31998R0771

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 771/98,

annettu 7 päivänä huhtikuuta 1998,

lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan volframikarbidin ja sulatetun volframikarbidin tuonnissa

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 4 kohdan ja 11 artiklan 6 kohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen, jonka tämä on tehnyt neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan,

sekä katsoo, että

A. MENETTELY

1. Voimassa olevat toimenpiteet

(1) Neuvosto otti asetuksella (ETY) N:o 2737/90 (2) käyttöön lopullisen polkumyyntitullin Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan volframikarbidin ja sulatetun volframikarbidin tuonnissa. Komissio hyväksyi päätöksellä 90/480/ETY (3) toimenpiteiden kohteena olevaa tuotetta koskevat sitoumukset kahdelta merkittävältä viejältä.

Kun kyseiset kiinalaiset viejät peruuttivat antamansa sitoumukset, komissio otti asetuksella (EY) N:o 2286/94 (4) käyttöön kyseistä tuotetta koskevan väliaikaisen polkumyyntitullin.

Neuvosto muutti asetuksen (ETY) N:o 2737/90 asetuksella (EY) N:o 610/95 (5) ja otti käyttöön 33 prosentin suuruisen lopullisen tullin volframikarbidin ja sulatetun volframikarbidin tuonnissa.

2. Uudelleentarkastelua koskeva pyyntö

(2) Ilmoitus (6) toimenpiteiden lähestyvästä voimassaolon päättymisestä julkaistiin helmikuussa 1995, minkä jälkeen komissio sai toimenpiteiden uudelleentarkastelua koskevan pyynnön, jonka oli jättänyt Eurométaux-järjestö kolmen yhteisön tuottajan puolesta, jotka yhdessä vastasivat kyseisen tuotteen koko tuotannosta yhteisössä yhtä pientä tuottajaa lukuun ottamatta. Pyynnössä esitettiin todisteet kyseisen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tuotteen polkumyynnistä ja merkittävän vahingon todennäköisestä toistumisvaarasta siinä tapauksessa, että toimenpiteiden voimassaolo päättyisi. Näitä todisteita pidettiin riittävinä uudelleentarkastelun vireille panemiseksi.

(3) Komissio ilmoitti asetusta (ETY) N:o 2737/90 koskevan uudelleentarkastelun vireillepanosta Euroopan yhteisöjen virallisen lehdessä 21 päivänä syyskuuta 1995 julkaistulla ilmoituksella (7). Uudelleentarkastelun vireillepano perustui tutkimuksen kuluessa asetuksella (EY) N:o 384/96, jäljempänä "perusasetus", korvatun asetuksen (EY) N:o 3283/94 (8) 11 artiklan 2 kohtaan.

3. Tutkimus

(4) Komissio ilmoitti uudelleentarkastelun vireillepanosta virallisesti niille tuottajille/viejille ja tuojille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä viejämaan edustajille ja valituksen tehneille yhteisön tuottajille.

(5) Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi edellä mainitussa ilmoituksessa asetetussa määräajassa.

(6) Komissio lähetti kyselylomakkeet kaikille asianomaisille osapuolille ja sai vastauksen valituksen tehneiltä kolmelta yhteisön tuottajalta, kolmelta tuojalta, jotka olivat myös kyseisen tuotteen käyttäjiä, sekä kahdelta viejältä/tuottajalta ja yhdeltä viejiin/tuottajiin etuyhteydessä olevalta tuojalta. Yhteisön tuottajat, viejät/tuottajat ja eräät tuojat/käyttäjät esittivät kantansa kirjallisesti, ja niitä kuultiin asiassa.

(7) Komissio hankki ja tarkisti kaikki tutkimuksensa kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot ja teki tarkastuskäyntejä seuraavien yritysten toimitiloihin:

a) Yhteisön tuottajat

- Wolfram Bergbau und Hüttengesellschaft m.b.H., St Peter, Itävalta

- H. C. Starck GmbH & Co KG, Goslar, Saksa

- Eurotungstène Poudres, Grenoble, Ranska

b) Yhteisön tuojat/käyttäjät

- AB Sandvik Hard Materials, Ruotsi

- Seco Tools AB, Ruotsi

c) Etuyhteydessä oleva tuoja

- Minmetals North-Europe AB, Ruotsi

d) Vertailumaan tuottaja

- Teledyne Advanced Materials, Yhdysvallat

(8) Polkumyyntiä koskeva tutkimus kattoi 1 päivän lokakuuta 1994 ja 30 päivän syyskuuta 1995 välisen ajanjakson, jäljempänä "tutkimusajanjakso". Vahinkoa koskeva tarkastelu kattoi vuoden 1991 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajanjakson.

(9) Tätä uudelleentarkastelua ei saatu suoritettua perusasetuksen 11 artiklan 5 kohdassa edellytetyssä yhden vuoden enimmäisajassa tutkimuksen monimutkaisuuden ja erityisesti sopivaa vertailumaata koskevien luotettavien tietojen hankkimisessa ilmenneiden vaikeuksien vuoksi. Lisäksi pantiin samanaikaisesti vireille kaksi muuta volframituotteita koskevaa tutkimusta (tutkimus volframimalmien ja niiden rikasteiden tuonnista sekä tutkimus volframioksidin ja -hapon tuonnista), ja nämä tutkimukset oli suoritettava rinnan tämän tutkimuksen kanssa, koska kaikki nämä tuotteet ovat osa volframin tuotantoketjua.

B. TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

1. Tarkasteltavana oleva tuote

(10) Kyseinen tuote on sama kuin asetuksessa (EY) N:o 2737/90 tarkasteltu tuote ja kuuluu CN-koodiin 2849 90 30.

