NEUVOSTON LAUSUNTO,

annettu 5 päivänä heinäkuuta 2007,

Kyproksen lähentymisohjelmasta vuosiksi 2004—2007

(2004/C 320/03)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon komission suosituksen,

on kuullut talous- ja rahoituskomiteaa,

ON ANTANUT SEURAAVAN LAUSUNNON:

Neuvosto tarkasteli 5 päivänä heinäkuuta 2004 Kyproksen lähentymisohjelmaa, joka kattaa kauden 2004—2007. Ohjelma vastaa laajalti tietovaatimuksia, jotka tarkistetuissa menettelysäännöissä asetetaan vakaus- ja lähentymisohjelmien sisällölle ja muodolle.

Ohjelman taustalla olevan finanssipoliittisen strategian tavoitteena on supistaa vuoteen 2005 mennessä julkisen talouden alijäämä vuoden 2003 6,3 prosentista suhteessa BKT:hen 2,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen Maastrichtissa asetetun alijäämärajan noudattamiseksi vuoteen 2005 mennessä ja edelleen 2,2 prosenttiin vuonna 2006 ja 1,6 prosenttiin vuoteen 2007 mennessä. Tätä varten lähentymisohjelmassa esitetään ylijäämäisen perusjäämän luomista kasvattamalla vuoden 2004 perusjäämää, jonka on arvioitu olevan – 1,6 prosenttia suhteessa BKT:hen, 2 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2007 mennessä. Lisäksi kasvavaa velan suhdetta BKT:hen supistetaan merkittävästi vuoden 2004 75,2 prosentista alle 69 prosenttiin ohjelmakauden loppuun mennessä. Tätä tukee joukko ensi sijassa rakenteellisia toimenpiteitä, joilla hillitään menoja ja lisätään tuloja suurin piirtein samassa määrin. Toimenpiteet toteutetaan suurelta osin vuodesta 2005 lähtien.

Ohjelma keskittyy tulojen lisäämiseen ja menojen hallintaan, sillä suurin osa aikaisemmista poikkeamista on johtunut nimenomaan menoista. Ohjelmassa esitetty sopeutussuunnitelma kuvastaa hallituksen sitoumusta parantaa julkista taloutta ottaen huomioon sen aikomuksen ottaa euro käyttöön vuoteen 2007 mennessä. Tämä on tärkein syy julkisen talouden sopeutuksen huomattavaan etupainotteisuuteen, jonka avulla julkisen talouden alijäämää pyritään supistamaan 2,3 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen vuonna 2005. Kun otetaan huomioon julkisen talouden vakauttamisen vaihteleva menestys, tämä tavoite näyttää melko kunnianhimoiselta ja sen saavuttaminen edellyttääkin vahvaa sitoutumista sekä tarvittaessa lisätoimenpiteisiin ryhtymistä.

Ohjelman taustalla oleva makrotalouden skenaario, jonka mukaan BKT:n todellinen kasvu nopeutuu 3,5 prosentista 4,5 prosenttiin vuosina 2004—2007, näyttää heijastavan uskottavia kasvuoletuksia. Myös inflaatioennuste vaikuttaa realistiselta. Ohjelmaan sisältyy neljä erilaista skenaariota makrotalouden ja julkisen talouden ennusteista: ”keskeinen” skenaario, ”ylempi” skenaario, ”alempi” skenaario ja ”korkeampien korkojen” skenaario. Ns. keskeinen skenaario katsotaan viiteskenaarioksi julkista taloutta koskevien ennusteiden osalta, koska käytettävissä olevien tietojen mukaan se näyttää heijastavan uskottavia kasvuoletuksia.

Ohjelman mukaan alijäämä supistuu 3 prosentin viitearvoon (alle 3 prosentin viitearvon) suhteessa BKT:hen vuonna 2005 ja pienenee sen jälkeen, vaikka nämä tavoitteet eivät ole yhdenmukaiset ohjelmakaudella lähellä tasapainoa olevan julkisen talouden rahoitusaseman kanssa.

Julkisen talouden toteutuma voi olla arvioitua huonompi. Ottaen huomioon sopeuttamisen mittasuhteet ja Kyproksen aikaisemman historian julkisen talouden vakauttamisessa vuodelle 2005 asetettuun tavoitteeseen liittyy huomattavaa epävarmuutta. Ohjelmassa esitetty finanssipolitiikan viritys ei ehkä riitä alijäämän supistamiseksi 3 prosentin viitearvoon (tai sen alle) suhteessa BKT:hen vuoteen 2005 mennessä. Se ei ehkä myöskään tarjoa riittävää varmuusmarginaalia raja-arvon ylittymisen estämiseksi normaaleissa makrotalouden suhdannevaihteluissa.

Ohjelman mukaan julkinen velka suhteessa BKT:hen on suurimmillaan 75,2 prosenttia vuonna 2004 ja supistuu sen jälkeen lähes 7 prosenttiyksikköä 68,4 prosenttiin suhteessa BTK:hen vuoteen 2007 mennessä. Tämä huomattava supistuminen johtuu pääasiassa vahvemmin positiivisista perusjäämistä ja BKT:n nimelliskasvusta, joka ylittää julkisen velan korkomaksut vuosina 2005—2007. Velkasuhteen kehitys ei ehkä ole niin suotuisa kuin on ennustettu, kun otetaan huomioon edellä mainitut alijäämätavoitteiden toteuttamiseen liittyvät riskit.

Pitkän aikavälin kestävän talouden suhteen on vaarana, että Kyproksen julkinen talous joutuu epätasapainoon väestön vanhenemisesta aiheutuvien kustannusten kattamisen vuoksi. Vaikka terveydenhoitojärjestelmä aiotaan uudistaa vuonna 2006, eläkejärjestelmän uudistustoimet ovat vasta alkuvaiheessa. Näiden uudistusten ja riittävän perusjäämän varmistamiseksi tarvittavien muiden toimenpiteiden oikea-aikainen ja tehokas toteuttaminen on olennaista julkisen talouden saattamiseksi kestävälle pohjalle.

Neuvosto päätti 5 päivänä heinäkuuta 2004 komission suositusten perusteella, että Kyproksella on perustamissopimuksen 104 artiklan 6 kohdan mukainen liiallinen alijäämä ja antoi 104 artiklan 7 kohdan nojalla Kyprokselle suosituksia tilanteen lopettamiseksi. Suosituksissa neuvosto esittää politiikkaa koskevat neuvonsa.

Kyproksen lähentymisohjelman tärkeimmät ennusteet

(1)  EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1. Asiakirjat, joihin tässä lausunnossa viitataan, on julkaistu seuraavalla Internet-sivulla:

http://europa.eu.int/comm/economy_finance/about/activities/sgp/main_en.htm