31999E0414

Venäjää koskeva

EUROOPAN UNIONIN YHTEINEN STRATEGIA

4 päivältä kesäkuuta 1999

(1999/414/YUTP)

EUROOPPA-NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 13 artiklan,

katsoo, että

Euroopan yhteisöjen, niiden jäsenvaltioiden ja Venäjän federaation kumppanuus- ja yhteistyösopimus tuli voimaan 1 päivänä joulukuuta 1997,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVASTA VENÄJÄÄ KOSKEVASTA YHTEISESTÄ STRATEGIASTA:

I OSA

EUROOPAN UNIONIN NÄKEMYS KUMPPANUUDESTAAN VENÄJÄN KANSSA

Vakaa, demokraattinen ja vauras Venäjä, joka on tiiviisti kiinnittynyt yhdistyneeseen Eurooppaan, jossa ei ole uusia jakavia rajoja, on ratkaisevan tärkeä mantereen pysyvän rauhan kannalta. Koko manteretta koskevat kysymykset voidaan ratkaista ainoastaan yhä tiiviimmällä Venäjän ja Euroopan unionin yhteistyöllä. Euroopan unioni suhtautuu myönteisesti Venäjän paluuseen sille eurooppalaisessa perheessä kuuluvalle paikalle ystävyyden, yhteistyön, etujen oikeudenmukaisen mukauttamisen hengessä ja Euroopan yhteiseen kulttuuriperintöön sisältyvien yhteisten arvojen perustalle.

Euroopan unionilla on selviä strategisia tavoitteita:

- vakaan, avoimen ja moniarvoisen demokratian luominen Venäjälle, jota hallitaan oikeusvaltion periaatetta noudattaen, ja sellaisen vauraan markkinatalouden tukeminen, joka hyödyttää sekä koko Venäjän kansaa että Euroopan unionia,

- Euroopan vakauden säilyttäminen, maailmanlaajuisen turvallisuuden edistäminen ja Euroopan yhteisiin haasteisiin vastaaminen tiivistämällä yhteistyötä Venäjän kanssa.

Euroopan unioni on edelleen sitoutunut tekemään yhteistyötä Venäjän kanssa sekä liittovaltion että alueellisella ja paikallisella tasolla tukeakseen menestyksellistä Venäjän poliittista ja taloudellista muutosta. Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot tarjoutuvat jakamaan Venäjän kanssa niiden lukuisat kokemukset nykyaikaisten poliittisten, taloudellisten, sosiaalisten ja hallinnollisten rakenteiden luomisessa samalla täysin tietoisena siitä, että Venäjällä itsellään on päävastuu tulevaisuudestaan.

Eurooppa-neuvosto hyväksyy tämän vuoksi tämän yhteisen strategian unionin ja Venäjän välisen strategisen kumppanuuden lujittamiseksi uuden vuosisadan kynnyksellä. Eurooppa-neuvosto tunnustaa, että Venäjän tulevaisuus on olennainen osa Euroopan tulevaisuutta ja sillä on strategista merkitystä Euroopan unionille. Tämä tarjoutuminen lujittamaan yhteisiin demokraattisiin arvoihin perustuvaa suhdetta auttaa Venäjää voimistamaan eurooppalaista identiteettiään ja tuo uusia mahdollisuuksia Euroopan kaikille kansoille. Unionin laajeneminen kehittää edelleen näitä etuja ja mahdollisuuksia.

Tässä yhteisessä strategiassa esitetään unionin tavoitteet sekä keinot tämän kumppanuuden edistämiseksi. Unionin ja Venäjän välisten suhteiden ytimenä on edelleen kumppanuus- ja yhteistyösopimus, jonka tarkoituksena on edistää Venäjän integroitumista Euroopan laajenevaan yhteistyöalueeseen luomalla tulevaisuudessa tarvittavat edellytykset Euroopan yhteisön ja Venäjän välisen vapaakauppa-alueen perustamiselle. Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot puolestaan kehittävät edelleen Venäjän-politiikkansa kaikkien näkökohtien yhteensovittamista, johdonmukaisuutta ja täydentävyyttä. Euroopan unioni, Euroopan yhteisö ja sen jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä alueellisten ja muiden organisaatioiden sekä samoin ajattelevien kumppaneiden kanssa saavuttaakseen yhteisessä strategiassa asetetut tavoitteet. Jäsenvaltioiden kannat kaikilla asiaan liittyvillä foorumeilla noudattavat tätä strategiaa. Eurooppa-neuvosto kehottaa Venäjää toimimaan yhdessä unionin kanssa tämän yhteisen strategian pohjalta molempien eduksi.

PÄÄTAVOITTEET

Eurooppa-neuvosto on määritellyt seuraavat päätavoitteet:

1) Demokratian, oikeusvaltion periaatteen ja julkisten instituutioiden lujittaminen Venäjällä

Tehokkaiden ja avoimien julkisten instituutioiden perustaminen on yksi välttämättömistä edellytyksistä demokraattisia suuntaviivoja kohtaan tunnetulle luottamukselle ja uskollisuudelle niitä kohtaan sekä oikeusvaltion periaatteen toiminnalle. Se muodostaa välttämättömän perustan taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle. Venäjän tilanne edellyttää asianmukaisten järjestelmien ja keinojen käyttämistä tällaisten instituutioiden lujittamiseksi, jotta ne toimisivat tehokkaammin ja vastuullisemmin.

Euroopan unioni haluaa tukea Venäjää sen julkisten instituutioiden, erityisesti sen täytäntöönpano-, lainsäädäntö- ja lainkäyttöelinten ja poliisin vakiinnuttamisessa demokraattisten periaatteiden mukaisesti. Talouden toiminnalle olennaiset instituutiot ovat tämän tavoitteen toinen osa. Euroopan unioni kiinnittää erityistä huomiota alue- ja paikallishallintoon niiden toimivaltuuksien puitteissa. Keskushallinnon sekä alueellisen ja paikallishallinnon väliset suhteet ovat olennainen tekijä federaation tulevaisuudelle.

