EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32000A1228(01)

Neuvoston lausunto, annettu 27 päivänä marraskuuta 2000, Saksan tarkistetusta vakausohjelmasta vuosiksi 2000-2004 (2000/C 374/02)

EYVL C 374, 28.12.2000, p. 3–4 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)

Legal status of the document In force

52000AG1228(01)



Virallinen lehti nro C 374 , 28/12/2000 s. 0003 - 0004


Neuvoston lausunto,

annettu 27 päivänä marraskuuta 2000,

Saksan tarkistetusta vakausohjelmasta vuosiksi 2000-2004

(2000/C 374/02)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97(1) ja erityisesti sen 5 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon komission suosituksen,

on kuullut talous- ja rahoituskomiteaa,

ON ANTANUT TÄMÄN LAUSUNNON:

Neuvosto tarkasteli 27 päivänä marraskuuta 2000 Saksan tarkistettua vakausohjelmaa, joka käsittää vuodet 2000-2004. Neuvosto toteaa tyytyväisenä, että tässä tarkistuksessa on selkeästi edistytty menettelysääntöjen noudattamisen osalta.

Neuvosto panee tyytyväisenä merkille, että julkista taloutta koskeva kuluvan vuoden tavoite on säilytetty ennallaan huolimatta siitä, että vuoden 1999 tulos oli hieman odotettua huonompi. Neuvosto kuitenkin toteaa, että tämä johtuu myös ennakoitua suuremmista verotuloista. Se, että suunniteltu vakauttamisura riippuu olennaisesti julkisen talouden kehittymisestä muilla hallinnon tasoilla kuin liittohallituksen tasolla, edellyttää julkista taloutta koskevan yhteistyön tehostamista kansallisella tasolla, kuten neuvosto jo Saksan tarkistetusta vakausohjelmasta vuosiksi 1999-2003 28 päivänä helmikuuta 2000 annetussa lausunnossaan(2) korosti.

Neuvosto pitää realistisena ohjelmassa esitettyä makrotaloudellista skenaariota, jossa vuosittaisen kasvun ajanjaksolla 2001-2004 ennakoidaan olevan keskimäärin noin 2,5 prosenttia. Jotta talous olisi vähemmän altis ulkoisten tekijöiden vaikutuksille, neuvosto kuitenkin suosittaa, että Saksan hallitus toteuttaisi työmarkkinoiden joustavuutta lisääviä uudistuksia. Lisäksi hallituksen olisi hyödynnettävä myönteistä työllisyyskehitystä ja noudatettava julkistamaansa politiikkaa, jonka tavoitteena on selvästi alentaa sosiaaliturvamaksuja entisestään. Neuvosto panee merkille, että kasvuskenaariossa odotetaan maltillisen palkkakehityksen jatkuvan koko ohjelmakauden ajan. On siis oleellista, että vuotta 2002 koskevien palkkaneuvottelujen tulos olisi maltillinen.

Tarkistetussa ohjelmassa ennustetaan julkisen talouden olevan tasapainossa vuoteen 2004 mennessä ja bruttovelkasuhteen odotetaan supistuvan 54,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta ohjelmakauden loppuun mennessä. Neuvosto pitää asianmukaisena, että ohjelmassa kaavailtu julkisen talouden vakauttaminen saavutetaan siten, että menoja suhteessa bruttokansantuotteeseen alennetaan enemmän kuin tulot alenevat suhteessa bruttokansantuotteeseen. Neuvosto tunnustaa, että käynnissä oleva menojen supistaminen on jonkin verran parantanut mahdollisuuksia toteuttaa vuodeksi 2001 suunniteltuja verouudistuksia mutta että tulot alenevat tänä vuonna enemmän kuin menot suhteessa bruttokansantuotteeseen. Koska nämä uudistukset kasvattavat selvästi todellista alijäämää vuonna 2001 ja rakenteellista alijäämää vuosina 2001 ja 2002, neuvosto toistaa suosituksensa, jonka mukaan Saksan olisi toteutettava uudistukset hyvin varovaisesti, jottei niistä aiheutuisi rakenteellisen alijäämän jatkuvaa kasvua. Tämän takia on tärkeää huolehtia siitä, että menot pidetään tiukasti kurissa.

Neuvosto katsoo, että julkisen talouden keskipitkän aikavälin alijäämätavoite vuodesta 2002 eteenpäin on vakaus- ja kasvusopimuksen mukainen.

Lisäksi neuvosto katsoo, että ohjelma yleisesti ottaen vastaa talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen suosituksia. Neuvosto kuitenkin suosittaa, että mahdolliset odotettua suuremmat verotulot käytetään alijäämän pienentämiseen tavoitetason alapuolelle, mikä kasvattaisi varmuusmarginaalia talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen mukaisesti. Täten voitaisiin varmistaa, ettei talouteen tule lisää myötäsyklisiä vaikutteita, mikä puolestaan voisi uhata hintavakautta.

Julkisen velan osalta neuvosto panee tyytyväisenä merkille, että julkisen talouden parantuneen rahoitusaseman ansiosta kasvussa ollut velkasuhde ei enää kasva. Ottaen huomioon Saksan väestön ikääntymiseen liittyvät ennakoitavissa olevat haasteet yksityistämistoimia olisi jatkettava kaikilla hallinnon tasoilla ohjelman keskipitkän aikavälin velkatavoitteiden saavuttamiseksi. Tähän liittyen neuvosto panee tyytyväisenä merkille, että Saksan hallitus aikoo käyttää kaikki yleismaailmallisen matkaviestintäjärjestelmän (UMTS) tuotot velan lyhentämiseen. Neuvosto on tyytyväinen liittohallituksen suunnitelmiin käyttää osa syntyvistä korkosäästöistä investointeihin mutta katsoo, että koska tästä aiheutuu huomattavia riskejä julkista taloutta koskeville suunnitelmille, olisi aiheellista olla käyttämättä kaikkia syntyviä korkosäästöjä.

Neuvosto on tyytyväinen siihen, että verouudistukset on sisällytetty keskipitkän aikavälin kohdennettuun kokonaisvaltaiseen talousuudistusstrategiaan. Eläkejärjestelmän ja työ- ja hyödykemarkkinoiden lisäuudistuksilla voitaisiin vielä parantaa paitsi Saksan myös koko euroalueen kasvumahdollisuuksia.

(1) EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1.

(2) EYVL C 98, 6.4.2000, s. 1.

Top