32002D0823

Komission päätös,

tehty 3 päivänä huhtikuuta 2002,

Saksan valtiontuesta ILKA MAFA Kältemaschinenbau GmbH:lle

(tiedoksiannettu numerolla K(2002) 1190)

(Ainoastaan saksankielinen teksti on todistusvoimainen)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2002/823/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 88 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

on kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa edellä mainittujen määräysten mukaisesti(1),

sekä katsoo seuraavaa:

I MENETTELY

(1) Saksa ilmoitti komissiolle 27 päivänä maaliskuuta 1998 päivätyllä kirjeellä Carrier-nimiselle yritykselle myönnetystä rakenneuudistustuesta, jonka avulla oli tarkoitus yksityistää ja myydä ILKA MAFA Kältemaschinenbau GmbH (jäljempänä "ILKA MAFA"). Carrier sanoutui kuitenkin irti yksityistämissopimuksesta 31 päivänä joulukuuta 1998.

(2) Saksa ilmoitti 30 päivänä joulukuuta 1999 toistamiseen ILKA MAFA:n yksityistämiseen myönnetystä rakenneuudistustuesta; ostaja oli GEA AG. Saksa esitti komissiolle lisätietoja 3 päivänä huhtikuuta 2000 päivätyllä kirjeellä.

(3) Komissio ilmoitti Saksalle 1 päivänä elokuuta 2000 päivätyllä kirjeellä päätöksestään aloittaa ILKA MAFA:lle myönnettyä tukea koskeva, EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely.

(4) Menettelyn aloittamista koskeva komission päätös julkaistiin Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä(2). Komissio kehotti samalla asianomaisia esittämään huomautuksensa.

(5) Komissio ei saanut huomautuksia asianomaisilta.

(6) ILKA MAFA on entisen ILKA MAFA Kältetechnik GmbH:n (jäljempänä "Ilka-alt") seuraaja(3). Ilka-alt kuuluu kahdeksan entisen itäsaksalaisen yrityksen muodostamaan yhtymään. Yritykset yksityistettiin ensimmäisen kerran vuonna 1994 EFBE Verwaltungs GmbH & Co. Management KG:nä, jonka nykyinen nimi on Lintra Beteiligungsholding GmbH. Koska alkuperäinen yksityistämissuunnitelma kariutui joulukuussa 1996, Bundesanstalt für vereinigungsbedingte Sonderaufgaben -virasto (jäljempänä "BvS") päätti tammikuussa 1997 jatkaa mahdollisesti elinkelpoisten Lintran tytäryhtiöiden rakenneuudistusta valmistellakseen nämä yritykset jälleenmyyntiä varten. Koska Ilka-alt oli saanut tukea, joka oli tutkittava samanaikaisesti muiden ilmoitettujen rakenneuudistustukien kanssa, asia kirjattiin ilmoittamattomaksi tueksi. Lintra Beteiligungsholding GmbH:n kautta Ilka-altille maksettua tukea käsiteltiin EFBE Verwaltungs GmbH & Co. Management KG:lle / Lintra Beteiligungsholding GmbH:lle myönnettyä tukea koskevassa komission päätöksessä 2001/673/EY(4).

II TUEN YKSITYISKOHTAINEN KUVAUS

(7) Ilka-alt perusti ILKA MAFA:n vuoden 1997 lopussa valmistellakseen toista yksityistämistä sen jälkeen, kun Lintra Beteiligungsholding GmbH:n yksityistämissuunnitelman kariutuminen oli käynyt ilmeiseksi. Ilka-altin nimeksi tuli 11 päivänä joulukuuta 1997 Dipa-Industrie- und Vermögensverwaltungsgesellschaft (jäljempänä "Dipa"). Dipaa koskeva maksukyvyttömyysmenettely aloitettiin 1 päivänä tammikuuta 2000.

(8) Vuonna 1997 tehtiin yksityistämissopimus Carrier-nimisen yrityksen kanssa, joka kuitenkin vetäytyi ILKA MAFA:sta 31 päivänä joulukuuta 1998. Etsiessään uutta sijoittajaa BvS otti yhteyttä kymmeneen kylmälaite- ja kylmäkonealalla toimivaan koti- ja ulkomaiseen yritykseen. Ainoa ILKA MAFA:n ostamisesta kiinnostunut yritys oli GEA AG.

(9) BvS:n, Dipan ja GEA AG:n välinen ILKA MAFA:n haltuunottoa koskeva yksityistämissopimus tehtiin 27 päivänä syyskuuta 1999. Dipalle maksettu kauppahinta oli 500000 Saksan markkaa.

