32003R1964

Komission asetus (EY) N:o 1964/2003,

annettu 7 päivänä marraskuuta 2003,

väliaikaisten suojatoimenpiteiden käyttöönotosta tiettyjen sitrushedelmävalmisteiden ja -säilykkeiden (mandariinien, jne.) tuonnissa

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon tuontiin sovellettavasta yhteisestä järjestelmästä ja asetuksen (EY) N:o 518/94 kumoamisesta 22 päivänä joulukuuta 1994 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 3285/94(1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2474/2000(2), ja erityisesti sen 6 ja 8 artiklan,

ottaa huomioon tiettyjen kolmansien maiden tuontiin sovellettavasta yhteisestä menettelystä ja asetusten (ETY) N:o 1765/82, (ETY) N:o 1766/82 ja (ETY) N:o 3420/83 kumoamisesta 7 päivänä maaliskuuta 1994 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 519/94(3), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 427/2003(4), ja erityisesti sen 5 ja 6 artiklan,

on kuullut asetusten (EY) N:o 3285/94 ja (EY) N:o 519/94 4 artiklalla perustettua neuvoa-antavaa komiteaa asiasta,

sekä katsoo seuraavaa:

1. MENETTELY

Asetukset (EY) N:o 3285/94 ja (EY) N:o 519/94

(1) Espanjan valtio ilmoitti komissiolle 20 päivänä kesäkuuta 2003, että suuntaukset sitrushedelmävalmisteiden ja -säilykkeiden (mandariinien, jne.) tuonnissa näyttivät osoittavan, että tarvittiin asetusten (EY) N:o 3285/94 ja (EY) N:o 519/94 mukaisia suojatoimenpiteitä. Se toimitti tietoja, jotka toimivat asetuksen (EY) N:o 3285/94 10 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 519/94 8 artiklan mukaisena käytettävissä olevana näyttönä, ja pyysi komissiota ottamaan käyttöön kyseisten asetusten mukaiset suojatoimenpiteet.

(2) Espanja toimitti näytön siitä, että tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti Euroopan yhteisöön lisääntyi nopeasti sekä absoluuttisesti että suhteessa yhteisön tuotantoon ja kulutukseen ja erityisesti siitä, että tuonti on lisääntynyt nopeasti viime vuosina.

(3) Espanja väitti, että tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin määrän kasvulla on muiden seurausten lisäksi ollut kielteisiä vaikutuksia samankaltaisten tai suoraan niiden kanssa kilpailevien yhteisön tuotteiden hintoihin ja yhteisön tuottajien markkinaosuuteen ja niiden myymiin määriin, mikä on johtanut yhteisön tuottajille aiheutuneeseen vahinkoon.

(4) Espanja ilmoitti lisäksi, että yhteisön tuottajilta saatujen tietojen mukaan Euroopan yhteisön viivyttely suojatoimenpiteiden käyttöönottamisessa aiheuttaisi vahinkoa, jota olisi vaikea poistaa, ja se kehotti niiden pikaiseen käyttöönottoon.

(5) Komissio ilmoitti tilanteesta kaikille jäsenvaltioille, ja kuuli niitä tuonnin edellytyksistä, olosuhteista ja suuntauksista, vakavasta vahingosta tai sen uhasta sekä kyseisten yhteisön tuotteiden taloudellisen ja kaupallisen tilanteen eri näkökohdista.

(6) Komissio pani 11 päivänä heinäkuuta 2003 vireille tutkimuksen tuotujen tuotteiden kanssa samankaltaisten tuotteiden tai niiden kanssa suoraan kilpailevien tuotteiden yhteisön tuottajille aiheutuneesta vakavasta vahingosta tai sen uhasta.

(7) Komissio ilmoitti virallisesti tutkimuksen vireillepanosta vientiä harjoittaville tuottajille ja tuojille sekä niitä edustaville järjestöille, joita asian tiedettiin koskevan, vientimaiden edustajille ja yhteisön tuottajille. Komissio lähetti kyselylomakkeet kaikille kyseisille osapuolille, yhteisön mandariinien tuottajia edustaville järjestöille ja niille osapuolille, jotka ilmoittautuivat tutkimuksen vireillepanoa koskevassa ilmoituksessa asetetuissa määräajoissa. Komissio antoi asetuksen (EY) N:o 519/94 5 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 3285/94 6 artiklan nojalla asianomaisille osapuolille myös tilaisuuden esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi.

(8) Kiinan kansantasavallan, jäljempänä "Kiina", valtio, tietyt vientiä harjoittavat tuottajat ja niitä edustavat järjestöt, yhteisön tuottajat ja tuojat ja niitä edustavat järjestöt sekä yhteisön mandariinien tuottajia edustavat järjestöt esittivät huomautuksensa kirjallisesti. Kaikki asianomaiset osapuolet, jotka määräajassa pyysivät saada tulla kuulluiksi ja jotka ilmoittivat, että menettelyn tulokset todennäköisesti vaikuttavat niihin, ja osoittivat, että niiden kuulemiseen oli erityisiä syitä, saivat mahdollisuuden tulla kuulluiksi. Osapuolten esittämiä suullisia ja kirjallisia huomautuksia tarkasteltiin, ja ne otettiin huomioon väliaikaisia päätelmiä tehtäessä. Komissio hankki ja todensi kaikki väliaikaista määrittämistä varten tarpeellisina pitämänsä tiedot. Tarkastuskäyntejä suoritettiin kuuden yhteisön tuottajan ja neljän tuojan toimitiloissa sekä niitä edustavien järjestöjen toimitiloissa ja yhteisön tuottajille tuoretta tuotetta hankkivan toimittajan toimitiloissa.

2. LUETTELO YHTEISTYÖSSÄ TOIMINEISTA OSAPUOLISTA

Tuottajat

Industrias Videca, SA; Villanueva de Castellón, Valencia, Espanja

La Joya Export SA; Burriana, Castellón, Espanja

Agriconsa; Algemesi, Valencia, Espanja

Conservas y Frutas, SA; Mula, Murcia, Espanja

Halcon Foods S.A.; Campos del Río, Murcia, Espanja

Alcurnia Alimentación S.L.; Molina de Segura, Murcia, Espanja

Marín Giménez Hnos. SA; Caravaca, Murcia, Espanja

Conservas Fernández SA; La Copa-Bullas, Murcia, Espanja.

Tuojat

Wydra International GmbH, Reinbek, Saksa

EDEKA Zentral AG, Hampuri, Saksa

Hüpeden and Co. GmbH, Hampuri, Saksa

Wünsche International GmbH, Hampuri, Saksa

E. Schröder KG (GmbH and Co.), Hampuri, Saksa

Rewe Zentral AG, Köln, Saksa

Henry Lamotte GmbH, Bremen, Saksa

MCM Foods BV, Rotterdam, Alankomaat

WS China Import GmbH, Hampuri, Saksa

Waren-Verein der Hamburger Börse e.V., Hampuri, Saksa.

Viejät

Hu Nan Cereals, Oils Imp. & Exp. Group Co., Ltd, Changsha City, Kiina

Huangyan Guangyi Foods Co., Ltd, Huangyan Zhejiang, Kiina

Huangyan Mingqiang Foods Co., Ltd, Zhejiang, Kiina

Jiangsu Cereals, Oils Import & Export Group Corp., Nanjing, Kiina

Jiangxi Cereals, Oils & Foodstuffs Imp. & Exp. Corp., Nanchang City, Jianxi, Kiina

Jinhua Iceman Foods Co., Ltd, Zhejiang, Kiina

Ningbo Huifeng Foods Co., Ltd, Fenghua City, Zhejiang, Kiina

Ninghai Kaizi Co., Ltd, Ninghai, Zhejiang, Kiina

Shandong Jiayuan Imp & Exp Co., Ltd, Qingdao, Kiina

Shandong Jiufa Edible Fungus Co., Ltd, Nanchang City, Jianxi, Kiina

Taizhou Hengsheng Canned Foods Co., Ltd, Linhai, Zhejiang, Kiina

Taizhou Huangyan Hanfuming Foods Co., Ltd, Taizhou, Zhejiang, Kiina

Xiamen International Trade Group Co., Ltd, Xiamen, Kiina

Xiangshan Huayu Foodstuff Co., Ltd, Xiangshan Dancheng, Zhejiang, Kiina

Xiangshan Longxin Foods Co., Ltd, Xiangshan County, Zhejiang, Kiina

Zhejiang Cereals, Oils & Foodstuffs I/E Co., Ltd, Hangzhou, Kiina

Zhejiang Huangyang Bai Le Foods Co., Ltd, Taizhou City, Kiina

Zhejiang Linhai Jiayuan Foodstuff Co.Ltd, Linhai, Zhejiang, Kiina

Zhejiang Long Wei Food Co., Ltd, Linhai, Zhejiang, Kiina

Zhejiang Ninghai Dongda Food Co., Ltd, Nighai County, Kiina

Zhejiang Xin An Jiang Canned Food Co., Ltd, Qiandaohu Town, Zhejiang, Kiina

Zhejiang Xinchang Best Foods Co., Ltd, XinChang, Zhejiang, Kiina

Zhejiang Xinshiji Foods Co., Ltd, Zhejiang, Kiina

Zhejiang Zhongda Newland Co., Ltd, Hangzhou, Zhejiang, Kiina

Zhejiang Chun-an Foreign Trade Corp., Chun-An, Zhejiang, Kiina

Raaka-aineiden toimittajat

Narvill Cooperativa V., Vilavella, Castellón, Espanja

Cooperativa Agrícola San Bernardo Coop. V., Carlet, Valencia, Espanja

Cooperativa Agrícola Nuestra Señora de Loreto (CANSO), L'Alcudia, Valencia, Espanja

Cooperativa Agrícola Bétera Coop. V., Bétera, Valencia, Espanja

Cooperativa Agricola SCJ Coop. V. (Copal), Algemesi, Valencia, Espanja

Cocalni Coop. V., Alquerías del Niño Perdido, Castellón, Espanja.

3. EU:N MANDARIINIMARKKINAT

(9) Mandariinit korjataan talvella. Korjuu- ja säilömisaika alkaa noin lokakuun alussa ja päättyy noin tammikuun lopussa seuraavana vuonna. Tuore tuote on tarkoitettu tuorehedelmämarkkinoille mehuja ja säilykkeitä varten. Mandariinien säilöntäteollisuudessa on käytäntönä käyttää vertailuperustana 1 päivän lokakuuta ja seuraavan vuoden 30 päivän syyskuuta välistä kautta ja komissio on käyttänyt sitä omassa analyysissään. Koska kauden koko tuotanto päättyy tammikuun lopussa, kautta 2002/2003 koskevat tuotantotiedot ovat täydelliset eikä ekstrapolointia tarvittu. Kautta 2002/2003 koskevat muut taloudelliset tiedot perustuivat kyseisen kauden yhdeksää ensimmäistä kuukautta koskeviin käytettävissä oleviin tietoihin.

(10) Lokakuussa 1996 neuvosto otti käyttöön neuvoston asetuksella (EY) N:o 2202/96 tiettyjen sitrushedelmien, kuten mandariinien, klementiinien, wilkingien ja niiden kaltaisten sitrushedelmähybridien, tuottajien yhteisön tukijärjestelmän. Tukijärjestelmän tarkoituksena oli kannustaa tuottajia tarjoamaan tuotteitaan mieluummin jalostettaviksi kuin markkinoilta vedettäviksi, mutta samalla välttää järjestelmällistä jalostukseen turvautumista vaihtoehtoisena markkinointikeinona hedelmille, jotka alun perin oli tarkoitettu tuoremarkkinoille. Järjestelmän mukaisesti tukea myönnetään tuottajille, jotka tuottavat sitrushedelmiä jalostusteollisuudelle muun muassa tuottajien tukemiseksi, teollisuuden kanssa käytävien neuvottelujen helpottamiseksi ja tuotannon keskittämisen edistämiseksi tuottajajärjestöjen kautta. Järjestelmään sisältyy tiettyjä mekanismeja, joilla tuottajia kannustetaan tuottamaan ja toimittamaan ne määrät, jotka ne ovat sitoutuneet toimittamaan, mutta samalla yritetään rajoittaa liikatuotantoa.

(11) Toisesta asiaa koskevasta järjestelmästä annetaan tukea tuottajille niiden kustannusten kattamiseksi osittain, jotka aiheutuvat tuoreiden sitrushedelmien markkinoilta vetämisestä. Kyseisen järjestelmän päätavoite on vakiinnuttaa tuoreiden tuotteiden hinnat yhteisön markkinoilla. Lisäksi sillä tuetaan tuottajien tulonmuodostusta ja kannustetaan huonompilaatuisten tuotteiden vetämistä markkinoilta.

(12) Koska yhteisön tuottajien tilanne oli kuitenkin huonontunut merkittävästi, oli selvää, että ne eivät hyötyneet edellä mainituista järjestelmistä, kuten oli tarkoitus.

4. TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE

(13) Tuote, jonka osalta komissiolle on ilmoitettu, että suuntaukset sen tuonnissa näyttävät osoittavan, että tarvitaan suojatoimenpiteitä, on tietyt mandariinivalmisteet tai -säilykkeet (mukaan luettuina tangeriinit ja satsumat), klementiinit, wilkingit ja niiden kaltaiset sitrushedelmähybridit, lisättyä alkoholia sisältämättömät, lisättyä sokeria sisältävät, jäljempänä "tarkasteltavana oleva tuote".

(14) Tarkasteltavana oleva tuote luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin 2008 30 55 ja 2008 30 75. Kyseiset CN-koodit koskevat tarkasteltavana olevaa tuotetta silloin, kun tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino on suurempi kuin 1 kg, ja silloin kun tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino on enintään 1 kg.

(15) Alustavasta tutkimuksesta käy ilmi, että tarkasteltavana olevaa tuotetta saadaan kuorimalla ja lohkomalla tiettyjä pieniä sitrushedelmiä (pääasiassa satsumia), jotka sen jälkeen säilötään sokerisiirappiin. Kuoriminen ja lohkominen voidaan suorittaa käsin tai koneella.

(16) Tarkasteltavana olevaa tuotetta tuotetaan eri painoisena sekä kuluttajamarkkinoille että ateriapalvelualalle ja elintarviketeollisuudelle. Suurin osa kuluttajamarkkinoille tarkoitetuista tuotteista on nettopainoltaan 312 g (175 g valutettuna), vaikka 850 g (480 g) painavan tuotteen osuus myynnistä on kasvussa. Ateriapalveluala ja elintarviketeollisuus käyttävät suurempia pakkauskokoja, erityisesti 2,65 kg (1500 g) ja 3,1 kg (1700 g) painavia pakkauksia; näistä 2,65 kg on suosituin koko.

