31998R0773

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 773/98,

annettu 7 päivänä huhtikuuta 1998,

väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta, Egyptistä, Intiasta, Indonesiasta, Pakistanista ja Turkista peräisin olevien valkaisemattomien puuvillakankaiden tuonnissa

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 (1), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 2331/96 (2), ja erityisesti sen 7 artiklan 1 kohdan,

on kuullut neuvoa-antavaa komiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

A. MENETTELY

(1) Komissio ilmoitti 11 päivänä heinäkuuta 1997 Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä julkaistulla ilmoituksella (3), jäljempänä `menettelyn aloittamista koskeva ilmoitus` tiettyjen Kiinan kansantasavallasta, Egyptistä, Intiasta, Indonesiasta, Pakistanista ja Turkista peräisin olevien valkaisemattomien puuvillakankaiden tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn aloittamisesta ja pani asiaa koskevan tutkimuksen vireille.

(2) Menettely aloitettiin valituksen perusteella, jonka Euroopan yhteisön puuvilla- ja liitännäistekstiiliteollisuuden komitea (Eurocotom) oli jättänyt sellaisten yhteisön tuottajien puolesta, jotka edustivat suurta osaa yhteisön samankaltaisen tuotteen tuotannosta. Tässä yhteydessä yhteisön tuotanto viittaa tarkasteltavana olevan tuotteen muita kuin kytkösmarkkinoita varten tarkoitettuun tuotantoon.

(3) Tarkasteltavana olevan tuotteen muut kuin kytkösmarkkinat muodostuvat valkaisemattomien puuvillakankaiden myynnistä muilla kuin kytkösmarkkinoilla, eli yhteisön kutomoiden myynnistä riippumattomille ostajille. Sen sijaan kytkösmarkkinat muodostuvat integroidun ryhmittymän sisällä tapahtuvista kauppatoimista, eli silloin, kun kyseinen ryhmittymä kutoo valkaisematonta puuvillaa ja seuraavassa tuotantovaiheessa viimeistelee tai sovittaa kankaan.

Kuten Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on vahvistanut, yhteisön toimielinten käytäntönä on sulkea pois kytkösmarkkinoilla tapahtunut myynti vahinkoa koskevasta tutkimuksesta silloin, kun kytkösmarkkinat ja muut kuin kytkösmarkkinat ovat selvästi erillään toisistaan. Kytköstuotanto ei kilpaile suoraan samankaltaisen tuotteen tuonnin kanssa, koska sitä ei myydä muilla kuin kytkösmarkkinoilla.

Vahinkoa koskevassa tutkimuksessa tarkastellaan yhteisön tuotannonalaa sellaisena, kuin se on määriteltynä asetuksen (EY) N:o 384/96, jäljempänä `perusasetus`, 4 artiklassa, eli kytkösmarkkinoilla tapahtuvaa myyntiä lukuun ottamatta, ja 4 artiklassa viitataan 5 artiklan 4 kohtaan, jossa säädetään valituksen tekijöiden osuutta koskevista säännöistä, mistä seuraa, että valituksen tekijöiden osuutta koskeva vaatimus on arvioitava suhteessa muilla kuin kytkösmarkkinoilla myytyyn tuotantoon.

Valituksessa esitettiin riittävät todisteet edellä mainituista maista peräisin olevan tuotteen polkumyynnistä ja siitä aiheutuvasta merkittävästä vahingosta; nämä todisteet katsottiin riittäviksi oikeuttamaan menettelyn aloittaminen.

(4) Komissio ilmoitti virallisesti asiasta tuottajille, viejille ja tuojille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä viejämaiden edustajille ja valituksen tekijälle ja antoi asianomaisille osapuolille mahdollisuuden esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa annetussa määräajassa.

(5) Tietyt asianomaisissa maissa toimivat tuottajat/viejät ilmoittivat kantansa. Kaikille pyynnön esittäneille osapuolille annettiin mahdollisuus tulla kuulluiksi.

(6) Koska valitukselle nimenomaisen tukensa ilmaisseiden, yhteisössä tarkasteltavana olevaa tuotetta tuottavien yhteisön tuottajien määrä oli suuri, katsottiin tarkoituksenmukaiseksi käyttää otantamenetelmää sekä lähettää kyselylomakkeet yhteisön tuottajista valitulle edustavalle otokselle ja vastaanottaa niiltä yksityiskohtaisia tietoja perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(7) Koska asianomaisten vientimaiden tuottajien/viejien määrä oli suuri, otantamenetelmää käytettiin niidenkin osalta, ja komissio lähetti kyselylomakkeet tuottajista/viejistä valitulle edustavalle otokselle ja sai niiltä yksityiskohtaisia tietoja.

(8) Sellaisten etuyhteyttä vailla olevien tuojien määrä, jotka olivat ilmoittautuneet menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetuissa määräajoissa ja jotka halusivat toimia yhteistyössä oli liian suuri tutkittavaksi käytettävissä olevassa ajassa. Näin ollen komissio päätti käyttää otosta etuyhteyttä vailla olevista tuojista. Etuyhteyttä vailla olevia tuojia pyydettiin toimittamaan vuotta 1996 koskevat tiedot liikevaihdosta, ostoista ja työllisyydestä sekä koko yrityksen että tarkasteltavana olevan tuotteen osalta; näiden tietojen perusteella komissio valitsi otokseen kahdeksan riippumatonta tuojaa, jotka toimivat kolmessa jäsenvaltiossa, eli Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Saksassa ja Italiassa ja joita pidettiin edustavimpina tuontimäärien perusteella. Kyselylomakkeet lähetettiin otokseen kuuluville etuyhteyttä vailla oleville tuojille. Neljä vastausta saatiin määräajoissa.

(9) Asianomaisia osapuolia pyydettiin esittämään huomautuksensa otannasta ja otokseen valituista yrityksistä. Asianomaiset osapuolet eivät esittäneet merkittäviä huomautuksia kyseisestä lähestymistavasta.

(10) Otokseen valittiiin seuraavat etuyhteyttä vailla olevat tuojat:

- Yhdistynyt kuningaskunta:

- Broome & Wellington;

- Joshua Wardle Ltd;

- Premier Textiles Ltd;

- Claremont Fabrics;

- Saksa:

- Itochu Deutschland GmbH;

- KLW Textilvertrieb GmbH;

- G. Koppermann & Co. GmbH;

- Italia:

- New Nicoltex SRL.

(11) Komissio hankki ja tarkisti kaikki polkumyynnin ja vahingon alustavan määrittelyn kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot ja suoritti tutkimuksia seuraavien yritysten toimitiloissa:

a) Yhteisön tuottajat:

- Saksa:

- Ettlin Gesellschaft für Spinnerei und Weberei AG;

- Velener Textilwerke Grimmelt Wevers & Co.GmbH;

- H. Hecking Söhne;

- F. A. Kümpers GmbH & Co;

- Italia:

- Tessiture Niggeler & Küpfer SpA;

- Standartela SpA;

- Ranska:

- Ets. des Fils de V. Perrin;

- Tenthorey;

- SA HGP GAT;

- Fil. et Tis. de Saulxures;

- Espanja:

- Hilados y Tejidos Puigneró, S.A.;

- Portugali:

- Incotex - Indústria e Comércio de Têxteis, Lda;

- Belgia:

- Le Compte Textielfabrieken NV;

b) Tuottajat/viejät

- Egypti

- Misr Spinning and Weaving Co., Mehalla el-Kubra;

- Misr Fine Spinning and Weaving Co., Kafr el-Dawar;

- Misr El Amria Spinning and Weaving Co., Alexandria;

- Intia

- Century Textiles & Industries Ltd., Bombay;

- Mafatlal Industries Limited, Bombay;

- Coats Viyella India Ltd., Bangalore;

- Vardhman Spinning & General Mills Ltd., Ludhiana;

- Virudhunagar Textile Mills Ltd;

- Indonesia

- PT Argo Pantes, Jakarta;

- PT Daya Manunggal, Jakarta;

- PT Eratex, Jakarta;

- PT Apac Inti Corpora, Jakarta;

- PT Eratex Djaja, Surabaya;

- Pakistan

- Lucky Textile Mills, Karachi;

- Diamond Fabrics Ltd, Sheikhupura, Lahore;

- Nishat Mills Ltd, Faisalabad;

- Kohinoor Raiwind Mills Ltd, Lahore;

- Kohinoor Weaving Mills Ltd, Lahore;

- Turkki

- Birlik Mensucat Ticaret ve Sanayi Isletmesi A.S. Kayseri ("Birlik Mensucat"), Kayseri;

- Söktas Pamuk ve Tarim Ürünlerini Degerlendirme Ticaret ve Sanayi A.S. ("Söktas"), Söke;

- Tureks;

- Teksmobili;

- Alfa.

(12) Polkumyynnin määritystä koskeva tutkimusajanjakso käsitti 1 päivän tammikuuta 1996 ja 30 päivän kesäkuuta 1997 välisen ajanjakson. Vahinkoa koskeva tutkimus käsitti 1 päivän tammikuuta 1993 ja 30 päivän kesäkuuta 1997 välisen ajanjakson.

B. TUOTE

1. Tarkasteltavana oleva tuote

(13) Menettely koskee litteäksi kudottuja valkaisemattomia puuvillakankaita, joissa on vähintään 85 painoprosenttia puuvillaa, eli yksinkertaisella kutomakoneella suoraan kulmaan punotusta tekstiililangasta saadusta puuvillasta tehtyjä kankaita, jotka on tarkoitettu ensisijaisesti vaatetus-, liinavaate- ja huonekaluteollisuuden käyttöön ja jotka tällä hetkellä luokitetaan CN-koodeihin 5208 11 90- 5208 19 ja 5209 11-5209 19.

(14) Tätä tuotetta valmistetaan lajiltaan ja rakenteeltaan monessa eri muodossa, jotka määritellään seuraavien tekijöiden yhdistelmänä: valmistuksessa käytetyn langan numero (paino), sekä loimen että kuteen säikeiden lukumäärä ja tapa, jolla langat on punottu.

(15) Kaikki tarkasteltavana olevan tuotteen lajit valmistetaan periaatteessa samoilla koneilla, ja ne voidaan yleensä valmistaa tilauksesta.

(16) Useita pyyntöjä on esitetty tiettyyn lajiin kuuluvien valkaisemattomien puuvillakankaiden jättämiseksi menettelyn ulkopuolelle. Näissä pyynnöissä viitataan erityisiin käyttötarkoituksiin tai rakenteisiin, joista osaa ei väitteen mukaan valmisteta yhteisössä. Nämä pyynnöt koskevat muun muassa rengaskehruumenetelmällä kehrätystä langasta (tavanomaisesta langasta) valmistettuja kankaita, käsipuilla valmistettuja kankaita, jacquard- ja joustokankaita, kirjontaan tarkoitettuja kankaita ja vähemmän kuin 100 g/m2 painavia kankaita.

a) Rengaskehruumenetelmällä kehrätystä langasta valmistetut puuvillakankaat

(17) Tietyt osapuolet väittivät, että rengaskehruumenetelmällä kehrätystä langasta valmistettuja kankaita olisi pidettävä eri tuotteena kuin avopäälangalla valmistetut kankaat, koska ne eroavat toisistaan kestävyydeltään. Väitettiin myös, että rengaskehruumenetelmällä kehrätystä langasta valmistetut kankaat olisi jätettävä menettelyn ulkopuolelle, koska niitä ei valmisteta yhteisössä.

(18) Komissio totesi kuitenkin, että rengaskehruumenetelmällä kehrätystä langasta ja avopäälangasta valmistetut kankaat ovat samanlaisia perusominaisuuksiltaan ja käyttötarkoituksiltaan, koska kestävyyteen perustuvia eroja ei voida pitää merkittävinä. Tämän lisäksi otokseen kuuluvilta yhteisön tuottajilta saaduista tiedoista ilmeni, että rengaskehruumenetelmällä kehrätystä langasta valmistettuja kankaita tuotetaan yhteisössä. Tämän vahvistivat yhteisön etua koskevaan tutkimukseen osallistuvat kehräämöt, joista 50 prosenttia tuottaa rengaskehruumenetelmällä kehrättyä lankaa. Näin ollen rengaskehruumenetelmällä kehrätystä langasta valmistettujen kankaiden jättämistä menettelyn ulkopuolelle ei voida tässä vaiheessa hyväksyä.

b) Käsipuilla valmistetut puuvillakankaat

(19) Käsipuilla valmistetut kankaat ovat yksinomaan käsillä tai jaloilla käytettävillä kangaspuilla kudottuja kankaita. Vaikka erilaisten tuotantomenetelmien käyttö ei sinänsä vaikuta tuotteen määritelmään, käsipuilla valmistetut tuotteet eroavat fyysisiltä ominaisuuksiltaan muista valkaisemattomista puuvillakankaista erityisesti sen vuoksi, että niiden kudosrakenne on epätasaisempi ja löysempi ja että niiden leveys on rajoitettu (yleensä vähemmän kuin 1 metri). Tämä ero johtaa siihen, että kuluttajilla on erilainen käsitys käsipuilla valmistetuista tuotteista; tätä käsitystä vahvistaa se, että käsipuilla valmistettuja tuotteita myydään usein erityisten myyntikanavien kautta, jotka eroavat yhteisön tuottajien ja viejien muiden tuotteidensa osalta käyttämistä kanavista.

(20) Tämän vuoksi komissio päätteli alustavasti, että käsipuilla valmistetut kankaat olisi jätettävä menettelyn ulkopuolelle ja vapautettava tulleista edellyttäen, että niiden mukana on viejämaan toimivaltaisten viranomaisten antama todistus siitä, että tuotteet on valmistettu käsipuilla.

c) Jacquard- ja joustopuuvillakankaat

(21) Tietyt osapuolet väittivät, että jacquard- ja joustokankaita olisi pidettävä erillisenä tuotteena. Näiden kahden erityisrakenteen ("jacquard" ja "jousto") tutkimuksesta ilmeni, että ne sisältävät vähintään 85 prosenttia puuvillaa. Tämän vuoksi niiden katsottiin kuuluvan menettelyn soveltamisalaan.

d) Kirjontaan tarkoitetut valkaisemattomat puuvillakankaat

(22) Lisäksi väitetiin, että kirjontaan tarkoitetut valkaisemattomat puuvillakankaat olisi jätettävä menettelyn ulkopuolelle niiden erityisten fyysisten ominaisuuksien ja erityisen käyttötarkoituksen vuoksi. Komissio totesi alustavasti, että useimmat alan yritykset käyttävät vähemmän kuin 100 g/m2 painavia kankaita, jotka kuuluvat erityisen CN-koodiin ja jotka ovat samanlaisia sideharson kanssa. Sideharso ei kuulu sen valituksen piiriin, jonka perusteella nykyinen menettely aloitettiin. Olisi huomattava, että sideharsoja käytetään ainoastaan lääkinnällisiin tarkoituksiin, kun taas vähemmän kuin 100 g/m2 painavia valkaisemattomia puuvillakankaita voidaan myös käyttää muihin tarkoituksiin kuin kirjontaan. Koska kyseiset tuotteet ovat ilmeisesti vaihdettavissa keskenään, katsotaan alustavasti, että kirjontaan tarkoitettujen valkaisemattomien puuvillakankaiden fyysisiä perusominaisuuksia ei voida pitää niin erilaisina muihin tarkoituksiin käytettävän kankaan ominaisuuksia verrattuina, että ne voitaisiin jättää menettelyn ulkopuolelle. Näitä kysymyksiä tutkitaan edelleen.

e) Vähemmän kuin 100 g/m2 painavat valkaisemattomat puuvillakankaat

(23) Väitettiin, että vähemmän kuin 100 g/m2 painavat kankaat olisi jätettävä menettelyn ulkopuolelle, koska ne ovat samanlaisia sideharson kanssa. Komissio päätteli alustavasti, että tämän tuotteen jättäminen menettelyn ulkopuolelle ei vaikuta mahdolliselta, koska sillä on samat fyysiset perusominaisuudet ja yleinen käyttötarkoitus kuin enemmän kuin 100 g/m2 painavilla valkaisemattomilla puuvillakankailla. Tätä seikkaa tutkitaan tarkemmin.

f) Muut menettelyn ulkopuolelle jättämistä koskevat pyynnöt

(24) Muut tämän menettelyn ulkopuolelle jättämistä koskevat pyynnöt eivät olleet riittävästi perusteltuja tai ne koskivat tuotteita, jotka vastasivat tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmää fyysisten perusominaisuuksien, yleisten käyttötarkoituksien ja kuluttajien käsityksen osalta.

2. Samankaltainen tuote

(25) Komissio totesi, että yhteisön tuotannonalan tuottamat ja yhteisön markkinoilla myydyt valkaisemattomat puuvillakankaat olivat samanlaisia asianomaisissa maissa valmistettujen ja yhteisön markkinoille vietyjen tai kotimaan markkinoilla myytyjen valkaisemattomien puuvillakankaiden kanssa sekä verrattavissa niihin (4).

(26) Tietyt osapuolet väittivät, että yhteisön tuotannonalan tuottamat ja myymät sekä asianomaisissa viejämaissa tuotetut ja yhteisöön viedyt valkaisemattomat puuvillakankaat eivät ole keskenään verrattavissa. Väitteen mukaan asianomaisista maista tuodaan huonolaatuisia peruskäyttöön tarkoitettuja kankaita, kun taas yhteisössä valmistetaan pitkälle kehitettyjä erikoistuotteita.

(27) Tässä yhteydessä olisi muistettava, että komission vakiokäytäntönä on katsoa, että samanlaisten fyysisten perusominaisuuksien omaavien tuotteiden väliset laatuerot eivät yleensä vaikuta samankaltaisen tuotteen olemassaolon määrittämiseen.

(28) Tämän lisäksi yhteisön tuotannonalan valmistamat ja/tai tarjoamat kankaat näyttävät vastaavan suurelta osin asianomaisista maista tuotuja kankaita. Tämän vuoksi tässä vaiheessa ei voida ilmeisesti päätellä, että yhteisössä valmistetut tuotteet eroaisivat ratkaisevasti asianomaisista maista tuoduista tuotteista. Asiaa tutkitaan kuitenkin edelleen.

(29) Näin ollen komissio päätteli, että Kiinan kansantasavallasta, Intiasta, Indonesiasta, Egyptistä, Pakistanista ja Turkista viedyt valkaisemattomat puuvillakankaat ovat perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita yhteisön tuottajien yhteisössä valmistamien valkaisemattomien puuvillakankaiden kanssa.

C. POLKUMYYNTI

1. Viejät ja tuottajat alkuperämaissa

a) Otanta

(30) Ottaen huomioon asianomaisten maiden viejien suuren lukumäärän komissio päätti soveltaa otantamenetelmää perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

(31) Jotta komission yksiköt voisivat päättää otoksen valinnasta, viejiä ja niiden puolesta toimivia edustajia pyydettiin ilmoittautumaan kolmen viikon kuluessa menettelyn aloittamisesta ja toimittamaan joitakin perustietoja kotimaisen myynnin ja viennin liikevaihdostaan tutkimusajanjakson osalta. Komission yksiköt ottivat yhteyttä asianomaisten maiden viranomaisiin.

b) Yhteistyössä toimineet yritykset

(32) Maittain jaettu luettelo otokseen kuulumattomista yhteistyössä toimineista yrityksistä on liitteessä I.

(33) Liitteessä I luetelluille yrityksille, joita ei valittu otokseen, ilmoitettiin, että niille vahvistettaisiin otoksen polkumyyntimarginaalin ja polkumyyntitullin asianomaisen maan keskiarvo, jos sellaisia sovellettaisiin, painotettuna yhteisöön tapahtuvan viennin liikevaihdon perusteella lukuun ottamatta Kiinaa ja Egyptiä, joiden osalta laskettiin kaikille viejille yhteinen marginaali.

c) Otoksen valinta

(34) Kiinan kansantasavallan, Egyptin, Indonesian, Turkin ja Pakistanin osalta otoksen valinta tehtiin asianomaisten yritysten, järjestöjen ja/tai hallitusten edustajien kanssa sovitulla tavalla.

(35) Indonesialaiset viejät vastustivat varalla olevan yrityksen (yritys, jolla korvataan otokseen valittu yritys, joka ei sittemmin toimi riittävästi yhteistyössä komission jälkeen) valitsemista, ja niille ilmoitettiin, että asia ei aiheuttanut ongelmia edellyttäen, että kaikki pääotokseen kuuluvat yritykset toimivat yhteistyössä riittävässä määrin.

(36) Intialaisten viejien kanssa ei päästy sopimukseen, sillä ne kieltäytyivät hyväksymästä tärkeimmän viejän sisältymistä otokseen. Tämän vuoksi komissio hyväksyi Intialaisten viejien ehdottamien viejien valinnan, mutta sisällytti tärkeimmän viejän lopulliseen otokseen.

(37) Otokseen valituille yrityksille, jotka toimivat täysin yhteistyössä tutkimuksen yhteydessä, laskettiin yksilöllinen polkumyyntimarginaali ja määrättiin yksilöllinen tulli. Jos kaksi keskenään etuyhteydessä olevaa yritystä kuuluu otokseen, niihin sovelletaan yhteistä polkumyyntimarginaalia, joka määritetään kummankin yrityksen yksilöllisen polkumyyntimarginaalin painotetun keskiarvon perusteella. Jos vain toinen yrityksistä valitaan, sen polkumyyntimarginaalia sovelletaan myös siihen etuyhteydessä oleviin yhteistyössä toimiviin yrityksiin.

(38) Komissio valitsi yrityksiä varalle Egyptin, Intian ja Pakistanin osalta. Otokseen ainoastaan varalle valituille yrityksille ilmoitettiin, että vaikka niiden oli vastattava komission kyselylomakkeeseen, niiden vastauksia tutkittaisiin ainoastaan, jos yksi tai useampi otokseen valituista yrityksistä kieltäytyy toimimasta yhteistyöstä, minkä vuoksi se ei olisi enää edustava. Niille ilmoitettiin myös, että niille vahvistetaan otoksen polkumyyntimarginaalin ja polkumyyntitullin asianomaisen maan keskiarvo, jos sellaisia sovellettaisiin, jollei niitä valita otokseen kuuluvan yrityksen tilalle, missä tapauksessa niille vahvistetaan yksilöllinen polkumyyntitulli.

(39) Indonesian osalta P.T. Tyfountex -niminen yritys kieltäytyi hyväksymästä valintaansa varaotokseen, joten sille ilmoitettiin, että sitä pidetään yhteistyöstä kieltäytyneenä yrityksenä.

(40) Komission yksiköt lähettivät kyselylomakkeet seuraaville otokseen lopullisesti valituille yrityksille:

>TAULUKON PAIKKA>

d) Yksilöllinen tarkastelu otannan yhteydessä

(41) Komissio sai määräajassa yhdeksän yksilöllistä tarkastelua koskevaa pyyntöä, joista viisi oli varustettu perusasetuksen 17 artiklan 3 kohdassa vaaditulla vastauksella kyselylomakkeeseen.

(42) Pyyntöjen tarkastelun jälkeen ja ottaen huomioon perusasetuksen 17 artiklan 3 kohdan komissio päätteli, että se ei voinut myöntää yksilöllistä tarkastelua tämän menettelyn yhteydessä. Tämä päätös perustui siihen, että yksittäisistä tutkimuspyynnöistä johtuvan kasvavan työmäärän vuoksi komissio ei olisi voinut saattaa tutkimusta päätökseen perusasetuksessa säädetyssä määräajassa. Asianomaisille yrityksille ilmoitettiin asiasta ja niitä pyydettiin esittämään huomautuksensa.

(43) Yrityksiä, jotka olivat jättäneet kyselylomakkeeseen täydellisen vastauksen 37 päivän kuluessa menettelyn aloittamisesta tai olivat ilmoittautuneet otoksen valintaa varten asetetun kolmen viikon määräajan kuluessa, mutta joiden yksilöllistä tarkastelua koskeva pyyntö oli hylätty, pidettiin yhteistyössä toimineina yrityksinä ja niihin sovellettiin otoksen osalta vahvistettujen polkumyyntimarginaalin ja polkumyyntitullin keskiarvoa.

2. Menetelmät

a) Samaan ryhmittymään kuuluvat yritykset

(44) Komission käytäntönä on ollut pitää keskenään etuyhteydessä olevia tai samaan ryhmittymään kuuluvina yrityksiä johdonmukaisesti yhtenä ainoana yksikkönä ja määrittää niille sen vuoksi yksi ainoa polkumyyntimarginaali. Yksilöllisten polkumyyntimarginaalien laskeminen voisi rohkaista kiertämään polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä (ja siten tehdä ne tehottomiksi) antamalla keskenään etuyhteydessä oleville tuottajille mahdollisuuden ohjata yhteisöön suuntautuva vientinsä sen yrityksen kautta, jonka polkumyyntimarginaali on alhaisin. Otokseen ja johonkin ryhmittymään kuuluvien yritysten osalta todettuja polkumyyntimarginaaleja sovellettiin tämän vuoksi samaan ryhmittymään kuuluviin ja otokseen kuulumattomiin yrityksiin, jotka tuottivat ja myivät tarkasteltavana olevaa tuotetta.

(45) Saman periaatteen mukaisesti kahden otokseen valitun, Indonesiassa sijaitsevan ja saman ryhmittymään kuuluvan yrityksen katsottiin myös muodostavan yhden ainoan yksikön. Myös kahden otokseen valitun, Pakistanissa sijaitsevan ja keskenään etuyhteydessä olevan yrityksen katsottiin muodostavan yhden ainoan yksikön.

b) Normaaliarvo

i) Edustavuus

(46) Komission yksiköt tutkivat ensiksi, oliko jokaisen yrityksen harmaan puuvillakankaan kotimaan myynti edustava. Myyntiä pidettiin edustavana, jos sen määrä oli vähintään 5 prosenttia yhteisöön myytäväksi tarkoitetun viennin määrästä.

ii) Lajien vertailukelpoisuus

(47) Tuotteen lajien suuren lukumäärän johdosta asianomaisissa maissa tuotetut harmaat puuvillakankaat luokiteltiin tuotetarkastusnumerolla rakenteensa perusteella. Tuotetarkastusnumerot sisältävät tiedot langan numerosta (tai painosta) sekä loimen ja kuteen säikeiden lukumäärästä. Numero sisältää myös kudosrakennetta koskevat tiedot. Numerosta ilmenee myös, vietiinkö kyseistä lajia vai myytiinkö sitä kotimaan markkinoilla sekä tuotteen aiottu käyttötarkoitus (valkaisu, taskutus ja painanta) laadun mukaan.

(48) Koska harmaiden puuvillakankaiden eri lajit ja laadut eivät eronneet toisistaan fyysisiltä perusominaisuuksiltaan, komission yksiköt totesivat, että kotimaan myyntiin ja vientiin tarkoitetut lajit olivat perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita ja keskenään verrattavissa, jos niillä oli sama tarkastusnumero. Tämän perusteella Intian kotimaan markkinoilla myydyt ja kiinalaisten yritysten viemät lajit olivat keskenään verrattavissa.

