32000Y0519(03)

Komission tiedonanto jäsenvaltioille,

annettu 28 päivänä huhtikuuta 2000,

kriisikaupunkien ja -lähiöiden taloudelliseen ja sosiaaliseen elvyttämiseen kestävän kaupunkikehityksen edistämiseksi tähtäävän yhteisöaloitteen suuntaviivojen vahvistamisesta - Urban II

(2000/C 141/04)

1. Euroopan yhteisöjen komissio päätti 28 päivänä huhtikuuta 2000 yhteisöaloitteesta kaupunkialueiden taloudellisesta ja sosiaalisesta elvyttämisestä, jäljempänä "Urban II", rakennerahastoja koskevista yleisistä säännöksistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/1999(1), jäljempänä "yleisasetus", 20 artiklan mukaisesti.

2. Urban II -aloitteen puitteissa myönnetään yhteisön rahoitusta toimenpiteille alueilla, jotka ovat tääsä tiedonannossa esitettyjen suuntaviivojen mukaisia ja jotka sisältyvät jäsenvaltioiden nimeämien viranomaisten esittämiin ja Euoopan yhteisöjen komission hyväksymiin yhteisöaloiteohjelmiin.

I Yleiset tavoitteet ja periaatteet

3. Viiden vuoden jälkeen Urban-yhteisöaloitteen ohjelmien aloittamisesta vuonna 1994 alkavat ohjelmat tuottaa tulosta. Ohjelman toimet ovat parantaneet näkyvästi elämänlaatua kohdealueilla. Tulokset ovat lupaavia, ja ne osoittavat Urban-aloitteessa noudatetun yhdennetyn lähestymistavan arvon. Sillä on puututtu sosiaalisiin, ympäristöllisiin ja taloudellisiin ongelmiin, joita kaupunkialueilla on nykyään yhä enemmän. Kyseessä on toimenpidekokonaisuus, jossa vanhentuneiden kaupunkirakenteiden uudistaminen yhdistetään taloutta ja työmarkkinoita koskeviin toimiin. Niitä täydennetään toimenpiteillä, jotka vähentävät sosiaalista syrjäytymistä ja parantavat ympäristön laatua.

4. Ohjelmakaudella 1994-1999 Urban-aloitteella rahoitettiin yhteensä 118 kaupunkialueen ohjelmaa. EY:n rahoitusosuus oli yhteensä noin 900 miljoonaa euroa, vuoden 1999 hintoina. Tukikelpoiset investoinnit olivat yhteensä 1,8 miljardia euroa ja koskivat noin 3,2 miljoonaa asukasta eri puolilla Eurooppaa. Urban-aloitteella onnistuttiin ohjaamaan kohdealueille huomattavasti varoja, keskimäärin 560 euroa asukasta kohti.

5. Euroopan aluekehitysrahaston, jäljempänä "EAKR", innovatiivisten toimien puitteissa myönnettiin lisäksi 164 miljoonan euron määrärahat yhteensä 59 Urban-pilottihankkeelle vuosina 1989-1999. Hankkeet edistivät kaupunkien innovaatioita sekä talous-, sosiaali- ja ympäristöalan kokeiluja. Ne olivat pienimuotoisempia kuin Urban-aloitteen hankkeet, mutta niistä saatiin kannustavia tuloksia varsinkin, kun kaupunkien uudistamisessa käytetään osallisuutta edistäviä ja yhdenmukaisia lähestymistapoja.

6. Urban-aloitteen ja Urban-pilottihankkeiden puitteissa saatu kokemus on vauhdittanut viime vuosina käytyä yleistä keskustelua kaupunkipolitiikasta. Keskustelujen tuloksena annettiin komission tiedonanto "Kaupunkien kestävä kehittäminen Euroopan unionissa: toimintakehys" (KOM(1998) 605 lopull.), jossa esitetään komission näkemys siitä, miten kaupunkeja koskevia toimia tulevaisuudessa kehitettäisiin.

Toimintakehys painottaa kaupunkiulottuvuuden valtavirtaistamisen tärkeyttä kaikissa yhteisön politiikoissa ja varsinkin rakennerahastojen tukitoimissa. Aluekehitysohjelmiin on siten sisällytettävä nimenomaisesti kaupunkeja koskevia toimia. Tämä lähestymistapa merkitsee sitä, että tavoite 1- ja 2 -alueilla rakennerahastojen eri ohjelma-asiakirjoihin olisi sisällytettävä yhtenäisiä toimenpidekokonaisuuuksia, jotka koskevat seudun tärkeimpien kaupunkialueiden kehittämistä. Toimenpiteet voivat edistää ratkaisevasti ohjeellisten suuntaviivojen (yleisasetuksen 10 artiklan 3 kohta) III A osassa (kaupunkien kehittäminen osana yhdennettyä aluepolitiikkaa) tarkoitettua tasapainoista aluekehitystä tai -uudistusta, joka perustuu Urban-aloitteen puitteissa kehitettyyn vastaavaan yhdennettyyn alueelliseen lähestymistapaan.

