32002D0836

Neuvoston päätös,

tehty 30 päivänä syyskuuta 2002,

tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja esittelyn erityisohjelmasta, jonka Yhteinen tutkimuskeskus toteuttaa suorina toimina (2002-2006)

(2002/836/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 166 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen(1),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon(2),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(3),

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamista ja innovointia tukevasta Euroopan yhteisön kuudennesta monivuotisesta tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja esittelyn puiteohjelmasta (2002-2006), jäljempänä "puiteohjelma", tehty Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1513/2002/EY(4) pannaan Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 166 artiklan 3 kohdan mukaisesti täytäntöön erityisohjelmin, joissa määritetään toteuttamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja erityisohjelmien kesto sekä osoitetaan tarpeellisiksi katsotut varat.

(2) Puiteohjelma muodostuu kolmesta suuresta toimikokonaisuudesta, jotka ovat "Yhteisön tutkimuksen kohdentaminen ja integrointi", "Eurooppalaisen tutkimusalueen jäsentäminen" ja "Eurooppalaisen tutkimusalueen perustan lujittaminen". Tämän erityisohjelman avulla on määrä toteuttaa ensimmäiseksi mainittuun kokonaisuuteen sisältyvät Yhteisen tutkimuskeskuksen (YTK) suorat toimet ja myötävaikuttaa kahden muun kokonaisuuden tavoitteiden saavuttamiseen.

(3) Toteuttaessaan tehtäväänsä, joka on tieteellisen ja teknisen tuen tarjoaminen yhteisön politiikoille, Yhteinen tutkimuskeskus vaikuttaa osaltaan aktiivisesti yhteisön tieteellisen ja teknisen viitejärjestelmän luomiseen erityisesti osallistumalla verkostoihin, joihin kuuluu toimivaltaisia kansallisia laitoksia.

(4) Toteuttaessaan tätä ohjelmaa tehtävänsä mukaisesti Yhteinen tutkimuskeskus korostaa erityisesti kansalaisten turvallisuutta esimerkiksi ympäristönsuojelun, terveydenhuollon tai petoksilta suojautumisen osalta.

(5) Tähän ohjelmaan olisi sovellettava tutkimustulosten levittämisen osalta sääntöjä, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista ja tutkimustulosten levittämistä puiteohjelman toteuttamiseksi, jäljempänä "osallistumista ja tulosten levittämistä koskevat säännöt".

(6) Ohjelman toteuttamisessa olisi painotettava tutkijoiden liikkuvuuden ja koulutuksen sekä innovaatioiden edistämistä yhteisössä.

(7) Tämän ohjelman toteuttamiseksi voi olla aiheellista tehdä Euroopan talousalueesta tehtyyn sopimukseen tai assosiaatiosopimukseen liittyvän yhteistyön lisäksi erityisesti perustamissopimuksen 170 artiklaan perustuvaa kansainvälistä yhteistyötä kolmansien maiden ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa.

(8) Tämän ohjelman toteutuksessa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota ehdokasvaltioihin. Yhteinen tutkimuskeskus edistää osaltaan aktiivisesti yhteisön eri politiikkoja koskevan yhteisön säännöstön saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä.

(9) Tähän ohjelmaan kuuluvassa tutkimustoiminnassa olisi noudatettava eettisiä perusperiaatteita, myös niitä, jotka sisältyvät Euroopan unionin perusoikeuskirjaan.

(10) Naisten asemaa eurooppalaisessa tieteessä ja tutkimuksessa pyritään vahvistamaan ja laajentamaan toteuttamalla komission tiedonantoon "Naiset ja tiede" sekä naisten osallistumisesta tieteelliseen tutkimukseen 20 päivänä toukokuuta 1999 annettuun neuvoston päätöslauselmaan(5) ja samasta aiheesta 3 päivänä helmikuuta 2000 annettuun Euroopan parlamentin päätöslauselmaan perustuvaa toimintasuunnitelmaa; tätä varten tarvitaan lisää tehostettuja toimia.

(11) Tämä ohjelma olisi toteutettava joustavasti, tehokkaasti ja avoimesti ottaen huomioon Yhteisen tutkimuskeskuksen palvelujen käyttäjien sekä yhteisön politiikkojen tarpeet ja noudattaen yhteisön taloudellisten etujen suojelun tavoitetta. Ohjelman perusteella toteutettavat tutkimustoimet olisi tarvittaessa mukautettava näihin tarpeisiin sekä tieteen ja teknologian kehitykseen.

(12) Yhteisen tutkimuskeskuksen on edelleen täytettävä yhteisön politiikkojen vaatimukset sellaisina kuin ne ilmenevät sen palvelujen käyttäjien taholta. Tehdäkseen tämän tehokkaasti sen on säilytettävä asianmukainen tasapaino tieteellisen huippuosaamisen saavuttamiseksi tarvittavien tutkimustoimien kanssa.

(13) Yhteisen tutkimuskeskuksen olisi toimittava aktiivisesti innovaatioiden ja teknologian siirron aloilla.

(14) Ohjelmaa toteutettaessa komission olisi kuultava Yhteisen tutkimuskeskuksen hallintoneuvostoa Yhteisen tutkimuskeskuksen uudelleenjärjestelystä 10 päivänä huhtikuuta 1996 tehdyn komission päätöksen 96/282/Euratom(6) asiaa koskevien säännösten mukaisesti.

(15) Komission olisi sopivana ajankohtana teetettävä riippumaton arviointi tämän ohjelman kattamilla aloilla harjoitetusta toiminnasta.

(16) Yhteisen tutkimuskeskuksen hallintoneuvostoa on kuultu tämän erityisohjelman tieteellisestä ja teknologisesta sisällöstä,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1. Hyväksytään päätöksen N:o 1513/2002/EY, jäljempänä "puiteohjelma", mukaisesti Yhteisen tutkimuskeskuksen toteuttamia tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja esittelyn suoria toimia koskeva erityisohjelma, jäljempänä "erityisohjelma", ajanjaksoksi, joka alkaa 30 päivänä syyskuuta 2002 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2006.

2. Erityisohjelman tavoitteet sekä sen tieteelliset ja teknologiset painopisteet määritellään liitteessä I.

2 artikla

Erityisohjelman toteuttamisen rahoitusta varten tarpeelliseksi katsottu määrä on puiteohjelman liitteen II mukaisesti 760 miljoonaa euroa. Tämän määrän ohjeellinen jakautuminen esitetään tämän päätöksen liitteessä II.

3 artikla

1. Komissio vastaa erityisohjelman toteutuksesta.

2. Erityisohjelma toteutetaan puiteohjelman liitteissä I ja III sekä tämän päätöksen liitteessä III määritellyin keinoin.

3. Tähän erityisohjelmaan sovelletaan sääntöjä, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista sekä tulosten levittämistä, jäljempänä "osallistumista ja tulosten levittämistä koskevat säännöt".

4 artikla

1. Komissio laatii erityisohjelman toteutusta varten työohjelman, joka annetaan kaikkien niiden saataville, joita asia koskee. Työohjelmassa määritellään tarkemmin liitteessä I asetetut tavoitteet ja tieteelliset ja teknologiset painopisteet sekä vahvistetaan toteutuksen aikataulu ja järjestelyt.

2. Työohjelmassa otetaan huomioon jäsenvaltioissa, assosioituneissa valtioissa sekä eurooppalaisissa ja kansainvälisissä organisaatioissa suoritettava asiaan liittyvä tutkimustoiminta. Työohjelma saatetaan tarpeen mukaan ajan tasalle.

5 artikla

Erityisohjelman toteuttamiseksi komissio kuulee Yhteisen tutkimuskeskuksen hallintoneuvostoa päätöksen 96/282/Euratom mukaisesti.

Komissio tiedottaa hallintoneuvostolle säännöllisesti tämän erityisohjelman toteuttamisesta.

