32000R0618

Komission asetus (EY) N:o 618/2000,

annettu 22 päivänä maaliskuuta 2000,

väliaikaisen tasoitustullin käyttöönotosta Malesiasta ja Filippiineiltä peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kiinnikkeiden tuonnissa

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta 6 päivänä lokakuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2026/97(1) ja erityisesti sen 12 artiklan,

on kuullut neuvoa-antavaa komiteaa asiasta,

sekä katsoo seuraavaa:

A MENETTELY

(1) Kesäkuussa 1999 komissio julkaisi Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä ilmoituksen Malesiasta, Singaporesta, Thaimaasta ja Filippiineiltä peräisin olevien, ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kiinnikkeiden yhteisöön tapahtuvaa tuontia koskevan tukien vastaisen menettelyn aloittamisesta(2), jäljempänä "menettelyn aloittamista koskeva ilmoitus", ja pani vireille tutkimuksen.

(2) Menettely aloitettiin merkittävää osaa yhteisön ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kiinnikkeiden tuottajia edustavan European Industrial Fasteners Instituten (EIFI) yhteisön tuottajien puolesta tekemän valituksen perusteella. Valituksessa esitetyt todisteet kyseisen tuotteen tukemisesta ja siitä aiheutuvasta merkittävästä vahingosta katsottiin riittäviksi menettelyn aloittamiseen.

(3) Ennen menettelyn aloittamista komissio ilmoitti neuvoston asetuksen (EY) N:o 2026/97, jäljempänä "perusasetus", 10 artiklan 9 kohdan mukaisesti Malesian, Singaporen, Thaimaan ja Filippiinien viranomaisille saaneensa todisteilla tuetun valituksen, jossa väitetään, että Malesiasta, Singaporesta, Thaimaasta ja Filippiineiltä peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kiinnikkeiden tuettu tuonti aiheuttaa huomattavaa vahinkoa yhteisön tuotannonalalle. Kyseisiä viranomaisia kehotettiin aloittamaan neuvottelut valituksen sisällön selvittämiseksi ja molemminpuolisesti tyydyttävään ratkaisuun pääsemiseksi. Malesian ja Filippiinien viranomaiset ottivat vastaan kutsun neuvotteluihin, jotka käytiin komission ja Malesian viranomaisten kesken 5 päivänä kesäkuuta 1999 ja Filippiinien viranomaisten kanssa 7 päivänä kesäkuuta 1999. Valitukseen sisältyneitä tuonnin tukemista koskevia väitteitä ja yhteisön tuotannonalalle aiheutunutta huomattavaa vahinkoa koskevat huomautukset otettiin asianmukaisesti huomioon.

(4) Komissio ilmoitti virallisesti menettelyn aloittamisesta yhteisön tuottajille, vientiä harjoittaville tuottajille, tuojille, raaka-aineen toimittajille ja käyttäjille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä viejämaiden edustajille. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi.

(5) Komissio lähetti kyselylomakkeet kaikille osapuolille, joita asian tiedettiin koskevan, ja sai vastaukset Malesian, Singaporen, Thaimaan ja Filippiinien viranomaisilta, valituksen tehneiltä yhteisön tuottajilta, seitsemältä raaka-aineen toimittajalta ja kahdelta vientiä harjoittavalta malesialaiselta, yhdeltä singaporelaiselta, neljältä thaimaalaiselta ja kahdelta filippiiniläiseltä tuottajalta.

(6) Komissio hankki ja tarkisti kaikki polkumyynnin ja vahingon alustavan määrittelyn kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot ja suoritti tutkimuksia seuraavien yritysten ja viranomaisten toimitiloissa:

a) Valituksen tehneet yhteisön tuottajat:

- Bulnava srl, Milano (Italia)

- Inox Viti snc di Cattinori Enrico & Bruno, Grumello Del Monte (Italia)

- Tevi (Trafilerie e Viterie Italiane srl), Ponte Dell'Olio (Italia)

- Torbesa (Tornillería del Besos, SA), Barcelona (Espanja)

- Ugivis SA, Belley (Ranska);

b) Malesian viranomaiset

- Negara Malaysia -pankki, Kuala Lumpur

- Tulli- ja valmisteverohallitus (Customs and Excise Department), Kuala Lumpur

- Verohallitus (Inland Revenue Board), Kuala Lumpur

- Paikalliset tullitoimipaikat, Ipoh ja Penang

- Malesian ulkomaankaupan kehittämisyhtiö (Malaysia External Trade Development Corporation), Kuala Lumpur

- Malesian teollisuuden kehittämisvirasto (Malaysian Industrial Development Authority), Kuala Lumpur

- Kansainvälisen kaupan ja teollisuuden ministeriö (Ministry of International Trade and Industry), Kuala Lumpur

- Veroministeriö (Ministry of Taxation), Kuala Lumpur;

c) Malesialaiset vientiä harjoittavat tuottajat

- Tigges Stainless Steel Fasteners SdN. Bhd., Ipoh

- Tong Heer Fasteners Co. Sdn. Bhd., Penang

d) Singaporen viranomaiset

- Singaporen keskuspankki

- Taloudellisen kehityksen keskusvirasto, kauppa- ja teollisuusministeriö (Economic Development Board, Ministry of Trade and Industry)

- Veroministeriö

- Kaupan kehityksen keskusvirasto, kauppa- ja teollisuusministeriö (Trade Development Board, Ministry of Trade and Industry);

e) Singaporelainen vientiä harjoittava tuottaja

- Szu-I Fasteners, Ltd, Singapore;

f) Thaimaan viranomaiset

- Investointineuvosto, Bangkok

- Tullihallitus, Bangkok, Samutprakarn

- Ulkomaankauppaministeriö, Bangkok

- EAGAT ja maakunnan sähkölaitos, Bangkok

- Valmisteverohallitus, Bangkok

- Thaimaan teollisuusviranomainen, Bangkok, Samutprakarn

- Teollisuusrahoitusyritys, Bangkok

- Verohallitus, Bangkok;

g) Thaimaalaiset vientiä harjoittavat tuottajat

- A.B.P. Stainless Fastener Co., Ltd, Ayutthaya

- Chiao Pao Metal Co., Ltd (Dura Fasteners Co., Ltd:n etuyhteydessä oleva yritys), Samutprakarn

- Dura Fasteners Co., Ltd, Samutprakarn

- Taiyo Fastener (Thaimaa) Co., Ltd (Dura Fasteners Co., Ltd:n etuyhteydessä oleva yritys), Samutprakarn;

h) Filippiinien viranomaiset

- Tullihallitus, Manila

- Verohallitus, Manila

- Investointivirasto, Manila

- Valtionvarainministeriö, Manila

- Filippiinien talousaluevirasto, Manila, Cavite;

k) Filippiiniläiset vientiä harjoittavat tuottajat

- Lu Chu Shin Yee Works (Filippiinit), Ltd, Cavite

- Pilshin Works Corporation, (Lu Chu Shin Yee Works Ltd:n etuyhteydessä oleva yritys), Cavite.

(7) Tukia koskeva tutkimus kattoi 1 päivän huhtikuuta 1998 ja 31 päivän maaliskuuta 1999 välisen ajanjakson, jäljempänä "tutkimusajanjakso". Vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän tammikuuta 1996 ja 31 päivän maaliskuuta 1999 välisen ajanjakson, jäljempänä "tarkastelujakso".

(8) Tutkimusta varten ja alan vakiintuneiden menettelyjen ja käytännön mukaisesti tapauksessa, jossa yrityksen tietyssä järjestelmässä saama etu on alle 0,01 prosenttia, katsotaan, että tämä yritys ei saanut etua tällaisesta järjestelmästä. Filippiinien osalta, joka on WTO:n tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen liitteen VII luetteloon kuuluva kehitysmaa, tätä kynnystä korotetaan 0,3 prosenttiin ellei tuon kynnyksen alittava ohjelmien tuen taso yhteensä ylitä 0,6 prosenttia. Lisäksi vientiä harjoittavien yritysten saama etu ilmaistaan prosentteina kyseiseen tukijärjestelmään sovellettavasta nimittäjästä perusartiklan 7 artiklan mukaisesti.

(9) Lopulliset polkumyyntitoimenpiteet ovat tällä hetkellä voimassa muun muassa Malesiasta ja Thaimaasta peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kiinnikkeiden tuontiin sovellettavan lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 393/98(3) nojalla. Näitä toimenpiteitä koskeva absorptiotutkimus aloitettiin 6 päivänä toukokuuta 1999(4).

B TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

1 Tarkasteltavana oleva tuote

(10) Tarkastelun kohteena olevan tuotteen muodostavat ruostumattomasta teräksestä valmistetut kiinnikkeet eli ruostumatonta terästä olevat pultit, mutterit ja ruuvit, joita käytetään kahden tai useamman rakenneosan mekaaniseen yhdistämiseen. Nämä tuotteet kuuluvat CN-koodeihin 73181210, 7318 14 10, 7318 15 30, 7318 15 51, 7318 15 61, 73181570 ja 7318 16 30.

(11) Ruuvit ovat kiinnikkeitä, joiden varressa on ulkokierre. Niitä voidaan käyttää joko yksinään ilman muita osia puuhun (puuruuvit) tai metallilevyihin (itsekierteittävät ruuvit) kiinnitettäessä tai niistä voidaan mutteriin ja aluslaattoihin yhdistämällä muodostaa pultti. Ruuvien kantaosan muoto (esim. kupu-, kolo-, laaka- tai kuusiokanta), varren pituus ja läpimitta vaihtelevat. Varsi voi olla kokonaan tai osittain kierteitetty.

(12) Teräskiinnikkeitä käytetään useilla aloilla ja useissa sellaisissa loppusovelluksissa, joissa tuotteelta edellytetään kestävyyttä sekä ilmastollisen että kemiallisen korroosion suhteen ja joissa myös hygienia on oleellinen tekijä; näitä käyttötarkoituksia ovat muun muassa elintarvikkeiden valmistuksessa ja varastoinnissa käytettävät välineet ja laitteet, kemiantehtaat, lääketieteellisten välineiden ja laitteiden valmistus, julkisen valaistuksen laitteet ja laivanrakennus.

(13) Teräskiinnikkeitä on useita eri tyyppejä, joista kullakin on omat erityiset fyysiset ja tekniset ominaisuutensa ja joiden valmistuksessa käytetyn ruostumattoman teräksen laatu vaihtelee. Kaikki ne tarkasteltavina olevat tuotteet, jotka voidaan laajasti ottaen määritellä kiinnikkeiksi, ovat kuitenkin fyysisiltä perusominaisuuksiltaan samanlaisia ja niiden käyttötarkoitukset ja jakelukanavat ovat samat. Teräskiinnikkeiden eri tyyppien välillä ei ole selvää eroa. Tässä tutkimuksessa niiden katsotaan siten muodostavan yhden ainoan tuoteluokan. Tutkimuksen teknistä osaa varten tuote kuitenkin päätettiin jakaa eri "tyyppeihin", joita käytettäisiin pohjana tietojen keräämisessä ja käsittelyssä. Tätä varten otettiin käyttöön viisi arviointiperustetta(5). Näiden arviointiperusteiden yhdistelmät, joista jäljempänä käytetään ilmaisua "tuotevalvontanumerot", vastaavat kutakin teräskiinnikkeiden erityistyyppiä.

(14) Tutkimuksen kuluessa väitettiin, että mutterit (CN-koodi 73181630) olisi jätettävä tutkimuksen ulkopuolella, koska yhteisössä ei ollut mutterintuotantoa lainkaan. Olisi kuitenkin huomattava, että se tosiasia, että yhteisön tuotannonala ei enää valmista tiettyä tuotetyyppiä, ei sinänsä ole riittävä peruste sen määrittämiselle, olisiko kyseinen tuotetyyppi jätettävä polkumyynnin vastaisen menettelyn ulkopuolelle. Komissio joka tapauksessa havaitsi, että vaikka suurehko osa yhteisön kuluttamista muttereista oli tuotu erityisesti asianomaisista maista, yhteisön tuotannonala tuotti myös jonkin verran muttereita.

(15) Muttereiden tuotantomahdollisuutensa säilyttänyt yhteisön tuotannonalan osa lisäisi todennäköisesti tuotantoaan, jos yhteisön markkinoilla saavutettaisiin jälleen kohtuullinen hintataso. Näissä olosuhteissa katsottiin, että muttereiden jättäminen tutkimuksen ulkopuolelle ei olisi perusteltua.

2 Samankaltainen tuote

(16) Komissio totesi, että Malesiassa, Singaporessa, Thaimaassa ja Filippiineillä tuotetut ja kotimarkkinoilla myydyt teräskiinnikkeet ja asianomaisista maista yhteisöön viedyt teräskiinnikkeet sekä yhteisön tuotannonalan tuottamat ja myymät teräskiinnikkeet ovat fyysisiltä ominaisuuksiltaan sekä käyttötarkoituksiltaan samanlaisia. Tästä syystä pääteltiin, että kaikki ovat samankaltaisia tuotteita perusasetuksen 1 artiklan 5 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

C TUET

I MALESIA

1 Johdanto

(17) Komissio tutki valituksen sisältämien tietojen ja komission kyselylomakkeeseen saatujen vastausten perusteella seuraavia tukijärjestelmiksi väitettyjä järjestelmiä:

1. Liikekulujen kaksinkertainen vähentäminen:

a) Viennin edistäminen

b) Vientiluottopalkkiot

c) Hyväksytty koulutus

2. Viejien vakuutusmaksujen kaksinkertainen vähentäminen

3. Alkuunpanijan asema

4. Verovapautus kasvaneen viennin arvosta

5. Raaka-aineiden, koneiden ja laitteiden myyntiverovapautus

6. Vientiluottojen uudelleenrahoitus

7. Teollisuusrakentamisen verohelpotukset

8. Vapautus tuontitulleista

9. Valmisteveron ja myyntiveron palautukset

10. Strategisia hankkeita koskevat verohuojennukset

11. Verohelpotus uudelleeninvestoinnista

12. Pääomaverohelpotus tuotantolaitoksen ja koneiston hankinnan pääomakuluista

13. Verohelpotus infrastruktuurista

14. Helpotukset malesialaisten merkkinimikeiden edistämiseksi.

2 Vientiä harjoittavien tuottajien käyttämät tukiohjelmat

Liikekulujen kaksinkertainen vähentäminen viennin edistämiseksi

A Oikeusperusta

(18) Tätä ohjelmaa säätelee vuoden 1986 investointien edistämislain (laki 327) 41 jakso ja vuoden 1986 tuloveroa koskevien sääntöjen 4 säännön 2 kohta, viennin edistämistä koskeva luku.

B Tukikelpoisuus

(19) Malesialaiset teollisuus- tai maatalousyritykset voivat vähentää malesialaisten tuotteiden edistämisestä ulkomailla aiheutuneet kulut kaksinkertaisina. Saadakseen kulujen kaksinkertaisen vähentämisedun yrityksen on esitettävä Malesiassa valmistettuja tuotteita Malesian viranomaisten tunnustamilla kansainvälisillä kaupallisilla messuilla, ja jättää sen jälkeen hakemus.

C Määrä

(20) Kaikki tukeen oikeutetut yritykset, joille aiheutui tukeen oikeuttavia kuluja, voivat vähentää kulut kaksinkertaisina tuloverostaan. Jos yritys on tappiollinen, etu voidaan jakaa seuraaville neljälle vuodelle. Vähennyksen kiinteätä määrää ei ole, ei myöskään vähimmäis- tai enimmäismääriä.

D Toteuttaminen käytännössä

(21) Saadakseen edun yrityksen on tehtävä asiasta pyyntö täyttämällä hakemuslomakkeen kansainvälisen kaupan ja teollisuuden ministeriölle (MITI). Hakijan on toimitettava saatekirje, tilan vuokralasku, kaupallisten messujen esitteen valokopio ja kirje Malesian kaupan kehittämisyhtiöltä. MITI:n hyväksymiskirje toimitetaan verohallitukselle yhdessä yrityksen hakemuksen kanssa. Tuloveron vähennys voidaan tehdä sitä vuotta seuraavana verovuonna, jona messut pidettiin.

