32002D0458

Komission päätös,

tehty 1 päivänä maaliskuuta 2000,

tukiohjelmista, jotka Kreikka on toteuttanut maatalousosuuskuntien velkajärjestelyjen toteuttamiseksi vuosina 1992 ja 1994 mukaan lukien AGNO-osuusmeijerin uudelleenjärjestelyyn tarkoitetut tuet

(tiedoksiannettu numerolla K(2000)686)

(Ainoastaan kreikankielinen teksti on todistusvoimainen)

(2002/458/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 88 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan,

on mainitun artiklan(1) mukaisesti kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa ja ottaa huomioon nämä huomautukset,

sekä katsoo seuraavaa:

I MENETTELY

EY:N PERUSTAMISSOPIMUKSEN 88 ARTIKLAN 2 KOHDASSA MÄÄRÄTYN MENETTELYN ENSIMMÄINEN ALOITTAMINEN

(1) Kreikan maatalousministeri on ilmoittanut komissiolle 7 päivänä kesäkuuta 1993 päivätyllä kirjeellä Kreikan hallituksen aikomuksesta soveltaa Kreikan lain nro 2008/92 32 pykälän 2 artiklan säännöksiä usean eri tyyppisen maatalousosuuskunnan Kreikan maatalouspankilta (jäljempänä "KMP") ajanjaksona 1982-1989 ottamien velkojen mitätöimiseksi.

(2) Menettelyn alkuvaiheessa komissio on pitänyt kyseistä kirjettä EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdassa määrättynä tiedonantona. Sittemmin komissio on saanut tietää, että Kreikan lain nro 2008/92 32 pykälän 2 artiklan mukainen tuki oli jo myönnetty ainakin AGNO-osuusmeijerille ilman komission ennalta antamaa suostumusta. Tämän vuoksi komissio on päättänyt kirjata kyseisen lainkohdan säännökset ilmoittamattomien tukien rekisteriin (NN 168/97).

(3) Komissio on ilmoittanut Kreikalle 19 päivänä joulukuuta 1997 päivätyllä kirjeellä SG(97) D/10773 päätöksestään aloittaa osuuskuntien velkojen maksamista Kreikan lain nro 2008/92 32 pykälän 2 artiklan mukaisesti koskevien tukitoimenpiteiden osalta EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa määrätty menettely. Asia on kirjattu tukirekisteriin numerolla C 82/97.

EY:n PERUSTAMISSOPIMUKSEN 88 ARTIKLAN 2 KOHDASSA MÄÄRÄTYN MENETTELYN TOINEN ALOITTAMINEN

(4) Komissio on vastaanottanut 20 päivänä marraskuuta 1995 päivätyllä kirjeellä valituksen, joka koskee pohjoiskreikkalaiselle AGNO-osuusmeijerille myönnettyä tukea. Valituksen tekijän mukaan Kreikan viranomaiset olivat päättäneet tukea AGNOa KMP:n välityksellä maksamalla sen velat osittain tai kokonaan, mahdollisesti kaikkiaan 13 miljardin Kreikan drakman määräisinä. Valituksen mukaan AGNO oli myös hyötynyt rahoitusavusta, jota myönnetään Kreikassa maatalousalalla toimiville osuuskuntamuotoisille yrityksille.

(5) Lisätietoja koskevien pyyntöjen esittämisen jälken järjestettiin Kreikan viranomaisten pyynnöstä kaksi Kreikan viranomaisten ja komission yksiköiden välistä kahdenvälistä tapaamista 16 päivänä toukokuuta 1997 ja 23 päivänä heinäkuuta 1997. Näiden tapaamisten tuloksena Kreikan viranomaiset ovat toimittaneet lisätietoja 9 päivänä kesäkuuta 1997 ja 29 päivänä elokuuta 1997 päivätyillä kirjeillä.

(6) Tämän Kreikan viranomaisten kanssa toteutetun tietojenvaihdon avulla voitiin varmistaa, että AGNO oli hyötynyt seuraavista toimenpiteistä, jotka kaikki olivat KMP:n myöntämiä:

- 851 miljoonaa Kreikan drakmaa Kreikan lain nro 2008/92 32 pykälän 2 artiklan mukaisesti (tuki NN 168/97) ja 529,89 miljoonaa Kreikan drakmaa Kreikan lain nro 2198/94 19 pykälän 1 artiklan mukaisesti (ilmoittamaton tuki) Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta aiheutuneiden tappioiden korvaamiseksi.

- 10,145 miljardia Kreikan drakmaa Kreikan lain nro 2237/94 5 pykälän mukaisesti (ilmoittamaton tuki) konsolidointilainana, joka liittyy erään investointihankkeen toteuttamisen huomattavasta viivästymisestä aiheutuneeseen velkaan.

- 1,899 miljardia Kreikan drakmaa Kreikan keskuspankin pääjohtajan 5 päivänä lokakuuta 1989 antaman pankkien asiakkailleen myöntämien lainojen konsolidoinnin mahdollistavan asetuksen nro 1620 mukaisesti (ilmoittamaton tuki).

(7) Komissio on ilmoittanut Kreikalle 19 päivänä joulukuuta 1997 päivätyllä kirjeellä SG (97) D/10775 päätöksestään aloittaa maatalousosuuskuntien velkojen konsolidointiin liittyvien yleisten säännösten osalta ja AGNO-osuusmeijerin uudelleenjärjestelyyn liittyvien tukien osalta EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa määrätty menettely. Asia on kirjattu tukirekisteriin numerolla C 78/97.

EY:n PERUSTAMISSOPIMUKSEN 88 ARTIKLAN 2 KOHDASSA MÄÄRÄTYN MENETTELYN KOLMAS ALOITTAMINEN

(8) Komissio on jo aikaisemmissa vaiheissa tutkinut Kreikan valtion maatalousosuuskuntien hyväksi KMP:n välityksellä toteuttamia velkojen mitätöimisiä. Komissio on ilmoittanut Kreikan hallitukselle 20 päivänä toukokuuta 1998 päivätyllä kirjeellä SG (98) D/4020 päätöksestään aloittaa EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa määrätty menettely koskien 1 päivänä joulukuuta 1997 annetun Kreikan lain nro 2538/97 14-17 pykälän sisältämää osuutta, jonka mukaisesti Kreikan valtiolla on mahdollisuus mitätöidä KMP:n välityksellä yli 200 osuuskunnan ja liittojensa, yritystensä ja maanviljelijöidensä velat (C 32/98)(2). Mitätöitävien velkojen koko määräksi laskettiin 163 miljardia Kreikan drakmaa.

(9) Tämän jälkeen Kreikka on pyytänyt neuvostoa hyväksymään kyseiset toimenpiteet 88 artiklan 2 kohdan 3 alakohdan nojalla. Neuvosto on suostunut pyyntöön 15 päivänä joulukuuta 1998 tekemällään päätöksellä(3).

(10) Siksi nyt tarkasteltavana olevaa päätöstä ei sovelleta säännöksin, jotka sisältyvät 14-17 artiklan osuuteen Kreikan laista nro 2538/97.

HUOMAUTUKSET

(11) Kumpikin menettelyn aloittamista koskeva komission päätös on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä(4). Komissio on kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa toimenpiteistä.

(12) Kreikan viranomaiset ovat esittäneet komissiolle huomautuksensa 18 päivänä maaliskuuta 1998 päivätyllä ja 19 päivänä maaliskuuta 1998 kirjatulla kirjeellä tuesta N:o C 78/97 sekä 31 päivänä maaliskuuta 1998 päivätyllä ja 8 päivänä huhtikuuta 1998 kirjatulla kirjeellä tuesta C 82/97.

(13) Komissio vastaanotti Kreikan meijerituotteiden valmistajien liiton (SEVGAP) huomautukset 30 päivänä huhtikuuta 1998 päivätyllä ja 4 päivänä toukokuuta 1998 kirjatulla kirjeellä tuesta C 78/97 sekä 7 päivänä toukokuuta 1998 päivätyllä ja samana päivänä kirjatulla kirjeellä tuesta C 82/97. Nämä huomautukset on toimitettu edelleen Kreikalle 25 päivänä toukokuuta 1998 päivätyillä kirjeillä ja Kreikalle annettiin tilaisuus esittää asiaa koskevat huomautuksensa. Komissio on myös vastaanottanut 12 päivänä maaliskuuta 1999 Kreikan maatalouspankin huomautukset AGNOn ja muiden maatalousosuuskuntien velkojen konsolidoinnista.

(14) Kreikka on toimittanut 18 päivänä elokuuta 1998 päivätyillä ja 20 päivänä elokuuta 1998 kirjatuilla kirjeillä huomautuksensa SEGVAP:in esittämistä näkökohdista.

(15) KMP toimitti 12 päivänä maaliskuuta 1999 päivätyllä kirjeellä huomautuksensa kummastakin 88 artiklan 2 kohdassa määrätystä menettelystä.

II KUVAUS

KREIKAN LAIN NRO 2008/92 32 PYKÄLÄN 2 ARTIKLA

(16) Kreikan lain nro 2008/92 32 pykälän 2 artiklassa säädetään, että Kreikan valtio voi ottaa vastatakseen ja maksaa alkutuotannossa, teollisuudessa ja muulla palvelualalla toimivien osuustoiminnallisten yhteisöjen, osuuskuntien ja yritysten KMP:lle vuosina 1982-1989 syntyneet velat, jos niiden syynä on ollut valtion antamien ohjeiden mukaisesti ja sen puolesta toteutettu sosiaalinen tai muu interventiopolitiikkaa, ja siinä laajuudessa kuin velat ovat syntyneet tästä syystä.

(17) Kreikan lain nro 2008/92 32 pykälän 3 artiklassa säädetään, että mainittujen velkojen ottamiseen valtion vastattavaksi ja niiden maksamista koskee olennaisena ehto, että kyseinen osuustoiminnallinen yhteisö, osuuskunta tai yritys on katsottava elinkelpoiseksi.

(18) Kreikan viranomaisten 7 päivänä kesäkuuta 1993 päivätyn kirjeen mukaan Kreikan hallitus on sitoutunut soveltamaan kyseisiä oikeudellisia säännöksiä ja mitätöimään usean eri tyyppisen osuuskunnan velat KMP:lle ajalta 1982-1989. Tuensaajat oli katsottava elinkelpoisiksi tätä tarkoitusta varten perustetun erityiskomitean hyväksymien rakenneuudistussunnitelmien perusteella. Kyseisen kirjeen mukaan Kreikan hallitus oli sitoutunut maksamaan KMP:lle osan 61 maatalousalan osuustoiminnallisen yhteisön maksamattomista veloista, kaikkiaan 91,769 miljardia Kreikan drakmaa kokonaismäärästä 266,126 miljardia Kreikan drakmaa.

(19) Kreikan hallituksen 7 päivänä kesäkuuta 1993 päivätyssä kirjeessä todetaan, että näiden velkojen ansiosta tavaroiden vähittäishinnat ovat laskeneet, mikä hyödyttää kuluttajia. Siksi Kreikan viranomaiset katsoivat, ettei kyseisten rahamäärien periminen takaisin ollut mahdollista. Järjestelmän varhaisessa vaiheessa tehty arviointi on kuitenkin osoittanut, että tuella on voitu kattaa myös velkoja, jotka johtuvat muista syistä kuten markkinointimenettelyistä, investoinneista, oman pääoman puutteesta, poikkeuksellisista tapahtumista ja muista sellaisista.

(20) Kreikan viranomaiset ovat vahvistaneet 9 päivänä kesäkuuta 1997 päivätyssä tukea N:o 78/97 koskevassa kirjeessään, että ne olivat soveltaneet kyseisiä oikeudellisia säännöksiä Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta AGNO-osuusmeijerille aiheutuneen vahingon korvaamiseen. Tämä osuuskunta oli yksi Kreikan 7 päivänä kesäkuuta 1993 päivätyn kirjeen liitteessä luetelluista 61 yhteisöstä.

(21) Perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa määrätyn menettelyn aloittamista koskevassa kirjeessä komissio on pyytänyt Kreikkaa toimittamaan kattavat tiedot Kreikan hallituksen maatalousalalla soveltamasta interventio- ja sosiaalipolitiikasta sekä Kreikan kannan tämän politiikan yhdenmukaisuuteen yhteisen maatalouspolitiikan kanssa. Komissio on pyytänyt myös tietoja maatalousosuuskuntien elinkelpoisuuden arviointiperusteista ja niiden yhdenmukaisuudesta vaikeuksissa olevien yritysten rakenneuudistusta koskevan yhteisön politiikan kanssa.

(22) AGNOlle Kreikan lain nro 2008/92 32 pykälän 2 artiklan mukaisesti myönnettyjen tukien erityistapauksessa komissio on katsonut, että Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuus kuului perustamissopimuksen 87 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin poikkeuksellisiin tapahtumiin. Komissio on kuitenkin ilmaissut epäilyksensä tämän perustamissopimuksen määräyksen sovellettavuudesta vahinkoihin, jotka ovat tapahtuneet yli viisi vuotta varsinaisten tappioiden jälkeen. Komissio katsoi myös, että myönnetty rahamäärä (1,38 miljardia Kreikan drakmaa mukaan lukien Kreikan lain nro 2198/94 19 pykälän 1 artiklan nojalla myönnetyt 529,89 miljoonaa Kreikan drakmaa) on voinut johtaa liiallisten korvausten maksamiseen tapahtuneesta vahingosta.

(23) Selvitysten jälkeen Kreikan viranomaiset ovat ilmoittaneet, että Kreikan valtio oli mitätöinyt kaikkiaan 37,835 miljardin Kreikan drakman velat 116 osuuskunnalta, jotka oli katsottu elinkelpoisiksi erityisten rakenneuudistus- ja tervehdyttämisohjelmien perusteella. Kreikka on toimittanut tapauskohtaiset laskelmat, joihin KMP:n välityksellä toteutettu velkojen mitätöiminen perustui ja jotka sisältävät kunkin osuuskunnan mitätöidyn velan määrän ja mitätöimissyyn tai -syyt.

(24) Yksittäisiin tapauksiin liittyvien asiakirjojen analyysi osoittaa, että toimenpiteet ovat koskeneet maataloustuotannon kaikilla osa-alueilla toimivia osuuskuntia. Velkojen mitätöimisperusteet ovat 116 tapauksen valossa äärimmäisen vaihtelevat. Tärkeimmät perusteet ovat:

- tuotantotuet,

- maataloustuotteiden kerääminen ja markkinoille saattaminen,

- maataloustuotteiden varastointi,

- maataloustuotteiden vienti,

- tuotantoprosessissa tarvittavien materiaalien hankinta,

- käyttökustannukset,

- SYNELin tuholaismyrkkyjen ja KYDEPin eläinrehujen hoito,

- määrittelemätön velka KMP:lle,

- kiinteiden hintojen politiikasta aiheutuneet vahingot,

- hallinnollisista toimista johtuvien haittojen korvaaminen (yhteisön tukien aleneminen, vientikielto, tarkastukset),

- sosiaalipolitiikasta aiheutuneet vahingot,

- Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuuden aiheuttamat vahingot,

- investoinnit.

KREIKAN LAIN NRO 2237/94 5 PYKÄLÄ

(25) Kreikan laki nro 2237/94 on maanviljelijöiden varhaiseläkkeelle siirtymisen kannustamiseen tarkoitetusta tuesta 30 päivänä kesäkuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2079/92(5) täytäntöönpaneva laki. Kreikan lakiin nro 2237/94 sisältyy kuitenkin lisäksi joukko maatalousosuuskuntien velkoja koskevia säännöksiä. Tämän lain 5 pykälän nojalla KMP voi määrätyillä ehdoilla tukea maatalousosuuskuntia näiden maksamattomien velkojen lyhentämisessä. Kyseisiä järjestelyjä voidaan soveltaa kaikkiin 31 päivänä joulukuuta 1993 maksamatta olleisiin velkoihin, jotka ovat johtuneet objektiivisesti havaittavista ulkoisista olosuhteista (eikä esimerkiksi virheellisestä toiminnasta).

(26) Tämän lain mukaan lainalle ei tarvitse maksaa korkoa laina-ajan ensimmäiseltä puoliskolta, minkä jälkeen korkoa peritään 50 prosenttia tällaisten lainojen tavallisesta markkinakorosta. Laina-aika on vahvistettu 10 vuodeksi. Poikkeustapauksissa, joissa vajeet ovat erityisen merkittäviä, KMP:lla on kuitenkin mahdollisuus pidentää lainan takaisinmaksuaika 15 vuoteen ja myöntää kolme vapaavuotta tai alentaa sovellettava korko alle 50 prosenttiin markkinakorosta.

(27) Tämän lain mukaisesti tuen myöntäminen osuuskunnille edellyttää, että ensin esitetään kehittämistä/nykyaikaistamista koskevan toteutettavuustutkimuksen tulokset, jotka osoittavat osuuskuntien kykenevän maksamaan uuden maksuaikataulun mukaiset velat. Lisäksi tuen edellytykseksi voidaan asettaa tiettyjä ehtoja (kuten hallinnon/organisaation uudistaminen, henkilöstön vähentäminen, oman pääoman vahvistaminen jne.).

(28) Kreikan viranomaiset ovat toimittaneet jäljennökset KMP:n kiertokirjeistä nro 150/94 ja 22/95, joissa on Kreikan lain nro 2237/94 5 pykälän yksityiskohtaiset täytäntöönpanosäännökset.