(49) Näin ollen komission yksiköt totesivat, että saman tuotetarkastusnumeron omaavat kotimaan myyntiin ja vientiin tarkoitetut lajit olivat keskenään vertailukelpoisia tuotteita.

iii) Lajikohtainen edustavuus

(50) Tietyn lajin kotimaan myynnin määrä katsottiin riittävän edustavaksi, jos kyseiseen lajiin kuuluvien harmaiden puuvillakankaiden myynnin määrä kotimaan markkinoilla oli vahinkoa koskevan tutkimusajanjakson aikana vähintään viisi prosenttia verrattavissa olevan lajin yhteisöön vietäväksi tarkoitetun myynnin määrästä.

iv) Tavanomaisen kaupankäynnin määrittäminen

(51) Komission yksiköt tutkivat tämän jälkeen, voitiinko kunkin puuvillakangaslajin kotimaan myynnin katsoa tapahtuneen tavanomaisessa kaupankäynnissä, tarkastelemalla sitä, missä määrin kyseisen lajin myynti oli ollut kannattavaa:

- tapauksissa, joissa laskennallisten tuotantokustannusten kanssa yhtä korkealla tai korkeammalla nettohinnalla myytyjen harmaiden puuvillakankaiden määrä oli suurempi kuin 80 prosenttia koko myynnin määrästä, normaaliarvo määritettiin vahinkoa koskevan tutkimusajanjakson aikana tapahtuneen kannattavan ja kannattamattoman kotimaisen myynnin hintojen painotetun keskiarvon perusteella,

- tapauksissa, joissa laskennallisten tuotantokustannusten kanssa yhtä korkealla tai korkeammalla nettohinnalla myytyjen harmaiden puuvillakankaiden määrä oli pienempi kuin 80 prosenttia, mutta suurempi kuin 10 prosenttia koko myynnin määrästä, normaaliarvo määritettiin ainoastaan kannattavan kotimaisen myynnin hintojen painotetun keskiarvon perusteella,

- tapauksissa, joissa laskennallisten tuotantokustannusten kanssa yhtä korkealla tai korkeammalla nettohinnalla myytyjen harmaiden puuvillakankaiden määrä oli pienempi kuin 10 prosenttia koko myynnin määrästä katsottiin, että kyseistä lajia ei myyty tavanomaisessa kaupankäynnissä ja että kotimaan hintaa ei voitu käyttää asianmukaisena perustana normaaliarvon määrittämiseksi.

v) Tosiasialliseen kotimaan hintaan perustuva normaaliarvo

(52) Kun edellä esitetyt vaatimukset täyttyivät, normaaliarvon perusteena käytettiin kunkin lajin osalta perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti riippumattomien ostajien viejämaan kotimaan markkinoilla tavanomaisessa kaupankäynnissä maksamaa tai maksettavaa hintaa.

vi) Laskennalliseen arvoon perustuva normaaliarvo

(53) Tapauksissa, joissa kotimaan hintoja ei voitu käyttää asianmukaisena perustana normaaliarvon määrittämiseksi, normaaliarvo määritettiin laskennallisen arvon perusteella.

(54) Laskennallista normaaliarvoa suositettiin johdonmukaisesti muiden tuottajien kotimaan hintojen sijasta lajien suuren lukumäärän johdosta ja koska tietyn yrityksen tuottaman tietyn lajin arvioinnissa huomioon otettavat tekijät vaihtelivat huomattavasti (alkuperä, raakapuuvillasekoitus, käytössä oleva kutomakone ja niin edelleen).

(55) Laskennallinen arvo määritettiin lisäämällä vietyjen lajien tuotantokustannuksiin joihin tehtiin asianmukaiset oikaisut silloin, kun tosiasialliset kustannukset eivät vastanneet ilmoitettuja kustannuksia, kohtuullinen prosenttimäärä myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia sekä kohtuullinen voittomarginaali.

(56) Tätä tarkoitusta varten komission yksiköt tutkivat, olivatko yksittäisten tuottajien kotimaan markkinoita koskevat myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä voitot käytettävissä perusasetuksen säännösten mukaisesti:

- samankaltaisen tuotteen kotimaisen myynnin yhteydessä syntyneitä tosiasiallisia myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia käytettiin silloin, kun asianomaisen yrityksen kotimaista myyntiä voitiin pitää edustavana. Jos edellä mainittu edellytys ei täyttynyt, käytettiin myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten painotettua keskiarvoa,

- samankaltaisen tuotteen kotimaisen myynnin yhteydessä saatuja tosiasiallisia voittoja käytettiin silloin, kun laskennallisia tuotantokustannuksia korkeammalla nettohinnalla myytyjen harmaiden puuvillakankaiden määrä oli suurempi kuin 10 prosenttia asianomaisen yrityksen kotimaisen myynnin määrästä. Jos edellä mainittu edellytys ei täyttynyt, käytettiin muiden edellytysten täyttävien yritysten voittomarginaalien painotettua keskiarvoa.

c) Vientihinta

(57) Kaikissa tapauksissa, joissa harmaita puuvillakankaita vietiin yhteisön riippumattomille asiakkaille, vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti, toisin sanoen tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien vientihintojen perusteella.

(58) Kuitenkin tapauksissa, joissa tosiasiallinen vientihinta puuttui tai sitä pidettiin epäluotettavana, koska myynti tapahtui etuyhteydessä olevalle osapuolelle, vientihinta muodostettiin perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti, eli sen hinnan perusteella, jolla tuodut tuotteet jälleenmyytiin ensimmäisen kerran riippumattomalle ostajalle.

(59) Kyseisissä tapauksissa oikaisut tehtiin kaikkien maahantuonnin ja jälleenmyynnin välisenä aikana syntyneiden kustannusten sekä kertyneiden voittojen osalta luotettavan vientihinnan määrittämiseksi yhteisön rajalla -tasolla.

d) Vertailu

(60) Tasapuolisen vertailun varmistamiseksi normaaliarvon ja vientihinnan välillä suoritettiin asianmukainen hyvitys hintojen vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eroavuuksia koskevien oikaisujen muodossa perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti.

(61) Sen vuoksi hyvitykset tehtiin kuljetukseen, vakuutukseen, käsittelykuluihin, pakkauskustannuksiin, luottoon, alennuksiin ja vakuuksiin liittyvien eroavuuksien osalta aina, kun ne olivat asianmukaisia ja oikeutettuja.

e) Polkumyyntimarginaali

i) Tutkimuksen kohteena olevien yritysten polkumyyntimarginaali

(62) Edellä 2 kohdan b alakohdassa määritetyn lajikohtaisen normaaliarvon painotettua keskiarvoa verrattiin perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan mukaisesti 2 kohdan c alakohdassa määritettyyn vientihinnan painotettuun keskiarvoon. Tapauksissa, joissa todettiin, että vientihinnoissa oli huomattavia eroja eri ostajien, alueiden ja ajanjaksojen välillä ja että edellä mainittu menetelmä ei antanut kuvaa harjoitetun polkumyynnin tosiasiallisesta laajuudesta, normaaliarvon painotettua keskiarvoa verrattiin kaikkien yhteisöön suuntautuvien yksittäisten vientitapahtumien hintoihin.

ii) Yhteistyössä toimineiden otokseen kuulumattomien yritysten polkumyyntimarginaali

(63) Otokseen kuulumattomille yhteistyössä toimineille yrityksille vahvistettiin otokseen kuuluvien yritysten polkumyyntimarginaalien yhteisöön suuntautuvan viennin liikevaihdolla painotettu keskiarvo.

iii) Yhteistyöstä kieltäytyneiden yritysten polkumyyntimarginaali

(64) Yhteistyön laajuus vaihteli 87 prosentista 100 prosenttiin kaikkien asianomaisten maiden osalta Turkkia lukuun ottamatta. Sellaisten maiden osalta, joissa yhteistyö oli erittäin laajaa, päätettiin vahvistaa yhteistyöstä kieltäytyneille yrityksille otokseen kuuluneiden yritysten osalta korkein vahvistettu polkumyyntimarginaali. Jos kaikkiin otokseen kuuluviin yrityksiin (kuten Kiinan ja Egyptin tapauksessa) sovellettiin samaa tullia, sitä sovellettiin myös yhteistyöstä kieltäytyneisiin yrityksiin.

(65) Turkissa, jossa yhteistyön laajuuden taso oli pienempi kuin 50 prosenttia, toimivien yhteistyöstä kieltäytyneiden yritysten osalta jäännöspolkumyyntimarginaali määritettiin käytettävissä olevien tietojen perusteella. Yksilöitiin lajit korkeimman polkumyyntimarginaalin omaavan yrityksen, joiden polkumyyntimarginaali oli korkein ja joiden myynti oli edustava. Jäännöspolkumyyntimarginaali määritettiin tällaisen marginaalin painotetun keskiarvon perusteella ja ilmaistiin prosentteina cif-tuontihinnasta yhteisön rajalla.

3. Indonesia

a) Yhteistyön laajuus

(66) Otokseen valittiin neljä yritystä. Kaksi näistä yrityksistä oli etuyhteydessä keskenään ja kuului samaan ryhmittymään.

(67) Paikalla suoritettujen tarkastusten tuloksena todettiin, että kolme yritystä neljästä antoi harhaanjohtavia tietoja tai kieltäytyi osittain toimimasta yhteistyössä, minkä johdosta perusasetuksen 18 artiklaa oli sovellettava.

(68) Perusasetuksen 18 artiklan soveltaminen johti siihen, että komissio määritti hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat kotimaan hinnat, tuotantokustannukset, vientihinnat ja fyysisissä ominaisuuksissa esiintyvät erot käytettävissä olevien tietojen perusteella.

(69) Viimeinen yritys teki kaksi merkittävää oikaisua kyselylomakkeeseensa ennen paikalla suoritettavaa tarkastusta. Paikalla suoritettavan tarkastuksen yhteydessä todettiin kuitenkin, että lopullinen vastaus kyselylomakkeeseen oli virheellinen, minkä vuoksi polkumyyntiä koskevaa laskelmaa ei voitu suorittaa. Koska kyseinen yritys kuului yritysryhmittymään, polkumyyntimarginaali määritettiin toisen, samaan yritysryhmittymään sekä otokseen kuuluvan yrityksen perusteella (katso 2 jakson a kohta).

b) Perusasetuksen 18 artiklan vaikutus otokseen

(70) Olisi huomattava, että otantamenetelmää käytettiin tämän tutkimuksen soveltamisalaan kuuluvien yritysten suuren määrän johdosta perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti. Otos valittiin asianomaisten yritysten ja järjestön edustajien kanssa sovitulla tavalla, ja siihen sisällytettiin neljä edellä mainittua yritystä.

(71) P.T. Tyfountex -niminen yritys muodosti varaotoksen. Kyseinen yritys kieltäytyi hyväksymästä valintaansa varaotokseen, joten sille ilmoitettiin, että sitä pidetään yhteistyöstä kieltäytyneenä yrityksenä. Koska Indonesian edustajat eivät halunneet varaotosta, komissio jatkoi tutkimusta valitun otoksen kanssa ilman varalle valittuja yrityksiä. Samanaikaisesti tehtiin selväksi, että jos otokseen kuuluvat yritykset eivät toimisi täysin yhteistyössä menettelyn kaikissa vaiheissa, ei olisi enää mahdollisuuksia korvata yhteistyöstä kieltäytyneitä yrityksiä varalle valitulla yrityksellä, millä voisi olla merkittäviä vaikutuksia kaikkiin indonesialaisiin yrityksiin.

(72) Perusasetuksen 17 artiklan 4 kohdassa säädetään, että jos valitut osapuolet kieltäytyvät yhteistyöstä siten, että tutkimuksen tulokset saattavat huomattavasti vääristyä, voidaan valita uusi otos. Jos ei kuitenkaan ole tarpeeksi aikaa uuden otoksen valitsemiseen, sovelletaan 18 artiklan asianmukaisia säännöksiä.

(73) Koska uuden otoksen valitseminen ja tutkimuksen päättäminen määräajassa ei ollut mahdollista sekä sen vuoksi, että indonesialaiset yritykset eivät suostuneet varaotokseen valittaviksi, polkumyyntimarginaalit määritettiin otokseen valittujen yritysten osalta käytettävissä olevien tosiasioiden perusteella. Jotta muita tuottajia, joihin otannan tuloksia sovelletaan, ei rangaistaisi kohtuuttomasti päätettiin käyttää väliaikaisesti valituksessa mainittua tullia (13,5 prosenttia, eli komission edellisessä menettelyssä toteama polkumyyntimarginaali) käytettävissä olevien tietoina otokseen kuulumattomien yhteistyössä toimineiden yritysten osalta. Väliaikaisia toimenpiteitä varten valitun otoksen erityistilanteen vuoksi komissio tutkii uuden otoksen valitsemista mahdollisia lopullisia toimenpiteitä varten.

c) Normaaliarvo

(74) Komission yksiköt käyttivät Indonesiasta peräisin olevien tuotteiden normaaliarvon määrittämiseksi 2 jakson b alakohdassa kuvattuja menettelyjä ja menetelmiä lukuun ottamatta tapauksia, joissa käytettävissä olevia tietoja käytettiin tiettyjen normaaliarvoon liittyvien tekijöiden osalta perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti.

i) Tosiasialliseen kotimaan hintaan perustuva normaaliarvo

(75) Normaaliarvoa ei voitu määrittää perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti vertailukelpoisten lajien kotimaan hintojen perusteella 2 jakson b kohdassa tarkoitettua menettelyä käyttäen.

ii) Laskennalliseen arvoon perustuva normaaliarvo

(76) Kolmen otokseen kuuluvan yrityksen, joiden osalta polkumyyntiä koskeva laskelma suoritettiin, kaikkia yhteisöön vientiä varten myytyjä lajeja koskeva normaaliarvo laskettiin laskennallisen normaaliarvon perusteella perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

(77) Tämä tehtiin lisäämällä vietyjen lajien tuotantokustannuksiin yrityksen omat kotimaiset myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä kotimaan voittomarginaali perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

d) Vientihinta

(78) Komission yksiköt käyttivät Indonesiasta peräisin olevien tuotteiden vientihinnan määrittämiseksi 2 jakson c kohdassa kuvattuja menettelyjä ja menetelmiä.

(79) Kaikki otokseen kuuluvat yritykset veivät tuotetta yhteisössä toimivien riippumattomien tuojien kautta. Vientihinnat määritettiin yhteisöön myytäväksi viedystä tarkasteltavana olevasta tuotteesta maksettujen tai maksettavien hintojen perusteella perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti.

e) Vertailu

(80) Tasapuolisen vertailun varmistamiseksi normaaliarvon ja vientihinnan välillä suoritettiin asianmukainen hyvitys hintojen vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eroavuuksia koskevien oikaisujen muodossa perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti.

(81) Sen vuoksi hyvitykset tehtiin kuljetukseen, käsittelykuluihin, luottokustannuksiin, pakkaukseen ja palkkioihin liittyvien eroavuuksien vuoksi aina, kun ne olivat asianmukaisia ja oikeutettuja.

i) Luottokustannuksia koskevat hyvitykset

(82) Kolme indonesialaista tuottajaa/viejää vaati normaaliarvon oikaisua luottokustannusten osalta. Tutkimuksesta kuitenkin ilmeni, että luottokustannuksia oli paisutettu käyttämällä keinotekoisen korkeaa korkoa. Tämän vuoksi oikaisu myönnettiin ainoastaan asianomaisten yritysten tarkastetuissa tileissä esiintyvän lyhytaikaisia lainoja koskevan koron perusteella.

f) Polkumyyntimarginaali

(83) Komission yksiköt käyttivät Indonesiasta peräisin olevien tuotteiden polkumyyntimarginaalin määrittämiseksi 2 jakson e kohdassa kuvattuja menettelyjä ja menetelmiä, paitsi niiden yhteistyössä toimineiden yritysten osalta, jotka eivät kuuluneet otokseen.

i) Tutkimuksen kohteena olevien yritysten polkumyyntimarginaali

(84) Vertailu osoittaa polkumyynnin olemassaolon kaikkien otokseen kuuluvien yritysten osalta. Polkumyyntimarginaalit ilmaistuna prosentteina cif-hinnasta yhteisön rajalla ovat seuraavat:

>TAULUKON PAIKKA>

ii) Yhteistyössä toimineiden otokseen kuulumattomien yritysten polkumyyntimarginaali

(85) Otokseen kuulumattomien yhteistyössä toimineiden yritysten osalta (katso 2 jakson b kohta) päätettiin käyttää käytettävissä olevia tietoja, eli tässä tapauksessa valituksessa mainittua polkumyyntimarginaalia, perusasetuksen 17 artiklan 4 kohdan ja 18 artiklan mukaisesti. Prosentteina cif-tuontihinnasta yhteisön rajalla ilmaistu marginaali on 13,5 prosenttia.

iii) Yhteistyöstä kieltäytyneiden yritysten polkumyyntimarginaali

(86) Polkumyyntimarginaali määritettiin yhteistyöstä kieltäytyneiden yritysten osalta sen yrityksen marginaalin perusteella, jonka polkumyyntimarginaali oli otoksen korkein. Prosentteina cif-hinnasta yhteisön rajalla ilmaistu marginaali on 31,8 prosenttia.

4. Turkki

a) Yhteistyön laajuus

(87) Viisi yritystä vastasi tuottajille/viejille tarkoitettuun kyselylomakkeeseen, ja niitä tutkittiin.

(88) Tutkimuksesta ilmeni, että yksi näistä viidestä yrityksestä ei ollut tuottaja vaan kauppias, joka osti tuotetta otokseen kuuluvalta riippumattomalta tuottajalta viedäkseen sitä yhteisöön. Komission johdonmukaisena käytäntönä on laskea polkumyyntimarginaalit ainoastaan tuottajien osalta. Tämän vuoksi kyseisen kauppiaan ostoja käytettiin asianomaisen tuottajan polkumyyntimarginaalin määrittämiseen.

(89) Yksi valituista yrityksistä ei toiminut täysin yhteistyössä menettelyssä. Itse asiassa todettiin, että ilmoitetut tuotantokustannukset ja vientimäärät eivät olleet luotettavia.

(90) Näin ollen päätettiin, että tätä yritystä pidettäisiin yhteistyöstä kieltäytyneenä yrityksenä, koska se oli antanut harhaanjohtavia ja epäluotettavia tietoja.

(91) Otokseen valittujen yhteistyössä toimineiden yritysten huonon tason vuoksi komissio tutkii uuden otoksen valitsemista mahdollisia lopullisia toimenpiteitä varten.

b) Normaaliarvo

(92) Komissio käytti Turkista peräisin olevien tuotteiden normaaliarvon määrittämiseksi 2 jakson b kohdassa kuvattuja menettelyjä ja menetelmiä. Turkin osalta laskettiin kuitenkin lajikohtainen kuukausittainen normaaliarvo korkean inflaation vuoksi.

i) Tosiasialliseen kotimaan hintaan perustuva normaaliarvo

(93) Edellä 2 jakson b kohdassa kuvatulla tavalla suoritettujen kotimaisen myynnin, lajien vertailukelpoisuuden ja lajikohtaisen edustavuuden arvioinnin sekä tavanomaisen kaupankäynnin määrittämisen jälkeen komission yksiköt laskivat kuukausittaiset normaaliarvot tosiasiallisten kotimaan hintojen perusteella (yhteistyössä toimineiden yritysten keskiarvo oli yksi laji ensimmäisen yrityksen, kaksi lajia toisen yrityksen ja ei yhtään lajia kolmannen yrityksen osalta) perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

ii) Laskennalliseen arvoon perustuva normaaliarvo

(94) Kaikissa muissa tapauksissa normaaliarvo oli laskettava perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti yhteisöön vietyjen tuotteiden laskennallisen arvon perusteella. Laskennallinen normaaliarvo määritettiin 2 jakson b kohdassa kuvatulla tavalla tutkimusajanjakson jokaisen kuukauden osalta. Kahta yritystä koskevat kuukausittaiset myyntikustannukset, hallinnolliset ja muut yleiset kustannukset sekä kuukausittainen kotimaan voittomarginaali lisättiin kyseisten vientiin tarkoitettujen lajien tuotantokustannuksiin. Normaaliarvo laskettiin kolmannen yrityksen osalta, jolla ei ollut edustavaa kotimaista myyntiä, lisäämällä perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan mukaisesti sen vientilajien tuotantokustannuksiin myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten sekä kotimaisen voittomarginaalin painotettu keskiarvo, joka määritettiin niille kahdelle yritykselle, joiden kotimainen myynti oli edustavaa ja kannattavaa.

c) Vientihinta

(95) Komission yksiköt käyttivät Turkista peräisin olevien tuotteiden vientihinnan määrittämiseksi 2 c kohdassa kuvattuja menettelyjä ja menetelmiä.

(96) Kaikkien turkkilaisten yritysten harmaiden puuvillakankaiden myynti yhteisön markkinoilla suuntautui yhteisössä toimiville riippumattomille asiakkaille. Tämän vuoksi vientihinta määritettiin kyseisten yritysten osalta tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien hintojen perusteella.

d) Vertailu

(97) Tasapuolisen vertailun varmistamiseksi normaaliarvon ja vientihinnan välillä suoritettiin asianmukainen hyvitys hintojen vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eroavuuksia koskevien oikaisujen muodossa perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti.

(98) Sen vuoksi hyvitykset tehtiin kuljetukseen, pakkauskustannuksiin, kuluihin, luottokustannuksiin ja palkkioihin liittyvien eroavuuksien vuoksi aina, kun ne olivat asianmukaisia ja oikeutettuja.

i) Luottokustannuksia koskevat hyvitykset

(99) Eräs turkkilainen tuottaja/viejä vaati normaaliarvon oikaisua maksuehtoihin liittyvien luottokustannusten osalta. Todettiin kuitenkin, että vaikka maksuehdot on merkitty laskuun, kotimaan myynti tapahtuu avoimen luottojärjestelmän mukaisesti. Koska ei esitetty todisteita siitä, että maksuehdot olisivat riippuneet hinnoista päätettiin olla myöntämättä luottokustannuksia koskevia hyvityksiä.

ii) Valuutan muuntamista koskevat hyvitykset

(100) Eräs yritys pyysi hyvitystä valuutan muuntamisen osalta (perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan j alakohta) Turkin korkean inflaation ja siitä johtuvan valuutan arvon jatkuvan alenemisen vuoksi.

(101) Katsotaan kuitenkin, että valuutan arvon aleneminen oli jo otettu huomioon oikaisuilla, jotka oli tehty laskemalla normaaliarvot kuukausittain ja käyttämällä valuutan kuukausittaisia keskiarvokursseja. Näin ollen tämä vaatimus hylättiin.

e) Polkumyyntimarginaali

(102) Komission yksiköt käyttivät Turkista peräisin olevien tuotteiden polkumyyntimarginaalin määrittämiseksi 2 kohdan e alakohdassa kuvattuja menettelyjä ja menetelmiä.

i) Tutkimuksen kohteena olevien yhteistyössä toimineiden yritysten polkumyyntimarginaali

(103) Vertailu osoittaa polkumyynnin olemassaolon kahden otokseen kuuluvan yrityksen osalta. Polkumyyntimarginaalit ilmaistuna prosentteina cif-hinnasta yhteisön rajalla ovat seuraavat:

>TAULUKON PAIKKA>

ii) Yhteistyössä toimineiden otokseen kuulumattomien yritysten polkumyyntimarginaali

(104) Yhteistyössä toimineille yrityksille (katso 1 jakson b ja d kohta) vahvistetaan otoksen polkumyyntimarginaalin keskiarvo. Koska Teksmobilin osalta todettu polkumyyntimarginaali oli pienempi kuin 2 prosenttia, sitä ei otettu huomioon otoksen polkumyyntimarginaalin keskiarvoa määritettäessä. Prosentteina cif-tuontihinnasta yhteisön rajalla ilmaistu marginaali on 11 prosenttia.

iii) Yhteistyöstä kieltäytyneiden yritysten polkumyyntimarginaali

(105) Turkin yhteistyön laajuuden alhaisen tason vuoksi polkumyyntimarginaali määritettiin kaikkien muiden yhteistyöstä kieltäytyneiden osalta parhaiden käytettävissä olevien tietojen mukaisesti (katso 2 jakson e kohta).

(106) Prosentteina cif-hinnasta yhteisön rajalla ilmaistu marginaali on 14,29 prosenttia.

5. Egypti

(107) Kolme egyptiläistä yritystä tutkittiin. Koska tutkimuksen kohteena olevat kolme yritystä olivat suoraan tai välillisesti valtion omistuksessa ja hallituksen valvonnassa, niitä päätettiin kohdella yhtenä ryhmittymänä. Tämän vuoksi yksilöllisiä polkumyyntimarginaaleja tai tulleja ei määritetty. Ero tehtiin ainoastaan yhteistyössä toimineiden ja siitä kieltäytyneiden viejien välillä.

a) Normaaliarvo

(108) Komission yksiköt käyttivät normaaliarvon määrittämiseksi 2 jakson b kohdassa kuvattuja menettelyjä ja menetelmiä.

i) Tosiasialliseen kotimaan hintaan perustuva normaaliarvo

(109) Edellä 2 b kohdassa kuvatulla tavalla suoritettujen kotimaisen myynnin, lajien vertailukelpoisuuden ja lajikohtaisen edustavuuden arvioinnin sekä tavanomaisen kaupankäynnin määrittämisen jälkeen komission yksiköt totesivat, että yhden yrityksen osalta seitsemän lajin normaaliarvo voisi perustua tosiasiallisiin kotimaan hintoihin perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

ii) Laskennalliseen arvoon perustuva normaaliarvo

(110) Edellä 5 kohdan a alakohdassa mainitun yrityksen sekä kahden muun yrityksen yhteisöön vietäviksi myymien lajien osalta normaaliarvo oli laskettava perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti yhteisöön vietyjen tuotteiden laskennallisen arvon perusteella. Lajikohtainen laskennallinen arvo määritettiin 2 jakson b kohdassa kuvatulla tavalla.

(111) Koska ainoastaan yhdellä yrityksellä oli tutkimusajanjakson aikana riittävästi kyseisen tuotteen kannattavaa myyntiä, tämän yrityksen voittomarginaalia päätettiin soveltaa kahden muuhun yritykseen normaaliarvon laskemiseksi. Näin ollen ensimmäisen yrityksen osalta lasketun normaaliarvon perustana käytettiin tuotantokustannuksia lisättynä yrityksen omilla myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksilla sekä voittomarginaalilla. Kahden muun yrityksen normaaliarvo laskettiin käyttämällä niiden omia tuotantokustannuksia sekä myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia ja sen yrityksen voittomarginaalia, jonka kannattava kotimainen myynti oli riittävää.

b) Vientihinta

(112) Komission yksiköt käyttivät Egyptistä peräisin olevien tuotteiden vientihinnan määrittämiseksi edellä 2 c kohdassa kuvattuja menettelyjä ja menetelmiä.

