32003D0383

Komission päätös,

tehty 2 päivänä lokakuuta 2002,

valtiontuesta C 44/01 (ex NN 147/98), jonka Saksa on myöntänyt Technische Glaswerke Ilmenau GmbH:lle

(tiedoksiannettu numerolla K(2002) 2147)

(Ainoastaan saksankielinen teksti on todistusvoimainen)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2003/383/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 88 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

on kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa(1) Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan ja EY:n perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä maaliskuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999(2) 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja ottaa huomioon saamansa huomautukset,

sekä katsoo seuraavaa:

1. MENETTELY

(1) Saksa ilmoitti komissiolle Technische Glaswerke Ilmenau GmbH:lle (jäljempänä "TGI") myönnetystä rakenneuudistustuesta EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesti 1 päivänä joulukuuta 1998 päivätyllä, 4 päivänä joulukuuta 1998 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä. Koska tuki oli jo maksettu, toimenpiteet kirjattiin ilmoittamattomaksi tueksi NN 147/98. Komissio pyysi Saksalta täydentäviä tietoja 23 päivänä joulukuuta 1998 ja 29 päivänä maaliskuuta 1999 päivätyillä kirjeillä, joihin saatiin vastaus 18 päivänä helmikuuta 1999 päivätyllä ja 19 päivänä helmikuuta 1999 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä sekä 31 päivänä toukokuuta 1999 päivätyllä ja 1 päivänä kesäkuuta 1999 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä. Saksa toimitti lisätietoja 15 päivänä syyskuuta 1999, 4 päivänä lokakuuta 1999 ja 29 päivänä lokakuuta 1999 päivätyillä kirjeillä, jotka kirjattiin saapuneiksi 20 päivänä syyskuuta 1999, 5 päivänä lokakuuta 1999 ja 3 päivänä marraskuuta 1999.

(2) Komissio ilmoitti Saksalle 4 päivänä huhtikuuta 2000 päivätyllä kirjeellä päätöksestään aloittaa tukea koskeva EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukainen menettely, koska Saksa oli luopunut kauppahinnan 4000000 miljoonan Saksan markan suuruisen osan perimisestä (valtiontuki C 19/2000). Samalla komissio kehotti Saksaa toimittamaan kaikki tarvittavat tiedot, joiden perusteella voitaisiin todeta, kuuluivatko Kreditanstalt für Wiederaufbaun (jäljempänä "KfW") väitteen mukaan komission hyväksymien tukiohjelmien mukaisesti myöntämät 17100000 Saksan markan investointiluotot ja hyväksytystä Thüringenin konsolidointirahasto -tukiohjelmasta myönnetty 2000000 Saksan markan tuki tosiasiassa asianmukaisten säännösten soveltamisalaan(3).

(3) Saksa vastasi menettelyn aloittamista koskevaan ilmoitukseen ja tietojen antamista koskevaan välipäätökseen 3 päivänä heinäkuuta 2000 päivätyllä ja 7 päivänä heinäkuuta 2000 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä. Saksan viranomaisten kanssa pidettiin kokous 7 päivänä marraskuuta 2000. Saksa toimitti lisätietoja 27 päivänä helmikuuta 2001 päivätyllä ja 1 päivänä maaliskuuta 2001 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä.

(4) Tukea C 19/2000 koskevan muodollisen tutkintamenettelyn aikana komissio sai kahdelta asianomaiselta huomautuksia, jotka se välitti edelleen Saksalle kannanottoa varten. Saksa esitti huomautuksensa 13 päivänä joulukuuta 2000 päivätyssä ja 15 päivänä joulukuuta 2000 saapuneessa kirjeessä sekä 27 päivänä helmikuuta 2001 päivätyssä ja 1 päivänä maaliskuuta 2001 saapuneessa kirjeessä.

(5) Komissio ilmoitti Saksalle 5 päivänä heinäkuuta 2001 päivätyllä kirjeellä päätöksestään aloittaa uutta tukea koskeva EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukainen menettely.

(6) Komission päätös menettelyn aloittamisesta on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä(4). Komissio pyysi asianomaisia esittämään huomautuksensa näistä tuista.

(7) Saksa esitti huomautuksensa tutkintamenettelyn aloittamisesta 9 päivänä lokakuuta 2001 päivätyllä kirjeellä, joka kirjattiin vastaanotetuksi 9 päivänä lokakuuta 2001). Lisätietoja toimitettiin 15 päivänä maaliskuuta 2002 päivätyssä ja 18 päivänä maaliskuuta 2002 saapuneessa kirjeessä sekä 23 päivänä huhtikuuta 2002 päivätyssä ja 24 päivänä huhtikuuta 2002 saapuneessa kirjeessä. Saksa toimitti vielä lisätietoja 12 päivänä kesäkuuta 2002 päivätyllä kirjeellä, joka kirjattiin saapuneeksi 13 päivänä kesäkuuta 2002.

(8) Komissio vastaanotti kahdelta asianomaiselta huomautukset, jotka toimitettiin edelleen Saksalle. Näitä koskevat huomautuksensa Saksa esitti 4 päivänä helmikuuta 2002 päivätyllä ja 4 päivänä helmikuuta 2002 vastaanotetulla kirjeellä.

(9) Asianomaisen yrityksen muut kirjeet on päivätty 1 päivänä maaliskuuta 2002, vastaanotettu 4 päivänä maaliskuuta 2002, ja 11 päivänä huhtikuuta 2002, vastaanotettu 12 päivänä huhtikuuta 2002. Komissio tapasi Saksan edustajat ja yrityksen asianajajat 17 päivänä toukokuuta 2002. Tapaamisen yhteydessä yritys toimitti lisätietoja, jotka kirjattiin vastaanotetuiksi 23 päivänä toukokuuta 2002.

(10) Luopuminen maksuvaatimuksesta kuuluu asiaan C 19/2000, eikä sitä tutkita tämän asian yhteydessä. Lopullinen kielteinen päätös tehtiin 12 päivänä kesäkuuta 2001(5). Tuen vastaanottaja valitti tästä päätöksestä 28 päivänä elokuuta 2001 (oikeusasia T-198/01). Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen presidentti päätti 4 päivänä huhtikuuta 2002 antamassaan määräyksessä komission päätöksen tuen takaisinperintää koskevan 2 artiklan täytäntöönpanon lykkäämisestä tietyin ehdoin. Komissio valitti määräyksestä 18 päivänä kesäkuuta 2002.

2. KUVAUS TUESTA

2.1 Tuensaaja

(11) TGI:n kotipaikka on Ilmenau Thüringenin osavaltiossa, joka on EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukainen tukialue. Kaksi yksityishenkilöä eli Geißin pariskunta perusti yrityksen vuonna 1994 tarkoituksenaan ottaa haltuun neljä Ilmenauer Glaswerke GmbH:n (jäljempänä "IGW") kahdestatoista tuotantolinjasta; IGW:n ainoa omistaja Treuhandanstalt-virasto (jäljempänä "THA") oli päättänyt asettaa yrityksen selvitystilaan vuonna 1994. Loput kahdeksan tuotantolinjaa lopetettiin ja purettiin.

(12) Yritys valmistaa teknistä lasia, laboratoriolasia, kotitalouskäyttöön tarkoitettua lasia, tarkkailulaseja sekä lasiputkia ja -tankoja. Vuonna 1997 TGI:n palveluksessa oli 226 työntekijää ja sen liikevaihto oli 28048000 Saksan markkaa.

(13) Geiß, joka oli yrityksen pääosakas ([...]*(6) prosenttia osakkeista) ja toimitusjohtaja, oli ainoa osakkeenomistaja ja toimitusjohtaja myös kahdessa muussa yrityksessä, jotka toimivat samoilla markkinoilla kuin TGI:

- Laborbedarf Stralsund GmbH (jäljempänä "LS"), joka sijaitsee Mecklenburg-Vorpommernin osavaltion Güstrowissa, ja

- Paul F. Schröder & Co. Technische Glaswaren (GmbH & Co) (jäljempänä "PFS"), jonka kotipaikka on Hampurin lähellä sijaitseva Ellerau.

(14) LS:n palveluksessa oli kaksi työntekijää vuonna 1997, ja se lopetti liiketoimintansa vuonna 1999. PFS:llä oli 74 työntekijää, sen vuoden 1997 liikevaihto oli 9711000 Saksan markkaa, ja se haki konkurssia tammikuussa 2000.

2.2 Aiemmat rahoitustoimenpiteet

(15) IGW:n neljän tuotantolinjan (kylpyammeet) myynti TGI:lle tapahtui kahden omaisuudenmyyntisopimuksen (asset deal) avulla.

2.2.1 Ensimmäinen omaisuudenmyyntisopimus (26 päivänä syyskuuta 1994 tehty sopimus)

(16) Muiden potentiaalisten sijoittajien kanssa käytyjen neuvottelujen päätyttyä tuloksettomina ensimmäiset kolme tuotantolinjaa myytiin TGI:lle syyskuussa 1994. THA, IGW:n ainoa osakkeenomistaja, hyväksyi kaupan joulukuussa 1994.

(17) Ostohinta oli yhteensä 5800000 Saksan markkaa, ja se oli maksettava kolmessa erässä vuoden 1999 loppuun mennessä. Maksun vakuutena oli 4000000 Saksan markan panttivelkakirja ja 1800000 Saksan markan pankkitakaus. Viimeksi mainitun vakuutena puolestaan oli vastatakauksia ja määräaikaisia talletuksia.

(18)

>TAULUKON PAIKKA>

(19) KfW:n myöntämien 17100000 Saksan markan investointiluottojen sekä 7900000 Saksan markan suuruisten investointiavustusten ja -tukien lisäksi TGI sai Bundesanstalt für vereinigungsbedingte Sonderaufgaben -virastolta (jäljempänä "BvS") 16500000 Saksan markan suuruiset avustukset pilottilaitoksen rakenneuudistukseen sekä THA:lta/BvS:ltä 17000000 Saksan markan suuruiset avustukset vuosien 1994-1997 tappioiden korvaamiseksi.

2.2.2 Toinen omaisuudenmyyntisopimus (11 päivänä joulukuuta 1995 tehty sopimus)

(20) Neljäs tuotantolinja myytiin joulukuussa 1995 TGI:lle, koska muita sijoittajia ei löydetty. Ostohinta oli 50000 Saksan markkaa.