(10) ILKA MAFA toimii Döllnitz bei Hallessa, joka sijaitsee Sachsen-Anhaltin osavaltiossa. Yritys valmistaa, myy, kokoaa, asentaa ja huoltaa ympäristöä saastuttamattomia kylmäkoneita (jäähdyttimiä), joiden kylmäaineena käytetään ammoniakkia. Jäähdyttimiä käytetään elintarvike- ja kemianteollisuudessa, teollisuustuotannossa, ilmastointilaitteissa ja urheiluhalleissa.

(11) Toisessa rakenneuudistushankkeessa sijoittajana toimii GEA AG, saksalaisen GEA-yhtymän holdingyhtiö, johon kuuluu noin 150 toimintaa harjoittavaa yhtiötä eri puolilla maailmaa. Yhtymän palveluksessa on yhteensä 14000 työntekijää ja sen liikevaihto vuonna 1999-2000 oli 2,3 miljardia euroa.

(12) Rakenneuudistussuunnitelman mukaan kustannuksia alennetaan suuren yhtymän tarjoamien synergiaetujen avulla esimerkiksi materiaalien yhteishankinnan muodossa. Tuotteiden jakelu on tarkoitus hoitaa yhtymän maailmanlaajuisen jakeluverkon kautta. Kustannusten säästämiseksi hallintotehtävät siirretään berliiniläisen sisaryhtiön Grasso RT:n hoidettaviksi.

(13) Yritys keskittyy tulevaisuudessa jäähdyttimien tuotantoon ja kokoamiseen, joka on sen tärkein osaamisalue. Se valmistaa erikokoisia ja eri teholuokkiin kuuluvia jäähdyttimiä asiakkaiden tarpeiden mukaan. Joitakin laitteistoja korvataan uusilla tai uudistetaan ja yhteistä tutkimus- ja kehittämistoimintaa vahvistetaan.

(14) Sijoittaja työllistää keskimäärin 45 kokopäivätoimista työntekijää kolmen vuoden ajan marraskuusta 1999 alkaen. Yrityksen toiminta jatkuu ainakin 31 päivään joulukuuta 2004.

(15) Kuten 7 kohdassa todettiin, ILKA MAFA:n perustamisella joulukuussa 1997 valmisteltiin yrityksen yksityistämistä ja siirtymistä Carrierin haltuun. Rakenneuudistus oli tarkoitus toteuttaa 1 päivän joulukuuta 1997 ja 31 päivän joulukuuta 2001 välisenä aikana. Kuten edellä jo todettiin, Carrier vetäytyi yrityksestä vuoden 1998 lopussa. Nykyisen sijoittajan eli GEA AG:n avulla toteutettu rakenneuudistus alkoi 1 päivänä lokakuuta 1999 ja päättyi 31 päivänä joulukuuta 2001. Ilka-altin rakenneuudistuskauden esitettiin ilmoituksessa alkaneen vuoden 1997 lopussa, sillä rakenneuudistus alkoi ennen Carrierin irtisanoutumista ja jatkui myös vuosina 1998 ja 1999 ennen yrityksen myymistä GEA AG:lle.

(16) Rakenneuudistussuunnitelmaan sisältyvien ennusteiden mukaan yrityksen liikevaihto vuonna 2002 on 16,2 miljoonaa Saksan markkaa ja vuositulos 14000 Saksan markkaa. Vuonna 2003 liikevaihdon ennustetaan olevan 17,4 miljoonaa Saksan markkaa ja voittojen 670000 Saksan markkaa ja vuodelle 2004 ennustetaan 18,2 miljoonan Saksan markan liikevaihtoa ja 1,1 miljoonan Saksan markan voittoja.

(17) Rakenneuudistus, jonka komissio arvioi menettelyn aloittaessaan, oli tarkoitus rahoittaa seuraavasti:

>TAULUKON PAIKKA>

(18) Taulukossa esitettyjen rahoituserien lisäksi Saksa ilmoitti henkilöstökustannuksiin tarkoitetusta 2,760 miljoonan Saksan markan määrästä. Tämä määrä vastaa 12,5 prosentin osuutta ILKA MAFA:n työntekijöiden vuotuisista palkoista; työntekijät luopuivat tästä osuudesta rakenneuudistuksen ajan.

