32002D0866

Komission päätös,

tehty 27 päivänä helmikuuta 2002,

valtiontuesta, jonka Saksa on myöntänyt Hoch- und Ingenieurbau GmbH:lle (HIG)

(tiedoksiannettu numerolla K(2002) 589)

(Ainoastaan saksankielinen teksti on todistusvoimainen)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2002/866/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 88 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan,

ottaa huomioon sopimuksen Euroopan talousalueesta ja erityisesti sen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

on mainittujen artiklojen mukaisesti kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa(1),

sekä katsoo seuraavaa:

I MENETTELY

(1) Saksa ilmoitti komissiolle 29 päivänä joulukuuta 1999 päivätyllä faksisanomalla, jonka komissio kirjasi 10 päivänä tammikuuta 2000 tukinumerolla NN 3/2000, rahoitustoimenpiteistä Geraan sijoittautuneen Hoch- und Ingenieurbau GmbH:n, jäljempänä "HIG", tukemiseksi. Vastauksena komission kyselyihin, jotka oli päivätty 4 päivänä helmikuuta 2000, 7 päivänä maaliskuuta 2001 ja 9 päivänä heinäkuuta 2001, Saksa toimitti lisätietoja 17 päivänä maaliskuuta 2000, 10 päivänä toukokuuta 2001 ja 20 päivänä elokuuta 2001 päivätyillä kirjeillä.

(2) Komissio on ilmoittanut Saksalle 29 päivänä syyskuuta 2001 päivätyllä kirjeellä päätöksestään aloittaa kyseistä tukea koskeva EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukainen menettely.

(3) Komission päätös menettelyn aloittamisesta on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä(2). Komissio on pyytänyt asianomaisia esittämään huomautuksensa tästä tuesta. Asia kirjattiin rekisteriin numerolla C 67/2001. Asianomaiset eivät ole toimittaneet komissiolle huomautuksia. Saksan huomautukset ovat saapuneet 7 päivänä marraskuuta 2001.

II KUVAUS TUESTA

(4) Tarkasteltavana oleva valtiontukiasia koskee Gerassa Thüringenin osavaltiossa sijaitsevan rakennusalalla toimivan pk-yrityksen HIG:n rakenneuudistukseen liittyviä rahoitustoimenpiteitä. Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenveto joistakin keskeisistä taloustiedoista:

>TAULUKON PAIKKA>

1. Rakenneuudistus

(5) Rakenneuudistus toteutettiin ajanjaksona 1996-2000. Rakenneuudistussuunnitelman tarkoituksena oli keskittää toiminnot tuottavammille liiketoiminta-alueille. Muihin sisäisiin toimenpiteisiin kuuluivat: joustavien työaikojen käyttöönotto, uudet laskenta- ja tarkastusjärjestelmät sekä koneiden ja laitteiden tehokkaampi hyödyntäminen. Rakenneuudistuksen kustannukset ilmoitettiin seuraavasti:

>TAULUKON PAIKKA>

2. Rakenneuudistuksen toteuttamiseen myönnetyn julkisen rahoituksen osuus

(6) Bundesanstalt für vereinigungsbedingte Sonderaufgaben, jäljempänä "BvS", myönsi 11 päivänä huhtikuuta 1996 HIG:lle kahtena rakenneuudistusavustuksena yhteensä 1,42 miljoonaa Saksan markkaa(3). Ensimmäinen avustuserä, 918000 Saksan markkaa, maksettiin 18 päivänä tammikuuta 1998(4).

(7) Thüringenin osavaltio osallistui 7 päivänä heinäkuuta 1997 HIG:n tukemiseen myöntämällä sille Thüringer Aufbaubankin, jäljempänä "TAB", välityksellä 80 prosenttisen täytetakauksen, joka kuuluu TAB:n hyväksyttyyn takausohjelmaan(5). Tämä vastaa 1,545 miljoonan Saksan markan tukea, jolla taattiin Deutsche Kreditbank e.G.:n, Gera, jäljempänä "DKB", myöntämät 1,932 miljoonan Saksan markan luotot ja vekselitakaukset.