(21)

>TAULUKON PAIKKA>

(22) TGI sai 425000 Saksan markan suuruisten investointitukien ja Thüringer Aufbaubankin (jäljempänä "TAB") myöntämän 2000000 Saksan markan lainan lisäksi BvS:ltä 4000000 Saksan markan suuruiset avustukset neljännen tuotantolinjan rakenneuudistukseen ja 1000000 Saksan markan suuruiset investointiavustukset sekä THA:lta/BvS:ltä 1500000 Saksan markan suuruiset avustukset vuosien 1996-1998 tappioiden korvaamiseksi.

(23) TGI:n oli järjestettävä toisen omaisuudenmyyntisopimuksen toteutumisen edellyttämä pankkitakaus. Koska takausta ei saatu, omaisuudenmyyntisopimus voitiin panna täytäntöön vasta helmikuussa 1998.

2.3 Rakenneuudistussuunnitelma ja rahoitustoimenpiteet

(24) Saksan toimittamien tietojen mukaan TGI joutui vaikeuksiin investointien viivästyttyä puolella vuodella, koska THA hyväksyi ensimmäisen omaisuudenmyyntisopimuksen vasta joulukuussa 1994.

(25) Tämän vuoksi investoinnit voitiin aloittaa vasta huhtikuussa 1995, vaikka yritys oli odottanut investointien alkavan vuoden 1994 viimeisellä neljänneksellä. Tästä syystä lisäinvestointeja jouduttiin lykkäämään.

(26) Lisäksi TGI ei pystynyt esittämään määräaikaan mennessä toisen omaisuudenmyyntisopimuksen täytäntöönpanon edellyttämää takausta. Tästä syystä BvS ei maksanut neljännen tuotantolinjan rakenneuudistukseen tarkoitettuja 4000000 Saksan markan avustuksia, joten tarvittavia investointeja ei voitu toteuttaa. Koska TGI oli alusta lähtien kärsinyt jatkuvista maksuvalmiusongelmista, koko hanke vaarantui ja yrityksen käteisvarat olivat vuonna 1997 kuluneet lähes olemattomiin.

(27) Elinkelpoisuutensa palauttamiseksi TGI:n oli pakko ratkaista maksuvalmiusongelmansa hankkimalla pääomaa ja muodostamalla rahastoja. Tämän vuoksi BvS, Thüringenin osavaltio ja yrityksen omistaja sopivat helmikuussa 1998 yhtenäisestä toiminnasta.

(28)

>TAULUKON PAIKKA>

(29) Kolmen ensimmäisen tuotantolinjan kauppahinta oli edelleen maksamatta. Lisäksi tarvittiin 4000000 Saksan markkaa neljännen tuotantolinjan rakenneuudistukseen ja 6000000 Saksan markkaa siihen liittyviin investointeihin. Tuottavuuden lisäämishankkeeseen ja tuotantolinjojen yleiseen huoltamiseen oli laskettu tarvittavan 4500000 Saksan markkaa. Maksamattomiin tavarantoimittajien saataviin vuodelta 1997 ja vuonna 1997 erääntyneisiin vuokriin tarvittiin yhteensä 1925000 Saksan markkaa.

(30)

>TAULUKON PAIKKA>

(31) BvS luopui alkuperäisen kauppahinnan 4000000 Saksan markan suuruisen osan perimisestä. Lisäksi yrityksen maksuvalmiutta pyrittiin parantamaan muuttamalla ensimmäiseen omaisuudenmyyntisopimukseen sisältynyt 1800000 Saksan markan pankkitakaus panttivelkakirjaksi.

(32) BvS hyväksyi toisen omaisuudenmyyntisopimuksen lopulta ilman pankkitakausta; tämän ehdon vuoksi sopimuksen täytäntöönpano lykkääntyi helmikuuhun 1998. Näin ollen neljännen tuotantolinjan rakenneuudistukseen tarkoitetut 4000000 Saksan markan suuruiset avustukset voitiin viimeinkin maksaa. Lisäksi yritys sai THA:lta/BvS:ltä 1325000 Saksan markan suuruiset avustukset tappioiden korvaamiseksi.

(33) Rakenneuudistuksen yhteydessä yritykselle myönnettiin 475000 Saksan markkaa investointitukea.

(34) Toisen omaisuudenmyyntisopimuksen ehtojen mukaisesti yritys sai TAB:ltä Thüringenin osavaltion konsolidointirahastosta myönnetyn 2000000 Saksan markan lainan.

(35) Rakenneuudistussuunnitelman mukaan 4175000 Saksan markan osuus rakenneuudistuskustannuksista oli määrä rahoittaa yrityksen omista kassavirtavaroista. Tässä yhteydessä ei mainittu, oliko tämä kassavirta jo toteutunut tai milloin sen odotettiin toteutuvan. Yksityisen sijoittajan, jota vielä etsittiin, oli määrä osallistua rakenneuudistukseen 3850000 Saksan markan osuudella.

(36) Lisäksi henkilöstö luopui [...]* Saksan markan suuruisista joulurahoista.

(37) Vapauttamalla työpaikkatakuita koskeva takaus saatiin käyttöön 250000 Saksan markkaa rakenneuudistusta varten. Tarkempia tietoja tästä takauksesta ei ole käytettävissä.

(38)

>TAULUKON PAIKKA>

Huom:

Toteutunut 1997-1999 ja ennuste 1998: tappiollinen; toteutunut 2000 ja ennuste 1999-2000: voitollinen.

(39) Saksan toimittamien uusimpien tietojen mukaan yrityksen vuoden 2000 liikevaihto oli 32,7 miljoonaa Saksan markkaa ja vuoden 2001 liikevaihto 35,144 miljoonaa Saksan markkaa. Yritys tuotti vuonna 2001 noin [...]* Saksan markkaa voittoa.

2.4 Markkina-analyysi

(40) TGI:n valmistamat tuotteet ovat erikoislasia. Erikoislasin osuus koko unionin lasintuotannosta vuonna 1997 oli noin 6 prosenttia. Erikoislasista valmistetaan monenlaisia tuotteita ja sitä valmistaa rajallinen määrä yrityksiä. TGI on yksi kymmenestä EU:n alueella optista lasia valmistavasta yrityksestä.

(41) Komission käytettävissä olevien tietojen mukaan(7) erikoislasin tuotanto kuului vuonna 1997 kasvaviin tuotannonaloihin, sillä alan tuotanto kasvoi edellisvuoteen verrattuna yli 5 prosenttia. Optisen lasin markkinat kasvoivat vuonna 1997 noin 4 prosenttia. Vastoin odotuksia tämä myönteinen kehitys ei Aasian talouskriisin vuoksi jatkunut vuonna 1998. Markkinat alkoivat elpyä vuoden 1999 puolivälissä, ja Saksassa erikoislasin myynti on kasvanut 3,4 prosenttia. Markkinoiden yleisnäkymät ovat edelleen myönteiset.

2.5 Päätös muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta

(42) Komissio aloitti ilmoituksen mukaan hyväksytyn tukiohjelman mukaisesti myönnettyä TAB:n 2 miljoonan Saksan markan lainaa koskevan muodollisen tutkintamenettelyn. Hyväksytyn tukiohjelman ehdot eivät näyttäneet täyttyvän ja oli syytä epäillä, ettei laina ollut pelastus- ja rakenneuudistustukia koskevien yhteisön suuntaviivojen mukainen. Rakenneuudistussuunnitelmaa yrityksen elinkelpoisuuden palauttamiseksi ei ollut esitetty eikä yksityisen sijoittajan osuutta ollut ilmeisesti maksettu. Komissio epäili myös mahdollisuuksia luokitella tuensaaja pk-yritykseksi.

(43) Muodollinen tutkintamenettely aloitettiin myös siksi, että 1,8 miljoonan Saksan markan osuuden maksua kauppahinnasta oli lykätty ja vakuuksia oli muutettu. Komissio piti mahdollisena, että nämä toimenpiteet olisivat valtiontukea, ja epäili, etteivät ne täyttäneet pelastus- ja rakenneuudistustukia koskevissa suuntaviivoissa säädettyjä ehtoja.

3. ASIANOMAISTEN HUOMAUTUKSET

(44) Komissio sai huomautukset TGI:ltä itseltään ja yhdeltä yrityksen kilpailijalta. Huomautukset toimitettiin edelleen Saksalle 31 päivänä lokakuuta 2001 ja 12 päivänä marraskuuta 2001 päivätyillä kirjeillä kannanottoa varten. Saksan vastaus kilpailijan huomautuksiin otettiin vastaan 4 päivänä helmikuuta 2002.

(45) TGI ilmoittaa menettelyn aloittamista koskevassa huomautuksessa kantanaan, että komissio on rikkonut hyvää hallintotapaa. Sen mielestä menettely, joka koskee luopumista kauppahinnan 4000000 Saksan markan suuruisen osan perimisestä, oli erotettu TAB:n myöntämää lainaa koskevasta menettelystä; ensin oli annettu ensin mainittua toimenpidettä koskeva kielteinen päätös, minkä jälkeen oli aloitettu jälkimmäistä toimenpidettä koskeva menettely. Koska kumpikin toimenpide kuului samaan rakenneuudistustoimenpiteeseen, niitä pitäisi arvioida osana samaa menettelyä. Tiettyjen näkökohtien irrottaminen rakenneuudistussuunnitelmasta tekisi siitä epäyhtenäisen ja menettelyn 19/2000 yhteydessä tehty kielteinen päätös vaikuttaisi TAB:n myöntämää lainaa koskevan menettelyn tulokseen.

(46) TGI väittää myös, ettei maksuvaatimuksesta luopumista koskeva päätös ollut ehdottoman kiireellinen, koska yrityksen neuvottelut sijoittajan kanssa olivat kesken ja rakenneuudistussuunnitelmaa oltiin muuttamassa. TGI:n mielestä komissio oli rikkonut hyvää hallintotapaa, koska se oli aloittanut vakuuksien muutosta koskevan muodollisen tutkintamenettelyn vasta 31 kuukauden kuluttua siitä, kun sille oli ilmoitettu asiasta. TGI valittaa myös, ettei komissio ollut muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevaa päätöstä tehdessään ottanut huomioon Saksan esittämiä perusteita ja viimeksi toimittamia tietoja.

(47) TGI väittää, ettei TAB:n myöntämä laina ole valtiontukea, vaan kohtuullinen korvaus Thüringenin osavaltion purkamasta rakennuksesta.