Kansalaisyhteiskunnan kehittyminen kaikilla aloilla on Venäjän demokratian vahvistamisen kannalta ehdottoman välttämätöntä. Euroopan unioni haluaa tukea tätä prosessia erityisesti kehittämällä kansalaisyhteiskunnan toimijoiden suoraa vaihtoa Venäjän ja unionin välillä.

2) Venäjän integroiminen yhteiseen Euroopan taloudelliseen ja sosiaaliseen alueeseen

On sekä Euroopan unionin että Venäjän yhteisen edun mukaista, että Venäjällä on mahdollisuus integroitua yhteiseen Euroopan taloudelliseen ja sosiaaliseen alueeseen. Euroopan unioni on jo Venäjän tärkein kauppakumppani ja Venäjä vastaa huomattavasta osasta unionin energiahuollosta. Eurooppalaiset yritykset ovat myös tehneet merkittäviä investointeja Venäjällä.

Ensimmäisessä vaiheessa on luotava toimiva markkinatalous. Venäjän viimeaikainen kriisi osoitti, että tähän tavoitteeseen on edelleen pyrittävä tarmokkaasti. Venäjän on luonnollisesti toteutettava pääasialliset ponnistelut Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) hyväksymän kattavan ja kestävän talousohjelman puitteissa. Tässä ohjelmassa on muun muassa käsiteltävä yritysten rakennemuutokseen, julkiseen rahoitukseen, pankkijärjestelmään ja "yritysjohtamiseen" liittyviä ongelmia. Euroopan unioni on tältä osin valmis tukemaan ohjelmaa.

Euroopan unioni katsoo, että oikeusvaltion periaate on välttämätön edellytys markkinatalouden kehittymiselle, mikä tarjoaa mahdollisuuksia ja etuja kaikille Venäjän kansalaisille. Venäjän kehittyminen ja tuleva vauraus riippuu ensisijaisesti terveistä kansallisista politiikoista ja terveestä taloushallinnosta, joiden kannalta oikeudenmukaisten ja avointen lainsäädäntö- ja sääntelypuitteiden sekä tarvittavien instituutioiden luominen on olennaisen tärkeää. Keskeinen tekijä Venäjän kehityksessä on kansallisten ja ulkomaisten investointien tekeminen houkuttelevaksi, mitä Venäjän pääsy kansainvälisille rahoitusmarkkinoille edistäisi huomattavasti. Unioni tukee tämän vuoksi Venäjää sellaisten talouspolitiikkojen kehittämisessä ja omaksumisessa, joita tarvitaan vahvistamaan kansallisten ja ulkomaisten investointien kasvun edellyttämää luottamusta ja kansainvälisten lainanantajien vaatimusten täyttämiseksi.

Unioni pyrkii vakaasti Venäjän integroimiseen Euroopan ja maailman talouteen. Unioni tukee tältä osin Venäjää sen ponnisteluissa WTO:n jäsenyydestä johtuvien vaatimusten täyttämiseksi. Se myös tutkii, miten voitaisiin luoda tarvittavat edellytykset EU:n ja Venäjän välisen vapaakauppa-alueen perustamiselle tulevaisuudessa WTO:hon liittymisen lisäksi. Venäjän ja Euroopan unionin lainsäädännön ja standardien asteittain lähentäminen kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen mukaisesti helpottaa yhteisten talousalueiden luomista.

Lopuksi markkinatalouden luomisessa on kiinnitettävä huomiota siirtymävaiheen sosiaalisiin näkökohtiin ja erityisesti kaikkein köyhimpien kansalaisten tarpeisiin. Unioni on valmis tarjoamaan asiantuntemusta ja lisäämään vaihtoa tällä alalla.

3) Yhteistyö vakauden ja turvallisuuden vahvistamiseksi Euroopassa ja sen ulkopuolella

Venäjällä ja Euroopan unionilla on vakauden ja turvallisuuden säilyttämiseen Euroopassa ja muissa osissa maailmaa liittyviä strategisia etuja ja erityisiä velvollisuuksia.

Unioni pitää Venäjää tärkeänä kumppanina tämän tavoitteen saavuttamisessa ja on päättänyt tehdä yhteistyötä Venäjän kanssa. Unioni ehdottaa, että strategista kumppanuutta kehitetään pysyvän politiikkaa ja turvallisuutta koskevan vuoropuhelun puitteissa, jonka tarkoituksena on yhdistää edut ja vastata yhteisesti joihinkin turvallisuutta koskeviin haasteisiin Euroopassa. Vuoropuhelu parantaa yhteisymmärrystä kaikilla asiaankuuluvilla foorumeilla, joihin sekä Venäjä että jäsenvaltiot kuuluvat erityisesti YK:ssa ja ETYJ:ssä.

4) Yhteiset haasteet Euroopassa

Maantieteellinen läheisyys sekä syventyvät suhteet ja vaihdon kehittyminen unionin ja Venäjän välillä ovat johtamassa kasvavaan keskinäiseen riippuvuuteen lukuisilla aloilla. Ainoastaan yhteisin vastauksin on mahdollista löytää ratkaisu haasteisiin, jotka ovat yhä useammin yhteisiä molemmille osapuolille.

Unionin ja Venäjän yhteisen edun mukaista on kehittää energiapolitiikkojaan siten, että energiavarojen käyttöä ja hallinnointia ja toimitusten turvallisuutta parannetaan Venäjällä ja Euroopassa.

