31996D0346

KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 20 päivänä syyskuuta 1995,

neuvoston asetuksen (ETY) N:o 4064/89 mukaisesta menettelystä (IV/M.553 - RTL/Veronica/Endemol) (Ainoastaan englanninkielinen teksti on todistusvoimainen) (96/346/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon yrityskeskittymien valvonnasta 21 päivänä joulukuuta 1989 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 4064/89 (1) ja erityisesti sen 8 artiklan 3 kohdan ja 22 artiklan,

ottaa huomioon 22 päivänä toukokuuta 1995 tehdyn komission päätöksen menettelyn aloittamisesta tämän tapauksen osalta,

on antanut yrityksille, joita asia koskee, mahdollisuuden esittää kantansa komission esittämien huomautusten osalta,

ottaa huomioon yrityskeskittymiä käsittelevän neuvoa-antavan komitean lausunnon (2),

sekä katsoo, että:

(1) Komissio sai 21 päivänä huhtikuuta 1995 Alankomaiden hallituksen asetuksen (ETY) N:o 4064/89 (fuusioasetus) 22 artiklan mukaisesti esittämän pyynnön tutkia Holland Media Groep SA:n (HMG) seuraavien yritysten RTL 4 SA (RTL), Vereniging Veronica Omroeporganisatie (Veronica) ja Endemol Entertainment Holding BV (Endemol) kanssa suunnitteilla olevaa yhteisyritystä. Osapuolet ilmoittivat hankkeesta Alankomaiden hallitukselle 23 päivänä maaliskuuta 1995 osoitetussa lehdistötiedotteessa. Edellä mainittu 22 artiklan mukaisesti esitetty pyyntö on esitetty 22 artiklan 4 kohdassa säädetyssä kuukauden määräajassa.

(2) Tutkittuaan edellä mainitun pyynnön komissio totesi pyynnön fuusioasetuksen 22 artiklan mukaiseksi ja havaitsi, että keskittymä herätti vahvoja epäilyksiä yhteismarkkinoihin liittyvän soveltuvuutensa osalta. Koimissio päätti tämän vuoksi 22 päivänä toukokuuta 1995 tekemässään päätöksessä aloittaa menettelyn fuusiasetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan ja 22 artiklan mukaisesti.

I OSAPUOLET

(3) RTL on Luxemburgin lainsäädännön mukaisesti rekisteröity yritys, joka toimittaa pääasiassa hollanninkielisiä TV- ja radio-ohjelmia yrityksen Compagnie Luxembourgeoise de Télédiffusion (CLT) alaisuudessa. CLT:llä on hallussaan - suoraan ja epäsuorasti - 47,27 prosenttia RTL:n osakepääomasta. CLT on Luxemburgin lainsäädännön mukaisesti perustettu ohjelmayritys, joka toimii televisio-, radio- ja julkaisualalla ja jolla on liiketoimintaa useilla kansallisilla markkinoilla. CLT:n vahvistettu liikevaihto vuonna 1993 oli 1,937 miljoonaa ecua. Alankomaalainen mainosyritys NV Verenigd Bezit (VNU) omistaa epäsuorasti 38 prosenttia RTL:stä. RTL järjestää hollanninkielisiä lähetyksiä kahdella vapaalla kaupallisella Alankomaihin suunnatulla TV-kanavalla, jotka ovat RTL 4 ja RTL 5.

(4) Veronica on Alankomaiden lainsäädännön mukaisesti perustettu yhtiö, joka toimi Alankomaiden TV- ja radiomarkkinoilla syyskuuhun 1995 saakka julkisomisteisena yleisradiona. Veronica oli yksi kolmesta ohjelmiaan yleisradion kanavalla "Nederland 2" lähettävästä ohjelmanlähettäjästä. Vuonna 1994 Veronica julkisti aikomuksensa jättää yleisradio ja aloittaa kaupallinen lähetystoiminta. Päätöksestä jättää yleisradiojärjestelmä tuli sitova tammikuussa 1995, kun Veronica ei hakenut uutta yleisradiolupaa, joka koskisi 1 päivästä syyskuuta 1995 alkavaa kautta.

(5) Endemol on Alankomaiden lainsäädännön mukaisesti perustettu yritys. Endemol on tulos JE Entertainment BV:n ja John de Mol Communications BV:n välillä vuonna 1994 tapahtuneesta fuusiosta. Endemol on riippumaton TV-ohjelmatuottaja, jonka toimipiste sijaitsee Alankomaissa.

II TOIMINTA

(6) Hankkeen tarkoituksena on perustaa uusi yritys HMG, jonka toimialana on omien, CLT:n, Veronican ja muiden yritysten TV- ja radio-ohjelmakokonaisuuksien tuottaminen ja tarjoaminen Alankomaihin ja Luxemburgiin. Koska fuusioasetuksessa määritellyt tavanomaiset lykkäämismääräykset eivät koske 22 artiklan nojalla käsittelyyn otettuja asioita, osapuolille annettiin mahdollisuus täydentää toimenpidettä jäljempänä tarkemmin kuvattavalla tavalla.

RTL:llä on hallussaan 51 prosenttia HMG:n osakepääomasta, kun taas Veronica ja Endemol omistavat hallintayhtiö Veronica Media Groepin (VMG) kautta jäljelle jäävät 49 prosenttia. RTL on lisäksi hankkinut 20 prosenttia Veronica Blad BV:n (Veronican tytäryhtiä, joka julkaisee Veronican viikoittaista TV-julkaisua) ja 24,99 prosenttia Endemolin osakepääomasta.

(7) Kaikki osapuolten Alankomaihin suunnattu olemassa oleva radio- ja TV-toiminta on siirretty HMG:hen.

RTL:n siirtämään omaisuuteen sisältyvät TV-kanavat RTL 4 ja RTL 5 ja niihin kuuluva omaisuus, RTL-rockradiokanava, HMG:n oikeus hyötyä CLT:n lähetysluvasta ("toimilupa"), Alankomaissa ja Luxemburgissa lähetettävien pääasiassa hollanninkielisten TV- ja radio-ohjelmakokonaisuuksien tarjontaan ja tuottamiseen liittyvä liiketoiminta sekä RTL:n 50 prosentin osakkuus IPN SA:ssa (IPN), joka on RTL 4- ja RTL 5 -kanaville TV-mainosaikaa myyvä mainosyhtiö.

(8) Veronican ja Endemolin suorittamiin omaisuudensiirtoihin sisältyisi Veronican TV-kanava ja siihen liittyvä omaisuus ja Endemolin radiotoiminta (mukaan lukien Holland FM Radio -kanava).

(9) HMG:n TV-ohjelmia on lähetetty 1 päivästä syyskuuta 1995 alkaen kolmen erillisen kanavan kautta. RTL 4- ja RTL 5 -kanavien lähetystoiminta tapahtuu CLT:n Luxemburgin lähetysluvan ("toimilupa") avulla. Veronica-kanavan lähetystoiminta tapahtuu Alankomaiden kaupallista lähettämistä koskevan luvan avulla.

III KESKITTYMÄ

(10) Toiminta muodostaa fuusioasetuksen 3 artiklassa tarkoitetun keskittymän. HMG tulee olemaan keskittynyt yhteisyritys.

Toisaalta [ . . . ] (3*).

(11) [ . . . ].

Vaikka osapuolten 3 artiklan 4 kohdan osalta esittämä tulkinta olisi oikea [ . . . ], komission mukaan on kyse HMG:n osalta harjoitettavasta yhteisestä määräysvallasta. Se, että emoyhtiöllä on ratkaiseva ääni sovinnon ollessa mahdotonta kaikkien emoyhtiöiden ponnisteluista huolimatta, ei välttämättä tarkoita yhteisen määräysvallan puuttumista [vrt. huomautus keskittymän käsitteessä, EYVL N:o C 385, 31.12.1994 s. 5 (37 kohta)]. Näin on erityisesti silloin, kun molemmat emoyhtiöt toimittavat yhteisyritykselle sen toiminnan edellyttämiä välttämättömiä varoja (34 kohta). Tässä tapauksessa yhteisyrityksen perustarkoituksena on yhdistää kaksi RTL-kanavaa uuden kaupallisen Veronica-kanavan kanssa ja varmistaa ohjelmahankinta Endemolilta, mikä on osapuolten mukaan elintärkeää HMG-kanavien yrityskuvan säilyttämisen kannalta. Sekä RTL että Veronica-Endemol näin ollen vastaavat HMG:n toiminnan edellyttämistä varoista. Näissä olosuhteissa HMG:n emoyhtiöt pystyvät ainoastaan vastaamaan yhteisyrityksen toiminnasta keskinäisten sopimuksiensa avulla, jotka koskevat tärkeimpiä strategisia päätöksiä. Kiistellyn ratkaisevan äänen käyttö RTL:n taholta rajoittuisi tämän vuoksi käytännöllisistä syistä poikkeustilanteisiin eikä estäsi sitä, että yhteisyrityksen osalta käytettäisiin yhteistä määräysvaltaa.

(12) Vaikka HMG:n osalta ei esiintyisikään fuusioasetuksen 3 artiklassa tarkoitettua yhteistä määräysvaltaa, kyseisessä tapauksessa olisi kuitenkin kyseessä keskittymä, koska RTL saa yksin määräysvallan VMG:n HMG:lle siirtämän omaisuuden osalta. Kyseiseen tapaukseen liittyvissä erityisolosuhteissa tämä ei muuttaisi jäljempänä esitettyjä arvioita. Erityisesti keskittymästä tuotantomarkkinoille heijastuvia vaikutuksia koskevat arviot pysyvät ennallaan, koska Endemolin ja HMG:n välillä on edelleen rakenteellinen yhteys (vrt. jäljempänä oleva 100 kohta).

(13) Koska emoyhtiöt käytännössä siirtävät HMG:lle koko yhteisyrityksen markkinoihin liittyvän toimintansa (kaupallinen TV- ja radiotoiminta Alankomaissa), emoyhtiöiden kilpailukäyttäytymisen koordinoimiseen ei ole mahdollisuuksia yhteisyrityksen ulkopuolella.

IV YHTEISÖN LAAJUISEN ULOTTUVUUDEN PUUTTUMINEN

(14) Osapuolten toimittamien lukujen perusteella viiden tuhannen miljoonan ecun yhteenlaskettua maailmanlaajuisen kokonaisliikevaihdon rajaa ei savuteta. Tämän vuoksi ehdotetulla keskittymällä ei ole fuusioasetuksen 1 artiklassa tarkoitettua yhteisön laajuista ulottuvuutta.

(15) Tämän vuoksi voidaan jättää avoimeksi kysymys siitä, onko VNU fuusioasetuksen 1 artiklassa tarkoitettu yritys. Jos se ei ole tällainen yritys, ainoastaan yhden osapuolen (RTL) yhteisön laajuinen kokonaisliikevaihto on suurempi kuin 250 miljoonaa ecua.