(48) Mikäli komissio ei hyväksyisi näitä väitteitä, TGI väittää, että laina kuului tukiohjelmaan, jonka perusteella se ilmoitettiin myönnetyksi. Jos komissio päättelisi, ettei laina kuulunut tukiohjelmaan, TGI väittää, että TAB:n laina voitaisiin hyväksyä pelastus- ja rakenneuudistustukia koskevien yhteisön suuntaviivojen perusteella.

(49) TGI:n mielestä yksi pelastus- ja rakenneuudistustukia koskevien suuntaviivojen soveltamista vaikeuttavista pääongelmista on puuttuva yksityisen sijoittajan rahoitusosuus, jonka piti alkuperäisen rakenneuudistussuunnitelman mukaan olla 3,85 miljoonaa Saksan markkaa. TGI ilmoittaa, että yrityksen neuvottelut erään [...]* sijoittajaryhmän kanssa olivat kesken mutta lähes lopussa. Sijoittajilla oli aikomus sijoittaa yritykseen [...]* Saksan markkaa. TGI esitti myös sijoittajan aieilmoituksen.

(50) Menettelyn aloittamista koskevissa huomautuksissaan yrityksen kilpailija väittää, ettei TGI:tä voida pitää pk-yrityksenä, koska Geiß, TGI:n pääomistaja, omistaa myös useita muita yrityksiä. Väitteen mukaan näitä yrityksiä on pidettävä yhtenäisenä taloudellisena yksikkönä ja niiden yhteenlaskettu henkilöstömäärä ylittää pk-yritysten määritelmästä annetussa suosituksessa asetetun 250 työntekijän rajan.

(51) Kilpailija väittää myös, että vakuuksien muuttaminen ja maksun lykkääminen ovat valtiontukea. Pankkitakauksen muuttaminen etuoikeudeltaan huonommaksi panttivelkakirjaksi oli valtiontukea siksi, että pankkitakaukseen ei tavallisesti liity minkäänlaista riskiä yrityksen maksukyvyttömyystapauksessa. Etuoikeudeltaan huonomman panttivelkakirjan osalta muiden velkojien vaatimukset olivat etusijalla, eikä perintä ollut maksukyvyttömyystapauksessa mahdollista. Maksun lykkääminen oli myös valtiontukea, koska velkojalla oli yrityksen vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta pankkitakauksen avulla mahdollisuus periä saatavansa. Yksityinen velkoja ei olisi jättänyt käyttämättä tätä mahdollisuutta.

(52) Thüringer Aufbaubankin myöntämän lainan kilpailija väittää olevan valtiontukea ja tukiohjelman soveltamisalaan kuulumaton, koska ohjelma koskee pk-yrityksiä. Pelastus- ja rakenneuudistustuista annettujen suuntaviivojen ehdot eivät myöskään täyty.

(53) Kilpailija syyttää TGI:tä valtiontukien hyväksikäytöstä tuotteidensa myymiseksi järjestelmällisesti polkuhintaan, mikä vääristää vakavasti kilpailua. Kilpailijan markkinaosuus oli pienentynyt huomattavasti ja hinnat olivat laskeneet jyrkästi.

(54) Tukitoimenpiteiden yhdenmukaisuudesta pelastus- ja jälleenrakennustukia koskevien säännösten kanssa kilpailija huomauttaa, että rakenneuudistussuunnitelmaa ei ole esitetty. Suuntaviivojen mukaisesti olisi myös luovuttava rakenteellisesti tappiollisista toiminnan osista. Kilpailija väittää, että yrityksen olisi lopetettava kahvipannujen tuotantonsa, koska niiden markkinat supistuvat. Kilpailijan mielestä myöskään rakenneuudistustuen ainutkertaisuusperiaatetta ei ollut noudatettu.

(55) Kilpailija väittää myös, että joillakin TGI:n liiketoimintaan kuuluvilla tuotemarkkinoilla oli rakenteellista ylikapasiteettia. TGI:n toiminta optisen lasin markkinoilla oli kilpailijan mielestä myös hyvin rajallista.

4. SAKSAN HUOMAUTUKSET

(56) Menettelyn aloittamista koskevaan päätökseen antamassaan vastauksessa Saksa ilmoittaa, että TAB:n myöntämä laina kuului sen ohjelman soveltamisalaan, jonka osana se oli väitteen mukaan myönnetty. Se väittää ohjelman ehtojen täyttyneen.

(57) Tuensaaja on väitteen mukaan luokiteltava pk-yritykseksi. Muut Geißin omistamat yritykset eivät enää toimi markkinoilla. Tuensaaja oli ollut myös tuen myöntämisajankohtana pk-yritys, koska eri yritysten välille ei ollut syntynyt synergiaetuja. TGI ja muut samalle omistajalle kuuluvat yritykset eivät Saksan mukaan muodostaneet yhtenäistä taloudellista yksikköä. Vaikka TGI:tä ei olisi voitu luokitella pk-yritykseksi, sille olisi ollut mahdollista myöntää laina Thüringenin osavaltion konsolidointirahastosta. Tässä tapauksessa hankkeesta olisi pitänyt ilmoittaa.

(58) Rakenneuudistuksesta Saksa huomauttaa, että alkuperäistä rakenneuudistussuunnitelmaa oli jouduttu muuttamaan useita kertoja. Yritys oli laatinut muutetun suunnitelman, joka oli mukautettu huhtikuussa 2001 vallinneeseen uuteen tilanteeseen. Yksityisen sijoittajan kanssa olivat myös käynnissä neuvottelut, jotka olivat lähes lopussa. Lopullinen rakenneuudistussuunnitelma toimitettaisiin myöhempänä ajankohtana.

(59) Kapasiteetin supistaminen on Saksan käsityksen mukaan tarpeen vain, jos kyseessä on pk-yritys, joka on määräävässä markkina-asemassa ylikapasiteetista kärsivillä markkinoilla. Koska tilanne ei ole tällainen, kapasiteetin vähentämiseen ei ole tarvetta.

(60) Saksa väittää, että tuki on rajoitettu mahdollisimman vähäiseksi. Saksa vaatii, että yksityisen sijoittajan osuutta laskettaessa on otettava huomioon yrityksen pääosakkaan ja toimitusjohtajan Geißin lainaa varten antama takaus. Käytettävissä oli myös työntekijöiden rahoitusosuus. Saksa torjuu kilpailijan syytöksen, jonka mukaan TGI myisi tuotteitaan polkuhintaan.

(61) Saksan ilmoituksen mukaan TAB:n laina on myönnetty Thüringenin konsolidointirahastosta, joka on hyväksytty tukiohjelma. Oikeusvarmuuden turvaamiseksi komission tehtävänä on vain arvioida, onko tuen myöntämisehtoja sovellettu oikein ja onko ilmeisiä väärinkäytöksiä tapahtunut. Väitteen mukaan komissio ei ole noudattanut näitä periaatteita varsinkaan tuensaajan asemaan pk-yrityksenä kohdistuvien epäilysten osalta.

(62) Komissio toteaa tehneensä tietojen antamista koskevan välipäätöksen saadakseen lisätietoja Thüringenin konsolidointirahastosta myönnetystä lainasta. Toimitettujen tietojen perusteella komissio päätteli, etteivät edellytykset täyttyneet. Näin ollen komissio oli velvollinen aloittamaan muodollisen tutkintamenettelyn.

(63) Siltä varalta, että komissio päättelisi lainan todella olevan tukiohjelman ehtojen vastainen, Saksa väittää vaihtoehtoisesti, että laina voitaisiin hyväksyä pelastus- ja rakenneuudistustukia koskevien yhteisön suuntaviivojen perusteella. Saksa muistuttaa, että komissio arvioi pk-yrityksille myönnettyjä rakenneuudistustukia vähemmän rajoittavasti. Saksan käsityksen mukaan TGI oli katsottava vuonna 1997 pk-yritykseksi, koska sillä oli 226 työntekijää. Sillä, että Geiß omisti muitakin yrityksiä, ei ole Saksan mukaan merkitystä arvioitaessa TGI:n asemaa pk-yrityksenä.

(64) Saksa viittaa marraskuussa 2000 annettuun lausuntoon ja sitä uudempiin tietoihin yrityksen kehityksestä, jotka on toimitettu komissiolle ja jotka osoittavat suuntauksen olleen myönteinen. Saksa väittää, että komissio ei ole ottanut huomioon näitä asiakirjoja.

(65) Saksa väittää myös, ettei TAB:n myöntämä laina ole valtiontukea, vaan korvaus Thüringenin osavaltion purkamasta vanhasta sekoittamorakennuksesta. Kyseistä rakennusta käytettiin neljännen tuotantolinjan toiminnan yhteydessä. Rakennuksen purkaminen aiheutti TGI:lle 2 miljoonan Saksan markan lisäkustannukset, koska se joutui rakentamaan uuden rakennuksen lisäksi myös yhteyssillan. Thüringenin konsolidointirahastosta myönnetty laina oli korvaus yritykselle aiheutuneista kuluista. Saksan viranomaisten antamien tietojen mukaan lainan ja rakennuksen purkamisen välinen yhteys käy ilmi sopimuksesta. Sopimuksen mukaan lainan käyttötarkoituksena on neljänteen tuotantolinjaan kuuluvan rakennuksen kunnostamiseen liittyvien investointien rahoittaminen.

(66) Loppukauppahinnan maksun lykkäämisestä Saksa ilmoittaa, että BvS on toiminut yksityisen velkojan periaatetta noudattaen. Maksun lykkääminen oli ollut välttämätöntä, jotta yritys pystyi uudistamaan tuotantolinjansa ja varmistamaan kannattavuutensa. Yrityksen joutuminen maksukyvyttömäksi olisi merkinnyt koko saatavan menetystä. Näin ollen maksuvaatimuksen lykkääminen ei ollut EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Vaihtoehtoisesti Saksa väittää, että maksun lykkääminen voitaisiin hyväksyä pelastus- ja rakenneuudistustuista annettujen suuntaviivojen perusteella.

(67) Vastauksessaan kilpailijan esittämiin huomautuksiin Saksa paheksuu menettelyn jakamista kahteen osaan. Saksa vaatii komissiota peruuttamaan maksuvaatimuksesta luopumista koskevan päätöksensä ja väittää, että komissiolla olisi mahdollisuus ja jopa velvollisuus peruuttaa päätös, jos sen tekomenettelyssä on tapahtunut vakava virhe.

(68) Komissio voi asetuksen (EY) N:o 659/1999 9 artiklan mukaisesti peruuttaa päätöksen, jos päätös on perustunut menettelyn aikana annettuihin virheellisiin tietoihin, jotka ovat olleet päätöksen kannalta ratkaisevia. Koska tarkasteltavana olevassa tapauksessa tilanne ei ole tällainen, komissio ei pidä päätöksen peruuttamista perusteltuna.