6 artikla

1. Komissio laatii säännöllisesti puiteohjelmasta tehdyn päätöksen 4 artiklan mukaisesti kertomuksen erityisohjelman toteutuksen edistymisestä; kertomus sisältää myös rahoitukseen liittyviä tietoja.

2. Komissio järjestää erityisohjelman kattamilla aloilla toteutettujen toimien riippumattoman seurannan ja arvioinnin, josta säädetään puiteohjelmasta tehdyn päätöksen 6 artiklassa.

7 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 30 päivänä syyskuuta 2002.

Neuvoston puolesta

B. Bendtsen

Puheenjohtaja

(1) EYVL C 181 E, 30.7.2002, s. 94.

(2) Lausunto annettu 12. kesäkuuta 2002 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(3) EYVL C 221, 17.9.2002, s. 97.

(4) EYVL L 232, 29.8.2002, s. 1.

(5) EYVL C 201, 16.7.1999, s. 1.

(6) EYVL L 107, 30.4.1996, s. 12.

LIITE I

TIETEELLISET JA TEKNOLOGISET TAVOITTEET SEKÄ TOIMET PÄÄPIIRTEITTÄIN

1. JOHDANTO

Yhteisen tutkimuskeskuksen (YTK) tehtävänä työohjelmansa toteuttamisessa on antaa asiakaslähtöistä tieteellistä ja teknistä tukea Euroopan unionin politiikkojen suunnittelulle, toteutukselle ja seurannalle. YTK palvelee jäsenvaltioiden yhteisiä etuja ja on riippumaton yksityisistä tai kansallisista eduista, ja näin ollen se tarjoaa tukea silloin kun Euroopan tason toiminta on tarpeen.

YTK:n osuus puiteohjelmassa perustuu sen omiin viimeaikaisiin suosituksiin ja komission hallinnonuudistuksen edellyttämiin vaatimuksiin. Se sisältää erityisesti seuraavat näkökohdat:

- asiakaslähtöisyyden lisääminen

- verkottaminen, jonka avulla luodaan laaja tietämyspohja ja lisätään eurooppalaisen tutkimusalueen hengessä jäsenvaltioiden ja liittymisneuvotteluja käyvien maiden laboratorioiden, teollisuuden ja sääntelyviranomaisten osuutta Euroopan unionin politiikan tieteellisessä ja teknologisessa tukemisessa

- toimien kohdistaminen valikoituihin aihealueisiin; tutkijoiden koulutus varsinkin suuria tutkimuslaitoksia/-laitteistoja ja erikoislaboratorioita hyödyntäen.

YTK:n toiminta vastaa erityisesti komission yksiköiden selvästi ilmoittamia tarpeita ja vaatimuksia, jotka on yksilöity ja joita ajantasaistetaan järjestelmällisen ja säännöllisen yhteydenpidon(1) avulla.

YTK edistää omilla osaamisalueillaan yhteisvaikutusta muiden erityisohjelmien ensisijaisten aihealueiden kanssa erityisesti pyrkimällä siihen, että epäsuorat ja suorat toimet täydentävät toisiaan, ja osallistumalla epäsuoriin toimiin tarkoituksena tuoda tarvittaessa lisäarvoa näissä ohjelmissa toteutettavaan työhön (tämä voidaan tehdä esimerkiksi vertailemalla ja validoimalla testejä ja menetelmiä tai yhdistämällä tuloksia poliittisen päätöksenteon tarpeita varten).

YTK:n poliittinen ja institutionaalinen toimintaympäristö on kehittynyt huomattavasti viime vuosina. Nopea teknologian kehitys varsinkin bioteknologiassa ja tietoyhteiskunnan alalla muuttaa yhteiskuntaa siten, että päättäjiin kohdistuu uusia vaatimuksia, joiden mukaan on sekä suojeltava kansalaisia että huolehdittava kilpailukyvystä maailmanlaajuisessa taloudessa. Kuluttajien luottamusta horjuttaneet kriisit ja teknologian kasvava vaikutus arkielämään ovat saaneet aikaan sen, että päätöksentekijöillä on kaikkialla Euroopassa ja maailmassa velvollisuus huolehtia siitä, että luotettavaa tieteellistä tietoa käytetään hyväksi koko poliittisen päätöksentekoprosessin ajan. Tähän kuuluu kyky reagoida nopeasti ennalta arvaamattomiin olosuhteisiin sekä vastuullinen suhtautuminen tieteen ja teknologian ratkaisujen mahdollisiin pitkän aikavälin vaikutuksiin. Tärkeä askel tähän suuntaan on yhteisten eurooppalaisten tieteen ja teknologian vertailujärjestelmien kehittäminen, jota eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamisessa on suunniteltu.

YTK:n uudelleen määritellyn tehtävän, joka on Euroopan unionin politiikan tukeminen(2), toteuttamisen myötä puiteohjelma merkitsee uutta vaihetta YTK:n tavassa toteuttaa toimintaansa. YTK:n ei voida yksinään olettaa täyttävän kaikkia tieteellisiä ja teknologisia tukitoimia koskevia tarpeita. Ehdotetulla YTK:n työohjelmalla on kolme ominaisuutta: i) toimien keskittäminen, ii) avoimuus ja verkottuminen ja iii) asiakaslähtöisyys. Asetettujen tavoitteiden saavuttamista varten luodaan sopivat toteuttamisvälineet, ja erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että tiettyihin politiikan aloihin vaikuttavia hankkeita yhdistetään hankeryhmiksi (katso liite III).

Komission omana tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja esittelyn yksikkönä YTK:n tehtävänä on:

- tarjota oman osaamisensa alueilla kysyntälähtöistä tieteellistä ja teknologista tukea eurooppalaisen politiikan muotoiluun, kehittämiseen, toteuttamiseen ja seurantaan

- myötävaikuttaa yhteisten tieteen ja teknologian vertailujärjestelmien perustamiseen eurooppalaisella tutkimusalueella.

YTK:n tuki EU:n politiikoille koostuu teknisestä tuesta kysymyksissä, jotka liittyvät ympäristönsuojeluun, kansalaisten turvallisuuteen ja suojeluun sekä kestävään kehitykseen. Siihen kuuluvat riskien arviointi, menetelmien, materiaalien ja teknologian testaus, validointi ja hienosäätö monien politiikan eri alojen tukemiseksi kysymyksissä, jotka koskevat elintarvikkeiden turvallisuutta, kemikaaleja, ilmanlaatua, veden laatua, ydinturvallisuutta ja petoksilta suojautumista. Melkein kaikki tekniset tukitoimet toteutetaan tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja muiden maiden laboratorioiden ja tutkimuskeskusten kanssa. Tarvittavan tuen tarjoamiseksi YTK on päättänyt kohdistaa muita aloja kuin ydinalaa koskevat toimensa uudelleen seuraavaan kahteen keskeiseen alueeseen:

- elintarvikkeet, kemikaalit ja terveys

- ympäristö ja kestävä kehitys

Näitä kahta keskeistä tutkimusaluetta täydennetään seuraavilla yleisluonteisilla toimilla:

- tieteen ja teknologian kehityksen ennakointi

- vertailumateriaalit ja mittaukset

- yleinen turvallisuus ja petosten torjunta.

2. OHJELMAN SISÄLTÖ

2.1 Elintarvikkeet, kemikaalit ja terveys

Kuluttajien terveyden suojeleminen erityisesti elintarvikkeissa olevien vieraiden aineiden ja kemikaalien mahdollisilta haittavaikutuksilta on eräs Euroopan tärkeimmistä politiikan alueista. Tästä on todisteena Euroopan elintarvikeviraston perustaminen ja kemikaaleja koskevan uuden yhteisön politiikan laatiminen.

