31997R0593

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 593/97,

annettu 25 päivänä maaliskuuta 1997,

väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Puolasta ja Venäjältä peräisin olevan muokkaamattoman, seostamattoman sinkin tuonnissa

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 (1), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 2331/96 (2), ja erityisesti sen 7 ja 23 artiklan,

on kuullut neuvoa-antavaa komiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

A. MENETTELY

(1) Komissio ilmoitti 9 päivänä kesäkuuta 1995 Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä julkaistulla ilmoituksella (3) Puolasta, Kazakstanista, Venäjältä, Ukrainasta ja Uzbekistanista peräisin olevan muokkaamattoman, seostamattoman sinkin tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn aloittamisesta ja käynnisti asiassa tutkimuksen.

(2) Menettely aloitettiin valituksen perusteella, jonka Eurometaux (Association Européenne des Métaux) oli jättänyt yhteisön tuottajien puolesta, joiden yhteenlaskettu muokkaamattoman, seostamattoman sinkin tuotanto edusti esitetyn väitteen mukaan suurinta osaa samankaltaisen tuotteen koko tuotannosta yhteisössä.

Valitus sisälsi todisteita edellä mainituista maista peräisin olevan tuotteen polkumyynnistä ja siitä aiheutuvasta merkittävästä vahingosta; nämä todisteet katsottiin riittäviksi oikeuttamaan menettelyn aloittaminen.

(3) Komissio antoi menettelyn aloittamisen virallisesti tiedoksi niille tuottajille, viejille ja tuojille, joita asian tiedettiin koskevan, viejämaiden edustajille ja valituksen tekijälle sekä antoi osapuolille tilaisuuden esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi.

(4) Viejämaiden viranomaiset, useat asianomaisista maista olevat tuottajat ja yhteisön tuojat esittivät kantansa suullisesti ja kirjallisesti. Mahdollisuus tulla kuulluiksi myönnettiin kaikille osapuolille, jotka olivat sitä pyytäneet.

(5) Komissio lähetti kyselylomakkeet kaikille osapuolille, joita asian tiedettiin koskevan, ja sai yksityiskohtaisia tietoja valituksen tehneiltä yhteisön tuottajilta ja tietyiltä Kazakstanista, Puolasta, Ukrainasta ja Uzbekistanista olevilta tuottajilta. Yksikään venäläinen tuottaja ei toiminut tutkimuksen yhteydessä yhteistyössä.

(6) Komissio hankki ja tarkisti kaikki alustavan määrittelyn kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot ja suoritti tutkimuksia seuraavien yritysten toimitiloissa:

a) Yhteisön tuottajat

- Union Minière, Bryssel, Belgia

- Outokumpu, Kokkola, Suomi

- Metaleurop, Fontenay-sous-Bois, Ranska

- Ruhrzink, Datteln, Saksa

- Enirisorse, Rooma ja Portovesme, Italia

- Pertusola Sud, Rooma, Italia

b) Puolalaiset tuottajat/viejät

- Huta Cynku "Miasteczko Slaskie", Miasteczko Slaskie

- Kombinat Gorniczco-Hutniczy Boleslaw, Bukowno

(7) Polkumyyntitutkimus käsitti 1 päivän huhtikuuta 1994 ja 31 päivän maaliskuuta 1995 välisen ajan (jäljempänä `tutkimusajanjakso`).

Maantieteellisesti tutkimus koski laajentunutta 15 jäsenvaltion yhteisöä.

(8) Koska kerättyjen ja tutkittujen tietojen määrä oli suuri ja ne olivat monimutkaisia, tutkimus ylitti tavanomaisen keston, joka sille on säädetty tämän menettelyn aloittamisen perustana olevan neuvoston asetuksen (EY) N:o 3283/94 (4), sellaisena kuin sen on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1251/95 (5), 6 artiklan 9 kohdassa.

B. TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

1. Tarkasteltavana oleva tuote

(9) Tuote, jota valitus koski ja jota koskien menettely aloitettiin, on seostamaton, muokkaamaton sinkki. Seostamatonta, muokkaamatonta sinkkiä valmistetaan puhtausasteeltaan eri laatuihin kuuluvana: "Super High Grade" (SHG), huippulaatu, jossa on oltava vähintään 99,99 prosenttia sinkkiä, "High Grade" (HG), korkea laatu, jossa on oltava yli 99,95 prosenttia sinkkiä, ja "Good Ordinary Brand" (GOB), hyvä tavanomainen laatu, jossa on oltava yli 98,5 prosenttia sinkkiä.

(10) Mainitut erilaatuiset sinkit kuuluvat vastaavasti CN-koodeihin 7901 11 00 (seostamaton sinkki, jossa on vähintään 99,99 painoprosenttia sinkkiä), 7901 12 10 (seostamaton sinkki, jossa on vähintään 99,95 painoprosenttia, mutta vähemmän kuin 99,99 painoprosenttia sinkkiä) ja 7901 12 30 (seostamaton sinkki, jossa on vähintään 98,5 painoprosenttia, mutta vähemmän kuin 99,95 painoprosenttia sinkkiä). Kaikki menettelyn kohteena olevat sinkkilaadut muistuttavat läheisesti toisiaan. Kyseiset laadut ovat toistensa kaltaisia keskeisien fyysisten ja teknisten ominaisuuksiensa osalta (kaikkien laatujen sinkkipitoisuus on vähintään 98,5 prosenttia). Ne ovat samankaltaisia myös tärkeimpien käyttötarkoitustensa osalta.

(11) Muokkaamattoman, seostamattoman sinkin valmistuksessa käytetään eri menetelmiä, joista tärkeimmät ovat elektrolyyttinen jalostusmenetelmä ja imperial-sulatusuunimenetelmä. Käytettyjen tuotantomenetelmien eroilla ei kuitenkaan ole lopputuotteen fyysisiin ja teknisiin ominaisuuksiin suurta vaikutusta.

(12) Muokkaamattoman, seostamattoman sinkin teollinen käyttö ei vaihtele epäpuhtauspitoisuuden mukaan. Teolliset käyttäjät käyttävät kaikkia kolmea menettelyn kohteena olevaa laatua (SHG, HG, GOB) suoraan, toisin sanoen puhdistamattomina, kuumasinkityksessä (putkien, metallilevyjen ja muiden sellaisten korroosionestossa) ja messingin sekä joidenkin muiden lejeerinkien valmistuksessa. Vain käyttö `valuseoksissa` ja `jatkuvassa galvanoinnissa` edellyttävät SHG-laatua. Siksi komissio on päätellyt, että kyseiset kolme laatua ovat hyvin pitkälle keskenään vaihdettavissa olevia tuotteita.

(13) Muokkaamattoman, seostamattoman sinkin markkinat ovat maailmanlaajuiset perushyödykemarkkinat. Kaikkien laatujen hinnat ovat yhteydessä päivittäisiin hintanoteerauksiin Lontoon metallipörssissä (LME), jossa SHG:n hinta määräytyy maailmanlaajuisen tarjonnan ja kysynnän perusteella.

2. Samankaltainen tuote

(14) Tutkimus osoitti, että Puolan kotimarkkinoilla myydyn ja Puolasta sekä Venäjältä yhteisöön viedyn seostamattoman, muokkaamattoman sinkin ominaispiirteet ja käyttötarkoitukset ovat keskenään samanlaiset. Samoin yhteisön tuotannonalan valmistaman ja yhteisön markkinoilla myydyn sekä kyseisistä maista yhteisöön viedyn muokkaamattoman, seostamattoman sinkin ominaispiirteet ja käyttötarkoitukset ovat keskenään samanlaiset.