(19) Kuten komissio totesi aloittaessaan menettelyn, julkisen rahoituksen osuus oli 28,198 miljoonaa Saksan markkaa eli 77 prosenttia kokonaiskustannuksista. Sijoittajan osuus olisi 8,381 miljoonaa Saksan markkaa eli 23 prosenttia kokonaiskustannuksista. Tämän vuoksi komissio piti kyseenalaisena, voitiinko sijoittajan rahoitusosuutta pitää vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi myönnetystä valtiontuesta annetuissa yhteisön suuntaviivoissa(5) (jäljempänä "suuntaviivat") tarkoitetulla tavalla merkittävänä.

(20) Lisäksi komissio totesi, että 9,8 miljoonan Saksan markan määrästä, jolla sijoittajan oli rakenneuudistussuunnitelman mukaisesti määrä toteuttaa investointeja ja rakenneuudistustoimenpiteitä, yhteensä 1,1 miljoonaa Saksan markkaa oli tarkoitettu jakeluyksikköjen perustamiseen Skandinaviaan ja Japaniin sekä jakeluverkon rakentamiseen Etelä-Amerikkaan. Koska ILKA MAFA:n jakelutoiminta on määrä siirtää emoyhtymän hoidettavaksi, komissio piti kyseenalaisena, myönnetäänkö näihin investointeihin liittyvä osa tuesta todella ILKA MAFA:lle, ovatko nämä investoinnit ehdottoman välttämättömät yrityksen elinkelpoisuuden palauttamiseksi ja rajoittuuko tuki ehdottomasti välttämättömään määrään.

(21) Lisäksi komissio muistutti siitä, että Lintra Beteiligungsholding GmbH:ta koskevassa asiassa C 41/99 tehtävässä lopullisessa päätöksessä entiselle Ilka-altille voidaan määrätä lisävastuita ja että nämä vastuut olisi lisättävä rakenneuudistussuunnitelman kustannuksiin. Näiden vastuiden tarkka määrä ei ollut menettelyn aloittamishetkellä vielä tiedossa, vaan niistä määrättäisiin Lintra Beteiligungsholding GmbH:ta koskevassa asiassa C 41/99 tehtävässä lopullisessa päätöksessä. Nämä lisävastuut olisi otettava huomioon arvioitaessa tuen oikeasuhteisuutta.

III SAKSAN HUOMAUTUKSET

(22) Sijoittajan rahoitusosuuden riittämättömyyttä koskevista komission epäilyistä Saksa toteaa, että rahoitusosuutta laskettaessa on otettava huomioon, että vaikka nykyisen sijoittajan avulla toteutettu rakenneuudistus alkoi 1 päivänä lokakuuta 1999, rakenneuudistus alkoi varsinaisesti jo joulukuussa 1997. Kokonaisrahoitus oli siis alun perin suurempi kuin uuden sijoittajan rahoitusosuus.

(23) Jos rakenneuudistuksen kustannuksia tarkastellaan ainoastaan 1 päivän lokakuuta 1999 ja 31 päivän joulukuuta 2001 väliseltä ajalta, sijoittajan ja ILKA MAFA:n rahoitusosuus on 52 prosenttia ja siten merkittävä suhteessa rakenneuudistussuunnitelmaan.

(24) Komissio piti kyseenalaisena jakeluyksikköjen perustamiseen tarkoitetun 1,1 miljoonan Saksan markan tarpeellisuutta. Saksa toteaa tältä osin, että jakelujärjestelmän riittämättömyys oli ja on edelleen itäisen Saksan useimpien yritysten suurin heikkous. Erityisesti kylmä- ja ilmastointitekniikan kaltaisilla aloilla, joilla käydään maailmanlaajuista kauppaa, huolellisesti suunniteltu ja hyvin toimiva jakeluverkko on yksi yrityksen pitkäaikaisen menestyksen perusedellytyksistä.

(25) Kuten Saksa korostaa, harjoittaessaan tiivistä yhteistyötä GEA Kältetechnik Divisionin muiden yritysten kanssa ILKA MAFA pääsee ilmaiseksi osalliseksi huolellisesti suunnitellusta jakeluverkosta ja voi edullisin kustannuksin osallistua jakeluverkon kehittämiseen. Tarkoitukseen varattu 1,1 miljoonan Saksan markan määrä muodostaa vain pienen osan GEA Kältetechnik Divisionin kokonaisinvestoinneista uusiin jakelujärjestelmiin. Lisäksi ILKA MAFA osallistuu ainoastaan niiden uusien jakeluteiden rakentamiseen, jotka ovat erityisen merkityksellisiä sen omien tuotteiden markkinoinnin kannalta.