(17) Satsumia, klementiinejä ja muita pieniä sitrushedelmiä kutsutaan yleisesti yhteisellä nimellä "mandariinit". Useimmat näistä eri hedelmälajeista soveltuvat käytettäväksi tuoretuotteena tai mehuina tai säilykkeinä. Ne ovat samankaltaisia ja tuoreet mandariinit (mukaan luettuina tangeriinit ja satsumat), klementiinit, wilkingit ja niiden kaltaiset sitrushedelmähybridit luokitellaan kaikki samaan kuusinumeroiseen CN-koodiin ( 0805 20 ).

(18) Tietyt vientiä harjoittavat tuottajat väittivät, että ei ainoastaan säilöttyjä mandariineja vaan kaikkia säilöttyjä hedelmiä olisi kohdeltava yhtenä tarkasteltavana olevana tuotuna tuotteena. Kantansa tueksi he viittasivat

a) tuotteiden fyysisiin ominaisuuksiin, luonteeseen ja laatuun;

b) siihen, missä määrin tuotteet voivat palvella samaa tai samankaltaista käyttötarkoitusta;

c) siihen, missä määrin kuluttajat pitävät ja kohtelevat tuotteita vaihtoehtoina tietyn kysynnän tyydyttämiseksi;

d) tuotteen kansainväliseen tariffiluokitteluun.

(19) Tämä väite hylättiin. Komission mukaan säilöttyjen mandariinien ja muiden säilöttyjen hedelmien välillä on ero. Muiden hedelmäsäilykkeiden valmistuksessa käytettyjen tuoreiden hedelmien kuusinumeroiset CN-koodit ovat erilaiset kuin tuoreiden mandariinien (mukaan lukien tangeriinit ja satsumat), klementiinien, wilkingien ja niiden kaltaisten sitrushedelmähybridien CN-koodit. Vaikka on totta, että säilötyt mandariinit ja muut säilötyt hedelmät luokitellaan HS-koodiin 2008, siihen kuuluvat myös sellaiset eri tuotteet kuten maapähkinävoi ja inkiväärivalmisteet ja -säilykkeet. Tuotteiden maku, koostumus, muoto ja väri on erilainen. Niiden vitamiini- ja mineraalipitoisuudet ovat erilaiset ja ne täyttävät erilaiset ravintovaatimukset. Tuotteiden pääasialliset käyttötarkoitukset ovat myös erilaiset. Tätä päätelmää tukee se, että kunkin tuotteen tuotantoprosessi on erilainen (riippuen siitä, onko hedelmät kuivattava, kuorittava, paloiteltava, viipaloitava tai lohkottava).

(20) Tietyt vientiä harjoittavat tuottajat väittivät myös, että hedelmävalmisteet ja -säilykkeet sekä tuoreet hedelmät muodostavat yhden tarkasteltavana olevan tuodun tuotteen. Myös tämä väite hylättiin. Hedelmävalmisteet ja -säilykkeet luokitellaan eri neljänumeroiseen tariffikoodiin kuin tuoreet hedelmät. Tuoreita hedelmiä ei jalosteta ja niiden varastointi-ikä on rajallinen. Loppukäyttäjä yleensä pesee, kuorii, poistaa kivet, viipaloi, paloittelee tai muuten jalostaa tuoreet hedelmät. Niiden ominaisuuksien, kuten maku, koostumus, jne., katsotaan yleensä eroavan hedelmävalmisteista ja -säilykkeistä ja niiden käyttötarkoituksen katsotaan olevan erilainen.

(21) Komissio määrittelee alustavasti, että tarkasteltavana oleva tuote muodostaa yhden tuodun tuotteen, joka luokitellaan edellä mainittuihin CN-koodeihin.

5. SAMANKALTAISET TAI SUORAAN KILPAILEVAT TUOTTEET

(22) Komissio on tehnyt alustavan selvityksen siitä, onko yhteisön tuottajien tuottama tuote, jäljempänä "samankaltainen tuote", tarkasteltavana olevan tuodun tuotteen kanssa samankaltainen.

(23) Tarkasteltavana olevaa tuotua tuotetta tuotetaan eri laatuja. Ne, joissa on enintään noin 10 prosenttia rikkoutuneita hedelmälohkoja, ovat korkeaa laatua. Muut ovat standardilaatua. Tietyt yhteistyössä toimineet viejät ja tuojat väittivät, että Kiinasta peräisin olevat mandariinisäilykkeet olivat parempilaatuisia kuin EU:sta peräisin olevat tuotteet, koska ne kuorittiin käsin, ja että Kiinasta peräisin olevissa tuontituotteissa on yleensä vähemmän rikkoutuneita hedelmälohkoja. Vaikka suurin osa tuonnista on peräisin Kiinasta, tarkasteltavana olevan tuotteen ja samankaltaisen tuotteen laadusta/havaitusta laadusta on olemassa ristiriitaista näyttöä.

- Yksi tuoja toi tarkasteltavana olevan tuotteen huippumerkkejä ja myös halvempaa merkkiä. Tarkastuksessa kävi ilmi, että vuonna 2002 tuoja osti Espanjasta suhteellisesti katsottuna hieman suuremman määrän huippumerkkejä kuin Kiinasta eikä lainkaan halvempaa merkkiä, jonka se toi Kiinasta. Huippumerkkiä ostetaan ja jälleenmyydään korkeimmilla hinnoilla, mikä kaiken todennäköisyyden mukaan merkitsee myös parempaa laatua.

- Tuotteensa laadun ja korkeiden hygieniastandardien varmistamiseksi yhteisön tuottajat ovat investoineet voimakkaasti laajoihin uudenaikaistamisohjelmiin ja niiden tuotantoprosessit ovat suuressa määrin automatisoituja. Yhteisön tuottajat huomauttivat, että johtuen huolesta, jota kuluttajat tuntevat tuotujen tuotteiden säilöntävaiheessa sovelletuista hygieniakontrolleista, joidenkin maiden kuluttajat suosivat yhteisön tuottajien tuottamia mandariinisäilykkeitä.

(24) Tarkastellessaan onko laadussa väitteiden mukaisia eroja, minkä vuoksi tuotu tuote ei olisi kotimaassa tuotetun tuotteen kaltainen, komissio otti huomioon erityisesti seuraavat alustavan tutkimuksen tulokset:

a) tuodun tuotteen ja yhteisön tuotteen kansainvälinen tariffiluokittelu eli kuusinumeroinen HS-koodi oli sama. Lisäksi niiden fyysiset ominaisuudet, kuten maku, koko, muoto ja koostumus, olivat samat tai samankaltaiset. Joitain laatueroja oli, mutta kuluttajat eivät yleensä havainneet niitä;

b) tuontituotetta ja yhteisön tuotetta myytiin samankaltaisia tai samanlaisia kaupan kanavia käyttäen ja hintatietoja oli helposti ostajien saatavilla, ja tarkasteltavana oleva tuote ja yhteisön tuottajien tuote kilpailivat pääasiassa hinnalla;

c) tuontituotteella ja yhteisön tuotteella on kummallakin sama tai samankaltainen käyttötarkoitus, ja näin ollen ne olivat vaihtoehtoisia tuotteita ja helposti keskenään korvattavissa;

d) kuluttajat pitivät tuotua tuotetta ja yhteisön tuotetta vaihtoehtoina tietyn kysynnän tyydyttämiseksi, joten tältä osin tiettyjen viejien ja tuojien mainitsemat erot olivat pelkästään vähäisiä vaihteluita.

Koska samankaltaisuus ei edellytä, että tuotteet ovat täysin identtisiä, kyseiset vähäiset erot riitä muuttamaan tuodun tuotteen ja kotimaisen tuotteen samankaltaisuudesta tehtyä päätelmää.

(25) Edellä sanotun perusteella komissio on alustavasti päätellyt, että tuotu tuote ja yhteisön tuote ovat samankaltaisia tuotteita.

6. YHTEISÖN TUOTTAJIEN MÄÄRITELMÄ

(26) Kaikki yhteisön tarkasteltavana olevan tuotteen tuotanto tapahtui Espanjassa. Yhteisön kahdeksan tuottajaa (säilykkeiden valmistajaa), jotka toimivat täysin yhteistyössä tutkimuksen alustavassa vaiheessa, ovat:

Industrias Videca SA; Villanueva de Castellón, Valencia, Espanja

La Joya Export SA; Burriana, Castellón, Espanja

Agriconsa; Algemesi, Valencia, Espanja

Conservas y Frutas SA; Mula, Murcia, Espanja

Halcon Foods SA; Campos del Río, Murcia, Espanja

Alcurnia Alimentación SL; Molina de Segura, Murcia, Espanja

Marin Giménez Hnos. SA; Caravaca, Murcia, Espanja

Conservas Fernández SA; La Copa-Bullas, Murcia, Espanja.

(27) Nämä yritykset ovat kaikki jäseniä järjestöissä, jotka kuuluvat Espanjan hedelmä- ja vihannesjalostejärjestöjen kansalliseen liittoon (FNACV). Kaudella 2002/2003 tarkasteltavana olevan tuotteen yhteisön kokonaistuotanto oli 43331 tonnia, josta edellä mainittujen tuottajien osuus oli 35331 tonnia eli 80 prosenttia yhteisön kokonaistuotannosta. Niiden tuotanto muodostaa pääosan yhteisön kokonaistuotannosta asetuksen (EY) N:o 3285/94 5 artiklan 3 kohdan c alakohdan ja asetuksen (EY) 519/94 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Näin ollen niiden katsotaan tässä menettelyssä olevan yhteisön tuottajia.

(28) Kaksi muuta yritystä, jotka aiemmin tuottivat mandariinisäilykkeitä yhteisössä, teki konkurssin huhtikuussa 2002 tuonnin saavuttaessa huippunsa. Ne antoivat tutkimuksen aikana tiettyjä tietoja, mutta niillä ei ollut resursseja toimia täysin yhteistyössä asetettujen määräaikojen rajoissa.

7. ENNAKOIMATTOMAT KEHITYSSUUNTAUKSET

(29) Uruguayn kierroksen jälkeiset tapahtumat johtivat tarkasteltavana olevan tuotteen erityisesti Kiinasta peräisin olevan tuonnin jyrkkään kasvuun. Tapahtumia (jotka on kuvattu jäljempänä) ei voitu ennakoida Uruguayn kierroksen päättyessä. Olisi huomattava, että analyysissä keskitytään yksinomaan Kiinaan, sillä yli 98 prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnista EU:hun on peräisin Kiinasta.

(30) 1990-luvun puoliväliin saakka Kiinan tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantokapasiteetin katsottiin olevan tarpeeksi suuri kattamaan kotimainen kysyntä ja vienti Kiinan tärkeimmille ja kannattavimmille vientimarkkinoille eli Japaniin ja Yhdysvaltoihin (länsirannikolle). Kiinan vienti yhteisöön oli alhaisella tasolla ja kohtuullisen vakaata.

(31) Jäljempänä olevassa taulukossa on esitetty arviot maailmanlaajuisesta kulutuksesta ja Kiinan tuotantokapasiteetista, tuotannosta, viennistä ja kulutuksesta kotimarkkinoilla säilöntäkaudesta 1996/1997 kauteen 2002/2003 indeksinä, jossa arvioitu maailmanlaajuinen kulutus vuosina 1998/1999 on 100.

>TAULUKON PAIKKA>

Lähde:

Eurostat ja muut julkisesti saatavilla olevat tiedot sekä tutkimuksen aikana annetut tiedot. Tiedot esitetään indeksinä, koska Kiinan tuotantokapasiteettia, tuotantoa, kulutusta kotimarkkinoilla ja vientiä koskevat tiedot toimittanut osapuoli pyysi tietoja käsiteltävän luottamuksellisina. Komissio on indeksoinut tiedot pyyntöä koskevaa ratkaisua odotettaessa ja alustavaa määritystä varten. Tämä ei kuitenkaan estä komissiota tekemästä asetuksen (EY) N:o 3285/94 9 artiklan mukaista päätöstä.

(32) Kulutus Kiinan kotimarkkinoilla oli vuosina 1998/1999 indeksinä ilmaistuna 5, tuotantokapasiteetti 70 ja todellinen tuotanto 57 (eli se ylitti huomattavasti kotimaisen tarpeen). Vuosina 2002/2003 kotimainen kulutus oli kasvanut 20:een, tuotantokapasiteetti 148:aan ja todellinen tuotanto 124:ään (88 % arvioidusta maailmanlaajuisesta kulutuksesta). Vaikka Kiinan kulutus on kasvanut nopeasti, se on edelleen määrällisesti vähäistä. Maailmanlaajuinen kulutus on ollut kasvussa, mutta kasvua on tapahtunut asteittain (noin 7 % vuodessa). Näissä olosuhteissa ei ollut ennustettavissa, että Kiinan tuotantokapasiteetti kasvaisi 16 prosentilla vuodessa ja ylittäisi maailmanlaajuisen kulutuksen vuoteen 2002/2003 mennessä, jolloin muille tuottajille ei jää tilaa. Koska kulutus Kiinan kotimarkkinoilla kasvoi ainoastaan 20:een, tuotantokapasiteetin ja tuotannon kasvu nosti selvästi paineita erittäin laajamittaiseen vientiin (vienti kasvoikin tarkastelujaksolla yli kaksinkertaiseksi, 48:sta 104:ään). Kyseisiä lukuja voidaan tarkastella ottaen huomioon sen, että Kiinan vienti vuosina 2002/2003 oli enemmän kuin kaksi kolmasosaa verrattuna arvioituun maailmanlaajuiseen kokonaiskulutukseen samaan aikaan.

(33) Näyttää siltä, että EU:n ja Yhdysvaltain kauppakiista hormonilihasta oli myös Kiinan vientiä EU:hun lisäävä tekijä. Tarkasteltavana oleva tuote sisältyi Yhdysvaltain laatimaan luetteloon tuotteista, joihin sovellettaisiin kyseisen kiistan johdosta vastatoimenpiteitä. Kiinalaiset tuottajat näkivät tässä mahdollisuuden lisätä huomattavasti vientiään Yhdysvaltoihin ja korvata EU:n tuotteen. Se kannusti Kiinaa säilöntäkapasiteettinsa huomattavaan laajentamiseen. Mahdollisuudesta ei kuitenkaan tullut totta, minkä vuoksi Kiinalla oli huomattavaa ylikapasiteettia, jolle sen oli löydettävä markkinat. EU:n markkinat osoittautuivat houkuttelevimmiksi ja Kiina lisäsi huomattavasti vientiään EU:n markkinoille.

