32000D0600

Komission päätös,

tehty 10 päivänä marraskuuta 1999,

Italian valtion sisilialaisille julkisille pankeille Banco di Sicilialle ja Sicilcassalle myöntämän tuen ehdollisesta hyväksymisestä

(tiedoksiannettu numerolla K(1999) 3865)

(Ainoastaan italiankielinen teksti on todistusvoimainen)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2000/600/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 87 ja 88 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 61 ja 62 artiklan,

on mainittujen artiklojen mukaisesti kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa(1),

sekä katsoo seuraavaa:

1 MENETTELY

(1) Komissio on pyytänyt 24 päivänä heinäkuuta 1997 Italian viranomaisilta tietoja Sisilian julkisten pankkien kriisin tervehdyttämishankkeesta ja alueellisen pankkiryhmittymän luomisesta. Ryhmittymän on määrä toimia asianmukaisesti vahvistetun julkisen pankin Banco di Sicilia SpA:n (jäljempänä "BS") ja valtiovarainministeriön omistaman erityispankin Mediocredito Centralen (jäljempänä "MC") johdolla. Italian viranomaiset ovat toimittaneet vastauksensa kahdella, 1 ja 11 päivänä syyskuuta 1997 päivätyllä kirjeellä, joissa ne lähettävät osan komission pyytämistä asiakirjoista ja selittävät Sisilian julkisen pankkiryhmittymän pelastamissuunnitelman pääpiirteet.

(2) Kyseisten toimenpiteiden tarkoituksena on asettaa erityisessä velkasaneerausmenettelyssä oleva säästökassa Sicilcassa (jäljempänä "SC") selvitystilaan ja luovuttaa sen varat ja velat BS:lle Italian keskuspankin (Banca d'Italia), MC:n ja Fondo Interbancario di Tutela dei Depositin (pankkienvälinen talletusten vakuusrahasto, jäljempänä "FITD") tuella. Tutkiakseen sisältyykö tervehdyttämishankkeeseen valtiontukea komissio on pyytänyt lisätietoja 8 päivänä lokakuuta 1997 päivätyllä kirjeellä, johon Italian viranomaiset ovat vastanneet 3 päivänä joulukuuta 1997 päivätyllä kirjeellä.

(3) Osana luovutusta tukevia toimenpiteitä FITD on ottanut vastatakseen Sicilcassan tappiot 1000 miljardiin Italian liiraan asti ja Italian keskuspankki on myöntänyt valtiovarainministeriön 27 päivänä syyskuuta 1974 antaman asetuksen (DM 27.9.1974) mukaista tukea. Viimeksi mainitun toimenpiteen tarkkaa määrää ei voitu määritellä sitä toteutettaessa, sillä SC:n selvitystilasta aiheutuvaa alijäämää ei ollut vielä laskettu. Lisäksi oli suunniteltu, että MC:stä tulisi Banco di Sicilian pääosakkeenomistaja siten, että se merkitsisi sisilialaispankin pääoman 1000 miljardin Italian liiran korotuksen suunnatussa annissa. Banco di Sicilian omaisuuspohjan vahvistamista koskevan suunnitelman yhteydessä on otettava huomioon valtiovarainministeriön tekemä päätös siirtää pankille osuutensa Irfis - Mediocredito della Sicilia -laitoksesta, vaikka kyseisessä suunnitelmassa ei tätä ollut suoranaisesti mainittu. Irfis on pienehkö julkisessa omistuksessa oleva rahoituslaitos, joka on erikoistunut Sisilian yritysten tukemiseen tarkoitettujen aluerahastojen hallintaan. Irfiksen arvoa ei tiedetty luovutushetkellä. Toimenpide oli määrä toteuttaa SC:n selvitystilaan asettamisen yhteydessä eli syyskuussa 1997.

(4) Komissio katsoo, että suunnitellut tukitoimenpiteet voivat sisältää EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan mukaista valtiontukea SC:lle tai BS:lle, minkä vuoksi se on aloittanut 7 päivänä toukokuuta 1998 EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisen menettelyn. Samalla komissio on pyytänyt Italian viranomaisilta suunniteltuja tukitoimenpiteitä koskevia lisätietoja.

(5) Sen jälkeen, kun BS oli integroinut kaikki sen hallussa olevat SC:n osat, se aloitti MC:n johdolla perusteellisen rakenneuudistuksen noudattaen suunnitelmaa, jonka mukaan henkilöstökustannuksia aiottiin supistaa voimakkaasti, sillä ne olivat tuolloin huomattavasti alan keskimääräistä kustannuksia suuremmat. Lisäksi suunnitelma sisälsi järjestämättömien luottojen hallintaohjelman ja palvelutoimintojen kehityssuunnitelman, jonka avulla pankin on määrä monipuolistaa tulolähteitään muiden, tehokkaampien luottolaitosten tavoin. Koska rakenneuudistussuunnitelmaa on noudatettu tiukasti, pankki on saavuttanut kannattavuustavoitteensa vuotta ennen suunniteltua. BS:n toteuttamat toimenpiteet on huomattu markkinoilla, mistä osoituksena on, että heinäkuussa 1999 Paribas-konserniin kuuluva Cardiff-vakuutusyhtiö päätti hankkia vähemmistöosakkuuden (noin 6 %) pankin pääomasta.

(6) Italian viranomaiset ovat esittäneet komission pyytämät asiakirjat kolmessa kokouksessa, jotka pidettiin 11 päivänä joulukuuta 1998, 19 päivänä maaliskuuta 1999 ja 5 päivänä heinäkuuta 1999. Näitä asiakirjoja olivat muun muassa kertomus Irfiksen arvosta, MC:n laatima BS:n rakenneuudistussuunnitelma sekä raportti, jossa SC:n selvitystilan velkaerien arvioidaan olevan 4445 miljardia Italian liiraa ja niiksi kustannuksiksi, jotka Italian keskuspankin on myönnettävä kyseisten kustannusten kattamiseen, arvioidaan 3400 miljardia liiraa.

(7) Italian hallitus on ilmoittanut komissiolle 18 päivänä lokakuuta 1999 lähettämällään faksilla sitoutuvansa yksityistämään MC:n avoimella ja syrjimättömällä myyntimenettelyllä 30 päivään kesäkuuta 2000 mennessä. Yksityistäminen toteutetaan osana Italian pankkijärjestelmän yksityistämisohjelmaa, jonka yhteydessä on tarkoitus toteuttaa myös BS:n yksityistäminen.

2 YKSITYISKOHTAINEN KUVAUS TUESTA

2.1 Sisilian julkiset pankit

(8) BS oli aiemmin julkisoikeudellinen luottolaitos, joka muutettiin osakeyhtiöksi 30 päivänä heinäkuuta 1990 annetun lain nro 218 (jäljempänä "Amato-laki") ja sen soveltamissäännösten mukaisesti. Kyseisen lain nojalla pankkitoimintaa harjoittavan yrityksen on oltava yksityinen osakeyhtiö ja sen voitontavoittelu on erotettava aikaisemmasta julkisesta laitoksesta, kun taas sosiaalinen toiminta annetaan pankkisäätiön tehtäväksi. Säätiön tehtävänä on edistää yhteiskunnallisia ja sosiaalisia tarkoitusperiä, mikä aiemmin kuului julkisten pankkien tehtäviin. Pankkisäätiö pitää hallussaan pankin pääomaa. Ennen kyseisiä tukitoimenpiteitä Banco di Sicilian pankkisäätiön (Fondazione Banco di Sicilian) hallussa oli 31,11 prosenttia BS:n pääomasta. Loppuosuus oli valtiovarainministeriön (36,52 %) ja Sisilian aluehallituksen (32,37 %) hallussa.

(9) BS-pankkikonserni toimii useilla pankki- ja rahoitusvälitystoiminnan aloilla. Konsernin muodostavat Banco di Sicilia -pankki, joka on emoyhtiö, kaksi sen määräysvallassa olevaa pankkia (Luxemburgissa toimiva Banco di Sicilia international SA ja Irfis - Mediocredito della Sicilia SpA, joka on julkisessa omistuksessa oleva pienehkö rahoituslaitos, joka on erikoistunut hallinnoimaan Sisilian yrityksiä tukevia aluerahastoja) ja kaksi rahoituslaitosta. BS toimii koko maan alueella, mutta suurin osa sen konttoreista sijaitsee Sisiliassa. Lisäksi sillä on konttorit myös Lontoossa ja New Yorkissa.

(10) Italian viranomaisten esittäessä kyseisen suunnitelman BS-konserni oli juuri selvinnyt vakavista vaikeuksista. Pankin toimintaa on vaikeuttanut Sisilian vaikean taloustilanteen ja sitä seuranneen pankin varallisuuden heikentymisen lisäksi aiempi tehottomuus ja varojen huono sijoittaminen. Lisäksi yrityspolitiikka on ollut heikkoa, minkä vuoksi pankin tulolähteet ovat yksipuoliset. BS:n korkeat toiminta- ja etenkin henkilöstökulut ovat heikentäneet sen tulosta huomattavasti. Tilikausina 1993, 1994 ja 1995 BS:n tappiot olivat yhteensä 1781,5 miljardia Italian liiraa. Omien varojen puutteen kattamiseksi kuusi johtavaa italialaista pankkia merkitsi vuonna 1993 700 miljardin liiran suuruisen vastuudebentuurilainan. Vuoden 1995 lopussa pankin omiin varoihin sisältyi 1000 miljardia Italian liiraa vastuudebentuurilainaa 1806 miljardin liiran kokonaissummasta. BS on vasta vuoden 1996 lopulta vähitellen alkanut parantaa tulostaan, mikä on ollut tehokkaan salkunhoidon ja saamisten arvostuserien pienenemisen ansiota. Yritys kirjasi noin 12 miljardin Italian liiran liikevoiton, mutta oman pääoman tuottoprosentti oli edelleen riittämätön (0,84 %).

(11) Pankin tervehdyttämistä ovat tukeneet myös valtiovarainministeriö Amato-lain mukaisilla pääomatuilla (200,2 miljardia liiraa jo maksettu, 115,5 miljardia liiraa maksetaan myöhemmin) ja Sisilian alue Sisilian pankkien pääomatuista annetun alueellisen lain nro 39/91 mukaisilla pääomatuilla (600 miljardia liiraa)(2). Osakkeenomistajilta saatu pääoma on parantanut vakavaraisuussuhdetta 7,1 prosentista 8,2 prosenttiin, kuten yhteisön pankkitoiminnan vakauden valvontaa koskevassa lainsäädännössä edellytetään.

(12) Myös valtiovarainministeriö on tukenut BS:n vahvistamista siirtämällä tälle osuutensa Irfiksestä, joka on pienehkö julkisessa omistuksessa oleva rahoituslaitos, joka on erikoistunut Sisilian yritysten tukemiseen tarkoitettujen aluerahastojen hallintaan. Ministeriö hallitsee Irfistä 68 prosentin omistusosuudella. Irfiksen liittäminen BS-pankkikonserniin ei ole muuttanut merkittävästi konsernin tasapainoa ottaen huomioon, että vuoden 1995 taseessa sen vastaavat muodostivat vain 4 prosenttia konsernin konsolidoiduista vastaavista ja että sen toiminnan vaikutus koko konserniin on vähäinen.

(13) Syyskuussa 1997 BS päätti ottaa haltuunsa suurissa vaikeuksissa olevan pienehkön alueellisen pankin SC:n(3) varat ja velat. Valtiovarainministeriö oli asettanut sen selvitystilaan 5 päivänä syyskuuta 1997 sen jälkeen, kun pankki oli ollut kahden vuoden ajan erityisessä velkasaneerausmenettelyssä. Tämä päätös oli välttämätön SC:n kirjaamien vakavien tappioiden vuoksi, jotka johtuivat pankin johdon hyvän ja vakaan johtamistavan vastaisista ja eräitä asiakkaita kohtaan epäilyttävistä toimenpiteistä. Tilintarkastajien tarkastaman SC:n kirjanpidon mukaan 2197 miljardin Italian liiran suuruisista saamisten arvon korjauksista huolimatta pankin tappiot olivat 1138 miljardia liiraa, joten negatiivinen nettoarvo oli 227 miljardia liiraa. Huolimatta Sisilian alueen vuonna 1996 pankille myöntämästä 300 miljardin Italian liiran tuesta, joka kuului sisilialaisten pankkien pääomapohjan vahvistamisesta 19 päivänä kesäkuuta 1991 annetun alueellisen lain nro 39 mukaisiin tukiin, pankin nettoarvo oli vain 73 miljardia liiraa. Elokuussa 1997 erityishallintomiehet arvioivat Sicilcassan tervehdyttämiseen ja sen pääomapohjan vahvistamiseen tarvittavan vähintään 1800 miljardia liiraa.