(69) Saksa väittää, että ensimmäinen kielteinen päätös vaikuttaa myös toiseen päätökseen. Jäsenvaltiolla ei Saksan käsityksen mukaan ole myöskään mahdollisuutta ottaa kantaa kaikkien rakenneuudistussuunnitelmaan kuuluvien toimenpiteiden vaikutukseen, joten puolustautumisoikeus ei ole taattu. Komissiolla ei olisi myöskään mahdollisuuksia arvioida rakenneuudistussuunnitelmaa kokonaisuutena. Saksan käsityksen mukaan hyvää hallintotapaa on näin ollen rikottu.

(70) Saksa vahvistaa kantansa, jonka mukaan laina todella kuuluu tukiohjelmaan, jonka mukaisesti se on ilmoitettu myönnetyn. Vaihtoehtoisesti Saksa väittää, ettei laina ole tukea, vaan korvauksena suoritettu maksu. Saksa väittää myös, ettei laina sisällä valtiontukea, koska se on myönnetty markkinaehtoisena. Tätä tukisi tosiseikka, että Geiß on henkilökohtaisesti taannut lainan takaisinmaksun.

(71) Saksa huomauttaa, että TGI oli lainan myöntämisajankohtana luokiteltava pk-yritykseksi. Kahden yrityksen välillä ei ollut synergiaa, koska niiden tuoteryhmät olivat erilaiset ja yritykset olivat toimineet keskinäisissä liiketoimissaan riippumattomasti. Tästä syystä kyseisiä kahta yritystä ei voitu pitää yhtenäisenä yksikkönä, jonka tosiasiallinen taloudellinen valta oli suurempi kuin yhden pk-yrityksen valta.

(72) Vaihtoehtoisesti Saksa väittää, että laina voitaisiin katsoa soveltuvaksi yhteismarkkinoille pelastus- ja rakenneuudistustuista annettujen suuntaviivojen perusteella. Saksa toimitti myös ajantasaisia tietoja yrityksen elinkelpoisuuden palauttamisesta ja rakenneuudistussuunnitelmasta. Saksa toimitti TGI:n uusimman huhtikuussa 2001 laaditun rakenneuudistussuunnitelman, johon sisältyy investointisuunnitelma ja yleiskatsaus investointien rahoituksesta.

(73) Saksa esitti myös lausunnon, joka oli laadittu asian T 198/01 käsittelyä varten (liittyy komission kielteiseen päätökseen, joka koski luopumista kauppahinnan perimisestä). Saksan käsityksen mukaan lausunto osoittaa, että yritys on parantanut taloudellista suorituskykyään kestävällä tavalla ja palauttanut pitkäaikaisen kannattavuutensa.

(74) Saksa ilmoitti 15 päivänä maaliskuuta 2002 päivätyllä kirjeellä, että TGI oli löytänyt uuden sijoittajan, [...]*. Se ilmoitti sijoittajan aikovan sijoittaa yritykseen [...]* euroa ja hankkia omistukseensa [...]* prosenttia yhtiön osakkeista. Sijoittajan ilmoitettiin asettaneen osuutensa ehdoksi, että kielteisen päätöksen kohteena ollut luopuminen 4 miljoonan Saksan markan perimisestä vahvistettaisiin. Tästä syystä Saksa pyytää komissiota peruuttamaan menettelyn C 19/2000 yhteydessä tekemänsä maksuvaatimuksesta luopumista koskevan kielteisen päätöksen ja käsittelemään maksuvaatimuksesta luopumista tässä menettelyssä.

(75) Saksa väittää, että menettelyssä 19/2000 tehdyn kielteisen päätöksen ja nyt tarkasteltavana olevan menettelyn aloittamisen perusteena oli lähinnä yksityisen sijoittajan rahoitusosuuden puuttuminen. Uusi sijoittaja antaisi Saksalle mahdollisuuden laatia uusi rakenneuudistussuunnitelma, joka täyttäisi tuelle asetetut sekä elinkelpoisuus- että suhteellisuusvaatimukset. Lykkääntyneet investoinnit voitaisiin nyt toteuttaa.

(76) Saksa toisti 13 päivänä kesäkuuta 2002 päivätyssä uusimmassa kirjeessään pääasiassa samat väitteet, jotka oli esitetty tarkasteltavan menettelyn yhteydessä jo aikaisemmin toimitetuissa kirjeissä.

(77) Saksa korosti, että kilpailija Schott pääsisi joillakin markkinalohkoilla monopoliasemaan, jos TGI poistuisi markkinoilta. Tämä seikka olisi syytä ottaa huomioon päätettäessä rakenneuudistustuen soveltuvuudesta yhteismarkkinoille. Saksa lainaa vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen myönnettävää valtiontukea koskevia yhteisön suuntaviivoja, joissa todetaan seuraavaa: "Valtiontukien myöntämistä voitaisiin perustella esimerkiksi [...] tarpeella säilyttää markkinarakenteen kilpailukykyisyys, jos yritysten katoaminen voisi mahdollisesti johtaa monopolin tai suppean oligopolin syntymiseen"(8).

(78) Saksa väittää myös, että vaikka komissio katsoisi, ettei uuden sijoittajan rahoitusosuutta voida ottaa huomioon arvioitaessa tuen soveltuvuutta yhteismarkkinoille, vaihtoehtoinen suunnitelma rakenneuudistustoimenpiteiden rahoittamiseksi edellyttää tuen hyväksymistä. Tämä suunnitelma on jo toimitettu komissiolle.

(79) Tämä rahoitussuunnitelma on Saksan käsityksen mukaan uskottava ja realistinen, mikä voidaan päätellä siitä, että yritys on jo toteuttanut suurimman osan rakenneuudistuksesta. Suunnitelma täyttää myös tuen suhteellisuutta koskevan vaatimuksen, koska se sisältää BvS:n ja Thüringenin osavaltion julkisten toimenpiteiden lisäksi huomattavan yksityisen rahoitusosuuden investointeja varten. Väitteen mukaan rakenneuudistuskustannusten rahoituksesta loppujen lopuksi vain puolet perustuu kauppahinnan perinnästä luopumiseen ja Geißin takaamaan sekä TAB:n myöntämään lainaan. Loput kustannuksista on ilmoitettu rahoitetun yrityksen omista varoista, ja rahoituksen tueksi yrityksen henkilöstö ja johto olivat osittain luopuneet palkoistaan ja saatavistaan.

(80) Saksa väittää, että [...]:n* [...]* euron suuruinen uusi investointi, Geißin antama takaus TAB:n myöntämälle 2 miljoonan Saksan markan (1,022 miljoonan euron) lainalle, erään yksityisen pankin [...]* euron lainoille myöntämä takaisinmaksun lykkäys, henkilöstön [...]* euron palkkasaatavien ja joulurahan maksulle myönnetty lykkäys ja henkilöstön luopuminen [...]* euron joulurahoista vuonna 1997 on katsottava yksityisen sijoittajan rahoitusosuudeksi.

(81) Näin ollen Saksa päättelee, että edellytykset tuen hyväksymiselle pelastus- ja rakenneuudistustukia koskevien suuntaviivojen mukaisesti ovat olemassa.

5. ARVIOINTI

(82) Komissio toteaa, että menettelyn jakaminen kahteen osaan ja ensimmäiseen menettelyyn liittyvä lopullinen kielteinen päätös eivät vaikuta toisen menettelyn tulokseen. Kaikki tekijät, jotka olivat tarpeen ensimmäisiä toimenpiteitä koskevan päätöksen tekemistä varten, olivat tosiasiassa käytettävissä, ja muodollisen tutkintamenettelyn päättäminen mahdollisimman nopeasti on hyvän hallintotavan mukaista.

(83) TGI on saanut rahoitustukea julkisista varoista. Komission on ensin tutkittava, ovatko kyseiset toimenpiteet EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

(84) Jos TGI on saanut julkisista varoista rahoitustukea, jota yksityinen sijoittaja ei olisi myöntänyt, tuki suosii yritystä sen kilpailijoihin nähden ja kilpailu vääristyy. Tämä vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, sillä kyseisillä tuotteilla käydään laajaa kauppaa. Näin ollen rahoitustoimenpiteet ovat EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea ja komission on tutkittava niiden soveltuvuus yhteismarkkinoille.

(85) Tästä syystä jokainen julkisista varoista rahoitettu TGI:n hyväksi toteutettu toimenpide on erikseen tutkittava sen toteamiseksi, sisältääkö toimenpide valtiontukea. Jos valtiontuesta on kysymys, sen soveltuvuus yhteismarkkinoille on tutkittava.

5.1 Tuensaajayritys

(86) Saksan kannalta TGI on tuensaaja. Lisäksi tämä yritys on Saksan käsityksen mukaan pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä 3 päivänä huhtikuuta 1996 annetussa komission suosituksessa(9) (jäljempänä "pk-yrityksiä koskeva suositus") tarkoitettu pk-yritys.

(87) Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä komissio esitti kysymyksen, voisiko yritys, jota asia koskee, olla suurempi kuin TGI. TGI:n pääosakas ja toimitusjohtaja oli samanaikaisesti myös kahden muun yrityksen eli PFS:n ja LS:n ainoa osakkeenomistaja ja toimitusjohtaja. TGI:n, PFS:n ja LS:n työntekijöiden yhteenlaskettu määrä on yli 250 eli suurempi kuin pk-yrityksiä koskevassa suosituksessa määritelty enimmäismäärä.

(88) Koska sillä, voidaanko TGI katsoa pk-yritykseksi, ei ole jäljempänä esitettyjen toimenpiteiden arvioinnissa merkitystä, tätä kysymystä ei menettelyn yhteydessä käsitellä enää tarkemmin.

5.2 EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tuki ja hyväksyttyjen tukiohjelmien noudattaminen

5.2.1 Ensimmäisen omaisuudenmyyntisopimuksen (28 päivänä syyskuuta 1994 päivätty sopimus) yhteydessä THA:lta/BvS:ltä saadut avustukset

(89) Ensimmäisen omaisuudenmyyntisopimuksen mukaiset toimenpiteet kuuluivat THA-tukijärjestelyn E 15/92(10) soveltamisalaan. Koska yrityksen toiminnan lopettaminen olisi ollut kustannuksiltaan edullisempi ratkaisu ja koska valtio siitä huolimatta päätti yksityistää yrityksen valtiontukien avulla, valtiolle aiheutui tästä 33500000 Saksan markan kustannukset. Yrityksen 5800000 Saksan markan myyntihinta on näin ollen negatiivinen. Koska yrityksen palveluksessa oli alle 1000 työntekijää, tämä THA:n/BvS:n taloudellinen tuki TGI:lle kuuluu THA-tukijärjestelyn E 19/92 soveltamisalaan. Näin ollen kyseessä on voimassa oleva tuki, jota ei tarvitse arvioida uudelleen tässä menettelyssä.