(29) Kreikka on ilmoittanut, että suuri määrä osuuskuntamuotoisia yhteisöjä (116) on hyötynyt näistä velkojen maksuaikataulun muutosjärjestelyistä. Yksi kyseisistä osuuskunnista on ollut meijerituotteita valmistava AGNO.

(30) AGNO on Pohjois-Kreikassa (Makedoniassa) meijerialalla toimivien 74 osuuskunnan ja 35 tuottajaryhmän liittoutuma. AGNOn toiminta sisältää kaikki maitoalaan liittyvät toiminnot eläinrehun tuotannosta meijerituotteiden markkinointiin. Vuonna 1994 AGNO oli Kreikan kolmanneksi suurin tuoreen maidon myyjä (14 prosentin markkinaosuus). AGNO toimii myös muun tyyppisen maidon, juustojen, jogurtin ja muiden juomien myyjänä. Velkajärjestelyjen toteuttamisajankohtana AGNOn liikevaihto oli 19,8 miljardia Kreikan drakmaa ja sillä oli 912 työntekijää.

(31) KMP on tehnyt AGNOn kanssa sopimuksen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 1993 maksamatta olleiden velkojen järjestelyyn tarkoitetusta lainasta. Tämän lainan määrä on yhteensä 10,145 miljardia Kreikan drakmaa. Kyseinen määrä on aiheutunut meijerialalla toteutettuihin supistuksiin ja nykyaikaistamisiin liittyvän investointihankkeen rahoituskustannuksista. Erittäin pitkä oikeuskäsittely on vaikuttanut epäedullisesti sijoitusten rahoitusohjelmaan. Siksi ennakoidut 8,5 miljardin Kreikan drakman kustannukset ovat kohonneet lopulta 13,5 miljardiin, mikä merkitsee kustannusten ylittymistä 58 prosentilla.

(32) Kreikan viranomaisten mukaan AGNO ja muut osuuskunnat ovat hyötyneet velkojen maksuaikataulun muuttamisesta, joka on tehty sen jälkeen, kun toteutettavuustutkimus on toimitettu ja KMP on arvioinut ja hyväksynyt sen puhtaasti pankkitoiminnallisin perustein, ja jonka ehtona on ollut maitoalan rakennemuutosta koskevan konkreettisen ohjelman toteuttaminen erityisesti tätä tarkoitusta varten asetetun asiantuntijoiden komitean seurannassa.

(33) AGNOn tapauksessa taloudelliseen vakautukseen tähtäävien toimien ensimmäisenä tavoitteena oli toimintakustannusten supistaminen esimerkiksi vähentämällä henkilöstöä (150 henkilöllä 3 vuodessa) ja ylityötunteja 80 prosentilla, alentamalla lakisääteisiä vähimmäispalkkoja korkeampia palkkoja 20 prosentilla, mainontakuluja 2 prosentilla ja yleiskuluja 50 miljoonalla Kreikan drakmalla. Näihin toimenpiteisiin kuuluu myös uusien resurssien varmistaminen kuten osuuspääoman palauttaminen entiselleen, osuusmaksujen korottaminen 50000 Kreikan drakmalla, erityisen maksun periminen toimitetusta maidosta (1,5 Kreikan drakmaa kilolta kolmena ensimmäisenä vuotena ja 3 Kreikan drakmaa kilolta vuoden 1998 jälkeen) sekä kiinteistöjen myynti. Myöhemmin toteutettavia toimenpiteitä on myös suunniteltu.

(34) Päätöksessään perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa määrätyn menettelyn aloittamisesta komissio on katsonut, että Kreikan lain nro 2237/94 5 pykälän nojalla osuuskunnille niiden velkojen maksamiseksi myönnetty tuki on perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

(35) Ensinnäkin KMP katsottaisiin jäsenvaltioiden ja julkisten yritysten välisistä suhteista 25 päivänä kesäkuuta 1980 annetussa komission direktiivissä 80/723/ETY(6) tarkoitetuksi julkiseksi yritykseksi. Toiseksi komissio katsoi, että KMP ei noudattanut markkinataloudessa toimivan yksityisen sijoittajan periaatetta, koska konsolidointilainat oli myönnetty vaikeuksissa olevien yritysten kannalta äärimmäisen edullisin ehdoin. Kolmanneksi komissio katsoi, että toimenpiteitä ei toteutettu tavanomaisissa markkinaolosuhteissa.

(36) Tukia arvioidessaan komissio katsoi, että Kreikan lain nro 2237/94 5 pykälän säännökset eivät vastanneet 88 artiklan 2 kohdassa määrättyä menettelyä aloitettaessa voimassa olleita vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenteiden uudistamiseksi tarkoitettua valtion tukea koskevien yhteisön suuntaviivojen(7) (jäljempänä "suuntaviivat") yleisiä ehtoja eikä maatalousalan tukiin sovellettavia erityisiä sääntöjä(8), joita voitaisiin soveltaa vaihtoehtoisesti yleisten sääntöjen sijaan. Sama päätelmä koskee mainittujen säännösten nojalla AGNOlle myönnettyä erityistä tukea.

KREIKAN KESKUSPANKIN PÄÄJOHTAJAN 5 PÄIVÄNÄ LOKAKUUTA 1989 ANTAMA ASETUS NRO 1620

(37) Kreikan luottolaitoksille annetaan Kreikan keskuspankin pääjohtajan 5 päivänä lokakuuta 1989 antamalla asetuksella nro 1620 valtuudet järjestellä millaisista tahansa Kreikan drakmoissa tai ulkomaan valuutassa myönnetyistä lainoista johtuvia velkoja. Samassa asetuksessa pankeille annetaan lupa vaihtaa lainoja pääomaan. Tämä säännös koskee kaikkia niin julkisia kuin yksityisiäkin pankkeja.

(38) Vuonna 1992 otettiin Kreikan keskuspankin pääjohtajan 11 päivänä kesäkuuta 1992 antamalla asetuksella nro 2091 käyttöön tällaisia konsolidointilainoja koskevat vähimmäiskorot: 18 prosenttia lyhytaikaisille lainoille ja 17 prosenttia keskipitkäksi ja pitkäksi ajaksi myönnetyille lainoille. Nämä raja-arvot on sittemmin poistettu Kreikan keskuspankin pääjohtajan 4 päivänä elokuuta 1994 antamalla asetuksella nro 2326.

(39) Kreikan viranomaiset ovat ilmoittaneet, että myös AGNO on hyötynyt Kreikan keskuspankin pääjohtajan 5 päivänä lokakuuta 1989 antaman asetuksen nro 1620 nojalla toteutetusta 1,899 miljardin Kreikan drakman velkajärjestelystä. Laina on myönnetty kymmeneksi vuodeksi (josta kahden vuoden aikana lasketaan vain yksinkertainen korko) keskipitkäksi ajaksi myönnettyihin lainoihin sovellettavalla korolla.

(40) Kreikka on katsonut samoin kuin Kreikan lain nro 2237/94 5 pykälän osalta, ettei kyseinen säännös sisällä perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

(41) Ottaen huomioon tämän järjestelyn yhtäläisyys aiemmin kuvatun järjestelyn kanssa ja käytettävissä olleiden vähäisten tietojen perusteella komissio on päättänyt aloittaa myös näiden säännösten osalta perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdassa määrätyn menettelyn.

VEROHELPOTUKSET

(42) Valituksen tekijä on maininnut 20 päivänä marraskuuta 1995 päivätyssä kirjeessään myös AGNOlle Kreikan lakien nro 2238/94 ja nro 2169/93 nojalla myönnetyn valtiontuén. Koska nämä lait liittyvät maatalousyhteisöjen yleiseen rahoitukseen ja yleiseen verolainsäädäntöön, komissio katsoo, etteivät ne sisällä 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua maatalousosuuskunnille myönnettävää valtiontukea.

III ASIANOMAISTEN HUOMAUTUKSET

(43) Ainoa asianomainen, joka esitti huomautuksia menettelyissä C 78/97 ja C 82/97, oli asiassa valituksen tehnyt SEGVAP.

(44) Valituksen tekijä katsoo yleisesti, että Kreikan viranomaiset noudattavat vakiintunutta pitkäaikaista politiikkaa, jonka mukaan yritysten mahdollisuus käyttää valtion varoja perustuu niiden asemaan eikä tasapuolisiin kriteereihin. Valituksen tekijä pitää tätä politiikkaa vahingollisena ja syrjivänä muita kuin osuuskuntamuotoisia yrityksiä kohtaan, joilla ei ole mahdollisuutta saada kyseisiä tukia. Tämän käytännön tuloksena rakenteeltaan heikot, huonosti tuottavat ja kilpailuympäristöön sopeutumattomat yritykset voivat jatkaa toimintaansa. Valituksen tekijä katsoo, että tämä politiikka vahingoittaa Kreikan ja Euroopan unionin maatalousalan taloudellista toimintaa.

KREIKAN LAIN NRO 2008/92 32 PYKÄLÄN 2 ARTIKLA

(45) Valituksen tekijä väittää erityisesti Kreikan lain nro 2008/92 32 pykälän 2 artiklan osalta, että toimenpide on perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan mukaista valtiontukea. Se sisältääkin valtion varojen käyttöä ja hyödyttää valikoivasti tiettyjä yrityksiä.

(46) Perustamissopimuksen 87 artiklan 2 ja 3 kohdassa määrätään tietyntyyppisistä tuista, jotka voivat soveltua yhteismarkkinoille. Valituksen tekijä katsoo, että tähän tapaukseen voitaisiin soveltaa vain 87 artiklan 3 kohtaa. Samalla se katsoo, että suuntaviivat huomioon ottaen toimenpide ei täytä ehtoja, joiden perusteella sitä voitaisiin pitää yhteismarkkinoille soveltuvana.

(47) Erityisesti valituksen tekijä huomauttaa, että Kreikka ei ole toimittanut mitään todisteita rakenneuudistusohjelmista, jotka liittyisivät tuensaajayritysten elinkelpoisuuden palauttamiseen, tarvittavaan tuotantokapasiteetin alentamiseen, yritysten kilpailukyvyn parantamiseen merkityksellisillä markkinoilla sekä myönnettyjen tukien ja tuensaajan oman osuuden suhteellisuuteen rakenneuudistustoimenpiteiden toteuttamisessa. Todellista ohjelmaa osuuskuntien rahoituksen terveyden takaamiseksi ei ole, ainoastaan toisiaan seuraavat velkajärjestelyt.

(48) Valituksen tekijä kiinnittää komission huomiota kyseisten velkojen mitätöimisten uusiutuvaan luonteeseen. Erityisesti tällaisia säännöksiä ovat kaikkiaan 500 miljardin Kreikan drakman velkajärjestelyt mahdollistava Kreikan laki nro 2198/94, Kreikan lain nro 2237/94 5 artikla ja Kreikan lain nro 2538/97 säännökset.

(49) Erityisesti AGNOlle Kreikan lain nro 2008/92 32 pykälän 2 artiklan nojalla myönnetyn tuen osalta valituksen tekijä katsoo, että 851 miljoonan Kreikan drakman velkamäärää ei voi pitää Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuuden aiheuttamana. Toisaalta valituksen tekijä väittää, että kaikki maitoalan yritykset (AGNO mukaan lukien) jatkoivat tuoreiden maitotuotteiden toimittamista markkinoille koko vuoden 1986 ajan. On siis hyvin epätodennäköistä, että AGNO olisi tuhonnut 19000 tonnia maitoa. Suurin osa tästä määrästä kuivatettiin maitojauheeksi, joka käytettiin myöhemmin muiden maitotuotteiden valmistukseen.

(50) Valituksen tekijä kehottaa komissiota toteamaan, että Kreikan lain nro 2008/92 32 pykälän 2 artiklan säännökset eivät sovellu yhteismarkkinoille.

KREIKAN LAIN NRO 2237/94 5 PYKÄLÄ

(51) Valituksen tekijä katsoo, että Kreikan viranomaisten tekemä ero KMP:n ja Kreikan valtion välillä on uusi tulkinta ja täysin perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan hengen vastainen.

(52) Valituksen tekijän mukaan Kreikan lain nro 2237/94 5 pykälän ehdot ovat ilmeisesti edullisemmat kuin Kreikan keskuspankin pääjohtajan 5 päivänä lokakuuta 1989 antaman asetuksen nro 1620 velkajärjestelyjä koskevat yleiset säännöt, erityisesti korkojen osalta (jotka ovat tällä hetkellä 50 prosenttia markkinakorkoja alhaisemmat) ja laina-aikojen osalta (tavanomaiseen pankkikäytäntöön verrattuna).

(53) Valituksen tekijä on eri mieltä Kreikan viranomaisten vakuutteluista, joiden mukaan AGNOn velkajärjestelyjen ehdot oli laadittu yksinomaan pankkikäytännön mukaisesti ja pankkitoiminnallisin perustein. Konsolidointilainojen ehtoja pidetään äärimmäisen edullisina ja lisäksi Kreikan viranomaisten olisi ilmoitettava yksiselitteiset lainojen myöntämisperusteet. Lisäksi olisi julkistettava rakenneuudistusohjelman toteuttamista koskeva kertomus.

VEROHELPOTUKSET

(54) Valituksen tekijä ei ole samaa mieltä komission alustavasta päätelmästä, jonka mukaan maatalousosuuskunnille ei ole myönnetty valtiontukea Kreikan yleiseen verolainsäädäntöön liittyvän Kreikan lain nro 2238/94 nojalla. Valituksen tekijä väittää, että verohelpotuksia saaneet osuuskunnat ovat edullisemmassa asemassa kuin objektiivisesti tarkasteltuna samoissa olosuhteissa toimivat muut yritykset.

IV KREIKAN HUOMAUTUKSET

(55) Kreikan viranomaiset ovat toimittaneet huomautuksensa useassa eri vaiheessa. Ensiksi ne ilmoittivat alkuvaiheen reaktionsa perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa määrätyn menettelyn aloittamiseen. Myöhemmin Kreikka lähetti huomautuksensa valituksen tekijän huomautuksista. Lopuksi KMP toimitti omat huomautuksensa. KMP:n luonteesta ja asemasta (katso johdanto-osan 108 kappale) johtuu, että huomautukset katsotaan Kreikan viranomaisten lisähuomautuksiksi eikä asianomaisten huomautuksiksi.

KREIKAN LAIN NRO 2008/92 32 PYKÄLÄN 2 ARTIKLA

(56) Kreikan viranomaiset ovat korostaneet toimittamissaan menettelyn aloittamista koskevissa alkuvaiheen huomautuksissa, että osuuskunnilla on maatalousalan taloudessa erityinen asema, että niiden jäsenet toimivat yhteisvastuullisesti, että niitä koskee osuuskunnan säännöissä määrätty velvoite ottaa vastaan jäsentensä tuotanto ja toimittaa se edelleen parhaaseen mahdolliseen markkinahintaan (riippumatta siitä, onnistuvatko ne lopulta tässä tehtävässä vai ei). Lisäksi Kreikka on lisännyt, että osuuskunnat edustavat suuria tuottajaryhmiä, jotka harjoittavat maataloutta vuoristoissa, kukkuloilla ja epäsuotuisilla alueilla.

(57) Kyseisenä ajanjaksona (1982-1989) Kreikkaa kohtasivat Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuuden lisäksi monet luonnononnettomuudet, jotka vaikuttivat kielteisesti osuuskuntien rahoitusasemaan. Kreikan viranomaisten huomautuksissa on liite, jossa luetellaan 24 Kreikkaa kyseisenä ajanjaksona kohdannutta luonnonnettomuutta. Kreikan viranomaisten mukaan nämä onnettomuudet aiheutuivat tulvista, kovista tuulista, lumimyrskyistä, rankkasateista, taudeista, huonoista sääolosuhteista, pakkasista, alhaisista lämpötiloista, kasvisienistä, kuivuudesta ja lämpöaallosta. Nämä luonnononnettomuudet ja huonot sääolosuhteet vaikuttivat monentyyppisiin maataloustuotteisiin ja -alueisiin.

(58) Kreikan mukaan näihin vaikutuksiin yhdistyivät valtion interventiot, joilla se säätelee tuotteiden myyntihinnan muodostumista. Velat mitätöitiin vasta, kun komitea oli vahvistanut ja hyväksynyt toimenpiteen.

(59) Kreikka on toimittanut jäljennökset raporteista, jotka komiteat olivat laatineet kustakin osuuskunnasta. Kyseiset raportit osoittivat, että soviteltujen velkojen kokonaismäärä (37,835 miljardia Kreikan drakmaa) huomattavasti alhaisempi kuin aluksi oli ennustettu (91,676 miljardia Kreikan drakmaa). Järjestelyt koskivat 116:ta osuuskuntaa, jotka kaikki katsottiin erityisten järkeistämisohjelmien perusteella elinkelpoisiksi.

(60) Erityisesti AGNOlle Kreikan lain nro 2008/92 32 pykälän 2 artiklan nojalla myönnetyn tuen suhteen Kreikka on lisännyt, että viive oli tarpeen jokaisen hakijan tietojen tarkastamiseksi (vahvistuskomiteat toimivat ensimmäisellä ja toisella tasolla).