V VAIKUTUKSET JÄSENVALTIOIDEN VÄLISEEN KAUPPAAN

(16) Keskittymä vaikuttaa fuusioasetuksen 22 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuun jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Yhteisyrityksen perustaminen vaikuttaa Alankomaiden TV-ohjelmien ja -mainonnan markkinoille pyrkivien uusien tulokkaiden, mukaan lukien Alankomaiden ulkopuoliset lähettäjät, olosuhteisiin. Se vaikuttaa myös vieraskielisten (varsinkin englanninkielisten) ohjelmien hankintamarkkinoihin Alankomaissa. Lisäksi HMG-yhteis itse on Luxemburgiin sijoittunut yhtiö ja ainakin kanavat RTL 4 ja RTL 5 lähettävät ohjelmaa Luxemburgin suurherttuakunnan myöntämän luvan ("toimilupa") perusteella. Lisäksi Alankomaiden yleisradion TV-kanavat toimittavat ohjelmia Belgiaan kaapeliverkkojen välityksellä. Näin ollen muutokset Alankomaiden TV-markkinoiden rakenteessa vaikuttavat ainakin epäsuorasti Belgian TV-markkinoihin. Jos lisäksi VTM:ään vaikuttava lainsäädäntö Belgiassa muuttuu, mikä johtaisi ulkomaisten kanavien kilpailun lisääntymiseen näillä markkinoilla, kilpailu tulisi todennäköisesti varsinkin Alankomaiden kaupallisten kanavien taholta, HMG-kanavat mukaan lukien.

VI FUUSIOASETUKSEN 2 ARTIKLASSA TARKOITETTU ARVIO

A. Asiaan liittyvät tuotemarkkinat

(17) Keskittymällä on vaikutusta seuraaviin tuotemarkkinoihin:

i) TV-lähetystoiminta

Kuten jäljempänä yksityiskohtaisemmin selitetään, kaikki TV-lähetystoiminnan harjoittajat kilpailevat keskenään katsojaluvuista. Koska "vapaiden" tv-kanavien lähetystoiminnan harjoittajien ja "tarjontapuolen" sekä "kysyntäpuolella" olevien katsojien välillä ei ole välitöntä suhdetta, voidaan väittää, että TV-lähetystoiminta ei muodosta markkinoita sanan suppeimmassa taloudellisessa merkityksessä. Koska tämän tapauksen käsittelemiseksi ei ole välttämätöntä ottaa kantaa tähän kysymykseen, asia jätetään avoimeksi, Koska käsitteet "lähetystoiminnan markkinat" ja "katsojien markkinat" ovat kuitenkin kaikkien asianosaisten yleisesti käyttämiä, tämän päätöksen käsittelyssä käytetään alalla yleisesti tunnettua terminologiaa.

ii) TV-mainonnan markkinat.

iii) Riippumattomasti tuotetut hollantilaiset TV-ohjelmat eli TV-tuotanto, johon ei kuulu Alankomaiden ohjelmanlähettäjien sisäinen tuotanto.

Ottaen huomioon markkinoiden kilpailurakenteen ja koska HMG:hen siirrettyihin radioasemiin liittyvät markkinaosuudet ovat hyvin pieniä, komissio katsoo, että toiminta ei muodosta tai vahvista määräävää markkina-asemaa radiotoimintaa ja -mainontaa koskevilla markkinoilla.

(18) Osapuolten mukaan komission tutkimukset kyseisessä tapauksessa olisi rajoitettava TV-mainontaan liittyville markkinoille, koska Alankomaiden hallitus on pyytänyt komissiota tutkimaan, muodostaako tai vahvistaako keskittymä määrävää markkina-asemaa, jonka seurauksena TV-mainontaan liittyvillä markkinoilla käytävä tehokas kilpailu merkittävästi heikkenisi Alankomaissa. Koska Alankomaiden hallitus ei ole havainnut muihin markkinoihin liittyviä kilpailuongelmia, muita markkinoita koskeva tutkimus ylittäisi osapuolten mukaan Alankomaiden hallituksen esittämään pyyntöön sisältyvät toimivaltuudet.

(19) Komissio ei ole samaa mieltä osapuolten kanssa. Ensinnäkin 22 artiklan 3 kohdassa nimenomaan mainitaan, että komission päätös liittyy kyseiseen keskittymään, eikä siinä täsmennetä siihen liittyviä näkökohtia, esim. erityisiä tuotemarkkinoita. Tämän vuoksi 22 artikla eroaa 9 artiklasta. Jälkimmäisen mukaisesti komissio voi käsitellä keskittymää vain jäsenvaltion sisäisten erillisten markkinoiden kannalta ottaen huomioon kyseessä olevat tuotteet ja palvelut sekä maantieteelliset viitemarkkinat (9 artiklan 3 kohta). Yleensä markkinat, joilla kilpailuongelmia tulee esille, on mahdollista tunnistaa vasta kyseisen hallituksen pyynnöstä komission suorittaman keskittymiä koskevan tutkimuksen jälkeen. Tämän vuoksi 22 artiklassa säädetään samasta menettelystä kuin yhteisönlaajuisissa tapauksissa. Lisäksi jäsenvaltion olisi vaikea määritellä markkinoita, joilla kilpailuongelmia saattaa ilmetä tai olla ilmenemättä, kun jäsenvaltiolla ei, kuten kyseisessä tapauksessa, ole todellisia tutkimusvaltuuksia fuusioiden valvontaan liittyvien kansallisten määräysten puuttuessa.

i) TV-lähetystoiminta

(20) TV-lähetystoiminnan markkinoilla, joita yleisesti kutsutaan myös katsojien markkinoiksi, lähettäjät kilpailevat yleisöosuuksista. Tämä koskee erityisesti kaupallista mainonnalla rahoitettavaa TV-toimintaa ja yleisradion lähettäjiä, joiden toiminta rahoitetaan ainakin osittain mainonnalla, koska yleisöosuudet lähetysmarkkinoilla muodostavat määräävän tekijän TV-mainontaan liittyvillä markkinoilla menestymisen kannalta. Kilpailua yleisöosuuksista saattaa esiintyä myös mainonnan avulla toimintansa rahoittavien lähettäjien ja ainoastaan lupamaksujen avulla toimintansa rahoittavan yleisradion tai maksujen avulla toimintansa rahoittavien maksullisten kanavien välillä. Jopa niiden lähettäjien tapauksessa, jotka eivät käytä TV-mainontaa, yleisöosuudet ovat merkittävä osoitin lähetyskanavien suosiosta ja hyväksynnästä yleisön keskuudessa.

Edellä esitetyn perusteella katsojamarkkinat saattavat sisältää kaikki TV-lähetystoiminnan harjoittajat. Kuitenkin on tarjontapuolella toimivien lähettäjien ja kysyntäpuolella olevien katsojien välisten liikesuhteiden kannalta erotettava toisistaan toisaalta TV-mainonnan markkinat, joilla ohjelmien lähettäjät kilpailevat mainostuloista, ja toisaalta maksullisten tv-ohjelmien markkinat, joilla maksullisten ohjelmien tarjoajat kilpailevat tilaajista.

(21) Alankomaissa yleisradiotoimintaa rahoitetaan lupamaksujen ja mainonnan avulla. Lisäksi on yksi maksullinen kanava. Edellä esitetyistä syistä kaikki TV-lähettäjät, joiden ohjelmia Alankomaissa lähetetään, on otettu mukaan jäljempänä esitettyyn katsojamarkkinoita koskevaan analyysiin.

Perinteisistä syistä katsojaosuuksia Alankomaissa koskeviin saatavissa oleviin tietoihin on aina liitetty kotivideoihin liittyvä osa yleisöstä. Vaikka näyttääkin siltä, että kotivideot eivät kuuluisi TV-lähetysmarkkinoille, jäljempänä esitettyyn katsojamarkkinoita koskevaan analyysiin on sisällytetty myös kotivideot. Tämä ei kuitenkaan vaikuta tapaukseen liittyvään analyysiin, koska kotivideoille kuuluvilla katsojaosuuksilla ei ole merkitystä lähettäjien sijoittaumisen kannalta TV-mainontaan liittyvillä markkinoilla.

ii) TV-mainontaan liittyvät markkinat

(22) Kilpailu TV-mainontaan liittyvillä markkinoilla tapahtuu joko suoraan TV-lähettäjien ja mainostajien välisissä kauppasuhteissa tai vaihtoehtoisesti mainostajia ja lähettäjiä edustavien toimistojen välityksellä.

(23) TV-mainontaan liittyvät markkinat on erotettava muiden joukkoviestinten ja erityisesti painetun joukkoviestinnän avulla tapahtuvasta mainonnasta. Eri mainontakeinojen kohteena olevat kuluttajat voivat vaihdella huomattavasti. Lisäksi käytettävä tekniikka (esim. TV-mainonnan lyhytfilmit, lehtikuvat) ja niihin liittyvät tuotantokustannukset ovat täysin erilaisia eri tiedotusvälineiden kohdalla. Lisäksi hinnat tavoitettuihin kohdekuluttajiin nähden vaihtelevat. Esimerkiksi Alankomaissa kustannukset tuhatta mainosyhteyttä kohden vuonna 1993 olivat TV-mainonnassa 11,22 Yhdysvaltain dollaria (keskiarvo koko päivän osalta), mutta lehtimainonnassa 5,04 Yhdysvaltain dollaria (4). Vaikka TV-mainonnan ja muiden jäljempänä yksityiskohtaisemmin esitettyjen tiedotusvälineiden välillä saattaa esiintyä vaihteluja, voidaan päätellä, että TV-mainonta ja lehtimainonta muodostavat toisistaan erilliset markkinat.

iii) Riippumattomasti tuotettujen hollantilaisten TV-ohjelmien markkinat lukuun ottamatta sisäistä tuotantoa

(24) Kuten jäljempänä 89-90 kohdassa yksityiskohtaisemmin selitetään, hollantilaisten TV-ohjelmien riippumaton tuotanto muodostaa tärkeät tuotemarkkinat, jotka eroavat lähettäjien sisäisen tuotannon muodostamista markkinoista. Lähettäjät käyttävät sisäistä tuotantoa lähinnä ainoastaan houkuttelukeinona. Kyseinen tuotanto ei kilpaile riippumattomien tuottajien tarjoaman tuotannon kanssa. Riippumattoman tuotannon markkinoille ovat ominaisia lähettäjien, jotka tarvitsevat ohjelmia kanavilleen, sekä näihin ohjelmiin liittyvien riippumattomien tuottajien ja toimittajien väliset kaupalliset suhteet.

B. Maantieteelliset markkinat

TV-lähetystoiminta

(25) Tärkeimmät maantieteelliset TV-lähetystoimintaan liittyvät markkinat rajoittuvat tässä tapauksessa Alankomaihin. Huomioitaviin tekijöihin kuuluvat käytettävä säätelyjärjestelmä, olemassa olevat kielimuurit, kulttuuritekijät ja muut markkinoilla vallitsevat kilpailuolosuhteet (kaapeliverkkomarkkinoiden rakenne), joiden perusteella voidaan tehdä selvä ero Alankomaiden ja muiden maiden välillä.