E Mahdollisuus tasoitustullin käyttöönottoon

(22) Järjestelmä muodostaa tuen, koska Malesian viranomaisten myöntämä taloudellinen tuki kulujen kaksinkertaisen vähennyksen muodossa on etu vientiä harjoittaville tuottajille eli alennettu verovelvollisuus.

(23) Järjestelmä muodostaa perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitetun tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavan tuen. Kaksinkertainen vähennys muodostaa tuen, joka on vientituloksesta riippuvainen, koska ohjelma on käytettävissä ainoastaan niiden kulujen osalta, jotka aiheutuvat tuotteiden markkinoinnista vientiin.

F Edun laskeminen

(24) Vientiä harjoittavien tuottajien etu olisi laskettava kulujen kaksinkertaisen vähennyksen vaikutuksen perusteella vientiä harjoittavilta tuottajilta tutkimusajanjakson aikana kannettaviin veroihin (eli järjestelmää hyväksikäyttäen maksetun veron määrän ja sen veromäärän välisen eron perusteella, joka olisi pitänyt maksaa ellei järjestelmän etua olisi). Edun määrä on jaettava tutkimusajanjakson viennin liikevaihdolle. Koska tämän järjestelmän mukaiset tuet vastaavat kertahelpotuksia, edunsaajan kokonaisedun saamiseksi määrää on oikaistu lisäämällä siihen keskimääräinen markkinakorko tutkimusajanjakson ajalta eli 11,5 prosenttia. Tämä keskimääräinen korko laskettiin tutkimusajanjakson aikaisen liikepankkien keskimääräisen kuukausittaisen antolainauskoron perusteella.

(25) Yksi yritys käytti tätä ohjelmaa saaden siitä 0,01 prosentin edun.

Viejien vakuutusmaksujen kaksinkertainen vähentäminen

A Oikeusperusta

(26) Tätä ohjelmaa säätelee vuoden 1967 tuloverolain 154 alajakso ja vuoden 1995 tuloveroa koskevat säännöt.

B Tukikelpoisuus

(27) Malesialaiset teollisuus- tai maatalousyritykset voivat saada etua asianomaisen henkilön tai yrityksen viemän lastin vakuutusmaksujen kaksinkertaisesta vähentämisestä edellyttäen, että vakuutuksen ottaja on Malesiassa yhtiöitetty yritys.

C Määrä

(28) Kaikki tukeen oikeutetut yritykset, joille aiheutui tukeen oikeuttavia kuluja, voivat vähentää kulujen määrän kaksinkertaisina tuloverostaan. Jos yritys on tappiollinen, etu voidaan jakaa seuraaville neljälle vuodelle. Vähennyksen kiinteätä määrää ei ole, ei myöskään vähimmäis- tai enimmäismääriä.

D Toteuttaminen käytännössä

(29) Saadakseen edun yrityksen on tehtävä asiasta pyyntö jättäessään veroilmoituksensa sitä vuotta seuraavan verovuoden päättyessä, jolloin kuluja aiheutui. Alkuperäiset kuitit ja kaksinkertaisten kulujen yksityiskohtainen laskelma on liitettävä veroilmoitukseen.

E Mahdollisuus tasoitustullin käyttöönottoon

(30) Vientiä harjoittavien tuottajien vakuutusmaksujen kaksinkertainen vähentäminen muodostaa tuen, koska se on kulujen kaksinkertaisen vähentämisen muodossa Malesian viranomaisten myöntämää taloudellista tukea (eli alennettu verovelvollisuus), josta on etua vientiä harjoittaville tuottajille.

(31) Järjestelmä muodostaa perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitetun tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavan tuen. Kaksinkertainen vähennys muodostaa tuen, joka on vientituloksesta riippuvainen - ja näin ollen se katsotaan erityiseksi tueksi - koska ohjelma on ainoastaan vientitoimia harjoittavien tuottajien käytettävissä.

F Edun laskeminen

(32) Vientiä harjoittavien tuottajien saama etu on kulujen kaksinkertaisen vähennyksen vaikutus vientiä harjoittavilta tuottajilta tutkimusajanjakson aikana kannettuihin veroihin (eli järjestelmää hyväksikäyttäen maksetun veron määrän ja sen veromäärän välinen ero, joka olisi pitänyt maksaa, ellei järjestelmän etua olisi). Edun määrä on jaettava tutkimusajanjakson kokonaisviennille. Koska tämän järjestelmän mukaiset tuet vastaavat kertahelpotuksia, edunsaajan kokonaisedun saamiseksi määrää on oikaistu lisäämällä siihen keskimääräinen markkinakorko tutkimusajanjakson ajalta eli 11,5 prosenttia.

(33) Yksi yritys käytti tätä ohjelmaa saaden siitä 0,34 prosentin edun.

Alkuunpanijan asema

A Oikeusperusta

(34) Alkuunpanijan asema tai investointiverohelpotus perustuu investointien edistämislakiin vuodelta 1986. Vuoden 1994 investointien edistämisjärjestyksen ensimmäinen aikataulu sisältää luettelon edistettävistä toimenpiteistä ja edistettävistä tuotteista. Edistettävien toimenpiteiden luetteloa laajennettiin vuonna 1995 toisessa aikataulussa. Vuoden 1995 investointien edistämisjärjestys sisältää huipputekniikkayritysten edistettäviä tuotteita koskevat erityissäännökset.

B Tukikelpoisuus

(35) Kaikki yritykset, jotka tuottavat "edistettävää" tuotetta (teollisuusalalla) tai jotka harjoittavat "edistettävää" toimintaa (palvelualalla) voivat saada investointiverohelpotuksia. Edistettäviä tuotteita ovat tuotteet, jotka luetteloidaan investointien edistämislain aikataulussa. Lain neljännen jakson nojalla kansainvälisen kaupan ja teollisuuden ministeri päättää ajoittain niistä toimenpiteistä tai tuotteista, joita hän saattaa pitää edistettäviksi soveltuvina toimintoina tai tuotteina. Tietyn tuotteen edistämiseksi ministeri ottaa lain mukaan huomioon kolme edellytystä: (a) onko tuotanto kaupallisessa mittakaavassa sopivaa Malesian taloudellisiin vaatimuksiin tai kehitykseen; (b) edelleen kehittämisen kannalta suotuisat tulevaisuudennäkymät; ja (c) Malesian kansalliset ja strategiset edellytykset. Käytännössä MITI:n ja valtionkassan edustajista koostuva teollisuuden toimintakomitea arvioi, täyttääkö ehdotettu tuote vähintään kaksi neljästä ehdosta: (a) arvonlisä; (b) paikallinen sisältö; (c) liittäminen teollisuuteen; ja (d) teknologiatoimenpiteet lisäämällä yrityksen hallinto- ja teknisen henkilökunnan määrää.

C Edun määrä

(36) Yritys, jolle on myönnetty alkuunpanijan asema, saa 70 prosentin verovapauden yhtiön tuottamasta tulosta. Näitä verovapauksia myönnetään viiden vuoden ajanjaksolle. Periaatteessa etujen voimassaoloaikaa ei jatketa paitsi milloin ministeri päättää, että toiminta on kansallisesti ja strategisesti tärkeää Malesialle. Ja yritykset, jotka tuottavat huipputekniikkayritysten edistettäviä tuotteita, saavat 100-prosenttisen verovapauden kymmeneksi vuodeksi.

D Toteuttaminen käytännössä

(37) Saadakseen alkuunpanijan aseman yritys tekee hakemuksen Malesian teollisuuden kehittämisvirastolle (MIDA), joka on kansainvälisen kaupan ja teollisuuden ministeriön alainen laitos. MIDA todentaa, kuuluuko tuleva tuotanto edistettävien tuotteiden luetteloon. Jos yritykselle myönnetään alkuunpanijan asema, se jättää hakemuksen verohallitukselle vuotuisen veroilmoituksensa kanssa, joka sisältää verohuojennusvaatimuslaskelman. Yritys voi vaatia ensimmäisen verovapautuksen tuotannon aloittamisvuotta seuraavana verotusvuonna.

E Mahdollisuus tasoitustullin käyttöönottoon

(38) Investointien edistämislain mukaiset verovapautukset ovat perusasetuksen 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavia tukia. Malesian viranomaiset ovat rajoittaneet tuensaamismahdollisuuden koskemaan ainoastaan edistettäviä tuotteita tekeviä yrityksiä. Koska Malesian viranomaiset sallivat verohuojennuksen käytön rajoitetun tuotemäärän tuotannossa, se rajoittaa ilman eri toimenpiteitä sen näihin yrityksiin, jotka tuottavat tuotteita niin kuin laissa määritellään. Tarkasteltavana oleva tuote on luetteloitu edistettäväksi tuotteeksi.

(39) Lisäksi Malesian viranomaiset käyttävät laajaa harkintaa edistettävien tuotteiden määrittelyssä. Edellytykset eli soveltuvuus Malesian taloudelliseen kehitykseen, edelleen kehittämisen kannalta suotuisat tulevaisuudennäkymät ja Malesian kansalliset ja strategiset edellytykset, joiden nojalla tuotteet voidaan luokitella edistettäviksi tuotteiksi, ovat epämääräisiä eikä niitä voi pitää perusasetuksen 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuina objektiivisina edellytyksinä. Tässä suhteessa päätettiin, että näitä edellytyksiä ei määritellä enempää.

(40) Lopuksi Malesian viranomaiset ovat muuttaneet verovapautuksen määrää edistettävän tuotteen tyypistä riippuen. Tämän seurauksena Malesian viranomaiset suosivat tiettyjä yrityksiä toisten kustannuksella, koska tuotetaan "edistettävämpää" tuotetta.

(41) Järjestelmässä on kyse tuesta, koska Malesian viranomaisten verovapautuksen muodossa antama taloudellinen tuki antaa viejille edun. Kyseessä on tuki, joka on perusasetuksen 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti erityistä, koska se on tarkoitettu tietyille malesialaisille yrityksille.

F Edun laskeminen

(42) Vientiä harjoittavien tuottajien etu olisi laskettava yrityksen tuloverovapautuksen ja sen tuloksena olevan verosäästön perusteella, joka vientiä harjoittaville tuottajille tosiasiallisesti myönnettiin tutkimusajanjakson aikana. Edun määrä on jaettava tutkimusajanjakson kokonaisliikevaihdolle. Koska tämän järjestelmän mukaiset tuet vastaavat kertahelpotuksia, edunsaajan kokonaisedun saamiseksi määrää on oikaistu lisäämällä siihen keskimääräinen markkinakorko tutkimusajanjakson ajalta eli 11,5 prosenttia.

(43) Vaikka tarkasteltavana oleva tuote poistettiin investointilakia viimeksi muutettaessa edistettävien tuotteiden luettelosta, yksi tarkasteltavana olevan tuotteen tuottaja voi silti yhä vaatia verovapautusta viiden vuoden ajanjaksolta. Yksi yritys käytti tätä ohjelmaa saaden siitä 1,87 prosentin edun.

Myyntiverovapautukset

A Oikeusperusta

(44) Järjestelmän oikeusperusta löytyy vuoden 1990 vapaa-alueita koskevan lain 4 ja 11 jaksoista.

B Tukikelpoisuus

(45) Myyntiverovapautuksia saavat vapaa-alueille sijoittuneet yritykset. Vapautus myönnetään kaikista tuoduista koneista, välineistä ja raaka-aineista, joita käytetään suoraan vientiin tarkoitettujen valmiiden tavaroiden tuotannon valmistusmenetelmässä. Ohjelma kuuluu kansainvälisen kaupan ja teollisuuden ministeriön alaisuuteen.

(46) Malesian myyntiverojärjestelmässä on kolme eri verokantaa: 5 prosenttia, 10 prosenttia tai 15 prosenttia. Noin 90 prosentista tavaroita kannetaan 10 prosentin myyntivero. Muutamat perustuotteet kuten kirjat, elintarvikkeet ja tietyt konetyypit on vapautettu myyntiverosta.

C Edun määrä

(47) Kaikki edellytykset täyttävät yritykset saavat 100 prosentin vapautuksen myyntiverosta tuotujen tavaroiden arvosta mukaan luettuna tuontitulli (jos se on maksettu).

D Toteuttaminen käytännössä

(48) Saadakseen etua tästä ohjelmasta yrityksen on tehtävä hakemus valtion tullijohtajalle (lomake D). Hakemuksessa on oltava kuvaus tavarasta, maininta sen alkuperämaasta ja kuvaus sen erityisestä käytöstä valmistusmenetelmässä. Valtion tullijohtaja todentaa, täyttävätkö tuodut tavarat vapaa-alueita koskevan lain 4 ja 11 jaksossa esitetyt edellytykset, ja jos näin on, hyväksyy vapautuksen myyntiverosta.

E Mahdollisuus tasoitustullin käyttöönottoon

(49) Vapautus myyntiverosta näyttää muodostavan perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tuen, koska siihen sisältyy Malesian viranomaisten luovuttama tulo. Malesian viranomaiset ovat esittäneet, että tämä ohjelma kuuluu WTO:n tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen 1.1 (a)(1)(ii) artiklan 1 alaviitteen edellytyksiin, joissa viitataan vientiin menevän tuotteen kanssa samankaltaisen tuotteen vapauttamiseen sellaisista veroista ja maksuista, joita kannetaan samankaltaisesta, kotimaiseen kysyntään tarkoitetusta tuotteesta. Vientiä harjoittavat yritykset, jotka sijaitsevat vapaa-alueiden ulkopuolella, eivät kuitenkaan saa yleistä vapautusta myyntiverosta. Tämän tuloksena myyntiverovapautusohjelma ei näytä täyttävän 1 alaviitteen soveltamisen edellyttämiä kriteerejä.

(50) Tämä ohjelma riippuu vientituloksesta, koska se rajoittuu koneisiin, välineisiin ja raaka-aineisiin, joita käytetään suoraan vientiin tarkoitettujen valmiiden tavaroiden tuotannon valmistusmenetelmässä, ja lisäksi vapaa-alueilla sijaitsevien yritysten on vietävä vähintään 80 prosenttia tuotannostaan. Tämän tuloksena vapautus myyntiverosta on perusasetuksen 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja 3 artiklan 4 kohdan a alakohdan nojalla tasoitustullin käyttöönoton mahdollistava tuki.

F Edun laskeminen

Raaka-aineet

(51) Myyntivero suurimmasta osasta malesialaisia tuotteita on 10 prosenttia, paitsi tiettyjen tuotteiden, kuten kirjojen, elintarvikkeiden ja tiettyjen konetyyppien osalta. Tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannossa käytetyn ruostumattoman teräslangan normaali myyntivero on 10 prosenttia.

(52) Tuen määrä on tutkimusajanjakson aikana raaka-aineista tosiasiallisesti maksetun myyntiveron määrän ja normaalisti maksettavan myyntiveron (10 prosentin normaalin myyntiveron) määrän erotus ilman vapautuksesta saatua etua. Tämä edun määrä on jaettava tutkimusajanjakson kokonaisvientimyynnille. Koska etua vapautuksesta tuontitulleista saadaan säännöllisesti tutkimusajanjakson aikana, se vastaa tutkimusajanjakson ensimmäisen ja viimeisen päivän välillä annettuja kertahelpotuksia. Näissä tapauksissa on normaalin käytännön mukaista olettaa, että keskimääräinen helpotus saadaan tutkimusajanjakson keskivaiheessa. Näin ollen on lisättävä korko maksamattomien tullien koko määrään kuuden kuukauden ajalta käyttäen keskimääräistä 11,5 prosentin kaupallista antolainauskorkokantaa.

(53) Kumpikin yritys sai etua tästä järjestelmästä ja tukea, joka vaihteli 2,13 prosentista 6,71 prosenttiin.