(14) Koska kirjanpidon perusteella pankin elinkelpoisuuden palautuminen ei ollut odotettavissa, selvitysmiehet luovuttivat Italian pankkilain 90 pykälän mukaisesti ja Italian keskuspankin luvalla SC:n koko pankkitoiminnan BS:lle yhden liiran nimelliseen hintaan. SC:n varat ja velat myytiin BS:lle ilman avointa kilpailua, ainoastaan yksityisten neuvottelujen perusteella.

(15) Myyntisopimuksen mukaan selvitysmiehet hallinnoivat edelleen noin 50 prosenttia 31 päivänä toukokuuta 1997 vallinneen tilanteen mukaan järjestämättömistä luotoista (1600 miljardia liiraa) sekä huolehtivat oikeudellisista menettelyistä, jotka liittyvät saatavien, joita ei ole siirretty tai maksettu, tai jotka koskevat SC:n entisiltä hallintovirkamieheltä vaadittuja vahingonkorvauksia tai heidän oikeudellista vastuutaan. Myytyjen varojen ja velkojen tilannetta koskeva due diligence -selvitysvaihe annettiin kansainvälisen tilintarkastusyhtiön tehtäväksi, ja tarkoitus oli, että se saataisiin päätökseen syyskuussa 1998. Kyseinen vaihe kuitenkin saatiin päätökseen vasta vuoden 1999 alussa ja sen mukaan selvitystilan alijäämä oli yhteensä 4445 miljardia Italian liiraa.

(16) BS:n pyrkimys sulauttaa SC organisaatioonsa ja luoda näin sisilialainen pankkiryhmittymä sai tukea valtiovarainministeriön kokonaan omistamalta pankilta MC:ltä. MC on erikoistunut keskipitkien ja pitkäaikaisten (markkinakorkoisten tai tuettujen) luottojen myöntämiseen pk-yrityksille. Vuoden 1997 viimeisellä neljänneksellä MC merkitsi pääomankorotuksen, jolla se sai 1000 miljardia Italian liiraa BS:n osakepääomasta, jolloin siitä tuli BS:n pääosakkeenomistaja (40,88 %). Valtiovarainministeriö omisti suoraan 21,59 prosenttia, Sisilian alue 19,14 prosenttia ja Fondazione Banco di Sicilia 18,39 prosenttia. Taatakseen, että MC:llä oli edustaja BS:n hallintoneuvostossa, sen jäsenten määrää korotettiin seitsemästä yhteentoista ja samalla suunniteltiin toisen varapuheenjohtajan nimeämistä. MC:n hankkiman osakkuuden BS:n pääomasta odotetaan hyödyttävän molempia osapuolia; MC:n odotetaan hyötyvän konttoriverkosta ja BS:n odotetaan voivan parantaa yrityksille suunnattua luottotarjontaansa valtiovarainministeriön pankin hankerahoituksesta saamansa kokemuksen sekä merkittävien synergiaetujen ansiosta. Samasta syystä luottokelpoisuusluokituslaitokset Standard & Poor's ja Moody's ovat alentaneet luokitustaan, minkä seurauksena MC kuuluu luokkaan A ja BS luokkaan A1(4).

(17) Toimenpiteen jälkeen Sicilcassasta tuli osa Banco di Siciliaa, mutta sen konttorit jatkavat entisen liiketunnuksen käyttöä. BS on ryhtynyt integroimaan näitä kahta organisaatiota ja niiden tietojärjestelmiä. Ammattijärjestöjen kanssa tehdyn sopimuksen (joka vahvistettiin 9 päivänä syyskuuta 1997 annetulla asetuksella (decreto legge) nro 292 ja jota muutettiin Sicilcassa SpA:n kriisin ratkaisemiseksi ja Banco di Sicilia SpA:n tervehdyttämiseksi toteutettavista kiireellisistä toimenpiteistä 8 päivänä marraskuuta 1997 annetulla lailla nro 388) mukaisesti SC:n henkilöstö on voinut pitää entiset palkka- ja sosiaalietunsa siihen saakka kunnes laaditaan uusi sopimus, jossa määritellään BS:n toimintasuunnitelmasta henkilöstölle aiheutuvat seuraukset. Lain nro 388/1997 mukaan tällainen sopimus voi poiketa pankkialalla voimassa olevasta lainsäädännöstä ja työehtosopimuksista.

(18) Vuonna 1997 eli sen jälkeen, kun SC:n toiminta oli integroitu BS:ään, sen tase oli yhteensä 57000 miljardia Italian liiraa (taulukko 1) ja se oli taseen loppusumman perusteella Italian pankkien joukossa kymmenennellä sijalla. Se oli lähes kaksinkertaistanut konttoreidensa määrän, joita oli nyt 641. Konttoreista 85 prosenttia sijaitsi Sisiliassa ja niissä oli 10240 työntekijää. Koska SC:llä oli jo aiempia omistusosuuksia Irfiksestä, sen omistusosuus kyseisessä yrityksessä nousi 68 prosentista 76,26 prosenttiin.

(19) BS toimii ennen kaikkea Italiassa, missä myös suurin osa sen varoista (87,5 prosenttia) sijaitsee. Frankfurtin tytäryhtiön myynnin jälkeen BS:llä on suoraa toimintaa ulkomailla ainoastaan Lontoon ja New Yorkin tytäryhtiöiden, Pariisissa sijaitsevan edustustoimiston ja Luxemburgissa sijaitsevan Luxemburgin lain mukaisesti toimivan tytäryhtiönsä kautta. BS:llä on merkittävät omistusosuudet italialaisessa Italian ja Romanian välisen kaupan rahoittamiseen erikoistuneessa Banca Italo-Romena SpA:ssa (30 %) ja itävaltalaisessa Internationale Handelsbank Ag Centrobankissa (27,23 %). BS:llä on 14,5 prosentin omistusosuus maltalaisessa pankissa Bank of Valletta Ltd:ssä.

(20) Sen jälkeen kun BS oli saanut MC:ltä 1000 miljardia Italian liiraa, valtiovarainministeriöltä 33,3 miljardia liiraa Amato-lain(5) nojalla toteutetun pääomarakenteen vahvistamisen yhteydessä ja uudelta yhteistyökumppanilta Cardiffilta noin 150 miljardia liiraa, sen omat varat olivat noin 2440 miljardia, mikä vastasi pankkivalvontaviranomaisten edellyttämää vakavaraisuussuhteen vähimmäismäärää. Lisäksi BS oli saattanut hyvien taloudellisten tulostensa turvin odottaa voivansa lyhentää vastuudebentuurilainojaan, jotka olivat pienentyneet lähes 50 prosentilla vuodesta 1996.

Taulukko 1

Banco di Sicilian tase

>TAULUKON PAIKKA>

Lähde:

Banco di Sicilia, tase 1997 ja 1998.

(21) SC:hen liittynyt toimenpide on heikentänyt BS:n tilannetta erityisesti, koska järjestämättömien luottojen ja epävarmojen saamisten määrä on kasvanut (järjestämättömät luotot 36 % ja epävarmat saamiset 30,3 %). Lisäyksestä 86 prosenttia on johtunut SC:stä. Järjestämättömien luottojen suuri määrä on myös yksi pankin negatiivisen tuloksen syistä.

(22) Palveluista saatava tuotto muodostaa edelleen vähäisen osan (18,6 % vuoden 1998 lopussa) rahoituksenvälityksen katteesta, josta suurin osa (69 %) kertyy perinteisestä pankkitoiminnasta (taulukko 2). Koska toiminnan tulokseen ovat suurelta osin vaikuttaneet SC:n hallussa olleiden saamisten arvostuserät, lähes 48 miljardin Italian liiran voitto on saatu satunnaisista tuotoista. BS on myynyt vuonna 1998 tytäryhtiönsä Banca del Sudin Banca Credemille ja yhden konttorin Ravennalle (yhteensä 114 miljardilla Italian liiralla). BS:n suunnitelmien mukaan tilikausi 1998 on viimeinen, jolloin järjestämättömistä luotoista aiheutuvien saamisten arvostuserät ovat näin suuret. BS katsoo, että koska sen luottotappiot on katettu riittävästi kolmen viimeisen vuoden kuluessa toteutettujen varausten ansiosta, sen pyrkimyksenä on ensi vuodesta alkaen saada tavanomaisesta toiminnasta voitollinen tulos.

Taulukko 2

Banco di Sicilian tuloslaskelma

>TAULUKON PAIKKA>

Lähde:

Banco di Sicilia, tilinpäätös 1997 ja 1998

2.2 Valtion tukitoimenpiteen kuvaus

(23) Komissio on tämän menettelyn yhteydessä tutkinut seuraavia Italian viranomaisten suunnittelemia Sisilian luottolaitosten syvän kriisin voittamiseksi toteutettavia toimenpiteitä, koska niiden on epäilty sisältävän EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan mukaista valtiontukea:

a) FITD:n päätös osallistua SC:n selvitystilaan asettamisen kustannuksiin 1000 miljardilla liiralla korvatakseen osan alijäämästä, joka syntyi myytäessä BS:lle SC:n varat ja velat.

b) Italian keskuspankin mahdollisuus myöntää BS:lle Sicilcassan varojen ja velkojen luovuttamisen yhteydessä valtiovarainministeriön 27 päivänä syyskuuta 1974 antaman asetuksen mukaisia maksuennakoita hallinnollisesta selvitystilamenettelystä aiheutuvista tappioista. Myynnin kustannuksiksi on 18 päivänä joulukuuta 1998 laskettu 4445 miljardia Italian liiraa, johon on lisättävä 417 miljardin liiran korot, jotka SC:n on maksettava BS:lle. Italian keskuspankki on osallistunut alijäämän kattamiseen 3400 miljardilla liiralla(6).

Italian viranomaiset ovat ilmoittaneet, että SC:n selvitystilasta aiheutuvat muut menot katetaan myymällä luotot, joita ei vielä ollut siirretty BS:lle.

c) Mediocreditolle suunnattu Banco di Sicilian 1000 miljardin liiran pääomankorotus.

d) Valtiovarainministeriön Irfiksestä omistaman osuuden (52 prosenttia) siirtäminen Banco di Sicilialle.

(24) Tämän menettelyn aloittamisen yhteydessä komissio on todennut, että 1000 miljardin liiran osuus, jonka FITD maksoi SC:n selvitystilan kustannuksista ja joka oli tarkoitettu kattamaan SC:n varojen ja velkojen myynnistä BS:lle aiheutuneen alijäämän, ei tuolloin käytettävissä olevien tietojen mukaan näyttänyt olevan EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan mukaista valtiontukea.

3 ASIANOMAISTEN HUOMAUTUKSET

(25) Komissio ei ole kyseisen menettelyn osana saanut asianomaisilta yhtään huomautusta määräaikaan mennessä.

4 ITALIAN HUOMAUTUKSET

(26) Italian viranomaiset ovat menettelyn kuluessa esittäneet useita perusteluita, joilla ne ovat halunneet osoittaa, ettei toimenpide ole luonteeltaan valtiontukea ja että myös siinä tapauksessa, että sen katsottaisiin olevan valtiontukea, se noudattaa EY:n perustamissopimuksen määräyksiä. Italian viranomaisten huomautukset on esitetty eri dokumentein ja koottu 18 päivänä elokuuta 1999 päivättyyn kirjeeseen.

(27) Italian viranomaiset ovat korostaneet, että Italian keskuspankin toteuttama valtiovarainministeriön 27 päivänä syyskuuta 1974 antaman asetuksen mukainen toimenpide hyödytti SC:n tallettajia eikä sen varojen ja velkojen ostajaa (eli BS:ää). Niiden mielestä SC ei voi olla toimenpiteen edunsaaja, sillä se on selvitystilassa ja lopettanut toimintansa. Niiden mielestä ei ole mahdollista, että pankin taloudellista toimintaa voitaisiin tarkastella erillään sen oikeushenkilöstä ja että sitä voitaisiin pitää edunsaajana. Italian viranomaiset katsovat, että Italian keskuspankin toimenpiteellä tasoitettiin niitä haittoja, joita BS:lle on aiheutunut SC:n ostamisesta, erityisesti kahden organisaation sulauttamisesta ja perittyjen luottojen hallinnoinnista.

