32003D0372

Komission päätös,

tehty 11 päivänä joulukuuta 2002,

Kreikan Olympic Airways -yhtiölle myöntämästä tuesta

(päätös ilmoitettu asiakirjanumerolla K(2002) 4831)

(Ainoastaan kreikankielinen toisinto on todistusvoimainen)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2003/372/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 88 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan,

ottaa huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

on mainittujen artiklojen(1) mukaisesti kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa,

sekä katsoo seuraavaa:

1. MENETTELY

(1) Kreikan lentoyhtiöiden liitto (Hellenic Air Carrier Association, HACA) teki 12. lokakuuta 2000 kantelun (joka kirjattiin numerolla TREN(2000) A/69305) Kreikan valtiota vastaan, koska valtio oli jatkanut tuen antamista Olympic Airwaysille (OA) eri muodoissa komission päätösten 94/696(EY)(2) ja 1999/332/EY(3) vastaisesti. Komissio toimitti kantelun Kreikan viranomaisille 5. joulukuuta 200 päivätyllä kirjeellä (joka kirjattiin numerolla TREN(2000) D/17807) ja pyysi niitä esittämään mahdolliset huomautuksensa. Kreikan viranomaiset toimittivat huomautuksensa 19. helmikuuta 2001 päivätyllä kirjeellä (TREN(2001) A/53318). HACA teki 24. heinäkuuta 2001 samassa asiassa lisäkantelun (TREN(2001) A/63511) Kreikan valtiota vastaan vuoden 2001 tapahtumien perusteella. Lisäkantelu toimitettiin Helleenien tasavallalle huomautusten antamista varten 22. elokuuta 2001 (TREN(2001) D/11863) ja 6. joulukuuta 2001 päivätyillä kirjeillä (TREN(2001) D/18948), joihin Kreikan viranomaiset vastasivat 7. marraskuuta 2001 (TREN(2001) A/70124), 11. joulukuuta 2001 (TREN(2001) A/72694) ja 12. maaliskuuta 2002 päivätyillä kirjeillä (TREN(2002) A/55191).

(2) Komissio aloitti perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn 6. maaliskuuta 2002 tehdyllä päätöksellä, joka ilmoitettiin Kreikan valtiolle 11. maaliskuuta päivätyllä kirjeellä (SG(2002) D/228848). Menettely kirjattiin asiakirjanumerolla C 19/2002.

(3) Komission päätös virallisen menettelyn aloittamisesta julkaistiin Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä. Komissio kehotti asianomaisia esittämään huomautuksensa asiasta.

(4) Kreikka toimitti huomautuksensa komissiolle 12. huhtikuuta 2002 päivätyllä kirjeellä (TREN(2002) A/57066).

(5) Ilmoituksessa mainittuun määräaikaan mennessä (23. toukokuuta 2002) komissio ei ollut saanut huomautuksia asianomaisilta.

(6) Koska komissio ei ollut saanut Kreikan viranomaisilta kaikkia asiaa koskevia tietoja, kuten se oli pyytänyt menettelyn alussa, se toimitti Kreikalle tietojen toimittamista koskevan vaatimuksen 9. elokuuta 2002, joka ilmoitettiin Kreikalle 12. elokuuta 2002 päivätyllä kirjeellä (SG(2002) D/231156). Kreikka ilmoitti komissiolle 13. syyskuuta 2002 päivätyllä kirjeellä (DG TREN(2002) A/66323), että se täydentää vastaustaan 25. syyskuuta 2002 mennessä. Kreikan viranomaisten vastaus toimitettiin 1. lokakuuta 2002 (DG TREN(2002) A/67131).

(7) Kreikan viranomaisten kanssa pidettiin 16. lokakuuta 2002 kokous, jossa pyrittiin selvittämään OA:n taloudellisen tilanteen kehitys ja edistyminen kyseiseen päivään mennessä. Kreikan edustajat esittivät kokouksessa komissiota varten laaditun muistion, joka kirjattiin asiakirjanumerolla DG TREN(2002) A/69882. Kreikka toimitti 14. lokakuuta 2002 kyseisen asiakirjan sekä muita tietoja ja Deloitte & Touche -yrityksen vuonna 2002 laatiman rajatun selvityksen Olympic Airwaysin tuloksista verrattuna sen rahoitussuunnitelmaan (Olympic Airways Performance as compared to its Financial Plan). Asiakirjat kirjattiin numerolla DG TREN(2002) A/70592.

(8) Hristos Verelis, Kreikan liikenneministeri, toimitti 21. marraskuuta 2002 komission varapuheenjohtajalle Loyola de Palaciolle Helleenien tasavallan laatiman uuden selvityksen Olympic Airwaysin asiaa koskevista tärkeimmistä kysymyksistä. Nämä lisätiedot kirjattiin numerolla DG TREN (2002) A/70782.

(9) Hristos Verelis ilmoitti Loyola de Palaciolle 2. joulukuuta 2002 päivätyllä kirjeellä (DG TREN (2002) A/71671), että Olympic Airways -yhtiön yksityistäminen edistyy, ja Kreikan hallitukselle on jätetty kuusi kiinnostuksenosoitusta yhtiön osakekannan enemmistön ostosta.

2. YKSITYISKOHTAINEN SELOSTUS TUESTA

2.1 Komission aiemmat Olympic Airways -yhtiötä ja sen tytäryhtiöitä koskevat päätökset

2.1.1 Vuoden 1994 päätös

(10) Komissio teki 7. lokakuuta 1994 päätöksen 94/696/EY (jäljempänä "vuoden 1994 päätös"), jonka mukaan tuki, jonka Kreikka on myöntänyt tai joka sen oli määrä myöntää Olympic Airwaysille, on perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan (entinen 92 artiklan 3 kohdan c alakohta) ja Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen (jäljempänä "ETA-sopimus") 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan yhteismarkkinoita koskevien määräysten mukainen edellyttäen, että Kreikan hallitus noudattaa kyseisessä päätöksessä säädettyjä vaatimuksia. Tukipaketti koostui seuraavista toimenpiteistä:

- OA:lle 7. lokakuuta 1994 asti myönnetyistä lainavakuuksista 26. kesäkuuta 1975 annetun Kreikan lain N:o 96 6 artiklan mukaisesti

- uusien lentokoneiden ostamiseen tarkoitettuihin, ennen 31. joulukuuta 1997 otettuihin lainoihin liittyvistä yhteensä 378 miljoonan Yhdysvaltain dollarin lainavakuuksista

- OA:n lainataakan pienentämisestä 427 miljardilla drakmalla

- OA:n velkojen muuntamisesta pääomaksi 64 miljardin drakman edestä

- pääoman lisäämisestä 54 miljardilla drakmalla (10 mrd vuonna 1995, 23 mrd vuonna 1996 ja 12 mrd vuonna 1997).

Viimeiset neljä mainituista viidestä toimenpiteistä kuuluivat komissiolle alun perin esitettyyn OA:n rakennemuutos- ja uudelleenrahoitussuunnitelmaan. Edellä mainitun perusteella komissio katsoi, että tuki helpottaisi maan tärkeimmän lentoyhtiön rakenneuudistuksen kautta lentoliikennetoiminnan kehittämistä eräällä yhteisön pirstoutuneimmista ja syrjäisimmistä alueista, joista Kreikka on vähiten kehittyneimpiä alueita.

(11) Tuen vaatimustenmukaisuus edellyttää kuitenkin, että Kreikka noudattaa tekemiään 21:tä sitoumusta, joilla varmistetaan, ettei tuki vaikuta kohtuuttomasti liiketoimintaedellytyksiin yhteisön etua haittaavalla tavalla. Kyseisten sitoumusten mukaisesti, jotka koskevat sekä OA:ta että sen tytäryhtiötä Olympic Aviationia, Kreikan oli määrä noudattaa seuraavia kyseisistä 21 vaatimuksesta:

a) Sen on kumottava 31. joulukuuta 1994 mennessä 26. kesäkuuta 1975 annetun lain N:o 96/75 6 artikla, jonka mukaan Kreikan valtio voi myöntää vakuuksia OA:n ottamille lainoille.

b) Se ei saa sekaantua OA:n hallintoon enempää kuin yksinomaan osakkeenomistajan ominaisuudessa.

c) Sen on tehtävä OA:sta 31. joulukuuta 1994 mennessä verotuksen suhteen samanlainen osakeyhtiö kuin tavalliset kreikkalaiset osakeyhtiöt. Se voi kuitenkin vapauttaa OA:n veroista, joita voidaan määrätä yhtiön pääomarakenteen sellaisten järjestelytoimien yhteydessä, joita edellytetään komissiolle kyseisenä ajankohtana ilmoitetussa rakennemuutos- ja uudelleenrahoitussuunnitelmassa.

d) OA:lle ei yhteisöoikeuden mukaisesti saa myöntää muita tukia missään muodossa.

e) Kreikan on annettava välittömästi säädökset, joilla varmistetaan rakenneuudistusohjelman palkka- ja sosiaalipolitiikkaa sekä rahoitusnäkökohtia koskevien määräysten tehokas täytäntöönpano.

f) Sen on toimitettava komissiolle vähintään neljä viikkoa ennen tammikuussa 1996 ja tammikuussa 1997 tehtäviä pääomalisäyksiä selostus rakenneuudistusohjelman täytäntöönpanosta, jotta komissio voi esittää huomautuksensa ja mahdollisesti lykätä neljällä viikolla edellä mainittujen maksuerien maksamista, mikäli komissio haluaa toimittaa raportin riippumattoman konsultin tarkasteltavaksi.

g) Se ei suorita vuosille 1995, 1996 ja 1997 tarkoitettuja pääomalisäyksiä, mikäli edellisinä vuosina ei ole saavutettu vuoden 1994 päätöksessä säädettyjä rakenneuudistusohjelman tavoitteita.

h) Sen on varmistettava, ettei OA:lla ole mahdollisuutta määrätä käytännössä reittilentojen hintoja reiteillä Ateena-Tukholma ja Ateena-Lontoo ajalla 1994-1997.

i) Sen on varmistettava rakenneuudistusohjelman koko voimassaolon ajan, ettei OA:n säännöllisessä lentoliikenteessä Euroopan talousalueella tarjoamien paikkojen määrä, lisälennot ja tiettyinä kausina suoritettavat lennot mukaan luettuina, mutta lukuun ottamatta Kreikan saarille suuntautuvia kotimaan lentoja, ole suurempi kuin OA:n Euroopan talousalueen markkinoilla vuonna 1993 tarjoamien paikkojen määrä.

j) Sen on huolehdittava siitä, että jäljellä olevat OA:lle myönnetyt lainavakuudet sekä rakenneuudistussuunnitelmassa erityisesti sallitut 31. joulukuuta 1997 mennessä myönnettävät uudet vakuudet, joiden kokonaismäärä on 378 miljoonaa Yhdysvaltojen dollaria, ovat niiden ehtojen mukaiset, jotka määrättiin komission 5. huhtikuuta 1989 jäsenvaltioille toimittamassa kirjeessä.

2.1.2 Vuoden 1998 päätös

(12) Koska Kreikka ei ollut kuitenkaan noudattanut tiettyjä kyseisessä päätöksessä määrättyjä ehtoja, komissio päätti 30. huhtikuuta 1996(4) aloittaa uudelleen EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn sekä menettelyn, joka koskee uusia ja ilmoittamatta jätettyjä tukia, joista sille oli ilmoitettu.

(13) Komission ilmaisemat epäilyt koskivat erityisesti seuraavia seikkoja:

1. Kreikan hallitus ei saanut sekaantua OA:n johtoon enempää kuin pelkästään osakkeenomistajan ominaisuudessa. Kävi kuitenkin ilmi, että Kreikan hallitus oli sekaantunut OA:n johtoon joko suoraan tai hallituksen välityksellä.

2. Kreikka oli sitoutunut siihen, ettei se yhteisön lainsäädännön mukaisesti myönnä Olympic Airwaysille lisätukea. OA oli kuitenkin vapautettu veroista tai muista valtiolle maksettavista maksuista vuosien 1995, 1996 ja 1997 osalta sekä kaikista lainojen takuihin liittyvistä veroista ja muista kuluista, ja se oli myös vapautettu kaikista OA:n henkilöstön sotapalvelukseen liittyvistä kustannuksista. Mainitut hyödyt vastasivat 11 miljardia drakmaa. Kävi ilmi myös, ettei OA ollut maksanut laskeutumis- ja pysäköintimaksuja siitä lähtien, kun vuoden 1994 päätös ilmoitettiin Kreikalle.

3. Kreikka oli sitoutunut siihen, että se tekee OA:n kanssa tehtävät sopimukset kolmannen toimenpidepaketin määräysten mukaisesti. Näin ei ilmeisesti ollut tehty, sillä Kreikan hallitus on vaatimusten vastaisesti viivästänyt OA:n yksinoikeuden poistamista kotimaisilta Manner-Kreikan lentoreiteiltä.

4. Kreikan hallitus ei ollut noudattanut sitoumusta, jonka mukaan sen piti tehdä OA:sta verotuksen suhteen samanlainen osakeyhtiö kuin muut samalla alalla toimivat tavalliset kreikkalaiset osakeyhtiöt, sillä useiden Kreikan lain N:o 2271/94 kohtien mukaan OA on vapautettu veroista, jotka liittyvät sen taseen uudelleenjärjestelyyn.

5. Kreikan hallitus ei ollut noudattanut sitoumusta, jonka mukaan sen piti antaa myös muille lentoliikenteen harjoittajille OA:n lisäksi oikeus lentää ETAn ulkopuolisiin maihin, sillä se ei ollut antanut mitään lakeja, joilla OA:n yksinoikeus kyseisille reiteille olisi kumottu.

(14) Komissio teki 14. elokuuta 1998 päätöksen 1999/332/EY (jäljempänä "vuoden 1998 päätös"), jonka mukaan Kreikan OA:lle myöntämien tukien tai tukien, joita Kreikan oli määrä myöntää OA:lle, piti olla yhteismarkkinoille soveltuvia perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan (entinen 92 artiklan 3 kohdan c alakohta) ja ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti. Tuki koostui seuraavista osista:

a) OA:lle 7. lokakuuta 1994 asti myönnetystä lainavakuuksista 26. kesäkuuta 1975 annetun Kreikan lain N:o 96/75 6 artiklan mukaisesti

b) uusien ilma-alusten ostamiseen tarkoitettuihin, ennen 31. joulukuuta 1997 otettuihin lainoihin liittyvistä yhteensä 378 miljoonan Yhdysvaltain dollarin uusista lainavakuuksista

c) OA:n lainataakan pienentämisestä 427 miljardilla drakmalla

d) OA:n lainojen muuntamisesta osakepääomaksi 64 miljardin drakman edestä

e) pääoman lisäämisestä 40,8 miljardilla drakmalla eli vähemmällä kuin alunperin suunnitelluilla 54 miljardilla drakmalla (19 mrd vuonna 1995, 14 mrd vuonna 1998 ja 7,8 mrd vuonna 1999).

(15) Vuoden 1998 päätöksellä hyväksytyt tukitoimenpiteet liittyivät tarkistettuun rakenneuudistusohjelmaan (jäljempänä "ohjelma"). Rakenneuudistusohjelman(5) voimassaoloaika on 1998-2002. Alkuperäisen rakenneuudistusohjelman mukaan voiton ja tulojen hallintoa piti parantaa, toimintakustannuksia pienentää rakenneuudistusohjelman organisaatio- ja palkkatoimenpiteiden avulla (palkkojen jäädytys, etuuksien pienentäminen, vakinaisen henkilöstön ylityötuntien vähentäminen, kausihenkilöstön määrän vähentäminen) ja myös vaihtamalla johtohenkilöstöä. Vuoden 1998 ohjelmassa vahvistettiin alun perin suunnitellut toimenpiteet ja määrättiin lisätoimenpiteistä, joiden avulla oli tarkoitus saattaa päätökseen yrityksen kustannusrakenteen uudelleenjärjestely (palkkojen jäädytys, henkilöstön vähentäminen jne.) ja parantaa tulosta siirtymällä tulosjohtamiseen. Siinä esitettiin myös liikennöintiverkon koon uudelleenjärjestelyjä ja yrityksen sisäisen rakenteen uudistamista kaikilla tasoilla ja myös suhteessa uusiin ilma-aluksiin tehtäviin investointeihin. Muut toimenpiteet koskevat OA:n sijoittautumista Ateenan kansainväliselle lentoasemalle (jäljempänä "Spataan") sekä tulevia infrastruktuuri-investointeja, joihin ei ollut määrä pyytää uutta pääomaa osakkeenomistajilta.

(16)

>TAULUKON PAIKKA>

(17) Edellä mainitut luvut perustuivat erityisesti oletukseen, että lentotoiminnan tulot kasvaisivat 25,5 prosentilla ohjelman voimassaoloaikana (269 miljardista drakmasta vuonna 1998 337,6 miljardiin drakmaan vuonna 2002), kun taas maapalvelujen tulojen arvioitiin pienenevän 28,2 prosentilla (46,5 miljardista drakmasta vuonna 1998 33,3 miljardiin drakmaan vuonna 2002) samana ajanjaksona. Tämä johtuu mainitun toiminnan vapautumisesta.

(18) Vuoden 1998 päätöksellä hyväksytylle tuelle asetettiin kyseisen päätöksen 1 artiklassa neljä edellytystä. Ehdot olivat seuraavat:

a) Vuoden 1998 päätökseen oli määrä sisällyttää Kreikan viranomaisten vuoden 1994 päätöksen perusteella hyväksymät 21 sitoumusta.

b) Todettiin, että Kreikka sitoutui varmistamaan, ettei OA pyri ottamaan hintajohtajan asemaa reiteillä Ateena-Tukholma ja Ateena-Lontoo vuosina 1998-2002.

c) Todettiin, että Kreikka sitoutui varmistamaan 31. joulukuuta 2002 saakka, ettei OA:n säännöllisessä lentoliikenteessä Euroopan talousalueella, lisälennot ja tiettyinä kausina suoritettavat lennot sekä Manner-Kreikan ja Kreikan saarten väliset palvelut mukaan luettuina, tarjoamien matkustajapaikkojen määrä ole suurempi kuin OA:n Euroopan talousalueen markkinoilla vuonna 1997 tarjoamien paikkojen määrä (7792243 paikkaa), ottaen huomioon kuitenkin mainittujen markkinoiden mahdollinen kasvu.

d) Todettiin, että Kreikka sitoutui varmistamaan, että OA:lla on 1. joulukuuta 1998 mennessä käytössä täysin toimiva ja riittävä johdon tietojärjestelmä. Kreikkaa kehotettiin toimittamaan komissiolle asiaa koskeva raportti 1. joulukuuta 1998 mennessä.

(19) Päätöksessä määrätään myös, että ehtona viimeisen 7,8 miljardin erän maksamiselle oli kaikkien päätökseen liittyvien ehtojen noudattaminen, jotta voidaan varmistaa, että tuki on yhteismarkkinoita koskevien sääntöjen mukainen, että tarkistettua rakenneuudistussuunnitelmaa toteutetaan tosiasiallisesti ja että odotetut, erityisesti mainitussa päätöksessä asetettuja kustannus- ja tuottavuuslukuja koskevat tulokset saavutetaan.

(20) Ottaakseen huomioon, että vuoden 1998 rakenneuudistusohjelmalla alkuperäisen ohjelman voimassaoloa jatkettiin vuotta 1997 pidemmälle, ja järjestääkseen OA:lle edellytykset saavuttaa elinkelpoisuus vuoteen 2000, komissio kehotti Kreikkaa tekemään vielä muita sitoumuksia, jotta varmistettaisiin tuen tuloksellisuus ja sen sopivuus yhteismarkkinasääntöihin.

(21) Vuoden 1998 päätöksen ehtojen mukaisesti Kreikka velvoitettiin toimittamaan komissiolle raportti seuraavissa tapauksissa:

a) vähintään kymmenen viikkoa ennen 15. kesäkuuta 1999, jolloin toinen erä oli määrä maksaa

b) lokakuun 1999, maaliskuun 2000 ja lokakuun 2000 loppuun mennessä.

(22) Raporttien oli määrä osoittaa, että kaikkia asetettuja ehtoja noudatetaan täysimääräisesti sekä varmistaa, että tuki on yhteismarkkinasääntöjen mukaista ja että tarkistettu rakenneuudistussuunnitelma pannaan täytäntöön, jolloin odotetut tuloksetkin todennäköisesti saavutettaisiin. Maksueriä ei siis saanut suorittaa, ellei kaikkia asetettuja ehtoja tai osaa niitä ollut noudatettu ja/tai vastaavia rakenneuudistussuunnitelman päämääriä ollut saavutettu. Päätöksessä ei määrätty mistään hätätilaohjelmasta eikä mainitusta velvollisuudesta tehtävistä poikkeuksista.

2.1.3 Vuoden 2000 päätös

(23) Kreikka ilmoitti komissiolle 17. heinäkuuta 2000 päivätyllä kirjeellä aikeestaan käyttää myönnetyn tuen loppuosa lainavakuuksiin ennen vuoden 2000 loppua otettaville lainoille, jotka on tarkoitettu OA:n siirtymiseen Ellinikonin lentoasemalta Ateenan uudelle kansainväliselle lentoasemalle Spataan. Se aikoi myös pidentää lainavakuuksien määräajan 31. maaliskuuta 2001 saakka. Kyseiseen päivään mennessä Kreikan valtio oli myöntänyt yhteensä 201,6 miljoonan Yhdysvaltain dollarin lainavakuudet neljän Airbus 340 -lentokoneen hankintaa varten. Komissio ilmoitti Kreikan viranomaisille 10. marraskuuta 200 päivätyllä kirjeellä ((SG(2000)D/108307) päätöksestään muuttaa vuoden 1998 päätöksen 1 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa niiden toimenpiteiden osalta, jotka koskevat tukien myöntämistä yhteismäärältään 378 miljoonan Yhdysvaltojen dollarin suuruisia lainatakuita varten. Muutoksen jälkeen kyseinen tukitoimenpide koostui yhteensä 378 miljoonan Yhdysvaltain dollarin lainavakuuksista, jotka piti käyttää ennen 31. joulukuuta 2000 lainoihin uusien lentokoneiden ostamiseksi ja investointeihin Olympic Airwaysin toimintojen siirtämiseksi uudelle Spatan lentokentälle. Mainittujen lainojen vakuuksien myöntäminen piti tapahtua 31. maaliskuuta 2001 mennessä.

(24) OA ottikin sitä varten helmikuussa 2001 noin 62 miljardin drakman lainan ABN-AMRO-pankilta.

2.2 OA:n talouden ja hallinnon kehitys 1998-2002

(25) Vuoden 1998 päätöksen antamisen jälkeen Kreikan hallitus maksoi OA:lle helmikuussa 1998 toisen pääomanlisäyserän, 15 miljardia drakmaa, sekä myönsi osan valtiotakuista, joita oli myönnetty yhteensä 378 miljoonan Yhdysvaltain dollarin edestä OA:n lentokoneiden uudistamiseen ja erityisesti neljän Airbus 340-400 -lentokoneen ostoon.

(26) Toukokuussa 1999 Kreikan hallitus toimitti komissiolle kertomuksen OA:n rakenneuudistussuunnitelman täytäntöönpanosta ja täydensi sitä muistiolla kesäkuussa 1999. Kyseisen raportin tutki yksityiskohtaisesti riippumaton konsultti (Deloitte & Touche) vuoden 1998 päätöksen säännöksien mukaisesti (kyseisen päätöksen 1 artiklan a kohta ja vuoden 1994 päätöksen 1 artiklan h kohta).

(27) Raportti perustui vuoden 1997 tilintarkastustietoihin, hallituksen tekemiin arvioihin vuodelle 1998 sekä vuoden 1999 talousarvionäkymiin. Raportissa todettiin, että OA:n tulos oli huomattavasti huonompi kuin ohjelmassa edellytettiin. Useita vuoden 1998 päätöksessä asetetuista tavoitteista ei ollut saavutettu ajoissa, ja Kreikan viranomaisten mukaan "vuoden 1997 todelliset tulokset olivat huonommat kuin pessimistisimmätkään vuoden 1998 helmikuussa tehdyt ennusteet". Vuoden 1997 liiketoiminnan tulos korkojen jälkeen osoitti kaikkiaan 28 miljardin drakman (noin 82 miljoonan euron) tappiota, kun oli arvioitu noin 1,7 miljardin drakman (noin 5 miljoonan euron) voitto. Nämä huonot tulokset johtuivat tulojen menetyksestä, mikä johtui toiminnan vähenemisestä, mikä puolestaan johtui osittain työtaisteluista. Matkustajapaikkojen täyttöaste oli ohjelman suunnitelmien mukainen, mutta raportin mukaan tämä saavutettiin liiketoimintatulojen kustannuksella. Tärkein syy kyseisten lukujen huononemiseen oli matkatoimistojen odotettua suuremmat alennukset. Yritysjohto oli menettänyt otteen matkatoimistojen kannustimiin liittyen, ja oli hyvin epävarmaa, missä määrin niihin aikoihin oli pystytty ottamaan käyttöön mekanismeja, joilla matkatoimistojen toimintaa olisi voitu valvoa. Lisäksi huonoihin tuloksiin olivat vaikuttaneet huono aikataulujen noudattaminen, ilma-alusten korkea ikä, lakot ja niistä johtuvat lentojen peruutukset.

(28) OA vakuutti ryhtyneensä näiden huonojen tulosten korjaamiseksi tiukkoihin toimenpiteisiin ja ottaneensa erityisesti käyttöön tiukkoja talouskäytäntöjä helmikuusta 1998 elokuuhun 1999. On mainittava myös, että huolimatta näistä yrityksistä ja johtuen myös työtaisteluhäiriöistä, joita esiintyi usein kyseisenä ajankohtana, rakenneuudistussuunnitelmassa näistä häiriöistä aiheutuneet kustannukset arvioitiin noin 15 miljardiksi drakmaksi. Itse asiassa nämä kustannukset olivat 12 miljardia drakmaa eli 3 miljardia drakmaa arvioitua pienemmät (Deloitte & Touchen raportti, 21. heinäkuuta 1999, s. 22). Vuoden 1998 ohjelman tavoitteita ei voitu saavuttaa, ja näin kumuloitui 10,4 miljardin drakman (30,4 miljoonan euron) toimintatappio korkojen jälkeen, kun oli ennakoitu 14,6 miljardin drakman (42,3 miljoonan euron) voitto. Kreikka vahvisti kuitenkin OA:n hallituksen sitoutuneen jatkamaan rakenneuudistussuunnitelman soveltamista ja siinä mainittuihin tavoitteisiin pyrkimistä.

(29) Vuoden 1998 ohjelman toteuttamisessa havaittujen puutteiden analyysi, jonka Deloitte & Touche esittivät raportissaan, osoittaa, ettei komissio olisi voinut tehdä päätöstä viimeisen maksuerän hyväksymisestä. Komissio toimitti edellä mainitun analyysin Kreikan viranomaisille 12. ja 19. toukokuuta sekä 27. heinäkuuta 1999 päivätyillä kirjeillä. Komissio kehotti Kreikan hallitusta esittämään sille OA:n nykytietojen mukaan ajantasaistetun rakenneuudistussuunnitelman, jota komissio tarkastelee harkitessaan OA:n pääoman nostamista 7,8 miljardilla drakmalla (22,8 miljoonalla eurolla). Vastauksessa, jonka Kreikka toimitti komissiolle 26. elokuuta 1999 päivätyllä kirjeellä, Kreikka myönsi, että rakenneuudistusohjelman toteuttaminen ajalla 1998-2002 vaati lisätarkistuksia, jotta odotetut tulokset voitaisiin saavuttaa ja jotta komissio voisi suhtautua myönteisesti viimeisen maksuerän irrottamiseen.

(30) Puuttuakseen näihin ongelmiin ja ehkäistäkseen sen, että "rakenneuudistussuunnitelman toteuttamisessa hukataan enemmän aikaa" (Kreikan viranomaisten muistio 11. huhtikuuta 2002), Kreikan viranomaiset olivat jo päättäneet (ja olivat ilmoittaneet asiasta komissiolle 7. heinäkuuta 1999 päivätyllä kirjeellä) uskoa lentoyhtiön hallinnon kokeneelle kansainväliselle yritykselle avoimen kansainvälisen tarjouskilpailun perusteella. Sopimus tehtiin lopulta Speedwing-nimisen British Airwaysin (jäljempänä BA) tytäryhtiön kanssa, ja sopimuksella oli määrä antaa BA:lle oikeus ostaa OA:n osakkeita enintään 20 prosentin arvosta yhden vuoden kuluessa johtamista koskevan sopimuksen allekirjoittamisesta.