Koneet ja laitteet

(54) Kyseisten kahden yrityksen käyttämät koneet eivät kuulu konetyyppeihin, jotka yleensä vapautetaan myyntiverosta. Normaali koneista maksettava myyntivero on 10 prosenttia.

(55) Tuen määrä on koneista tosiasiallisesti maksetun myyntiveron määrän ja normaalisti maksettavan myyntiveron (kyseisistä koneista 10 prosentin normaalin myyntiveron) määrän erotus ilman vapautuksesta saatua etua. Tämä edun määrä on jaettava koneiden normaalille käyttöiälle, joka on 10 vuotta tällä tuotannonalalla Malesiassa. Tämä edun määrä on jaettava tutkimusajanjakson kokonaisvientimyynnille. Koska tämän järjestelmän mukaiset tuet vastaavat kertahelpotuksia, edunsaajan kokonaisedun saamiseksi määrää on oikaistu lisäämällä siihen keskimääräinen markkinakorko tutkimusajanjakson ajalta eli 11,5 prosenttia.

(56) Kumpikin yritys sai etua tästä järjestelmästä ja tukea, joka vaihteli 0,03 prosentista 0,40 prosenttiin.

Verohelpotus teollisuusrakentamisesta

A Oikeusperusta

(57) Verohelpotusta teollisuusrakentamisesta myönnetään vuoden 1967 tuloverolain 3 aikataulun mukaisesti.

B Tukikelpoisuus

(58) Yritys voi saada verohelpotusta teollisuusrakentamisesta, jos sille on aiheutunut hyväksyttäviä rakennuskuluja edellyttäen, että hakija on rakennuksen omistaja ja rakennus on liiketoimintakäytössä. Vuoden 1983 rahoituslain mukaan verohelpotusta teollisuusrakentamisesta voidaan myös soveltaa rakennuksiin, joita käytetään vientitavaroiden tai valmistettavien ja jälleenvietävien tuontitavaroiden säilytysvarastoina.

C Toteuttaminen käytännössä

(59) Yritys, jolle on aiheutunut hyväksyttäviä kuluja, voi vaatia teollisuusrakentamisesta saatavaa verohelpotusta suoraan vuotuisessa veroilmoituksessa. Vaaditun verohelpotuksen määrän todentaa verohallitus määräaikaisten verotilintarkastusten aikana.

D Edun määrä

(60) Tuloverolain nojalla teollisuusrakentamisesta saatavan verohelpotuksen määrä vaihtelee rakennettujen ja ostettujen rakennusten kesken. Rakennettujen rakennusten osalta määrät ovat 10 prosentin verohelpotus alussa ja 2 prosentin vuotuinen verohelpotus rakennuskustannuksista. Ostetuista rakennuksista annetaan ainoastaan vuotuisia verohelpotuksia, jotka vastaavat sallittua murto-osaa ostohinnasta.

E Mahdollisuus tasoitustullin käyttöönottoon

(61) Normaali verohelpotus rakennuskustannuksista ei muodosta tukea. Koska teollisuusrakentamisen verohelpotuksessa noudatetaan kansainvälisiä poistoja koskevia kirjanpitonormeja, sen ei voida katsoa muodostavan myönnettyä taloudellista tukea perusasetuksen 2 artiklan 1 a kohdan ii alakohdassa tarkoitettujen luovutettujen tulojen muodossa. Lisäksi normaali verohelpotus rakennuskustannuksista muodostaa osan tuotantoon käytettyjen rakennusten normaalista poistokäytännöstä. Sitä sovelletaan koko valmistus- ja palvelualaan tuotannonaloja erittelemättä. "Erityistä" verohelpotusta tavaroiden säilyttämisvarastojen rakennuskustannuksista ei ole kuitenkaan arvioitu, koska tarkasteltavana olevan tuotteen vientiä harjoittavat tuottajat eivät käyttäneet tätä rakennuskustannuksia koskevaa verohelpotusta.

Vapautus tuontitulleista

A Oikeusperusta

(62) Vuoden 1994 vapaa-aluelain 11 jakson mukaan suoraan valmistukseen käytetyt tuodut raaka-aineet vapautetaan tuontitulleista. Samat säännökset sallivat koneiden ja laitteiden tuonnin tuontitulleitta.

B Tukikelpoisuus

(63) Saadakseen vapautuksen raaka-aineiden, koneiden ja laitteiden tuontitulleista yrityksen on sijaittava vapaa-alueella ja valmistettava hyväksyttyä tuotetta, jota viedään kolmansille markkinoille. On myös tärkeä mainita, että kaikilla vapaa-alueella sijaitsevilla yrityksillä on velvoite viedä vähintään 80 prosenttia tuotannostaan.

C Toteuttaminen käytännössä

(64) Tuotujen raaka-aineiden osalta tehdään lomaketta D käyttäen hakemus valtion tullijohtajalle, joka todentaa, voiko tuotantopanosta käyttää suoraan valmiissa tuotteessa. Hyväksymisen jälkeen tämän järjestelmän perusteella tapahtuva tuonti toimitetaan tulliviranomaisille tullattavaksi käyttäen tullilomaketta 8. Tuonti kirjataan ja tutkitaan, onko se valtion tullijohtajan hyväksynnän kanssa annetun selvityksen mukainen. Tullihallituksen todistuksesta ilmeni, että kaikki tavaroiden tuonti teollisille vapaa-alueelle todennetaan sen selvittämiseksi, muodostaako se tuotantopanoksen, jota voi käyttää suoraan valmiin tuotteen tuotannossa. Tuodut koneet ja laitteet vapautetaan ilman eri toimenpiteitä.

D Mahdollisuus tasoitustullin käyttöönottoon

Raaka-aineet

(65) Vapautus tuontitulleista näyttää muodostavan perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tuen. Malesian viranomaiset väittävät, että vapautus tuontitulleista ei muodosta WTO:n tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen 1.1 (a)(1)(ii) artiklan 1 alaviitteessä tarkoitettua tukea. Kyseisessä alaviitteessä viitataan vientiin menevän tuotteen kanssa samankaltaisen tuotteen vapauttamiseen sellaisista veroista ja maksuista, joita kannetaan samankaltaisesta, kotimarkkinoiden kulutukseen tarkoitetusta tuotteesta. Malesian viranomaiset eivät ole pystyneet todistamaan panneensa täytäntöön ja tosiasiallisesti soveltavansa järjestelmää tai menetelmää sen varmistamiseksi, että vapaakauppa-alueille tuodut raaka-aineet kulutetaan vientituotteiden tuotantoon ja missä määrin näin tapahtuu kuten perusasetuksen liitteessä II vaaditaan. Malesian viranomaisten käyttöön ottamalla ja hallinnoimalla järjestelmällä varmistetaan ainoastaan, että lopputuotteeseen sovellettavan tullin perusteella laskettu tulli kannetaan vapaa-alueiden myynnistä kotimaisille markkinoille. Tämä jättää avoimeksi kysymyksen siitä, vastaako ja missä määrin tiettynä ajanjaksona tuodun raaka-aineen määrä vietyjen lopputuotteiden sisältämää määrää. Ensinnäkin lopputuotteista kannettu tulli ei välttämättä ole Malesian viranomaisten väitteiden mukaisesti samansuuruinen kuin niihin sisältyvien raaka-aineiden vastaavasta määrästä maksettu tulli tai ylitä sitä. Ei ole näyttöä siitä, että valmiista tuotteista kannettava tulli aina ylittäisi raaka-aineista kannettavan tullin, ja lisäksi tällaisen rinnastamisen tulosta ei voida ennakoida, kun kyseessä on monituotevalmistusmenetelmä, johon kuuluu paljon tuotantopanoksia. Toiseksi järjestelmä ei salli ajanjakson aikaisen tuonnin ja viennin määrien vastaavuuden asiallista todentamista. Siinä ei onnistuta todentamaan, onko yritys kerännyt varastot tutkimusajanjakson aikana, ja lisäksi siinä ei seurata vientiteollisuuden vapaa-alueiden sisäistä tai välistä tavaroiden verovapaata myyntiä.

(66) Huojennus on näin ollen tuki, koska se sisältää Malesian viranomaisten myöntämää taloudellista tukea kantamatta jätettyjen tuontitullien muodossa, jotka muuten olisi kannettava, ja siitä on etua saajalle. Koska se rajoittuu tietyillä alueilla sijaitseviin yrityksiin ja riippuu lisäksi vientituloksesta, se on erityistä perusasetuksen 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa ja 4 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla.

Koneet ja laitteet

(67) Huojennus muodostaa perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tuen, koska se sisältää Malesian viranomaisten myöntämää taloudellista tukea kantamatta jätettyjen tuontitullien muodossa, jotka muuten olisi kannettava, ja siitä on etua saajalle. Huojennukseen ei kuulu tuotantomenetelmässä käytettäviä tuotantopanoksia koskeva vapautus. Koska se rajoittuu tietyillä alueilla sijaitseviin yrityksiin ja riippuu lisäksi vientituloksesta, se on erityistä perusasetuksen 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa ja 4 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla.

F Edun laskeminen

Raaka-aineet

(68) Tuen määrä on tutkimusajanjakson aikana raaka-aineista tosiasiallisesti maksetun tuontitullin määrän ja normaalisti maksettavan tuontitullin määrän erotus ilman vapautuksesta saatua etua. Tämä määrä on jaettava koko vientimyynnille. Koska etua tuontitulleja koskevasta vapautuksesta saadaan säännöllisesti tutkimusajanjakson aikana, se vastaa tutkimusajanjakson ensimmäisen ja viimeisen päivän välillä annettuja kertahelpotuksia. Näissä tapauksissa on normaalin käytännön mukaista olettaa, että keskimääräinen helpotus saadaan tutkimusajanjakson keskivaiheessa. Näin ollen on lisättävä korko maksamattomien tullien koko määrään kuuden kuukauden ajalta käyttäen keskimääräistä 11,5 prosentin kaupallista antolainauskorkokantaa.

(69) Kumpikin yritys sai etua tästä järjestelmästä ja tukea, joka vaihteli 1,47 prosentin ja 2,54 prosentin välillä.

Koneet ja laitteet

(70) Tuen määrä on tutkimusajanjakson aikana koneista tosiasiallisesti maksetun tuontitullin määrän ja normaalisti maksettavan tuontitullin määrän erotus ilman vapautuksesta saatua etua. Tämä edun määrä on jaettava koneiden normaalille käyttöiälle, joka on Malesiassa keskimäärin 10 vuotta. Tutkimusajanjaksoon liittyvä edun määrä on jaettava vientimyynnille. Koska tämän järjestelmän mukaiset tuet vastaavat kertahelpotuksia, edunsaajan kokonaisedun saamiseksi määrää on oikaistu lisäämällä siihen keskimääräinen markkinakorko tutkimusajanjakson ajalta eli 11,5 prosenttia.

(71) Kumpikin yritys sai etua tästä järjestelmästä ja tukea, joka vaihteli 0,03 prosentin ja 0,55 prosentin välillä.

Verohelpotus uudelleeninvestoinnista

A Oikeusperusta,

(72) Verohelpotusta uudelleeninvestoinnista annetaan vuoden 1967 tuloverolain (Laki 53) 7a aikataulun mukaisesti.

B Tukikelpoisuus

(73) Saadakseen verohelpotusta uudelleeninvestoinnista yrityksen on pitänyt toimia vähintään 12 kuukautta ja sille on pitänyt koitua pääomakuluja kelpoisuusehdot täyttävään hankkeeseen Malesiassa käytetyistä tehtaasta, tuotantolaitoksesta tai koneista ja sen on pitänyt päästä valtiovarainministeriön kuvaamalle tuotantotasolle (tuotannon tehokkuusvaatimus). Lain 451 8 alajaksossa määritellään kelpoisuusehdot täyttävä hanke valmistavan yrityksen hankkeeksi olemassa olevan toimintansa laajentamiseksi, jonka kauppa- ja teollisuusministeriö on hyväksynyt vuoden 1975 teollisuuden yhteensovittamislain nojalla. Alkuunpanijan asemassa olevat yritykset tai yritykset, jotka saavat investointiveroluottoa, eivät saa verohelpotusta uudelleeninvestoinnista.

C Toteuttaminen käytännössä

(74) Hakemus tehdään valtion verojohtajalle erityistä lomaketta käyttäen, jossa hanke kuvataan yksityiskohtaisesti. Yrityksen on myös osoitettava, onko tuottavuus noussut, onko se sijoittunut edistettävälle alueelle ja onko tuotteen tuotannon tehokkuusvaatimussuhde positiivinen vai negatiivinen. Lopuksi hakijan ja ulkopuolisen laillistetun tilintarkastajan on allekirjoitettava hakemus. Kun verohelpotusta uudelleeninvestoinnista koskeva hakemus on hyväksytty, yritys voi vaatia etua vuotuisessa veroilmoituksessaan. Verohelpotus uudelleeninvestoinnista voidaan jakaa viidelle vuodelle.

D Edun määrä

(75) Edun määrä on normaalisti 60 prosenttia kelpoisuusehdot täyttävän hankkeen aiheuttamista hyväksyttävistä kuluista, joita voidaan korvata 70 prosenttiin yhtiön tuottamasta tulosta. Jos yritys sijaitsee edistettävällä alueella tai on päässyt kuvatulle tuotantotasolle, 60 prosenttia hyväksyttävistä kuluista voidaan korvata 100 prosenttiin yhtiön tuottamasta tulosta.

E Mahdollisuus tasoitustullin käyttöönottoon

(76) Verohelpotus uudelleeninvestoinnista yrityksille, jotka eivät sijaitse edistettävillä alueilla, ei muodosta perusasetuksen 3 artiklan tarkoittamaa tasoitustullin käyttöönottoon oikeuttavaa tukea. Malesian viranomaiset eivät ole rajoittaneet tukea tiettyihin yrityksiin ja soveltavat objektiivisia ehtoja tuen myöntämiseen. Koska yksikään vientiä harjoittavista tuottajista ei sijaitse edistettävillä alueilla, tämän tukijärjestelmän mahdollisuutta tasoitustullin käyttöönottoon näitä alueita varten ei ole arvioitu.

3 Tukiohjelmat, joita vientiä harjoittavat tuottajat eivät ole käyttäneet

(77) Valituksen tekijä väitti, että tarkasteltavana olevan tuotteen vientiä harjoittavat tuottajat saivat etua joistakin muista tukiohjelmista. Kyselylomakkeilla saadut vastaukset ja tarkastuskäynnit paljastivat, että vientiä harjoittavat tuottajat eivät käyttäneet jäljempänä luetteloituja ohjelmia.

- Vientiluottomaksujen kaksinkertainen vähentäminen

- Hyväksyttyjen koulutuskustannusten kaksinkertainen vähentäminen

- Verovapautus kasvaneen viennin arvosta

- Vientiluottojen uudelleenrahoitus

- Valmisteverojen ja myyntiverojen palautus

- Strategisia hankkeita koskevat verohuojennukset

- Pääomaverohelpotus tuotantolaitoksen ja koneiston hankinnan pääomakuluista

- Verohelpotus infrastruktuurista

- Helpotukset malesialaisten merkkinimikkeiden edistämiseksi.

(78) Komissio ei näin ollen arvioinut näitä ohjelmia.

4 Tasoitustoimenpiteiden alaisen tuen määrä

(79) Osoitettiin, että yhteistyö tässä menettelyssä on ollut hyvin laajaa. Yhteistyössä toimivat vientiä harjoittavat tuottajat vastasivat todellisuudessa kaikesta Malesiasta Euroopan yhteisöön suuntautuneesta viennistä tutkimusajanjakson aikana, kuten Eurostatin toimittamien tuontilukujen ja yhteistyössä toimivien vientiä harjoittavien tuottajien toimittamien vientilukujen vertailusta ilmenee.

(80) Maakohtainen painotettu tuen keskimarginaali on sovellettavan vähimmäistason yläpuolella.