(26) Tässä menettelyssä Ilka-altille mahdollisesti määrättävien lisävastuiden osalta Saksa viittaa Lintra Beteiligungsholding GmbH:ta koskevan menettelyn C 41/99 aikana esittämiinsä huomautuksiin. Menettely koski Lintran 1787586 Saksan markan suuruisia saamisia Ilka-altilta; saamiset maksettiin Dipan realisoinnista saaduilla tuloilla.

IV TUEN ARVIOINTI

(27) EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa määrätään, että jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu yhteismarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Euroopan yhteisöjen tuomioistuinten oikeuskäytännön mukaan vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kauppaan toteutuu, jos tuensaajayritys harjoittaa taloudellista toimintaa, johon sisältyy jäsenvaltioiden välistä kauppaa.

(28) Komissio toteaa, että ilmoitettu tuki myönnettiin valtion varoista yksittäiselle yritykselle, jota tuki suosii alentamalla kustannuksia, joita yritykselle ilmoitetun rakenneuudistushankkeen toteuttamisesta tavallisesti aiheutuisi. Tukea saava yritys, ILKA MAFA, on yhtiö, jonka toimintaan kuuluvat jäähdyttimien kehitys, tuotanto ja kokoaminen, mikä on jäsenvaltioiden välistä kauppaa sisältävää taloudellista toimintaa. Näin ollen kyseinen tuki kuuluu EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan.

(29) Ilmoitettu hanke koskee yrityksen rakenneuudistusta sijoittajan esittämän rakenneuudistussuunnitelman mukaisesti. Rakenneuudistuksesta ilmoitettiin komissiolle alun perin 27 päivänä maaliskuuta 1998. Komissio huomauttaa, että vaikeuksissa oleville yrityksille myönnettävät rakenneuudistustuet arvioidaan suuntaviivojen mukaisesti. Suuntaviivojen mukaan pelastamis- ja rakenneuudistustuki voi EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla edistää taloudellisen toiminnan kehitystä vaikuttamatta kaupankäyntiin yhteisön edun kanssa ristiriitaisella tavalla, jos suuntaviivoissa määritellyt edellytykset täyttyvät.

(30) Komissio toteaa, että nykyisin sovellettavat suuntaviivat tulivat voimaan 9 päivänä lokakuuta 1999. Näitä suuntaviivoja sovelletaan niiden 7.5 kohdan mukaan silloin, kun tuki tai osa siitä on myönnetty suuntaviivojen voimaantulon jälkeen. Koska osa ilmoitettuun rakenneuudistukseen tarkoitetusta tuesta myönnettiin ilmoituksen mukaan tämän päivämäärän jälkeen, ilmoitettuun rakenneuudistukseen sovelletaan vuoden 1999 suuntaviivoja.

(31) Suuntaviivojen 2.1 kohdan mukaan vaikeuksissa olevan yrityksen tyypillisiä oireita ovat kannattavuuden lasku tai tappioiden määrän lisääntyminen, vähenevä liikevaihto, kassavirran hidastuminen ja matala substanssiarvo. Komissio toteaa, että Ilka-alt ja ILKA MAFA ovat tehneet tappiota vuodesta 1994 lähtien. Alkuperäistä ilmoitusta tehtäessä tappiot olivat 6,687 miljoonaa Saksan markkaa, tässä päätöksessä tarkasteltavaa rakenneuudistussuunnitelmaa koskevaa ilmoitusta tehtäessä 1,8 miljoonaa Saksan markkaa. Näin ollen kyseessä on vaikeuksissa oleva yritys ja rakenneuudistussuunnitelma arvioidaan suuntaviivojen perusteella.