(61) Kreikka katsoo, että 91 miljoonan Kreikan drakman määrä, joka muodostuu erotuksesta tosiasiassa huomioon otetun 851 miljoonan Kreikan drakman ja teoriassa mahdollisina tapahtuneina menetyksinä huomioon otettaviksi katsottujen 760 miljoonan Kreikan drakman välillä, ei ole perusteeton. AGNOn vuonna 1985 ja vuonna 1986 toteutuneiden myyntimäärien erotus on 8,5 miljoonaa kiloa. Tämä ylijäämämaito pastöroitiin myytäväksi irtotuotteena eri juustontuottajille 10,7 Kreikan drakman tappiolla kiloa kohti. Näin ollen kokonaistappio oli 91 miljoonaa Kreikan drakmaa.

(62) Kreikka lisää vielä, että Kreikan lain nro 2198/94 19 pykälän nojalla järjestellyt 529,89 miljoonan Kreikan drakman korot eivät merkitse liiallista korvausta kaikkiaan 851 miljoonan Kreikan drakman tappioista. Kreikka katsookin, että myöhässä tapahtuneesta maksusta täyden korvauksen takaava mitätöitävien korkojen kokonaismäärä olisi 959,79 miljoonaa Kreikan drakmaa.

(63) Kreikka ilmoittaa lopuksi, että Kreikan lain nro 2008/92 32 pykälän 2 artiklan nojalla AGNOlle myönnetty tuki on tukea, jolla korvataan poikkeuksellisen tapahtuman eli Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuuden aiheuttama vahinko, ja siksi se täyttää persustamissopimuksen 87 artiklan 2 kohdan b alakohdassa määrätyt vaatimukset.

(64) Vastauksena valituksen tekijän väitteisiin Kreikka ilmoittaa, että korvaukset Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuuden aiheuttamasta vahingosta olivat myös joidenkin yksityisten meijeriyritysten saatavilla, minkä komissio on hyväksynyt 87-88 artiklassa määrätyn menettelyn mukaisesti(9).

(65) Vastauksena perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa määrätyn menettelyn aloittamista koskeviin valituksen tekijän huomautuksiin Kreikka väittää, että kaikkien velkajärjestelyjen merkittäviä tuensaajia ovat osuuskuntien tuottajat/jäsenet, jotka ovat kärsineet onnettomuuksien tai poikkeuksellisten tapahtumien taloudellisista vaikutuksista. Kreikka muistuttaa, että osuuskuntia sitoo niiden säännöissä määrätty velvoite ottaa vastaan jäsentensä koko tuotanto, kun taas muut yritykset voivat toimia vapaasti ja päättää itse toimitusten määrän ja laadun. Siksi osuuskunnat toimivat markkinoilla eri järjestelmän mukaisesti eikä niitä tosiasiassa voida kohdella muiden yritysten tavoin.

(66) Kreikan lain nro 2008/92 32 pykälän 2 artiklan mukaisten velkojen mitätöintien tarkoituksena on turvata maatalousosuuskuntien rahoituksellinen tasapaino ja mahdollistaa niiden ja KMP:n välinen pitkän aikavälin yhteistyö, josta on etua kummallekin osapuolelle. Näin ollen KMP:n toimenpide on yksityisen sijoittajan periaatteen mukainen.

(67) Kreikan viranomaiset ovat liittäneet huomautuksiinsa elinkelpoisuutta koskevassa tutkimuksessa käytetyt lomakkeet, jotka jokaisen osuuskunnan oli toimitettava voidakseen osallistua velkojen mitätöintiohjelmaan.

KREIKAN LAIN NRO 2237/94 5 PYKÄLÄ

(68) Kreikan viranomaiset katsovat, että maatalousosuuskuntien velkajärjestelyjä koskevan lain nro 2237/94 5 pykälä ei sisällä perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Kreikka väittää, että velkajärjestely kuuluu kaikissa jäsenvaltioissa noudatettavaan tavanomaiseen pankkikäytäntöön eikä johda ylimääräiseen valtion varojen käyttöön.

(69) Kreikka on eri mieltä komission väitteestä, jonka mukaan KMP ei Kreikan lain nro 2237/94 5 pykälän nojalla AGNOn velkoja järjestellessään noudattanut yksityisen sijoittajan periaatetta. Kreikka korostaa, että KMP:lle kuuluva päätös Kreikan lain nro 2237/94 5 pykälän säännösten soveltamisesta tehtiin KMP:n hallituksessa ja yhtiökokouksessa yksityisen sijoittajan periaatteen mukaisesti. KMP on soveltanut samaa menettelyä kaikkiin muihin osuuskunnallisiin yksiköihin, joiden velat on järjestetty Kreikan lain nro 2237/94 5 pykälän nojalla.

(70) Kreikka ilmoittaa, että Kreikan lain nro 2237/94 5 pykälän mukaisen AGNO-osuusmeijerin velkajärjestelyn koko määrä oli 10,145 miljardia Kreikan drakmaa, joka koostuu 3,12 miljardin Kreikan drakman erääntyneistä ja vakuudettomista lyhytaikaisista veloista, 4,725 miljardin Kreikan drakman keskipitkällä maksuajalla myönnetyistä lainoista (jotka liittyivät suurimmaksi osaksi meijerin siirtoon) ja ajanjaksona 1 päivästä tammikuuta 1994 31 päivänä maaliskuuta 1995 kertyneistä 2,3 miljardin Kreikan drakman sopimuksen mukaisista koroista.

(71) Kreikan viranomaiset ilmoittavat, että KMP:n kiertokirje nro 150/94 sisältää joukon Kreikan lain nro 2237/94 5 pykälän soveltamisessa noudatettavia ehtoja, jotka liittyvät KMP:n myöntämän velan hoitoon mutta myös velallisten elinkelpoisuuden palauttamiseen pitkällä aikavälillä.

(72) Toteutetut toimenpiteet ovat Kreikan mukaan realistisia ja edistävät osuuskunnan rahoituksellista tasapainoa, kuten toimitettu elinkelpoisuutta koskeva tutkimus osoittaa. Kreikka on myös lähettänyt AGNOn rakenneuudistustoimenpiteiden toteuttamista koskevan seurantakertomuksen. Kertomus on päivätty 31 päivänä lokakuuta 1996.

(73) AGNO on ottanut käyttöön erityisen maidontoimitusmaksun. Tämän erityismaksun kokonaistuotto vuosina 1996-1997 on ollut 240,44 miljoonaa Kreikan drakmaa. Maksu on auttanut merkittävästi lisäämään osuuskunnan pääomaa.

(74) Kreikan viranomaiset väittävät, että komission esittämästä poiketen Kreikan lain nro 2237/94 5 pykälä sisältää säännökset, joiden mukaisesti tuotantokapasiteettia on vähennettävä tai tuotannosta on luovuttava. Osoituksena tästä Kreikka ilmoittaa, että AGNOn rakenneuudistussuunnitelmaan kuuluu tappiollisten toimintojen kuten eläinrehun jäsenille tuottamisen lakkauttaminen.

(75) Kreikan viranomaisten mukaan tavoitteen 1 kohdealueena Kreikkaan ei sovelleta komission päätöksen 94/173/EY(10) liitteen mukaisia maitotaloustuotteiden jalostusta ja markkinointia koskevia alakohtaisia rajoituksia.

(76) Kreikka lisää, että AGNOn vuotuiset tilinpäätökset osoittavat toiminnan tuloksen olevan positiivinen ja että osuuskunta on hoitanut kaikki lyhytaikaisesta velasta johtuvat korkomaksut sekä osan keskipitkäksi ajaksi myönnettyjen lainojen koroista. Uudistustoimenpiteiden toteuttaminen ja kustannusten supistaminen on mahdollistanut positiivisen tuloksen saavuttamisen, mikä takaa AGNOn elinkelpoisuuden.

(77) Vastauksessaan valituksen tekijän huomautuksiin Kreikka lisää, että AGNOn tapauksessa velkajärjestely perustui sekä toteutettavuustutkimuksen tuloksiin että pankin mahdollisista vaihtoehtoisista ratkaisuista (eli osuuskuntaa vahvistavien toimenpiteiden aloittamisesta) odottamiin hyötyihin.

(78) Tästä aiheesta Kreikka ilmoittaa, että 31 päivänä joulukuuta 1994 vallinneen rahoitusaseman mukaisesti AGNOn kokonaisvelka oli 21,58 miljardia Kreikan drakmaa, kun taas sen kokonaisvakuudet olivat 44,14 miljardia Kreikan drakmaa. Suurin osa sen kokonaisvelasta on velkaa KMP:lle (16,75 miljardia Kreikan drakmaa), kun taas suurin osa sen vakuuksiin liittyvästä rahoitussalkusta koostuu AGNOn jäsenten yhteisvastuusta (30,55 miljardia Kreikan drakmaa).

(79) Kreikan mukaan toteutettavuustutkimuksessa edellytettiin, että yhteenliittymän velat hoidetaan säännöllisesti toteuttamalla rahoituksen uudistussuunnitelma. Siksi pankki odotti AGNOn velkajärjestelyn perusteella saavansa 16,75 miljardia Kreikan drakmaa korkoineen sekä huomattavat tuotot erilaisista pankkitoiminnoista. Jos taas olisi aloitettu perintätoimenpiteet (eli ulosotto, julkinen huutokauppa jne.), Kreikan viranomaiset olettavat, että niiden tuloksena olisi saatu kaikkiaan 2,64 miljardia Kreikan drakmaa.

KREIKAN KESKUSPANKIN PÄÄJOHTAJAN 5 PÄIVÄNÄ LOKAKUUTA 1989 ANTAMA ASETUS NRO 1620

(80) Kreikan keskuspankin pääjohtajan 5 päivänä lokakuuta 1989 antaman asetuksen nro 1620 osalta Kreikka lisää, että siinä määritellään yleinen kehys pankkijärjestelmän liikeyrityksille myöntämien velkojen järjestämisesksi, ja samalla pankeille annetaan vapaus määritellä asiakkaidensa velkojen hoitoon sovellettavat yksityiskohtaiset ehdot. Erityisesti pankeilla on mahdollisuus määritellä vapaasti aika, jonka kuluessa niiden yritysasiakkaiden on maksettava velat takaisin, ja koron suuruus, mikäli velkajärjestelystä sovitaan.

(81) Aluksi näiden säännösten mukainen vuotuinen vähimmäiskorko oli käyttöpääoman osalta 18 prosenttia ja keskipitkäksi ajaksi myönnettyjen lainojen osalta 17 prosenttia. Nämä vähimmäiskorkosäännökset poistettiin 4 päivästä elokuuta 1994, joten pankit olivat vapaita vahvistamaan korot oman harkintansa ja kuhunkin tapaukseen liittyvien olosuhteiden mukaan, jopa kunkin yksittäisen asiakkaan osalta erikseen.

(82) Sitten Kreikka katsoo, että Kreikan lain nro 2237/94 5 pykälän käyttöönoton ainoana tarkoituksena on tarkentaa Kreikan keskuspankin pääjohtajan 5 päivänä lokakuuta 1989 antaman asetuksen nro 1620 sisältämää yleistä kehystä ja mahdollistaa KMP:lle sen soveltaminen. Kreikan mukaan tämä tarkennus oli tarpeen kyseisiä velkajärjestelyjä koskevan kehyksen tiukentamiseksi, erityisesti ottamalla käyttöön tiukat kelpoisuusehdot ja järjestelylainojen ehtojen laiminlyöntitapauksissa sovellettavat säännökset.

KMP:N TOIMITTAMAT HUOMAUTUKSET

(83) KMP tukee 12 päivänä maaliskuuta 1999 päivätyissä huomautuksissaan Kreikan viranomaisten toimittamia huomautuksia ja tietoja. Sen huomautusten tarkoituksena on Kreikan toimittamien huomautusten ja tietojen vahvistaminen.

(84) Useiden osuuskuntien velkojen järjestämisestä KMP toteaa, että se oli vuonna 1994 tilanteessa, jossa monet maatalousosuuskunnat, AGNO mukaan lukien, eivät kyenneet hoitamaan velkojaan monista samanaikaisesti vaikuttaneista syistä. Korkeat velanhoitokustannukset (jotka koostuivat suurimmaksi osaksi koroista) vaaransivat vakavasti osuuskuntien kyvyn jatkaa toimintaansa. Koska huomattava osa KMP:n asiakkaista oli näitä osuuskuntia, pankilla oli erittäin suurta rahallista mielenkiintoa edistää niiden selviytymistä. KMP huomauttaa, että kyseisiin osuuskuntiin sijoitetun pääoman lisäksi se menettäisi myös merkittävän osan tulevien tuottojensa lähteistä, joita näille osuuskunnille tarjottavat pankkipalvelut merkitsevät.

(85) KMP katsoo, että sen päätös järjestää osuuskuntien velat on vastannut täysin yksityisen pankin käyttäytymistä samanlaisissa olosuhteissa. KMP on tutkinut kaikki velkajärjestelyä koskevat pyynnöt ja suostunut niihin kaupallisin perustein ja sillä ehdolla, että KMP:n velkajärjestelyjä koskevat yleiset ehdot täyttyvät.

(86) KMP esittää, että komission väitteet Kreikan hallituksen päätöksen ja KMP:n toiminnan välisestä yhteydestä eivät pidä paikkaansa. KMP toteaa, että se ei tarvinnut Kreikan lain nro 2237/94 5 pykälää saataviensa järjestelemiseksi. Kaikille Kreikan pankeille (sekä yksityisille että julkisille) oli annettu Kreikan keskuspankin pääjohtajan 5 päivänä lokakuuta 1989 antamalla asetuksella nro 1620 vapaus toteuttaa asiakkaidensa kanssa velkajärjestelyjä. Lisäksi KMP esittää, että Kreikan lain nro 2237/94 5 pykälässä ei säädetä KMP:lle velvoitetta järjestää osuuskuntien velkoja eikä siinä annettu osuuskunnille lakisääteistä oikeutta pyytää KMP:tä suostumaan velkajärjestelyyn.

(87) KMP:n mukaan sen velkajärjestelyyn suostumisen ainoana tavoitteena on ollut turvata kaupalliset etunsa. Siksi KMP esitti näitä järjestelyjä koskevat vaatimukset kiertokirjeissään nro 150/94 ja nro 22/95, joissa edellytetään

- elinkelpoisuuden takaavaa suunnitelmaa, joka sisältää rahoituksen rakenteen uudistamisen ja velkojen maksamisen varmistavat toimenpiteet, mukaan lukien toimintakustannusten alentaminen, (vähentämällä henkilöstön määrää ja toteuttamalla muita tarvittavia kustannussäästöjä), tappiollisten toimintojen lakkauttaminen, velvoite myydä käyttämätön omaisuus ja osuuspääoman kasvattaminen (ottamalla käyttöön tuotemaksuja ja lisäämällä jäsenten osallistumista pääomaan);

- aikataulua rahoituksen rakenteen uudistamisen loppuun saattamiseksi;

- velkajärjestelyn peruuttamista, jos lyhennykset viivästyvät yli kuusi kuukautta, ja palaamista aikaisempaan tilanteeseen;

- osuuskuntien rahoituskustannusten alentamista;

- lisäluottojen myöntämistä vain sillä ehdolla, että velkajärjestelyn ehtoja noudatetaan;

- kunkin tuensaajaosuuskunnan sitoutumista sopimuksella hoitamaan kaikki pankkipalvelunsa KMP:n välityksellä;

- KMP:lle annetun vakuuden ja sen saatavan välistä suhdetta 110:100;

- liiketoimintasuunnitelman toteutumisen säännöllistä läheistä seurantaa KMP:n toimesta.

(88) KMP lisää, että useat osuuskunnat eivät täyttäneet valintaperusteita, joten niiden hakemukset hylättiin. Lisäksi KMP supisti joillekin osuuskunnille myönnettävän luoton määrää kiertokirjeiden nro 150/94 ja nro 22/95 mukaisesti ja ryhtyi tarvittaviin toimiin maksamattomien luottojen perimiseksi.

(89) Kreikan lain nro 2008/92 32 pykälän 2 artiklan mukaisesta velkojen mitätöinnistä KMP toteaa, että AGNOlle Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta aiheutunutta vahinkoa ei korvattu liiallisena. Tappiota kertyi 760 miljoonaa Kreikan drakmaa (AGNOn tappio 19000 tonnin saastuneen maitoerän tuhoamisesta keskimääräisen 40 Kreikan drakman kilohinnan mukaan laskettuna). Lisäksi myönnetty 1,38 miljardin Kreikan drakman tuki sisältää 91 miljoonaa Kreikan drakmaa pastöroidun maidon myynnissä juustontuottajille kertyneen AGNOn tappion kattamiseksi ja 529,89 miljoonaa Kreikan drakmaa vastaa näiden tappioiden korkoja. Tässä yhteydessä KMP toteaa, että AGNO oli maksanut markkinahinnan 40 Kreikan drakmaa kilolta eikä tuolloin voimassa ollutta tavoitehintaa 34 Kreikan drakmaa kilolta.

(90) KMP:n mukaan AGNOn tuoreen maidon ja jogurtin myynti väheni vuodesta 1985 vuoteen 1986 8500 tonnia. Siksi tämän osuuskunnan oli pakko osoittaa ylimääräinen maito juuston valmistukseen. AGNO maksoi tuolloin jäsenilleen juustoksi jalostettavasta maidosta jpa 44,5 Kreikan drakmaa kilolta, mikä oli 10,5 Kreikan drakmaa enemmän kuin kyseisenä ajanjaksona voimassa ollut tavoitehinta 34 Kreikan drakmaa kilolta. KMP perustaa tähän hintaeroon väitteensä, että AGNOn tappiot olivat 91 miljoonaa Kreikan drakmaa (8500 tonnia x 10,5 Kreikan drakmaa kilolta). KMP lisää, että yksinomaan vuonna 1987 AGNO valmistutti juustoksi 5,23 tonnia maitoa. AGNOn olisi pitänyt maksaa raakamaidon toimittajilleen 30,03 Kreikan drakmaa kilolta. KMP:n mukaan kuitenkin AGNO maksoi Kreikan valtion hintainterventiopolitiikan mukaisesti tuottajilleen maitokilolta 44,5 Kreikan drakmaa.