(26) Belgian Flanderin osalta säätelyvaatimuksia koskevien erojen vuoksi (esim. Alankomaiden erityinen yleisradiojärjestelmä, Belgiassa VTM:n osalta vaadittava yksinoikeudellinen kaupallista TV:tä koskeva lupa) Alankomaihin suunnattava TV-lähetystoiminta kilpailee maantieteellisillä markkinoilla, jotka eroavat jopa ympäröivistä lähialueista. Lisäksi RTL 4- ja RTL 5 -kanavat eivät ulotu Belgiaan. Belgiaan ulottuu Nederland 1, 2 ja 3, koska ne on liitetty Belgian kaapeliverkkoon. Vuonna 1994 ne kuitenkin saivat parhaana katseluaikana (18.00-24.00) katsojaosuuksista ainoastaan 3, 4 ja 2 prosenttia (kun taas 16, 17 ja 18 prosenttia Alankomaiden alueella). Belgian kaupallista VTM-kanavaa ei voida vastaanottaa Alankomaissa, koska sen jakelu tapahtuu ainoastaan Belgian kaapeliverkon kautta. Flaamilaiset yleisradiokanavat TV 1 ja TV 2 on liitetty Alankomaiden kaapeliverkkoon, jossa ne vuonna 1994 saavuttivat parhaana katseluaikana ainoastaan 2 ja 1 prosentin yleisöosuudet (mutta 22 prosenttia Belgian TV-markkinoista). Kulttuurierot muodostavat tärkeimmän esteen Alankomaiden ja Belgian TV-markkinoille pääsylle. Belgiassa ja Alankomaissa TV-ohjelmat lähetetään samalla kielellä. Kuitenkin eroavaisuudet kielellisissä ilmauksissa, kansallisissa makutottumuksissa ja mieltymyksissä tiettyihin TV-henkilöihin toisten asemesta ovat sellaisia, että osapuolten ja kaikkien komission kuulemien lähettäjien ja tuottajien mukaan Alankomaiden ja Belgian Flanderin alueen TV-markkinoita voidaan pitää erillisinä maantieteellisinä markkinoina.

TV-mainonta

(27) Alankomaalaisille kuluttajille suunnatut erilliset TV-mainonnan maantieteelliset markkinat on erotettava Belgian TV-mainonnan markkinoista.

(28) Kilpailussa mainostuloista kilpailuolosuhteet eroavat toisistaan jyrkästi. Alankomaissa 50-prosenttisesti RTL:n tytäryhtiöksi luokiteltava IPN kilpailee yleisradiojärjestöjen yhteishankkeen STER:n kanssa mainostuloista. Belgiassa on kaupallinen mainosmyynti sallittu viime aikoihin asti ainoastaan VTM-yritykselle. Alankomaalainen STER (jota voidaan pitää ainoana, koska RTL 4- ja RTL 5 -kanavia ei lähetetä Belgiassa), joka myy mainosaikaa hollantilaisille yleisradiolähettäjille, ei ota huomioon Belgian flaamilaisella alueella tapahtuvan mainonnan vaikutuksia, mikä tarkoittaa, ettei se sisällytä kyseisen alueen TV-yleisöä katsojamääriinsä. Vastaavasti VTM ei myy lainkaan mainosaikaa Alankomaissa. Lisäksi mainosten säätelyä koskevat säännöt ovat erilaisia Belgiassa ja Alankomaissa (esim. Belgiassa on lapsille lastenohjelmien yhteydessä suunnattuja mainoksia koskevia rajoituksia ja hintojen osalta TV-mainonnan järjestyksessä). Lisäksi edellä kuvatun TV-lähetystoiminnan tavoin esiintyy myös kulttuuriesteitä (eroavaisuudet kielellisissä ilmauksissa, makutottumuksissa ja mieltymyksissä tiettyihin mainosesiintyjiin toisten asemesta), jotka on otettava huomioon arvioitaessa maantieteellisiä markkinoita ja jotka johtavat siihen johtopäätökseen, että TV-mainonnan osalta on olemassa erilliset Alankomaiden alueelle rajoittuvat maantieteelliset markkinat.

Riippumaton hollantilainen TV-tuotanto

(29) Alankomaiden itsenäiselle TV-tuotannolle on olemassa erilliset maantieteelliset markkinat. Belgian kohdalla Flanderin alue on jätettävä pois huomioitavasta markkina-alueesta. Kulttuurierot ovat sitä luokkaa, että käytännössä Belgiassa ei osteta lainkaan hollantilaista tuotantoa eikä Alankomaissa osteta belgialaista tuotantoa. Tämä vahvistui komission tutkimuksissa tämän tapauksen yhteydessä: kaikista hollantilaisista tässä yhteydessä haastatelluista tuottajista ainoastaan kolme ilmoitti myyneensä TV-tuotantoa Belgiaan. Tällainen myynti on arvollisesti merkitykseltään hyvin vähäistä verrattuna hollantilaisten riippumattomien tuotantomarkkinoiden kokonaisarvoon. Näiden maiden TV-tuotannossa esiintyvät eroavaisuudet tulevat erityisesti esille viihdeohjelmissa, joihin voidaan sisällyttää esimerkiksi show't ja tilannekomediat, sekä poliittisiin ja kulttuuri-ilmiöihin liittyvissä ohjelmissa. Belgian flaamilaisella alueella on vaikea saavuttaa katsojia ohjelmilla, joissa käytetään Alankomaissa hyvin tunnettuja mutta Flanderin alueella tuntemattomia tähtiesiintyjiä, ja vastaavasti hollantilaista yleisöä on vaikea houkutella belgialaiselle yleisölle tuotetuilla ohjelmilla.

C. Keskittymän vaikutukset

(30) Kolme edellä kuvattua markkina-aluetta liittyvät toisiinsa siten, että HMG:n tai sen emoyhtiöiden asema yksillä markkinoilla vaikuttaa suorasti niiden asemaan muilla markkinoilla. Yleisöosuudet katsojamarkkinoilla on olennainen tekijä markkina-aseman määrittämisessä TV-mainontaan liittyvillä markkinoilla. Mainosmarkkinoilla saadut suuret tulot mahdollistavat houkuttelevampien ohjelmien ja urheiluoikeuksien saamisen, mikä puolestaan vahvistaa asemia katsojamarkkinoilla. Etusija suosituimpien ohjelmien saannissa vahvistaa asemia sekä TV-mainonnassa että katsojamarkkinoilla, samalla kun Endemol-yrityksen tuottajayhteys Alankomaiden suurimpaan lähettäjään vahvistaa sen asemaa riippumattoman tuotannon markkinoilla. Kuten jäljempänä yksityiskohtaisesti esitetään, erityisesti osapuolten vahvuuksien yhdistäminen HMG:n piirissä tarjoaa yhteisyrityksen muodossa sekä sille itselleen että Endemolille vahvan aseman vastaaviin kilpailijoihin nähden.

1. TV-lähetystoiminta

i) Alankomaiden TV-lähetystoiminnan markkinat ennen HMG:tä

(31) Alankomaissa TV-toiminta kattaa yleisradion ja kaupallisia lähettäjiä. Erityisesti Alankomaihin suunnattujen kanavien lisäksi markkinoilla on myös ulkomaisia, muuallekin kuin Alankomaihin suunnattuja kanavia, jotka on liitetty Alankomaiden kaapeliverkkoon.

(32) Yleisradio lähettää ohjelmaa kolmen kanavan, Nederland 1, 2 ja 3, välityksellä. Nämä kanavat toimivat yrityksen Nederlandse Omroepprogramma Stichting (NOS) toimesta kahdeksan tärkeimmän yleisradio-ohjelmajärjestön nimissä [Algemene Omroepvereniging (AVRO), Vereniging Evangelischee Omroep (EO), Katholieke Radio Omroep (KRO), Nederlandse Christelijke Radio Vereniging (NCRV), TROS, Omroepvereniging VARA (VARA), Veronica Omroep Organisatie (VOO) - Veronica, Omroepvereniging VPRO (VPRO)]. NOS on hallinnollisia palveluja tarjoava kattojärjestö, joka myös itse lähettää ohjelmaa, lähinnä uutisia ja urheiluohjelmia. Näillä järjestöillä on "A"-status (määrittää kullekin järjestölle myönnetyn lähetysajan, joka on 676 TV-tuntia vuodessa tietyllä kanavalla), joka myönnetään järjestölle sen jälkeen, kun siihen kuuluu vähintään 450 000 jäsentä. Perinteisesti nämä järjestöt heijastavat Alankomaissa esiintyviä kulttuuri- ja poliittisia eroavaisuuksia, mukaan lukien protestantit, katoliset, liberaalit ja sosialistit. OMROEP-käsikirjan 1994/1995 mukaan (sivu 2) kahdeksasta tärkeimmästä järjestöstä voidaan mainita erityisesti seuraavat seikat:

>TAULUKON PAIKKA>

Näihin järjestöihin kuuluvien jäsenten kokonaismäärä (4 983 000 jäsentä) edustaa 89:ää prosenttia Alankomaiden talouksista. Kunkin kanavan rakenne näiden järjestöjen mukaan eriteltynä on seuraava:

>TAULUKON PAIKKA>

"Commissariaat voor de Media" määrittää kullekin näistä järjestöistä kokonaislähetysajasta myönnettävän lähetysajan sekä päivät ja päivän ne ajankohdat, jolloin ohjelmaa saa lähettää. Lisäksi Commissariaat myöntää lähetysaikaa kolmella kanavalla yli 35 muulle ohjelmajärjestölle ja -taholle, joista voidaan mainita kasvatukselliseen yhteistyöhön liittyvät järjestöt (EDUCOM, NOT, RVU ja Teleac), kirkot (esim. IKON, RKK), sosiaaliset ja kulttuuriryhmät (esim. HOS, Socutera), "Minister van Algemene Zakes" (pääministerin kanslia) ja poliittiset puolueet.

(33) Tästä kokoonpanosta muodostuvan yleisradion rakenne on melko monimutkainen ja jäykkä. Järjestöjen väliset keskustelut ovat tarpeen lähetystoiminnan mahdollistamiseksi. Ohjelmatuotannon koordinoiminen niiden välillä on nykyisin vaikeaa. Alankomaiden hallitus on ilmoittanut komissiolle yrityksistään parantaa tämänhetkistä järjestöjen välistä ohjelmakoordinointia. Yritykset suuntautuvat kahdelle taholle paremman vertikaalisen koordinoinnin luomiseksi samalla kanavalla ohjelmiaan lähettävien järjestöjen välille ja myös horisontaalisen koordinoinnin luomiseksi eri kanavien välille. On kuitenkin epätodennäköistä, että nämä yritykset johtaisivat merkittävään muutokseen seuraavien viiden vuoden aikana. Mielipiteiden ja poliittisten suuntausten erot ovat sitä luokkaa, että käytännössä vertikaalinen koordinointi on ainakin muutamien vuosien aikana vaikeaa, ja myös horisontaalinen koordinointi tulee todennäköisesti olemaan rajallista, kun otetaan huomioon ohjelmien todellinen sisältö.

(34) Alankomaissa kaupallisiin lähettäjiin kuuluu hollanninkielisiä ohjelmakanavia ja vieraskielisiä ohjelmakanavia. Hollanniksi ohjelmia lähettäviin kanaviin kuuluvat RTL 4- ja RTL 5- kanavat sekä muutamat erityiset intressi- tai markkinarakokanavat kuten Kindernet tai Eurosport. Lisäksi on uusia tulokkaita, joihin kuuluvat SBS 6 -kanava (jonka tarkoitus on aloittaa lähetystoiminta syyskuussa 1995) ja erityiset intressikanavat kuten TV 10 Gold ja The Music Factory (Arcade-kanavat), jotka aloittivat lähetystoiminnan tämän vuoden toukokuussa. Vieraskielistä ohjelmaa lähettäviä kanavia ovat ARD, WDR, BBC, TV 5 ja RAI.