(32) Suuntaviivojen mukaan vasta perustettu yritys ei ole oikeutettu pelastamis- ja rakenneuudistustukeen, vaikka sen rahoitustilanne olisi aluksi epävarma. Tämä koskee etenkin tapauksia, joissa yritys perustetaan aikaisemmin toimineen yrityksen selvitystilan jälkeen tai ostamalla yrityksen kaikki omaisuuserät. Suuntaviivojen alaviitteessä 10 määrätään seuraavasti: "Ainoat poikkeukset tähän sääntöön muodostavat Bundesanstalt für vereinigungsbedingte Sonderaufgabenin käsittelemät asiat, jotka liittyvät sen tehtäviin Saksan uusien osavaltioiden yritystoiminnan yksityistämisessä, tai muut vastaavat näitä osavaltioita koskevat asiat niiden yritysten osalta, jotka on perustettu ennen 31 päivää joulukuuta 1999 aikaisemmin toimineen yrityksen selvitystilan jälkeen tai hankkimalla yrityksen kaikki omaisuuserät". ILKA MAFA oli BvS:n omistuksessa ja toimii Saksan uusissa osavaltioissa. Se perustettiin vuonna 1997 myöhemmin toteutettavaa yksityistämistä varten, ja se otti haltuunsa Ilka-altin laitokset ennen määräajan umpeutumista 31 päivänä joulukuuta 1999. Näistä syistä ILKA MAFA:lle voidaan myöntää pelastamis- ja rakenneuudistustukea.

(33) Suuntaviivojen 3.2.3 kohdan mukaan rakenneuudistustukea saa myöntää ainoastaan yhden kerran. Tämä ei suuntaviivojen alaviitteen 25 perusteella kuitenkaan koske entisen DDR:n yrityksille myönnettyjä tukia, jotka on ilmoitettu ennen 31 päivää joulukuuta 2000. Koska ILKA MAFA:lle myönnetty tuki ilmoitettiin ennen suuntaviivoissa vahvistetun määräajan umpeutumista, yritys voi saada toisen rakenneuudistustuen.

(34) Suuntaviivojen mukaan tuen on oltava rakenneuudistuksen kustannuksiin ja hyötyyn suhteutettua. Suuntaviivojen 3.2.2 kohdan d alakohdassa määrätään, että tuki on rajattava määrään, joka on ehdottomasti välttämätön rakenneuudistuksen toteuttamiseksi, ja sen on oltava suhteessa yhteisön kannalta odotettavissa olevaan hyötyyn. Tuensaajien on osallistuttava rakenneuudistussuunnitelmaan merkittävällä määrällä omia varojaan. Tukea ei myöskään saa käyttää sellaisten uusien investointien rahoittamiseen, jotka eivät ole tarpeen elinkelpoisuuden palauttamiseksi.

(35) Aloittaessaan menettelyn komissio piti kyseenalaisena, voitiinko 23 prosentin suuruista sijoittajan rahoitusosuutta pitää suuntaviivoissa tarkoitetulla tavalla merkittävänä. Komissio piti kyseenalaisena myös suunniteltuihin jakeluverkkoinvestointeihin tarkoitetun 1,1 miljoonan Saksan markan määrän tarpeellisuutta yrityksen elinkelpoisuuden palauttamisen kannalta.

(36) Saksa ilmoitti 20 päivänä heinäkuuta 2001 päivätyllä kirjeellä alkuperäiseen rakenneuudistussuunnitelmaan tehdyistä muutoksista. Muutokset koskivat kolmea seikkaa: rakenneuudistuskauden pidennystä, sijoittajan rahoitusosuuden korotusta ja jakeluverkkoinvestointien poistamista rakenneuudistussuunnitelmasta.

(37) Pidennetty GEA AG:n rakenneuudistussuunnitelman täytäntöönpanokausi käsittää vuodet 1999-2003. Saksan tietojen mukaan vuoden 1999 ennustettua parempi tasetulos johtuu kirjanpidollisesta voitosta, joka heijastuisi seuraavan vuoden kustannuksiin. Tilikausi 2000 käsittää tarvittavien GEA-yhtymän muista yrityksistä johtuvien mukauttamistoimenpiteiden vuoksi vain yhdeksän kuukautta. Ennustettua liiketoiminnan tulosta ja liikevaihtoa ei saavutettu, koska alkuvuonna tilauksia ei ollut käytännöllisesti katsoen ollenkaan. Vuonna 2001 liikevaihtoennuste miltei toteutui, mutta liiketoiminnan tulos oli ennustettua huonompi. Syynä tähän oli puolihermeettisten kompressorien kehittämisen lykkääntyminen vuodella. Tämän vuoksi suunniteltuja raaka-ainekustannussäästöjä ei voitu toteuttaa suunnitellulla tavalla. Rahoitusaseman odotetaan nyt paranevan vasta vuonna 2002-2003 ja liiketoiminnan tuloksen odotetaan olevan voitollinen vasta vuonna 2004 vuoden 2002 asemesta.