(28) Lisäksi Italian viranomaiset vahvistavat, että SC:n kaikkien varojen ja velkojen pyynti yhdellä kertaa oli paras vaihtoehto tallettajien ja yhteisten kustannusten pitämiseksi mahdollisimman alhaisina. Ne korostavat myös, että monista yrityksistä huolimatta ainoastaan BS osoittautui mahdolliseksi SC:n ostajaksi, koska se oli luottolaitos, joka parhaiten saattoi käyttää hyväkseen toimenpiteen hyvät puolet sen ansiosta, että se tuntee Sisilian ja siellä vallitsevat olot.

(29) Ellei Italian keskuspankki olisi toteuttanut toimenpidettään, FITD:n olisi pitänyt tehdä se huomattavasti suurempana (noin 6500 miljardia liiraa), millä olisi ollut haitalliset vaikutukset FITD-rahaston jäsenille.

(30) Italian viranomaiset ovat korostaneet seuraavia seikkoja:

a) Toimenpide on toteutettu viimeisenä mahdollisena toimenpiteenä kaikkien muiden luottolaitoksen rakenneuudistus- ja tervehdyttämisyritysten jälkeen. Näin julkiset kulut on voitu pitää mahdollisimman alhaisina.

b) Syyskuun 27 päivänä 1974 annetun asetuksen mukainen menettely on toteutettu siten, että julkisen toimenpiteen suuruus on voitu määrittää tarkasti. Näin ollen luovutuksesta aiheutunut alijäämä määriteltiin lopullisesti due diligence -selvitysvaiheessa, jossa niin SC:n selvitystilahallinnolle kuin BS:lle annettiin tilaisuus esittää kantansa. Selvitysvaiheen mukaan kaikki SC:n luovuttamiin toimiin liittyvät mahdolliset uudet velat tulevat BS:n vastattavaksi.

(31) Lopuksi Italian viranomaiset vahvistavat, että mikäli komissio pitää toimenpidettä valtiontukena, kyseessä on FITD:lle myönnetty tuki. Tuesta hyötyisi itse asiassa koko Italian pankkisektori, koska niin kaikki italialaiset pankit kuin Italiassa sijaitsevat ulkomaisten pankkien haarakonttorit ovat FITD-rahaston jäseniä.

(32) Italian viranomaiset ovat lisäksi vahvistaneet, että MC:n merkitsemä BS:n pääomankorotus on toteutettu noudattaen tavanomaisissa markkinatalouden olosuhteissa toimivan yksityisen sijoittajan periaatetta. Maaliskuun 15 päivänä ja 7 päivänä heinäkuuta 1999 päivätyissä kirjeissä MC on kuvannut komissiolle organisaationsa toimintaa osoittaakseen, että se on riippumaton valtiovarainministeriöstä, sekä esittänyt investoinnille taloudellisia, rahoituksellisia ja strategisia perusteluita.

(33) MC on vakuuttanut pankin olleen riippumaton, sillä sen hallintoneuvostoon kuului myös muita kuin valtiovarainministeriön nimeämiä jäseniä; näin ollen ministeriö ei voi vaikuttaa hallintoneuvoston hallintopolitiikkaan enempää kuin osakkaiden yhtiökokouksen toimivalta mahdollistaa.

(34) MC on väittänyt, että pankin kannalta sijoitus vaikutti kannattavalta (pääoman tuotoksi oli laskettu verojen jälkeen 11 prosenttia kolmannesta vuodesta alkaen), koska pitkät korot olivat laskussa. Lisäksi MC:llä oli voimakkaita strategisia syitä toteuttaa toimenpide. Erikoispankki tarvitsi erityisesti Etelä-Italiassa sivukonttoriverkostoa tuotteidensa välittämiseen nyt, kun aiempi yhtiömuotoon perustuva oikeudellinen jako sekä jako eri pituisen rahoituksen välitykseen erikoistuneisiin pankkeihin oli poistettu. MC oli itse asiassa jo yrittänyt ostaa toisen julkisen eteläitalialaisen pankin Banco di Napolin, kun se yksityistettiin hieman aiemmin.

(35) Valtiovarainministeriön BS:lle siirtämän Irfiksen osakkuuden arvon määrittämiseksi Italian viranomaiset ovat esittäneet rahoitusyhtiön Giubergia Warburgin (jäljempänä "GW") laatiman raportin. Viranomaisten mielestä raportti osoittaa, että niiden BS:n osakkeiden todellinen arvo, jotka valtiovarainministeriö oli saanut vaihtaessaan ne Irfiksen osakkeisiin, oli sama kuin niiden nimellisarvo. Lisäksi Italian viranomaiset ovat vahvistaneet, ettei valtiovarainministeriö pyrkinyt auttamaan BS:ää Irfiksen osuuksien siirtämisellä, vaan pikemminkin järkeistämään omistustaan julkisissa rahoituslaitoksissa (Irfis, BS, SC ja MC). Lisäksi ne ovat korostaneet, että komission jo hyväksymien Amato-lain mukaisten maksujen viivästymistä pyrittiin korvaamaan siirtämällä Irfis BS:lle.

5 ARVIOINTI TUESTA

(36) Komissio toteaa, ettei se ole voinut ottaa kantaa siihen, soveltuvatko MC:n BS:lle ennen pääomarakenteen vahvistamista myöntämä tuki ja Italian keskuspankin toimenpide yhteismarkkinoille, koska Italian viranomaiset eivät ilmoittaneet suunnitelluista toimenpiteistä, vaan toteuttivat ne välittömästi. Komission käytettävissä olevat tiedot olivat puutteellisia, joten se ei ole tähän mennessä voinut toteuttaa arviointiaan.

(37) Vaikka komissio ymmärtää, miksi Italian viranomaiset ovat toteuttaneet toimenpiteet mahdollisimman nopeasti, se pahoittelee, ettei niistä ole ilmoitettu. Koska Italian viranomaiset ovat esittäneet vaaditun rakenneuudistussuunnitelman ja muut komission pyytämät tiedot myöhässä, tuki on sääntöjenvastaista, sillä se on myönnetty ennen kuin komissio on esittänyt siitä huomautuksensa EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

5.1 Tuensaajan hyödyt

(38) Arvioidakseen jäsenvaltioiden rahoitustukia komissio soveltaa tavanomaisissa markkinatalouden olosuhteissa toimivan yksityisen sijoittajan periaatetta. Koska nyt tutkittavat toimenpiteet on toteutettu syyskuussa 1997, komissio on soveltanut tätä periaatetta siten, kuin julkisia yrityksiä koskevassa komission tiedonannossa(7) on ilmoitettu. Kyseisessä tiedonannossa mainitaan, että toimenpiteen katsotaan sisältävän valtiontukea, jos tavanomaisissa markkinatalouden olosuhteissa toimiva yksityinen sijoittaja ei olisi sitä toteuttanut, jos otetaan huomioon ainoastaan hankkeen odotettu tuotto ja sijoittajan ottama riski.

5.1.1 Fondo Interbancario di Tutela dei Depositin tukitoimenpide

(39) Komissio on todennut Italian viranomaisten toimittamien tietojen perusteella tätä menettelyä aloittaessaan, että FITD:n päätös osallistua SC:n selvitystilan kustannuksiin 1000 miljardilla Italian liiralla, joka oli tarkoitettu kattamaan osa SC:n varojen ja velkojen BS:lle myynnistä aiheutuvista kustannuksista, ei tuolloin käytettävissä olevien tietojen mukaan näyttänyt olevan EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan mukaista valtiontukea. Menettelyn kuluessa komissio on Italian viranomaisten esittämien asiakirjojen (erityisesti FITD:n perussäännön ja FITD:n hallintoneuvoston kokouspöytäkirjan) perusteella voinut sulkea pois mahdollisuuden, että kyseessä oleva toimenpide olisi valtiontukea. Komissio on vahvistanut, että muiden kuin julkisten pankkien osallistuminen oli merkittävää 13 päivänä elokuuta 1997 tehdyssä päätöksessä, joka perustui jäsenvaltioiden ja julkisten yritysten välisten taloudellisten suhteiden avoimuudesta 25 päivänä kesäkuuta 1980 annettuun komission direktiiviin 80/723/ETY(8), jota on viimeksi muutettu direktiivillä 93/84/ETY(9), ja jossa se on todennut, että päätös on tehty perussäännön mukaisesti ja yksimielisesti. Komissio toteaa, että yksityisillä pankeilla oli äänienemmistö FITD:n hallintoneuvostossa kyseisen päätöksen tekohetkellä.

5.1.2 Syyskuun 27 päivänä 1974 annettuun asetukseen perustuvat Italian keskuspankin ennakkomaksut

(40) SC:n varojen ja velkojen luovuttaminen BS:lle oli mahdollista 27 päivänä syyskuuta 1974 annettuun asetukseen perustuneiden Italian keskuspankin tukitoimenpiteiden ansiosta. Kyseisessä asetuksessa säädetään, että Italian keskuspankki voi myöntää 24 kuukauden ennakkomaksuja valtion velkakirjoista 1 prosentin korolla sellaisille pankeille, jotka ovat ottaneet vastatakseen selvitystilaan joutuneiden pankkien sitoumuksista ja jotka kattavat niiden maksamattomista saatavista aiheutuvat tappiot. Italian keskuspankki määrittelee ennakkomaksujen suuruuden tappioiden määrän ja takaisinmaksusuunnitelman perusteella.

(41) Käsiteltävässä tapauksessa keskuspankin toimenpiteen tarkoituksena oli korvata BS:lle tappiot, jotka SC:n liiketoiminta oli aiheuttanut siirretyille varoille ja joita FITD:n toimenpiteet eivät kattaneet. Toisin sanoen selvitystilahallinnon määrittämät SC:n kokonaistappiot olivat 4445 miljardia Italian liiraa, minkä perusteella Italian keskuspankki on katsonut tarvittavan tuen määräksi 3400 miljardia liiraa.

(42) Menettelyn kuluessa komissio on arvioinut Italian viranomaisten toimittamat tietoja, erityisesti 27 päivänä syyskuuta 1974 annetun asetuksen mukaisen julkisen toimenpiteen ehtoja koskevia huomautuksia, ja Italian viranomaisten näkemystä, jonka mukaan tuki oli suunnattu yksinomaan SC:lle.

(43) Vaikka Italian keskuspankin tuella oli tarkoitus korvata BS:lle ainoastaan SC:n varojen siirrosta aiheutuneet tappiot, sitä on siitä huolimatta pidettävä BS:lle myönnettynä tukena. BS on ottanut haltuunsa kaikki SC:n varat, mukaan lukien epävarmat saamiset, minkä vuoksi Italian keskuspankin tarkoituksena oli korvata SC:n luotoista aiheutuneet tappiot.

(44) Vaikka päätöksentekohetkellä ei ollut varmaa, toteutetaanko Italian keskuspankin toimenpide, sillä on ollut erittäin tärkeä osa BS:n ja MC:n päätöksissä. Kuten Italian viranomaiset ovat ilmoittaneet, ilman tätä toimenpidettä ei Sicilcassan liiketoiminnalle olisi löytynyt ostajaa. Vaikka tuki on suunnattu BS:lle, kyseessä on eräänlainen vakuus, joka kattaa SC:n liiketoiminnan tappiot ja mahdollistaa yrityksen toiminnan jatkumisen.

(45) Valtion toimenpide vääristää kilpailua, koska se mahdollistaa sellaisen liiketoiminnan jatkumisen, jonka olisi tavanomaisissa olosuhteissa pitänyt lakata, sillä (SC:n) toiminnan ei voitu odottaa olevan kannattavaa, ja koska sillä on mahdollistettu kyseisten varojen sisällyttäminen BS:n rakenneuudistukseen, jolloin niistä on tullut sen keskeinen osa. Se, että SC on selvitystilassa, ei muuta komission näkemystä kilpailun vääristymisestä, koska pankki ja erityisesti sen konttoriverkosto toimii edelleen markkinoilla. Oikeushenkilön toiminta siis jatkuu selvitystilasta huolimatta.