5.2.2 Toisen omaisuudenmyyntisopimuksen (11 päivänä joulukuuta 1995 päivätty sopimus) yhteydessä THA:lta/BvS:ltä saadut avustukset

(90) Toisen omaisuudenmyyntisopimuksen mukaiset toimenpiteet kuuluivat THA-tukijärjestelyn N 768/94(11) soveltamisalaan. Koska yrityksen toiminnan lopettaminen olisi ollut kustannuksiltaan edullisempi ratkaisu ja koska valtio siitä huolimatta päätti yksityistää yrityksen valtiontukien avulla, valtiolle aiheutui tästä 6500000 Saksan markan kustannukset. Koska yrityksen palveluksessa oli alle 250 työntekijää, tämä THA:n/BvS:n taloudellinen tuki TGI:lle kuuluu THA-tukijärjestelyn N 768/94 soveltamisalaan. Näin ollen kyseessä on voimassa oleva tuki, jota ei tarvitse arvioida uudelleen tässä menettelyssä.

5.2.3 Ensimmäisen omaisuudenmyyntisopimuksen mukaiset KfW:n investointiluotot

(91) KfW:n ilmoitettiin myöntäneen kolme yhteensä 17100000 Saksan markan suuruista luottoa, joiden väitettiin perustuvan komission jo aiemmin hyväksymiin tukiohjelmiin.

(92) Ensimmäinen, 10000000 Saksan markan suuruinen luotto myönnettiin keskisuuria yrityksiä koskevan KfW-ohjelman perusteella, toinen, 5100000 Saksan markan luotto puolestaan EU:n keskisuurten yritysten työllistävää vaikutusta edistävän KfW-ohjelman perusteella. Saksan toimittamien tietojen mukaan molemmat lainat myönnettiin markkinaehtojen mukaisesti ja niihin sovellettiin viitekorkoa korkeampaa korkokantaa. Koska yritys ei toimenpiteiden toteuttamisen aikaan ollut vaikeuksissa, komissio päättelee, että kyseessä ei ole valtiontuki.

(93) Kolmas, 2000000 Saksan markan luotto myönnettiin Euroopan jälleenrakennusohjelman (ERP) eli komission aiemmin hyväksymän tukiohjelman(12) perusteella. Tämä luotto täyttää sen tukiohjelman ehdot, jonka perusteella se on ilmoitettu myönnetyn, joten se kuuluu ohjelman soveltamisalaan. Näin ollen kyseessä on voimassa oleva tuki, jota ei tarvitse arvioida uudelleen tässä menettelyssä.

5.2.4 Investointiavustukset ja -tuet

(94) TGI sai ensimmäisen omaisuudenmyyntisopimuksen mukaisesti 6750000 Saksan markan suuruiset investointiavustukset alueellisia elinkeinorakenteita edistävän Saksan yhteisen tukiohjelman 23. puitesuunnitelman eli komission hyväksymän alueellisen tukiohjelman(13) perusteella. Nämä avustukset täyttävät komission hyväksymän tukiohjelman ehdot, joiden mukaisesti ne on ilmoitettu myönnetyn. Näin ollen ne katsotaan voimassa oleviksi tuiksi.

(95) Kummankin omaisuudenmyyntisopimuksen mukaisesti myönnettiin yhteensä 1575000 Saksan markan investointituet. Lisäksi TGI sai omaisuudenmyyntisopimusten ulkopuolisia investointitukia 876000 Saksan markkaa vuonna 1996 ja 748000 Saksan markkaa vuonna 1997. Kaikki tuet maksettiin investointien verohelpotuslain eli komission hyväksymän alueellisen tukiohjelman(14) perusteella. Toimitettujen tietojen perusteella komissio päättelee, että investointiavustukset täyttävät niiden tukiohjelmien ehdot, joiden perusteella ne on ilmoitettu myönnetyn, joten ne kuuluvat ohjelman soveltamisalaan. Näin ollen ne katsotaan voimassa oleviksi tuiksi.

(96) Voimassa olevaa tukea ei tarvitse arvioida tässä menettelyssä uudelleen, mutta se on otettava huomioon laskettaessa valtiontuen suhteellisuutta.

5.2.5 Luopuminen kauppahinnan 4000000 Saksan markan suuruisen osan perimisestä

(97) Menettelyssä 19/2000 tutkittiin luopumista kauppahinnan 4000000 Saksan markan suuruisen osan perimisestä. Lopullinen kielteinen päätös tehtiin 12 päivänä kesäkuuta 2001(15). Näin ollen perinnästä luopumista ei arvioida uudelleen tässä menettelyssä.

(98) Saksa väitti, että luopuminen kauppahinnan osan perimisestä ei ollut EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, vaan vastasi yksityisen velkojan periaatetta. Osittainen perinnästä luopuminen oli ollut taloudelliselta kannalta BvS:lle edullisempaa kuin pitäminen kiinni koko ostohinnan perimisestä.

(99) Komissio katsoi kuitenkin, että luopuminen saatavan perimisestä on valtiontukea eikä sovellu yhteismarkkinoille. Tuensaaja on valittanut tästä päätöksestä Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen.

5.2.6 Kauppahinnan 1800000 Saksan markan suuruista osaa koskevien vakuuksien muuttaminen sekä maksun lykkääminen

(100) BvS suostui osana yhtenäistä toimintaa muuttamaan ensimmäiseen omaisuudenmyyntisopimukseen sisältyneen 1800000 Saksan markan pankkitakauksen etuoikeudeltaan huonommaksi panttivelkakirjaksi. Myös jäljellä olevan ostohinnan takaisinmaksua lykättiin siten, että takaisinmaksun on määrä alkaa vuonna 2003. Komissio aloitti muodollisen tutkintamenettelyn, koska se oletti, että yritys saa näiden toimenpiteiden seurauksena etuja, joita yksityinen velkoja ei todennäköisesti olisi myöntänyt vaikeuksissa olevalle yritykselle, ja koska myös nämä toimenpiteet näin ollen ovat valtiontukea.

(101) Komissio pysyy kannassaan, että BvS on Saksan liittotasavallan laitos. Sen ja sen edeltäjän, Treuhandanstalt-viraston, tehtävänä on Itä-Saksassa sijaitsevien valtion omistamien yritysten yksityistäminen. BvS on liittotasavallan hallintorakenteen osa ja se vastaa tälle toimistaan. Tästä syystä BvS:n toimenpiteet on katsottava valtion toteuttamiksi toimenpiteiksi.

(102) Etuoikeudeltaan huonomman panttivelkakirjan arvo on pankkitakauksen arvoa pienempi. Pankkitakaus merkitsee velkojalle vähäistä riskiä. Maksukyvyttömyystilanteessa olisi saatu perityksi koko 1,8 miljoonan Saksan markan kauppahinta. Panttivelkakirja on pankkien etuoikeutettuihin saataviin nähden toissijaisessa asemassa. Kuten Saksa on 29 päivänä lokakuuta 1999 päivätyssä, menettelyyn C 19/2000 liittyvässä kirjeessään todennut, kyseisen panttivelkakirjan taloudellinen arvo on hyvin vähäinen. Sen pankkeihin verrattuna heikompi asema huomioon ottaen on odotettavissa, että maksukyvyttömyystilanteessa vain vähäinen osa saatavasta saataisiin perityksi. Tämä arvio vahvistettiin 9 päivänä lokakuuta 2001 päivätyssä kirjeessä. Näin ollen vakuuksien muuttaminen merkitsee TGI:lle etua, jota yksityinen velkoja ei olisi myöntänyt, joten kyseessä on valtiontuki, jota on arvioitava tapauskohtaisena tukena.

(103) Maksun perimisen lykkäämisestä Saksa väittää, että se vastaa yksityisen velkojan periaatetta eikä ole valtiontukea. Kun tarkastellaan, onko julkisen laitoksen toteuttama toimenpide valtiontukea, on Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti tutkittava, saako tuensaajayritys taloudellisen edun, jota se ei olisi saanut tavanomaisissa markkinatalouden olosuhteissa(16).

(104) Jäljellä oleva 1,8 miljoonan Saksan markan suuruinen osa kauppahinnasta erääntyi alun perin vuoden 1999 lopussa. BvS suostui lokakuussa 2000 maksun lykkäykseen. Nyt maksamisen on määrä alkaa vuonna 2003 (kolme 600000 Saksan markan erää vuosien 2003, 2004 ja 2005 lopussa).

(105) Saksa väittää, että maksun lykkäys oli välttämätön yrityksen elinkelpoisuuden palauttamiseksi. Muuten yritys olisi joutunut konkurssiin. Maksun lykkäyksestä päätettäessä 1,8 miljoonan Saksan markan osa kauppahinnasta oli taattu etuoikeudeltaan huonommalla panttivelkakirjalla. Kuten edellä on mainittu, panttivelkakirjan taloudellinen arvo oli vähäinen ja maksukyvyttömyystapauksessa olisi saatu perityksi vain vähäinen osa 1,8 miljoonasta Saksan markasta.

(106) Komission käsityksen mukaan maksun lykkääminen vastaa yksityisen velkojan periaatetta. Tätä käsitystä tukee se, että jotkin yksityiset pankit ovat suostuneet lykkäämään saataviaan. Näin ollen maksun lykkäys ei ole valtiontukea eikä kuulu EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan soveltamisalaan. Tämä päätelmä ei ole ristiriidassa komission samaan aiheeseen liittyvässä asiassa C 19/2000 tekemän päätelmän kanssa, jonka mukaan luopuminen kauppahinnan 4000000 Saksan markan suuruisen osan perimisestä oli valtiontukea. Kauppahinnan perimisestä luopuminen ja maksun lykkääminen eivät ole keskenään verrannollisia toimenpiteitä.

5.2.7 TAB:n Thüringenin osavaltion konsolidointirahastosta myöntämä 2000000 Saksan markan laina (helmikuu 1998)

(107) Saksan antamien tietojen mukaan tämä laina myönnettiin vaikeuksissa oleville yrityksille tarkoitetusta Thüringenin osavaltion konsolidointirahastosta, joka on komission hyväksymä tukiohjelma(17). Komissiolla oli erittäin vakavia epäilyksiä lainan kuulumisesta kyseisen ohjelman soveltamisalaan, ja se aloitti muodollisen tutkintamenettelyn.