Lisäksi Euroopan sosiaalirahastosta, jäljempänä "ESR", tuettujen tavoitteen 3 toimenpiteiden pitäisi edistää sosiaalista yhteenkuuluvuutta myös niissä kaupungeissa, joita tavoitteet 1 ja 2 eivät koske.

Toimintakehyksessä painotetaan tarvetta kehittää tietämystä sekä vertailla kokemuksia ja hyviä käytäntöjä kaupunkien talous-, sosiaali-, ympäristö- ja hallintoasioissa. Rakennerahastojen toiminta on yhteensovitettava paremmin muiden sellaisten yhteisön rahoitusvälineiden kanssa, joilla vaikutetaan kaupunkialueisiin. Niitä ovat esimerkiksi monet tutkimusta ja teknologista kehittämistä koskevan viidennen puiteohjelman avaintoiminnat, kuten "Huomisen kaupunki ja kulttuuriperintö", sekä Life, Save ja komission suunnittelema yhteistyökehys, jonka pitäisi helpottaa yhteisön ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön toteuttamista paikallisella tasolla.

7. On olennaista varmistaa, että uusi yhteisöaloite tuo erillistä lisäarvoa ja että aloite täydentää pääohjelmia. Tähän päästään investoimalla Urban II -aloitteen varoja sellaisten erityisen innovatiivisten strategioiden suunnitteluun ja toteuttamiseen, jotka edistävät kestävää taloudellista ja sosiaalista elpymistä ja saavat aikaan uraauurtavia ja näkyviä muutoksia joillakin valituilla kaupunkialueilla ympäri Eurooppaa. Uusi Urban II -aloite voi toimia myös siltana pienimuotoisten innovatiivisten lähestymistapojen (esimerkiksi 10 artiklan mukaisten Urban-pilottihankkeiden ja LIFEssa kokeiltujen lähestymistapojen) ja pääohjelmien välillä ja siten edistää tämän yhtenäisen ja osallisuutta edistävän lähestymistavan sisällyttämistä rakennerahastojen pääohjelmiin. Aloite voi toimia myös tulosten levittämisen ja hyvien käytäntöjen keskuksena.

8. Tässä yhteydessä uuden yhteisöaloitteen tavoitteet ovat seuraavat:

a) edistetään erityisen innovatiivisten strategioiden suunnittelua ja toteuttamista, jotka koskevat pienten ja keskikokoisten kaupunkien tai suurkaupunkien vaikeuksissa olevien asuinalueiden kestävää taloudellista ja sosiaalista elvyttämistä;

b) vahvistetaan ja vertaillaan tietoja ja kokemuksia, jotka liittyvät kaupunkien elpymiseen ja kestävään kehitykseen yhteisössä.

Nämä tavoitteet voivat helpottaa onnistuneiden esimerkkitapausten siirtymistä innovaatiovaiheesta kyseisiä kaupunkialueita koskeviin pääohjelmiin.

9. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi, kaupunkien elvytysstrategioissa (katso 12 kohta) on noudatettava seuraavia periaatteita:

- varmistetaan riittävä väestömäärä ja tukirakenteet, jotka helpottavat innovatiivisten ja kestävien kehittämisohjelmien suunnittelua ja toteuttamista kaupungeissa, ja kehitetään luova lähestymistapa kaupunkihallintoon ja kestävään muutokseen,

- toteutetaan vahvat paikalliset kumppanuussuhteet, joiden puitteissa määritellään haasteet, strategia, toimintalinjat ja varojen kohdentaminen sekä strategian toteutus, seuranta ja arviointi. Kumppanuuden olisi oltava laajaa ja tehokasta ja kumppaneiksi olisi otettava talouselämän osapuolia ja työmarkkinaosapuolia, valtioista riippumattomia järjestöjä ja asukasyhdistyksiä, mukaan lukien ympäristöalalla toimivia, sekä muita asianomaisia elimiä yleisasetuksen 8 artiklan mukaisesti,

- kehitetään yhtenäinen alueellinen lähestymistapa ja tarvittaessa edistetään järjestöjen välistä yhteistyötä,

- liitetään alueen strateginen suunnitelma taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristölliseen verkostoon sekä infrastruktuuriverkostoon ja sisällytetään se laajemman kaupunkialueen tai seudun strategioihin,

- otetaan huomioon taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristölliset kysymykset sekä turvallisuus- ja liikennenäkökohdat kuin myös yhtäläiset mahdollisuudet saada työtä ja koulutusta alueilla, joilla on paljon syrjäytyneitä,

- edistetään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa,

- edistetään yhteisön ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön täytäntöönpanoa paikallisella tasolla,

- varmistetaan täydentävyys rakennerahastojen pääasiallisten tukimuotojen ("pääohjelmien") ja muiden yhteisöaloitteiden tai ohjelmien suhteen.

II Tukikelpoiset alueet ja toimintalinjat

10. Uudella aloitteella tuetaan noin 50 kaupunkialuetta. Kullakin kaupunkialueella tulisi yleensä olla vähintään 20000 asukasta. Tätä vähimmäismäärää voidaan alentaa 10000 asukkaaseen asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa.