(15) Näin ollen Puolassa myyty seostamaton, muokkaamaton sinkki, Puolasta ja Venäjältä yhteisöön viety sinkki sekä yhteisössä tuotettu ja myyty sinkki katsotaan asetuksen (EY) N:o 384/96 (jäljempänä `perusasetus`) 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuksi yhdeksi samankaltaiseksi tuotteeksi.

C. POLKUMYYNTI

1. Kazakstan, Ukraina, Uzbekistan

(16) Komissio piti tarpeettomana määritellä, tapahtuiko Kazakstanista, Ukrainasta ja Uzbekistanista peräisin olevan sinkin tuonti polkumyynnillä, koska näistä tuonneista aiheutuneen vahingon katsottiin olevan tutkimuksen kuluessa määritetty yhteisön kulutus huomioon ottaen mitätön (6).

2. Puola

(17) Koska Puolan inflaatio katsottiin tutkimusajanjakson aikana merkittäväksi, normaaliarvo määritettiin kuukausittain. Siksi polkumyyntilaskelmissa käytetyt vientihinnat määritettiin myös kuukausittain.

a) Normaaliarvo

(18) Yhden puolalaisen tuottajan osalta todettiin, että kotimaan markkinoiden kulutukseen tarkoitettua kannattavaa myyntiä tapahtui riittävästi koko tutkimusajanjakson ajan. Siksi kuukausittaiset normaaliarvot määritettiin riippumattomien osapuolien Puolan markkinoilla tavanomaisessa kaupankäynnissä tosiasiallisesti maksamien tai maksettavaksi tulevien hintojen perusteella.

(19) Toisen puolalaisen tuottajan osalta todettiin kannattavan myynnin määrä kahden tutkimusajanjaksoon kuuluvan kuukauden aikana riittämättömäksi. Siksi normaaliarvot muodostettiin kyseisten kuukausien osalta laskennallisesti perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti perustuen tuotantokustannuksiin (jotka oikaistiin asianmukaisesti perusasetuksen 2 artiklan 5 kohdan mukaisesti) lisättynä kohtuullisella määrällä myynti-, yleis- ja hallinnollisia kustannuksia sekä voittoa. Jäljelle jääneiden kymmenen kuukauden osalta normaaliarvon perustana käytettiin riippumattomien osapuolien Puolan markkinoilla tavanomaisessa kaupankäynnissä tosiasiallisesti maksamia tai maksettavaksi tulevia hintoja.

(20) Kummankin yhteistyössä toimineen puolalaisen tuottajan osalta katsottiin tarpeelliseksi jättää ottamatta huomioon tietyille puolalaisille kauppayhtiöille tapahtunut ja kotimaan myyntinä ilmoitettu myynti, koska kyseisten tuotteiden lopullinen kohde oli Puolan ulkopuolella. Lisäksi jätettiin ottamatta huomioon toisen tuottajan myynti etuyhteydessä olevalle osapuolelle, koska kyseiset hinnat olivat osapuolten välisen suhteen vuoksi ilmeisen epäluotettavia.

b) Vientihinta

(21) Keskimääräiset kuukausittaiset vientihinnat määritettiin tuotteista niitä vientimaasta yhteisöön myytäessä tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien hintojen perusteella. Joitakin myyntejä jätettiin kuitenkin laskelman ulkopuolelle, koska niiden todellisen kohteen lopullinen selvittäminen ei ollut mahdollista.

c) Vertailu

(22) Kuukausittaisia keskimääräisiä normaaliarvoja verrattiin kuukausittaisiin keskimääräisiin vapaasti tehtaalla -vientihintoihin perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti ottaen asianmukaisesti huomioon hintojen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat seikat.

(23) Kumpikin yhteistyössä toiminut puolalainen yritys pyysi oikaisua luottokustannusten osalta, ja oikaisu tehtiin siinä määrin, kuin se oli perusteltua. Toinen yritys pyysi oikaisua tuotetta vietäessä palautettujen tuoduista raaka-aineista kannettujen verojen osalta (tullinpalautus). Tämä oikaisu tehtiin siinä laajuudessa, kuin asiasta oli toimitettu riittävät todisteet.

(24) Kaupan portaan erojen vuoksi vaadittua oikaisua ei tehty, koska komissiolle ei esitetty perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan d alakohdassa edellytettyjä perusteltuja todisteita näiden erojen vaikutuksesta hintoihin ja hintojen vertailukelpoisuuteen. Lisäksi kyseiset yritykset eivät osoittaneet väitteen mukaan kaupan eri portaissa toimivien osapuolien tehtävissä olevan pysyviä ja selviä eroja.

(25) Yrityksistä toisen esittämää pyyntöä oikaisun tekemisestä määräerojen mukaisesti ei myöskään voitu hyväksyä, koska tutkimuksen aikana toimitetut todisteet osoittivat, että kyseinen yritys ei noudattanut yhdenmukaista käytäntöä antaessaan määrään perustuvia alennuksia.

d) Polkumyyntimarginaali

(26) Kuukausittaisten polkumyyntimarginaalien määrittäminen perustui tutkimusajanjakson kunkin kuukauden normaaliarvojen painotetun keskiarvon ja vientihintojen painotetun keskiarvon väliseen vertailuun. Vertailu osoitti jokaisen kuukauden osalta polkumyynnin tapahtuneen.

(27) Koska kunkin kuukauden osalta todetut polkumyyntimarginaalit vaihtelivat, tutkimusajanjaksolle vahvistettiin painotettu keskimääräinen polkumyyntimarginaali. Polkumyyntimarginaalit prosentteina kyseisten viejien vapaasti yhteisön rajalla -hinnasta ilmaistuina ovat seuraavat:

>TAULUKON PAIKKA>

e) Yhteistyöhön osallistumattomat tuottajat/viejät

(28) Niiden puolalaisten tuottajien/viejien osalta, jotka eivät ilmoittautuneet tai vastanneet kyselylomakkeeseen, komissio katsoi, että kyseessä olisi yhteistyön puuttumisesta johtuva etu, jos näiden yritysten polkumyyntimarginaali olisi alhaisempi kuin kahdelle yhteistyössä toimineelle viejälle/tuottajalle määritetty korkein marginaali. Tällä perusteella vahvistettiin seuraava polkumyyntimarginaali:

>TAULUKON PAIKKA>

3. Venäjä

a) Vertailumaa

(29) Koska Venäjän katsotaan olevan muu kuin markkinatalousmaa, sen normaaliarvon määrittämistä varten oli valittava vertailumaaksi markkinatalousmaa. Valituksen tekijä ehdotti Puolaa, ja sen valinta katsottiin asianmukaiseksi, koska sinkin tuotantomenetelmä ja raaka-aineiden saatavuus sekä ominaisuudet Puolassa ja Venäjällä olivat keskenään ilmeisen vertailukelpoisia. Lisäksi todettiin, että tutkimusajanjakson aikana Puolassa ei sovellettu tullitariffista tai muusta kuin tullitariffista johtuvia merkittäviä tuonnin rajoituksia. Edelleen Puolassa näytti esiintyvän riittävästi kotimaista kilpailua ja kyseisen tuotteen sikäläiset hinnat perustuivat LME:n noteerauksiin. Lopuksi komissio totesi, että samankaltaisen tuotteen myynnin määrä oli edustava ja tapahtui tavanomaisessa kaupankäynnissä (määrällisesti yli 70 prosenttia) Puolan markkinoilla yhteisöön suuntautuvaan Venäjän vientiin verrattuna.