(34) Kuluttajien mieltymyksissä voidaan myös todeta tapahtuneen muutos. Perinteisesti kuluttajat pitivät mandariinisäilykkeitä kalliina tuotteina ja ostivat mieluummin pieniä kokoja (321 grammaa). Suurimpia kokoja osti ainoastaan ateriapalveluala (esim. leipomot, jotka käyttivät mandariineja kakkujen koristeluun). Kaudesta 2001/2002 kuluttajien mieltymykset ovat muuttuneet ja suuria kokoja (850 grammaa) ostetaan lisääntyvässä määrin. Vuodesta 2001 suurien kokojen vähittäismyynti on lisääntynyt noin 10 prosentilla vuodessa. Tämä kehityssuuntaus on saattanut auttaa tiettyjä suuria tuojia/vähittäiskauppiaita saamaan tuotetta kiinalaisilta viejiltä erittäin alhaiseen hintaan ja jälleenmyymään suuria määriä kiinalaisia satsumia 850 gramman purkeissa erittäin alhaiseen hintaan. Kyseinen kuluttajien mieltymysten muutos ei ollut ennakoitavissa ja se oli yksi odottamaton lisätekijä, joka johti Kiinasta peräisin olevan tuonnin jyrkkään nousuun erityisesti kausien 2000/2001 ja 2001/2002 välisenä aikana.

(35) Kiinan rahapolitiikka on myös rohkaissut vientiä, sillä yuan on sidottu Yhdysvaltain dollariin 8,28 yuanilla dollaria kohti. Tämä tapahtui huolimatta siitä, että kyseisten valuuttojen suhteellisissa arvoissa on eroja. Tarkasteltavana olevaa tuotetta viedään siten paljon todennäköisemmin kuin myydään Kiinan markkinoilla. Sen jälkeen, kun Yhdysvaltain dollari laski odottamattomasti euroon nähden lokakuusta 2000 lähtien, yuan menetti noin 26 prosenttia arvostaan euroon verrattuna, mikä teki Euroopan markkinat houkuttelevammiksi kiinalaisille viejille.

(36) Komission alustava analyysi on, että odottamattomat kehityssuuntaukset, jotka aiheuttivat yhteisöön suuntautuvan tuonnin kasvun, koostuvat useista tekijöistä: Kiinan tuotantokapasiteetin ennen kuulumaton kasvu (se ylitti arvioidun maailmanlaajuisen kulutuksen vuosina 2002/2003), joka johti koviin vientipaineisiin; mahdollisuus, että Yhdysvallat käyttöön ottamat vastatoimenpiteet hormonikiistassa poistaisivat EU:n tuotteet Yhdysvaltain markkinoilta, mikä kannustaisi Kiinan kapasiteetin ja tuotannon kasvua; muutos kuluttajakäyttäytymisessä vuodesta 2001 lähtien; Kiinan hallituksen valuuttakurssipolitiikka yhdistettynä Yhdysvaltain dollarin odottamattomaan laskuun lokakuusta 2000 lähtien. Nämä tekijät, joita ei voitu ennakoida Uruguayn kierroksen lopulla, synnyttivät yhdessä olosuhteet yhteisöön suuntautuvan tuonnin ennen näkemättömälle kasvulle.

(37) Komissio tutkii edellä kuvattuja kehityssuuntauksia, joista kukin on edesauttanut Kiinasta yhteisöön suuntautuvan viennin erittäin suurta kasvua, tämän menettelyn lopullisessa vaiheessa.

8. LISÄÄNTYNYT TUONTI

8.1 Johdanto

(38) Komissio on tutkinut alustavasti, onko tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti lisääntynyt niin suuressa määrin absoluuttisesti mitattuna tai suhteessa yhteisön tuotantoon ja/tai sellaisilla ehdoilla, että se aiheuttaa tai uhkaa aiheuttaa vakavaa vahinkoa yhteisön tuottajille. Tältä osin komissio on keskittynyt tarkasteltavana olevan tuotteen lähiajan tuontiin, koska siitä oli käytettävissä tietoja sekä absoluuttisesti että suhteessa tuotantoon. Alla olevasta taulukosta käy ilmi tuonnin kehitys absoluuttisesti ja suhteessa yhteisön kokonaistuotantoon kausien 1998/1999-2002/2003 kunkin vuoden osalta.

Taulukko

>TAULUKON PAIKKA>

(39) Seuraavassa taulukossa esitetään tuonnin kasvavat kehityssuuntaukset vertaamalla kunkin kauden yhdeksän ensimmäisen kuukauden (lokakuu-kesäkuu) lukuja. Luvut vahvistavat, että viimeisen kauden tuonti on paljon suurempaa (noin 100 prosenttia) kuin kauden 2000/2001 ja sitä edeltävien kausien tuonti.

>TAULUKON PAIKKA>

8.2 Tuonnin määrä

(40) Kausien 1998/1999 ja 1999/2000 välisenä ajanjaksona tuonti kasvoi noin 7 prosenttia 16347 tonnista 17573 tonniin. Seuraavana vuonna kasvuprosentti nousi noin 16:een ja tuonti kasvoi 20335 tonniin kaudella 2000/2001. Tuonti kasvoi rajusti vuosien 2000/2001 ja 2001/2002 välisenä aikana. Tuonti kasvoi yhtenä vuotena 120 prosenttia 44804 tonniin, joka oli enemmän kuin 2,5 kertaa kauden 1998/1999 tuonnin taso.

(41) Tuonti pysyi erittäin suurena kauden 2002/2003 yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana, mutta edellä olevasta taulukosta käy ilmi, että ekstrapolointia käyttämällä tuonti voi laskea 38066:een. Äskettäin saadut tiedot osoittavat, että tuonti tulee ylittämään edellä esitetyt ekstrapoloidut luvut, mutta tämän vahvistamiseksi ei vielä ole olemassa luotettavia tietoja.

(42) Suhteessa yhteisön kokonaistuotantoon tuonti kasvoi noin 20 prosentista kaudella 1998/1999 noin 34 prosenttiin kaudella 2000/2001 ja noin 74 prosenttiin kaudella 2001/2002. Tuonnin määrän odotetaan kasvavan vielä noin 88 prosenttiin yhteisön kokonaistuotannosta viimeisellä säilöntäkaudella (2002/2003).

(43) Komissio päättelee alustavasti, että viime aikoina tapahtunutta kasvua voidaan pitää äkkinäisenä, rajuna ja merkittävänä.

9. VAKAVA VAHINKO

9.1 Johdanto

(44) Määrittääkseen alustavasti, aiheutuuko samankaltaisen tuotteen yhteisön tuottajille vakavaa vahinkoa eli onko yhteisön tuottajien asema yleisesti ottaen heikentynyt merkittävästi, komissio on arvioinut alustavasti kaikkia asiaan liittyviä objektiivisia ja määrällisesti mitattavia tekijöitä, jotka vaikuttavat yhteisön tuottajien tilanteeseen. Komissio on arvioinut tarkasteltavana olevan tuotteen osalta erityisesti tuotantokapasiteetin kehitystä, tuotantoa, kapasiteetin käyttöastetta, työllisyyttä, tuottavuutta, kassavirtaa, sijoitetun pääoman tuottoa, käyttöä kytkösmarkkinoilla, varastoja, kulutusta, myyntiä, markkinaosuutta, hintaa, hinnan alittavuutta ja kannattavuutta kaudesta 1998/1999 kauteen 2002/2003.

(45) Kuten osassa 3. "EU:n mandariinimarkkinat" selitettiin, tässä osassa olevat tiedot koskevat säilöntäkausia ja kaudelle 2002/2003 on tehty tarvittaessa ekstrapolointi.

9.2 Yhteisön tuottajien analyysi

9.2.1 Kulutus

>TAULUKON PAIKKA>

(46) Tarkasteltavana olevan tuotteen kulutus yhteisössä määritettiin alustavasti yhteisön tuottajien kokonaismyynnin ja Eurostatin ilmoittaman, tarkasteltavana olevan tuotteen yhteisöön suuntautuvan kokonaistuonnin perusteella.

(47) Kausien 1998/1999 ja 2000/2001 välisenä aikana yhteisön kulutus väheni 18 prosenttia 80065 tonnista 65676 tonniin. Kausien 2000/2001 ja 2001/2002 välisenä aikana se kasvoi 23 prosenttia ja oli korkeimmillaan tarkastelujaksolla (80960 tonnia). Nykyisen kauden (2002/2003) osalta ekstrapoloidut tiedot osoittavat, että kulutus laski 12 prosenttia kyseisellä jaksolla verrattuna kauteen 2001/2002, ja se oli lähempänä kauden 1999/2000 tasoa.

9.2.2 Tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

>TAULUKON PAIKKA>

(48) Komissio on aloittanut yhteisön tuottajien tuotantokapasiteettia koskevan alustavan analyysin. Annetut kapasiteettia koskevat luvut koskevat selkeyden vuoksi koko kauden (1 päivästä lokakuuta 30 päivään syyskuuta seuraavana vuonna) tuotantokapasiteettia. Olisi huomattava, että samankaltaista tuotetta tuotetaan marraskuusta tammikuuhun tuotantolaitoksissa, joita voidaan käyttää muiden hedelmien ja kasvisten jalostamiseen vuoden muina aikoina. Marraskuusta tammikuuhun ei kuitenkaan ole muita hedelmiä ja kasviksia saatavilla asianomaisilla alueilla (Valencia ja Murcia, Espanja).

(49) Alustava tutkimus osoitti, että arvioitu teoreettinen kokonaistuotantokapasiteetti pysyi enemmän tai vähemmän vakaana koko tutkimusajanjakson aikana ja tuotantokapasiteetti nousi ainoastaan yhden kerran. Kyseinen nousu (2 prosenttia) tapahtui kausien 1998/1999 ja 1999/2000 välisenä aikana.

(50) Kapasiteetin käyttöaste laski kausien 1998/1999 ja 1999/2000 välisenä aikana (65 prosentista 59 prosenttiin). Kyseinen lasku selittyy osittain 2 prosentin kapasiteetin kasvulla kyseisenä vuonna, mutta suurin osa siitä selittyy 7,5 prosentin tuotannon laskulla 81869 tonnista 75767 tonniin. Kapasiteetin käyttöaste laski vielä 12 prosenttiyksikköä kaudella 2000/2001 (47 prosenttiin). Se pysyi vakaana seuraavana vuonna, mutta laski sitten 34 prosenttiin (13 prosenttiyksikön lasku) nykyisellä kaudella. Kapasiteetin käyttöasteen raju lasku näyttää heijastavan tuotannon laskua saman ajanjakson aikana.

9.2.3 Yhteisön kokonaistuotanto

>TAULUKON PAIKKA>

(51) Yhteisön kokonaistuotanto laski kausien 1998/1999 ja 2001/2002 välisenä aikana 81869 tonnista 60329 tonniin. Sen jälkeen tuotanto laski vielä 28 prosenttia viime kaudella (2002/2003) alhaisimmalle tasolleen tarkastelujaksolla.

9.2.4 Työllisyys

>TAULUKON PAIKKA>

(52) Tarkasteltavana olevaan tuotteeseen liittyvä työllisyys laski kaudella 1999/2000. Sen jälkeen se parani hieman vuosina 2000/2001 ennen kuin se laski jälleen kausilla 2001/2002 ja 2002/2003. Yhteisön tuottajien ilmoittaman työllisyyden laskun lisäksi yhteisön mandariinisäilykkeiden tuotantoon liittyvä työllisyys laski viisivuotiskauden aikana, koska jotkut tarkasteltavana olevan tuotteen säilöntää harjoittavat yhteisön tuottajat lopettivat kyseisen toimintansa ennen suojatoimenpidetutkimuksen vireillepanoa. On huomattava, että työvoimasta suurin osa on kausityöntekijöitä. Tästä syystä edellä olevaa taulukkoa olisi tarkasteltava yhdessä seuraavan työtunteja koskevan taulukon kanssa.

9.2.5 Työtunnit ja tuottavuus

>TAULUKON PAIKKA>

(53) Edellä 9.2.4 kohdassa esitetyt työllisyysluvut koskevat kokopäivätyöntekijöitä. Todellinen vaikutus yhteisön työllisyyteen on kuitenkin selvemmin nähtävissä työtunneista, johon sisältyy myös kausityöntekijöiden työllisyys. Työtunnit ovat myös tarkempi perusta tuottavuuden mittaamiseksi kuin työntekijöiden määrä.

(54) Yleisesti ottaen voidaan todeta työtuntien määrän laskeneen tasaisesti ja viimeisimmällä kaudella se laski rajusti. Tuottavuus laski hieman kausien 1998/1999 ja 2001/2002 välisenä aikana 15,9 tunnista tuotettua tonnia kohti 16,8 tuntiin ja se laski vielä 17,7 tuntiin viimeisen kauden (2002/2003) aikana.

9.2.6 Kassavirta

>TAULUKON PAIKKA>

(55) Kassavirtaa voitiin tarkastella vain yhteistyössä toimineiden tarkasteltavana olevaa tuotetta valmistavien yritysten tasolla eikä pelkästään suhteessa tarkasteltavana olevaan tuotteeseen. Kyseistä muuttujaa pidettiin sen vuoksi vähemmän merkittävänä kuin muita edellä esitettyjä muuttujia ja se esitetään viimeisimpien tilivuosien (kalenterivuosi) osalta. Voidaan kuitenkin nähdä, että kassavirta pieneni huomattavasti viimeisimmän kauden aikana.

9.2.7 Sijoitetun pääoman tuotto

>TAULUKON PAIKKA>

(56) Sijoitetun pääoman tuottoa voitiin tarkastella myös vain yhteistyössä toimineiden tarkasteltavana olevaa tuotetta valmistavien yritysten tasolla eikä yksinomaan suhteessa tarkasteltavana olevaan tuotteeseen. Siksi tätä indikaattoria pidettiin vähemmän merkityksellisenä kuin muita indikaattoreita. Voidaan kuitenkin nähdä, että sijoitetun pääoman tuotto pieneni huomattavasti viimeisimmän kauden aikana.