(113) Näiden kolmen yrityksen harmaiden puuvillakankaiden vienti yhteisön markkinoille tapahtui suoraan riippumattomien asiakkaiden kautta. Tämän vuoksi vientihinta määritettiin näiden yritysten osalta niiden myymistä harmaista puuvillakankaista tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien hintojen perusteella perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti.

c) Vertailu

(114) Tasapuolisen vertailun varmistamiseksi normaaliarvon ja vientihinnan välillä suoritettiin asianmukainen hyvitys hintojen vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eroavuuksia koskevien oikaisujen muodossa perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti.

(115) Tämän vuoksi tehdyt oikaisut koskivat kuljetus-, vakuutus-, pakkaus- ja luottokustannusten sekä palkkioiden välisiä eroja aina, kun ne olivat asianmukaisia ja perusteluja.

i) Luottokustannuksia koskevat hyvitykset

(116) Kaikki kolme yritystä vaativat normaaliarvoon luottokustannuksia vastaavia oikaisuja. Tämä vaatimus oli hylättävä kahden yrityksen osalta, koska ilmeni, että kotimaan markkinoilla sovellettavat maksuehdot perustuivat avoimeen luottojärjestelmään, eli ei esitetty todisteita siitä, että maksuehdot olisivat riippuneet hinnoista.

d) Polkumyyntimarginaali

i) Menetelmä

(117) Edellä 2 jakson esitetyistä syistä päätettiin laskea yhteinen polkumyyntimarginaali kaikille yhteistyössä toimineille yrityksille. Polkumarginaalin määrittämiseksi käytettiin 2 jakson e kohdassa kuvattuja menettelyjä.

(118) Kolmelle tutkimuksen kohteena olevalle yritykselle laskettiin yksilölliset polkumyyntimarginaalit, joiden keskiarvoa sovellettiin yhteisöön suuntautuvan viennin liikevaihdolla painotettuna kaikkiin yhteistyössä toimineisiin yrityksiin.

ii) Yhteistyössä toimineiden otokseen kuuluvien tai kuulumattomien yrityksen polkumyyntimarginaali

(119) Yhteistyössä toimivien viejien polkumyyntitulli ilmaistuna prosentteina cif-hinnasta yhteisön rajalla on 20,6 %.

iii) Yhteistyöstä kieltäytyneiden yritysten polkumyyntimarginaali

(120) Egyptin yhteistyön laajuuden korkean tason vuoksi polkumyyntimarginaali määritettiin yhteistyöstä kieltäytyneiden yritysten osalta sen yrityksen marginaalin tasolla, jonka polkumyyntimarginaali oli otoksen korkein (katso 2 jakson c kohta). Prosentteina cif-hinnasta yhteisön rajalla ilmaistu marginaali on 20,6 prosenttia.

6. Pakistan

a) Yhteistyön laajuus

(121) Viisi yritystä valittiin 1 kohdan c alakohdassa kuvattuun Pakistania koskevaan otokseen, ja niitä tutkittiin. Kahdelle etuyhteyttä vailla olevalle yritykselle laskettiin yksilölliset polkumyyntimarginaalit, ja kahdelle muulle etuyhteydessä olevalle yritykselle vahvistettiin painotettuun keskiarvoon perustuva polkumyyntimarginaali. Jäljellä olevaa yritystä pidettiin yhteistyöstä kieltäytyneenä yrityksenä, ja siihen sovellettiin samaa marginaalia kuin korkeimman marginaalin omaavaan yhteistyössä toimineeseen yritykseen (katso jäljempänä).

(122) Etuyhteyttä vailla olevat kolme yritystä ja etuyhteydessä olevat kaksi yritystä kuuluivat eri yritysryhmittymiin. Kumpaankin ryhmittymään kuului tarkasteltavana olevaa tuotetta vaihtelevassa määrin tuottavia ja myyviä yrityksiä. Edellä mainittuja marginaaleja sovelletaan alustavien määrittelyjen osalta myös muihin samaan ryhmittymään kuuluviin yrityksiin (katso 2 jakson a kohta).

(123) Perusasetuksen 18 artiklaa sovellettiin erääseen yritykseen, joka oli antanut harhaanjohtavia tietoja. Kyseisen yrityksen polkumyyntimarginaalia ei otettu huomioon yhteistyössä toimineita yrityksiä koskevan polkumyyntimarginaalin keskiarvoa määritettäessä (katso 2 jakson e kohta). Todettiin kuitenkin, että tämä ei vaikuttanut liiallisesti otoksen edustavuuteen, koska poistettu yritys vastasi alle kolmannesta alkuperäiseen otokseen kuuluvien yritysten viennistä.

b) Normaaliarvo

(124) Komission yksiköt käyttivät Pakistanista peräisin olevien tuotteiden normaaliarvon määrittämiseksi edellä 2 jakson b kohdassa kuvattuja menettelyjä ja menetelmiä.

i) Tosiasialliseen kotimaan hintaan perustuva normaaliarvo

(125) Edellä 2 jakson b kohdassa kuvatulla tavalla suoritettujen kotimaisen myynnin, lajien vertailukelpoisuuden ja lajikohtaisen edustavuuden arvioinnin sekä tavanomaisen kaupankäynnin määrittämisen jälkeen komission yksiköt totesivat, että kolmella otokseen kuuluvalla yrityksellä oli ollut tarkasteltavana olevan tuotteen edustavaa kotimaista myyntiä tutkimusajanjakson aikana.

(126) Näiden kolmen yrityksen edustavan kotimaan myynnin todettiin tapahtuneen tavanomaisessa kaupankäynnissä. Yksi niistä yrityksistä myi kuitenkin kotimaan markkinoilla ainoastaan yhtä lajia, joka oli verrattavissa vientilajeihin, kun taas toinen yritys myi kotimaan markkinoilla kahta vientilajeihin verrattavissa olevaa lajia. Kolmannella yrityksellä ei ollut vertailukelpoisia lajeja. Näissä olosuhteissa komission yksiköt päättelivät, että normaaliarvo olisi Pakistanin osalta määritettävä kaikissa tapauksissa, lukuun ottamatta toisen yrityksen tuottamaa yhtä lajia ja toisen yrityksen tuottamaa kahta lajia, joiden osalta normaaliarvo perustuu viejämaan riippumattomien asiakkaiden tavanomaisessa kaupankäynnissä maksamiin hintoihin.

ii) Laskennalliseen arvoon perustuva normaaliarvo

(127) Valitun neljän yhteistyössä toimineen yrityksen kaikkia yhteisöön vientiä varten myytyjä lajeja, kolmea lajia lukuun ottamatta, koskeva normaaliarvo laskettiin laskennallisen normaaliarvon perusteella perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

(128) Kolmen kotimaan markkinoilla myyvän yrityksen osalta tämä tehtiin lisäämällä vietyjen lajien tuotantokustannuksiin yrityksen omat kotimaiset myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä kotimaan voittomarginaali perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

(129) Toisella otokseen kuuluvalla yhteistyössä toimineella yrityksellä ei ollut kotimaista myyntiä. Normaaliarvo laskettiin kyseisten yritysten osalta lisäämällä perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan mukaisesti niiden vientilajien tuotantokustannuksiin niiden kolmen yrityksen myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten sekä kotimaisen voittomarginaalin painotettu keskiarvo, joiden kotimainen myynti oli edustavaa ja kannattavaa.

c) Vientihinta

(130) Komission yksiköt käyttivät Pakistanista peräisin olevien tuotteiden vientihinnan määrittämiseksi edellä 2 jakson c kohdassa kuvattuja menettelyjä ja menetelmiä.

(131) Kaikki otokseen kuuluvat yhteistyössä toimineet yritykset veivät tuotetta suoraan yhteisössä toimivien riippumattomien tuojien kautta. Vientihinnat määritettiin yhteisöön myytäväksi viedystä tarkasteltavana olevasta tuotteesta maksettujen tai maksettavien hintojen perusteella perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti.

d) Vertailu

(132) Tasapuolisen vertailun varmistamiseksi normaaliarvon ja vientihinnan välillä suoritettiin asianmukainen hyvitys hintojen vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eroavuuksia koskevien oikaisujen muodossa perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti.

(133) Sen vuoksi hyvitykset tehtiin kuljetukseen, käsittelykuluihin, luottokustannuksiin ja palkkioihin liittyvien eroavuuksien vuoksi aina, kun ne olivat asianmukaisia ja oikeutettuja.

i) Tuontimaksuja koskevat hyvitykset

(134) Kaikki pakistanilaiset viejät/tuottajat vaativat normaaliarvon oikaisua samankaltaiseen tuotteeseen fyysisesti sisältyvien materiaalien tuontimaksuja ja tulleja vastaavasti silloin, kun tuote oli tarkoitettu kulutukseen, ja kyseiset tuontimaksut ja tullit oli palautettu tarkasteltavana olevan tuotteen viennin yhteydessä Pakistanin lainsäädännön mukaisesti. Tutkimuksesta ilmeni kuitenkin, että palautettujen tuontimaksujen ja tullien määrät olivat suuremmat kuin käytetyistä raaka-aineista aiheutuneisiin kustannuksiin tosiasiallisesti sisältyvät osoitettavissa olevat määrät. Siksi oikaisu rajoitettiin perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan b alakohdan mukaisesti raaka-aineista aiheutuneisiin kustannuksiin tosiasiallisesti sisältyviin määriin.

e) Polkumyyntimarginaali

(135) Komission yksiköt käyttivät Pakistanista peräisin olevien tuotteiden polkumyyntimarginaalin määrittämiseksi edellä 2 jakson e kohdassa kuvattuja menettelyjä ja menetelmiä.

i) Tutkimuksen kohteena olevien yhteistyössä toimineiden yritysten polkumyyntimarginaali

(136) Vertailu osoittaa polkumyynnin olemassaolon kaikkien otokseen kuuluvien yritysten osalta. Polkumyyntimarginaalit ilmaistuna prosentteina cif-hinnasta yhteisön rajalla ovat seuraavat:

>TAULUKON PAIKKA>

ii) Yhteistyössä toimineiden otokseen kuulumattomien yritysten polkumyyntimarginaali

(137) Yhteistyössä toimineille yrityksille (katso edellä 1 jakson b ja d kohta) vahvistetaan otoksen polkumyyntimarginaalin keskiarvo. Prosentteina cif-tuontihinnasta yhteisön rajalla ilmaistu marginaali on 19,2 prosenttia.

iii) Yhteistyöstä kieltäytyneiden yritysten polkumyyntimarginaali

(138) Pakistanin yhteistyön laajuuden korkean tason vuoksi polkumyyntimarginaali määritettiin yhteistyöstä kieltäytyneiden yritysten osalta sen yrityksen marginaalin tasolla, jonka polkumyyntimarginaali oli otoksen korkein (katso 2 jakson c kohta). Prosentteina cif-hinnasta yhteisön rajalla ilmaistu marginaali on 32,5 prosenttia.

7. Intia

(139) Kaikki viisi Intian otokseen valittua yritystä vastasi tuottajille/viejille tarkoitettuun kyselylomakkeeseen. Kyseisten yritysten toimittamat tiedot tarkistettiin. Yksilölliset polkumyyntimarginaalit laskettiin viiden otokseen kuuluvan yrityksen osalta.

a) Normaaliarvo

(140) Komission yksiköt käyttivät Intiasta peräisin olevien tuotteiden normaaliarvon määrittämiseksi edellä 2 jakson b kohdassa kuvattuja menettelyjä ja menetelmiä.

i) Tosiasialliseen kotimaan hintaan perustuva normaaliarvo

(141) Edellä 2 jakson b kohdassa kuvatulla tavalla suoritettujen kotimaisen myynnin, lajien vertailukelpoisuuden ja lajikohtaisen edustavuuden arvioinnin sekä tavanomaisen kaupankäynnin määrittämisen jälkeen komission yksiköt totesivat, että kyseisen viiden yrityksen yhteisöön vietäviksi myymien 23 valkaisemattoman puuvillakangaslajin normaaliarvo voisi perustua vertailukelpoisten lajien tosiasialliseen kotimaan hintaan perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

ii) Laskennalliseen arvoon perustuva normaaliarvo

(142) Näiden yritysten kaikkien muiden yhteisöön vietäviksi myymien lajien osalta normaaliarvo laskettiin yhteisöön viedyille tuotteille laskennallisesti muodostetun arvon perusteella perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Laskennallinen arvo määritettiin 2 jakson b kohdassa kuvatun menetelmän mukaisesti.

Niiden kolmen yrityksen osalta, joiden kannattava kotimainen myynti oli riittävää, laskennallinen normaaliarvo perustui omiin tuotantokustannuksiin lisättynä omilla myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksilla sekä voittomarginaalilla. Kahden muun yrityksen osalta, joilla ei ollut riittävää määrää kannattavaa kotimaan myyntiä, normaaliarvo määritettiin käyttämällä niiden omia tuotantokustannuksia lisättynä riittävän määrän kannattavaa kotimaan myyntiä tehneiden yritysten myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksilla sekä voittomarginaalilla. Ilmoitetut myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset oikaistiin tarvittaessa.

b) Vientihinta

(143) Komission yksiköt käyttivät Intiasta peräisin olevien tuotteiden vientihinnan määrittämiseksi 2 jakson c kohdassa kuvattuja menettelyjä ja menetelmiä.

(144) Kaikki viisi otokseen kuuluvaa yritystä vei tuotetta yhteisöön myytäväksi siellä toimivien riippumattomien tuojien kautta tai myivät tuotetta Intiassa toimiville riippumattomille osapuolille yhteisöön vientiä varten. Tämän vuoksi näiden kauppatoimien vientihinta määritettiin riippumattomien tuojien harmaista puuvillakankaista intialaisille tuottajille tosiasiallisesti maksamien tai maksettavien hintojen perusteella.

(145) Eräs intialainen yritys myi myös osaa tuotannostaan yhteisöön kolmen siihen etuyhteydessä olevan kauppayrityksen kautta. Etuyhteydessä olevien yritysten kautta myytyjen tuotteiden vientihinnat laskettiin ensimmäisen riippumattoman asiakkaan tosiasiallisesti maksamien tai maksettavien hintojen perusteella vähennettyinä kyseisten yritysten osalta vahvistetulla kohtuullisella voittomarginaalilla sekä myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksilla perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti. Voittomarginaali arvioitiin alustavasti viiden prosentin suuruiseksi yhteisön riippumattomien tuojien antamien tietojen puuttuessa.

c) Vertailu

(146) Normaaliarvon ja vientihinnan tasapuolisen vertailun varmistamiseksi asianmukainen oikaisu tehtiin ottaen huomioon hintojen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat väitetyt ja osoitetut eroavuudet perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti.

(147) Tämän vuoksi hyvitykset tehtiin tuontimaksuihin, välillisiin veroihin, alennuksiin, hyvityksiin, kuljetus-, vakuutus-, käsittely-, liitännäis-, pakkaus- ja luottokustannuksiin sekä palkkioihin ja vientilisenssien hintoihin liittyvien eroavuuksien vuoksi.

i) Kaupan porrasta koskeva hyvitys

(148) Kaikki yritykset vaativat oikaisuja vietäväksi tarkoitetun ja kotimaan markkinoille suuntautuvan myynnin väitetyn kaupan portaan eron vuoksi. Vaatimukset esitettiin sen perusteella, että kyseiset yritykset myivät yhteisön markkinoilla pääasiassa jälleenmyyjille ja kotimaansa markkinoilla pääasiassa loppukäyttäjille ja että kauppatoimien keskiarvo oli kotimaan markkinoilla alhaisempi kuin yhteisöön suuntautuvassa myynnissä. Eräs yritys vaati, että siihen etuyhteydessä oleville tuojille aiheutuneita myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia koskevista vähennyksistä, jotka on tehty ensimmäiseltä riippumattomalta ostajalta veloitetusta vientihinnasta, myönnetään ilman eri toimenpiteitä kaupan porrasta koskeva hyvitys normaaliarvon osalta vientihintaa määritettäessä. Kuitenkaan yksikään kyseisistä yrityksistä ei kyennyt osoittamaan johdonmukaista hintatason eroa väitettyjen kaupan eri portaiden välillä. Edellä esitetystä syystä kaupan portaan erosta johtuvia oikaisuja ei tehty.

ii) Tuontimaksuja koskevat hyvitykset

(149) Kaikki intialaiset yritykset vaativat oikaisua samankaltaisesta tuotteesta ja siihen fyysisesti sisällytetyistä aineista kannetuista yhteisöön vietyjen tuotteiden osalta palautetuista välillisistä veroista silloin, kun tuote oli tarkoitettu intialaiseen kulutukseen. Koska nämä vaatimukset perustuivat vientiin tarkoitetusta myynnistä palautetuista määristä eikä intialaiseen kulutukseen tarkoitetusta tuotteesta kannetuista määristä, oikaisut myönnettiin.

iii) Vaihtokursseja koskevat hyvitykset

(150) Kaikki intialaiset yritykset väittivät, että komission yksiköiden olisi poikettava tavanomaisesta käytännöstään ja käyttää valuuttatermiinisopimusten vaihtokursseja laskun päivämäärän vaihtokurssien sijaan. Koska valuutan myynti ei ollut suoraan yhteydessä kyseessä olevaan vietäväksi tarkoitettuun myyntiin, komission yksiköt käyttivät laskun päivämäärän vaihtokursseja.

iv) Muita hintojen vertailukelpoisuuteen vaikuttavia tekijöitä koskevat hyvitykset

(151) Kolme intialaista yritystä vaati perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan k alakohdan perusteella oikaisua mainoskustannusten osalta ja kaksi yritystä vaati oikaisua myyntiedustajien palkkojen osalta. Koska nämä yritykset eivät kyenneet osoittamaan, että nämä tekijät vaikuttivat hintojen vertailukelpoisuuteen, vaatimukset hylättiin.

d) Polkumyyntimarginaali

i) Menetelmä

(152) Komission yksiköt käyttivät Intiasta peräisin olevien tuotteiden polkumyyntimarginaalin määrittämiseksi 2 jakson e kohdassa kuvattuja menettelyjä ja menetelmiä.

(153) Kahden intialaisen viejän yrityksen osalta laskelmat perustuivat normaaliarvon ja vientihintojen painotettujen keskiarvojen vertailuun. Muiden yritysten osalta normaaliarvon painotettua keskiarvoa verrattiin kaikkien yhteisöön suuntautuneiden yksittäisten vientitapahtumien hintoihin.

ii) Tutkimuksen kohteena olevien yritysten polkumyyntimarginaali

(154) Vertailu osoittaa polkumyynnin olemassaolon kaikkien otokseen kuuluvien yritysten osalta. Polkumyyntimarginaalit ilmaistuna prosentteina cif-hinnasta yhteisön rajalla ovat seuraavat:

>TAULUKON PAIKKA>

iii) Yhteistyössä toimineiden otokseen kuulumattomien yritysten polkumyyntimarginaali

(155) Yhteistyössä toimineille yrityksille (katso 1 jakson b ja d kohta) vahvistetaan otoksen polkumyyntimarginaalin painotettu keskiarvo. Prosentteina cif-hinnasta yhteisön rajalla ilmaistu marginaali on 13,2 prosenttia.

iv) Yhteistyöstä kieltäytyneiden yritysten polkumyyntimarginaali

(156) Intian yhteistyön laajuuden korkean tason vuoksi polkumyyntimarginaali määritettiin yhteistyöstä kieltäytyneiden yritysten osalta sen yrityksen marginaalin tasolla, jonka polkumyyntimarginaali oli otoksen korkein (katso 2 jakson e kohta). Prosentteina cif-hinnasta yhteisön rajalla ilmaistu marginaali on 16,9 prosenttia.

8. Kiinan kansantasavalta

(157) Koska Kiina ei ole markkinatalousmaa, kiinalaisten viejien vientihintoja oli verrattava kolmannen markkinatalousmaan kotimaan hintoihin tai tuotantokustannuksiin. Valituksen tekijä ehdotti Intiaa. Komissio valitsi Intian sopivaksi kolmanneksi markkinatalousmaaksi normaaliarvon määrittämiseksi perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaisesti, koska se on suurin viejämaa, sillä on suurin määrä tuottajia ja koska asianomaiset osapuolet eivät esittäneet muun vertailumaan valintaa tukevia perusteltuja todisteita.

(158) Kiinan otokseen valittiin kolme viejää, joille lähetettiin kyselylomakkeet. Kyseiset yritykset olivat valtion omistuksessa.

a) Yksilöllinen kohtelu

(159) Kaikki kolme otokseen kuuluvaa viejää pyysi, että niille laskettaisiin yksittäiset polkumyyntimarginaalit väittäen, että ne olivat täysin itsenäisiä sekä vastuussa voitoistaan ja tappioistaan.

(160) Valtiojohtoista kauppaa käyvistä maista tulevaa vientiä koskevan vakiintuneen käytännön mukaisesti yksilöllistä kohtelua voidaan soveltaa ainoastaan tapauksissa, joissa asianomainen viejä on esittänyt todisteet siitä, että se toimii kansallisten viranomaisten vaikutuksen ulkopuolella ja markkinaolosuhteiden mukaisesti. Sellaisia todisteita ei tässä menettelyssä esitetty. Näissä olosuhteissa päätettiin, että yksilölliset polkumyyntimarginaalit eivät olleet asianmukaisia ja että otoksen polkumyyntimarginaalien painotettuun keskiarvoon (yhteisöön suuntautuvan viennin liikevaihdon mukaan) perustuva yhtenäinen polkumyyntimarginaali olisi määritettävä.

b) Normaaliarvo

(161) Normaaliarvo laskettiin kiinalaisten viejien osalta yhteistyössä toimiville intialaisille yrityksille määritettyjen normaaliarvojen perusteella (katso 7 jakson a kohta). Tätä tarkoitusta varten käytetyt intialaiset lajit olivat kotimaan markkinoilla myytyjä lajeja, joilla katsottiin olevan sama rakennenumero (katso myös 2 jakson b kohta) kuin yhteisöön viedyillä kiinalaisilla lajeilla. Vertailukelpoisten lajien edustavan määrän löytämisessä esiintyneiden vaikeuksien vuoksi komissio käytti kaikkien pääotokseen valittujen intialaisten viejien normaaliarvoja.

c) Vientihinta

(162) Komission yksiköt käyttivät Kiinasta peräisin olevien tuotteiden vientihinnan määrittämiseksi 2 jakson c kohdassa kuvattuja menettelyjä ja menetelmiä.

(163) Eräällä yrityksellä oli Saksassa toimiva, siihen etuyhteydessä oleva tuoja, joka käsitteli osaa kyseisen yrityksen yhteisöön suuntautuvasta viennistä. Etuyhteydessä olevan maahantuojan välityksellä tapahtuneiden toimien vientihinnat muodostettiin ensimmäisen riippumattoman asiakkaan kyseisestä tuotteesta maksaman tai maksettavaksi tulevan hinnan perusteella vähennettynä myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksilla sekä kohtuullisella määrällä voittoa perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti. Voittomarginaali arvioitiin alustavasti viideksi prosentiksi liikevaihdosta.

d) Vertailu

(164) Tasapuolisen vertailun varmistamiseksi normaaliarvon ja vientihinnan välillä suoritettiin asianmukainen hyvitys hintojen vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eroavuuksia koskevien oikaisujen muodossa perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti.

(165) Vientihintaan tehdyt oikaisut koskivat luotto-, kuljetus- ja pakkauskustannuksia sekä palkkioita.

(166) Kaikki intialaisten viejien osalta normaaliarvoon tehdyt hyvitykset (katso 7 jakson c kohta) tehtiin myös Kiinan kohdalla.

e) Polkumyyntimarginaali

(167) Intian osalta 7 jakson a kohdassa määritetyn lajikohtaisen normaaliarvon painotettua keskiarvoa verrattiin 8 jakson c kohdassa määritettyyn vientihintaan, ja molempiin tehtiin 8 jakson d kohdassa kuvatut oikaisut. Asiassa sovellettiin 2 jakson e kohdassa kuvattuja menetelmiä.

i) Kiinan polkumyyntimarginaali

(168) Edellä 8 jakson d kohdassa kuvattu vertailu osoittaa polkumyynnin olemassaolon kaikkien kolmen kiinalaisen tuottajan osalta. Koska asianomaisiin yrityksiin ei sovellettu yksilöllistä kohtelua, Kiinan osalta laskettiin yhteinen polkumyyntimarginaali joka on kolmen yrityksen osalta todettujen marginaalien viennin liikevaihdolla painotettu keskiarvo. Polkumyyntimarginaali ilmaistuna prosentteina CIF-tuontihinnasta yhteisön rajalla on 15,7 %.

9. Polkumyyntimarginaalit

>TAULUKON PAIKKA>

D. YHTEISÖN TUOTANNONALA

(169) Ottaen huomioon valitukselle tukensa antaneiden ja halunsa toimia yhteistyössä komission yksiköiden kanssa ilmaisseiden tuottajien, jäljempänä `yhteisön tuotannonala`, suuren määrän komissio päätti tutkia vahinkoa sellaisen yhteisön tuottajien otoksen perusteella, jota voidaan kohtuudella tutkia käytettävissä olevan ajan kuluessa. Menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa ilmoitettiin, että valinta perustuu aiemmassa menettelyssä käytettyyn otokseen. Otoksen valitsemiseksi komission yksiköt pyysivät valituksen tekijää toimittamaan yksittäisiä yrityksiä koskevat vuoden 1996 tiedot tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannosta ja myynnistä.

(170) Näiden tietojen perusteella komission yksiköt valitsivat 7 jäsenvaltiota edustavaa 14 yritystä, joille lähetettiin kyselylomakkeet. Valinnassa otettiin huomioon seuraavat perusteet: yritysten määrä maittain maan suhteellisen tärkeyden mukaan, tärkeimmät tuottajajäsenvaltiot sekä yritysten koot ja tuotantorakenteet. Otokseen valitut yritykset edustivat noin 52 prosenttia yhteisön tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaistuotannosta tutkimusajanjakson aikana.

(171) Asianomaisille osapuolille, jotka olivat menettelyn aloittamista koskevan ilmoituksen julkaisemisen jälkeen ilmaisseet halunsa tulla kuulluiksi otoksen lopullisen valinnan yhteydessä ilmoitettiin otokseen valitut yritykset ja niiden valinnassa käytetyt menetelmät.

Otokseen valittiin seuraavat tuottajat:

Saksa:

- Ettlin Gesellschaft für Spinnerei und Weberei AG,

- Velener Textilwerke Grimmelt Wevers & Co. GmbH,

- Hecking Söhne,

- A. Kümpers GmbH & Co;

Italia:

- Tessiture Niggeler & Küpfer SpA,

- Standatela Spa;

Ranska:

- Éts. des Fils de V. Perrin;

- Tenthorey;

- SA HGP GAT;

- Fil. et Tis. de Saulxures;

Espanja:

- Hilados y Tejidos Puigneró, S.A.;

Portugali:

- Incotex - Indústria e Comércio de Téxteis, Lda;

Belgia:

- Le Compte Textielfabrieken NV;

Itävalta:

- Linz Textil GmbH.