(35) Vaikka yleisradiokanavien jakelu tapahtuu kaapelin välityksellä tai maitse (kattavat 98 prosenttia Alankomaiden kotitalouksista), kaupallinen lähetystoiminta tapahtuu pääasiassa kaapeliverkon välityksellä. Vuonna 1994 RTL 4 ja RTL 5 saavuttivat arviolta 93 prosenttia Alankomaiden kotitalouksista. Pystyäkseen lähettämään ohjelmaa Alankomaissa yhtiön on osoitettava kykynsä saavuttaa vähintään 30 prosenttia kaapeliverkkoon liitetystä väestöstä ensimmäisen esitysvuoden aikana ja 60 prosenttia väestöstä toisen esitysvuoden aikana. Näyttää kuitenkin siltä, että kyseinen lainmukainen vaatimus saatetaan hylätä tulevaisuudessa joukkoviestintää koskevan lain tämänhetkisten muutosehdotusten mukaisesti.

(36) RTL aloitti lähetystoimintansa Alankomaissa vuonna 1989, kun RTL 4 -kanava otettiin käyttöön. Ennen kyseistä vuotta yleisradiolla oli hallussaan arviolta 80 prosenttia Alankomaiden katsojamarkkinoista. Vuoteen 1992 mennessä niiden osuus laski 53 prosenttiin kokonaiskatselusta. Alankomaiden TV-markkinoilla vuosittaiset keskimääräiset markkinaosuudet ovat seuraavat (1994, paras katseluaika eli klo 18.00-24.00):

>TAULUKON PAIKKA>

Vuonna 1994 yleisradio saavutti 51 prosenttia markkinaosuudesta, RTL 4 ja RTL 5 32 prosenttia ja muut lähettäjät yhteensä 17 prosenttia. Vuoden 1995 kolmen ensimmäisen kuukauden aikana RTL 4:n ja RTL 5:n markkinaosuudet kasvoivat 34,3 prosenttiin.

ii) TV-lähetysmarkkinoiden rakenne Alankomaissa keskittymän seurauksena

(37) Aikaisemmin ilmoitetun mukaisesti Veronica sitoutui jättämään yleisradion ohjelmajärjestelmän vuoden 1995 alussa ja siirtymään kokeilevaksi kaupalliseksi ohjelmalähettäjäksi, joka työskentelee seitsemänä päivänä viikossa kahden ja puolen päivän asemesta. Veronica on saanut Alankomaiden viranomaisilta luvan toimia kaupallisena kanavana ja aloitti lähetystoimintansa 1 päivänä syyskuuta 1995.

(38) Jos HMG-yritystä ei olisi perustettu, Veronica olisi ollut RTL 4- ja RTL 5 -kanavien suurin kaupallinen kilpailija. Yhteisyrityksen muodostumisen seurauksena RTL 4- ja RTL 5 -kanavien sekä Veronican ohjelmia aiotaan kuitenkin sovittaa yhteen. Tämän vuoksi HMG:stä muodostuu Alankomaiden suurin ohjelmanlähettäjä.

(39) HMG:n liikesuunnitelmassa (luonnos tehtiin tammikuussa 1995) osapuolet odottivat kolmen kanavan saavan vuonna 1996 yhteenlaskettuna [ . . . ] yleisöosuuden (RTL 4 [ . . . ], RTL 5 [ . . . ] ja Veronica [ . . . ]). Osapuolten mukaan lukuja olisi nyt korjattava, koska ne arvioivat uuden, lähetyksensä elokuun 1995 lopussa aloittaneen kaupallisen ohjelmalähettäjän SBS:n saavan alun perin arvioitua paremman markkina-aseman. Nyt osapuolet odottavat HMG:n saavan [ . . . ] yleisöosuuden, jos SBS:n osuus on 4 prosenttia, tai [ . . . ], jos SBS:n osuus on 8 prosenttia.

(40) HMG:n asema lähetysmarkkinoilla määrittyy toisaalta siihen sisältyvästä yhdistelmästä tarjoutuvista erityisistä vahvuuksista ja toisaalta yleisradion ohjelmanlähettäjien ja muiden kaupallisten lähettäjien, erityisesti SBS:n mahdollisuuksista kilpailla HMG:n kanssa.

iii) HMG:n vahvuudet

(41) RTL 4 ja RTL 5 ovat Alankomaiden ainoat kaupalliset kanavat, jotka tarjoavat täyden ajanmukaisen ohjelmapalvelun. Vuodesta 1989 toiminut RTL 4 -kanava on vahvistanut itselleen keskimääräisen 26 prosentin vuosittaisen yleisöosuuden. Sen ohjelmatarjonta on lähinnä suunnattu perheille. Yhden erityisen kohderyhmän muodostavat kotirouvat. RTL 4 -kanavaa voidaan luonnehtia tähtien asemaksi, koska sen imago muodostuu lähinnä viihdeohjelmista. RTL 4 -kanavan tässä yhteydessä saavuttamaa menestystä voidaan kuvata sillä, että 56 ohjelmasta, jotka ovat muita kuin urheiluohjelmia ja jotka saavuttivat kaudella 1993/1994 korkeimmat katsojaluvut, RTL 4 -kanava lähetti 33 ohjelmaa. RTL 5 otettiin käyttöön vuonna 1993, ja se on saavuttanut 6 prosentin keskimääräisen vuosittaisen yleisöosuuden. Sen ohjelmat on suunnattu pääasiassa nuorisolle.

Koska RTL 4 ja RTL 5 kuuluvat CLT-ryhmään, niiden ulottuvilla ovat myös muissa Euroopan maissa suurista ja menestyvistä TV-kanavista vastaavan ryhmän voimavarat.

(42) Veronica tunnetaan yleisesti suosituimpana yleisradion ohjelmanlähettäjänä. Kun se lähettää ohjelmaa Netherlands 2 -kanavalla, sen yleisöosuudet vaihtelivat vuoden 1994 kesä- ja heinäkuun 17 prosentista vuoden 1994 marraskuun 25 prosenttiin. Lähetysjärjestöistä Veronicalla on lukumääräisesti selvästi eniten jäseniä (yli 1 miljoona verrattuna muiden järjestöjen jäsenmääriin, jotka ovat 500 000-600 000). Veronican pääkohderyhmän muodostavat nuoret ja erityisesti 20-34-vuotiaiden ikäryhmä, johon voidaan sisällyttää myös nuoret perheet. Se on myös hivenen RTL-kanavia enemmän miehille suuntautuvampi. Kuten Veronican tunnuslauseesta "nuori, villi ja jännittävä" tulee esille, Veronicalla on nykyaikaisen ja dynaamisen TV-aseman imago. Sen menestyvään ohjelmistoon kuuluu esimerkiksi viikkoshow "All you need is love", joka katsojalukumäärien perusteella saavuttaa urheiluohjelmia lukuun ottamatta suurimpia katsojalukumääriä.

(43) Kolmen kanavan RTL 4:n, RTL 5:n ja Veronican yhdistäminen antaa HMG:lle mahdollisuuden koordinoida niiden ohjelmistoa suurimman mahdollisen katsojamäärän saavuttamiseksi ja muiden kilpailevien kanavien toimintaan reagoimiseksi. Päinvastoin kuin tilanteessa, jossa Veronicasta olisi tullut oma kaupallinen kanava, Veronican ja RTL-kanavien välillä ei ole minkäänlaista kilpailua. Päinvastoin HMG:ssä voidaan koordinoida erilaisten katsojaryhmien kohdentamista ja tarjota kaikille kolmelle kanavalle täydentävää ohjelmistoa koko päivän ajan.

(44) Tärkeimmät kohderyhmät kuuluvat RTL 4:n tai Veronican piiriin. RTL 5 -kanavaa voidaan kuitenkin käyttää "taistelukanavana", jonka avulla voidaan suoraan vaikuttaa kilpailevien kanavien ja erityisesti markkinoilla olevien uusien tulokkaiden ohjelmistoon. Itse asiassa HMG:n "trendikirjeessä", joka oli osoitettu HMG:n henkilökunnalle, HMG:n ohjelmapäällikkö esitti, että HMG:stä muodostetaan taistelukanava ja Alankomaiden joustavin asema, joka ohjelmoinnissaan tarvittaessa välittömästi ennakoi kilpailevien kanavien ohjelmatarjontaa.

(45) RTL-kanavien ja Veronican yhdistymistä vahvistaa edelleen HMG:n rakenteellinen yhteys Endemoliin, joka on yksi sen emoyhtiöistä. Kuten jäljempänä yksityiskohtaisemmin esitetään (katso 91-97 kohta), Endemol on Alankomaissa TV-ohjelmien suurin riippumaton tuottaja. Endemol omistaa oikeudet suosituimpiin TV-ohjelmiin ja myös tuottaa niitä. Sillä on etuoikeus suosittuihin TV-ohjelmamuotoihin ja monia yksinoikeussopimuksia suosituimpien TV-esiintyjien kanssa. Jo aikaisemminkin Endemol oli RTL 4- ja RTL 5 -kanavien tärkein ohjelmatoimittaja Veronican ohella. Suhde perustuu nyt kuitenkin rakenteelliseen yhteyteen, joka takaa kolmelle kanavalle etuoikeuden pääsyssä Endemolin menestyksekkäimpään tuotantoon. Kun pääsyä koskeva etuoikeus muodostuu itse rakenteellisesta yhteydestä, sitä kuvaa myös HMG:n ja Endemolin välinen tuotantosopimus, jossa muun muassa taataan HMG:lle [ . . . ].

(46) Toinen osakas HMG:ssä on VNU, joka on eräs Alankomaiden johtavista julkaisijoista. VNU julkaisee suuren osan yleisistä viikoittaisista perheaikakauslehdistä (esim. Libelle, Margriet, Panorama, Story ja Nieuwe Revue), jotka sisältävät TV-ohjelmia koskevaa tietoa ja muita tiettyjä ohjelmia ja tähtiesiintyjiä mainostavia ilmiöitä. TV-lähettäjien ja lehdistön välistä rakenteellista yhteyttä, jonka avulla käsitellään muun muassa TV-ilmiöitä, voidaan käyttää lähettäjien TV-ohjelmien mainostamiseen. Näin saattaa tapahtua painovapauslaista huolimatta, koska kokemus osoittaa, että lehden omistaminen vaikuttaa kyseisen tiedotusvälineen yleiseen suuntautumiseen. Lisäksi lähettäjien ja mukaan kuuluvien lehdenomistajien välillä saattaa olla yhteistyötä. Esimerkkinä tästä voidaan mainita "Top Santé" -kauneuslehti, josta VNU omistaa 40 prosenttia. RTL 4 on liittänyt kyseisen ohjelman samannimisenä TV-ohjelmalähetyksiin. Millään muulla hollantilaisella lähettäjällä ei ole vastaavia yhteyksiä painetun sanan tiedotusvälineistöön.