Ydinturvallisuus on erittäin tärkeä kysymys. Unioni on valmis jatkamaan asiantuntija-avun toimittamista ja tukea tällä alalla.

Ympäristö on Venäjän kansan ja Euroopan unionin yhteistä omaisuutta. Kestävä luonnonvarojen käyttö, ydinjätehuolto ja erityisesti rajat ylittävän ilman ja veden saastumisen torjuminen ovat ensisijaisen tärkeitä kysymyksiä tässä yhteydessä.

Venäjän ja unionin yhteisen edun mukaista on tehostaa yhteistyötään yhteisten vitsausten kuten järjestäytyneen rikollisuuden, rahanpesun sekä ihmisten ja huumeiden salakuljetuksen torjumiseksi. Laittoman maahanmuuton torjuminen on myös suuri huolenaihe. Unioni ehdottaa yhteistyön lisäämistä näillä aloilla luomalla toimivaltaisten elinten kesken tarvittavat yhteistyövälineet ja -muodot ja kehittämällä asiantuntijavaihtoa. Se on myös valmis tarjoamaan asiantuntemustaan erityisesti lainsäädännön ja toimivaltaisten instituutioiden kehittämiseksi.

Alueellinen yhteistyö, erityisesti nykyisten alueellisten organisaatioiden puitteissa, muodostaa käyttökelpoiset puitteet paikalla tapahtuvalle käytännön yhteistyölle, jonka ansioista näihin haasteisiin voidaan vastata paikallisella tasolla.

VÄLINEET JA KEINOT

1) Yleiset määräykset

Tämä yhteinen strategia toteutetaan perussopimusten asiaa koskevien menettelyjen mukaisesti. Eurooppa-neuvosto kehottaa neuvostoa ja komissiota takaamaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 ja 13 artiklassa määriteltyjen velvoitteiden mukaisesti unionin toiminnan yhtenäisyyden, johdonmukaisuuden ja tehokkuuden tätä yhteistä strategiaa toteutettaessa.

Euroopan unioni pyrkii yhteisen strategian edellä mainittuihin tavoitteisiin käyttämällä kaikkia unionin, yhteisön ja jäsenvaltioiden käytettävissä olevia välineitä ja keinoja.

Neuvoston pääsihteeri, joka on yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, avustaa perussopimusten mukaisten velvoitteidensa puitteissa neuvostoa yhteisen strategian toteuttamisessa. Komissio osallistuu työhön täysimääräisesti Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 18 ja 27 artiklan mukaisesti.

2) Neuvosto, komissio ja jäsenvaltiot

Eurooppa-neuvosto kehottaa neuvostoa, komissiota ja jäsenvaltioita

- tarkastelemaan toimivaltansa ja valtuuksiensa mukaisesti nykyisiä toimiaan, ohjelmiaan, välineitään ja politiikkaansa sen varmistamiseksi, että ne ovat tämän strategian mukaisia ja poikkeamien ilmetessä tekemään pikaisesti tarvittavat mukautukset,

- hyödyntämään täysimääräisesti ja asianmukaisesti olemassa olevia välineitä ja keinoja erityisesti kumppanuus- ja yhteistyösopimusta sekä asiaan liittyviä EU:n ja jäsenvaltioiden välineitä ja jäsenvaltioiden ohjelmia ja laatimaan ja ylläpitämään tätä tarkoitusta varten ohjeellista luetteloa niistä unionin, yhteisön ja jäsenvaltioiden voimavaroista, joilla tätä yhteistä strategiaa toteutetaan.

3) Yhteensovittaminen

Jäsenvaltioiden on toteutettava lisätoimia Venäjän-toimintansa yhteensovittamiseksi mukaan lukien alueelliset ja kansainväliset järjestöt kuten Euroopan neuvosto, YK, ETYJ ja kansainväliset rahoituslaitokset mukaan lukien yhteensovittaminen yhteisön kanssa sen toimivaltaan kuuluvilla aloilla.

Lisäksi on vahvistettava jäsenvaltioiden ja komission, välistä koordinointia muun muassa niiden Venäjälle sijoitettujen edustajien välisessä säännöllisessä yhteydenpidossa.

Neuvoston, komission ja jäsenvaltioiden päämääränä on tehokkaampi yhteistyö alueellisten ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa ja ne pyrkivät muiden samoin ajattelevien maiden kanssa saavuttamaan strategian tavoitteet.

Euroopan unioni kehottaa unionin jäsenyyttä hakeneita valtioita osallistumaan tämän yhteisen strategian puitteissa toteutettaviin toimiin.

4) Toteuttaminen ja tarkastelu

Eurooppa-neuvosto kehottaa neuvostoa

- varmistamaan, että kukin tuleva puheenjohtajavaltio esittää neuvostolle yleisohjelmansa puitteissa tämän yhteisen strategian toteuttamista koskevan työsuunnitelman, joka perustuu II osan toiminta-aloihin ja jossa otetaan aiheellisella tavalla huomioon III osaan sisältyvät erityisaloitteet,

- tarkastelemaan ja arvioimaan unionin tämän strategian puitteissa toteuttamia toimia ja esittämään Eurooppa-neuvostolle vähintään vuosittain selvityksen siitä, miten tavoitteiden saavuttamisessa on edistytty,

- tarkastelemaan Venäjän tilannetta ja sitä, millä tavoin Venäjä toimii yhteistyössä tämän strategian toteuttamisessa myös edustustojen päälliköiden määräaikaisten raporttien perusteella sekä sisällyttämään Eurooppa-neuvostolle toimitettavaan selvitykseensä tätä koskevan arvion,

- toimittamaan tarvittaessa Eurooppa-neuvostolle strategian II ja III osaa koskevia muutosehdotuksia.