Kunkin tukea saavan kaupungin tai lähiön tulee esittää jokin yksittäinen ongelma, johon toimet kohdistetaan yhtenäisen maantieteellisen alueen sisällä. Kohdealueen on osoitettava, että sillä on taloudellisen ja sosiaalisen uudistuksen tarve tai kaupunkirakenteen murrostilanne. Tarve osoitetaan käyttämällä jäsenvaltion ehdottamia indikaattoreita, joista on keskusteltu komission kanssa. Merkittävistä taloudellisista ja sosiaalisista ongelmista kärsivien pienten ja keskisuurten kaupunkien erityistarpeet on huomioitava.

11. Tukea saavat kaupunkialueet voivat sijaita tavoitteiden 1 ja 2 tukeen oikeutetuilla alueilla tai niiden ulkopuolella. Niiden on täytettävä ainakin kolme seuraavista vaatimuksista:

- paljon pitkäaikaistyöttömiä,

- vähän elinkeinotoimintaa,

- suuri köyhyys- ja syrjäytyneisyysaste,

- rakenneuudistuksen erityistarve, joka johtuu taloudellisista ja sosiaalisista vaikeuksista,

- paljon siirtolaisia, etnisiä tai vähemmistöryhmiä taikka pakolaisia,

- työvoiman heikko koulutustaso, puutteellinen ammattitaito ja koulun keskeyttäminen hyvin yleistä,

- paljon rikollisuutta ja nuorisorikollisuutta,

- arveluttava väestökehitys,

- erityisen pilaantunut ympäristö.

Jäsenvaltioissa voidaan näiden lisäksi ottaa huomioon myös muut asianmukaiset perusteet.

12. Yhteisöaloiteohjelmien puitteissa määriteltävissä strategioissa on maksimoitava vaikutukset valittuihin alueisiin sekä alueiden näkyvyys jäsenvaltioissa ja yhteisön tasolla. Lisäksi on osoitettava, miten ehdotettu toimi erottuu pääohjelman alaisista tukitoimista. Strategioissa on noudatettava seuraavia toimintalinjoja:

- kunnostetaan hylättyjä teollisuusalueita ympäristöä säästäen monipuoliseen uuskäyttöön (mukaan lukien ränsistyneillä alueilla sijaitsevien rakennusten ja viheralueiden suojelu ja kunnostaminen sekä historiallisen ja kulttuuriperinnön suojelu). Hankkeeseen tulee sisältyä mahdollisuus pysyviin työpaikkoihin, paikallisten väestöryhmien ja etnisten vähemmistöjen parempi keskinäinen integraatio, syrjäytyneiden aktivointi, turvallisuuden parantaminen, ilkivallan ehkäisy sekä rakentamattomien alueiden käyttöönottoon tai kaupunkien suunnittelemattomaan leviämiseen (urban sprawl) liittyvän paineen vähentäminen,

- tehdään yrittäjyys- ja työllisyyssopimuksia, paikalliset työllisyysaloitteet ja työmahdollisuudet mukaan luettuina. Ne voivat liittyä etenkin haitallisten ympäristövaikutusten ehkäisyyn, ympäristön parantamiseen ja suojeluun, kulttuurin vaalimiseen ja edistämiseen sekä vaihtoehtoisten hoitomuotojen ja muiden sellaisten palvelujen kehittämiseen, joissa otetaan huomioon väestörakenteen muuttuminen. Miesten ja naisten välisen tasa-arvon varmistamiseen olisi kiinnitettävä erityistä huomiota,

- kehitetään toimenpideohjelmia, joiden tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä tai eriarvoistumista, jotka edistävät yhtäläisiä mahdollisuuksia ja joiden kohderyhmänä ovat erityisesti naiset, maahanmuuttajat ja pakolaiset,

- parannetaan julkisten liikennejärjestelmien yhteeentoimivuutta, tehokkuutta, taloudellisuutta ja ympäristöystävällisyyttä sekä tarjotaan pyöräily- ja jalankulkuväyliä sekä älykkäitä viestintäjärjestelmiä yksityisen moottoriajoneuvoliikenteen vähentämiseksi,

- varmistetaan jätteiden minimointi ja käsittely, tehostetaan vesihuoltoa ja vähennetään melua sekä hiilivetyjä sisältävien energialähteiden kulutusta kehittämällä tehokkaita energianhallintajärjestelmiä ja uusiutuvia energialähteitä, joilla voidaan vähentää huomattavasti hiilidioksidi- ja muita haitallisia päästöjä,

- kehitetään tietoyhteiskunnan tekniikoiden tarjoamia mahdollisuuksia, jotta voidaan parantaa yleispalvelujen tarjontaa pienyrityksille ja kansalaisille. Tämä edistää sosiaalista integraatiota, taloudellista innovaatiota ja elpymistä, yhtenäistä ympäristöpolitiikkaa ja -hallintoa, henkilöresurssien ja työllisyyden hallintaa sekä tehokasta palvelujen hallintaa esimerkiksi terveydenhuollon, yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen ja lähipalvelujen aloilla.

Esitettyjä toimintalinjoja valittaessa strategioissa on sitouduttava organisaatiomuutokseen, osallistuvaan hallintoon, vastuunjakoon ja suorituskyvyn parantamiseen, jotka voidaan siirtää pääohjelmien käytännöiksi sekä paikallisella tasolla että laajemmin.