9.2.8 Myyntimäärä

>TAULUKON PAIKKA>

(57) Yhteisön tuottajien samankaltaisen tuotteen myynti yhteisössä laski 63718 tonnista 45341 tonniin kausien 1998/1999 ja 2001/2002 välisenä aikana, mikä heijasti kulutuksen laskua ja tuonnin kasvua kyseisenä ajanjaksona. Huolimatta lisääntyneestä kulutuksesta seuraavana vuonna, myynti laski kuitenkin edelleen kausien 2000/2001 ja 2001/2002 välisenä aikana (20 prosenttia) 36156 tonniin, kun taas tuonti yli kaksinkertaistui 44804 tonniin. Tästä on nähtävissä tuonnin yhä vahvempi asema markkinoilla. Viimeisimmällä ajanjaksolla myynti on jatkanut laskua.

9.2.9 Markkinaosuus

>TAULUKON PAIKKA>

(58) Yhteisön tuottajien markkinaosuus laski 79 prosentista 69 prosenttiin kausien 1998/1999 ja 2000/2001 välisenä aikana, ja laski sitten 44 prosenttiin kaudella 2001/2002. Lasku kaudella 2001/2002 osoittaa tuonnin markkinoilletulon lisääntyneen tuona aikana huolimatta siitä, että yhteisön tuottajat laskivat hintojaan 17 prosenttia kausien 2000/2001 ja 2001/2002 välisenä aikana. Vaikka hinnat laskivat suhteellisen korkealta, se tapahtui aikana, jolloin kiinalaisten tuotteiden hinnat laskivat vastaavan tasoisesti ja myöskin korkealta.

(59) Hintojen lasku ja markkinaosuuden menetys tuonnille tapahtuivat samaan aikaan kun yhteisön tuottajien kannattavuus laski merkittävästi (kuten jäljempänä esitetään). Myöhemmin yhteisön tuottajien markkinaosuus nousi hieman 47 prosenttiin nykyisellä kaudella (2002/2003), mutta sen uskotaan johtuneen tämän tutkimuksen vireillepanon vaikutuksesta, joka vähensi tuontimääriä hieman.

9.2.10 Samankaltaisen tuotteen hinta ja hinnan alittavuus

>TAULUKON PAIKKA>

(60) Samankaltaisen tuotteen keskimääräinen hinta laski kausien 1998/1999 ja 1999/2000 välisenä aikana, mutta se nousi kaudella 2000/2001 17 prosenttia ja laski taas 827 euroon tonnilta kaudella 2001/2002 ja 790 euroon tonnilta kaudella 2002/2003.

(61) Hintaero voidaan selittää useilla tekijöillä. Siihen vaikuttavat kustannukset, jotka liittyvät raaka-aineisiin, työvoimaan, kiinteiden kustannusten jakamiskapasiteettiin tuotannon ollessa laskusuunnassa, ja hintakilpailu, joka näkyy viejien tarjoamissa hinnoissa. On merkittävää, että kaudella 2000/2001, kun huhut Kiinan sadon alhaisesta kokonaismäärästä ja vientihinnoista lisääntyivät tasaisesti, yhteisön tuottajat pystyivät mukauttamaan hintansa samansuuntaisesti. Seuraavassa taulukossa esitetään tärkeimpien kustannusosien kehityssuuntaukset:

>TAULUKON PAIKKA>

(62) Jalostettavaksi tarkoitetun tuoreen tuotteen hinta määritetään säilykevalmistajien ja viljelijöiden vuosittaisilla sopimuksilla kauden alussa. Seuraavassa esitetään vertailun vuoksi tuottajien tuoreena tuotteena myydyistä ja säilykkeiksi myydyistä mandariineista saamat hinnat (viimeksi mainitussa ei oteta huomioon johdanto-osan 9 kappaleessa tarkoitettua yhteisen maatalouspolitiikan vaikutusta):

>TAULUKON PAIKKA>

(63) Hinnan alittavuuden tason määrittelemiseksi alustavasti hintatietoja tarkasteltiin verrattavissa olevien ajanjaksojen osalta samassa kaupan portaassa ja samanlaisille asiakkaille tapahtuneen myynnin osalta. Yhteisön tuottajien veloittamien keskimääräisten noudettuna lähettäjältä -hintojen ja vientiä harjoittavien tuottajien yhteisön tuojilta laskuttamien hintojen (cif-hinnat yhteisön rajalla tulli mukaan luettuna) vertailu osoittaa, että tuontihinnat olivat 2-11 prosenttia alhaisemmat kuin kotimarkkinahinnat kaikkina viitenä tutkittuna kautena.

(64) Komissio toteaa, että tuonnin hinta oli koko tutkimusajanjakson selvästi yhteisön tuotteen hintaa alhaisempi. Taulukosta käy ilmi se, että alhaisilla hinnoilla tapahtuneen tuonnin jyrkkä kasvu kaudella 2001/2002 pakotti yhteisön tuottajat alentamaan hintojaan, mikä yhdessä yhteisön myyntimäärän laskun kanssa (huolimatta kulutuksen kasvusta) johti myyntitulojen ja kannattavuuden rajuun vähenemiseen ja yhteisön tuottajille kyseisenä vuonna aiheutuneisiin tappioihin.

9.2.11 Kannattavuus

>TAULUKON PAIKKA>

(65) Yhteisön tuottajien myynnin kannattavuus yhteisössä on vaihdellut huomattavasti viiden vuoden tarkastelujakson aikana. Kannattavuus oli alhaisimmillaan kaudella 2001/2002 ja ajanjaksolla, joka päättyi 31. maaliskuuta 2003, ja korkeimmillaan kaudella 2000/2001. Kaudella 2001/2002, jolloin tuonti oli neljä ja puolivuotiskauden aikana suurimmillaan, tuonnin keskimääräinen hinta laski 691 euroon tonnilta ja yhteisön tuotteen keskimääräinen hinta laski 827 euroon tonnilta. Tämä heijastuu ajanjaksolla 1. lokakuuta 2001-31. maaliskuuta 2003 todetussa 15,9 prosentin hinnan alittavuudessa. Kyseinen hintojen lasku yhdessä myyntimäärän laskun kanssa näyttää aiheuttaneen yhteisön tuottajien kannattavuuden vähenemisen 6,8 prosentista - 1,7 prosenttiin ja tämä suuntaus jatkunut pahempana johtaen tappioihin (- 4 prosenttia) nykyisellä kaudella.

(66) Viitehinnan alittavuudesta ilmenee, kuinka paljon tuontituotteen hinta on alempi siihen hintatasoon nähden, jonka yhteisön tuottajien voidaan odottaa saavuttavan tilanteessa, jossa vahinkoa ei aiheudu. Viitehinnan alittavuus laskettiin alustavasti yhteisön tuotteen painotetun keskimääräisen vahinkoa aiheuttamattoman tonnihinnan perusteella. Tämä hinta laskettiin alustavasti kunkin yhteisön tuotteen tuotantokustannuksista, joihin lisättiin 6,83 prosentin voittomarginaali. Tätä voittomarginaalia pidettiin kohtuullisena, koska se viittaa yhteisön tuottajien voittoon tavanomaisessa kaupankäynnissä, johon tuonnin äkillinen, voimakas lisääntyminen ei ole vaikuttanut. Vahinkoa aiheuttamatonta hintaa verrattiin tarkasteltavana olevan tuontituotteen keskimääräiseen tonnihintaan lokakuun 2001 ja maaliskuun 2003 välisenä ajanjaksona. Näiden kahden hinnan erotus ilmaistiin prosentteina tuontituotteen cif-hinnasta yhteisön rajalla, ja tuloksena oli viitehinnan alittavuus noin 22 prosentilla.

9.2.12 Varastot

>TAULUKON PAIKKA>

(67) Varastojen taso laski kausien 1998/1999 ja 2000/2001 välisenä aikana, mutta nousi sitten huomattavasti kaudella 2001/2002 ja pysyi korkeana kaudella 2002/2003. Varastojen kasvu kausien 2000/2001 ja 2001/2002 välisenä aikana tapahtui samanaikaisesti kun yhteisön tuottajien myynnin määrä yhteisössä laski 20 prosenttia, ja se näyttää johtuneen pääasiassa kyseisestä myyntimäärän laskusta. Johdonmukaisuuden vuoksi 30. syyskuuta 2003 päättyneen ajanjakson luku on laskettu kyseisen kauden toisen puoliskon odotetun myynnin perusteella. On todennäköistä, että varastot ovat suuret ajanjakson lopulla (30. syyskuuta 2003), ja ne edustavat 38 prosenttia tuotannosta (27 prosenttia aiemmalla kaudella).

9.2.13 Päätelmät

(68) Tiedoista ilmenee, että vaikka tuotantokapasiteetti nousi hieman, kehitys on ollut kielteistä kapasiteetin käyttöasteen, tuotannon, työllisyyden, tuottavuuden, kassavirran ja sijoitetun pääoman tuoton osalta. Ottaen huomioon sen, että kulutus laski kahden vuoden ajan, nousi sen jälkeen lähelle aikaisempaa tasoaan ja laski jälleen, tiedot osoittavat yleensä ottaen kielteistä kehitystä myynnin, markkinaosuuden, hintojen ja kannattavuuden osalta sekä varastojen kasvua viimeisimpinä ajanjaksoina.

(69) Komissio toteaa erityisesti, että kaudella 2001/2002, jolloin tuonti oli suurimmillaan (44804 tonnia) viisivuotiskaudella, yhteisön tuottajien myynti yhteisössä oli alhainen (36156 tonnia) ja niiden kannattavuuden taso laski 1,7 prosenttiin. Samaan aikaan kulutus kasvoi. Tätä taustaa vasten tuonnin olisi voinut odottaa lisääntyvän kulutuksen mukaisesti ja hintojen vakautuvan, mutta tuonti yli kaksinkertaistui ja sekä tuodun tuotteen että yhteisön tuottajien tuottaman tuotteen hinnat laskivat.

(70) Nämä kaikki tekijät yhdessä näyttävät heijastuvan yhteisön tuottajien taloudellisissa indikaattoreissa. Yhteisön tuottajat ovat menettäneet markkinaosuuksia, jotka supistuivat viisivuotiskaudella pienimmilleen kaudella 2001/2002. Niiden kapasiteetin käyttöaste laski jyrkästi 31. maaliskuuta 2003 päättyneellä ajanjaksolla, sillä yhteisön tuottajat vähensivät tuotantoa ilmeisesti pienentääkseen varastoja, jotka olivat korkeita kauden 2001/2002 lopulla ja kaudella 2002/2003. Kannattavuus ja työllisyys laskivat myös sekä kaudella 2001/2002 ja kaudella 2002/2003. Yhteisön myyntimäärän ja hintojen laskun kokonaisvaikutus näyttää olevan yhteisön tuottajien myyntitulojen vähentyminen 29 prosentilla 41,9 miljoonasta eurosta kaudella 2000/2001 29,9 miljoonaan euroon kaudella 2001/2002. Samaan aikaan yhteisön tuottajien kannattavuus laski 6,8 prosentista - 1,7 prosenttiin. Yhteisön tuottajille on sen jälkeen aiheutunut tappioita (- 4,0 prosenttia) ajanjaksolla, joka päättyi 31. maaliskuuta 2003.

(71) Kaikki nämä tekijät huomioon ottaen komissio on tehnyt alustavan päätelmän, jonka mukaan yhteisön tuottajille on koitunut vakavaa vahinkoa.

10. SYY-YHTEYS

(72) Jotta voidaan tutkia, onko tuonnin lisääntymisen ja vakavan vahingon välillä syy-yhteyttä, ja varmistaa, että muiden tekijöiden aiheuttamaa vahinkoa ei panna tuonnin lisääntymisen tiliin, komissio on menetellyt seuraavasti:

- vahingollisina pidettyjen tekijöiden vahingolliset vaikutukset on eroteltu toisistaan,

- nämä vahingolliset vaikutukset on jaettu niiden taustalla oleville vahinkoa aiheuttaville tekijöille, ja

- sen jälkeen kun vahinko oli jaettu kaikille todetuille vahinkoa aiheuttaville tekijöille, komissio määritti, onko tuonnin lisääntyminen vakavan vahingon aito ja merkittävä syy.

10.1 Vahinkoa aiheuttavien tekijöiden tarkastelu

10.1.1 Tuonnin lisääntymisen vaikutus

(73) Mandariinisäilykkeiden markkinat ovat avoimet hankintalähteiden ja asiakkaiden suhteen. Koska mandariinisäilykkeet ovat pohjimmiltaan hyödyketuotteita, tarkasteltavana oleva tuote ja samankaltainen tuote kilpailevat pääasiassa hinnalla.

(74) Kaudesta 2000/2001 kauteen 2001/2002 tuonnin markkinaosuus kasvoi 31 prosentista 56 prosenttiin yhteisön tuottajien markkinaosuuden pienentyessä 69 prosentista 44 prosenttiin. Saman ajanjakson aikana tuonti lisääntyi 34 prosentista 74 prosenttiin yhteisön tuotannosta. Näin ollen näyttää siltä, että tuonti on lisääntynyt myös suhteessa tuotantoon yhteisön tuottajien kustannuksella.

>TAULUKON PAIKKA>

(75) Kausien 2000/2001 ja 2001/2002 välisenä aikana tuontituotteen keskimääräinen yksikköhinta yhteisön markkinoilla laski 792 eurosta 691 euroon tonnilta. Yhteisön tuotteen keskimääräinen yksikköhinta laski 925 eurosta 827 euroon tonnilta. Samankaltaisen tuotteen keskimääräisen yksikköhinnan laskun vaikutus yhteisön tuottajien myyntituloihin yhteisössä olisi jo pelkästään merkinnyt 11 prosentin (4,4 miljoonan euron) vähennystä kaudella 2001/2002. Kun otetaan huomioon, että myynnin määrä väheni samaan aikaan, myyntitulot pienenivät yhteisössä tosiasiallisesti 12 miljoonaa euroa. Myyntitulojen väheneminen (yhdessä lisääntyneiden kustannusten kanssa) laski kannattavuutta merkittävästi ja yhteisön tuottajille aiheutui 1,7 prosentin tappiot kaudella 2001/2002.

(76) Edellä mainituista syistä komissio päättelee alustavasti, että hinnaltaan alhaisen tuonnin lisääntyminen korreloi yhteisön tuottajille aiheutuneen vakavan vahingon kanssa ja että tuonnin lisääntymisellä on ollut vahingollisia vaikutuksia, jotka ovat näkyneet erityisesti hintapaineina ja yhteisön tuottajien yhteisössä myymien määrien pienenemisenä.