(8) Kolme edellä 7 kappaleessa mainituista luotoista jälleenrahoitettiin julkisista varoista. Saksan ilmoituksen mukaan kaksi luotoista oli jälleenrahoitettu voimassa olevien tukiohjelmien mukaisesti(6): 382000 Saksan markan luotto 4,75 prosentin vuotuisella korolla, maksettu 1 päivänä heinäkuuta 1998, ja 368000 Saksan markan luotto 6,25 prosentin vuotuisella korolla, maksettu myös 1 päivänä heinäkuuta 1998. Kolmas luotto, jonka määrä oli 400000 Saksan markkaa ja vuotuinen korko 5,5 prosenttia, oli TAB:n jälleenrahoittama ja maksettiin 31 päivänä heinäkuuta 1998. Saksan ilmoituksen mukaan tämä toimenpide oli vähämerkityksistä tukea koskevan komission tiedonannon(7) mukainen.

(9) Vuonna 1996 HIG sai 2500 Saksan markan kertaluontoisen investointiavustuksen, joka kuului hyväksyttyyn investointiavustusohjelmaan(8).

(10) Lisäksi myönnettiin yhteensä 1,801 miljoonan Saksan markan investointeihin 325000 Saksan markkaa suoraa investointitukea, joka kuuluu Saksan ilmoituksen mukaan komission hyväksymään Thüringenin osavaltion pk-yritysten investointitukiohjelmaan(9).

3. Muista lähteistä saatu rahoitustuki

(11) Tuen alustavan tutkinnan yhteydessä Saksa ilmoitti seuraavat rahoituserät, jotka ovat peräisin tuen vastaanottajan omista varoista tai ulkopuolisista rahoituslähteistä:

- ajanjaksolle ennen BvS- ja pk-yritysohjelmiin kuuluvien toimenpiteiden toteuttamista tarkoitettu Sparkasse Geran 750000 Saksan markan välirahoitusluotto, jonka molemmat sijoittajat takasivat yhdessä 300000 Saksan markan määrään saakka,

- kummankin sijoittajan, Knauthen ja Müllerin, luotoille ja DKB:n vekselitakaukselle antamat henkilökohtaiset takaukset, jotka olivat kumpikin suuruudeltaan 966000 Saksan markkaa ja ensisijaiset 80-prosenttiseen täytetakaukseen nähden,

- DKB:n myöntämä 382000 Saksan markan luotollinen tili 7,5 prosentin vuotuisella korolla ja 400000 Saksan markan vekselitakaus 1 prosentin vuotuisella korolla. Molemmille luotoille oli myönnetty TAB:n 80-prosenttinen täytetakaus,

- työntekijöiden luopuminen vuotuisesta joulurahasta vuosina 1997-1999, yhteensä 951000 Saksan markkaa,

- 186000 Saksan markan kassavirta.

4. Menettelyn aloittamisen syyt

(12) Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään komissio luokitteli edellä 10 kohdassa mainitun 325000 Saksan markan suoran investointiavustuksen, joka oli ilmoituksen mukaan myönnetty hyväksytyn pk-yritysten investointeja koskevan ohjelman(10) mukaisesti, tapauskohtaiseksi tueksi, koska Saksa oli 26 päivänä elokuuta 1993 päivätyllä kirjeellään nimenomaisesti sulkenut pois mahdollisuuden tämän ohjelman soveltamisesta vaikeuksissa oleviin yrityksiin.