Puiteohjelmassa 2002-2006 YTK toimii tiettyjen erityisvaatimusten pohjalta, jotka liittyvät:

- elintarvikkeita ja kemikaaleja koskevien yhteisön politiikkojen nopeaan kehitykseen

- ennalta varautumisen periaatteen tavoitteisiin

- terveyttä koskeviin huolenaiheisiin.

YTK jatkaa toimintansa kehittämistä tieteellisenä vertailu- ja validointikeskuksena alueilla, jotka liittyvät elintarvikkeiden laatuun ja turvallisuuteen, kemikaalien turvallisuuteen, kemian alan mittausten ja metrologiainfrastruktuurin yhteisön laajuisiin näkökohtiin ja terveyttä koskevaan tietoon. YTK:n toimintasuunnitelma pohjautuu voimakkaasti laajaan verkottumiseen jäsenvaltioiden laboratorioiden kanssa, kehittyneiden analyysilaitteiden, vertailumittausten ja vertailumateriaalien ylläpitämiseen sekä osaamisen kehittämiseen, biotieteissä, joita ovat esimerkiksi proteomiikka ja bioinformatiikka. Tietojärjestelmiä, tietopankkeja (esim. molekyylirekisteri) ja muita palveluja tarjotaan Euroopan unionin politiikkojen tueksi. Koska monet kysymykset ovat uusia ja sääntely-ympäristö on monisäikeinen, myös koulutus on painopistealue. Työssä keskitytään seuraaviin painopistealueisiin:

- elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu

- muuntogeeniset organismit

- kemikaalit

- biolääketieteen sovellukset

Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu

Tällä painopistealueella keskitytään kehittämään ja validoimaan luotettavia menetelmiä ja vertailumateriaaleja vieraiden aineiden (luonnollisten, kuten mykotoksiinien, ja teollisesti valmistettujen, kuten PCB-yhdisteiden), jäämien (esimerkiksi torjunta-aineiden, kasvuhormonien ja eläinlääkkeiden), ainesosien ja lisäaineiden osoittamiseen elintarvikkeissa ja rehussa. YTK:n tärkein tehtävä on menetelmien ja materiaalien testauksen koordinointi ja hyväksyttyjen tulosten toimittaminen riskinarvioinnin ja -hallinnan tueksi (ennen muuta eläinlääkejäämiä tutkiville Euroopan yhteisön vertailulaboratorioille). Koska monet elintarvikkeiden välityksellä leviävät sairaudet saavat alkunsa mikrobiologisesta, myös virusten aiheuttamasta saastumisesta, toiminnassa korostetaan nopeassa tunnistamisessa ja seurannassa käytettävien uusien toimintatapojen arviointia. Genomiikkaa ja proteomiikkaa koskevassa tutkimuksessa keskitytään selvittämään monien elintarvikkeisiin liittyvien ongelmien syitä, joista yksi on allergeenisuus, ja tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden (TSE) luonnetta. YTK pyrkii tarttumaan joustavasti uusiin kansanterveyttä koskeviin kysymyksiin niiden noustessa esiin ja se lisää toimiaan mikrobiologian alalla.

Testien standardointi ja BSE:n sekä TSE:n uusien tarkkojen osoittamismenetelmien arviointi edellyttävät teurastamojen laajaan post mortem -testaukseen sovellettavaa laadunvalvontaa, joka toteutetaan yhteistyössä komission asianomaisten pääosastojen, TSE:tä käsittelevän väliaikaisen tiedekomitean ja johtavien TSE-laboratorioiden kanssa. YTK:n tehtävänä on erikseen määritellyn riskiaineksen tutkiminen. Erityisesti painotetaan turvallisuusnäkökohtia, jotka liittyvät siihen, että rehu on ravintoketjun tärkein lenkki.

Elintarvikkeiden laadun merkitys kasvaa elintarvikkeiden ja terveyden välisen suhteen vuoksi. Elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä koskevien sääntöjen noudattamisen valvonnan (petosten ja väärennösten osoittamisen) lisäksi on suuri tarve arvioida ravintolisien ja funktionaalisten elintarvikkeiden tehoa ja/tai sivuvaikutuksia. Luomuelintarvikkeiden kasvava suosio edellyttää, että niiden aitouden arviointiin on käytettävissä sopivia menetelmiä. YTK suuntaa elintarvikkeiden aitouteen liittyvän asiantuntemuksensa markkinoille ilmestyviin ravitsemukseen vaikuttaviin tuotteisiin (nutraceuticals) ja niiden tehoon.

Teknologian tulevaisuudennäkymien tutkimusta on tarkoitus harjoittaa elintarvikkeiden, kestävien viljelymenetelmien ja elintarvikkeiden valmistusprosessien kehittämisen yhteydessä sekä tutkittaessa elintarvikkeiden turvallisuutta koskevan politiikan vaikutuksia maatalous- ja elintarvikesektoreihin.

Muuntogeeniset organismit

YTK tarjoaa merkittävää tieteellistä ja teknistä tukea, joka liittyy elintarvikkeissa ja ympäristössä oleviin muuntogeenisiin organismeihin. Tuki toteutetaan muuntogeenisiä organismeja tutkivien laboratorioiden eurooppalaisen verkoston puitteissa, ja YTK koordinoi sitä Euroopan unionin jäsenvaltioiden pyynnöstä. YTK:n tehtäviin kuuluu muuntogeenisten organismien osoittamiseen, tunnistamiseen ja kvantifiointiin käytettävien menetelmien kehittäminen ja validointi, sertifioitujen vertailumateriaalien määrän lisääminen (uudet lajit, valmisruoat), biomolekyylitietokantojen kehittäminen ja koulutus. Lisäksi toteutetaan (esimerkiksi näytteenottoon ja jäljitettävyyteen liittyviä) tutkimustoimia, jotka painottuvat uudentyyppisiin elintarvikkeisiin ja rehuihin tai joilla pyritään ratkaisemaan, mitä tehdä sellaisten lajien suhteen, joiden käyttö on Euroopan unionissa kielletty. Näiden tutkimustoimien avulla on tarkoitus tukea sääntelyä ja saada aikaan yleiseurooppalaiset yhdenmukaistetut säännöt.

Ympäristössä olevien muuntogeenisten organismien tutkimus edellyttää sellaisen uuden osaamisen kehittämistä, jonka avulla voidaan käsitellä biologista monimuotoisuutta ja maataloutta koskevia sekä geneettisiä näkökohtia, joita liittyy uusien organismien päästämiseen ympäristöön.

Kemikaalit

Kemikaaleja koskeva yhteisön uusi politiikka vaikuttaa voimakkaasti tukeen, jota YTK:lta edellytetään(3) tässä puiteohjelmassa. YTK:n tehtävään kuuluu kemikaalien sääntelyä koskevan laajennetun järjestelmän hoitaminen, mikä lujittaa jo ennestään läheisiä yhteyksiä asianomaisten jäsenvaltioiden viranomaisten, yritysten ja kansainvälisten elinten, kuten OECD:n kanssa. Lisäksi Euroopan kemikaaliviraston kokemus ja asiantuntemus riskinarvioinnista tarjoaa vankan perustan merkittävälle tutkimustyölle tällä alalla.

Eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien validoinnilla on yhä suurempi merkitys uuteen kemikaalipolitiikkaan sisältyvän uuden testausohjelman tukena. Lisäksi tutkitaan rokotteiden turvallisuutta ja alaa, joka sisältää monia haasteita: mahdollisesti vaarallisten aineiden toistuvien pienten annosten pitkäaikaisvaikutukset.

Toimiin kuuluvat myös terveyttä ja lääkkeitä koskevien validoitujen tietojen vaihto telemaattisin keinoin Euroopan unionin ehdokasmaiden sääntelyelimien välillä ja näiden tietojen levittäminen kaikille käyttäjäryhmille, myös kuluttajille ja potilaille.