10.1.2 Kulutuskehityksen vaikutukset

(77) Komissio on suorittanut alustavan tutkimuksen kausien 1998/1999 ja 2000/2001 välisenä aikana tapahtuneen kulutuksen vähenemisen vahingollisista vaikutuksista. Kulutuksen vähenemistä on tarkasteltava osana viiden vuoden tutkimusajanjakson yleistä suuntausta. Kulutus väheni 80065 tonnista kaudella 1998/1999 74056 tonniin kaudella 1999/2000 ja 65676 tonniin kaudella 2000/2001, mutta sen jälkeen se lisääntyi 15284 tonnilla 80960 tonniin kaudella 2001/2002 ennen kuin se laski jälleen 71564 tonniin nykyisellä kaudella (2002/2003). Kulutuksen lasku kaudesta 1998/1999 kauteen 2000/2001 johtui yhteisön tuottajien myynnin laskusta EU:n markkinoilla, koska jotkut tuottajat olivat vähentäneet tuotantoaan tai lopettaneet sen. Tällä oli välitön vaikutus kulutuksen tasoon, sillä toimitukset markkinoille tulivat ainoastaan kahdesta päälähteestä eli Espanjasta ja Kiinasta.

(78) Komissio huomauttaa, että vaikka kulutus väheni mahdollisesti alhaisimmalle tasolleen neljän ja puolen vuoden aikana kaudella 2000/2001, yhteisön tuottajien kannattavuus oli tuolloin korkeimmillaan (6,8 prosenttia). Toisaalta kulutus lisääntyi kaudella 2001/2002 80960 tonniin (suurin määrä ajanjakson aikana), mutta yhteisön tuottajien kannattavuus laski samanaikaisesti 1,7 prosenttiin. Sen vuoksi kulutuksen, yhteisön tuottajien kannattavuuden ja yleisen taloudellisen tilanteen välillä ei ole selvää korrelaatiota.

(79) Tarkasteltaessa kulutuksen vaikutusta yhteisön tuottajien kannattavuuteen on otettava huomioon kaikkien markkinaosapuolten reaktiot kulutuskehitykseen. Tämän osalta todettiin, että yhteisön tuottajat joutuivat vähentämään myyntiään noin 9185 tonnilla kaudella 2001/2002 verrattuna kauteen 2000/2001 mutta tuonti kehittyi voimakkaasti päinvastaiseen suuntaan (+ 24469 tonnia).

(80) Mitä tulee hintavaikutuksiin, säilykkeiden, joiden varastointi-ikä on pitkä, kulutuksessa esiintyvät vaihtelut eivät yleensä johda merkittäviin hintavaikutuksiin, jos tuotanto on mukautettu markkinoiden tarpeisiin. Tässä suhteessa yhteisön tuottajat näyttävät toimineen vähentämällä sekä tuotantoa että myyntiä kulutuksen vähenemiseen vastaamiseksi.

(81) Ottaen huomioon sen, että voittoja on mahdollista saada tilanteessa, jossa kulutus laskee, kuten johdanto-osan 78 kappaleessa on selitetty, on perusteltua päätellä, että ilman hinnaltaan alhaisen tuonnin voimakasta lisääntymistä kulutuksen väheneminen ei olisi johtanut voittojen tuntuvaan pienenemiseen.

(82) Kulutus oli kaudella 2001/2002 korkeimmalla tasollaan kauden 1998/1999 jälkeen ja suunnilleen samalla tasolla kuin tuolloin. Yhteisön tuottajien myynti väheni kuitenkin kaudella 2001/2002 kauteen 1998/1999 verrattuna 29438 tonnilla eli 43 prosenttia. Samaan aikaan kaudella 2001/2002 tuonti lisääntyi 28457 tonnilla kauteen 1998/1999 verrattuna. Tuonti sen vuoksi lisääntyi huomattavasti siitä huolimatta, että kulutus oli ainoastaan hieman suurempaa.

>TAULUKON PAIKKA>

(83) Edellä olevasta taulukosta käy ilmi, että jos yhteisön tuottajien markkinaosuus olisi pysynyt kauden 1998/1999 tasolla, tuottajien myyntimäärä olisi ollut suurempi. Tämä osoittaa sen, että yhteisön tuottajiin ei vaikuttanut kulutuksen kehitys vaan markkinaosuuden menetys tuonnille.

(84) Edellä esitettyjen syiden vuoksi päätellään, että kulutuksen kehitys ei aiheuttanut mitään havaituista vahingoista.

10.1.3 Vientikyvyn muutosten vaikutukset

(85) Komissio tutki myös viennin vähentymisen vaikutukset.

>TAULUKON PAIKKA>

(86) Kausien 1998/1999 ja 2000/2001 välisenä aikana yhteisön tuottajien harjoittaman mandariinisäilykkeiden viennin määrä laski 21316 tonnista 14544 tonniin, koska yhteisön tuottajat menettivät markkinaosuuttaan alhaiseen hintaan Kiinasta tulevalle kilpailulle (mikä johtui erityisesti siitä, että Yhdysvaltain tuojat ennakoivat Yhdysvaltain vastatoimenpiteiden käyttöönottoa hormonikiistassa, kuten johdanto-osan 33 kappaleessa esitettiin). Kausien 2000/2001 ja 2001/2002 välisenä aikana vienti kasvoi 18099 tonniin ja kaudella 2002/2003 19078 tonniin. Viiden vuoden ajanjakson aikana vienti väheni noin 2300 tonnilla, mutta pääasiallisin vähennys tapahtui kausien 1999/2000 ja 2000/2001 välisenä aikana (tuolloin yhteisön tuottajien kannattavuus oli korkeimmillaan). Kaudesta 2000/2001 lähtien vienti on tosiasiassa kasvanut. Erityisesti viimeisimpänä ajanjaksona kausien 2000/2001 ja 2002/2003 välisenä aikana vienti kasvoi, johtuen suurelta osin siitä, että hormonikiista sovittiin ilman, että Yhdysvallat otti käyttöön vastatoimenpiteitä yhteisöstä peräisin olevien tarkasteltavina olevien tuotteiden viennissä. Kyseinen viennin kasvu ei ole vaikuttanut yhteisön tuottajille aiheutuneeseen vahinkoon.

Olisi myös huomattava, että kannattavuuden määrittämisessä 9.2.11 kohdassa otettiin huomioon ainoastaan yhteisön myynti.

(87) Edellä esitettyjen syiden vuoksi päätellään, että vaikka viennin vähenemisen ja todettujen vahingollisten vaikutusten välillä voi olla tietty yhteys neljä ja puolivuotiskauden alkupuolella, kauden loppupuolella ei kyseistä yhteyttä ole.

10.1.4 Liikakapasiteetin vaikutus

(88) Komissio on lisäksi tutkinut, onko vakava vahinko aiheutunut yhteisön tuottajien liikakapasiteetista. Arvioidussa teoreettisessa tuotantokapasiteetissa tapahtui tutkimusajanjakson aikana ainoastaan yksi pieni muutos, kun tuotantokapasiteetti kasvoi kaudella 1999/2000 2 prosentilla 129260 tonniin.

>TAULUKON PAIKKA>

(89) Edellä esitetystä taulukosta käy ilmi, että jos yhteisön tuotannonalan tuotannon määrä olisi pysynyt kauden 1998/1999 tasolla, sen käyttöaste olisi myös ollut korkea. Koska todellinen tuotanto ja käyttöaste olivat kuitenkin paljon alhaisempia kuin simuloinnit, on selvää, että vakavan vahingon on aiheuttanut tuotannon lasku eikä kapasiteetin vähäinen kasvu.

(90) Kyseinen kapasiteetin kasvu edisti kapasiteetin käyttöasteen laskua kaudella 1999/2000 ja sitä seuraavina vuosina, koska ennakoitua tarvetta lisäkapasiteettiin ei ilmaantunut. Ottaen huomioon kapasiteetin erittäin vähäisen kasvun ja sen, että ilman sitä kapasiteetin käyttöaste ei kuitenkaan olisi ollut huomattavasti erilainen, komissio päättelee, että kapasiteetin erittäin vähäinen kasvu ei aiheuttanut tuotannonalalle vakavaa vahinkoa.

10.1.5 Tarjonnan puutteen vaikutus

(91) Jotkut viejät väittivät, että yhteisön tuottajien tuotannon lasku johtui raaka-aineiden (eli tuoreiden pienten sitrushedelmien) tarjonnan puutteesta EU:n markkinoilla. Tuoreiden pienten sitrushedelmien EU-markkinoita koskevan alustavan tutkimuksensa perusteella komissio päättelee kuitenkin alustavasti, että tarjonta oli riittävää jalostusteollisuuden kysyntään vastaamiseksi.

(92) Taulukossa A esitetään todellinen tuoreiden pienten sitrushedelmien (klementiinien, mandariinien ja satsumien) tuotanto vuosina 1998/2002, ja taulukossa B esitetään ennustettu tuotanto sekä markkinoilta vetämiset kaudesta 1998/1999 kauteen 2002/2003.

Taulukko A

>TAULUKON PAIKKA>

Taulukko B

>TAULUKON PAIKKA>

10.1.6 Tuoreiden pienten sitrushedelmien kysyntä jalostusteollisuudessa

(93) Taulukossa C esitetään jalostusteollisuuden mandariinisäilykkeiden tuotannossa käyttämät klementiinien ja satsumien määrät kaudesta 1998/1999 kauteen 2002/2003.

Taulukko C

>TAULUKON PAIKKA>

(94) Kuten taulukoista A ja C käy ilmi, tuoreiden pienten sitrushedelmien tarjonta EU:n markkinoilla näyttää olevan paljon suurempaa kuin kysyntä jalostusteollisuudessa. Kunkin tutkittavana olevan vuoden osalta, josta on käytettävissä tilastotietoja, tarjonta näyttää todellakin olevan kysyntää suurempaa sekä tuoreen tuotteen että jalostukseen käytettäväksi tarkoitetun raaka-aineen osalta, ja ainakin 1,8 prosenttia tuoreiden pienten sitrushedelmien tuotannosta on vedetty markkinoilta.

(95) Jalostusteollisuus kilpailee kuitenkin muiden tuoreiden satsumien ja klementiinien ostajien kanssa ja sen on maksettava markkinahinta. Sen maksukykyä näyttää vaikeuttavan samankaltaisen tuotteen hintojen lasku, joka johtuu tarkasteltavana olevan tuotteen alhaiseen hintaan tapahtuneen tuonnin kasvusta viime vuosina. Tällä on kaksi suoraa seurausta. Ensinnäkin yhteisön tuottajat eivät enää pysty samalla tavoin ostamaan raaka-aineita (tuoreita satsumia ja klementiinejä) hinnalla, joka mahdollistaa niiden kohtuullisen kannattavuustason. Toiseksi, koska pääasiassa säilykkeiden raaka-aineena käytettävien satsumien hinta, jonka niiden viljelijät saavat yhteisön tuottajilta, on alhainen, viljelijät pyrkivät siirtämään tuotantoaan satsumista klementiineihin lisätäkseen tuotantonsa kannattavuutta. Kyseinen prosessi ei kuitenkaan vielä näytä olevan tarpeeksi pitkällä, jotta sillä olisi tuntuvaa vaikutusta yhteisön tuottajien saatavilla olevaan tarjontaan.

(96) Olisi huomattava, että kauden 2001/2002 lopulla eli aikana, jolloin tuonti kasvoi 44804 tonniin ja yhteisön tuottajien myynti EU:n markkinoilla laski 36156 tonniin, yhteisön tuottajien varastot kasvoivat 9636 tonnilla 16387 tonniin. Tämä näyttää osoittavan, että yhteisön tuottajien myynnin lasku ei johtunut niiden kykenemättömyydestä toimittaa tavaroita.

(97) Sen vuoksi komissio määrittelee alustavasti, että tarjonnan puute ei vaikuttanut yhteisön tuottajille aiheutuneeseen vahinkoon.

10.1.7 Muut tekijät

(98) Komission yksiköt eivät todenneet eivätkä asianomaiset osapuolet esittäneet alustavassa tutkimuksessa muita syy-yhteyteen liittyviä tekijöitä.

10.2 Vahingollisten vaikutusten jakaminen

(99) Yhteisön tuottajille aiheutunut vakava vahinko muodostui lähinnä vähentyneistä myyntimääristä, alentuneista yksikköhinnoista, huonontuneesta kannattavuudesta ja taloudellisista tappioista. Komissio ei tunnistanut muita tekijöitä, jotka olisivat vaikuttaneet tuonnin kasvun lisäksi vahingon syntymiseen.

(100) Varmistuttuaan siitä, että muiden tekijöiden vaikutuksia ei liitetä tuonnin lisääntymiseen, komissio totesi, että yhteisön tuottajien myyntimäärien, myyntihintojen ja kannattavuuden vähenemisen sekä tuonnin lisääntymisen välillä oli aito ja huomattava syy-yhteys. Tuonti kasvoi huomattavasti nopeammin kuin kulutus kausien 2000/2001 ja 2001/2002 välisenä aikana, ja se kasvoi myös kulutuksen vähentyessä kaudesta 1998/1999 kauteen 2000/2001.

10.3 Päätelmät

(101) Pääteltyään, että muut tiedossa olevat tekijät eivät aiheuttaneet vahingollisia vaikutuksia, komissio esittää alustavana päätelmänään, että tuonnin lisääntymisen ja yhteisön tuottajille aiheutuneen vakavan vahingon välillä on aito ja huomattava yhteys.

11. KRIITTINEN TILANNE

(102) Komissio on päätellyt alustavasti, että kyseessä ovat kriittiset olosuhteet, joissa viivytykset aiheuttavat yhteisön tuottajille vaikeasti korjattavaa vahinkoa. Kuten edellä on mainittu komissio päätteli alustavasti, että yhteisön tuottajille aiheutuu vakavaa vahinkoa. Erityisesti niiden tuotanto, myyntimäärät, yksikköhinnat ja kannattavuus ovat laskeneet tarkasteltavana olevan tuotteen lisääntyneen tuonnin johdosta.

(103) Kun kyse on samankaltaisista tai suoraan kilpailevista tuotteista, tuotanto supistui 28 prosenttia kaudella 2000/2001 ja kaudella 2002/2003. Yhteisön myynti on vähentynyt 26 prosenttia samana ajanjaksona(5), ja yhteisön tuottajien markkinaosuus on myös supistunut. Kannattavuus heikentyi voimakkaasti kyseisenä ajanjaksona, ja useissa tapauksissa myynti on ollut tappiollista.