(172) Linz Textil jätettiin otoksen ulkopuolelle, koska se ei kyennyt toimittamaan pyydettyjä tietoja, vaikka se oli selvästi ilmaissut tukensa menettelylle.

E. VAHINKO

1. Alustava huomautus

(173) Vahinkoa koskevan tutkimuksen suorittamiseksi tässä tapauksessa komission yksiköt tutkivat 1 päivän tammikuuta 1993 ja 30 päivän kesäkuuta 1997 välistä ajanjaksoa koskevia tietoja.

(174) Vuotuisten vertailujen mahdollistamiseksi kalenterivuosia 1993-1996 on verrattu vuoden 1996 heinäkuun ja vuoden 1997 kesäkuun väliseen ajanjaksoon, jäljempänä vahingon suuntausten määrittämistä, syy-yhteyttä ja yhteisön etua koskevien tutkimusten osalta `vahinkoa koskeva tutkimusajanjakso`.

(175) Maantieteellisesti tutkimus koski vuoden 1993 tammikuun ja vuoden 1997 kesäkuun välisenä ajanjaksona nykyistä viidentoista jäsenvaltion yhteisöä. Vahinkoa on tutkittu muiden kuin kytkösmarkkinoiden osalta, koska todettiin, että yhteisön valkaisemattomien puuvillakankaiden kytkösmarkkinat ja muut kuin kytkösmarkkinat ovat selvästi erillään toisistaan.

2. Yhteisön kulutus

(176) Yhteisön todettavissa oleva kulutus, joka on laskettu lisäämällä yhteisön tuotanto (5) tuontiin (6) ja vähentämällä vienti (7) kasvoi 12,7 prosenttia vuosina 1993-1996, eli 273 000 tonnista noin 308 000 tonniin. Kulutus oli noin 312 790 tonnia vuonna 1994 ja noin 282 200 tonnia vuonna 1995. Kulutus oli noin 297 600 tonnia vahinkoa koskevan tutkimusajanjakson aikana.

3. Tarkasteltavana olevan tuonnin vaikutusten kumulatiivinen arviointi

(177) Komissio tutki, olisiko kaikista asianomaisista maista tuleva tuonti arvioitava kumulatiivisesti perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(178) Tässä yhteydessä turkkilaiset viejät ovat väittäneet, että Turkista tulevaa valkaisemattomien puuvillakankaiden tuontia ei pitäisi kumuloida muista asianomaisista maista tulevan tuonnin kanssa Turkista tulevan tuonnin ja sen markkinaosuuden pienenemisen sekä Turkin ja muiden asianomaisten maiden vientihinnoissa esiintyvien erojen perusteella.

(179) Myös egyptiläiset viejät väittivät, että Egyptistä tulevaa vientiä ei pitäisi kumuloida muista asianomaisista maista tulevan tuonnin kanssa tuonnin absoluuttisen ja suhteellisen tason laskun sekä erilaisen markkinakäyttäytymisen vuoksi.

(180) Komissio on tutkinut näitä väitteitä ottaen huomioon perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdassa säädetyt edellytykset, joiden mukaan tuonnin vaikutuksia "voidaan arvioida kumulatiivisesti vain, a) jos kustakin maasta tapahtuvan tuonnin suhteen osoitettu polkumyyntimarginaali on 9 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua vähimmäistasoa suurempi ja jos yhdestäkään maasta tapahtuvan tuonnin määrä ei ole vähäpätöinen ja b) jos tuonnin vaikutusten kumulatiivinen arviointi on asianmukaista ottaen huomioon tuotavien tuotteiden väliset kilpailuedellytykset ja tuotavien tuotteiden ja yhteisön samankaltaisen tuotteen väliset kilpailuedellytykset." Tämän perusteella on tehty seuraavat alustavat päätelmät:

a) Turkki

(181) Polkumyyntimarginaalia ja tuontimääriä ei voida tässä vaiheessa pitää vähimmäistasoa edustavina tai täysin vähäpätöisinä. Kumulatiivisen arvioinnin asianmukaisuudesta kilpailuedellytykset huomioon ottaen on tehty seuraavat alustavat päätelmät:

Määrät ja markkinaosuudet: Turkista tuleva tuonti väheni (40 prosenttia) vuoden 1993 ja vahinkoa koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana noin 9 300 tonnista vuonna 1993 noin 5 600 tonniin vahinkoa koskevan tutkimusajanjakson aikana. Tämän tuonnin osuus yhteisön markkinoista pieneni 44 prosenttia vuoden 1993 ja vahinkoa koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana, eli 3,4 prosentista vuonna 1993 vahinkoa koskevan tutkimusajanjakson 1,9 prosenttiin. Vuoden 1997 yhdeksää ensimmäistä kuukautta koskevat vientiluvut (3 205 tonnia) vahvistavat tämän suuntauksen. Tämä merkitsee 21 prosentin laskua vahinkoa koskevan tutkimusajanjakson ja vuoden 1997 välisenä aikana, eli noin 1,5 prosentin suuruinen osuus yhteisön markkinoista. Tämän laskun yhteydessä olisi otettava huomioon, että Turkin ja yhteisön välillä ei ole kiintiöihin perustuvia rajoituksia.

Hinnat: Eurostatin ilmoittamat tarkasteltavana olevan tuotteen hinnat nousivat 9 prosenttia vuosina 1993-1996. Turkkilaisen tuotteen hinnat olivat asianomaisten maiden korkeimmat; hinnat nousivat vielä 1 prosentilla vuoden 1996 ja vahinkoa koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana. Alustavista luvuista ilmenee, että hinnan alittavuuden keskiarvo oli 5,6 prosenttia. Sen otoksen edustavuus, johon tämä luku perustuu on kuitenkin tarkistettava vielä (katso jäljempänä). Alustavan luvun keskiarvo on kaikkien tutkimuksen kohteena olevien maiden alhaisin.

(182) Lopuksi todettiin, että tarkasteltavana olevan ajanjakson aikana Turkista tulevan tuonnin määrä ja osuus yhteisön markkinoista ovat laskeneet, kun taas sen hinta on noussut. Alustavasti määritetty hinnan alittavuus on kuitenkin huomattava, vaikka se perustuu otokseen, jonka edustavuutta voidaan epäillä. Tämän vuoksi katsotaan alustavasti asianmukaiseksi hylätä Turkin kumulaatiosta luopumista koskeva pyyntö ja kumuloida Turkista tuleva tuonti muista asianomaisista maista tulevan tuonnin kanssa. Asiaa tutkitaan kuitenkin edelleen.

b) Egypti

(183) Egyptistä tulevan tuonnin määrä on pysynyt melko vakaana 13 000 tonnin tasolla vuosina 1993-1996. Tuontimäärät kasvoivat vuoden 1996 ja vahinkoa koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana 12 800 tonnista 14 600 tonniin, eli 14 prosenttia. Tämä lisäksi kyseisen tuonnin osuus yhteisön markkinoista on pysynyt vakaana 5 prosentin tasolla.

(184) Todettiin myös, että Egyptistä tulevan valkaisemattomien puuvillakankaiden tuonnin hinnoittelu oli samanlainen kuin Intiasta, Kiinan kansantasavallasta, Pakistanista ja Indonesiasta tulevan tuonnin hinnoittelu. Asianomaisista maista tuodut määrät eivät ole erillään tarkasteltuina vähäpätöisiä. Kolmansista maista tuodut tuotteet kilpailevat keskenään sekä yhteisön tuotannonalan valmistaman tuotteen kanssa, koska niiden tuonti- ja hinnoittelusuuntaukset ovat samanlaisia.

(185) Näissä olosuhteissa katsotaan alustavasti, että on asianmukaista kumuloida Egyptistä tuleva tuonti muista asianomaisista maista tulevan tuonnin kanssa.

4. Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä ja markkinaosuus

(186) Asianomaisista maista tulevan tuonnin määrä kasvoi 13 prosenttia vuosien 1993 ja 1996 välisenä aikana 117 224 tonnista vuonna 1993 noin 131 693 tonniin vuonna 1996. Asianomaisista maista tulevan tuonnin määrä pieneni (24 prosenttia) vuoden 1996 ja vahinkoa koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana eli osittain väliaikaisten toimenpiteiden voimassaoloaikana noin 131 693 tonnista vuonna 1996 noin 100 385 tonniin vahinkoa koskevan tutkimusajanjakson aikana.

(187) Tuontisuuntauksia tarkastellessa olisi otettava huomioon seuraavat tekijät: ensiksi suurimpaan osaan asianomaisista maista sovellettiin kiintiöitä, joilla rajoitetaan niistä tulevan tuonnin määrä kiinteälle tasolle ja joiden joustavuus on rajoitettu; toiseksi varastoidut määrät näyttivät nousseen vuonna 1996, mikä johtui osittain samana vuonna jätetystä polkumyynnin vastaisesta valituksesta ja mahdollisia tulleja ennakoivien markkinoiden vastatoimista; kolmanneksi varastojen myynnillä oli päinvastainen vaikutus, joten tuonnin määrä, johon sovellettiin osittain voimassa olevia polkumyyntitoimenpiteitä, pieneni vuonna 1997.

(188) Asianomaisista maista tulevan tuonnin osuus yhteisön markkinoista laski 42,8 prosentista 40,5 prosenttiin vuosina 1993-1994, laski edelleen noin 39 prosenttiin vuonna 1995 ja nousi 42,7 prosenttiin vuonna 1996. Asianomaisista maista tulevan tuonnin osuus yhteisön markkinoista laski 33,7 prosenttiin vahinkoa koskevan tutkimusajanjakson aikana.

5. Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hinnat

(189) Eurostatin ilmoittamien asianomaisista maista tulevan tuonnin vientihintojen painotetun keskiarvon kehittymisen tutkimuksesta ilmenee, että nämä vientihinnat nousivat 3 ecusta/kg 3,2 ecuun/kg vuosina 1993-1994. Hinnat nousivat edelleen 3,6 ecuun/kg vuonna 1995 ja laskivat sen jälkeen 3,4 ecuun/kg vuonna 1996. Vahinkoa koskevan tutkimusajanjakson aikana hinnat nousivat 3,5 ecuun/kg.

(190) Komission yksiköt ovat tutkineet, alittavatko asianomaisten maiden tuottajat/viejät yhteisön tuottajien hinnat. Tutkimus käsitti tutkimusajanjakson (1 päivän tammikuuta 1996 ja 30 päivän kesäkuuta 1997 välinen ajanjakso).

Hinnan alittavuuden tutkimiseksi viedyt sekä yhteisön tuotannonalan yhteisössä valmistamat valkaisemattomat puuvillakankaat on jaettu luokkiin neljän sellaisen tekijän mukaisesti, eli langan numeron ja säkeiden lukumäärän sekä loimen että kuteen osalta, joiden katsottiin vaikuttavan eniten tuotantokustannuksiin.

Viejien hinnat on asianmukaisesti oikaistu cif-arvo tullattuna -tasolle. Kaupan portaiden eroja koskeva oikaisu myönnettiin tapauskohtaisesti etuyhteyttä vailla oleville tuojille lähetettyihin kyselylomakkeisiin saaduista vastauksista kerättyjen tietojen perusteella. Yhteisön tuottajien hinnat on oikaistu vapaasti tehtaalla -tason mukaisiksi.

Yhteisön tuottajien vapaasti tehtaalla -hintojen ja yksittäisten asianomaisten tuottajien/viejien vientihintojen painotettuja keskiarvoja on verrattu toisiinsa luokittain.

(191) Maittain todetut hinnan alittavuuden marginaalit ilmaistuina prosentteina yhteisön tuottajien hinnoista ovat seuraavat:

- Kiinan kansantasavalta: 20-24 prosenttia; keskiarvo 21,7 prosenttia

- Egypti: 24-35 prosenttia; keskiarvo 27,8 prosenttia

- Intia: 3-35 prosenttia; keskiarvo 26,9 prosenttia

- Indonesia: 18-36 prosenttia; keskiarvo 29,2 prosenttia

- Pakistan: 9-19 prosenttia; keskiarvo 13,3 prosenttia

- Turkki: 0,1-21,2 prosenttia; keskiarvo 5,6 prosenttia.

(192) Seuraavat erityisseikat ilmenivät Turkkia koskevasta laskelmasta: turkkilaisten viejien keskuudesta otokseen valitun neljän yrityksen edustavuuteen kohdistuvat epäilyt johtuvat seuraavista tekijöistä. Ensiksi yksi näistä yrityksistä ei toiminut yhteistyössä. Toiseksi yhden yrityksen todettiin vievän lähinnä yhtä kangaslajia, jonka osalta hintavertailu oli erityisen vaikeaa; tämän yrityksen osalta todetun hinnan alittavuuden marginaalin suuruudeksi määritettiin alustavasti 0,1 prosenttia (yrityksen polkumyyntimarginaali on vähimmäistasoa). Kolmas yritys, jonka osalta määritettiin 21,2 prosentin suuruinen hinnan alittavuuden marginaali, edustaa ainoastaan 5 prosenttia otokseen kuuluvien yritysten viennin kokonaismäärästä. Neljännen yrityksen, joka edustaa noin 50 prosenttia otokseen kuuluvien yritysten viennistä, hinnan alittavuuden marginaali on 5,5 prosenttia. Nämä tulokset poikkeavat merkittävästi aikaisemman tutkimuksen tuloksista. Vaikka käytettävissä olevien tietojen käyttö katsottiin alustavassa vaiheessa riittäväksi, hinnan alittavuutta tutkitaan lisää otoksen heikkouksien vuoksi. Erityisesti pyritään valitsemaan uusi otos.

6. Yhteisön tuotannonalan tilanne

a) Alustava huomautus

(193) Vahinkoa koskevassa tutkimuksessa arvioitiin kahdenlaisia tietoja: kaikkia valituksen tehneitä, eli yhteisön tuotannonalaa, sekä otokseen kuuluvia yrityksiä koskevat tiedot.

b) Yhteisön koko tuotannonalaa koskevat tiedot

(194) Yhteisön tuotannonalan valkaisemattomien puuvillakankaiden tuotanto pieneni vuosina 1993-1996 noin 85 600 tonnista noin 83 200 tonniin, eli noin 3 prosenttia. Vahinkoa koskevan tutkimusajanjakson aikana tuotanto kasvoi 5 prosenttia noin 87 500 tonniin.

(195) Yhteisön kulutus kasvoi noin 12,6 prosenttia vuosina 1993-1996, kun taas yhteisön tuotannonalan kokonaismyynti pieneni noin 1,4 prosenttia 74 000 tonnista noin 73 000 tonniin. Vastaava osuus yhteisön markkinoista pieneni kyseisen ajanjakson aikana 27 prosentista 24 prosenttiin, eli 11 prosenttia.

(196) Yhteisön tuotannonalan myyntimäärät kasvoivat vuoden 1996 ja vahinkoa koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana 77 000 tonniin, eli 5 prosenttia, kun taas osuus yhteisön markkinoista kasvoi 26 prosenttiin suurin piirtein saman ajanjakson aikana, jolloin polkumyyntitoimenpiteitä sovellettiin.

(197) Vuosien 1993 ja 1995 välisenä aikana 88 yhteisön yritystä lopetti toimintansa, minkä johdosta menetettiin noin 8 600 työpaikkaa. Vuoden 1996 tammikuun ja vuoden 1997 heinäkuun välisenä aikana 24 yritystä lopetti toimintansa, minkä johdosta menetettiin noin 2 500 työpaikkaa. Nämä luvut edustavat noin 4,5 prosenttia puuvillakankaiden kytköskutomoiden ja muiden kuin kytköskutomoiden työntekijöistä. Nämä luvut koskevat yhteisön tuottajia, joiden puuvillan kytköstuotanto ja muu kuin kytköstuotanto on suurempi kuin 50 prosenttia, koska määriä ei voida tarkasti jakaa kytköstuotannon ja muun kuin kytköstuotannon välillä.

c) Otokseen kuuluvia yhteisön tuottajia koskevat tiedot

i) Tuotanto

(198) Otokseen kuuluvien yhteisön tuottajien tuotanto pieneni noin 6,3 prosenttia vuosina 1993-1996 noin 52 000 tonnista vuonna 1993 noin 48 700 tonniin vuonna 1996. Vahinkoa koskevan tutkimusajanjakson aikana tuotanto kasvoi 52 000 tonniin.

Tuotannon kuukausittaisen keskiarvon kehityksestä ilmenee 8 prosentin lasku vuosina 1993-1996 ja 20 prosentin nousu vuoden 1996 ja vuoden 1997 kesäkuun välisenä aikana eli väliaikaisten polkumyyntitoimenpiteiden voimassaoloaikana.

ii) Kapasiteetti

(199) Otokseen valittujen tuottajien käyttötunteina vuotta kohti laskettu enimmäiskapasiteetin taso laski 18,1 miljoonasta tunnista 16,9 miljoonaan tonniin vuosina 1993-1996, eli 7 prosenttia. Kapasiteetin taso nousi vuoden 1996 ja vahinkoa koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana 16,9 miljoonasta tunnista vuotta kohti 17,3 miljoonaan tuntiin vuotta kohti.

Kapasiteetin käyttöasteen osalta tosiasiallisten käyttötuntien määrä pieneni 15,4 miljoonasta tunnista 15,3 miljoonaan tuntiin vuosina 1993-1996. Tosiasiallisten käyttötuntien määrä kasvoi vuoden 1996 ja vahinkoa koskevan tutkimusajanjakson aikana noin 16 miljoonaan tuntiin.

Tämän ajanjakson aikana otokseen kuuluvat yhteisön tuottajat ovat järkiperäistäneet tuotantonsa kapasiteetin vähentämisellä ja laitteiden nykyaikaistamisella.

iii) Varastot

(200) Otokseen kuuluvien tuottajien varastot kasvoivat huomattavasti, eli 54 prosenttia, vuosina 1993-1996 noin 3 800 tonnista noin 5 900 tonniin. Vahinkoa koskevan tutkimusajanjakson aikana varastot pienenivät noin 2 800 tonniin.

iv) Myyntimäärät

(201) Otokseen kuuluvien yhteisön tuottajien tarkasteltavana olevan tuotteen myyntimäärät pienenivät noin 5,8 prosenttia noin 52 000 tonnista noin 49 000 tonniin vuosina 1993-1996. Vahinkoa koskevan tutkimusajanjakson aikana myyntimäärät kasvoivat 53 000 tonniin.

Myynnin kuukausittaisen keskiarvon kehityksestä ilmenee 5 prosentin lasku vuosina 1993-1996, eli keskiarvo laski 4 336 tonnista 4 110 tonniin kuukautta kohti. Otokseen kuuluvien yhteisön tuottajien myynnin kuukausittainen keskiarvo nousi vuoden 1996 ja vahinkoa koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana, eli osittain saman ajanjakson aikana, jolloin polkumyyntitoimenpiteitä sovellettiin, 8 prosenttia 4 422 tonniin kuukautta kohti. Myynnin kuukausittainen keskiarvo oli 4 110 tonnia vuonna 1996 ja 5 250 tonnia vuoden 1997 kuuden ensimmäisen kuukauden aikana.

v) Hinnat

(202) Otokseen kuuluvien yhteisön tuottajien hintakehityksen tutkimuksesta ilmenee, että hinnat nousivat 8 prosenttia vuosina 1993-1994 ja edelleen 13 prosenttia vuosina 1994-1995. Vuosina 1995-1996 hinnat nousivat 4 prosenttia. Vuoden 1996 ja vahinkoa koskevan tutkimusajanjakson aikana hinnat laskivat 2 prosenttia.

(203) Yhteisön tuottajien hintakehitystä tarkasteltaessa on otettava huomioon kaksi yhteisön tuottajien kustannuksiin vaikuttanutta päätekijää: (a) raakapuuvillan hinnat ja (b) kangasrakenteiden useista muutoksista ja pienempien tuotesarjojen tuottamisesta aiheutuneet kustannukset; mikä johtuu asianomaisista maista tulevan tuonnin aiheuttamista ja tiettyihin kangasrakenteisiin kohdistuvista paineista.

(204) Raakapuuvillan, joka on tärkein tuotantohyödyke kankaiden valmistuksessa ja joka edustaa noin kolmasosaa tuotannon kokonaiskustannuksista, hintakehitystä on tutkittu. Raakapuuvillan maailmanmarkkinahinnat nousivat 48 prosenttia vuosina 1993-1994; vuosina 1994-1995 ne nousivat jälleen 15 prosenttia. Raakapuuvillan hinnat laskivat 15 prosenttia vuosina 1995-1996. Hinnat nousivat jälleen 10 prosenttia vuoden 1996 ja vahinkoa koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana.

(205) Näiden kahden suuntauksen vertailusta ilmenee, että kankaiden hinnannousu ei vastannut edes raakapuuvillan hinnannousua. Olisi otettava huomioon, että raaka-aineen hinnannousu heijastuu valkaisemattomien kankaiden hintaan vasta 6-12 kuukauden viiveellä ennakkohankintojen vuoksi.

(206) Olisi myös huomattava, että yhteisön tuottajien kustannukset olivat nousseet vuosina 1993-1996 johdanto-osan 203-205 kappaleen kuvatuista syistä, minkä vuosina yhteisön tuottajia estettiin hyödyntämästä suurtuotannon etuja ja muuttamasta tuotantoaan kannattavaksi.

(207) Näin ollen päätellään alustavasti, että yhteisön tuotannonalan hintojen noususta huolimatta yhteisön tuottajat eivät kyenneet vastaamaan tuotantokustannusten nousuun. Tätä tilannetta voidaan pitää hintojen jäädyttämisenä.

vi) Investoinnit

(208) Otokseen kuuluvat yhteisön tuottajat kasvattivat vuoden 1993 ja vahinkoa koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana investointejaan noin 7 miljoonasta ecusta noin 13 miljoonan ecuun, eli 76 prosenttia; kyseiset määrät edustivat 4 prosenttia ja 5,5 prosenttia liikevaihdosta. Investointien taso säilytettiin myös silloin, kun toiminta tuotti tappiota kilpailukyvyn säilyttämiseksi.

vii) Kannattavuus

(209) Otokseen kuuluvien yhteisön tuottajien kannattavuus laski vuosina 1993-1996. Voittojen painotettu keskiarvo laski itse asiassa noin 0 prosentista vuonna 1993 noin -2 prosenttiin vuonna 1996. Vahinkoa koskevan tutkimusajanjakson aikana, eli osittain väliaikaisten polkumyyntitoimenpiteiden voimassaoloaikana, tappiot laskivat 1 prosenttiin.

viii) Työllisyys

(210) Otokseen kuuluvien yhteisön tuottajien työllistämien henkilöiden kokonaismäärä laski 5 352:sta 4 932:een vuosina 1993-1996, eli 8 prosenttia. Vahinkoa koskevan tutkimusajanjakson aikana työntekijöitä oli 4 965.

7. Vahinkoa koskeva päätelmä

(211) Edellä mainittujen vahinkoa kuvaavien tekijöiden tutkimuksesta ilmenee, että yhteisön tuotannonalan tilanne huononi vuosina 1993-1996. Yhteisön tuotannonalan tuotanto, yhteisössä tapahtuva myynti, kannattavuus ja työllistämistaso laskivat tämän ajanjakson aikana. Varastot kasvoivat saman ajanjakson aikana.

(212) Vaikka yhteisön tuotannonalan tuotanto- ja myyntimäärät kasvoivat ja varastot pienenivät vuoden 1996 ja vahinkoa koskevan tutkimusajanjakson aikana, vaikuttaa siltä, että kyseisen tuotannonalan tilanteen paraneminen johtuu ensisijaisesti vuoden 1996 marraskuun ja vuoden 1997 toukokuun välisenä aikana voimassa olevista väliaikaisista polkumyyntitoimenpiteistä. Tämän lisäksi toimenpiteiden rajoitettu voimassaoloaika esti yhteisön tuotannonalaa, jonka taloudellinen tilanne oli edelleen huono, muuttamasta toimintaansa jälleen kannattavaksi.

F. SYY-YHTEYS

1. Johdanto

(213) Komissio tutki perusasetuksen 3 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaisesti, oliko asianomaisista maista tuleva valkaisemattomien puuvillakankaiden tuonti aiheuttanut yhteisön tuotannonalalle sellaista vahinkoa, jota voidaan pitää merkittävänä. Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin lisäksi muita tiedossa olevia tekijöitä tutkittiin sen varmistamiseksi, että näiden yhteisön tuotannonalalle mahdollisesti aiheuttamaa vahinkoa ei katsota johtuvan polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista.

2. Asianomaisista maista polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutus

(214) Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutuksia tarkastettaessa todettiin, että vuosina 1993-1996 asianomaisista maista tuleva valkaisemattomien puuvillakankaiden tuonti kasvoi 12 prosenttia, sen markkinaosuuden ollessa 43 prosenttia; samaan aikaan yhteisön tuotannonalan taloudellinen tilanne huononi, kun sen markkinaosuus laski 28 prosentista 26 prosenttiin.

(215) Valkaisemattomien puuvillakankaiden markkinat ovat erittäin hintaherkkiä tuotteen yleisen hyödykkeenomaisen luonteen ja vaihdettavuuden sekä markkinoiden avoimuuden vuoksi.

(216) Yhteisön tuottajien hintojen tarkastelusta ilmenee, että yhteisön tuottajien hintojen jäädyttämistaso oli huomattava vuosina 1993-1996. Tarkasteltavana olevana tuonnin aiheuttama hintojen jäädyttämistaso oli korkeimmillaan vuosina 1995-1996, jolloin yhteisön tuottajat kykenivät nostamaan hintojaan ainoastaan 4 prosenttia (kahden edellisen vuoden aikana esiintyneestä hintojen jäädyttämisestä huolimatta); samaan aikaan asianomaisista maista tulevan tuonnin hinnat laskivat 6 prosenttia.

(217) Lisäksi olisi pidettävä mielessä, että asianomaisista maista tulevaan tuontiin sovellettavien väliaikaisten toimenpiteiden voimassaoloaikana yhteisön tuotannonala osoitti selviä elpymisen merkkejä, kuten jäljempänä osoitetaan.

(218) Näin ollen katsotaan, että tarkasteltavana olevan tuonnin hinnan alittavuuden muodossa aiheuttama paine johti näillä hintaherkillä markkinoilla yhteisön tuottajien hintojen jäädyttämiseen ja taloudellisiin menetyksiin. Tämän vuoksi katsotaan, että hintojen alittavuus on yksi yhteisön tuottajille aiheutuneen merkittävän vahingon syistä.

3. Muiden tekijöiden vaikutukset

a) Kiintiöt ja vapaaehtoiset vientirajoitukset

(219) Tietyt osapuolet ovat väittäneet, että asianomaisista maista tuleva tuonti ei ole voinut aiheuttaa vahinkoa yhteisön tuotannonalalle, koska siihen sovelletaan monikuitujärjestelyn yhteydessä käyttöönotettuja kiintiöitä.