Volframikarbidi ja sulatettu volframikarbidi ovat hiilen ja volframin yhdisteitä, jotka on valmistettu lämpökäsittelyllä (volframikarbidi hiiletyksellä ja sulatettu volframikarbidi sulattamalla). Ne ovat välituotteita, joita käytetään kovametalliosien kuten kovametallisten terätyökalujen ja kovaan kulutukseen tarkoitettujen osien valmistukseen sekä kulutusta kestävissä pinnoitteissa, öljyn- ja kallionporaukseen tarkoitettujen työkalujen terissä ja metallien vetämiseen sekä takomiseen tarkoitetuissa muoteissa ja kärjissä.

(11) Eräs tuoja väitti, että volframikarbidi ja sulatettu volframikarbidi ovat eri tuotteita. Perusteluina esitettiin lähinnä erilaiset valmistusmenetelmät ja erot kemiallisissa ominaisuuksissa.

Tutkimus on kuitenkin osoittanut, että erilaisesta valmistusmenetelmästään huolimatta volframikarbidi ja sulatettu volframikarbidi ovat kemialliselta koostumukseltaan samanlaisia (molemmissa on 92-94 prosenttia volframimetallia ja 4-6 prosenttia hiiltä), minkä lisäksi ne molemmat edustavat samaa vaihetta volframin tuotantoketjussa eli sijoittuvat volframimetallijauheen ja kovametallityökalujen sekä kulutusta kestävien materiaalien väliin. Lisäksi niiden teollinen loppukäyttö on sama eli niitä käytetään pintakarkaisuun. Tiettyihin rajoitettuihin, erityisen suurta kulumis- ja hankauskestävyyttä vaativiin tarkoituksiin käytetään ainoastaan sulatettua volframikarbidia, mutta yleensä ottaen volframikarbidi ja sulatettu volframikarbidi ovat keskenään korvattavissa. Tästä syystä pääteltiin, kuten alkuperäisessä tutkimuksessakin, että volframikarbidia ja sulatettua volframikarbidia voidaan tutkimusta tehtäessä pitää yhtenä ja samana tuotteena. Niistä käytetään jäljempänä nimitystä "karbidi".

2. Samankaltainen tuote

(12) Uudelleentarkastelu vahvisti alkuperäisen tutkimuksen yhteydessä tehdyn päätelmän siitä, että Kiinan kansantasavallasta viedyt tuotteet sekä yhteisön tuottajien ja vertailumaan tuottajien valmistamat ja myymät tuotteet ovat perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita, koska niiden fyysiset ominaisuudet ja lopulliset käyttötarkoitukset ovat olennaisilta osiltaan samat.

C. POLKUMYYNNIN JATKUMINEN JA SEN TOISTUMISEN TODENNÄKÖISYYS

1. Alustavat huomiot

(13) Tämän uudelleentarkastelun tarkoituksena on perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti määritellä, johtaisiko polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon päättyminen polkumyynnin jatkumiseen tai toistumiseen, missä yhteydessä tarkastellaan erityisesti sitä, jatkuiko polkumyynti toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen.

2. Vertailumaa

(14) Koska Kiinan kansantasavalta ei ole markkinatalousmaa, normaaliarvo oli määritettävä kolmatta maata, joka on markkinatalousmaa, jäljempänä "vertailumaa", koskevien tietojen perusteella.

Valituksen tekijät olivat ehdottaneet vertailumaaksi Etelä-Koreaa. Tämän maan valintaa vertailumaaksi esitettiin myös uudelleentarkastelun vireillepanoa koskevassa ilmoituksessa. Vaikka yhteistyön varmistamiseen pyrittiin kaikin keinoin, asianomaisen tuotteen eteläkorealaiset valmistajat kieltäytyivät toimimasta yhteistyössä.

(15) Valituksen tekijät olivat ehdottaneet Amerikan yhdysvaltoja vaihtoehtoiseksi vertailumaaksi. Lisäksi harkittiin Israelin käyttöä vertailumaana, koska israelilainen tuottaja Metek Metal Technology Ltd oli halukas toimimaan yhteistyössä sekä volframioksidia ja -happoa koskevassa uudelleentarkastelussa (9) että tässä uudelleentarkastelussa. Metek Metal Technology Ltd:n toimittamien tietojen tarkastelu kuitenkin osoitti, että yritys ei myynyt kyseessä olevaa tuotetta kotimarkkinoillaan.

Tässä tapauksessa vain Yhdysvaltojen markkinoilla näytettiin myytävän riittävästi kotimaassa tuotettua karbidia tavanomaisessa kaupankäynnissä. Yksi merkittävä yhdysvaltalainen tuottaja, Teledyne Advanced Materials, jäljempänä "Teledyne", tarjoutui toimimaan yhteistyössä.

Amerikan yhdysvaltojen valinta sopivaksi vertailumaaksi perustui seuraaviin seikkoihin ja huomioihin:

- Yhdysvalloissa tuotettu karbidi on ominaisuuksiltaan samanlaista kuin Kiinan kansantasavallassa tuotettu ja yhteisöön viety karbidi,

- yhteistyössä toimineen yhdysvaltalaisen tuottajan karbidin valmistuksessa käyttämä menetelmä perustuu kotimaassa tuotetun tai maahantuodun ammoniumparavolframaatin kalsinointiin volframioksidiksi, josta sitten valmistetaan edelleen volframikarbidia hiilettämällä, tai maahantuodun volframioksidin suoraan hiiletykseen ja erilaisten volframia sisältävien jäteseosten uudelleenkäsittelyyn. Tämä valmistusprosessi on yhteistyössä toimineilta kiinalaisilta viejiltä/tuottajilta saatujen tietojen perusteella arvioituna samanlainen kuin kiinalaisten tuottajien käyttämä. Se on nykyaikainen ja tehokas ja on lisäksi osoittautunut kannattavaksi tutkimusajanjaksona,