Tässä yhteydessä on myös merkityksellistä, että Veronica-järjestö omistaa "Veronica Gids" -oppaan, joka on suurin hollantilainen TV-ohjelmisto yli 1,2 miljoonan kappaleen viikoittaisella levikillään ja arviolta 25 prosentin markkinaosuudellaan TV-oppaiden osalta. Tämä takaa HMG:n kolmelle kanavalle merkittävän kilpailuedun omien ohjelmien mainostamisessa.

iv) Yleisradion ohjelmalähettäjien reagointimahdollisuudet

(47) Päinvastoin kuin HMG:n tapauksessa yleisradion ohjelmatoimittajat eivät kykene koordinoimaan ohjelmistoa kolmella yleisradiokanavallaan siten, että tarjolla olisi täydentävää ohjelmistoa. Kuten edellä esitettiin (33 kohta), lukuisten lähettäjäjärjestöjen erilainen suuntautuminen hankaloittaa huomattavasti koordinoitujen ohjelmasuunnitelmien laatimista kaikilla kanavilla ja tietynlaisen imagon tai persoonallisuuden luomista kullekin kanavalle. Merkittävien katsojaryhmien kohdentaminen on tämän vuoksi paljon vaikeampaa yksittäisesti Nederland 1, 2 ja 3 -kanavien kohdalla kuin RTL 4:n, RTL 5:n ja Veronican kohdalla. Lisäksi kokemus osoittaa, että Alankomaiden yleisradion yleinen ohjelmakehys vaikeuttaa ohjelmiston koordinointia kolmen kanavan välillä. Usein tapahtuu, että samantyyppisiä ohjelmia lähetetään samanaikaisesti usealla yleisradiokanavalla. Vaikka yleisradion horisontaalista ja vertikaalista koordinointia pyritäänkin parantamaan, on ilmennyt, että edellä mainituista syistä tulevien viiden vuoden aikana yrityksissä onnistutaan ainoastaan rajallisesti. Kaikki merkittävät parannukset todennäköisesti vaativat itse yleisradiojärjestelmän radikaalia muuttamista.

(48) Osapuolten mukaan yleisradiolla on taattu lupamaksuihin perustuva tulolähde, joka oli vuonna 1994 yli 900 miljoonaa Alankomaiden guldenia ja joka yhdessä mainostulojen kanssa oli yli 1,4 miljardia guldenia, mikä tarjoaa yleisradiolle suuren kilpailuedun. On kuitenkin huomattava, että lupamaksut ja radio- ja TV-mainonnasta saatavat tulot eivät kuulu yksinomaan NOS:lle ja kahdeksalle tärkeimmälle lähettäjäjärjestölle. Alankomaiden kulttuuriministeriölle maan kokonaisyleisradiojärjestelmästä kertyvästä tulosta vuonna 1994 lupamaksut muodostivat 968 miljoonaa guldenia, radio- ja TV-mainonta 460 miljoonaa guldenia ja korkotulot 18 miljoonaa guldenia. Kokonaissumma 1,446 miljardia guldenia jakautui seuraavasti:

>TAULUKON PAIKKA>

Tämän seurauksena kyseisestä talousarviosta ja erityisesti lupamaksutuloista on katettava suuri joukko erilaisia kohteita, jotka kuuluvat NOS:n ja kahdeksan tärkeimmän lähetysjärjestön rahoittamisen ulkopuolelle. Myöskään arviolta 1 miljardin guldenin suuruinen kansalliseen lähetystoimintaan varattu summa ei ole saatavissa kyseisten järjestöjen TV-toimintaan. Kyseisestä summasta rahoitetaan julkisia radioasemia (217 miljoonaa guldenia) ja yli 35:n edellä mainitun kolmen yleisradiokanavan välityksellä ohjelmaa lähettävän järjestön ja elimen toimintaa. Kahdeksan tärkeimmän järjestön osalta kullekin niistä myönnettiin vuonna 1994 58,5 miljoonaa guldenia lupamaksuista ja mainostuloista muodostuvista julkisista kokonaistuloista. NOS vastaanotti 180 miljoonaa guldenia (129 miljoonaa guldenia yleiseen ohjelmistoon, 35 miljoonaa guldenia tapahtumiin, 8 miljoonaa guldenia tekstitelevisioon, 7 miljoonaa guldenia TV-toimintaan vähemmistöjen ja Friisin alueen osalta). Mainostulot (460 miljoonaa guldenia) ohjattiin kokonaisuudessaan kansalliseen TV- ja radiotoimintaan. (Toimintaa koskeva 1 059 miljoonan guldenin kokonaistalousarvio katetaan 600 miljoonaan guldeniin asti.) Mainostulot muodostavat tämän vuoksi arviolta 43 prosenttia kansalliseen TV- ja radiotoimintaan varatusta talousarviosta.

Edellä mainitun perusteella voidaan tehdä se johtopäätös, että lupamaksujen tarkoituksena on rahoittaa laaja ja monimutkainen TV:n ja radion käsittävä yleisradiojärjestelmä. TV-lähettäjä NOS ja muut kahdeksan tärkeintä järjestöä saavat ainoastaan tietyn osan lupamaksutuloista. Lisäksi mainostulot ovat niille tärkeitä.

(49) Lupamaksuista kertyvistä tuloista yleisradiolähettäjille myönnettyä määrää arvioitaessa olisi otettava huomioon, että henkilöstön määrä ja näin ollen myös siitä aiheutuvat kustannukset ovat suuremmat kuin yleisradion kaupallisella kilpailijalla RTL 4:llä. Yhdeksän tärkeimmän yleisradioon kuuluvan järjestön työntekijöiden lukumäärä on arviolta 2 300, kun taas RTL 4:n ja RTL 5:n osalta työskentely tapahtuu arviolta 350 työntekijän turvin. HMG:ssä, joka toimii kolmella kanavalla yleisradion tapaan, on henkilöstön lukumääräksi arvioitu 500 työntekijää. Tämä on silti vähemmän kuin neljäsosa yleisradiossa toimivasta henkilöstöstä. Yleisemmin voidaan sanoa, että Alankomaiden yleisradiojärjestelmän monimutkaisuus ja erityisesti lähettäjäjärjestöjen moninaisuus ja niihin liittyvät varat johtavat yleisradiossa väistämättä suhteellisesti korkeampiin kustannuksiin kuin kaupallisten lähettäjien taholla.

(50) Osapuolet korostavat, että vuonna 1995 tavallisten lupamaksutulojen lisäksi yleisradiolle myönnetään 67 miljoonan guldenin lisärahoitus. On kuitenkin huomattava, että kyseiset yleisradion varannoista peräisin olevat lisätulot koostuvat kertasummasta.

(51) Sitä vastoin, edellä yksityiskohtaisesti esitetyn mukaisesti, yleisradion osalta on odotettavissa mainostulojen merkittävää pienenemistä pitkällä aikavälillä HMG:n perustamisen seurauksena HMG:n TV-mainonnan markkinoilla saavuttaman aseman vuoksi. Kyseisellä tulonmenetyksellä on suorat vaikutukset yleisradion tuotantotalousarvioon, mistä puolestaan vaikutukset heijastuvat katsojamarkkinoille. Vaikutukset ovat erityisen merkittäviä, jos yleisradio joko menettää HMG:lle oikeutensa lähettää tärkeimpiä urheilutapahtumia tai joutuu maksamaan hyvin korkeita summia oikeuksiensa säilyttämiseksi (5). Osapuolet toteavat, että vaikka oikeudet Alankomaiden jalkapalloliigaan maksavat tällä hetkellä 17 miljoonaa guldenia, kustannuksien odotetaan nousevan kaudella 1995/1996 75 miljoonaan guldeniin.

Yleisesti osapuolet ovat sitä mieltä, että urheiluoikeuksien saaminen edellyttää suuria investointeja, joita ei voida tasapainottaa tulevasta mainonnasta saatavilla tuloilla, ja että tämän vuoksi ainoastaan yleisradio olisi julkisten varojensa turvin valmis maksamaan tällaisista oikeuksista. HMG:n pääjohtaja kuitenkin korosti yksiselitteisesti [ . . . ].

(52) Yleisradiolle lisäksi aiheutuva haitta liittyy HMG:n ja Endemolin rakenteelliseen yhteyteen, joka takaa HMG:lle etuoikeuden Endemolin suosituimpiin ohjelmiin. Tästä seuraa, että yleisradio ei todennäköisesti saa näitä ohjelmia. Tämä vaikeuttaa erityisesti Veronican yleisradiosta lähdön aiheuttaman tyhjiön täyttämistä, koska Veronican ohjelmiston suosio perustui suuressa määrin Endemolin tuotantoon.

(53) Edellä esitetyistä syistä, jotka muodostavat olennaisen Alankomaiden TV-markkinoihin liittyvän rakenteellisen tekijän, yleisradion mahdollisuudet kilpailla HMG:n uuden kokoonpanon kanssa katsojamarkkinoilla ovat rajoitetut. Yleisemmin voidaan sanoa, että yleisradion luonne itsessään rajoittaa sen kykyä reagoida kaupallisella tavalla kaupallisten lähettäjien kuten HMG:n kohdalla. Vaikka HMG voi kaupalliselta kannalta katsoen optimoida ohjelmistonsa mahdollisimman suurien katsojalukumäärien saavuttamiseksi, yleisradioon kuuluvien järjestöjen yleisemmän tehtävän vuoksi niiden ei ole mahdollista yrittää käyttäytyä samalla tavalla. Yleisemmän tehtävän mukaisesti yleisradion kolmen kanavan on lähetettävä vähimmäismäärä sellaisiakin ohjelmia, jotka on suunnattu kaikenlaisille katsojille ja joihin voidaan sisällyttää sellaiset ohjelmat, joilla on ainoastaan tietynlaisten katsojien suosio (esim. taide- ja muut kulttuuriohjelmat, vähemmistöjä koskevat tieto-ohjelmat jne.).

v) SBS:n tulo markkinoille

(54) SBS, uusi hollantilainen kaupallinen lähettäjä, aloitti lähetyksensä Alankomaissa 28 päivänä elokuuta 1995. SBS tarjoaa yleisen viihdeohjelmakanavan (SBS 6), jonka ohjelmistosta 45 prosenttia muodostuu hollanninkielisistä ohjelmista. SBS:n omistaa Scandinavian Broadcasting Service (SBS), joka perustettiin vuonna 1990 ja jolla on hallussaan kaupallisia kanavia Skandinaviassa ja vuoden 1995 helmikuusta alkaen Belgian flaamilaiselle alueelle suunnattu hollanninkielinen kanava (VT 4). SBS:n liikevaihto vuonna 1994 oli arviolta 70 miljoonaa dollaria.