(108) Menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä komissio ilmaisi epäilevänsä mahdollisuuksia luokitella yritys pk-yritykseksi. Ohjelma on kuitenkin tarkoitettu sovellettavaksi lähinnä pk-yrityksiin. Jos kyseessä olisi suuri yritys, tuesta olisi pitänyt tehdä erillinen ilmoitus.

(109) Muuten tukiohjelman ehdot ovat pelastus- ja jälleenrakennustukia koskevien yhteisön suuntaviivojen mukaiset. Kuten jäljempänä todetaan, kyseiset ehdot eivät täyty. Näin ollen laina ei kuulu tukiohjelmaan, jonka mukaisesti se on ilmoitettu myönnetyn. Tästä syystä se on uutta tukea, jota on arvioitava tapauskohtaisena tukena.

(110) Siltä varalta, että komissio ei hyväksyisi lainaa tukiohjelman mukaiseksi, Saksa väittää, että laina ei ollut tukea. Laina oli ensinnäkin myönnetty markkinaehtojen mukaisesti. Käytettävissä olevien tietojen mukaan laina myönnettiin 8,2 prosentin korolla. Sen vakuutena olivat panttivelkakirja neljännen tuotantolinjan kiinteistöön ja yrityksen omistajan, Geißin omavelkainen takaus.

(111) Komissio toteaa, että Thüringer Aufbaubank on Thüringenin osavaltion myöntämiä tukia välittävä pankki (Förderbank). Se on julkisoikeudellinen laitos. Thüringer Aufbaubank on Thüringenin osavaltion valvonnassa ja osavaltio on 100-prosenttisessa vastuussa sen toiminnasta. Näistä syistä toimenpide on katsottava valtion toimenpiteeksi. Komissio toteaa myös, että laina myönnettiin vaikeuksissa olevien yritysten hyväksi tarkoitetun hyväksytyn tukiohjelman mukaisesti.

(112) TAB myönsi lainan joulukuussa 1998, eli aikana, jona yritys oli vakavissa taloudellisissa vaikeuksissa. Komission käsityksen mukaan yksityinen sijoittaja ei olisi näillä ehdoilla myöntänyt yritykselle lainaa, joten laina oli valtiontukea.

(113) Vaihtoehtoisesti Saksa väittää, ettei TAB:n myöntämä laina ole valtiontukea, koska se on katsottava Thüringenin osavaltion maksamaksi korvaukseksi vanhan sekoittamorakennuksen purkamisesta. Kyseistä rakennusta oli käytetty neljännen tuotantolinjan toiminnan yhteydessä. Yritys oli joutunut rakennuksen purkamisen vuoksi laajentamaan toista rakennusta ja rakentamaan yhdyssillan. Tästä oli aiheutunut 2 miljoonan Saksan markan kustannukset.

(114) Mitään lausuntoa tai todistetta siitä, että rakennuksen purkaminen oli aiheuttanut yritykselle 2 miljoonan Saksan markan kustannukset, ei esitetty. Saksa ja yritys väittävät, että lainan ja TGI:lle aiheutuneen vahingon välinen yhteys käy ilmi siitä, että lainasopimuksessa todetaan lainan käyttötarkoitukseksi neljänteen tuotantolinjaan kuuluvan rakennuksen kunnostamiseen liittyvät investoinnit. Tämä ei kuitenkaan todista, että laina on korvaus aiheutuneesta vahingosta.

(115) Jos yritykselle on aiheutunut 2 miljoonan Saksan markan ylimääräiset kustannukset, jotka oli tarkoitus korvata, yrityksen olisi joka tapauksessa pitänyt saada 2 miljoonan Saksan markan avustus eikä 2 miljoonan Saksan markan lainaa. Tämä osoittaa, ettei Saksan väite ole perusteltu.

(116) Tästä syystä komissio päättelee, että TAB:n myöntämä 2 miljoonan Saksan markan laina on valtiontukea ja sitä on arvioitava tapauskohtaisena tukena.

5.3 EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdassa määrätyt poikkeukset

(117) Komission on arvioitava TAB:n myöntämää 2 miljoonan Saksan markan lainaa ja vakuuksien muuttamista tapauskohtaisina tukina. EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 2 ja 3 kohdassa määrätään poikkeukset EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta määräyksestä, jonka mukaan valtiontuki ei periaatteessa sovellu yhteismarkkinoille.

(118) EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 2 kohdan poikkeuksia ei voida soveltaa tähän asiaan, koska kyseessä ei ole yksittäisille kuluttajille myönnettävä sosiaalinen tuki, tuki luonnonmullistusten tai muiden poikkeuksellisten tapahtumien aiheuttaman vahingon korvaamiseksi eikä tuki taloudellisen haitan korvaamiseksi sellaisille Saksan liittotasavallan alueille, joihin Saksan jako on vaikuttanut.

(119) EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a ja c alakohdassa määrätään muista poikkeuksista. Koska tuen tavoite ei ole alueellinen kehittäminen vaan vaikeuksissa olevan yrityksen elinkelpoisuuden palauttaminen pitkällä aikavälillä, siihen voidaan soveltaa ainoastaan EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja poikkeuksia. Yhteismarkkinoille soveltuvana voidaan sen nojalla pitää tukea tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehityksen edistämiseen, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla. Komissio on vahvistanut erityiset suuntaviivat pelastamis- ja rakenneuudistustukien arvioimiseksi. Komissio päättelee, että tähän asiaan ei voida soveltaa mitään muita yhteisön suuntaviivoja, jotka koskevat esimerkiksi tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävää tukea, ympäristönsuojelutukea, pk-yrityksille myönnettävää tukea, työllisyys- tai koulutustukea, eikä soveltuvuutta yhteismarkkinoille koskevia muita perusteita.

(120) Koska tuet on käytettävissä olevien tietojen mukaan myönnetty ennen 30 päivää huhtikuuta 2000, niihin on sovellettava vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenteiden uudistamiseksi tarkoitettua valtiontukea koskevia vuoden 1994 suuntaviivoja(18) (jäljempänä "pelastus- ja rakenneuudistustukia koskevat suuntaviivat")(19).

(121) Suuntaviivojen 2.1 kohdan mukaan rakenneuudistustukea saavien yritysten heikko taloudellinen tilanne johtuu niiden harjoittaman toiminnan tehottomuudesta ja epäsuotuisista tulevaisuudennäkymistä. Tällainen tilanne ilmenee kannattavuuden heikkenemisenä tai tappioiden kasvuna, liikevaihdon supistumisena, varastojen kasvuna, ylikapasiteettina, tulorahoituksen pienentymisenä, lisääntyvänä velkaantumisena, rahoituskulujen nousuna ja nettovarallisuuden heikentymisenä.

(122) Toimitettujen tietojen perusteella komissio päättelee, että yritys oli tuen myöntämishetkellä vaikeuksissa. Yritys tuotti jatkuvasti tappiota ja sen kassavirta oli riittämätön tarpeellisten investointien toteuttamiseen. Lisäksi yrityksen oma pääoma oli supistunut huomattavasti.

(123) Saksa väittää, että tuki on hyväksyttävä, koska TGI:n poistuessa markkinoilta sen kilpailija, Schott, pääsisi joillakin markkinalohkoilla monopoliasemaan ja vahvistaisi määräävää asemaansa toisilla markkinalohkoilla. Tosiasiaa, että yhden yrityksen katoaminen markkinoilta vahvistaisi sen kilpailijoiden markkina-asemaa tai määräävää asemaa, ei voida kuitenkaan pitää ratkaisevana perusteena rakenneuudistustuen hyväksymiselle, jos tarvittavat edellytykset eivät täyty.

Elinkelpoisuuden palauttaminen

(124) Rakenneuudistustukien myöntämisen edellytyksenä on toteuttamiskelpoinen, johdonmukainen ja kattava rakenneuudistussuunnitelma, jonka avulla yrityksen pitkän aikavälin elinkelpoisuus voidaan palauttaa kohtuullisessa ajassa realististen oletusten perusteella.

(125) Saksa toimitti rakenneuudistussuunnitelman vuosille 1998-2000, johon sisältyi samaa ajanjaksoa koskeva ennuste yrityksen liikevaihdosta ja liiketoiminnan tuloksesta. Yrityksen oli määrä saavuttaa jälleen elinkelpoisuus vuonna 1999.

(126) Rakenneuudistussuunnitelma perustui oletukseen, että uusi sijoittaja osallistuisi rahoitukseen 3850000 Saksan markan osuudella. Tämä osuus kattaisi olennaisen osan rakenneuudistussuunnitelman mukaisista investointikustannuksista. Tällaista yksityistä sijoittajaa ei kuitenkaan onnistuttu löytämään kohtuullisessa ajassa. Näin ollen ei toimenpiteiden rahoitusta saatu aikaan.

(127) Koska tällainen ulkoinen rahoitusosuus puuttui, rakenneuudistussuunnitelma osoittautui epärealistiseksi eikä se soveltunut palauttamaan yrityksen kannattavuutta pitkällä aikavälillä. Vaikka kannattavuus oli rakenneuudistussuunnitelman mukaisesti tarkoitus palauttaa vuoteen 1999 mennessä, yrityksen toiminta jatkui tappiollisena.

(128) Saksa väittää, ettei komissio ollut ottanut huomioon marraskuussa 2000 annettua lausuntoa, jossa yrityksen taloudellista tilaa arvioitiin myönteisesti. Lausunnon mukaan yrityksen tuloskehitys ajanjaksolla 1997-2002 olisi positiivinen. Tosin lausunnossa todetaan myös, että tämä edellyttäisi 11,5 miljoonan Saksan markan investointeja. Vuonna 2000 voitiin toteuttaa vain 1 miljoonan Saksan markan investoinnit. Yrityksen maksuvalmiuden tila on vakava. TGI:n oli rahoitettava 11,5 miljoonan Saksan markan investoinnit ja lisäksi sen oli maksettava takaisin [...]* Saksan markan luotot. Lausunnon antajan arvion mukaan yritys ei kykenisi omin voimin selviytymään rahoituksesta. Yrityksen elinkelpoisuuden takaaminen edellytti uusia valtiontukia tai luopumista saatavista.