(91) KMP väittää, että edellä mainittujen tappioiden kattamiseksi AGNOn oli pakko ottaa KMP:ltä suuria lainoja. Korvaukset maksettiin tosiasiallisesti vasta 31 päivänä elokuuta 1993. Kreikassa vuosina 1988-1993 sovellettujen viitekorkojen mukaisesti 851 miljoonaksi Kreikan drakmaksi lasketuista tappioista kertyneiden korkojen määrä oli 959,79 miljoonaa Kreikan drakmaa. Siksi KMP väittää, että 529,89 miljoonan Kreikan drakman korkovelan mitätöinti ei merkitse todellisen tappion liiallista korvaamista.

(92) KMP väittää, että AGNOn rahoitusasema heikkeni jyrkästi ennen vuotta 1994, koska Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta aiheutuneiden velkojen mitätöinnit viivästyivät ja investointihankkeen toteuttaminen lykkääntyi. AGNOn tuotanto oli tavanomaista alhaisemmalla tasolla, mikä johtui markkinoiden kovasta kilpailusta ja siellä tapahtuvan myynnin kääntymisestä laskuun.

(93) Koska AGNO ei kyennyt maksamaan velkaansa, KMP:llä oli vaihtoehtoina AGNOn ajaminen konkurssitilaan tai sen velkojen järjestäminen. KMP:n mukaan kummankin vaihtoehdon kustannus-hyötyanalyysi osoitti osuuskunnan velkojen järjestämisen olevan parempi ratkaisu. Selvitystilan tuloksena KMP:lle palautuvien luottojen määrä (etuoikeutettujen velkojien saatavien jälkeen) olisi ollut 2,64 miljardia Kreikan drakmaa. Tämä olisi kattanut vain vähäisen osan AGNOn 16,75 miljardin Kreikan drakman veloista KMP:lle. KMP väittää lisäksi, että velkajärjestelyyn liittyivät kokonaismäärältään 44,23 miljardin Kreikan drakman vakuudet (mistä 30,55 miljardia Kreikan drakmaa oli jäsenten vastuita, 7,11 miljardia Kreikan drakmaa käyttöomaisuuteen sitoutuneita vakuuksia ja 4,84 miljardia Kreikan drakmaa saatavia).

(94) KMP:n mukaan AGNOn rakenneuudistustoimenpiteistä oli sovittu pankin kanssa 7 päivänä heinäkuuta 1995, jolloin tehtiin velkajärjestelysopimukset 10,145 miljardista Kreikan drakmasta ja 1,899 miljardista Kreikan drakmasta. Rakenneuudistustoimenpiteisiin kuuluivat

- osuuspääoman lisääminen 290 miljoonalla Kreikan drakmalla vuosina 1995-1997;

- maidon toimitusmaksun käyttöönotto 1,5 Kreikan drakman suuruisena kilolta 31 päivänä joulukuuta 1995 saakka ja 3 Kreikan drakman suuruisena kilolta 1 päivästä tammikuuta 1996;

- vuotuiset 200 miljoonan Kreikan drakman säästöt vähentämällä ylitöitä ja henkilöstölle maksettavia ylimääräisiä maksuja;

- tuotepalautusten vähentäminen, josta kertyvät ensimmäisenä vuotena yhteensä 210 miljoonan Kreikan drakman säästöt ja sen jälkeisinä vuosina 250 miljoonan Kreikan drakman säästöt;

- markkinointi-/mainontakulujen supistaminen 2 prosenttiin liikevaihdosta eli 540 miljoonaan Kreikan drakmaan;

- 500 miljoonan Kreikan drakman säästöt vuosina 1995 ja 1996 vähentämällä henkilöstöä 150 työntekijällä;

- vuotuiset 50 miljoonan Kreikan drakman säästöt supistamalla yleisiä tuotantokustannuksia;

- suunniteltujen ja kaikkien sellaisten investointien peruuttaminen, jotka eivät liity maidonjalostuslaitokseen;

- tuotevalikoiman laajentaminen ja tuotteiden laadun parantaminen;

- nykyaikaisten markkinointimenetelmien käyttöönotto mukaan lukien myyntihenkilöstön kannustusjärjestelmä, edustukset yksinoikeudella sekä jakelumenetelmien ja laskutusjärjestelmän muuttaminen;

(95) Näiden rakennemuutostoimenpiteiden perusteella KMP päätteli, että AGNOn mahdollisuudet muuttua jälleen elinkelpoiseksi ja kykeneväksi maksamaan velkansa olivat todelliset. KMP suostui AGNOn velkajärjestelyyn. AGNOn kyseisen velan määrä oli 10,145 miljardia Kreikan drakmaa. KMP:n mukaan tämä velka koostuu paitsi investointihankkeen toteuttamisesta myös tuotantolaitoksen koko toimintaan liittyvistä lainoista ja niiden koroista. Velkajärjestelysopimus sisältää 15 vuoden maksuajan ja siitä kolme vapaavuotta, joiden aikana AGNO ei maksaisi KMP:lle mitään. Korkoa maksettaisiin vain 15-vuotiskauden toiselta puoliskolta markkinakorkoja 50 prosenttia alhaisemman korkokannan mukaan.

(96) Koska AGNO oli raskaasti velkaantunut, huomattavaan osuuteen veloista ei voitu soveltaa Kreikan lain nro 2237/94 5 pykälän säännöksiä, koska se erääntyi vasta 31 päivän joulukuuta 1993 jälkeen. Siksi KMP päätti sopia Kreikan keskuspankin pääjohtajan 5 päivänä lokakuuta 1989 antaman asetuksen nro 1620 nojalla vielä 1,899 miljardin Kreikan drakman velkajärjestelystä. Tämä määrä sovittiin maksettavaksi kymmenen vuoden kuluessa mukaan lukien kaksi vapaavuotta, joiden aikana maksettaisiin vain 21,5 prosentin korkoa.

(97) Elinkelpoisuuden takaavan suunnitelman osalta KMP lisää, että 14 päivänä helmikuuta 1996 julkaistu ensimmäinen kertomus osoittaa alkuvaiheen toimenpiteet taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen kannalta riittämättömiksi. Tämän kertomuksen perusteella otettiin käyttöön seuraavat lisätoimenpiteet:

- maidon toimitusmaksun korottaminen 3:sta 4:ään Kreikan drakmaan kilolta. Tämän toimenpiteen vuosituotoksi odotettiin 230 miljoonaa Kreikan drakmaa;

- 80 miljoonan Kreikan drakman kustannussäästöt muuttamalla maidontuottajille suoritettavien maksujen järjestelmää;

- markkinointikulujen supistaminen 550 miljoonaan Kreikan drakmaan vuosina 1996 ja 1997. Tästä kertyisi mainittuina vuosina 950 miljoonan Kreikan drakman vuotuiset säästöt;

- 81 työntekijän irtisanominen 31 päivänä tammikuuta 1996 mennessä, mistä kertyisi 283 miljoonan Kreikan drakman säästöt vuosina 1995 ja 1996;

- 20 miljoonan Kreikan drakman vuotuiset säästöt palkkaamalla kausiluontoista henkilöstöä;

- maidontuottajilta eläinten rehusta perittävän maksun korottaminen 0,5 Kreikan drakmalla toimitettua maitokiloa kohti, mikä tuottaisi vuodessa 35 miljoonaa Kreikan drakmaa;

- yhteistyö eläinten rehun tuottajan kanssa säästäisi rahoituskuluja 91 miljoonaa Kreikan drakmaa vuodessa;

- yhteistyö Ateenan markkinoilla toimivan jakelijan kanssa tuottaisi lisäetuja noin 100 miljoonan Kreikan drakman arvosta;

- maidontuottajien 75 miljoonan Kreikan drakman suuruisten erääntyneiden velkojen maksaminen vuosina 1996 ja 1997;

- 196 miljoonan Kreikan drakman vuotuiset säästöt tuottajien velkojen maksusta rehun toimittajille ja 60 miljoonan Kreikan drakman vuotuiset säästöt ennakkomaksuista;

- tuottajien ja henkilöstön kanssa tehtävä sopimus mahdollistaisi niiden AGNOlta perittävien saatavien jäädyttämisen vuoden 1995 hintatasolle ja 2,5 miljardin Kreikan drakman maksun lykkäämisen vuoteen 1999.

(98) Toisessa kertomuksessa todettiin vuonna 1996, että tiettyjen toimenpiteiden toteuttaminen oli viivästynyt hieman ja AGNOn toiminnassa oli kassavirtaan liittyviä vaikeuksia, jotka estivät taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen. Ajanjaksolle kesäkuu-syyskuu 1996 suositeltiin seuraavia toimenpiteitä:

- koron laskeminen tuottajille myydystä eläinten rehusta kertyneille yli seitsemän päivän saataville;

- AGNOn henkilöstön työmatkoista maksettavien päivärahojen ja kulukorvausten supistaminen;

- 1 prosentin maksu enintään 200000 Kreikan drakman kuukausipalkoista ja 2 prosentin maksu yli 200000 Kreikan drakman kuukausipalkoista;

- AGNOn jäsenten velvoittaminen toimittamaan sille kaikki tuottamansa maito;

- koron periminen asiakkaiden katteettomista sekeistä ja asiakkaiden jäädytettyjen velkojen maksamista koskevat neuvottelut;

- yksityiskohtainen rahoitussuunnitelma AGNOn käyttöpääoman tarpeen tyydyttämiseksi ja keskipitkällä maksuajalla otettujen velkojen maksamiseksi.

(99) KMP:n mukaan sen toteuttama AGNOn toiminnan tarkka seuraaminen vuonna 1995 tehtyjen velkajärjestelysopimusten jälkeen antoi sille mahdollisuuden pyrkiä vaikuttamaan AGNOn johdon päätöksiin kyseiseen osuuskuntaan liittyvän rahoitusriskin minimoimiseksi. Joukko vuoden 1996 jälkeen syntyneitä tilanteita, joissa KMP:n edut olivat ristiriidassa AGNOn johdon päätösten kanssa, osoitti kuitenkin, että KMP:n pitäisi osallistua aktiivisemmin AGNOn johtamiseen sen varmistamiseksi, että sovittujen rakennemuutostoimenpiteiden toteuttaminen ja AGNOn velkojen takaisinmaksun todennäköisyys eivät heikkenisi tai jopa kokonaan lakkaisi.

(100) KMP ilmoittaa, että se käsitti tässä yhteydessä AGNOn liittyvän taloudellisen riskinsä edellyttävän aktiivisempaa osallistumista osuuskunnan johtamiseen. Siksi KMP on nimittänyt elokuussa 1997 neljä teknistä neuvonantajaa, joilla on AGNOn hallituksen hyväksyntä. KMP on ottanut 1 päivänä toukokuuta 1998 suoran vastuun AGNOn johtamisesta, mihin AGNO-osuuskunnan varsinainen kokous on suostunut.

V ARVIOINTI

PERUSTAMISSOPIMUKSEN 87 ARTIKLAN 1 KOHDAN SOVELLETTAVUUS

(101) Perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa määrätään, että jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu yhteismarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(102) Arvioitavana olevat toimenpiteet koskevat osuuskuntia, jotka toimivat Kreikassa maataloustuotteiden tuotannon, jalostuksen ja markkinoinnin kaikilla sektoreilla. Yhteisen maatalouspolitiikan mukaisesti suurimpaan osaan näistä tuotteista sovelletaan yhteistä markkinajärjestelyä. Kaikissa tietyn alan yhteisestä markkinajärjestelystä annetuissa asetuksissa on erityinen säännös, että jollei kyseisessä asetuksessa toisin säädetä, perustamissopimuksen 87, 88 ja 89 artiklaa sovelletaan siinä tarkoitettujen tuotteiden tuotantoon ja kauppaan.

VALTION VAROJEN KÄYTTÖ

(103) Väitettyjä verohelpotuksia lukuun ottamatta KMP toteutti kaikki yleensä maatalousosuuskuntien kuin myös esimerkiksi AGNOn hyväksi toteutetut toimenpiteet.

(104) Siksi, vaikka KMP onkin muodollisesti yksityinen yritys, sen ainoa osakas on Kreikan valtio, sen hallituksen jäsenet valitaan Kreikan hallituksen päätöksellä ja Kreikan valtio voi käyttää määräävää valtaa tämän pankin toimintaa koskevia sääntöjä laadittaessa. KMP katsottaisiin jäsenvaltioiden ja julkisten yritysten välisten taloudellisten suhteiden avoimuudesta annetun komission direktiivin 80/723/ETY 2 artiklassa, sellaisena kuin se on muutettuna, tarkoitetuksi julkiseksi yritykseksi(11).

(105) Näin ollen KMP:n toteuttamiin velkojen mitätöinteihin ja velkajärjestelyihin liittyy väistämättä valtion varojen käyttöä. Tiettyjä perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisia toimenpiteitä koskevassa komission tutkimuksessa KMP:n varojen käyttö rinnastetaan jäsenvaltion toteuttamiin toimenpiteisiin tai perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun valtion varojen käyttöön. Jotta perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa määrätyt ehdot täyttyisivät, kaikkien toimenpiteiden osalta on kuitenkin osoitettava, että KMP ei noudata toiminnassaan markkinataloudessa toimivan yksityisen sijoittajan periaatetta.

VAIKUTUS KAUPPAAN

(106) Useimmat tarkasteltavana olevista toimenpiteistä koskevat tuensaajia, joiden toiminta kattaa Kreikan maatalousalan kaikki osa-alueet. Yhteisön maataloustuotannon arvo vuonna 1998 oli 213,467 miljoonaa euroa(12), kun Kreikan maataloustuotannon arvo oli samana vuonna 8,834 miljoonaa euroa eli 4,1 prosenttia Euroopan tuotannon kokonaisarvosta. Kreikan ja yhteisön välinen maataloustuotteiden kauppa on merkittävää. Vuosina 1988-1998 Kreikan tuonnin kokonaisarvo vaihtelikin 1,476 miljoonasta eurosta 2,911 miljoonaan euroon ja sen muihin Euroopan maihin suuntautuvan viennin arvo oli alimmillaan 842 miljoonaa euroa ja enimmillään 1,796 miljoonaa euroa.

KILPAILUN VÄÄRISTYMINEN

(107) Maatalousalalla komissio on katsonut johdonmukaisesti, että tietyt toimenpiteet ovat omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, jos kyseisillä tuotteilla käydään tällaista kauppaa. Edellä esitettyjen tietojen perusteella kyseiset toimenpiteet vaikuttavat Kreikan ja muiden jäsenvaltioiden väliseen kauppavaihtoon.

(108) Valtion varojen käytön ja kauppavaihtoon kohdistuvan vaikutuksen lisäksi komissio toteaa, että toimenpide on valikoiva, eli KMP:n saataviin kohdistuvat velkojen mitätöinnit on teteutettu valikoivasti tietyn taloudellisten toimijoiden ryhmän (116 osuuskunnan) hyväksi. Nämä mitätöinnit vaikuttavat välittömästi kyseisten yritysten rahoitusasemaan suhteessa sellaisiin Kreikassa ja muissa jäsenvaltioissa toimiviin yrityksiin, joiden ulottuvilla kyseiset toimenpiteet eivät ole.

MARKKINATALOUDESSA TOIMIVAN VELKOJAN PERIAATTEEN MUKAISET EDUT(13)

Kreikan lain nro 2008/92 32 pykälän 2 artikla

(109) Komissio huomauttaa, että Kreikan viranomaisten kanta tämän toimenpiteen sisältämän tuen luonteeseen on ristiriitainen. Perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa määrätyn menettelyn aloittamista koskevassa alustavassa vastauksessaan Kreikan viranomaiset ovat liittäneet velkojen mitätöinnit luonnononnettomuuksiin ja poikkeuksellisiin tapahtumiin, jotka täyttävät 87 artiklan 2 kohdan b alakohdassa määrätyt ehdot. Näin ollen ne ovat menettelyn alkuvaiheessa katsoneet, että toimenpiteet sisältävät perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

(110) Myöhemmässä vaiheessa Kreikka on väittänyt, että velkojen mitätöintien tarkoituksena oli turvata osuuskuntien talouden tasapaino pitkällä aikavälillä ja mahdollistaa kumpaakin osapuolta hyödyttävä yhteistyö KMP:n kanssa. Näin ollen Kreikka on päätellyt, että KMP:n toimenpiteet ovat olleet yksityisen sijoittajan periaatteen mukaisia.

(111) Tässä suhteessa komissio ei voi olla Kreikan hallituksen näkemysten kanssa samaa mieltä. Komissio katsoo, ettei yksityinen pankki missään olosuhteissa luopuisi kokonaan eikä osittain tiettyyn yritykseen kohdistuvista vaateistaan yksinkertaisesti siksi, että yritys voisi mahdollisesti säilyttää taloudellisen elinkelpoisuutensa.