13. Liitteessä I on luettelo toimenpiteistä, joita tällä aloitteella voidaan rahoittaa. Luettelo ei ole kattava vaan lähinnä ohjeellinen. Siinä luetellaan toimenpidetyyppejä, jotka sisältyivät edellisiin Urban-aloitteisiin ja asetuksen (ETY) N:o 2052/88 soveltamisesta annetun asetuksen (ETY) N:o 4254/88 muuttamisesta Euroopan aluekehitysrahaston osalta 20 päivänä heinäkuuta 1993 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2083/93(2) 10 artiklan mukaisesti rahoitettuihin Urban-pilottihankkeisiin.

14. Jokaiseen ohjelmaan on sisällyttävä toimenpiteitä, jotka edistävät osaamisen kehittämistä sekä kokemusten ja hyvien käytäntöjen vertailua ja levittämistä kaupunkialueiden taloudelliseen ja sosiaaliseen elpymiseen ja kaupunkien kestävään kehitykseen liittyvissä asioissa.

15. Lisäksi on tarpeen yhteensovittaa ja parantaa tätä menettelyä kehittämällä mekanismi, joka helpottaa innovaatioiden ja hyvien käytäntöjen löytämistä ja hyväksymistä, jäsentynyttä kokemusten vertailua sekä suerantaa ja arviointia (mukaan lukien menetelmät tavoitteiden määrällisestä esittämisestä ja sopivien indikaattorien käyttö). Tarkoitus on hyödyntää lisäksi kokemuksia, joita on saatu nykyisistä Urban-pilottihankkeista, Urban Audit -kaupunkitutkimuksesta, valtavirtaistamisen edistämisestä tavoitteissa 1 ja 2 sekä arvioista, jotka koskevat muiden yhteisön politiikkojen vaikutuksia kaupunkeihin. Teknisen avun ja erityisesti verkottumisen kautta toteutettavaan kokemusten ja hyvien käytäntöjen vertailun edistämiseen voidaan käyttää enintään 15 miljoonaa euroa (katso 32 kohta).

III Ohjelmien valmistelu, esittäminen ja hyväksyminen

16. Komissio vahvistaa jäsenvaltioittain ohjeelliset rahoitusosuudet, asukaskohtaiset vähimmäiskustannukset sekä kaupunkialueiden ohjeellisen määrän (katso V luku). Jäsenvaltiot määrittelevät alueet ja rahoituksen jakautumisen alueittain ottaen huomioon 11 kohdassa esitetyt perusteet.

Strategiat valitaan laadun ja innovatiivisuuden sekä sen perusteella, miten hyvin ne kykenevät ratkaisemaan ongelmia ja kehittämään mahdollisuuksia parantaa kaupunkien kestävää kehitystä ja elämänlaatua. Valinnassa otetaan huomioon se, voiko ohjelmista tulla edustavia kansallisella ja yhteisön tasolla ja voivatko ne helpottaa hyvien käytäntöjen levitystä jäsenvaltiossa ja muualla Euroopassa.

17. Tukikelpoisista alueista vastaavien paikallisviranomaisten on laadittava yhteisöaloiteohjelmat 7-14 kohdassa vahvistettujen periaatteiden, toimintalinjojen ja menettelyjen muakaisesti. Se on tehtävä tarvittaessa yhteistyössä alueellisten ja kansallisten viranomaisten kanssa kunkin jäsenvaltion hallintorakenteesta riippuen.

Jokaisessa ohjelmassa keskitytään kaupunkialueeseen, joka on toiminnallisesti, maantieteellisesti ja ongelmiltaan erittäin yhtenäinen. Poikkeustapauksissa, jotka tulee perustella asianmukaisesti, ohjelma voi koskea useita samalla seudulla sijaitsevia kaupunkialueita (jokaisessa on oltava vähintään 10000 asukasta).

18. Ohjelmien sisällön on vastattava yleisasetuksen 19 artiklan 3 kohdassa selostettujen yhtenäisten ohjelma-asiakirjojen sisältöä, mutta ne on mukautettava huomioimaan tarpeet ja olosuhteet kaupunkialueiden kestävälle taloudelliselle ja sosiaaliselle elpymiselle. Ohjelmiin sisältyvät:

- yleisasetuksen 41 artiklan 2 kohdassa kuvailtu ennakkoarviointi kyseisen alueen vahvuuksista ja heikkouksista sekä toivotusta vaikutuksesta, ympäristövaikutukset ja miesten ja naisten välinen tasa-arvo mukaan luettuina,

- selvitys ohjelmamenettelystä, kumppaneiden kuulemiseksi toteutetut järjestelyt mukaan luettuina,

- selonteko strategiasta ja toimintalinjoista ohjelmassa tarkoitetun kaupunkialueen kehittämiseksi: toimintalinjat, erityistavoitteet, jotka ilmaistaan mahdollisuuksien mukaan määrällisesti, selvitys siitä, miten strategia ja toimintalinjat edistävät kestävää kehitystä ja miten niissä on otettu huomioon yleisasetuksen 10 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut ohjeelliset suuntaviivat.

