This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 31997Y0802(03)
Resolution of the European Council on the establishment of an exchange-rate mechanism in the third stage of economic and monetary union Amsterdam, 16 June 1997
Eurooppa-neuvoston päätöslauselma valuuttakurssimekanismin perustamisesta talous- ja rahaliiton kolmannessa vaiheessa Amsterdam 16 päivänä kesäkuuta 1997
Eurooppa-neuvoston päätöslauselma valuuttakurssimekanismin perustamisesta talous- ja rahaliiton kolmannessa vaiheessa Amsterdam 16 päivänä kesäkuuta 1997
EYVL C 236, 2.8.1997, p. 5–6
(ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)
In force
Eurooppa-neuvoston päätöslauselma valuuttakurssimekanismin perustamisesta talous- ja rahaliiton kolmannessa vaiheessa Amsterdam 16 päivänä kesäkuuta 1997
Virallinen lehti nro C 236 , 02/08/1997 s. 0005 - 0006
EUROOPPA-NEUVOSTON PÄÄTÖSLAUSELMA valuuttakurssimekanismin perustamisesta talous- ja rahaliiton kolmannessa vaiheessa Amsterdam 16 päivänä kesäkuuta 1997 (97/C 236/03) Firenzen ja Dublinin kokouksissa saavutetun yhteisymmärryksen perusteella Eurooppa-neuvosto on tänään sopinut seuraavaa: PERUSTETAAN VALUUTTAKURSSIMEKANISMI TALOUS- JA RAHALIITON KOLMANNEN VAIHEEN ALKAESSA 1 PÄIVÄNÄ TAMMIKUUTA 1999. Talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen alkaessa Euroopan valuuttajärjestelmä korvataan tämän päätöslauselman mukaisella valuuttakurssimekanismilla. Toimintamenettelyistä sovitaan Euroopan keskuspankin ja euroalueen ulkopuolisten jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien välisellä sopimuksella. Valuuttakurssimekanismissa euroalueen ulkopuolisten jäsenvaltioiden valuutat ja euro kytketään yhteen. Euro on uuden mekanismin keskeinen tekijä. Mekanismi toimii Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaisesti talous- ja rahaliiton perustana olevien vakauteen tähtäävien politiikkojen asettamissa tiukoissa rajoissa. 1. PERIAATTEET JA TAVOITTEET 1.1. Talouden perustekijöiden pysyvä lähentyminen on kestävän valuuttakurssivakauden edellytys. Kaikkien jäsenvaltioiden on siksi talous- ja rahaliiton kolmannessa vaiheessa noudatettava kurinalaista ja vastuullista hintavakauteen tähtäävää rahapolitiikkaa. Vähintään yhtä tärkeää kestävän valuuttakurssivakauden kannalta on, että kaikki jäsenvaltiot harjoittavat tervettä finanssi- ja rakennepolitiikkaa. 1.2. Toimivat yhteismarkkinat, investointien lisääminen, kasvu ja työllisyys edellyttävät vakaata taloudellista toimintaympäristöä, jonka luominen on sen takia kaikkien jäsenvaltioiden edun mukaista. Yhteismarkkinoiden toimivuutta ei saa vaarantaa reaalisten valuuttakurssien vääristymillä tai euron ja muiden EU-valuuttojen välisten nimellisten valuuttakurssien liiallisilla vaihteluilla, mikä häiritsisi jäsenvaltioiden välisiä kauppavirtoja. Tämän lisäksi jokaisen jäsenvaltion on perustamissopimuksen 109 m artiklan mukaisesti pidettävä valuuttakurssipolitiikkaansa yhteistä etua koskevana asiana. Neuvosto valvoo perustamissopimuksen 103 artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden talouspolitiikkaa pyrkimällä muun muassa estämään mainittujen vääristymien tai vaihteluiden syntymisen. 1.3. Valuuttakurssimekanismi myötävaikuttaa sen varmistamiseen, että mekanismiin osallistuvat euroalueen ulkopuoliset jäsenvaltiot suuntavat politiikkansa kohti vakautta; se edistää lähentymiskehitystä ja tukee näin niiden pyrkimyksiä ottaa euro käyttöön. Se tarjoaa myös viitekehyksen kyseisten jäsenvaltioiden terveelle talouspolitiikalle yleensä ja erityisesti niiden rahapolitiikalle. Samalla mekanismi osaltaan suojaa niitä ja euron käyttöönottavia jäsenvaltiota tarpeettomilta paineilta valuuttamarkkinoilla. Tällaisissa tapauksissa mekanismi voi auttaa siihen osallistuvia euroalueen ulkopuolisia jäsenvaltioita silloin, kun niiden valuuttoihin kohdistuu paineita, yhdistämään tarkoituksenmukaiset valuuttapoliittiset vastatoimenpiteet, mukaan lukien korkoja koskevat, yhteensovitettuun interventioon. 1.4. Lisäksi sillä voidaan osaltaan varmistaa, että niitä jäsenvaltioita, jotka pyrkivät ottamaan euron käyttöön 1 päivän tammikuuta 1999 jälkeen, kohdellaan lähentymiskriteereiden täyttämisen suhteen samalla tavoin kuin niitä jäsenvaltioita, jotka ovat ottaneet sen käyttöön alusta alkaen. 1.5. Valuuttakurssimekanismin toiminta ei vaikuta Euroopan keskuspankin (EKP) ja kansallisten keskuspankkien päätavoitteeseen, joka on hintavakauden säilyttäminen. On varmistettava, että keskuskurssien korjaukset tehdään oikea-aikaisesti merkittävien vääristymien välttämiseksi. 