Komissio osallistuu edellä mainittuihin toimiin oman toimivaltansa puitteissa.

5) Yhteistyö Venäjän kanssa

Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot tekevät tiiviisti yhteistyötä Venäjän kanssa tämän yhteisen strategian toteuttamiseksi erityisesti kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen ja sen instituutioiden välityksellä.

6) Erityisaloitteet

Euroopan unioni jatkaa tämän yhteisen strategian III osassa esitettyjä erityisaloitteita, jotka perustuvat II osassa määriteltyihin toiminta-aloihin. Näitä aloitteita mukautetaan tarvittaessa eivätkä ne estä tekemästä mahdollisia uusia aloitteita tämän yhteisen strategian voimassaolon aikana. Neuvoston, komission ja jäsenvaltioiden on toimivaltansa ja valmiuksiensa mukaisesti tuettava näitä aloitteita ja työskenneltävä niiden toteuttamiseksi.

II OSA

TOIMINTA-ALUEET

Euroopan unioni keskittyy tätä yhteistä strategiaa toteuttaessaan seuraaviin toiminta-alueisiin:

1) Demokratian, oikeusvaltion periaatteen ja julkisten instituutioiden lujittaminen Venäjällä

Demokratian, instituutioiden kehittämisen sekä oikeusvaltioperiaatteen edistämiseksi Venäjällä, mikä on perusedellytys markkinatalouden luomiselle, unioni pyrkii

a) vahvistamaan oikeusvaltion periaatetta ja julkisia instituutioita

- tukemalla ja edistämällä nykyaikaisen ja tehokkaan hallinnon edellyttämiä institutionaalisia uudistuksia Venäjän täytäntöönpano-, lainsäädäntö- ja lainkäyttöjärjestelmässä liittovaltion, alueellisella ja paikallisella tasolla erityisesti siten, että kehitetään riippumattoman oikeuslaitoksen, julkisen hallinnon ja vastuullisen lain noudattamista valvovan järjestelmän valmiuksia, erityisesti lisäämällä yhteyksiä EU:n jäsenvaltioiden ja Venäjän oikeusviranomaisten ja lain noudattamista valvovien elinten välillä,

- kehittämällä koulutusohjelma nuorille poliitikoille ja virkamiehille,

- tutkimalla Venäjän esittämän pyynnön johdosta, missä laajuudessa EU voi, yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen, esimerkiksi ETYJ:n kanssa tukea vapaiden ja rehellisten presidentin ja duuman vaalien tehokasta toteutusta vuosina 1999 ja 2000,

- auttamalla Venäjää täyttämään kansainväliset, myös Euroopan neuvoston, YK:n ja ETYJ:n edellyttämät ihmisoikeussitoumukset, edistämällä EU:n ja Euroopan neuvoston yhteistä Venäjän-toimintaa oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien aloilla sekä avustamalla ihmisoikeuksien, myös naisten, lasten ja vähemmistöjen oikeuksien suojelemisessa, ja tehostamalla kuolemanrangaistuksen poistamiseen tähtääviä ohjelmia;

b) vahvistamaan kansalaisyhteiskuntaa

- edistämällä Venäjän ja EU:n poliitikkojen välisiä yhteyksiä liittovaltion, alueellisella ja paikallisella tasolla kaikkien tasojen edustajakokoukset mukaan lukien,

- edistämällä tiiviimpää Venäjän ja EU:n kulttuuri- ja koulutusvaihtoa samoin kuin yhteiskuntien syvempiä yhteyksiä käyttäen Venäjän vanhoja perinteitä olla mukana Euroopan sivistyksen luomisessa, erityisesti tarkastelemalla ja lisäämällä tarvittaessa apurahajärjestelmiä ja opiskelijoiden tutustumisohjelmia,

- tukemalla riippumattomia valtiosta riippumattomia järjestöjä,

- tekemällä yhteistyötä Venäjän kanssa pakolaisille ja Venäjän sisällä kotiseudultaan siirtyneille annettavan tuen vahvistamiseksi,

- edistämällä tiedotusvälineiden vapautta,

- edistämällä miesten ja naisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia.

2) Venäjän integroiminen yhteiseen Euroopan taloudelliseen ja sosiaaliseen alueeseen

EU pyrkii

a) vahvistamaan Venäjän talousuudistusprosessia

- tehostamalla talouspoliittisen ohjauksen vaikutusta, esimerkiksi markkinatalouden kehittymisen edistämiseen tarkoitetulla korkean tason poliittisella vuoropuhelulla, ottaen huomioon välttämättömästä rakennemuutoksesta johtuvat siirtymäkauden ongelmat,

- toteuttamalla lisätoimia toimivaltaisissa elimissä kansainvälisiä rahoituslaitoksia koskevan EU:n politiikan yhteensovittamiseksi,

- avustamalla sellaisten avoimien ja vakaiden lainsäädäntö- ja sääntelypuitteiden takaamisessa ja luomisessa Venäjällä, joiden tarkoituksena on edistää taloudellista toimintaa ja lisätä koti- ja ulkomaisia investointeja,

- edistämällä kestävien veropolitiikkojen (esimerkiksi verotus, kirjanpito ja menojen valvonta) edellyttämien lainsäädännöllisten ja institutionaalisten puitteiden luomista,

- kannustamalla rakenne-, talous- ja hallintouudistusten (muun muassa yksityistämisen) jatkamista, liike-elämän rakennemuutoksia ja Venäjän pk-sektorin kasvua,

- edistämällä uskottavia pankkialan uudistuksia, joihin sisältyy tasavertaisten toimintaedellytysten luominen ulkomaisille pankeille, ja tehokasta avunannon koordinointia, johon EU täysimääräisesti osallistuu,