- pääpiirteittäin kuvaus toimintalinjojen toteuttamiseksi suunnitelluista toimenpiteistä, mukaan lukien tiedot, joita tarvitaan sen tarkistamiseksi, että ne ovat perustamissopimuksen 87 artiklassa tarkoitettujen tukijärjestelmien mukaisia; yhteisöaloiteohjelmien valmisteluun, seurantaan ja arviointiin tarvittavien toimenpiteiden laatu ja perusteet, joita käytetään toimenpiteiden laadun tai merkityksen kaupunkialueille määrittelemiseksi,

- ohjeellinen rahoitussuunnitelma, jossa täsmennetään yleisasetuksen 28 ja 29 artiklan mukaisesti jokaisen toimintalinjan osalta kullekin vuodelle EAKR:n ja tarvittaessa Euroopan investointipankin, jäljempänä "EIP", suunnitellut rahoitusosuudet sekä näitä osuuksia vastaava julkinen tai niihin rinnastettava tukikelpoinen kokonaisrahoitus sekä arvioitu yksityinen rahoitus. EAKR:sta vuosittain varatun kokonaisosuuden on vastattava rahoitusnäkymiä,

- yhteisöaloiteohjelmien täytäntöönpanosäännökset, mukaan lukien seuraavat:

- ohjelmaan osallistuvien viranomaisten ja hallintorakenteiden nimet, erityisesti:

- yleisasetuksen 9 artiklan n alakohdassa tarkoitettu hallintoviranomainen, joka vastaa yhteisöaloiteohjelman hallinnoinnista,

- elin (jos eri kuin hallintoviranomainen), joka toimii yleisasetuksen 9 artiklan o alakohdassa ja 32 artiklassa tarkoitettuna maksuviranomaisena,

- yleisasetuksen 35 artiklan mukainen ohjelman seurantakomitea (katso 22 kohta) sekä tarvittaessa ohjauskomitea (katso 23 kohta),

- kuvaus yhteisöaloiteohjelman hallintojärjestelyistä ja erityisesti ehdotuspyyntömenettelyjä ja toimien valitsemista koskevista järjestelyistä, sekä tarvittaessa ohjauskomiteoiden asemasta,

- kuvaus sekä seuranta- ja arviointijärjestelmistä ja erityisesti suerantakomitean asemasta että ohjelman eri vaiheisiin osallistuvista kumppaneista,

- sellaisen varainhoitomenettelyn määrittely, joka mahdollistaa nopean ja avoimen rahoitusosuuden siirron lopullisille edunsaajille,

- yhteisöaloiteohjelman tarkastusta koskevien järjestelyjen ja menettelyjen esitys, jossa täsmennetään rahoitusta ja varainhoidon valvontaa koskevat vastuualueet 38 ja 39 artiklan mukaisesti,

- tiedot tukitoimen valmisteluun, seurantaan ja arviointiin tarvittavista määrärahoista.

19. Jäsenvaltioiden nimeämien viranomaisten on toimitettava näin laaditut ohjelmat komissiolle.

Kun komissio hyväksyy ohjelmat, se myöntää yhden rahoitusosuuden EAKR:sta. Komissio voi myös myöntää yleiskattavaa tukea koko ohjelmalle tai sen osalle yhteisymmärryksessä kyseisen jäsenvaltion kanssa.

20. Yhteisöaloiteohjelmaa täydennetään yleisasetuksen 9 artiklan m alakohdassa tarkoitetulla ohjelma-asiakirjan täydennyksellä, jonka sisältö kuvataan 18 artiklan 3 kohdassa paitsi, kun koko ohjelmalle on myönnetty yleiskattavaa tukea.

21. Ohjelma-asiakirjan täydennys on lähetettävä komissiolle viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun komissio on hyväksynyt yhteisöaloiteohjelman. Ohjelma-asiakirjan täydennys on valmisteltava samojen yhteistyö- ja kumppanuussääntöjen mukaisesti, joita sovelletaan yhteisöaloiteohjelmiin.

IV Tukitoimien seuranta, toteutus ja arviointi

22. Ohjelman seurantakomitea seuraa ohjelmaa yleisasetuksen 35 artiklan mukaisesti. Komitea kokoontuu vähintään kerran vuodessa, ja sen tärkeimmät tehtävät ovat hyväksyä ohjelma-asiakirjan täydennys, tehdä myöhemmät muutokset ohjelmaan tai ohjelma-asiakirjan täydennykseen, seurata ja arvioida koko ohjelmaa sekä hyväksyä tarjouspyyntöjen ehdot. Seurantakomiteaan kuuluvat paikallisviranomaisten edustajat ja tarvittaessa alueviranomaisten ja kansallisten viranomaisten edustajat, joita ohjelma koskee. Talouselämän osapuolten, työmarkkinaosapuolten ja valtioista riippumattomien järjestöjen, kuten myös ympäristöalan järjestöjen toivotaan osallistuvan toimintaan yleisasetuksen 8 artiklan vaatimusten mukaisesti. Komission ja tarvittaessa EIP:n edustaja voi osallistua seurantakomitean työhön neuvoa-antavana jäsenenä.