(31) Brysselissä elokuussa 1999 pidetyn Speedwing-yhtiön muodostaman uuden johtoryhmän ja komission virkamiesten tapaamisen jälkeen Kreikan viranomaiset toimittivat komissiolle 18. marraskuuta 1999 päivätyllä kirjeellä Speedwingin laatiman OA:n muutetun rakenneuudistussuunnitelman. Kumpikin yhtiö oli kuitenkin jo alkanut soveltaa ohjelmaa ennen komission hyväksyntää. Deloitte & Touche tarkasteli ohjelmaa ja esitti huolensa muutamista kohdista. Tärkein ero Speedwingin ohjelman ja komission päätöksellä vuonna 1998 hyväksytyn ohjelman - sellaisena kuin sitä sovellettiin vuonna 1998 ja vuoden 1999 alussa - välillä koski keskittymistä tulojen lisäämiseen ja yhtiön toimintojen laajentamiseen. Deloitte & Touche kuvasivat Speedwingin ohjelmaa alkuperäisessä raportissaan "kunnianhimoiseksi". Kreikan viranomaiset itsekin vahvistivat 11. huhtikuuta 2002 päivätyssä muistiossaan, että "ohjelman filosofia oli kaukana sen aiemmin hyväksymän ohjelman filosofiasta, sillä siinä keskityttiin enemmän toiminnan laajentamiseen ja tulojen lisäämiseen kuin kustannuksiin".

(32) Komissio toimitti Kreikan viranomaisille Deloitte & Touchen raportin lopullisen version, ja vahvisti uudelleen alun perin esitetyt huolenaiheet (20. maaliskuuta 2000 päivätyllä kirjeellä). Komissio ilmaisi kyseisessä kirjeessä huolestuneisuutensa vuoden 1998 päätöksellä hyväksytyn tarkistetun rakenneuudistussuunnitelman puutteellisesta toteuttamisesta. Speedwing kiisti Deloitte & Touchen raportissa esitetyt päätelmät ja vastasi komissiolle ennen kuin luopui OA:n johdosta vuoden 2000 keskivaiheilla. Kreikan viranomaiset vakuuttivat 29. elokuuta 2000 päivätyllä kirjeellään komissiolle, ettei OA:lla ole käytössään vuoden 1999 virallisia tuloksia tarkastettujen tilien muodossa ja vakuuttivat, etteivät ne myönnä viimeistä pääomalisäystä. Kreikka pyysi, ettei komissio teki asiasta päätöstä.

(33) Samanaikaisesti Kreikan viranomaiset ja Speedwingin eron jälkeen nimitetty yritysjohto halusivat tarkastella uudelleen yhtiön talouden kokonaistilannetta ja tehdä vuodesta 1999 järkevän vertailuvuoden OA:n rakenneuudistussuunnitelman jatkamista varten. OA:n johto aikoi lisäksi "neutralisoida" tietyt Speedwingin hallituksen tekemien päätösten pitkän aikavälin vaikutukset, koska niillä näytti olevan kielteiset vaikutukset yhtiön talouden tunnuslukuihin. Johto "alkoi kiinnittää huomiota lentoyhtiön kustannustehokkuuteen" (kreikkalaisten vastaus 11. huhtikuuta 2002). Vuoden 2000 syksyllä OA pyysi PriceWaterhouseCoopersia (PwC) kokoamaan raportin tarkistamattomasta alustavasta konsolidoidusta taseesta 31. joulukuuta 1999. PwC:n päätelmissä todettiin mm., että sovellettaessa lain N:o 2271/94 (sellaisena kuin se on muutettuna lain N:o 2465/95) 14 artiklalla OA:lla ja sen tytäryhtiöllä Olympic Aviationilla oli maksamatta yhtiöveroja verotettavasta voitosta vuodesta 1994. Kuten kyseisestä raportista käy ilmi, veroviranomaiset eivät olleet tarkastaneet OA:n ja Olympic Aviationin muodostamien yhtiöiden tilejä ja tunnuslukuja vuosiin, ainakaan vuodesta 1988 (Olympic Aviationin suhteen) tai vuodesta 1992 (OA:n suhteen). Raportissa todetaan, ettei myöskään OA:n ja Olympic Aviationin vuoden 1999 sääntömääräistä tasetta ollut joulukuussa 2000 hyväksytty osakkeenomistajien yhtiökokouksissa.

(34) Kun OA:n taloudellista tilannetta oli täten tarkasteltu perinpohjaisesti Speedwingin eron jälkeen, Kreikan viranomaiset myönsivät kesällä 2000, ettei OA:n rakenneuudistusta voida toteuttaa omin varoin tai myymällä vähemmistöosakemäärää. Kreikan viranomaiset ilmoittivat komissiolle kesän 2000 alussa, että ne olivat päättäneet pyrkiä myymään OA:sta enemmistöosakemäärän, jotta lentoyhtiön rahoitus olisi varmistettu. Syyskuussa 2000 Kreikan viranomaiset nimittivät taloudelliseksi neuvonantajaksi Credit Suisse First Boston -pankin sekä samanaikaisesti muita neuvonantajia, kuten Kreikan yksityistämislaissa N:o 2000/91 määrätään. Komissiolle ei ollut toimitettu raportteja, jotka vuoden 1998 päätöksen perusteella piti toimittaa vuoden 2000 maaliskuussa ja lokakuussa.

(35) Vuoden 1998 päätöksessä säädetään myös osana ohjelmaa, että OA:n siirto Spataan rahoitetaan kassamaksuin ja korvauksin (vuoden 1998 päätöksen kohta 82). Kreikan valtion piti kuitenkin maksaa yhtiölle vahingonkorvausta, koska Ellinikonin lentoasemaan tehtyjä investointeja on menetetty lentoaseman sulkemisen takia (arviolta 35 miljardia drakmaa). Kreikka totesi komissiolle kirjeessään 3. heinäkuuta 1998, ettei mainittu korvaus sisältäisi OA:lle myönnettyä tukea ja että sen tulisi vastata mille tahansa muulle yritykselle samanlaisessa tilanteessa maksettavaa määrää. Torjuakseen komission huolen kyseisen korvauksen maksuajankohdasta, Kreikka vakuutti myös komissiolle, että korvaus maksettaisiin OA:n ja Kreikan valtion välillä tehtävän sopimuksen mukaisesti siten, että määrä vastaa kustannuksia, jotka yritykselle aiheutuvat muutosta Spatan lentoasemalle.

(36) Kreikan hallitus ilmoitti komissiolle 12. joulukuuta 1999 päivätyllä kirjeellä, että Spataan tehtävään muuttoon suoraan liittyvä OA:lle maksettava korvaus oli arvioitu 33,66 miljardiksi drakmaksi 20. huhtikuuta 1999. Arvion teki konsulttiyritys American Appraisal (Yhdistynyt kuningaskunta), jonka kanssa Kreikan viranomaiset olivat tehneet sopimuksen niiden vahinkojen arvioimisesta, jotka OA oli kärsinyt Ellinikonin lentoaseman sulkemisen ja Spataan tehdyn muuton johdosta.

(37) Raportti toimitettiin komissiolle, kuitenkin ilman mitään virallista ilmoitusta valtion lisätuesta. Komissio antoi Alan Stratfordille tehtäväksi tarkistaa, vastaako konsulttiyritys American Appraisalin arvio "todellista markkina-arvoa" ja onko siinä minkäänlaista ylihintaa. Alan Stratford tutki OA:n tilanteen Ellinikonin kentällä ja tavan, jolla "todellista markkinahintaa" oli sovellettu, ja totesi toukokuussa 2000 antamassaan loppuraportissa, että laskelmat ja niistä saadut summat olivat uskottavia. Raportissa asetettiin kuitenkin kyseenalaiseksi, voidaanko laitteista maksaa korvauksia ja voiko tiettyjä historiallisia etuuksia, joista OA nautti Ellinikonin kentällä, myös korvata. Konsultin mukaan "korvaukset olisivat voineet olla suuremmat", jos Kreikka olisi käyttänyt erilaista, Alan Stratfordin ehdottamaa menetelmää (erityisesti rakennusten eliniän arviointiin). OA siirsi toimintonsa ajoissa Spataan Ateenan kansainväliselle lentoasemalle, joka aloitti toimintansa 28. maaliskuuta 2001. Ellinikonin lentoasema suljettiin samana päivänä.

(38) OA otti vuoden 2002 tammikuun lopussa 19,5 miljoonan euron lainan Kreikan Emboriki trapeza -pankilta, joka on valtion liikepankki. Laina perustui OA:n pankille osoittamiin vaateisiin Kreikan valtiolle, jotka koskevat maksamattomia lentolippuja 22 miljoonan euron arvosta. Laina-aika oli yksi vuosi.

2.3 Kreikan lentoyhtiöiden liiton kanteet

(39) Komissio vastaanotti Kreikan lentoyhtiöiden liitolta useita kanteita 12. lokakuuta 2000 ja 24. heinäkuuta 2001. Liiton jäseniä ovat Aegean Airlines, Cronus Airlines, Hellenic Star Airways, Cal Aviation, Trans European Airlines, Interjet, Avionic Aviator. Kanteet koskivat seuraavia asioita:

a) OA:n henkilöstölle maksettuja erityispalkkaetuja.

b) Kreikan lain N:o 2733/99 epämääräisyyttä. Laissa säädetään lainojen kuittaamisesta OA:n ja Kreikan valtion välillä.

c) OA ei ollut maksanut ajoissa joitakin laskeutumis- tai pysäköimismaksuja Ellinikonin kentällä eikä lentokenttämaksuja Ateenan kansainväliselle lentoasemalle.

d) "Spatosimo"-maksu (Kreikan lentoasemien kehittämiseen käytettävä matkustajavero), yhteensä 47 miljoonan euron (16 miljardin drakman) oli maksettu myöhässä.

e) OA ei ollut maksanut tai oli maksanut myöhässä kiinteistövuokraa tai laskeutumismaksuja muille lentoasemille kuin Ellinikonin tai Spatan lentoasemille.

f) Polttoaine ja varaosat oli vapautettu alv-maksusta, mikä merkitsi OA:lle 2,6 miljoonan euron hyötyä.

g) OA ei ollut maksanut tai oli maksanut myöhässä sosiaaliturvamaksuja, 8 prosentin alv-maksuja sisämaanlennoista ja Olympic Cateringille maksettavia maksuja.

3. MAALISKUUN 6. PÄIVÄNÄ 2002 TEHTY PÄÄTÖS

3.1 Tutkimuksen teon syyt

(40) Kreikan viranomaisten 19. helmikuuta 2001, 7. ja 11. joulukuuta 2001 ja 12. maaliskuuta 2002 antamat vastaukset eivät hälventäneet komission epäilyjä. Komissio päätti siksi käynnistää uudelleen perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun virallisen tutkintamenettelyn. Seuraavat kaksi syytä johtivat seuraavassa selostettuun tutkimukseen:

1. Komission vuoden 1994 ja 1998 päätöksillä hyväksyttyjen tukien virheellinen soveltaminen

(41) a) Rakenneuudistussuunnitelman puutteellinen noudattaminen: On ilmeistä, ettei vuoden 1998 päätöksen perustana olevaa rakenneuudistussuunnitelmaa ole noudatettu tarkoitetulla tavalla. Erityisesti yhtiön hallintorakenteissa ei toteutettu muutoksia, vaan johto pysyi periaatteessa samana. Työntekijöiden määrä pieneni enemmän kuin rakenneuudistussuunnitelmassa määrättiin (ks. kohdat 11-17). Se näyttää kuitenkin johtuneen aiemmin OA:lle kuuluneiden toimintojen siirtämisestä tytäryhtiöille. Vaikka henkilöstön palkat jäädytettiin vuosina 1996 ja 1997, siitä seuraavan kustannusten pienenemisen teki tyhjäksi palkkojen huomattava nousu vuonna 1998.

(42) Todettakoon, ettei vuoden 1998 päätöksen perustan muodostaneen rakenneuudistussuunnitelman tavoitteita saavutettu koskaan. Tämä johtui OA:n taloudellisesta tilanteesta, kuten tässä päätöksessä aiemmin selostetaan. Aiemmin selostettujen tietojen perusteella komissio epäilee, missä määrin OA:n taloudellisen ja rahoituskehityksen suunta vastaa vuodet 1998-2002 kattavaa ohjelmaa, jonka perusteella vuoden 1998 päätöksen tukitoimenpiteet hyväksyttiin. Erityisesti koska komissio ei saanut mitään tietoja yrityksen taloudellisesta tuloksesta vuodelle 2000 tai mitään arvioita vuodelle 2001 ja koska Speedwing epäonnistui sellaisen liiketoiminta- ja rakenneuudistustoimenpideohjelman laatimisessa, joka noudattaisi vuoden 1998 päätöksessä säädettyjä tavoitteita, se epäilee, että yhtiön nykyinen rahoitustilanne on kaukana niistä tavoitteista, jotka rakenneuudistussuunnitelmassa oli asetettu vuosille 2000-2002.

(43) Vaikka vuoden 1998 päätöksen 1 artiklan 2 kohdassa edellytettiin, että maaliskuussa ja lokakuussa 2000 toimitetaan komissiolle raportit suunnitelman soveltamisesta, ei näitä raportteja ole toimitettu. Koska yhtiön tuloksista ei ole saatavilla luotettavia kirjanpitotietoja, komissio ei pysty mitenkään todentamaan täysin kyseisen olennaisen ehdon noudattamista ilman lisätutkimuksia.

(44) Kuten edellisestä käy ilmi, taloudellinen ja rahoituskehitys, joihin Kreikan viranomaisten laatima ja komission hyväksymä suunnitelma perustui, on jatkuvasti epäonnistunut. Rakenneuudistussuunnitelman toteuttamisen seurannassa todettiin vakavia epävarmuustekijöitä sen suhteen, noudattaako OA:n taloudellinen ja rahoitustilanne suunnitelmassa määriteltyjä operationaalisia ja rahoitustavoitteita. Epävarmuustekijät olivat niin huomattavia, että komissio katsoi oikeutetuksi tarkastella uudelleen vuoden 1998 päätöstä rakenneuudistussuunnitelman moitteettoman toteuttamisen kannalta.

(45) b) Aiempien päätösten ehtojen ja sitoumusten laiminlyönti Vuoden 1998 päätöksen 1 artiklan d kohdassa vaaditaan, että Kreikan valtio panee täytäntöön täysin toimivan ja riittävän tiedonhallintajärjestelmän 1. joulukuuta 1998 mennessä. Kreikan viranomaiset eivät ole tähän päivään mennessä toimittaneet tiedonhallintajärjestelmää koskevaa raporttia eivätkä ole ilmoittaneet, missä määrin järjestelmää sovelletaan, tai sen tuloksia.

(46) Vuoden 1998 päätöksessä vaaditaan, että Kreikan valtio on pannut täytäntöön täysin toimivan ja riittävän johdon tietojärjestelmän 1. joulukuuta 1998 mennessä. Tiedonhallintajärjestelmän perustamisen tarkoituksena oli antaa OA:n johdolle riittäviä tietoja rakenneuudistussuunnitelman seurantaan ja sen muuttamiseen tarvittaessa. Huomattakoon myös, että rakenneuudistussuunnitelman mukaan, joka muodostaa vuoden 1998 päätöksen ytimen, Kreikan viranomaisten on laadittava konsolidoidut taseet OA:lle ja sen tytäryhtiöille. Tarkkoja tietoja taseiden laadintaa varten saadaan nimenomaan toimivasta ja riittävästä johdon tietojärjestelmästä.

(47) Komissio oli korostanut tämän toimenpiteen ehdotonta tärkeyttä, ei ainoastaan päätöksen ehtojen noudattamisen vuoksi vaan itse yrityksen hyväksi. Vuoden 1997 taseesta saatu kokemus, joka on selostettu kohdassa 26, osoittaa selvästi, että on vaikeaa saavuttaa tavoitteita, kun ne on suunnitelmassa asetettu ilman selkeää vertailukohtaa. Yleisesti ottaen yrityksen johto voi tehdä oikeita päätöksiä puuttuakseen tulevaan tilanteeseen ainoastaan jos se on voinut muodostaa ajoissa eheän, tarkan ja täsmällisen kuvan menneisyyden toimista ja tuloksista ja/tai epäonnistumisista. Tällaisen hallinnon työkalun ansiosta myös tietämyksen perustana olevat, yritysten kirjanpitojärjestelmiin kirjatut tiedot käsitellään ajoissa ja tunnontarkasti, niiden laatua valvotaan ja ne raportoidaan johdolle.

(48) Vuoden 1998 päätöksen 1 artiklan a kohdassa edellytetään, että Kreikka toimii vuoden 1994 päätöksen 1 artiklan a-u kohdassa esitettyjen sitoumusten mukaisesti. Jotta ymmärrettäisiin paremmin, missä oikeudellisissa puitteissa OA:n - kuten minkä tahansa kaupallisen yrityksen - piti toimia vuoden 1994 jälkeen yleisen yhtiölainsäädännön mukaan, palautettakoon mieliin seuraavat seikat: OA on julkinen yritys, joka ei ole osa Kreikan valtionhallintoa ja johon sovelletaan yksityisoikeuden säännöksiä, erityisesti lain N:o 2190/1920 säännöksiä, joissa säädetään yksityisistä osakeyhtiöistä ja niiden toiminnasta. Vaikka OA on merkitty yhtiörekisteriin numerolla 422/01/B/86/423, sen yhtiösääntö ei sisälly kyseiseen julkiseen asiakirjaan eikä mihinkään muuhunkaan, josta komissiolla olisi tietoa.

(49) Lain N:o 2190/1920 25 artiklassa säädetään, että yhtiökokous on pidettävä kuuden kuukauden kuluessa kunkin tilivuoden lopusta, ja siellä on käsiteltävä yrityksen kulunutta vuotta koskevia tilinpäätöstietoja. Mainitun lain 43 b artiklan 5 kohdassa säädetään lisäksi, että osakeyhtiön hallituksen on julkaistava yhtiön kuluneen tilivuoden tilinpäätös vähintään 20 päivää ennen yhtiökokouksen kokoonkutsua. OA kuitenkin julkaisi vuoden 1999 tilinpäätöksensä vasta 28. joulukuuta 2001. Tilinpäätöksen laativat 31. maaliskuuta 2001 yhtiön toimitusjohtaja ja pääjohtaja. Tilintarkastajat tarkastivat sen 11. joulukuuta 2001. On selvää, että nämä päivämäärät osoittavat, ettei tämän kaikkia osakeyhtiöitä koskevan lain asiaan kuuluvia säännöksiä ollut noudatettu. Sanottu ei vaikuta tämän tilanteen mahdollisesti aiheuttamiin komission toimenpiteisiin, jotka liittyvät yhteisön lentoliikenteen harjoittajien toimiluvista 23 päivänä heinäkuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2407/92(6) 3 artiklan 1 kohtaan ja 5 artiklan 6 kohtaan. Tilintarkastustiedot ovat kuitenkin erittäin merkittävä asia OA:n kilpailuasemalle ja sen kilpailijoille, kun otetaan huomioon tilintarkastajien päätelmä, että 31. joulukuuta 1999 päättyneenä tilivuonna yrityksen omat varat olivat pienentyneet alle 50 prosenttiin osakepääomasta. Vuonna 1999 omat varat (33699706104 drakmaa eli 98,89 miljoonaa euroa) vastasivat tuskin 27,8 prosenttia osakepääomasta (120947970000 drakmaa eli 354,94 miljoonaa euroa). Lain N:o 2190/1920 47 artiklan mukaan tällaisen tilanteen pitäisi johtaa siihen, että hallitus kutsuu yhtiökokouksen päättämään yrityksen selvitystilaan asettamisesta tai muista toimenpiteistä yhtiön rahoitustilanteen korjaamiseksi.

(50) Tämä asia erityisesti herättää vakavia epäilyksiä. Sen vuoksi näyttää tarpeelliselta tutkia, millä edellytyksin OA ja sen tytäryhtiöt pystyivät jatkamaan toimintaansa vuoden 1999 jälkeen toteuttamatta rakenneuudistussuunnitelman toimenpiteitä ja noudattamatta yleistä kauppalakia. Komissio huomauttaa, että tällainen tilanne merkitsee aiemmissa päätöksissä säädettyjen sitoumusten ja ehtojen laiminlyöntiä ja saattaa lisäksi sisältää tukielementin (ks. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen päätös asiassa Magefesa, C-480/98).

(51) Samaa voidaan sanoa(7) OA:n oikeudellisesta tilanteesta ja verokohtelusta sekä sen Kreikan valtiolle maksamien maksujen tilanteesta. Nämä seikat osoittavat, että yritys pystyi jatkamaan toimintaansa ainakin vuodesta 1999 ja sen jälkeen noudattamatta veroihin ja sosiaaliturvamaksuihin liittyviä velvollisuuksiaan ja myös noudattamatta velvollisuuttaan maksaa lentokenttä- ja muita maksuja tai vuokria Kreikan lentoasemille ja jopa Kreikan valtiolle.

(52) Se, ettei OA ole maksanut tai maksaa myöhässä lentokenttämaksuja, veroja, vuokria tai muita Kreikan lentoasemille tai valtiolle maksettavia maksuja, aiheuttaa epäilyä, että OA:lle on mahdollisesti myönnetty lisää valtiontukea, mikä on vuoden 1998 päätöksen vastaista ja vaikuttaa selvästi kilpailuun Kreikkaan suuntautuvilla reiteillä liikennöivien lentoliikenteen harjoittajien välillä.

(53) Komissio kiinnittää Kreikan viranomaisten huomion erityisesti OA:n kilpailijoiden hankalaan asemaan. Erityisesti Axon Airlines kärsii tilanteesta. Kuitenkin myös muilla kilpailijoilla, kuten Cronus Airlines ja Aegean Airlines, on tilanteesta haittaa, joka näyttää johtuvan osittain siitä, ettei Kreikan valtio kohtele OA:ta tasapuolisesti oikeudellisissa ja taloudellisissa asioissa. Tämän vuoksi vaikuttaa todennäköiseltä, että lentokenttämaksujen ja valtiolle suoritettavien maksujen suorittamiseen liittyvä OA:n nykytilanne viittaa yleisen edun vastaisen valtiontuen olemassaoloon.

(54) OA:n oikeudellinen ja verotuksellinen asema. Tiettyjen lakien perusteella OA kuuluu suoraan tiettyjen ministeriöiden valvontaan, jotka ovat säätäneet OA:n oikeuksista ja velvollisuuksista, jotka ovat edellä mainittujen lakien vastaisia. Samoin on yksinomaan OA:lle myönnetty muilla Kreikan laeilla veroetuuksia, joista eivät yksityiset osayhtiöt tai minkään tyyppiset kaupalliset yritykset voi nauttia.

(55) Edellä kuvattu tilanne näyttäisi olevan sen sitoumuksen vastainen, jonka Kreikan valtio on tehnyt varmistaakseen, että:

a) OA:lla olisi yritysjohdon ja yhtiömuodon näkökulmasta (vuoden 1994 päätöksen VII jakso ja kyseisen päätöksen 1 artiklan a ja c kohta) osakeyhtiön verotuksellinen asema, ja yritykseen sovellettaisiin yleistä yhtiölainsäädäntöä samalta pohjalta kuin muihin yhteisön lentoyhtiöihin ilman erityisoikeuksia tai -rajoitteita,

b) se ei puutu Olympic Airwaysin johtamiseen muuten kuin yksinomaan osakkeenomistajan ominaisuudessa (vuoden 1994 päätöksen 1 artiklan b kohta),

c) se antaa välittömästi säädökset, jotka ovat tarpeen rakenneuudistusohjelman palkka-, sosiaali- ja rahoitusnäkökohtien tehokkaan täytäntöönpanon kannalta (vuoden 1994 päätöksen 1 artiklan f kohta).

Asiaa koskevat säädökset ovat seuraavat:

(56) Laki N:o 2271/94 ja laki N:o 2602/98. Komissio totesi vuoden 1998 päätöksessään, että lain N:o 2271/94 2 artiklan 12 kohdan a alakohta ja 4 artikla, jotka koskevat OA:n rakennusuudistussuunnitelman täytäntöönpanoa, eivät ole yhdenmukaisia yksityisyrityksiä koskevien säännösten kanssa henkilöstöhallinnon suhteen. Komissio otti myös huomioon, että lain N:o 2271/94 4 artiklan 4 kohdalla annettiin OA:lle ja sen tytäryhtiöille uudelleen käytännössä julkisen yhtiön asema henkilöstön palvelukseen ottoa koskevissa asioissa.

(57) Komissio otti henkilöstön palvelukseenoton osalta erityisesti huomioon vuoden 1998 päätöksessään lain N:o 2190/94 säännökset, jotka koskevat julkisia yrityksiä ja julkisella sektorilla toimivia julkisoikeudellisia yrityksiä. Ainoista poikkeuksista säädetään mainitun lain 14 artiklan 2 kohdan j alakohdassa, ja ne koskevat OA:n lentäjiä.

(58) Komissio totesi lisäksi kyseisen päätöksen 66 kohdassa, ettei "pysyvään henkilöstöön sovellettava hankala hallintomenettely ollut sopimaton joustavaan henkilöstöhallintoon, sillä kyseisen henkilöstön tarpeet suunnitellaan tavallisesti etukäteen." Lain N:o 2271/94 asiaa koskevia säännöksiä on täydennetty lailla N:o 2602/98, joka koskee OA:n rakennusuudistussuunnitelman soveltamisen loppuunsaattamista. Kyseisen lain 3 artiklan 2 kohdassa säädetään, että kaikkiin henkilöstöluokkiin (lentohenkilöstö, tekninen henkilöstö, maahenkilöstö) sovelletaan lain N:o 2190/94 säännöksiä.

(59) Edellisen perusteella vaikuttaa siltä, että lentohenkilöstön (ja lentäjien) palvelukseenotossa vallinnut joustavuus on hävinnyt. Lisäksi ei ole selvää, kumottiinko lain N:o 2527/97 säännökset, joissa vuoden 1998 päätöksen mukaan säädettiin OA:n kausihenkilöstön palvelukseenotossa sovellettavasta erityismenettelystä, lain N:o 2602/98 säännöksillä. Siten vaikuttaa olevan, koska viimeksi mainitussa laissa ei nimenomaisesti suljeta kausihenkilöstöä julkisia yrityksiä ja julkisella sektorilla toimivia julkisoikeudellisia yrityksiä koskevan lain N:o 2190/94 säännösten soveltamisalan ulkopuolelle, jotta kausihenkilöstön palvelukseenottomenettelyn joustavuus säilyisi.

(60) Huomattakoon lisäksi, ettei OA:n johtoon sovelleta lain N:o 2190/94 säännöksiä, kuten säädetään lain N:o 2608/98 2 artiklassa, joka koskee OA:n henkilöstösääntöä (johdanto-osan 3 kohta). Koska OA on lain N:o 2414/96 säännösten perusteella yleishyödyllinen yritys, kuten jäljempänä selitetään, maan hallitus nimittää yrityksen johdon ja erityisesti toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan sekä pääjohtajan ja yleiset ja oikeudelliset neuvonantajat. Tällaiset seikat loitontavat edelleen OA:n palvelukseenottoehtoja yksityisiin tai julkisiin osakeyhtiöihin sovellettavista yksityisoikeuden säännöksistä.

(61) Laki N:o 95/76. Kuten lain 3 artiklan 2 kohdassa säädetään, vaateet, joita Kreikan valtionpankilla on OA:lle lainoista, jotka valtio on myöntänyt OA:lle 1. tammikuuta 1975 lähtien, katsotaan vaateiksi valtiolle, ja niitä voidaan kuitata vaateilla, joita OA:lla mahdollisesti on Kreikan valtiolle.