(55) Osapuolten mukaan SBS tulee olemaan kolmen HMG-kanavan vahva kilpailija. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että SBS:n mahdollisuudet kilpailla Alankomaissa ovat rajoitetut HMG:hen verrattuna. RTL 4- ja RTL 5 -kanavat ovat vakiintuneita kaupallisia kanavia Alankomaissa, ja Veronica, vaikka se onkin kaupallisena kanavana uusi, on kuitenkin yleisesti tunnettu hollantilaisten TV-katsojien ja erityisesti sen miljoonan jäsenen keskuudessa. SBS 6 -kanava sitä vastoin on täysin uusi hollantilaisille katsojille, ja sen on kehitettävä imagoaan alusta alkaen. SBS tulee lisäksi toimimaan ainoastaan yhdellä kanavalla, kun taas HMG toimii kolmella kanavalla, minkä vuoksi jälkimmäisellä on mahdollisuus tarjota yleisesti koordinoitua täydentävää ohjelmistoa ja kohdentaa ohjelmistoaan katsojakohderyhmien mukaisesti.

(56) Osapuolet korostavat SBS:n ilmoittaneen, että SBS 6 -kanavan vuosittainen ohjelmatalousarvio on 70 miljoonaa guldenia. Osapuolet päättelivät tästä, että SBS:stä muodostuu markkinoilla tärkeä tekijä, joka saavuttaa vähintään 8 prosentin markkinaosuuden. On kuitenkin tullut esille, että kyseinen 70 miljoonan guldenin ohjelmatalousarvio on Alankomaissa täysin kaupallisen kanavan osalta suhteellisen pieni. HMG:n liikesuunnitelman mukaan yksistään Veronica-kanavan ohjelmatalousarvio on noin [ . . . ] guldenia.

(57) Lisäksi osapuolten mukaan SBS:n tärkeimmät osakkaat ovat yhdysvaltalaiset yritykset ABC ja Viacom, ja SBS voisi tämän vuoksi tukeutua näiden yritysten taloudellisiin ja ohjelmallisiin varoihin. Olisi kuitenkin huomattava, että Viacomilla ei ole minkäänlaista suoraa osuutta vaan ainoastaan optio hankkia SBS:stä 6 prosenttia. Lisäksi SBS itse on suhteellisen pieni yhtiö verrattuna esimerkiksi CLT-ryhmään.

Lisäksi vastakohtana CLT:lle, jolla on strategiset intressit tukea lukuisia lähettäjiä Alankomaissa, voidaan kysyä, onko yhdysvaltalaisella mediayhtiöllä, kuten SBS:stä 23,4 prosenttia omistavalla ABC:llä, vastaavia strategisia intressejä tukea suhteellisen pientä hollantilaista kanavaa sen jälkeen, kun kanavalle on saatu tietty jalansija Alankomaissa. Lisäksi on huomattava, ettei ABC:llä ole omia elokuvaoikeuksia. On totta, että SBS on tehnyt Viacomin tytäryhtiön Paramount Picturesin kanssa sopimuksen, jossa SBS:lle myönnetään pääsy Paramount-yhtiön filmikirjastoon. SBS ei kuitenkaan pysty käyttämään tätä mahdollisuutta hyväkseen seuraavien kahden tai kolmen vuoden aikana, [ . . . ].

(58) Osapuolten mukaan SBS voisi lisäksi saada etuoikeuden Walt Disney Corporation -yrityksen elokuvaoikeuksiin Walt Disneyn taholta suunnitellun Capital Cities - ABC -yhtiötä koskevan hankinnan kautta. Olisi kuitenkin huomattava, että CLT on äskettäin muodostanut Walt Disneyn kanssa yhteisyrityksen, joka vastaa uudesta saksalaisesta Super RTL -TV-kanavasta. Näyttää siltä, että tämä toiminta on osa laajempaa CLT:n ja Disneyn välistä yhteistyötä, jonka tarkoituksena on yhteisesti kehittää Disney-kanavia Euroopan maissa. Lisäksi olisi huomattava, että ABC on osakkaana saksalaisessa TV-kanavassa RTL 2, jonka toinen osakas on CLT. [ . . . ].

(59) Lisäksi yleisesti Alankomaiden lain mukainen vaatimus siitä, että uuden kaupallisen kanavan on päästävä vähintään 30 prosenttia kotitalouksista kattavaan kaapeliverkkoon vähintään viidessä maakunnanssa, muodostaa tällä hetkellä merkittävän esteen uusille kaupallisille kanaville, jotka ovat vielä tuntemattomia TV-yleisön keskuudessa. Tämän vaatimuksen vuoksi SBS:n on täytynyt onnistua kaapeliyhtiöiden vahvoihin neuvotteluasemiin nähden saavuttaakseen tällaisen raja-arvon ja kattaakseen laajasti hollantilaisen TV-yleisön (tällä hetkellä 45 prosenttia). Veronicalla sitä vastoin on jo täysi pääsy kaikkiin Alankomaiden kaapelijärjestelmiin, koska se on jo aikaisemmin toiminut Alankomaissa yleisradiona ja koska sillä on vankka suosio TV-katselijoiden keskuudessa. Vaikka vaatimus Alankomaiden kaapeliverkkoa koskevasta tietystä kattavuudesta tulevaisuudessa hylättäisiinkin, käytännössä Alankomaiden TV-markkinoille pääsy tulee yhä edelleenkin edellyttämään merkittävän osan kattamista kaapeliverkkoon liitetyistä kotitalouksista, koska Alankomaissa maanpäälliset taajuudet on varattu yleisradiolle ja koska Alankomaissa on suhteellisen harvoja satelliittikotitalouksia kaapeliverkkojen laajan kattavuuden vuoksi. Tarve päästä kaapeliverkkoon ja verkkojen tehokkuutta kyseisissä verkoissa kaikissa tilanteissa koskeva valvonta takaa Alankomaiden kaapelitoimijoille vahvan neuvotteluaseman uusiin tulokkaisiin nähden, mistä puolestaan muodostuu suurin ongelma jälkimmäisille. Tilanne todennäköisesti pahenee entisestään, koska tämänhetkiseen tiedotusvälineitä koskevaan lakiin liittyvien muutosehdotusten mukaan kaapelitoimijat voisivat ylläpitää varsinaisia TV-kanavia ja tarjota omia TV-kanavapakettejaan, mikä puolestaan johtaisi siihen, että kaapelitoimijoiden neuvotteluedut vahvistuisivat edelleen.

(60) Lopuksi SBS on erityisen haavoittuvainen sen suhteen, että HMG käyttäisi RTL 5 -kanavaa "taistelukanavana" markkinoilla olevia uusia kilpailijoita vastaan. Itse asiassa SBS esitti kuulustelussa, että hiljattain julkaistu RTL 5 -kanavan ohjelmisto on tarkka jäljennös SBS:n aikaisemmin mainostajille ilmoittamasta ohjelma-aikataulusta. Tämän tuloksena SBS:n on täytynyt muuttaa aikatauluaan erottuakseen HMG:stä, mikä puolestaan on lisännyt SBS:n piirissä epävarmuutta siitä, pienentääkö kyseinen muutos SBS 6:n mahdollisuuksia säilyttää yleisönsä koko illan ajan.

(61) Tämän seurauksena, koska onnistunut pääsy Alankomaiden markkinoille on aina vaikeata, SBS:n mahdollisuudet saada merkittävä asema Alankomaiden TV-markkinoilla ovat osoittautuneet yhä pienemmiksi HMG:n perustamisen vuoksi.

vi) Muut kanavat

(62) Alankomaissa toimii myös muutamia pieniä hollanninkielisiä kanavia, jotka ovat lähinnä erikoistuneita kanavia kuten Kindernet (lapset), Eurosport (urheiluohjelmat) tai alueelliset tai paikalliset asemat. Nämä kanavat eivät ole saaneet tähän mennessä merkittäviä markkinoita.

Lisäksi hollantilainen yhtiö Arcade on äskettäin avannut kaksi kanavaa, The Music Factoryn ja TV 10 Goldin. Edellinen on musiikkikanava. Jos nämä kanavat saavat tietyt markkinaosuudet, se tapahtuisi lähinnä yleiseurooppalaisen Alankomaiden TV-kaapeliverkkoon liitetyn musiikkikanava MTV:n kustannuksella. TV 10 Gold on pääasiassa uusintakanava, joka lähettää vanhaa tuotantoa kuten vanhoja TV-sarjoja.

(63) Edellä mainitut kanavat ovat kaikki rajallisia ohjelmamahdollisuuksiensa suhteen. Näiden kanavien kaikki yritykset laajentaa ohjelmistoaan merkittävässä määrin törmäävät HMG:n kolmen kanavan vahvaan asemaan. Näin ollen HMG:n olemassaolo ainoastaan lannistaa ja tyrmää tällaiset yritykset. Yleisradion järjestöjen osalta olisi huomattava, että niillä oli samat mahdollisuudet tulla kaupallisiksi kanaviksi kuin Veronicallakin. Kuitenkin ne kaikki hakivat tämän vuoden alussa yleisradiolupaa seuraaviksi viideksi vuodeksi. Ainakin kyseisen kauden aikana yleisradion puolelta ei synny uusia kaupallisia kanavia.

vii) Johtopäätökset

(64) Kaikista edellä mainituista syistä HMG:llä tulee olemaan hyvin vahva asema Alankomaiden TV-toiminnan markkinoilla. On todennäköistä, että sen asema on arviolta 42-43 prosenttia ja että se tarjoaa kolmelle HMG:n kanavalle suuremmat markkinaosuudet kuin kolme yleisradiokanavaa yhteensä. Kaikesta huolimatta markkina-asema on todennäköisesti arviolta ainakin 40 prosenttia, mikä sijoittaisi HMG:n ja kolme yleisradiokanavaa suunnilleen samalle tasolle. Tarkkaa yleisöosuutta ei kuitenkaan ole tarpeen määrittää, koska kilpailua koskevassa tähän tapaukseen liittyvässä arvioinnissa yleisöosuuksien tärkein merkitys on siinä, että ne ovat tärkein markkinavoimien arviointiperuste TV-mainonnan markkinoilla. Kuten jäljempänä selitetään, HMG tulee komission kannan mukaan saavuttamaan määräävän markkina-aseman TV-mainonnan markkinoilla jommassakummassa tapauksessa.

2. HMG:n vaikutukset TV-mainonnan markkinoilla

i) Rakenne ennen HMG:tä

(65) Vuonna 1994 yleisradioryhmän sekä RTL:n Alankomaissa saama markkinaosuus oli kummallekin arviolta 50 prosenttia. On huomattava, että RTL:llä oli yhtä suuri osuus TV-mainonnan markkinoista, vaikka sen yleisöosuus (38,6 prosenttia vuonna 1994) oli merkittävästi alhaisempi kuin yleisradion. Itse asiassa RTL 4 ja RTL 5 hyötyivät 1,3:n voittokertoimesta (jos kanavat, jotka eivät lähetä ohjelmaa suoraan Alankomaiden markkinoille, eli ne, jotka muodostavat 17 prosenttia katsojaosuuksista, suljetaan ulkopuolelle, RTL 4:n ja RTL 5:n katsojaosuus oli vuonna 1994 38,6 prosenttia, mikä johtaa voittokertoimen 1,3 soveltamiseen TV-mainonnan markkinoilla, koska jälkimmäisen markkinaosuus oli 50 prosenttia. Tällainen voittokerroin voidaan selittää muun muassa Alankomaiden tiedotusvälineitä koskevassa laissa määrätyillä rajoituksilla. Lähettävien mainosten määrä rajoitetaan 6,5 prosenttiin kokonaislähetysajasta. Lisäksi yleisradiolla ei ole lupaa keskeyttää ohjelmia mainostamiseen. Sitä vastoin kaupallisen lähettäjän RTL:n toimintaa rajoittaa ainoastaan vuoden 1989 televisiotoimintaa koskeva direktiivi (jossa mainontaa rajoitetaan enintään 15 prosenttiin kokonaislähetysajasta ja, mikä vieläkin merkittävämpää, mainoskatkot lähetyksessä sallitaan tietyin rajoituksin). Käytännössä erityisesti mahdollisuus mainoskatkoihin tarjoaa merkittävät kaupalliset edut RTL:lle. Kaupallisena lähettäjänä Veronica hyötyy samasta edusta yleisradioon nähden.