(112) Komissio on eri mieltä erityisesti siitä, että markkinataloudessa toimiva yksityinen sijoittaja luopuisi 116 maatalousosuuskunnalle myöntämistään luotoista, joiden arvo on jopa 37,835 miljardia Kreikan drakmaa, ilman näiden tuensaajien minkäänlaista vastasuoritusta.

(113) Siksi komissio katsoo, että kaikki edellytykset perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan soveltamiselle täyttyvät tämän toimenpiteen osalta. Tuki-intensiteetti vastaa mitätöityjen velkojen koko määrää.

Kreikan lain nro 2237/94 5 pykälä

(114) Kreikan viranomaisten mukaan maatalousosuuskuntien velkajärjestelyjä koskevan lain nro 2237/94 5 pykälä ei sisällä perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Kreikka väittää, että velkajärjestely kuuluu kaikissa jäsenvaltioissa noudatettavaan tavanomaiseen pankkikäytäntöön eikä aiheuta ylimääräistä valtion varojen käyttöä.

(115) Komissio on tästä asiasta eri mieltä Kreikan viranomaisten kanssa.

(116) Komissio huomauttaa, että voimassa olevien oikeussäännösten mukaisesti kaikilla Kreikan pankeilla on oikeus toteuttaa velkajärjestelyjä. Ehdot, joita näissä velkajärjestelyissä noudatetaan, riippuvat kunkin pankin omasta harkinnasta, joka perustuu sen kaupallisessa pankkitoiminnassa noudattamaan käytäntöön. Kreikan lain nro 2237/94 5 pykälän voimaantulo mahdollistaa KMP:lle samantyyppisten toimenpiteiden toteuttamisen, mutta ehdot on määritelty yksityiskohtaisemmin. Näin ollen komissio voi olettaa, että toimenpiteitä ei olisi toteutettu tavanomaisin markkinaehdoin, toisin sanoen jos KMP noudattaisi yksityisen velkojan periaatetta ja toimisi yksinomaan kaupalliseen pankkitoimintaan liittyvien perusteiden mukaisesti.

(117) Ensinnäkin valikoivan menettelyn käyttöönotto supistaa kelpuutettavien yritysten määrää huomattavasti. Kreikan lain nro 2237/94 5 pykälä koskeekin erityisesti maatalousosuuskuntia, eikä sitä voida soveltaa muun tyyppisiin yrityksiin. Toiseksi, vaikka velkajärjestelyihin sovellettavien korkojen määrääminen onkin yleensä pankkien harkittavissa, näille järjestelyille säädetään Kreikan lain nro 2237/94 5 pykälässä hyvin edulliset ehdot jopa 15 vuoden laina-ajalla, johon kuuluu 3 vapaavuotta ja tällaisten lainojen tavanomaista markkinakorkoa 50 prosenttia alhaisempi korko.

(118) Näin ollen komissio katsoo, että toimenpide on valikoiva ja vääristää kilpailua sisèämarkkinoilla. Tuensaajaosuuskunnat saavat sen myötä kilpailuetuja, jotka eivät ole yksityisen velkojan periaatteen mukaisia.

(119) Komissio katsoo, että tuki-intensiteetti vastaa vähintään osuuskunnan koko lainamäärää vastaavan uuden lainan myöntämistä 10-15 vuodeksi korolla, joka on 50 prosenttia konsolidointilainoihin sovellettavasta tavanomaisesta markkinakorosta. Koska ohjelmaa sovellettiin 116 tapauksessa eikä komissio voi sulkea pois mahdollisuutta, että ainakaan joillekin näistä osuuskunnista ei voitaisi myöntää velkajärjestelyä tavanomaisin markkinaehdoin, tuki-intensiteetti voi olla joissakin tapauksissa jopa 100 prosenttia, jos jotakin näistä ossuskunnista ei olisi kelpuutettu velkajärjestelyyn missään olosuhteissa (41 kohta, komission tiedonanto perustamissopimuksen 92 ja 93 artiklan sekä komission direktiivin 80/723/EY 5 artiklan soveltamisesta teollisuustuotannon alalla toimiviin julkisiin yrityksiin(14).

(120) Lisäksi Kreikan väite, jonka mukaan osuuskuntien velkojen järjestäminen olisi KMP:lle taloudellisesti edullisempaa kuin pakottaa osuuskunnat kuten AGNO konkurssiin, ei kestä lähempää tarkastelua. Komissio katsoo, että tämä asia olisi arvioitava tapauskohtaisesti.

(121) AGNO-osuusmeijerin tapauksessa Kreikan hallitus tuki sitä mitätöimällä velkoja tai järjestelemällä niitä KMP:n välityksellä ainakin neljässä eri tapauksessa (Kreikan laki nro 2008/92, Kreikan laki nro 2198/94, Kreikan laki nro 2237/94 ja Kreikan laki nro 2538/97). Mikä tahansa yksityinen sijoittaja olisi lisätappioilta välttyäkseen jossain vaiheessa kyseenalaistanut osallisuutensa osuuskunnan toimintaan.

(122) Toiseksi Kreikan viranomaiset eivät osoittaneet, että yksityiset pankit olisivat toimineet samalla tavoin samoilla ehdoilla maatalousosuuskuntien velkojen huojentamiseksi.

(123) Kolmanneksi AGNOn velka KMP:lle oli 16,754 miljardia Kreikan drakmaa, kun taas AGNOn nettovarallisuuden markkina-arvo oli noin 7 miljardia Kreikan drakmaa. AGNOn velka muille pankeille (698 miljoonaa Kreikan drakmaa) oli KMP:n saataviin verrattuna vähäinen, mikä osoittaa, että vaikka koko pankkijärjestelmä olisi myöntänyt AGNOlle edulliset lainaehdot(15), KMP:n tarjoamia etuja ei olisi voinut pitää muiden pankkien tarjoamien etujen kanssa vertailukelpoisena. Vaikka myös asetettujen vakuuksien nimellinen kokonaisarvo (44,23 miljardia Kreikan drakmaa) ylittää järjesteltävän velan määrän, komissio huomauttaa, että suurin osa näistä vakuuksista koostuu osuuskunnan jäsenten yhteisvastuusta (30,55 miljardia Kreikan drakmaa) tai saatavista (4,84 miljardia Kreikan drakmaa). Tällaiset vakuudet voivat osoittautua tavallisesti hyvin vaikeasti realisoitaviksi(16) tai epävarmoiksi, riippuen kyseisten saatavien nimenomaisesta luonteesta.

(124) Siksi komissio katsoo, että kaikki edellytykset perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan soveltamiseksi täyttyvät.

Kreikan keskuspankin pääjohtajan 5 päivänä lokakuuta 1989 antama asetus nro 1620

(125) Kreikan keskuspankin pääjohtajan 5 päivänä lokakuuta 1989 antamassa asetuksessa nro 1620 säädetään oikeudellisesta kehyksestä, jonka mukaisesti Kreikan luottolaitoksilla on oikeus järjestellä velkoja, jotka johtuvat niiden Kreikan drakmoissa tai ulkomaan valuutassa myöntämistä kaikentyyppisistä lainoista.

(126) Tähän säännökseen liittyi jonkin aikaa tietyn korkotason noudattaminen. Kun Kreikan lain nro 2237/94 5 pykälän mukaiset konsolidointilainat myönnettiin AGNOlle ja muille osuuskunnille, nämä vähimmäiskorot eivät olleet enää voimassa.

(127) Koska Kreikan keskuspankin pääjohtajan 5 päivänä lokakuuta 1989 antaman asetuksen nro 1620 säännöksiä sovelletaan yhtäläisesti ja samojen sääntöjen mukaisesti sekä julkisiin että yksityisiin Kreikan markkinoilla toimiviin pankkeihin ja velkajärjestelyt kuuluvat tavanomaiseen pankkikäytäntöön kaikissa Euroopan maissa, komissio päättelee, että tämä säännös ei ole valikoiva. Näin ollen se ei sinänsä ole perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Jos julkiset pankit ovat käyttäneet näitä säännöksiä velkajärjestelyjen toteuttamiseen, asiasta on tehtävä tapauskohtainen analyysi kunkin toimenpiteen sisältämän tuen luonteen määrittämiseksi.

Kreikan keskuspankin pääjohtajan 5 päivänä lokakuuta 1989 antaman asetuksen nro 1620 nojalla AGNOlle myönnetty laina

(128) Komissio päättelee johdanto-osan 127 kappaleessa, että Kreikan keskuspankin pääjohtajan 5 päivänä lokakuuta 1989 antaman asetuksen nro 1620 säännökset eivät sinänsä merkitse perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

(129) Koska kysymys on velkajärjestelyjen sallimista pankeilla koskevista Kreikassa sovellettavista yleisistä säännöksistä, edellä esitetty kanta riippuu KMP:n tosiasiallisesta menettelystä sen järjestellessä osuuskuntien velkoja näiden hallinnollisten säännösten nojalla. Kyseiset toimenpiteet voivat itse asiassa olla valtiontukea, jos voidaan osoittaa, että KMP:n menettely ei ole markkinataloudessa toimivan yksityisen velkojan periaatteen mukaista.

(130) AGNOn tapauksessa koko velkajärjestely koski kaikkiaan 12,044 miljardin Kreikan drakman määrää: 10,145 miljardia Kreikan drakmaa Kreikan lain nro 2237/94 nojalla ja 1,899 miljardia Kreikan drakmaa Kreikan keskuspankin pääjohtajan 5 päivänä lokakuuta 1989 antaman asetuksen nro 1620 nojalla. Kreikan viranomaiset ilmoittavat, että tähän määrään ei voitu soveltaa Kreikan lain nro 2237/94 säännöksiä. KMP:tä ei lisäksi voi rinnastaa yksityiseen velkojaan, koska se on toistuvasti myöntänyt tukea AGNOlle.

(131) Komissio huomauttaa, että tämä toimenpide liittyy suureen velkajärjestelyohjelmaan, joka täyttää perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa määrätyt ehdot. Vaikka velkajärjestelyehdot ovat AGNOlle epäedullisemmat kuin Kreikan lain nro 2237/94 5 pykälän mukaiset ehdot, sovellettu korko (21,5 prosenttia) on kuitenkin alhaisempi kuin kyseisenä ajankohtana Kreikassa sovellettu viitekorko (26,47 prosenttia). Komissio katsoo, että tämä lisäjärjestely on osa kokonaissuunnitelmaa, jolla AGNOa tuetaan sen velkojen maksussa, ja näin ollen tuki on perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

(132) Komissio katsoo, että tämän menettelyn tukiekvivalentti vastaa velan koko määrän suuruista uutta lainaa korolla, joka on markkinakoron (vähintään kyseisenä ajankohtana Kreikassa sovelletun viitekoron) ja sovelletun koron erotus, koko lainasopimuksen keston ajan (ks. johdanto-osan 119 kappale.)

Verohelpotukset

(133) Valituksen tekijä väittää, että Kreikan yleisen verolainsäädännön tai osuuskuntalain mukainen osuuskuntien yksilöllinen kohtelu on perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

(134) Valtiontukisääntöjen soveltamista välittömään yritysverotukseen koskevan komission tiedonannon(17) 23 kohdan mukaan joidenkin toimenpiteiden yksilöllinen soveltaminen ei välttämättä merkitse, että ne olisi katsottava valtiontuiksi. Ne voivat olla yleisiä toimenpiteitä, jotka ovat oikeutettuja järjestelmän yleisen luonteen perusteella. Mainitun komission tiedonannon 25 kohdan mukaan voi erityisesti olla perusteltua myös verotusjärjestelmän luonteen vuoksi, että osuuskuntia, jotka jakavat kaiken tuottonsa jäsenilleen, ei veroteta osuuskuntina, kun vero kannetaan niiden jäseniltä.

(135) Koska tämä tilanne vastaa Kreikan viranomaisten kuvaamaa tilannetta, komissiolla ei pidä perusteltuna katsoa, että Kreikan verotusjärjestelmän mukainen osuuskuntien yksilöllinen kohtelu olisi perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

PERUSTAMISSOPIMUKSEN 87 ARTIKLAN MUKAISET MAHDOLLISET POIKKEUKSET

(136) Perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa määrätty valtiontukia koskeva kielto ei ole kuitenkaan ehdoton. Lukuun ottamatta perustamissopimuksen 87 artiklan 2 kohdan b alakohtaa, johon Kreikka vetoaa Kreikan lain nro 2008/92 32 pykälän 2 artiklan nojalla myönnettyjen tukien oikeusperustana, perustamissopimuksen 87 artiklan 2 kohdassa määrätyt muut poikkeukset ovat tähän tapaukseen ilmeisen soveltumattomia.

PERUSTAMISSOPIMUKSEN 87 ARTIKLAN 2 KOHDAN b ALAKOHTA

(137) Vastauksessaan perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa määrätyn menettelyn aloittamista koskevaan ilmoitukseen Kreikan viranomaiset vetoavat perustamissopimuksen 87 artiklan 2 kohdan b alakohtaan, jossa määrätään, että luonnononnettomuuksien tai poikkeuksellisten tapahtumien aiheuttaman vahingon korvaamiseksi myönnetty tuki soveltuu yhteismarkkinoille.

(138) Vaikka luonnononnettomuuksien ja vastaavien tapahtumien aiheuttamien taloudellisten vaikutusten korvaamiseksi myönnetty tuki katsotaankin sinänsä EY:n perustamissopimuksen mukaiseksi, kaikesta tällaisesta tuesta on kuitenkin ilmoitettava EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdassa määrätyllä tavalla, ja jäsenvaltion on perusteltava tuki. Vain tällä tavoin komissio voi olla varma, että tällainen tuki todella kuuluu 87 artiklan 2 kohdan b alakohdan soveltamisalaan.

(139) Komissio on ensiksi havainnut, että Kreikan lain nro 2008/92 32 pykälän 2 artiklassa säädetään ensisijaisesti maatalousosuuskuntien sellaisten velkojen mitätöinnistä, joiden aiheuttaja on Kreikan valtion toteuttama sosiaali- ja interventiopolitiikka. Vaikka Kreikka väittää, että Kreikan valtion toteuttamat interventiot ovat johtuneet 24 luonnononnettomuuden luettelossa mainittujen Kreikkaa vuosina 1982-1989 kohdanneiden tapahtumien seurauksista, se ei osoita näiden luonnononnettomuuksien ja tuotteiden hinnanmuodostusta koskevien valtion interventioiden välistä syy-yhteyttä. Esimerkiksi yhteys appelsiinien viennistä, aprikoosien markkinoinnista, jääkaapin suunnittelusta ja pöytäoliivien varastoinnista aiheutuneen vahingon korvaamisen sekä minkä tahansa sellaisen luonnononnettomuuden välillä, joka kuuluu 87 artiklan 2 kohdan b alakohdan soveltamisalaan, jää vähintään epäselväksi.

(140) Toiseksi yksittäisten osuuskuntien velkojen mitätöinnin syyt sisältävän Kreikan viranomaisten toimittaman 116 arviointilomakkeen analysointi osoittaa, että vahingon syynä ei ole ollut yhdessäkään tapauksessa vahingollisista sääolosuhteista johtuva luonnononnettomuus. Vain 6 osuuskuntaa (AGNO-osuusmeijeri mukaan lukien) hyötyi Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuuteen liittyvistä velkojen mitätöinneistä.

(141) Kolmanneksi komissio huomauttaa, että Kreikan valtio on korvannut osuuskunnille vuoden 1992 jälkeen vahinkoja, jotka ovat väitteen mukaan aiheutuneet maataloustuotannolle vuosina 1982-1989 esiintyneistä luonnononnettomuuksista ja poikkeuksellisista tapahtumista. Näin ollen korvausta on voitu maksaa joissakin tapauksissa jopa kymmenen vuoden kuluttua tapahtumasta.

(142) Nykyisen käytännön mukaan(18) komissio katsoo, että jos tukea maksetaan vasta useita vuosia kyseisen tapahtuman jälkeen, on olemassa todellinen vaara, että kyseisen tuen maksaminen aiheuttaa samoja taloudellisia vaikutuksia kuin toimintatuki. Tämän vuoksi ja koska ei ole esitetty sellaisia nimenomaisia perusteluja, jotka liittyisivät esimerkiksi tapahtuman luonteeseen ja laajuuteen taikka vahingon ilmenemiseen viiveellä tai jatkuvana, komissio ei hyväksy kansallisia tukia, jotka on myönnetty myöhemmin kuin kolme vuotta itse tapahtuman jälkeen. Noudatettu käytäntö on vähän aikaa sitten vahvistettu maatalousalan valtiontukia koskevien yhteisön suuntaviivojen kohdassa 11.1.2(19). Hallinnollisia vaikeuksia, joihin Kreikan viranomaiset vetoavat, ei voi pitää hyväksyttävänä perusteena, koska vuodesta 1982 alkaen tapahtuneiden vahinkojen korvaamisesta säädetään jo vuonna 1992 hyväksytyssä laissa.

(143) Komissio huomauttaa lisäksi AGNO-osuusmeijerille Kreikan lain nro 2008/92 nojalla Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuuden vuoksi myönnettyä tukea koskien, että ainakin osa tappioista on laskettu vertaamalla AGNOn tuottajilleen maksamia keskihintoja ja samojen raaka-aineiden tavoitehintoja. Näin ollen tappiot johtuvat maidon korkeammista tuottajahinnoista eikä itse poikkeuksellisesta tapahtumasta.