(38) Saksa vastasi komission tiedusteluun 14 päivänä marraskuuta 2001 päivätyllä kirjeellä, jossa se selitti viivästysten ja niiden huomiotta jäämisen alkuperäisessä rakenneuudistussuunnitelmassa johtuvan teknisistä syistä. Niihin ei ollut varauduttu alkuperäisessä suunnitelmassa, johon sisältyviin tuotevalikoimaa koskeviin teknisiin yksityiskohtiin sijoittaja eli GEA ei ollut vielä voinut kaikilta osin perehtyä ottaessaan ILKA MAFA:n haltuunsa. Yrityskaupan jälkeen perustettiin ILKA MAFA:n ja GEA-yhtymän työntekijöistä koostuva työryhmä, jonka tehtävänä oli analysoida tuotevalikoimia. Työryhmä päätteli, että ILKA MAFA:n käyttämät kompressorit olivat teknisesti vanhanaikaisia ja ne oli korvattava kilpailukykyisen tuotteen luomiseksi. Lisäksi vanhan tuotteen raaka-ainekustannukset olivat aivan liian suuret.

(39) Saksan mukaan kompressoreiden mukauttamisen ja rakenteiden muuttamisen yllättävän tarpeen vuoksi päätettiin korvata molemmat tuotantolaitokset uusilla vuoden 2001 lopussa. Teknisten ongelmien vuoksi laitosten korvaaminen uusilla viivästyi kuitenkin melkein vuodella, minkä vuoksi toimenpide saadaan päätökseen vasta syyskuun 2002 loppuun mennessä. Ilman näitä viivästyksiä suunnitellut säästöt olisi saavutettu aikaisemmin, koska uusien tuotteiden raaka-ainekustannukset ovat huomattavasti pienemmät. Yrityksen oli siis maksettava suuremmat tuotantokustannukset vuoden pitempään kuin alun perin oli suunniteltu, mikä heijastuu yrityksen taloudelliseen tulokseen.

(40) Sijoittajan rahoitusosuuden korotuksesta Saksa toteaa, että ILKA MAFA:n sijoittaja asettaa käyttöön 3,2 miljoonan Saksan markan luoton(6) ostajien mahdollisten vastuuvaatimusten ja muiden takuuvaatimusten varalta. Koska tietokonejärjestelmiin ja -verkkoihin tehdyt investoinnit ovat ennakoitua suuremmat, sijoittaja korottaa rahoitusosuuttaan lisäksi tällä määrällä. Näin ollen sijoittajan korotettu rahoitusosuus on yhteensä 3,7 miljoonaa Saksan markkaa.

(41) Komissio toteaa, että rakenneuudistussuunnitelmasta poistettiin 1,1 miljoonan Saksan markan jakeluverkkoinvestoinnit. Sen asemesta kyseinen määrä on määrä käyttää seuraavasti:

- jäähdyttimien testauslaitteet olivat 0,7 miljoonaa Saksan markkaa ennakoitua kalliimmat,

- toimistojen saneeraaminen ja rakentaminen oli 150000 Saksan markkaa kalliimpaa,

- tuotantolaitteet olivat 150000 Saksan markkaa kalliimmat, ja

- varastointi- ja logistiikkakustannukset olivat 100000 Saksan markkaa.

(42) Muutetussa rakenneuudistussuunnitelmassa rahoitus pysyy ennallaan 1 päivän joulukuuta 1997 ja 30 päivän syyskuuta 1999 välisen ajan osalta eli ennen yrityksen myymistä GEA-yhtymälle. Tämän ajanjakson 12,8 miljoonan Saksan markan suuruiset kokonaiskustannukset maksaa valtio (BvS ja Sachsen-Anhaltin osavaltio). Myös GEA-yhtymän kautta 1 päivästä lokakuuta 1999 lähtien saatava rakenneuudistustuki pysyy ennallaan 8,948 miljoonassa Saksan markassa, joten julkisen rahoituksen ja siten tuen kokonaismäärä on 28,198 miljoonaa Saksan markkaa. Tämä määrä vastaa alkuperäisessä suunnitelmassa esitettyä määrää. Muutettuun rakenneuudistussuunnitelmaan ei siis liity tuen korotusta.