(66) Yleisemmin voidaan sanoa, että RTL:llä oli aikaisemmin ja HMG-kanavilla on tulevaisuudessa enemmän kilpailullisia etuja TV-mainonnan markkinoilla yleisradioon verrattuna. Vaikka RTL pystyi (ja HMG pystyy) tarjoamaan kanavilleen erityisen profiilin tiettyjen kohderyhmien avulla, on yleisradion paljon vaikeampaa kehittää profiilia kanavilleen. Koska useiden lähettäjäjärjestöjen on jaettava sama kanava, lähettäjä itse asiassa vaihtuu joka päivä. Eri lähettäjäjärjestöjen yleisissä suuntauksissa vallitsevien eroavaisuuksien vuoksi yleisradion on vaikeaa, jopa mahdotonta, luoda yhtenäistä ohjelma-aikataulua ja näin kehittää pysyvää luonnetta ja profiilia. Lisäksi yleisradion lähettäjien yleisen tehtävän ja järjestöllisen rakenteen sanelemien pakkojen vuoksi yleisradion on vaikeampaa luoda pysyvää ohjelmaympäristöä, joka erityisesti houkuttelisi mainosteollisuutta. Yleisen tehtävän osalta olisi huomattava, että ainakin 10 prosenttia yleisradion ohjelmista liittyy kulttuuriin (johon sisältyy 5 prosentin vähimmäismäärä taidetta) ja 15 prosenttia tietoon ja koulutukseen. Lisäksi olisi huomattava, että lupamaksujen lisäksi myös mainostulot (STER:n saamat) siirtyvät aluksi Alankomaiden valtiolle. Kuten edellä esitettiin, NOS saa vasta tämän jälkeen markkinaosuuden näistä tuloista Alankomaiden hallituksen hyväksymän talousarvion perusteella. Muut kahdeksan tärkeintä lähettäjäjärjestöä saavat kukin yhtä suuren osan lupamaksuista ja mainostuloista. On ilmeistä, että tällainen järjestelmä kannustaa yleisradiota hankkimaan ohjelmia lähinnä sillä periaatteella, että mainostuloja kertyy mahdollisimman paljon.

ii) Tilanne HMG:n perustamisen jälkeen

(67) Liikesuunnitelmiensa mukaisesti osapuolet odottavat saavuttavansa [ . . . ] markkinaosuuden Alankomaiden TV-mainonnan markkinoilla vuonna 1996 mainostuloina laskettuna siten, että osuuden odotetaan kasvavan [ . . . ] vuonna 1999. Osapuolten mukaan asiaa on arvioitava uudelleen, koska SBS:n kilpailukyky on vuoden alussa arvioitua suurempi. Osapuolten mukaan HMG:n markkinaosuus on [ . . . ], jos SBS saa 4 prosenttia markkinoista, tai [ . . . ], jos SBS saa 8 prosenttia markkinoista. Osapuolten HMG:lle arvioima voittokerroin olisi [ . . . ].

(68) Kuten edellä esitettiin, on todennäköistä, että HMG:n kolme kanavaa saisivat 42-43 prosentin katsojaosuuden. Kokonaismarkkinoista saatava 42 prosentin yleisöosuus merkitsisi 50,6 prosentin markkinaosuutta, johon ei ole sisällytetty ulkomaisia asemia. Kyseisen voittokertoimen 1,3 perusteella (RTL 4:n ja RTL 5:n aikaisempi kerroin) tämä johtaisi 65,8 prosentin osuuteen TV:n mainosmarkkinoista. [ . . . ] voittokertoimen 1,2 perusteella HMG:n kolme kanavaa saisivat 60,7 prosenttia TV-mainonnan markkinoista.

(69) Komissio määräsi Alankomaiden tiedotusvälinemarkkinoilla kokeneen konsulttiyhtiön suorittamaan ekonometrisiä tutkimuksia. (Jäljennös kyseisestä tutkimuksesta lähetettiin osapuolille.) Tutkimus perustui ekonometriseen markkinamalliin, ja siinä käytetään muutamia Alankomaiden TV-mainonnan markkinoilla ja kyseisillä markkinoilla toimivien osatekijöiden kehityksen kannalta tarkoituksenmukaisia perusparametrejä. Mallissa laskettiin TV-mainonnan markkinaosuudet Alankomaiden lähettäjien tulevaisuuden yleisöosuuksia koskevien vaihtoehtoisten oletusten perusteella.

(70) Ensimmäisessä näkymässä käytetään [ . . . ], mutta kuviota oikaistaan ottamalla huomioon SBS 6:n 4 prosentin markkinaosuus (6). Vuoden 1996 markkinaosuuksia koskevat oletukset ovat seuraavat:

Vuoden 1996 yleisömarkkinaosuuksia koskevat oletukset

(klo 18.00-24.00)

>TAULUKON PAIKKA>

Näiden oletusten perusteella osuudet TV-mainonnan markkinoiden tuloista vuonna 1996 olisivat seuraavat:

Osuudet TV-mainonnan markkinoiden tuloista (1996)

>TAULUKON PAIKKA>

(71) Toinen näkymä on samanlainen kuin ensimmäinen paitsi, että SBS 6 saisi 8 prosentin markkinaosuuden. Tämän mukaisesti yleisömarkkinoiden osuudet olisivat seuraavat:

Vuoden 1996 yleisömarkkinaosuuksia koskevat oletukset

(klo 18.00-24.00)

>TAULUKON PAIKKA>

Näiden oletusten perusteella TV-mainonnan markkinoilla osuudet olisivat seuraavat:

Osuudet TV-mainonnan markkinoiden tuloista (1996)

>TAULUKON PAIKKA>

Molemmat näkymät perustuvat oletukseen, että HMG:n kolme kanavaa voisivat yhdessä saada suuremman markkinaosuuden kuin yleisradio.

(72) Toinen sarja näkymistä perustui siihen oletukseen, että HMG:n kolme kanavaa voisivat saavuttaa yhtä suuren osuuden katsojamarkkinoista kuin yleisradio.

Sen perusteella, että yleisömarkkinat olisivat 39,5 prosenttia sekä yleisradion että HMG:n osalta ja markkinaosuus SBS 6:n osalta 4 prosenttia, mallissa laskettiin TV-mainonnan markkinoiden osuudet seuraavasti:

Osuudet TV-mainonnan markkinoiden tuloista (1996)

>TAULUKON PAIKKA>

Sen perusteella, että yleisömarkkinat olisivat 37,5 prosenttia sekä yleisradion että HMG:n osalta ja markkinaosuus SBS 6:n osalta 8 prosenttia, mallissa laskettiin TV-mainonnan markkinoiden osuudet seuraavasti:

Osuudet TV-mainonnan markkinoiden tuloista (1996)

>TAULUKON PAIKKA>

(73) Kolmessa neljästä edellä esitetystä näkymästä HMG:n markkinaosuus TV-mainonnassa olisi arviolta vähintään 60 prosenttia. Yhdessä näkymässä se oli kuitenkin 56 prosenttia (7).

(74) Edellä esitettyjen osapuolten odotusten, HMG:n voittokertoimen ja ekonometrisen mallin tulosten vuoksi on hyvin todennäköistä, että HMG:n markkinaosuus TV-mainonnan markkinoilla on ainakin 60 prosenttia.

(75) On todella viitteitä siitä, että kyseinen markkinaosuuta koskeva luku olisi huomattavasti korkeampi vuonna 1996 tai ainakin ajan mittaan. HMG:n aseman osalta TV-mainonnan markkinoiden osuuksissa tapahtuvan kehityksen kannalta tärkeitä parametrejä ovat erityisesti seuraavat:

- yleisömäärien ja yleisöosuuksien kasvattaminen

- joustavuus sopivien aukkojen löytämisessä HMG:n kolmella kanavalla, mukaan lukien kaupalliset katsaukset

- mahdollisuus tarjota mainostajille sopimuskokonaisuuksia

- sponsorointi.

(Olisi huomattava, että kaikki nämä parametrit otettiin täysin huomioon edellä esitetyssä tutkimuksessa.)

(76) HMG:lle edellä esitetyn mukaisesti kolmen kanavan yhdistämisestä tarjoutuvien strategisten etujen ja sen Endemolin parasta tuotantoa koskevan etuoikeuden vuoksi voidaan HMG:n osuuden katsojamarkkinoista ja sen yleisölukumäärien odottaa kasvavan ajan mittaan. Tämä pätee erityisesti silloin, jos HMG kykenee saamaan oikeudet tärkeisiin urheilutapahtumiin, kuten Alankomaiden jalkapalloliigaan. Vaikka osapuolet ovat sitä mieltä, että urheiluohjelmista saatavat mainostulot eivät useinkaan kata itse kustannuksia, urheiluohjelmien lähettäminen saattaa olla merkittävä tekijä kanavan profiilin kannalta ja yleisemmin tämän vuoksi kaupalliselta kannalta järkevää. Koska HMG lisäksi toimii kolmella kanavalla, on sillä hyvät mahdollisuudet hyödyntää oikeuksien käyttöä lähetys- ja mainostarkoituksissa.

(77) Mahdollisuus hyödyntää mainoskatkoja tarjoaa kaupallisille lähettäjille useimmiten tärkeän edun. Etu tehostuu edelleen, jos kaupallinen lähettäjä toimii kolmella täysin koordinoidulla kanavalla. HMG voi käyttää mahdollisimman tehokkaasti hyödyksi mahdollisuutta tarjota sopivia välejä mainosteollisuudelle, esimerkiksi tarjoamalla kolmella kanavallaan toisiaan täydentävällä tavalla välejä tiettyjen kohderyhmien kohdalla.

(78) Yleisimmin HMG voi tarjota mainostajille normaalin käytännön, jonka mukaisesti alennuksia myönnetään ostetun mainosajan kokonaisarvon perusteella, ylittäviä kokonaissopimuksia. Kaupallisesti katsoen HMG voi yhdistää yhdellä kanavalla tapahtuvan mainonnan yhdellä tai useamlla sen muulla kanavalla tapahtuvan mainonnan kanssa. Tähän voidaan päästä suunnittelemalla tätä tarkoitusta varten sellainen tariffirakenne, joka tekee kyseisestä kokonaisuudesta mainostajien silmissä houkuttelevan. Tähän voidaan päästä myös tarjoamalla mainostajille piiloalennuksia, esimerkiksi tarjoamalla tietty määrä ilmaista mainosaikaa sellaisella kanavalla, joka ei menesty yhtä hyvin kuin muut kanavat. Periaatteessa STER voi myös tarjota pakettisopimuksia kolmesta julkisesta kanavasta, koska se toimii kaikkien julkisten lähetystoiminnan harjoittajien myyntiorganisaationa. HMG:n tarjoamat pakettisopimukset ovat kuitenkin todennäköisesti kaupallisesti houkuttelevampia kuin STER:n tarjoamat, koska julkisen lähetystoiminnan rakenteen vuoksi on vaikea kehittää kullekin julkiselle kanavalle omaa profiilia ja kattaa tarkoin määrättyjä kohderyhmiä.