(220) Turkkia lukuun ottamatta asianomaisista maista tulevasta valkaisemattomista puuvillakankaiden tuonnista määrätään useissa kauppasopimuksissa. Intiasta, Indonesiasta, Kiinan kansantasavallasta ja Pakistanista tulevaan tuontiin sovelletaan tuontikiintiöitä. Egyptistä tulevaan tuontiin sovelletaan vapaaehtoisia vientirajoituksia.

(221) Tämän menettelyn yhteydessä tarkasteltavana oleva tuote luokitellaan Maailman kauppajärjestön tekstiili- ja vaatetustuotteista tehtyyn sopimukseen sisällytetyn vanhan monikuitujärjestelyn ryhmään 2. Tähän ryhmään kuuluvat valkaisemattomat ja valkaistut palttinakankaat, joissa on vähintään 50 painoprosenttia puuvillaa. Näin ollen sellaisten valkaisemattomien kankaiden asianomaisista maista tulevan tuonnin osuus, joihin sovelletaan ryhmän 2 kiintiötä, voi vaihdella vuodesta toiseen. Tämän lisäksi kiintiöjärjestelmä on suhteellisen joustava, koska kiintiöiden määrät voidaan siirtää ryhmästä toiseen, käyttää ennakkoon tai siirtää seuraavaan vuoteen.

(222) Tuontimäärät rajoittavien kiintiöiden soveltaminen ei kuitenkaan sulje pois sitä mahdollisuutta, että yhteisön tuotannonalalle aiheutuu vahinkoa hintojen jäädyttämisen tai alenemisen muodossa, koska niiden tarkoitus on ainoastaan tuotujen määrien rajoittaminen. Kiintiöistä huolimatta Intian, Indonesian, Pakistanin ja Kiinan kansantasavallan vientihintojen keskiarvo laski 5 prosenttia vuosina 1995-1996.

(223) Tässä yhteydessä olisi huomattava, että kiintiöistä ja tuontirajoituksista huolimatta asianomaisista maista tuleva sellaisten valkaisemattomien kankaiden tuonti, johon sovelletaan kauppajärjestelyjä, kasvoi huomattavasti noin 107 000 tonnista vuonna 1993 noin 121 000 tonniin vahinkoa koskevan tutkimusajanjakson aikana. Näyttää myös siltä, että asianosaiset maat ovat myös lisänneet valkaisemattomien kankaiden osuutta ryhmään 2 kuuluvien tuotteiden kokonaisviennistä.

(224) Tämän lisäksi asianomaisista maista tuodut suuret ja kasvavat määrät myytiin hinnoilla, jotka alittivat merkittävästi yhteisön tuottajien hinnat.

(225) Nämä tekijät huomioon ottaen ei voida alustavasti päätellä, että kiintiöt ja vapaaehtoiset vientirajoitukset estäisivät tarkasteltavana olevaa tuontia aiheuttamasta vahinkoa yhteisön tuotannonalalle.

b) Kolmansista maista tuleva tuonti

(226) Tietyt asianomaiset osapuolet väittivät lisäksi, että yhteisön tuotannonalalle aiheutunut vahinko johtui menettelyn ulkopuolella olevista kolmansista maista tulevasta tuonnista.

(227) Kolmansista maista tuleva valkaisemattomien puuvillakankaiden tuonti kasvoi noin 76 245 tonnista vuonna 1993 noin 97 300 tonniin 1996, sen huipun ollessa noin 104 600 tonnia vuonna 1994. Kolmansista maista tuleva tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti kasvoi noin 113 100 tonniin vahinkoa koskevan tutkimusajanjakson aikana. Näiden tuotteiden osuus yhteisön markkinoista nousi noin 28 prosentista 32 prosenttiin vuosina 1993-1996. Vahinkoa koskevan tutkimusajanjakson aikana se nousi edelleen 38 prosenttiin.

(228) Kolmansista maista tulevan tuonnin hintojen osalta käytettävissä olevista Eurostatin tiedoista ilmeni, että kolmansien maiden veloittamien hintojen keskiarvo on suurempi kuin asianomaisten maiden hintojen keskiarvo. Vuonna 1993 Eurostatin ilmoittama kolmansista maista tulevan tuonnin painotettu keskiarvo oli 15 prosenttia korkeampi kuin asianomaisten maiden hintojen painotettu keskiarvo. Kyseinen ero oli 6 prosenttia vuonna 1996.

(229) Vuonna 1993 muista kolmansista maista, Venäjää ja Arabiemiirikuntia lukuun ottamatta, tulevien valkaisemattomien kankaiden hinnat olivat 22 prosenttia korkeammat kuin asianomaisten maiden hinnat. Kyseinen ero oli 13 prosenttia vuonna 1996.

(230) Tämän lisäksi vuonna 1996 ainoastaan neljällä maalla oli 2 prosenttia suurempi osuus yhteisön markkinoista: Virolla (2,6 prosenttia), Venäjällä (3 prosenttia), Arabiemiirikunnilla (3 prosenttia) ja Thaimaalla (4 prosenttia).

(231) Virosta peräisin tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti kasvoi noin 2 000 tonnista noin 6 900 tonniin vuosina 1993-1996; tuotteen osuus yhteisön markkinoista kasvoi saman ajanjakson aikana noin 1 prosentista noin 2,6 prosenttiin. Hinnat nousivat 2 ecusta/kg noin 3,1 ecuun/kg.

(232) Venäjältä peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti on vuosina 1993-1996 pysynyt vakaana 8 000 tonnin tasolla; myös tuotteen osuus yhteisön markkinoista on pysynyt vakaana 3 prosentin tasolla. Käytettävissä olevista Eurostatin tiedoista ilmenee, että kyseisen tuonnin hinnat ovat pysyneet suhteellisen vakaina, eli noin 2,5 ecua/kg.

(233) Arabiemiirikunnista tuleva tuonti on kasvanut huomattavasti, ja sen osuus yhteisön markkinoista on noin 3 prosenttia. Petosten mahdollisuutta näiden valkaisemattomien puuvillakankaiden alkuperää koskevan ilmoituksen osalta tutkitaan parhaillaan. Tämän tuonnin hinta on pysynyt vakaana ja se on ollut noin 3 ecua kilogrammaa kohti vuosina 1993-1996.

(234) Thaimaasta tuleva vienti on pysynyt vakaana noin 12 000 tonnin tasolla vuosina 1993-1996, ja sen osuus yhteisön markkinoista on pysynyt 4 prosentin tasolla. Olisi huomattava, että nämä Eurostatin ilmoittamat tuontihinnat ovat vaihdelleet 4 ecusta 4,5 ecuun/kg, joten ne ovat olleet paljon korkeampia kuin asianomaisten maiden viejien veloittamat hinnat.

(235) Muiden kolmansien maiden, Viroa, Venäjää, Arabiemiirikuntia ja Thaimaata lukuun ottamatta, yksilölliset markkinaosuudet ovat pieniä ja niiden hintojen keskiarvo on pysynyt vuosina 1993-1996 korkeammalla tasolla kuin asianomaisten maiden hinnat. Vuonna 1996 näiden muiden kolmansien maiden hinnat olivat 10 prosenttia korkeammat kuin asianomaisten maiden hinnat.

(236) Edellä esitettyjen huomautusten perusteella päätellään alustavasti, että vaikka Virosta, Venäjältä ja Arabiemiirikunnista tuleva tuonti saattaa aiheuttaa vahinkoa yhteisön tuotannonalalle, se ei vaikuta asianomaisista maista tulevan tuonnin ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon väliseen syy-yhteyteen.

4. Syy-yhteyttä koskeva päätelmä

(237) Yhteisön tuotannonalan tilanne huononi samanaikaisesti kun asianomaisista maista tulevan tuonnin hinnat nousivat (siihen asti, kun väliaikaiset polkumyyntitoimenpiteet otettiin käyttöön vuoden 1996 marraskuussa) ja kyseinen tuonti aiheutti huomattavaa hinnan alittavuutta.

(238) Sitä mahdollisuutta ei voida sulkea pois, että muut tekijät, erityisesti Venäjältä ja Arabiemiirikunnista tuleva tuonti (sen kasvavan markkinaosuuden ja alhaisten hintojen vuoksi) tai muista alhaiset tuotantokustannukset omaavista kolmansista maista tuleva tuonti (sen tärkeän ja kasvavan markkinaosuuden vuoksi) olisivat yhdessä tarkasteltuina aiheuttaneet paineita yhteisön tuotannonalan hintoihin ja näin ollen myötävaikuttaneet tämän huonoon taloudelliseen tilanteeseen.

(239) Vaikka tietyt muut kolmannet maat ovat saattaneet myötävaikuttaa yhteisön tuotannonalan huonoon tilanteeseen, asianomaisista maista tuleva tuonti on erikseen tarkasteltuna aiheuttanut merkittävää vahinkoa yhteisön tuotannonalalle.

G. YHTEISÖN ETU

1. Yhteisön edun tutkiminen: tietojen hankkiminen

(240) Jotta komissio voi riittävällä tavalla arvioida yhteisön etua, se on perusasetuksen 21 artiklan nojalla toteuttanut tutkimuksen, joka koskee asianomaisiin taloudellisiin toimijoihin kohdistuvia todennäköisiä vaikutuksia, jos polkumyyntitoimenpiteet otetaan käyttöön tai jos niitä ei oteta käyttöön.

(241) Myöhempi arviointi perustuu kaikkien asianomaisten osapuolten toimittamiin todistein perusteltuihin tietoihin.

(242) Komissio on lähettänyt tietoja koskevia erityisiä pyyntöjä kyselylomakkeiden muodossa. Ne on osoitettu 52 asianomaiselle osapuolelle, joiden katsottiin edustavan tutkimuksen kohteena olevaan tuotteeseen suoraan liittyviä tekstiiliteollisuuden eri aloja; nämä alat ovat: kehrääjät, kutojat, tuojat/kauppiaat, viimeistelijät, muuntajat ja sovittajat.

(243) Jotkut asianomaiset osapuolet ovat väittäneet, että kyseinen menettely on perusasetuksen vastainen, koska siinä ei säädetä yhteisön edun tarkastelun yhteydessä suoritettavasta otannasta.

(244) Menettelyä ei voida kuitenkaan pitää otantamenetelmänä. Kaikki todistein perustellut asianomaisten osapuolten esittämät väitteet on otettu huomioon vastoin perusasetuksen 17 artiklassa säädettyä menettelyä. Komission yksiköt ovat osoittaneet tietoja koskevia erityisiä pyyntöjä rajoitetulle määrälle osapuolia saadakseen tietoja järjestelmällisellä tavalla esillä olevien kysymysten käsittelemiseksi sekä saatujen tietojen täydentämiseksi ja tarkastamiseksi.

(245) Komissio pyysi kaikkia ilmoittautuneita asianomaisia osapuolia toimittamaan tuotantoa, myyntiä, työllisyyttä ja tuontia koskevat tiedot vuodelta 1996.

(246) Kunkin toiminta-alan osalta yritykset on valittu eri jäsenvaltioista sen perusteella, mikä kyseisen toiminta-alan suhteellinen merkitys on kussakin maassa. Kussakin maassa, jos niissä on ollut asianomaisia yrityksiä, yritykset on valittu suurten, pienten ja keskikokoisten yritysten kokoluokissa niiden asianomaisen tuotteen yhteisön liikevaihdon perusteella. Tämän osalta yrityksen koon katsottiin olevan osoitus sen kyvystä neuvotella hinnoista.

(247) Kultakin toiminta-alalta eri kokoluokista valittujen yritysten lukumäärä vaihtelee kyseisen maan osalta ilmoitetun kokonaisliikevaihdon perusteella määritetyn kokoluokan merkityksen mukaisesti. Yrityksiä valitessa seuraavilla edellytyksillä oli merkitystä: toiminnan palkkioperusteisuus, yrityksen yhdentymisen aste ja yrityksen maantieteellinen sijainti.

(248) Valittujen yritysten tunnistetiedot ilmoitettiin asianomaisille osapuolille, joilla oli mahdollisuus esittää huomautuksensa. Perustellut huomautukset otettiin asianmukaisesti huomioon.

2. Asianomaiset taloudelliset toimijat

(249) Tämän menettelyn asianomaisten taloudellisten toimijoiden lajit luetellaan jäljempänä. Olisi korostettava sitä, että suuri osuus tuotannonalasta on vertikaalisesti yhdentynyttä ja ne kattavat yhden tai useamman jäljempänä luetelluista toiminta-aloista.

a) Varhaisemman jalostusasteen tuotannonala:

(250) Kehrääjät jalostavat käsittelemättömän puuvillan langaksi erittäin automatisoitua menetelmää käyttäen. Tämän jälkeen lankaa käytetään kankaan kutomisessa.

b) Yhteisön tuotannonala. Kutojat

(251) Kutojat kutovat langan kankaaksi.

c) Käyttäjät

(252) Viimeistelijät valkaisevat, painavat tai värjäävät tai muulla tavalla käsittelevät kudotun kankaan. Yksi ja sama yritys suorittaa yleensä muttei aina nämä käsittelyt.

(253) Sovittajat leikkaavat ja ompelevat valmiin kankaan vaatteiksi, taloustavaroiksi tai teollisuuden käyttöön tarkoitetuiksi tavaroiksi. Tämä on työvoimavaltainen vaihe, jossa tuotantomenetelmät eivät ole yleensä automatisoituja.

d) Tuottajat/kauppiaat/muuntajat

(254) Tuojat/kauppiaat/muuntajat toimittavat yhteisön viimeistelijöille ja sovittajille kangasta joko tuomalla sitä yhteisön ulkopuolelta tai ostamalla sitä yhteisöstä; muuntajat myös käyttävät viimeistelijöiden palveluja kankaiden käsittelemiseksi sovittajien toivomusten mukaisesti.

3. Yhteisön tuotannonala

a) Yhteisön tuotannonalan luonne ja rakenne

(255) Asianomaisen tuotteen kytkösmarkkinoille ja muille kuin kytkösmarkkinoille tarkoitettu kokonaistuotanto oli noin 317 000 tonnia vuonna 1996. Asianomaisen tuotteen muille kuin kytkösmarkkinoille tarkoitettu yhteisön kokonaistuotanto oli noin 92 000 tonnia vuonna 1996. Valituksen tehneen yhteisön tuotannonalan osuus oli noin 90 prosenttia tästä määrästä.

(256) Yhteisön tuotannonala muodostuu pääasiassa pienistä ja keskisuurista yrityksistä. Tuotantomenetelmät ovat erittäin automatisoituja ja pääomavaltaisia. Huomattavia suurtuotannon etuja saavutetaan kudottaessa suuria määriä samaa lajia olevaa kangasta.

(257) Valkaisematon puuvillakangas ja erityisesti sen tavallisimmat lajit ovat puolivalmisteita, jotka ovat erittäin yhdenmukaistettuja ja hinnanvaihteluille alttiita, mutta niihin vaikuttavat muodin muuttuminen ja pieniin määriin kohdistuva kysyntä markkinoiden kapeilla sektoreilla, joissa tarvitaan erikoisia rakenteita.

(258) Yhteisön integroituneiden kutojien ja integroitumattomien kutojien tuottamaan asianomaiseen tuotteeseen liittyvien työpaikkojen määrä oli 40 000 vuonna 1996. Asianomaista tuotetta tuottaneiden integroitumattomien tuottajien osuus työpaikoista oli noin 12 000.

b) Yhteisön tuotannonalan elinkelpoisuus

(259) Yhteisön tuotannonala on elinkelpoinen ja kilpailukykyinen. Tämä alustava arvio perustuu seuraavien tekijöiden arviointiin:

i) Investointien sekä koneiden ja laitteiden uusimisen taso

(260) Koneet ja laitteet uusitaan keskimäärin seitsemän vuoden välein. Yritykset investoivat nykyaikaisimpaan ja nopeimpaan teknologiaan hyötyäkseen suurtuotannon eduista ja voidakseen tarjota hinnoiltaan kilpailukykyisiä tuotteita.

ii) Yhteisön tuotannonalan osallistuminen uuden teknologian kehittämiseen

(261) Osallistuminen käy ilmi joidenkin otokseen valittujen yhteisön tuottajien osallistumisesta uusiin tutkimus- ja kehityshankkeisiin, joiden tavoitteena on kutomista hyödyttävien uusien kehräysmenetelmien kehittäminen (8).

iii) Uusiin käyttötarkoituksiin tarkoitettujen kankaiden kehittäminen

(262) Yhteisön tuottajat kehittävät uusia kankaita jatkuvasti. Tämä on välttämätöntä kaupankäynnin kannalta, koska se edellyttää sellaisten uusien tuotteiden tarjoamista, joihin ei vielä kohdistu suurta kilpailua yhteisön ulkopuolisista maista.

iv) Vientitoiminta

(263) Yhteisön tuotannonalan harjoittama asianomaisen tuotteen vienti on pysynyt melko vakaana noin 10 000 tonnissa vuoden 1993 ja vahinkoa koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana.

c) Aikaisemmin käyttöönotettujen toimenpiteiden vaikutukset yhteisön kutojiin

(264) Komissio on tarkastellut edellisessä menettelyssä käyttöönotettujen väliaikaisten toimenpiteiden vaikutuksia yhteisön tuotannonalaan. Toimenpiteiden vaikutusta tarkasteltaessa olisi otettava huomioon se, että toimenpiteet olivat voimassa kuuden kuukauden määräajan. Kuten jo edellä mainittiin, yhteisön tuottajien tuotanto ja myynti kasvoivat sekä varastot pienenivät vuoden 1996 ja vahinkoa koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana.

i) Myynnin kasvu

(265) Asianomaiseen tuotteeseen sovellettavien polkumyyntitullien käyttöönotto on lisännyt myyntiä erityisesti vakiolaatuisia tuotteita valmistavien yritysten osalta. Myytyjen määrien kasvun turvin yhteisön tuottajat ovat voineet pienentää kustannuksia suurtuotannon etujen kautta, millä on ollut myönteinen vaikutus kannattavuuteen.

Esimerkki: yritys n:o 1 (Saksa)

Vuoden 1996 marraskuun ja vuoden 1997 toukokuun välisenä aikana yrityksen saamat tilaukset lisääntyivät 52 prosentilla verrattuna vastaavaan ajanjaksoon vuotta aikaisemmin, eli 13 300 tonnista 20 000 tonniin.

Saman yrityksen kuukausittainen myynti kasvoi 47 prosenttia vuoden 1996 marraskuun ja vuoden 1997 toukokuun välisenä aikana verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon, eli 1 900 tonnista kuukaudessa 2 800 tonniin kuukaudessa.

Esimerkki: yritys n:o 2 (Ranska)

Toimenpiteiden vaikutus myynnin kasvuun on arvioitu sellaisen kahden kangaslajin perusteella, joiden osuus on noin 60 prosenttia kyseisen yrityksen myymästä asianomaisen tuotteen määrästä vuonna 1996. Vuoden 1995 marraskuun ja vuoden 1996 toukokuun väliseen ajanjaksoon nähden näiden kangaslajien myynti oli kasvanut vuoden 1996 marraskuun ja vuoden 1997 toukokuun välisenä aikana 28 prosenttia eli noin 3 400 tonnista noin 4 300 tonniin.

Esimerkki: yritys n:o 3 (Italia)

Vuoden 1995 marraskuun ja vuoden 1996 toukokuun väliseen ajanjaksoon verrattuna yritys lisäsi asianomaisten kankaiden myyntiä vuoden 1996 marraskuun ja vuoden 1997 toukokuun välisenä aikana 35 prosentilla eli 12 miljoonasta metristä 16,2 miljoonaan metriin.

Esimerkki: yritys n:o 4 (Portugali)

Kyseisen yrityksen valmistaman kahden eniten tuodun kudosrakenteen (20×20 ja 30×30) myyntimäärä kasvoi yli 180 prosenttia, eli noin 31 tonnista noin 90 tonniin ajanjaksosta tammikuu-maaliskuu 1996 vastaavaan ajanjaksoon vuonna 1997 nähden.

ii) Asianomaisen tuotteen varastojen pieneneminen

(266) Väliaikaisten polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto johti varastoiden pienenemiseen. Tämä on selvemmin havaittavissa vakiokudosrakenteiden, kuten 20×20, 30×30 ja 40×40, valmistamiseen erikoistuneiden yritysten osalta.

Esimerkki: yritys n:o 1 (Ranska)

Vuoden 1995 vastaavaan ajankohtaan verrattuna varastojen suuruus oli toukokuun 1996 loppuun mennessä kasvanut 1 prosentilla. Toukokuun 1997 loppuun mennessä varastot olivat pienentyneet 58 prosenttia vuoden 1996 vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Esimerkki: yritys n:o 2 (Ranska)

Vuoden 1995 vastaavaan ajankohtaan verrattuna tämän yrityksen varastojen suuruus oli toukokuun 1996 loppuun mennessä kasvanut 5 prosenttia. Toukokuun 1997 loppuun mennessä varastot olivat pienentyneet 34 prosenttia vuoden 1996 vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Esimerkki: yritys n:o 3 (Italia)

Tämän yrityksen varastot olivat kasvaneet toukokuun 1996 loppuun mennessä 474 prosenttia vuoden 1995 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Toukokuun 1997 lopussa varastot olivat pienentyneet 60 prosenttia vuoden 1996 vastaavaan ajankohtaan verrattuna, eli 2,9 miljoonasta metristä vuonna 1996 1 miljoonaan metriin vuonna 1997.

iii) Asianomaisen tuotteen hinnat

(267) Vuoden 1996 ja vahinkoa koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana otokseen sisältyvien yhteisön tuottajien painotetut keskimääräiset hinnat laskivat 2 prosenttia. Tämä osoittaa, että yhteisön tuottajille ainakin lyhyellä aikavälillä toimenpiteistä aiheutuva etu johtuisi myytyjen määrien kasvusta. Nämä luvut ovat ristiriidassa sellaisen väitteen kanssa, jonka mukaan yhteisön tuottajat käyttävät hyväkseen tilaisuutta korottaa hintojaan polkumyyntitullia vastaavalla määrällä.

(268) Tästä syystä esitetään alustavana päätelmänä, että otokseen sisältyvät yhteisön tuottajat hyötyivät rajoitetusta ajanjaksosta, jolloin toimenpiteet olivat voimassa, koska niiden tuotanto ja myynti kasvoivat ja niiden varastot pienenivät.

d) Asianomaisten osapuolten väitteet

i) Muiden tuojien aiheuttama kilpailu

(269) On väitetty, että yhteisön kutojat eivät hyötyisi polkumyyntitulleista, koska valkaisemattomien puuvillakankaiden tuonti asianomaisista maista korvattaisiin saman tuotteen tuonnilla kolmansista maista.

(270) Tästä syystä olisi huomattava, että kolmansista maista tuleva tuonti on lisääntynyt vuosina 1993-1996, jolloin toimenpiteet eivät olleet voimassa (vuoden 1996 kahta viimeistä kuukautta lukuun ottamatta). Kolmansista maista tuleva tuonti kasvoi noin 76 000 tonnista vuonna 1993 huippulukemaansa noin 104 500 tonniin vuonna 1994. Tuonti väheni noin 90 000 tonniin vuonna 1995, mutta kasvoi jälleen noin 97 400 tonniin vuonna 1996. Tuonti kasvoi vahinkoa koskevan tutkimusajanjakson aikana noin 113 000 tonniin.

(271) Vuosien 1995 ja 1996 suuntauksista ilmenee, että muista kolmansista maista tulevalla tuonnilla ei ole pysyvää luonnetta vaihtoehtoisena toimituslähteenä todennäköisimmin rajallisen kapasiteetin vuoksi ja joissakin tapauksissa alhaisemman laatutason vuoksi.

(272) Sekä kolmannet maat että yhteisön tuotannonalan ovat hyötyneet väliaikaisten polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotosta myynnin ja markkinaosuuksien osalta.

(273) Tuonti muista kolmansista maista on lisäksi pysynyt erittäin hajanaisena vuosina 1993-1996: vuonna 1993 noin 70 prosenttia muista kolmansista maista tulevasta kokonaistuonnista oli lähtöisin 22 maasta (loppuosasta vastasi 88 maata) ja vain kahdella maalla (Venäjä ja Thaimaa) oli yli 2 prosentin osuus yhteisön markkinoista. Vuonna 1996 oli muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä noin 97 400 tonnia. Noin 75 prosenttia tästä määrästä oli lähtöisin 22 maasta, joista vain neljällä maalla oli yli 2 prosentin osuus yhteisön markkinoista (Viro 2,6 prosenttia, Venäjä 3,4 prosenttia, Thaimaa 5,4 prosenttia ja Arabiemiirikunnat 4,3 prosenttia).

(274) Muista kolmansista maista tulevan tuonnin hajanaisuus (yli 100 maan osuus yhteisön markkinoista vuonna 1996 oli 32 prosenttia) tukee päätelmää, että nykyään yksittäisten kolmansien maiden käytettävissä oleva kapasiteetti on rajallista. Tämän vuoksi kyseisillä mailla on rajalliset mahdollisuudet toimia pysyvästi asianomaisista maista (kuusi maata, joiden osuus yhteisön markkinoista on 43 prosenttia) tulevan tuonnin vaihtoehtoisena toimituslähteenä.

(275) Kapasiteetin rajallisuus ilmenee myös siitä, että vuonna 1996 jotkut näistä kolmansista maista käyttivät vähän ryhmään 2 sovellettavaa kiintiötä (T Osekki, Malesia, Brasilia, Romania, Unkari ja Puola).

(276) Muista kolmansista maista tulevaan tuontiin sovelletaan myös kauppasopimusten määräyksiä. Siihen sovelletaan myös kiintiöitä ja vapaaehtoisia vienninrajoitusjärjestelyjä; tämä koskee Venäjää (kiintiön käyttöaste 91 prosenttia vuonna 1996), Thaimaata (97,4 prosenttia) ja Malesiaa (75 prosenttia).

(277) Venäjää, Arabiemiirikuntia ja Zimbabwea lukuun ottamatta muista kolmansista maista tulevan tuonnin hinnat (tuonnin osuus noin 76 prosenttia kaikista kolmansista maista tulevasta tuonnista) ovat keskimäärin korkeampia kuin asianomaisista maista tulevan tuonnin hinnat. Vuonna 1993 näistä muista kolmansista maista tulevan tuonnin hinnat olivat 26 prosenttia korkeampia kuin asianomaisten maiden hinnat, ja ero oli 14 prosenttia vuonna 1996. Vahinkoa koskevan tutkimusajanjakson aikana ero oli noin 6 prosenttia.