(129) Saksan väitteiden vastaisesti lausunnosta ei käy ilmi, että yritys olisi elpynyt. Sen sijaan siinä todetaan, että yritys oli edelleen vakavissa vaikeuksissa eikä sen elinkelpoisuus ollut taattu pitkällä aikavälillä.

(130) Kuten jälkikäteen tehty arvio osoittaa, alkuperäinen rakenneuudistussuunnitelma toteutui vain osittain. Neljän tuotantolinjan kunnostamista, joka olisi ollut tarpeen yrityksen pitkän aikavälin kannattavuuden takaamiseksi, ei ollut vielä vuoden 2000 loppuun mennessä saatettu päätökseen. Vuonna 2001 oli ensimmäinen, kolmas ja neljäs tuotantolinja saatu kuntoon. Toinen tuotantolinja oli vuoden 2000 puolivälistä alkaen väliaikaisesti poissa käytöstä.

(131) Toinen lausunto, joka laadittiin asian T-198/01 oikeuskäsittelyä varten, esitettiin osana jatkuvaa tutkintamenettelyä. Saksan näkökulmasta siinä todetaan yrityksen taloudellinen ja sosiaalinen kehitys myönteiseksi. Tämä näkemys perustuu tosin huomattavasti vähäisempiin investointeihin kuin alkuperäinen investointisuunnitelma. Lokakuussa 2001 yrityksellä oli yhä noin [...]* Saksan markan maksamattomat velat, vaikka ei otettaisi lukuun 4 miljoonan Saksan markan osuutta kauppahinnasta, josta luopumisesta komissio oli tehnyt kielteisen päätöksen. Lisäksi lausunnossa todetaan, että maksuvalmiustilanne jatkuisi todennäköisesti vaikeana myös vuosina 2001 ja 2002.

(132) Saksa toimitti huhtikuussa 2001 laaditun vaihtoehtoisen suunnitelman rakenneuudistustoimenpiteiden rahoittamiseksi. Suunnitelmassa otettiin huomioon, ettei uutta yksityistä sijoittajaa ollut onnistuttu kyseiseen ajankohtaan mennessä löytämään. Suunnitelmaan sisältyi toisen tuotantolinjan uudistamisen lykkääminen. Lisäksi se edellytti henkilöstön palkanmaksun lykkäämistä ja luottojen lyhennysten keskeyttämistä keskipitkällä aikavälillä tärkeimpien investointitoimenpiteiden rahoituksen mahdollistamiseksi. Myös investointien kokonaismäärää oli vähennettävä alkuperäiseen rakenneuudistussuunnitelmaan verrattuna. Saksa väittää, että yrityksen pitkän aikavälin elinkelpoisuus oli mahdollista palauttaa tämän vaihtoehtoisen suunnitelman avulla.

(133) Uusimmassa kirjeessään Saksa esittää kuitenkin, että palkanmaksun ja joulurahojen maksun lykkääminen, pankkiluottojen lyhennysten lykkääminen ja luopuminen joulurahoista, jotka kuuluivat vaihtoehtoiseen rahoitussuunnitelmaan, olivat välttämättömiä, jotta yrityksen toiminnan jatkuminen voitaisiin taata siihen saakka, kun sopimus uuden sijoittajan kanssa tehdään. Yrityksen pitkän aikavälin kannattavuuden takaamiseksi on välttämätöntä luopua kauppahinnan 4 miljoonan Saksan markan osuuden perimisestä ja saada uudelta sijoittajalta sellainen rahoitusosuus, jotta TGI:n rahoituspohja saadaan vakaaksi ja sen oma pääoma riittävän suureksi. Näin ollen komissio päättelee, ettei yrityksen pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttaminen ollut uuden rahoitussuunnitelman avulla yksiselitteisesti mahdollista.

(134) Komissio toteaa, että uusimpien tietojen mukaan neuvotteluja [...]* sijoittajaryhmän kanssa ei ollut saatu päätökseen ja ettei kyseinen ryhmä aikonut sijoittaa yritykseen.

(135) Saksa ilmoittaa 15 päivänä maaliskuuta 2002 päivätyllä kirjeellä, että uusi yksityinen sijoittaja oli löytynyt ja neuvottelut uuden sijoittajan kanssa oli saatu päätökseen. Sitova sopimus oli allekirjoitettu uuden sijoittajan ja yrityksen molempien osakkaiden, Geißin pariskunnan, välillä. Uuden sijoittajan oli määrä korottaa yrityksen omaa pääomaa [...]* eurolla [...]* euroon ja hankkia omistukseensa [...]* osaketta ([...]* prosenttia). Lisäksi uusi sijoittaja antaisi TGI:n käytettäväksi [...]* euroa, josta muodostettaisiin pääomarahasto.

(136) Koska uusi sijoittaja löytyi, Saksa esittää, ettei väite rakenneuudistussuunnitelman kestämättömyydestä enää pitänyt paikkaansa. Näin ollen tuki olisi hyväksyttävissä. Tämän näkemyksen mukaan väite ajallisen yhteyden puuttumisesta ei olisi mahdollinen. Alkuperäinen rakenneuudistussuunnitelma, joka oli ollut Saksan käsityksen mukaan alusta alkaen johdonmukainen ja saatiin sijoittajan puuttuessa toteutetuksi vain osittain, pystyttäisiin nyt toteuttamaan muutettuna.

(137) On todettava, että tuki myönnettiin helmikuussa 1998 ja maksettiin marraskuussa 1998. Pelastus- ja rakenneuudistustukia koskevien suuntaviivojen mukaisesti rakenneuudistussuunnitelmalla on kyettävä kohtuullisessa ajassa palauttamaan yrityksen pitkän aikavälin kannattavuus ja elinkelpoisuus. Näin ollen rakenneuudistustukien on liityttävä kestävään rakenneuudistusohjelmaan, joka esitetään komissiolle riittävän yksityiskohtaisena. Myös yrityksen kilpailukyky on palautettava kohtuullisen ajan kuluessa. Rakenneuudistussuunnitelma on tavallisesti laadittava ennen tuen myöntämistä.

(138) Alkuperäinen rakenneuudistussuunnitelma ei ollut missään vaiheessa realistinen. Jos Saksa esittää nyt muutetun rakenneuudistussuunnitelman, joka sisältää uuden yksityisen sijoittajan rahoitusosuuden, kysymyksessä on uusi rakenneuudistussuunnitelma ja uusi rakenneuudistusjakso. Vuonna 1998 myönnettyjen tukitoimenpiteiden ja uuden sijoittajan sisältävän yli kolme vuotta myöhemmin esitetyn rakenneuudistussuunnitelman välillä ei ole mitään yhteyttä. Koska TGI on väittänyt menettelyn C 19/2000 yhteydessä tehtyä päätöstä koskevan oikeuskäsittelyn aikana olevansa vakavissa maksuvaikeuksissa, on ilmeistä, että TAB:n myöntämä laina on jo käytetty. Näin ollen Saksan väitettä ei voida hyväksyä.

(139) Komissio toteaa myös, ettei uuden yksityisen sijoittajan sitoutuminen ole ehdotonta, vaan edellyttää, että kauppahinnan perimisestä luopuminen, josta komissio on tehnyt kielteisen päätöksen, pysyy voimassa. Tämä mainitaan erityisesti Saksan toimittamissa tiedoissa. Saksan kirjeessä sanotaan, että sijoittajan sitoutumisen ehtona on komission luvan saaminen sille, että BvS luopuu kauppahinnan perimisestä. Kauppahinnasta luopumisen pysyminen voimassa on investoinnin perusehto.

(140) Komissio on kuitenkin katsonut 12 päivänä kesäkuuta 2001 tekemässään päätöksessä, että kauppahinnasta luopuminen on sääntöjenvastaista ja yhteismarkkinoille soveltumatonta tukea. Komissio pitää tätä päätöstä sääntöjen mukaisena eikä näe syytä peruuttaa sitä. Tosiasia, että takaisin perimistä koskevan artiklan täytäntöönpanoa lykättiin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen presidentin 4 päivänä huhtikuuta 2002 antamalla määräyksellä, ei poista oletusta tämän päätöksen sääntöjenmukaisuudesta, joka koskee kaikkia yhteisön asiakirjoja. Näin ollen ilmoitettua uuden yksityisen sijoittajan rahoitusosuutta ei voida ottaa huomioon.

(141) Edellä esitetyt tosiasiat huomioon ottaen komissio ei voi päätellä, että esitetyllä rakenneuudistussuunnitelmalla oli mahdollista palauttaa yrityksen pitkän aikavälin kannattavuus ja elinkelpoisuus kohtuullisessa ajassa ja realististen oletusten perusteella. Näin ollen kannattavuusperuste ei täyty.

Kohtuuton kilpailun vääristyminen

(142) Rakenneuudistussuunnitelmaan on sisällytettävä toimenpiteitä kilpailijoihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten tasoittamiseksi mahdollisimman tehokkaasti, koska tuet olisivat muuten ristiriidassa yleisen edun kanssa eikä niihin voitaisi soveltaa EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaista poikkeusta.

(143) Jos kysynnän ja tarjonnan objektiivinen tarkastelu osoittaa, että yhteisössä on rakenteellista ylikapasiteettia merkityksellisillä markkinoilla, joilla tuensaaja toimii, rakenneuudistussuunnitelmalla on taattava, että kapasiteettia vähennetään tai poistetaan käytöstä lopullisesti kyseisen toimialan rakenteiden uudistamiseksi. Kapasiteetin vähentämisen on oltava suhteessa tukeen.

(144) Saksan mukaan TGI ei aio tulevaisuudessa supistaa eikä lisätä kapasiteettiaan.

(145) Eräs TGI:n kilpailija katsoi menettelyn aloittamista koskevissa huomautuksissaan rakenteellista ylikapasiteettia esiintyvän joillakin tuotemarkkinoilla, joilla TGI toimii. Kuten edellä johdanto-osan 40 ja 41 kappaleessa todettiin, käytettävissä olevien tietojen perusteella yhteismarkkinoilla ei kuitenkaan näytä olevan ylikapasiteettia. TGI on myös ottanut käyttöön vain neljä IGW:n kahdestatoista tuotantolinjasta, joten kapasiteetti on vähentynyt.