(13) Komissio ilmoitti myös epäilevänsä tuen soveltuvuutta yhteismarkkinoille. Komissio epäilee,

- oliko Sparkasse Geran 750000 Saksan markan välirahoitusluotto rahoitettu ulkopuolisin varoin, koska alustavan tutkimuksen yhteydessä annettujen tietojen perusteella oli epäselvää, kuinka suurelle osalle luoton määrästä oli annettu vakuudet,

- voidaanko 189000 Saksan markan kassavirtaa pitää rakenneuudistuksen omarahoitusosuutena, koska sen toteutuminen riippuu lähinnä myönnettävistä tukitoimenpiteistä eikä sen lähtökohtaista määrää voida taata,

- voidaanko työntekijöiden luopumista vuotuisesta joulurahastaan pitää rakenneuudistuksen omarahoitusosuutena, koska työntekijät eivät ole tehneet yritykseen sijoituksia,

- onko 80-prosenttiseen valtiontakaukseen nähden ensisijainen sijoittajien takaus ulkopuolista rahoitusosuutta, koska komission käsityksen mukaan luottojen myöntämisen kannalta "merkittävä" vastuu perustuu täytetakaukseen eikä henkilökohtaiseen takaukseen,

- onko valtion täytetakauksen ulkopuolelle jäävä 20 prosenttia rahoituksesta ulkopuolista rahoitusosuutta, koska myös nämä osuudet on myönnetty tai jälleenrahoitettu julkisista varoista edullisin ehdoin ja näin ollen sama rahoitusosuus sisältää kahta erilaista tukea,

- voidaanko 382000 Saksan markan luotollista tiliä pitää ulkopuolisena rahoituksena, koska se näytään ottavan huomioon kaksinkertaisena.

(14) Komissio epäilee vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen myönnettävää valtiontukea koskevien EY:n suuntaviivojen(11), jäljempänä "pelastus- ja rakenneuudistustukia koskevat suuntaviivat", mukaista tuen suhteellisuutta, koska on epäselvää, onko tuensaajayritys osallistunut rakenneuudistukseen omilla tai ulkopuolisilta hankituilla varoilla.

III SAKSAN HUOMAUTUKSET

(15) Vastauksessaan saksa esittää käsityksenään, että suora investointiavustus, joka väitetään myönnetyn thüringenin pk-yrityksiä koskevan investointitukiohjelman(12) mukaisesti, on myönnetty vasta 15 päivän heinäkuuta 1998 jälkeen, eli sen jälkeen, kun komissio on hyväksynyt tukiohjelman pidennyksen.

(16) Tuensaajan omista tai ulkopuolisten varoista rahoittamat osuudet olisi pelastus- ja rakenneuudistustukia koskevien suuntaviivojen nojalla arvioitava riittäviksi ottaen huomioon niitä koskeva sijoittajien henkilökohtainen vastuu. Tässä yhteydessä komissiolle on ilmoitettu, että myös kummankin sijoittajan rahoittama 51000 Saksan markan pääomaosuus on otettava huomioon, vaikka sitä ei oltu aikaisemmissa ilmoituksissa osoitettu sijoittajan rahoitusosuudeksi.

(17) Markkinaehtojen mukainen olisi myös Sparkasse Geran myöntämä 750000 Saksan markan välirahoitusluotto. Annetuista vakuuksista ilmoitettiin, että molemmat sijoittajat takasivat henkilökohtaisesti 300000 Saksan markan osuudet luotosta. Lisäksi luotto oli myönnetty vuoden 1996 ensimmäisellä puoliskolla, jolloin viitekorko oli 6,69 prosenttia.

(18) Aikaisemmista ilmoituksista poiketen korostettiin, että vakuudet, jotka sijoittajat olivat antaneet TAB:n 1932000 Saksan markan luotolle, sisälsivät henkilökohtaisen takauksen lisäksi myös vaateiden siirtoja, käyttöomaisuutta ja panttioikeuksia yrityksen kiinteistöihin.

(19) Verratessaan ensisijaista henkilökohtaista takausta ja toissijaista 80-prosenttista valtiontakausta Saksa kyseenalaistaa väitteen, että valtiontakaus muodostaisi "merkittävän" osan tästä osasta luottoa, koska kaikkia myönnettyjä vakuuksia on tarkasteltava osana kokonaisuutta. Näin ollen myös henkilökohtaiset vakuudet on otettava huomioon arvioitaessa sijoittajien osuutta.