(104) Käytössä olevista yhteisön tuottajien toimintaan kauden 2002/2003 kolmannen neljänneksen aikana liittyvistä tiedoista ilmenee, että tuotanto, myynti ja kannattavuus jatkavat heikkenemistään. Yhteisön tuottajat ovat jo selvästi heikossa asemassa. Tuonnin kasvu on johtanut ylitarjontaan yhteisön markkinoilla, myyntimäärien ja hintojen laskuun, tappioihin ja vakavaan vahinkoon. Tämän tilanteen tekee pahemmaksi se, että kulutus näyttää viimeisimmällä kaudella laskeneen verrattuna kauteen 2001/2002.

(105) Sen vuoksi voidaan ennakoida, että ilman tuontirajoitusten soveltamista EU:n markkinoilla tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti yhteisön markkinoille jatkuu suuressa määrin ja yhteisön tuottajille koituu sen seurauksena tappioita ja ne joutuvat tekemään konkurssin. Tämä prosessi on jo alkanut. Kaksi aiemmin mandariinisäilykkeitä tuottanutta espanjalaista yritystä teki konkurssin huhtikuussa 2002 ja on erittäin todennäköistä, että toiset yritykset joutuvat samaan tilanteeseen.

(106) Tämän seurauksena on vaikea välttää tuotantolaitosten väliaikaista tai lopullista sulkemista. Tuotantolaitosten sulkeminen vaikuttaa todennäköisesti paitsi samankaltaisten tuotteiden tuotantoon myös samoissa laitoksissa valmistettujen muiden tuotteiden tuotantoon. Yhteiskunnallinen vaikutus asianomaisilla alueilla (pääasiassa Valencia ja Murcia) olisi huomattava. Kielteinen vaikutus ulottuisi myös sellaisiin toimintoihin, jotka ovat riippuvaisia toimenpiteen vaikutuksen kohteena olevista yhteisön tuottajista.

(107) EU:n markkinoille suuntautuvan suuren tuontimäärän ja kyseisen tuonnin jatkumisen erittäin kielteisten vaikutusten vuoksi yhteisön tuottajien on toteutettava välittömiä toimenpiteitä myyntitulojen lisäämiseksi ja ennakoitujen tappioiden ehkäisemiseksi, mukaan lukien tuotantolaitosten sulkeminen ja työntekijöiden lomauttaminen. Yhteisön tuottajille kyseisten toimien toteuttamisesta aiheutuvaa vahinkoa olisi vaikea korjata. Jotta kyseisiltä toimilta voitaisiin välttyä, väliaikaisia suojatoimenpiteitä olisi toteutettava.

(108) Kiinan maatalousministeriön raporteista käy selväksi, että tällä hetkellä on meneillään laajamittainen ohjelma tuoreiden hedelmien tuotantoon käytettävän maan tuottavuuden parantamiseksi. Tämä odotetaan saavutettavan käyttäen parannettua teknologiaa ja korvaamalla vähän hedelmiä tuottavat huonolaatuiset puut paremmilla lajeilla. Lisäksi tuottavuudessa odotetaan saavutettavan lisäparannuksia, sillä aiemmin istutetut puut eivät vielä ole täysi-ikäisiä.

11.1 Päätelmät

(109) Ottaen huomioon yhteisön tuottajien huonon taloudellisen tilanteen ja kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien jatkuvan ja lisääntyvän uhan komissio katsoo, että kyseessä on kriittinen tilanne, jossa viivytykset väliaikaisten tuojatoimenpiteiden toteuttamisessa aiheuttaisivat vahinkoa, jota olisi vaikea korjata. Kahden tuottajan konkurssi osoittaa, että kyseessä on kriittinen tilanne. Sen vuoksi komissio esittääkin päätelmänään, että väliaikaiset suojatoimenpiteet olisi toteutettava viipymättä.

12. YHTEISÖN ETU

12.1 Alustavat huomautukset

(110) Suojatoimenpiteiden tarkoituksena on korjata ennakoimattomista kehityssuuntauksista aiheutunut vakava vahinko ja estää, ettei tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajille yhteisössä aiheudu lisää vakavaa vahinkoa. Ennakoimattomien tapahtumien, tuonnin lisääntymisen, vakavan vahingon, syy-yhteyden ja kriittisten olosuhteiden lisäksi komissio on tutkinut sitä, onko olemassa pakottavia syitä, joiden perusteella voitaisiin päätellä, että väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönotto ei olisi yhteisön edun mukaista. Tätä tarkoitusta varten mahdollisten väliaikaisten toimenpiteiden vaikutus kaikkiin menettelyissä mukana oleviin osapuoliin sekä väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton tai käyttöön ottamatta jättämisen todennäköiset seuraukset otettiin huomioon käytettävissä olevan näytön perusteella.

12.2 Yhteisön tuottajien etu

(111) Yhteisön tuottajat ovat tehneet erittäin paljon investointeja ja niillä on maailman teknisesti kehittyneimmät ja automatisoiduimmat tuotantojärjestelmät. Ne ovat elinkelpoisia ja kilpailukykyisiä tavanomaisissa markkinaolosuhteissa. Tutkitun ajanjakson aikana yhteisön tuottajien tuotanto ja myynti laskivat merkittävästi ja sen seurauksena ne eivät nykyään pysty toimimaan kannattavasti. Yhteisön tuottajien tilanne olisi selvästi vaarassa, jos alhaiseen hintaan tapahtuvaa tuonnin jatkumista nykyisessä suuressa määrässä ei estettäisi ottamalla käyttöön väliaikaiset suojatoimenpiteet. Tuonnin jatkuminen nykytasolla voi johtaa siihen, että monet niistä lopettavat mandariinisäilykkeiden tuotannon tai toimintansa kokonaisuudessaan.

12.3 Yhteisön tuoreiden pienten sitrushedelmien tuottajien etu

(112) Yhteisön tuottajille raaka-ainetta toimittavien tuoreiden hedelmien tuottajien etuna on niiden tuotteen voimakas ja ennakoitavissa oleva kysyntä hinnalla, jolla ne pystyvät saamaan kohtuullisen voiton. Näiden edellytysten puuttuessa monet tuoreiden hedelmien tuottajat eivät voi jatkaa alalla keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Näyttää siltä, että tarkasteltavana olevan tuotteen alhaiseen hintaan tapahtuvan määrältään suuren tuonnin yhtenä vaikutuksena on raaka-aineen (tuoreiden sitrushedelmien, erityisesti satsumien) hinnan ajaminen alaspäin EU:n markkinoilla. Sen vuoksi tuoreiden hedelmien tuottajien etuna on, että otetaan käyttöön toimenpiteet tarkasteltavana olevan tuotteen alhaiseen hintaan tapahtuvan EU:hun suuntautuvan tuonnin määrän vähentämiseksi.

12.4 Yhteisön tuojien ja käyttäjien etu

(113) Sen arvioimiseksi, miten toimenpiteiden toteuttaminen tai toteuttamatta jättäminen vaikuttaisi tuojiin ja käyttäjiin, komissio lähetti kyselylomakkeen tarkasteltavana olevan tuotteen tiedossa oleville tuojille ja käyttäjille yhteisön markkinoilla. Tuojilta saatiin yhdeksän vastausta, mutta yhtään vastausta ei saatu muilta kuin tuojiin liittyviltä käyttäjiltä. Paikalla tehdyt tutkimukset tapahtuivat neljän tarkasteltavana olevan tuotteen tuojan tiloissa.

(114) Tuojat väittivät, että oli parempi säilyttää useita eri hankintalähteitä, ja että jos toimenpiteet otetaan käyttöön, ne eivät saisi olla vähimmäishintajärjestelmän tai kiintiöjärjestelmän muodossa "ensimmäiseksi tullutta palvellaan ensiksi" -periaatteella, sillä se hajottaisi markkinoita lisää. "Ensimmäiseksi tullutta palvellaan ensiksi" -periaate edistäisi tuontia erityisesti vuoden alussa, kunnes kiintiö olisi käytetty loppuun, jolloin kysyntä suuntautuisi tarjontaan kotimarkkinoilla. Lisäksi ne korostivat, että Euroopan tärkeimpien markkinoiden kauppiaiden ja kuluttajien saatavilla on oltava jatkuvasti hyvälaatuisia tuotteita alhaiseen hintaan.

(115) Tässä suhteessa olisi huomattava, että ehdotetut väliaikaiset toimenpiteet koostuvat tariffikiintiöstä, joka heijastaa perinteistä suurempaa tuonnin määrää. Näin ollen katsotaan, että käyttäjille ja tuojille mahdollisesti aiheutuvat kielteiset vaikutukset eivät ole suurempia kuin yhteisön tuottajille ehdotetuista väliaikaisista toimenpiteistä odotettavissa olevat hyödyt ja että käyttöön otettavat toimenpiteet ovat niin vähäisiä kuin mitä tarvitaan sen estämiseksi, että yhteisön tuotannonalan tilanne heikkenisi entisestään.

12.5 Yhteisön kuluttajien etu

(116) Koska tarkasteltavana oleva tuote on kulutustavara, komissio ilmoitti eri kuluttajajärjestöille tutkimuksen vireillepanosta. Kuluttajajärjestöiltä ei saatu vastauksia, joten kuluttajiin kohdistuvan vaikutuksen katsotaan olevan vähäinen.

13. YLEISET HUOMIOT

(117) Tarkasteltavana oleva tuote kuuluu hedelmä- ja vihannesjalostealan yhteisestä markkinajärjestelystä 28 päivänä lokakuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/96(6), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2699/2000(7), 22 artiklan mukaisesti mainitun asetuksen 1 artiklan 2 kohdassa lueteltujen tuotteiden luetteloon. Lisääntyneen tuonnin vuoksi (kuten johdanto-osan 38-110 kappaleessa on esitetty) tarkasteltavana olevan tuotteen markkinat yhteisössä ovat häiriintyneet vakavasti siten, että perustamissopimuksen 33 artiklan tavoitteiden saavuttaminen vaarantuu (kuten johdanto-osan 45 ja seuraavissa kappaleissa on esitetty). Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 2201/96 22 artiklan mukaiset edellytykset, jos niitä sovelletaan, täyttyvät.

14. LOPULLISET HUOMIOT

(118) Tutkimuksen päätelmien alustava analyysi vahvistaa kriittisen tilanteen olemassaolo ja väliaikaisten suojatoimenpiteiden tarpeen yhteisön tuottajille aiheutuvan vaikeasti korjattavan lisävahingon ehkäisemiseksi.

14.1 Väliaikaisten suojatoimenpiteiden muoto ja taso

(119) Yhteisön markkinoiden pitämiseksi avoimina ja sen varmistamiseksi, että tarjonta tyydyttää kysynnän, on syytä vahvistaa tariffikiintiöjärjestelmä, jossa kiintiöt ylittävältä osalta kannetaan lisätulli siten, että yhteisöön voidaan edelleen tuoda kyseiset kiintiöt ylittäviä määriä maksamalla lisätulli. Kyseinen lisätulli olisi vahvistettava tasolle, jolla yhteisön tuottajat saisivat riittävän hyödyn, ja se on määritetty sen tavoitehinnan perusteella, joka mahdollistaisi yhteisön tuottajien saavuttaa 6,8 prosentin voiton liikevaihdosta vähennettynä cif yhteisön rajalla tullattuna -tuontihintaan mukautetulla kauden 2001/2002 ja 2002/2003 välisen ajanjakson keskimääräisellä tuontihinnalla samassa kaupan portaassa. Tämä voiton taso perustuu kaudesta 1998/1999 kauteen 2001/2002 saavutettuja tosiasiallisia voittoja koskevaan arvioon. Hinnan alittavuuden tasoksi laskettiin 22 prosenttia. Kiinteän tullin olisi sen vuoksi oltava 155 euroa tonnilta.

(120) Yhteisön markkinoille pääsyn säilyttämiseksi tariffikiintiöiden olisi perustuttava viimeisimmän kauden tuonnin määrään. Kolme viimeisintä kautta, joista tuontitilastoja on käytettävissä, ovat vuodet kaudesta 1999/2000 kauteen 2001/2002. Tariffikiintiön olisi sen vuoksi perustuttava kyseisinä vuosina tapahtuneen tuonnin määrän keskiarvoon (27570 tonnia). Katsotaan, että tämän määrän turvin yhteisön tuottajat voisivat mukautua ja välttää tilanteensa heikentymisen entisestään. Ottaen kuitenkin huomioon jäljempänä esitetyn väliaikaisten toimenpiteiden keston (154 päivää) ja sen, että lukuun ei oteta kehitysmaita, joiden vienti yhteisön markkinoille ei ylitä 3:a prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnista EU:hun, tariffikiintiöiden kokonaismäärä olisi vahvistettava 11632 tonniin.

(121) Perinteisten kauppavirtojen säilyttämiseksi ja sen varmistamiseksi, että yhteisön markkinat säilyvät avoimina uusille toimittajille, tariffikiintiöiden määrä olisi jaettava niiden maiden kesken, joille on huomattavaa etua tarkasteltavana olevan tuotteen toimittamisesta yhteisön markkinoille. Osa kiintiöistä olisi varattava niille maille, joille ei siitä tällä hetkellä ole huomattavaa etua. Kuultuaan Kiinaa, joka on ainoa maa, jolle on huomattavaa etua kyseisten tuotteiden toimittamisesta, komissio katsoo, että olisi asianmukaista myöntää Kiinalle erityinen tariffikiintiö, joka vastaa kyseisen maan kolmen vuoden ajanjakson (kaudesta 1999/2000 kauteen 2001/2002) aikana toimittamien tuotteiden kokonaismäärää. Suurin osa mainitun ajanjakson tuonnista oli peräisin Kiinasta ja sen vuoksi Kiinaan olisi sovellettava maakohtaista tariffikiintiötä ja kaikkiin muihin maihin yhtä kiintiötä.