Puolan vertailumaaksi valintaa koskevia huomautuksia ei ole vastaanotettu venäläisiltä tuottajilta ja/tai viejiltä eikä Venäjän viranomaisilta.

b) Normaaliarvo

(30) Koska yksi puolalainen tuottaja käytti riippumattomista lähteistä saadun tiedon mukaan samanlaista tuotantomenetelmää kuin suurin osa venäläisistä tuottajista, normaaliarvon määrittämisen perusteena käytettiin tämän tuottajan hintoja ja kuluja.

Koska normaaliarvo oli Puolan osalta määritetty kuukausittain, se määritettiin myös Venäjän osalta kuukausittain.

c) Vientihinta

(31) Koska yksikään venäläinen viejä ei toiminut menettelyn yhteydessä yhteistyössä (katso johdanto-osan 5 kappale), vientihinnat määritettiin käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti.

Näin ollen kuukausittaisten vientihintojen keskiarvot määritettiin Eurostatin tietojen perusteella yhteisön 12 jäsenvaltion osalta ja Itävallan, Suomen ja Ruotsin tilastokeskusten toimittamien tuontitilastojen perusteella.

d) Vertailu

(32) Tasapuolisen vertailun mahdollistamiseksi normaaliarvoja ja vientihintoja verrattiin vapaasti rajalla -arvojen perusteella. Muita oikaisuja ei katsottu asianmukaisiksi tai tarpeellisiksi.

e) Polkumyyntimarginaali

(33) Kuukausittaiset polkumyyntimarginaalit määritettiin tutkimusajanjakson kunkin kuukauden normaaliarvojen painotettujen keskiarvojen ja vientihintojen painotettujen keskiarvojen välisen vertailun perusteella. Vertailu osoitti jokaisen kuukauden osalta polkumyynnin tapahtuneen.

(34) Koska kunkin kuukauden osalta todetut polkumyyntimarginaalit vaihtelivat, tutkimusajanjaksolle vahvistettiin painotettu keskimääräinen polkumyyntimarginaali. Koko maata koskevaksi yhtenäiseksi polkumyyntimarginaaliksi ilmaistuna prosentteina vapaasti yhteisön rajalla -hinnasta todettiin 7,4 prosenttia.

D. YHTEISÖN TUOTANNONALA

(35) Tutkimuksen yhteydessä oli varmistunut, että kuuden valituksen tehneen yhteisön tuottajan tuotanto muodosti pääosan eli 54 prosenttia (7) seostamattoman, muokkaamattoman sinkin koko yhteisön tuotannosta. Valituksen tekijän edustamien yhteisön tuottajien lisäksi komission tiedossa on ainakin neljä muuta yhteisön tuottajaa. Vaikka nämä eivät toimineet tutkimuksen yhteydessä yhteistyössä, komissio ei ole vastaanottanut kyseisiltä neljältä yritykseltä menettelyä koskevia huomautuksia.

(36) Tällä perusteella komissio on tehnyt päätelmän, että kuusi valituksen tehnyttä yhteisön tuottajaa, jotka toimivat tutkimuksen yhteydessä täysin yhteistyössä, muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti yhteisön tuotannonalan.

E VAHINKO

1. Alustavat huomautukset

LME:n merkitys ja sen vaikutus yhteisön sinkkimarkkinoihin

(37) Lontoon metallipörssi on perushyödykkeiden markkinapaikka, jossa sinkin hinta määritellään päivittäin kyseisen metallin maailmanlaajuisen tarjonnan ja kysynnän perusteella. Tämä järjestelmän olemassaolosta johtuu, että LME:n hyväksymän SHG-laadun tuottaja pystyy tavallisesti aina löytämään tuotteelleen ostajan, vaikka haittapuolena on se, että kauppa on vähemmän houkutteleva (jäljempänä esitetyistä syistä) kuin myynti suoraan teollisuusasiakkaille.

(38) LME:n hyväksymät varastot toimivat myös ulkoisena talletusvarastona, jonka avulla tuottaja voi muuttaa tuotantonsa optioiksi ja saada niitä vastaan rahaa sekä ostaa varastoidut tuotteensa tarvittaessa takaisin. Siksi LME:n optiojärjestelmä toimii puolittaisena sinkin tuottajien pohjahintajärjestelmänä, vaikka siihen kuuluu piirre, että LME:n hyväksymien varastojen kasvaessa (LME:n hyväksymiä varastoja koskevat tiedot ovat julkisia) sinkin päivittäin noteeratut hinnat joutuvat lisääntyvää tarjontaa koskevien tietojen myötä laskupaineen alaisiksi. tässä yhteydessä on syytä huomauttaa, että LME:n hyväksymissä varastoissa maailmanlaajuisesti oleva määrä (8) on kasvanut 152 000 tonnista vuoden 1991 lopussa 1 019 000 tonniin tutkimusajanjakson lopussa.

(39) Suora myynti sinkin jalostajilta teollisuusasiakkaille tapahtuu tavallisesti LME:n noteeraamaan hintaan lisähinnalla korotettuna. Kyseisen metallin käyttäjän kannalta lisähinnan maksamisen perusteina voivat olla seuraavat seikat: vaikka sinkin teollisuuskäyttäjillä on mahdollisuus ostaa LME:n hyväksymästä varastosta, niiden on kuitenkin maksettava kuljetuskustannukset varastosta (jonka sijaintia ostaja ei välttämättä voi määrätä) ja välittäjän palkkiot SHG-laatuista sinkkiä ostaessaan; ne eivät tiedä, minkä valmistajan sinkkiä ne tulevat saamaan; LME:n hyväksymän varaston kiertonopeudesta riippuen voi hapettumista olla myös jossain määrin tapahtunut. Yhdessä nämä tekijät toimivat tavallisesti riittävinä haittatekijöinä verrattuna suoraan ostoon tunnustetulta sinkintuottajalta ja ovat perusteita lisähinnan maksamiseen. Lisäksi, kuten edellä on mainittu, tämä pysyvä markkinapaikka on olemassa vain SHG-laatuisen sinkin osalta eikä HG- tai GOB-tuotteiden osalta (vaikka HG- ja GOB-laadun hinnat ovatkin tavanomaisten kilpailuolosuhteiden vallitessa lähes aina sidoksissa LME:n noteeraamaan SHG-laadun hintaan).

2. Yhteisön markkinoiden kokonaiskulutus

(40) Seostamattoman, muokkaamattoman sinkin kulutus on pysynyt Euroopan yhteisössä viime vuosina suhteellisen vakaana: 1 854 000 tonnia vuonna 1991, 1 813 000 tonnia vuonna 1992, vuoden 1993 hienoista laskua (1 758 000 tonnia) seurasi pieni kasvu vuonna 1994 (1 905 000 tonnia). Seostamattoman, muokkaamattoman sinkin kokonaiskulutus yhteisössä oli tutkimusajanjakson aikana 2 037 800 tonnia.

3. Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutusten kumulatiivinen arviointi

(41) Tutkittaessa samanaikaisesti useammasta kuin yhdestä maasta tapahtuvaa tuotteiden tuontia polkumyynnin vuoksi voidaan tuonnin vaikutuksia perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdan nojalla arvioida kumulatiivisesti, jos on todettu muun muassa, että yhdestäkään maasta tapahtuvan tuonnin määrä ei ole vähäpätöinen. Puolasta ja Venäjältä peräisin olevien tavaroiden tuonnin määriä ei voida katsoa vähäpätöisiksi, koska kyseisistä maista tapahtuvien tuontien vastaavat markkinaosuudet ylittävät perusasetuksen 5 artiklan 7 kohdassa säädetyn yhden prosentin alarajan.

(42) Tutkimus osoitti, että polkumyynnillä tuodut tuotteet kilpailevat keskenään ja yhteisön tuotannonalan tuotteiden kanssa. Sekä Venäjältä että Puolasta peräisin oleva sinkki oli suurimmaksi osaksi GOB- ja HG-laatua ja soveltuu sekä kuumasinkitykseen että messingin valmistukseen. Kummastakin maasta tuodut tuotteet kilpailevat suoraan keskenään ja yhteisön tuotannonalan tuottaman SHG-, HG- ja GOB-laatuisen sinkin kanssa. Venäjältä ja Puolasta tapahtuvan tuonnin hinnoittelukäytäntöjen voidaan myös havaita olevan samankaltaisia.

(43) Tällä perusteella komissio katsoo, että perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdassa asetetut vaatimukset täyttyvät ja että näin ollen Puolasta ja Venäjältä tapahtuvan tuonnin vaikutusta olisi arvioitava kumulatiivisesti.

4. Polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin määrä ja markkinaosuus

(44) Kyseisen tuotteen Venäjältä ja Puolasta yhteisöön tapahtuvan tuonnin määrä on kasvanut 19 683 tonnista vuonna 1991 66 004 tonniin vuonna 1992, 123 821 tonniin vuonna 1993, 103 653 tonniin vuonna 1994 ja määrä oli tutkimusajanjakson aikana 107 572 tonnia (toisin sanoen kokonaiskasvu oli neljän vuoden aikana 547 prosenttia). Vuoden 1991 ja tutkimusajanjakson lopun välisenä aikana polkumyynnillä tapahtuva tuonti on näin ollen lisääntynyt sekä määrällisesti että suhteellisesti, ja nämä lisäykset ovat ilmeisesti merkittäviä.

(45) Venäjältä ja Puolasta peräisin olevan seostamattoman, muokkaamattoman sinkin markkinaosuus kasvoi 1,06 prosentista vuonna 1991 5,28 prosenttiin tutkimusajanjakson aikana.

5. Alihinnoittelu ja muut hintaan liittyvät vaikutukset

(46) Sen selvittämiseksi, olivatko vientiä harjoittavien tuottajien hinnat yhteisön tuottajien hintoihin nähden alihinnoiteltuja tutkimusajanjakson aikana, tehtiin vertailu yhteisön tuotannonalan teollista toimintaa harjoittavilta käyttäjiltä perimien hintojen ja niiden hintojen välillä, joita viejät perivät myydessään yhteisössä vapaaseen liikkeeseen luovutettuja tuotteita teollista toimintaa harjoittaville asiakkaille.

(47) Yhteisön tuotannonalan hinnat määritettiin tutkimusajanjakson aikana kuukauden keskimääräisten LME-hintojen perusteella lisättynä kolmen prosentin kertoimella valuuttakurssien vaihteluilta ja sinkin hintojen vaihteluilta suojautumisesta aiheutuvia kuluja varten, jotka tavallisesti liittyvät jalostetun sinkin tuotantoon ja myyntiin. Näin määritettyjen hintojen katsottiin kuvaavan totuudenmukaisesti teollista toimintaa harjoittaville käyttäjille myydyn sinkin tosiasiallista kauppahintaa.

Riskeiltä suojautumisella tarkoitetaan keinoa, jolla tiettynä ajankohtana tulevaisuudessa tapahtuvaa toimitusta varten suuria määriä perushyödykkeitä ostavat (sinkkirikasteet) tai myyvät (seostamaton, muokkaamaton sinkki) osapuolet suojautuvat kyseisten perushyödykkeiden hinnoissa tapahtuvia epäedullisia muutoksia vastaan suorittamalla korvaavia järjestelyjä tai tekemällä vastakkaisen suuntaisia tasapainottavia kauppoja.

Koska kaikki sinkkirikasteiden osto ja seostamattoman, muokkaamattoman sinkin myynti perustuu tavallisesti LME:n päivittäisiin sinkin hintanoteerauksiin, jotka tehdään aina Yhdysvaltain dollareina, yhteisön tuotannonalan on myös turvattava myyntinsä laskutusvaluuttansa ja Yhdysvaltain dollarin välisen vaihtelun varalta kaikkia tulevaisuudessa tapahtuviksi sovittuja kauppoja silmällä pitäen.

LME:n hintoihin perustuva menetelmä valittiin, koska laskutushinnat ovat sinkkimarkkinoiden luonne huomioon ottaen päivittäisiin kauppahintanoteerauksiin verrattuina vähemmän luotettava ohjenuora. Laskutushinnat ovatkin usein sidoksissa hintaan, josta on sovittu jo tilauksen vastaanoton yhteydessä, ja siksi se vastaa LME:n hintaa tilaushetkellä eikä arvoa, joka tuotteella on saatettaessa kauppaa päätökseen ja joka perustuisi LME:n viimeisimpään noteeraukseen.

(48) Venäjältä ja Puolasta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin hinnan tarkastelu tällä perusteella on osoittanut jatkuvaa ja merkittävää alihinnoittelua (jopa 47 prosenttia) yhteisön tuotannonalan myynnissä teollista toimintaa harjoittaville käyttäjille tutkimusajanjakson aikana sovellettuihin hintoihin verrattuna sekä jatkuvaa ja merkittävää alihinnoittelua Lontoon metallipörssin maailmanmarkkinahintaan verrattuna. Tämä näytti pitävän paikkansa lähes aina riippumatta siitä, oliko LME:n hinta noussut vai laskenut.

(49) Alihinnoittelun tason (joka on määritelty johdanto-osan 47 kappaleessa) todettiin olevan Venäjältä tapahtuvan tuonnin osalta keskimäärin 5,5 prosenttia ja vaihtelevan Puolasta tapahtuvan tuonnin osalta 8,8 prosentista 18,5 prosenttiin.

6. Yhteisön tuotannonalan tila

a) Tuotanto

(50) Yhteisön tuotannonalan kyseisen tuotteen tuotanto on ollut tutkimusajanjakson ajan laskussa, indeksiluvusta 100 vuonna 1991 lukuun 92 tutkimusajanjakson aikana. Vain muutamat tuottajat ovat pystyneet investointien avulla suuntaamaan uudelleen osan tuotannostaan metalliseoksiin (esimerkiksi Zamak, sinkki/alumiiniseos), joiden alalla on vähemmän tuonnista johtuvaa kilpailua.

b) Kapasiteetin käyttöaste

(51) Yhteisön tuotannonala käytti tutkimusajanjakson aikana yli 90 prosenttia tuotantokyvystään. Tutkimus osoitti kuitenkin, että seostamattoman, muokkaamattoman sinkin tuotannossa käytettävän menetelmän erityisluonteesta ja siihen liittyvistä korkeista kiinteistä kuluista johtuen kapasiteetin käyttöasteen on oltava mahdollisimman korkea, vaikka lopputuotteita jouduttaisiinkin tämän vuoksi myöhemmin myymään tappiolla. Myös muuttuvat kulut ovat nimittäin korkeat (esimerkiksi suuri energiankulutus prosessia käynnistettäessä), jos tuotanto keskeytyy.