(20) Valtion myöntämän takauksen ulkopuolelle jääviin 20 prosenttiin luotoista ei sovellettu alennettuja korkoja. Kyseiset korot olivat markkinakorkoja, koska luottoja ei myönnetty vaikeuksissa olevalle yritykselle vaan sijoittajille, joita on pidettävä maksukykyisinä luotonsaajina. Myös näihin toimenpiteisiin sovellettava viitekorko oli ollut 6,69 prosenttia.

(21) Väitteen mukaan kahteen kertaan huomioon otettu 382000 Saksan markan luotollinen tili oli Saksan mukaan ilmoitettu vahingossa luottona, vaikka se tosiasiallisesti rahoitettiin yrityksen kassavirrasta saaduilla tuloilla.

(22) Mitä yrityksen rakenneuudistuksen rahoittamiseen käytettyyn kassavirtaan tulee, valtion rahoittamat toimenpiteet oli käytetty lähinnä vaihto-omaisuuden kartuttamiseen. Näin ollen kassavirta oli suurimmaksi osaksi peräisin päivittäisestä liiketoiminnasta.

(23) Työntekijöiden vuotuisesta joulurahasta luopumisen osalta koko yritystä on pidettävä tuensaajana. Koska työntekijöiden luopuminen joulurahasta vähensi yrityksen tuen tarvetta, olisi sen määrä luettava vastaanottajan osuuteen rakenneuudistuksen rahoituksesta.

IV TUEN ARVIOINTI

(24) EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan nojalla valtion varoista tietyille yrityksille myönnetyt tuet, jotka vääristävät tai uhkaavat vääristää kilpailua, eivät sovellu yhteismarkkinoille siltä osin kuin ne vaikuttavat jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

1. Valtiontuki

(25) Käytettävissä olevien tietojen mukaan TAB:n jälleenrahoittaman 400000 Saksan markan suuruisen luoton korkoavustukset kuuluvat vähämerkityksistä tukea koskevan komission tiedonannon soveltamisalaan, eikä niiden enempi arviointi tämän päätöksen yhteydessä ole tarpeen.

(26) Kaikkiin muihin rahoitustoimenpiteisiin, jotka Saksa on toteuttanut tuensaajayrityksen hyväksi, sovelletaan EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa määrättyä kieltoa. Näillä toimenpiteillä tietylle yritykselle myönnettiin taloudellisia etuja, joita se ei olisi saanut tavanomaisin markkinaehdoin. Siksi kyseiset toimenpiteet ovat tukia, jotka ovat omiaan vääristämään kilpailua. Ottaen huomioon tuen laatu ja se, että tuensaajayrityksen toimialalla käydään yhteismarkkinoilla kansainvälistä kauppaa, myönnetyt rahoitustoimenpiteet kuuluvat EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa määrätyn kiellon soveltamisalaan.

(27) Käytettävissään olevien tietojen perusteella komissio toteaa, että TAB:n 80-prosenttinen täytetakaus (edellä 7 kappale), kaksi ERP:n yrityksenperustamisohjelman mukaisesti jälleenrahoitettua DKB:n luottoa (edellä 8 kappale) ja investointiavustus (edellä 9 kappale) ovat hyväksyttyjen ohjelmien mukaisia, eikä niiden enempi arviointi tämän päätöksen yhteydessä ole tarpeen.

(28) Hyväksyttyyn Thüringenin osavaltion pk-yritysten tukiohjelmaan(13) perustuva 325000 Saksan markan suora investointiavustus myönnettiin Saksan käsityksen mukaan vasta ohjelman pidennyksen jälkeen. Komissio toteaa kuitenkin, että myös ohjelmaa pidennettäessä pysyi voimassa periaate, jonka mukaan tukia ei voi myöntää vaikeuksissa oleville yrityksille. Käytettävissään olevien tietojen perusteella komission on kuitenkin katsottava, että tarkasteltavana olevat toimenpiteet myönnettiin vaikeuksissa olevalle yritykselle ja etteivät ne näin ollen ilmeisesti täytä ohjelman mukaisia kelpoisuusehtoja. Näin ollen kyseistä toimenpidettä on tätä päätöstä tehtäessä pidettävä tapauskohtaisena tukena.