(122) Esitetyn perusteella Kiinalle myönnettävän kiintiön määrä olisi 11389 tonnia 154 päivän ajan ja kaikille muille maille kyseiseksi ajaksi myönnettävän kiintiön määrä olisi 243 tonnia. Jos tämä toteutuu, kaikille muille maille myönnettävän kiintiön katsotaan olevan liian pieni kilpailun ja uusien yrittäjien markkinoille pääsyn mahdollistamiseksi. On suotavaa, että myös muilla mailla kuin Kiinalla olisi mahdollisuus viedä tarkasteltavana olevaa tuotetta yhteisöön. Kaikille muille maille myönnettävää kiintiötä olisi sen vuoksi lisättävä 3 prosenttiin yhteisön kulutuksesta eli 906 tonniin 154 päivän ajan, jolloin tariffikiintiöiden kokonaismäärä 154 päivän ajan olisi 12295 tonnia.

(123) Yhteisön lainsäädännön ja yhteisön kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti väliaikaisia suojatoimenpiteitä ei saisi soveltaa kehitysmaasta peräisin olevaan tuotteeseen, mikäli sen osuus asianomaisen tuotteen yhteisöön suuntautuvasta tuonnista on enintään 3 prosenttia.

(124) Komission väliaikaisen määrittelyn perusteella Kiina on ainoa kehitysmaa, joka ei täytä edellä mainitun poikkeuksen myöntämistä koskevia edellytyksiä. Sen vuoksi olisi eriteltävä ne kehitysmaat, joihin väliaikaisia toimenpiteitä ei sovelleta, ja kyseisten maiden luettelo on liitteessä.

14.2 Tariffikiintiöiden hallinnointi

(125) Tietyt tuojat ja niiden järjestöt pyysivät, että otettaisiin käyttöön järjestelmä, jolla perinteisille tuojille, jotka tuovat asianomaista tuotetta perinteisesti Kiinasta, taattaisiin niiden perinteiseen Kiinasta tapahtuvan tuonnin tasoon perustuvat määrät. Muut tuojat väittivät, että kiintiöjärjestelmän olisi toimittava ensiksi tullutta palvellaan ensin -periaatteella tarpeettomien hallinnollisten rasitteiden välttämiseksi ja kilpailun säilyttämiseksi.

(126) Saadakseen kiintiöiden hallinnoimiseen soveltuvan menetelmän määrittämistä varten tarvittavat tiedot komissio julkaisi 2 päivänä lokakuuta 2003 ilmoituksen, jossa asianomaista tuotetta tuoneita tai asianomaisen tuotteen tuontiin halukkaita tuojia pyydettiin toimittamaan tietyt yksityiskohtaiset tiedot aikaisemmin toteuttamastaan ja ennakoitavasta tulevasta tuonnistaan(8). Ilmoituksen johdosta toimitettujen tietojen perusteella valtaosan asianomaisen tuotteen tuonnista (yli 90 %) säilöntäkausina 1999/2000, 2000/2001 ja 2001/2002 toteutti pieni joukko tuojia, jotka toivat keskimäärin 500 tonnia tai enemmän kullakin säilöntäkaudella, jäljempänä "perinteiset tuojat". Lopun tuonnin toteuttivat muut kuin perinteiset tuojat, jäljempänä "muut tuojat".

(127) Komissio on tarkastellut kyseistä pyyntöä ja ottanut huomioon seuraavat seikat:

- Nykyisissä kriittisissä olosuhteissa ja ottaen huomioon, että säilöntäkausi on jo alkanut, katsotaan, että väliaikaiset toimenpiteet olisi otettava käyttöön mahdollisimman pian.

- Ilman taattujen lupien järjestelmää Kiinasta peräisin olevan tuodun tuotteen hinta nousee todennäköisesti jyrkästi tariffikiintiökauden alkupuolella, koska tuojat pyrkivät takaamaan, että niiden tuontiin ei sovelleta suojatullia. Hinta voisi myöhemmin romahtaa, kun tuojat saavuttavat tai ylittävät tuonnin tason, joka tarvitaan niiden tilausten täyttämiseen (nk. satunnaisvaikutukset). Tariffikiintiöiden jakamisella ensiksi tullutta palvellaan ensin -periaatteella saattaa olla satunnaisvaikutuksia, jotka voivat vahingoittaa yhteisön tuottajia, koska säilöntäkauden alkupuolella kysyntä keskittyy tuontiin Kiinasta ja siirtyy yhteisön tuottajien tuotteeseen ainoastaan sitten, kun tariffikiintiö on käytetty loppuun. Tämä voi vähentää yhteisön tuottajien myyntiä säilöntäkauden alussa, ja tuottajat joutuisivat myös kärsimään vakavien hintavaihtelujen aiheuttamasta epävarmuudesta. Jos näin tapahtuisi, se vaarantaisi tavoitteen saavuttamista, johon pyritään väliaikaisten toimenpiteiden avulla.

- On nykyisten, asianomaista tuotetta Kiinasta tavallisesti suuria määriä tuovien tuojien edun mukaista, että varmistetaan perinteisten kauppavirtojen pysyvyys ja ne voivat jatkossakin tuoda asianomaista tuotetta Kiinasta tietyn määrän ilman lisätulleja. On myös uusien tuojien edun mukaista, että niillä on jonkinlainen mahdollisuus tuoda asianomaista tuotetta Kiinasta ilman lisätullia.

- On vähittäismyyjien ja kuluttajien edun mukaista, että asianomaista tuotetta toimitetaan riittävästi yhteisön markkinoille ja markkinahinta pysyy vakaana.

- Väliaikaisten toimenpiteiden olisi oltava muodoltaan sellaisia, että niillä saavutetaan asetetut tavoitteet samalla kun minimoidaan tarpeettomat markkinahäiriöt eli vakavat hintojen vaihtelut ja yhteisön tuottajiin kohdistuvat kielteiset vaikutukset, sekä varmistetaan se, että tuojien hallinnollinen taakka on mahdollisimman pieni.

(128) Nämä seikat huomioon otettuaan komissio katsoo, että tariffikiintiön hallinnointi "ensimmäiseksi tullutta palvellaan ensiksi" -periaatteella ei ole asianmukainen, vaan niillä talouselämän toimijoilla, jotka ovat perinteisesti tuoneet yhteisöön huomattavia määriä asianomaista tuotetta (perinteiset tuojat), olisi oltava mahdollisuus anoa lupaa tuoda asianomaista tuotetta ilman lisätullia tietty määrä, joka perustuu niiden perinteiseen Kiinasta tapahtuvan tuonnin määrään. Samalla muut tuojat, jotka haluavat tuoda asianomaista tuotetta Kiinasta yhteisöön, mutta jotka eivät täytä näitä edellytyksiä (muut tuojat), voisivat anoa lupaa tuoda asianomaista tuotetta ilman lisätullia tietty määrä.

(129) Jotta mahdollisuuksia tuoda asianomaista tuotetta ilman lisätullia voitaisiin jakaa oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti, olisi otettava käyttöön lupajärjestelmä, jossa asianomaisen tuotteen tuonti tullitta edellyttää tuontiluvan esittämistä. Järjestelmän yksityiskohtaisten sääntöjen olisi täydennettävä maataloustuotteiden tuonti-, vienti- ja ennakkovahvistustodistusmenettelyn soveltamista koskevista yhteisistä yksityiskohtaisista säännöistä 9 päivänä kesäkuuta 2000 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1291/2000(9), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 325/2003(10), vahvistetuista säännöistä tai poikettava niistä.

(130) Jotta järjestelmä toimisi tehokkaasti, lupien anomisoikeus olisi rajattava sellaisiin toimijoihin, luonnollisiin tai oikeushenkilöihin, yksilöihin tai ryhmiin, joilla on tuoretta kokemusta tuonnista yhteisöön. Toimenpiteitä tarvitaan myös tuontilupa-anomuksilla keinottelun, joka voi johtaa tariffikiintiöiden käyttämättä jäämiseen, minimoimiseksi. Jotta tuoja voisi anoa tuontilupaa, sen olisi tämän vuoksi täytynyt hiljattain tuoda yhteisöön kohtuullinen vähimmäismäärä samankaltaisia tuotteita. Asianomaisen tuotteen luonne ja arvo huomioon ottaen pidetään kohtuullisena, että voidakseen anoa lupaa tuojien on täytynyt tuoda vähintään 50 tonnia asetuksen (EY) N:o 2201/96 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja hedelmä- ja vihannesjalosteita yhdellä tai useammalla säilöntäkausista 1999/2000, 2000/2001 ja 2001/2002. Lisäksi olisi säädettävä vakuusmaksun edellyttämisestä jokaiselta asianomaisen tuotteen tonnilta, jolle tuontilupaa anotaan. Vakuuden olisi oltava riittävän korkea anomuskeinottelun hillitsemiseksi, mutta ei niin korkea, että se estäisi hedelmä- ja vihannesjalosteilla todellista kauppaa käyvien anomukset. Tässä yhteydessä kohtuullisena pidetään vakuutta, jonka määrä olisi noin 20 prosenttia asianomaisen tuontituotteen arvosta.

(131) Markkinoiden pitämiseksi avoimina ja kilpailun ylläpitämiseksi katsotaan, että vaikka perinteiset tuojat ovat tuoneet suuren osan asianomaista tuotetta viimeisimpinä säilöntäkausina, vähintään 15 prosenttia Kiinasta peräisin olevan tuotteen tariffikiintiöstä olisi tarjottava muille tuojille. Tämän vuoksi perinteinen tuonnin kauppavirta Kiinasta voidaan parhaiten pitää yllä varaamalla ainoastaan 85 prosenttia Kiinasta peräisin olevien tuotteiden tariffikiintiöstä yksilöllisiin tariffikiintiöihin perinteisiä tuojia varten ja loput 15 prosenttia muille tuojille.

(132) Tästä johtuen perinteisille tuojille olisi varattava mahdollisuus lupiin 85 prosentille Kiinasta peräisin olevan asianomaisen tuotteen tuonnin tariffikiintiöstä. Muille tuojille olisi varattava mahdollisuus lupiin lopuille 15 prosentille tariffikiintiöstä anomuksesta ja tiettyjen puolueettomien edellytysten täyttyessä. Tällaiset edellytykset ovat välttämättömiä sen varmistamiseksi, että kullakin perinteisellä tuojalla on mahdollisuus säilyttää asemansa muihin perinteisiin tuojiin nähden, mikään yksittäinen tuoja ei kykene hallitsemaan markkinoita ja tuojien välinen kilpailu säilyy. Perinteisille tuojille soveltuvin puolueeton edellytys on kullakin säilöntäkaudella 1999/2000, 2000/2001 ja 2001/2002 tuodun asianomaisen tuotteen enimmäismäärä (nettopainona). Muille tuojille soveltuvin puolueeton edellytys on 20 prosentin raja Kiinasta peräisin olevien tuotteiden muille tuojille varatusta tariffikiintiöstä (eli kolme prosenttia Kiinasta peräisin olevien tuotteiden tariffikiintiöstä).

(133) Koska perinteiset tuojat eivät tuo merkittäviä määriä asianomaista tuotetta muualta kuin Kiinasta ja koska määritettävä tariffikiintiö on huomattavasti korkeampi kuin aiempien säilöntäkausien tuonti, muualta kuin Kiinasta peräisin olevan asianomaisen tuotteen tuonnin osalta katsotaan, että koko tariffikiintiön olisi oltava yhtäläisesti kaikkien tuojien käytettävissä ja (edellä mainituista syistä) soveltuvin puolueeton kriteeri tuontilupa-anomusten rajoittamiselle on 20 prosentin raja kyseisistä maista peräisin olevien tuotteiden tariffikiintiöstä.

(134) Mahdollisuus olla soveltamatta tariffikiintiötä kehitysmaista tuotuihin tavaroihin riippuu tavaroiden alkuperästä. Mahdollisuus soveltaa tuontitavaroihin Kiinasta peräisin olevalle tuonnille myönnettyä tariffikiintiötä ja kaikista muista maista peräisin olevalle tuonnille myönnettyä tariffikiintiötä riippuu niin ikään tavaroiden alkuperästä. Tästä syystä olisi sovellettava yhteisössä tällä hetkellä voimassa olevia alkuperän määrittämisen perusteita. Jotta varmistettaisiin, että tariffikiintiöitä hallinnoidaan tehokkaasti, olisi vaadittava, että tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnista esitetään alkuperätodistus yhteisön rajalla, paitsi siinä tapauksessa, että tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin liittyy tullietuuksien soveltamiseksi vahvistettujen sääntöjen mukaisesti annettu tai laadittu alkuperäselvitys.

14.3 Kesto

(135) Väliaikaiset toimenpiteet saisivat kestää enintään 154 päivän ajan. Toimenpiteiden olisi tultava voimaan 9 päivänä marraskuuta 2003 ja niiden olisi oltava voimassa 154 päivän ajan, ellei lopullisia toimenpiteitä oteta käyttöön tai tutkimusta päätetä ilman toimenpiteiden käyttöönottoa ennen kyseistä määräaikaa,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Tariffikiintiöjärjestelmä

1. Avataan tariffikiintiöjärjestelmä tiettyjen tällä hetkellä CN-koodeihin 2008 30 55 ja 2008 30 75 luokiteltavien mandariinivalmisteiden tai -säilykkeiden (mukaan luettuina tangeriinit ja satsumat), klementiinien, wilkingien ja niiden kaltaisten sitrushedelmähybridien, lisättyä alkoholia sisältämättömien, lisättyä sokeria sisältävien, jäljempänä "säilötyt mandariinit", tuonnille yhteisöön tämän asetuksen voimaantulosta 10 päivään huhtikuuta 2004. Tariffikiintiöiden määrä on 11389 tonnia Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä "Kiina", peräisin olevien säilöttyjen mandariinien osalta ja 906 tonnia kaikista muista maista peräisin olevien säilöttyjen mandariinien osalta.

2. Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2658/87(11) säädettyä sopimustullia tai mahdollisesti käyttöön otettua etuustullia sovelletaan edelleen 1 kohdassa tarkoitetuissa kiintiöissä tuotuihin säilöttyihin mandariineihin.