(46) Julkinen toimenpide on vääristänyt kilpailua, sillä se on mahdollistanut sellaisen yrityksen liiketoiminnan jatkumisen, jolla ei ole elinkelpoisuusedellytyksiä. Tätä todistaa se, että SC:n myynnistä ei järjestetty virallista ja avointa tarjouskilpailua. Italian viranomaisten mukaan Mediocrediton tukemaa Banco di Siciliaa lukuun ottamatta mikään muu pankki ei ollut kiinnostunut ostamaan Sicilcassan varoja ja velkoja kokonaisuudessaan. Viranomaiset korostivat myös, ettei myöskään Banco di Napolista järjestetyn tarjouskilpailun yhteydessä yksikään ulkomainen pankki ollut kiinnostunut sijoittamaan Etelä-Italiaan. Italian valtion antamien tietojen perusteella ei voida kuitenkaan päätellä, että Sicilcassan ostamisesta olisi tosiasiassa järjestetty koti- ja ulkomaisten ostajaehdokkaiden välinen kilpailu, jossa olisi esitetty tarjoukset ja asetettu päivämäärät. Sen sijaan erityishallintomiesten kertomuksissa viitataan muiden pankkien osoittamaan kunnostukseen ostaa pankin velattomia osia. Taloudelliselta kannalta voidaan olettaa, että SC:n verkosto oli mahdollisille ulkomaisille ostajille arvokkaampi kuin BS:lle. Koska BS:llä on jo merkittävä konttoriverkosto Sisiliassa, sen saama rajahyöty ja näin ollen myös hinta, jonka se on valmis maksamaan uudesta konttorista, on alhaisempi kuin hinta, jonka mahdollinen ulkomainen ostaja olisi valmis maksamaan.

(47) Koska molemmat pankit sijaitsevat samalla alueella ja palvelevat mahdollisesti samaa asiakaskuntaa, komission saamien tietojen perusteella vaikuttaa mahdolliselta, että Banco di Sicilia on saattanut käyttää Italian keskuspankin ennakkomaksuja oman luottotilanteensa parantamiseen.

(48) Komissio on myös arvioinut Italian viranomaisten huomautusta, jonka mukaan julkinen toimenpide oli välttämätön niiden vielä suurempien haittojen syntymisen ehkäisemiseksi, joita pankkialalle olisi voinut syntyä FITD:n massiivisten toimenpiteiden seurauksena. Jos valtio myöntää suoraan tai välillisesti suurimman osan vaikeuksissa olevan pankin saamasta tuesta, komission on arvioitava, sisältyykö julkiseen toimenpiteeseen valtiontukea. Se, että valtion toimenpide voi joissakin tapauksissa olla välttämätön, ei muuta komission samankaltaisista toimenpiteistä EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan nojalla tekemää arviota.

(49) Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että Italian keskuspankin 27 päivänä syyskuuta 1974 annetun asetuksen nojalla BS:n hyväksi toteuttama tukitoimenpide, jolla mahdollistettiin Sicilcassan liiketoiminnan jatkuminen, ei ole tavanomaisissa markkinatalouden olosuhteissa toimivan yksityisen sijoittajan periaatteen mukainen. Komissiolle olisi pitänyt ilmoittaa etukäteen päätöksestä käyttää Italian keskuspankin myöntämiä ennakkomaksuja Sicilcassan liiketoiminnan luovutuksen yhteydessä.

5.1.3 Banco di Sicilian pääomankorotus

(50) Sisilialaisille pankeille suunnatuista tukitoimenpiteistä tekemänsä ilmoituksen mukaan Italian viranomaiset myöntävät BS:lle suoraa tukea MC:lle suunnatun pääomankorotuksen muodossa. Tällä toimenpiteellä oli kaksi tavoitetta:

- valtiovarainministeriön osakkuusrakenteen järkeistäminen siten, että koko Sisilian pankkitoiminta saatetaan hallituksen valvontaan MC:n kautta,

- uuden pääoman siirtäminen BS:lle.

(51) BS:llä ei ollut akuuttia pääomantarvetta, sillä sen vakavaraisuus oli vakavaraisuuden valvontaa koskevien sääntöjen mukainen. Sen kannattavuusaste oli keskiverto ja sitä voitiin parantaa ainoastaan kustannuksia (erityisesti rakenteellisia kustannuksia) järkeistämällä sekä investoinneilta, joilla on tarkoitus uudistaa sen tuotantotoimintaa, johon pankilla ei kuitenkaan ollut varoja.

(52) Komissio on ennen kaikkea tutkinut, ovatko BS ja MC luonteeltaan julkisia vai yksityisiä yrityksiä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, voidaanko näiden pankkien osallistumisen perusteella katsoa, että julkisen toimenpiteen toteuttamisen yhteydessä noudatettiin tavanomaisissa markkinatalouden olosuhteissa toimivan yksityisen sijoittajan periaatetta. Direktiivin 80/723/ETY(10) artiklan nojalla voidaan todeta näiden kahden pankin olevan julkisia pankkeja. Julkisella yrityksellä tarkoitetaan kaikkia yrityksiä, joiden suhteen julkiset viranomaiset käyttävät suoraan tai välillisesti määräysvaltaa(11), jos niillä on enemmistö yrityksen merkitystä pääomasta tai jos ne voivat tosiasiallisesti valvoa yritystä sen elinten kautta.

(53) Vaikka nyt käsiteltävässä tapauksessa kummankin pankin luonne on yksityisoikeudellinen (osakeyhtiö), niitä voidaan pitää julkisina pankkeina, koska osakkeenomistajat ovat julkisia tahoja. Kyseiset pankit syntyivät muutettaessa julkisia luottolaitoksia osakeyhtiöiksi lain n:o 218/90 nojalla, mutta valtiovarainministeriön asema säilyi näissä pankeissa paljon vahvempana kuin pankeissa, jotka aiemmin olivat julkisia.

(54) Basco di Sicilian taloudellisten vaikeuksien myötä Fondazione Banco di Sicilian ja Sisilian alueen omistusosuudet ovat pienentyneet, koska niillä ei ole ollut varoja jatkaa pankin pääomarakenteen vahvistamista vaikeina viime vuosina, jolloin valtiovarainministeriön asema on vahvistunut. Komissio on näin ollen todennut, että Banco di Sicilia oli julkisen laitoksen hallussa jo ennen sen pääomankorotusta.

(55) MC puolestaan oli toimenpiteen toteuttamisajankohtana epäilemättä julkinen pankki. Se muutettiin osakeyhtiöksi 26 päivänä marraskuuta 1993 annetun lain n:o 489 nojalla, jossa säädettiin kaikkien niiden pankkien muuttamisesta osakeyhtiöiksi, joissa valtiolla oli enemmistö pääomasta tai lahjarahastosta, mutta se pysyi kokonaan valtiovarainministeriön omistuksessa.

(56) Italian viranomaiset ovat korostaneet, että vaikka MC oli kokonaan valtiovarainministeriön omistuksessa, se toimi täysin riippumatta julkisesta vallasta. Julkinen valta käyttää ainoastaan osakkeenomistajien suoraa valtaa yhtiökokouksissa. Italian viranomaisten toimittamien tietojen perusteella komissio on todennut, ettei MC:hen sovellettu erityissääntöjä, joilla sen hallintohenkilöstön riippumattomuutta vahvistettaisiin suhteessa enemmistöosakkaisiin (eli tässä tapauksessa valtiovarainministeriöön). Päinvastoin, valtuudet nimetä ja erottaa johto sekä päättää pankin yleisestä toimintapolitiikasta ovat samat yleistä kauppaoikeutta koskevat valtuudet, jotka koskevat kaikkia yrityksiä. MC:n toiminnasta päättää näin ollen sen enemmistöosakas, eli tässä tapauksessa valtiovarainministeriö, joka omistaa yrityksen kokonaan.

(57) MC:n päätös hankkia osakkuus BS:n pääomasta suunnatulla pääomankorotuksella on julkinen toimenpide. Arvioidessaan pääomatuesta koostuvia julkisia toimenpiteitä komissio soveltaa tavanomaisissa markkinatalouden olosuhteissa toimivan yksityisen sijoittajan periaatetta. Periaatteen mukaan julkisessa toimenpiteessä ei ole kyse valtiontuesta, jos se toteutetaan sellaisin ehdoin, jotka yksityinen sijoittaja hyväksyisi.

(58) Vuonna 1984 annetun julkisten viranomaisten yrityspääomaan osallistumista koskevan tiedonannon(12) mukaan kyseessä on valtiontuki, jos julkisen yrityksen sijoitus on tehty olosuhteissa, joita markkinatalouden olosuhteissa toimiva yksityinen sijoittaja ei olisi voinut hyväksyä. Näin on, jos esimerkiksi

- yrityksen taloudellisen tilanteen ja ennen muuta sen velkaantuneisuuden rakenteen perusteella ei voida olettaa, että sijoitetusta pääomasta saadaan kohtuullisessa ajassa tavanmukaisen tuotto, tai

- yritys ei riittämättömän tulorahoituksen vuoksi voi saada pääomamarkkinoilta riittävästi rahoitusta investointiohjelman toteuttamiseksi.

(59) Nämä periaatteet koskevat myös pankkialaa. Kyseessä on valtiontuki, jos valtio hankkii osuuksia sellaisen yrityksen peruspääomasta, jonka taloudellisen tilanteen perusteella ei sijoitetulle pääomalle voida odottaa tavanomaisia tuottoja (osinkoja tai myyntivoittoja) kohtuullisen ajan kuluessa tai kun vastaaviin toimenpiteisiin liittyvät riskit ovat liian suuria tai kestävät kohtuuttoman kauan.

(60) Jotta komissio voi varmistaa, toteutuuko markkinatalouden olosuhteissa toimivan yksityisen sijoittajan periaate, on osoitettava, että valtio käyttäytyy osakkeenomistajana yksityisen sijoittajan tavoin. Tätä varten komissiolle on esitettävä yritystä koskeva johdonmukainen ja yksityiskohtainen rakenneuudistusohjelma, jossa osoitetaan, että valtio voi saada sijoituksestaan tavanomaisen tuoton, jonka myös markkinatalouden olosuhteissa toimiva yksityinen sijoittaja hyväksyisi. Muutoin toimenpide sisältää valtiontukea.

(61) Italian viranomaiset ovat esittäneet komissiolle MC:n toimintasuunnitelman, joka on laadittu BS:ään tehdyn sijoituksen yhteydessä. Suunnitelman mukaan BS:n rakenneuudistus toteutetaan kolmen vuoden kuluessa ja Etelä-Italiaan luodaan eriytetty pankkiryhmittymä integroimalla SC, järkeistämällä hallinto- ja erityisesti henkilöstökustannuksia ja tiukentamalla järjestämättömien luottojen hallinnointia.

(62) Italian viranomaiset ovat todenneet, että MC:n toimenpidettä on arvioitava vertaamalla sitä pankin viimeisinä tilikausina soveltamaan strategiaan, jolla sen tulolähteitä on pyritty monipuolistamaan. MC pyrkii luomaan itselleen BS:n konttoriverkoston kaltaisen koko maan kattavan verkoston, jolloin se voisi yhdistää halpakorkoisiin lainoihin erikoistuneen pankin ominaisuudessa harjoittamansa toiminnot sekä sijoituspankki- ja hankerahoitustoiminnot yritys- ja vähittäispankkitoimintoihin.

(63) Komissio myöntää, että MC:n päätös hankkia enemmistöosakkuus BS:stä muistuttaa erikoistuneiden rahoituslaitosten viime aikoina toteuttamia toimenpiteitä, joilla on pyritty strategisesti monipuolistamaan toimintaa sekä tulolähteitä. Komissio huomauttaa kuitenkin, että luottolaitokset tekevät näitä strategisia monipuolistamistoimenpiteitä koskevia päätöksiä, jos niillä on kokonaisriskin vähenemisen ja vakaampien tuottolähteiden saamisen ansiosta suotuisat vaikutukset kannattavuuteen. Näihin toimialan hankkeisiin liittyviin suunnitelmiin sisältyy kannattavuusennusteita, jotka heikentävät hajauttamisen myönteisiä vaikutuksia.