(29) Sekä 382000 Saksan markan luotollinen tili että vekselitakaukseen kuuluva DKB:n 400000 Saksan markan luotto myönnettiin julkisista varoista tavanomaista edullisemmin ehdoin. Tosiasiallisten kustannusten ja markkinoilla tavanomaisten kustannusten välistä eroa on pidettävä tässä päätöksessä tapauskohtaisena tukena.

(30) DKB:n vekselitakauksen tosiasiallinen vuosikorko oli 7,5 prosenttia. Koska ehtojen vertaaminen tosiasiassa vallinneisiin markkinaehtoihin ei ole nyt mahdollista, vertailukohdaksi valittiin komission viitekorko korotettuna 4 prosenttiyksiköllä(14). Koska toimenpide oli toteutettu vuoden 1998 ensimmäisellä puoliskolla, viitekorko oli 5,94 prosenttia. Näin ollen tosiasiallinen vuosikorko 7,5 prosenttia on 2,44 prosenttia alhaisempi kuin korotettu 9,94 prosentin viitekorko. Vuotuista 2,44 prosentin koronalennusta on käsiteltävä tähän toimenpiteeseen sisältyneenä tapauskohtaisena tukena.

(31) Vekselitakaukseen sisältyvä DKB:n luotto on varalta annettu sitoumus, jota voidaan pitää enemmän takauksena kuin luottona. Komission käytettävissä olevista tiedoista voidaan päätellä, että vuosina 1998 ja 1999 samankaltaisessa tilanteessa kuin HIG ollut pk-yritys olisi joutunut maksamaan vastaavanlaisesta markkinaehtoisesta vekselitakauksesta vähintään 3 prosentin vuotuista korkoa. Tosiasiallinen 1 prosentin vuosikorko on 2 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin markkinakorko. Vuotuista 2 prosentin koronalennusta on käsiteltävä tähän toimenpiteeseen sisältyneenä tapauskohtaisena tukena. Tästä syystä komissio pitää toimenpiteeseen kuuluvaa 2 prosentin vuotuista koronalennusta vastaavaa määrää tapauskohtaisena tukena.

(32) BvS:n myöntämät 1,02 miljoonan Saksan markan avustus ja 400000 Saksan markan koroton laina ovat myös toimenpiteitä, joita HIG ei olisi pystynyt saamaan vastikkeetta kaupallisista lähteistä, joten ne katsotaan tässä päätöksessä tapauskohtaisiksi tuiksi.

(33) Komissio toteaa myös, ettei Saksa ole täyttänyt sitä koskevaa EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaista velvoitetta. Näin ollen tuki on muodollisesti sääntöjenvastainen. Tämä ei kuitenkaan merkitse välttämättä, että tuki ei sovellu yhteismarkkinoille. Yksittäiset toimenpiteet on näin ollen tutkittava EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

2. EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan mukainen poikkeus tukia koskevasta kiellosta

(34) EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan kiellon soveltamisalaan kuuluvat toimenpiteet, jotka eivät ole voimassaolevia tukia, eivät sovellu yhteismarkkinoille, jos ne eivät täytä tukia koskevasta kiellosta määrättyjä EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 2 tai 3 kohdassa määrättyjä poikkeusedellytyksiä. Tarkasteltavana olevaan asiaan voidaan soveltaa 87 artiklan 3 kohtaa.