1.6. Osallistuminen valuuttakurssimekanismiin on euroalueen ulkopuolisille jäsenvaltioille vapaaehtoista. Kuitenkin niiden jäsenvaltioiden, joita koskee poikkeus, voidaan olettaa liittyvän mekanismiin. Jäsenvaltio, joka ei osallistu valuuttakurssimekanismiin alusta alkaen, voi liittyä siihen myöhemmässä vaiheessa. 1.7. Valuuttakurssimekanismi perustuu keskuskursseihin, jotka määritetään suhteessa euroon. Standardivaihteluväli on suhteellisen laaja. Vakauteen tähtäävien talous- ja rahapolitiikkojen toteuttamisen kautta keskuskurssit ovat yksi mekanismiin osallistuvien euroalueen ulkopuolisten jäsenvaltioiden politiikan keskeisiä osa-alueita. 1.8. Lisäksi sallitaan riittävä määrä joustavuutta erityisesti, jotta voitaisiin ottaa huomioon taloudellisen lähentymisen eri asteet, vauhti ja strategiat valuuttakurssimekanismiin liittyvissä euroalueen ulkopuolisissa jäsenvaltioissa. Valuuttakurssipoliittista yhteistyötä voidaan edelleen tehostaa esimerkiksi sallimalla valuuttakurssien tiiviimpi kytkeminen euron ja valuuttakurssimekanismiin osallistuvien muiden valuuttojen välillä sen mukaan kuin se on tarpeellista lähentymiskehityksen kannalta. Tällaiset tiiviimmät valuuttakurssien kytkennät, varsinkin jos ne samalla merkitsevät kapeampia vaihteluvälejä, eivät rajoita perustamissopimuksen 109 j artiklan mukaisten valuuttakursseja koskevan arviointiperusteen tulkintaa. 2. PÄÄPIIRTEET 2.1. Jokaisen euroalueen ulkopuolisen valuuttakurssimekanismiin osallistuvan jäsenvaltion valuutalle määritellään keskuskurssi suhteessa euroon. Keskuskurssien molemmin puolin on 15 prosentin normaalivaihteluväli molempiin suuntiin. Interventiot normaalivaihteluvälin rajoilla ovat periaatteessa automaattisia ja rajoittamattomia käyttäen hyväksi hyvin lyhytaikaista rahoitusta. Kuitenkin EKP ja muiden osallistujavaltioiden keskuspankit voivat keskeyttää intervention, jos se on ristiriidassa niiden päätavoitteen kanssa. Päätöstä tehdessään ne ottavat huomioon kaikki asiaankuuluvat tekijät, erityisesti hintavakauden ja valuuttakurssimekanismin toiminnan uskottavuuden säilyttämisen. 2.2. Kuten valuuttakurssimekanismin toimintamenettelyjen perustamista koskevasta, EKP:n ja kansallisten keskuspankkien välillä tehtävästä sopimuksesta selvästi käy ilmi, korkojen joustava käyttö on yksi mekanismin pääpiirre, ja koordinoidut interventiot vaihteluvälien sisällä ovat myös mahdollisia. 2.3. Keskuskurssia ja normaalivaihteluväliä koskevat päätökset tehdään yhteisellä sopimuksella euroalueen jäsenvaltioiden ministereiden, EKP:n ja niiden euroalueen ulkopuolisten jäsenvaltioiden ministereiden ja keskuspankkien pääjohtajien kesken, jotka osallistuvat uuteen mekanismiin, noudattaen yhteistä menettelyä, johon Euroopan komissio osallistuu, sen jälkeen kun talous- ja rahoituskomiteaa on kuultu. Niiden jäsenvaltioiden ministerit ja keskuspankkien pääjohtajat, jotka eivät osallistu valuuttakurssimekanismiin, ovat mukana, mutta eivät saa äänestää menettelyssä. Kaikilla yhteisen sopimuksen osapuolilla mukaan lukien EKP on oikeus aloittaa luottamuksellinen menettely keskuskurssien uudelleenarvioimiseksi. 2.4. Tapauskohtaisesti voidaan päättää normaalivaihteluvälejä kapeammista, periaatteessa automaattisilla interventioilla ja rahoituksella tuetuista virallisista vaihteluväleistä sellaisen euroalueen ulkopuolisen jäsenvaltion pyynnöstä, jota asia koskee. Päätöksen vaihteluvälin kaventamisesta tekevät euroalueen jäsenvaltioiden ministerit, EKP ja kyseisen euroalueen ulkopuolisen jäsenvaltion ministeri ja keskuspankin pääjohtaja noudattaen yhteistä menettelyä, johon Euroopan komissio osallistuu, sen jälkeen kun talous- ja rahoituskomiteaa on kuultu. Muiden jäsenvaltioiden ministerit ja keskuspankkien pääjohtajat osallistuvat menettelyyn, mutta eivät saa äänestää siinä. 2.5. Normaalivaihteluvälit ja kapeammat vaihteluvälit eivät vaikuta perustamissopimuksen 109 j artiklan 1 kohdan kolmannen luetelmakohdan tulkintanan. 2.6. Hyvin lyhytaikaisen rahoituksen mekanismia koskevat yksityiskohdat määritellään EKP:n ja kansallisten keskuspankkien välisellä sopimuksella pääasiassa nykyisten järjestelyjen pohjalta. Euroopan rahapoliittinen instituutti (EMI) on tehnyt ehdotuksen sopimukseksi, johon sisältyvät tässä päätöslauselmassa edellytetyt toimintamenettelyt. EMI antaa sen EKP:n ja euroalueen ulkopuolisten jäsenvaltioiden keskuspankkien hyväksyttäväksi päivänä, jona Euroopan keskuspankki perustetaan.