- Teledynen karbidin tuotannossa käyttämien raaka-aineiden eli ammoniumparavolframaatin ja volframioksidin saanti oli esteetöntä, ja yritys hankki niitä tutkimusajanjakson aikana eri toimittajilta maailmanmarkkinahinnoin,

- tämä yhdysvaltalainen tuottaja myi noin 85 prosenttia tuotannostaan Yhdysvalloissa kilpaillen kuuden muun paikallisen karbidintuottajan kanssa näillä avoimilla ja edustavilla kotimarkkinoilla, joilla toimii huomattava määrä loppukäyttäjiä. Yhdysvaltojen markkinoiden kysyntä- ja tarjontarakenne osoittautui kilpailua edistäväksi ja kilpailua lisäsi vielä se, että karbidia tuotiin merkittävässä määrin eri maista (Kiinan kansantasavallasta, Etelä-Koreasta, Israelista jne.). Mikään ei viitannut siihen, että kustannuksia ja hintoja ohjaisivat muut kuin sääntelemättömät ja vapaat markkinavoimat.

(16) Edellä selostettujen tekijöiden perusteella ja perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaisesti Amerikan yhdysvaltoja pidettiin sopivana ja kohtuullisena valintana vertailumaaksi normaaliarvon määrittämiseksi tutkimuksen kohteena olevalle tuotteelle.

Kiinalaiset viejät/tuottajat tai Kiinan kansantasavallan viranomaiset eivät vastustaneet Yhdysvaltojen valintaa vertailumaaksi, kuten eivät muutkaan asianomaiset osapuolet.

3. Kotimaiseen myyntiin perustuva normaaliarvo

(17) Perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti tutkittiin, oliko Teledynen kotimarkkinoilla myymän karbidin määrä vähintään 5 prosenttia Kiinan kansantasavallan yhteisöön viemästä tuotemäärästä. Todettiin, että Teledynen samankaltaisen tuotteen kotimainen myynti oli moninkertainen kiinalaisten viejien yhteisöön viemään määrään verrattuna.

(18) Tämän jälkeen selvitettiin, voitiinko Teledynen myyntiä kotimarkkinoiden riippumattomille asiakkaille pitää tavanomaisessa kaupankäynnissä tapahtuneena.

Se, voitiinko kotimaista myyntiä pitää tavanomaisessa kaupankäynnissä tapahtuneena, määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Tutkimusajanjakson koko myyntiin perustuvan painotetun keskimääräisen myyntihinnan todettiin olevan yhtä suuri tai suurempi kuin tuotannon painotettu keskimääräinen yksikkökustannus, ja yksikkökustannuksia alhaisemmilla hinnoilla tapahtuneiden yksittäisten myyntitoimien määrän todettiin olevan vähemmän kuin 20 prosenttia normaaliarvon määrityksessä käytetystä myynnistä; tästä syystä kaikkea kotimaista myyntiä pidettiin tavanomaisessa kaupankäynnissä tapahtuneena.

(19) Normaaliarvo määritettiin tästä syystä perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti Teledynen riippumattomien kotimaisten asiakkaiden karbidista tutkimusajanjaksona Yhdysvaltojen markkinoilla maksamien tai niiden maksettavaksi tulevien hintojen perusteella.

4. Vientihinnat

(20) Kahdelta kiinalaiselta tuottajalta/viejältä ja neljältä tuojalta saatiin kattavat tiedot vientihinnoista. Eurostatin lukujen mukaan nämä tiedot käsittivät lähes kaiken karbidin viennin Kiinan kansantasavallasta yhteisöön tutkimusajanjaksona.

Kiinan kansantasavallasta suoraan yhteisön riippumattomille asiakkaille vietäväksi myytyjen tuotteiden vientihinnat määritettiin tuotteesta tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien hintojen perusteella perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti. Huomattava määrä Kiinan kansantasavallasta peräisin olevasta viennistä toteutettiin etuyhteydessä olevan yrityksen (Minmetals North-Europe AB) välityksellä ja tätä vientiä koskevat hinnat muodostettiin perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti ensimmäiseltä riippumattomalta yhteisön asiakkaalta veloitettujen jälleenmyyntihintojen perusteella. Tässä yhteydessä tehtiin oikaisuja tuonnin ja jälleenmyynnin välisten kaikenlaisten kustannusten, myös verojen ja tullien, ja voittomarginaalin huomioon ottamiseksi. Voittomarginaali määritettiin saman toimialan riippumattomilta tuojilta saatujen tietojen perusteella.

5. Vertailu

(21) FOB-tason keskimääräistä painotettua normaaliarvoa Yhdysvaltojen rajalla verrattiin FOB-tason keskimääräiseen painotettuun vientihintaan Kiinan kansantasavallan rajalla samassa kaupan portaassa perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan mukaisesti.

Tasapuolisen vertailun varmistamiseksi otettiin perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti oikaisujen muodossa huomioon hintoihin ja niiden vertailtavuuteen vaikuttavat väitetyt ja osoitetut eroavuudet kuljetus-, vakuutus- ja luottokustannuksissa sekä käsittely- ja liitännäiskustannuksissa.

6. Polkumyyntimarginaali

Edellä selostettu vertailu osoitti polkumyyntiä esiintyvän, ja polkumyyntimarginaaliksi vahvistettiin määrä, jolla normaaliarvo ylitti vientihinnan.