(144) Edellä esitetyistä syistä komissio ei voi katsoa, että Kreikan lain nro 2008/92 32 pykälän 2 artiklan säännökset täyttäisivät perustamissopimuksen 87 artiklan 2 kohdan b alakohdassa määrätyt ehdot.

PERUSTAMISSOPIMUKSEN 87 ARTIKLAN 3 KOHTA

(145) Komissio katsoo, että tukitoimenpiteiden tavoitteena ei ole perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla edistää Euroopan yhteistä etua koskevan tärkeän hankkeen toteuttamista eikä poistaa jäsenvaltion taloudessa olevaa vakavaa häiriötä. Niiden tavoitteena ei myöskään ole perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan d alakohdan mukainen kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistäminen. Siksi on tarpeen harkita, voidaanko toteutettuihin toimenpiteisiin soveltaa joko perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tai 87 artiklan 3 kohdan c alakohdassa määrättyjä poikkeuksia.

Kreikan lain nro 2008/92 32 pykälän 2 artikla

(146) Kreikan lain nro 2008/92 32 pykälän 2 artiklaan perustuvat velkojen mitätöinnit on toteutettu sikäli, kun velat ovat johtuneet Kreikan valtion antamien ohjeiden mukaisen sosiaali- tai interventiopolitiikan toteuttamisesta. Vaikka komissio on kehottanut Kreikan viranomaisia perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa määrätyn menettelyn aloittamisen yhteydessä toimittamaan kaikki näitä sosiaali- ja interventiopolitiikkoja koskevat tiedot, mukaan lukien arvio kyseisistä kansallisista politiikoista yhteiseen maatalouspolitiikkaan verrattuna, Kreikan viranomaiset eivät ole toimittaneet pyydettyjä tietoja.

(147) Lakiluonnosta ja niitä 116 tapausta, joissa velkojen mitätöintiin on tosiasiallisesti suostuttu, koskevan analyysin perusteella voidaan päätellä, että velkojen mitätöinnin kaikki syyt liittyivät osuuskunnille tiettyjen toimintojen vuoksi aiheutuneisiin menoihin. Komissio katsoo, että kaikki velkojen mitätöintien perustelut (tuotantotuet, maataloustuotteiden keräily ja markkinointi, maataloustuotteiden varastointi, tuotantoprosessissa tarvittavan materiaalin hankinta, juoksevat toimintakulut, tuholaismyrkkyjen ja eläinten rehun hankinta, velat KMP:lle, kiinteistä hinnoista johtuvat vahingot, hallinnollisten toimenpiteiden korvaaminen, Tsernobylin onnettomuudesta aiheutuneiden vahinkojen korvaaminen ja investoinnit) johtavat toimintatukiin, joita komissio ei siksi voi perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla hyväksyä.

(148) Erityisesti Tsernobylin onnettomuuden aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi myönnetyt tuet on katsottava toimintatuiksi, koska ne eivät täytä perustamissopimuksen 87 artiklan 2 kohdan b alakohdassa määrättyjä ehtoja. Samoin tuet, joilla osuuskunnille korvataan investointeja, on katsottava toimintatuiksi, koska ne takautuvasti maksettuina tukina vain parantavat osuuskuntien investoinnin toteuttamisen jälkeistä rahoitustilannetta tarjoamatta minkäänlaista kannustinta investointien toteuttamiseksi ja samalla kyseisen alan kehittämiseksi(20).

(149) Kreikan viranomaisten huomautukset vahvistavat sen, että toimenpiteen tavoitteena on vapauttaa tuensaajat veloistaan ja että tuensaajilta ei edellytetä mitään vastasuoritusta, jonka voitaisiin katsoa edistävän tiettyjen taloudellisten toimintojen tai tiettyjen alueiden kehittämistä. Tässä mielessä ei pelkkää mainintaa osuuskunnan elinkelpoisuudesta voida pitää vastasuorituksena. Sitä, että osuuskunnat ovat sääntöjensä mukaan velvolliset ottamaan vastaan jäsentensä koko tuotannon, ei voi käyttää perusteena tämän päätelmän muuttamiseksi, koska osuuskunnan sääntöjen hyväksyminen ei ole pakollista. Oikeustapauksissa vahvistetut periaatteet(21) huomioon ottaen komission on siksi pääteltävä, että toimenpiteeseen ei voida soveltaa perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdassa määrättyä poikkeusta.

(150) Vaikka Kreikan viranomaiset eivät ole nimenomaisesti vedonneet perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohtaan, ne väittävät, että toimenpiteet olivat luonteeltaan alueellisia, koska osuuskunnat edustavat vuoristoissa, kukkuloilla ja epäsuotuisilla alueilla toimivien suurten viljelijäryhmien etua.

(151) Perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a ja c alakohtaa aluetukiin sovellettaessa noudatettavaa menettelyä koskevan vuonna 1988 annetun komission tiedonannon(22) I.6 kohdassa sanotaan, että komissio voi kyseisten alueiden erityisvaikeudet tunnustaen poikkeuksellisesti hyväksyä tiettyjen toimintatukien myöntämisen luetelmakohdissa i-v mainittujen erityisten ehtojen täyttyessä. Näiden ehtojen ii luetelmakohdassa sanotaan, että tuen pitää olla tarkoitettu edistämään kestävää ja tasapainoista taloudellista kehitystä eikä se saa johtaa alan ylikapasiteettiin yhteisössä siten, että yhteisön tasolla syntyvä alakohtainen ongelma on vakavampi kuin alkuperäinen alueellinen ongelma; tässä yhteydessä on tarpeen soveltaa alakohtaista lähestymistapaa ja erityisesti on noudatettava yhteisön sääntöjä, direktiivejä ja suuntaviivoja, joita sovelletaan tiettyihin teollisuuden (teräs- ja laivanrakennusteollisuuden sekä synteettisiä kuituja, tekstiilejä ja vaatteita valmistavan teollisuuden) ja maatalouden sektoreihin sekä teollisuusyrityksiin, joiden toimialaan maataloustuotteiden jalostaminen kuuluu(23).

(152) Maatalouden alalla, joka kattaa liitteessä I mainittujen tuotteiden tuotannon, jalostuksen ja markkinoinnin, komissio on noudattanut useiden vuosien ajan johdonmukaista politiikkaa, jonka mukaan se on kieltänyt toimintatuet kaikilla alueilla, perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetut alueet mukaan lukien.

(153) Yksittäisten tukien pitkän luettelon tutkiminen osoittaa suoraan, että toimenpide on omiaan heikentämään yhteisen maatalouspolitiikan mukaisesti vahvistettujen yhteisten markkinajärjestelyjen toimivuutta. Osuuskunnille onkin korvattu kustannuksia, jotka ovat aiheutuneet tavallisesti näiden yhteisten markkinajärjestelyjen puitteissa toteutetuista toimenpiteistä.

(154) Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on noudattanut tuomioissaan johdonmukaista periaatetta, jonka mukaan jäsenvaltioita kielletään ottamasta käyttöön kansallisia toimenpiteitä, jotka todennäkösesti heikentävät yhteisen markkinajärjestelyn puitteissa vahvistettua hinnanmuodostusmekanismia(24). Koska yhteistä maatalouspolitiikkaa sovelletaan ensisijaisena ennen perustamissopimuksen valtiontukia ja kilpailua koskevia määräyksiä (perustamissopimuksen 36 artikla)(25), maataloustuotteiden markkinoilla sovellettavan yhteisen markkinajärjestelyn vastaisia kansallisia toimenpiteitä ei voida missään tapauksessa hyväksyä osana valtiontukiohjelmaa sillä perusteella, että toimenpide kuuluu poikkeusmääräyksen soveltamisalaan.

(155) Edellä esitetyn perusteella on pääteltävä, että Kreikan lain nro 2008/92 32 pykälän 2 artiklan säännökset sisältävät 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, johon ei voida soveltaa mitään 87 artiklan 2 tai 3 kohdan poikkeusmääräyksistä.

(156) Sama päätelmä koskee edellä esitetyn tukiohjelman yksittäisenä soveltamistapauksena myös AGNO-osuusmeijerille myönnettyä tukea (851 miljoonaa Kreikan drakmaa).

(157) Kreikan lain nro 2198/94 19 artiklan nojalla AGNOlle myönnetyn tuen (529,89 miljoonaa Kreikan drakmaa) erityistapauksesta komissio toteaa, että tuki käsittää Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuuteen liittyvän vahingon myöhään maksetusta korvauksesta kertyneen koron. Koska tuella on sama tavoite kuin Kreikan lain nro 2008/92 32 pykälän 2 artiklan nojalla myönnetyllä tuella, edellä esitetty päätelmä koskee myös sitä.

KREIKAN LAIN NRO 2237/94 5 PYKÄLÄ

(158) Perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdassa määrätään, että yhteismarkkinoille soveltuvana voidaan pitää tukea tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehityksen edistämiseen, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla.

(159) Vaikka Kreikan viranomaiset eivät ole erityisesti vedonneet tähän, Kreikan lain nro 2237/94 5 pykälän säännöksiä olisi tarkasteltava ottaen huomioon kyseiset määräykset.

(160) Komissio on arvioinut kyseisiä säännöksiä menettelyn alkuvaiheessa ottaen huomioon tukien myöntämisajankohtana ja perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa määrätyn menettelyn aloittamisajankohtana voimassa olleet suuntaviivat(26). Näitä suuntaviivoja on sen jälkeen muutettu uusilla vaikeuksissa olevien yritysten hyväksi myönnettävää valtiontukea koskevilla säännöillä, joihin sisältyy kyseisten tukien myöntämisessä maataloussektorille sovellettavia erityisehtoja(27) ja jotka ovat tulleet voimaan 1 päivänä tammikuuta 1998. Sen jälkeen nämä suuntaviivat on vahvistettu vuoden 1999 puolivälissä(28). Oikeusvarmuuden takaamiseksi menettely arvioidaan perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa määrätyn menettelyn aloittamishetkellä voimassa olleiden perusteiden mukaisesti.

(161) Yhteisön vuoden 1994 suuntaviivojen 2.2 kohdassa on säädetty, että jäsenvaltiot voivat harkintansa mukaan jatkaa erityisten maatalousalaa koskevien komission sääntöjen soveltamista tämän tyyppisiin maatalouden tukiin. Koska toimenpiteitä ei ole aikaisemmin ilmoitettu komissiolle eikä Kreikka ole hyväksynyt toimenpiteen tukiluonnetta, se ei ole ilmoittanut, mitä sääntöjä se haluaa komission soveltavan tämän tutkiessa toimenpiteiden yhdenmukaisuutta perustamissopimuksen määräysten kanssa.

(162) Näissä olosuhteissa komission on otettava huomioon asiaan kuuluvien yhteisön suuntaviivojen kaikki näkökohdat, eli pelastustuet ja rakenneuudistustuet sovellettuina sekä maataloutta koskevien erityissääntöjen että yleisten sääntöjen mukaisesti.

Erityissäännöt yritysten pelastamiseksi ja rakenteen uudistamiseksi maataloussektorilla

(163) Maataloussektorin erityissääntöjen perusteella, joita voitaisiin soveltaa yleisten sääntöjen vaihtoehtona, tukea rajoittavat määrällisesti maatilan tai kyseisen yrityksen pääoman tietyt ominaispiirteet. Jos kyseinen maatila tai yritys on vaarassa siksi, että se ei kykene maksamaan velkojaan, jäsenvaltioilla on komission politiikan mukaisesti mahdollisuus turvata kyseiset investoinnit myöntämällä tietyt ehdot täyttävää rakenneuudistustukea.

(164) Komission aikaisempi käytäntö maatalousalalla(29) voidaan tiivistää seuraavasti:

a) Tuet (esimerkiksi korkojen maksamiseen) on kohdennettava olemassa olevien, investointien rahoittamiseen otettujen lainojen rahoituskulujen keventämiseen.

b) Vastaavasti mahdollisten olemassa olevien tukien, jotka on myönnetty silloin kun lainat on otettu, ja uusien tukien yhteissumma ei saa ylittää komission yleisesti hyväksymiä määriä:

- alkutuotannon investointien osalta 35 prosenttia tai asetuksen (EY) N:o 950/97(30) 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilla epäsuotuisilla alueilla 75 prosenttia;

- jalostuksen tai markkinoinnin investointien osalta 55 prosenttia (75 prosenttia tavoitteen 1 kohdealueilla) mikäli ne noudattavat yhteisön suuntaviivoissa määriteltyjä ehtoja maataloustuotteiden jalostukseen ja markkinointiin liittyviin investointeihin myönnettävien tukien suhteen(31).

c) Uusien tukien on oltava yhdenmukaisia uusien lainojen korkojen tarkistusten kanssa, jotka on toteutettu rahan hinnan vaihtelun huomioon ottamiseksi (tukien lisäyksen on oltava pienempi tai yhtä suuri kuin uusien lainojen korkojen muutokset), tai koskettava maatiloja, jotka pystyvät todistamaan elinkelpoisuutensa, erityisesti sellaisissa tapauksissa, joissa olemassa olevista lainoista johtuvat rahoituskulut ovat niin suuret, että maatilan toiminta uhkaa vaarantua ja tulla lopulta ajetuksi konkurssiin.

(165) Komissio päättelee, että tuet eivät vastaa maatalousyritysten rakenteiden uudistamista koskevia erityisiä perusteita yksinkertaisesti siksi, että järjesteltävät velat eivät välttämättä liity investointien toteuttamiseen. Kreikan lain nro 2237/94 5 pykälän mukaan velkaantuneisuudelle voikin olla myös muita syitä, mikäli niiden voidaan osoittaa johtuvan objektiivisista ja ulkoisista olosuhteista.

Pelastustuki

(166) Komissio katsoo yleisenä huomautuksena, että Kreikan lain nro 2237/94 5 pykälän henki ja kirjain eivät vastaa vaikeuksissa olevien yritysten yleistä pelastamistavoitetta, jonka mukaan vaikeuksissa oleville yrityksille tarjotaan lyhyt hengähdystauko, jonka aikana voidaan etsiä pitkäkestoista ratkaisua. Näiden säännösten tavoitteena onkin tarjota sellaisenaan pitkän aikavälin ratkaisu maatalousosuuskuntien rahoitusvaikeuksiin.

(167) Komission kriteerien mukaisesti pelastustukien on:

- oltava luottotakuita tai markkinakorkoisina luottoina annettavia rahoitukseen liittyviä tukia;

- rajoituttava määrältään sellaisiksi, että yritys voi toimia (esimerkiksi kattaa palkkakustannukset ja rutiinihankinnat);

- oltava maksettavissa ainoastaan tarvittavan ja toteuttamiskelpoisen tervehdyttämissuunnitelman laatimiseksi tarvittavan ajan (yleensä enintään kuusi kuukautta);

- oltava perusteltuja vakavien yhteiskunnallisten vaikeuksien vuoksi eivätkä ne saa vaikuttaa kohtuuttoman kielteisesti toisten jäsenvaltioiden elinkeinojen tilanteeseen;

- oltava periaatteessa ainutkertaisia toimia.

(168) Komissiolla ei ole käytettävissään tarvittavia tietoja voidakseen arvioida toisen, neljännen ja viidennen ehdon täyttymistä. Komissio toteaa kuitenkin, että ensimmäinen ja kolmas ehto ovat selvästi jääneet täyttymättä. Konsolidointilainat onkin myönnetty 15 vuoden ajaksi markkinakorkoja 50 prosenttia alhaisemmilla koroilla.

(169) Näin ollen Kreikan lain nro 2237/94 5 pykälä ei täytä vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiselle asetettuja yhteisön ehtoja.

Vaikeuksissa olevien yritysten pelastamista koskevat yhteisön yleiset suuntaviivat

(170) Vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenteiden uudistamiseksi tarkoitettua valtion tukea koskevien yhteisön suuntaviivojen osalta komissio noudattaa yleistä periaatetta, jonka mukaan rakenneuudistustuki sallitaan vain olosuhteissa, joissa rakenneuudistustuen sallimisen voidaan osoittaa olevan yhteisön edun mukaista.

(171) Muodollisesti katsoen Kreikan lain nro 2237/94 5 pykälä sisältää järjestelmän vaikeuksissa olevien maatalousosuuskuntien rakenteen uudistamiseksi. Asiaa koskevien suuntaviivojen 4.1. ja 4.2. kohdan nojalla komissio katsoo, että vaikeuksissa olevien yritysten rakenteen uudistamista koskevien tukijärjestelmien hyväksyminen on mahdollista vain, jos kyseiset yritykset täyttävät pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) määritelmän sellaisena, kuin se sisältyy kyseisenä ajankohtana voimassa olleisiin maatalousalalle tarkoitettua valtiontukea koskeviin asianmukaisiin yhteisön suuntaviivoihin(32). Suurilta yrityksiltä suuntaviivoissa edellytetään erillistä ilmoitusta kaikista myönnetyistä tuista.

(172) Kreikan lain nro 2237/94 5 pykälässä ei ole nimenomaista määräystä, jolla tuki rajoitettaisiin koskemaan vain yhteisön määritelmän mukaisia pk-yrityksiä. Vaikka näistä säännöksistä ei ole asianmukaisesti ilmoitettu perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdassa määrätyllä tavalla, komissio toteaa, että Kreikan viranomaisten mukaan 116 maatalousosuuskuntaa on käyttänyt järjestelmää.