(278) Venäjän osalta on väitetty, että valkaisemattomat kankaat ovat yleensä laadultaan huonompia asianomaisten maiden ja muiden kolmansien maiden kankaisiin verrattuna. Arabiemiirikuntien viennin kasvun syynä voisi olla näiden valkaisemattomien puuvillakankaiden alkuperää koskevassa ilmoituksessa esiintynyt petos, jonka mahdollisuutta tutkitaan parhaillaan.

(279) Päätellään alustavasti, että koska tuonti on luonteeltaan hajanaista, yksittäisten kolmansien maiden käytettävissä oleva kapasiteetti on rajallista ja ottaen huomioon niiden hintataso sekä kiintiöiden ja kaupallisten järjestelyjen olemassaolo, ei ole todennäköistä, että näistä maista tuleva tuonti muodostaisi kestävän ja vakaan toimituslähteen, joka estäisi yhteisön tuotannonalaa hyötymästä polkumyyntimyyntitoimenpiteistä.

ii) Tuonnin korvaamien valmiilla tuotteilla

(280) Jotkut asianomaisista osapuolista ovat väittäneet, että valkaisemattomien puuvillakankaiden tuontiin sovellettavien polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto johtaa valmiiden tuotteiden tuontiin, mikä poistaisi yhteisön tuotannonalalle mahdollisesti aiheutuvat hyödyt. Väitteensä tueksi osapuolet mainitsivat valmiiden kankaiden tuonnin kasvuun ajanjaksona tammikuu-huhtikuu 1996 verrattuna vastaavaan ajanjaksoon vuonna 1997.

(281) Valmiiden kankaiden tuonti vuosina 1993-1996 osoittaa absoluuttisin määrin ilmaistuna jatkuvaa kasvua 45 000 tonnista vuonna 1993 noin 47 500 tonniin vuonna 1996. Tämä suuntaus on selvä myös alle 85 prosenttia puuvillaa sisältävien kankaiden osalta, koska niiden tuonti kasvoi 4 700 tonnista vuonna 1993 noin 7 000 tonnin vuonna 1996; polkumyyntitullit eivät olleet voimassa kyseisenä aikana. Valmiiden kankaiden tuonti lisääntyi vuoden 1996 ja vahinkoa koskevan tutkimusajanjakson päättymisen välisenä aikana 47 500 tonnista 53 000 tonniin.

(282) Valmiiden kankaiden tuontimäärien vertailu vuoden 1996 marraskuun ja vuoden 1997 toukokuun välisen ajanjakson (väliaikaisen toimenpiteiden soveltamisajanjakso) sekä vastaavan ajanjakson vuosina 1994, 1995 ja 1996 välillä osoittaa, että valmiiden kankaiden tuonti kasvoi noin 25 500 tonnista vuosina 1993-1994 noin 32 000 tonniin vastaavana ajanjaksona vuosina 1996-1997.

(283) Sekä vähintään 85 prosenttia puuvillaa että alle 85 prosenttia puuvilla sisältävien valmiiden kankaiden tuonti on kasvanut viime vuosina samanaikaisesti kolmansissa maissa kehittyneiden viimeistelyvaatimuksien kanssa. Olisi vaikeaa olettaa, että tämä kehitys johtuu yksinomaan tai pääasiassa polkumyyntitoimenpiteestä, koska toimenpiteet eivät olleet voimassa suurimman osan tarkasteltavana olleesta ajasta. Tämä voidaan lisäksi vahvistaa ajanjaksoa, jolloin toimenpiteet olivat voimassa, koskevien lukujen arvioinnin perusteella.

(284) Vuosina 1993-1996 värjättyjen ja painettujen kankaiden tuonti kasvoi, kun taas vuoden 1996 ja vahinkoa koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana värjättyjen ja painettujen kankaiden tuonti on pysynyt melko vakaana. Voidaan päätellä, että valkaisemattomien kankaiden tuonnissa käyttöön otettava polkumyyntitulli ei lisää värjättyjen ja painettujen kankaiden tuontia. Näin ollen voidaan esittää alustavana päätelmänä, että näiden kankaiden tuonnissa vuoden 1993 ja vahinkoa koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana tapahtunut ja tulevaisuudessa tapahtunut kasvu johtuu asianomaisten maiden tekstiilien kaupan kehittymisestä kohti tuotteita, joiden arvonlisäys on korkeampi.

(285) Vuosina 1993-1996 valkaistujen kankaiden tuonti vähentyi 13 000 tonnista 10 300 tonniin. Vuoden 1996 ja vahinkoa koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana valkaistujen kankaiden tuonti kasvoi enemmän kuin muiden valmiiden kankaiden keskimääräinen tuonti eli 10 300 tonnista 15 000 tonniin.

(286) Vuoden 1996 ja vahinkoa koskevan tutkimusajanjakson välinen 5 000 tonnin kasvu jakautuu seuraavasti:

>TAULUKON PAIKKA>

(287) Valkaisukustannukset ovat suoraan riippuvaisia kankaan painosta. Kankaan, jonka paino on 120 g/m2, valkaisukustannukset ovat noin 0,6 ecua/kg. Kustannukset kasvavat noin 10-15 prosenttia kankaan painon ollessa 200 g/m2. Ottaen huomioon, että tuotujen valkaistujen kankaiden keskimääräinen paino on 130-200 g/m2 ja että näin ollen valkaisukustannusten voidaan arvioida olevan noin 0,8 ecua/kg, olisi tuskin taloudellisesti kannattavaa ryhtyä tuomaan valkaistuja kankaita.

>TAULUKON PAIKKA>

(288) Olisi huomattava, että tuotujen valkaistujen kankaiden hinnat ovat kaikissa tapauksissa korkeampia kuin tuotujen valkaisemattomien kankaiden hinnat, joihin on lisätty arvioitu 15 prosentin suuruinen polkumyyntitulli, Intiaa ja Pakistania lukuun ottamatta. Valkaistujen kankaiden tuontihinnat ovat myös korkeampia kuin valkaisemattomien kankaiden tuontihinnat, joihin on lisätty 15 prosentin suuruinen polkumyyntitulli ja yhteisössä tapahtuvasta valkaisemisesta aiheutuvat kustannukset.

(289) On ilmeistä, että ei ole olemassa taloudellista perustetta valkaistujen kankaiden tuomiseksi asianomaisista maista, lukuun ottamatta Intiaa ja Pakistania, ja muista kolmansista maista.

Intian ja Pakistanin osalta taloudelliset perusteet, vaikkakin ne olisivat mahdollisia, lienevät olemattomat, koska valkaiseminen on olennainen osa toimintaa, johon sisältyvät muun muassa painaminen ja jopa sovittaminen; tarvittava laadunohjaus ja asiakkaan toivomusten noudattaminen rajoittaisivat mahdollisuutta siirtyä tuomaan huomattavissa määrin valkaistuja kankaita. Tämän osalta tiettyjen osapuolten toimittamista tiedoista ilmenee, että valkaistujen kankaiden tuonti on väliaikaisten toimenpiteiden voimassaoloaikana osoittautunut taloudellisesti kannattamattomaksi tuotujen valkaistujen kankaiden huonon laadun vuoksi.

(290) Komissio käytettävissä olevista tiedoista ilmenee lisäksi, että petoksia olisi voinut tapahtua, jos tiettyjä esivalkaistuja kankaita (niin sanotut pysymättömillä väreillä värjätyt kankaat, jotka tällä hetkellä luokitellaan valkaisemattomiksi kankaiksi) olisi ilmoitettu tullille valkaistuina kankaina. Tämän vuoksi ei voida jättää ottamatta huomioon sitä, että valkaistujen kankaiden tuonnin todettu kasvu on pienempi kuin mitä se näyttäisi olevan.

(291) Näin ollen esitetään alustavana päätelmänä, että vahinkoa koskevan tutkimusajanjakson aikana todetut hinnat ja kustannukset huomioon ottaen ei ole taloudellista perustetta sille, että polkumyyntitulli lisäisi valkaistujen kankaiden tuontia.

Taloudellisten perusteiden puuttuminen valkaistujen kankaiden tuonnissa näyttää olevan ristiriidassa vuoden 1996 ja vahinkoa koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana todetun valkaistujen kankaiden tuonnin 5 000 tonnin suuruisen kasvun kanssa, vaikka petoksia olisi voinut tapahtua. Tätä seikkaa tutkitaan tarkemmin.

(292) Valmiisiin kankaisiin sovelletaan lisäksi myös määrällisiä rajoituksia, joten tästä syystä valmiiden kankaiden tuonti valkaisemattomien kankaiden sijaan rajoittuisi vahvistettujen kiintiöiden määrään.

Valkaistut kankaat ovat osa ryhmään 2 sovellettavaa kiintiötä, joka sisältää kaikki valkaisemattomat sekä vähintään 85 prosenttia puuvillaa että alle 85 prosenttia puuvillaa sisältävät valmiit kankaat. Värjätyt ja painetut kankaat ovat osa alaryhmään 2 a sovellettavaa kiintiötä, joka sisältää erityisesti painetut ja värjätyt kankaat sekä samaten vähintään 85 prosenttia puuvillaa että alle 85 prosenttia puuvillaa sisältävän värillisen langan. Alaryhmään 2 a sovellettavassa kiintiössä vahvistetaan tuontia koskevat ylärajat, joita ei voida ylittää: siirrot ryhmästä 2 alaryhmään 2 a eivät ole mahdollisia.

Valmiiden kankaiden tuontiin Intiasta, Pakistanista, Indonesiasta ja Kiinan kansantasavallasta sovelletaan kiintiöitä. Valmiiden kankaiden tuontia Egyptistä rajoittavat vapaaehtoiset vientirajoitukset. Turkista tulevaan valmiiden kankaiden tuontiin ei ole sovellettu kiintiöitä vuodesta 1996. Valmiiden kankaiden tuontiin muista näiden tuotteiden tärkeimmistä kolmansista vientimaista sovelletaan myös kiintiöitä.

(293) Valkaistujen kankaiden tuonti edustaa noin 2:ta prosenttia yhteisön valmiiden kankaiden kokonaiskulutuksesta. Kuten edellä mainitaan, nämä kankaat kuuluvat monikuitujärjestelmän ryhmään 2 sovellettavaan kiintiöön, joka sisältää kaikki valkaisemattomat sekä vähintään 85 prosenttia puuvillaa että alle 85 prosenttia puuvilla sisältävät valmiit kankaat.

Ryhmään 2 sovellettavan kiintiön käyttöaste on korkea (63 prosenttia). Kiintiön olemassaolo ei ole tosin estänyt vähintään 85 painoprosenttia puuvillaa sisältävien valkaisemattomien puuvillakankaiden tuontia saavuttamasta korkeaa markkinapenetraation tasoa (74 prosenttia yhteisön muiden kuin kytkösmarkkinoiden kokonaiskulutuksesta).

Kiintiön käyttöaste vaihteli vuonna 1996 Intian, Indonesian, Pakistanin ja Kiinan kansantasavallan osalta 76 prosentista 106 prosenttiin. Vapaaehtoisia vientirajoituksia soveltavan Egyptin osalta ryhmälle 2 vahvistettujen määrien käyttöaste oli 77 prosenttia vuonna 1996.

Vaikka 15 prosentin suuruisen polkumyyntitulliin käyttöönoton jälkeen ryhmää 2 voitaisiin periaatteessa kokonaisuudessaan käyttää valkaistujen kankaiden tuontia varten valkaisemattomien kankaiden tuonnin sijaan, tämä on epätodennäköistä taloudellisten perusteiden puuttumisen vuoksi.

(294) Painetut ja värjätyt kankaat kuuluvat ryhmään 2 a. Ryhmän 2 a käyttöaste on alhaisempi (40 prosenttia). Samanaikaisesti painettujen ja värjättyjen kankaiden alhaisemman tuonnin penetraation asteen kanssa (markkinapenetraation taso on noin 8 prosenttia). Näin ollen vaikuttaa siltä, että yhteisön viimeistelijät vastaavat suurimmasta osasta toimituksista yhteisön valmiiden kankaiden markkinoille, mikä näyttää johtuvan niiden taitotiedosta, kyvystä mukautua muodin muutoksiin sekä laadusta.

(295) Ryhmän 2 a osalta avatut kiintiöt (96 000 tonnia) vastaavat noin 82 prosentista kaikista yhteisöön tuoduista ryhmään 2 a kuuluvista valmiista kankaista. Kiintiöön kuuluvat lähes kaikki alhaiset tuotantokustannukset omaavat viejät; muut tärkeimmät viejät ovat Yhdysvallat, Sveitsi ja Japani. Turkkiin ei ole sovellettu kiintiöitä vuodesta 1996. Kyseisenä vuonna kiintiön käyttöaste oli 41 prosenttia. Alhaiset kustannukset omaavista maista tuleva valmiiden kankaiden tuonti edusti vuonna 1996 noin 3:a prosenttia yhteisön valmiiden kankaiden kokonaiskulutuksesta.

(296) Tärkeimmät seitsemän viejämaata, joihin kiintiöitä sovelletaan, edustivat noin 55:tä prosenttia kiintiön kokonaismääristä. Kyseiset maat kuuluvat kymmenen tärkeimmän valmiita kankaita yhteisöön vievän viejän joukkoon. Kiintiön käyttöaste vaihteli vuonna 1996 Intian, Indonesian, Pakistanin ja Kiinan kansantasavallan osalta 48 prosentista 82 prosenttiin. Egyptiin ei sovelleta alaryhmää 2 a koskevia kiintiöitä.

(297) Vuoden 1996 valmiita kankaita koskevasta kiintiöstä oli teoriassa käyttämättä 55 000 tonnia, mikä vastasi 7:ää prosenttia enemmän kuin 50 painoprosenttia puuvillaa sisältävien valmiiden kankaiden kokonaiskulutuksesta yhteisössä. Arvellaan kuitenkin, että tosiasiallinen enimmäismäärä on enintään noin 20 000-25 000 tonnia, eli noin 3,6 prosenttia yhteisön valmiiden kankaiden kokonaiskulutuksesta, koska tietyt maat eivät voi tällä hetkellä harjoittaa tuotantoa (entinen Jugoslavia, Kroatia, Bosnia ja Hertsegovina), eivät enää tuota valmiita kankaita (Hongkong ja Singapore) tai hyödyntävät jo koko tuotantokapasiteettiaan (Keski- ja Itä-Euroopan maat).

(298) Näin ollen vaikuttaa siltä, että sellaisten valmiiden kankaiden tuonti, joihin sovelletaan kiintiöitä, voisi kasvaa enintään 25 000 tonnilla (3,6 prosenttia yhteisön valmiiden kankaiden kokonaiskulutuksesta).

(299) Itä-Euroopan maita koskeva kiintiö poistettiin vuodesta 1998 alkaen. Kyseisistä maista tulevan valmiiden kankaiden tuonnin merkittävä kasvu edellyttäisi kuitenkin huomattavia ulkomailta tulevia investointeja näissä maissa, sillä niillä ei ole alalla tarvittavaa taitotietoa. Tämä ei näytä todennäköiseltä keskipitkällä aikavälillä.

(300) Turkkia koskeva kiintiö poistettiin vuonna 1996. Siirtyminen valkaisemattomista kankaista valmiisiin kankaisiin näytti kuitenkin tapahtuneen jo vuosina 1994-1996, jolloin polkumyyntitoimenpiteet eivät olleet voimassa (lukuun ottamatta vuoden 1996 kahta viimeistä kuukautta).

(301) Egyptistä tulevan valmiiden kankaiden viennin huomattava kasvu vaikuttaa epätodennäköiseltä, koska Egypti ei näytä omaavan tarvittavaa taitotietoa erityisesti maan aiemmat vientisuuntaukset huomioon ottaen.

(302) Todettiin alustavasti, että valmiiden kankaiden tuonti oli kasvanut silloin, kun polkumyyntitulleja ei sovellettu.

(303) Todettiin myös, että painettujen ja värjättyjen kankaiden tuonti pysyi suhteellisen vakaana väliaikaisten polkumyyntitullien voimassaoloaikana.

(304) Valkaistujen kankaiden tuonnin kasvu väliaikaisten polkumyyntitullien voimassaoloaikana ei tarjoa taloudellista perustetta mahdollisen polkumyyntitullin käyttöön ottamatta jättämiselle.

(305) Mahdollista siirtymistä valkaisemattomista kankaista valmiisiin kankaisiin rajoittaisivat voimassa olevat määrälliset rajoitukset.

iii) Yhteisön rajallinen käytettävissä oleva kapasiteetti

(306) Tietyt osapuolet ovat väittäneet, että yhteisön tuottajat eivät hyötyisi toimenpiteiden käyttöönotosta, koska nämä käyttävät jo koko kapasiteettiaan ja toimenpiteet johtaisivat ainoastaan toimituspulaan.

(307) Tässä yhteydessä olisi huomattava, että kutojat voivat lisätä ja vähentää kapasiteettiaan suhteellisen joustavasti. Kapasiteetti riippuu pääasiallisesti käytettävissä olevien koneiden (kutomakoneiden) määrästä, niiden nopeudesta ja käyttötuntien määrästä; työvoimalla ei ole suurta merkitystä, koska kyseinen tuotannonala on pitkälle automatisoitu.

(308) Kutomakoneiden osalta kapasiteettia voidaan lisätä ja vähentää kutomakoneiden määrän ja nopeuden mukaisesti. Epäsuotuisissa taloudellisissa olosuhteissa tuottajilla on taipumus vähentää koneiden määrää ja korvata ne nopeimmalla teknologialla yksikkökohtaisten kustannusten vähentämiseksi. Tämän vuoksi kapasiteettia voidaan lisätä/vähentää suhteellisen joustavasti.

(309) Otokseen kuuluvien yhteisön tuottajien käyttötuntien määrä laski 7,5 prosenttia vuosina 1993-1996. Vuoden 1996 ja vahinkoa koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana käyttötuntien määrä nousi kuitenkin 3 prosenttia. Näin ollen kapasiteettia voidaan lisätä lisäämällä käyttötuntien määrää.

(310) Tämän lisäksi asianomaisen tuotteen ja muiden kangaslajien (polycotton, synteettiset kankaat) kudonnassa käytetään samoja laitteita ja samaa työvoimaa. Näin ollen kapasiteetin käyttöastetta voidaan säätää vastaamalla markkinoiden vaatimuksia. Tässä yhteydessä todettiin, että tuotantokapasiteetilla ei ole fyysisiä rajoituksia. Tärkein markkinoillepääsyyn tai markkinoilla laajenemiseen liittyvä kustannus on laitteiden hankkimiseksi tarvittava pääomasijoitus (kutomakoneen hinta on keskimäärin 100 000-150 000 ecua).

(311) Tämän lisäksi toimituspulaa ei todettu aikaisempien polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon aikana. Yhteisön todettavissa olevan kulutuksen kehityksestä ilmenee 3 prosentin kasvu vuosina 1993-1995. Todettavissa oleva kulutus kasvoi noin 9 prosenttia vuosina 1995-1996, mikä todennäköisesti johtuu tuonnin kasvusta sen jälkeen, kun polkumyyntitoimenpiteistä oli ilmoitettu. Todettavissa oleva kulutus laski vuoden 1996 ja vahinkoa koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana 3 prosenttia, mutta kyseinen luku oli kuitenkin 5 prosenttia korkeampi vuoteen 1995 verrattuna.

iv) Päätelmä

(312) Päätellään alustavasti, että valmiita kankaita tuodaan yhä enemmän; kyseinen ilmiö jatkuu todennäköisesti tulevaisuudessakin toimenpiteiden käyttöönotosta riippumatta. Päätellään myös, että tullien käyttöönotto on saattanut nopeuttaa tätä suuntausta valkaistujen kankaiden osalta. Käytettävissä olevien tietojen perusteella siirtyminen valkaistujen kankaiden tuontiin valkaisemattomien kankaiden tuontia koskevien mahdollisten polkumyyntitullien välttämiseksi ei näytä olevan taloudellisesti perusteltua. Päätellään myös, että valmiiden kankaiden tuonnin mahdollista kasvua rajoittavat kyseisiin tuotteisiin sovellettavat erityiskiintiöt sekä yhteisön viimeistelijöiden taitotietoon perustuva suhteellinen etu.

(313) Sitäkään mahdollisuutta ei pidetä todennäköisenä, että yhteisön tuottajat eivät voisi hyötyä polkumyyntitoimenpiteistä rajoitetun kapasiteetin vuoksi.

(314) Edellä sanotun perusteella polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotosta johtuvan valmiiden kankaiden tuonnin kasvun ei odoteta vaikuttavan kielteisesti yhteisön tuottajille aiheutuviin etuihin.

e) Toimenpiteiden käyttöönoton mahdolliset vaikutukset

(315) Vuoden 1996 marraskuun ja vuoden 1997 toukokuun välisenä ajanjaksona voimassa olleiden väliaikaisten toimenpiteiden havaitut vaikutukset antavat kuvan tämän menettelyn yhteydessä käyttöön otettavien toimenpiteiden mahdollisista vaikutuksista.

(316) Ensinnäkin yhteisön tuottajien voidaan odottaa kasvattavan osuuttaan yhteisön markkinoista lisääntyneen myynnin perusteella. Toiseksi kapasiteetin käyttöasteen voidaan odottaa nousevan, mikä johtaisi tuotannon kasvuun ja siihen, että yhteisön tuottajat voisivat pienentää yksikkökohtaisia kustannuksia. Vaikka hinnat laskivat jonkin verran aikaisempien väliaikaisten toimenpiteiden voimassaoloaikana, niiden voidaan odottaa nousevan tietyssä määrin, vaikka ei kuitenkaan tullin koko määrällä. Yhteisön tuottajien odotetaan nostavan kapasiteetin käyttöastetta lisääntyneen tuotannon muodossa, minkä ansiosta ne voivat pienentää yksikkökohtaisia kustannuksia. Lopuksi yhteisön tuottajien odotetaan pääsevän jälleen kannattavalle tasolle tuotannon ja myynnin kasvun sekä yksikkökohtaisten kustannusten alenemisen vuoksi.

f) Toimenpiteiden käyttöön ottamatta jättämisen mahdolliset vaikutukset

(317) Vuosina 1993-1996 havaitun laskusuuntauksen odotetaan jatkuvan, jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön.

(318) Tässä yhteydessä yhteisön tuotannonalan kannattavuuden laskun jatkuminen vaarantaisi kyseisen toiminnan ja johtaisi yritysten lopettamiseen ja työpaikkojen menettämiseen. Otokseen kuuluvien yhteisön tuottajien toimittamista tiedoista ilmenee, että kolmen viimeisen vuoden tappiot on kuitattu varannoilla. Yritysten odotetaan jättävän alan, jos tämä tilanne jatkuu tulevaisuudessa.

(319) Puuvillateollisuuden integroitumattomat kutojat muodostavat vaihtoehdon integroiduille kutojille sekä puuvillakankaiden tuonnille, ja ne edistävät alan joustavuutta sekä sen kansainvälistä kilpailukykyä. Tämän vaihtoehtoisen toimituslähteen katoamisella olisi kielteisiä vaikutuksia sekä kehräämöihin että myöhemmän jalostusasteen tuotannonalan kokonaisuuteen.

4. Tavarantoimittajat: Kehrääjät

a) Kehrääjien tilanne

i) Yhteisön kehrääjiä koskevat yleiset tiedot

(320) Yhteisön puuvillalangan (pääosin ja muu kuin pääosin puuvilla sisältävä) kokonaistuotanto oli noin 805 000 tonnia vuonna 1996 (9). Yhteisön myöhemmät jalostusasteen tuotannonala on yhteisön lankatuotannon tärkein jakelukanava, koska se käyttää noin 95 prosenttia tuotannosta.

(321) Ala työllisti noin 68 000 henkilöä vuonna 1996, sekä integroidut että integroimattomat kehrääjät mukaan lukien; integroimattomat kehrääjät työllistivät noin 20 400 henkilöä (10). Vähintään 85 painoprosenttia puuvillaa sisältävää lankaa tuottavat integroimattomat kehrääjät työllistävät arviolta noin 9 800 henkilöä.

(322) Yhteisön langan kulutus oli noin miljoonaa tonnia vuonna 1996. Vähintään 85 painoprosenttia puuvillaa sisältävän langan kulutus oli noin 758 000 tonnia, ja vähemmän kuin 85 painoprosenttia puuvillaa sisältävän langan kulutus oli noin 243 000 tonnia (11).

ii) Yhteisön kehrääjiä koskevien tietojen lisäarviointi

(323) Yhteisön etua koskevaan kyselylomakkeeseen vastanneiden kehrääjien vähintään 85 painoprosenttia puuvillaa sisältävän langan tuotanto väheni vuosina 1995-1996 noin 38 000 tonnista noin 35 000 tonniin. Tutkitut kehrääjät tuottivat avopäälankaa ja rengaskehruumenetelmällä kehrättyä lankaa.

(324) Näiden yritysten myynti yhteisössä väheni vuosina 1995-1996 noin 37 000 tonnista noin 31 500 tonniin. Myyntiarvo laski saman ajanjakson aikana noin 107 miljoonasta ecusta noin 98 miljoonaan ecuun.

(325) Vuoden 1996 ja vahinkoa koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana, eli osittain väliaikaisten toimenpiteiden voimassaoloaikana, tuotanto kasvoi noin 35 000 tonnista noin 35 500 tonniin. Myyntimäärät kasvoivat noin 31 500 tonnista noin 32 600 tonniin. Myyntiarvo nousi noin 98 miljoonasta ecusta noin 108 miljoonaan ecuun.

(326) Yritysten tappioiden painotettu keskiarvo oli 3,7 prosenttia vuonna 1995 ja 4,6 prosenttia vuonna 1996.

(327) Investoinnit vähenivät 8,7 miljoonasta ecusta noin 5,8 miljoonaan ecuun vuosina 1995-1996, eli noin 33 prosenttia.

(328) Tutkittujen kehrääjien työllisyystaso laski noin 2 240 työntekijästä noin 1 800 työntekijään vuosina 1995-1997.

b) Toimenpiteiden käyttöönoton / käyttöön ottamatta jättämisen vaikutukset

(329) Noin 95 prosenttia yhteisön lankatuotannosta (sekä vähintään että vähemmän kuin 85 painoprosenttia puuvillaa sisältävä lanka) on tarkoitettu yhteisön myöhemmän jalostusasteen tuotannonalalle. Vähintään 85 painoprosenttia puuvillaa sisältävän langan yhteisön kokonaiskulutuksesta 44 prosenttia on tarkoitettu yhteisön kutomoiden käytettäväksi. Ottaen huomioon yhteisön langan tuottajien osuus yhteisön enemmän kuin 85 painoprosenttia puuvillaa sisältävän langan markkinoista (70 prosenttia) katsotaan, että noin 30 prosenttia kehrääjien tuotannosta on riippuvainen yhteisön kutojista. Tämän vuoksi yhteisön tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannon huomattava väheneminen vaikuttaisi olennaisesti yhteisön kehrääjiin.

(330) Tämä kävi selvästi ilmi myös sellaisten kehrääjien myynti- ja tuotantosuuntauksista, joita koskevia tietoja tutkittiin tarkemmin; kyseiset suuntaukset vastasivat yhteisön kehrääjien yleistä suuntausta.