c) Varastot

(52) Vaikka SHG-laatuisen sinkin sisäiset varastot (eli joita sinkin jalostajat itse pitävät) olivatkin kaikkiaan vähentyneet, indeksiluvusta 100 lukuun 80 (katso johdanto-osan 39 ja 64 kappale), muun kuin SHG-laatuisen sinkin (joka ei ole myytävissä LME-järjestelmän kautta) sisäiset varastot olivat kasvaneet indeksiluvusta 100 vuonna 1991 lukuun 410 tutkimusajanjakson aikana.

d) Myynti

(53) Yhteisön tuotannonalan myynti yhteisön teollista toimintaa harjoittaville käyttäjille on laskenut indeksiluvusta 100 vuonna 1991 lukuun 83 tutkimusajanjakson lopussa. Erityisesti osoittaa myynti messinkiteollisuudelle laskua indeksiluvusta 100 lukuun 53 ja kuumasinkitysalan asiakkaille laskua indeksiluvusta 100 lukuun 63 saman ajanjakson aikana. Tämä saman ajanjakson aikana tapahtunut myynnin lasku on näillä kahdella alalla todistettavasti paljon suurempi kuin yhteisön tuotannonalan myynnissä yleisesti tapahtunut lasku. Yhteisön tuotannonala on myös lisännyt myyntiään LME-järjestelmän kautta, mikä on aiheuttanut sen myyntihintoihin laskupainetta. Myynnin määrän laskun merkityksen voi ymmärtää täysin vain ottamalla huomioon, että LME-järjestelmän kautta tapahtunut myynti (samanaikaisesti, kun LME:n hyväksymät varastot kasvavat) kirjataan myynniksi, mutta on todellisuudessa vain lisääntyvää varastoa, joka on usein pelkästään kolmannen osapuolen hallussa ja siksi yhä mukana markkinoilla (katso johdanto-osan 37 ja 38 kappale).

e) Markkinaosuus

(54) Valituksen tehneen yhteisön tuotannonalan markkinaosuus on vähentynyt 38 prosentista vuonna 1991 31 prosenttiin tutkimusajanjakson aikana, kun taas yhteisön kulutus on pysynyt suhteellisen vakaana, ja messinki- ja kuumasinkitysalalla markkinaosuuden menetys on paljon suurempi (katso edellä johdanto-osan 53 kappale).

f) Hintojen kehitys

(55) Koska sinkki on kansainvälisesti vaihdettava perushyödyke, sen hinta vaihtelee syistä, jotka eivät aina liity teollisuuden kysyntään, ja näin ollen ei vaikuta mielekkäältä suorittaa pelkästään yhteisön tuotannonalan hintakehityksen analysointia polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hintoihin nähden ottamatta huomioon LME:n hintanoteerausten muutoksia. Tällä perusteella todettiin seuraavat hintoihin liittyvät vaikutukset:

g) Alihinnoittelu ja siihen liittyvä hintojen aleneminen

(56) Puolasta ja Venäjältä peräisin olevan polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin on todettu olevan yhteisön tuotannonalan hintoihin nähden alihinnoiteltua (kuten on todettu johdanto-osan 48 ja 49 kappaleessa) siinä määrin, että myynti suoraan teollista toimintaa harjoittaville käyttäjille on selvästi laskenut. Lisäksi olisi syytä muistaa, että tämä polkumyynnillä tapahtuneelle tuonnille menetetty myynti pakotti myös siirtymään teollista toimintaa harjoittaville käyttäjille suoraan tapahtuvasta myynnistä LME:n kautta tapahtuvaan myyntiin. Tämä merkitsee sitä, että yhteisön tuotannonalan hinnat ovat olleet alhaisempia kuin ne olisivat muuten voineet olla. Tällä seikalla on ollut hintoihin kahdenlainen vaikutus

i) kyseisessä myynnissä saatu hinta oli alhaisempi, koska tällä tavoin tapahtuneessa myynnissä jää saamatta lisähinta, jolla LME:n hintaa tavallisesti korotetaan silloin, kun myynti tapahtuu teollisuutta harjoittaville kyseisen metallin käyttäjille. Edelleen myyjälle aiheutuu myös muita kyseiseen myyntiin liittyviä kuluja (esimerkiksi välittäjän palkkiot).

ii) lisääntyneet metallin toimitukset LME:n hyväksymiin varastoihin aiheuttivat osaltaan kyseisen metallin tarjonnan lisääntymistä yli samaan aikaan tiedossa olevan kysynnän.

Kumpikin mainituista vaikutuksista näyttää aiheuttaneen sinkin hinnan alenemista.

h) Kannattavuus

(57) Useimmat yhteisön sinkin tuottajista ovat kirjanneet merkittäviä tappioita, erityisesti GOB-laatuisen sinkin tuottajat. Prosentteina liikevaihdosta ilmaistut tappiot ovat kasvaneet 0,8 prosentista vuonna 1991 4,5 prosenttiin tutkimusajanjakson aikana.

i) Työllisyys

(58) Seostamattoman, muokkaamattoman sinkin tuotannossa työskentelevien työntekijöiden lukumäärän väheneminen on ollut huomattava, 5 516 henkilöstä vuonna 1991 5 367 henkilöön vuonna 1992, 4 677 henkilöön vuonna 1993 ja 4 222 henkilöön tutkimusajanjakson aikana, toisin sanoen lasku on kyseisen ajan kuluessa ollut 23,5 prosenttia.

7. Vahinkoa koskevat päätelmät

(59) Vahinkoon liittyviä tekijöitä koskevat päätelmät olivat seuraavat:

- Tuotannon määrä on laskenut 8 prosenttia.

- Varastojen osalta yhteisön tuotannonalan muuta kuin SHG-laatua sisältävien varastojen ja LME:n ja SHG-laatua sisältävien varastojen kasvu osoitti, että myyntihintoihin on kohdistunut jatkuva hintojen laskupaine.

- Valituksen tehneen yhteisön tuotannonalan osuus yhteisön markkinoista on pienentynyt 38 prosentista vuonna 1991 31 prosenttiin tutkimusajanjakson aikana.

- Tutkimusajanjakson aikana Venäjältä ja Puolasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä oli noin 108 000 tonnia ja kumuloitu markkina-osuus kasvoi juuri alle yhdestä prosentista vuonna 1991 5,3 prosenttiin edellä mainitun ajanjakson aikana.

- Sekä alihinnoittelua että hintojen alenemista on todistettu tapahtuneen.

- Työllisyys on alentunut 23,5 prosenttia.

- Yhteisön tuotannonalan kärsimät tappiot ovat kasvaneet viisinkertaisiksi.

(60) Näin ollen yhteisön tuotannonalaan liittyvien asianmukaisten taloudellisten tekijöiden analyysi näyttää osoittavan selviä merkkejä sille aiheutuneesta merkittävästä vahingosta. Vahinko on erityisen ilmeinen sekä yhteisön tuotannonalan koko markkinoihin kuuluvilla messinki- ja kuumasinkitysaloilla toteutuneen myynnin osalta (markkinaosuuden ja myyntimäärän suhteen) että yhteisön tuotannonalan kärsimien tappioiden suuruuden osalta.

Edellä olevat seikat huomioon ottaen komissio katsoi, että yhteisön tuotannonalalle on aiheutunut merkittävää vahinkoa.