Painotettu keskimääräinen polkumyyntimarginaali on prosentteina vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana -hinnasta ilmaistuna 30,6 prosenttia.

D. YHTEISÖN TUOTANNONALA

(22) Kiinalaiset viejät/tuottajat ja eräät tuotteen käyttäjät esittivät joukon väitteitä, jotka liittyivät yhteisön tuotannonalan määritelmään ja uudelleentarkastelupyyntöä tukeneiden tuottajien asemaan.

(23) Kiinalaiset viejät/tuottajat väittivät, että yksi uudelleentarkastelupyyntöä tukeneista tuottajista oli etuyhteydessä yhteen kiinalaisen karbidin tuojaan, mistä syystä se olisi jätettävä yhteisön tuotannonalan määritelmän ulkopuolelle perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 2 kohdan nojalla.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että vaikka kyseiset kaksi yritystä olivatkin etuyhteydessä toisiinsa, niistä kumpikaan ei valvonut toista. Lisäksi näiden yritysten edut olivat vastakkaisia polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönoton osalta. Yrityksistä toinen valmisti karbidia, kun taas toinen harjoitti asianomaisen tuotteen maahantuontia. Yritysten todettiin toimineen itsenäisesti liikestrategiaansa määritellessään ja toteuttaessaan. Yleispäätelmänä oli se, että kyseisten yritysten välinen suhde ei vaikuttanut asianomaisen yhteisön tuottajan toimintaan eikä vaikuttanut vääristävästi tämän tuottajan taloudellisen tilanteen määrittämiseen kyseessä olevan tuotteen osalta, mistä syystä sen yhteisön tuotannonalan määritelmän ulkopuolelle ei ollut mitään syytä.

(24) Kuten johdanto-osan 2 kappaleessa mainittiin, uudelleentarkastelua koskevan pyynnön jättäneet tuottajat vastasivat vapailla markkinoilla myytäväksi tarkoitetun karbidin tuotannosta lähes kokonaisuudessaan, joten niiden voitiin katsoa muodostavan yhteisön tuotannonalan.

Tämän päätelmän asettivat kyseenalaiseksi eräät volframista lopputuotteita (työkaluja, kovametalleja) valmistavat integroituneet yhteisön tuottajat, jotka valmistavat pieniä määriä karbidia yksinomaan sisäiseen käyttöön. Nämä tuottajat väittivät erityisesti, että uudelleentarkastelua tukevien tuottajien edustavuutta olisi arvioitava suhteessa asianomaisen tuotteen koko tuotantoon yhteisössä (niiden omatarvetuotanto mukaan lukien) ja että tällä perusteella uudelleentarkastelua tukevat tuottajat eivät riittävässä määrin edustaneet yhteisön tuottajia.

(25) Asian tarkastelussa päädyttiin siihen, että väite oli virheellinen. Vaikka myös tuotetta pelkästään omaan käyttöönsä tuottavien yritysten tuotanto otettaisiin huomioon, uudelleentarkastelupyyntöä tukevien tuottajien osuus asianomaisen tuotteen kokonaistuotannosta yhteisössä olisi yhä 60 prosenttia, joten perusasetuksen 5 artiklan 4 kohdassa säädetty edellytys täyttyy tässäkin tapauksessa. Lisäksi saatiin vahvistus sille, että uudelleentarkastelua tukevat tuottajat vastasivat lähes kaikesta vapailla markkinoilla myytäväksi tarkoitetun karbidin tuotannosta yhteisössä.

(26) Edellä selostetun perusteella voidaan todeta, että uudelleentarkastelupyyntöä tukevat tuottajat muodostavat yhteisön tuotannonalan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan ja 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Käsitteellä "yhteisön tuotannonala" tarkoitetaan siten jäljempänä niitä yrityksiä, jotka ovat tukeneet uudelleentarkastelun vireillepanoa.

E. VAHINGON JATKUMISEN TAI TOISTUMISEN TODENNÄKÖISYYS

1. Alustavat huomiot

(27) Vahingon tarkastelussa on huomattava, että karbidi on osa volframituotteiden tuotantoketjua ja että kyseisen tuotteen markkinoiden kehittymistä tarkasteltaessa olisi siksi otettava huomioon muut samaan tuotantoketjuun kuuluvat tuotteet.

Vahingosta tehdyt päätelmät perustuvat tietoihin, jotka koskevat 15 jäsenvaltion yhteisöä eli yhteisöä sellaisena kuin se oli uudelleentarkastelun vireillepanon ajankohtana.

2. Yhteisön kulutus

(28) Koska yhteisön tuotannonala tuotti karbidia ainoastaan vapaille markkinoille, yhteisön markkinoiden kulutuksen määrittämisessä käytettiin tässä tutkimuksessa yhteisön tuotannonalan tuotannon ja tuotujen tuotteiden yhteismäärää, josta vähennettiin viennin määrä ja jossa otettiin huomioon varaston muutokset. Tällöin ei otettu huomioon volframista lopputuotteita (esimerkiksi kovametalliosia) valmistavien myöhemmän jalostusasteen integroituneiden tuottajien omatarvetuotantoa, jonka ei katsottu kilpailevan suoraan polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin kanssa.

Näin laskien yhteisön kulutus kasvoi 2 801 tonnista 2 819 tonniin vuosina 1991-1992, väheni 2 706 tonniin vuonna 1993 ja lisääntyi jälleen 4 236 tonniin vuonna 1994 ja 4 703 tonniin tutkimusajanjaksona, mikä tarkoittaa sitä, että kasvu vuoteen 1991 verrattuna oli 68 prosenttia. Kulutuksen lasku vuoden 1993 loppuun saakka ja sen jälkeen tapahtunut kasvukehitys ovat yhdenmukaisia asianomaista tuotetta käyttävien tuotannonalojen markkinakehityksen kanssa.

3. Polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin määrä ja markkinaosuus

(29) Tuonti Kiinan kansantasavallasta yhteisöön väheni 143 tonnista 68 tonniin vuosina 1991-1992 ja lisääntyi tämän jälkeen 83 tonniin vuonna 1993, 136 tonniin vuonna 1994 ja 234 tonniin tutkimusajanjaksona (63,6 prosentin kokonaiskasvu).

Tuonnin markkinaosuus pieneni 5,1 prosentista 2,4 prosenttiin vuosina 1991-1992, mutta kasvoi sen jälkeen jatkuvasti siten, että osuus oli tutkimusajanjaksona 5 prosenttia huolimatta arvotullien muodossa olevista polkumyynnin vastaisista toimenpiteistä, jotka otettiin käyttöön vuonna 1994 kiinalaisten viejien peruutettua antamansa sitoumukset.

4. Polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin hinnat

a) Yleissuuntaus

(30) Käytettävissä olevien hintatietojen mukaan (Eurostat), kiinalaisten viejien hinnat (cif-hinta ennen tullien ja polkumyyntitullien maksamista) pysyivät suhteellisen vakaina vuoden 1991 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana (+2 prosenttia).

Karbidin hintoja tarkasteltaessa on kuitenkin otettava huomioon tuotantoketjun alkupään tuotteiden, ammoniumparavolframaatin ja volframioksidin, hintojen nousu, joka oli samana ajanjaksona ammoniumparavolframaatin osalta 27 prosenttia ja volframioksidin osalta 25 prosenttia.

b) Hinnan alittavuus

(31) Yhteisön tuotannonalan keskimääräistä painotettua myyntihintaa verrattiin kuukausitasolla Kiinan kansantasavallasta yhteisöön tuodun volframin painotettuun keskimääräiseen hintaan.

Yhteisön tuotannonalan hinnat olivat vapaasti tehtaalla -tason hintoja ja viejien hinnat vapaasti yhteisön rajalla -hintoja tullien ja polkumyyntitullien maksamisen jälkeen.

Vertailu osoitti hinnan alittavuuden marginaalin olevan vähäpätöinen. Tässä yhteydessä olisi kuitenkin huomattava, että ennen kuin arvotulli otettiin käyttöön syyskuussa 1994 kiinalaisten viejien peruutettua antamansa sitoumukset, kiinalaisten viejien hintojen todettiin olevan jatkuvasti yhteisön tuottajien hintoja alempia, eikä tuolloin voimassa olleita hintasitoumuksia näytetty noudattavan johdonmukaisesti.

5. Yhteisön tuotannonalan tilanne

(32) Perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti tutkittiin, johtaisiko toimenpiteiden voimassaolon päättyminen yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon jatkumiseen tai toistumiseen.

a) Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja sen käyttöaste sekä varastot

(33) Yhteisön tuotannonalan tuotantomäärä pysyi vakaasti noin 3 300 tonnissa vuosina 1991-1993 ja lisääntyi sitten 4 375 tonniin vuonna 1994 ja 4 641 tonniin tutkimusajanjaksona eli kasvu vuoteen 1991 verrattuna oli 40 prosenttia. Tätä kasvua tarkasteltaessa on otettava huomioon, että kulutus lisääntyi samana ajanjaksona 68 prosentilla.

(34) Yhteisön tuotannonalan tuotantokapasiteetti pysyi vuosina 1991-1993 vakaana (4 240 tonnia) lisääntyen sitten 4 740 tonniin vuonna 1994 ja 5 095 tonniin tutkimusajanjaksona (+20 prosenttia vuoteen 1991 verrattuna).

(35) Kapasiteetin käyttöaste pysytteli noin 78 prosentissa vuosina 1991-1993 nousten sitten yli 90 prosenttiin vuonna 1994 ja tutkimusajanjaksona.

(36) Varastot pienenivät kokonaisuutena katsoen koko tarkastellun ajanjakson ajan ja erityisesti vuonna 1994 ja tutkimusajanjaksona.

b) Myyntimäärät ja markkinaosuus

(37) Yhteisön tuotannonalan yhteisön markkinoilla myymän karbidin määrä lisääntyi absoluuttisina määrinä mitattuna 1 873 tonnista 1 993 tonniin vuosina 1991-1992, väheni tämän jälkeen 1 828 tonniin vuonna 1993 ja lisääntyi 2 596 tonniin vuonna 1994 ja 2 994 tonniin tutkimusajanjaksona (60 prosentin kokonaislisäys). Tuotannonalan markkinaosuus pieneni vuoteen 1992 ajoittuneen kasvun jälkeen koko ajan. Sen kehitys oli seuraava: 66,9 prosenttia vuonna 1991, 70,7 prosenttia vuonna 1992, 67,6 prosenttia vuonna 1993, 61,3 prosenttia vuonna 1994 ja 63,7 prosenttia tutkimusajanjaksona.

c) Hintojen kehitys

(38) Karbidin painotettu keskimääräinen myyntihinta laski jyrkästi (-20 prosenttia) vuosina 1991-1994 ja nousi sitten voimakkaasti tutkimusajanjaksona.