(62) Lain 3 artiklan 3 kohdassa säädetään, että kaikki sopimuksiin perustuvat liiketoimet, joihin OA ryhtyy siirtääkseen varoja, kiinteistöjä tai muita omaisuutta, erityisesti ilma-aluksia, moottoreita, helikoptereita jne., sekä kaikki notaarin suorittamat toimet on vapautettu notaarin- tai rekisteröintimaksuista. Lain 4 artiklan 2 kohdan mukaan voidaan ministerineuvoston päätöksellä siirtää OA:n osakkeita Kreikan teollisuus- ja kehityspankille (ETBA) vastoin muissa tapauksissa noudatettavaa Kreikan lainsäädäntöä. Lain 4 artiklan 3 kohdassa säädetään, että OA on kaikissa tapauksissa liikenne- ja viestintäministeriön valvonnassa. Mainitun säännöksen soveltamisala on erityisen laaja ja kattaa OA:n kaiken liiketoiminnan tai sen johtoon liittyvän seikan. Tämä on eräs tärkeimpiä eroja OA:n tapaisen yrityksen ja minkä tahansa muun yksityis- tai julkisoikeuden soveltamisalaan kuuluvan osakeyhtiön välillä. Kuten lain 4 artiklan 4 kohdassa säädetään, kaikki OA:n suorittamat liiketoimet, joilla siirretään mitä tahansa OA:n omaisuutta tai varoja mille tahansa yksityis- tai julkisoikeuden alaiselle toimijalle, tehdään pidättämättä veroja ja maksamatta mitään maksuja. Lain 6 artiklan 2 kohdassa säädetään, että OA:n henkilökunnalle ja lentokenttien työntekijöille suoritettavista ateriaseteleistä ei tarvitse pidättää sosiaaliturva- tai muita esim. eläkemaksuja, sillä perusteella, että ne eivät ole palkan osa. Tämä seikka oli myös aiheena kanteessa, jonka Kreikan lentoyhtiöiden liitto jätti komissiolle Kreikan valtiota vastaan 12. lokakuuta 2000. Kuten 6 artiklan 3 kohdan viimeisessä alakohdassa säädetään, OA:n omaisuuden mahdollinen uudelleenarviointi ja sen arvon mukautus on vapautettu kaikista veroista ja muista maksuista.

(63) Laki N:o 2414/96. Lain tarkoituksena on julkisten yritysten ja organisaatioiden nykyaikaistaminen ja muut säännökset. Kyseisessä laissa OA ja kaikki sen tytäryhtiöt sisältyvät "julkisten yritysten" luetteloon, joihin lakia sovelletaan, ja niiden katsotaan olevan "yleishyödyllisiä". Suurin osa tämän lain soveltamisalaan kuuluvista yrityksistä on jo tavallisia osakeyhtiöitä. Yritykset, jotka eivät jo ole osakeyhtiöitä, on muutettava niiksi, kuten lain 2 artiklassa säädetään.

(64) Edellä mainitun lain määräykset, joita sovelletaan myös OA:han, poikkeavat kuitenkin selvästi tavallisia yksityisoikeudellisia osakeyhtiöitä koskevista määräyksistä. Julkishyödyllisten yritysten katsotaan olevan yrityksiä, jotka tarjoavat yleisen edun mukaisia palveluja, ja siksi Kreikan hallituksen puuttuminen niiden hallintoon ja yleiseen toimintaan on erityisen aktiivista. Julkishyödyllisiä yrityksiä varten ei kuitenkaan ole olemassa vakiintunutta oikeudellista kehystä. Sen vuoksi valtion asioihin puuttumisen taso voi olla hyvin erilaista.

(65) Lukuun ottamatta 14, 19 ja 20 artikloita, joita ei sovelleta OA:han, kaikki muut kyseisen lain artiklat (kaikkiaan 24) ovat tärkeitä poikkeamia lain N:o 2190/1920 säännöksistä. Hallitus voi OA:n ainoana osakkeenomistajana nimittää ja erottaa OA:n hallituksen jäsenet milloin tahansa, kuten on asianlaita tavallisten yksityisten osakeyhtiöiden suhteen, joissa osakkeenomistajien yleiskokous nimittää hallituksen. Toisaalta julkishyödyllisiin yhtiöihin sovellettavien määräysten mukaan hallitus voi todella puuttua asioihin, ja OA:n on noudatettava erilaisia menettelyjä hallituksen nimittämisessä ja päätöksenteossa. Erityisesti hallitus nimittää toimitusjohtajan edustajakseen, ja hän on mahdollisesti samanaikaisesti yhtiön hallintoneuvoston puheenjohtaja. Julkishyödyllisillä yhtiöillä on lisäksi, päinvastoin kuin tavallisilla yksityisillä osakeyhtiöillä, erityinen hallintoelin, "johtajien neuvosto", jonka päätehtävänä on varmistaa, että yhtiön politiikka sovitetaan yhteen hallituksen politiikan kanssa. Lisäksi julkishyödylliset yhtiöt (ja siten myös OA) ovat etuoikeutetussa asemassa ohjelmissa, joissa myönnetään valtion rahoitusta kansallisen, yhteisön ja kansainvälisen edun mukaisiin hankkeisiin.

(66) Komissio katsoo, että edellä mainitut toimenpiteet, joita sovelletaan erityisesti OA:han, herättävät epäilyjä siitä, ovatko ne yhteensopivia edellä mainitun Kreikan valtion tekemän sitoumuksen kanssa. Tämä erityisesti siksi, että vuoden 1994 päätöksen 1 artiklan c kohdassa säädetään verovapautuksista OA:n pääoman uudelleenjärjestelyn ja OA:n organisaation uudelleenjärjestelyn yhteydessä, mikäli ne seuraavat suoraan rakenneuudistussuunnitelmasta. Siinä määrin kuin niistä aiheutuu yksinomaisesti OA:lle erityisiä taloudellisia hyötyjä, ne ovat myös uutta tukea. Laeilla N:o 75/96 ja N:o 2414/96 säädetyt toimenpiteet menevät pidemmälle kuin kyseinen vuoden 1994 päätöksen säännös. Ne osoittavat myös, ettei OA:lle ole edelleenkään määrätty tavallisen julkisen tai yksityisen osakeyhtiön oikeudellista statusta vastoin vuoden 1994 päätöksen 1 artiklan a, b ja f kohtia.

2. Menettelyn käynnistäminen uusien lainvastaisten tukien vuoksi

(67) Komission mielestä seuraavat toimenpiteet - sen lisäksi, että ne ovat mahdollisesti aiempien päätösten vastaisia - täyttävät hyvin todennäköisesti valtiontuen tunnusmerkit:

a) Kreikan hallitus ei ole puuttunut siihen, ettei OA:han ole sovellettu yleisen kauppalain määräyksiä (lait N:o 2190/1920, 2271/94, 2602/98, 95/76 ja 2414/96).

b) Kreikan hallitus ei ole puuttunut siihen, ettei OA ole maksanut tai on maksanut myöhässä sosiaalimaksuja tai ei ole täyttänyt verovelvoitteitaan.

c) Kreikan hallitus ei ole puuttunut siihen, ettei OA ole suorittanut erilaisia lentokenttämaksuja tai on maksanut ne myöhässä.

d) OA:n liiketapahtumia on vapautettu veroista, notaarien palkkioista tai rekisteröintimaksuista.

e) Valtion tai OA:n velkoja taikka lentokenttien ja OA:n välisiä velkoja, "Spatosimo"-vero mukaan luettuna, on voitu kuitata muulla kuin avoimella tavalla.

i) Se, että OA velvoitettiin presidentin asetuksella 138/97 maksamaan lentokenttäveroja eikä sitä ole vapautettu minkäänlaisista Kreikan lentokenttätilojen käyttöön liittyvistä vuokrista tai muista maksuista, ei merkitse sitä, että OA täyttää velvollisuutensa maksaa näitä maksuja. Kreikan viranomaiset myöntävätkin Kreikan lentoyhtiöiden liiton kannetta koskevassa komission kanssa käymässään kirjeenvaihdossa, että OA:n maksut ovat olleet myöhässä ja se on pyytänyt, että sen velat kuitattaisiin niitä vaateita vastaan, joita OA:lla on Kreikan valtiolle.

ii) Samalla tavalla perustellaan OA:n ja Kreikan valtion välisten velkojen kuittaamista toisiaan vasten, mikä toteutettiin lailla N:o 2733/99. On korostettava, ettei tuollainen velkojen kuittaaminen ole perustamissopimuksen 87-89 artiklan vastaista. Tässä toimenpiteessä ei kuitenkaan säädetä objektiivisella, relevantilla, läpinäkyvällä, neutraalilla ja syrjimättömällä tavalla kummallekin osapuolelle kertyneestä velasta. Sen vuoksi onkin hyvin epäselvää, miten kuittaamiseen liittyvät summat on laskettu. Siitä syystä on myös epäselvää, ovatko laskentamenettelyt ja lain N:o 2733/99 perusteella kuitatut summat säännöstenmukaisia. Summa oli 9862639493 drakmaa (28,9 miljoonaa euroa) eli 31. joulukuuta 1998 saakka erääntyneet maksut. Summaan vaikuttavat lisäksi lentokenttäverojen myöhästymisestä maksettavat verot ja tilojen vuokrat 31. toukokuuta 1999 saakka.

iii) Lisäksi epäillään Ateenan kansainvälisen lentoaseman maksujen ehtoja ja lentoaseman kehittämisveron (Spatosimo) maksua. Komissiota huolettaa erityisesti Kreikan viranomaisten ilmoitus, kun ne esittivät huomioitaan lisäkanteen yhteydessä. Ilmoituksen mukaan OA oli pyytänyt 15 miljoonan kuittaamista lentokentän kehittämisverosta sekä maksamattomista lentokenttäveroista ja muille Kreikan lentoasemille maksettavista vuokrista. Kun otetaan huomioon, että OA on suurin toimija kaikilla Kreikan lentoasemilla, edellä mainittujen maksujen ja vuokrien maksamatta jättäminen merkitsee lentoasemille huomattavien summien menetystä ja vääristää merkittävästi kilpailua kyseisiä lentoasemia käyttävien lentoliikenteen harjoittajien välillä.

iv) Vaikuttaa siltä, että Kreikan hallitus sallii lentokenttäverojen, muiden verojen, vuokrien ja muiden maksujen myöhästymiset, jotka OA on velkaa lentoasemalle ja Kreikan valtiolle, juuri siksi, ettei se ole maksanut OA:lle kokonaan edellä mainittua kuittausta. Kaiken kaikkiaan Kreikan valtion maksujen tila herättää epäilyjä kyseisten maksujen lainmukaisuudesta. Kyse on sovituista summista tai summista, joita valtio ei ole vielä korvannut OA:lle Ellinikonin lentoasemalle tehtyjen investointien tappioista. Tässä yhteydessä on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, mitä Kreikan viranomaiset väittävät huomautuksissaan, jotka koskevat Kreikan lentoyhtiöiden liiton esittämää lisävaadetta.

f) Tankkauslaitteiston toiminnanharjoittajan toimilupa, joka on myönnetty OA:n tytäryhtiölle ilman avointa tarjouskilpailua, sekä sovelletut hintaehdot. Tankkauslaitteiston suhteen kaksi asiaa herättää epäilystä: OA on OFC:n (Olympic Fuel Company) enemmistöosakas (66 %), ja Kreikan hallitus oli valinnut OFC:n tarjouskilpailun puitteissa, joka koski Ateenan kansainvälisen lentoaseman tankkauslaitteiston rakentamista. Lopullisten ja suunniteltujen rakennuskustannusten välillä on suuri ero. On hyvin epäselvää, heijastavatko summat, joita OFC on velottanut polttoainemaksuina tankkauslaitteistoon tekemiensä sijoitusten kattamiseksi, yksinkertaisesti vaihtokurssieroja vai liittyykö siihen myös valtiontukea.

g) Kreikan Emboriki trapeza -pankki, joka on valtion liikepankki, myönsi OA:lle 19,5 miljoonan euron lainan. Laina perustui OA:n pankille osoittamiin vaateisiin Kreikan valtiolle, jotka koskevat maksamattomia lentolippuja 22 miljoonan euron arvosta.

(68) Käynnistäessään virallista menettelyä komissio antoi tietojen toimittamista koskevan määräyksen Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä maaliskuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999(8) 10 artiklan mukaisesti. Määräys koskee kaikkia tietoja, joiden perusteella komissio voi päättää, onko vuoden 1998 päätöksessä säädettyjä rakenneuudistussuunnitelmaan sisältyviä sitoumuksia ja ehtoja jätetty noudattamatta ja onko edellä mainittu uusi tuki lainvastaista. Tietoja on annettava kaikista merkityksellisistä asioista ja erityisesti seuraavista:

a) vuosien 2000 ja 2001 tarkastetut taseet,

b) takuiden käyttö lainoihin, joista säädettiin vuoden 1998 päätöksessä ja jotka koskevat ilma-alusten ostamista ja OA:n muuttoa Ateenan kansainväliselle lentoasemalle,

c) OA:n ja sen tytäryhtiöiden käyttämien ilma-alusten rahoitus- ja leasing-tilanne,

d) kaikki tulosjohtamispolitiikan ja -ohjelman käyttöönottoon liittyvät seikat,

e) kaikki seikat, jotka liittyvät kaikkien OA:n toimintojen siirtämiseen Ateenan kansainväliselle lentoasemalle,

f) rakenneuudistusohjelman täytäntöönpanoa koskevat raportit, jotka oli pitänyt toimittaa maaliskuuhun ja lokakuuhun 2000 mennessä,

g) tarkat tiedot maksuista, jotka OA:n on pitänyt suorittaa: Spatosimo-vero, alv OA:n ja sen tytäryhtiöiden osalta, lentokenttäverot Ellinikonin lentoasemalle ja Ateenan kansainväliselle lentoasemalle sekä vuokrat, verot ja maksut, jotka oli pitänyt maksaa Ellinikonin lentoasemalle ja Ateenan kansainväliselle lentoasemalle ja kaikille muille Kreikan lentoasemille vuodesta 1998 tähän päivään saakka,

h) kaikki tiedot ja erityisesti yksityiskohtaiset maksuehdot, jotka koskevat Kreikan valtion vuoden 2002 helmikuussa OA:lle myöntämän Kreikan Emboriki trapeza -pankin välittämän, OA:n käyttökustannuksien kattamiseen tarkoitetun 19,5 miljoonan euron lainan takuita.

(69) Kreikan viranomaiset vastasivat 11. huhtikuuta. Vaikka toimitettuja tietoja oli runsaasti, niistä puuttuivat edelleen vuosien 2000 ja 2001 tarkastetut taseet sekä rakenneuudistusohjelman toteuttamista koskevat raportit, jotka oli pitänyt toimittaa maaliskuuhun ja lokakuuhun 2000 mennessä. Samalla kirjeellä Kreikka ilmoitti komissiolle aloittaneensa uuden menettelyn OA:n yksityistämiseksi.

3.2 Tietojentoimittamismääräys

(70) Edellä mainitun johdosta komissio antoi toisen määräyksen tietojen toimittamiseksi 9. elokuuta 2002. Siinä pyydettiin Kreikan viranomaisilta seuraavia tietoja:

a) Tiedot, joita oli jo pyydetty 6. maaliskuuta 2002 tehdyssä päätöksessä eli:

i) vuosien 2000 ja 2001 tarkastetut tilinpäätöstiedot,

ii) tarkat ja eritellyt numerotiedot käyttökustannuksista, joita OA ei ollut maksanut vuonna 2001(9) (toisaalta vuoden 2001 maksut ja toisaalta edellisten vuosien maksut) sekä kyseisten velkojen lyhennyssuunnitelma 1 päivästä tammikuuta 2002,

b) Seuraavat lisätiedot:

i) tarkat ja eritellyt numerotiedot kaikista mistä tahansa rahoituslaitoksesta tai muualta otetuista lyhytaikaisista veloista(10) sekä kyseisten velkojen lyhennyssuunnitelma,

ii) OA:n talouden tunnusluvut vuoden 2002 ensimmäiselle puolivuotiskaudelle sekä niiden tekijöiden objektiivinen analyysi, joiden ansiosta yhtiön pitäisi saavuttaa kannattavuus vuonna 2002. Kyseinen analyysi oli annettava riippumattoman asiantuntijan tarkastettavaksi ja varmennettavaksi,

iii) lainsäädäntö, jolla on muutettu laki N:o 2414/96 sekä lain N:o 95/76 3 artiklan 2 kohta, 3 artiklan 3 kohta, 4 artiklan 2-4 kohta ja 6 artiklan 2 ja 3 kohta. Muutoksilla oli tarkoitus antaa OA:lle mahdollisuus toimia kuten yksityinen osakeyhtiö, johon valtio ei puutu muuten kuin osakkeenomistajana.

(71) Kreikan hallitus toimitti komissiolle vastauksensa 1. lokakuuta 2002 ja pyysi komissiota järjestämään kokouksen käsittelemään asiaa. Komissiolle toimitetuista asiakirjoista puuttuvat kuitenkin edelleen vuoden 2001 tarkastetut tilinpäätöstiedot. Vuotta 2002 koskeva analyysi ja sitä koskeva riippumattoman asiantuntijan varmennus toimitettiin komissiolle 14. marraskuuta 2002.

4. KREIKAN VIRANOMAISTEN HUOMAUTUKSET

(72) Komissio toteaa, että asiakirjat, jotka Kreikka on toimittanut menettelyn aloittamisen ja kahden tietojentoimitusvaatimuksen jälkeen ja erityisesti 11. huhtikuuta ja 1. lokakuuta 2002 päivätyillä kirjeillä sekä asiakirjat, jotka luovutettiin 16. lokakuuta järjestetyssä kokouksessa, toimitettiin usein myöhässä, ja ne olivat puutteellisia. Kreikan viranomaisten mukaan tilanne toisaalta vuosina 1994 ja 1998 myönnetyn tuen virheellisen käytön ja toisaalta uuden, sääntöjenvastaisen tuen suhteen on seuraava:

1. Komission vuoden 1994 ja 1998 päätöksillä hyväksyttyjen tukien virheellinen soveltaminen

a) Rakenneuudistusohjelman noudattamatta jättäminen

(73) Kuten Kreikan viranomaiset ovat todenneet, vuoden 1997 tulokset olivat vielä huonommat kuin odotettiin. Lisäksi vuonna 1998 lakot, taloudellinen kriisi, ilma-alusten puute ja toisaalta myös se, että suuri määrä työntekijöitä lähti eläkkeelle, aiheuttivat se, ettei voitu saavuttaa kyseiselle vuodelle asetettuja tavoitteita, erityisesti tuottavuustavoitetta. Tätä kuitenkin yritettiin (soveltamalla tiukkaa taloushallintoa, ottamalla käyttöön erityisasiakkaille tarkoitettu Frequent Flyer Programme, tiedonhallintajärjestelmän kehittäminen). Speedwing esitti uuden rakenneuudistusohjelman 18. marraskuuta 1999. Kyseistä ohjelmaa ei kuitenkaan koskaan hyväksytty, koska komission nimittämä asiantuntija, Deloitte & Touche, oli eri mieltä ohjelmasta. Vuonna 2000 käynnistettiin yksityistäminen. Samanaikaisesti OA:n hallitus järkeisti OA:n toimintatapoja (henkilöstöä vähennettiin, menoja leikattiin ym.).

(74) Kokouksessa, joka pidettiin Brysselissä 16. lokakuuta energian ja liikenteen pääosaston virkamiesten ja Kreikan viranomaisten kesken ja johon osallistui OA:n edustajia, todettiin, että OA on edistynyt konkreettisesti uuden hallituksen ryhdyttyä hoitamaan tehtäviään kesällä 2000. Tämä koskee sekä menojen leikkausta että yrityksiä estää kustannusten kasvua.

(75) Siten OA:n markkinaosuus kotimaan reiteillä vuoden 2002 alkupuoliskolla oli 57 %, kun se vuoden 2001 samana ajanjaksona oli 53 %. Markkinaosuus kansainvälisillä reiteillä oli 25,2 %, ja vuonna 2001 22,6 %. Matkustajapaikkojen täyttöaste koko verkossa oli 63,7 % vuoden 2002 alkupuoliskolla kun se vuoden 2001 samana ajanjaksona oli 60,84 %.

(76) Huolimatta tästä edistymisestä Kreikan kansallinen lentoyhtiö kärsi edelleen taloudellisia tappioita. Tulot ennen korkoja, veroja ja poistoja (Earnings before Interest, Taxes and Depreciation of Assets, jäljempänä "EBITDA") osoittivat 132 miljoonan euron tappiota vuonna 2000. Tulos oli OA:n mielestä seurausta johdon vaihdosta sekä USA:n dollarin arvonnoususta ja öljyn hinnan noususta. Vuodelle 2001 tappio nousee arvioinnin mukaan 149 miljoonaan euroon (mikä on pääasiassa seurausta Spataan muutosta, mikä nosti laskeutumiseen liittyviä käyttökustannuksia 1000 prosentilla. Ensimmäiset OA:n hallituksen vuodelle 2002 tekemät arviot näyttävät 11 miljoonan euron voittoa ennen korkoja, veroja ja poistoja.

(77) Deloitte & Touchen uudessa raportissa, jonka Kreikka on toimittanut komissiolle, todetaankin, että yhtiön liiketoiminta- ja rahoitustulos on paranemassa päin. Kaikesta huolimatta raportissa todetaan, että skenaarioista riippuen tulos ennen korkoja, veroja ja poistoja osoittaisi 10-58 miljoonan euron tappiota, ja "todennäköisin" skenaario johtaisi 39 miljoonan euron tappioon. Erot johtuvat pääasiassa arvioitujen tulojen vaihtelusta, mutta raportin mukaan myös henkilöstökulujen negatiivisesta vaikutuksesta verrattuna rakenneuudistusohjelman tavoitteisiin, suuruudeltaan jopa 7,4 miljoonaa euroa. Deloitten mukaan nämä vaikutukset johtuvat siitä, ettei henkilöstön tuottavuus ole vieläkään tyydyttävä. Raportin mukaan "henkilöstön tuottavuus tarjottuja matkustajapaikkoja ja kilometriä kohti verrattuna tuottavuuteen vuonna 2000 on laskenut 5,7 prosentilla".

(78) Jos otetaan huomioon kaikki liiketoiminnan kulut (ts. poistot ja korkojenhoitokulut), liiketoiminnan tulos osoittaisi OA:n hallituksen mukaan 41 miljoonan euron tappiota. Deloitte & Touchen raportissa annetaan huonompiakin lukuja. Skenaarioista riippuen tulos osoittaisi 63-111 miljoonan euron tappiota, ja "todennäköisin" skenaario johtaisi 92 miljoonan euron tappioon. Vaikka nämä arviot viittaavat parannukseen edellisten vuosien liiketoiminnan tulokseen verrattuna (vuodelle 2001: - 194 miljoonaa euroa, vuodelle 2000: - 164 miljoonaa euroa), ne pysyvät joka tapauksessa negatiivisina.

(79) Voitto- ja tappiotilit sisältävät lisäksi noin 60 miljoonan euron poikkeuksellisen tuloksen vuodelle 2002 (57 miljoonaa euroa vuonna 2001 ja 69 miljoonaa euroa vuodelle 2000), joiden ansiosta yrityksen olisi mahdollista osoittaa ennusteidensa mukaan selvää 18 miljoonan euron nettovoittoa vuodelle 2002. Deloitten tarkasteleman liiketoiminnan tuloksen perusteella nettotulos olisi edelleen tappiollinen ja vaihtelisi hallituksen odotusten mukaan - 3 ja - 50 miljoona euron välillä. Todennäköisimmän skenaarion mukaan tappiot olisivat 31 miljoonaa euroa. OΑ ilmoitti komissiolle, etta kyseiset tulot aiheutuvat lentokoneiden myynnin seuraavasta vaiheesta, Galileo Hellas -järjestelmästä, Olympic Cateringin myynnistä ym. Näistä mahdollisista toimenpiteistä ei Deloitten raportissa ole annettu numerotietoja, vaan ne on ilmoitettu ainoastaan hallituksen suunnitelmina. Toisaalta konsultti ottaa huomioon, että OA:n on mahdollisesti tehtävä varaus, jonka olisi katettava 23,5 miljoonan euron kulut, jotka liittyvät suorittamattomien maksujen johdosta määrättyihin sakkoihin ja lisämaksuihin. Nämä on määrä selvittää Kreikan valtion kanssa.

(80) Taseessa yhtiöllä on vuoden 2001 lopusta alkaen 136 miljoonan euron negatiivinen osakepääoma. Deloitte ei mainitse tästä mitään uudessa raportissaan.

(81) Kreikan viranomaisten mielestä yrityksen rakenneuudistusohjelma on viimeaikaisen kehityksen perusteella edistynyt. Komission ei pitäisi tuijottaa ohjelmaa liioitellun tiukasti.

(82) Mitä tulee maaliskuun ja lokakuun 2000 raporttien toimittamatta jättämiseen, Kreikan viranomaiset katsovat, että ne olisivat voineet toimittaa raportin ainoastaan Speedwingin raportin perusteella. Koska kuitenkin alkoi olla selvää, että ohjelman tulokset kesään 2000 asti olivat epätyydyttäviä OA:n rakenneuudistusohjelman aikataulu huomioon ottaen (tulotavoitteiden saavuttamatta jääminen, menojen kasvu), Kreikan hallitus katsoi, että yrityksen tilasta pitäisi tehdä realistinen arvio (ts. PriceWaterhouseCoopersin raportin perusteella) ennen kuin OA:n rakenneuudistuksesta tehdään päätös. Kreikan hallitus päätti ilmoittaa komissiolle sitten kun tilanteen arviointi ja todentaminen oli saatettu päätökseen.

(83) Yhteenvetona todettakoon, että Kreikka piti 21. marraskuuta 2002 toimittamissaan huomautuksissa edelleen kiinni kannastaan, että rakenneuudistusohjelma oli kohdannut ylipääsemättömiä esteitä. OA on alun perinkin joutunut toimimaan vaikeissa oloissa hallituksessa tapahtuvien jatkuvien muutosten takia. Toiseksi OA:lle ei koskaan annettu mahdollisuutta toteuttaa täysimääräisesti mitään rakenneuudistusohjelmaa. Kolmanneksi hyväksyttyjen tukien myöntäminen on viivästynyt komission takia. Erityisesti ei hyväksytty viimeisen 7,8 miljardin drakman (22,9 miljoonan euron) erän maksamista, minkä vuoksi rakenneuudistusohjelma ei ole tuottanut tulosta. Lopuksi mainittakoon muutama merkittävä ulkoinen tekijä (esim. syyskuun 11. päivän tapahtumat, muutto Ateenan kansainväliselle lentoasemalle, ilmailumarkkinoiden heikentyminen), jotka vaikuttivat kielteisesti OA:n tulokseen.

b) Aiempien päätösten ehtojen ja sitoumusten laiminlyönti

(84) Vuoden 1998 päätöksen 1 artiklan d kohta (johdon tietojärjestelmä). Kreikan viranomaisten mukaan vuoden 1998 päätös ja sen määräaika tiedonhallintajärjestelmän käyttöönotolle (1.12.1998), tosiasiassa edellytti, että OA:n on saatava järjestelmä käyttökuntoon neljässä kuukaudessa. Tätä vaatimusta pidettiin kohtuuttomana yhtiölle, jonka piti aloittaa järjestelmän kehittäminen aivan alusta.

(85) Vuoden 1998 päätöksen 1 artiklan a kohdassa edellytetään, että Kreikka toimii vuoden 1994 päätöksen 1 artiklan a-u kohdassa esitettyjen sitoumusten mukaisesti. Kreikka katsoo yleisesti ottaen, että kaikki mainitut ehdot täytettiin vuoden 1998 päätöksen yhteydessä. Se oli itse asiassa ehtona mainitun päätöksen tekemiselle. Yleisen yhtiölainsäädännön soveltaminen OA:han oli yksi tärkeimpiä kysymyksiä vuoden 1998 päätöksessä. OA:n yhtiösääntö julkaistiin hallituksen tiedotuslehdessä nro 4518, 15.1.2000. Lain N:o 2190/1920 47 artiklan yhteydessä Kreikan hallitus kiinnittää komission huomion siihen, ettei se voinut ainoana osakkeenomistajana kutsua kokoon yhtiökokousta yhtiön hajottamiseksi. Sen sijaan hallitus oli päättänyt yksityistää yhtiön. Se otti tässä huomioon myös sen seikan, ettei viimeisen, 7,8 miljardin drakman pääomalisäyksen maksamiseen ollut annettu lupaa. Vuoden 1999 taseen jättämisen myöhästyminen johtui siitä, että OA:n oli pakko kehittää terveet perusteet tulevaisuutta koskevien päätösten tekemiseksi, eikä sillä ollut enää mahdollisuutta käyttää parhaita mahdollisia arvioita. Vuosi 1999 valittiin arvioiden vertailuvuodeksi. Kaikesta huolimatta Kreikka katsoo, että OA:n hallituksella oli käytettävissään riittävästi taloudellisia tietoja jo ennen tilintarkastusta.