F. SYY-YHTEYS

1. Johdanto

(61) Komissio tarkasteli asiaa sen selvittämiseksi, johtuiko yhteisön tuotannonalalle aiheutunut merkittävä vahinko Venäjältä ja Puolasta peräisin olevasta polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista ja olivatko muut tekijät voineet aiheuttaa tai olla osaltaan aiheuttamassa kyseistä vahinkoa sekä, jos asia oli näin, ettei kyseistä muiden tekijöiden aiheuttamaa vahinkoa ollut luettu virheellisesti polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista aiheutuneeksi. Tarkastelun yhteydessä oli otettava huomioon yhteisön ja kansainvälisten sinkkimarkkinoiden vaikea tilanne tutkimusajanjakson aikana ja siitä johtuvat sinkin alhaiset hinnat.

2. Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutus

(62) Tutkimus on osoittanut, että polkumyynnillä tuodut tuotteet kilpailevat puhtautensa vuoksi yleisesti yhteisön tuotannonalan tuotteiden kanssa ja selkeimmin ainakin kahdella selvästi erikseen havaittavalla alueella (kuumasinkitys- ja messinkiteollisuudessa). Näillä alueilla yhteisön tuotannonala on menettänyt erityisen suuren osuuden myynnistään ja kyseisten alojen kanssa käytävä kauppa on vähentynyt 30 prosentista yhteisön tuotannonalan vuoden 1991 koko myynnistä laskettuna 20 prosenttiin koko myynnistä tutkimusajanjakson aikana. Kun muistetaan, että saman ajan kuluessa yhteisön tuotannonalan kokonaismyynti laski 17 prosenttia kun taas kyseisten viejämaiden myynti lisääntyi yli 500 prosenttia, vaikuttaa siltä, että polkumyynnin olemassaolo vaikuttaa selvästi myös muihin markkinalohkoihin.

Polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista aiheutuva kilpailu vaikuttaa olennaisesti hintaan. Tässä suhteessa olisi huomattava, että koska yhteisön tuotannonala toimii sinkkirikasteesta (raaka-aineesta) aiheutuvien kulujen ja jalostetun sinkin välisen jalostusmarginaalin varassa, kaikenlaisella vakiomarkkinahintaan nähden tapahtuvalla alihinnoittelulla on suhteettoman suuri vaikutus yhteisön tuotannonalan kulurakenteeseen. Esimerkiksi sinkkirikasteen (raaka-aineen) ja seostamattoman, muokkaamattoman sinkin välinen jalostusmarginaali on 45-50 prosenttia LME:n ja SHG-laatuiselle sinkille noteeraamasta hinnasta. Näin ollen viiden prosentin alihinnoittelu LME:n noteeraamaan hintaan nähden merkitsisi sitä, että halutessaan kilpailla samalla hintatasolla yhteisön tuotannonalan olisi luovuttava 10 prosentista koko marginaaliaan.

(63) Komissio totesi, että lukuun ottamatta tekijöitä kuten yhteisön tuotannonalan kotimainen myyntimäärä, sen tästä johtuva markkinaosuus ja koko kulutus yhteisössä, muutokset jalostetun sinkin ja sen tuotannossa käytetyn raaka-aineen hinnat suoraan määräävässä LME:n hinnassa vaikuttavat jossain määrin kaikkiin vahinkoa koskevan arvioinnin kannalta oleellisiin taloudellisiin vakiosuureisiin. Näiden muutosten vaikutusta tarkastellaan lähemmin johdanto-osan 65 kappaleessa.

Vaikuttaa siltä, että sekä puolalaisten että venäläisten tuottajien harjoittamalla alihinnoittelulla on ollut vielä LME:n hinnan laskukierteen lisäksi vahingollinen vaikutus yhteisön tuottajien kykyyn myydä tuotantoaan, mistä on esimerkkinä varastojen kasvu LME:n hyväksymien varastojen järjestelmässä. Koska yhteisön tuotannonalan hinta on avoin siinä mielessä, että se määräytyy LME:n päivittäisten hintanoteerausten perusteella, jokainen poikkeama myyntihinnasta alaspäin on vahingollinen. Lisäksi, kuten johdanto-osan 38 ja 56 kappaleessa on selitetty, polkumyynnillä tapahtunut tuonti on kiihdyttänyt LME:n hintojen laskua.

(64) Tätä taustaa vasten merkittävän alihinnoittelun aiheuttamalla messinki- ja kuumasinkityslohkojen merkittävällä myynnin laskulla näytti olleen vahingollinen vaikutus yhteisön tuotannonalan yleiseen taloudelliseen tulokseen, koska tuotannonala ei sinkinjalostuksen rakenteellisten ominaispiirteiden vuoksi pystynyt puolestaan laskemaan hintojaan tai merkittävästi alentamaan tuotantoaan kulusäästöjen aikaansaamiseksi (katso johdanto-osan 51 kappale). Näiden myyntiosuuksien menetys, muun kuin SHG-laatua olevan sinkin sisäisten varastojen voimakas kasvu ja kyseisen tilanteen vaikutus yhteisön tuotannonalaan voidaan katsoa suureksi osaksi Puolasta ja Venäjältä tapahtuneen tuonnin aiheuttamaksi. Tämän polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin voidaan siksi väliaikaisten päätelmien tekemistä varten katsoa aiheuttaneen yhteisön tuotannonalalle merkittävää vahinkoa.

3. Muiden tekijöiden vaikutukset

a) LME:n hinnan laskukierre

(65) Vaikka on todennäköistä, että osa yhteisön tuotannonalalle aiheutuneesta vahingosta on voinut johtua LME:n noteeraaman sinkin hinnan laskukierteestä (ja vaikka jätetään huomiotta kysymys siitä, kuinka paljon polkuhintaan saatavissa oleva sinkki on vaikuttanut tähän laskuun), sinkinjalostustoiminnan luonne huomioon ottaen tämä ei voi selittää havaittua vahinkoa kokonaisuudessaan. Jos sinkin hinta laskee, valuuttariskeiltä ja sinkin hintariskeiltä suojautumiskäytäntö sekä sinkkirikasteiden myynnin että oston yhteydessä lieventää hinnan laskusuuntauksen vaikutuksia, koska jalostajien marginaali pysyy suhteellisen vakaana (katso johdanto-osan 47 kappale).

b) Tuonti muista lähteistä

(66) On väitetty, että Kiinan kansantasavallasta peräisin oleva sinkki on myös voinut aiheuttaa vahinkoa yhteisön tuotannonalalle. Neuvoston asetuksen (EY) N:o 519/94 (9) mukaisesti perustetun ennakkovalvontajärjestelmän puitteissa saadut tuontitiedot osoittavat kuitenkin, että Kiinan kansantasavallasta peräisin olevaa sinkkiä ei ole tuotu yhteisöön 15 päivän maaliskuuta 1994 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisenä aikana.

c) Ylikapasiteetti ja olemassa olevan tuotantokyvyn korkea käyttöaste

(67) Ylikapasiteettia ja tuotantokyvyn liikakäyttöä koskevien väitteiden osalta on ensin huomattava, että yhteisön tuotannonalan tuotantokyky on vuoden 1991 lopun jälkeen jo käytännössä alentunut 9 prosenttia, ja toiseksi, että käyttöaste ei jousta vaihtelevasta tuotantomäärästä aiheutuvien suurien kulujen vuoksi (katso johdanto-osan 51 kappale). Näin ollen pysyvästi korkea tuotantokyvyn käyttöaste näyttää olevan tavanomainen ja välttämätön sinkin tuotantoon kuuluva ominaispiirre.