- auttamalla Venäjän teollisuuden, maatalouden ja energia-alan kilpailukyvyn lisäämisessä,

- auttamalla luomaan perustan sellaiselle tehokkaalle maareformille Venäjällä, joka mahdollistaa yksityisomaisuuden käyttöönoton, ja antamalla teknistä apua tälle kehitykselle (esim. toimiva maarekisteri);

b) tukemaan Venäjän integroitumista laajempaan taloudellisen yhteistyön alueeseen Euroopassa

- edistämällä lainsäädännön asteittaista yhdenmukaistamista, erityisesti tullin sekä standardien ja sertifioinnin, kilpailupolitiikan sekä ympäristön alalla,

- kannustamalla Venäjää integroitumaan monenväliseen kauppajärjestelmään ja tukemalla Venäjän pyrkimyksiä täyttää WTO:hon liittymisen edellytykset, joista mainittakoon lainsäädännön ja instituutioiden uudistaminen,

- tutkimalla keinoja luoda Venäjän WTO:hon liittyminen lisäksi tarvittavat edellytykset EU:n ja Venäjän vapaakauppa-alueen perustamiselle tulevaisuudessa,

- kannustamalla Venäjää poistamaan kaupan ja investointien esteet, erityisesti parantamalla rajanylitysmenettelyjä ja järjestelyjä sekä tarkastelemalla EU:n sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti niitä EU:n markkinoille pääsyä koskevia kysymyksiä, joita Venäjä pitää ongelmallisina,

- tutkimalla konkreettisemmin yhteistyömahdollisuuksia aloilla, joilla Venäjällä tiedetään olevan asiantuntemusta (esim. tiede, lentokoneet, avaruus ja energia),

- edistämällä kumppanuutta Venäjän kulttuurialojen kehityksen vahvistamiseksi myös taidehallinnon aloilla,

- laajentamalla ja yhteensovittamalla tehokkaammin olemassa olevia eurooppalaisia ohjelmia, joiden tarkoituksena on venäläisten johtajien ja yrittäjien kouluttaminen;

c) luomaan perustan sosiaaliselle markkinataloudelle

- edistämällä sosiaalista vuoropuhelua tukemalla nykyaikaisten ammatti- ja työnantajajärjestöjen perustamista,

- kannustamalla Kansainvälisen työjärjestön (ILO:n) keskeisten työelämää koskevien säännösten laajempaan noudattamiseen,

- pyrkimällä varmistamaan kaikkien Venäjän kansalaisten, erityisesti heikossa asemassa olevien väestöryhmien sosiaalisen suojelun antamalla teknistä tukea Venäjän sosiaalipalvelu- ja terveydenhuoltojärjestelmien hallintouudistuksiin.

3) Yhteistyö vakauden ja turvallisuuden vahvistamiseksi Euroopassa ja muualla

EU haluaa syventää ja laajentaa Venäjän kanssa tehtävää yhteistyötä sekä määritellä yhteisiä vastauksia turvallisuushaasteisiin Euroopassa ja muualla seuraavin toimin:

a) lujittamalla poliittista vuoropuhelua

- harkitsemalla, millä tavoin voitaisiin lisätä nykyisen poliittisen vuoropuhelun jatkuvuutta ja toimivuutta, esimerkiksi neuvoston pääsihteerin, yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan, tärkeän panoksen avulla,

- valmistelemalla yhdessä Venäjän kanssa yhteisiä ulkopolitiikan aloitteita yhteisten ulkopoliittisten tavoitteiden tukemiseksi;

b) Venäjän asema Euroopan uudessa turvallisuusarkkitehtuurissa

- kehittämällä yhteistyötä Venäjän kanssa Euroopan uudessa turvallisuusarkkitehtuurissa Etyjin puitteissa erityisesti valmisteltaessa Istanbulin huippukokousta,

- jatkamalla yhteistyötä Venäjän kanssa Euroopan turvallisuusperuskirjan laatimisessa,

- harkitsemalla Venäjän osallistumisen helpottamista, kun EU käyttää WEU:ta Petersbergin tehtäviin kuuluvissa tehtävissä;

c) ennaltaehkäisevällä diplomatialla

- edistämällä EU:n ja Venäjän yhteistyötä konfliktien estämisessä, kriisien hallinnassa ja konfliktien ratkaisemisessa, muun muassa ETYJ:ssä ja YK:ssa,

- edistämällä asevalvonta- ja aseriisuntasopimusten täytäntöönpanoa, vahvistaa aseviennin valvontaa, hillitä joukkotuhoaseiden leviämistä ja tukea ydinaseriisuntaa ja kemiallisten aseiden tuhoamista.

4) Euroopan mannerta koskevat yhteiset haasteet

Euroopan unioni tekee yhteistyötä Venäjän kanssa erityisesti seuraavilla aloilla:

a) energia ja ydinturvallisuus

- kannustamalla Venäjän sitoutumista energia-alan uudistukseen sekä ydinturvallisuuteen ja ympäristönsuojeluun esimerkiksi toimimalla yhdessä Venäjän kanssa energiatehokkuuden parantamiseksi ja antamalla teknistä apua energiansäästön alalla Venäjällä, parantamalla Venäjän ydinvoimalaitosten turvallisuutta ja tekemällä yhteistyötä Luoteis-Venäjän kanssa ydinjätteeseen ja käytettyyn polttoaineeseen liittyvissä kysymyksissä,

- kannustamalla Venäjän sitoutumista ydinturvallisuuteen ydinturvallisuutta koskevan yleissopimuksen, ydinturvarahastosopimuksen ja kansainvälisten aloitteiden puitteissa ja auttamalla vahvistamaan Venäjän ydinturvallisuuden sääntelyviranomaista,