(86) Mitä tulee oikeus- ja veroasemaan, Kreikka väittää, että laki N:o 2271/94 on kumottu tai muutettu komission ohjeiden mukaisesti, koska vuoden 1998 päätöksen antaminen edellytti kyseisen ehdon täyttämistä. Lisäksi lailla N:o 2602/98 ei ole kumottu lakia N:o 2527/97, jossa säädetään OA:ssa sovellettavasta erityisestä palvelukseenottomenettelystä. Komissio tutki perusteellisesti maaliskuussa 1998 annetun lain - ja hyväksyi sen - ennen kuin se teki vuoden 1998 päätöksen. Samat selitykset koskevat myös lakia N:o 2414/96, jonka säännöksistä suurin osa kumoutui lain N:o 2602/98 1 artiklalla, ennen vuoden 1998 päätöstä. Lain N:o 2424/96 soveltaminen kumottiin virallisesti ennen yhtiön yksityistämistä koskevan ministerienvälisen päätöksen tekemistä. Laki 2602/98 oli vuoden 1998 päätöksen edellytyksenä. Kreikan viranomaisten mukaan se on täysin vuosien 1994 ja 1998 päätösten ehtojen mukainen, ja sillä annetaan rakenneuudistusohjelman toteuttamiseen tarvittavat säädökset.

(87) Mitä tulee lakiin N:o 95/76, Kreikan viranomaiset toteavat, että vuoden 1994 päätöksen 1 artiklan mukaan Kreikan on kumottava 6 artiklan ne kohdat, jotka koskevat OA:n ottamien lainojen vakuuksien laajentamista. Kreikan viranomaisten ei tarvinnut kumota mainitun artiklan toista kohtaa. Tämä selittää myös, miksi tätä kysymystä ei tehty vuonna 1996 tutkintamenettelyn aloitusvaiheessa. Lain N:o 2602/1998 1 artiklan 3 kohdalla poistetaan ateriasetelit koko lentohenkilöstöltä, ja niiden arvoa pienennettiin 10 prosentiksi bruttokuukausipalkasta OA:n muiden työntekijöiden osalta. Tämän vuoksi sosiaaliturvamaksuja koskeva vapautus, joka vastaa tätä 10:ä prosenttia maahenkilöstön kuukausipalkasta, on mitättömän pieni. Jos komissio katsoo edelleen, että kyseinen laki ei ole yhteisöoikeuden mukainen, on sen Euroopan yhteisön toimielimen ominaisuudessa ehdotettava sopivia toimenpiteitä lain muuttamiseksi, koska laki N:o 96/75 on annettu ennen Kreikan liittymistä Euroopan yhteisöön.

(88) Kreikka on yleisesti ottaen sitä mieltä, että "pelkästään rakenneuudistusohjelman toteuttamisen osittainen viivästyminen tai siinä esiintyvät virheellisyydet eivät merkitse sitä, että myönnetty tuki olisi käytetty väärin". Kreikan valtio katsoo, etteivät edellä mainitut seikat osoita päätöksen määräysten noudattamatta jättämistä. Rakenneuudistusohjelman muuttaminen on lisäksi aina mahdollista.

2. Uuden säännöstenvastaisen tuen myöntäminen

(89) A. Kreikka sallii sen, ettei Olympic Airwaysiin sovelleta yleistä yhtiölainsäädäntöä. Kreikan viranomaiset kiistävät tämän väitteen. Niiden mielestä tässä tapauksessa sovellettuja toimenpiteitä ei voi pitää valtiontukina, vaan niitä voidaan arvioida tarkasteltaessa kyseisten ehtojen noudattamista. Asiallisesti katsoen ei ole mitään syy-yhteyttä OA:n vuoden 1999 taseen myöhästyneen julkaisemisen ja sen seikan välillä, että yhtiö pystyi toimimaan vuodesta 1999. Mitä tulee OA:n väitettyyn tukemiseen sen kautta, ettei maksujen laiminlyömiseen tai myöhästymiseen puututtu, Kreikan viranomaiset viittaavat Kreikan hallinnon kehnoon toimintaan, mikä johtuu siitä, ettei sillä ole käytössään uudenaikaisia ja tehokkaita resursseja ja perusrakenteita. Kuitenkin sekä oikeuskäytänteitä että hallintokäytänteitä sovelletaan yleisesti, eikä OA:n eduksi toteuteta syrjintää.

(90) Magefesaa koskeva oikeusjuttu ei sovellu vertailukohdaksi tässä tapauksessa, sillä Kreikan viranomaiset katsovat, että kaikki käytettävissä olevat oikeudelliset mahdollisuudet on käytetty vielä maksamatta olevien maksujen perimiseksi. OA:n kohtelu tässä asiassa ei merkitse positiivista syrjintää, sillä se vastaa kaikissa samanlaisissa tapauksissa sovellettavaa käytäntöä. Myös OA:n kilpailijoilla on maksamattomia velkoja valtiolle (± 1,5 miljardia drakmaa), ja jotkut niistä suunnittelevat selvittävänsä velkansa Ateenan kansainväliselle lentoasemalle täsmälleen samalla tavalla kuin OA. Vaikka onkin vielä (tosin hyvin pieni määrä) säännöksiä, joita edelleen sovelletaan (erityisesti) OA:han, ei OA:lle ole myönnetty taloudellista tukea, eikä siis EY:n perustamissopimuksen 87 artiklassa tarkoitettua valtiontukea. Mitä tulee OA:n kilpailijoihin, Kreikka ei näe, mistä syystä niiden taloudellisista vaikeuksista olisi syytettävä Kreikan valtiota, kuten Axonin tapauksessa. Axon lopetti toimintansa yksinomaan liiketoiminnallisista syistä. Sen osakkeenomistajat eivät halunneet kasvattaa tappioita tällaisena aikana, joka on vaikea lentoliikennesektorille. Kreikka totesi 21. marraskuuta toimittamissaan huomautuksissa, että valituksentekijät ovat OA:han verrattuna pieniä toimijoita eivätkä todellisessa kilpailutilanteessa sen kanssa. Kreikka katsoo myös, ettei OA:ta voi syyttää kilpailumarkkinoiden häiritsemisestä, koska se on jo menettänyt lähes 40 % markkinaosuudestaan vuodesta 1998. Kreikka katsoo, että OA:n tuleva suhde valtioon on täysin asianmukainen. Valtiovarainministeriön pääsihteeri on jo tehnyt päätöksen, että lentoliput maksetaan tulevaisuudessa markkinakäytänteiden mukaan (eli käteisellä). OA on lähettänyt kaikille osastoille kiertokirjeen, jossa kielletään lentolippujen antaminen valtion virkailijoille luotolla.

(91) B. Kreikka on sallinut, että Olympic Airways on laiminlyönyt sosiaaliturvamaksunsa ja verovelvoitteensa tai lykännyt niiden suorittamista. Mitä tulee OA:n työntekijöiden sosiaaliturvamaksujen myöhästyneeseen suoritukseen maaliskuun ja joulukuun välillä vuonna 2000, asia on järjestetty IKA:n kanssa tehdyllä sopimuksella, joka on sovellettavan Kreikan lainsäädännön mukainen. Sen jälkeen kun järjestelysopimus on allekirjoitettu, OA on velvollinen maksamaan ajoissa kaikki uudet velat. Jollei se niin tee, kaikki maksamattomat summat, joita järjestely koskee, tulevat välittömästi maksuun. Vuoden 2001 helmikuussa ja lokakuussa antamissaan vastauksissa, jotka koskivat väitettä, ettei OA ollut maksanut polttoaineen alv:tä, Kreikan viranomaiset selittivät, toimittaen samalla tositteet eli alv-ilmoitukset, että OA ostaa polttoaineen omaan laskuunsa ja myös Olympic Aviationin laskuun; Olympic Aviation puolestaan palauttaa alv:n OA:lle. Mitä tulee siihen, ettei OA ollut maksanut 8 prosentin alv-maksuja sisämaanlennoista (saarille): kun OA lentää saarten välillä, se maksaa alennettua alv:tä. 8 prosentin veroa alennetaan 30 prosentilla sillä ehdolla, että OA:lla on sivutoimisto tietyillä paikkakunnilla. Kreikan viranomaiset katsovat, että kyseessä on merkityksetön murto-osa koko myynnistä, ja sen vuoksi ne eivät olleet 24. lokakuuta 2001 toimittamassaan vastauksessa selostaneet alv-tilannetta kyseisille saarille suuntautuvien lentojen osalta. Vaikuttaa siltä, että kyseisillä lennoilla lentäviltä matkustajilta peritään matkaa kohti 3 euroa, joka suoritetaan valtiolle. Kreikan viranomaiset tunnustavat, että kyseinen tilanne ei ole voimassaolevan lainsäädännön mukainen, mutta se ei kuitenkaan muodosta valtiontukea.

(92) C. Kreikka on sallinut, että Olympic Airways on laiminlyönyt erilaisia lentokenttämaksuja tai lykännyt niiden suorittamista. Kreikan mukaan maksamatta jääneet maksut kuitataan läpinäkyvällä tavalla niin ettei tiedoissa esiinny ristiriitaisuuksia. Mitä tulee siihen, ettei OA ole maksanut vuokria Ellinikonin tilojen (entinen USA:n varikko) käytöstä, presidentin määräyksellä N:o 138/97 OA velvoitetaan maksamaan lentokenttäveroja. Mainitussa lainsäädännössä ei ole säädetty mitään poikkeuksia vuokrien tai muiden maksujen maksamisesta, jotka liittyvät tilojen käyttöön Kreikan lentoasemilla. Jos OA:n maksut ovat myöhässä, sovelletaan asianmukaisia menettelyjä (esim. myöhästymiskorkojen määräämistä). Mitä tulee väitteisiin, jotka koskevat OA:n velkaa Ateenan kansainväliselle lentoasemalle suorittamattomien verojen ja muiden maksujen takia (noin 30 miljoonaa euroa), voidaan todeta, ettei kysymys ole valtiontuesta, koska Spatan lentoasema toimii yksityisen yhtiön muodossa. Spataan muuton seurauksena velat ovat todellakin kasaantuneet. OA:n käyttökustannukset ovat sen vuoksi lisääntyneet 1000 prosentilla. Yhtiöt ovat kuitenkin sopineet järjestelyistä OA:n velkoja varten. Sopimus toimitetaan komissiolle, kun se on allekirjoitettu.

(93) Mitä tulee siihen, että OA on maksanut myöhässä kiinteistövuokraa tai laskeutumismaksuja muille lentoasemille, Kreikan viranomaiset korostavat, että mikäli OA ei pysty suorittamaan maksujaan, sovelletaan täysimääräisesti Kreikan lainsäädännön yleisiä määräyksiä. Velkojen kuittausta OA:n ja Kreikan lentoyhtiöiden liiton välillä jatketaan (liiton velat OA:lle ovat noin 750 miljoonaa drakmaa). Kreikan hallitus lupasi toimittaa komissiolle nykytilannetta koskevat tiedot yhden kuukauden kuluessa 11. huhtikuuta laskien. Mitä tulee Spatosimo-veroon, Kreikan viranomaiset vaativat, että jos OA laiminlyö maksujaan, sen on maksettava korkoja ja sakkoja. OA:n onkin maksettava sakkoja ja korkoja yhteensä 5,1 miljardia drakmaa (15 miljoonaa euroa) koko maksamattomasta Spatosimo-määrästä, joka on 2,2 miljardia drakmaa. OA riitautti vastikään 15 miljoonan euron sakkojen maksun. Hallintotuomioistuimet ottivat kanteen käsiteltäväksi ja määräsivät keskeytettäväksi Kreikan siviili-ilmailuviranomaisen päätökset ja verotusmenettelyn. Lopuksi mainittakoon, ettei OA:n ja Olympic cateringin välillä ole maksamattomia velkoja lukuun ottamatta tavanomaisia kauppasaatavia.

(94) Kreikan viranomaiset kiistävät yleisesti ottaen väitteen, että ne olisivat sallineet sen, että OA jättää maksujaan suorittamatta, ja etteivät ne määräisi myöhästyneille maksuille korkoja tai sakkoja. Ne katsovat, että niiden 19. helmikuuta ja 24. lokakuuta 2001 toimittamissa vastauksissa sekä kyseisen muistion 19-21 liitteissä annetut tiedot osoittavat, että OA:ta kohdellaan kuin mitä tahansa kreikkalaista yhtiötä. OA on pyytänyt valtion myöhässä olevien maksujen suoritusta, jotta sen kassatilanne olisi parempi vuoden 2002 talvisesonkina. Talvi on aina vaikea ajanjakso (erityisesti syyskuun 11. päivän tapahtumien jälkeen). Lisäksi Kreikan valtio on käynnistänyt sovellettavat menettelyt niiden maksujen perimiseksi, jotka OA on jättänyt maksamatta.

(95) D. Olympic Airwaysin liiketapahtumia on vapautettu veroista, notaarien palkkioista tai rekisteröintimaksuista. Kreikan viranomaiset vakuuttavat, ettei OA:lle ole myönnetty vapautusta kyseisistä maksuista. On annettu lainsäädäntö, jolla on muutettu implisiittisesti lain N:o 95/76 3 artiklan 2 kohta, 3 artiklan 3 kohta, 4 artiklan 2 ja 4 kohta ja 6 artiklan 3 kohta.

(96) E. Valtion tai OA:n velkoja taikka lentokenttien ja OA:n välisiä velkoja, "Spatosimo"-vero mukaan luettuna, voidaan kuitata muulla kuin avoimella tavalla. Kreikan viranomaiset katsovat, että kuittausmenettely on selkeä.

(97) On varmistettu, että summat, jotka OA:n olisi pitänyt maksaa valtiolle ja joita se ei ole pystynyt hoitamaan viime vuosina (Spatosimo-vero mukaan luettuna), ovat Kreikan lainsäädännön mukaista velkaa valtiolle, ja ne on pantu maksuun (mukaan luettuna kaikki asiaan kuuluvat korot ja sakot). Kyseessä on tavanomainen menettely, jota sovelletaan myös muihin lentoyhtiöihin. Jos OA jättää maksut suorittamatta, sovelletaan voimassa olevia perimismenettelyjä. OA:n vaatimus 19 miljardin drakman maksusta korvaukseksi vahingoista, joita OA:lle koitui ennenaikaisesta muutosta Ellinikonin lentoasemalta, on ratkaisematta. Summalla ei siis voida kuitata velkoja, jotka OA on velkaa valtiolle. Kreikan lain mukaan tällainen kuittaus on mahdollista vain, jos valtiolle osoitetut vaateet on todennettu. Lopuksi sen väitteen osalta, että lentoasemilta jää saamatta merkittäviä tuloja, kun OA (tärkein maksaja) jättää maksamatta tai maksaa myöhässä sille määrättyjä maksuja, ja että kyseinen käytäntö haittaa kilpailua: Kreikan viranomaiset toteavat, etteivät Kreikan lentoasemat eivät ole itsenäisiä, vaan ne rahoitetaan valtion talousarviosta. Kaikki tulot kirjataan valtion talousarvioon, eikä kilpailuongelma siis ole relevantti.

(98) F. Tankkauslaitteiston toimiluvan myöntäminen OA:n tytäryhtiölle ilman avointa tarjouskilpailua sekä sovelletut hintaehdot. Vuonna 1997 järjestettiin kansainvälinen tarjouskilpailu, mutta sen järjesti Spatan lentoasema eikä Kreikan valtio. Selkeiden arviointiperusteiden perusteella valittiin yhtiö OFC. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 14 miljardia drakmaa, kun taas kulut kirjataan 12 kuukauden jaksoissa (600 miljoonaa drakmaa) OFC:n talousarvioon.

(99) Maksu, jonka OA velottaa lentoyhtiöiltä lentokonepolttoaineen varastoinnista ja jakelusta, on 4,36 Yhdysvaltain senttiä / gallona, mikä perustuu huhtikuussa 2002 voimassa olleeseen euron ja Yhdysvaltain dollarin väliseen vaihtokurssiin. Maksu mahdollistaa Kreikan viranomaisten mukaan vuosittaisten toimintakustannusten kattamisen, lainan lyhentämisen ja sijoitetun pääoman rajoitetun tuoton, jonka vuosittainen määrä on selvästi alle 15 %. Jos polttoaineenkulutus nousee, kuten on arvioitu, 2 % vuosittain, OFC:n veloittamien maksujen käypä arvo koko sen liiketoiminnan aikana (21 vuotta) on Kreikan viranomaisten mukaan noin 30 miljardia drakmaa, kun taas komissio on arvioinut summan 100 miljardiksi drakmaksi. Lopuksi OA, kuten Kreikka ilmoitti, päätti yhdistyä OFC:n kanssa varmistaakseen - koska se on lentoaseman laitosten suurin käyttäjä - ettei kyseinen maksu suurene merkittävästi ja etteivät öljy-yhtiöt ja öljynjalostamot määrää sitä yksinään.

(100) G. Kreikan Emboriki trapeza -pankki, joka on valtion liikepankki, myönsi OA:lle 19,5 miljoonan euron lainan. Laina perustui OA:n pankille osoittamiin vaateisiin Kreikan valtiolle, jotka koskevat maksamattomia lentolippuja 22 miljoonan euron arvosta. Kreikan Emboriki trapeza -pankki ei ole valtion laitos. Credit Agricole Caisse Nationale on ostanut siitä 10 %. OA tarvitsee kyseisen lainan voidakseen huolehtia todennäköisistä kassavirtaongelmista talvella 2002, koska talvet ovat aina vaikeita ajanjaksoja. Kreikan Emboriki trapeza -pankki myönsi lainan varmennettua vaadetta vastaan, joka OA:lla on valtiolle ja joka koskee maksamattomia lentolippuja 22 miljoonan euron edestä. Kyseessä ei ole valtiontuki. Lainaehdot ovat sitä paitsi huonommat kuin jos sillä olisi ollut valtion takaus: Euribor+ 1,25 %.

5. OA:N TILANNE MARRASKUUSSA 2002

(101) Ennen kuin arvioidaan aiempien tukien soveltamisen sääntöjenvastaisuutta ja väitettyä uutta tukea, on tarkasteltava nykyistä taloudellista tilaa ja rahoitusasemaa.

(102) Komissio haluaisi korostaa, että nykytilanteen arviointi tuli mahdolliseksi vasta sen jälkeen kun oli annettu kaksi vaatimusta tietojen toimittamiseksi. Kyseiset vastaukset on kuitenkin toimitettu myöhään. Esim. objektiivinen analyysi, jota oli pyydetty OA:n mahdollisuuksista tulla kannattavaksi vuodesta 2002, toimitettiin komissiolle vasta 14. marraskuuta 2002. Kreikka ei lisäksi ole toimittanut komissiolle tärkeimpiä vuoden 2001 tilintarkastustietoja.

5.1 Komission vuonna 1994 ja 1998 hyväksymän tuen virheellinen soveltaminen

5.1.1 Rakennemuutossuunnitelma

(103) Komissio painottaa, että OA:n tuloksen ja taloudellisen aseman tarkastelussa on otettava huomioon, että vasta vuoden 2000 tarkastetut tiedot ovat luotettavia. Sitä myöhemmältä ajalta komission on luotettava Kreikan toimittamiin tietoihin, joihin ei sisälly vuoden 2001 tarkastettua tasetta, sekä OA:n arvioihin, jotka perustuvat riippumattoman konsultin rajoitettuun tarkastukseen vuoden 2002 osalta.

(104) Kaikki tekstissä annetut numerotiedot on pyöristetty lähimpään miljoonaan euroon tai miljardiin drakmaan.

(105)

>TAULUKON PAIKKA>

1 euro = 340,75 drakmaa

(106) Kuten nähdään, jo vuonna 1998 ilmeni vakavia ongelmia ohjelman toteuttamisessa. Vuonna 1997 liiketoiminnan tulos korkojen jälkeen osoittaa 28 miljardin drakman (82 miljoonan euron) tappiota, kun oli ennustettu 1,7 miljardin drakman (5 miljoonan euron) voittoa. Vuonna 1998 ei pystytty saavuttamaan vuoden 1998 ohjelmassa asetettuja tavoitteita huolimatta edellä mainitun kehityksen pysäyttämiseksi toteutetuista toimista. Vuonna 1998 yhtiön liiketoiminnan tulos korkojen jälkeen osoitti 10,4 miljardin drakman (30,4 miljoonan euron) tappiota, kun oli ennustettu 14,6 miljardin drakman (42,3 miljoonan euron) voittoa.

(107) Rakenneuudistusohjelmassa ennakoitiin koko soveltamisajaksi merkittävää liikevaihdon kasvua: vuoden 2002 liikevaihdon pitäisi olla 380 miljardia drakmaa (117 miljoonaa euroa), kun se vuodelle 1997 oli 285 miljardia drakmaa (+ 38 %). Vuosien 1998 ja 2002 välillä liikevaihto pysyi kuitenkin 270 ja 283 miljardin drakman välillä (792-831 miljoonaa euroa). On otettava huomioon, että vuosi 2001 oli koko ilmailualalle kaiken kaikkiaan vaikea vuosi.

(108) Liiketoiminnan tuloksen odotettiin olevan positiivinen jo vuonna 1998. Rakenneuudistusohjelmassa ennakoitiin vuodelle 2001 laskua lähes kannattavuusrajalle ennen kuin päästäisiin taas vuonna 2002 positiivisempiin tuloksiin. Todellisuudessa liiketoiminnan tappio (ts. sen jälkeen, kun on vähennetty kaikki käyttökustannukset, mukaan luettuina omaisuuden poistot ja rahoituksen korkokustannukset, mutta ennen erityisiä tuloeriä) pysyi 10 ja 17 miljardin drakman vaiheilla (30-49 miljoonaa euroa) vuosina 1998 ja 1999, nousi 55-66 miljardiin drakmaan (163-194 miljoonaa euroa) vuosina 2000 ja 2001. Tappion arvioidaan olevan 41 miljoonaa euroa (14 miljardia drakmaa) vuonna 2002.

(109) Vaikka vuodelle 2002 arvioidut tulot ennen korkoja, veroja ja omaisuudenpoistoja ovat 11 miljoonaa ja siis parannus verrattuna edellisiin kahteen vuoteen, joiden luvut olivat negatiivisia, tulos voidaan varmentaa vasta kun vuoden 2002 tuloslaskelma on tarkastettu. Näyttää kuitenkin erittäin epätodennäköiseltä, että OA pystyisi tuohon tulokseen, kuten vahvistetaan raportissa, jonka Kreikan viranomaiset olivat tilanneet Deloittelta(11).

(110) Tässä yhteydessä on huomautettava, että termi, jota Kreikan viranomaiset käyttävät komissiolle 1. lokakuuta 2002 lähettämässään kirjeessä eli "liiketoiminnan tuotto" (Operating profit), ei tarkoita sitä. Sitä ei myöskään käytetä vuoden 1998 päätöksen otsikossa eikä edellä esitetyssä taulukossa. Sen vuoksi väite, että yhtiö osoittaisi positiivista liiketoiminnan tulosta, ei pidä paikkaansa, koska kyseinen tulos vastaa nykyään EBITDA-tulosta. EBITDA-tuloksessa on otettava huomioon osakkeenomistajille normaalisti kuuluvan voiton lisäksi, jota tässä ei ole edes käsitelty, myös kaksi kaikille yhtiöille tärkeää kustannustekijää:

a) käyttöomaisuuden poisto, joka edustaa tileissä arvon alennusta, joka johtuu käyttöomaisuuden käytöstä yhtiön toiminnassa, tässä tapauksessa pääasiassa ilma-alusten ja muun käyttöomaisuuden käytöstä, jota käytetään ilmailutoiminnassa, toisin sanoen niiden kuoletusta niiden arvioidun eliniän aikana. Tämä otsake on tärkeä myös sellaisen uuden käyttöomaisuuden tulevan rahoituksen kannalta, jolla korvataan entinen ja jolla varmistetaan yhtiön toiminnan jatkuminen pitkällä tähtäyksellä

b) korot, joita yhtiö maksaa pankeilleen ja muille rahoituslaitoksille, jotka myöntävät varoja sen toimintaan ja/tai sijoituksiin.

(111) On todettava, että tällainen EBITDA-tulos ei kestä tarkastelua. Komissiolle toimitettujen OA:n tietojen perusteella käyttöomaisuuden poisto ja korkoveloitukset muodostavat yhteensä 52 miljoonaa euroa. Jos tällainen luku vähennetään EBITDA-tulosta, liiketoimintatulos eli EBT (Earnings before taxes)(12) vuodelle 2002 osoittaisi suurempaa kuin 41 miljoonan euron tappiota, todennäköisimmän skenaarion mukaan 92 miljoonan euron tappiota Deloitten tarkastamien tietojen perusteella.

(112) Kreikka väittää kuitenkin edelleen 21. marraskuuta toimittamassaan vastauksessa, että Deloitte & Touchen raportin tietojen mukaan EBITDA-tulos olisi ollut merkittävästi parempi, jos kirjanpidossa käytettäisiin kansainvälistä kirjanpitostandardia (IAS) kreikkalaisten standardien sijasta. Tästä huolimatta on korostettava, että kysymyksessä on luokittelutapa, sillä IAS:n käyttö eli toisin sanoen tässä tapauksessa vuokrien kirjaaminen käyttöomaisuuden ostoksi ainoastaan muuttaisi osan kustannuksista rahoituskustannuksista poistoihin. Deloitte & Touchen raportissa täsmennetäänkin, ettei konsultti usko tällaisen muutoksen vaikuttavan merkittävästi OA:n kokonaistulokseen eli liiketoiminnan tulokseen, johon komission analyysi perustuu vuodesta 1994.

(113) Kreikan toimittamien tietojen mukaan huomattava määrä erityisiä tuottoeriä näyttää muodostuneen vuodesta 2000, minkä ansiosta edellä mainitut tappiot olisivat pienentyneet. Tuottojen määrä on erittäin suuri (68 miljoonaa euroa vuonna 2000 ja 57 miljoonaa euroa vuonna 2001 arvioiden mukaan ja vuodelle 2002 ennusteen mukaan 60 miljoonaa euroa). Vuosien 2000 ja 2001 ne muodostuvat pääasiassa korvauksista, joita valtio maksoi muutosta Ellinikonin lentoasemalta Ateenan kansainväliselle lentoasemalle Spataan (51 miljoonaa euroa vuonna 2000 ja 65 miljoonaa euroa vuonna 2001). Lisäksi myytiin eräs rakennus (22 miljoonaa euroa vuonna 2000). Vuodelle 2002 ennakoidaan erityisten tuloerien muodostuvan viimeisestä Spataan muuton johdosta maksettavasta korvauserästä (6 miljoonaa euroa) sekä käyttöomaisuuden myynnistä aiheutuneista tuloista, kuten ilma-alusten myynnistä 16 miljoonan euron arvosta, sekä rahoitusomaisuudesta, kuten osakkeista, mistä voisi tulla 25 miljoonaa euroa. Nämä tuotot, joiden voidaan katsoa osittain liittyvän vähemmän tärkeän käyttöomaisuuden poistamiseen, voivat todellakin auttaa yhtiön rahoitustilanteen helpottamisessa. Ne ovat kuitenkin yksittäisiä keinoja, jotka eivät vaikuta yhtiön kustannusrakenteeseen, joka on edelleen huolestuttava. On korostettava myös, että vain liiketoiminnan voiton voidaan katsoa mahdollistavan yhtiön elinkelpoisuuden pitkällä tähtäimellä.