(64) BS:n laatiman suunnitelman osalta komissio on todennut, että tilanteen parantumisesta huolimatta yrityksen kannattavuus on edelleen heikompi kuin pankkialan kannattavuus Euroopassa keskimäärin; sen odotetaan lähestyvän 11 prosenttia vasta kolmannesta vuodesta alkaen.

(65) Suunnitelma osoittaa, ettei BS:n kannattavuus palaudu voimakkaista rakenneuudistustoimenpiteistä huolimatta riittävälle tasolle kolmea vuotta nopeammin. Kaupallisen pankin ja investointipankin välisen yhteistyön myönteiset vaikutukset eivät käy riittävästi ilmi toimintasuunnitelmasta. Mikään yksityinen yrittäjä ei odottaisi kolmea vuotta saadakseen näin riskialttiille sijoitukselle tuoton, joka ei ole edes tyydyttävä. Vaikuttaakin siltä, että Mediocrediton toimenpiteen taustalla ovat julkiset tavoitteet eikä pyrkimys saada riittävää tuottoa.

(66) Myös MC:n kannattavuuden on todettu olleen viime vuosina vaatimatonta. Komissio katsoo, että yksityinen sijoittaja pyrkisi sijoittamaan varoja vastaaviin hankkeisiin ainoastaan, jos niillä voitaisiin tasapainottaa yrityksen taloudellinen tilanne, jos sijoituksilta voidaan odottaa riittäviä tuottoja tai jos niillä voidaan tasoittaa tai parantaa toiminnan heikkoa kannattavuutta.

(67) Komission mukaan BS:n pääomankorotus, joka toteutettiin MC:lle suunnattuna antina, ei ole markkinatalouden olosuhteissa toimivan yksityisen sijoittajan periaatteen mukainen, jota on kuvattu 13 päivänä marraskuuta 1993 annetussa jäsenvaltioille osoitetussa komission tiedonannossa(13), minkä vuoksi sitä on pidettävä valtiontukena.

(68) Kuten komission muissa pankkilaitoksia koskevissa päätöksissä on jo korostettu, pääomarakenteen vahvistamistoimenpiteet ovat tukea, jos osakkeenomistajana oleva valtio ei toteuta niitä tavanomaisin markkinaehdoin, vaikka niihin liittyvä rahoitus on vähäisempää kuin tuetun yrityksen mahdolliset selvitystilan kustannukset.

(69) Vakavaraisuuden vähimmäisvaatimus on yksi pankin elinkelpoisuuden mittareista ja samalla se varmistaa yhtäläiset kilpailuedellytykset, sillä periaatteessa pankit voivat vakavaraisuusvaatimusta noudattaakseen helpommin pienentää sitoumuksiaan kuin lisätä omia varojaan.

(70) Vaikka BS:n elinkelpoisuus oli heikko, se ei vielä uhannut pankin vakavaraisuutta. Komissio on kuitenkin katsonut, että myös MC:n toteuttamaa toimenpidettä on arvioitava tavanomaisissa markkinatalouden olosuhteissa toimivan yksityisen sijoittajan periaatteen mukaisesti, vaikka sitä ei toteutettukaan BS:n vakavaraisuusvaatimuksen noudattamiseksi.

5.1.4 Valtiovarainministeriön Irfiksessä omistaman osuuden luovuttaminen Banco di Sicilialle

(71) Irfiksen osakepääoma jakaantui vuoden 1994 pääomankorotuksen jälkeen ja heinäkuuhun 1995 asti Sisilian alueen (21 %), valtiovarainministeriön (52 %) ja Sicilcassan (8,26 %) välillä. Banco di Sicilian kilpaileviin pankkeihin verrattuna heikko pääomapohja oli saanut sen pääosakkeenomistajat suunnittelemaan Irfiksen pääomaa koskevaa toimenpidettä, jonka tarkoituksena oli saada Banco di Sicilialle uusi osakas.

(72) Heinäkuussa 1995 valtiovarainministeriö siirsi Banco di Sicilialle määräysvaltansa (52 %) Irfiksestä, jossa pankki jo oli vähemmistöosakkaana. Valtiovarainministeriön osuuden arvon laskettiin olevan 218841 miljoonaa Italian liiraa. Näin ollen Irfis on vuodesta 1995 ollut osa Banco di Sicilian konsernitasetta ja nostanut konsernin osakkeiden arvoa.

(73) Sisilian alue on 16 päivänä lokakuuta 1995 päivätyllä kirjeellä ilmoittanut komissiolle esityksestä alueelliseksi laiksi valtiovaranministeriön osuuden hankkimisesta Banco di Sicilialle. Tähän toimenpiteeseen suunniteltiin käytettäväksi osittain myös aluetukirahastojen varoja. Sen jälkeen Sisilian alueen osuus Irfiksestä oli tarkoitus myydä alueelliselle osuuspankeille markkinahintaan. Suunnitelmaa ei toteutettu, koska esityksestä alueelliseksi laiksi ei ollut keskusteltu aluekokouksessa (Assemblea Regionale), joka oli päättänyt istuntokautensa kesäkuussa 1996.

(74) Valtiovarainministeriön osuuden siirtoa ei toteutettu suunnitelman mukaisesti, vaan vuonna 1995 valtiovarainministeriö siirsi osuutensa Irfiksestä Banco di Sicilialle määrittelemättä pankin osakkeiden arvoa, koska tämän omaisuutta ei ollut arvioitu. Valtiovarainministeriö myönsi tukea Banco di Sicilialle, mutta halusi kuitenkin odottaa sen pääsemistä tasapainoon vuonna 1996, ja vasta sitten määrittää BS:n ja Irfiksen osakkeiden vaihtokaupan arvon. Näin se saattoi hyötyä pankin omaisuuden pienenemisestä.

(75) Komissio korostaa, että aloittaessaan EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisen menettelyn, sen oli mahdotonta määritellä tämän julkisen toimenpiteen arvoa, koska sillä ei ollut riittävästi tietoja BS:n valtiovarainministeriöltä vaihdossa saamista osakkeista.

(76) Brysselissä 11 päivänä joulukuuta 1998 käydyssä kokouksessa Italian viranomaiset ovat toimittaneet komissiolle riippumattoman asiantuntijayrityksen GW:n laatiman raportin, jossa arvioidaan sen osuuden arvo, jonka valtiovarainministeriö on saanut vaihtaessaan osuutensa Irfiksessä.

(77) Asiantuntijayritys on korostanut, että BS:n arvon määrittämiseen liittyy paljon epävarmuutta. Sen vuoksi se on arvioinut arvon karkeasti 417-1437 miljardiksi liiraksi. Tämän arvion perusteella BS:n osakkeen arvon arvioidaan olevan vähimmillään negatiivinen ja enintään 104000 liiraa (eli 4000 liiraa yli nimellisarvon).

(78) Komissio katsoo, että näin laajan vaihteluvälin perusteella ei ole mahdollista arvioida valtiovarainministeriön tuen määrää. Se huomauttaa kuitenkin, että enimmäisarvo on vain vähän korkeampi kuin Italian viranomaisten käyttämä arvo (100000 Italian liiraa, joka on myös nimellisarvo), jotka kuitenkin ovat halunneet määrittää osakkeen arvon arvioinnin vaihteluvälin yläpäästä.

(79) Italian viranomaiset eivät ole voineet harkita alhaisempaa arvoa, koska voimassa olevassa lainsäädännössä kielletään osakkeiden liikkeeseenlasku nimellisarvoa alhaisempaan hintaan(14).

(80) Komissio toteaa lisäksi, että tässä tilanteessa valtiovarainministeriön käytöstä ei voida verrata yksityiseen sijoittajaan, koska siirto tapahtui, vaikka Banco di Sicilialle ei ollut laadittu toimintasuunnitelmaa, jossa olisi osoitettu sen kannattavuuden palautuminen vähintään markkinoilla keskimääräisessä ajassa. GW:n raportin mukaan vuonna 1997 pankin kannattavuus oli 2,7 prosenttia.

(81) Toimenpide on kuitenkin vahvistanut BS:n kilpailuasemaa ja pääomaa sekä parantanut sen taloudellista tilannetta.

(82) Koska selvitystilan mahdollisuus on vielä olemassa, pääomarakenteen vahvistaminen on tukea, ellei sitä toteuteta siten, että tavanomaisissa olosuhteissa toimiva yksityinen sijoittaja voisi hyväksyä siitä saatavan tuoton. Kun valtion toimenpidettä verrataan markkinatalouden olosuhteissa toimivan sijoittajan toimintaan, tuen määrän arvioinnin on perustuttava toimenpiteen kustannusten sekä sen oikein diskontatun arvon vertailuun.

(83) Komissio päättelee käytettävissään olevien tietojen perusteella, että pääomankorotus on tukea, jonka soveltuvuutta yhteismarkkinoille arvioidaan BS:n rakenneuudistustoimenpiteiden valossa.

(84) Näin ollen voidaan todeta, että sisilialaisille pankeille myönnetyn tuen kokonaismäärä on 4618 miljardia Italian liiraa, mikä on esitetty seuraavassa taulukossa.

Taulukko 3

Yhteenveto tuesta

>TAULUKON PAIKKA>

5.2 Vaikutukset jäsenvaltioiden väliseen kauppaan

(85) Rahoituspalveluiden vapautuminen ja rahoitusmarkkinoiden yhdentyminen ovat altistaneet yhteisön sisäistä kauppaa kilpailun vääristymille. Tämä kehityssuunta vahvistuu entisestään talous- ja rahaliitossa.

5.2.1 Kilpailun vääristyminen

(86) Banco di Sicilian kaltaiselle pankkikonsernille, joka myöntää yrityksille luottoja ja muita rahoituspalveluita ja vastaanottaa talletuksia laajalta asiakaskunnalta, myönnetty tuki voi vääristää luottolaitosten välistä kilpailua. Heikommalle laitoksille myönnetyllä tuella on tuhoisat seuraukset, ja se kaventaa alan katteita entisestään. Tuki on palkkio tehottomuudesta ja vastoin markkinakuria. Valtion, joka on valmis myöntämään tukeaan vaikeuksissa oleville luottolaitoksille, tarjoama suoja vähentää luotonantajien kannustetta valvoa velallistensa toimintaa. Luottolaitokset eivät enää ole markkinoiden valvonnassa ja rangaistavissa. Tällainen suojelu on kohtuutonta ja liiallista, ja sen seurauksena luottolaitoksia johdetaan tehottomasti. BS tarjoaa lainoja ja muita rahoitusvälineitä yrityksille, jotka kilpailevat kansainvälisillä markkinoilla, ja tarjoaa rahoituspalveluja muiden eurooppalaisten luottolaitosten kanssa kilpaillen. Vaikka sen toiminta ulkomailla on vähäistä, BS:lle ja SC:ltä siirrettyyn taloudelliseen toimintaan myönnetty tuki voi vääristää yhteisön sisäistä kauppaa.

(87) Sijoitettavien varojen keräämisen kannalta tuki on vääristänyt kilpailua huomattavasti alalla, jolla kilpailu on sangen voimakasta, koska Banco di Sicilialla on Etelä-Italian merkittävin pankkiverkko juuri Sisiliassa. SC:n verkoston saaminen on parantanut huomattavasti BS:n toiminnan laajuutta ja tiheyttä alueella, minkä vuoksi se on saanut merkittävää kilpailuetua alalla verrattuna muihin, erityisesti ulkomaisiin, mahdollisiin uusiin toimijoihin.

5.2.2 Vaikutukset jäsenvaltioiden väliseen kauppaan

(88) On huomattava, että pankit voivat periaatteessa harjoittaa otto- ja antolainaukseen perustuvaa toimintaansa yli rajojen, mutta käytännössä ulkomaille laajentumisen tiellä on esteitä.

(89) Esteet johtuvat usein kotimaisten pankkien perinteisesti vahvasta asemasta, minkä vuoksi ulkomaisten kilpailijoiden on kalliimpaa tulla markkinoille. Koska yhteismarkkinoiden loppuun saattaminen on avannut kaikille pankeille mahdollisuuden tarjota palvelujaan muissa jäsenvaltioissa, niin kansainvälisille kuin kansallisillekin pankeille myönnetty valtiontuki uhkaa haitata näitä mahdollisuuksia.

