin arvo oli kasvanut 3 prosenttia edellisvuoteen verrattuna).

(85)

Ranskan 5 päivänä maaliskuuta 2002 päivätyssä kirjeessä todetaan sitä vastoin, että Ranskan pääasiallisten huutokauppojen vuoden 2000 ensimmäisten kuuden kuukauden aikana puretut yhteismäärät ovat pysyneet muuttumattomina vuoden 1999 samaan ajanjaksoon verrattuina, vaikka toisinaan onkin ollut todettavissa lyhyellä aikavälillä huomattavaa laskua, joka ilmeisesti vastaa tiedotusvälineiden voimakkaimman uutisoinnin vaiheita. Se vastaa edellä mainittua suhdannekatsausta ja OFIMER:n 16 päivänä helmikuuta 2001 päivättyä Flash Eco -katsausta, johon komissio oli viitannut muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskeneessa päätöksessään (ja joka sisälsi tietoja, joiden avulla oli mahdollista verrata vuosien 2000 ja 1999 tuotantolukuja ja jossa todettiin, että vuoden 2000 tulokset osoittavat myynnin määrän pysyneen ennallaan vuoteen 1999 verrattuna).

(86)

Komissio toteaa sen vuoksi, että toimitukset ovat pysyneet ennallaan vuonna 2000 ja myös sen ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Käytettävissä olevien tietojen valossa ei voida todeta, että toimitukset olisivat vähentyneet siinä vaiheessa, jossa asia oli eniten esillä tiedotusvälineissä. Toimitusten vähentyminen johtuu sitä paitsi todennäköisimmin muista syistä, ennen kaikkea huonosta säästä. On hyvin tavallista, että suuri osa kalastusaluksista pysyy satamassa melko pitkään (viikosta kahteen tai enemmänkin), jos huono sää jatkuu. Esitetyn kaltaisella tiedotusvälineiden aikaan saamalla kohulla ei ole suoraa vaikutusta toimituksiin, sillä se ei estä kalastajia lähtemästä merelle. Sen vaikutukset tuntuvat vasta seuraavalla portaalla, hinnoissa ja markkinoilta vedettyjen tuotteiden määrissä.

(87)

Ranskan 6 päivänä huhtikuuta 2001 päivätyn kirjeen mukaan markkinoilta vedetyt määrät olivat vuoden 2000 ensimmäisinä kuukausina huomattavasti suuremmat kuin vuoden 1999 vastaavina kuukausina; kasvua oli 25 prosenttia tammi–huhtikuusta 1999 tammi– huhtikuuhun 2000, 35 prosenttia tammi–maaliskuusta 1999 tammi–maaliskuuhun 2000, 92 prosenttia tammikuusta 1999 tammikuuhun 2000 ja 57 prosenttia helmikuusta 1999 helmikuuhun 2000. Nämä luvut esitetään myös 5 päivänä maaliskuuta 2002 päivätyssä kirjeessä, jossa todetaan lisäksi, että tammi–toukokuussa markkinoilta vedetyt määrät kasvoivat 32 prosenttia ja tammi–kesäkuussa 28 prosenttia. Kirjeessä todetaan myös, että markkinoilta vedetyt määrät ovat kasvaneet erittäin rajusti joidenkin lajien, kuten keisarihummerin (175 prosenttia), merikrotin (161 prosenttia) ja hämähäkkiravun (400 prosenttia) osalta, koska niiden alttiudesta hiilivetyjäämille (6) kohistiin tiedotusvälineissä eniten.

(88)

Nämä tiedot ovat puutteellisia, eikä niiden perusteella voi saada luotettavaa kokonaiskuvaa markkinoilta vedetyistä määristä. Niissähän ei kerrota markkinoilta tosiasiallisesti vedettyjä määriä; määrän kaksin- tai kolminkertaistumisen vaikutukset saattavat olla olemattomia, jos viitemääränä käytetty edeltävän vuoden markkinoilta vedetty määrä on ollut hyvin vähäinen. Niissä ei myöskään täsmennetä, kuinka suuri on markkinoilta vedettyjen määrien prosenttiosuus puretuista määristä. Eikä niistä käy myöskään ilmi, koskiko markkinoilta vedettyjen määrien lisääntyminen tammikuussa lajeja, joiden hiilivetyalttiudesta kohistiin tiedotusvälineissä eniten. Komissio tarkastelee seuraavassa Ranskan mainitsemien kolmen lajin, keisarihummerin, merikrotin ja hämähäkkiravun, tilannetta erikseen.