(114) Toimitetuissa tiedoissa mainitaan vuodelle 2002 myös 5 miljoonan euron erityinen tuloerä, jota suunniteltiin valtion myöntämäksi korvaukseksi kaikille Kreikan lentoyhtiöille syyskuun 11 päivän 2001 tapahtumien ja ilmatilan sulkemisen johdosta. Komissio kirjasi kyseisen tukiohjelman numerolla NN 119/2002, ja komission yksiköt tutkivat tukiohjelmaa valtiontukisääntöjen mukaan. Tämä päätös ei vaikuta mainitun tarkastelun tuloksiin.

(115) OA:n hallituksen ja Kreikan viranomaisten 16. lokakuuta 2002 toimittamien viimeisimpien tietojen mukaan vuodelle 2002 odotetaan edellä mainitun 60 miljoonan euron erityisen tuloerän lisäksi vielä 112 miljoonan euron erityistä tuloerää. Näiden tulojen tarkemmasta sisällöstä ei annettu mitään virallisia tietoja. OA:n hallitus selitti, että 37 miljoonaa euroa tästä summasta voisi olla peräisin sen osuuden myynnistä, joka OA:lla on ollut ateriapalvelutoiminnoissa ja paikanvaraustoiminnoissa. Jäljellä oleva merkittävämpi osa (75 miljoonaa euroa) olisi peräisin ilma-alusten myynti- ja takaisinliisaustoiminnoista. Väitetyn tuoton suuruus verrattuna kyseisen käyttöomaisuuden arvoon yhtiön viimeisimmässä tuloslaskelmassa 31. joulukuuta 2000 (kirjanpidollinen bruttoarvo noin 155 miljoonaa euroa ja kirjanpidollinen nettoarvo poistojen jälkeen noin 41 miljoonaa euroa) ja käytettyjen ilma-alusten tämänhetkinen huono myyntihinta - kun monet niistä ovat jo maassa ja odottavat ostajaa tai vuokraajaa - eivät vakuuta komissiota näiden lukujen luotettavuudesta ennen kuin niistä on toimitettu tositteet.

(116) Koska yhtiö edelleen kärsii suuria tappioita, sen osakepääoman tilanne, kasvavat velat ja velkaantuneisuusaste (yrityksen kaikki velat jaettuina osakepääomalla) ovat edelleen tyypillisiä vaikeuksissa olevalle yhtiölle.

- Osakepääoman vaje (ohjelmassa säädetty suhteessa todellisiin lukuihin) on kasvanut 32 miljardista drakmasta (93 miljoonasta eurosta) (vuonna 1997) 37 miljardiin drakmaan (108 miljoonaan euroon) (vuonna 1998), 85 miljardiin drakmaan (249 miljoonaan euroon) (vuonna 1999) ja lopuksi 132 miljardiin drakmaan (387 miljoonaan euroon) vuonna 2000. Tuona samana vuonna omat varat olivat lähes olemattomat (645 miljoonaa drakmaa eli alle 2 miljoonaa euroa). Niiden tarkastamattomien tulosten perusteella, jotka toimitettiin komissiolle vuodelle 2001, omien varojen määrä pieneni edelleen - 136 miljoonaan.

- Edellä mainittujen vuodelle 2002 annettujen erilaisten lukujen(13) perusteella ja riippuen jo saatujen erityisten tuloerien määrästä omien varojen määrä 31. joulukuuta 2002 vaihtelee välillä - 209 miljoonaa euroa ja - 6 miljoonaa euroa ja on "todennäköisimmän skenaarion" mukaan, kuten Deloitten raportissa selostetaan, - 139 miljoonaa euroa. Positiivisimmankin arvion mukaan, joka voidaan tehdä erityisten tuloerien vaikutuksista yhtiön taloudelliseen tilaan, pääoma pysyy kuitenkin kaikissa tapauksissa negatiivisena rakenneuudistusohjelman viimeisen soveltamisjakson aikana.

- Aiemmin mainittu pääomataso on erityisen epätavallinen yhtiölle, joka edelleen jatkaa toimintaansa. Kuten tarkastetussa tuloslaskelmassa varmennetaan, 50 prosentin raja osakepääoman pienenemisessä, minkä pitäisi olla suurin mahdollinen, saavutettiin jo vuonna 1999. Tavallisesti tällainen tilanne johtaa välittömiin reaktioihin osakkeenomistajien taholta. Joko nostetaan osakepääomaa ja/tai toteutetaan tiukkoja kustannusrakenteen uudistustoimenpiteitä, mikä voi johtaa yhtiön toimintojen mukauttamiseen. Kreikka ei ole toteuttanut mitään tällaisia toimenpiteitä. Osakepääomaa ei ole nostettu eikä ole myöskään toteutettu ajoissa merkittäviä mukautuksia rakenneuudistusohjelmaan.

- Yhtiön toiminta näyttää perustuvan yksinomaan lainapääomaan, jolla rahoitetaan toiminta vuoden 2000 lopusta. Vuonna 2001 ulkoisten varojen tarve voimistui edelleen. Niitä rahoittivat pankit ja muut kolmannet tahot, yhtiön liikekumppanit, tavaran- ja palvelustentoimittajat sekä valtio myöntämällä lisälainoja tai maksuaikaa entisille lainoille. Näillä lainoilla rahoitetaan itse asiassa sekä yhtiön kaikki käyttöpääoma että katetaan osakepääoman vaje, - 136 miljoonaa euroa.

- Velat lisääntyivät erityisesti vuosina 2000 ja 2001. Velka rahoituslaitoksille kasvoi vuonna 2000 noin 15 miljardilla drakmalla (noin 44 miljoonaa euroa) eli nelinkertaistui vuoteen 1999 verrattuna. Myös velat toimittajille lisääntyivät (noin 11 miljardia drakmaa eli noin 32 miljoonaa euroa), ja maksamattomat verot ja sosiaaliturvamaksut olivat noin 11 miljardia drakmaa suuremmat kuin vuonna 1999. Luvut kaksinkertaistuivat vuodelle 2000 molemmissa tapauksissa vuoteen 1999 verrattuna. Tällaista merkittävää velan kasvua ei voida perustella yhtiön toimintojen kehityksellä eli liikevaihdolla, joka pysyi suurin piirtein vakaana ja joka olisi voinut aiheuttaa suurempia ostokustannuksia, palkkamenoja jne., jos se olisi kasvanut merkittävästi. Velkatilanne sopii hyvin yhteen sen kuvan kanssa, joka saadaan OA:n yleisestä taloudellisesta tilanteesta sekä varojen puutteesta, joilla pitäisi hoitaa juoksevat taloudelliset velvoitteet kolmansia kohtaan.

- OA:n tarkastetun tuloslaskelman mukaan yhtiön lyhytaikaiset velat(14) olivat 39 miljardia drakmaa (116 miljoonaa euroa) vuonna 1999 ja 86 miljardia drakmaa (252 miljoonaa euroa) vuonna 2000. Vuonna 2001 pitkäaikainen velka kasvoi 187 miljoonalla eurolla. Tämä johtui valtion takaamasta lainasta, jolla rahoitettiin OA:n muuttokustannukset Ateenan kansainväliselle lentoasemalle Spataan.

- Lyhytaikaiset velat kolmansille kasvoivat vuonna 2001 vielä 90 miljoonalla eurolla. Ne olivat 252 miljoonaa euroa vuonna 2000 ja arvioiden mukaan 342 miljoonaa euroa vuonna 2001. Ne lähes kolminkertaistuivat verrattuna vuoteen 1999. Kuten luvut osoittavat, OA:n maksamattomat sosiaaliturvamaksut nousivat 19 miljoonasta eurosta (vuonna 1999) 29 miljoonaan euroon (vuonna 2000) ja lähes 44 miljoonaan euroon vuoden 2001 lopussa. Vuoden 1999 lopusta vuoden 2001 loppuun OA:n maksamattomat verot nousivat kymmenkertaisiksi (vuonna 1000 10 miljoonaa euroa, vuonna 2000 33 miljoonaa euroa ja vuonna 2001 99 miljoonaa euroa). Nytkään tätä nousua ei voida perustella siten, että yhtiön toimintojen muutoksista olisi aiheutunut suurempia velkoja. Päinvastoin OA:n todellinen tilanne huomioon ottaen nykyisen käyttöomaisuuden, joka tavallisesti rahoitetaan lyhytaikaisilla veloilla, kuten edellä on selostettu, arvo laski hiukan 313 miljoonasta eurosta (vuonna 2000) 301 miljoonaan euroon (vuonna 2001, tarkastamattomien lukujen mukaan). Rahoitustarve siis väheni. Ainoa oikeutus edellä mainittuun kehitykseen on kassavarojen tarve hiljattain kärsittyjen tappioiden kattamiseksi.

- Velkaantuneisuusaste oli yksi vuoden 1998 päätöksessä määrätyistä tunnusluvuista. Sillä oli määrä seurata rakenneuudistusohjelman täytäntöönpanoa. Kyseinen tunnusluku lasketaan jakamalla yhtiön kaikki velat osakepääomalla(15). Riippuen investoinneista ja liiketoiminnan tuloksesta kunakin vuonna, velkaantuneisuuden odotettiin olevan vuonna 2000 välillä 2,22 ja 2,76 (pahimmassa tapauksessa). Kuitenkin positiivisesta alusta huolimatta vuonna 1998 (2,01 eikä 2,22) velan määrä ja liiketoiminnan huono tulos aiheuttivat, että todellinen luku oli 3,87 vuonna 1999. Vuoden 2000 lopussa oma pääoma oli melkein hävinnyt, velat olivat 303 kertaa oma pääoma ja velkaantuneisuusaste oli 303.

- Nykyisin kyseistä tunnuslukua ei voida enää laskea, koska oman pääoman määrä on negatiivinen. Tämäkin seikka osoittaa, että OA on taloudellisissa vaikeuksissa oleva yhtiö, joka ei pysty olemaan kannattava ilman ulkoista apua. Velkaantumisaste 2,76 (suurin määrä, jonka vuoden 1998 rakenneuudistusohjelma sallii vuodelle 2000) suhteessa vuosien 2000 ja 2001 velan kokonaismäärään(16) edellyttää 200-300 miljoonan euron nettopääomaa, mikäli vuodelle 2002 ennakoidut erityiset tuloerät toteutuvat. Ainoa tapa, jolla omaa pääomaa voidaan lisätä yhtiön nykyisessä taloudellisessa tilanteessa, on, että osakkaat sijoittavat lisää rahaa pääomaan. Jotta nykyinen negatiivinen pääoma (vuonna 2001) voidaan kattaa, olisi pääomaan maksettava 340-450 miljoonaa euroa.

- Edellä mainitut luvut tarkoittavat tarvittavan pääomainjektion vähimmäismäärää edellyttäen, että OA pysyisi vuodesta 2003 edes tilanteessa, jossa ei muodostu tappiota jos ei voittoakaan. Sillä ehdolla, että kaikkia komission vuonna 1998 hyväksymän voimassa olevan rakenneuudistusohjelman ehtoja noudatetaan ja velvollisuudet täytetään, OA saa vielä vastaanottaa ko. ohjelmassa määrätyn viimeisen 23 miljoonan euron (7,8 miljardin drakman) erän. Kyseisen ohjelman ehtoja ja velvollisuuksia ei ole noudatettu edes osittain, kuten vaadittiin, eikä vuoden 1998 rakenneuudistusohjelman viimeisen maksuerän suuruuskaan (23 miljoonaa euroa eli 7,8 miljardia drakmaa) riitä edellä selostettuun pääomainjektioon, jolla voitaisiin maksaa OA:n lyhytaikaiset velat.

(117) Päätelmä. Kreikka vakuutti komissiolle olevansa sitoutunut toteuttamaan edelleen vuosien 1994 ja 1998 rakenneuudistusohjelmaa. Suurinta osaa kyseisessä ohjelmassa määrätyistä tavoitteista ei ole saavutettu. Lisäksi kyseisen ohjelman ehtoja ja velvollisuuksia ei ole noudatettu tai niitä ei ole noudatettu oikealla tavalla. Yhtiö on edelleen vakavissa taloudellisissa vaikeuksissa. OA:n taloudellinen tilanne ja havaitut vaikeudet johtavat siihen, ettei yhtiö ole elinkelpoinen lyhyellä eikä pitkällä tähtäimellä.

5.1.2 Tiedonhallintajärjestelmän käyttöönotto

(118) Alan Stratford and Associates, riippumaton konsulttiyritys, joka tutki OA:n syyskuussa 1999 käyttöön ottaman tietojärjestelmän, totesi järjestelmästä, että konsultit uskovat, että hallitus saa validia ja luotettavaa tietoa, mutta ainoastaan sillä edellytyksellä, että tietojen syöttö tapahtuu määrätyn aikataulun mukaisesti. Tietojärjestelmän piti olla toiminnassa viimeistään vuoden 1998 joulukuussa, kuten komission vuonna 1998 tekemässä päätöksessä säädetään. Konsulttien mukaan järjestelmän onnistuminen riippuu uutta tulostilinpitojärjestelmää koskevasta toimeksiannosta ja järjestelmän tehokkaasta käyttöönotosta. Järjestelmästä saatavista tiedoista voitaisiin laskea tulot ja tuotot. Konsulttitoimisto havaitsi kaksi muutakin mahdollista heikkoutta järjestelmässä: Ne liittyvät siihen, ettei järjestelmää sovelleta kaikissa OA:n tytäryhtiöissä (esimerkiksi Olympic Aviationissa) ja ettei siihen vielä sisälly tiettyjä keskeisiä liikkeenjohtotietoja. Tämä rajoittaa merkittävästi johdon mahdollisuuksia muodostaa totuudenmukaista kokonaiskuvaa yhtiön lentoliikennetoiminnasta.

(119) Huhtikuun 11 päivänä 2002 toimitettujen tietojen mukaan Kreikka väitti, että määräaika (31. joulukuuta 1998) järjestelmän käyttöönotolle ei ollut realistinen, koska sen mukaan järjestelmä piti panna pystyyn neljässä kuukaudessa. Kreikka toimitti komissiolle (edellä mainittujen tietojen kohta 39) nykyisin OA:ssa sovellettavaa tietojärjestelmää koskevat tiedot ja ilmoitti, että järjestelmää oli täydennetty lokakuussa 2000 ja että sitä oli sovellettu siitä lähtien.

(120) Kohdan 39 mukaan tietojärjestelmää ei sovelleta missään tytäryhtiössä, erityisesti Olympic Aviationissa, mutta ei myöskään Makedonian lentoyhtiössä. Molemmat tarjoavat lentoliikennepalveluja. Komissiolla ei ole mitään todisteita, jotka osoittaisivat, että järjestelmä on otettu onnistuneesti käyttöön ja että se on toimiva ja asianmukainen johdon tietojärjestelmä, kuten vuoden 1998 komission päätöksessä vaadittiin. Kuten annetuista tiedoista käy ilmi (liite 39, sivu 4) järjestelmään pääsyä ei ole tarjottu sellaisella tavalla, että järjestelmä olisi täydellisesti käytettävissä. Lokakuusta 2000 rajoitettu pääsy järjestelmään oli mahdollista. Tietojärjestelmän todellisesta käytöstä ei komissiolla ole käytettävissään minkäänlaista todistetta eikä järjestelmän tuloksista ole myöskään minkäänlaista merkkiä komissiolle toimitetuissa tiedoissa.

(121) Tärkein todiste siitä, ettei tietojärjestelmä toimi, on peräisin OA:n virallisilta auditoijilta (SOL SA, viralliset auditoijat) ja heidän tilintarkastusraporteistaan vuosilta 1998, 1999 ja 2000. Todisteena on myös se, että on kestänyt erittäin kauan aikaa ennen kuin tase on saatu tarkastettua.

(122) Todettakoon, että tilintarkastuskertomukset voidaan yleensä jakaa kolmeen laajaan kategoriaan. Suotuisin tilanne, joka on tavallisin, liittyy kertomuksiin, joissa ei esitetä mitään huomautuksia eli "varauksettomiin lausuntoihin", joihin ei sisälly mitään rajoituksia. Niissä vahvistetaan yhtiön taseen todenmukaisuus ja oikeellisuus. Vastakkaisessa tapauksessa tasetta ei hyväksytä, kun epäillään vakavasti väärinkäytöksiä. Näiden välillä on harmaa vyöhyke, "varaukselliset lausunnot", joissa tarkastajat hyväksyvät tuloslaskelmat ja taseen, mutta esittävät varauksia tai moitteita kertomuksessaan. Tässä yhteydessä on todettava, että tietyissä tapauksissa esitetään väistämättä tiettyjä huomautuksia, kuten esimerkiksi ensimmäisen tilivuoden osalta tai kun kirjanpitojärjestelmässä on tehty laajoja muutoksia. Tällainen käytäntö on kuitenkin poikkeus eikä koske käsiteltävänä olevaa tapausta. Varauksellinen lausunto, lukuun ottamatta mainittuja erityistilanteita, on kuitenkin jokaiselle yritykselle kielteinen arvio, jota johto yrittää välttää, ja jopa yrittää painostaa tarkastajia peruuttamaan varaukset. Varauksellisella lausunnolla on aina vaikutusta yhtiön ja sen asiakkaiden, tavaran- ja palveluntarjoajien sekä rahoituslaitosten välisiin suhteisiin.

(123) Viimeisimmät, vuosien 1998, 1999 ja 2000 tarkastuskertomukset johtivat kukin varauksellisiin lausuntoihin, joissa kaikissa viitattiin taloudellisessa mielessä erittäin vakaviin kysymyksiin, joista tärkeimmät ovat seuraavat:

(124) Varauksia tehtiin auditoinnin perusteista, sen soveltamisalasta ja rajoituksista. Vuoden 1998 osalta tarkastajat totesivat, että "tähän mennessä (so. 10. syyskuuta 1999) emme ole saaneet tyydyttävää määrää velkoja ja saatavia koskevia vahvistuksia". Vuoden 1999 osalta todetaan, että "tiettyjen velkojen ja saatavien tilien taseita ei ole tutkittu riittävästi. Ristiriitaisten tietojen, ristiintarkastusten, tietojen puuttumisen ym. takia oli tehty varauksia (...) jotta tulokset täsmäisivät". Lisäksi mainitaan "lopullisten tasevientien myöhästyminen ja kehitys, joka vaikutti merkittävästi inventaariomenetelmän soveltamiseen eri vuosien välillä". Vuoden 2000 osalta mainitaan tilinpäätöksen tekemisen myöhästymisen yhteydessä, että "edellä mainittu myöhästyminen rajoitti mahdollisuuttamme soveltaa perustavaa laatua olevia tarkastustoimenpiteitä (konkreettinen laskeminen, käteisvarojen ja rahoitusomaisuuden, vaihto-omaisuuden ja muiden varojen todentaminen ja vertaaminen)".

(125) Komission käsityksen mukaan tarkastajien (voidakseen antaa muunlaisen kuin negatiivisen lausunnon) piti muistuttaa raportin vastaanottajia siitä, ettei ollut aina mahdollista suorittaa säännöissä tarkastajilta tavallisesti vaadittuja toimenpiteitä ja arviointia, koska tarvittavia tositteita ei ollut saatavilla. Käytännössä tarkastus ei ole koskaan 100-prosenttinen. Siinä kuitenkin vaaditaan tavallisten tarkastusstandardien noudattamista, joista määrätään niin kansallisessa lainsäädännössä ja asetuksissa kuin kansainvälisissä tilintarkastusstandardeissa, joihin tarkastajat viittaavat jokaisen kertomuksen alussa. Kertomuksessa tehtyjen varausten tarkoituksena on OA:n tapauksessa osoittaa, ettei tavallisten tarkastusstandardien noudattamista voitu täysin varmistaa.

(126) Varaukset, jotka koskevat kirjanpitoa, hallintoa ja sisäistä tarkastusta. Vuoden 1998 osalta tarkastajat toteavat, että "yleisesti ottaen tulokirjanpitojärjestelmää ja koko tilinpitojärjestelmää on parannettava, jotta voidaan varmistaa kirjanpitoperiaatteiden ja -standardien noudattaminen". Vuoden 1999 osalta tarkastajat menivät askelen pidemmälle ja totesivat, että "tulojenseurantajärjestelmä on niin puutteellinen ja kirjanpidon organisointi sekä sisäinen tarkastus niin tehotonta, että olisi toteutettava välittömästi toimenpiteitä näiden heikkouksien eliminoimiseksi". Vuoden 2000 osalta näitä seikkoja koskevat arvostelut olivat sekä täsmällisempiä että ankarampia: "Tulotietojärjestelmän puutteellisesta soveltamisesta johtuen tulojen, liikesaamisten ja ostovelkojen seuranta oli puutteellista. Merkittäviä puutteita oli myös yhtiön kirjanpitojärjestelmän perusrakenteissa, eikä sisäistä valvontaa suoritettu. Kaiken tämän johdosta pitäisi ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin".

(127) Näistä peräkkäisistä kertomuksista voi havaita, etteivät tarkastajat olleet tyytymättömiä ainoastaan OA:n tietojärjestelmään, johon he eivät luottaneet, vaan heidän huolestuneisuutensa kasvoi vuosien mittaan. Vuonna 1998 kertomuksessa todettiin, että tulotieto- ja kirjanpitojärjestelmää olisi parannettava; vuonna 1999 korostettiin, että on toteutettava toimenpiteitä heikkouksien korjaamiseksi tulopuolella sekä sisäisessä valvonnassa, joka on puutteellista. Vuonna 2000 tarkastajien lausunto oli vielä tuomitsevampi. Tarkastuskertomuksen mukaan ei ainoastaan tulopuoli ollut puutteellinen, vaan kaikki tärkeimmät kolmansiin (sekä asiakkaat että tavaran- tai palvelujentoimittajat) liittyvät toiminnat olivat puutteellisesti hoidettuja ja vaativat välittömiä toimenpiteitä. Mitä tulee sisäiseen valvontaan, tuomio oli vielä ankarampi: vuonna 1999 se oli puutteellista, vuonna 2000 olematonta.

(128) Tämän vuoksi komissio katsoo, ettei johdon tietojärjestelmää ole sovellettu. Tarkastajat, jotka ovat olleet tekemisissä järjestelmän valvonnan kanssa, kuvasivat sen murentumisen vuosien mittaan niin kärkevästi, että on todettava, että johdolla ei ollut siitä juuri apua yhtiön toiminnan seurantaan eikä kolmansilla osapuolilla ollut aihetta luottaa yhtiön suorituskykyyn. Yhtiön tehottomuudesta tässä asiassa menneinä vuosina on merkkinä myös se, että tulotietojärjestelmän ylläpito on hiljattain ulkoistettu. Tämä näyttää liittyvän paitsi yrityksiin leikata kustannuksia, lisäksi täydelliseen järjestyksen puutteeseen yhtiössä näissä asioissa ja erityisesti aikataulun suhteen.

(129) Tilinpäätöstietojen toimituksen myöhästyminen vahvistaa yleisen negatiivisen suunnan, joka mainitaan tarkastuskertomuksissa.

(130) Komission mukaan rakenneuudistusohjelman voimassaoloaikana OA ei toimittanut kertaakaan tarkastettuja taseita ajoissa. Kreikan lainsäädännön ja erityisesti lain N:o 2190/1920 43 artiklan 5 kohdan mukaan yksityisen osakeyhtiön hallituksen on julkaistava yhtiön kuluneen tilivuoden tilinpäätös vähintään 20 päivää ennen yhtiökokouksen kokoonkutsua. Yleiskokous on kutsuttava kokoon kuusi kuukautta tilivuoden päättymisen jälkeen. Lain N:o 2407/92 3 artiklan ja 5 artiklan 6 kohdan mukaan lentoliikenteen harjoittajilta edellytetään, että "ne toimittavat kunakin tilivuonna ilman liiallista myöhästymistä lupaviranomaisille edellisen tilivuoden tilinpäätöstiedot". OA ei ole kuitenkaan toimittanut vuodesta 1998 alkaen tilinpäätöstietoja ajoissa:

- Tilintarkastuskertomuksen mukaan vuoden 1998 tilinpäätös tehtiin 10. syyskuuta 1999 eli noin kahdeksan ja puoli kuukautta tilivuoden päättymisen jälkeen. Se tehtiin siis myöhässä verrattuna Kreikassa sovellettavaan lailliseen määräaikaan ja myös eurooppalaiseen käytäntöön, joiden mukaan määräaika on kuusi kuukautta tilivuoden päättymisestä.

- Vuoden 1999 tilintarkastuskertomus julkaistiin 11. syyskuuta 2001, lähes kaksi vuotta tilivuoden päättymisen jälkeen ja yli viisi kuukautta vuoden 2000 tilinpäätösmääräajan jälkeen.

- Seurauksena oli, että vuoden 2000 tilintarkastuskertomus julkaistiin 1. elokuuta 2002, jälleen 17 kuukautta tilivuoden päättymisen jälkeen ja jälleen vuoden 2000 tilinpäätösmääräajan jälkeen.

- Vuoden 2001 tarkastettuja tilejä ei ole toimitettu komissiolle, ja on epävarmaa, onko tilintarkastusta tehtykään. OA:n hallitus arveli suullisesti 16. lokakuuta 2002 pidetyssä tapaamisessa, että tilintarkastuskertomus voitaneen allekirjoittaa vuoden 2003 alkupuolella, mikä olisi siis yli vuoden tilivuoden päättymisen jälkeen ja vähintään kuusi kuukautta säädetyn aikataulun ulkopuolella.

(131) Jälleen kerran tilintarkastustietojen toimittamiseen liittyvä ongelma ei suinkaan ole selvinnyt, vaan pahentunut tai ainakin pysynyt huolestuttavana, kuten edellä on selostettu. Kreikan viranomaisten mukaan viimeksi tapahtunut myöhästymisen väheneminen osoittaa tilanteen paranemista. Komissio taas korostaa vuonna 1998 ja sen jälkeen tapahtunutta huononemista. Jos myöhästymiset jälleen pienenevät, voidaan toivoa - kuitenkin ilman mitään varmuutta - että vuoden 2002 ja mahdollisesti vuoden 2003 tilinpäätöstiedot saadaan ajoissa.

(132) Myöhästymisten kasaantuminen aiheuttaa lisää vaikeuksia, koska johto ei voi perustaa päivittäisiä toimiaan asianmukaisesti tarkastettuihin tileihin. Lisäksi eivät sen enempää osakkaat kuin kolmannet osapuolet saa koskaan tarkkaa kuvaa ja varmuutta yhtiön suorituskyvystä ja tuloksista. Myöhästymiset yhdessä tilintarkastajien varauksellisten lausuntojen kanssa voivat ainoastaan aiheuttaa suurempia epäilyjä tilien ja niihin sisältyvien muiden tietojen luotettavuudesta. Tämänsuuntaiset päätelmät, jotka Deloitte & Touche tekivät vuosien 1998 ja 1999 osalta komissiolle toimittamissa kertomuksissa(17), vain vahvistuvat. Komissio ei ole saanut Kreikalta tietoja mistään toimenpiteistä, joilla voitaisiin helpottaa tilannetta tulevaisuudessa.

(133) Edellä mainittu huomioon ottaen vuoden 2001 ja myöhempien vuosien tarkastamattomiin tietoihin on suhtauduttava varovaisesti, vaikka ne ovat tarpeen lopullisen kuvan saamiseksi. Viime vuosina voidaan havaita merkittäviä eroja yhtiön hiljattain toimittamien lukujen ja niiden lukujen välillä, jotka sisältyvät lopulta julkaistuihin vuosittaisiin tilintarkastustietoihin. Vuoden 1997 lukuja koskevassa arviossaan komission nimittämä konsultti, Deloitte & Touche, mainitsi viimeisten ennusteiden ja lopullisten tilinpäätöstietojen välillä muutoksen 15 miljardin drakman nettovoitosta 7 miljardin drakman tappioon.

(134) Kreikka mainitsi hiljattain (11. huhtikuuta 2002)(18), että vuoden 2000 tappio olisi arvioiden mukaan noin 26 miljardia drakmaa (noin 76,3 miljoonaa euroa). Tämä luku oli sittemmin muutettava 32,4 miljardin drakman (95 miljoonan euron) tappioksi 1. elokuuta 2002 allekirjoitetussa tilinpäätöksessä, vaikka luku toimitettiin yli kaksitoista kuukautta tilivuoden päättymisen jälkeen. Tämä esimerkki valaisee sitä, ettei toimitettuihin tarkastamattomiin tilinpäätöstietoihin ollut luottamista.