d) Ulkoiset tapahtumat

(68) Tutkimusajanjakson kuluessa erään yhteisön tuottajan tuotantolaitoksessa tapahtui räjähdys, ja siksi kyseisen tuottajan oli lopetettava tuotantonsa huomattavaksi ajaksi. Tämän tuottajan tuotannossa syntyneen vajauksen otti kuitenkin korvausta vastaan hoitaakseen toinen yhteisön tuottaja, joka oli ottanut tuotantoon oman, käyttämättömänä olleen GOB-laatua tuottavan laitoksensa. Siksi tällä tapahtumalla ei ollut vaikutusta yhteisön tuotannonalan kokonaistuotantoon.

e) Yhdysvaltain dollarin vaihtokurssi

(69) Yhdysvaltain dollarin arvo on ollut jatkuvassa laskussa (LME:n sinkin hinnat noteerataan Yhdysvaltain dollareina) tutkimusajanjakson aikana. Tällä seikalla on voinut olla vaikutusta yhteisön tuotannonalan yleiseen kannattavuuteen kiinteiden ja joidenkin muuttuvien kulujen osalta (EY:n valuutoissa) LME:n dollarihintoihin verrattuna. Tämä Yhdysvaltain dollarin laskun vaikutus näyttää kuitenkin tasoittuneen samanaikaisesti tapahtuneella raaka-ainekulujen laskulla (ostot tapahtuvat myös dollareissa) ja yleisellä käytännöllä suojautua valuuttakurssimuutoksia vastaan.

4. Syy-yhteyttä koskeva päätelmä

(70) On olemassa vahvoja todisteita siitä, että polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja todetun merkittävän vahingon välillä on syy-yhteys. Erityisesti, vaikka yhteisön tuotannonala on havainnut yhteisön kulutuksen pysyneen suhteellisen vakaana:

- Myynti messinkiteollisuudelle on laskenut 47 prosenttia ja kuumasinkitysalalle 37 prosenttia, mikä on vaikuttanut myynnin yleiseen 17 prosentin laskuun (kuten edellä on mainittu, yhteisön tuotannonala kilpailee selvimmin juuri messinki- ja kuumasinkitysalalla polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin kanssa).

- Puolasta ja Venäjältä tuleva vienti myytiin sekä jo laskukierteessä (LME) olevan maailmanmarkkinahinnan alittavaan hintaan että vakiintuneen yhteisön tuotannonalan hinnan huomattavasti alittavaan hintaan.

- Näin ollen, vaikka ei voidakaan kiistää mahdollisuutta, että muut tekijät kuten alhaiset maailmanmarkkinahinnat ja yhteisön markkinoiden hinnat ovat voineet vaikuttaa yhteisön tuotannonalan epätyydyttävään taloudelliseen tulokseen, polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista johtuva, todetun alihinnoittelumarginaalin vuoksi aiheutunut vahinko on kuitenkin merkittävä.

G. YHTEISÖN ETU

(71) Perusasetuksen 21 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio tutki kaikkien toimitettujen todisteiden perusteella yhteisön edun arviointiin liittyvät näkökohdat. Tällaisessa tutkimuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota tarpeeseen poistaa vahingollisen polkumyynnin kauppaa vinouttavat vaikutukset, jotta yhteisön markkinoille voidaan palauttaa vapaa ja tehokas kilpailu. Polkumyynnin vahingollisten vaikutusten poistamistarpeen vastapainona on vaatimus arvioida tapauksissa, joissa polkumyynti, vahinko ja syy-yhteys on todettu, onko olemassa pakottavia syitä, joiden perusteella toimenpiteiden soveltaminen olisi yhteisön edun vastaista.

Käyttäjiltä ei ole vastaanotettu huomautuksia mistään yhteisön etua koskevasta seikasta, vaikka niitä koskeva pyyntö oli esitetty sellaisena kuin se oli menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa.

1. Yhteisön tuotannonalan etu

(72) Asianomaisten maiden on havaittu myyneen hinnalla, joka on alhaisempi kuin helposti todettava maailmanmarkkinahinta ja alhaisempi kuin normaaliarvo (perustuen molempien maiden osalta Puolan hintoihin), sekä aiheuttaneen yhteisön tuotannonalalle merkittävää vahinkoa. Kyseisen vahingon jatkuminen keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä johtaa todennäköisesti tuotantolaitosten sulkemisiin, joista jotkut voivat olla yhteisön jo taloudellisesti heikossa asemassa oleviksi todetuilla alueilla.

2. Vaikutus käyttäjäaloihin

(73) Vaikka polkumyynnillä tuotujen tuotteiden tuojat tai käyttäjät eivät olleet esittäneet huomautuksia, komissio tutki toimenpiteiden vaikutusta käyttäjäaloihin (erityisesti kuumasinkitys- ja messinkiteollisuuteen). Kyseinen vaikutus lienee hyvin vähäinen, koska mahdollisten toimenpiteiden perustana (johdanto-osan 76 kappaleessa selitettyjen `alhaisemman tullin sääntöä` koskevien säännösten mukaisesti) otetaan huomioon yleismaailmallisesti tunnustettu sinkin maailmanmarkkinahyödykehinnan taso. Asiakkaat, jotka ovat käyttäneet hankinnoissaan polkumyynnillä tuotuja tavaroita, eivät menettäisi kilpailuetuaan, koska yhteisön sinkin hinta määräytyy edelleen LME:n perusteella. Lisäksi toimenpiteet varmistaisivat myös sen, että ne käyttäjäalan osat, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää polkumyynnillä tuotuja tavaroita, voivat kilpailla tasapuolisemmin niiden käyttäjien kanssa, joilla on ollut polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ostamisesta aiheutunut epäoikeudenmukainen kilpailuetu.

3. Muut yhteisön etua koskevat väitteet

(74) Kahden yhteisön tuottajan, joille polkumyynnillä tapahtuva tuonti merkitsee suurinta uhkaa (GOB-laatua tuottavien tuottajien), tuotantolaitokset sijaitsevat jo taloudellisesti helposti vahingoittuvilla alueilla (Sardiniassa ja Nord-Pas-de-Calaisissa). Lisäksi muita yhteisön tuottajia on myös samanlaisilla alueilla Belgiassa ja Saksassa. Siksi mahdollisilla tuotantolaitosten sulkemisilla tai tuotannon järkeistämistoimenpiteillä olisi suhteettoman suuri vaikutus niihin paikallisiin alueisiin, joilla nämä tuottajat sijaitsevat.

4. Päätelmä

(75) Saatujen tietojen perusteella voidaan päätellä, että on yhteisön edun mukaista soveltaa toimenpiteitä vahingollisesta polkumyynnistä johtuvien kauppaa vinouttavien vaikutusten poistamiseksi ja palauttaa kokonaan vapaa ja tehokas kilpailu, koska ei ole ilmennyt pakottavia syitä, joiden perusteella toimenpiteiden toteuttamatta jättäminen olisi oikeutettua.