(173) Yksi tuensaajista on ollut AGNO-osuusmeijeri, jota ei voida pitää asiaa koskevissa yhteisön suuntaviivoissa tarkoitettuna pk-yrityksenä. Vuoden 1993 lopussa AGNOn henkilöstömäärä olikin 912 (pk-yritysten enimmäismäärä on 250) ja sen liikevaihto oli 60 miljoonaa euroa (tukea myönnettäessä enimmäismäärä oli 20 miljoonaa euroa).

(174) Siksi komissio päättelee, että osuuskuntien rakenneuudistusjärjestelmää ei ollut rajoitettu koskemaan vain asiaa koskevien yhteisön suuntaviivojen mukaisia pk-yrityksiä. Näin ollen komissio ei voi hyväksyä kyseistä järjestelmää.

(175) Lisäksi Kreikan viranomaiset ovat jättäneet toimittamatta komissiolle 88 artiklan 2 kohdassa määrätyn menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä pyydetyt yksityiskohtaiset tiedot järjestelmän soveltamisesta kaikkiin 116 osuuskuntaan eikä vain AGNOn erityistapaukseen.

(176) Sisällöllisesti rakenneuudistustuen hyväksyminen voi olla mahdollista vain, jos seuraavat yleiset ehdot täyttyvät:

a) Elinkelpoisuuden palauttaminen

Kaikkien rakenteen uudistamista koskevien suunnitelmien on palautettava yrityksen pitkän aikavälin elinkelpoisuus ja kuntoisuus kohtuullisessa ajassa ja sen tuleviin toiminnan edellytyksiin liittyvien realististen oletusten perusteella. Elinkelpoisuuden parantumisen on pääasiassa johduttava yrityksen sisäisistä toimenpiteistä ja se voi perustua ulkoisiin tekijöihin vain sikäli, kuin arviot näiden tekijöiden kehittymisestä on laajalti hyväksytty. Jotta rakenteen uudistamista koskeva suunnitelma täyttäisi elinkelpoisuusperusteen, yrityksen on voitava sen avulla kattaa kaikki kustannuksensa, mukaan lukien poistokustannukset ja rahoituskulut, sekä saada pääomasta vähimmäistuotto siten, että yritys voi kilpailla markkinoilla omin voimin.

b) Kilpailun perusteettoman vääristymisen välttäminen tukea myönnettäessä

On toteutettava sellaisia toimenpiteitä, että haitalliset vaikutukset kilpailijoihin jäävät mahdollisimman pieniksi. Jos objektiivinen arviointi kysynnän ja tarjonnan tilanteesta osoittaa, että alalla on rakenteellista ylituotantoa, rakenteen uudistamista koskevalla suunnitelmalla on suhteessa saadun tuen määrään osallistuttava Euroopan yhteisön merkityksellisten markkinoiden rakenteen uudistamiseen supistamalla peruuttamattomasti kapasiteettia tai poistamalla sitä.

c) Rakenteen uudistamisen kustannuksiin ja hyötyyn suhteutettu tuki

Rakenteen uudistamisen mahdollistamiseksi tarvittavan tuen määrä ja osuus rahoituksesta on rajoitettava mahdollisimman vähäiseksi ja niiden on oltava suhteessa yhteisön odottamaan hyötyyn. Tuensaajien odotetaan osallistuvan merkittävällä tavalla rakenteen uudistamista koskevan suunnitelman rahoitukseen omilla varoillaan tai ulkopuolisella markkinaehtoisella rahoituksella. Kilpailun vääristymien rajoittamiseksi tuesta ei saa kertyä yritykselle ylijäämäisiä rahavaroja, jotka se voisi käyttää aggressiiviseen, markkinoita vääristävään toimintaan.

d) Rakenteen uudistamista koskevan suunnitelman lopullinen täytäntöönpano ja edellytysten noudattaminen

Yrityksen on pantava komission hyväksymä rakenteen uudistamista koskeva suunnitelma täytäntöön kokonaisuudessaan ja noudatettava kaikkia komission asettamia velvoitteita.

e) Seuranta ja vuosikertomukset

Myönnetyn rakenneuudistustuen käyttöä on seurattava säännöllisin väliajoin annettavilla asianmukaisilla kertomuksilla.

(177) Elinkelpoisuuden palauttamisen osalta Kreikan lain nro 2237/94 5 pykälän säännöksissä ja KMP:n kiertokirjeissä nro 150/94 ja 22/95 toimenpiteen soveltamisen ehdoksi asetetaan osuuskunnan nykyaikaistamista ja kehittämistä koskevan toteutettavuustutkimuksen toteuttaminen. Tämän toteutettavuussuunnitelman avulla pitäisi voida osoittaa, että maatalousosuuskunta kykenee täyttämään taloudelliset velvoitteensa KMP:tä kohtaan.

(178) Näihin järjestelyihin KMP voisi liittää ehtoja, joilla varmistettaisiin nykyaikaistaminen (hallinnon tai organisaation tasolla) vähentämällä toimintakuluja (henkilöstön määrää supistavat toimenpiteet ja/tai muut tarvittavat kustannuksia säästävät toimenpiteet), myymällä tuottamatonta omaisuutta ja vahvistamalla omaa pääomaa (ottamalla käyttöön toimitettuja tuotteita koskevia maksuja ja lisäämällä jäsenten osallistumista ossuspääomaan).

(179) Toteutettavuussuunnitelmiin kuuluvat myös täydelliset aikataulut rahoituksen rakenneuudistuksen saattamiseksi päätökseen (kunkin yksittäisen osuuskunnan osalta erikseen), määräykset aikaisempien velkajärjestelyjen palauttamisesta ennalleen, ja määräykset suunnitelman etenemisen säännöllisestä ja läheisestä seurannasta.

(180) Vaikka Kreikan lain nro 2237/94 5 pykälän säännökset liittyvät maatalousosuuskunnista KMP:lle aiheutuvan rahoituksellisen riskin vähentämiseen ja ne mahdollistavat velan säännölliset lyhennykset, komissio hyväksyy kunkin osuuskunnan osalta suoritettavan toteutettavuustutkimuksen suuntaviivoissa tarkoitetuksi rakenneuudistussuunnitelmaksi. Näiden toteutettavuustutkimusten tarkoituksena onkin varmistaa pääasiassa sisäisin toimenpitein ohjautuvan rakenneuudistusprosessin rahallinen tuki.

(181) Toisen ehdon osalta Kreikan lain nro 2237/94 5 pykälässä ei ole säännöstä toimenpiteistä, jotka Kreikan valtion olisi toteutettava, että haitalliset vaikutukset kilpailijoihin jäisivät mahdollisimman pieniksi. Lisäksi tukijärjestelmää sovelletaan osuuskuntiin, jotka toimivat koko maatalousalalla mukaan lukien osa-alueet, joilla esiintyy rakenteellista ylituotantoa, kuten 88 artiklan 3 kohdassa määrätyn menettelyn aloittamisajankohtana voimassa olleen maataloustuotteiden jalostamisen ja kaupan pitämiseen myönnettävään tukeen sovellettavia alakohtaisia rajoituksia koskevan komission päätöksen 94/173/EY(33) liitteen 2.3. kohdassa on todettu. Edellä mainittu artikla eivätkä sen soveltamissäännöt eivät sisällä säännöksiä, joiden mukaisesti tuensaajaosuuskuntien olisi peruuttamattomasti supistettava tai poistettava kapasiteettiaan edistääkseen merkityksellisten markkinoiden rakenteen uudistamista Euroopan tasolla.

(182) Tähän asiaan liittyen on todettava, että Kreikan viranomaisten väitteistä poiketen päätöstä 94/173/EY sovellettiin yhteisön kaikilla alueilla niin, että tietyt poikkeusperusteet koskivat tavoitteen 1 alueita kuten Kreikkaa. On syytä muistaa, että kun joidenkin alojen ylituotantoa sekä yhteisrahoituksella toimivien että kansallisten tukien myöntämistä varten arvioidaan, päätöstä 94/173/EY käytetään suuntaa-antavana välineenä eikä ehdottomana tietolähteenä. Muita ylituotannosta osoittavia mittareita on myös voitu tarvittaessa käyttää (esimerkiksi markkinatutkimuksia).

(183) Kreikan viranomaiset väittävät, että nykyisessä laissa on säännöksiä, joilla velvoitetaan supistamaan tai poistamaan tuotantokapasiteettia, toisin sanoen lopettamaan tappiolliset toiminnot. Komissio katsoo, että Kreikan laissa nro 2237/94 ja sen soveltamissäännöissä osuuskuntia ei kehoteta supistamaan tuotantokapasiteettiaan, vaan ne velvoitetaan ainoastaan poistamaan tarpeeton omaisuutensa. Käyttämättömästä tai tuottamattomasta kapasiteetista luopuminen ja tarpeettoman omaisuuden poistaminen on täysin perusteltua pääoman ja vastuiden tasapainon palauttamiseksi ja se on tarpeen elinkelpoisuuden palauttamiseksi osuuskunnan tasolla. Komissio ei voi kuitenkaan pitää tätä säännöstä velvoitteena supistaa kapasiteettia niin, että se olisi katsottava toimenpiteestä etua saavan osapuolen todelliseksi vastasuoritukseksi, joka edistäisi kyseisen alan rakenneuudistusta yhteisön tasolla.

(184) Yhteisön suuntaviivojen 3.2.3. kohdassa käsitellään rakenneuudistustuen erityisedellytyksiä tukialueilla. Kyseisten säännösten mukaisesti komissio voi noudattaa tukialueilla tiettyä joustavuutta, jos se on alueellisten kehittämistarpeiden vuoksi perusteltua (87 artiklan 3 kohdan a ja c alakohta), vaadittaessa kapasiteetin supistamista silloin, kun markkinoilla on rakenteellista ylituotantoa. Komissio ei voi kuitenkaan hyväksyä yleistä poikkeusta tästä vaatimuksesta. Kreikan viranomaiset eivät olekaan esittäneet perusteita tällaisen joustavuuden noudattamiselle tapauksessa, jossa toimenpide koskee maataloustuotannon kaikkia osa-alueita koko Kreikassa.

(185) Kolmas ehto liittyy rakenneuudistustuista aiheutuvien kustannusten ja niistä koituvien etujen väliseen suhteeseen yhteisön näkökulmasta.

(186) Ensiksi on todettava, ettei Kreikan lain nro 2237/94 5 pykälässä eikä sen soveltamissäännöissä rajoiteta kullekin yksittäiselle osuuskunnalle myönnettävän rakenneuudistukseen tarvittavan edun kokonaismäärää mahdollisimman vähäiseksi. Siksi komissio ei voi varmistua siitä, että myönnetty tuki on ollut kaikissa tapauksissa tarpeeseen nähden mahdollisimman vähäinen.

(187) Siksi komissio ei voi varmistua, ettei osuuskunnille kertynyt yhdessäkään 116 tapauksesta myönnettyjen velkajärjestelyjen ansiosta ylimääräisiä käteisvaroja (tai uutta lainanottokykyä), joita ne voisivat käyttää aggressiiviseen, markkinoita vääristävään toimintaan.

(188) Lisäksi komissio katsoo, että toimenpiteet kuten osuuspääoman korotus, tuotteiden toimitusyksikköön perustuvan maksun käyttöönotto ja tarpeettoman omaisuuden myynti voidaan katsoa tukitoimenpiteistä etua saavien osapuolten vastasuoritukseksi, jos kyseisten maksujen ja myyntien tuotto käytetään rakenneuudistuksen rahoittamiseen. Tieto siitä, missä laajuudessa tätä vaaditaan, antaisi komissiolle mahdollisuuden arvioida, voidaanko osallistumista rahoitukseen pitää komission suuntaviivojen mukaisesti merkittävänä. On kuitenkin huomattava, ettei Kreikan lain nro 2237/94 5 pykälässä eikä sen soveltamissäännöissä määritellä vähimmäistasoa, jolla tuensaajan osallistumista rahoitukseen voidaan pitää merkittävänä.

(189) Neljännen ehdon (rakenteen uudistamista koskevan suunnitelman lopullinen täytäntöönpano) osalta komissio huomauttaa, että liiketoimintasuunnitelman seurannan on hoitanut KMP. Kreikan viranomaiset ovat ainakin yhdessä tapauksessa ilmoittaneet, etteivät alkuperäiset rakenneuudistustoimenpiteet olleet riittäviä takaamaan osuuskunnan elinkelpoisuutta. Siksi osuuskunta velvoitettiin toteuttamaan kaksi lisätoimenpiteiden sarjaa. Tässä tapauksessa KMP on ottanut vastatakseen suoraan ossuskunnan johtamisesta. Vaikka tähän KMP:n valvontaan liittyvien ehtojen tarkat yksityiskohdat eivät ole selvillä, kyseiset toimet osoittavat, ettei rakenneuudistustoimia ole kaikissa tapauksissa toteutettu kokonaan. Toisaalta tämä osuuskunnan ottaminen KMP:n suoraan valvontaan on ristiriidassa lain soveltamissääntöjen kanssa, koska niissä viitataan velkajärjestelyn peruttamiseen ja aikaisemmin vallinneen tilanteen palauttamiseen, jos velan lyhennykset viivästyvät yli 6 kuukautta. Lisäksi rakenneuudistusohjelmien täydellisen noudattamisen varmistamatta jättäminen ja osuuskunnan ottaminen KMP:n valvontaan voi merkitä lisätukea kyseisille osuuskunnille(34). Siksi komissio ei voi varmistua siitä, että elinkelpoisuuden palauttavat toimenpiteet on täysin toteutettu kaikissa Kreikan lain nro 2237/94 5 pykälän mukaisesti sovituissa velkajärjestelytapauksissa.

(190) Viidennen ehdon osalta komissio huomauttaa, että hyväksytyissä täytäntöönpanosäännöissä edellytetään velkajärjestelyjen usein toistuvaa seurantaa. Kreikka ei ole kuitenkaan toimittanut komission perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa määrätyn menettelyn aloittamisen yhteydessä pyytämää yksityiskohtaista kertomusta näiden toimenpiteiden yleisestä täytäntöönpanosta.

(191) Edellä esitetyn perusteella komissio päättelee, että Kreikan lain nro 2237/94 5 pykälän määräykset eivät ole yhteisön yleisten suuntaviivojen mukaisia. Vaikka järjestelmää näin ollen sovellettaisiinkin vain voimassa olevissa yhteisön suuntaviivoissa tarkoitettuihin pk-yrityksiin, komissio ei voisi sitä hyväksyä.

Erityistapaus, jossa AGNO-osuusmeijerille on myönnetty tukia Kreikan lain nro 2237/94 5 pykälän ja Kreikan keskuspankin pääjohtajan 5 päivänä lokakuuta 1989 antaman asetuksen nro 1620 nojalla

(192) Kreikan lain nro 2237/94 5 pykälässä säädetään järjestelmästä vaikeuksissa olevien maatalousosuuskuntien rakenteen uudistamiseksi. AGNO-osuusmeijeri on vain yksi järjestelmästä etua saanut osuuskunta. Yleisperiaatteena komissio katsoo, että arviot, jotka koskevat perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklassa tarkoitettujen järjestelmien soveltamisesta yksittäistapauksiin, eivät vaikuta järjestelmän soveltuvuuteen yhteismarkkinoille. Ottaen kuitenkin huomioon, että niin valitus kuin Kreikan viranomaisten ja KMP:n huomautuksetkin koskevat AGNO-osuusmeijeriä, komissio katsoi asianmukaiseksi tarkastella perustelunomaisesti AGNOlle myönnettyä tukea vaikeuksissa olevien yritysten pelastamista ja rakenteiden uudistamista koskevien yleisten ehtojen pohjalta.

(193) Lisäksi AGNOlle Kreikan lain nro 2237/94 5 päivänä nojalla myönnetyn tuen ja Kreikan keskuspankin pääjohtajan 5 päivänä lokakuuta 1989 antaman asetuksen nro 1620 nojalla myönnetyn tuen toisiaan täydentävä luonne sekä niiden tavoitteiden ja välineiden samankaltaisuus huomioon ottaen tämä arviointi toteutetaan samanaikaisesti kummankin tuen osalta.

(194) Tämä arviointi ei vaikuta komission kantaan Kreikan lain nro 2237/94 5 pykälän yhdenmukaisuudesta valtiontukia koskevien sääntöjen kanssa.

(195) Yhteisön suuntaviivojen ensimmäisen ehdon (elinkelpoisuuden palauttaminen) osalta komissio toteaa, että Kreikan viranomaiset ovat toimittaneet joukon toteutettavia toimenpiteitä. Näiden toimenpiteiden tavoitteena on osuuskunnan rahoituksellisen tasapainon palauttaminen. Niihin kuuluu kustannuksia alentavia toimenpiteitä kuten henkilöstön supistaminen (150 työpaikkaa kolmessa vuodessa), ylitöiden sekä henkilöstölle suoritettavien ylimääräisten maksujen vähentäminen, markkinointi-mainontakulujen alentaminen 2 prosentilla ja yleiskulujen supistaminen 50 miljoonalla Kreikan drakmalla. Näihin toimenpiteisiin kuuluu myös uusien resurssien varmistamista kuten osuuspääoman määrän kasvattaminen ennalleen, osuusmaksujen korottaminen 50000 Kreikan drakmalla, erityisen maidontoimitusmaksun käyttöönotto (1,5 Kreikan drakmaa kilolta ensimmäisten kolmen vuoden aikana ja 3 Kreikan drakmaa kilolta vuoden 1996 jälkeen), oman pääoman lisääminen ja kiinteistöjen myynti. Lisäksi AGNOn olisi pitänyt ottaa käyttöön nykyaikaiset markkinointimenetelmät, laajentaa tuotevalikoimaansa ja parantaa tuotteiden laatua sekä peruuttaa kaikki suunnitellut investoinnit, jotka eivät liity maidonjalostuslaitokseen. Näitä toimenpiteitä voidaan pitää edellä mainitussa suuntaviivoissa tarkoitettuna rakenneuudistussuunnitelmana.