Tämä hintojen nousu ja 33 prosentin suuruisen arvotullin syyskuussa 1994 tapahtunut käyttöönotto Kiinan kansantasavallasta peräisin olevassa tuonnissa osuivat ajallisesti yksiin. Lisäksi hintojen nousua edelsi volframin tuotantoketjun alkupään välituotteiden eli ammoniumparavolframaatin ja volframioksidin hintojen nousu (katso myös johdanto-osan 31 kappale). Hintojen nousu osui lisäksi yksiin kysynnän kasvun kanssa.

d) Kannattavuus

(39) Yhteisön tuottajat kärsivät vuosina 1991-1994 suuria, keskimäärin 20 prosentin tappioita. Hintojen voimakkaan nousun ansiosta tutkimusajanjakson myynnissä päästiin jälleen voitolliseen tulokseen (keskimäärin 13 prosenttia).

e) Työllisyys

(40) Työntekijöiden jako tuotekohtaisesti ei ollut mahdollista, koska asianomaiset työntekijät työskentelevät integroidussa tuotantoketjussa ja koska eri volframituotteet ovat tiiviissä yhteydessä toisiinsa. Volframialan työntekijämäärä väheni 14 prosentilla tarkastellun ajanjakson aikana. Yhteisön tuotannonala työllisti tutkimusajanjaksona volframin tuotantoketjussaan 580 henkilöä.

f) Yhteisön tuotannonalan tilannetta koskeva päätelmä

(41) Edellä selostettu tarkastelu on osoittanut, että eräät vahingon osoittimet kuten tuotanto, myynti ja kapasiteetin käyttöaste alkoivat pitkään kestäneen laskevan suuntauksen jälkeen kehittyä myönteiseen suuntaan markkinoiden yleistä myönteistä kehitystä vastaavasti, mikä tapahtui samaan aikaan, kun arvon perusteella kannettavat polkumyyntitullit otettiin käyttöön tämän tutkimuksen kohteena olevassa tuonnissa vuonna 1994. Yhteisön tuotannonalan taloudellisen tilanteen osalta olisi huomattava, että toiminta oli voitollista ainoastaan tutkimusajanjaksona. Tutkimusajanjaksoa edeltävinä vuosina (1991-1994) yhteisön tuotannonala kärsi edelleen merkittävää vahinkoa hintojen laskiessa ja tappioiden noustessa keskimäärin 20 prosenttiin. Lopuksi olisi huomattava, että yhteisön tuotannonalan markkinaosuus pieneni vuoteen 1992 ajoittuneen kasvun jälkeen lähes 10 prosenttiyksiköllä vuoden 1993 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Tässä yhteydessä voidaan todeta, että Kiinan kansantasavalta vei aiemmin lähinnä ammoniumparavolframaattia ja vähäisempinä määrinä volframioksidia. On kuitenkin oletettavaa, että jos karbidin tuontiin ei kohdisteta toimenpiteitä, kiinalaiset viejät siirtyvät vähitellen karbidiin, joka on arvokkaampi tuote volframin tuotantoketjussa.

6. Hinnan alittavuus toimenpiteiden voimassaolon päättyessä

(42) Hinnan alittavuudesta tehtiin toinen laskelma, jolla pyrittiin määrittämään alittavuustaso siinä tapauksessa, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolo päättyy. Menetelmä oli muuten sama kuin johdanto-osan 31 kappaleessa selostettu, mutta tuontihintaan ei lisätty polkumyyntitullia. Tässä tapauksessa hinnan alittavuuden marginaalit olivat prosentteina yhteisön tuottajien hinnoista ilmaistuina keskimäärin 23 prosenttia.

7. Päätelmä

(43) Yhteisön tuottajien tilanne parani tutkimusajanjaksona. Tutkimuksen perusteella voidaan kuitenkin päätellä, että Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tuonnin alhaisten hintojen johdosta yhteisön tuotannonalan ongelmat kasvoivat arvotullien käyttöönottoa edeltävänä aikana, kun kiinalaiset viejät/tuottajat eivät ilmeisestikään kunnioittaneet antamiaan sitoumuksia. Tämän vuoksi yhteisön tuotannonala ei ole pystynyt täysin toipumaan aiempien polkumyyntikäytäntöjen vaikutuksista. Jos polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden annetaan raueta, on erittäin todennäköistä, että tuonti Kiinan kansantasavallasta tapahtuisi polkumyyntihinnoin, jotka ovat alhaisempia kuin yhteisön tuotannonalan veloittamat hinnat.

(44) Kiinalaiset viejät esittivät tässä yhteydessä joukon väitteitä, joissa kyseenalaistettiin polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin ja yhteisön tuotannonalan tilanteen välinen syy-yhteys.

Yhteisön tuotannonalan elpymisen väitettiin johtuvan pelkästään karbidin kysynnän äkillisestä kasvusta vuonna 1994 ja tutkimusajanjaksona eikä arvotullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevassa tuonnissa. Kysynnän elpymisen vaikutusta hintatasoon ei tässä yhteydessä voidakaan kieltää. Olisi kuitenkin korostettava, että yhteisön tuotannonalan myyntihinnat nousivat ja tuottajien taloudellinen tilanne koheni useiden tappiovuosien jälkeen vasta syyskuusta 1994 lähtien, jolloin arvon perusteella kannettavat polkumyyntitullit otettiin käyttöön.

(45) Lisäksi väitettiin, että Kiinan kansantasavallasta peräisin olevalla tuonnilla on ollut vähemmän vaikutusta yhteisön markkinoihin kuin tuonnilla muista kolmansista maista kuten Yhdysvalloista tai Etelä-Koreasta. Olisi huomattava, että vaikka osa tarkastelujakson aikana tapahtuneesta kulutuksen kasvusta tyydytettiinkin Yhdysvalloista ja Etelä-Koreasta peräisin olevalla tuonnilla, jolloin myös kyseisten maiden markkinaosuudet kasvoivat, kyseisen tuonnin hintojen todettiin yleisesti ottaen olevan korkeampia kuin kiinalaisten viejien hintojen, eikä polkumyynnistä ollut mitään todisteita. Lisäksi on todettava, että vaikka muista maista tulevalla tuonnilla on saattanut olla vaikutusta yhteisön tuotannonalan tilanteeseen, tämä ei vähennä sitä kielteistä vaikutusta, joka tuonnilla Kiinan kansantasavallasta edelleen saattaisi olla yhteisön tuotannonalan tilanteeseen, jos lopullisia polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä ei oteta käyttöön, kuten käy ilmi johdanto-osan 43 kappaleen esitetystä päätelmästä, jonka mukaan alihinnoittelu todennäköisesti jatkuisi.