>TAULUKON PAIKKA>

II SINGAPORE

(81) Valitukseen sisältyneiden tietojen ja komission kyselylomakkeeseen saatujen vastausten perusteella tutkittiin seuraavat ohjelmat:

- Merentakaisten investointien kaksinkertainen vähentäminen

- Tutkimuksen ja kehityksen kaksinkertainen vähentäminen

- Kaksinkertainen verovähennysjärjestelmä

- Alkuunpanijan asema

- Investointihuojennus

- Laajentamishuojennus

- Kehitys- ja laajentamishuojennus

- Hyväksyttyjä rojalteja koskeva huojennus

- Hyväksytyn ulkomaisen lainan järjestelmä

- Etuusrahoitusjärjestelmä

(82) Singaporen viranomaisten ja vientiä harjoittavan tuottajan vastausten tarkastuksen aikana komissio osoitti, että yhteistyössä toimiva vientiä harjoittava tuottaja ei käyttänyt yhtään väitetyistä tuista. Komissio todensi myös, olivatko tarkasteltavana olevan tuotteen muut tuottajat vieneet tarkasteltavana olevaa tuotetta. Komissio havaitsi, että yksi muu tuottaja vei tarkasteltavana olevaa tuotetta Euroopan unioniin. Riittävät todisteet esitettiin kuitenkin siitä, että tämä vientiä harjoittava tuottaja ei saanut etua väitetyistä tuista.

(83) Näistä syistä pidetään asiallisena jättää arvioimatta mahdollisuus ottaa käyttöön tasoitustulli väitettyjen tukien osalta.

III THAIMAA

1 Johdanto

(84) Valitukseen sisältyneiden tietojen ja komission kyselylomakkeeseen saatujen vastausten perusteella komission yksiköt tutkivat seuraavat järjestelmät, joihin väitetään sisältyvän tasoitustullin käyttöönottoon johtavien tukien myöntämistä:

- Investointien edistämislain perusteella käytettävissä olevat järjestelmät:

- vapautus tai alennus koneiden tuontitulleista

- vapautus yhtiön tuloverotuksesta

- erityisillä investointien edistämisalueilla sijaitsevia yrityksiä koskevat muut verohuojennukset

- vapautus raaka-aineiden ja olennaisten aineiden tuontitulleista,

- Teollisuusalueviranomaislain perusteella käytettävissä olevat järjestelmät:

- vapautus tuontitulleista

- vapautus lisämaksuista investointien edistämislain perusteella

- vapautus arvonlisäverosta

- vapautus koneiden, laitteiden ja varaosien valmisteverosta,

- Alennetut sähkön hinnat,

- Halpakorkoiset lainat.

(85) Osoitettiin, että tutkimusajanjakson aikana yhteistyössä toimivat vientiä harjoittavat tuottajat käyttivät hyväkseen ainoastaan investointien edistämislain perusteella käytettävissä olevia järjestelmiä.

2 Yhteistyössä toimivien vientiä harjoittavien tuottajien käyttämät tukiohjelmat

(86) Todettiin, että yksi viejä sai etua tuotujen koneiden tuontitulleista vapautuksesta (teollisuusalueviranomaislain 48 jakso), joka myönnetään ainoastaan vientiteollisuuden vapaa-alueella sijaitseville yrityksille. Vientiteollisuuden vapaa-alue ei tullin näkökulmasta kuulu Thaimaahan. Saadakseen teollisuusalueviranomaislain perusteella luvan perustaa tehdas vientiteollisuuden vapaa-alueelle, yrityksen on muun muassa täytettävä vientiä koskeva vaatimus.

(87) Tämän järjestelmän todettiin oleva perusasetuksen 2 artiklassa määritelty tuki, koska siihen sisältyy viranomaisten myöntämää taloudellista tukea tuontitulleista luopumisen muodossa, ja näin ollen se tuottaa edun. Tämän järjestelmän käyttö rajoittuu tietyillä alueilla sijaitseviin yrityksiin ja se on näin ollen erityistä perusasetuksen 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla. Lisäksi tämä järjestelmä on vientituloksesta riippuvainen ja näin ollen erityinen perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdan a alakohdan säännösten perusteella.

3 Tukiohjelmat, joita vientiä harjoittavat tuottajat eivät ole käyttäneet

(88) Komissio osoitti, etta tutkimusajanjakson aikana yhteistyössä toimivat viejät eivät käyttäneet hyväkseen mitään muuta valituksissa väitetyistä tukiohjelmista eli:

- investointien edistämislain alaisia järjestelmiä,

- muita teollisuusalueviranomaislain alaisia järjestelmiä kuin vapautusta tuontitulleista,

- alennettuja sähkötariffeja,

- halpakorkoisia lainoja.

4 Tasoitustoimenpiteiden alaisen tuen määrä

(89) Tutkittujen vientiä harjoittavien tuottajien perusasetuksen säännösten mukaisten tasoitustoimenpiteiden alaisten tukien määrä arvon perusteella ilmaistuna on seuraava.

>TAULUKON PAIKKA>

(90) Osoitettiin, että yhteistyö tässä menettelyssä on ollut hyvin laajaa. Yhteistyössä toimivat vientiä harjoittavat tuottajat vastasivat todellisuudessa kaikesta Thaimaasta Euroopan yhteisöön suuntautuneesta viennistä tutkimusajanjakson aikana, kuten Eurostatin toimittamien tuontilukujen ja yhteistyössä toimivien vientiä harjoittavien tuottajien toimittamien vientilukujen vertailusta ilmenee.

(91) Painotettu maakohtainen keskimarginaali on kaikkien tutkimuksessa yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittaneiden tuottajien osalta vähimmäistasoa eli alle 2 prosenttia. Näissä olosuhteissa Thaimaan tukimarginaalin on katsottavan olevan vähäpätöinen.

IV FILIPPIINIT

1 Johdanto

(92) Valitukseen sisältyneiden tietojen ja kyselylomakkeeseen saatujen vastausten perusteella tutkittiin seuraavat järjestelmät, joihin väitetään sisältyvän tasoitustullin käyttöönottoon johtavien tukien myöntämistä:

- Investointilainsäädäntökokoelman perusteella käytettävissä olevat järjestelmät:

- Tuloveroloma

- Ylimääräinen vähennys kasvaneista työvoimakustannuksista

- Verohyvitys kotimaisista investointihyödykkeistä

- Verohyvitys raaka-aineiden tuontitulleista ja veroista

- Vapautus raaka-aineiden tuontitulleista

- Vapautus koneiden tuontitulleista

- Vapautus tarvikkeiden ja varaosien tuontitulleista,

- Erityistalousaluelain perusteella käytettävissä olevat järjestelmät:

- Tuloveroloma

- Vapautus valtionverosta ja kunnallisverosta (bruttotulovero tai 5 prosentin erityisvero)

- Verohyvitys koulutuskustannuksista

- Ylimääräinen vähennys kasvaneista työvoimakustannuksista

- Verohyvitys kotimaisista investointihyödykkeistä

- Verohyvitys tuonnin korvaamisesta

- Vapautus raaka-aineiden tuontitulleista

- Vapautus koneiden tuontitulleista

- Vapautus tarvikkeiden ja varaosien tuontitulleista

- Vapautus satamamaksuista ja vientitulleista, tulleista ja maksuista

- Alennetut vuokra- ja rakennuskustannukset.

(93) Filippiineillä on nykyään kaksi ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kiinnikkeiden tuottajaa, Lu Chu Shin Yee Works (Filippiinit) Ltd, yhtiöitetty vuonna 1988 (Lu Chun kanssa), ja Pilshin Works Corporation, yhtiöitetty vuonna 1997 (Pilshiniin). Molemmat ovat taiwanilaisen yrityksen Lu Chu Shin Yee Works (Taiwan) Ltd:n, tytäryhtiöitä. Tähän yritykseen sovelletaan tällä hetkellä voimassa olevia polkumyyntitoimenpiteitä. Ne ovat etuyhteydessä olevia yrityksiä ja niitä pidetään näin ollen seuraavassa tarkastelussa yhtenä yrityksenä (Lu Chu/Pilshin).

(94) Tarkastuskäyntien aikana osoitettiin, että tutkimusajanjakson aikana yhteistyössä toimineet vientiä harjoittavat yritykset käyttivät hyväkseen ainoastaan erityistalousaluelain perusteella käytettävissä olevien järjestelmien mukaisia etuja.

2 Vientiä harjoittavien tuottajien käyttämät vientitukiohjelmat

Yleistä

(95) Erityistalousaluelailla (SEZA) (Tasavallan laki N:o 7916 (1995)) säädetään erityistalousalueiden (Ecozones) perustamisesta, toiminnasta ja hallinnosta Filippiineillä, ja perustetaan tätä varten Filippiinien talousalueviranomainen (Philippine Economic Zone Authority (PEZA)), joka antoi 17 päivänä toukokuuta 1999 erityistalousaluelakia koskevat toimeenpanosäännöt.

(96) Erityistalousalueet ovat Filippiinien viranomaisten sellaisiksi määrittelemiä rajoitettuja alueita. Ne voivat olla valtion tai yksityisten omistamia ja/tai hoitamia. Erityistalousalueita on erilaisia kuten esim. teollisuusalueita, vapaakauppa-alueita, vientiteollisuuden vapaa-alueita ja matkailu- ja virkistysalueita. Vientiteollisuuden vapaa-alueet (Expon-Processing Zones (EPZ)) ovat rajoitettuja alueita, joita ei pidetä osana kansallista tullialuetta. Ne on varattu vientiin suuntautuneille yrityksille.

(97) Jotta yritykset saisivat etua talousalueviranomaisen (PEZA) myöntämistä huojennuksista, ne on merkittävä PEZA:n rekisteriin. Tähän kuuluu lupa toimia jollakin maan talousalueista. Rekisteröitymistyyppejä on erilaisia, esim. vientiyritykset (joiden on vietävä yli 50 prosenttia liikevaihdostaan tai 70 prosenttia, jos ulkomainen omistus on yli 40 prosenttia), kotimaiset markkinointiyritykset, vapaa-kauppayritykset, alkuunpanijayritykset ja palveluyritykset. Rekisteröityneet PEZA-yritykset saavat ilman eri toimenpiteitä oikeuden erityistalousaluelain perusteella käytettävissä olevien järjestelmien mukaisiin huojennuksiin. Vientiteollisuuden vapaa-alueilla sijaitsevilla vientiyrityksillä on yleensä oikeus lisähuojennuksiin.

(98) Asianomainen vientiä harjoittava tuottaja on PEZA:an rekisteröitynyt Caviten erityistalousalueella sijaitseva vientiyritys. Tutkimusajanjakson aikana se käytti seuraavia järjestelmiä.

Bruttotulovero (5 prosentin erityisvero) (erityistalousaluelain 24 jaosto)

(99) Bruttotulovero merkitsee yrityksille annettua mahdollisuutta maksaa erityinen tulovero, joka on 5 prosenttia bruttotulosta, jolloin yritys saa vapautuksen kaikista kansallisista ja paikallisista veroista. Lu Chu käytti kyseistä kannustinta tutkimusajanjaksolla.

A Tukikelpoisuus

(100) Bruttotuloverojärjestelmää voivat käyttää Filippiinien talousalueviranomaisen rekisteriin merkityt yritykset lukuun ottamatta tiettyjä palveluita (mm. tulli, huolitsijat, pankki- ja vakuutusala) erityistalousalueilla tarjoavia yrityksiä.

B Toteuttaminen käytännössä

(101) Filippiinien talousalueviranomaisen rekisteriin kuuluvat yritykset voivat soveltaa bruttotuloveroa vuotuisessa veroilmoituksessaan. Tuloverolomake sisältää vaihtoehdon, jossa yritys voi päättää verovuoden osalta perittävästä määrästä soveltamalla erityistä 5 prosentin veroa bruttotuloistaan tavanomaisesti yrityksen nettotuloista laskettavan veroprosentin sijasta (33 prosenttia viimeisimmän kansalliseen tuloverolakiin tehdyn muutoksen mukaan). Filippiinien talousalueviranomaisen XX säännön mukaan bruttotuloveron laskemiseksi määritettävä bruttotulo koostuu erityistalousalueella harjoitetusta ansiotoiminnasta saaduista nettotuloista, joista on poistettu välittömiä tuotantokustannuksia vastaavat verohelpotukseen oikeuttavat vähennykset käyttöomaisuuteen liittyvät poistot ja rahoitusmaksut mukaan luettuina.

(102) Hakijan veroilmoitus toimitetaan ensin Filippiinien talousalueviranomaiselle, joka tarkastaa ja toteaa, että yritys on oikeutettu bruttotuloveroon, ja sen jälkeen verohallitukselle, joka toteuttaa tavanomaisen verotarkastuksen.

(103) Valitsemalla bruttotuloveron yritys vapautuu ilman eri toimenpiteitä tavanomaisesta tuloverosta, joka vuonna 1998 oli 34 prosenttia ja vuonna 1999 33 prosenttia nettotuloista. Lisäksi bruttotuloverokannustin merkitsee vapautusta kaikista paikallisveroista, jotka vaihtelevat lainkäyttöalueittain ja joihin kuuluu muun muassa kiinteistö-, elinkeino-, paikallinen luvake-, ammatinharjoitus- ja kunnallisvero.

C Mahdollisuus tasoitustullin käyttöönottoon

(104) Kannustin on perusasetuksen 2 artiklan mukainen tuki, koska se merkitsee Filippiinien viranomaisten vapautuksena muutoin perittävistä tulo- ja paikallisveroista antamaa taloudellista tukea ja edunsaajalle tästä koituvaa hyötyä. Koska kyseistä kannustinta voivat käyttää ainoastaan sellaiset yritykset, jotka sijaitsevat ja toimivat Filippiinien viranomaisten antamalla luvalla tietyillä alueilla (erityistalousalueet), se on perusasetuksen 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetussa mielessä erityinen.

D Tuen määrän laskeminen

(105) Lu Chu/Pilshinin saama hyöty on laskettu verovuotta 1998 koskevien tietojen perusteella, koska sitä myöhemmät veroilmoitukset eivät olleet käytettävissä.

(106) Lu Chu/Pilshinin saama hyöty on vuoden 1998 osalta tosiasiallisesti maksetun veron määrän ja sen määrän, joka olisi ollut maksettava normaalin veroprosentin mukaan, erotus. Jälkimmäiseen sisältyy tavanomainen 34 prosentin kansallinen tulovero ja joitakin Lu Chu/Pilshinin lainkäyttöalueella tavanomaisesti perittyjä paikallisia veroja: kunnallisvero, kiinteistövero ja kunnallinen lisenssivero. Koska kyseinen tuki vastaa kerta-avustusta, tällä tavalla laskettuun hyötyyn lisätään tutkimusajanjakson aikainen keskimääräinen antolainauksen markkinakorko eli 15,1 prosenttia. Kun Lu Chu/Pilshinin saama tuki kohdennetaan tutkimusajanjakson kokonaismyyntiin, sen määräksi saadaan 0,58 prosenttia.

Vapautus koneiden, raaka-aineiden, tarvikkeiden ja varaosien tuontitulleista (erityistalousaluelain 4 jakson c kohta ja 23 jakso)

Johdanto

(107) Filippiinien talousalueviranomaisen XV säännössä määrätään, että vientiyrityksen vientiteollisuuden vapaa-alueelle tuomat koneet, raaka-aineet, tarvikkeet ja varaosat, jotka on määrä käyttää tuotantomenetelmässä, on tietyin edellytyksin vapautettava tuontitulleista.

(108) Kuten edellä on selitetty, vientiteollisuuden vapaa-alueet eivät kuulu maan tullialueeseen. Liikenne alueelle ja sieltä pois on rajoitettua ja Filippiinien talousarvioviranomaisen ja tullitoimipaikan valvomaa.

Koneiden tuontia koskeva vapautus

A Tukikelpoisuus

(109) Kyseinen kannustin koskee vientiteollisuuden vapaa-alueilla sijaitsevia vientiyrityksiä.