(135) Tarkastajat mainitsivat lopuksi vuosia 1999 ja 2000 koskevissa kertomuksissaan siinä yhteydessä, kun he tarkastelivat OA-konsernissa sovellettavan luotettavan tiedonhallintajärjestelmän toteuttamista, ettei yhtiö ollut laatinut konsolidoitua konsernitasetta. Tämä oli vastoin Kreikan lainsäädännön säännöksiä ja vastoin perustamissopimuksen 54 artiklan 3 kohdan g alakohdan nojalla konsolidoiduista tilinpäätöksistä 13 päivänä kesäkuuta 1983 annetun seitsemännen neuvoston direktiivin 83/349/ETY(19), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 2001/65/EY annetulla neuvoston ja parlamentin direktiivi(20) säännöksiä. Vaikkei otettaisi huomioon sitä, että kyseessä on lain rikkominen, tällainen asioiden hoito merkitsee sitä, että tiedot saapuvat myöhässä kaikille asianosaisille, hallitukselle, osakkeenomistajille ja muille osapuolille, joihin myös komissio kuuluu. Näiden tietojen pitäisi mahdollistaa asianmukaisen kuvan saaminen OA:n konsernitoiminnasta, tuloksista ja rahoitusvirroista. Erityisesti kaksi tärkeintä konsernin yhtiötä, Olympic Aviation ja Makedonian lentoyhtiö, joiden merkitys kasvaa koko reittiverkossa ja OA:n lentotoiminnassa, kärsivät tilanteesta.

(136) Vielä viimeisimmissä tiedoissa, Kreikan komissiolle 14. marraskuuta 2002 toimittamassa kertomuksessa, jonka Deloitte & Touche olivat aivan vähän aikaa sitten laatineet, vahvistettiin luotettavien OA:ta koskevien tietojen puuttuminen. Konsultti totesi: "Kuten totesimme aiemmissa kertomuksissa, tietohallinto perustuu manuaalisiin järjestelmiin, jotka usein ovat epäluotettavia tai epäjohdonmukaisia".

(137) Päätelmä. OA:ssa ja sen tytäryhtiöissä ei ole toimivaa ja luotettavaa tiedonhallintajärjestelmää. Jos emme ota huomioon Kreikan vakuutusta tästä asiasta, komissiolla ei ole mitään todistetta luotettavasta tiedonhallintajärjestelmästä. OA:n hallinto ei edelleenkään perustu valideihin tietoihin, eikä se pysty toimittamaan luotettavia tietoja. Tästä syystä komission vuonna 1998 vahvistaman rakenneuudistusohjelman vaikutusten tarkastelu on mahdotonta.

5.1.3 OA:n johtosäännön erityiset piirteet

(138) Kreikka ilmoitti komissiolle, että kyseinen lainsäädäntö (lait N:o 2271/94, 2602/98, 2527/97 ja 2414/96) ei ole vuoden 1998 päätöksen 1 artiklan a kohdan (vuoden 1994 päätöksen 1 artiklan a, b, c ja f sitoumusten) vastainen. Komissiohan oli tutkinut, todentanut ja hyväksynyt sen menettelyn aikana, joka johti vuoden 1998 päätöksen tekemiseen. Komissio myöntää, että mainitut säännökset olivat hyväksyttäviä vuoden 1998 päätöksen yhteydessä.

(139) Sen sijaan lain N:o 95/76 osalta Kreikan viranomaiset ilmoittivat olevansa valmiit korjaamaan tilanteen, jonka kyseisen lain säännökset olivat aiheuttaneet OA:n hyväksi. Kreikan viranomaiset eivät kiistä komission epäilyä lain yhteensopimattomuudesta yhteisön lain kanssa. Kun otetaan huomioon, että kyseinen laki tuli voimaan ennen Kreikan liittymistä Euroopan unioniin (1. tammikuuta 1981), näyttää siltä, että tilanne on korjattava toimenpiteillä, joilla kumotaan lain asiaankuuluvat kohdat eli 3 artiklan 2 ja 3 kohta, 4 artiklan 2-4 kohdat ja 6 artiklan 2 kohta.

(140) Komissio toteaa, että OA:n johtosääntö on julkaistu.

(141) Taseen osalta Kreikan viranomaiset väittävät, ettei tasetietojen julkaisemisen ja yhtiön elinkelpoisuuden välillä ole mitään yhteyttä. Komissio myöntää, ettei sellaista yhteyttä tiukasti ottaen ole. Se huomauttaa kuitenkin, että koska Kreikka myöntää, ettei tasetietoja koskaan toimitettu ajoissa (jopa myöhästyminen vain kasvaa), se samalla myöntää, ettei OA ole noudattanut yhteisön eikä kansallista lakia. Se osoittaa myös, ettei tiedonhallintajärjestelmää ole sovellettu, kuten vuoden 1998 päätöksessä vaadittiin.

5.2 Uudet lainvastaiset tuet

5.2.1 19,5 miljoonan euron lainan myöntäminen

(142) Kreikan Emboriki trapeza -pankki myönsi OA:lle 8. helmikuuta 2002 lainan, joka perustui OA:n pankille osoittamiin vaateisiin Kreikan valtiolle, jotka koskevat maksamattomia lentolippuja 22 miljoonan euron arvosta. Lainan maksuaika oli yksi vuosi. Lainan korko oli Euribor + 1,25 %. Jos maksut myöhästyvät, on rangaistuskorko 2 % lyhennyskorkoa suurempi. Kreikan viranomaisten joulukuussa 1998 toimittamien tietojen perusteella (liite 10), jotka koskivat valtion ja OA:n (sekä Olympic Aviationin) keskinäisten saatavien kuittaamista, valtion kokonaisvelka OA:lle oli 31. joulukuuta 2001 noin 14844375105 drakmaa. (noin 43563830 euroa), josta noin 12711474679 drakmaa (noin 37304401 euroa) oli velkaa maksamattomista lentolipuista. Tämä tosite näyttää vastaavan 22 miljoonan euron määrää, joka Kreikan viranomaisten mukaan on valtion velka OA:lle ja joka luovutettiin Kreikan Emboriki Trapeza -pankille vakuiksi 19,5 miljoonan euron lainalle.

5.2.2 Väite, ettei valtio puuttunut maksujen laiminlyömiseen tai myöhästymiseen, sekä mahdolliset muut Kreikan vero- tai kauppalain säännöksiin perustuvat suosituimmuusmenettelyt

(143) Kreikan viranomaiset toimittivat 1. lokakuuta 2002 antamassaan vastauksessa (liite IX) otteen 5.7.1999 annetun Kreikan laista N:o 2731/1999 (22 artikla), joka koski kahdenvälistä valtion kehitysyhteistyötä ja -apua, valtion ulkopuolisia organisaatioita ja muita säännöksiä. Tekstissä viitataan implisiittisesti OA:han. Asiaa koskevan säännöksen mukaan yrityksiin, joista tehdään päätökset yritysten yksityistämistä koskevan Kreikan lain N:o 2000/91 2 artiklan mukaisesti, ei sovelleta "julkishyödyllisiä yrityksiä" koskevan Kreikan lain N:o 2414/96 säännöksiä julkisten yritysten ja organisaatioiden nykyaikaistamisesta ja muita säännöksiä, lukuun ottamatta kyseisen lain 9 ja 10 artiklaa. Kyseiset artiklat koskevat yksityistämismenettelyä (9 artikla) ja yksityistettävien yritysten osakepääoman osuutta, jonka on pysyttävä kreikkalaisessa omistuksessa (vähintään 51 %).

(144) Tämän mukaan OA ei ole enää julkishyödyllinen yritys. Kreikan viranomaiset vahvistivat asian 1. lokakuuta 2002 toimittamassaan asiakirjassa (kohta 5), jossa todetaan, että OA:han ei sovelleta julkishyödyllisistä yrityksistä annettua lakia N:o 2414/96 vuoden 1999 kesäkuusta, kun valtio antoi OA:n hallinnon Speedwingin toimeksi.

(145) Kreikan lain N:o 2000/1991 2 artikla edellyttää, että yrityksestä, johon siihen mennessä on sovellettu julkishyödyllisistä yrityksistä annettua lakia N:o 2414/96, tehdään yksityistämispäätös. Kreikan viranomaiset viittasivat 26. elokuuta 1999 päivätyssä kirjeessään OA:n uuteen hallitukseen mainitsematta kuitenkaan sanallakaan yksityistämistä. Kreikan hallitus teki vasta 13. joulukuuta 1999 päätöksen OA:n yksityistämisestä. Menettely käynnistettiin 20. joulukuuta 2000 ja julistettiin epäonnistuneeksi helmikuussa 2002. Kreikan viranomaiset eivät koskaan ilmoittaneet komissiolle yhtiön yhtiömuodon muutoksesta.

(146) Ottaen huomioon, ettei OA ole enää "yleishyödyllinen yhtiö" eikä siihen siis sovelleta Kreikan lain N:o 24114/96 säännöksiä kesäkuusta 1999 (eikä joulukuusta 1999), vaan ainoastaan osakeyhtiöitä koskevan Kreikan lain N:o 2190/1920 yleisiä säännöksiä, Kreikan lakien N:o 2271/94 ja 2602/98 tiettyjä säännöksiä olisi pitänyt mukauttaa, koska niissä säädetään erityisestä oikeudellisesta kehyksestä OA:n henkilöstön palvelukseenottoa ja henkilöstösääntöä varten. Komissio huomauttaa, että OA:han sovelletaan kuitenkin yleishyödyllisiä yrityksiä varten tarkoitettuja sääntöjä, vaikka se on tavallinen osakeyhtiö.

(147) Mitä tulee maksamattomiin sosiaaliturvamaksuihin, Kreikan viranomaisten mukaan (liitteen 53 osat 15 ja 16 sekä 11. huhtikuuta 2002 tulleen vastauksen liitteet 31 ja 32) OA oli valtiolle velkaa sosiaaliturvamaksuista vuodesta 1993 vuoteen 2001. Näiden kahdeksan vuoden aikana, jolloin OA ei maksanut kyseisiä maksuja, sosiaaliturvalaitos ("IKA") ei ryhtynyt toimenpiteisiin eikä määrännyt sakkoja tai pakkohuutokauppoja ym., kuten sovellettavassa lainsäädännössä säädetään(21).

Huhtikuussa OA ja IKA järjestelivät 32 miljoonan euron maksuvelat. Kertyneiden korkojen kanssa maksamattomat velat olivat kaikkiaan 45 miljoonaa euroa. Maksu oli suoritettava 24 kuukausierässä, ja lisäksi oli ensin maksettava 2 erää. Kuukausierä oli 1760821 euroa. Kuukausittain maksettavien maksujen kuukausierät vaihtelevat, mutta ne ovat yhteensä noin 2,235 miljardia drakmaa eli noin 6559060 euroa. Edellä mainitun järjestelyn oikeusperusta on Kreikan laki N:o 2676/1999, joka sallii tällaisen järjestelyn sillä ehdolla, ettei mikään maksu jää suorittamatta tai myöhästy järjestelyn voimaantulon jälkeen. Muussa tapauksessa koko järjestely purkautuu. OA:lla oli myös mainitun lain mukaan mahdollisuus keskeyttää myöhästyneiden maksujen maksaminen kolmella kuukaudella kuuden kuukauden maksamisen jälkeen, sen jälkeen kun kyseisestä järjestelystä oli sovittu. Tämän ei olisi kuitenkaan pitänyt vaikuttaa OA:n kuukausimaksuihin.

(148) Varmistaakseen saataviensa suorittamisen IKA esitti kesäkuussa 2001 OA:lle 21218264 euron ulosmittausvaateen. Muista OA:n omaisuuteen kohdistuvista toimenpiteistä tämän maksun suorittamiseksi ei ole kuitenkaan näyttöä. Velkajärjestelystä tehdyn sopimuksen tekemisen jälkeen OA näyttää maksaneen maksunsa ainoastaan syyskuuhun 2001 asti. Vuoden 2001 lokakuusta joulukuuhun se käytti hyväkseen edellä mainittua mahdollisuutta keskeyttää maksut kolmeksi kuukaudeksi. OA ei näytä maksaneen IKA:lle mitään kyseisten kuukausien sosiaaliturvamaksuista.

(149) OA jätti siis maksamatta kahdeksan vuoden sosiaaliturvamaksut ilman mitään seurauksia, ja sen lisäksi se ei noudattanut viimeisen järjestelyn ehtoja, joiden mukaan koko järjestelmä lakkaa olemasta voimassa, jos jokin kuukausierä jää suorittamatta (lokakuu 2001). Velkasummasta 45 miljoonaa euroa maksuja suoritettiin kuuden kuukauden ajan vuonna 2001, ja myös etumaksut suoritettiin. Myös tammi- ja helmikuun 2002 maksut näyttävät olevan suoritettu. Maksettu määrä on 17608210 euroa.

(150) Mitä tulee siihen, että Olympic Aviation ei ole maksanut alv:tä polttoaineista ja varaosista, 11. huhtikuuta toimitetun muistion liitteiden 28 ja 29 tarkastelun jälkeen voidaan todeta, ettei ole mitään tositetta, joka osoittaisi Olympic Aviationin maksaneen alv:n verovirastolle tammikuusta toukokuuhun 2001 sekä saman vuoden marras- ja joulukuussa.

(151) Mitä tulee mahdollisuuteen, että valtion ja OA:n velkoja taikka lentokenttien ja OA:n välisiä velkoja, "Spatosimo"-vero mukaan luettuna, on voitu kuitata muulla kuin avoimella tavalla, komissio otti esille Kreikan lain N:o 2733/1999 epämääräisyyden säännöksissä, jotka koskevat keskinäisten velkojen laskemista ja niiden järjestelyjä kyseisen lain säännösten nojalla. Kreikan viranomaiset toimittivat komissiolle 11. huhtikuuta 2002 päivätyllä kirjeellä 24.6.1999 tehdyn Kreikan valtion ja OA:n välisen lainojen kuittausta koskevan sopimuksen, jossa eritellään kunkin osapuolen velat ja maksamattomat maksut. Kuitattu määrä oli 9862639493 drakmaa (noin 28,9 miljoonaa euroa).

(152) Maksut, jotka OA on velkaa Kreikan valtiolle, koskevat kotimaisten ja kansainvälisten lentojen lentokenttäveroja marraskuusta 1994 joulukuuhun 1998 sekä "vuokria". Toimitetut tositteet(22) kattavat täysin lentokenttäverot. Sen sijaan "vuokrista", jotka koskevat ainoastaan vuosia 1996-1998, ei ole mitään yksityiskohtia (ainoastaan kokonaissumma). Kyseinen summa 509192802 drakmaa (noin 1494330 euroa) on siis todentamaton.

(153) On huomattava myös, että summat, jotka valtio on velkaa OA:lle, eivät liity mihinkään tiettyyn ajanjaksoon. Ei siis ole mahdollista todentaa tehtyjen väitteiden todenperäisyyttä. Velkajärjestelysopimuksessa mainitaan erityisesti (11. huhtikuuta toimitetun muistion liitteen 15 kohdassa 2 a), että 3402729422 drakman (noin 9986000 euron) summa vastaa Kreikan siviili-ilmailuviranomaisen virkailijoille annetuista maksamattomista lentolipuista, kyseisten virkailijoiden kuljetuksiin käytettyjen ilma-alusten huollosta ja myös Kreikan siviili-ilmailuviranomaisen käyttämien rakennusten kustannuksista kertyneitä maksuvelkoja. Nämä kustannukset eritellään kyseisen sopimuksen liitteessä, joka on sen erottamaton osa, ja ne ovat vain 2443981910 drakmaa (noin 7172361 euroa). Lukujen väliselle erotukselle ei anneta mitään selitystä. Velkajärjestelysopimuksen 2 b kohdan mukaan 6459910071 drakman (noin 18957317 euron) summa, ts. loput kuitatuista veloista, vastaa niitä saatavia, joita eri ministeriöillä ja julkisen palvelun organisaatioilla on OA:lta. Tässäkään tapauksessa ei täsmennetä ajanjaksoa, johon velat kuuluvat. Kreikka ei ole myöskään toimittanut mitään tositteita mainituista summista, ei lippuja eikä laskuja.

(154) Vuosilta 1998-2001 ei ole ilmoitettu OA:n ja valtion välisten velkojen kuittaamista. Sen sijaan komissio huomauttaa, että vuokria ei ole maksettu eri lentoasemille ajalla 1998-2001. Maksamattomien vuokrien määrä on 2,46 miljoonaa euroa (1,6 miljoonaa euroa OA:n ja 860000 euroa Olympic Aviationin osalta). Tositteita maksuista ei ole toimitettu.

(155) Mitä tulee lentoaseman kehittämisveroon, ns. Spatosimo-veroon, 11. huhtikuuta 2001 toimitettujen tietojen(23) perusteella mitään maksutositteita ei ole toimitettu kyseisen veron maksusta, jonka kokonaissumma on 60999156 euroa ajalta joulukuu 2000-helmikuu 2002. Myöskään maaliskuulta 1999 ei ole maksutositetta. Marraskuun 14. päivänä 2002 toimitetuissa täydentävissä asiakirjoissa todetaan, että vielä maksamatta oleva 31 miljoonan euron velka maksetaan voimassa olevien lakien ja menettelyjen mukaisesti. Maksusta ei ole kuitenkaan mitään todistetta, eikä ajanjaksoista tai kyseeseen tulevista lentoasemista ole annettu tarkempia tietoja.

(156) Mitä tulee lentokenttäverojen maksamiseen Ateenan kansainväliselle lentoasemalle, Kreikan valtio totesi 11. huhtikuuta 2002 toimittamassaan asiakirjassa (erityisesti liitteessä 44), että lentokenttäverot ja kaikki muut maksut (mukaan luettuina vuokrat ja yleishyödyllisten laitosten maksut) on suoritettu asianmukaisesti, eikä siis ole kyse valtiontuesta. Kreikan valtion toimittamista tiedoista käy ilmi, että liitteen 44 mukaisesti menot ja maksut maaliskuun 2001 (jolloin toiminnat uudella lentoasemalla alkoivat) ja helmikuuhun 2002 välillä olivat 24 miljoonaa euroa. OA ja Ateenan kansainvälinen lentoasema olivat päässeet 23. huhtikuuta 2002 sopimukseen maksamatta olevien velkojen järjestelyistä. Komissio on saanut kopion lopullisesta sopimuksesta, joka on päivätty 23. huhtikuuta 2002. Asiakirjassa velka arvioidaan 33,92 miljoonaksi euroksi ajalla maaliskuu 2001-maaliskuu 2002. Velka on maksettava 12:ssa kolmen kuukauden välein maksettavassa erässä kolmen vuoden aikana alkaen heinäkuussa 2002. Korko on Euribor + 2,5 %, mikä on tällä hetkellä korkea. OA:n takuut tälle kolmivuotiselle järjestelylle koostuvat tuloista, jotka se saa Spatassa suoritetuista julkisen palvelun velvoitteista kyseisellä ajanjaksolla. Lisäksi OA panttaa yhden kokonaan omistamansa tyyppiä 737-400 olevan lentokoneen. Tällä välin ei kuitenkaan ole esitetty mitään tositteita suoritetuista maksuista.

(157) OA:n liiketapahtumia on vapautettu veroista, notaarien palkkioista tai rekisteröintimaksuista. Kyseiset vapautukset liittyvät lakiin N:o 95/76, ja niihin olisi puututtava toimenpiteillä, joista pitäisi säätää.

(158) Kotimaan reiteillä perityn 8 prosentin alv:n maksamatta jättäminen. Kreikan viranomaiset toteavat 11. huhtikuuta 2002 toimittamassaan asiakirjassa, että OA ja Olympic Aviation maksavat alennettua alv-prosenttia "ainoastaan lennoista, joita lennetään Lesboksen, Hioksen, Samoksen, Dodekanesian ja Kikladien saarten välillä sekä Egean meren saarilta Thasokselta, Samotrakilta, Pohjois-Sporadeilta ja Skirokselta sillä ehdolla, että näillä paikkakunnilla ylläpidetään sivutoimistoja." Komissiolle toimitettujen asiakirjojen avulla on voitu todentaa, että OA maksoi nämä maksut valtiolle siten kuin ne on veloitettu lentolipuissa.

(159) Mitä tulee Olympic Cateringin saataviin, komissiolle on toimitettu tiedot, joiden mukaan OA:lla on tavallinen 2,43 miljoonan euron ostovelka.

(160) Mitä tulee korvauksiin, joita OA on vaatinut ennenaikaisesta muutosta Ellinikonin lentoasemalta ja sijoittautumisesta Spataan, huhtikuussa 1999 määritelty summa, jonka komissio hyväksyi joulukuussa 1999, oli 33,66 miljardia drakmaa (98,8 miljoonaa euroa). Helmikuussa 2002 tehdyn riippumattoman tutkimuksen yhteydessä määrättiin 8,7 miljardin drakman (25,6 miljoonan euron) lisäsumma. Summa liittyy häiriöihin, joita esiintyi, kun OA velvoitettiin siirtämään toimintonsa Spataan ennenaikaisesti. Tuloksena oli, että korvaussumma nousi 124,4 miljoonaan euroon. Deloitten mukaan OA sai kaikkiaan 138,7 miljoonaa euroa korvauksina. Kun otetaan huomioon inflaatio ja korkojen vaikutus, summa lähenee määriteltyä summaa. OA vaatii kuitenkin kaikkiaan 19 miljardin drakman (noin 55 miljoonan euron) korvauksia kaikkien vaateiden kattamiseksi, jotka aiheutuvat muutosta Ellinikonin lentoasemalta. Kreikka ei nykyään tunnusta tuota summaa. Tutkimiensa asiakirjojen perusteella komissio voi todeta, ettei OA:lle ole maksettu liikaa korvauksia kyseisestä muutosta.

5.2.3 Tankkauslaitteiston toiminnan myöntäminen OA:n tytäryhtiölle

(161) Kreikan viranomaisten mukaan tankkauslaitteiston toimilupa myönnettiin avoimen kansainvälisen tarjouskilpailun perusteella, jonka Ateenan kansainvälinen lentoasema järjesti vuonna 1997. Tankkauslaitteiston rakentamis- ja käyttökustannukset arvioitiin aluksi 9,6 miljardiksi drakmaksi (noin 28,3 miljoonaksi euroksi). Kreikan viranomaisten mukaan sopimus OFC:n kanssa tehtiin 23 vuodeksi. OA on OFC:n suurin osakas, ja se hallitsee 66 prosenttia osakepääomasta. Kreikan viranomaiset liittivät 11. huhtikuuta 2002 toimittamansa aineiston liitteen 24 mukaan tankkauslaitteiston lupaan 13. elokuuta 1998 Ateenan kansainvälisen lentoaseman ja OA:n sekä yritysten Avinoil, Motor Oil Hellas, BFSC ja Hansaconsult välillä tehdyn sopimuksen, joka koskee ilma-alusten tankkauslaitteiston rakentamista, toimeksiantoa, toimintaa ja ylläpitoa Ateenan kansainvälisellä lentoasemalla.

(162) Kreikan viranomaiset ovat ilmoittaneet myös 22. toukokuuta 2001 tehdyn sopimuksen muutoksen nro 2, joka koskee tankkauslaitteistosopimusta Ateenan kansainvälisen lentoaseman ja OFC AE:n välillä. Siinä määrätään alkuperäisen sopimuksen muuttamisesta siten, että kustannuksiksi voidaan hyväksyä sovitut enimmäisrakennuskustannukset. Tankkauslaitteiston lupasopimuksessa ei ole mainintaa investointien alkukustannuksista eikä siitä, miten polttoainejakelusta velotetaan, sillä sopimuksen 16.4 kohdassa todetaan:

"Tankkauslaitteiston toimiluvan haltijan - siis OFC AE:n - laskutusmenettelyjen (mukaan luettuna ilman rajoituksia polttoaineentoimitusmaksut) on oltava oikeudenmukaisia, objektiivisia, läpinäkyviä ja syrjimättömiä käyttäjien suhteen toimitetun polttoaineen määrän tai toimitustaajuuden perusteella tai käyttäjän ja tankkauslaitteiston luvanhaltijan tai luvanhaltijaan liittyvien henkilöiden välisen suhteen perusteella. Tankkauslaitteiston toimiluvan haltijan on otettava huomioon mainitut seikat, mutta se saa velottaa liitteen M perusteella laskettuja maksuja alempia polttoaineen toimitusmaksuja; se ei saa kuitenkaan missään tapauksessa velottaa korkeampia maksuja."

(163) Huomattakoon, ettei mitään tositteita ole esitetty polttoaineen toimitusmaksuista, joita OFC AE todella velottaa OA:lta ja sen tytäryhtiöiltä tai kilpailijoilta. Siinä tankkauslaitteistolupasopimuksen osassa, joka toimitettiin liitteen 24 muodossa, ei ole mainintaa laitteistokustannuksista lupasopimuksen tekohetkellä (liite C, jota ei ole toimitettu). On muistettava, että tankkauslaitteiston rakennuskustannukset ovat laskentaperusta, jonka perusteella määritetään perusvuokra ja polttoaineentoimitusmaksu. Tankkauslaitteistolupaa koskevaa sopimusta muuttavalla sopimuksella nro 2 laitteiston kustannukset suurenivat ja olivat 14,030 miljardia drakmaa (41,175 miljoonaa euroa). Kyseisessä sopimuksessa määrätään myös, että tankkauslaitteiston luvanhaltija tarvitsee lisärahoitusta, jonka määrä on 1381476238 drakmaa (noin 4,054 miljoonaa euroa). Tämän määrän suhdetta laitteiston alkuperäiseen rahoitustarpeeseen ei selitetä. Myöskään ei selitetä, miten kyseinen lisärahoitus katetaan tai miten lisäkustannukset kuoletetaan, polttoaineen toimitusmaksuilla vai valtion tuilla.

6. TUEN ARVIOINTI

(164) Perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan ja Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen 61 artiklan 2 kohdan mukaisesti jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu yhteismarkkinoille eikä ole yhdenmukainen ETA-sopimuksen kanssa. Arvioitavana ovat seuraavat toimenpiteet:

a) OA:lle myönnetty tuki, joka hyväksyttiin alun perin 7. lokakuuta 1994 ja 14. elokuuta 1998 tehdyillä komission päätöksillä, jota koskevan, perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn komissio aloitti 6. maaliskuuta 2002. Syynä oli se, ettei tuki ole rakenneuudistusohjelman mukainen eikä noudata Kreikan hyväksymiä sitoumuksia (joita käsitellään kohdassa 6.1).

b) Väitetyt ilmoittamattomat OA:lle myönnetyt uudet tuet, joita koskevan, perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn komissio aloitti samaten 6. maaliskuuta 2002. Syynä oli 19,5 miljoonan euron myöntäminen; se, ettei valtio puuttunut siihen, ettei OA maksanut velkojaan tai että OA hyötyi muuntyyppisistä suosituimmuuskohteluista Kreikan vero- ja kauppalainsäädännön perusteella; sekä edut, joita väitetään myönnetyn polttoaineen tankkauslaitteiston toimiluvan yhteydessä (asiaa tarkastellaan kohdassa 6.2).

6.1 Vuoden 1998 päätöksellä alun perin myönnetyn tuen arviointi (kohta a)

6.1.1 Onko kyseessä perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut valtiontuet

(165) Komissio totesi jo vuosien 1994 ja 1998 päätöksissä, että alun perin hyväksytty tuki on valtiontukea, joka vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja vääristää myös kilpailua yhteismarkkinoilla. Komissio viittaa tässä yhteydessä kyseisissä päätöksissä esitettyyn perusteluun.

6.1.2 Oikeusperusta tuen vaatimustenmukaisuuden arvioimiseen

(166) Komissio katsoo, ettei käsiteltävänä olevassa tapauksessa ole kyseessä perustamissopimuksen 87 artiklan 2 kohdan ja Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen 61 artiklan 2 kohdan mukaisesta eikä perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan b alakohdan ja Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesta poikkeuksesta. Komissio viittaa tässä yhteydessä edellä mainituissa kahdessa päätöksessä esitettyyn perusteluun.

(167) EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a ja b alakohdassa määrätään sellaisia tukia koskevista poikkeuksista, joiden tavoitteena on tukea taloudellisen kehityksen edistämistä alueilla, joilla elintaso on poikkeuksellisen alhainen tai joilla vajaatyöllisyys on vakava ongelma. Kreikka on alue, joka kuuluu täysin 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan soveltamisalaan.