(43) Kuten 40 kappaleessa todettiin, uuden suunnitelman mukaan sijoittajan rahoitusosuutta korotettiin 3,7 miljoonalla Saksan markalla. Tähän määrään sisältyy korotettu 500000 Saksan markan suora investointi ja 3,2 miljoonan Saksan markan luotto ostajien mahdollisten takuuvaatimusten varalta. Muutetun suunnitelman rahoitus voidaan eritellä seuraavasti:

>TAULUKON PAIKKA>

(44) Komissio toteaa, että työntekijöiden 2,760 miljoonan Saksan markan suuruinen osuus sisältyy rakenneuudistuksen kustannuksiin, koska työntekijät todella osallistuvat rakenneuudistuksen kustannusten rahoittamiseen. Tätä ei kuitenkaan ole syytä pitää sijoittajan rahoitusosuutena, koska sitä ei rahoiteta sijoittajan eikä ILKA MAFA:n varoista(7).

(45) Komissio piti sijoittajan rahoitusosuuden riittävyyttä kyseenalaisena menettelyä aloittaessaan ja toteaa sen olevan muutetussa suunnitelmassa yhteensä 3,7 miljoonaa Saksan markkaa suuremman ja olevan nyt 28 prosenttia. Saksan uusien osavaltioiden rakenneuudistustukia koskevan tähänastisen käytännön mukaan(8) tätä määrää voidaan pitää suuntaviivoissa tarkoitetulla tavalla merkittävänä.

(46) Jakeluverkkoinvestointeja koskevista epäilyistään komissio toteaa, että nämä investoinnit on korvattu suorilla investoinneilla ILKA MAFA:n tuotantolaitoksiin. Näin ollen komission epäilykset siitä, oliko ILKA MAFA näiden investointien osalta todellinen ja/tai ainoa edunsaaja, ovat poistuneet.

(47) On kuitenkin syytä todeta, että rakenneuudistuskautta pidennettiin kahdella vuodella. Saksa on tältä osin viitannut yllättäen tarpeelliseksi osoittautuneeseen tuotantolaitosten korvaamiseen uusilla ja siihen liittyviin teknisiin ongelmiin.

(48) Yksi Saksan vuonna 1999 esittämän rakenneuudistussuunnitelman olennaisista osatekijöistä oli tuotantolaitosten korvaaminen ja uudistaminen sekä uusien tuotteiden kehittäminen. Menettelyä aloittaessaan komissio ei pitänyt kyseenalaisena mahdollisuuksia palauttaa yrityksen pitkän aikavälin elinkelpoisuus rakenneuudistussuunnitelman avulla.

(49) Päätös vielä yhden tuotantolaitoksen korvaamisesta uudella ILKA MAFA:n tuotevalikoiman perusteellisen tarkastelun jälkeen on alkuperäisen rakenneuudistussuunnitelman mukainen; se ei liity suunnitelman sisällöllisiin muutoksiin eikä uusien, alkuperäiseen suunnitelmaan sisältymättömien strategioiden tai toimenpiteiden käyttöönottoon. Jos tämä tuotantolaitos olisi voitu korvata suunnitelmien mukaisesti ilman viivästyksiä, voitolliseen liiketoiminnan tulokseen olisi esitettyjen tietojen perusteella voitu päästä ennustetun aikataulun mukaisesti. Toiminnassa ilmenneistä teknisistä ongelmista johtuvat viivästykset heijastuvat vastaavalla tavalla liiketoiminnan tulokseen ja lykkäävät kannattavuusrajan saavuttamista tuonnemmaksi. Tästä huolimatta rakenneuudistussuunnitelma pannaan täytäntöön aiotulla tavalla. Huolimatta rakenneuudistuskauden pidennyksestä, joka johtuu suunnitelman täytäntöönpanoon liittyvistä teknisistä ongelmista, yrityksen elinkelpoisuus voidaan komission mielestä palauttaa suunnitelman avulla.

(50) Suuntaviivojen mukaan rakenneuudistussuunnitelman on palautettava yrityksen pitkän aikavälin elinkelpoisuus kohtuullisessa ajassa. Edellä mainittu viivästys lykkää yrityksen kannattavuusrajan saavuttamista esitettyjen tietojen perusteella kahdella vuodella. Koska nykyisen sijoittajan avulla toteutettava rakenneuudistus oli alun perin määrä toteuttaa vain kahden vuoden aikana (1999-2001), elinkelpoisuuden palauttamiseen varattu aika pysyy kahden vuoden viivästyksestä huolimatta suuntaviivoissa tarkoitetulla tavalla kohtuullisena.