B Toteuttaminen käytännössä

(110) Saadakseen vapautuksen tuotujen koneiden tuontitullista vientiteollisuuden vapaaalueella sijaitsevan yrityksen on tehtävä tuontilupahakemus Filippiinien talousalueviranomaiselle, joka antaa luvan tarkastettuaan, että koneet liittyvät yrityksen tuotantoon.

C Mahdollisuus tasoitustullin käyttöönottoon

(111) Kannustin on perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukainen tuki, koska se merkitsee Filippiinien viranomaisten vapautuksena muutoin kannettavista tuontitulleista antamaa taloudellista tukea ja edunsaajalle tästä koituvaa hyötyä. Kannustin ei sisällä vapautusta tuotantomenetelmässä kulutettujen tuotantopanosten osalta. Koska tuki rajoittuu tietyillä alueilla sijaitseviin yrityksiin ja riippuu vientituloksesta, se on perusasetuksen 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa ja 3 artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitetussa mielessä erityinen.

D Tuen määrän laskeminen

(112) Vientiä harjoittavan tuottajan Lu Chun saama etu on laskettu tuotantohyödykkeistä maksamattomien tuontitullien perusteella jakamalla kyseinen määrä sellaiselle ajanjaksolle, joka vastaa kyseisten varojen tavanomaista poistoaikaa kyseisellä tuotannonalalla. Kyseinen ajanjakso on määritetty 10 vuodeksi, jonka katsotaan vastaavan kyseisen koneen tavanomaista käyttöikää kyseisellä tuotannonalalla Filippiineillä. Tutkimusajanjaksoa koskeva määrä on kohdennettava vientimyyntiin. Koska kyseisen järjestelmän mukaiset tuet vastaavat kerta-avustuksia, edunsaajalle koituvan täyden edun selvittämiseksi määrä on oikaistu lisäämällä siihen tutkimusajanjakson aikainen keskimääräinen markkinakorko eli 15,1 prosenttia. Kun näin laskettu määrä on kohdennettu tutkimusajanjakson aikaiseen kokonaisvientiin, tuen määräksi on saatu 0,05 prosenttia. Koska tuen määrä on alle 0,3 prosenttia ja Filippiinit on liitteessä VII mainittu maa, katsotaan, että vientiä harjoittava tuottaja ei saanut etua edellä olevan johdanto-osan 8 kappaleen mukaisesti.

Raaka-aineiden tuontia koskeva vapautus

A Tukikelpoisuus

(113) Kyseinen kannustin koskee vientiteollisuuden vapaa-alueilla sijaitsevia vientiyrityksiä.

B Toteuttaminen käytännössä

(114) Niiden vientiteollisuuden vapaa-alueilla sijaitsevien vientiyritysten, jotka haluavat vapautuksen raaka-aineiden tuontitulleista, on tehtävä Filippiinien talousalueviranomaiselle hakemus - joka sisältää yksityiskohtaiset tiedot rahtaajasta, tuojasta ja maahan tuoduista tavaroista - saadakseen luvan rahdin uudelleenlaivaukseen tuontisatamasta vientiteollisuuden vapaa-alueelle. Filippiinien talousalueviranomaisen ja tullitoimipaikan virkailijat ristiintarkastavat maahan tuodut tavarat tuontisatamassa ja varmistavat, että ne toimitetaan vientiteollisuuden vapaa-alueelle. Filippiinien talousarvioviranomainen pitää yrityskohtaista rekisteriä, jonne se kirjaa yksittäiset tuontitapahtumat.

(115) Vastaavaa menettelyä sovelletaan, kun yritykset vievät maasta valmiit tuotteensa. Niiden on pyydettävä vientilupaa Filippiinien talousalueviranomaiselta. Sen virkailijat tarkastavat rahdin ennen kuin se poistuu vientiteollisuuden vapaa-alueelta ja varmistavat, että se toimitetaan sellaisenaan laivaussatamaan, missä tullitoimipaikka ristiintarkastaa sen. Vienti kirjataan Filippiinien talousalueviranomaisen pitämään yrityskohtaiseen rekisteriin. Jos yritys haluaa myydä osan tuotannostaan kotimarkkinoilla, sen on saatava siihen Filippiinien talousalueviranomaiselta lupa. Vientiteollisuuden vapaa-alueelta voivat lähteä ainoastaan ne tavarat, joille on annettu lupa paikalliseen myyntiin.

(116) Filippiinien viranomaisten mukaan tavaroita kotimarkkinoilla myyvien yritysten on maksettava tuotujen raaka-aineiden vastaavasta määrästä tuontitulli, jonka Filippiinien talousalueviranomainen ja tullitoimipaikka laskevat ennalta määritetyn valmistuskaavan perusteella. Filippiinien viranomaiset eivät kuitenkaan esittäneet näyttöä kyseisen kaavan tosiasiallisesta määrittämisestä ja soveltamisesta.

(117) Filippiinien viranomaiset ilmoittivat myös, että Filippiinien talousalueviranomainen tarkastaa säännöllisin väliajoin yritysten raaka-ainevarastot varmistaakseen, että tavarat jälleenviedään kuuden kuukauden kuluessa. Mikäli näin ei tapahdu, yritysten on maksettava tuontitulli niistä raaka-aineista, joita ei ole jälleenviety. Filippiinien viranomaiset eivät kuitenkaan esittäneet näyttöä siitä, toteutetaanko kyseisiä tarkastuksia tosiasiallisesti ja jos toteutetaan, miten.

C Mahdollisuus tasoitustullin käyttöönottoon

(118) Kannustin vaikuttaa sisältävän perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaisen tuen. Filippiinien viranomaiset eivät ole pystyneet todistamaan panneensa täytäntöön ja soveltavansa tosiasiallisesti järjestelmää tai menettelyä, jolla vahvistettaisiin, että vientiteollisuuden vapaa-alueelle tuodut raaka-aineet kulutetaan vietävien tuotteiden tuotantoon, ja jolla osoitettaisiin, missä määrin näin tapahtuu, kuten perusasetuksen liitteessä II edellytetään. Filippiinien viranomaiset eivät esittäneet näyttöä, joka tukisi niiden väitettä valmistuskaavan soveltamisesta valmiiden tuotteiden viennin ja raaka-aineiden tuonnin välisen yhteyden määrittämiseksi. Filippiinien viranomaiset eivät myöskään esittäneet näyttöä siitä, tarkastavatko ne tosiasiallisesti yrityksen varastoa ja jos tarkastavat, miten.

(119) Kannustin on tuki, koska se merkitsee Filippiinien viranomaisten vapautuksena muutoin kannettavista tuontitulleista antamaa taloudellista tukea ja edunsaajalle tästä koituvaa hyötyä. Koska tuki rajoittuu tietyillä alueilla sijaitseviin yrityksiin ja riippuu vientituloksesta, se on perusasetuksen 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa ja 3 artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitetussa mielessä erityinen.

(120) Lu Chun käyttämä tuotantomenetelmä on melko yksinkertainen: ainoa käytetty raaka-aine on ruostumattomasta teräksestä valmistettu valssilanka, joka työstetään (leikataan ja revitään) kiinnikkeisiin, jotka ovat ainoat Lu Chun valmistamat valmiit tuotteet. Tutkimuksen aikana Filippiinien viranomaiset ja komissio tarkastelivat perusasetuksen liitteen II mukaisia tosiasiallisia tuotantopanoksia. Tutkimusajanjakson aikana Lu Chu toi maahan kaikki tarvitsemansa raaka-aineet ja vei maasta kaikki valmiit tuotteet (se ei siis tehnyt hankintoja tai myynyt kotimarkkinoilla). Tutkimusajanjakson aikana tuonti- ja vientimäärissä ei todettu merkittäviä eroja, eikä yrityksen varasto ollut kyseisen ajanjakson päättyessä poikkeavalla tasolla.

(121) Komissio katsoo, että on riittävää näyttöä siitä, että tutkimusajanjakson aikana Lu Chun tuontitulleista vapautettuina maahantuomat raaka-aineet on tosiasiallisesti kulutettu vietyjen tuotteiden valmistukseen. Kyseisen yrityksen kaupan rakenteen ja toiminnan huomioon ottaen tilanteen ei ole syytä olettaa muuttuvan tulevina vuosina. Tämän johdosta katsotaan alustavasti, että Lu Chu/Pilshin ei saanut tukea kyseisestä ohjelmasta.

Varaosien ja tarvikkeiden tuontia koskeva vapautus

A Tukikelpoisuus

(122) Kyseinen kannustin koskee vientiteollisuuden vapaa-alueilla sijaitsevia vientiyrityksiä.

B Toteuttaminen käytännössä

(123) Saadakseen vapautuksen tuotujen varaosien ja tarvikkeiden tuontitullista vientiteollisuuden vapaa-alueilla sijaitsevien yritysten on tehtävä tuontilupahakemus Filippiinien talousalueviranomaiselle, joka antaa luvan tarkastettuaan, että tavarat liittyvät yrityksen tuotantoon.

C Mahdollisuus tasoitustullin käyttöönottoon

(124) Kannustin on perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukainen tuki, koska se merkitsee Filippiinien viranomaisten vapautuksena muutoin kannettavista tuontitulleista antamaa taloudellista tukea ja edunsaajalle tästä koituvaa hyötyä. Ei ole näyttöä siitä, että vapautus koskisi tuotantomenetelmässä kulutettuja tuotantopanoksia. Koska tuki rajoittuu tietyillä alueilla sijaitseviin yrityksiin ja riippuu vientituloksesta, se on perusasetuksen 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa ja 3 artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitetussa mielessä erityinen.

D Tuen määrän laskeminen

(125) Vientiä harjoittavalle tuottajalle koitunut hyöty on laskettu tarvikkeiden ja varaosien tuonnista maksamattoman tullin perusteella. Jotta saataisiin selville edunsaajan tästä järjestelmästä saama kokonaishyöty, kyseistä määrää on oikaistu lisäämällä siihen tutkimusajanjaksona kertynyt korko. Koska tuontitullia koskevista vapautuksista koituva hyöty saadaan säännöllisesti tutkimusajanjakson aikana, se vastaa tutkimusajanjakson ensimmäisen ja viimeisen päivän välillä tehtyjä avustuksia. Kyseisissä tapauksissa voidaan tavanomaisesti olettaa, että tutkimusajanjakson puoliväliin mennessä on saatu keskimääräinen avustus. Tämän vuoksi korko on lisättävä kuudelta kuukaudelta kertyneiden maksamattomien tullien kokonaismäärään käyttämällä 15,1 prosentin keskimääräistä kaupallista antolainauskorkoa. Kun näin laskettu määrä on kohdennettu tutkimusajanjakson aikaiseen kokonaisvientiin, tuen määräksi on saatu 3,33 prosenttia.

3 Tukiohjelmat, joita vientiä harjoittavat tuottajat eivät käyttäneet

(126) Komissio määritti, että yhteistyössä toimivat vientiä harjoittavat tuottajat eivät tutkimusajanjakson aikana käyttäneet hyväkseen muita valituksissa mainittuja tukiohjelmia, joita ovat:

- muut erityistalousaluelain mukaiset kannustimet,

- alennetut vuokra- ja rakennuskustannukset,

- yleisen investointilain mukaiset kannustimet lukuun ottamatta vapautusta raaka-aineiden tuontiverosta ja -tullista, jota Pilshin-yritys käytti. Koska kuitenkin sen kyseisestä järjestelmästä saaman tuen määrä on alle 0,3 prosenttia ja Filippiinit on liitteessä VII mainittu maa, etua ei katsota saadun, kuten edellä johdanto-osan 8 kappaleessa selitetään.

4 Tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavien tukien määrä

(127) Perusasetuksen säännösten mukaisten tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavien tukien määrä on arvon perusteella ilmaistuna tutkimuksen kohteena olevan vientiä harjoittavan tuottajan Lu Chu/Pilshinin osalta 3,91 prosenttia.

(128) Yhteistyö tässä menettelyssä määritettiin erittäin laajaksi. Yhteistyössä toimiva vientiä harjoittava tuottaja vastasi käytännöllisesti katsoen kaikesta Filippiinien viennistä Euroopan yhteisöön tutkimusajanjaksolla, kuten Eurostatin tuontilukujen ja yhteistyössä toimivan vientiä harjoittavan tuottajan esittämien vientilukujen vertailu osoittaa.

>TAULUKON PAIKKA>

D YHTEISÖN TUOTANNONALA

1 Yhteisön tuottajat

(129) Teräskiinnikkeitä valmistavat yhteisössä seuraavat yritykset:

- Tuottajat, jotka tekivät valituksen ja toimivat yhteistyössä tutkimuksen osalta:

- Bulnava srl, Milano (Italia)

- Inox Viti snc di Cattinori Enrico & Bruno, Grumello Del Monte (Italia)

- Tevi (Trafilerie e Viterie Italiane srl), Ponte Dell'Olio (Italia)

- Torbesa (Tornilleria del Besos, SA), Barcelona (Espanja)

- Ugivis SA Belley (Ranska),

- muut tuottajat, jotka eivät tehneet valitusta mutta eivät myöskään vastustaneet menettelyä.

(130) Kävi ilmi, että eräät valituksen tehneet yhteisön tuottajat olivat tutkimusajanjakson aikana hankkineet teräskiinnikkeitä yhteisön ulkopuolisista lähteistä, muun muassa asianomaisista maista. Kyseisten hankintojen määrä muodosti kuitenkin vähäpätöisen osan kokonaistuotannosta (alle 2 prosenttia). Tämän vuoksi katsottiin, että näissä hankinnoissa oli noudatettu sellaisten tuottajien tavanomaista kauppatapaa, joiden on täydennettävä omaa tuotevalikoimaansa pienellä määrällä tuotuja teräskiinnikkeitä.

(131) Kaikkien kyseisten yritysten tuotanto muodostaa perusasetuksen 9 artiklan 1 kohdan mukaisen vhteisön tuotannon.

2 Yhteisön tuotannonala

(132) Tarkasteltiin, muodostivatko valituksen tehneet yhteisön tuottajat pääosan teräskiinnikkeiden yhteisön kokonaistuotannosta, ja tehtiin se päätelmä, että ne tuottivat 70 prosenttia tutkimusajanjakson aikaisesta yhteisön kokonaistuotannosta. Katsottiin, että valituksen tekijät, jäljempänä "yhteisön tuotannonala", muodostavat yhteisön tuotannonalan perusasetuksen 9 artiklan 1 kohdan ja 10 artiklan 8 kohdan mukaisesti.

E VAHINKO

1 Alustavat huomiot

(133) Vahinkoa koskevaa analyysiä on tarkasteltava komission asetuksella (EY) N:o 1732/97(6) tarkasteltavana olevan tuotteen osalta väliaikaisesti käyttöön otettujen ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 393/98(7) vahvistettujen polkumyyntitoimenpiteiden perusteella. Jälkimmäisellä asetuksella otettiin käyttöön lopullinen polkumyyntitulli Kiinan kansantasavallasta, Intiasta, Korean tasavallasta, Malesiasta, Taiwanista ja Thaimaasta peräisin olevien teräskiinnikkeiden tuonnissa.

(134) Koska tutkimuksessa tehtiin se päätelmä, että singaporelaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät saaneet väitettyä tukea, ja koska Thaimaan osalta vahinkomarginaali todettiin vähäpätöiseksi, vahinkoa koskeva selvitys rajoitettiin koskemaan Malesiasta ja Filippiineiltä peräisin olevien teräskiinnikkeiden tuontia.

2 Yhteisön kulutus

(135) Yhteisön kulutus määritettiin kyselyyn annettujen vastausten (yhteisön tuotannonalan myyntimäärät), Eurostatin tietojen (tuonnin määrä) ja valituksessa esitettyjen tietojen (valitukseen osallistumattomien yhteisön tuottajien myyntimäärät) perusteella.