- edistämällä Euroopan energiaperuskirjasta tehdyn sopimuksen ratifioimista Venäjällä ja jatkamalla neuvotteluja monenvälisistä kauttakuljetuspuitteista (Multilateral Transit Framework), jotka edistävät Venäjän ja sen naapurimaiden välistä yhteistyötä Venäjän kaasujohtoverkon käyttömahdollisuuksien osalta;

b) ympäristö ja terveys

- edistämällä ja tukemalla ydinjätteen ja kemiallisen jätteen turvallista varastointia ja käytetyn polttoaineen turvallista käsittelyä erityisesti Luoteis-Venäjällä,

- tukemalla ympäristönäkökohtien sisällyttämistä talousuudistukseen ja avustamalla tehokkaiden valvontajärjestelmien luomisessa varmistaen niiden yhdenmukaisuuden kansainvälisten ympäristösopimusten kanssa, sekä tukemalla Venäjää kansallisen ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon lujittamiseksi,

- toimimalla yhdessä Venäjän kanssa erityisesti laajenevan unionin naapurialueilla veden ja ilman pilaantumisen vähentämiseksi, ympäristösuojelun tehostamiseksi ja yhteistyön tekemiseksi luonnonvarojen kestävän käytön edistämisessä erityisesti erilaisissa alueellisissa yhteistyöelimissä,

- tekemällä yhteistyötä Venäjän kanssa suojautumiskeinojen parantamiseksi tarttuvia tauteja vastaan rokotusohjelmat mukaan lukien,

- tekemällä yhteistyötä myös kasvien terveystarkastusten tehostamiseksi;

c) järjestäytyneen rikollisuuden, rahanpesun, laittoman ihmis- ja huumekaupan ja huumausaineiden torjunta; oikeudellinen yhteistyö

- vahvistamalla oikeusvaltion periaatetta ja tarjoamalla apua oikeusjärjestyksen kehittämisessä muun muassa kehottamalla Venäjää allekirjoittamaan, ratifioimaan ja panemaan täytäntöön keskeiset yleissopimukset erityisesti siviili- ja rikosasioissa tehtävän ja oikeudellisen yhteistyön alalla,

- käymällä olemassa olevien yhteisten kantojen pohjalta vuoropuhelua Venäjän kanssa Wienissä käytävissä neuvotteluissa kansainvälistä järjestäytynyttä rikollisuutta koskevasta Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksesta,

- lisäämällä jäsenvaltioiden ja Venäjän välistä asiantuntijavaihtoa järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan puitteissa myös huumausaineiden väärinkäyttäjien hoidon ja kuntoutuksen alalla sekä huumausaineiden torjunnassa. Tältä osin tehdään yhteistyötä Euroopan huumausaineiden ja huumausaineiden väärinkäytön seurantakeskuksen kanssa,

- järjestämällä seminaareja rahanpesumuodoista ja -menetelmistä,

- tehostamalla Europolin yhteistyötä Venäjän toimivaltaisten viranomaisten kanssa Europol-yleissopimuksen mukaisesti erityisesti laittoman ihmis- ja huumekaupan sekä laittoman maahanmuuton vastaisen toiminnan tehostamisen osalta,

- tehostamalla jäsenvaltioiden yhteyshenkilöiden yhteistyötä Moskovassa kunkin jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön puitteissa,

- kehittämällä yhteistyömenetelmiä rajat ylittävän huumerikollisuuden torjunnassa ja edistämällä Venäjän osallistumista Dublinin työryhmän yhteistyöprosessiin,

- toteuttamalla tiedotuskampanjoita yhdessä Venäjän viranomaisten kanssa laittoman ihmiskaupan torjumiseksi,

- tehostamalla yhteistyötä omien kansalaisten, kansalaisuutta vailla olevien henkilöiden ja kolmannen maiden kansalaisten takaisinotossa, mukaan lukien takaisinottosopimuksen tekeminen; estämällä laitonta maahanmuuttoa mukaan lukien raja- ja maahanmuuttoviranomaisille tarkoitettujen perus- ja jatkokurssien järjestämisen jatkaminen,

- tehostamalla Venäjän kanssa käytävää vuoropuhelua, joka koskee Venäjän viisumipolitiikan mukauttamista Euroopan unioniin ottamalla käyttöön EY:n säännösten mukaiset viisumivaatimukset ja matkustusasiakirjat, joiden väärentämisen estämiseen tähtäävät ominaisuudet ovat riittävät,

- toimimalla yhteistyössä Venäjän kanssa, jotta Venäjä ottaisi käyttöön seuraamukset, jotka kohdistetaan riittämättömin asiakirjoin varustetuille matkustajille rajat ylittäviä kuljetuksia tarjoaviin liikenteenharjoittajiin ja jotta otettaisiin käyttöön laittoman maahanmuuton torjuntaa koskevat rikosoikeudelliset säännökset;

d) alueellinen ja rajat ylittävä yhteistyö ja infrastruktuuri

- työskentelemällä tehokkaammin Venäjän kanssa alueellisen yhteistyön elimissä (esim. Itämeren valtioiden neuvosto CBSS, Mustanmeren taloudellinen yhteistyö BSEC ja Barentsin euro-arktinen neuvosto) ja kannustaa rajayhteistyötä Venäjän naapurialueiden kanssa (mukaan lukien Kaliningrad) ottaen huomioon EU:n laajentumisen ja mukaan lukien pohjoiseen ulottuvuuteen liittyvät puitteet),

- lisäämällä yhteistyötä ja teknistä tukea rajavalvonnan ja tulliasioiden aloilla,

- työskentelemällä Venäjän maantie- ja rautatieverkoston yhdistämiseksi Euroopan laajuisiin käytäviin ja etsimällä kumpaakin osapuolta tyydyttäviä tapoja käsitellä liikennekysymyksiä.