(90) On vaarana, että tuki, jolla pidetään hengissä tehottomuutensa ja huonon kilpailukykynsä vuoksi markkinoilta muuten poistuvia, myös paikallisia pankkeja, vääristää kilpailua yhteisössä vaikeuttamalla ulkomaisten pankkien pääsyä Italian markkinoille.

(91) Ilman kyseisiä tukia SC olisi ilmeisesti jouduttu asettamaan selvitystilaan eikä sen varoja ja velkoja olisi siirretty BS:lle. Tällöin yksi tai useampi ulkomainen kilpailija, joka pyrkii saamaan merkittävän aseman Sisilian markkinoilla, olisi saattanut ostaa SC:n varat. SC:n asiakkaiden olisi pitänyt hakeutua toisen, mahdollisesti ulkomaisen pankin asiakkaaksi. BS ei olisi voinut ostaa SC:n varoja ja velkoja, ellei se olisi tervehdyttänyt omaisuuseriään, minkä se saattoi toteuttaa Italian keskuspankin ennakkojen ansiosta. SC:n asiakkaiden olisi pitänyt hakeutua toisen, mahdollisesti toisesta jäsenvaltiosta toimivan pankin asiakkaiksi.

(92) BS ei myöskään olisi voinut laajentaa verkostoaan SC-kaupan avulla ilman MC:n pääomanlisäystä. Näistä syistä on katsottava, että SC:lle ja BS:lle SC:n varojen ja velkojen hankkimiseen myönnetyt tuet kuuluvat perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan, koska ne vääristävät kilpailua siinä määrin, että se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

5.3 Sisilian julkisille pankeille myönnetyn tuen yhteismarkkinoille soveltuvuuden tutkinta

(93) Koska komissio on todennut BS:lle ja SC:lle myönnettyyn rahoitustukeen sisältyvän valtiontukea, sen on nyt tutkittava, voidaanko tuen katsoa olevan yhteisen edun mukaista EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 2 ja 3 kohdan nojalla.

(94) Tutkittavana olevassa tapauksessa on tärkeä huomata, että kyse ei ole yksittäisille kuluttajille myönnetystä sosiaalisesta tuesta eikä joidenkin Italian alueiden kehityksen edistämiseen tarkoitetusta tuesta. Tuella ei myöskään pyritä vakavan taloudellisen häiriön poistamiseen, koska tuki on tarkoitettu tiettyjen toimijoiden eli BS:n ja SC:n, eikä alan kaikkien yrittäjien ongelmien korjaamiseen.

(95) Komissio katsoo, että sisilialaisten pankkien ongelmat eivät johdu Italian pankkijärjestelmän kriisistä. BS ja SC eivät ole ainoita italialaisia luottolaitoksia, joilla on vaikeuksia, vaan myös eräät muut, erityisesti julkiset pankit ovat vaikeuksissa. SC:n tappioiden syyt johtuvat kuitenkin pankista itsestään, ja niillä näyttää olevan yhteyttä kaupallisen sektorin luotonantopolitiikan tehottomaan hoitoon Sisiliassa. Tilanne on syntynyt tehottoman riskinhallinnan vuoksi, mikä on ollut havaittavissa erityisesti SC:n kohdalla. Koska SC on pienehkö pankki ja sen talletukset turvaa vakuusrahasto, pankin konkurssin rahoitusmarkkinoille aiheuttamat kielteiset vaikutukset olisivat todennäköisesti olleet varsin vähäiset. Jos pankki joutuu selvitystilaan, Italian viranomaisilla on mahdollisuus ryhtyä järjestämään laitoksen valvottua selvitystilaa (liquidazione controllata) kriisin rajaamiseksi. Näin ollen myönnettyä tukea ei voida perustella Euroopan yhteisellä edulla, koska se on synnyttänyt yleisen pankkikriisin uhan.

(96) Huomioon voidaan ottaa siis vain EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan jälkimmäinen osa. Kyseisten tukien yhteismarkkinoille soveltuvuutta on arvioitava valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annetuissa yhteisön suuntaviivoissa(15) esitettyjen erityissääntöjen valossa. Vaikeuksissa oleville yrityksille myönnettyjen valtiontukien ja erityisesti rakenneuudistustukien yhteydessä on noudatettava muun muassa seuraavia edellytyksiä:

1. On pantava täytäntöön realistiselle oletuksille perustuva rakenneuudistussuunnitelma, jonka avulla yrityksen sijoitetun pääoman tuotto palautuu kohtuullisessa ajassa vähimmäisvaatimukset täyttävälle tasolle ja jolla varmistetaan yrityksen elinkelpoisuus pitkällä aikavälillä.

2. Tuen kilpailua vääristävän vaikutuksen korvaamiseksi yrityksen on annettava riittävät vastasuoritteet, joiden perusteella voidaan todeta, ettei tuki ole yhteisön etujen vastaista.

3. Tuen on oltava suhteutettu niihin tavoitteisiin, joita sillä pyritään saavuttamaan, ja sen määrä on ehdottomasti rajoitettava vain välttämättömimpään, jotta yritys itse osallistuu mahdollisimman voimakkaasti tervehdyttämispyrkimyksiin.

4. Rakenneuudistussuunnitelma on toteutettava kokonaisuudessaan ja kaikki komission lopullisessa päätöksessä säädetyt muut velvoitteet on täytettävä.

5. Edellisen ehdon täyttämisen valvomiseksi on luotava valvontajärjestelmä.

Rakenneuudistustuen sääntöjä soveltaessaan komissio katsoo, että kyseisten tukien on yleensä oltava kertaluontoisia.

(97) Arviossaan komissio on ottanut huomioon, että tietyissä tapauksissa erityistoimenpiteet ovat välttämättömiä, jotta voidaan välttää pankin konkurssin kielteiset vaikutukset rahoitusmarkkinoihin. Näin on varsinkin silloin, kun vaikeudet ovat yleisluontoisia eivätkä johdu vaikeuksiin joutuneesta pankista. Näin ei ole tässä tapauksessa, sillä tuettu pankki on paikallinen pankki.

5.3.1.1 Yrityksen elinkelpoisuus

(98) Palermossa 17 päivänä syyskuuta 1998 pidetyssä kokouksessa BS:n pääjohtaja on esittänyt komissiolle SC:n ja BS:n integroinnin tuloksena syntyvän uuden pankkilaitoksen rakenneuudistusta ja strategiaa koskevan suunnitelman, jonka luottolaitos on laatinut MC:n ja tilintarkastusyritys KPMG:n tukemana. Suunnitelman mukaan pankin tervehtyminen toteutuu kolmessa vuodessa ja sen kannattavuus palautuu alalla tavanomaiselle tasolle. Suunnitelman yhteydessä MC on ilmoittanut komissiolle syyt sisilialaisen pankkiryhmittymän hyväksi toteuttamaansa toimenpiteeseen.

(99) Vaikuttaa siltä, että suunnitelma perustuu riittävän realistiselle olettamuksille. Suunnitelmassa otetaan huomioon kaikki BS:n toiminnan kannalta korjattavat heikkoudet. Lisäksi sillä pyritään palauttamaan omien varojen rahoituksellinen ja taloudellinen tasapaino ja siinä otetaan huomioon yhteydet alueen ulkoisiin tekijöihin.

(100) Suunnitelmassa yksilöidään täsmällisesti tärkeimmät ongelmat, jotka BS:n on ratkaistava. Näitä ovat toisaalta BS:lle ja SC:lle yhteisten, vaikkakin vaikeusasteeltaan erilaisten olemassa olevien rakenteellisten, rahoituksellisten ja hallinnollisten ongelmien seuraukset ja toisaalta näiden kahden, aiemmin toiminnan laajentamisessa kilpailleen pankin konttoriverkostojen yhdistäminen.

(101) Hallinnon ongelmiksi todettiin erityisesti organisaatiorakenteen monimutkaisuus, henkilöstöhallinnon puutteellisuus, informaatiojärjestelmien yhteensopimattomuus, kaupallisten toimintojen kehittymättömyys ja rahoitushallinnon riskialttius. Strategisen kehityksen kannalta analyysi osoittaa, että alueellinen laajentuminen ei ole ollut tasaista, luottopolitiikka ei ole ollut hallittua, ulkomainen toiminta ei ole ollut integroitua, sijoittaminen toimintoihin on ollut liian riskialtista eivätkä tuotteet ole olleet innovatiivisia. Nämä puutteet ovat aiheuttaneet luottotappioita, heikentäneet pääomapohjaa ja kannattavuutta sekä johtaneet maksuvalmiuskriisiin. Luottotappiot ovat lisänneet rahoitusepätasapainoa (korkokate ja vuosittaiset tappiot ovat supistuneet) ja pääomatilanteen epätasapainoa (tuottamattomat varallisuuserät ovat lisääntyneet ja korottomat velkaerät vähentyneet), ja pankki on joutunut turvautumaan liikaa rahoituksen hankintaan pankkienvälisiltä markkinoilta. Konttoriverkosto on laajentunut hallitsemattomasti: Pohjois-Italian alueilla, missä pankkien välinen kilpailu on erittäin voimakasta, toimivat konttorit eivät ole saaneet odotettuja tuloksia liian vaatimattomien katteiden, suurien riskien ja korkeiden rakenteellisten kustannusten vuoksi. Henkilöstökustannukset olivat suhteettoman suuret alueen muiden luottolaitosten kustannuksiin verrattuna, eivätkä ne vastanneet markkinoiden kehitystä yksilö- eikä kokonaistasolla.

Taulukko 4

Banco di Sicilian toimintasuunnitelma

>TAULUKON PAIKKA>

(102) Lisäksi suunnitelmassa otetaan aivan oikein huomioon kaikki pankkijärjestelmän viimeaikaisessa kehityksessä havaitut merkittävät muuttujat, joille on ollut luonteenomaista katteiden kaventuminen sekä se, ettei niiden perustana olleita tekijöitä ole pystytty täysin korvaamaan. Rahoituksenvälityksen katteiden kaventumista, joka johtuu hallinnoitavien varojen pienentymisestä ja muiden rahoitusvälittäjien kanssa käytävästä kilpailusta, voidaan vain osin korvata kasvattamalla palvelutoimintojen tuottoja. Pankkipalvelujen lisääntymisenä pitäisi voida kattaa sääntöjen hallinnointiin liittyvän toiminnan lisäksi myös maksupalvelut. BS:n asiakkaiden vähän käyttämät maksupalvelut ovat yleensä pankeille parhaan lisäarvon tuottava tulolähde, josta osan pankki voi pitää itsellään. Kannattavuuden palauttaminen, jolla mahdollistetaan yleiskulujen ja kustannusten kattaminen sekä rakennemukautus-, uudelleenjärjestely- ja kasvuprosessin kannalta välttämättömien sijoitusten rahoittaminen, voi auttaa tasaamaan kilpailupainetta, josta BS kärsii muiden pohjoisitalialaisten pankkien tavoin tullessaan Sisilian markkinoille. Toimintasuunnitelmassa esitetyn asiakaskunnan ja viitemarkkinoiden ominaisuuksia koskevan analyysin perusteella asiakaskunnan ryhmittely tulojen mukaan helpottaa kannattavuuden palauttamista.