(136) Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että todettavissa oleva yhteisön kulutus nousi vuoden 1996 79388 tonnista 80080 tonniin vuonna 1997, laski sitten 60977 tonniin vuonna 1998 ja 58680 tonniin tutkimusajanjaksolla, mikä merkitsee 26 prosentin kokonaislaskua. Kulutus lisääntyi hieman (1 prosentin) vuodesta 1996 vuoteen 1997, mutta laski jyrkästi vuonna 1998 (24 prosenttia edellisestä vuodesta) ja väheni edelleen 4 prosenttia tutkimusajanjaksolla.

(137) On pantava merkille, että todennettavissa olevan kulutuksen kehitykseen vaikuttaa suuresti varastonpitäjien käyttäytyminen yhteisön markkinoilla, koska nämä toimivat välittäjinä kaikkien teräskiinnikkeiden tuottajien, siis sekä yhteisön tuottajien että vientiä harjoittavien tuottajien, välillä. Todettavissa olevat kulutusluvut heijastavat siten varastonpitäjien tarkastelujakson aikana tekemiä hankintoja eivätkä välttämättä käyttäjien hankkimia määriä.

(138) Aiemmassa polkumyynnin vastaisessa menettelyssä kävi ilmi, että kulutus kasvoi voimakkaasti vuosina 1994 ja 1995 tukkukauppiaiden hankintojen johdosta (59900 tonnista 86500 tonniin). Vuosina 1997 ja 1998 tapahtui jyrkkä lasku (80080 tonnista 60977 tonniin; tutkimusajanjaksolla lasku jatkui 58680 tonniin) samaan aikaan, kun edellä mainitut polkumyyntitoimenpiteet otettiin käyttöön. Kyseinen lasku merkitsi tuonnin tason palautumista vuoden 1994 tasolle. Kyseinen kehitys osoitti, että edellä mainittujen polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönottoa edeltävä tuonti ylitti käyttäjien tekemät hankinnat.

3 Kumulaatio

(139) Komissio tarkasteli perusasetuksen 8 artiklan 4 kohdan mukaisesti, olisiko Malesiasta ja Filippiineiltä peräisin olevien teräskiinnikkeiden tuontia arvioitava kumulatiivisesti.

(140) Tältä osin tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavien tukien määrän todettiin olevan korkeampi kuin vähimmäistaso, sellaisena kuin se on määritettynä perusasetuksen 14 artiklan 5 kohdassa, eikä tuonnin määrä ollut kummankaan maan osalta vähäpätöinen.

(141) Kuten edellä on mainittu, kävi ilmi myös, että molemmista asianomaisista maista tuodut teräskiinnikkeet olivat joka suhteessa samanlaisia kuin yhteisön tuotannonalan tuottamat ja myymät teräskiinnikkeet. On pantava merkille, että molemmista asianomaisista maista tuodut teräskiinnikkeet on tuotettu samojen laatustandardien (DIN- tai ISO-standardin) mukaisesti kuin yhteisön tuotteet, ne voivat korvata toisensa ja niitä markkinoitiin yhteisössä samalla ajanjaksolla toisiinsa verrattavissa olevien myyntikanavien kautta ja samoin kauppaehdoin. Tämän vuoksi tuotujen teräskiinnikkeiden katsottiin kilpailevan keskenään ja yhteisössä tuotettujen teräskiinnikkeiden kanssa.

(142) Edellä esitetyn perusteella katsotaan, että Malesiasta ja Filippiineiltä peräisin oleva tuonti täytti kaikki perusasetuksen 8 artiklan 4 kohdassa asetetut edellytykset, toisin sanoen tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavat tuet olivat kunkin asianomaisen omaan osalta vähimmäistasoa korkeammat, tuonnin määrä ei ollut vähäpätöinen, ja tuonnin vaikutusten kumulatiivinen arviointi oli aiheellista ottaen huomioon tuotavien tuotteiden väliset kilpailuedellytykset sekä tuotavien tuotteiden ja yhteisön samankaltaisten tuotteiden väliset kilpailuedellytykset. Tämän vuoksi Malesiasta ja Filippiineiltä tulevaa tuontia tarkasteltiin kumulatiivisesti.

4 Tuetun tuonnin määrä ja markkinaosuus

(143) Asianomaisista maista peräisin olevien teräskiinnikkeiden vientituella tapahtuvan tuonnin määrä yhteisöön kasvoi 16 prosenttia tarkastelujaksolla. Se kasvoi vuoden 1996 6280 tonnista 7433 tonniin vuonna 1997 ja 7917 tonniin vuonna 1998, mutta laski sitten 7293 tonniin tutkimusajanjaksolla.

(144) Asianomaisten maiden markkinaosuus kasvoi vuoden 1996 7,9 prosentista 9,3 prosenttiin vuonna 1997 ja 13 prosenttiin vuonna 1998 ollen tutkimusajanjaksolla 12,4 prosenttia, mikä merkitsee 4,5 prosenttiyksikön kasvua tarkastelujaksolla ja kasvua erityisesti vuodesta 1997 alkaen.

5 Tuetun tuonnin hinnat

Hintakehitys

(145) Asianomaisista maista tulevan tuonnin hinnat ilmaistuina euroina kiloilta Eurostatin tilastojen mukaan laskivat seuraavasti: 2,91 vuonna 1996, 2,75 vuonna 1997, 2,73 vuonna 1998, 2,58 tutkimusajanjaksolla. On huomattava, että asianomaisista maista tulevan tuonnin hinnat ovat tarkastelujakson aikana olleet pysyvästi ja merkittävästi alempia kuin yhteisön tuotannonalan hinnat.

Hinnan alittavuus

(146) Hinnan alittavuuden osalta asianomaisista maista tuodut teräskiinnikkeet sekä yhteisön tuotannonalan tuottamat ja yhteisön markkinoilla myymät teräskiinnikkeet jaettiin tuotevalvontanumeron perusteella eri tyyppeihin. Komissio vertasi kunkin teräskiinniketyypin osalta vientiä harjoittavien tuottajien ja yhteisön tuotannonalan keskimääräisiä nettomyyntihintoja (ilman hyvityksiä ja veroja), jotka oli laskettu ensimmäiselle riippumattomalle asiakkaalle tapahtuneen myynnin perusteella ja joita oli tarvittaessa asianmukaisesti oikaistu jakelukanavien erojen huomioon ottamiseksi. Erotus ilmaistiin prosenttiosuutena yhteisön tuotannonalan hinnoista.

(147) Jotta tuontia ja yhteisön tuotannonalan myyntiä voitaisiin vertailla toisiaan vastaavassa kaupan portaassa, asianomaisista maista tulevan tuonnin hinnat oikaistiin maksettavien tullien (Malesian osalta polkumyyntitulli mukaan luettuna), tuonnin jälkeisten kustannusten (käsittely-, rahoitus- ja kuljetuskustannukset mukaan luettuina) ja uudelleenpakkauskustannusten huomioon ottamiseksi perusasetuksen 28 artiklan mukaisesti. Tuonnin jälkeisten kustannusten ja uudelleenpakkauskustannusten oikaisut tehtiin käytettävissä olleiden tosiasioiden, muun muassa aiemman polkumyyntitutkimuksen aikana tuojilta saatujen tietojen, perusteella.

(148) Edellä esitettyjen menetelmien perusteella määritettiin molempien maiden osalta hinnan alittavuuden marginaalit, jotka ovat prosenttiosuutena yhteisön tuotannonalan painotetusta keskimääräisestä hinnasta ilmaistuina Malesian osalta 10-20 prosenttia ja Filippiinien osalta 31 prosenttia.

6 Yhteisön tuotannonalan tilanne

Myynnin määrä ja markkinaosuus

(149) Yhteisön tuotannonalan myynti yhteisön markkinoilla lisääntyi tarkastelujaksolla 31 prosenttia vuoden 1996 14131 tonnista 18758 tonniin vuonna 1997, 19216 tonniin vuonna 1998 ja väheni sitten 18520 tonniin tutkimusajanjaksolla.

(150) Yhteisön tuotannonalan markkinaosuus kasvoi tarkastelujaksona vuoden 1996 17,8 prosentista 23,4 prosenttiin vuonna 1997, 31,5 prosenttiin vuonna 1998 ja 31,6 prosenttiin tutkimusajanjaksolla. Markkinaosuuden kokonaiskasvun voidaan katsoa johtuvan myynnin lisääntymisestä kysynnän vähetessä polkumyyntitullien käyttöönoton jälkeen. Myös muut tärkeimmät yhteisöön suuntautuvat viejät kuin ne maat, joihin sovelletaan polkumyyntitulleja, lisäsivät markkinaosuuksiaan samasta syystä.

Hinnat

(151) Yhteisön tuotannonalan myymien teräskiinnikkeiden painotettu keskimääräinen myyntihinta laski kaikkiaan 17 prosenttia tarkastelujaksolla. Hinnat laskivat vuoden 1996 3,65 eurosta/kg 3,22 euroon/kg vuonna 1997, 3,23 euroon/kg vuonna 1998 ja 3,02 euroon/kg tutkimusajanjaksolla.

(152) On pantava merkille, että yhteistyössä toimivien raaka-aineiden toimittajien esittämien tietojen mukaan asianomaisten raaka-aineiden hinta laski 5,6 prosenttia vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välillä ja yhteisön tuotannonalan kyseistä raaka-ainetta sisältävistä teräskiinnikkeistä veloittamat hinnat laskivat 6,3 prosenttia. Koska raaka-ainehankintojen kustannukset muodostivat 56,7 prosenttia yhteisön tuotannonalan tutkimusajanjakson aikaisista kokonaiskustannuksista, kävi ilmi, että yhteisön tuotannonalan teräskiinnikkeistä veloittamat hinnat laskivat raaka-ainekustannusten laskua paljon enemmän. Kyseinen tilanne on tyypillinen hintojen laskiessa.

Kannattavuus

(153) Yhteisö tuotannonalan myyntituotto nousi vuoden 1996 0,1 prosentista 2,3 prosenttiin vuonna 1997, laski 1,8 prosenttiin vuonna 1998 ja edelleen - 0,8 prosentin tappioon tutkimusajanjaksolla.

(154) Jos kyseinen laskusuuntaus jatkuu, yhteisön tuotannonalan tuottajien myyntihinnat lähestyvät pian niiden marginaalikustannuksia, koska hyvin kilpailukykyisillä ja avoimilla markkinoilla ei ole mahdollista ylläpitää samaa voittotasoa edes markkinaosuuden kustannuksella, jos yksipuolisesti veloittaa korkeampia hintoja. Tutkimusajanjakson aikainen - 0,8 prosentin tappio on heikoin tulos sitten vuoden 1996.

Tuotanto, kapasiteetti ja kapasiteetin käyttö

(155) Yhteisön tuotannonalan tuotanto lisääntyi 21 prosenttia tarkastelujaksolla kasvaen vuoden 1996 15620 tonnista 18701 tonniin vuonna 1997 ja 20272 tonniin vuonna 1998 ja laskien sitten 18857 tonniin tutkimusajanjaksolla.

(156) Yhteisön tuotannonalan kapasiteetti kasvoi 22 prosenttia tarkastelujaksona. Olisi pantava kuitenkin merkille, että kyseinen kasvu tapahtui suurelta osin vuonna 1997, kun yhteisön tuotannonala oletti myynnin kasvavan edellä mainitussa menettelyssä tapahtuneen polkumyyntitullien käyttöönoton seurauksena. Vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson aikana kapasiteetti pysyi vakaana.

(157) Kapasiteetin käyttö lisääntyi 60 prosentista 62 prosenttiin vuosina 1996 ja 1997. Se nousi edelleen 63 prosenttiin vuonna 1998, mutta laski 59 prosenttiin tutkimusajanjaksolla.

Varastot

(158) Yhteisön tuotannonalan varastot kasvoivat tarkastelujaksolla 30 prosenttia vuoden 1996 3331 tonnista 4435 tonniin tutkimusajanjakson lopussa.

Investoinnit

(159) Investoinnit lisääntyivät kaikkiaan 32 prosenttia vuoden 1996 1,6 miljoonasta eurosta tutkimusajanjakson 2,1 miljoonaan euroon. Investoinnit vaihtelivat tarkastelujaksolla (8,8 miljoonaa euroa vuonna 1997 ja 4,09 miljoonaa euroa vuonna 1998). Teräskiinnikkeiden tuotannonalalla tarvitaan kohtuullisia koneinvestointeja kilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja ympäristövaatimusten täyttämiseksi.

Työllisyys

(160) Työllisyys lisääntyi vuoden 1996 386 henkilöstä 453 henkilöön tutkimusajanjaksolla eli 17 prosenttia tarkastelujaksolla. Työllisyys lisääntyi pääasiassa vuonna 1997 (438 työntekijää, kun edellisenä vuonna määrä oli ainoastaan 386) samaan aikaan, kun joissakin yrityksissä tehtiin rakennemuutoksia ja kapasiteetti kasvoi.

Tuottavuus

(161) Yhteisön tuotannonalan tuottavuus ilmaistuna tonneina työntekijää kohti parani 10 prosenttia tarkastelujaksolla. Se koheni huomattavasti vuosina 1996 ja 1997 (8 prosenttia), parani edelleen vuosina 1997 ja 1998 (8 prosenttia) ja laski sitten 5 prosenttia vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välillä.

7 Vahinkoa koskevat päätelmät

(162) Asianomaisista maista peräisin olevan tuonnin katsotaan aiheuttaneen tarkastelujaksolla yhteisön tuotannonalaan kohdistuvaa merkittävää hintapainetta. Asianomaisen tuonnin todettiin huomattavassa määrin alittavan yhteisön tuotannonalan hinnat tutkimusajanjaksolla, ja sen määrä lisääntyi merkittävästi. Tämän seurauksena yhteisön tuotannonala ei pystynyt nostamaan myyntihintojaan tai edes säilyttämään niitä ennallaan, vaikka tosiasiallinen kilpailu palautui polkumyyntitullien kohteena olevien maiden kanssa.

(163) Yhteisön tuotannonalan taloudellinen tilanne huononi niin, että tutkimusajanjaksolla painotettu keskimääräinen tappio oli - 0,8 prosenttia, eikä sitä saatu kohennettua muun muassa sen takia, että asianomaiset maat pystyivät laskemaan hintoja.

(164) Väliaikaisten polkumyyntitoimenpiteiden vuonna 1997 tapahtuneen käyttöönoton jälkeen yhteisön tuotannonalan tilanne koheni vuosina 1997 ja 1998 tuotannon ja myynnin osalta. Kuitenkin vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välillä yhteisön tuotannonalan tilanne huononi tuotannon (tuotantomäärä laski 7 prosenttia), myynnin (myynnin määrä laski 3,6 prosenttia) ja kannattavuuden (1,8 prosentista - 0,8 prosenttiin) osalta. Edellä esitetyn perusteella katsotaan alustavasti, että yhteisön tuotannonalalle on aiheutunut perusasetuksen 8 artiklan 2 kohdan mukaista merkittävää vahinkoa.

F VAHINGON SYY-YHTEYS

(165) Komissio tutki yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon syytä koskevien päätelmien tekemistä varten kaikkien tiedossa olevien tekijöiden vaikutukset ja niistä kyseisen tuotannonalan tilanteelle aiheutuneet seuraukset. Kyseisellä selvityksellä varmistetaan se, että muiden tekijöiden kuin tuetun tuonnin aiheuttamaa vahinkoa ei katsota tuetusta tuonnista johtuvaksi.

1 Tuetun tuonnin vaikutukset

(166) Tutkimusajanjakson osalta määritetty merkittävä hinnan alittavuus sekä yhteisön tuotannonalan hintojen ja kannattavuuden lasku ajoittuvat selvästi samalle ajanjaksolle. Vientituella tapahtuneen tuonnin aiheuttaessa merkittävää hintapainetta vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välillä yhteisön tuotannonalan hinnat laskivat jyrkästi, mikä johti - 0,8 prosentin tappioihin tutkimusajanjakson aikana.