(51) Suuntaviivojen 3.2.3 kohdassa vahvistetun tuen ainutkertaisuuden periaatteen mukaan rakenneuudistustukea saa myöntää ainoastaan yhden kerran. Uutta rakenneuudistustukea saa myöntää ainoastaan poikkeuksellisissa ja odottamattomissa tilanteissa, joista yritys ei itse ole vastuussa. Alkuperäisen rakenneuudistuskauden pidennys ei tarkasteltavana olevassa asiassa kuitenkaan johda tuen korottamiseen. Sen sijaan sijoittajan rahoitusosuutta korotettiin suuntaviivoissa tarkoitetulla tavalla merkittävälle tasolle.

(52) Jotta komissio voi seurata muutetun rakenneuudistussuunnitelman täytäntöönpanoa, se kehottaa Saksaa esittämään vuosittain kertomuksen rakenneuudistuksen edistymisestä vuosina 2001-2004. Vuosikertomus on esitettävä seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja siihen on sisällytettävä kaikki tarpeelliset tiedot, joiden avulla komissio voi valvoa hyväksytyn rakenneuudistussuunnitelman täytäntöönpanoa, tukien maksamista yritykselle ja yrityksen rahoitusasemaa. Rakenneuudistussuunnitelmaan myöhemmin tehtävät muutokset tutkitaan suuntaviivojen 3.2.4 kohdassa määrätyllä tavalla.

(53) Aloittaessaan menettelyn komissio ei ottanut kantaa mahdollisiin lisävastuisiin, joita Ilka-altille voitaisiin määrätä Lintra Beteiligungsholding GmbH:ta koskevassa asiassa C 41/99.

(54) Komissio teki 28 päivänä maaliskuuta 2001 asiassa C 41/99 lopullisen päätöksensä 2001/673/EY(9). Saksa ilmoitti komissiolle 17 päivänä syyskuuta 2001 päivätyllä kirjeellä, että kyseisessä päätöksessä sääntöjenvastaiseksi todettu, entiselle ILKA MAFA Kältetechnik GmbH:lle myönnetty 1787586 Saksan markan suuruinen tuki korkoineen, yhteensä 2235114 Saksan markkaa, on peritty takaisin. Komissiolle esitettiin 6 päivänä syyskuuta 2001 päivätty maksutosite. Sääntöjenvastaisen tuen maksoi takaisin selvitystilassa oleva Dipa Industrie und Vermögensverwaltung GmbH(10).

V PÄÄTELMÄ

(55) Saksa on myöntänyt ILKA MAFA Kältemaschinenbau GmbH:lle 14,417 miljoonan euron suuruisen tuen sääntöjenvastaisesti ja rikkonut siten EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohtaa. Koska tuki on kuitenkin vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi myönnetystä valtiontuesta vuonna 1999 annettujen yhteisön suuntaviivojen mukainen, se soveltuu yhteismarkkinoille EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Tuki, jonka Saksa on myöntänyt ILKA MAFA Kältemaschinenbau GmbH:lle ja jonka määrä on 14417000 euroa (28198000 Saksan markkaa) soveltuu yhteismarkkinoille EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla.

2 artikla

Saksan on esitettävä komissiolle vuosittain kertomus rakenneuudistuksen edistymisestä vuosina 2001-2004. Vuosikertomus on esitettävä seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja siihen on sisällytettävä kaikki tarpeelliset tiedot, joiden avulla komissio voi valvoa hyväksytyn rakenneuudistussuunnitelman täytäntöönpanoa, tukien maksamista yritykselle ja yrityksen rahoitusasemaa.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu Saksan liittotasavallalle.

Tehty Brysselissä 3 päivänä huhtikuuta 2002.

Komission puolesta

Mario Monti

Komission jäsen

(1) EYVL C 278, 30.9.2000, s. 9.

(2) Ks. alaviite 1.

(3) Kyseessä on omaisuudenhoitoyhtiö ("Auffanggesellschaft").

(4) EYVL L 236, 5.9.2001, s. 3.

(5) EYVL C 288, 9.10.1999, s. 2.

(6) Kyseessä on täytetakaus ("Avalrahmen").

(7) Ks. tukea C 66/00, ZEMAG, koskeva komission päätös 2002/186/EY (EYVL L 62, 5.3.2002, s. 44).

(8) Ks. muun muassa tukea C 24/97, Chemienlage Stassfurt, koskeva komission päätös 1999/339/EY (EYVL L 130, 26.5.1999, s. 20) (sijoittajan rahoitusosuus 25 %) sekä tukia NN 49/98, Hydraulik Seehausen (26 %), ja NN 100/97, KAB Kraftwerks (25 %), koskevat päätökset.

(9) Ks. alaviite 4.

(10) Entinen ILKA MAFA Kältemaschinenbau GmbH.