3. Niiden säilöttyjen mandariinien tuontiin, jotka tuodaan esittämättä kyseisten mandariinien alkuperämaahan liittyvää todistusta, sovelletaan lisätullia, joka on 155 euroa tonnilta.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

a) "säilöntäkaudella" 12 kuukauden ajanjaksoa yhden vuoden lokakuun 1 päivästä seuraavan vuoden syyskuun 30 päivään;

b) "tuojalla" toimijaa, luonnollista tai oikeushenkilöä, yksilöä tai ryhmää, joka on tuonut yhteisöön vähintään 50 tonnia asetuksen (EY) N:o 2201/96 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja hedelmä- ja vihannesjalosteita yhdellä tai useammalla säilöntäkaudesta kaudesta 1999/2000 kauteen 2001/2002;

c) "perinteisellä tuojalla" tuojaa, joka on tuonut yhteisöön keskimäärin 500 tonnia tai enemmän säilöttyjä mandariineja kullakin säilöntäkaudella 1999/2000, 2000/2001 ja 2001/2002 riippumatta kyseisten tuotteiden alkuperästä;

d) "viitemäärällä" säilöttyjen mandariinien enimmäismäärää, jonka perinteinen tuoja on tuonut jollakin säilöntäkausista 1999/2000, 2000/2001 ja 2001/2002;

e) "muilla tuojilla" tuojia, jotka eivät ole perinteisiä tuojia;

f) "alkuperällä" viitataan maahan, josta tuonti on peräisin; alkuperä on joko Kiina tai muu kuin Kiina.

3 artikla

Tuontilupajärjestelmä

1. Kaikki 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin kiintiöihin luettava tuonti edellyttää asetuksen (EY) N:o 1291/2000 mukaisesti myönnetyn tuontiluvan, jäljempänä "lupa", esittämistä tämän asetuksen säännösten mukaisesti.

2. Lupiin ei sovelleta asetuksen (EY) N:o 1291/2000 8 artiklan 4 kohtaa. Lupien 19 kohtaan merkitään "0".

3. Asetuksen (EY) N:o 1291/2000 9 artiklasta poiketen luvista johtuvia oikeuksia ei voida siirtää.

4. Asetuksen (EY) N:o 1291/2000 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun vakuuden määrä on 150 euroa nettotonnilta.

4 artikla

Lupien voimassaolo

1. Lupa-anomusten ja lupien 8 kohtaan merkitään tuotteen alkuperämaa. Lomakkeen 8 kohdassa rastitetaan vaihtoehto "kyllä". Luvat ovat voimassa ainoastaan kyseiseen kohtaan merkitystä maasta peräisin olevien tuotteiden osalta.

2. Luvat ovat voimassa ainoastaan ajan, jolle ne on myönnetty. Luvan 24 kohtaan merkitään "lupa voimassa ainoastaan 10 päivään huhtikuuta 2004".

5 artikla

Lupa-anomukset

1. Ainoastaan tuojat voivat jättää lupa-anomuksia.

Anomukset on toimitettava toimivaltaisille kansallisille viranomaisille. Tuojien on toimitettava anomustensa tueksi tiedot, joilla toimivaltaiset kansalliset viranomaiset voivat varmistua 2 artiklan b ja c kohdan edellytysten täyttymisestä.

2. Lupa-anomuksia voidaan jättää seitsemän työpäivän ajan tämän asetuksen voimaantulosta.

3. Perinteisen tuojan anomus voi kattaa määrän, joka ei ole suurempi kuin kyseisen perinteisen tuojan Kiinasta peräisin olevien säilöttyjen mandariinien tuonnin viitemäärä eikä enemmän kuin 20 prosenttia kaikista muista maista peräisin olevien säilöttyjen mandariinien tuontia varten vahvistetusta tariffikiintiöstä.

4. Muun tuojan anomus voi kattaa määrän, joka ei ole enemmän kuin kolme prosenttia 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta Kiinasta peräisin olevien säilöttyjen mandariinien tariffikiintiöstä eikä enemmän kuin 20 prosenttia kaikista muista maista peräisin olevien säilöttyjen mandariinien tuontia varten vahvistetusta tariffikiintiöstä.

5. Lupa-anomuksen 20 kohtaan merkitään anomuksen tekijästä riippuen "perinteinen tuoja" tai "muu tuoja" sekä "asetuksen (EY) N:o 1964/2003 mukainen anomus".

6 artikla

Tariffikiintiöiden jakaminen

1. Edellä 1 artiklan 1 kohdassa määritelty tariffikiintiö jaetaan Kiinasta peräisin olevassa tuonnissa seuraavasti:

a) 85 % perinteisille tuojille;

b) 15 % muille tuojille.

Jos toinen tuojaryhmä ei käytä kiintiöosuuttaan kokonaan, jäännös voidaan siirtää toiselle tuojaryhmälle.

2. Muualta kuin Kiinasta peräisin olevassa tuonnissa 1 artiklan 1 kohdassa määritelty kiintiö on sekä perinteisten tuojien että muiden tuojien käytettävissä.

7 artikla

Jäsenvaltioiden ilmoitukset komissiolle

1. Jäsenvaltiot ilmoittavat komissiolle siitä, onko tuontilupa-anomuksia jätetty ja anomusten kattamista määristä.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tiedot ilmoitetaan viimeistään tämän asetuksen voimaantulopäivää seuraavana yhdeksäntenä työpäivänä kello 12 (Brysselin aikaa).

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu ilmoitus tehdään sähköisesti lomakkeella, jonka komissio toimittaa jäsenvaltioille tähän tarkoitukseen. Lomakkeessa esitettävät tiedot jaotellaan 2 artiklassa tarkoitetun tuojalajin ja alkuperän mukaan.

8 artikla

Lupien myöntäminen

1. Komissio päättää jäsenvaltioiden 7 artiklan mukaisesti ilmoittamien tietojen perusteella ja 2 kohdan huomioon ottaen asetuksella lupien jakosuhteista 2 artiklassa tarkoitetuille alkuperälajeille ja tuojalajeille viimeistään kahdentenakymmenentenäneljäntenä työpäivänä tämän asetuksen voimaantulosta. Jos komissio toteaa jäsenvaltioiden 7 artiklan mukaisesti ilmoittamien tietojen perusteella, että lupa-anomukset ylittävät 1 ja 6 artiklan mukaisesti vahvistetut määrät, se vahvistaa yhden prosenttialennuksen, jota sovelletaan kyseisiin lupa-anomuksiin.

2. Toimivaltaiset kansalliset viranomaiset myöntävät luvat kolmantena työpäivänä 1 kohdassa säädetyn tarkoitetun asetuksen voimaantulosta.

3. Jos 1 kohdan mukaisesti laskettu määrä, jolle lupa myönnetään, on pienempi kuin anottu määrä, lupa-anomus voidaan peruuttaa kolmen työpäivän kuluessa 1 kohdan mukaisesti vahvistettujen toimenpiteiden voimaantulosta. Jos anomus peruutetaan, vakuus vapautetaan välittömästi.

9 artikla

Kehitysmaat

Jostakin liitteessä luetelluista kehitysmaista peräisin olevien säilöttyjen mandariinien tuontiin ei sovelleta tai niille ei myönnetä tariffikiintiöitä.

10 artikla

Yleiset säännökset

1. Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvan tuotteen alkuperä määritetään yhteisössä voimassa olevien säännösten ja määräysten mukaisesti.

2. Jäljempänä 3 kohtaa lukuun ottamatta yhteisön ulkopuolisesta maasta peräisin olevien säilöttyjen mandariinien luovuttaminen vapaaseen liikkeeseen yhteisössä edellyttää

a) kyseisen maan toimivaltaisten viranomaisten myöntämän sellaisen alkuperätodistuksen esittämistä, joka täyttää asetuksen (ETY) N:o 2454/93 47 artiklassa säädetyt edellytykset; ja

b) sitä, että tuote on kuljetettu 11 artiklassa tarkoitetulla tavalla suoraan kyseisestä maasta yhteisöön.

3. Edellä 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettua alkuperätodistusta ei edellytetä sellaisten säilöttyjen mandariinien tuonnilta, joihin liittyy tullietuuksien soveltamiseksi vahvistettujen sääntöjen mukaisesti annettu tai laadittu alkuperäselvitys.

4. Alkuperäselvitys hyväksytään ainoastaan, jos tuote täyttää yhteisön voimassa olevissa säännöksissä ja määräyksissä alkuperän määrittämiseksi vahvistetut perusteet.

11 artikla

Suora kuljetus

1. Yhteisön ulkopuolisesta maasta yhteisöön suoraan kuljetettuna pidetään

a) tuotteita, joita ei kuljeteta minkään muun maan alueen kautta;

b) tuotteita, jotka kuljetetaan yhden tai useamman yhteisön ulkopuolisen maan, joka ei ole alkuperämaa ja jossa tuotteet voidaan uudelleenlastata tai varastoida väliaikaisesti, kautta siinä tapauksessa, että kauttakulku voidaan perustella maantieteellisillä syillä tai yksinomaan kuljetustarpeisiin liittyvillä syillä ja

i) tuotteet ovat pysyneet tulliviranomaisten valvonnassa kauttakulku- tai varastointimaassa;

ii) tuotteita ei ole pidetty kaupan eikä luovutettu kulutukseen siellä; ja

iii) tuotteille ei ole tehty muita toimenpiteitä kuin purkaminen ja uudelleenlastaus.

2. Todiste 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen edellytysten täyttymisestä toimitetaan yhteisön viranomaisille. Todisteeksi käy etenkin jokin seuraavista asiakirjoista:

a) alkuperämaassa myönnetty kuljetusasiakirja, jonka perusteella kauttakuljetus on tapahtunut;

b) tai kauttakuljetusmaan tulliviranomaisten antama todiste, jossa on:

i) tarkka kuvaus tavaroista;

ii) tavaroiden purkamis- ja uudelleenlastauspäivät tai päivät, jona tavarat lastattiin laivaan tai purettiin sieltä, sekä tiedot käytetyistä laivoista.

12 artikla

Yhteisöön matkalla oleva tuonti

1. Tätä asetusta ei sovelleta tuotteisiin, jotka ovat 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla matkalla yhteisöön.

2. Yhteisöön matkalla olevina tuotteina pidetään tuotteita,

- jotka ovat lähteneet alkuperämaasta ennen tämän asetuksen täytäntöönpanopäivää, ja

- jotka on lähetetty alkuperämaassa sijaitsevasta lastauspaikasta yhteisössä sijaitsevaan purkamispaikkaan voimassa olevan, ennen tämän asetuksen täytäntöönpanoa laaditun kuljetusasiakirjan nojalla.

3. Asianomaiset osapuolet esittävät tulliviranomaisia tyydyttävän todisteen siitä, että 2 kohdassa tarkoitetut edellytykset täyttyvät.

Viranomaiset voivat kuitenkin katsoa, että tuotteet ovat lähteneet alkuperämaasta ennen tämän asetuksen täytäntöönpanoa, jos niille on toimitettu jokin seuraavista asiakirjoista:

- merikuljetuksen osalta konossementti, josta käy ilmi, että lastaus on tapahtunut ennen kyseistä päivämäärää,

- rautatiekuljetuksen osalta rahtikirja, jonka alkuperämaan rautatieviranomaiset ovat hyväksyneet ennen kyseistä päivämäärää,

- maantiekuljetuksen osalta alkuperämaassa ennen kyseistä päivämäärää laadittu tavaroiden maantiekuljetusta koskeva sopimus tai jokin muu kuljetusasiakirja,

- ilmakuljetuksen osalta lentorahtikirja, josta käy ilmi, että lentoyhtiö on vastaanottanut tuotteet ennen kyseistä päivää.

13 artikla

Jäsenvaltiot ja komissio toimivat tiiviissä yhteistyössä tämän asetuksen noudattamisen varmistamiseksi.

14 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ja sitä sovelletaan 10 päivään huhtikuuta 2004.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 7 päivänä marraskuuta 2003.

Komission puolesta

Pascal Lamy

Komission jäsen

(1) EYVL L 349, 31.12.1994, s. 53.

(2) EYVL L 286, 11.11.2000, s. 1.

(3) EYVL L 67, 10.3.1994, s. 89.

(4) EUVL L 65, 8.3.2003, s. 1.

(5) Prosenttimäärä perustuu oletukseen, että täyden kauden 2002/2003 myynti on kaksinkertainen verrattuna kuuden kuukauden ajanjakson, joka päättyi 31. maaliskuuta 2003, myyntimäärään.

(6) EYVL L 297, 21.11.1996, s. 29.

(7) EYVL L 311, 12.12.2000, s. 9.

(8) EUVL C 236, 2.10.2003, s. 30.

(9) EYVL L 152, 24.6.2000, s. 1.

(10) EUVL L 47, 21.2.2003, s. 21.

(11) EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 2176/2002 (EUVL L 331, 7.12.2002, s. 3).

LIITE

Luettelo kehitysmaista - toimenpiteitä ei sovelleta niihin, koska niiden osuus yhteisöön suuntautuvasta tuonnista on vähemmän kuin 3 prosenttia.

Afganistan, Algeria, Antigua ja Barbuda, Angola, Arabiemiirikunnat, Argentiina, Barbados, Bangladesh, Burkina Faso, Bahrain, Burundi, Benin, Brunei, Bolivia, Brasilia, Bahama, Bhutan, Botswana, Belize, Chile, Costa Rica, Kap Verde, Djibouti, Dominica, Dominikaaninen tasavalta, Ecuador, Egypti, El Salvador, Eritrea, Etelä-Afrikka, Etiopia, Fidzi, Filippiinit, Gabon, Grenada, Ghana, Gambia, Guinea, Guatemala, Guinea-Bissau, Guyana, Honduras, Haiti, Indonesia, Intia, Irak, Iran, Itä-Timor, Jamaika, Jemen, Jordania, Kambodza, Kamerun, Kenia, Keski-Afrikan tasavalta, Kiinan Taipei, Kiribati, Kolumbia, Komorit, Kongo, Kongon demokraattinen tasavalta, Kuwait, Kuuba, Laos, Libanon, Liberia, Lesotho, Libya, Madagaskar, Malawi, Malediivit, Malesia, Mali, Marokko, Marshallinsaaret, Mauritania, Mauritius, Meksiko, Mikronesia, Mongolia, Mosambik, Myanmar, Namibia, Nauru, Nepal, Nicaragua, Niger, Nigeria, Norsunluurannikko, Oman, Pakistan, Palau, Panama, Papua-Uusi-Guinea, Paraguay, Peru, Päiväntasaajan Guinea, Qatar, Ruanda, Saint Kitts ja Nevis, Saint Lucia, Saint Vincent ja Pohjois-Grenadiinit, Sambia, Samoa, Salomonsaaret, Sao Tomé ja Principe, Saudi-Arabia, Senegal, Seychellit, Sierra Leone, Somalia, Sri Lanka, Sudan, Suriname, Swazimaa, Syyria, Tansania, Thaimaa, Togo, Tonga, Tsad, Trinidad ja Tobago, Tunisia, Tuvalu, Uganda, Uruguay, Vanuatu, Venezuela, Vietnam, ja Zimbabwe.