(89)

Keisarihummerin tärkein tuotantokausi ulottuu OFIMER:n tekemän selvityksen (7) mukaan huhtikuun puolivälistä elokuuhun. Markkinoilta saatetaan kausiluonteisesti vetää huomattavia määriä. Selvityksessä mainitaan vuoden 2001 touko- ja kesäkuun epätavallisen suuret markkinoilta vedetyt määrät, jotka johtuivat elävien keisarihummereiden huomattavan suurista toimituksista ajankohtana, joka ei ollut suotuisa tuotteen markkinoimiselle. Kalastustuotteiden yhteisen markkinajärjestelyn sääntöjen soveltamista (yhteisestä kalastus- ja vesiviljelytuotealan markkinajärjestelystä 17 päivänä 1992 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 3759/92 (8), jota sovellettiin kyseessä olevien tapahtumien ajankohtana) koskevan selvityksen yhteydessä komissiolle to imitettujen tietojen mukaan keisarihummerin markkinoilta vedetyt määrät vuoden 2000 ensimmäisten kuuden kuukauden ajalta olivat tammikuussa 21 kilogrammaa, helmikuussa 5 kilogrammaa, maaliskuussa 2 kilogrammaa, huhtikuussa 103 kilogrammaa, toukokuussa 1 364 kilogrammaa ja kesäkuussa 2 007 kilogrammaa. Tämän äyriäisen osalta ei siis ole mitään selkeitä ja tarkkoja tietoja, joiden perusteella voitaisiin sanoa öljyvahingon tiedotusvälineissä käsittelyn aiheuttaneen huomattavien keisarihummerimäärien markkinoilta vetämisen, koska tiedotusvälineiden vaikutuksen voidaan katsoa olleen suurimmillaan heti tapahtumaa seuranneina viikkoina.

(90)

Merikrottia vedettiin markkinoilta 454 kilogrammaa tammikuussa 2000, kun vastaava luku tammikuussa 1999 oli ollut 84 kilogrammaa, joten lisäys on huomattava. Helmikuussa 2000 markkinoilta vedettiin kuitenkin vain 59 kilogrammaa, kun vastaava luku vuoden 1999 helmikuussa oli ollut 221 kilogrammaa, ja maaliskuussa 2000 vedettiin 39 kilogrammaa, kun vastaava luku maaliskuussa 1999 oli ollut 148 kilogrammaa; myös kolmen seuraavan kuukauden aikana markkinoilta vedetyt määrät olivat vuonna 1999 korkeampia (278 kilogrammaa) kuin vuonna 2000 (241 kilogrammaa). Tilanne vaikuttaa siis hyvin ristiriitaiselta, eikä komissio voi sen perusteella vetää sellaista johtopäätöstä, että markkinoilta vedetyt määrät olisivat öljyvahingon vuoksi kasvaneet.

(91)

Ranskan mainitseman kolmannen lajin, hämähäkkiravun, osalta komissiolla ei ole käytettävissään markkinoilta vedettyjä määriä koskevia tietoja (9). Komissiolle toimitettuja taskurapua koskevia tietoja voidaan kuitenkin käyttää vertailuaineistona, koska sen kaupan pitämistä ja markkinoita koskevat tekijät ovat samankaltaisia. Taskuravun markkinoilta vedetyt määrät kasvoivat vuoden 2000 ensimmäisinä kuukausina vuoteen 1999 verrattuna, mutta absoluuttisina lukuina ilmaistuina määrät olivat vähäisiä: ne kasvoivat tammikuussa 19 kilogrammasta 47 kilogrammaan, helmikuussa 3 kilogrammasta 35 kilogrammaan, maaliskuussa 7 kilogrammasta 31 kilogrammaan, jäivät huhtikuussa nollaan, kasvoivat toukokuussa 31 kilogrammasta 164 kilogrammaan ja kesäkuussa 501 kilogrammasta 521 kilogrammaan. Kuluttajat eivät siis ole hylänneet taskurapua varsinkaan vuoden 2000 ensimmäisten kuukausien aikana, eikä mikään kerro, että he olisivat hylänneet kyseisenä aikana hämähäkkirapuakaan.