(331) Tämän keskinäisen riippuvuussuhteen vuoksi yhteisön tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannon lasku vaikuttaa todennäköisesti yhteisön kehrääjiin merkittävällä tavalla. Näissä olosuhteissa voidaan olettaa, että yhteisön kutojien tilanteen paraneminen vaikuttaa myönteisesti yhteisön kehrääjiin niiden keskinäisen riippuvuussuhteen vuoksi.

5. Integroidut tuottajat

a) Tuotannonalan luonne ja rakenne

(332) Integroitujen tuottajien toimintaan kuuluvat kutominen sekä mitkä tahansa varhaisempaan tai myöhäisempään jalostusasteeseen kuuluvat toimet, joiden tuloksena on sovitettu tavara. Nämä yritykset käyttävät omaa valkaisemattomien puuvillakankaiden tuotantoa tuotantohyödykkeenä myöhempään jalostusasteeseen kuuluvissa toimissa.

(333) Yhteisön tarkasteltavana olevan tuotteen tuotanto oli 317 000 tonnia vuonna 1996. Integroitujen kutojien osuus oli noin 224 500 tonnia.

(334) Integroidut kutojat työllistivät arviolta noin 24 000 henkilöä.

b) Toimenpiteiden käyttöönoton / käyttöön ottamatta jättämisen vaikutukset

(335) On väitetty, että integroidut tuottajat hyötyisivät toimenpiteiden käyttöönotosta, koska niiden valmiit tuotteet kilpailevat tällä hetkellä sellaisten valmiiden tai sovitettujen tuotteiden kanssa, joiden tuotannossa hyödynnetään polkumyynnillä tuotuja valkaisemattomia kankaita. Jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön, integroitujen tuottajien epäedullinen asema kustannusten suhteen voisi johtaa siihen, että yritysten sisäinen kutomistoiminta lopetetaan kokonaan.

(336) Toisaalta on väitetty, että integroidut tuottajat tarvitsevat halpoja raaka-aineita itse tuottamista ja tuoduista valkaisemattomista puuvillakankaista koostuvaa tuotevalikoimaa varten, jotta ne pystyisivät kilpailukykyisinä verrattuna valmiiden tavaroiden halpatuontiin.

(337) Tässä yhteydessä olisi mainittava seuraavat seikat:

- muut kuin valkaisemattomia kankaita tuovat integroidut tuottajat hyötyisivät toimenpiteistä, koska ne kilpailevat lähinnä kyseisen tuotteen kanssa, minkä tuloksena muut yhteisön tuottajat voivat tarjota valmiita tuotteita alhaisempiin hintoihin,

- toimenpiteiden vaikutus valkaisemattomia kankaita tuoviin integroituihin tuottajiin vaihtelisi sitä myöten, kuinka riippuvaisia ne ovat asianomaisista maista tulevasta tuonnista,

- valmiisiin tuotteisiin, kuten vuodeliinavaatteisiin, sovelletaan jo polkumyyntitoimenpiteitä, joten alhaiset tuotantokustannukset omaavista kolmansista maista epärehellisillä hinnoilla tapahtuva vuodeliinavaatteiden tuonti ei muodosta tällä hetkellä uhkaa integroiduille tuottajille valmiiden tavaroiden tasolla. Olisi huomattava, että vuodeliinavaateala edustaa noin 30:tä prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen sovittamista harjoittavasta tuotannonalasta,

- tarkasteltavana olevan tuotteen kytköstuotanto edusti vuonna 1996 noin 60:tä prosenttia yhteisön valmistustuotannonalan vähintään 85 painoprosenttia harmaata puuvillaa sisältävän tuotteen tuotannosta, mistä ilmenee integroitujen tuottajien tärkeys tässä yhteydessä.

6. Myöhemmän jalostusasteen tuotannonala: Viimeistelijät, muuntajat, tuojat ja sovittajat

a) Viimeistelijät

i) Viimeistelytuotannonalan luonne ja rakenne

(338) Viimeistelijät jalostavat valkaisemattoman kankaan valmiiksi (valkaistuksi, värjätyksi tai painetuksi) kankaaksi. Nämä viimeistelijät työskentelevät palkkiosta tai kuuluvat integroituun ryhmittymään, jossa suoritetaan varhaisemman tai myöhemmän jalostusasteen toimintoja. Palkkiosta työskentelevät viimeistelijät saavat raaka-aineet välikäden (muuntajan) kautta eivätkä omista viimeistelemäänsä kangasta.

Palkkiosta ja muiden kuin palkkiosta työskentelevien viimeistelijöiden välinen tasapaino on arvioitu Italiaa koskevien tietojen perusteella; kyseinen maa edusti vuonna 1996 noin 35:tä prosenttia yhteisön viimeistelytoiminnasta. Viimeistelytoiminnasta 88 prosenttia suoritettiin palkkiosta vuonna 1994. Olettaen, että kyseinen prosenttiosuus saattaa olla alhaisempi muissa maissa, on kohtuullista olettaa, että 65-70 prosenttia yhteisön viimeistelytoiminnasta suoritetaan palkkiosta.

Viimeistelytuotannonala on pääomavaltainen ja erittäin kilpailukykyinen hinnoiltaan. Vaikka valmis tuote on joissakin tapauksissa suhteellisen pitkälle standardoitu (yksinkertaiset kuviot ja värit), se antaa lukuisia mahdollisuuksia erikoistumiseen ja korkean lisäarvon antavaan työstämiseen. Kyseinen tuote seuraa muotia suuressa määrin, minkä vuoksi mallit vaihtelevat vuodesta toiseen. Tämän lisäksi asianomaiset osapuolet ovat ilmoittaneet pitävänsä seuraavia tekijöitä tärkeinä kilpailukykyä arvioitaessa: laatu, toimitusaika, toimitusten luotettavuus, kyky vastata nopeasti (mahdollisuus muuttaa tuotetta työstämisen aikana), asiakkaita lähellä oleva sijainti, palvelu sekä mahdollisuus viimeistellä pieniä määriä kangasta.

Tämän perusteella yhteisössä viimeisteltyjen kankaiden voidaan yleisesti odottaa säilyttävän edullisen asemansa verrattuna tuotuihin valmiisiin kankaisiin.

Tuonnin markkinapenetraation taso on alhainen (noin 10 prosenttia kokonaiskulutuksesta vuonna 1996); alhaiset tuotantokustannukset omaavien maiden osuus on noin 6 prosenttia, kun taas Yhdysvaltojen, Sveitsin ja Japanin kaltaiset maat edustavat noin 4:ää prosenttia.

(339) Yhteisön viimeistelytuotannonala käsitteli noin 533 000:ta tonnia tarkasteltavana olevaa tuotetta vuonna 1996.

(340) Yhteisön valmiiden kankaiden kulutus vuonna 1996 jakautuu seuraavasti:

>TAULUKON PAIKKA>

(341) Yhteisön valmiiden kankaiden markkinoiden vuoden 1996 tilannetta koskevasta tutkimuksesta ilmenee, että kolmansista maista tulevan tuonnin markkinapenetraation taso oli alhainen. Asianomaisista maista tulevan valmiiden kankaiden tuonnin osuus oli noin 4 prosenttia, kolmansien maiden osuuden ollessa 6 prosenttia. Yhteisön viimeistelijöiden osuus yhteisön valmiiden kankaiden markkinoista oli 90 prosenttia.

(342) Viimeistelyalalla vuonna 1996 työskentelevien määräksi arvioitiin 134 000 (12). Alkuperämaasta riippumatta vähintään 85 painoprosenttia puuvillaa sisältävien kankaiden viimeistelyalalla työskentelevien määräksi arvioitiin noin 27 000. Näitä lukuja tarkasteltaessa olisi otettava huomioon, että tutkimuksen kohteena olevista maista tuleva tuonti edustaa ainoastaan 43:a prosenttia kyseisen alan tuotantohyödykkeenä käyttämästä raaka-aineesta (vähintään 85 painoprosenttia puuvillaa sisältävät valkaisemattomat kankaat).

ii) Yhteisön viimeistelijöitä koskevien tietojen lisäarviointi

(343) Tässä alakohdassa suoritettu arviointi koskee komission lähettämään kyselylomakkeeseen vastanneiden asianomaisten osapuolten toimittamia tietoja ja sen tarkoituksena on tiettyjen yhteisön etua koskevaan tutkimukseen liittyvien erityisseikkojen tarkistaminen.

- Palkkiosta työskentelevät viimeistelijät.

(344) Asianomaisen tuotteen liikevaihto pieneni 3,1 prosenttia vuosina 1995-1996 ja kasvoi 15 prosenttia vuosina 1996-1997, eli osittain väliaikaisten polkumyyntitoimenpiteiden voimassaoloaikana.

Näiden palkkiosta työskentelevien viimeistelijöiden käsitellyt metreinä mitatut määrät pienenivät 6,7 prosenttia vuosina 1995-1996 ja kasvoivat 7,3 prosenttia vuosina 1996-1997.

Näiden yritysten kannattavuuden painotettu keskiarvo laski 15 prosentista 14 prosenttiin vuosina 1995-1996.

Näiden yritysten työllisyystaso laski 1 308 työntekijästä 1 234 työntekijään vuosina 1995-1997.

- Muut kuin palkkiosta työskentelevät viimeistelijät (mukaan lukien sovittamistoimintaan integroidut viimeistelijät).

(345) Tarkasteltavana olevaan tuotteeseen liittyvän viimeistelytoiminnan liikevaihto pieneni vuosina 1995-1996 noin 1,1 prosenttia 180 miljoonasta ecusta noin 178 miljoonaan ecuun. Vuosina 1996-1997 liikevaihto kasvoi noin 185 miljoonaan ecuun eli noin 4 prosenttia.

Viimeisteltyjen kankaiden määrä pysyi vakaana noin 12 900 tonnin tasolla vuosina 1995-1997.

Näiden viimeistelijöiden osalta todettu kannattavuuden painotettu keskiarvo kehittyi vuosina 1995-1996 seuraavasti: yksinomaan viimeistelyä harjoittavien viimeistelijöiden osalta se laski noin 8 prosentista noin 5 prosenttiin; myöhemmän jalostusasteen integroitujen viimeistelijöiden osalta kannattavuustaso nousi 1,1 prosentista 2,3 prosenttiin. Olisi huomattava, että kannattavuus liittyy yrityksen myyntituoton kokonaisuuteen, eikä sitä voida jakaa tuotteen tai toiminnan mukaan.

Näiden viimeistelijöiden työllisyystaso laski 2 463 työntekijästä 2 339 työntekijään vuosina 1995-1996 ja 2 219 työntekijään vuonna 1997.

iii) Polkumyyntitoimenpiteen käyttöönoton vaikutukset

(346) Komissio on tutkinut aikaisempien väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönottoa seurannutta valkaisemattomien puuvillakankaiden hinnannousua.

Yhteistyössä toimineiden asianomaisten osapuolten toimittamista tiedoista ilmenee, että kaikista maista tuotujen valkaisemattomien puuvillakankaiden hinnat nousivat 5,6 prosenttia vuosina 1996-1997 siitä huolimatta, että väliaikaisesti käyttöön otetun tullin keskiarvo oli noin 15 prosenttia. Yhden vastaajan toimittamia tietoja ei käytetty hinnannousua laskettaessa: kyseisistä tiedoista ilmeni, että tämän yrityksen ostamien valkaisemattomien puuvillakankaiden hinta oli laskenut 3,3 prosenttia vuosina 1996-1997; koska kyseinen yritys osti vuonna 1996 noin 87 prosenttia valkaisemattomista kankaistaan yhteisön lähteiden kautta, katsottiin tarkoituksenmukaiseksi jättää se hinnanousua koskevan laskelman ulkopuolelle.

Muista kolmansista maista tulevan tuonnin Eurostatin ilmoittamat hinnat laskivat saman ajanjakson aikana noin 1 prosenttia, kun taas yhteisön tuottajien hinnat laskivat keskimäärin noin 2 prosenttia. Tämä on ristiriidassa sen väitteen kanssa, jonka mukaan polkumyyntitullien käyttöönotto johtaisi siihen, että muut kolmannet maat ja yhteisön kutojat nostaisivat hintojaan tullia vastaavalla määrällä.

(347) Arvioidakseen polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönoton vaikutuksia valmiiden kankaiden hintoihin komission yksiköt ovat tutkineet sekä viimeistelijöille myytyjen valkaisemattomien puuvillakankaiden kustannusten nousuun keskiarvoa että valkaisemattomien kankaiden kustannuksia prosentteina valmiin kankaan tuotannon kokonaiskustannuksia.

Yhteisön etua koskevaan kyselylomakkeeseen annetuista vastauksista ilmenee, että eri alkuperää olevien tuotujen valkaisemattomien puuvillakankaiden hinnat nousivat 5,6 prosenttia vuosina 1996-1997; kuusi asianomaista maata vastasi suurimmasta osasta kyseisestä hinnanoususta.

Näille viimeistelijöille myytyjen kaikista maista peräisin olevien valkaisemattomien puuvillakankaiden hinta nousi keskimäärin 2,2 prosenttia. Tämä on ristiriidassa tiettyjen osapuolten esittämän väitteen kanssa, jonka mukaan kaikkien valkaisemattomien puuvillakankaiden hinnat nousisivat käyttöön otettua polkumyyntitullia vastaavalla määrällä.

Samoista kyselylomakkeeseen annetuista vastauksista ilmenee, että valkaisemattomien kankaiden hinnan vaikutus valmiiden kankaiden kustannuksiin on ollut 16-52 prosenttia, riippuen eri viimeistelytoimien tuomasta lisäarvosta, vaikutuksen keskiarvon ollessa 41 prosenttia.

Kahden edellä mainitun seikan suora soveltaminen olisi johtanut 0,9 prosentin (41 prosenttia 2,2 prosentista) nousuun valmiiden kankaiden kustannuksissa.

(348) Muita kuin palkkiosta työskenteleviltä viimeistelijöiltä saaduista vastauksista ilmenee, että valmiiden kankaiden hinnat nousivat noin 5,6 prosenttia vuosina 1996-1997, eli polkumyyntitoimenpiteiden voimassaoloaikana. Valmiiden kankaiden hinnannousua olisi verrattava tavanomaiseen, 1-2 prosentin suuruiseen vuotuiseen hinnannousuun.

Edellä mainittujen seikkojen perusteella voidaan kohtuullisesti päätellä, että valmiiden kankaiden hinnannousu on vaikuttanut valkaisemattomien puuvillakankaiden kustannuksiin ja tavanomaiseen vuotuiseen hinnannousuun enemmän kuin väliaikaisen polkumyyntitullin suoraan laskettu vaikutus. Tämä johtaa siihen päätelmään, että viimeistelyala on kyennyt siirtämään tullin ketjun seuraavalle tasolle kasvattaen samalla voittojaan.

Muiden kuin palkkiosta työskentelevien viimeistelijöiden tarkasteltavana olevasta tuotteesta saamien voittojen keskiarvon tutkimuksesta ilmenee, että vaikka kyseinen keskiarvo laski 7,4 prosentista 6,1 prosenttiin vuosina 1995-1996, kannattavuustason keskiarvo nousi 6,1 prosentista 6,6 prosenttiin vuosina 1996-1997.

(349) Näin ollen voidaan päätellä seuraavaa: ensiksi, että väliaikaisesti käyttöön otetun polkumyyntitullin koko määrää ei ole siirretty sovittajille valmiin kankaan hinnan kautta, vaan että tuojat ottivat kantaakseen osan tullista, ja viimeistelijät siirsivät itselleen siirtyneen tullin osuuden kokonaisuudessaan sovittajille; joissakin tapauksissa hinnankorotus ylitti kyseisen tullin osuuden määrän. Näin ollen väliaikainen tulli ei vaikuttanut kielteisesti viimeistelijöiden kykyyn säilyttää kannattavuustasonsa tarkasteltavana olevan tuotteen sisältävien valmiiden kankaiden osalta tai nostaa sitä.

(350) Aikaisempien väliaikaisten polkumyyntitoimenpiteiden vaikutuksista yhteisön viimeistelijöiden tilanteeseen väitettiin, että polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto johtaisi valmiiden kankaiden tuonnin kasvuun, mikä vaikuttaisi kielteisesti yhteisön viimeistelijöiden tilanteeseen valmiiden kankaiden määrän pienenemisen vuoksi. Tämä taas vaikuttaisi kielteisesti kannattavuuteen ja voisi jopa vaarantaa toiminnan jatkumisen.

Yhteisön viimeistelijöiden toimittamista tiedoista ilmenee, että valmiiden kankaiden määrä pieneni 6 prosenttia vuosina 1995-1996 ja kasvoi 7,5 prosenttia vuonna 1997, jolloin vuoden 1995 taso saavutettiin jälleen.

Vuonna 1996 esiintynyt jalostettujen määrien pieneneminen näytti johtuvan enemmän aikaisemman polkumyyntitutkimuksen aiheuttamasta epävarmuudesta kuin valmiiden kankaiden tuonnista. Valmiiden kankaiden tuonti väheni 4 prosenttia vuosina 1995-1996, jolloin myös yhteisön viimeistelijöiden jalostamat määrät pienenivät noin 6 prosenttia. Toisaalta valmiiden kankaiden tuonti kasvoi vuonna 1997, jolloin myös yhteisön viimeistelijöiden työstämät määrät kasvoivat 7 prosenttia.

(351) Kuten edellä on esitetty, markkinapenetraatio ei muodosta todellista vaaraa, koska polkumyyntitullin käyttöönotto ei johtaisi valmiin tuotteen samansuuruiseen hinnannousuun ja koska valmiita kankaita koskevat kiintiöt rajoittavat tärkeimpien alhaiset tuotantokustannukset omaavien yhteisön kilpailijoiden toimintaa.

Tässä yhteydessä olisi mainittava, että kolmansista maista tulevan tuonnin markkinapenetraation taso valmiiden kankaiden alalla on tekstiilialan alhaisin, kytkösmarkkinat ja muut kuin kytkösmarkkinat mukaan lukien: langan osalta sen on 25 prosenttia, valkaisemattomien kankaiden osalta 43 prosenttia ja sovitettujen tavaroiden osalta 40 prosenttia; markkinapenetraation taso valmiiden kankaiden alalla on 10 prosenttia.

iv) Päätelmä

(352) Saatujen tietojen perusteella komissio totesi, että se ei voi vahvistaa asianomaisten osapuolten esittämiä väitteitä toimenpiteiden vaikutuksista alaan. Vuonna 1997 palkkiosta työskentelevät viimeistelijät kykenivät säilyttämään valmiiden kankaiden määrän valmiiden kankaiden tuonnin kasvusta huolimatta. Toiseksi muut kuin palkkiosta työskentelevät viimeistelijät ja muuntajat ovat voineet nostaa hintojaan määrällä, joka ylittää asianomaisista maista tuotujen valkaisemattomien kankaiden hinnannousun määrän. Tämä hinnannousu on lisäksi johtanut tarkasteltavana olevan tuotteen kannattavuustason nousuun. Näyttää myös siltä, että valmiiden kankaiden markkinapenetraation mahdollisuus ei muodosta tosiasiallista vaaraa.

b) Tuojat/kauppiaat

i) Edustavia tuojia/kauppiaita koskevat tiedot

(353) Yhteisön etua koskevaan kyselylomakkeeseen vastanneet tuojat/kauppiaat edustivat noin 15 prosenttia asianomaisista maista tulevasta kokonaistuonnista, eli noin 16 000 tonnia.

(354) Asianomaisista maista tulevan valkaisemattomien puuvillakankaiden tuonnin osuus valkaisemattomien puuvillakankaiden kokonaistuonnista oli 65 prosenttia vuonna 1995 ja 67 prosenttia vuonna 1997. Muista kolmansista maista tulevan tuonnin osuus kokonaistuonnista oli 36 prosenttia vuonna 1995 ja 33 prosenttia vuonna 1997. Näin ollen näyttää siltä, että tuojat ovat vastoin esitettyjä väitteitä edelleen hankkineet tarvitsemansa valkaisemattomat kankaat asianomaisista maista.

(355) Näiden tuojien valkaisemattomien kankaiden myyntihinnat yhteisössä nousivat noin 9 prosenttia vuosina 1996-1997. Näin ollen vaikuttaa siltä, että tuojat ottivat kantaakseen osan tullin määrästä.

(356) Yritysten kannattavuustaso laski 5 prosentista 4 prosenttiin vuosina 1995-1996.

ii) Päätelmä

(357) Edellisten väliaikaisten polkumyyntitoimenpiteiden soveltamisajanjakson aikana saatujen kokemusten perusteella päätellään alustavasti, että jos polkumyyntitoimenpiteet otetaan käyttöön, tuojat ottavat kantaakseen osan tullista ja siirtävät loppuosan ketjun seuraavalle tasolle, eli muuntajalle tai riippumattomalle viimeistelijälle. Ottaen huomioon mahdollisuus siirtää osa tullista eteenpäin sekä sellaista alkuperää oleva tuotevalikoima, johon sovelletaan tai ollaan soveltamatta mahdollisia polkumyyntitoimenpiteitä katsotaan, että toimenpiteiden mahdolliset vaikutukset tarkasteltavana olevan tuotteen tuojiin/kauppiaisiin eivät ole omiaan vaarantamaan näiden taloudellista toimintaa.

c) Sovittajat

i) Tuotannonalan luonne ja rakenne

(358) Sovitusvaiheessa valmis kangas jalostetaan valmiiksi tuotteeksi, joka voi olla vaate, taloustavara tai teollisuuden käyttöön tarkoitettu tavara.

Korkein arvonlisäys tapahtuu tässä vaiheessa, ja sen keskiarvo on noin 25-70 prosenttia.

Puuvillakankaiden sovitusalan työllisyystasoksi arvioitiin 390 000 henkilöä vuonna 1996.

ii) Polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönoton vaikutukset

(359) Tietyt osapuolet ovat väittäneet, että polkumyyntitullien käyttöönotto asianomaisista maista tulevien valkaisemattomien puuvillakankaiden osalta johtaisi sovittajien kustannusten nousuun, minkä tuloksena niiden kilpailukyky heikkenisi suhteessa sovitettujen tavaroiden tuontiin.

(360) Eri asianomaisten osapuolten toimittamien, valmiita tuotteita koskevien kustannuslaskelmien tarkastelusta ilmenee, että valmiin kankaan kustannusten osuus myyntihinnasta vaihtelee 15 prosentista 45 prosenttiin, sen keskiarvon ollessa noin 35 prosenttia. Myöskin siinä tapauksessa, että mikään osapuoli ei ottaisi kustannuksia kannettavakseen, hinnannousun todennäköinen keskiarvo olisi enintään 2 prosenttia.

(361) Tietyt osapuolet väittivät myös, että polkumyynnin käyttöönotto valkaisemattomien kankaiden tuonnissa vaikuttaisi kielteisesti sovittajien tilanteeseen erityisesti taloustekstiilien alalla, jossa käytetään suuria määriä tarkasteltavana olevaa tuotetta esimerkiksi vuode ja sisustuskankaiden sovittamiseen ja joka joutuu kilpailemaan alhaiset tuotantokustannukset omaavista kolmansista maista tulevan tuonnin kanssa.

(362) Tässä yhteydessä olisi mainittava, että tällä hetkellä sovelletaan polkumyyntitoimenpiteitä erääseen tärkeimmistä taloustekstiilituotteista, eli vuodeliinavaatteisiin, jotka edustavat noin 30 prosenttia tarkasteltavana olevaan tuotteeseen liittyvästä sovitustoiminnasta, minkä vuoksi muista kolmansista maista tulevan tuonnin kilpailuun kohdistuva vaikutus on suhteellisen rajallinen.

Näin ollen päätellään alustavasti, että polkumyyntitullin käyttöönotto ei vaikuta merkittävästi sovittajien taloudelliseen tilanteeseen.

d) Kuluttajat

(363) Tarkasteltavana oleva tuote on välituote, jota ei tavanomaisesti myydä vähittäistasolla. Valkaisematon puuvilla on raaka-aine, joka käy eri jalostusvaiheiden kautta ennen kuin sitä myydään kuluttajalle. Kuluttajiin kohdistuvia polkumyyntitoimenpiteiden vaikutuksia arvioitaessa on ensin arvioitava taloudellisiin toimijoihin kohdistuvat vaikutukset. Kuten edellä on todettu, toimenpiteiden kielteinen vaikutus viimeistelijöihin ja sovittajiin ei olisi merkittävä. Sovitetun tuotteen kuluttajahinnan nousun ei odoteta ylittävän sovittajien maksettavan hinnan nousua, joka on arviolta noin 2 prosenttia sovitetun tuotteen kokonaiskustannuksista.

7. Yhteisön etua koskevat päätelmät

(364) Jotta kaikki asiaan liittyvät edut voidaan ottaa huomioon perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti, komission yksiköt tutkivat kaikkia asianomaisten osapuolten tutkimuksen aikana esille ottamia väitteitä ja kysymyksiä.

Tutkimuksessa keskityttiin mahdollisiin kustannuksiin ja etuihin, jotka koskevat tärkeimpiä menettelyyn kuuluvia aloja, eli yhteisön tuottajia (kutojat ja varhaisemman jalostusasteen tuotannonala sekä myöhemmän jalostusasteen tuotannonala, erityisesti viimeistelijät).

(365) Yhteisön kutomot näyttävät olevan elinkelpoisia, kilpailukykyisiä ja pääomavaltaisia sekä muodostavan tärkeän työllisyyslähteen (erityisesti, jos samanaikaisesti otetaan huomioon niihin suorassa yhteydessä olevan kehräämöalan työllisyys). Kyseinen ala kilpailee kansainvälisellä tasolla alhaiset tuotantokustannukset omaavien maiden kanssa; kannattavuustaso on heikko ja jopa tappiollinen, joten alan olemassaolo vaarantuu polkumyyntitoimenpiteiden puuttuessa. Kyseisen tuotannonalan häviäminen vaikuttaisi kielteisesti sekä kehrääjiin että koko puuvillatuotannonalaan, mukaan lukien myöhemmän jalostusasteen tuotannonala, jolle se edustaa vakaata ja sopivaa toimituslähdettä.

(366) Komission yksiköt totesivat, että yhteisön viimeistelyala on työllisyyden osalta yhtä tärkeä kuin yhteisön kehräämöala.

(367) Tämä ala kilpailee pienemmässä määrin alhaiset tuotantokustannukset omaavista maista tulevan tuonnin kanssa; sillä on suhteellisia etuja, kuten muotoilu, laatu ja kyky mukautua muotiin, joiden vuoksi alan kannattavuustaso on yleensä korkeampi, koska sen kaupalliset riskit ovat myös korkeampia.

Todettiin, että vaara markkinaosuuden pienenemisestä tuonnin siirryttyä valmiisiin kankaisiin oli erittäin pieni kiintiöiden olemassaolon ja kolmansien maiden rajoitetun kapasiteetin vuoksi.