(35) Pelastus- ja rakenneuudistustukia koskevissa suuntaviivoissa(15) komissio vahvisti tarkat ehdot, joiden mukaisesti se päätyy tuensaajan kannalta myönteiseen tulokseen käyttäessään EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisia arviointivaltuuksiaan. Valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi vuonna 1999 annettujen yhteisön suuntaviivojen(16) 101 kohdassa säädetään, että muutettuja suuntaviivoja sovelletaan vain tapauksiin, joissa tuki tai osa siitä on myönnetty sen jälkeen, kun suuntaviivat on julkaistu. Koska kyseiset tuet on myönnetty niiden vastaanottajalle ennen muutettujen suuntaviivojen julkaisemista vuonna 1999, niihin sovelletaan vuoden 1994 suuntaviivoja.

(36) Pelastus- ja rakenneuudistustukia koskeviin suuntaviivoihin sisältyy kolme perustetta, joiden täyttyessä rakenneuudistustuet hyväksytään: 1) elinkelpoisuuden palauttaminen, 2) kilpailun kohtuuttoman vääristymisen välttäminen ja 3) rakenneuudistuksen aiheuttamien kustannusten ja siitä koituvien hyötyjen välinen suhteellisuus. Kaikkia kolmea perustetta on analysoitu tarkasti menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä. Komissio tuli siihen tulokseen, että ensimmäiset kaksi ehtoa täyttyivät, mutta viimeksi mainitun ehdon täyttyminen oli epävarmaa.

(37) Pelastus- ja rakenneuudistustukia koskevien suuntaviivojen mukaisesti tuensaajan on tavallisesti osallistuttava rakenneuudistuksen kustannuksiin merkittävällä määrällä varoja, jotka ovat sen omia tai ulkopuolisten rahoittamia. Komission noudattaman käytännön mukaisesti ulkopuolisena rahoituksena pidetään markkinaehdoin hankittua rahoitusta.

(38) Saksan toimittamien uusimpien tietojen mukaisesti 5,951 miljoonan Saksan markan rakenneuudistuskustannukset on rahoitettu seuraavasti:

>TAULUKON PAIKKA>

(39) Saksa katsoo, että tuensaajayrityksen omista tai ulkopuolisista lähteistä hankituista varoista peräisin olevat rahoitusosuudet ovat 44,7 prosenttia ja käsittävät edellä olevan taulukon 5-8 kohdassa luetellut toimenpiteet sekä 20 prosenttia 9 kohdassa mainituista toimenpiteistä kattavat omat sitoumukset.

(40) Komissio toteaa, että sijoittajien käytettäväksi asettama 51000 Saksan markan peruspääoma (5 kohta) voidaan lukea kuuluvaksi tuensaajan osuuteen.

(41) Koskien 750000 Saksan markan välirahoitusluottoa (6 kohta) Saksa ilmoitti menettelyn aloittamista koskevaan päätökseen antamassaan vastauksessa, että sijoittajat takasivat henkilökohtaisesti 80 prosenttia luotosta. Luotto on myönnetty 10,5 prosentin vuotuisella korolla vuoden 1996 ensimmäisellä puoliskolla, jolloin viitekorko oli 6,69 prosenttia. Lisäksi se myönnettiin 18 kuukauden rajalliseksi ylimenokaudeksi. Tämän tapauksen erityisolosuhteet huomioon ottaen komissio pitää kyseistä luottoa rakenneuudistuksen ulkopuolisena rahoituksena.

(42) Kassavirtaa (7 kohta) koskevista Saksan huomautuksista huolimatta komissio ei muuta menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä ilmoitettua kantaansa. Kassavirtaa ei lähtökohtaisesti voida pitää tuensaajayrityksen omana rahoitusosuutena, koska se perustuu suoraan tai välillisesti myönnettyihin tukitoimenpiteisiin eikä sen tarkkaa määrää voida taata vielä rakenneuudistussuunnitelman laatimisajankohtana. Näin ollen komissio katsoo, ettei tätä toimenpidettä voida lukea tuensaajayrityksen rahoitusosuuteen.

(43) Komissio on eri mieltä Saksan kanssa siitä, että työntekijät olisi katsottava pelastus- ja rakenneuudistustukia koskevien suuntaviivojen 3.2.2 kohdan iii alakohdassa tarkoitetuksi osaksi tuen vastaanottajaa. Työntekijöiden osuuksia ei voida näin ollen lukea kuuluviksi tuensaajayrityksen rahoitusosuuteen.