(46) Toimenpiteiden voimassa pitämisen tarvetta tarkasteltaessa on lisäksi otettava huomioon Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien välituotteiden tuonnin mahdollisesti aiheuttama paine yhteisön tuotannonalan lopputuotteiden hintoihin. Tässä yhteydessä olisi huomattava, että yhteisön tuotannonala on tuotantoketjun alkupään tuotteiden (lähinnä ammoniumparavolframaatin) suhteen jossain määrin riippuvainen ulkopuolisista hankintalähteistä, koska jäteaineisten uudelleenkäsittelyllä ei tällä hetkellä pystytä tyydyttämään tuotannonalan kokonaistarvetta. Jos karbidin tuontiin ei sovellettaisi polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä, tuotannonala joutuisi ehkä alentamaan karbidin hintojaan Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tuotteiden aiheuttaman paineen johdosta, ja jos kiinalaisten tuotantoketjun alkupään tuotteista veloittamat hinnat samalla nousisivat, tuotannonalan elinkelpoisuus olisi vaarassa.

(47) Edellä selostetun perusteella pääteltiin, että vahingon toistuminen on todennäköistä, jos polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden annetaan raueta.

F. YHTEISÖN ETU

(48) Muistutettakoon, että toimenpiteiden käyttöönottoa ei aiemmassa tutkimuksessa pidetty yhteisön edun vastaisena. Lisäksi olisi huomattava, että tämä tutkimus on uudelleentarkastelu eli siinä tarkastellaan tilannetta, jossa polkumyynnin vastaiset toimenpiteet ovat jo olleet käytössä. Näin ollen tämä tutkimus on luonteeltaan ja ajoitukseltaan sellainen, että siinä voidaan arvioida niitä mahdollisia kielteisiä ja kohtuuttomia vaikutuksia, joita käyttöön otetuilla polkumyynnin vastaisilla toimenpiteillä on ollut asianomaisiin osapuoliin.

1. Yhteisön karbidia valmistava tuotannonala

(49) Yhteisön tuotannonala muodostui tutkimusajanjaksona kolmesta yrityksestä, jotka sijaitsivat eri jäsenvaltioissa. Karbidi oli volframin tuotantoketjun viimeisenä tuotteena tämän ketjun tärkein tuote kaikille näille yrityksille. Karbidin osuus volframituotteiden kokonaismyynnin liikevaihdosta on enemmän kuin 60 prosenttia. Alalla on vuosien kuluessa tehty jatkuvasti investointeja, joiden tarkoituksena on erityisesti ollut saattaa tuotantomenetelmät ympäristövaatimuksia vastaaviksi ja kehittää uusia käsittelymenetelmiä, joihin kuuluu etenkin volframia sisältävien jäteainesten uudelleenkäsittely. Tämän teknologian tarkoituksena on vähentää riippuvuutta raaka-aineista (rikasteet) tai välituotteista (ammoniumparavolframaatti ja volframioksidi ja -happo).

Yhteisön tuotannonala on kärsinyt tappioita neljän vuoden ajan, eikä sen taloudellinen tilanne ole vielä palautunut täysin entiselleen arvon perusteella kannettavan polkumyyntitullin äskettäisen käyttöönoton jälkeen.

(50) Tutkimus on osoittanut, että jos volframin tuotantoketjun viimeinen ja vaikutuksille alttein lenkki eli karbidi jätetään suojatoimenpiteiden ulkopuolelle, tämä johtaisi todennäköisesti vahingon toistumiseen, mikä tarkoittaa sitä, että yhteisön tuotannonalan kärsisi tappioita ja menettäisi edelleen ja yhä kasvavassa määrin markkinaosuuksiaan. Yhteisön tuotannonalan elinkelpoisuuden säilyttämiseksi olisi tästä syystä pyrittävä pitämään yllä oikeudenmukaisia kilpailuedellytyksiä.

2. Tuotetta käyttävä tuotannonala

(51) Karbidin käyttäjiä yhteisössä ovat lähinnä kovametalliosien (karbidityökalujen ja kulutusta kestävien materiaalien) valmistajat. Tuotannonala muodostuu muutamasta suuresta yrityksestä ("suuret käyttäjät"), joiden tuotanto on osittain integroitu (eli ne aloittavat valmistuksen ammoniumparavolframaatista tai volframioksidista ja jalostavat sen lopputuotteeksi asti), ja noin sadasta pienemmästä yrityksestä ("pienet käyttäjät"), jotka käyttävät raaka-aineenaan lähinnä karbidia.

(52) Eräs suuri käyttäjä väitti, että Kiinan kansantasavallasta peräisin olevaan tuontiin sovellettava polkumyyntitulli lisäisi sen tuotannon kokonaiskustannuksia ja vaarantaisi sen aseman yhteisön markkinoilla suhteessa tärkeimpiin yhdysvaltalaisiin ja japanilaisiin kilpailijoihin, joiden hankintamarkkinoilla karbidiin ei sovelleta polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä. Yritys väitti kilpailukykynsä heikkenevän tämän seurauksena.