YTK osallistuu jo vaarallisiksi luokiteltujen aineiden riskinarviointiin kiinnittämällä huomiota haitallisten yhdisteiden irtoamiseen sellaisista materiaaleista, jotka joutuvat kosketuksiin ihmisten ja elintarvikkeiden kanssa (esimerkiksi lelujen sisältämät pehmittimet), ja kosmeettisten valmisteiden haitallisiin vaikutuksiin. YTK tekee myös tulevaisuutta luotaavia analyyseja yhteisön politiikkojen ja innovoinnin sekä Euroopan kemianteollisuuden kilpailukyvyn välisistä suhteista.

Biolääketieteen sovellukset

Ikääntyvä väestö muuttaa vääjäämättömästi Euroopan unionin terveydenhoitojärjestelmiin kohdistuvan kysynnän luonnetta. YTK:n suunnitelmissa on soveltaa materiaalien ja biotieteiden asiantuntemustaan istutteiden biologisen yhteensopivuuden ja pitkäaikaisen luotettavuuden tutkimiseen sekä optisten tekniikoiden käyttöön mahdollisimman vähäisesti invasiivisissa lääketieteen menetelmissä. Työ edellyttää verkottumista tutkimuslaboratorioiden, sairaaloiden, alan yritysten ja sääntelyviranomaisten kanssa. Lisäksi YTK aikoo työskennellä kliinisissä diagnostisissa mittauksissa käytettävän maailmanlaajuisesti hyväksytyn järjestelmän (in vitro -diagnostiikkaa ja lääkinnällisiä laitteita koskevat direktiivit) perustamisen hyväksi yhteistyössä Kansainvälisen kliinisen kemian yhdistyksen (Federation of Clinical Chemistry, IFCC) kanssa.

YTK:n ydin- ja isotooppilaitoksia ja osaamista radioaktiivisten ja stabiilien isotooppien tuottamisessa ja käytössä hyödynnetään myös lääketieteellisissä tarkoituksissa, joita ovat uudet syöpähoitotyypit (alfa-immunoterapia, boorineutronisieppausterapia (BNCT)) ja kliiniset vertailumateriaalit.

2.2 Ympäristö ja kestävä kehitys

Poliittisella tasolla kiinnitetään yhä enemmän huomiota veden, ilman ja maaperän laatuun ja käyttöön, energian kestävään käyttöön sekä maapallon ilmaston lämpenemisen uhkaan. Kyseisiä aloja koskevan yhteisön politiikan kehittäminen vaatii riittävää tietämystä syistä, prosesseista, vaikutuksista ja suuntauksista, mikä YTK:n on tarkoitus ottaa välittömästi huomioon toimintaohjelmansa määrittelyssä. YTK lujittaa asemaansa tieto- ja referenssijärjestelmäkeskuksena eurooppalaiselta ulottuvuudeltaan merkittävissä ympäristöasioissa. Tähän se pyrkii osallistumalla entistä enemmän referenssiverkkoihin jäsenvaltioiden kanssa ja kansainvälisellä tasolla varsinkin ehdokasmaiden kanssa. Poliittisen päätöksenteon tukipalveluja vahvistetaan kehittämällä läheisemmät kumppanuussuhteet asianmukaisten komission yksiköiden kanssa ja harjoittamalla eri politiikan alat ylittävää, tekniikan ja talouden tulevaisuutta luotaavaa tutkimusta. Lisäksi tavoitteena on tehostaa YTK:n ja Euroopan ympäristökeskuksen toimien yhteisvaikutusta kiinnittämällä huomiota erityisesti tutkimustulosten levittämiseen. YTK:n toimintaohjelma kattaa seuraavat alueet:

- haitallisen globaalimuutoksen arviointi ja torjuminen

- Euroopan ympäristön (ilman, vesivarojen ja maan resurssien) suojelu

- kestävää kehitystä tukeva työ (uudet ja uusiutuvat energialähteet, ympäristöarvioinnit)

- ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuisen seurantajärjestelmän (Global Monitoring for Environment and Security, GMES) tukeminen.

Haitallisen globaalimuutoksen arviointi ja torjuminen

YTK tukee ilmaston lämpenemisen torjumista koskevan Euroopan unionin strategian kehittämistä yhdistämällä teknisen, sosioekonomisen, mallintamis- ja tutkimusosaamisensa. Kioton pöytäkirjan täytäntöönpano edellyttää kasvihuonekaasuprosessien syiden ja niihin vaikuttavien tekijöiden ymmärtämistä. Eräs YTK:n painopistealue on kasvihuonekaasujen Euroopan unionin valvontajärjestelmän (neuvoston päätös 1999/296/EY)(4) suora tukeminen. Tässä yhteydessä YTK:n tärkein tehtävä on korjata tietämyksessä olevia puutteita erityisten tutkimusten avulla. Työssä keskitytään tiedon laatua parantavan ja epävarmuustekijöitä vähentävän referenssijärjestelmän perustamiseen. Tässä järjestelmässä on ratkaisevaa maapeitteessä ja maan- ja metsien käytössä tapahtuvien eri laajuisten muutosten seuranta (katso myös GMES-järjestelmää koskeva jakso). Lisäksi energiaa koskevat tulevaisuuden skenaariot ja hiilidioksidipäästöennusteet ovat avainasemassa tarkoituksenmukaisten toimien toteuttamiseksi. Niin ikään tutkitaan poliittisia vaihtoehtoja päästöjen vähentämiseksi kustannustehokkaasti. Työnsä optimoimiseksi YTK toteuttaa globaalimuutosta koskevat toimensa aiheeseen erityisesti omistetun hankeryhmän puitteissa. Tämän lisäksi voidaan tutkia kysymyksiä, jotka liittyvät ilmastopolitiikan toteuttamiseen, hiilidioksidin sitomiseen, ilmakehän laadun mittaamiseen sekä otsonin ja ultraviolettisäteilyn dynamiikkaan Euroopan yllä.

Euroopan ympäristön suojelu

- Ilman laadun säilyttäminen

Ilman pilaantuminen on eräs kansalaisten merkittävimmistä huolenaiheista Euroopassa, ja ilman pilaantumisen estämisestä onkin annettu runsaasti lainsäädäntöä (esimerkkinä tästä Puhdasta ilmaa Eurooppaan -ohjelma). YTK:n työn kulmakivinä ovat:

- ajoneuvojen ja kiinteiden lähteiden päästöjen arviointi (uudet päästödirektiivit, dieselpolttoaineita ja bensiiniä koskevat normit, uudet polttoaineet, hiukkas- ja dioksiinipäästöt, maailmanlaajuisten vertailutestiohjelmien ja teollisuuden päästöjen mittausmenetelmien yhdenmukaistaminen/standardointi)

- vertailutekijöiden tarjoaminen ilmanlaatua koskevien direktiivien täytäntöönpanoa ja kehittämistä varten (ilmansaasteiden kvantitatiivinen analyysi, seurantatekniikat, normien laatimista edeltävä työ, menetelmät, joilla arvioidaan ilman laatua parantavan politiikan vaikutuksia ihmisten altistumiseen ilmansaasteille, ja mallintamisvälineet tietojen analysointia ja päästöjen vähentämisskenaarioiden vertailua varten)

- sen arvioiminen, mitä vaikutuksia ilman pilaantumisella on kansanterveyteen erityisesti taajama-alueilla.

Lisäksi on tarkoitus laatia useita politiikan aloja eli liikenne-, energia-, terveys- ja yrityspolitiikkaa kattava kokonaisvaltainen analyysi sen määrittämiseksi, miten nämä politiikat vaikuttavat päästöihin ja ilman epäpuhtauksien määrään. Analyysi laaditaan laajassa asiantuntijaverkostossa, johon kuuluu myös auto- ja energiateollisuuden edustajia.