III OSA

ERITYISALOITTEET

Käynnistetään seuraavat erityisaloitteet sulkematta pois mahdollisia uusia aloitteita:

Poliittisia ja turvallisuuskysymyksiä koskeva vuoropuhelu

Unioni harkitsee, millä tavoin voitaisiin lisätä olemassa olevan, kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen mukaisen poliittisen vuoropuhelun jatkuvuutta, joustavuutta ja konkreettisuutta sekä lisätä sen toimivuutta ja tehokkuutta:

- unioni tarkastelee mahdollisuutta luoda pysyvät puitteet EU:n ja Venäjän väliselle poliittiselle ja turvallisuuskysymyksiä koskevalle vuoropuhelulle pitäen mielessä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeana edustajana toimivan neuvoston pääsihteerin merkittävän panoksen. Yhtenä tavoitteena on kehittää yhteistyössä Venäjän kanssa yhteisiä ulkopoliittisia aloitteita tiettyjen kolmansien maiden ja alueiden, konfliktien estämisen ja kriisien hallinnan osalta erityisesti Venäjän lähialueille sekä Balkanilla ja Lähi-idässä,

- neuvosto harkitsee nykyisessä troikassa käytävien asiantuntijatason keskustelujen lisäksi kuulemismenettelyn kehittämistä Venäjän kanssa ydinsulkuun liittyvistä kysymyksistä, johon osallistuisi mahdollisesti kolmansia maita, sekä ponnistelujen tehostamista Venäjän kemiallisten ydinaseiden hävittämiseksi mukaan lukien yhteensovittamisen ja kolmansien maiden kanssa tapahtuvan yhteisen toiminnan tehostaminen,

- lisäksi neuvosto tarkastelee mahdollisuuksia yhteisiin toimintoihin ja kantoihin biologisten ja kemiallisten aineiden sekä sellaisten Venäjällä olevien IAEA:n valvonnassa olevien halkeamiskelpoisten aineiden, joita ei enää tarvita puolustustarkoituksiin, turvallisesta käsittelystä erityisesti kansainvälisten yleissopimusten pohjalta. Erityistä huomiota kiinnitetään Moskovassa sijaitsevaan kansainväliseen tiede- ja teknologiakeskukseen.

Toimien valmistelu alkaa vuoden 1999 loppuun mennessä.

Talouskysymyksiä käsittelevä keskustelu

Venäjän makrotaloudellinen tilanne, Euroopan yhteisön rakentamisessa saatu kokemus, euron käyttöönotto ja laajentumisprosessi vahvistavat unionin ja Venäjän välillä käytävien talouskysymyksiä koskevien erityisneuvottelujen merkitystä.

Unioni harkitsee asiaa koskevan korkean tason vuoropuhelun käynnistämistä EU:n ja Venäjän välillä, Venäjän hallituksen toiminnan tukemiseksi sellaisten toimenpiteiden kehittämisessä, joiden tarkoituksena on edistää kestävää talouden elvyttämistä, joka perustuu IMF:n hyväksymään laajaan talousohjelmaan, joka johtaa toimivaan markkinatalouteen. Unioni harkitsee lisäksi korkean tason talouspoliittista neuvontaa Venäjän hallitukselle merkittävien EU:n asiantuntijoiden avulla.

Jäsenvaltiot vahvistavat tarvittaessa toimintansa yhteensovittamista asiaan liittyvissä kansainvälisissä järjestöissä ja elimissä.

Toimivaltaisten elinten olisi laadittava puheenjohtajavaltion ja neuvoston yhteinen selonteko kyseisistä ehdotuksista vuoden 1999 loppuun mennessä.

Kauppa ja investoinnit

Ottaen huomioon uusien monenvälisten neuvottelujen käynnistyminen WTO:ssa sekä sen, että yhteisö on tehnyt ehdotuksia siitä, miten Venäjä voisi jatkaa neuvottelujaan kyseiseen järjestöön liittymisestä, yhteisö vahvistaa uudelleen olevansa valmis säilyttämään Venäjälle myöntämänsä tuen entisellään ja tarvittaessa lisäämään sitä maan pyrkiessä täyttämään WTO:n liittymisvaatimukset mahdollisimman pian.

Lisäksi komissio tarkastelee tapoja, joilla voidaan syventää Venäjän kanssa investoinneista käytävää keskustelua kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen puitteissa kaupalle ja investoinneille myönteisen ilmapiirin parantamiseksi Venäjällä ja kahdenvälisen kaupan ja investointien helpottamiseksi sekä selvityksen antamiseksi neuvostolle vuoden 1999 loppuun mennessä.

Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta

Euroopan unionin ja Venäjän kannalta on ensiarvoisen tärkeää aloittaa kestävä ja tehokas yhteistyö oikeus- ja sisäasioiden alalla. Tässä suhteessa järjestäytyneen rikollisuuden torjunta on ilmeinen painopistealue.

Tästä syystä Euroopan unioni ehdottaa suunnitelman vahvistamista, joka keskittyy Venäjän kanssa yhteiseen toimintaan järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi, mukaan lukien korruption, rahanpesun, huume- ja ihmiskaupan sekä laittoman maahanmuuton vastaiset toimet. Unioni ehdottaa, että se kattaisi muun muassa seuraavat alat:

- oikeus- ja lain noudattamista valvoville viranomaisille annettavan koulutuksen tukeminen erityisesti tiedustelutoiminnan ja väliintulotekniikoiden osalta,

- tarvittavien lainsäädännöllisten, institutionaalisten ja oikeudellisten puitteiden kehittäminen syytteiden nostamiseksi järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan, erityisesti rahanpesun, laittoman taloudellisen toiminnan ja ihmissalakuljetuksen aloilla,

- tehokkaiden yhteistyömenetelmien kehittäminen rajojen yli ulottuvan rikollisuuden torjumiseksi,

- Europolin ja Venäjän toimivaltaisten viranomaisten yhteistyön kehittäminen Europol-yleissopimuksen mukaisesti.