(103) Syyskuun 17 päivänä 1998 ja 26 päivänä heinäkuuta 1999 Italian viranomaisten sekä BS:n ja MC:n johdon kanssa järjestettyjen tapaamisten yhteydessä komissio on voinut tarkistaa suunnitelman etenemisen. Aasiassa ja Venäjällä vallinneiden kansainvälisten rahoituskriisien vuoksi ilmenneistä vaikeuksista huolimatta suunnitelma on edennyt halutulla tavalla.

a) Konsernin organigrammia on järkeistetty sisäisellä rakenneuudistuksella, jossa tytäryhtiöiden toimintaa on tehostettu, jolloin henkilöstöä on voitu vähentää noin 19 prosenttia.

b) Liiketoiminta on ollut BS:n johdon painopistealue, ja vähemmän perinteisten pankkipalvelujen tuottavuus onkin kasvanut merkittävästi. Kaupallisen verkoston tehokkaan toiminnan ansiosta BS on voinut hillitä markkinaosuutensa menettämistä yksityisasiakkaiden kohdalla ja korvata ne muilla tuloilla.

c) Toimintojen myyntipolitiikka, jonka tavoitteena on ollut peruspankkitoimintaan keskittyminen, on osaltaan parantanut pankin maksuvalmiutta. Vuonna 1998 laitos myi varoja ja muita kuin strategisia osakkuuksia noin 200 miljardilla Italian liiralla.

d) Järjestämättömien luottojen ja varausten kehityksen osalta tilanne on edelleen vakava. Kuitenkin järjestämättömien luottojen määrä on vähentynyt samaan aikaan luottojen kokonaismäärän kanssa, ja pankki katsoo muodostaneensa toimintasuunnitelman kahden ensimmäisen vuoden aikana riittävästi varauksia tulevien riskien varalle. Tällä odotetaan olevan vielä ennen toimintasuunnitelman päättymistä pankin kannattavuuden kannalta myönteiset vaikutukset.

e) Pankki on toteuttanut huomattavia toimenpiteitä tytäryritysten riskien ja sitoumusten valvontajärjestelmän kehittämiseksi.

f) Suurimmat toimenpiteet ovat koskeneet rakenteellisia kustannuksia, joilla on pyritty yhdistämään näiden kahden pankin toimintoja ja supistamaan hallintokustannuksia. Tulokset tällä alalla ovat kuitenkin olleet odotettua heikommat.

(104) MC:n yksityistäminen käynnistettiin rakenneuudistussuunnitelman mukaisesti erittäin nopeasti ja odottamatta tietoja siitä, onnistuuko BS-tytäryhtiön tervehdyttäminen lopullisesti. Komissio toteaa, että kyseisellä toimenpiteellä taataan periaatteessa lopullinen ratkaisu pankin tervehdyttämisongelmaan ja se auttaa uudistamaan yleistä yritysjohdonvalvontaa ("corporate governance"); juuri valvonnan heikkous oli SC:n selvitystilan ja BS:n heikon kannattavuuden syynä. Komissio pitää tätä ratkaisua sopivana, sillä se mahdollistaa tehokkaamman järjestelmän soveltamisen, eikä sillä ole markkinoita vääristävää vaikutusta. Tämän huomioon ottaen komissio on pitänyt Cardiff - Paribasin päätöstä hankkia osakkuus BS:n pääomasta voidakseen harjoittaa vakaata yhteistoimintaa Sisilian markkinoilla vahvistuksena suunnitelman toimivuudesta.

5.3.1.2 Vastasuoritteet

(105) Ensinnäkin on huomattava, että ilman julkista toimenpidettä SC olisi asetettu selvitystilaan. Kuten valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annetuissa yhteisön suuntaviivoissa(16) on esitetty, on tarkistettava, että valittu ratkaisu aiheuttaa mahdollisimman vähän kilpailunvääristymistä. Mikäli merkittävää vääristymistä ei voida välttää, tuen muille alan toimijoille aiheuttamien haittavaikutusten lieventämiseksi vaaditaan vahvoja vastasuoritteita.

(106) Vastasuoritteet ovat lisätoimenpiteitä, joita tuettu yritys toteuttaa hyvittääkseen yrityksen tervehdyttämiseksi ehdottoman välttämättömiä rakenneuudistustoimenpiteitä. Lisäksi niiltä vaaditaan toimenpiteitä, jotka eivät edellytä suoraan tai välillisesti lisää valtiontukea. Ellei samanaikaisesti supisteta kapasiteettia, vastatoimenpiteet on mahdollista toteuttaa myymällä yrityksen varoja edellyttäen, että ne ovat kannattavia, taikka vähentämällä yrityksen toimintaa markkinoilla.

(107) Pankkisektorilla sovellettavan lainsäädännön mukaisiin vakavaraisuusvaatimuksiin (ydinpääoman on oltava 4 prosenttia ja lisäpääoman on oltava 8 prosenttia riskipainotetuista varallisuuseristä) sisältyy velvoite, jolla rajoitetaan luottolaitosten kasvukapasiteettia. Vaikka pääomaa koskeva keskipitkän ja pitkän aikavälin vähimmäisvaatimus on asetettu kaikille yritysmuodoille, pankkisektorilla sitä sovelletaan jatkuvasti ja välittömästi. Vakavaraisuusvaatimuksen noudattaminen voidaan todeta tavanomaisin keinoin eikä sitä saa muuttaa tilapäisesti luottolaitoksen noudattaman kasvustrategian osana. Luottolaitoksella, joka juuri ja juuri täyttää vakavaraisuusvaatimuksen, ei ole kasvumarginaalia, koska se ei pysty houkuttelemaan uutta pääomaa tai lisäämään omaa pääomaansa kasvattamalla tuottotasoa. Tehottomasti toimivan luottolaitoksen kasvukapasiteetti on rajallinen, kun taas erittäin tuottavan pankin kasvumarginaali on suhteessa sen kannattavuuteen. Tämä vakavaraisuusvelvoitteesta johtuva tehottomien laitosten kasvun rajallisuus on suora osoitus siitä, miten pankkien vakavaraisuuden valvontaa sekä kilpailualaa koskevat säännöt täydentävät toisiaan.

(108) Vakavaraisuusvaatimus mahdollistaa sen, että luottolaitoksille myönnettyjen tukien kilpailua vääristävää vaikutusta voidaan tarkastella perinteisin keinoin(17). Jos tuet ovat verrattavissa pääomasijoituksiin, kilpailun vääristymistä voidaan arvioida niiden riskipainotettujen varallisuuserien perusteella. Esimerkiksi miljoonan euron suuruinen pääomasijoitus tai jokin muu toimenpide, jolla on samat seuraukset, mahdollistaa sen, että pankki kasvattaa taseessa ilmoitettuja riskipainotettuja varallisuuseriä (ottaen huomioon 8 prosentin lakisääteisen vakavaraisuusvaatimuksen) ja lisää näin ollen myös toimintaansa. Tämä toimenpide voi vääristää kilpailua toiminnan osalta noin 12,5 miljoonan euron verran (ilman kyseistä tukea pankki ei olisi voinut korottaa riskipainotettuja varallisuuseriänsä 12,5 miljoonalla eurolla). Tämä vastaavuus osoittaa lisäksi sen, että jos luottolaitokselle myönnetty tuki on suurempi kuin omat varat, myös kilpailun vääristyminen on suurempi kuin riskipainotetut vastaavat. Vastasuoritteiden tarkoituksena on lieventää kilpailun vääristymiä, jotka perinteisesti voidaan arvioida vain suuntaa-antavasti.

(109) Komissio on pyytänyt EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisen menettelyn aloittamisen yhteydessä tietoja BS:n kilpailijoille tarjoamista vastasuoritteista, mutta tässä tapauksessa se ei voi pitää perinteisestä pankkitoiminnasta saatujen toimintasuunnitelman mukaisten tuottojen supistumista vastasuoritteena. Sen sijaan komission mielestä tässä on kyseessä BS:n toiminnan uudelleenmäärittely, jonka tarkoituksena oli tulolähteiden hajauttamisen lisääminen.

(110) Italian viranomaiset ovat kuitenkin esittäneet riittävästi vastasuoritteita niiden toimenpiteiden lisäksi, jotka liittyivät SC:n integroinnin jälkeen BS-konsernissa toteutettuun rakenneuudistukseen. Komissio pitää merkittävänä tukien kilpailua vääristävää vaikutusta lieventävänä vastasuoritteena BS:n päätöstä myydä tai sulkea Sisilian-verkostaan 55 konttoria (eli 8,6 prosenttia kaikista ja 10 prosenttia Sisiliassa sijaitsevista konttoreistaan) ja olla avaamatta uusia konttoreita alueella seuraavien kolmen vuoden aikana.

(111) Nämä toimenpiteet ovat merkittävä tekijä kilpailun vääristymien korjaamiseksi siten kuin ne perinteisellä tavalla arvioidaan, ja niillä pienennetään pankin markkinaosuutta Etelä-Italiassa.

5.3.1.3 Tukien suhteellisuus ja pankin osuus tervehdyttämisessä

(112) Tässä yhteydessä on korostettava, että Italian viranomaiset olivat käynnistäneet sisilialaisten julkisten pankkien rakenneuudistustoimenpiteet jo ennen kyseistä julkista tukitoimenpidettä, joka osoittautui välttämättömäksi vasta, kun muut pankkien tervehdyttämiseksi toteutetut toimenpiteet olivat epäonnistuneet. Italian viranomaisten päätös asettaa SC selvitystilaan on mahdollistanut tehottomamman välittäjän poistamisen markkinoilta.

(113) BS:n osallistumista sen oman sekä SC:ltä siirtyneiden toimintojen rakenneuudistukseen komissio arvelee myönteisesti; se on tyytyväinen Italian viranomaisten päätökseen olla luomatta "huonoa pankkia" ja määrittää valtion tukitoimenpiteen lopullinen suuruus selvitystilan velkaerien summaa arvioitaessa. Näin ollen BS on perinyt rahoituksellisen vastuun SC:ltä siirtyneiden luottojen osalta ja vapauttanut valtion mahdollisten lisätukien maksamisesta.

(114) Vaikka BS:n tervehdyttäminen, joka oli tullut entistä tarpeellisemmaksi SC:n kanssa toteutetun integraation jälkeen, oli jo lähes loppuun saatettu, komissio katsoo, että pankin lopullista elinkelpoisuutta koskevien epävarmuustekijöiden olisi pitänyt poistua pankin siirryttyä MC:lle sekä tätä seuranneen emoyhtiön yksityistämisen ansiosta.

(115) Näin siis pankin vuonna 1998 saavuttama oman pääoman tuotto, joka määritellään konsernin kokonaisliikevoiton ja konsernin oman pääoman suhteen perusteella, on noin 4,5 prosenttia, ja sen odotetaan nousevan kuluvana vuonna 10-11 prosenttiin. Tämän tuloksen perusteella, joka ei vielä vastaa pankkialan keskivertokannattavuusastetta eikä yksityisen sijoittajan odotuksia, voidaan oikeuttaa yrityksen siirtäminen lyhyellä aikavälillä toteutetun yksityistämisen yhteydessä terveellä rahoituspohjalla olevalle kumppanille; tällä toimenpiteellä voidaan voimistaa laitoksen elinkelpoisuutta.

(116) Se, että omavaraisuusasteen vahvistaminen ja pankin lopullinen tervehdyttäminen on annettu merkittävän yhteistyökumppanin tehtäväksi (millä pyritään mahdollistamaan toimintasuunnitelman toteuttaminen), aiheuttaa ongelmia yrityksen myynnin yhteydessä.

(117) Tukien yhteismarkkinoille soveltuvuutta arvioidessaan komission on tutkittava pankin yksityistämisehdot; Italian viranomaiset ovat ilmoittaneet yksityistämisestä 19 päivänä helmikuuta 1999 annetusta asetuksesta ilmoittaessaan. Italian valtiovarainministeriö on ilmoittanut komissiolle 18 päivänä lokakuuta 1999 lähettämällään faksilla Italian hallituksen sitoutuneen yksityistämään MC:n avoimella ja syrjimättömällä myyntimenettelyllä. Italian viranomaiset ovat lisäksi täsmentäneet, ettei Italian hallitus aio hallintoneuvostossa valvoa yritystä erikoislakien nojalla eikä tosiasiallisesti (ns. kultainen osake). Yksityistäminen on määrä toteuttaa markkinaedellytysten mukaisesti mahdollisimman pian ja joka tapauksessa ennen 30 päivää kesäkuuta 2000. Komissio ottaa huomioon tämän sitoumuksen ja toteaa, että vuodelta 1993 olevassa XXIII kilpailupolitiikkaa koskevassa kertomuksessa(18) on esitetty yksityistapauksissa sovellettavat yleisperiaatteet, joilla selvitetään, voiko kyseisiin toimintoihin sisältyä valtiontukea.

(118) Tässä vaiheessa ja BS:n yksityistämisestä saatujen tietojen perusteella, joka näiden tietojen mukaan on toteutettu MC-konsernin myynnillä, sekä ottaen huomioon, että ostaja on valittu markkinaperustein hinnan ja ostajan toimintasuunnitelman perusteella, komissio katsoo, ettei tähän menettelyyn sisälly valtion lisätukea. Komissio valvoo tämän päätöksen noudattamisen varmistamiseksi, että sen XXIII kilpailupolitiikkaa koskevassa kertomuksessa mainittuja periaatteita noudatetaan.