Veden laatu

Vesi on keskeinen luonnonvara tulevaisuudessa, ja erityisen tärkeää on ylläpitää luonnon vesivarantoja ja turvata hyvälaatuisen juomaveden saanti. Vesipolitiikan puitedirektiivi velvoittaa koordinoimaan ja yhdenmukaistamaan kaikkeen voimassa olevaan yhteisön lainsäädäntöön sisältyviä seuranta- ja raportointiprosesseja seuraavina kuutena vuotena. Jäsenvaltiot antavat ilmoituksen vesipolitiikan eri direktiivien (jotka koskevat esimerkiksi yhdyskuntajätevesiä, nitraatteja ja pintavesiä) täytäntöönpanosta, ja YTK:n on määrä tehdä tutkimusta, jonka tuloksena on jäsenvaltioiden ilmoitukset sisältävän yhteisen tietokannan yhdenmukaistaminen. Lisäksi YTK keskittyy seuraaviin toimiin: veden laadun ekologisten parametrien määrittäminen (myös olemassa olevien yleisluonteisten eurooppalaisten metrologiainfrastruktuurien tukemisen yhteydessä); merkittävien epäpuhtauslähteiden tunnistaminen; sisä- ja rannikkovesien laadun indikaattoreiden määrittäminen; erityisesti jätevesiin liittyvien mikrobiologisten vaaratekijöiden tunnistaminen; uuden sääntelyjärjestelmän sosioekonomiset vaikutukset. Tässä yhteydessä YTK:n toimien olisi edistettävä osaltaan tutkimusta, jonka tavoitteena on yhdistää veden laadun, jätevesien käsittelyn sekä maaperän laadun parannukset ja niiden vaikutus terveyteen. Terveyteen kohdistuvia vaikutuksia käsitellään tässä ohjelmassa kohdassa 2.1 olevan otsikon "Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu" yhteydessä. Rannikkoalueiden yhdennettyä käyttöä ja hoitoa koskevan tutkimuksen avulla on tarkoitus tuottaa vertailumenetelmiä yhteisön tasolla.

Maaperän luonnonvarat

Useimmat ihmisen toimet kohdistuvat maaperään ja maisemaan, joiden ominaisuudet määrittyvät niiden hoitokäytäntöjen perusteella. Tällaisia kysymyksiä käsitellään maatalouspolitiikan ympäristöä koskevilla osa-alueilla ja useissa yhteisön säädöksissä (esimerkiksi ns. vesidirektiivissä, Euroopan aluekehityssuunnitelmassa, Euroopan unionin kaupunkeja koskevassa toimintaohjelmassa sekä ilmastonmuutosta koskevassa sääntelyssä). YTK tarjoaa tukea kokonaisvaltaista aluesuunnitteluanalyysia palvelevan yhteisen järjestelmän kehittämiseen poliittisen päätöksenteon ja arvioinnin pohjaksi. Valuma-alueita tutkitaan eri prosessien ja vaikutusten arvioimiseksi. Euroopan maaperäviraston hoitamaa laajaa tietokantaa on tarkoitus laajentaa verkottumisen avulla, ja myös käynnissä olevaa yhteistyötä Euroopan yhteisöjen tilastotoimiston Eurostatin kanssa lujitetaan. Huomiota kiinnitetään sellaisten välineiden kehittämiseen ja sellaisten tietojen tuottamiseen, jotka koskevat luonnonympäristöjä metsätalouden, maankäytön ja biologisen monimuotoisuuden suojelun yhteydessä. Yhteisen maatalouspolitiikan ympäristöä koskevia osa-alueita tuetaan laatimalla maisema-analyysejä ja käyttämällä tarkoituksenmukaisia indikaattoreita. Lisäksi tuotetaan tietoa kaupunkien ja eri alueiden ympäristöjen tilasta ja muutoksista. Tässä työssä käytetään kehittyneitä kaukokartoitustekniikoita, maantieteellisiä tietojärjestelmiä ja aluesuunnitteluprosessien mallintamista.

Kestävää kehitystä tukeva työ

Kestävää kehitystä tukeva työ läpäisee YTK:n koko toimintaohjelman, ja siinä kiinnitetään huomiota taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristönäkökohtien yhdistämiseen. Tätä yhdistämistä tukevassa työssä otetaan erityisesti huomioon kestävä kehitys ja eri toimijoiden roolit.

YTK laatii erityisesti aktiivisen ohjelman, jonka tavoitteena on tietojen levittäminen (mukaan lukien mahdollisuus tukea alan tutkijoita ja toimijoita) kestävän kehityksen toteuttamisen tehokkaista käytännöistä. Huomiota kiinnitetään sellaisten menetelmien ja välineiden kehittämiseen, joilla yhdistetään kehitys ja luonnon monimuotoisuus ja/tai maisemansuojelu.

YTK käyttää tukena kokemuksiaan edistääkseen tietyissä jäsenvaltioissa viime vuosina perustettujen ekoalueiden muodostamista yhdeksi eurooppalaiseksi verkostoksi.

- Energia ja energiansäästö

Kioton pöytäkirja on tuonut energiakeskusteluun ratkaisevan tärkeän ulottuvuuden, koska energian käyttö ja liikenne vaikuttavat talouselämän kulmakivinä huomattavasti kasvihuonekaasupäästöjen määrään. Hiljattain julkaistussa vihreässä kirjassa ja uusiutuvia energialähteitä koskevassa tiedonannossa on korostettu uusien ja uusiutuvien energialähteiden sekä energiatehokkuuden ja -teknologian merkitystä energian saannin varmuuden kannalta.

YTK:n asiantuntemusta uusiutuvien energialähteiden, energiapolitiikan ja -teknologian alalla hyödynnetään käsiteltäessä kysymyksiä, joita nousee esiin yhteisön vapautetuilla energiamarkkinoilla. Näin ollen YTK keskittyy seuraaviin toimiin:

- kehitetään akkreditoitujen laboratorioiden ja sertifiointijärjestelmien avulla referenssijärjestelmiä uusiutuvista energialähteistä saatavan energian tuotantoon (painopistealueena aurinkosähkö), energian varastointiin ja sen käyttöön rakennuksissa

- arvioidaan, validoidaan ja mallinnetaan uusia ja perinteisiä energiatekniikoita ja energiaa säästäviä vaihtoehtoja kiinnittäen erityistä huomiota turvallisuuteen, tehokkuuteen, energiansäästöön, jätteitä ja biomassaa hyödyntäviin energiatekniikoihin sekä jätteenpolton tehokkuuteen

- laaditaan kasvihuonekaasupäästöihin liittyviä energiaskenaarioita ja ennusteita ja tehdään arvio uusia ja uusiutuvia energialähteitä hyödyntävien tekniikoiden markkinoista kilpaillussa energiataloudessa.

Ympäristöarviointi

Ympäristön laadun kokonaisvaltaisen arvioinnin tarve tunnustetaan yhä laajemmin. YTK tukee kestävää kehitystä koskevaa Euroopan unionin strategiaa kehittämällä kokonaisvaltaisen ympäristöpolitiikan arviointiin sopivia välineitä ja toteuttamalla toimia, joiden tuloksena ympäristöasiat sisällytetään Euroopan unionin politiikkoihin. Euroopan ympäristön pilaantumisen ehkäisy- ja valvontatoimisto (EIPPCB) jatkaa direktiiveihin kytkeytyvää työtään ja arvioi parhaita käytettävissä olevia tekniikoita ympäristön pilaantumisen vähentämiseksi valikoiduilla teollisuudenaloilla. Ilman pilaantumisen ja globaalimuutosten välisten yhteyksien ymmärtämiseksi tarvitaan monimutkaisia päästöskenaarioita. Jätehuolto on tärkeä alue, jossa jätteen elinkaaren kokonaisvaltainen analyysi sen syntymisestä käsittelyyn ja loppusijoittamiseen on välttämätöntä. Vastuullisuus ympäristöasioissa ja ihmisten terveys on toinen alue, jota koskeviin kokonaisvaltaisiin tutkimuksiin YTK osallistuu. Lisäksi YTK kehittää uusia välineitä ja lähestymistapoja ekotoksisuuden arviointiin, jotta voidaan käsitellä sellaisia kysymyksiä kuin ilman pilaantuminen ja vesiympäristössä olevat saasteet (hormonaaliset haitta-aineet, biosidit ja lääkkeet). Niin ikään YTK tarjoaa metodologista tukea ympäristöasioiden sisällyttämiseksi kehitysapuun.