(368) Yhteisön kutojiin kohdistuneiden väliaikaisten toimenpiteiden vaikutusten tarkastelusta ilmenee, että kutojat kykenivät lyhyellä aikavälillä mukautumaan markkinaolosuhteisiin, kuten oli jo todettu yhteisön myöhemmän jalostusasteen tuotannonalan osalta. Yhteisön kutojat ovat hyötyneet väliaikaisista toimenpiteistä, eivätkä ne näytä korottaneen hintojaan käyttöönotettujen polkumyyntitullien koko määrällä. On mahdollista, että toimenpiteiden käyttöönotto tuo pitkällä aikavälillä lisää etuja yhteisön tuotannonalalle (kapasiteetin kasvu, kustannusten keskiarvon lasku, voittojen kasvu).

Viimeistelijöiden osalta todettiin, että väliaikaisten toimenpiteiden voimassaoloaikana kustannusten nousu kyettiin päinvastaisista väitteistä huolimatta siirtämään myöhemmän jalostusasteen tuotannonalalle ja että raaka-aineiden kustannusten nousu jaettiin tuotantoketjun eri osien kesken. Asianomaisista maista ja kolmansista maista tuotujen valkaisemattomien kankaiden hinnat eivät nousseet käyttöön otetun polkumyyntitullin keskiarvon (15 prosenttia) koko määrällä. On kuitenkin todennäköistä, että jos väliaikaiset polkumyyntitullit olisi muutettu lopullisiksi, tietyt kielteiset vaikutukset yhteisön viimeistelijöihin olisivat voineet voimistua (asianomaisten maiden ja mahdollisesti kolmansien maiden vientihintojen nousu).

(369) Yhteisön kehrääjät ovat erittäin riippuvaisia yhteisön kutojista. tämän vuoksi yhteisön kutojiin kohdistuvat edut hyödyttävät myös yhteisön kehrääjiä.

(370) Mahdollisten polkumyyntitoimenpiteiden vaikutuksia sovittajiin rajoittavat sovittajien etäisyys tarkasteltavana olevasta tuotteesta sekä sovituksen korkea arvonlisäys.

(371) Edellä sanotun perusteella komissio päätteli alustavasti, että ei ole pakottavia syitä olla ottamatta polkumyyntitoimenpiteitä käyttöön tässä menettelyssä.

H. VÄLIAIKAINEN TULLI

(372) Polkumyyntiä, vahinkoa, syy-yhteyttä ja yhteisön etua koskevien alustavien päätelmien perusteella olisi otettava käyttöön väliaikaisesti toimenpiteet Kiinan kansantasavallasta, Egyptistä, Intiasta, Indonesiasta, Pakistanista ja Turkista polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin estämiseksi aiheuttamasta lisää vahinkoa yhteisön tuotannonalalle.

(373) Ottaen huomioon kuudesta asianomaisesta maasta peräisin olevien rakennelajien laajan kirjon komissio pitää tarkoituksenmukaisena, että polkumyyntitoimenpide toteutetaan arvon perusteella kannettavan polkumyyntitullin muodossa.

(374) Väliaikaisen tullin tason määrittämiseksi on otettu huomioon otetut polkumyyntimarginaalit sekä tullin määrä, joka on tarpeen yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon poistamiseksi. Koska vahinko muodostuu pääasiallisesti hintojen ja markkinaosuuden jäädyttämisestä sekä kannattamattomuudesta, sen poistaminen edellyttää, että yhteisön tuottajat saavat tilaisuuden korottaa hintoja kannattavalle tasolle myyntimääriä pienentämättä. Tämän saavuttamiseksi kuudesta asianomaisesta maasta tulevan tuonnin hintoja olisi korotettava vastaavasti.

(375) Sen tullin tason määrittämiseksi, joka on riittävä polkumyynnin aiheuttaman vahingon poistamiseksi, on ensin tarpeen määrittää ennen veroja laskettava kohtuullinen voiton vähimmäistaso, jotta yhteisön tuottajien tilanne pysyisi kilpailukykyisenä. Todettiin, että 8 prosentin voittomarginaalia voidaan pitää asianmukaisena vähimmäismarginaalina, jonka yhteisön tuotannonalan voidaan kohtuudella odottaa saavuttavan vahinkoa aiheuttavan polkumyynnin puuttuessa, ottaen huomioon pitkän aikavälin investointien tarve.

(376) Vahinkokynnyksen, eli hinnan alittavuuden laskemiseksi otokseen kuuluvien yhteisön tuottajien tutkimusajanjakson aikana esiintyneen voiton vajauksen painotettu keskiarvo lisättiin yhdessä edellä mainitun veroja laskettavan voiton vähimmäistason kanssa yhteisön tuottajien todettuun myyntihintaan. Todetun vahinkomarginaalin painotettu keskiarvo ilmaistiin prosentteina cif-hinnasta yhteisön rajalla.

(377) Jos polkumyyntimarginaalit on todettu tietyn viejän osalta alhaisemmiksi kuin vahingon poistamiseksi edellä lasketulla tavalla tarvittavat vastaavat vientihintojen korotukset, käyttöön otettavat väliaikaiset tullit on rajoitettava määritettyä polkumyyntimarginaalia vastaavalle tasolle.

(378) Otokseen kuulumattomien yhteistyössä toimineiden yritysten osalta ehdotettu polkumyyntitulli on samansuuruinen kuin otoksen polkumyyntimarginaalin keskiarvo, joka on painotettu yhteisöön suuntautuvan viennin liikevaihdon perusteella, lukuun ottamatta Turkkia, jonka osalta tulli perustuu vahinkokynnykseen, ja Indonesiaa, jonka osalta tulli perustuu valitukseen.

(379) Yhteistyöstä kieltäytyneille yrityksille vahvistettu polkumyyntitulli perustuu otokseen kuuluville yrityksille laskettuun korkeimpaan polkumyyntimarginaaliin lukuun ottamatta Turkkia, jonka osalta käytettiin muun yhteistyön laajuuden alhaisen tason vuoksi korkeimman polkumyyntimarginaalin omaavan viejän sitä edustavaa lajia, jonka polkumyyntimarginaali oli korkein.

I. LOPPUSÄÄNNÖKSET

(380) Euroopan yhteisön ja Turkin assosiaatio sopimuksen lisäpöytäkirjan 47 artiklan 2 kohdan mukaisesti komissio esitti Euroopan yhteisön ja Turkin assosiaationeuvostolle 11 päivänä heinäkuuta 1997 pyynnön. Turkkilaisiin viejiin kohdistuvan polkumyynnin vastaisen menettelyn aloittamisen johdosta. Koska assosiaationeuvosto ei ole tehnyt päätöstä kolmen kuukauden määräajassa tämän pyynnön esittämisestä, komissio soveltaa nyt väliaikaisia polkumyyntitoimenpiteitä tarkasteltavan Turkista peräisin olevan tuotteen tuontiin edellä mainitun artiklan ja perusasetuksen 7 artiklan mukaisesti.

(381) Moitteettoman hallinnon varmistamiseksi olisi asetettava määräajat, joiden kuluessa asianomaiset osapuolet voivat esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi. Lisäksi olisi todettava, että kaikki tätä asetusta varten tehdyt päätelmät ovat väliaikaisia ja niitä voidaan joutua harkitsemaan uudelleen komission mahdollisesti ehdottaman lopullisen tullin käyttöön ottamiseksi.

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Otetaan käyttöön väliaikainen polkumyyntitulli ex CN-koodeihin ex 5208 11 90-5208 19 ja 5209 11-5209 19 (Taric-koodit 5208 11 90 90, 5208 12 11 90, 5208 12 13 90, 5208 12 15 90, 5208 12 19 90, 5208 12 91 90, 5208 12 93 90, 5208 12 95 90, 5208 12 99 90, 5208 13 00 90, 5208 19 00 90, 5209 11 00 90, 5209 12 00 90, 5209 19 00 90) kuuluvien Kiinan kansantasavallasta, Intiasta, Indonesiasta, Pakistanista, Egyptistä ja Turkista peräisin olevien valkaisemattomien puuvillakankaiden tuonnissa.

2. Väliaikainen polkumyyntitulli vapaasti yhteisön rajalla cif-nettohinnasta tullaamattomana on seuraava tuotteille, joiden alkuperämaa on:

>TAULUKON PAIKKA>

3. Liitteessä I lueteltuihin tuottajiin/viejiin sovelletaan seuraavia polkumyyntitulleja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan soveltamista:

>TAULUKON PAIKKA>

4. Jäljempänä lueteltuihin yrityksiin sovelletaan seuraavia polkumyyntihintoja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan soveltamista:

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

5. Jollei toisin säädetä, sovelletaan voimassa olevia tulleja koskevia säännöksiä.

6. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden luovutus vapaaseen liikkeeseen yhteisössä edellyttää väliaikaisen tullin määrää vastaavan vakuuden antamista.

2 artikla

1. Yksinomaan käsillä tai jaloilla käytettävillä kangaspuilla kudotut tuotteet, jotka luokitellaan 1 artiklan 1 kohdassa mainittuihin CN-koodeihin, vapautetaan tämän asetuksen 1 artiklassa säädetystä tullista (Taric-koodit 5208 11 90 10, 5208 12 11 10, 5208 12 13 10, 5208 12 15 10, 5208 12 19 10, 5208 12 91 10, 5208 12 93 10, 5208 12 95 10, 5208 12 99 10, 5208 13 00 10, 5208 19 00 10, 5209 11 00 10, 5209 12 00 10, 5209 19 00 10).

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu poikkeus myönnetään ainoastaan tuotteille, jotka luovutetaan vapaaseen liikkeeseen yhteisössä jollakin seuraavista asiakirjoista:

a) alkuperämaan toimivaltaisen viranomaisen antama todistus, joka on tämän asetuksen liitteessä II olevan mallin mukainen, tai

b) neuvoston asetuksen (EY) N:o 3030/93 (13) 3 artiklan mukainen todistus.

3. Edellä 2 kohdan a alakohdan nojalla annetut todistukset ovat voimassa ainoastaan, jos alkuperämaat ovat ilmoittaneet komissiolle sellaisten viranomaistensa nimet ja osoitteet, joilla on toimivalta myöntää tällaisia todistuksia, yhdessä näiden viranomaisten käyttämien leimasimien mallien kanssa, sekä todistusten tarkastamisesta vastuussa olevien viranomaisten nimet ja osoitteet. Leimasimet ovat voimassa siitä päivästä, jona komissio vastaanottaa niiden mallit.

4. Edellä 2 kohdan mukaiset todistukset ovat voimassa ainoastaan, jos todistuksen 11 kohdan vaihtoehdot a ja c on poistettu ja jos niissä todistetaan, että tuotteet ovat vaihtoehdon mukaisia.

5. Yhteisön tullikoodeksin asianmukaisia soveltamissäännöksiä ja erityisesti komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93 (14), sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 12/97 (15), 93, 93a ja 94 artiklan säännöksiä hallinnollisesta yhteistyöstä sovelletaan soveltuvin osin.

3 artikla

Asianomaiset osapuolet voivat neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 20 artiklan 1 kohdan mukaisesti esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää komissiolta saada tulla kuulluiksi 15 päivän kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta.

Asianomaiset osapuolet voivat perusasetuksen 21 artiklan 4 kohdan mukaisesti esittää huomautuksiaan tämän asetuksen soveltamista yhden kuukauden kuluessa sen voimaantulosta.

4 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tätä asetusta sovelletaan kuuden kuukauden ajan.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 7 päivänä huhtikuuta 1998.

Komission puolesta

Leon BRITTAN

Varapuheenjohtaja

(1) EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1

(2) EYVL L 317, 6.12.1996, s. 1

(3) EYVL C 210, 11.7.1997, s. 13

(4) Kiinan kansantasavaltaa lukuun ottamatta.

(5) Lähteet: CITH, Euratex ja Eurocoton.

(6) Lähteet: Eurostat sekä Ruotsin, Suomen ja Itävallan tilastokeskukset vuotta 1995 edeltävältä ajalta.

(7) Lähteet: Eurostat sekä Ruotsin, Suomen ja Itävallan tilastokeskukset vuotta 1995 edeltävältä ajalta.

(8) Tätä hanketta kehitetään parhaillaan yhteisön Brite-tutkimusohjelman yhteydessä.

(9) Lähde: CITH (monikuitujärjestelyn ryhmä 1), luvut koskevat ainoastaan 12 jäsenvaltion yhteisöä.

(10) Lähde: Euratex.

(11) Lähde: Euratex, CITH ja Eurostat.

(12) Lähde: Euratex.

(13) EYVL L 275, 8.11.1993, s. 1

(14) EYVL L 253, 11.10.1993, s. 1

(15) EYVL L 9, 13.1.1997, s. 1

LIITE I

YHTEISTYÖSSÄ TOIMINEIDEN YRITYSTEN LUETTELO

Kiinan kansantasavalta

Kaikki viejät

Egypti

Kaikki viejät

Indonesia

- PT Sandratex,

- Group Batik Keris (PT Batik Keris, PT Danliris, PT Catur Jantra),

- Group GKBI (Gabungan Koperasi Batik Indonesia, PT Primatexco),

- PT Bina Nusantara Prima,

- PT Batam Textile,

- PT Maha Mujur Textile,

- PT Five Star,

- PT Bintang Agung.

Pakistan

- Abdur rahman corporation,

- Abdyul rehman cor. kyc,

- Acme Mills Karachi,

- Ajaz Enterprise, Karachi,

- Al Rehmat traders,

- Al-Karam, Karachi,

- Ali ind Ltd,

- Arshad cor. kyc, Faisalabad,

- Arzoo international,

- Arzoo textile mills,

- Baak ind.,

- Bahrara fabrics fsd,

- Be be jan pakistan, Faisalabad,

- Bismillah tex.,

- Chawala enterprises,

- Chenab fabrics & pro,

- Cotton arts Ltd,

- Decent industries,

- Decent textiles, Faisalabad,

- Dowood textiles Ltd,

- Ehsan Fabrics Ltd, Lahore,

- Elahi enterprises Limited, Lahore,

- Elahi Spinning & weaving mills, Lahore,

- Em jay exports Ltd,

- En em industries Ltd,

- Fazal abdullah export,

- Five star textile ind.,

- Gohar enterprises,

- Gohar international,

- Gulistan Weaving Mills Ltd,

- Gulsham weaving mills Ltd, Lahore,

- ICC textiles Limited, Lahore,

- Ihsan yousaf textiles,

- Imran textile,

- Ishaq textile mills, Faisalabad,

- JK brothers Ltd,

- JK Exports, Faisalabad,

- JK Sons Ltd, Faisalabad,

- JMS trading co kyc,

- Kohinoor calico mill kyc,

- Kohinoor Fabrics Limited,

- Latif hansel kyc,

- Mahboob amin,

- Mahmood textile mills Limited, Multan,

- Majeeda textile Ltd,

- Master textile mills Limited, Lahore,

- Megatex Limited,

- Mian Textile, Lahore,

- MK sons Ltd,

- Mohammad Farooq Textile Mills Ltd, Karachi,

- MSC Textiles, Faisalabad,

- Mughanum Ltd,

- Mutual trading corporation, Karachi,

- Mutual trading group,

- Nakshbandi industries Limited, Karachi,

- Nash garments, Karachi,

- Nash textiles, Karachi,

- Naveed Agencies, Karachi,

- Naveed tex; ind,

- Nishitex enterprises,

- Paradise textile,

- Parsons Limited Industries Ltd,

- Prime Weaving Factory, Karachi,

- Qayyum rashid textiles,

- Regency textiles Ltd, Lahore,

- Roomi enterprise Limited, Karachi,

- Saba textiles Limited, Karachi,

- Samin textiles Limited, Lahore,

- Samira Fabrics, Karachi,

- Saquib fabrics,

- Saya weaving mills Ltd, Karachi,

- Sayeeda syndicates kyc,

- Service fabrics Limited,

- Shahzad siddique Faisalabad,

- Shams textile cor.,

- Shams textile mills Ltd, Karachi,

- Sharif tex. ind,

- Sna tex.,

- Suraj Cotton Mills Ltd, Lahore,

- Syncotex agencies kyc,

- Taha Garments Limited, Karachi,

- Tanveer weavings Ltd, Lahore,

- Tariq enterprises,

- Tex-arts,

- Texto print mills (pvt),

- The Crescent textile mills Ltd, Faisalabad,

- Tradex,

- Worldover enterprises Ltd, Karachi,

- Xebec tex,

- ZA international,

- Zahidjee brothers,

- Zahidjee fabrics,

- Zam Zam weaving & proc.

Turkki

- Isko Tekstil Sanayi ve Ticaret A S,

- GAP - Güneydogu Tekstil Sanayi ve Ticaret A S,

- Kipas - Kahramanmaras Iplik Pamuk Ticaret ve Sanayi A S,

- Tac Sanayive,

- Isko.

Intia

- A S Marimuthu, Rajapalayam,

- Anglo French Textiles, Pondicherry,

- Anudeep Enterprises Pvt. Ltd, Mumbai,

- Art Leather Limited, Mumbai,

- Arumuga Textile Exporters, Chatrapatti,

- Arun Textiles, Rajapalayam,

- Aryan Finefab Ltd M/S, Mumbai,

- Atlas Export Enterprises, Karur,

- Auroville Exports Trust M/S, Auroville,

- Ayyappan Textiles Limited, Madurai,

- B K S Mills, Coimbatore,

- B N Sardar & Sons, Calcutta,

- Bharat Vijay Mills, Kalol,

- Bhiwani Denim & Apparels Limited M/S, Haryana,

- Blue Bull Textiles, Tirupur,

- Bojaraj Textile Mills Ltd, Madurai,

- Bonanza Overseas Pvt. Ltd,

- Chhaganlal Kasturchand & Co. Ltd, Mumbai,

- Chiranjilal Choudhary & Sons, Delhi,

- Classic Connections, Bombay,

- CLC Corporation, Delhi,

- D V Textiles M/S, Mumbai,

- Dhanalaksmi Weaving Works, Cannanore,

- Durga Textiles, Tirupur,

- Emperor Trading Company, Tirupur,

- Emti Exports Ltd, Mumbai,

- Esskay International M/S, Bombay,

- Forbes Gokak Ltd, Mumbai,

- GR Mani Textiles, Chatrapatti,

- GD JD Exports, Chennai,

- Ginni International Ltd, New Delhi,

- Gokul Fabrics, Madras,

- Govindji Trikamdas & Co. M/S, Mumbai,

- Govindji Trikamdas Exports Ltd, Mumbai,

- Group Ashima Texcellence (Ashima Fabrics, Ashima Denims, Ashima Syntex Limited), Ahmedabad,

- Guru Nanak Exports, Gurgaon,

- IA Intercontinental, Madras,

- Ideal Expo Fabrics Limited, Salem,

- Inter Globe Services, Mumbai,

- JCT Limited, Mumbai,

- Jindal (India), Ahmedabad,

- Jindal Worldwide Ltd, Ambawadi,

- Jyoti Overseas Limited, Indori,

- Kanakalakshmi Mills (P) Ltd, Coimbatore,

- Kanoria Chemicals & Industries Limited, Ahmedabad,

- Keshavlal Talakchand M/S, Bombay,

- Kitex Exports Limited, Cochin,

- Lakshmi Apparels and Wovens Limited, Coimbatore,

- Lotus Mills M/S, Tirupur,

- Loyal Textile Mills Limited, Tamil Nadu,

- M S Mathivanan M/S, Komarapalayam,

- M U A Arumugaperumal & Sons, Chatrapatti,

- Mahavashtra state textile corporation Ltd, Mumbai,

- Morarjee Goculdas Spg. & Wvg. Co. Ltd, Bombay,

- N W Exports Limited, Mumbai,

- Naatchiar Textile Exporters, Chatrapatti,

- Nahar Fabrics Limited, Ludhiana,

- National Textile Corporation Limited, New Delhi,

- Navnitlal & Co., Mumbai,

- Niyati Overseas, Coimbatore,

- Nowrosjee Wadia & Sons Ltd, Mumbai,

- P A P Exports, Karur,

- Pankaj Trading Co. M/S, Bombay,

- Parag Trading Corporation, Mumbai,

- Pasupati Fabrics Limited, New Delhi,

- Patodia Syntex Ltd, Bombay,

- Piramal Sons Ltd, Mumbai,

- Piramal Spg. & Wvg. Mills Limited, Mumbai,

- Pothys Cotton Products Pvt. Ltd, Srivilliputtur,

- Pradeep Investments Pvt. Ltd, Mumbai,

- Prakash Cotton Mills Ltd, Mumbai,

- Prathishta Weaving & Knitting Company Limited, Coimbatore,

- Preemier Textile, Tirupur,

- Preeti Impex, Salem,

- Premier Enterprises, Chatrapatti,

- Premier Mills Limited, Coimbatore,

- Premier Textile Exporters M/S, Chatrapatti,

- Pushpsons Industries Ltd, New Delhi,

- Ram Textiles M/s, Karur,

- Rama Qualitex Limited, Bangalore,

- Rite Exports, New Delhi,

- S D Enterprises, Mumbai,

- Sabare International, Karur,

- Sajjan Textiles Mills Limited M/S, Mumbai,

- Sajjan Udyog Export Limited M/S, Mumbai,

- Sambandam Exports, Tirupur,

- Sap Chemical Industries Pvt. Ltd, Mumbai,

- Sathya Textiles, Tirupur,

- Senthill textiles, Tirupur,

- Shanker Kapda Niryat Pvt. Ltd, Baroda,

- Shanudeep Private Limited, Mumbai,

- Sheth Exports M/S, Bombay,

- Sheth Investments & Trading Co. Ltd M/S, Bombay,

- Shri Vishnu Fabrics, Tamil Nadu,

- Sigma Exports, Mumbai,

- Sitalakshmi Mills Limited, Madurai,

- Sivakkumar Mills, Palladam,

- Sivam Fabrics, Tirupur,

- Sky International, Tirupur,

- SMT Exports, Tirupur,

- Sohanlal Balkrishna Export M/S, Bombay,

- Sree Rangsan Textiles, Komarapalayam,

- Sri Balaji Fabric, Tirupur,

- Sri Dhavamani Textiles, Erode,

- Sri Rajasekar Textiles, Chatrapatti,

- Sri Rani Lakshmi Gng. Spg. & Wvg. Mills Ltd, Madurai,

- Sri Saravanaa Exports Company, Rajapalayam,

- Sri Sarita Synthetics Ltd, Hyderabad,

- Sri Vasavi Impex (P) Ltd, Hyderabad,

- Srinavasa Textiles, Chatrapatti,

- Standard Industries Limited, Mumbai,

- Sudha Mills M/S, Mumbai,

- Sun Enterprises M/S, Mumbai,

- Supreme Bandages, Chatrapatti,

- Suresh & Company, Bombay,

- Suruthi Fabricss, Madurai,

- Surya Cotton Fabrics, Tirupur,

- Tamarai Mills Ltd, Coimbatore,

- The Arvind Mills Limited, Ahmedabad,

- The Bombay Dyeing & Mfg. Co. Ltd, Mumbai,

- The Hindoostan Spg. & Wvg. Mills Ltd, Mumbai,

- The Lakshmi Mills Company Limited, Coimbatore,

- The Ruby Mills Ltd, Mumbai,

- The Western India Cottons Ltd, Pappinisseri,

- Trend Setters, Mumbai,

- Trident Textile Mills Ltd, Chennai,

- V & K Associates, Bombay,

- Vadivel Sizing & Weaving Mills Pvt. Ltd, Tirupur,

- Varadhalakshmi Mills Limited, Madurai,

- Velraj Exporters Private Ltd, Coimbatore,

- Vijayeswari Textiles Limited, Coimbatore,

- Vrindavan Overseas, Hathras,

- VTC Industries Limited, Mumbai,

- Wisdom Fabrics, Palladam,

- World-Tex Limited, Noida,

- Yarn Syndicat Limited, Calcutta.

ANEXO II - BILAG II - ANHANG II - ÐÁÑÁÑÔÇÌÁ II - ANNEX II - ANNEXE II - ALLEGATO II - BIJLAGE II - ANEXO II - LIITE II - BILAGA II

>KAAVION ALKU>

1 Exporter (name, full address, country)

Exportateur (nom, adresse complète, pays)

ORIGINAL

2 No

CERTIFICATE in regard to HANDLOOMS, TEXTILE HANDICRAFTS and TRADITIONAL TEXTILE PRODUCTS, OF THE COTTAGE INDUSTRY, issued in conformity with and under the conditions regulating trade in textile products with the European Community

CERTIFICAT relatif aux TISSUS TISSÉS SUR MÉTIERS À MAIN, aux PRODUITS TEXTILES FAITS À LA MAIN et aux PRODUITS TEXTILES RELEVANT DU FOLKLORE TRADITIONNEL, DE FABRICATION ARTISANALE, délivré en conformité avec et sous les conditions régissant les échanges de produits textiles avec la Communauté européenne

3 Consignee (name, full address, country)

Destinataire (nom, adresse complète, pays)

4 Country of origin

Pays d'origine

5 Country of destination

Pays de destination

6 Place and date of shipment - Means of transport

Lieu et date d'embarquement - Moyen de transport

7 Supplementary details

Données supplémentaires

8 Marks and numbers - Number and kind of packages - DESCRIPTION OF GOODS

Marques et numéros - Nombre et nature des colis - DÉSIGNATION DES MARCHANDISES

9 Quantity

Quantité

10 FOB Value (1)

Valeur fob (1)

11 CERTIFICATION BY THE COMPETENT AUTHORITY - VISA DE L'AUTORITÉ COMPÉTENTE

I, the undersigned, certify that the consignment described above includes only the following textile products of the cottage industry of the country shown in box No 4:

a) fabrics woven on looms operated solely by hand or foot (handlooms) (2)

b) garments or other textile articles obtained manually from the fabrics described under a) and sewn solely by hand without the aid of any machine (handicrafts) (2)

c) traditional folklore handicraft textile products made by hand, as defined in the list agreed between the European Community and the country shownin box No 4.

Je soussigné certifie que l'envoi décrit ci-dessus contient exclusivement les produits textiles suivants relevant de la fabrication artisanale du pays figurant dans la case 4:

a) tissus tissés sur des métiers actionnés à la main ou au pied (handlooms) (2)

b) vêtements ou autres articles textiles obtenus manuellement à partir de tissus décrits sous a) et cousus uniquement à la main sans l'aide d'une machine (handicrafts) (2)

c) produits textiles relevant du folklore traditionnel fabriqués à la main, comme définis dans la liste convenue entre la Communauté européenne et le pays indiqué dans la case 4.

12 Competent authority (name, full address, country)

Autorité compétente (nom, adresse complète, pays)

At - À ,on - le

(Signature) (Stamp - Cachet)

(1) In the currency of the sale contract. - Dans la monnaie du contrat de vente.

(2) Delete as appropriate. - Biffer la (les) mention(s) inutile(s).

>KAAVION LOOPU>