(167) Edellä mainitun polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönoton jälkeen yhteisön tuotannonala pystyi lisäämään tuotantoaan, myyntiään ja kannattavuuttaan. Kuitenkin samaan aikaan, kun tuonti asianomaisista maista lisääntyi vuosina 1997 ja 1998 ja myyntihinnat laskivat jyrkästi erityisesti vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välillä, yhteisön tuotannonalan tilanne heikkeni erityisesti kannattavuuden osalta. Yhteisön tuotannonala ei pystynyt hyötymään sen käyttämättömästä kapasiteetista eikä tosiasiallisen kilpailun palauttamisesta polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönoton jälkeen. Yhteisön tuotannonala ei vientituella tapahtuneen tuonnin aiheuttaman hintapaineen takia pystynyt parantamaan kannattavuuttaan.

(168) Tämän vuoksi tehdään se päätelmä, että tuonnin kasvun merkittävälle tasolle yhteisön markkinoista tutkimusajanjakson aikana, hintojen laskun, yhteisön tuotannonalan tilanteen heikkenemisen ja erityisesti taloudellisten tappioiden voidaan katsoa aiheutuneen asianomaisista maista tulleen tuonnin jatkuvasti alhaisista hinnoista.

2 Muiden tekijöiden vaikutus

(169) Komissio tarkasteli, voisiko yhteisön tuotannonalalle aiheutunut vahinko johtua muista tekijöistä kuin vientituella tapahtuneesta tuonnista. Komissio tarkasteli erityisesti kulutuksen kehittymistä, muista yhteisön ulkopuolisista maista peräisin olevan tuonnin kehittymistä ja vaikutusta sekä raaka-ainekustannusten vaihteluiden vaikutusta.

Kulutus

(170) Tarkasteltiin, heikensikö kulutuksen kehittyminen merkittävästi yhteisön tuotannonalan tilannetta erityisesti kannattavuuden osalta.

(171) On pantava merkille, että vaikka kulutus väheni jyrkästi (26 prosenttia) vuoden 1996 ja tutkimusajanjakson välillä, samalla ajanjaksolla yhteisön tuotannonalan myyntimäärä kasvoi 31 prosenttia ja sen osuus yhteisön markkinoista kasvoi 13,8 prosenttiyksikköä. Tästä myynnin kasvusta huolimatta yhteisön tuotannonalan hinnat laskivat huomattavasti vuoden 1996 ja tutkimusajanjakson välillä, minkä seurauksena sen kannattavuus heikkeni.

(172) Edellä esitetyn perusteella katsotaan, että kysynnän supistuminen ei todennäköisesti ole vaikuttanut yhteisön tuotannonalan heikentymiseen.

Tuonti muista kolmansista maista

(173) Kävi ilmi, että muista kolmansista maista tuleva tuonti menetti osuuttaan yhteisön markkinoilla niin, että kun sen markkinaosuus vuonna 1996 oli 64,8 prosenttia, tutkimusajanjaksolla se oli enää 42,3 prosenttia.

Singapore

(174) Kuten edellä on mainittu, tutkimus osoitti, että singaporelaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät saaneet väitettyä tukea. Vaikka Singaporesta tuleva tuonti lisääntyi tarkastelujaksolla merkittävästi (167 prosenttia), sen hinnat olivat Eurostatin tietojen perusteella koko tarkastelujakson ajan korkeammat kuin yhteisön tuotannonalan myyntihinnat. Edellä esitetyn perusteella ei vaikuta siltä, että Singaporesta tuleva tuonti olisi merkittävässä määrin aiheuttanut vahinkoa yhteisön tuotannonalalle.

Thaimaa

(175) Kuten edellä on mainittu, tutkimus osoitti Thaimaan tukimarginaalin vähäpätöiseksi. Thaimaasta tuleva tuonti on lisääntynyt yhteisön markkinoilla ja sen hinnat alittavat yhteisön tuotannonalan veloittamat hinnat. On pantava merkille, että Thaimaasta tulevaa teräskiinnikkeiden tuontia koskevat polkumyyntitoimenpiteet perustuvat aiemmassa polkumyynnin vastaisessa menettelyssä määritettyihin polkumyyntimarginaaleihin.

(176) Tämän vuoksi katsotaan, että myös Thaimaasta tuleva tuonti on saattanut aiheuttaa yhteisön tuotannonalalle koitunutta vahinkoa.

Muut kolmannet maat

(177) Kävi ilmi, että muiden kolmansien maiden markkinaosuus pieneni tarkastelujaksolla 29 prosenttiyksikköä etupäässä polkumyyntitullien kohteena olevista maista tulevan tuonnin vähentymisen vuoksi.

(178) Tämän vuoksi katsottiin, että kyseinen tuonti ei aiheuttanut yhteisön tuotannonalalle vahinkoa siinä määrin, että se poistaisi vientituella tapahtuneen tuonnin ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välisen syy-yhteyden.

Raaka-aineet

(179) Tarkasteltiin sitä, voitiinko yhteisön tuotannonalalle aiheutunutta vahinkoa pitää raaka-ainekustannusten kasvusta johtuvana.

(180) Kävi ilmi, että kyselyyn vastanneiden raaka-aineiden toimittajien teräskiinnikkeiden tuotannossa yleisesti käytetystä raaka-aineesta eli ruostumattomasta teräksestä valmistetusta valssilangasta veloittama hinta laski tarkastelujakson aikana. Tämän suuntauksen lisäksi nikkelin, joka on ruostumattomasta teräksestä valmistetun valssilangan tärkein tuotantopanos, hinta laski. On pantava merkille, että yhteistyössä toimivat raaka-aineiden toimittajat tekivät pääosan yhteisön tuotannonalan ruostumattomasta teräksestä valmistettua valssilankaa koskevista kokonaishankinnoista.

(181) Edellä esitetyn perusteella katsotaan, että raaka-aineiden hinta ei aiheuttanut yhteisön tuotannonalalle vahinkoa.

3 Syy-yhteyttä koskevat päätelmät

(182) Edellä esitetyn perusteella katsottiin, että tuonti kahdesta asianomaisesta maasta on aiheuttanut merkittävää vahinkoa yhteisön tuotannonalalle.

G YHTEISÖN ETU

1 Yleiset huomiot

(183) Toimitettujen tietojen perusteella tarkasteltiin alustavasti, oliko olemassa sellaisia pakottavia syitä, jotka todetusta polkumyynnistä ja vahingosta huolimatta johtaisivat siihen päätelmään, että toimenpiteiden käyttöönotto ei tässä tapauksessa olisi yhteisön etujen mukaista.

(184) Mahdollisten toimenpiteiden vaikutuksen arvioimiseksi yhteisön etua koskevat kyselylomakkeet lähetettiin kaikille menettelyn aloittamisvaiheessa tiedossa olleille asianomaisille osapuolille alhaisemman ja korkeamman jalostusasteen teollisuudessa. Tietoja pyydettiin myös yhteisön tuotannonalalta. Ainoastaan seitsemän raaka-aineiden toimittajaa, yksi valitukseen osallistumaton yhteisön tuottaja ja yhteisön tuotannonala vastasivat kyselyyn.

2 Tavarantoimittajat

Raaka-aineiden toimittajien tilanne

(185) Teräskiinnikkeiden tuotannossa käytetty raaka-aine on ruostumatonta terästä oleva valssilanka. Tätä raaka-ainetta tuottavat Euroopan suurimmat ruostumattoman teräksen valmistajat, jotka toimittavat yhteisön tuotannonalalle kaiken sen tarvitseman raaka-aineen.

(186) Kyseisen tyyppisessä tuotannossa voidaan käyttää ruostumattomasta teräksestä valmistetun valssilangan monta eri laatua. Kaksi käytetyintä laatua, joita yhteisön tuotannonala ja asianomaisten maiden tuottajat käyttävät, ovat austeniittiset terästyypit A2 (laatu AISI 304) ja A4 (AISI 316). Näitä teräslaatuja käytetään lähinnä niiden lämmön- ja korroosionkestävyyden ja erinomaisen lujuuden takia.

(187) Yhteistyössä toimivien raaka-aineiden toimittajien esittämien tietojen perusteella todettiin, että ne työllistivät tutkimusajanjaksolla 14520 henkilöä, joista keskimäärin 625 työskenteli erityisesti asianomaisen raaka-aineen tuotannossa. Niiden kokonaisliikevaihto oli tutkimusajanjaksolla 3,3 miljardia euroa, joista 135 miljoonaa euroa koski asianomaisia raaka-aineita. Niiden kokonaisliikevaihto laski 20 prosenttia vuoden 1996 ja tutkimusajanjakson välillä. Samalla ajanjaksolla asianomaisen raaka-aineen myynti yhteisössä väheni 2,6 prosenttia vuoden 1996 103,2 miljoonasta eurosta 100,6 miljoonaan euroon tutkimusajanjaksolla.

(188) Asianomaisten raaka-aineiden myynnin kannattavuudesta yhteisössä voidaan todeta, että tutkimusajanjaksolla määritettiin painotettu keskimääräinen - 6,9 prosentin tappio.

Toimenpiteiden käyttöönoton/käyttöön ottamatta jättämisen vaikutus

(189) Vaikka asianomaisia raaka-aineita tuottavat yritykset toimittavat tavaroita muille yhteisön ulkopuolisille markkinoille ja saattavat periaatteessa pystyä jälleensuuntaamaan myyntinsä näille markkinoille, myynnin lasku yhteisön markkinoilla, jotka muodostavat 77,5 prosenttia niiden asianomaisen raaka-aineen määrällisestä kokonaismyynnistä, todennäköisesti vaikuttaa niihin huomattavasti. Lisäksi on pantava merkille, että jotkut näistä yhteisön ulkopuolisista markkinoista ovat varsin suojattuja.

(190) Kun otetaan huomioon, että asianomaisten raaka-aineiden yhteisön kokonaistuotanto muodostaa suuremman kuin vähäpätöisen osuuden asianomaisten yritysten kokonaisliikevaihdosta ja työllisyydestä ja että kyseisten yritysten kokonaisliikevaihto väheni tarkastelujaksolla, voidaan katsoa, että jos toimenpiteitä otetaan käyttöön, niiden myyntimäärät kasvaisivat ja niiden tutkimusajanjaksolla negatiiviseksi kirjattu kannattavuustaso kohentuisi.

(191) Jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön, yritysten liikevaihdon laskusuuntausta on vaikeampi kääntää, koska asianomaisen raaka-aineen myynti todennäköisesti laskee. Lisäksi työpaikkojen menetys olisi vääjäämätöntä, jos yhteisön tuotannonala vähentää asianomaista raaka-ainetta koskevia hankintojaan.

3 Yhteisön tuotannonala

Yhteisön tuotannonalan luonne ja rakenne

(192) Yhteisön tuotannonala koostuu Ranskassa, Espanjassa ja Italiassa sijaitsevista pienistä ja keskisuurista yrityksistä. Tuotanto on pääomavaltaista ja pitkälle automatisoitua. Olisi pantava merkille, että teräskiinnikkeet ovat valmiita tuotteita, joita ei enää jalosteta, ja niitä käyttävät pääasiassa loppukäyttäjätuotannonalat erilaisiin sovelluksiin.

(193) Teräskiinnikevalikoima on pitkälle standardoitu ja sekä yhteisön tuotannonalan että asianomaisten maiden viejien tuottamat teräskiinnikkeet ovat hyväksyttyjen normien (DIN- tai ISO-standardien) mukaisia. Korkeasta standardointiasteesta ja yhteisön merkittävimpien tukkukauppiaiden, jotka toimivat sekä yhteisön ulkopuolisissa maissa tuotettujen teräskiinnikkeiden tuojina että yhteisössä tuotettujen teräskiinnikkeiden tukkukauppiaina, neuvotteluvoimasta johtuen erityisesti yleisimpien teräskiinnikkeiden hinnat ovat äärimmäisen herkkiä polkumyynnillä tai vientituella tapahtuvan tuonnin vaikutukselle.

Toimenpiteiden käyttöönoton/käyttöön ottamatta jättämisen vaikutus yhteisön tuotannonalaan

(194) Koska määritetty vahinko on muuttunut hinnan alittavuuden aiheuttamaksi jyrkäksi hintojen laskuksi ja siitä johtuvaksi yhteisön tuotannonalan kannattavuuden heikkenemiseksi, on odotettavissa, että tasoitustullien käyttöönoton jälkeen yhteisön tuotannonalan myymien teräskiinnikkeiden määrä nousee ja, mikä vieläkin tärkeämpää, myös teräskiinnikkeiden hinnat yhteisön markkinoilla nousevat. Kyseisen hintojen korotuksen ansiosta yhteisön tuotannonala voisi saavuttaa tyydyttävän kannattavuustason, jolla yritykset voisivat jatkaa kaupankäyntiä ja tehdä tarvittavat investoinnit.

(195) Jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön, yhteisön tuotannonalan kielteinen kehityssuunta todennäköisesti jatkuu ja johtaa pitkällä aikavälillä yritysten lakkauttamisiin. Yhteisön tuotannonala on kärsinyt erityisesti markkinaosuuksien menetyksestä ja heikoista taloudellisista tuloksista. Näissä oloissa on todennäköistä, että työllisyystilanne huononee tulevaisuudessa.

(196) Koska yhteisön tuotannonalan tarkastelu osoitti, että ala on rakenteellisesti elinkelpoinen, voidaan olettaa, että toimenpiteet antaisivat tuotannonalalle mahdollisuuden toipua sille aiheutuneesta vahingosta. On odotettavissa, että hinnat ja myydyt määrät nousevat yhteisössä ja siten yhteisön tuotannonalan kannattavuus palautuu. Tämän vuoksi toimenpiteiden käyttöönottoa pidetään yhteisön tuotannonalan edun mukaisena.

4 Tuojat ja kauppiaat

(197) Teräskiinnikkeiden jakelua yhteisössä hoitaa suuri määrä tuojia/kauppiaita, joilla on varastoissaan runsaasti tarkasteltavana olevaa tuotetta. Tuojat/kauppiaat toimivat välittäjinä tuottajien (sekä yhteisön että sen ulkopuolisten maiden tuottajien) ja käyttäjien välillä ja niiden toiminta markkinoilla vaikuttaa suuresti teräskiinnikkeiden hintoihin. Yhteisön tuotannonalan todettiin luottavan edelleen myyntinsä osalta suuressa määrin hyvin toimivaan tuojien/kauppiaiden jakeluverkkoon.

(198) Asianomaisista tuojista/kauppiaista yhdeltäkään ei saatu vastausta yhteisön etua koskevaan kyselyyn. Tämän vuoksi komission selvitykset perustuvat käytettävissä olleisiin tosiasioihin ja eräiden asianomaisten tuojien/kauppiaiden esittämiin perusteltuihin väitteisiin.

(199) Aiemmasta polkumyyntitutkimuksesta kävi ilmi, että tuojat/kauppiaat pystyivät valvomaan hankintamääriä ja siten myös hintoja, koska polkumyynnillä tapahtunut tuonti oli niiden käytettävissä ennen tullien käyttöönottoa ja koska niillä on neuvotteluvoimaa suhteessa yhteisön ulkopuolisiin maihin ja yhteisön tuotannonalaan. Asia vahvistettiin tässä tutkimuksessa, sillä erään merkittävän tuojan/kauppiaan toimittamat tiedot osoittivat, että sen varastojen kokonaistaso laski vuonna 1996, nousi vuonna 1997 (väliaikainen polkumyyntitulli otettiin käyttöön 4 päivänä syyskuuta 1997) ja laski vuonna 1998 (lopullinen polkumyyntitulli otettiin käyttöön 16 päivänä helmikuuta 1998).

(200) Eräs tuoja on väittänyt, että tasoitustullien käyttöönotolla suljettaisiin yhteisön markkinat Kaukoidän perinteisiltä tavarantoimittajilta. Väitettiin myös, että koska yhteisön tuotannonala ei pysty täysimääräisesti vastaamaan teräskiinnikkeiden yhteisön kysyntään, tukkukauppiaina toimiville tuojille/kauppiaille aiheutuu huomattavia taloudellisia tappioita.