YTK pyrkii osaltaan vaikuttamaan siihen, että yhteisön lainsäädännön vaatimukset täyttyvät siltä osin kuin on kyse ympäristönseurannan tietojen (radioaktiivisuus mukaan luettuna) ja tietojen (mallien keskinäisen vertailun avulla) vaihtamisesta tavanomaisissa olosuhteissa ja hätätilanteissa.

YTK keskittyy vastedeskin yhteisön eri politiikkojen välisiin yhteyksiin ja vaikutuksiin, mikä on sen erityinen panos kestävää kehitystä palvelevien käytäntöjen toteuttamisessa yhteisön tasolla.

Ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuisen seurantajärjestelmän (GMES) tukeminen

Riippumattoman tiedon saanti maapallon ympäristöön ja kansalaisten turvallisuuteen vaikuttavissa keskeisissä kysymyksissä on yhä suuremmassa määrin tunnustettu tarve. GMES on eurooppalainen aloite sellaisten palvelujen toteuttamiseksi, joiden avulla kerätään, analysoidaan ja levitetään monia erilaisia tietoja ympäristön laadussa, luonnonvarojen saatavuudessa ja hoidossa tapahtuneista muutoksista sekä luonnonuhkista ja -luonnonkatastrofeista. GMES:ää toteutetaan parhaillaan kahden tavoitteen pohjalta; nämä tavoitteet ovat maailman ympäristön säilyttäminen ja kansalaisten turvallisuutta uhkaavien tekijöiden vähentäminen ja ennakointi. GMES:ssä käytetään ensisijaisesti maapallon tarkkailutekniikoita, jotta voidaan valvoa riittävän pitkällä aikavälillä keskeisiä maisemaa koskevia parametrejä (muun muassa maapeite, maankäyttö, luonnonvarojen vahingoittuminen tai ehtyminen) erilaisilla maantieteellisillä tasoilla. Lisäksi tarvitaan tekniikoita luonnonuhkien arvioinnin ja luonnonkatastrofien hallinnan tueksi. YTK keskittyy kehittämään EU:n politiikan kannalta merkittäviä sovelluksia, joista saadaan aineksia GMES:ään kolmella työsaralla: kansainvälisten ympäristöalan sopimusten tukeminen, luonnonuhkien ja -katastrofien sekä ympäristöön kohdistuvien paineiden arviointi.

2.3 Tieteen ja teknologian kehityksen ennakointi

EU:n politiikkojen määrittely riippuu yhä suuremmassa määrin tieteen ja teknologian kehityksen sekä sosiaalisen ja taloudellisen ympäristön oikea-aikaisesta ennakoimisesta ja ymmärtämisestä. YTK:lla on asiantuntemusta teknologian ja yhteiskunnan välisten suhteiden analysoinnissa ja kokemusta eri tieteenalojen rajat ylittävän monitieteisen tulevaisuutta ennakoivan tutkimuksen koordinoinnista kansainvälisellä tasolla, mikä myötävaikuttaa eurooppalaisen tutkimusalueen tavoitteiden toteuttamiseen. YTK:n toimet tällä tutkimuksen alalla perustuvat koko puiteohjelman 2002-2006 ajan tiiviiseen yhteistyöhön tutkimuksen pääosaston ja muiden asiakaspääosastojen kanssa. Toimet koskevat seuraavia aihealueita:

- teknologis-taloudellisen kehityksen ennakointi

- tulevaisuuden ennakoinnin kansainväliset yhteistyöfoorumit

Teknologis-taloudellisen kehityksen ennakointi

YTK tekee keskipitkän ja pitkän aikavälin tulevaisuudentutkimusta keskeisistä teknologisista ratkaisuista, niiden vaikutuksista Euroopan unioniin ja kasvuun, kestävään kehitykseen, työllisyyteen, sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen ja kilpailukykyyn. Tämä tutkimustyö antaa YTK:n omien osaamisalueiden työtä varten arvokasta taustamateriaalia ja -tietoa, johon kuuluvat tulevaisuuden kehityksen analysointi teknologisten pullonkaulojen ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi, mukaan luettuina kvantitatiiviset arviot, ja lupaavien teknologioiden ja niiden käyttöönoton edellytysten yksilöinti.

Tulevaisuuden ennakoinnin kansainväliset yhteistyöfoorumit

YTK lujittaa suhteitaan kansainvälisten asiantuntijaryhmien ja huipputason neuvonantajien kanssa jatkamalla onnistuneiden kokemusten viitoittamalla tiellä (esimerkiksi Euroopan tieteen ja tekniikan seurantakeskuksen muodostama verkko ja korkean tason taloustieteilijöiden ryhmä) ja työskentelemällä tulevaisuuden ennakoinnin kansainvälisen yhteistyöverkon perustamisen hyväksi. Se, että on olemassa mekanismi tärkeimpiä esiin nousevia haasteita koskevien analyysien jakamiseksi, on erityisen hyödyllistä edistettäessä Euroopan asemaa tiedettä ja hallintoa koskevassa kansainvälisessä keskustelussa. Alueellisten toimien yhteydessä on tarkoitus perustaa poliittisen tulevaisuudentutkimuksen yhteinen referenssijärjestelmä, jossa kiinnitetään erityistä huomiota ehdokasmaihin.

2.4 Vertailumateriaalit ja mittaukset

Tuotteita koskevien standardien ja mittausten tunnustaminen on tärkeä osatekijä kuluttajansuojaan, vapaakauppaan, Euroopan teollisuuden kilpailukykyyn ja ulkosuhteisiin liittyvien yhteisön politiikkojen toteuttamisen kannalta. YTK jatkaa tukeaan Euroopan nykyiselle metrologiainfrastruktuurille tai sen kehittämiselle, jotta voitaisiin tuottaa todistettua laatua olevia tuloksia, kehittää vertailumittauksia tiettyihin tarkoituksiin, valmistaa sertifioituja vertailumateriaaleja (CRM) niiden maailmanlaajuisen hyväksymisen edistämiseksi ja organisoida kansainvälisiä mittausten arviointiohjelmia. Lisäksi YTK:n tarkoitus on perustaa eri valtioiden välisiä tietokantoja EU:n politiikkojen tueksi. Kaikessa YTK:n työohjelmaan kuuluvassa toiminnassa tarvitaan hyväksyttyjä vertailumenetelmiä ja -materiaaleja niin ympäristön, elintarvikkeiden turvallisuuden, kansanterveyden alalla kuin ydinteollisuudessa. Edellä kuvatun työn lisäksi YTK:n suunnitelmissa on tukea sertifioitujen vertailumateriaalien eurooppalaisen järjestelmän perustamista. Tämä työ antaa YTK:lle sellaisen aseman, että se voi tarjota komission yksiköille Euroopan unionin lainsäädäntöön ja toimintatapoihin soveltuvia luotettavia neuvoja. YTK:n toimet koskevat seuraavia kahta aluetta:

- BCR-materiaalit(5) ja teollisuuden sertifioidut vertailumateriaalit

- kemian ja fysiikan metrologia

BCR-materiaalit ja sertifioidut teolliset vertailumateriaalit

Toiminta koskee vertailumateriaalien valmistamiseen ja sertifiointiin liittyvien konseptien ja tekniikoiden kehittämistä niiden maailmanlaajuisen hyväksymisen edistämiseksi Euroopan unionin ja Yhdysvaltain välisen vastavuoroista tunnustamista koskevan sopimuksen puitteissa siten, että YTK toimii kauppapolitiikan pääosaston neuvonantajana. YTK keskittyy valmistamaan BCR-materiaaleja ja uusia CRM:iä, joita käytetään teollisuusprosessien ja -tuotteiden valvonnassa. YTK tukee tutkimuksen pääosastoa laajentamalla mahdollisuuksien mukaan BCR-materiaalien varastointiin ja jakeluun liittyvää vastuualuettaan siten, että siihen kuuluvat myös epäsuorien toimien tuloksena syntyvien uusien CRM:ien tuotannon ja sertifioinnin hallinnointi. Ydinmateriaalien vertailumateriaalivalikoimaa laajennetaan siten, että siihen kuuluvat ydinmateriaalivalvonnassa ja ydinmateriaalikirjanpidossa käytettyjen vertailumateriaalien lisäksi ympäristöalan ydinmateriaalien vertailumateriaalit.