(44) Komissio toteaa, ettei mikään osa DKB:n myöntämistä yhteensä 1932000 Saksan markan luotoista tai vekselitakauksesta (9 kohta) kuulu tuensaajan rahoitusosuuteen.

(45) Luotoista 80 prosenttia on taattu hyväksyttyyn ohjelmaan perustuvalla valtion täytetakauksella. Menettelyn aloittamista koskevaan päätökseen antamassaan vastauksessa Saksa korostaa, että luottojen kokonaismäärä oli taattu myös yksityisin vakuuksin, jotka kuuluvat tuensaajayrityksen rahoitusosuuteen. Komissio katsoo kuitenkin, että valtion täytetakauksen ansiosta pankin ei tarvinnut arvioida kyseiseen luoton osaan kohdistuvaa maksukyvyttömyysriskiä, koska sen takasi valtio kiistatta maksukykyisenä velallisena. Valtion 80-prosenttisella täytetakauksella taattua kokonaismäärää on näin ollen pidettävä tukena.

(46) Lisäksi on otettava huomioon, että kaikki luotot ja vekselitakaus ovat markkinaehtoja edullisemmin ehdoin myönnettyä julkista rahoitusta, ja sen vuoksi niihin sisältyy koronalennuksina ilmenevää tukea. Myös alennetun koron ja markkinakoron välinen erotus on katsottava tueksi. Saksan käsityksen mukaan ainakin takauksen ja koronalennuksen arvolla vähennetty osuus on laskettava tuensaajayrityksen omaksi rahoitusosuudeksi. Komissio katsoo kuitenkin, että molempien tukiosuuksien kumuloitumisen vuoksi kumpikaan niistä ei ole markkinaehtoinen, joten niihin ei sisälly tuensaajan rahoitusosuutta.

(47) Tuensaajayrityksen omista tai ulkopuolisista varoista koostuva rahoitusosuus on näin ollen 801000 Saksan markkaa eli 13,45 prosenttia. HIG on tukialueelle sijoittautunut pk-yritys, jossa työskentelee noin 50 työntekijää. Tähänastisen käytäntönsä mukaisesti komissio on hyväksynyt tukia pk-yrityksille, joilla on ollut vastaavansuuruinen sijoittajan rahoittama osuus(17). Kyseisissä tapauksissa myönnetyillä tuilla oli rajallinen vaikutus likviditeettiin. Tämä esti sen, että yrityksiin olisi voinut virrata ylimääräistä likviditeettiä, jota ne olisivat muuten voineet käyttää aggressiiviseen ja markkinoita vääristävään käyttäytymiseen kilpailijoita kohtaan. Lisäksi sijoittajat olivat itse osallistuneet rakenneuudistukseen yksityisellä omaisuudellaan.

(48) Tarkasteltavana olevassa asiassa suurin osa tuista on myönnetty hyväksyttyjen ohjelmien mukaisesti (noin 1,75 miljoonaa Saksan markkaa). Noin 1,8 miljoonan Saksan markan tapauskohtainen tuki käytettiin yrityksen käyttöomaisuuden hankintaan. Näin ollen sen vaikutus likviditeettiin jäi rajalliseksi. Lisäksi 2532000 Saksan markan osuus yritykselle myönnetyistä kaikkiaan 2682000 Saksan markan luotoista ja pankkilainoista on taattu myös julkisiin takauksiin nähden ensisijaisilla sijoittajien henkilökohtaisilla vakuuksilla. Näin ollen sijoittajat ovat sitoutuneet rakenneuudistukseen yksityisomaisuudellaan.

(49) Näistä syistä komissio katsoo, että tuensaajan rahoitusosuutta voidaan pitää pelastus- ja rakenneuudistustukia koskevissa suuntaviivoissa tarkoitetulla tavalla merkittävänä. Näin ollen tuki täyttää suuntaviivojen 3.2.2. kohdan iii alakohdassa säädetyn ehdon, jonka mukaan tuet on suhteutettava rakenneuudistuksesta aiheutuviin kustannuksiin ja siitä koituviin hyötyihin.