23. Jos ohjelma koskee useampaa kuin yhtä kaupunkialuetta, ohjauskomitea vastaa toimien valinnasta ja toteutuksen seurannasta alueella. Komitea noudattaa samoja yhteistyö- ja kumppanuusperiaatteita kuin seurantakomitea. Komission edustaja voi osallistua komitean työhön tarkkailijana. Jos ohjelma koskee ainoastaan yhtä kaupunkialuetta, seurantakomitea voi hoitaa ohjauskomitean tehtävät.

24. Hallintoviranomainen vastaa yleisasetuksen 34 artiklan mukaisten velvollisuuksiensa lisäksi seurantakomitean ja tarvittaessa ohjauskomitean päätösten valmisteluun liittyvistä järjestelyistä. Se hyväksyy, harkitsee ja antaa alustavan arvion toimista, joihin ehdotetaan rahoitusta, tai yhteensovittaa tällaisia tehtäviä. Lisäksi se yhteensovittaa niiden viranomaisten tai asianomaisten elinten työskentelyä, jotka on valittu toteuttamaan eri toimenpiteitä.

25. EAKR:n rahoitusosuus maksetaan maksuviranomaisen tai maksuviranomaisena toimivan hallintoviranomaisen pankkitilille. Maksuviranomainen (tai hallintoviranomainen) suorittaa seurantakomitean ja tarvittaessa ohjauskomitean päätösten perusteella maksut viranomaisille tai elimille, jotka on nimetty toteuttamaan eri toimenpiteitä, tai lopullisille edunsaajille.

26. Yleisasetuksen III osastoa (rahastojen tuki ja varainhoito) sekä seurantaa, arviointia ja varainhoidon tarkastusta koskevia säännöksiä sovelletaan yhteisöaloiteohjelmiin. Hallintoviranomainen ja seurantakomitea vahvistavat yleisasetuksen 36 artiklan vaatimusten mukaiset indikaattorit ottaen huomioon komission julkaisemat menettellyohjeet ja esimerkit. Yhteisöaloiteohjelmia voidaan tarkistaa mainitun asetuksen 21 artiklan 4 kohdan mukaisesti jäsenvaltioiden tai komission aloitteesta yhteisymmärryksessä jäsenvaltioiden kanssa, kun yleisasetuksen 42 artiklassa tarkoitettu väliarviointi on tehty.

V Rahoitus

27. Jäsenvaltiot ja yhteisö rahoittavat yhdessä Urban II -yhteisöaloitteen.

28. Yleisasetuksen 20 artiklan 2 kohdan mukaisesti EAKR:n kokonaisosuus Urban II -aloitteelle on 700 miljoonaa euroa kaudella 2000-2006 (vuoden 1999 hintoina). Yleisasetuksen 7 artiklan mukaisesti EAKR:sta yhteisöaloiteohjelmille myönnetyt rahoitusosuudet sidotaan vuosittain 2 prosentin indeksiin vuoteen 2003 asti ja vahvistetaan vuoden 2003 vuosiki 2004-2006. Komissio määrittää 31 päivään joulukuuta 2003 mennessä vuosina 2004-2006 sovellettavan indeksin. Yleisasetuksen 29 artiklan mukaisesti EAKR voi rahoittaa tavoite 1 -alueilla enintään 75 prosenttia ja muualla enintään 50 prosenttia kokonaiskustannuksista.

Komissio hyväksyy jokaiselle jäsenvaltiolle ohjeelliset rahoitusosuudet ja aloitteen kohdealueisiin kuuluvien kaupunkialueiden ohjeellisen määrän (katso liite II).

Jakaessaan ohjeellista määrää jäsenvaltiot varmistavat, että kullekin tukikelpoiselle alueelle jaetaan kokonaisrahoitusta vähintään 500 euroa asukasta kohden.

Komissio on valmis tarkastelemaan mahdollisia hakemuksia liitteessä II tarkoitettujen ohjelmien määrän lisäämiseksi edellyttäen, että hakemuksissa noudatetaan asukaskohtaista 500 euron (katso edellä) ja 10 kohdassa vahvistettua 20000 asukkaan rajoitusta.

Myös EIP:sta voi hakea lainaa.

29. Yleisasetuksen 21 artiklan mukaisesti Urban II -aloitteen toteuttamiseksi EAKR:sta rahoitetaan myös henkilöresurssien kehittämistä koskevia toimenpiteitä, jotka voivat saada tukea ESR:sta, sekä kalataloutta koskevia toimenpiteitä, jotka voivat saada tukea Kalatalouden ohjauksen rahoitusvälineestä (KOR).

30. Yhteisöaloitteista voidaan tarjota teknistä apua yleisasetuksen 2 ja 20 artiklan mukaisesti.

31. Ohjelmien puitteissa komissio voi antaa teknistä apua Urban II -aloitteen mukaisten ehdotusten suunnittelun, rahoituksen ja toteutuksen tarpeisiin. Kaikissa tapauksissa, joissa teknistä apua annetaan jonkin jäsenvaltion pyynnöstä, sovelletaan tavanomaisia vastinrahoitusosuuksia yleisasetuksen 29 artiklan mukaisesti.