(168) Olympic Airwaysiin ja lentoliikennepalveluihin yleensä liittyvät alueelliset tarpeet otetaan kuitenkin huomioon jo julkisen palvelun velvoitteissa, joita Kreikka asettaa yrityksille, jotka harjoittavat lentoliikennettä Manner-Kreikan ja saarten välillä sekä eri saarten välillä. Harjoittaessaan mainitunlaista lentoliikennettä OA:lla, kuten muillakin lentoliikenteenharjoittajilla, on samat velvollisuudet ja ne nauttivat tapauksesta riippuen samoista hyvityksistä saaden korvauksia sellaisista reiteistä, jotka eivät ole taloudellisesti kannattavia. Erityistapauksissa mainitut lentoliikenteenharjoittajat voivat saada yksinoikeuden harjoittaa lentoliikennettä tietyillä reiteillä. Yksinoikeus myönnetään yhteisön lentoliikenteen harjoittajien pääsystä yhteisön sisäisen lentoliikenteen reiteille 23 päivänä heinäkuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2408/1992(24) 4 artiklan mukaisesti. Vapautetuilla markkinoilla kuka tahansa lentoliikenteenharjoittaja voi tarjota julkisia palveluja, joita tarvitaan taloudellisen ja yhteiskunnallisen yhteenkuuluvuuden sekä aluekehityksen edistämiseksi. Komissio katsoo lisäksi, että aluetukien tavoite saavutetaan usein helpommin sellaisilla tukijärjestelmillä, joilla varmistetaan, että palvelujen tarjoajia on useita.

(169) Tarkasteltavana oleva tuki on selkeä rakenneuudistustuki, joka myönnetään lähes 10 vuotta taloudellisissa vaikeuksissa olleelle yritykselle, jonka tilanne ei ole merkittävästi parantunut. Rakenneuudistustuella ei ole saavutettu odotettuja tuloksia. Sen sijaan komission myöntämää lupaa valtiontukiin yhtiön taloudellisten vaikeuksien korjaamiseksi on käytetty väärin. Komission mielestä mikään ei oikeuta katsomaan, että tässä päätöksessä arvioitu tuki edistää aluekehityksen tarkoitusperiä, ja se katsookin, ettei tukeen voida soveltaa aluekehityksen tavoitteiden saavuttamiseen sovellettavaa poikkeusmahdollisuutta.

(170) Mitä tulee perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdassa määrättyyn poikkeukseen, joka koskee tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehityksen edistystä, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla, komissio viittaa alkuperäisiin päätöksiinsä, joissa se katsoi, että yrityksen rakenneuudistusta varten myönnetyt tuet sopivat yhteismarkkinoille, kuitenkin sillä edellytyksellä, että tiettyjä ehtoja noudatetaan.

6.1.3 Komission vuoden 1994 ja 1998 päätöksillä hyväksyttyjen tukien vaatimustenmukaisuuden arviointi

(171) Komissio katsoi vuoden 1998 päätöksessään, että tuen soveltuvuus yhteismarkkinoille edellyttää rakenneuudistusohjelman ehtojen tinkimätöntä noudattamista (ohjelman tavoitteena oli yrityksen elinkelpoisuuden palauttaminen); sitä, että Kreikka noudattaa tuen hyväksymiseen liittyviä 24:ää erityistä sitoumusta; liiallisen kilpailunvääristymisen välttämistä ja tuen rajoittamista mahdollisimman alhaiselle tasolle. Koska tuen soveltuvuus yhteismarkkinoille riippuu erityisten sitoumusten täyttämisestä, komission on arvioitava seuraavassa vaikutuksia, joita tiettyjen sitoumusten noudattamatta jättämisestä on aiheutunut.

6.1.3.1 Ohjelman täysimääräinen noudattaminen

(172) Komissio oli ilmoittanut Kreikalle jo vuonna 1999, ettei se voi päättää seuraavan 7,8 miljardin drakman erän myöntämisestä, koska odotettuja, erityisesti kustannus- ja tuottavuuslukuja koskevia tuloksia ei ollut saavutettu. Kreikka myönsi 26. elokuuta 1999, että ohjelmaa olisi tarkistettava, jotta halutut tulokset saavutettaisiin. Se toisti kuitenkin sitoutumisensa vuoden 1998 rakenneuudistusohjelmaan. Vuoden 1999 keskivaiheilla OA ja Kreikan valtio olivat kuitenkin yksipuolisesti korvanneet vuoden 1998 rakenneuudistusohjelman uudella ohjelmalla, jonka oli laatinut Speedwing-yritys. Ohjelmassa pyrittiin toimintojen laajentamiseen kustannusten kurissapidon sijaan, eikä komissio olisi hyväksynyt sitä kyseisessä muodossa. Speedwing oli lisäksi aloittanut ohjelman soveltamisen elokuussa 1999 eli ennen kuin siitä ilmoitettiin komissiolle (18. marraskuuta 1999). Elokuun 1999 ja kesän 2000 välillä eli sinä ajanjaksona, kun Speedwing vastasi yhtiön johdosta, rakenneuudistusohjelman toteuttaminen keskeytettiin. Speedwingin eron jälkeen alkoi uusi vaihe, jossa uusi hallitus yritti pitää kustannuksia kurissa. Yhtiö oli kuitenkin tänä aikana menettänyt 50 % osakepääomastaan.

(173) Komission on siis pakko päätellä, ettei kustannusten leikkaus, joka rakenneuudistusohjelmassa(25) oli määritelty keskeiseksi tavoitteeksi yhdessä yhtiön tulojen parantamisen kanssa, ollut enää OA:n hallituksen eikä Kreikan viranomaisten keskeinen tavoite. Lisäksi yhtiön tappiot ja osakepääoman pieneneminen aiheuttivat edelleen vaikeuksia OA:n yritystoiminnalle. Tällaisen kehityksen olisi pitänyt herättää valtion, ainoan osakkeenomistajan, toteuttamaan välittömiä toimenpiteitä asioiden järjestämiseksi joko osakepääoman lisäyksen kautta tai mukauttamalla ajoissa rakenneuudistusohjelmaa. Mitään ei kuitenkaan tehty. Kreikalla olisi ollut mahdollisuus ehdottaa rakenneuudistusohjelman jäljellä olevana soveltamisaikana muutoksia ohjelmaan ja jopa tukien määrään valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi vahvistettujen yhteisön suuntaviivojen perusteella(26). Kreikka ei kuitenkaan toteuttanut sellaisia toimenpiteitä, vaikka se on toistanut useissa yhteyksissä, ettei "muodollinen takertuminen" rakenneuudistusohjelmaan olisi itsetarkoitus. Komission on siis arvioitava ohjelman täytäntöönpanon täydellisyys vuoden 1998 päätöksellä vahvistetun rakenneuudistusohjelman pohjalta.

(174) Komissio toteaakin, ettei ohjelmaa, joka oli sen päätöksen aiheena, enää toteuteta täysimääräisesti. Lisäksi Speedwingin nimitys ja myöhemmin lähtö yhtiön johdosta aiheutti toiminnoissa tempoilua, jota kuvasivat kustannusten leikkausvaihe (1998-vuoden 1999 alku) ja toimintojen laajentamisvaihe (vuoden 1999 loppu-vuoden 2000 alku). Tällainen tilanne saattoi näyttää vain haitalliselta kaikista henkilöstöryhmistä ja herättää pettymyksentunnetta sekä antaa vaikutelman, ettei valtio ohjaa ja tue yleisesti yritystä. Tuloksena oli vain lisää vaikeuksia OA:n tilanteen korjaamisessa. Tässä yhteydessä on mielenkiintoista havaita, että Kreikka itsekin myönsi 21. marraskuuta 2002 toimittamissaan huomautuksissa, että mainitut muutokset aiheuttivat häiriöitä yrityksessä.

(175) Komissio voisi varmasti kehua toimenpiteitä, joita Kreikan viranomaiset toteuttivat Speedwingin eron jälkeen vuoden 2000 keskivaiheilla yrittäessään käynnistää rakenneuudistusohjelman soveltamisen uudelleen. Tällaisella tempoilulla oli kuitenkin kielteinen vaikutus yrityksen toimintoihin, ja lisäksi se tapahtui puolitoista vuotta ennen rakenneuudistusohjelman määräpäivää, minkä vuoksi yritykselle jäi erittäin vähän aikaa yrittää uudelleen panna ohjelmaa täytäntöön. Komissio katsookin, etteivät OA:n eri hallitukset, jotka Kreikan hallitus hyväksyi ja jopa asetti ainoan osakkeenomistajan ominaisuudessa, eikä siis myöskään itse Kreikan hallitus ole osoittaneet vakaata, tuloksiin pyrkivää ja myönteistä suhtautumista ohjelman toteuttamiseen, jonka ne olivat esittäneet komission hyväksyttäväksi.

(176) Kreikan viranomaisten väite, että viimeisen pääomaerän (22,9 miljoonaa euroa) maksamatta jättäminen heikensi edelleen yhtiön taloudellista tilannetta, minkä johdosta rakenneuudistusohjelman toteutus vaikeutui, on hyvin vaikea hyväksyä. Kreikka oli tunnustanut jo vuonna 1998, että vuosille 1998-2000 määrättyä ohjelmaa olisi mukautettava enemmän, jotta komissio voisi hyväksyä viimeisen erän maksun. Mainittu 23 miljoonan euron summa, kuten kohdassa 5.1.1 selitetään, on lisäksi paljon pienempi kuin määrä, joka pitäisi maksaa OA:n oman pääoman vahvistamiseksi.

(177) Komission on myös vaikea arvioida tarkasti, mitkä olivat syyskuun 11. päivän tapahtumien vaikutukset OA:n taloudelliseen tilanteeseen, koska sillä ei ole käytettävissään vuoden 2001 tilinpäätöstietoja. Näyttää kuitenkin siltä, että riippumatta mainituista tekijöistä ja myös riippumatta OA:n jo saamista korvauksista, joita komissio parhaillaan tarkastelee, rakenneuudistusohjelman toteutuksen laiminlyönti oli todettavissa jo vuonna 1999, ja se vain vahvistui seuraavina vuosina.

(178) Se, ettei OA ottanut käyttöön johdon tietojärjestelmää, on myös estänyt yhtiötä toteuttamasta ohjelmaa, koska yhtiöllä ei sen vuoksi ollut käytössään asianmukaista seuranta- ja kirjanpitojärjestelmää.

(179) Koska ohjelmaa ei pantu tosiasiallisesti täytäntöön, alun perin asetettuja tavoitteita ei saavutettu. Kaikki kohdassa 2.5.1.1 tarkastellut tunnusluvut poikkeavat huomattavasti vuoden 1998 päätöksessä säädetyistä tavoitteista.

(180) Lisäksi komissio tarvitsee yksityiskohtaisia ja säännöllisiä raportteja, jotta se voisi seurata kunnolla rakenneuudistusohjelman toteutuksen edistystä. Komissio kiistää Kreikan viranomaisten väitteen, että eri tavoin toimitetuissa kertomuksissa oli toimitettu tiedot, jotka olisi pitänyt toimittaa vuoden 2000 maaliskuun ja lokakuun kertomuksissa. Komission saamat tiedot olivat niin satunnaisesti toimitettuja ja laadultaan vaihtelevia, ettei niiden perusteella ollut mahdollista seurata tarkasti rakenneuudistusohjelman edistystä käyttäen vuoden 1998 päätöksessä mainittuja tunnuslukuja. Tämä näkyy selvästi siitäkin, ettei kohdassa 2.5.1.1 olevaa taulukkoa nykyisessä muodossaan voi täyttää kokonaan.

(181) Päätelmä. Komissio ottaa huomioon kaikki edellä mainitut taloudelliset tekijät ja katsoo, ettei OA ole pannut rakenneuudistusohjelmaa täytäntöön sellaisena kuin komissio sen hyväksyi vuonna 1998, ja että vuodesta 1999 se on ollut valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi vahvistetuissa yhteisön suuntaviivoissa tarkoitettu vaikeuksissa oleva yritys(27). Kreikan viranomaiset myönsivät tämän, ja vastoin jatkuvasti toistamiaan vakuutuksia rakenneuudistusohjelman noudattamisesta ne myönsivät 21. marraskuuta 2002 toimittamissaan huomautuksissa, ettei minkäänlaisen rakenneuudistusohjelman täysimääräinen toteuttaminen ollut onnistunut. Jos otetaan huomioon ohjelmassa määrättyjen tavoitteiden jääminen saavuttamatta, myös sitä, etteivät Kreikan viranomaiset, jotka olivat täysin tietoisia tilanteesta, ryhtyneet ajoissa toimenpiteisiin, voidaan pitää alkuperäisen päätöksen noudattamatta jättämisenä. Komissio katsoo, että pelkästään rakenneuudistusohjelman laiminlyönti riittää osoittamaan, ettei aiempia tukia koskevia sääntöjä ole noudatettu. Komissio tarkastelee kuitenkin muiden ehtojen noudattamatta jättämisen vaikutuksia.

Elinkelpoisuuden palauttaminen

(182) Valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi vahvistettujen yhteisön suuntaviivojen perusteella rakenneuudistusohjelman, jonka on oltava mahdollisimman lyhytkestoinen, on määrä johtaa yrityksen pitkän aikavälin elinkelpoisuuteen. Ohjelmalla on oltava järkevä aikataulu ja sen on perustuttava realistisiin oletuksiin yhtiön toimintaolosuhteista.

(183) Jo vuonna 1994 komissio oli katsonut päätöksessään, että OA pystyisi pääoman ja organisaation uudelleenjärjestelyä koskevan ohjelman avulla kehittämään elinkelpoisen liiketoiminnan kolmessa vuodessa ilman lisätukiakin. Ilmenneiden vaikeuksien ja Kreikan viranomaisten toiveen mukaan komissiolle esitettiin ajantasaistettu ja mukautettu ohjelma, jonka komissio hyväksyi vuonna 1998. Rakenneuudistusprosessi ulotettiin sen johdosta vuoteen 2002.

(184) Koska rakenneuudistusohjelmaa ei kuitenkaan koskaan noudatettu, ei pitkän aikavälin elinkelpoisuutta koskevaa tavoitetta, joka oli komission päätöksen tärkein tavoite, saavutettu koskaan. Elinkelpoisuutta ei saavutettu sen enempää pitkällä kuin lyhyelläkään aikavälillä. Tämä näkyy selvästi yhtiön totaalisesta taloudellisesta murtumisesta. Sillä ei ole enää yhtään omia varoja, ainoastaan velkoja. Tavallisen kauppakäytännön mukaan mikä tahansa kolmas yhteistyöosapuoli olisi voinut hakea OA:ta vararikkoon. Vaikka komissio arvioisi OA:n taloudellisen tilanteen irrallaan vuoden 1998 rakenneuudistusohjelman täysimääräisestä soveltamisvelvoitteesta, kuten Kreikan viranomaiset ovat toistuneesti pyytäneet, olisi edellisen perusteella täysin epätodennäköistä, että yritys olisi voitu katsoa elinkelpoiseksi.

(185) On muistettava myös, että tilintarkastajat vuotta 2000 koskevassa kertomuksessaan korostivat, että heidän lausuntonsa on annettu "olettaen ehdottomasti, että yhtiö pystyy edelleen jatkamaan toimintaansa". Tällainen lausuma on erittäin epätavanomainen tilintarkastuskertomuksessa ja osoittaa, että OA:n elinkelpoisuus oli jo epävarmaa ja että olisi tutkittava muitakin mahdollisuuksia, kuten selvitystilaan asettamista, jotka olisivat johtaneet toisenlaiseen taseeseen.

6.1.3.2 24 erityisehdon noudattaminen

Vuoden 1998 päätöksen 1 artiklan d kohta, jolla säädetään, että OA:n on otettava käyttöön tiedonhallintajärjestelmä vuoden 1998 joulukuuhun mennessä.

(186) Kreikka oli ilmoittanut komissiolle, että tiedonhallintajärjestelmä otettiin käyttöön lokakuussa 2000. Tämä vahvistaa sen, ettei järjestelmää oltu otettu käyttöön ajoissa päätöksessä asetetun määräajan mukaisesti. Kun otetaan huomioon, kuinka pitkä aikaa tarvitaan, että tällainen järjestelmä saadaan käyttökuntoon, komissio voi kuitenkin hyväksyä Kreikan väitteen, ettei neljä kuukautta ole siihen riittävä aika.

(187) Komissio katsoo kuitenkin, ettei tähän päivään mennessä ole toimitettu näyttöä päätöksen sen vaatimuksen täyttämisestä, joka koskee toiminnassa olevaa ja asianmukaista järjestelmää, jonka avulla OA pystyy seuraamaan rakenneuudistusohjelman tuloksia. Päinvastoin OA:n vuositilinpäätökset hyväksyttiin runsaasti myöhässä. Kaikissa tilintarkastuskertomuksissa esitetään varauksia, jotka osoittavat, etteivät tilinpäätöstiedot ole luotettavia ja ettei sisäistä valvontaa suoriteta. Lisäksi tulojen, saatavien ja velkojen hallinnointi ja seuranta on puutteellista. Tässä ei ole ollut mitään parannusta viimeisten kolmen vuoden aikana. OA oli useissa tapauksissa pakotettu antamaan taloudellisen tilanteensa tarkastelun toimeksi ulkopuolisille asiantuntijoille (PricewaterhouseCooper), koska se ei pystynyt seuraamaan rakenneuudistusohjelmaa eikä siksi myöskään jokapäiväistä toimintaansa. Lopulta OA:n nimittämä konsulttiyhtiö Deloitte & Touche vahvisti tiedonhallintajärjestelmän epäluotettavuuden.

(188) Järjestelmän avulla olisi myös pitänyt olla mahdollista muuttaa rakenneuudistusohjelmaa seurannan perusteella. Muutoksia ei koskaan tehty siitä huolimatta, että Kreikan viranomaiset myönsivät (16. lokakuuta 2002), ettei rakenneuudistusohjelmaa noudateta.

(189) Päätelmä. Komissio katsoo, ettei Kreikka ole noudattanut vuoden 1998 päätöksen 1 artiklan d kohdan ehtoa, joka koskee täysin toimintakykyisen tiedonhallintajärjestelmän käyttöönottoa.

Vuoden 1998 päätöksen 1 artiklan a kohdassa edellytetään, että Kreikka toimii vuoden 1994 päätöksen 1 artiklan a-u kohdassa esitettyjen sitoumusten mukaisesti.

(190) Vuoden 1994 päätöksen mukaisesti(28) OA olisi verotuksellisesti ja yhtiön hallitusta koskevissa asioissa tavallinen osakeyhtiö kuten Kreikan yhtiölainsäädännön soveltamisalaan kuuluvat yritykset sillä erotuksella, että OA on vapautettu veroista, joita voitaisiin soveltaa yrityksen osakepääoman uudelleenjärjestelyyn, josta määrätään komissiolle ilmoitetussa rakennemuutos- ja uudelleenrahoitusohjelmassa. Valtio ei vuoden 1994 päätöksen mukaisesti(29) myöskään saanut puuttua OA:n johtamiseen muuten kuin yksinomaan osakkeenomistajan ominaisuudessa. Vuoden 1994 päätöksen 1 artiklan f kohdan noudattamiseksi Kreikan olisi pitänyt välittömästi antaa lait, jotka ovat tarpeen ohjelman palkkoja, sosiaalitoimia ja rahoitusta koskevien määräysten tehokkaan täytäntöönpanon kannalta.

(191) Komissio toteaa, että OA:n yhtiöjärjestys on julkaistu. Näin on noudatettu lain N:o 2190/1920 avoimuutta koskeva vaatimus.

(192) Komissio katsoo, että Kreikan viranomaisten selvitykset osoittavat, etteivät lait N:o 2271/94, 2602/98, 2527/97 ja 2414/96 ole tässä suhteessa edellä mainittujen sitoumusten c, b ja f vastaisia.

(193) Mitä tulee sitoumuksiin, jotka mainitaan 1 artiklan d sekä g-u kohdassa ja joita vastaan Kreikan ei ole todettu rikkoneen, komissio katsoo, että sen käytettävissä olevien tietojen perusteella Kreikka on noudattanut kyseisiä sitoumuksia.

(194) Sen sijaan lain N:o 95/76 osalta Kreikan viranomaiset ilmoittivat olevansa valmiit korjaamaan tilanteen, jonka kyseisen lain säännökset olivat aiheuttaneet OA:n hyväksi. Kreikan viranomaiset eivät kiistä komission epäilyä lain yhteensopimattomuudesta yhteisön lain kanssa. Kun otetaan huomioon, että kyseinen laki tuli voimaan ennen Kreikan liittymistä Euroopan unioniin (1. tammikuuta 1981), komissio varaa itselleen mahdollisuuden ehdottaa sopivia toimenpiteitä erillisessä menettelyssä.

(195) Koska Kreikka ei ole puuttunut siihen, ettei OA koskaan toimita ajoissa tilintarkastustietoja, ja koska se ei ole koskaan määrännyt seuraamuksia, se selvästi hyväksyy Kreikan lain N:o 2190/1920 ja yhteisön lain (asetuksen N:o 2407/92) rikkomisen. Koska Kreikka ei sovella kansallisen lain suomia mahdollisuuksia tai peruuta lentoliikenteenharjoittajan toimilupaa, se osoittaa selvästi, että se sallii OA:n jatkaa toimintaansa vuoden 2000 jälkeenkin toteuttamatta enempiä rakenneuudistustoimenpiteitä, vaikka jokaisen tavallista liiketoimintaa harjoittavan yrityksen olisi pitänyt lopettaa. Kreikka ei ole noudattanut vuoden 1994 päätöksen 1 artiklan c kohtaa.

(196) Vuoden 1994 päätöksen 1 artiklan e kohdassa vaaditaan, ettei Kreikka myönnä OA:lle enää lisää tukia. Kuten kohdassa 6.2 selostetaan, tätä sitoumusta ei ole noudatettu.

6.1.3.3 Päätelmä

(197) Komissio hyväksyi valtiontukien myöntämisen vuosina 1994-1998 ehdoilla, joiden katsottiin olevan vähimmäisedellytys sille, ettei tuki vääristä kilpailua yhteistä etua haittaavalla tavalla, ja jotka siten takaavat tuen yhteensopivuuden EY:n perustamissopimuksen kanssa. Komissio katsoo, että Kreikka myönsi tuen muutetuilla ehdoilla, jotka poikkeavat niistä, joilla tuki voitiin hyväksyä vuosina 1994-1998, ja päättelee, ettei tuki ole enää hyväksymisehtojen mukainen eikä sitä silloin voida pitää EY:n perustamissopimuksen mukaisena. Muistutettakoon, että rakenneuudistustuen toinen erä, 41 miljoonaa euroa, jonka komissio hyväksyi elokuussa 1998, maksettiin syyskuussa 1998.

6.2 Edellä b kohdassa tarkoitetun väitetyn uuden tuen arviointi

6.2.1 Perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen valtiontukien olemassaolo väitetyn uuden tuen osalta

6.2.1.1 Väitetty uusi tuki, joka liittyy 19,5 miljoonan euron myöntämiseen

(198) Komissio on voinut todentaa, että 19,5 miljoonan euron laina myönnettiin markkinakorolla, joka on Euribor + 1,35 %. Ehdoissa ei ollut erityistä etua OA:lle, sillä lainan vakuuksina ei ollut valtion takuu, vaan se perustui OA:n vaateisiin Kreikan valtiolle, jotka koskevat maksamattomia lentolippuja 22 miljoonan euron arvosta. Komissio on myös voinut todentaa, että kyseinen summa sopii siihen kokonaissummaan, jonka Kreikan valtio on ilmoittanut olevansa velkaa OA:lle maksamattomista lentolipuista (joiden kokonaishinta on noin 37,3 miljoonaa euroa). Komissio toteaa, ettei 19,5 miljoonan euron lainan osalta ole kysymys valtiontuesta.

6.2.1.2 Väitetty uusi tuki, joka liittyisi siihen, ettei valtio ole puuttunut siihen, ettei OA ole maksanut velkojaan tai että se on hyötynyt muuntyyppisistä suosituimmuuskohteluista Kreikan vero- ja kauppalainsäädännön perusteella

(199) Mitä tulee siihen, että OA:n liiketapahtumia on vapautettu veroista, notaarien palkkioista tai rekisteröintimaksuista, komissio varaa itselleen mahdollisuuden ehdottaa sopivia toimenpiteitä erillisessä menettelyssä, sillä asia liittyy lakiin N:o 95/76.

(200) Mitä tulee siihen, ettei OA ollut maksanut 8 prosentin alv-maksuja sisämaanlennoista, sekä korvauksiin ennenaikaisesta muutosta Ellinikonin lentoasemalta ja sijoittautumisesta Spataan, komissio on todentanut, että OA on maksanut edellä mainitun summan ja ettei jälkimmäisessä tapauksessa ole maksettu liiallisia korvauksia. Komissio päättelee, ettei kyseessä ole valtiontuki.

(201) Komissio päättelee myös, ettei mitään valtiontukea liity OA:n 2,43 miljoonan euron kauppavelkaan Olympic Cateringille. Velka on tavallinen ostovelka.

(202) Niiden tietojen mukaan, jotka komissio on saanut tankkauslaitteiston toimiluvasta, ei voida päätellä valtiontuen olemassaoloa.

(203) Mitä tulee OA:n vero- ja oikeusasemaan, Kreikka on päättänyt omasta aloitteestaan, ilman komission pyyntöä, muuttaa OA:n yhtiömuodon, jotta yhtiön yksityistäminen voidaan käynnistää. Kreikka vakuutti jo kesäkuussa 1999, ettei yleishyödyllisiä yrityksiä koskevaa lakia N:o 2414/96 sovelleta OA:han. Komissio oli hyväksynyt tämän vuoden 1998 päätöksen yhteydessä. Sen sijaan että OA:ta kohdeltaisiin samalla tavalla kuin mitä tahansa Kreikan lain alaista julkista osakeyhtiötä, siihen on sittemmin kuitenkin sovellettu tavallisesti vain yleishyödyllisiin yrityksiin sovellettavaa erityislainsäädäntöä, jonka komissio on tässä yhteydessä hyväksynyt. Kyseessä on poikkeuksellinen tapaus, josta ei nähtävästi säädetä Kreikan lainsäädännössä.

(204) Komissio ei pysty todentamaan, missä määrin tällainen oikeudellinen kehys, jota sovelletaan vain OA:han, merkitsee tai ei valtion interventiota ja siis myös kilpailun vääristymistä. Lisäksi se seikka, että OA:n on noudatettava erityistä monimutkaista lainsäädäntöä henkilöstön palvelukseenottamisessa, saattaa myös merkitä, että jotakin niistä 24 ehdosta, joihin rakenneuudistustukien myöntäminen on sidottu (vuoden 1994 päätöksen 1 artiklan a kohta ja vuoden 1998 päätöksen 1 artiklan a kohta), rikotaan. Ehtojen mukaan valtio ei saa puuttua OA:n hallintoon muuten kuin tiukasti osakkeenomistajan ominaisuudessa. Tilanne näyttää siis johtuvan Kreikan lainsäädännön rikkomisesta, aiempien tukien väärinkäytöksistä sen vuoksi, ettei vuoden 1998 päätökseen liittyviä ehtoja ole noudatettu, sekä kilpailun vääristymisestä.

(205) Ennen IKA:n kanssa sopimiaan järjestelyjä OA oli laiminlyönyt pakollisten sosiaaliturvamaksujen (32 miljoonaa euroa) maksamisen ajalla 1993-2001 ilman mitään sakkoja tai seuraamuksia. Sen jälkeen kun järjestelyistä 45 miljoonan euron (alkuperäinen summa plus korot) maksamisesta oli sovittu (Kreikka ei ole toimittanut komissiolle sopimustekstiä), OA näyttää jättäneen maksamatta lokakuun - joulukuun 2001 maksut rikkoen siten sopimuksen määräyksiä. Yksityinen velkoja, joka olisi ottanut huomioon OA:n taloudellisen aseman, olisi käyttänyt heti kaikkia mahdollisia oikeudellisia keinoja, mukaan luettuna tarvittaessa laillista pakkoperintää, erääntyneiden saatavien perimiseksi sopimusehtojen mukaisesti. Se, ettei IKA ryhtynyt edellä mainittuihin toimiin, muodostaa valtiontuen. 27391790 euron summa, joka on osa (rauennutta) sopimusjärjestelyä, on erääntynyt ja on maksettava välittömästi. Summaan on lisättävä myöhästymiskorot.