(196) Kyseisen rakenneuudistussuunnitelman hyväksymistä varten toteuttamansa rahoituksellisen arvion KMP rajoittaa siihen, että se ottaa huomioon osuuskunnan nettokassavirran lisättynä rakenneuudistussuunnitelman toteuttamisesta kertyneillä nettotuotoilla ja vähennettynä koko laina-aikana maksettavilla lyhennyksillä. Komission näkemyksen mukaan tätä arviointimenettelyä noudattaen voidaan mitata osuuskunnan kyky maksaa takaisin uusilla koroilla myönnetyt lainansa, mutta menettelyn ei voida katsoa vastaavan suuntaviivoissa tarkoitettua osuuskunnan elinkelpoisuutta koskevaa arviointia, joka edellyttää osuuskunnan kannattavuuden analysointia sen toimiessa yksityisen yrityksen tavoin.

(197) Tämä on erityisen merkittävä näkökohta, koska rakenneuudistusohjelman mukaan vuotuinen nettokassavirta jää vuosina 1998-2004 alle sataan miljoonaan Kreikan drakmaan, eli 0,5 prosenttiin osuuskunnan liikevaihdosta.

(198) Toisen ehdon (kapasiteetin vähentäminen) noudattamisen osalta todetaan, että osuuskunta toimii yhteisön markkinoilla ylituotannosta kärsivällä maitotuotteiden alalla. Voimassa olevia investointeja koskevia alakohtaisia rajoituksia sovelletaan joko alkutuotannon tasolla (asetuksen (EY) N:o 950/97 6 artikla) tai maitotuotteiden jalostuksen ja markkinoinnin tasolla (päätöksen 94/173/EY liitteen 2.2. kohta). Toisaalta, ja AGNOn koosta riippumatta, rakenneuudistustoimenpiteisiin ei ollut sisällytetty minkäänlaista kapasiteetin vähentämistä.

(199) Kolmannen ehdon (suhteellisuus) osalta komissio katsoo, että Kreikan lain nro 2237/94 5 pykälän suotuisat säännökset eivät ole sinänsä olleet riittäviä mahdollistamaan AGNOn elinkelpoisuuden palauttamista. Tämä on havaittavissa siitä, että KMP on kyseisten oikeussäännösten nojalla järjestellyt saman toimenpiteen yhteydessä lisäksi 1,899 miljardin Kreikan drakman velat.

(200) Tuensaajaosuuskunnan osallistumista rakenneuudistukseen koskien komissio pitäisi saada vakuuttuneeksi siitä, että tuensaajan rahoitusosuus on merkittävä. Komission käyttämän tavanomaisen laskentamenettelyn perusteella konsolidointilainan rahallinen tukiekvivalentti on vähintään 64,7 prosenttia (katso johdanto-osan 119 kappale). Kun lainan koko määrä on 12,044 miljardia Kreikan drakmaa (10,145 miljardia Kreikan drakmaa + 1,899 miljardia Kreikan drakmaa), tuki on yhteensä 7,79 miljardia Kreikan drakmaa. Toisaalta yhdistetyt toimenpiteet, joihin kuuluvat toimitetulta maitokilolta perittävä erityismaksu, pääoman lisäys ja omaisuuden myynti, tuottavat tuensaajan osuudeksi 3,025 miljardia Kreikan drakmaa koko rakenneuudistuksen kestoajalta, mikä on 38 prosenttia koko rakenneuudistustuen määrästä. Komissio voi katsoa, että tällainen omien varojen osuus on merkittävä.

(201) Neljännen ehdon (rakenteen uudistamista koskevan suunnitelman lopullinen täytäntöönpano) osalta Kreikan viranomaisten huomautuksista käy selvästi ilmi, että osuuskunnan toteutettavaksi asetetut alkuperäiset toimenpiteet eivät riittäneet varmistamaan elinkelpoisuuden palauttamista. Siksi se velvoitettiin toteuttamaan kaksi muuta rakenneuudistustoimenpiteiden sarjaa. Toisaalta AGNO on saanut lisää valtiontukea, kun sen 570 miljoonan Kreikan drakman velat KMP:lle on Kreikan lain nro 2538/97 nojalla mitätöity. Lopulta KMP on ottanut haltuunsa AGNOn johtamisen toukokuussa 1998.

(202) Edellä esitetyn perusteella tilannetta voi tulkita kahdella tavalla. Jos alkuperäiset toimenpiteet ovat olleet realistisia ja omiaan palauttamaan AGNOn elinkelpoisuuden, rakenneuudistustoimenpiteitä ei ole saatettu päätökseen. Jos alkuperäiset rakenneuudistustoimenpiteet on saatettu päätökseen, lisätoimenpiteiden asettaminen ja lisätuen myöntäminen AGNOlle asettavat kyseenalaiseksi alkuperäisten elinkelpoisuutta koskevien laskelmien asianmukaisuuden.

(203) AGNO-osuusmeijerille myönnettyjen yksittäisten tukien arviointi vahvistaa yksittäistasolla päätelmän, että Kreikan lain nro 2237/94 5 pykälän nojalla toteutettu yleinen järjestelmä ja Kreikan keskuspankin pääjohtajan 5 päivänä lokakuuta 1989 antaman asetuksen nro 1620 nojalla myönnetty tuki eivät ole yhteisön suuntaviivojen mukaisia.

(204) Komission olisi lisäksi arvioitava AGNOn johdon siirtämistä KMP:n haltuun ottaen huomioon perustamissopimuksen 87-88 artiklan määräykset. Menettelystä johtuu, että kyseistä lisänäkökohtaa ei ole mahdollista arvioida tämän päätöksen yhteydessä.

VI PÄÄTÖS

(205) Komissio katsoo, että Kreikan lakien nro 2238/94 ja nro 2169/93 mukaiset osuuskuntien verotusta koskevat säännökset ja Kreikan keskuspankin pääjohtajan 5 päivänä lokakuuta 1989 antaman asetuksen nro 1620 velkajärjestelyä koskevat säännökset eivät sellaisenaan ole perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Kreikan keskuspankin pääjohtajan 5 päivänä lokakuuta 1989 antaman asetuksen nro 1620 nojalla AGNOlle myönnettyjen velkajärjestelyjen yksittäistapauksessa komissio kuitenkin katsoo, että järjestelyt ovat perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

(206) Toisaalta komissio katsoo, että Kreikan lain nro 2008/92 32 pykälän 2 artiklan säännökset (mukaan lukien AGNO-osuusmeijerille Kreikan lain nro 2198/94 19 pykälän nojalla myönnetty tuki) ja Kreikan lain nro 2237/94 5 pykälän säännökset koskevat perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

(207) Komission mielestä on valitettavaa, että Kreikka on säännösten vastaisesti myöntänyt edellä mainitut tuet ja rikkonut näin perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan määräyksiä.

(208) Edellä esitetyistä syistä perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa määrättyjen ehtojen mukaisiin tukiin ei ole mahdollista soveltaa mitään 87 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuista poikkeuksista. Näin ollen tuet eivät sovellu yhteismarkkinoille.

(209) Kun kyseessä ovat ilmoittamattomat tuet, jotka on toimeenpantu ilman komission lopullista päätöstä, ja kun samalla otetaan huomioon perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdassa määrättyjen menettelysääntöjen velvoittava luonne ja välitön oikeusvaikutus, jonka yhteisöjen tuomioistuin on vahvistanut tuomioissaan 19 päivältä kesäkuuta 1973 (asia 77/72, Carmine Capolongo v. Azienda Agricola Maya)(35), 11 päivältä joulukuuta 1973 (asia 120/73, Gebr. Lorenz GmbH v. Saksan liittotasavalta)(36) ja 22 päivältä maaliskuuta 1977 (asia 78/76, Steinicke und Weinlig v. Saksan liittotasavalta(37), kyseisten tukien laillisuutta ei voida palauttaa jälkikäteen (21 päivänä marraskuuta 1991 annettu tuomio asiassa C-354/90, Fédération nationale du commerce extérieur des produits alimentaires ja muut v. Ranska)(38).

(210) Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 88 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä maaliskuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999(39) 14 artiklan 1 kohdassa säädetään, että jos laittomasta tuesta tehdään kielteinen päätös, komissio päättää, että asianomaisen jäsenvaltion on toteutettava kaikki tarpeelliset toimenpiteet tuen perimiseksi takaisin tuensaajalta. Takaisinperintä on välttämätöntä, jotta aiemmin vallinnut tilanne voidaan palauttaa ennalleen poistamalla kaikki taloudelliset edut, joista tuensaajat olivat oikeudettomasti hyötyneet kyseisen tuen myöntämispäivästä alkaen.

(211) Asetuksen (EY) N:o 659/1999 14 artiklan 2 kohdassa säädetään, että tukeen lisätään asianmukainen korko, jonka suuruuden komissio vahvistaa. Korko lasketaan siitä päivästä alkaen, jolloin sääntöjenvastainen tuki on ollut tuensaajan käytössä, sen takaisinperimispäivään asti.

(212) Tuet on maksettava takaisin Kreikan laissa säädettyjen menettelyjen mukaisesti. Kunkin tuen määrälle lasketaan korko sen myöntämispäivästä alkaen tuen todelliseen takaisinperintään asti. Koron laskenta perustuu markkinakorkoon ja siinä otetaan huomioon aluetukien avustusekvivalenttien laskennassa käytetty viitekorko(40).

(213) Tämä päätös ei rajoita mahdollista komission tutkimusta KMP:n toiminnan vaikutuksesta Kreikan maatalousalan kilpailutilanteeseen.

(214) Tämä päätös ei rajoita päätelmiä, jotka komissio voi tehdä koskien yhteisen maatalouspolitiikan rahoittamista. Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) mukaisesti.

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1. Kreikan lakien nro 2238/94 ja nro 2169/93 mukaiset osuuskuntien verotusta koskevat säännökset ja Kreikan keskuspankin pääjohtajan 5 päivänä lokakuuta 1989 antaman asetuksen nro 1620 velkajärjestelyä koskevat säännökset eivät sellaisenaan ole perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

2. Seuraavat valtiontuet eivät sovellu yhteismarkkinoille:

a) Kreikan lain nro 2008/92 32 pykälän 2 artikla;

b) Kreikan lain nro 2237/94 5 pykälä;

c) AGNO-osuusmeijerille Kreikan lain nro 2198/94 19 pykälän nojalla myönnetty 529,89 miljoonan Kreikan drakman tuki;

d) Kreikan maatalouspankin AGNO-osuuskunnalle myöntämän 1,899 miljardin Kreikan drakman suuruisen velan järjestäminen Kreikan keskuspankin pääjohtajan 5 päivänä lokakuuta 1989 antaman asetuksen nro 1620 nojalla.

2 artikla

1. Kreikan viranomaisten on kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksiantamisesta toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun ja tuensaajille sääntöjenvastaisesti myönnetyn tuen perimiseksi takaisin.

2. Tuki on maksettava takaisin Kreikan lainsäädännön mukaisten menettelyjen mukaisesti. Takaisinperittävään tukeen sisällytetään korko alkaen siitä, kun tuki asetettiin tuensaajien käyttöön, tuen todelliseen takaisinperintään asti. Korko perustuu aluetukien avustusekvivalenttien laskennassa käytettyyn viitekorkoon.

3 artikla

1. Kreikan on ilmoitettava komissiolle kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksiantamisesta sen noudattamiseksi toteuttamansa toimenpiteet.

2. Kreikan viranomaisia kehotetaan toimittamaan komissiolle samassa määräajassa

a) täydellinen luettelo kaikkien järjestelmien tuensaajista, takaisin perittävistä määristä ja maksettavista koroista;

b) kaikki käytettävissä olevat tiedot, jotka koskevat Kreikan maatalouspankin toteuttamaa AGNOn haltuunottoa, sekä osoitus siitä, että kyseinen toimenpide ei sisällä lisää AGNOlle maksettavaa valtiontukea;

c) kaikki tiedot, joiden perusteella komissio voi aloittaa perustamissopimuksen 87-88 artiklassa määrätyn tutkimuksen Kreikan valtion ja Kreikan maatalouspankin välisistä suhteista ja tämän vaikutuksesta maatalousalan kilpailuun. Tätä tarkoitusta varten Kreikan on toimitettava komissiolle kaikki asiaa koskeva lainsäädäntö, kyseisen pankin taseet viimeisten kymmenen vuoden ajalta ja sen mahdolliset asiaa koskevat huomautukset.

d) KMP:n maatalousosuuskuntien hyväksi Kreikan keskuspankin pääjohtajan 5 päivänä lokakuuta 1989 antaman asetuksen nro 1620 nojalla toteuttamia kaikkia velkajärjestelyjä koskeva kertomus ja arvio niiden yhdenmukaisuudesta perustamissopimuksen 87-88 artiklan määräysten kanssa.

4 artikla

Tämä päätös on osoitettu Helleenien tasavallalle.

Tehty Brysselissä 1 päivänä maaliskuuta 2000.

Komission puolesta

Franz Fischler

Komission jäsen

(1) EYVL C 100, 2.4.1998, s. 7 ja EYVL C 107, 7.4.1998, s. 19.

(2) EYVL 376, 4.12.1998, s. 2.

(3) EYVL C 120, 1.5.1999, s. 16.

(4) Ks. alaviite 1.

(5) EYVL L 215, 30.7.1992, s. 91.

(6) EYVL L 195, 29.7.1980, s. 35, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 93/84/ETY (EYVL L 254, 12.10.1993, s. 16).

(7) EYVL C 368, 23.12.1994, s. 12.

(8) SEC (89) 343/2, 7.3.1989.

(9) Tuki N 54/87 - komission kirje SG (87) D/5035, 15.4.1987.

(10) EYVL L 79, 23.3.1994, s. 29, kumottu 1.1.2000 alkaen komission asetuksella (EY) N:o 1750/1999.

(11) Ks. alaviite 6.

(12) Lähde: Eurostat.

(13) Yhteisöjen tuomioistuimen asiassa C 256/97, DMT, 29.6.1999 antama tuomio. Ei vielä julkaistu.

(14) EYVL C 307, 13.11.1993, s. 3.

(15) Tiedote EY 9-1984 ja ks. alaviite 14, kohta 3.2, kolmas luetelmakohta, soveltuvin osin (koskien yksityistä osuutta).

(16) Ks. tuki C 47/95, jonka yhteydessä Italia sai perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan mukaisessa menettelyssä komissiolta luvan myöntää tukea, jotta pankit eivät vaatisi osuuskuntien konkurssien yhteydessä kyseisten ossuskuntien jäsenten henkilökohtaista omaisuutta.

(17) EYVL C 384, 10.12.1998, s. 3.

(18) Katso ennakkotapaus C 51/96.

(19) EYVL C 28, 1.2.2000, s. 2.

(20) Yhteisöjen tuomioistuimen asiassa C 730/79, Philip Morris, 17.9.1989 antama tuomio, Kok. 1989, s. 2671-2693.

(21) Erityisesti ensimmäisen asteen tuomioistuimen asiassa T-459/93, Siemens v. komissio, 8.6.1995 antama tuomio, Kok. 1995, s. II-1675, ja samassa yhteydessä mainitut ennakkotapaukset.

(22) EYVL C 212, 12.8.1988, s. 2. Alueellisia valtiontukia koskevat suuntaviivat - kohta 2 (EYVL C 74, 10.3.1998, s. 10).

(23) Yhteisöjen tuomioistuimen asiassa C-165/97, Espanja v. komissio (Piezas y Rodajes SA), 14.1.1997 antama tuomio, Kok. 1997, s. I-0135.

(24) Yhteisöjen tuomioistuimen asiassa 35/88, KYDEP, 12.6.1990 antama tuomio, Kok. 1990, s. I-3125.

(25) Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen asiassa 177/78, Pigs and Bacon Commission v. McCarren, Kok. 1979, s. 2161.

(26) Ks. alaviite 7.

(27) EYVL C 283, 19.9.1997, s. 2.

(28) EYVL C 288, 9.10.1999, s. 2.

(29) Ks. alaviite 8 sekä ennakkotapaukset N 864/97 ja C 65/97.

(30) EYVL L 142, 2.6.1997, s. 1.

(31) EYVL C 29, 2.2.1996, s. 4.

(32) EYVL C 213, 19.8.1992, s. 10, nykyisin EYVL C 213, 23.07.1996, s. 4.

(33) Ks. alaviite 10.

(34) Yhteisöjen tuomioistuimen asiassa C-295/97, Piaggio, 17.6.1999 antama tuomio. Ei vielä julkaistu.

(35) Kok. 1973, s. 611.

(36) Kok. 1973, s. 1471.

(37) Kok. 1977, s. 595.

(38) Kok. 1991, s. I-5505.

(39) EYVL L 83, 27.3.1999, s. 1.

(40) EYVL C 74, 10.3.1998, s. 9.