Tuen suhteuttaminen rakenneuudistuksen kustannuksiin ja hyötyyn

(146) Tuen määrä ja intensiteetti on rajattava määrään, joka on ehdottoman välttämätön rakenneuudistuksen toteuttamiseksi, ja sen on oltava suhteessa yhteisön kannalta saatuun hyötyyn. Tämän vuoksi sijoittajan odotetaan osallistuvan rakenneuudistussuunnitelman rahoitukseen huomattavalla määrällä omia varojaan tai ulkopuolista rahoitusta. Tuki on myös myönnettävä sellaisessa muodossa, että yritys ei saa ylimääräistä likviditeettiä, jota se voisi käyttää aggressiiviseen ja markkinoita vääristävään käyttäytymiseen muilla kuin rakenneuudistusprosessiin liittyvillä liiketoiminnan alueilla.

(147) Saksa pitää henkilöstön luopumista vuoden 1997 joulurahasta sijoittajan rahoitusosuutena. Vaikka tätä voidaankin pitää henkilöstön huomattavana yrityksen rakenteiden uudistamista edistävänä osuutena, sitä ei kuitenkaan voida pitää sijoittajan rahoitusosuutena, koska siihen ei liity minkäänlaista sijoittajaan kohdistuvaa riskiä. Sama koskee myös palkanmaksun ja joulurahan maksun lykkäämistä, joita Saksa on uusimmassa kirjeessään pitänyt yksityisen sijoittajan osuutena. Näitä maksuja on myös pelkästään lykätty. Näin ollen ne merkitsevät yrityksen kustannusten supistumista vain väliaikaisesti.

(148) Lisäksi Saksa pitää toimitusjohtajalle (yrityksen pääosakkaalle) maksettavan korvauksen supistamista [...]* Saksan markalla sijoittajan rahoitusosuutena. Tämä toimenpide ei kuitenkaan supista yrityksen kustannuksia eikä sitä voi pitää omistajan osuutena rakenneuudistuksen rahoittamiseksi. Tätä käsitystä tukee tosiseikka, että kyseistä toimenpidettä ei sisällytetty rakenneuudistussuunnitelmaan. Koska toimitusjohtaja valvoo yritystä myös sen omistajana, hän voi lisäksi itse vahvistaa oman palkkatasonsa ja näin ollen minkä tahansa supistuksen suuruuden, joten supistus ei vastaa todennettavissa olevaa rahoitusosuutta. Toimitusjohtajalle maksettavan korvauksen supistamista ei voida näin ollen pitää sijoittajan omana rahoitusosuutena.

(149) Saksa väittää, että yksityisen pankin (Commerzbank) myöntämien luottojen lyhennysten lykkääminen kuuluu sijoittajan omaan rahoitusosuuteen. Tämä lykkäys supistaa kuitenkin vain väliaikaisesti yrityksen kuluja. Näin ollen sitä ei voida pitää sijoittajan rahoitusosuutena.

(150) Saksa pitää myös [...]* Saksan markan kassavirtaa sijoittajan rahoitusosuutena. Komissio ei voi hyväksyä tätä tulorahoitusta osaksi sijoittajan rahoitusosuutta, koska se on suurelta osin suoraan tai välillisesti tukitoimenpiteiden mahdollistama. Vaikka kassavirta voisi pienentää yrityksen rakenneuudistukseen liittyvää rahoitustarvetta, komissio ei voi hyväksyä sitä osaksi sijoittajan rahoitusosuutta. Saksa ei ole myöskään ilmoittanut, milloin tämä kassavirta on toteutunut vai odotetaanko sen vasta toteutuvan.

(151) Saksa väittää, että yrityksen omistajan Geißin antama omavelkainen takaus TAB:n myöntämälle 2 miljoonan Saksan markan lainalle kuuluu yksityisen sijoittajan rahoitusosuuteen. Laina on kuitenkin myönnetty julkisista varoista, joten on kyseenalaista, voidaanko se katsoa sijoittajan omaksi rahoitusosuudeksi. TAB:n myöntämän lainan vakuutena on lisäksi myös 2 miljoonan Saksan markan panttivelkakirja neljännen tuotantolinjan kiinteistöön. Näin ollen Geiß ei vastaa koko riskistä ja sen takauksen arvoa on pidettävä merkittävästi alhaisempana kuin mitä Saksa on esittänyt.

(152) Vaikka komissio hyväksyisi Geißin takauksen sijoittajan omaksi rahoitusosuudeksi, koko rahoitusosuus jäisi alle 10 prosenttiin rakenneuudistuskustannuksista. Komission vakiintuneen käytännön mukaisesti tämä ei riitä. Edellä esitetyistä syistä uuden yksityisen sijoittajan ilmoitettua rahoitusosuutta ei voida pitää ehdottomana eikä sitä voida näin ollen ottaa huomioon.

(153) Näin ollen komissio päättelee, että rakenneuudistussuunnitelmaan ei sisälly suuntaviivoissa tarkoitettua yksityisen sijoittajan merkittävää rahoitusosuutta. Tuen suhteellisuutta koskeva edellytys ei siis täyty.

Rakenneuudistussuunnitelman toteuttaminen kokonaan

(154) Yrityksen on pantava rakenneuudistussuunnitelma täytäntöön kokonaisuudessaan. Tarkasteltavana olevassa rakenneuudistussuunnitelmassa on rahoituksellinen aukko, koska uutta sijoittajaa ei ole pystytty löytämään. Koska sijoittajan rahoitusosuus on kuitenkin rakenneuudistussuunnitelman ja varsinkin tarvittavien investointien toteuttamisen kannalta olennaisen tärkeä, suunnitelma on pantu täytäntöön vain osittain.

6. PÄÄTELMÄT

(155) Komissio toteaa, että vakuuksien muuttaminen on valtiontukea. Komissio toteaa myös, että TAB:n Thüringenin osavaltion konsolidointirahastosta myöntämä laina ei kuulu tukiohjelmaan, jonka mukaisesti se on ilmoitettu myönnetyn, vaan on valtiontukea. Lisäksi Saksa on myöntänyt tuen sääntöjenvastaisesti rikkoen EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohtaa.

(156) Toimenpiteet eivät täytä pelastus- ja rakenneuudistustukia koskevissa suuntaviivoissa asetettuja edellytyksiä eivätkä tämän vuoksi sovellu EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla yhteismarkkinoille. Esitetty rakenneuudistussuunnitelma ei ole yrityksen kannattavuuden palauttamisen kannalta realistinen eikä sisällä sijoittajan omaa rahoitusosuutta. Näin ollen komissio kehottaa Saksaa perimään tuen takaisin tuensaajalta,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Valtiontuki, jonka Saksa on myöntänyt Technische Glaswerke Ilmenau GmbH:lle muuttamalla 1800000 Saksan markan (914109 euron) suuruista ostohinnan osaa ja Thüringer Aufbaubankin 2000000 Saksan markan (1015677 euron) suuruista lainaa koskevat vakuudet, ei sovellu yhteismarkkinoille.

2 artikla

1. Saksan on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet 1 artiklassa tarkoitetun ja tuensaajalle sääntöjenvastaisesti maksetun tuen perimiseksi takaisin.

2. Tuki on maksettava takaisin viipymättä Saksan lainsäädännön mukaisten menettelyjen mukaisesti, mikäli niissä mahdollistetaan päätöksen välitön ja tehokas täytäntöönpano. Takaisinperittävään tukeen sisällytetään korko alkaen siitä, kun tuki asetettiin tuensaajan käyttöön, tuen todelliseen takaisinperintään asti. Korko perustuu aluetukien avustusekvivalenttien laskennassa käytettyyn viitekorkoon.

3 artikla

Saksan on ilmoitettava komissiolle kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksiantamisesta sen täytäntöönpanemiseksi toteuttamistaan toimenpiteistä.

4 artikla

Tämä päätös on osoitettu Saksan liittotasavallalle.

Tehty Brysselissä 2 päivänä lokakuuta 2002.

Komission puolesta

Mario Monti

Komission jäsen

(1) EYVL C 272, 27.9.2001, s. 2.

(2) EYVL C 83, 27.3.1999, s. 1.

(3) EYVL C 217, 29.7.2000, s. 10.

(4) EYVL C 272, 27.9.2001, s. 2.

(5) EYVL L 62, 5.3.2002, s. 30.

(6) Tätä tekstiä on osin muokattu, jotta varmistetaan, ettei luottamuksellista tietoa paljasteta; nämä kohdat on kirjoitettu hakasulkuihin ja merkitty tähdellä.

(7) Katso julkaisun "Panorama der EU-Industrie 1997" 1. osan 9. luku ja ETY:n lasiteollisuusalan pysyvän komitean (CIPV) kertomus vuodelta 1998 sekä Saksan lasiteollisuuden ja mineraalikuituteollisuuden keskusliiton (Bundesverband Glasindustrie und Mineralfaserindustrie) vuosikertomus 1999.

(8) EYVL C 368, 23.12.1994, s. 12.

(9) EYVL L 107, 30.4.1996, s. 4.

(10) THA-järjestely E 15/92, SG(92) D/17613, 8.12.1992.

(11) THA-järjestely N 768/94, SG(95) D/1062, 1.2.1995.

(12) N 562/c/94, SG(94) D/17293, 1.12.1994.

(13) Saksan alueellisia elinkeinorakenteita edistävän tukiohjelman 23. puitesuunnitelma (23. Rahmenplan der Gemeinschaftsaufgabe zur Verbesserung der regionalen Wirtschaftsstruktur). Tähän ohjelmaan kuuluvia toimenpiteitä pidetään EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan mukaisina alueellisina investointitukina, jotka komissio on hyväksynyt EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdassa määrätyn poikkeuksen nojalla (N 157/94, SG (94) D/11038, 1.8.1994).

(14) Investitionszulagengesetz (N 494/A/95, SG(95), D/17154, 27.12.1995). Tähän lakiin perustuvat toimenpiteet ovat EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan mukaista alueellista investointitukea, jonka komissio on hyväksynyt EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdassa määrätyn poikkeuksen perusteella.

(15) EYVL L 62, 5.3.2002, s. 30.

(16) Asiassa C-342/96, Espanja vastaan komissio, 29 päivänä huhtikuuta 1999 annettu tuomio (Kok. 1999, s. I-2459, 41 kohta).

(17) NN 74/95, SG (96) D/1946, 6.2.1996.

(18) EYVL C 368, 23.12.1994, s. 12.

(19) Vuoden 1999 suuntaviivojen 7.5 kohdassa todetaan: "Komissio tutkii kaikkien sellaisten pelastamis- ja rakenneuudistustukien soveltuvuuden yhteismarkkinoille, jotka on myönnetty ilman komission lupaa [...] tuen myöntämishetkellä voimassa olevien suuntaviivojen perusteella." (EYVL C 288, 9.10.1999, s. 2).