Jos teknistä apua annetaan komission aloitteesta, sille voidaan poikkeuksellisesti myöntää rahoitusta aina 100 prosenttiin saakka.

32. Erityisesti verkottumistoiminnan avulla toteutettavaan kokemusten ja hyvien käytäntöjen vertailun edistämiseen voidaan käyttää enintään 15 miljoonaa euroa.

Kun tällaisia toimenpiteitä toteutetaan jäsenvaltioiden pyynnöstä, sovelletaan tavanomaisia osarahoitusosuuksia.

Jos näitä toimenpiteitä kuitenkin toteutetaan komission aloitteesta, niille voidaan myöntää rahoitusta 100 prosenttiin saakka.

33. Komission aloitteesta 31 ja 32 kohdassa tarkoitettuna teknisenä apuna maksettavan 100-prosenttisen rahoituksen osuus voi olla enintään 2 prosenttia kohdassa 28 määritellystä EAKR:n kokonaisrahoitusosuudesta.

VI Määräajat

34. Jäsenvaltioita, jotka haluavat osallistua Urban II -aloitteeseen, pyydetään esittämään ehdotuksensa yhteisöaloiteohjelmiksi tai tarvittaessa lähettämään hakemuksensa kaupunkialueiden yleiskattavasta tuesta kuuden kuukauden kuluessa tämän tiedonannon julkaisemisesta Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä. Liitteessä II ilmoitetaan ohjeellinen määrä siitä, miten monta ohjelmaa kukin jäsenvaltio voi toteuttaa. Komissio varaa itselleen oikeuden olla ottamatta huomioon tämän päivämäärän jälkeen saamiaan ehdotuksia.

35. Tätä tiedonantoa koskeva kirjeenvaihto on lähetettävä seuraavaan osoitteeseen: Euroopan komissio Aluepolitiikan pääosasto Rue de la Loi/Wetstraat 200 B - 1049 Bruxelles/Brussel.

Tehty Brysselissä 28 päivänä huhtikuuta 2000.

(1) EYVL L 161, 26.6.1999, s. 1.

(2) EYVL L 193, 31.7.1993, s. 34.

LIITE I

TUKIKELPOISTEN TOIMENPITEIDEN OHJEELLINEN LUETTELO

Kuten yleisasetuksessa säädetään, kaikkien EAKR:sta osarahoitettujen toimien on kuuluttava rakennerahastojen soveltamisalaan ja niiden on oltava menojen hyväksymistä koskevissa lomakkeissa annettujen määräysten mukaisia. Niiden on myös oltava yhteisön politiikkojen mukaisia, mukaan lukien kilpailusäännöt.

Monipuolinen ja ympäristöystävällinen hylättyjen teollisuusalueiden kunnostaminen

- vanhojen teollisuusalueiden ja saastuneen maan käyttöönotto,

- julkisten alueiden kunnostus, mukaan lukien viheralueet,

- rakennusten korjaaminen taloudellista ja sosiaalista toimintaa varten kestävästi ja ympäristöystävällisesti,

- historiallisen ja kulttuuriperinnön suojelu ja edistäminen,

- turvallisuuden parantaminen ja rikollisuuden ehkäisy, asukkaiden osallistuminen asuinalueensa valvontaan, katuvalaistuksen parantaminen ja kameravalvonta; rahoitusta ei myönnetä asuinalueille, joille pääsyä valvotaan,

- henkilöstön koulutus.

EAKR:sta ei myönnetä rahoitusta asuntoihin. Jos asuntojen huono kunto vaikuttaa ratkaisevasti yrityksiin kehittää kaupunkia tehokkaasti, ohjelmissa olisi osoitettava, että kansalliset ja/tai paikalliset viranomaiset ovat myöntäneet asianmukaiset määrärahat asuntojen parantamiseen Urban II -ohjelmasta myönnetyn kokonaissumman lisäksi. Ohjelmissa olisi myös selitettävä, miten asuntotoimet tukevat EAKR:sta rahoitettua toimintaa.

Yrittäjyys- ja työllisyyssopimukset

- liike-elämän, kaupan, osuuskuntien, yhteenliittymien ja pk-yritysten palvelujen tukeminen, yrityskeskusten perustaminen, teknologian siirto,

- julkisen ja yksityisen sektorin välisten kumppanuuksien perustaminen etenkin yhdennettyjen talouskehitysohjelmien hallinnoimiseksi ja "ekoliiketoiminnan" edistämiseksi,

- hallinto- ja markkinointikonsulttien verkoston perustaminen; liikemiehille tarkoitetut räätälöidyt neuvontapalvelut, toimintaa aloittavien neuvonta,

- uusia teknologioita koskeva koulutus, esimerkiksi kaupallisiin ja/tai "vihreisiin" teknologioihin liittyvä tietokoneavusteinen tuotanto,

- paljon työvoimaa vaativien hankkeiden tukeminen paikallisella tasolla,

- kulttuuri-, virkistys- ja liikuntapalvelujen tarjoaminen, jos ne lisäävät pysyviä työpaikkoja ja sosiaalista koheesiota,

- kulttuurin vaaliminen ja edistäminen,

- päivähoitopalvelujen tarjoaminen,

- vaihtoehtoisten hoitomuotojen ja muiden palvelujen tarjoaminen etenkin vanhuksille ja lapsille,

- turvatoimia koskeva neuvonta ja suojautuminen rikoksilta.