(92)

Vaikka markkinoilta vedetyt määrät kasvoivatkin vuoden 2000 tammikuussa 92 prosenttia vuoden 1999 tammikuuhun verrattuina ja 28 prosenttia vuoden ensimmäisten kuuden kuukauden osalta, määrät olivat absoluuttisina lukuina varsin vähäisiä. Ei myöskään ole mitään näyttöä siitä, että kasvu olisi yhdistettävissä öljyvahingon käsittelyyn julkisuudessa. Jos tarkastellaan komissiolle toimitettuja tietoja edelleen, havaitaan, että tammikuussa 2000 todetut huomattavan suuret markkinoilta vedetyt määrät koskevat sellaisia lajeja kuin punahai (kasvua 11 423 kilogrammasta 16 362 kilogrammaan), seiti (kasvua 120 kilogrammasta 3 727 kilogrammaan) tai punakampela (kasvua 51 kilogrammasta 1 789 kilogrammaan), kaikki lajeja, joiden kohdalla yhteys markkinoilta vedettyjen määrien kasvun ja öljyvahingon tiedotusvälineissä käsittelyn välillä on heikko tai olematon johtuen niiden markkinoiden luonteesta. OFIMER:n vuoden 2000 tammi–huhtikuun suhdannekatsauksen mukaan markkinoilta vedetyt määrät olivat vähemmän kuin 1,5 prosenttia puretuista määristä pääasiallisten lajien osalta. Katsauksessa mainitaan yksittäisiä markkinoilta vedettyjä meriahvenen, sardellin ja hämähäkkiravun määriä.

(93)

Komissio toteaa markkinoilta vedettyjä määriä koskevana yhteenvetona, ettei ole näyttöä, jonka perusteella olisi mahdollista yhdistää markkinoilta vedettyjen määrien kasvu öljyvahingon käsittelyyn tiedotusvälineissä.

(94)

Ranska ilmoitti 6 huhtikuuta 2001 päivätyssä kirjeessään, että kalastustuotteiden vähittäismyynnin määrä oli laskenut edelliseen vuoteen verrattuna 2 prosenttia ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Erityisesti oli laskenut tuoretuotteiden myynti, 7 prosenttia määrän ja 1 prosentin arvon perusteella mitattuna, näistä äyriäisten myynnin määrä oli laskenut 6 prosenttia ja kalojen myynnin määrä samoin 6 prosenttia (paloiteltujen kalojen osalta 5 prosenttia ja kokonaisten kalojen osalta 7 prosenttia). Maaliskuun 5 päivänä 2002 päivätyssä kirjeessä toistetaan nämä luvut (ja korjataan hiukan äyriäisiä koskevaa lukua, jonka ilmoitetaan olleen 6,5 prosenttia) ja todetaan näiden lukujen osoittavan kuluttajien todella kääntäneen selkänsä meren tuotteille. Kirjeessä myös todetaan, että niistä 49 tärkeästä lajista, joiden markkinoita OFIMER seuraa, 34 lajin keskihinnan todettiin laskeneen tammikuussa, 26 lajin tammi–helmikuussa, 21 lajin tammi–maaliskuussa, 19 lajin tammi–huhtikuussa, 21 lajin tammi–toukokuussa ja 18 lajin tammi–kesäkuussa. Lajeittain keskihinnan lasku oli seuraavankaltainen: kielikampela (– 5 %), meriahven (– 6 %), kummeliturska (– 6 %), sardelli (– 6 %), kalmarit (– 11 %), seiti (– 8 %), sardiini (– 6 %), pietarinkala (– 11 %), makrilli (– 18 %), punakampela (– 28 %), mustahuotrakala (– 20 %), meriruutana (– 11 %), punakurnusimppu (– 4 %), meritursas (– 23 %), hämähäkkirapu (– 16 %), katkaravut (– 20 %). Ranskan mukaan kaikki nämä luvut valaisevat mitattavissa olevalla tavalla ensimarkkinoiden heikkenemistä vuoden 2000 tammi–kesäkuun aikana ja kertovat ranskalaisten kuluttajien muutoinkin jo tiedossa olleesta käyttäytymisen muutoksesta säiliöalus Erikan haaksirikon jälkeen.

(95)

Komissio katsoo, että edellä käsitellyt tiedot eivät todellisuudessa valaise tapahtumien kulkua mitattavissa olevalla tavalla. Jotta tilanteesta olisi saatu todellisuutta vastaava kuva, Ranskan olisi pitänyt toimittaa samanaikaisesti komissiolle tiedot kaupan pidetyistä määristä kaikkien kyseessä olevien lajien osalta, mutta sitä se ei ole tehnyt.