V PÄÄTELMÄ

(50) Komissio toteaa, että Saksa on myöntänyt kyseisen tuen EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan vastaisesti. Komissio katsoo kuitenkin, että tuki voidaan katsoa EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla yhteismarkkinoille soveltuvaksi, koska se on valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annettujen yhteisön vuoden 1994 suuntaviivojen mukainen,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Valtiontuki, jonka Saksa on myöntänyt Hoch- und Ingenieurbau GmbH:lle (HIG) ja jonka määrä on 892204 euroa (1745000 Saksan markkaa) ja johon sisältyvät myös 195313 euron (382000 Saksan markan) luotollista tiliä koskeva 2,44 prosentin vuotuinen koronalennus ja Deutsche Kreditbank Geran myöntämää 204516 euron (400000 Saksan markan) vekselitakausta koskeva 2 prosentin vuotuinen koronalennus, soveltuu EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan nojalla yhteismarkkinoille.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu Saksan liitotasavallalle.

Tehty Brysselissä 27 päivänä helmikuuta 2002.

Komission puolesta

Mario Monti

Komission jäsen

(1) EYVL C 335, 29.11.2001, s. 2.

(2) Ks. alaviite 1.

(3) Saksan mukaan näiden toimenpiteiden käyttötarkoitus oli rajattu käyttöomaisuuden rahoittamiseen.

(4) Toinen erä, jonka määrä oli 385000 Saksan markkaa, maksettiin syyskuussa 1998 ja kolmas 117000 Saksan markan suuruinen erä maksettiin joulukuussa 1999.

(5) Thüringer Aufbaubankin takauksia koskevat suuntaviivat, SG (96) D/11696, annettu 27 päivänä joulukuuta 1996 (N 117/96).

(6) ERP:n yrityksenperustamisohjelma SG (97) D/1413, hyväksytty 25 päivänä helmikuuta 1997 (E 4/94).

(7) EYVL C 68, 6.3.1996, s. 9.

(8) Uusien osavaltioiden investointiavustukset, 27 päivänä joulukuuta 1995 päivätty kirje SG (95) D/17154, muutettu 12 päivänä huhtikuuta 1996 päivätyllä kirjeellä SG (96) D/3794 (N 494/A/95).

(9) Thüringenin osavaltion pk-yritysten investointeja koskeva tukiohjelma, 26 päivänä marraskuuta 1993 päivätty kirje SG (93) D/19245, muutettu 2 päivänä kesäkuuta 1998 päivätyllä kirjeellä SG (98) D/4313 (N 408/A/93).

(10) Katso edellä alaviite 9.

(11) EYVL C 368, 23.12.1994.

(12) Thüringenin osavaltion pk-yritysten investointeja koskeva tukiohjelma, 26 päivänä marraskuuta 1993 päivätty kirje SG (93) D/19245, muutettu 2 päivänä kesäkuuta 1998 päivätyllä kirjeellä SG (98) D/4313 (N 408/A/93).

(13) Katso edellä alaviite 9.

(14) Vastaa komission tiedonantoa viite- ja diskonttokorkojen vahvistamismenetelmistä, EYVL C 273, 9.9.1997.

(15) Katso edellä alaviite 11.

(16) EYVL C 288, 9.10.1999, s. 2.

(17) Tukiasiat KHK Verbindetechnik GmbH Brotterode (11,5 prosenttia), EYVL L 31,1.2.2002, s. 80; GMB Magnete Bitterfeld (12 prosenttia), EYVL C 50, 17.2.1998, s. 6; Stahl- und Maschinenbau Rostock (12 prosenttia), EYVL C 365, 18.12.1999, s. 9; Draiswerke (11 prosenttia), EYVL L 108, 27.4.1999, s. 44.