H. VÄLIAIKAINEN TULLI

(76) Komissio tutki perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti, minkä suuruinen tulli olisi riittävä polkumyynnistä yhteisön tuotannonalalle aiheutuvan vahingon poistamiseen. Tätä tarkoitusta varten vahingon poistamiskynnys asetettiin tutkimusajanjakson aikana voimassa olleiden kuukausittaisten LME:n hintojen perusteella kolmen prosentin kertoimella lisättynä (vapaasti tehtaalla -myynnin lisähinta, joka kattaa muun muassa valuuttakurssien muutoksilta suojautumisen ja sinkin hintojen vaihteluilta suojautumisen - katso johdanto-osan 47 kappale). Sen jälkeen laskettiin vahinkomarginaalit vertaamalla mainittuja hintoja kuukausittain yhteisössä vapaaseen liikkeeseen luovutettuna sovellettuihin todellisiin Puolan liiketapahtumakohtaisiin vientihintoihin. Venäjän osalta Eurostatin mukaisen kuukausittaisen keskihinnan yhteisön tullilla lisättynä katsottiin vastaavan yhteisössä vapaaseen liikkeeseen luovutettuna sovellettavaa hintaa, ja tätä verrattiin kolmella prosentilla lisättyyn kuukausittaiseen LME:n keskihintaan.

(77) Puolan osalta kaikkien liiketapahtumien havaittiin tapahtuneen vahinkokynnyksen alittavin hinnoin yhden yrityksen yhden kuukauden aikana tapahtunutta myyntiä lukuun ottamatta. Viimeksi mainittu myynti näyttäisi johtuneen äkillisestä LME:n sinkin hinnan putoamisesta eikä kyseisen puolalaisen viejän vientihinnoittelukäytännön muutoksesta. Siksi kyseistä myyntiä ei olisi voinut ottaa huomioon, kun taas kaikki muu myynti otettiin huomioon vahingon poistavan tason määrittämistä varten. Laskelmat tuottivat seuraavan tuloksen:

>TAULUKON PAIKKA>

(78) Venäjän osalta komissio saattoi yhteistyön kokonaan puuttuessa käyttää vain Eurostatilta saatuja ja Itävallan, Suomen ja Ruotsin tilastokeskuksien toimittamia tuontitietoja. Siksi kaikki myynti otettiin huomioon kolmen kuukauden myyntiä lukuun ottamatta (samoista syistä kuin johdanto-osan 77 kappaleessa). Vahingon poistavaksi tasoksi todettiin 5,5 prosenttia (toisin sanoen alhaisempi kuin vastaava polkumyyntimarginaali), ja sen vuoksi tätä lukua olisi käytettävä tullin perusteena.

(79) Vaikka Venäjältä ja Puolasta tuleva tuonti myytiin jatkuvasti LME:n hintaa alhaisemmalla hinnalla, tutkimuksessa ei ilmennyt mitään tekijöitä, jotka voisivat osoittaa myynnin Venäjältä ja/tai Puolasta alentaneen LME:n hintaa siinä määrin (ottaen huomioon johdanto-osan 38, 56 ja 63 kappaleessa vahvistetut päätelmät), että LME:n hinta olisi muuttunut epäluotettavaksi perustaksi vahinkomarginaalin laskemista varten. Venäjältä ja Puolasta tutkimusajanjakson aikana tapahtunut vienti (jota ei voida myydä LME:n kautta) edusti alle 0,07:ää prosenttia LME:n kautta myydyn sinkin (toisin sanoen vain hyväksyttyjen valmistajien SHG-laatu) kokonaisarvosta.

I. LOPPUSÄÄNNÖKSET

(80) (Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Puolan tasavallan välisen Eurooppa-sopimuksen (10) mukaisesti ja Keski- ja Itä-Euroopan maiden kuulemista polkumyyntimenettelyssä koskevien Essenin Eurooppa-neuvoston päätelmien perusteella komissio ilmoitti Euroopan yhteisöjen ja Puolan assosiaationeuvostolle, että sen suorittamien tutkimusten tuloksena oli, että puolalaiset kyseisen tuotteen tuojat harjoittivat polkumyyntiä. Lisäksi komission tutkimustulokset toimitettiin puolalaisille yhteistyössä toimiville osapuolille ja Puolan viranomaisille. Koska komissiota tyydyttävään ratkaisuun ei päästy, komissio päätti soveltaa väliaikaista polkumyyntitullia Puolasta peräisin olevan kyseisen tuotteen tuonnissa perusasetuksen 7 artiklan säännösten mukaisesti.

(81) Moitteettoman hallinnon saavuttamiseksi olisi vahvistettava määräaika, jonka kuluessa asianomaiset osapuolet voivat ilmaista kantansa kirjallisesti ja pyytää tulla kuulluiksi. Lisäksi olisi todettava, että tätä asetusta varten tehdyt päätelmät ovat väliaikaisia ja niitä voidaan joutua harkitsemaan uudelleen komission mahdollisesti ehdottaman lopullisen toimenpiteen toteuttamiseksi,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Otetaan käyttöön väliaikainen polkumyyntitulli CN-koodeihin 7901 11 00, 7901 12 10 ja 7901 12 30 luokitellun Venäjältä ja Puolasta peräisin olevan muokkaamattoman, seostamattoman sinkin tuonnissa.

2. Väliaikainen polkumyyntitulli vapaasti yhteisön rajalla -nettohinnasta tullaamattomana on seuraava:

>TAULUKON PAIKKA>

3. Jollei toisin säädetä, sovelletaan voimassa olevia tulleja koskevia säännöksiä.

4. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden luovutus vapaaseen liikkeeseen yhteisössä edellyttää väliaikaisen tullin määrää vastaavan vakuuden asettamista.

2 artikla

Asianomaiset osapuolet voivat esittää kirjallisesti kantansa ja pyytää komissiolta tulla kuulluiksi 15 päivän kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 384/96 20 artiklan soveltamista.

Asianomaiset osapuolet voivat asetuksen (EY) N:o 384/96 21 artiklan 4 kohdan mukaisesti esittää huomautuksiaan tämän asetuksen soveltamisesta yhden kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Jollei asetuksen (EY) N:o 384/96 7, 9, 10 ja 14 artiklasta muuta johdu, tämän asetuksen 1 artiklaa sovelletaan kuuden kuukauden ajan, jos neuvosto ei säädä lopullisia toimenpiteitä ennen kyseisen ajanjakson päättymistä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 25 päivänä maaliskuuta 1997.

Komission puolesta

Leon BRITTAN

Varapuheenjohtaja

(1) EYVL N:o L 56, 6.3.1996, s. 1

(2) EYVL N:o L 317, 6.12.1996, s. 1

(3) EYVL N:o C 143, 9.6.1995, s. 12

(4) EYVL N:o L 349, 31.12.1994, s. 1

(5) EYVL N:o L 122, 2.6.1995, s. 1

(6) Komission päätös 97/223/EY Kazakstanista, Ukrainasta ja Uzbekistanista peräisin olevan muokkaamattoman, seostamattoman sinkin tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn päättämisestä, katso tämän virallisen lehden sivu 47.

(7) Perustuu yhteistyössä toimineiden yritysten tuotannon kokonaismäärään (joka on varmistettu hankkimalla asiasta näyttö) verrattuna yhteisön kokonaistuotantoon (lähde: International Lead and Zinc Study Group).

(8) Lyijyä ja sinkkiä koskevat tilastot, Monthly Bulletin of the International Lead and Zinc Study Group, syyskuu 1995.

(9) EYVL N:o L 67, 10.3.1994, s. 89

(10) EYVL N:o L 348, 31.12.1993, s. 1