Venäjän toimivaltaisten elinten ja Moskovassa sijaitsevien Euroopan unionin jäsenvaltioiden yhteyshenkilöiden jatkuvan vuoropuhelun ansiosta on mahdollista arvioida tarkemmin Venäjän vaatimuksia tällä alalla. Tässä suhteessa joulukuussa 1999 järjestettävällä EU:n ja Venäjän välisellä järjestäytynyttä rikollisuutta käsittelevällä konferenssilla on erityisen suuri merkitys. Neuvostolle annetaan selvitys vuoden 2000 alkupuoliskon aikana.

Kumppanuusohjelmat

Venäjän julkisten instituutioiden vahvistamista ja kansalaisjärjestöjen toisiinsa lähentämistä koskeva tavoite edellyttää, että Venäjän ja jäsenvaltioiden välistä vaihtoa lisätään kaikilla tasoilla.

Unioni haluaa kehittää kumppanuusohjelmia Venäjän kanssa:

- instituutioiden vahvistamiseksi alue- ja paikallishallinnoissa,

- kansalaisjärjestöjen lähentämiseksi: ammattijärjestöjen ja -liittojen, yliopistojen, valtioista riippumattomien järjestöjen ja tiedotusvälineiden välillä. Komissio tutkii mahdollisuuksia yhteisön ohjelmien käyttämiseksi tätä tarkoitusta varten (Tacis, Tempus ja Demokratia). Myös jäsenvaltioiden kahdenvälisiä välineitä käytetään. Jäsenvaltiot ja komissio koordinoivat ohjelmansa; tässä yhteydessä ne voivat turvautua unionin perustamaan Venäjän johtohenkilöille suunnattuun koulutusohjelmaan.

Olemassa olevien välineiden kartoituksen (jonka komissio laatii yhdessä neuvoston pääsihteeristön kanssa) ja Venäjälle tehdyn tutustumismatkan perusteella komissio antaa selvityksen neuvostolle vuoden 1999 loppuun mennessä ja tekee sen jälkeen valinnan sopivista vaihtoehdoista sekä antaa sen jälkeen ehdotuksia toteutettavista toimista.

Opiskelijoiden ja nuorten tutkijoiden vaihto-ohjelmat

Unioni tarkastelee mahdollisuutta kehittää EU:n vaihto-ohjelmia opiskelijoille, jolloin vaihto-ohjelma olisi kiinteä osa heidän opintojaan, sekä nuorille tutkijoille, jotka työskentelevät kansainvälisessä tutkimus- ja teknologiakeskuksessa. Tähän kuuluu erityisesti seuraavaa:

- pyydetään komissiota kartoittamaan olemassa olevat EY:n ja jäsenvaltioiden ohjelmat,

- pyydetään komissiota myös raportoimaan vuoden 2000 alkupuoliskon aikana tavoista, joilla tällä alalla olemassa olevien eurooppalaisten ohjelmien täydentävyyttä voitaisiin parantaa sekä yhteisön laajennetun ohjelman toteuttamismahdollisuuksista ja toteuttamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä.

Elinkelpoisen terveydenhoito- ja sosiaaliturvajärjestelmän perustaminen

Jäsenvaltiot ja komissio tarkistavat ohjelmiaan, joilla pyritään yleisesti edistämään Venäjän pyrkimyksiä elinkelpoisen sosiaaliturvajärjestelmän perustamiseksi ja erityisesti tukemaan terveydenhoitojärjestelmän uudistamista Venäjällä, sekä kyseisten ohjelmien koordinoinnin, toimivuuden ja täydentävyyden tehostamista komission kesäkuuhun 2000 mennessä laatimaa selvitystä varten.

Rajat ylittävä ja alueellinen yhteistyö

Unioni tukee rajat ylittävän ja alueellisen yhteistyön lujittamista ja laatii kartoituksen asianmukaisista EY:n ja jäsenvaltioiden välineistä ja toimista, joilla pyritään tehostamaan EU:n kannalta erityisen merkittävien Venäjän alueiden osallistumista EU:n ohjelmiin. Tässä yhteydessä neuvosto ja komissio tehostavat marraskuussa 1999 Helsingissä järjestettävän EU:n pohjoista ulottuvuutta käsittelevän konferenssin valmisteluja.

IV OSA

VOIMASSAOLO

Tätä yhteistä strategiaa sovelletaan sen julkaisupäivästä aluksi neljän vuoden ajan. Eurooppa-neuvosto voi neuvoston suosituksesta jatkaa, tarkistaa ja tarvittaessa muuttaa sen voimassaoloa.

JULKAISEMINEN

Tämä yhteinen strategia julkaistaan virallisessa lehdessä.

Tehty Kölnissä4 päivänä kesäkuuta 1999.

Eurooppa-neuvoston puolesta

G. SCHRÖDER

Puheenjohtaja

EUROOPPA-NEUVOSTON LAUSUMA

Venäjää koskevasta yhteisestä strategiasta

Neuvosto hyväksyy Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston (yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka) alaan kuuluvat yhteiset toiminnat, yhteiset kannat ja muut mahdolliset päätökset määräenemmistöllä yhteisen strategian perusteella.

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston soveltamisalan ulkopuolelle jäävät säädökset hyväksytään edelleen perussopimuksissa määrättyjen asianomaisten päätöksentekomenettelyjen mukaisesti mukaan lukien Euroopan yhteisön perustamissopimus ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osasto.