Kemian ja fysiikan metrologia

Neutronien ja aineen vuorovaikutuksen tutkimuksesta saatava tieto on monille sovellusaloille erittäin tärkeää. Pyrkimyksenä on ylläpitää tutkimusinfrastruktuuria fysiikan perusmetrologian tutkimiseksi järjestelmällisesti laajalla energia-alueella korostaen sen merkitystä koulutukselle. Radionuklidimetrologian alalla toteutettavat toimet tukevat elintarvikkeisiin, kemikaaleihin ja ympäristöön liittyvä turvallisuutta. YTK toimii vastaisuudessakin komission edustajana kansainvälisissä elimissä, joiden tehtäviin kuuluu maailmanlaajuisten kemian mittausjärjestelmien kehittäminen. YTK:n strategisiin tehtäviin kuuluu primaarien mittaustekniikoiden kehittäminen, isotooppien vertailumateriaalien valmistus ja sertifiointi sekä mittausten kansainvälisten arviointiohjelmien organisointi. Tutkimusaiheet riippuvat Euroopan unionin politiikan vaatimuksista, ja arvioinnit perustuvat suurelta osin useiden laboratorioiden työhön - erityisesti sellaisten laboratorioiden, jotka ovat omalla alallaan tai alueellaan vertailulaboratorion asemassa. Euroopan unionin ehdokasmaita ja Välimeren alueen maita tuetaan perustamalla verkostoja (PECOMet- ja MetMED-verkot), jotta kyseiset maat voivat rakentaa systemaattisen kemian alan mittausjärjestelmän.

2.5 Yleinen turvallisuus ja petosten torjunta

Yleistä turvallisuutta koskevat kysymykset - joukkotuhoaseiden leviäminen, talouden globaalistuminen, yksityisyyteen kohdistuvat loukkaukset ja Internetin tietoturva, teknologiset tai luonnonkatastrofit - edellyttävät koordinoitua kansainvälistä lähestymistapaa. Euroopan unioni tarjoaa tähän puitteet useiden eri mekanismien avulla, ja lisäksi se on julistanut noudattavansa "nollasieto"-periaatetta, jonka mukaan minkäänlaisia petoksia ei hyväksytä. Nämä poliittiset aloitteet ja sitoumukset vaativat tieteen ja teknologian tukea, ja YTK muokkaa parhaillaan työohjelmaansa vastatakseen välittömästi joihinkin tällaisiin erityisiin vaatimuksiin. YTK:lle on vuosien mittaan kehittynyt laajapohjainen ja laajalti tunnustettu asiantuntemus yleensä turvallisuuden ja petosten torjunnan alalla sekä suurien tietoinfrastruktuurien ja monimutkaisten järjestelmien käsittelyssä. Puiteohjelmassa 2002-2006 tätä asiantuntemusta tarjotaan Euroopan unionin toimielimille niiden painotusten ja tarpeiden mukaan. Tarjottavan tuen syventämiseksi ja laajentamiseksi korostetaan yhä enemmän muiden tutkimuslaitosten ja sidosryhmien kanssa rakennettavien verkostojen hyödyntämistä. YTK:n tarkoituksena on keskittyä seuraaviin kysymyksiin:

- kansainvälinen humanitaarinen turvallisuus

- luonnon- ja teknologiset katastrofit ja uhkat sekä niistä aiheutuvat hätätilanteet

- tietoverkkojen tietoturva

- EU:n sääntelyn noudattamisen seuranta ja petosten torjunta

Kansainvälinen humanitaarinen turvallisuus

YTK keskittyy Euroopan unionin humanitaarisista syistä harjoittaman miinanraivauksen teknisiin näkökohtiin. Ensinnäkin se voi näin parantaa tietämystä miinakenttien tutkimuksen ja miinojen haravoinnin nykytekniikoista testausten ja esikuva-analyysien avulla. Lisäksi YTK voi arvioida uusia tekniikoita ja lisätä Euroopan unionin miinanraivaustoiminnan näkyvyyttä, avoimuutta ja tehokkuutta.

YTK myötävaikuttaa GMES-aloitteen kautta sellaisten valmiuksien kehittämiseen Euroopassa, joiden avulla on mahdollista saada oikeaan aikaan eurooppalaisten turvallisuuspolitiikkojen, myös humanitaarisen avun, käyttöön satelliittien välittämiä yhdistettyjä tietoja sekä ympäristöä ja sosioekonomisia näkökohtia koskevia tietoja.

Luonnon- ja teknologiset katastrofit ja uhkat sekä niistä aiheutuvat hätätilanteet

YTK tukee edelleen työtä sellaisen eurooppalaisen järjestelemän kehittämiseksi, jonka avulla voidaan ennustaa, arvioida, pitää hallinnassa ja vähentää yhteisössä esiintyviä uhkia. Puiteohjelmassa 2002-2006 YTK kehittää edelleen järjestelmällistä lähestymistapaa luonnon- ja teknologisten katastrofien pitämiseksi hallinnassa. YTK keskittyy teknologisten uhkien (esimerkiksi ilma-alusten varatilanteiden ja teollisuuskatastrofien) osalta huolehtimaan yhdenmukaistettujen eurooppalaisten seurantajärjestelmien (ECCAIRS(6), MAHB(7) ja EPERC(8) toiminnasta ja parantamaan niitä. Järjestelmien toiminta on tarkoitus laajentaa ehdokasmaihin. YTK pyrkii tarjoamaan samanlaisia palveluja Euroopassa myös luonnonkatastrofien osalta. Lisäksi jatketaan työtä yhteisten toimintatapojen kehittämiseksi tulvien ja metsäpalojen varalta Euroopassa, ja painopisteenä on kehittyneiden mallintamistietojen sekä perinteisen ja satelliittivälitteisen tiedon yhdistäminen. GMES-aloitteeseen luodaan yhteyksiä, ja eri verkostoja, kuten maanjäristystekniikan laboratorioiden verkkoa, laajennetaan kansainväliselle tasolle. Lisäksi YTK aikoo perustaa eurooppalaisten yhteistyökumppaneiden kanssa eri infrastruktuureista koostuvan kokeiluverkoston rakenneturvallisuutta koskevan yhteisen aloitteen kehittämiseksi.

YTK käyttää sisäisiä tieteellisiä mahdollisuuksiaan ja suhteitaan tieteellisiin verkostoihin vaikuttaakseen osaltaan tukimekanismin perustamiseen riskienhallintaan liittyvää päätöksentekoa varten.