(201) Yhteisön markkinoiden tuonnilta sulkemisen osalta olisi mainittava, että ne viejämaat, joihin jo sovelletaan polkumyyntitulleja, ovat yleensä jatkaneet tavaroiden toimittamista yhteisön markkinoille kyseisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen. Lisäksi on olemassa vaihtoehtoisia hankintalähteitä, joihin ei sovelleta toimenpiteitä ja jotka edustivat noin 19:ää prosenttia yhteisön kulutuksesta tutkimusajanjakson aikana (ei kuitenkaan Malesia ja Filippiinit).

(202) Komissio tarkasteli myös mahdollisten tasoitustoimenpiteiden vaikutusta tuojien/kauppiaiden taloudelliseen tilanteeseen aiemmassa polkumyynnin vastaisessa menettelyssä käyttöönotettujen toimenpiteiden perusteella. Tässä yhteydessä on pantava merkille, että tässä menettelyssä yksikään tuoja/kauppias ei täyttänyt kyselylomaketta, mikä saattaa olla osoituksena siitä, että vuonna 1998 käyttöön otetut polkumyyntitoimenpiteet eivät vaikuttaneet niihin merkittävästi.

(203) Mahdollisen tasoitustullin vaikutusta tuojien/kauppiaiden tilanteeseen olisi joka tapauksessa tarkasteltava myös sen tosiasian perusteella, että kyseiset osapuolet käyvät kauppaa monilla eri tuotteilla. Komissio määritti aiemmassa polkumyyntitutkimuksessa, että tarkasteltavana oleva tuote muodosti keskimäärin noin 30 prosenttia tuojien/kauppiaiden kokonaisliikevaihdosta.

(204) Mikäli tasoitustoimenpiteet otetaan käyttöön, teräskiinnikkeiden hintojen arvioidaan nousevan yhteisön markkinoilla. Vaikka vientituella tuotujen tavaroiden hinnat todennäköisesti nousevat tullin koko määrää vastaavasti, yhteisön tuotteiden hinnat eivät välttämättä nouse samassa määrin. Kyseinen hinnannousu vaikuttaa todennäköisesti kielteisesti tuojiin ja kauppiaisiin, joiden marginaalit saattavat alentua. Olisi kuitenkin pantava merkille, että suuressa määrin myös kauppiaina toimivat tuojat saattavat päättää lisätä hankintojaan yhteisön tuotannonalalta ja saada alennusta suuremmista määristä. Tutkimus osoittikin, että sen jälkeen, kun aiemmassa menettelyssä otettiin käyttöön polkumyyntitoimenpiteet, yhteisön tuotannonalan teräskiinnikkeiden myynti tuojille/kauppiaille lisääntyi.

(205) Edellä esitetyn perusteella katsotaan, että jos toimenpiteitä otetaan käyttöön, tuojien/kauppiaiden tilanne ei todennäköisesti muutu merkittävästi.

5 Käyttäjät

Tuotetta käyttävien tuotannonalojen luonne ja rakenne

(206) On mainittava, että yksikään tarkasteltavana olevan tuotteen käyttäjistä ei toiminut yhteistyössä tässä menettelyssä. Käyttäjät eivät ole myöskään toimittaneet tietoja, jotka osoittaisivat, että teräskiinnikkeiden tuontia koskevassa aiemmassa polkumyyntitutkimuksessa tehty selvitys olisi ollut kyseisten toimenpiteiden käyttäjiin kohdistuvan vaikutuksen osalta virheellinen.

(207) Tutkimuksen aikana kerätyt tiedot osoittavat, että teräskiinnikkeet myydään suuressa määrin käyttäjille tukkukauppiaina toimivien tuojien/kauppiaiden välityksellä.

(208) Teräskiinnikkeitä käytetään useilla aloilla: elintarvike- ja ravitsemusalan sekä lääkealan tarvitsemat välineet ja laitteet, lääketieteelliset välineet ja laitteet, kotitalouskoneet (isot kodinkoneet), autot, merenkulku ja laivanrakennus, rakennusala, ympäristö, energia, kemian ja petrokemian teollisuus ja kuljetukset. Tuotetta käyttävän tuotannonalan tyypin vuoksi voidaan katsoa, että teräskiinnikkeet muodostavat hyvin vähäisen osan valmiiden tuotteiden kustannuksista. Tämän vuoksi asianomaisista maista peräisin olevien teräskiinnikkeiden tuonnissa mahdollisesti käyttöönotetut tasoitustoimenpiteet eivät todennäköisesti nosta huomattavasti valmiista tuotteesta käyttäjälle aiheutuvia kustannuksia.

Toimenpiteiden käyttöönoton/niiden käyttöön ottamatta jättämisen vaikutus

(209) Ottaen huomioon käyttäjien kieltäytymisen yhteistyöstä tässä menettelyssä, hankintakanavat ja asianomaisten käyttäjien tyypin, mahdollisen tasoitustullin vaikutus käyttäjiin jää todennäköisesti hyvin vähäiseksi, koska teräskiinnikkeiden hintojen osuus valmiin tuotteen kustannuksista on vähäpätöinen.

(210) Jos tasoitustoimenpiteet otetaan käyttöön, hankintarajoitteita ei todennäköisesti ilmene, koska toimenpiteiden soveltamisalan ulkopuolella on olemassa vaihtoehtoisia hankintalähteitä, muun muassa yhteisön tuotannonala.

6 Yhteisön etua koskevat päätelmät

(211) Tutkimus on osoittanut, että toimenpiteiden käyttöönoton voidaan ennakoida antavan yhteisön tuotannonalalle mahdollisuuden nostaa hintoja ja määriä ja tämän vuoksi palauttaa kannattavuus, mikä puolestaan vaikuttaa edullisesti yhteisön markkinoiden kilpailuolosuhteisiin. Myös raaka-aineiden toimittajien voidaan olettaa hyötyvän tasoitustullien käyttöönotosta.

(212) Vaikka todennäköisestä hintojen korotuksesta aiheutunee tuojille/kauppiaille kielteisiä seurauksia, niiden vaikutusta voidaan vähentää alentamalla marginaaleja tai korottamalla tuotetta käyttävältä tuotannonalalta veloitettuja hintoja. Tuotetta käyttävä tuotannonala puolestaan ei todennäköisesti juurikaan kärsisi näistä korotuksista, koska teräskiinnikkeiden vaikutus sen valmiisiin tuotteisiin on vähäinen.

(213) Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että tässä tapauksessa ei ole olemassa pakottavia syitä olla ottamatta toimenpiteitä käyttöön. Tasoitustullien käyttöönotto ei olisi siis yhteisön edun vastaista.

H VÄLIAIKAISET TOIMENPITEET

(214) Komissio katsoo tukea, vahinkoa, syy-yhteyttä ja yhteisön etua koskevien päätelmien perusteella, että väliaikaisten tasoitustoimenpiteiden käyttöönotto on tarpeellista.

1 Vahingon poistava taso

(215) Toimenpiteiden tasoa määrittäessään komissio otti huomioon todetut tukimarginaalit ja yhteisön tuotannonalan kärsimän vahingon poistamiseksi tarvittavan tullin määrän.

(216) Komissio katsoi, että kyseisen vahingon poistaminen vaatii sitä, että tuotannonalan olisi oltava sellaisessa asemassa, jossa asianomaisista maista peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuontihinnat olisi nostettava vahinkoa aiheuttamattomalle tasolle.

(217) Tarvittavaa hinnankorotusta eli vahinkomarginaalia laskiessaan komissio katsoi, että vientituella tapahtuvan tuonnin hintoja olisi verrattava yhteisön tuotannonalan tosiasiallisiin myyntihintoihin, joihin on lisätty sellainen kohtuullinen voitto, jonka tuotannonalan voitiin odottaa saavuttavan ilman asianomaisista maista peräisin olevaa vahingollista vientituella tapahtuvaa tuontia.

(218) Tällä perusteella hinnan alittavuuden määrittelyssä käytettyjen tuotteiden painotettuja keskimääräisiä vientihintoja verrattiin cif-hintojen yhteisön rajalla tasolla, joka oli oikaistu maksetun tullin, tuonnin jälkeisten kustannusten ja uudelleenpakkauskustannusten huomioon ottamiseksi, yhteisön tuotannonalan veloittamiin tosiasiallisiin painotettuihin keskimääräisiin myyntihintoihin, joita oli tarvittaessa nostettu vastaamaan kohtuullista voittomarginaalin osuutta liikevaihdosta ennen veroja, joka tässä tapauksessa on määritetty 5 prosentiksi. Tämä voittomarginaali on asianmukainen vähimmäismäärä, jonka yhteisön tuotannonalan voitaisiin olettaa saavuttavan, ellei vahingollisia tukia esiintyisi. Voittomarginaali on sama kuin mitä käytettiin aiemmassa polkumyyntitutkimuksessa, joka koski Kiinan kansantasavallasta, Intiasta, Korean tasavallasta, Malesiasta, Taiwanista ja Thaimaasta peräisin olevan saman tuotteen tuontia.

(219) Edellä esitettyjen menetelmien perusteella on määritetty merkittävän vahingon poistavat tasot molempien maiden osalta.

2 Väliaikaiset toimenpiteet

(220) Koska tuotetyyppejä on paljon, arvon perusteella kannettava tulli vaikuttaa soveltuvimmalta toimenpiteeltä. Tullin olisi perusasetuksen 12 artiklan 1 kohdan mukaisesti vastattava tuen määrää, ellei vahinkomarginaali ole alempi.

(221) Molempien malesialaisten vientiä harjoittavien tuottajien osalta on voimassa polkumyyntitullit, jotka ovat 7,0 prosenttia ja 5,7 prosenttia. Tässä menettelyssä käyttöönotetun tullin tasossa otetaan huomioon kotimaisen tuen kokonaismäärä sekä määrä, jolla vientituki ylittää voimassa olevan polkumyyntitullin. Kuten jäljempänä olevassa taulukossa esitetään, toisen malesialaisen vientiä harjoittavan tuottajan osalta olisi otettava käyttöön 4,5 prosentin väliaikainen tasoitustulli (voimassa olevien polkumyyntitullien lisäksi). Toisen vientiä harjoittavan tuottajan osalta tasoitustullin olisi oltava nolla, koska voimassa oleva polkumyyntitulli on suurempi kuin vientituen määrä.

(222) Koska menettelyssä yhteistyössä toimineet yritykset vastasivat käytännöllisesti katsoen kaikesta kyseisestä maasta tulevasta tuonnista, jäännöstullin olisi oltava sama kuin yhteistyössä toimiville yrityksille määritetty korkein taso. Tämän vuoksi jäännöstasoitustullin olisi oltava 4,5 prosenttia 7,0 prosentin voimassaolevan jäännöspolkumyyntitullin lisäksi.

>TAULUKON PAIKKA>

(223) Tämän vuoksi malesialaisiin yhteistyössä toimiviin tuottajiin on sovellettava seuraavia tulleja:

>TAULUKON PAIKKA>

(224) Filippiiniläisen yhteistyössä toimivan tuottajan osalta on sovellettava seuraavaa tullia:

>TAULUKON PAIKKA>

(225) Koska yhteistyöstä kieltäytymistä ei haluttu palkita, yhteistyöhön osallistumattomiin yrityksiin sovellettava tulli katsottiin aiheelliseksi vahvistaa yhteistyössä toimivalle vientiä harjoittavalle tuottajalle määritetyn korkeimman tullin mukaisesti 4,5 prosentiksi malesialaisten tuottajien osalta ja 3,9 prosentiksi filippiiniläisten tuottajien osalta.

(226) Tässä asetuksessa vahvistetut yrityskohtaiset tasoitustullit määritettiin tämän tutkimuksen alustavien päätelmien perusteella. Näin ollen ne kuvastavat kyseisten yritysten tutkimuksen aikaista tilannetta. Näitä tulleja voidaan siten soveltaa (toisin kuin koko maata koskevia "kaikkiin muihin yrityksiin" sovellettavia tulleja) yksinomaan asianomaisesta maasta peräisin olevien, erikseen mainittujen yritysten eli tarkoin määrättyjen oikeussubjektien tuottamien tuotteiden tuontiin. Jos yrityksen nimeä ja osoitetta ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin oikeussubjekteihin etuyhteydessä olevat oikeussubjektit), sen tuottamiin tuontituotteisiin ei voida soveltaa näitä tulleja, vaan niihin on sovellettava "kaikkiin muihin yrityksiin" sovellettavaa tullia.

(227) Kaikki näiden yrityskohtaisten tasoitustullien soveltamiseen liittyvät pyynnöt (esim. yrityksen nimenmuutoksen tai uusien tuotanto- tai myyntiyksiköiden perustamisen johdosta tehdyt) on toimitettava viipymättä komissiolle(8) ja mukaan on liitettävä kaikki asian kannalta oleelliset tiedot ja erityisesti ne, jotka koskevat esimerkiksi kyseiseen nimenmuutokseen tai kyseisiin uusiin tuotanto- tai myyntiyksiköihin mahdollisesti liittyviä yrityksen tuotantotoiminnan sekä kotimarkkinamyynnin ja viennin muutoksia. Komissio muuttaa tarvittaessa tätä asetusta neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan saattamalla yksilöllisten tullien soveltamisalaan kuuluvien yritysten luettelon ajan tasalle.

I LOPPUSÄÄNNÖKSET

(228) Moitteettoman hallinnon varmistamiseksi olisi asetettava määräaika, jonka kuluessa ne asianomaiset osapuolet, jotka ilmoittautuivat menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa, voivat esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi. Lisäksi olisi todettava, että tätä asetusta varten tullien käyttöönotosta tehdyt päätelmät ovat alustavia ja niitä voidaan joutua tarkistamaan mahdollisesta lopullisesta tullista päätettäessä,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Otetaan käyttöön väliaikainen tasoitustulli Malesiasta ja Filippiineiltä peräisin olevien ja CN-koodeihin 73181210, 7318 14 10, 7318 15 30, 7318 15 51, 7318 15 61, 73181570 ja 7318 16 30 kuuluvien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kiinnikkeiden ja niiden osien tuonnissa.

2. Vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana-nettohintaan sovellettava tulli on seuraava:

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

3. Jollei toisin säädetä, sovelletaan voimassa olevia tulleja koskevia säännöksiä ja määräyksiä.

4. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden luovuttaminen vapaaseen liikkeeseen edellyttää väliaikaisen tullin suuruisen vakuuden antamista.

2 artikla

Ne asianomaiset osapuolet, jotka ilmoittautuivat menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa, voivat esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla komission kuulemiksi asetuksen (EY) N:o 2026/97 30 artiklan nojalla asetetussa määräajassa.

Asianomaiset osapuolet voivat esittää huomautuksia tämän asetuksen soveltamisesta kuukauden kuluessa sen voimaantulopäivästä asetuksen (EY) N:o 2026/97 31 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämän asetuksen 1 artiklaa sovelletaan neljän kuukauden ajan.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 22 päivänä maaliskuuta 2000.

Komission puolesta

Pascal Lamy

Komission jäsen

(1) EYVL L 288, 21.10.1997, s. 1.

(2) EYVL C 181, 26.6.1999, s. 29.

(3) EYVL L 50, 20.2.1998, s. 1.

(4) EYVL C 125, 6.5.1999, s. 12.

(5) Arviointiperusteet ovat seuraavat: 1) CN-koodi, 2) käytetyn raaka-aineen tyyppi, 3) DIN-numero eli koodi, joka tuotteella on DIN-nimikkeistössä, 4) läpimitta millimetreinä, ja 5) pituus millimetreinä.

(6) EYVL L 243, 5.9.1997, s. 17.

(7) Katso alaviite 3.

(8) Euroopan komissio Kauppapolitiikan pääosasto

Linja E

DM 24 - 5/77

Rue de la Loi/Wetstraat 200 B - 1049 Bruxelles/Bryssel