Syrjäytyneiden integrointi ja kohtuuhintaiset mahdollisuudet käyttää peruspalveluja

- räätälöidyt neuvontapalvelut, koulutusohjelmat ja kieltenopetus, jotka on suunniteltu varsinkin vähemmistöryhmien tarpeisiin,

- työllisyys- ja koulutusasioiden kiertävät neuvontayksiköt,

- paikallisiin kuntoutushankkeisiin liittyvät työharjoitteluohjelmat,

- terveydenhoitopalvelujen parantaminen; huumeiden käyttäjien kuntoutuslaitokset,

- investoinnit peruskoulutus- ja terveydenhuoltolaitoksiin (huumeiden käyttäjien kuntoutuslaitokset mukaan luettuina) paikallisen kehittämisen ja työllisyyden kannalta sopivassa mittakaavassa,

- epäedullisessa tai marginalisoituneessa asemassa oleville henkilöille suunnattujen yhdennettyjen ja räätälöityjen koulutus- ja harjoittelujärjestelmien edistäminen,

- joukkoliikenneyhteyet seuduille, jonne työ- ja koulutuspaikat ovat keskittyneet kyseisellä alueella ja sen ulkopuolella.

Integroitu julkinen liikenne ja tiedottaminen

- liikennejärjestelmien uudelleenjärjestely, mukaan lukien tiemaksujen käyttöönotto, autottomien alueiden perustaminen, älykkäät liikenteenohjausjärjestelmät sekä liityntäpysäköintialueet,

- joukkoliikenteen integrointi,

- joukkoliikenteen turvallisuuden parantaminen,

- telemaattiset matkatieto-, paikanvaraus- ja maksupalvelut,

- energiatehokkaat joukkoliikennevälineet,

- turvalliset ja houkuttelevat jalankulku- ja pyäräilytiet sekä ulkoilureitit,

- henkilöstön koulutus.

Jätteiden minimointi ja jätteidenkäsittely; tehokas vesihuolto ja melun vähentäminen; hiilivetyä sisältävien energialähteiden kulutuksen vähentäminen

- jätteiden minimoinnin, täydellisen kierrätyksen, erilliskeräyksen ja -käsittelyn edistäminen,

- ilmanlaadun seuranta ja melun vähentäminen (paikalliset toimintasuunnitelmat),

- toimi, jolla vähennetään vedenkulutusta ja edistetään sadeveden käyttöä ja tehokkaampaa jätevesihuoltoa,

- energiatehokkuuden edistäminen ja energiankulutuksen vähentäminen,

- uusiutuvien energialähteiden edistäminen,

- ympäristöhallintoa ja ympäristönsuojelua koskeva koulutus.

Tietoyhteiskunnan tekniikoihin sisältyvien mahdollisuuksien kehittäminen

- koulutus ja laitteet, jotka tukevat etätyötä sekä Internetin ja muiden telemaattisten sovellusten käyttöä,

- kaupungin asukkaille tarkoitettujen telemaattisten palvelujen käyttömahdollisuudet ja tehokas hyödyntäminen,

- henkilöresurssien ja työmahdollisuuksien hallinnassa käytettävät tietojärjestelmät,

- tieto- ja viestintätekniikoiden käytön tukeminen yleissivistävän koulutuksen, työllisyyden ja kulttuurin aloilla,

- yleisten palvelujen kehittäminen etenkin yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen, terveydenhuollon, ympäristötiedotuksen, pk-yritysten tukipalvelujen (varsinkin sähköisessä kaupankäynnissä) ja lähipalvelujen aloilla,

- paikallisten viranomaisten tukeminen taitotiedon ja teknologian siirtämiseksi Euroopan yhteisössä kaupunkitasolla saaduista kokemuksista.

Hallinnon parantaminen

- julkisten palvelujen uudelleenjärjestelyä ja parantamista koskevat tutkimukset ja asiantuntemus,

- uusien ja nykyaikaisten hallintorakenteiden edistäminen kaupungeissa; henkilöstön koulutus,

- paikallisen kestävän kehityksen indikaattorien määrittely, niiden käytön seuranta ja mahdollinen parantaminen,

- tiedotuskampanjat (muun muassa leimautumisen vähentämiseksi), toimenpiteet, joilla parannetaan tiedonsaantia esimerkiksi ympäristöä koskevissa asioissa, sekä kaupungin asukkaiden kytkeminen päätöksentekoon,

- kokemusten ja hyvien käytäntöjen vertailu sekä sellaisen yhteisön tietokannan kehittäminen, joka liittyy kaupunkihallinnon ja kestävän kehityksen hyviin käytäntöihin.

LIITE II

KOHTEENA OLEVIEN KAUPUNKIALUEIDEN OHJEELLINEN MÄÄRÄ

>TAULUKON PAIKKA>