(119) Komissio katsoo, että yksityistämisen olisi oltava lopullinen ratkaisu edellä mainittuihin BS:n ongelmiin ja että tulevaisuudessa pankin olisi lisävaroja tarvitessaan hankittava ne yksityisiltä osakkeenomistajiltaan sekä markkinoilta.

(120) Komissio ei ota tukia arvioidessaan huomioon sitä, kuinka paljon valtio voisi hyötyä yrityksen yksityistämisestä. Tässä vaiheessa MC:n kauppahintaa ei ole vielä määritelty, BS:n osuutta hinnasta ei vielä tunneta eikä komission käytettävissä ole arviointia, josta kyseiset tiedot kävisivät luotettavasti ilmi.

(121) Ottaen huomioon edellä mainitut seikat sekä tuen määrän suhteessa tarjottuihin vastasuoritteisiin komissio katsoo, että BS on osallistunut rakenneuudistukseen merkittävällä panoksella, erityisesti, koska se oli sitoutunut hoitamaan SC:ltä siirtyneitä epävarmoja saamisia ja ottamaan osan vastapuoliriskistä, joka liittyy SC:ltä siirtyneisiin luottoihin, joita 27 päivänä syyskuuta 1974 annetun asetuksen perusteella myönnetyt varat eivät kata.

6 PÄÄTELMÄT

(122) Komissio ottaa huomioon edellä esitetyt seikat sekä käytettävissään olevat tiedot ja katsoo, että sisilialaisten pankkien tervehdyttämissuunnitelma sisältää merkittävässä määrin tukea, johon sisältyvät erityisesti seuraavat osat:

- Italian keskuspankin BS:lle valtiovarainministeriön 27 päivänä syyskuuta 1974 tekemän päätöksen mukaisesti myöntämät maksuennakot SC:n hallinnollisesta selvitystilamenettelystä aiheutuvista tappioista,

- MC:lle suunnattu BS:n 1000 miljardin liiran pääomankorotus, ja

- valtiovarainministeriön Irfiksestä omistaman osuuden (52 prosenttia) siirtäminen BS:lle.

(123) Näitä toimenpiteitä on tutkittu EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla sen selvittämiseksi, voidaanko niiden katsoa soveltuvan yhteismarkkinoille. Edellä esitettyjen seikkojen perusteella komissio katsoo, että sisilialaisille julkisille pankeille BS:lle ja SC:lle myönnetyt tuet noudattavat valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annetuissa yhteisön suuntaviivoissa asetettuja sääntöjä, mikäli viimeisen ilmoitetun suunnitelman sisältämät edellytykset täytetään.

(124) Ottaen huomioon tuen määrän on myös välttämätöntä valvoa, että tervehdyttämissuunnitelma ja erityisesti rakenneuudistus ja yksityistäminen toteutetaan oikein, tehokkaasti ja kokonaisuudessaan. Näin ollen rakenneuudistussuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi Italian viranomaisten on ilmoitettava suunnitelman etenemisestä komissiolle kuuden kuukauden välein tämän päätöksen tekopäivästä alkaen suunnitelman loppuunsaattamiseen saakka sekä siitä, ovatko saadut tulokset poikenneet suunnitelluista. Suunnitelmaan ei voida ilman komission ennakkohyväksyntää tehdä muutoksia, joilla pankille myönnettyjä valtiontukia lisätään.

(125) Italian viranomaiset ovat ilmoittaneet, että SC:n selvitystilasta aiheutuvat muut menot katetaan myymällä omaisuus, jota ei ole myyty BS:lle. Jos näin ei saada riittävästi tuloja, Italian valtion on todennäköisesti tuettava selvitystilaa lisätuella. Tällöin komission on pidettävä toimenpidettä lisätukena ja käsiteltävä tämä päätös uudelleen. Kyseisestä toimenpiteestä on ilmoitettava etukäteen.

(126) Kyseisille tuille voidaan näillä edellytyksillä myöntää poikkeus EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan ja ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdan mukaisesta valtiontukien kiellosta, sillä niiden voidaan katsoa soveltuvan yhteismarkkinoille EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan ja ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1. Arviolta 4618 miljardin Italian liiran tukitoimenpiteet, jotka on tarkoitettu Banco di Sicilian ja Sicilcassan tervehdyttämiseen ja rakenneuudistukseen, erityisesti

- valtiovarainministeriön 27 päivänä syyskuuta 1974 antamaan asetukseen perustuneiden Italian keskuspankin myöntämien ennakkomaksujen käyttäminen Sicilcassan selvitystilan aiheuttamien tappioiden kattamiseen,

- Mediocredito Centralen toteuttama Banco di Sicilian 1000 miljardin Italian liiran pääomankorotus, ja

- valtiovarainministeriön Irfiksessä omistaman osuuden luovuttaminen Banco di Sicilialle

soveltuvat yhteismarkkinoille EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla ja Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen toimintaan Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla edellyttäen, että 2 artiklassa säädetyt ehdot täytetään.

2. Fondo Interbancario di Tutela dei Depositin Sicilcassan selvitystilaan liittyvä 1000 miljardin Italian liiran toimenpide, jolla oli määrä kattaa osa kustannuksista, jotka Sicilcassan varojen ja velkojen myynti Banco di Sicilialle on aiheuttanut, ei ole EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan ja Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen 61 artiklan 1 kohdan mukaista valtiontukea.

2 artikla

Italian on noudatettava seuraavia ehtoja:

a) Italian on taattava kaikkien tervehdyttämistoimenpiteiden ja kaikkien komissiolle esitettyyn rakenneuudistussuunnitelmaan sisältyvien kohtien täytäntöönpano kokonaisuudessaan.

b) Italia ei saa ilman komission ennakkohyväksyntää muuttaa rakenneuudistussuunnitelmassa mainittuja ehtoja, joissa on otettu huomioon tässä päätöksessä säädetyt edellytykset.

c) Italian on varmistettava, ettei Banco di Sicilia voi saada Mediocredito Centralen toteuttamaa pääomankorotusta vastaavaa määrää verohelpotuksia siirtämällä tappioitaan seuraavalle tilikaudelle.

d) Italian on taattava, että Banco di Sicilia ei osta takaisin Sicilcassan selvitystilassa myytävää omaisuutta, paitsi jos sitä on mahdotonta selvitystilamenettelyn yhteydessä myydä kolmansille tai realisoida edullisimmin ehdoin.

e) Italian on taattava, että Banco di Sicilia myy tai lopettaa 55 Sisiliassa sijaitsevan konttorin toiminnan ennen joulukuun 2000 loppua.

f) Italian on taattava, että Banco di Sicilia ei avaa tai osta konttoreita, toimistoja, tyräryhtiöitä tai muita liikkeitä tuotteidensa kaupallista jakelua varten 31 päivään joulukuuta 2002 asti.

3 artikla

1. Italian viranomaisten on tehtävä yhteistyötä tämän päätöksen noudattamisen valvomiseksi ja niiden on toimitettava komissiolle yksityiskohtainen selvitys sen täytäntöönpanosta, rakenneuudistussuunnitelman toteuttamisesta ja yrityksen yksityistämisestä.

Erityisesti tässä selvityksessä

- on tarkasteltava mahdollisesti valtion hallintaan jääneiden konsernin eri osien elinkelpoisuutta ja esitettävä yksityiskohtainen vertailu toteutuneiden tulosten ja suunnitelman sisältämien arvioiden välillä,

- on esitettävä, missä määrin sitoumukset ja 2 artiklassa esitetyt edellytykset ovat toteutuneet,

- on otettava huomioon vauhti, jolla Sicilcassan selvitystilan vielä kattamatta olevien 462 miljardin liiran velkaerien summa, jotka selvitystilassa oleva yritys on ottanut vastatakseen, takaisinmaksu edistyy, ja

- on analysoitava yksityiskohtaisesti Mediocredito Centrale -konsernin myynnillä ja erityisesti valtion tässä pankissa ja Banco di Siciliassa omistamien osuuksien rahoituksen rakenneuudistuksella toteutettavaa BS:n yksityistämisen edistymistä.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu selvitys on toimitettava komissiolle heti kun kyseisten elinten hallintoneuvosto on sen hyväksynyt ja sen jälkeen puolivuosittain siihen saakka, kunnes 2 artiklassa esitetyt sitoumukset ja ehdot on täytetty.

Selvitykseen on liitettävä seuraavat asiakirjat: Banco di Sicilian ja Sicilcassan taseet ja tuloslaskennat sekä vuosi- ja puolivuotiskertomukset siihen saakka, kunnes selvitystilamenettely on saatettu päätökseen.

3. Komissio voi vaatia, että asiakirjoja ja suunnitelman panemista täytäntöön arvioidaan erityistilintarkastusten avulla. Tällöin Italian viranomaisten on tehtävä yhteistyötä kyseisen tilintarkastuksen toteuttamiseksi.

4 artikla

Tämä päätös on osoitettu Italian tasavallalle.

Tehty Brysselissä 10 päivänä marraskuuta 1999.

Komission puolesta

Mario Monti

Komission jäsen

(1) EYVL C 297, 25.9.1998, s. 3.

(2) Vuonna 1996 komissio ei ollut esittänyt vastalauseita näistä rahoitustuista (EYVL C 160, 26.6.1992, s. 8).

(3) Sicilcassa oli aiemmin julkisoikeudellinen rahoituslaitos, joka on muutettu osakeyhtiöksi lain nro 218/90 (Amato-laki) nojalla. Tällöin pankin pääomasta (400 miljardia Italian liiraa) 23,1 prosenttia päätyi Sisilian alueen ja 76,9 prosenttia Fondazione Sicilcassan omistukseen.

(4) Standard & Poor's -luokituslaitos käyttää seuraavaa luokitusta: AAA: erinomainen sitoumusten hoitokyky; AA: erittäin hyvä sitoumusten hoitokyky; A: hyvä, mutta alttiutta taloudellisille vaikeuksille; BBB: riittävä, mutta suuri alttius taloudellisille vaikeuksille; BB ja B: spekulatiivisuutta ja epävarmuutta maksuissa; CCC, CC ja C: epävarmat saatavat; D: maksuhäiriöitä. Moody's -luokituslaitoksen sijoitusriskiluokitus on seuraava: Aaa, Aa1, Aa2, Aa3, A1, A2, A3, Baa1, Baa2. Nämä arviointiluokat eivät ole kaikilta osiltaan verrattavissa.

(5) Katso alaviite 2.

(6) Vielä kattamatta olevat yhteensä 462 miljardin liiran velat ovat edelleen selvitystilamenettelyssä olevan yrityksen vastuulla.

(7) Komission tiedonanto jäsenvaltioille ETY-sopimuksen 92 ja 93 artiklan sekä komission direktiivin 80/723/ETY 5 artiklan soveltamista valmistusteollisuuden julkisiin yrityksiin, EYVL C 307, 13.11.1993, s. 3.

(8) EYVL L 195, 29.7.1980, s. 35.

(9) EYVL L 254, 12.10.1993, s. 16.

(10) Katso alaviite 8.

(11) Julkisten viranomaisten oletetaan käyttävän määräysvaltaa, jos niillä on suoraan tai välillisesti enemmistö yrityksen merkitystä pääomasta, valvonnassaan yrityksen osakkeiden äänimäärän enemmistö tai mahdollisuus asettaa enemmän kuin puolet yrityksen hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenistä.

(12) Katso Euroopan unionin tiedote 9-1984.

(13) Katso alaviite 7.

(14) Italian siviililain 2346 artikla.

(15) EYVL C 368, 23.12.1994, s. 12.

(16) Katso alaviite 15.

(17) Katso komission päätös 98/490/EY, Crédit Lyonnais (EYVL L 221, 8.8.1998, s. 28).

(18) Katso XXIII kilpailupolitiikkaa koskeva kertomus, 403 kohta, s. 276. Periaatteista, joihin komissio viittaa sen tutkimiseksi, liittyykö yksityistämistoimenpiteeseen mahdollisesti valtiontukea, oli ilmoitettu Italian viranomaisille kilpailun pääjohtajan 14 päivänä heinäkuuta 1993 lähettämässä kirjeessä.