(96)

Sitä vastoin komissio toteaa, että OFIMER:n vuoden 2000 tammi–huhtikuun suhdannekatsauksen mukaan hintakehitys on ollut hyvin ristiriitaista. Jotkin hinnat ovat laskeneet runsaasta tarjonnasta johtuen; tällaisia ovat meriahven (– 11 %), seiti (– 8 %) ja kummeliturska (– 9 %). Toisten lajien hinnat taas ovat rajoitetun tarjonnan vuoksi nousseet; tällaisia ovat pikkumullo (+ 31 %), turska (+ 27 %) ja merikrotti (+ 13 %). Suhdannekatsauksesta käy myös ilmi, että tarjonnan rakennemuutoksesta johtuen kalliiden lajien (kummeliturska, merikrotti, kielikampela, meriahven, pikkumullo ja keisarihummeri) osuus on kasvanut halpojen lajien (makrilli, seiti valkoturska, seepia ja sardelli) kustannuksella, mistä seuraa, että huutokaupan myynnin arvo kasvoi 3 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

(97)

Huutokauppamyynnin arvo vastaa myyntikulujen vähentämisen jälkeen alusten liikevaihtoa. Komissio toteaa näin ollen, että kalastusyritysten kokonaisliikevaihto nousi hieman. Sen vuoksi, vaikka huomattavan monen lajin hinta laskikin, kyseessä ei ole yleinen hinnanlasku vaan ristiriitainen tilanne, joka käy ilmi OFIMER:n suhdannekatsauksesta. Öljyvahingolla on luonnollisesti voinut olla vaikutusta kalastustuotteiden markkinoihin esimerkiksi joidenkin tiettyjen lajien osalta, mutta edellä kuvatut tiedot antavat aiheen otaksua, että vaikutus on ollut hyvin marginaalinen. Sitä paitsi jos vaikutus olisi ollut merkittävä, OFIMER tuskin olisi jättänyt nostamatta sitä esiin laatimissaan lukuisissa julkisissa asiakirjoissa.

(98)

Edellä käsiteltyjen eri seikkojen nojalla komissio arvioi, että kalastajia koskevaa sosiaaliturvamaksujen yleistä keventämistä 15 päivän huhtikuuta ja 15 päivän lokakuuta välisenä aikana ei perustamissopimuksen 87 artiklan 2 kohdan b alakohdan perusteella voida todeta yhteismarkkinoille soveltuvaksi.

(99)

Koska kyseessä on toimintatuki, jota on myönnetty kaikille kalastusalan yrityksille asettamatta niille vastaavasti mitään velvollisuuksia, toimenpidettä on pidettävä vuoden 1997 suuntaviivojen 1.2 kohdan neljännen alakohdan kolmannen luetelmakohdan nojalla yhteismarkkinoille soveltumattomana.

(100)

Komissio toteaa, että Ranska on pannut sääntöjenvastaisesti täytäntöön tässä päätöksessä tarkastellut tukitoimenpiteet ja rikkonut siten perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohtaa.

(101)

Komissio katsoo tämän päätöksen IV osan B jaksossa ja IV osan C jakson 1 kohdassa suoritetun tarkastelun perusteella, että Atlantin rannikon Finistèrestä Girondeen ulottuvien departementtien vesiviljelijöitä koskevat tukitoimenpiteet (sosiaaliturvamaksujen keventäminen, rahoituskulujen keventäminen ja maa-alueen käyttömaksuista vapauttaminen) ovat perustamissopimuksen 87 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla yhteismarkkinoille soveltuvia.

(102)

Komissio katsoo tämän päätöksen IV osan C jakson 1 kohdassa suoritetun tarkastelun perusteella, että muiden departementtien vesiviljelijöille myönnettyyn sosiaaliturvamaksujen keventämiseen 15 päivän huhtikuuta ja 15 päivän lokakuuta 2000 välisen ajan osalta ja vuoden 2000 maa-alueenkäyttömaksuista vapauttamiseen ei voida soveltaa perustamissopimuksen 87 artiklan 2 kohdan b alakohdassa määrättyä poikkeusta.

(103)

Komissio katsoo tämän päätöksen IV osan C jakson 2 kohdassa suoritetun tarkastelun perusteella, että kalastajille myönnettyyn sosiaaliturvamaksujen keventämiseen 15 päivän huhtikuuta ja 15 päivän heinäkuuta 2000 välisen ajan osalta ei voida soveltaa perustamissopimuksen 87 artiklan 2 kohdan b alakohdassa määrättyä poikkeusta.