Tämän käyttäjän, joka on karbidityökalujen ja kulutusta kestävien materiaalien integroitunut tuottaja, todettiin tarkastelujakson aikana käyttäneen tuotantonsa raaka-aineena lähinnä tuotantoketjun alkupään välituotteita kuten ammoniumparavolframaattia ja volframioksidia, joten se tarvitsi vain vähäisiä määriä maahantuotua karbidia. Kyseisen käyttäjän tuoma karbidi muodosti lähes neljänneksen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan karbidin kokonaistuonnista yhteisöön. Tämä oli kuitenkin vähemmän kuin neljä prosenttia sen karbidin kulutuksesta. Tehtyjen laskelmien mukaan 33 prosentin suuruisen tullin enimmäisvaikutus tämän käyttäjän volframituotteiden tuotantokustannuksiin olisi vähemmän kuin yksi prosentti. Tullin vaikutus tämän yrityksen volframin tuotantoketjuun vaikuttaa siten vähäiseltä.

(53) Pienemmistä käyttäjistä on tusina ilmoittanut kannattavansa toimenpiteiden voimassa pitämistä. Tärkeimpänä perusteluna oli se, että jos polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden annettaisiin raueta, suurten käyttäjien vahva asema karbidityökalujen markkinoilla vain vahvistuisi. Nämä käyttäjät ovat paremmassa neuvotteluasemassa suhteessa kiinalaisiin tavarantoimittajiin kuin pienemmät yritykset ja niillä on tämän vuoksi mahdollisuus saada edullisemmat hinnat.

(54) Käyttäjät eivät esittäneet muita perusteltuja huomautuksia toimenpiteiden käyttöönottoa vastaan. Koska toimenpiteet ovat jo olleet käytössä tietyn ajan ja koska niiden taso säilytettäisiin samana, voidaan päätellä, että käyttäjien tilanne ei yleensä ottaen heikkenisi.

3. Tehokas kilpailu

(55) On myös väitetty, että polkumyyntitullin soveltamisen jatkaminen vaikuttaisi karbidimarkkinoiden kilpailutilanteeseen luomalla oligopolistiset markkinat. Kaikki käyttäjät olisivat riippuvaisia yhteisön tuottajista.

(56) Tältä osin olisi huomattava, että kiinalaiset viejät ovat polkumyynnin vastaisista toimenpiteistä huolimatta olleet koko ajan läsnä yhteisön markkinoilla ja kasvattaneet markkinaosuuttaan tutkimusajanjakson aikana. Lisäksi olisi huomattava, että karbidia tuodaan yhteisöön myös muista kolmansista maista, mikä takaa vaihtoehtoisten hankintalähteiden olemassaolon. Lopuksi voidaan todeta tutkimuksen osoittaneen, että koska volframin tuotantoketjun tuotteet ovat kiinteästi yhteydessä toisiinsa, kyseiseen ketjuun kuuluvien tuotteiden markkinoilla toimivat kilpailevat tuottajat aiheuttavat huomattavia paineita ketjun minkä tahansa yksittäisen tuotteen markkinoihin.

4. Yhteisön etua koskeva päätelmä

(57) Edellä selostetun perusteella pääteltiin, että voimassa olevien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden lakkauttamiselle ei ollut pakottavia syitä ja että toimenpiteillä voitaisiin varmistaa tasapuoliset kilpailuedellytykset sekä estää yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon toistuminen, mikä epäilemättä olisi seurauksena, jos polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden annettaisiin raueta.

G. POLKUMYYNNIN VASTAISET TOIMENPITEET

(58) Kaikille asianomaisille osapuolille ilmoitettiin niistä oleellisista seikoista ja huomioista, joiden perusteella voimassa olevien toimenpiteiden soveltamisen jatkamista aiottiin suositella. Osapuolille annettiin tämän ilmoituksen jälkeen tilaisuus esittää näkökantansa asetetussa määräajassa. Osapuolten esittämiä huomautuksia tarkasteltiin ja niiden perusteella tehtiin päätelmiin tarvittaessa muutoksia.

(59) Edellä selostetun perusteella ja perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan nojalla voidaan todeta, että Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan volframikarbidin ja sulatetun volframikarbidin tuonnissa asetuksella (ETY) N:o 2737/90 käyttöön otettu 33 prosentin suuruinen polkumyyntitulli on pidettävä voimassa. Asetus (ETY) N:o 2737/90 on pysynyt voimassa tämän uudelleentarkastelun johdosta ja sen voimassaolo päättyy tarkastelun päättyessä. Asetuksella käyttöön otettu polkumyyntitulli olisi tästä syystä otettava uudelleen käyttöön.

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan, CN-koodiin 2849 90 30 kuuluvan volframikarbidin ja sulatetun volframikarbidin tuonnissa.

2. Vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava tulli on 33 prosenttia.

3. Ellei toisin säädetä, sovelletaan voimassa olevia tulleja koskevia säännöksiä ja määräyksiä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Luxemburgissa 7 päivänä huhtikuuta 1998.

Neuvoston puolesta

D. BLUNKETT

Puheenjohtaja

(1) EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 2331/96 (EYVL L 317, 6.12.1996, s. 1 ).

(2) EYVL L 264, 27.9.1990, s. 7

(3) EYVL L 264, 27.9.1990, s. 59

(4) EYVL L 248, 23.9.1994, s. 8

(5) EYVL L 64, 22.3.1995, s. 1

(6) EYVL C 48, 25.2.1995, s. 3

(7) EYVL C 244, 21.9.1995, s. 3-5.

(8) EYVL L 349, 31.12.1994, s. 1

(9) EYVL L 87, 21.3.1998, s. 24