(206) Mitä tulee siihen, ettei Olympic Aviation ole maksanut alv:tä polttoaineesta eikä varaosista, todettakoon, ettei maksuista ajalla tammikuu - toukokuu sekä marras- ja joulukuussa 2001 ole toimitettu tositteita. Koska komissio ei ole saanut mainittuja tositteita, se ei voi sulkea pois mahdollisuutta, että kysymyksessä on valtiontuki. Vuokrista, jotka OA on velkaa eri lentoasemille vuosina 1998-2001 (yhteismäärä 2,46 miljoonaa euroa), ei ole toimitettu mitään tositteita. Jokainen tavallinen velkoja, joka olisi tietoinen OA:n taloudellisista vaikeuksista, olisi käyttänyt tarvittaessa, ainakin vuodesta 1999 alkaen, kaikkia mahdollisia oikeudellisia keinoja, mukaan luettuna laillista pakkoperintää, erääntyneiden saatavien perimiseksi. Koska tällaisiin toimiin ei ole ryhdytty, komissio katsoo, että kyseessä on valtiontuki.

(207) Komissiolle ei ole myöskään toimitettu mitään tositteita lentokenttäverojen maksamisesta Ateenan kansainväliselle lentoasemalle sen jälkeen kun OA ja ko. lentoasema ovat sopineet 33,92 miljoonan euron summaa koskevista järjestelyistä. Komissio toteaa kyseisen sopimuksen olemassaolon. Koska komissio ei kuitenkaan ole saanut tähän päivään mennessä mitään maksutositteita ja koska ensimmäisen maksun olisi pitänyt tapahtua heinäkuussa, on mahdollista, ettei sopimusta ole noudatettu. Sopimusehtojen mukaan jokainen tavallinen velkoja olisi vaatinut kaikkien maksamattomien erien maksamista myöhästymiskorkoineen ja olisi käyttänyt tarvittaessa kaikkia mahdollisia oikeudellisia keinoja, mukaan luettuna laillista pakkoperintää, erääntyneiden saatavien perimiseksi. Komissio ei ole saanut asiasta mitään tietoja, joten voi olla mahdollista, että kyseessä on valtiontuki.

(208) Spatosimo-veron maksamisesta ajalta joulukuu 2000-helmikuu 2002 sekä toukokuulta 1999 ei ole myöskään toimitettu mitään tositteita. Veron kokonaismäärä on noin 60999156 euroa. Koska komissio ei ole saanut mitään tietoa veron maksusta, sen salliminen, ettei OA jatkuvasti ole maksanut erääntyneitä maksuja, muodostaa valtiontuen.

(209) Lopuksi mainittakoon, ettei velkojen kuittauksessa (noin 28,9 miljoonaa euroa) valtion ja OA:n välillä tai lentoasemien ja OA:n välillä ole esitetty kyseiseltä ajanjaksolta yksityiskohtaisia tietoja valtion maksamattomista veloista OA:lle. Koska laki, johon velkojen keskinäinen kuittaaminen perustuu, ei ole tarkka, itse sopimuskin on epämääräinen. Lisäksi puuttuvat tositteet. Edellisestä johtuen ei ole mahdollista varmistaa kyseisten summien oikeudellisuutta. Niihin ei myöskään voida vedota sen todistamiseksi, ettei kyseessä olisi valtiontuki siinä muodossa, että valtio on sietänyt lentokenttäverojen maksamatta jättämisen jatkuvasti.

(210) Toimenpiteistä, joita tässä päätöksessä pidetään uusina tukina, on ensiksi selvitettävä, missä määrin kyseiset toimenpiteet riippuvat valtiosta. Asiassa C-482/99 (Ranskan tasavalta vastaan komissio)(30) toukokuun 16 päivänä 2002 tehdyn tuomioistuimen päätöksen mukaan julkisen yrityksen toteuttaman tukitoimenpiteen voidaan päätellä olevan valtion toimenpide kaikkien käsiteltävänä olevaa asiaa koskevien seikkojen ja kyseisen toimenpiteen toteuttamishetkellä vallinneiden olosuhteiden perusteella. Käsiteltävänä olevassa asiassa ei ole mitään epäilystä siitä, etteikö olisi kyseessä juuri valtio, joka on sallinut sen, että OA jatkuvasti jättää maksamatta tai maksaa myöhästyneenä erilaisia maksuja ja veroja, ja että yhteisön ja Kreikan lakia rikotaan. Joissakin muissa tapauksissa on kyseessä lentoasemat tai IKA, jotka eivät peri saataviaan. Kreikan viranomaiset väittävät, että kaikki lentoasemat, joita Kreikan siviili-ilmailuviranomainen hoitaa, rahoitetaan valtion talousarviosta, ja kaikki niiden toiminnasta tulevat tulot kirjataan valtion talousarvioon. Kreikan lentoasemat eivät ole taloudellisesti riippumattomia, eikä myöskään Kreikan siviili-ilmailuviranomainen. IKA puolestaan on Kreikan lakiin perustuva valtionlaitos(31), jonka tehtävänä on valtion valvonnassa hallinnoida sosiaaliturvajärjestelmää ja kerätä pakolliset sosiaaliturvamaksut työnantajilta ja työntekijöiltä. Toimenpide on siis selvästi luettava valtion toimenpiteeksi.

(211) Toiseksi on selvitettävä, missä määrin uudet säännöstenvastaiset tuet ovat seurausta valtion varojen siirrosta. Tästä on kyse, jos todetaan, ettei OA maksa ajoissa erilaisia taloudellisia velvoitteitaan (esimerkiksi kahdeksan vuoden myöhästyminen IKA:n suhteen). Kreikan viranomaiset kiistävät valtiontuen olemassaolon tässä tapauksessa, koska ne katsovat, ettei mitään rahallista etua ole muodostunut. On muistutettava, että tuen perusmerkitys "on laajempi kuin rahallisen avun (subsidy), koska se käsittää positiivisten etujen, kuten rahallisen avun, lisäksi toimenpiteet, jotka eri tavoin vapauttavat maksuista, jotka tavallisesti sisältyvät yritysten talousarvioon"(32).

(212) Kolmanneksi on arvioitava, vääristääkö uusi sääntöjenvastainen tuki kilpailua. Valtion suhtautuminen tarjoaa OA:lle merkittävää kaupallista etua kilpailijoihin verrattuna, koska OA:n taakkaa sosiaaliturvamaksujen, muiden maksujen ja lentokenttäverojen maksamisessa on kevennetty. Se tarjoaa OA:lle mahdollisuuden väistää taloudellisia velvoitteitaan vastoin tavallisia kauppakäytänteitä(33) ja pitää Kreikan valtion lentoyhtiötä keinotekoisesti elossa. Vaikka OA maksaisi kaikki korot ja sakot - kuten Kreikan viranomaiset väittävät - suotuisten maksuehtojen vastineeksi(34), nämä summat eivät vastaa OA:n saamia etuja. On katsottava, että IKAn, kuten veroviranomaisten ja lentoasemien, jotka hyväksyivät jatkuvasti maksujen myöhästymisen(35), olisi pitänyt toimia OA:n suhteen kuten kenen tahansa julkisen velkojan, joka yksityisen velkojan tavoin pyrkii perimään maksut, jotka taloudellisissa vaikeuksissa oleva velallinen on sille velkaa(36). OA sai moneen kertaan erilaisilta julkisilta laitoksilta niin suuria maksuhelpotuksia, ja kun otetaan huomioon OA:n kehno taloudellinen tilanne, ettei se olisi millään saanut yksityiseltä velkojalta sellaisia helpotuksia samassa tilanteessa. Yksityinen velkoja ei olisi myöskään sallinut tilannetta, jossa velat kasvavat, kun samanaikaisesti omaisuus, jota olisi voitu käyttää velkojen hoitoon, häviää(37). Sitävastoin yksityinen velkoja olisi vaatinut kaikilla lain suomilla keinoilla myöhästyneiden maksujen maksua tai takuiden maksamista. Tästä johtuu kilpailun vääristymistä, koska OA:lle myönnettiin sisämarkkinoilla edullisempia järjestelyjä kuin muille yhteisön lentoliikenteen harjoittajille. Vuonna 1992 annetun kolmannen toimenpidepaketin jälkeen ilmailuala on vapautettu kilpailulle.

(213) Neljänneksi käsiteltävänä olevat toimenpiteet vaikuttavat jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, sillä OA harjoittaa liikennettä, joka on luonteeltaan rajatylittävää toimintaa ja jota harjoitetaan koko sisämarkkina-alueella.

(214) Kreikan viranomaiset eivät voi vedota julkishallinnon heikkouksiin perustellakseen lisätukien myöntämistä OA:lle eivätkä väittää, että koska muiden yritysten sallitaan laiminlyödä talous- ja verovelvollisuuksiaan, myös OA:n sallittaisiin rikkoa vuosien 1994 ja 1998 päätösten säännöksiä nemo auditur propriam turpitudinem allegans. Kreikan viranomaiset vakuuttavat lopuksi komissiolle, että suhteet OA:han tulevaisuudessa on korjattu, sillä valtion virkamiesten lentoliput on ostettava normaalilla tavalla. Tämä väite yksinkertaisesti vahvistaa komission käsityksen, ettei OA:n sallittu koskaan toimia kuten mikä tahansa kaupallinen laitos. Se, että valtio nyt yrittää muuttaa tätä tilannetta, ei muuta mitenkään sitä, etteivät Kreikan viranomaiset ole noudattaneet vuoden 1998 päätöksessä säädettyä velvollisuuttaan olla myöntämättä lisätukea OA:lle. Valtiovarainministeriön pääsihteerin kirje, jossa Kreikan valtion virkamiehiä pyydetään maksamaan lentoliput tulevaisuudessa markkinakäytänteiden mukaan 1 päivästä toukokuuta 2002, ei ole laillisesti sitova. Jää siis nähtäväksi, maksaako Kreikan valtio nykyisin OA:lta tai sen tytäryhtiöiltä ostamansa lentoliput.

(215) Edellisen perusteella komissio katsoo, että kyseinen uusi ilmoittamaton toimenpide on luonteeltaan EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

6.2.2 Oikeusperusta, jonka avulla voidaan arvioida väitetyt uudet tuet, joiden avulla OA on voinut maksaa maksujaan myöhässä tai jotka koskevat mitä tahansa suosituimmuuskohtelua tai etuja, jotka liittyvät polttoaineen tankkauslaitteiston toimilupaan

(216) Kun pyritään varmistamaan yhteismarkkinoiden moitteeton toiminta ottaen huomioon perustamissopimuksen 3 artiklan g kohdassa määrätyt periaatteet, 87 artiklan 1 kohdassa määrättyjä ja 87 artiklan 3 kohdassa eriteltyjä poikkeuksia kyseisistä periaatteista on tulkittava ahtaasti tarkasteltaessa mahdollista valtiontukijärjestelmää tai mitä tahansa yksittäistä tukitoimenpidettä.

(217) Perustamissopimuksen 87 artiklan 2 kohtaa, jossa säädetään sosiaalisesta tuesta, luonnonmullistusten tai muiden poikkeuksellisten tapahtumien aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen tarkoitetusta tuesta tai tietyille Saksan liittotasavallan alueille tarkoitetusta taloudellisesta tuesta, ei voida soveltaa tässä tapauksessa.

(218) EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a ja c alakohdassa määrätään sellaisia tukia koskevista poikkeuksista, joiden tavoitteena on tukea taloudellisen kehityksen edistämistä alueilla, joilla elintaso on poikkeuksellisen alhainen tai joilla vajaatyöllisyys on vakava ongelma. Kreikka on alue, joka kuuluu täysin 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan soveltamisalaan. Tämän johdosta tukea on tarkasteltava aluepolitiikan kannalta. Komissio katsoo, ettei kyseinen tuki täytä mitään aluepoliittisia edellytyksiä, kuten kohdassa 6.1.2 on osoitettu.

(219) EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan b alakohtaa, jossa säädetään Euroopan yhteistä etua koskevan tärkeän hankkeen edistämiseen tai jäsenvaltion taloudessa olevan vakavan häiriön poistamiseen tarkoitetusta tuesta, ja EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan d alakohtaa, jossa säädetään kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämiseen tarkoitetusta tuesta, ei voida soveltaa lentoliikenteen harjoittajille myönnettävään tukeen.

(220) Perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdassa säädetään, että tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehityksen edistämiseen tarkoitetut tuet saattavat olla sopivia yhteismarkkinoille, jos ne eivät muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla. Komissio katsoo, että käsiteltävänä olevassa tapauksessa perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohta on oikeusperusta, joka voisi sallia kyseisen poikkeuksen. Tässä yhteydessä komissio katsoo myös, että rakenneuudistukseen tarkoitettu tuki voi myötävaikuttaa taloudellisen toiminnan kehitykseen häiritsemättä samalla kaupankäyntiä, mikäli noudatetaan sekä perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta valtiontukeen ilmailualalla 10 päivänä joulukuuta 1994 annettujen yhteisön suuntaviivojen(38) säännöksiä että valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi vahvistettujen yhteisön suuntaviivojen säännöksiä.

6.2.3 Väitettyjen uusien tukien säännöstenmukaisuuden arviointi

(221) Uudet ilmoittamattomat tuet ovat sen sitoumuksen vastaisia, jonka mukaan Kreikka ei saa myöntää lisätukea (vuoden 1994 päätöksen 1 artiklan e kohta), ja myös valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi vahvistettujen yhteisön suuntaviivojen (42 kohta) vastaisia. Näitä uusia tukia ei voida hyväksyä minkään oikeudellisen tai taloudellisen syyn perusteella.

(222) Vielä tärkeämpää on, että havaittujen uusien säännöstenvastaisten tukien myöntämistä tarkasteltiin siltä pohjalta, että OA:lle on jo aiemmin myönnetty tukia, joten nykyinen tilanne rikkoo periaatetta "yhdestä ainoasta kerrasta", joka sisältyy sekä perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta valtiontukeen ilmailualalla 10 päivänä joulukuuta 1994 annettuihin yhteisön suuntaviivoihin että valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi vahvistettuihin yhteisön suuntaviivoihin.

(223) Riippumatta siitä, onko rikottu edellä mainittua periaatetta, tarkasteltaessa muita ehtoja, jotka on liitettävä rakenneuudistustukiin edellä mainittujen suuntaviivojen mukaan havaitaan, ettei OA sen lisäksi, ettei se noudata edellä mainittua rakenneuudistusohjelmaa, noudata mitään muutakaan uutta rakenneuudistusohjelmaa, jonka ansiosta komissio voisi päätellä, että yhtiön elinkelpoisuus voisi palata keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

(224) Edellä mainitut seikat osoittavat, etteivät myönnetyt uudet tuet täytä perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan poikkeuksiin liittyviä ehtoja. Komissio katsoo, että Kreikka on myöntänyt lainvastaisesti ilmoittamattomia uusia tukia, jotka koostuvat siitä, että valtio on sallinut OA:n maksujen myöhästymisen tai antanut sen nauttia suosituimmuuskohtelua Kreikan vero- ja kauppalain perusteella sekä myöntänyt etuja polttoaineen tankkauslaitteiston toimilupa-asiassa vastoin perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan määräyksiä.

6.3 Päätelmä

(225) Niistä epäilyistä, joiden vuoksi komissio aloitti menettelyn, seuraavat on selvitetty: vuoden 1994 1 artiklan b ja f kohdassa (vuoden 1998 päätöksen 1 artiklan a kohdassa) tarkoitetut sitoumukset; 19,5 miljoonan euron lainan myöntäminen; korvaukset aiottua nopeammasta muutosta Ellinikonin lentoasemalta Spataan; OA:n 2,43 miljoonan euron velka Olympic cateringille; polttoaineen tankkauslaitteiston toimilupa ja 8 prosentin alv:n maksaminen, jonka OA oli perinyt kotimaan lennoista.

(226) Komissio katsoo, ettei vuoden 1994 ja vuoden 1998 tuen säännöstenvastainen soveltaminen eikä uusi tuki, lukuun ottamatta edellä mainittuja kohtia, sovellu yhteismarkkinoille perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan mukaisesti, koska ne eivät täytä mitään niistä ehdoista, joiden perusteella voidaan myöntää 87 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja poikkeuksia.

6.4 Takaisinperintä

(227) Edellä mainitun perusteella komissio katsoo, ettei valtiontuki, jonka Kreikka on myöntänyt OA:lle komission päätösten 94/696/EY ja 1999/332/EY perusteella, sovellu yhteismarkkinoille, ja se on perittävä takaisin.

(228) Takaisinperinnässä on kuitenkin tehtävä ero ajanjaksojen 1994-1998 ja 1998-2002 välillä. Asetuksen (EY) 659/1999 14 artiklan 1 kohdan mukaan "Komissio ei saa vaatia tuen takaisinperimistä, jos tämä olisi yhteisön lainsäädännön jonkin yleisen periaatteen vastaista." Komissio on ottanut tämän säännöksen huomioon joissakin tapauksissa(39), joissa se ei ole vaatinut tuen takaisinperimistä tapauksien erityispiirteiden vuoksi.

(229) Komissio teki vuonna 1994 päätöksen 94/696/EY, jolla hyväksyttiin valtiontukien myöntäminen tietyillä ehdoilla. Komissio havaitsi myöhemmin, ettei joitakin kyseisistä ehdoista ollut noudatettu, ja se aloitti sen vuoksi menettelyn uudelleen. Komissio teki 14 päivänä elokuuta 1998 uuden myönteisen päätöksen jälleen tietyillä ehdoilla. Kyseisessä päätöksessä ja erityisesti kohdan 66 c alakohdassa sekä kohdissa 68, 76, 83 ja 91 komissio katsoo, että Kreikka on noudattanut täysin kaikkia päätöksessä 94/696/EY säädettyjä sitoumuksia. Vaikka komissio totesi säännöstenvastaisen ja (yhteismarkkinoille) soveltumattoman uuden tuen olemassaolon, se lisäksi sääti kyseisen päätöksen 93 kohdan c alakohdassa, ettei kyseisen tuen, joka vastaa vuoden 1994 päätöksellä myönnettyä tukea, takaisinperimistä vaadita. Jotta takaisinperimistä voitaisiin nyt vaatia, on sanottava, että komission vuonna 1998 tekemä myönteinen päätös jätti sellaisen vaikutelman, ettei vuoden 1994 tukipakettiin liittynyt ongelmia. Käsiteltävänä olevan tapauksen erittäin omalaatuisten piirteiden vuoksi ei siksi tarvitse vaatia ennen 14 päivää elokuuta 1998 myönnettyjen tukien takaisinmaksua.

(230) Samaa ei voida kuitenkaan sanoa ajanjakson 1998-2002 suhteen. Ensinnäkin on muistettava, että rakenneuudistustuen toinen osa, 41 miljoonaa euroa, maksettiin syyskuussa 1998 eli kuukautta myöhemmin kuin komission toinen päätös tehtiin. Lisäksi uusien säännöstenvastaisten tukien osalta ei ole olemassa mitään komission päätöstä, jonka perusteella voitaisiin olettaa, ettei tukea tarvitsisi maksaa takaisin. Toiseksi tämä komission päätös on tehty tavanomaisessa aikataulussa. Lopuksi suurin osa kyseisellä ajanjaksolla myönnetyistä tuista on uutta säännöstenvastaista tukea, joista komissiolle on tehty kaksi valitusta (ks. edellä kohta 39). Kyseistä uutta säännöstenvastaista tukea tarkasteltiin perusteellisesti maaliskuussa 2002 aloitetussa menettelyssä, jossa komissio on todennut, että kyseessä on yhteismarkkinoille soveltumaton valtiontuki. Sen vuoksi ei ole olemassa mitään syytä, jonka vuoksi sen maksamista takaisin kokonaan ei vaadittaisi,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Todetaan, että perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan mukaisesti rakenneuudistustuki, jonka Kreikka on myöntänyt Olympic Airways -lentoyhtiölle seuraavissa muodoissa, ei sovellu yhteismarkkinoille:

a) lainavakuudet, jotka OA:lle myönnettiin 7 päivään lokakuuta 1994 asti 26 päivänä kesäkuuta 1975 annetun Kreikan lain N:o 96/75 6 artiklan mukaisesti,

b) yhteensä 378 miljoonan Yhdysvaltain dollarin lainavakuudet, jotka piti käyttää ennen 31 päivää maaliskuuta 2001 lainoihin uusien ilma-alusten ostamiseksi ja investointeihin Olympic Airwaysin toimintojen siirtämiseksi uudelle Spatan lentokentälle,

c) OA:n lainataakan pienentäminen 427 miljardilla drakmalla,

d) OA:n velkojen muuntaminen pääomaksi 64 miljardin drakman edestä,

e) pääoman lisääminen 54 miljardilla drakmalla, joka pieneni 40,8 miljardiin drakmaan, kolmessa erässä (19 mrd vuonna 1995, 14 mrd vuonna 1998 ja 7,8 mrd vuonna 1999),

koska seuraavia ehtoja, joilla tuki alun perin myönnettiin, ei ole noudatettu:

a) rakenneuudistusohjelman täysimääräinen täytäntöönpano, jonka avulla yhtiön oli määrä tulla kannattavaksi pitkällä aikavälillä,

b) 24 erityisen sitoumuksen noudattaminen, jotka liittyivät tuen myöntämiseen, ja

c) rakenneuudistustukien täytäntöönpanon säännöllinen seuranta.

2 artikla

Valtiontuki, jonka Kreikka on pannut täytäntöön olemalla puuttumatta sosiaaliturvamaksujen jatkuvaan laiminlyöntiin ja joka on koskenut myös polttoaineiden ja varaosien alv:tä, jonka Olympic Airways on jättänyt maksamatta, eri lentoasemille maksettavia vuokria, Ateenan kansainväliselle lentoasemalle ja muille lentoasemille maksettavia lentokenttäveroja sekä ns. Spatosimo-veroa, ei sovellu yhteismarkkinoille.

3 artikla

1. Kreikan on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta edunsaajalta voidaan periä takaisin perustamissopimuksen vastainen 1 artiklassa tarkoitettu 14 miljardin drakman (41 miljoonan euron) tuki sekä 2 artiklassa tarkoitettu tuki, joka annettiin edunsaajan käyttöön lainvastaisesti.

2. Takaisinperinnän on tapahduttava viipymättä kansallisen lainsäädännön menettelyjen mukaisesti, mikäli lainsäädäntö mahdollistaa päätöksen välittömän ja tehokkaan täytäntöönpanon. Takaisinperittävän tuen on sisällettävä korot siitä päivästä, kun tuki asetettiin edunsaajan käytettäväksi, takaisinperintäpäivään saakka. Korot lasketaan sen peruskoron mukaan, jota käytetään vastaavansuuruisten aluetukien laskentaan.

4 artikla

Kreikan on ilmoitettava komissiolle kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksiantamisesta sen noudattamiseksi toteuttamansa toimenpiteet.

5 artikla

Tämä päätös on osoitettu Helleenien tasavallalle.

Tehty Brysselissä 11. päivänä joulukuuta 2002.

Komission puolesta

Loyola de Palacio

Komission varapuheenjohtaja

(1) EYVL C 98, 23.4.2002, s. 8.

(2) EYVL L 273, 25.10.1994, s. 22.

(3) EYVL L 128, 21.5.1999, s. 1.

(4) EYVL C 176, 19.6.1996, s. 5.

(5) Ohjelma toimitettiin komissiolle 3. ja 6. heinäkuuta 1998 päivätyillä kirjeillä.

(6) EYVL L 240, 24.8.1992, s. 1.

(7) Katso erityisesti asia C-480/98, Kok. 2000, s. I-8717, 20-21 kohta.

(8) EYVL L 83, 27.3.1999, s. 1.

(9) Koskee ostovelkoja, jotka on maksettava tavarantoimittajille ja muille (lentokenttämaksut, sosiaaliturvamaksut ym.).

(10) Koskee pankkivelkoja tai mahdollisesti ilma-alusten rahoittamiseen liittyviä velkoja.

(11) Ks. 75 kohta ja sitä seuraavat kohdat.

(12) Myös ennen erityisiä tuloja.

(13) Ks. kohta 78: Nettotulos voisi olla hallituksen arvioiden mukaan +18 miljoonaa euroa, ja Deloitten analyysin mukaan tulos olisi tappiollinen ja vaihtelisi välillä - 3 miljoonaa euroa ja - 50 miljoonaa euroa. On myös mahdollista, että syntyisi 112 miljoonan euron erityiset tulot ja 23 miljoonan euron maksut.

(14) OA:n taseessa otsake Velat C2.

(15) Otsake B: Varaukset velkoihin ja maksuihin, C: Velkojat, D: Siirtovelat ja ennakkomaksut, jotka liittyvät otsakkeeseen A: Nettopääoma, OA:n taseessa vastattavissa.

(16) Kuten edellisessä alaviitteessä on laskettu: 575 miljoonaa euroa vuoden 2000 lopussa ja 825 miljoonaa euroa vuoden 2001 lopussa.

(17) Sivut 55 ja 56, 3.7.1998 toimitettu kertomusluonnos, sekä sivu 74, 21.7.1999 toimitettu kertomus.

(18) Huhtikuun 11 päivänä 2002 toimitetun Kreikan muistion liite 2.

(19) EYVL L 193, 18.7.1983, s. 1.

(20) EYVL L 293, 27.10.2001, s. 28.

(21) Kreikan laki N:o 2238/1994 ja erityisesti sen 95 artikla sekä IKA:n kiertokirje nro 42/1999 velkojen suorittamisesta.

(22) Liite 15.

(23) Liitteet 41-44.

(24) EYVL L 240, 24.8.1992, s. 8.

(25) Vuoden 1998 päätöksessä mainitaan seitsemän pääasiallista toimintoa otsikon "Yrityksen kustannusrakenteen uudelleenjärjestely" alla.

(26) EYVL C 288, 9.10.1999, s. 2.

(27) Jaksossa 2.1 olevan 5 kohdan a alakohdan mukaan yritys katsotaan vaikeuksissa olevaksi yritykseksi, "jos kyse on yhtiöstä, jonka osakkaiden vastuu on rajattu, ja joka on menettänyt yli puolet merkitystä pääomastaan ja yli neljännes pääomasta on menetetty viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana".

(28) Päätöksen 1 artiklan c kohta.

(29) Päätöksen 1 artiklan d kohta.

(30) Ns. Stardust Marine -asia. Ks. erityisesti 55 kohta.

(31) Kreikan kehityslaki 1846/1951, 11 artikla.

(32) Asia C-387/92, Banco Exterior de Espana vastaan Ayuntamiento de Valencia, Kok. 1994, s. Ι-877, 13 kohta.

(33) Asia C-256/97, D.M. Transports.

(34) On muistettava, että sosiaaliturvamaksut jätettiin maksamatta kahdeksalta vuodelta.

(35) Lain N:o 2676/1999 mukaan IKA:lla on oikeus (ei velvollisuus) sopia myöhässä olevien maksujen tai velkojen järjestelystä.

(36) Asia C-256/97, D.M. Transports, 24 kohta.

(37) Julkisasiamies Mischon asiassa C-480/98, Magefesa, tekemät ratkaisuehdotukset, Kok. I-8717, 32-43 kohta.

(38) EYVL C 350, 10.12.1994, s. 5.

(39) Ks. muun muassa asia C 68/99, Italia, taloudellisissa vaikeuksissa olevien suuryritysten erityisen velkasaneerausmenettelyn edellyttämistä kiireellisistä toimenpiteistä, hyväksytty 16 päivänä toukokuuta 2000, 70-73 kohta; asia C 57/97, Espanja, Espanjan yhtiöverolaeista, hyväksytty 31 päivänä lokakuuta 2000, 24-28 kohta; asia C 61/2000, Ranska, verovapausjärjestelmästä, jota Ranska aikoo soveltaa sivuliikkeiden perustamiseen ulkomaille, hyväksytty 21 päivänä marraskuuta 2001, 32 ja 33 kohta.