Tietoverkkojen tietoturva

YTK perustaa tämän alan työnsä niiden kokemusten varaan, jotka se on saanut tukiessaan Euroopan unionin käyttövarmuusaloitetta, tuomioistuinten ulkopuolisia riidanratkaisujärjestelmiä ja sähköisten maksujärjestelmien seurantakeskusta. Työskennellessään tiiviisti asianomaisten komission yksiköiden ja jäsenvaltioiden organisaatioiden kanssa YTK tukee tarkoituksenmukaisten Euroopan unionin toimenpiteiden kehittämistä tietoverkkorikollisuuden aiheuttamien uhkien sekä yksityisyyttä ja Internetin tietoturvaa koskevien kysymysten varalta. Työssä keskitytään seuraavaan: menetelmät, joiden avulla uhat tunnistetaan paremmin; perusteet, joilla teknisiä vastatoimia arvioidaan ja testataan YTK:n tutkimuslaitoksissa; sopivien yhdenmukaisten toimien ja osoittimien kehittäminen sekä tilastojen laatiminen yhteistyössä muiden asianomaisten, muun muassa Europolin kanssa. Lisäksi YTK pitää yllä tietoverkkorikollisuutta koskevaa verkkosivustoa ja raportoi siitä Euroopan unionin keskustelufoorumille, joka on perustettu komission tiedonannon "Turvallisempaan tietoyhteiskuntaan tietojärjestelmien turvallisuutta parantamalla ja tietokonerikollisuutta ehkäisemällä" yhteydessä.

Euroopan unionin sääntelyn noudattamisen seuranta ja petosten torjunta

YTK tukee komission petosten torjuntatoimien tehostamiseen tähtäävää työtä tarjoamalla kehittyneitä teknologioita Euroopan unionin tasolla toimivien elimien käyttöön ja avustamalla jäsenvaltioita uusimman teknologian käytössä. YTK työskentelee tiiviisti asianomaisten komission yksiköiden kanssa ja antaa edelleen asianmukaista tukea yhteiselle maatalouspolitiikalle, yhteiselle kalastuspolitiikalle ja Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF). YTK tutkii uusien teknologioiden sovellusmahdollisuuksia (joita ovat DNA-analyysi tuotantoeläinten tunnistuksessa, satelliittikuvien käyttö viljelypinta-alan valvonnassa tai kalastusalusten tunnistuksessa, isotooppianalyysien ristiinkorrelointi juomien ja elintarvikkeiden sisällön ja alkuperän määrittämisessä, tietojen kerääminen julkisista tietolähteistä ja kieliteknologia erikielisten asiakirjojen analysoinnissa) ja lisäksi se tarjoaa edelleen asiakkailleen kattavaa osaamista, johon sisältyy koko tiedonkeruusykli tallennuksesta, koostamisesta ja louhinnasta aina visualisointiin ja arviointiin saakka.

Lisäksi YTK hyödyntää työssään metodologista kokemustaan oikea-aikaisten, luotettavien ja yhteiskunnallisista eroista riippumattomien tietojen tarjoamisessa poliittisen päätöksentekoprosessin käyttöön. Tämä toteutetaan virallista tilastointia varten siten, että koordinoidaan yhteistyössä Eurostatin kanssa aihepiirikohtaisia tutkimusverkkoja painottaen lyhyen aikavälin indikaattoreita ja suhdanne- ja rahoitusanalyyseja sekä kehitetään laadunvarmistusmetodologiaa, joka palvelee tieteellisen tiedon ohjaamista hallinnon käyttöön.

Huomiota kiinnitetään entistä enemmän varhaisvaroitusjärjestelmiin ja suuntausten tunnistamiseen, tietojen levittämiseen, tietoisuuden lisäämiseen ja tietämyksen jakamiseen jäsenvaltioissa olevien yhteistyölaboratorioiden kanssa. Petosten torjunnan ongelmaan ei puututa yksittäistapauksissa, vaan järjestelmätasolla siten, että kehitetään menettelyjä ja sääntöjä, joissa byrokratiaa on vähennetty ja jotka ovat luonnostaan sellaisia, että väärinkäytökset eivät onnistu helposti.

(1) Palvelujen käyttäjien vuotuiset seminaarit, käyttäjäpääosastoja edustava työryhmä, kahdenväliset sopimukset; yhteydenpito tapahtuu yhteistyössä käyttäjien korkean tason työryhmän kanssa.

(2) "YTK:n tehtävä ja sen toteuttaminen eurooppalaisella tutkimusalueella." Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille.

(3) Tuki sisältää YTK:hon kuuluvan Euroopan kemikaaliviraston työn.

(4) EYVL L 117, 5.5.1999, s. 35.

(5) Yhteisön vertailumateriaalitoimiston (Bureau Communautaire de Référence) sertifioimat vertailumateriaalit.

(6) European Coordination Centre for Aircraft mandatory accident Reporting Systems (Ilma-alusten vaaratilanteiden ilmoitusjärjestelmien eurooppalainen koordinointikeskus).

(7) Major Accidents Hazard Bureau (Suuronnettomuuksien riskejä tutkiva toimisto).

(8) European Pressure Equipment Research Council (Painelaitteiden eurooppalainen tutkimusneuvosto).

LIITE II

ERITYISOHJELMAN RAHOITUKSEEN TARPEELLISEKSI KATSOTUN MÄÄRÄN OHJEELLINEN JAKAUTUMINEN

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE III

OHJELMAN TOTEUTUSTA KOSKEVAT ERITYISET SÄÄNNÖT

1. Komissio toteuttaa tässä tarkoitetut suorat toimet YTK:n hallintoneuvostoa kuultuaan liitteessä I esitettyjen tieteellisten tavoitteiden ja ohjelman sisällön perusteella. Toimet toteutetaan YTK:n asianomaisissa laitoksissa.

2. Toimia toteuttaessaan YTK osallistuu tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan Euroopan unionin päätöksenteon tueksi perustettujen, jäsenvaltioiden julkisten ja yksityisten laboratorioiden tai eurooppalaisten tutkimusyhteenliittymien verkostojen toimintaan tai tällaisten verkostojen perustamiseen. Erityistä huomioita kiinnitetään yhteistyöhön teollisuuden ja erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kanssa. Kolmansien maiden tutkimuslaitokset voivat myös osallistua hankkeisiin puiteohjelman 6 artiklan säännösten tai yhteisön ja kyseisten maiden välisten tiede- ja teknologiayhteistyötä koskevien mahdollisten sopimusten mukaisesti. Erityistä huomiota kiinnitetään yhteistyöhön ehdokasmaiden, Keski- ja Itä-Euroopan maiden ja entisen Neuvostoliiton maiden tutkimuslaboratorioiden ja -laitosten kanssa.

YTK soveltaa asianmukaisia menetelmiä, joiden avulla saadaan tietoa sen asiakkaiden ja palvelujen käyttäjien vaatimuksista ja mahdollistetaan näiden osallistuminen toimiin.

YTK huolehtii itse hankkeiden toteutuksessa saadun tiedon levittämisestä (ottaen huomioon tietojen luottamuksellisuuteen liittyvät mahdolliset rajoitukset).

3. Liitännäistoimenpiteitä ovat seuraavat:

- YTK:n henkilökunnan tutustumiskäynnit kansallisiin laboratorioihin sekä teollisuuden ja yliopistojen laboratorioihin

- nuorten, erityisesti ehdokasmaista tulevien tutkijoiden liikkuvuuden edistäminen ja erityisesti naisten osallistumisen kannustaminen

- EU:n politiikkojen laaditaan ja/tai toteuttamiseen liittyvä erityiskoulutus, jossa pääpaino on monitieteisyydessä

- vierailevien tutkijoiden ja erityisesti ehdokasmaiden kansallisten asiantuntijoiden tutustumiskäynnit YTK:n laitoksiin ja erityisesti naisten osallistumisen kannustaminen

- järjestelmällinen tietojen vaihto muun muassa tieteellisten kokousten, seminaarien, keskustelutilaisuuksien ja tieteellisten julkaisujen kautta

- hankkeiden ja ohjelmien saavutusten riippumaton tieteellinen ja strateginen arviointi.