(79) Vielä eräs TV-mainonnassa huomattava tekijä on sponsorointi. Olisi huomattava, että edellä esitetyt TV-mainonnan markkinoiden osuudet liittyvät ainoastaan mainoskatkelmiin (spot advertising) eikä niihin sisälly muuta kuin mainoskatkelman muodossa toteutettavaa mainontaa. Muu kuin mainoskatkelman muodossa tapahtuva mainonta käsittää seuraavaa:

- ohjelman esittely (bill-boarding) (ilmoittaa tietyn tavaramerkin tukevan ohjelmaa),

- käsikirjoitukseen sisältyvä mainonta (esim. tietty tuote tai tavaramerkki esiintyy keskusteluohjelman aikana),

- tavaramerkit ohjelman osana (esim. tuotemerkkien esiintyminen peliohjelmien palkintoina),

- hyväntekeväisyysohjelmat, joilla tuetaan hyväntekeväisyysjärjestöjä,

- mainostajien tukemat arvonnat,

- esim. pankkien tai terveysjärjestöjen tukemat kuluttajanvalistusohjelmat,

- tuoteasemointi (esim. tietyn merkin tukeminen draamasarjassa tai muussa tuotannossa siten, että katsojan huomio kiinnittyy ohjelmassa käytettyihin merkkeihin).

(80) On arvioitu, että nämä sponsorointimuodot muodostavat vähintään 10 prosenttia Alankomaiden yleisistä TV-mainonnan markkinoista. Yleisradion osalta sovellettavien sponsorointia koskevien rajoitusten vuoksi muussa kuin mainoskatsauksen muodossa tapahtuvaa mainontaa suorittavat Alankomaissa laajasti RTL 4- ja RTL 5 -kanavat. Tämän vuoksi on todennäköistä, että HMG ja sen kolme kanavaa säilyttävät asemansa tulevaisuudessa. On ilmeistä, että sponsorointisopimukset voidaan yhdistää myös mainoskatkelman muodossa tapahtuvaan mainontaan. HMG:n asema mainosmarkkinoiden sponsorointialueella puolestaan vahvistaa sen asemia mainoskatkelmien mainosmarkkinoilla.

iii) Mainostajien asema

(81) Osapuolten mukaan TV-mainonnan markkinat ovat yleisesti ostajien markkinoita, joilla mainostajat ostavat mainosaikaa sekä yleisradiota edustavalta STER-yhtiöltä että RTL4- ja RTL 5 -kanavia edustavalta IPN-yhtiöltä ja joilla ne siirtyvät vapaasti puolelta toiselle.

Osapuolten mukaan kilpailun kovuus Alankomaiden TV-mainonnan markkinoilla tulee erityisesti esille siinä, että vuodesta 1990 lähtien hinnoissa on tapahtunut laskua keskimäärin 6,3 prosenttia (korjattu inflaation huomioimiseksi).

(82) Tässä yhteydessä kuitenkin unohdetaan, että tämänhetkinen kilpailutilanne muuttuu jyrkästi HMG:n perustamisen seurauksena. Toisin kuin aikaisemmin, jolloin RTL työskenteli ainoastaan kahden kanavan parissa ja suuntautui (pääkanavallaan RTL 4:llä) lähinnä eläkeläisväestölle ja kotirouville, HMG kattaa Veronica-kanavan avulla, joka on suunnattu nuorille perheille ja miehille, mainostajia kiinnostavat pääasialliset kohderyhmät. Edellä kuvattujen HMG:n odotetun yleisöosuuden ja TV-mainonnan markkinoilla saavuttamien kilpailuetujen vuoksi mainostajat voivat vain vaivoin välttyä ostamasta mainosaikaa HMG:n kanavilta. Tämän vuoksi mainostajat ovat lähes riippuvaisia IPN:stä siten, että mainostajien on lähes mahdotonta yllyttää STER-yhtiötä IPN-yhtiötä vastaan ja näin välttää tilannetta, jossa HMG määrää hinnat.

Toiseksi on totta, että hinnoissa on havaittavissa 6,3 prosentin aleneminen, jos vuotta 1990 käytetään viitevuotena. Tämä aiheutui kuitenkin siitä, että hinnat laskivat vuodesta 1990 vuoteen 1991 voimakkaasti RTL 4:n markkinoilletulon vuoksi. Jos viitevuotena sitä vastoin käytetään vuotta 1991, hintojen kehityksessä on todellisten hintojen, joita on oikaistu inflaation vuoksi, kohdalla tapahtunut selvää nousua. VEA:n (mainostoimistojen järjestö) tilastojen mukaan hinnat kehittyivät seuraavasti hintoina tuhatta yhteydenottoa kohden:

>TAULUKON PAIKKA>

(Tässä VEA:n taulukossa ei oteta huomioon mainostajille myönnettyjen erityisalennusten kehitystä, koska mitään virallista tietoa ei ole käytettävissä. VEA arvioi, että alennuksissa tapahtuneen tietyn nousun vuoksi vuoden 1994 indeksin olisi klo 00.00-24.00 osalta oltava 104 eikä 108. Tämä tarkoittaa kuitenkin sitä, että kyseisellä kaudella reaalihinnoissa tapahtuisi edelleenkin merkittävää nousua, mikä johtaisi siihen, että indeksi olisi alennukset mukaan lukien vuonna 1995 107 klo 00.00-24.00 osalta ja 110 klo 18.00-24.00 osalta.)

Tämän seurauksena RTL 4:n markkinoilletulo avasi kilpailun ja johti siihen, että lyhyellä aikavälillä hinnoissa tapahtui todellista laskua. Kuitenkin vuodesta 1991 lähtien, johon mennessä RTL 4 oli vakiintunut markkinoille, mainoshintojen kehitys sijoittui selvästi yleisen inflaatiotason yläpuolelle, ja hintojen nousu oli erityisen voimakasta parhaimman katseluajan osalta (klo 18.00-24.00). Kuitenkin voidaan epäillä sitä, olivatko markkinat edes aikaisemmin todellakaan niin kilpailukykyiset kuin osapuolet esittävät, ja lisäksi edellä esitetty hintakehitys ei kerro tilanteesta ostajien markkinoilla.

(83) Osapuolten mukaan TV-mainonnan markkinoita ei ajan mittaan voida pitää erillisinä, koska mainostajat siirtävät mainonnan talousarvio-osuuksia ajan mittaan TV-mainonnasta painettuun tiedonvälitykseen ja päinvastoin. Tiettyjen tavaramerkkien osalta TV-mainonnan osuus eri tiedotusvälineitä kattavissa mainoskampanjoissa saattaa kuitenkin lisääntyä tai vähentyä ajan mittaan. Kuitenkin lukuisten mainostajien on välttämätöntä suorittaa ainakin osa kokonaismainonnastaan TV:n välityksellä. Eri suhteissa tapahtuneet muutokset liittyvät pikemminkin uusiin mainosstrategioihin kuin hinnanmuutosten aiheuttamiin reaktioihin. Tämä voidaan havainnollistaa sillä, että TV:n mainosmarkkinolla tapahtui merkittävää ja jatkuvaa kasvua jopa hintojen noustessa inflaation jälkeen, koska aikakaus- ja sanomalehdissä tapahtuva mainostaminen oli TV-mainontaa vähäisempää vuosina 1991-1995 (indeksi 1995: aikakauslehdet 106, sanomalehdet 103).

iv) Mahdolliset uudet tulokkaat

(84) Osapuolten mukaan Alankomaiden TV-mainonnan markkinoilla tullaan havaitsemaan tulevaisuudessa merkittävää kasvua, mikä houkuttelee markkinoille uusia tulokkaita. Yleisten markkinaodotusten mukaisesti vuosittainen keskimääräinen 8 prosentin kasvu vaikuttaa todenmukaiselta. Arvollisesti 8 prosentin kasvu ei kuitenkaan välttämättä merkitse 8 prosentin kasvua myydyssä TV:n mainosajassa. Tähän näkymään sisältyy myös yleisen inflaation aiheuttama hinnannousu ja myös, kuten aikaisemminkin, hintojen nousu todellisuudessa.

(85) Näyttää siltä, että TV:n mainostulojen vuosittainen keskimääräinen 8 prosentin kasvu seuraavien neljän vuoden aikana tarjoaa ainoastaan rajalliset mahdollisuudet uusille tulokkaille. Osapuolten liikesuunnitelmat osoittavat mainoskatkelmista saatavien tulojen osalta vuonna 1997 [ . . . ] odotettua kasvua, joka olisi vuonna 1998 [ . . . ] ja vuonna 1999 [ . . . ]. Tämä merkitsee vuosittaista keskimääräistä [ . . . ] kasvua. Osapuolten suurien markkinaosuuksien vuoksi (vuonna 1996 ainakin 60 prosenttia) HMG:n TV-mainostulojen vuosittainen keskimääräinen kasvu, joka ylittää odotetun yleisen markkinakasvun, johtaisi selvästi tilanteeseen, jossa HMG nappaisi suurimman osan TV-mainonnan markkinoilla tapahtuvasta kasvusta. Lisäksi voidaan odottaa, että muut Alankomaiden TV-mainonnan markkinoilla aktiivisesti toimivat lähettäjät pyrkivät säilyttämään markkinaosuutensa, jotka vuonna 1996 ovat jo suhteellisen alhaisella tasolla, muuttumattomina. Tämän vuoksi voidaan odottaa, että huolimatta Alankomaiden TV-mainonnan markkinoiden suhteellisen voimakkaasta kasvusta, uusille tulokkaille ei ole siellä paljon tilaa tulevaisuudessa.

(86) Lisäksi HMG:n edellä esitetyt vahvuudet muodostavat merkittävän esteen uusille tulokkaille. Kaikkien uusien tulokkaiden olisi vaikeaa muodostaa Alankomaiden markkinoille mainostajia houkuttelevaa ohjelmistoa, koska HMG jo kattaa tärkeimmät kohderyhmät. Kunkin uuden tulokkaan olisi vastattava HMG:n kolmen yhdistetyn kanavan muodostamaan haasteeseen ja jälkimmäisen mahdollisuuksiin reagoida välittömästi uusien tulokkaiden osalta, muun muassa käyttämällä taistelukanavana RTL 5 -kanavaa. Tämän vuoksi HMG:n olemassaolo on itsessään markkinoillepääsyä estävä tekijä kunkin mahdollisen markkinoille pyrkivän tahon kohdalla.

v) Johtopäätökset

(87) Edellä esitetyistä syistä HMG tulee selvästi olemaan johtava tekijä Alankomaiden TV-mainonnan markkinoilla, koska sillä on muita tahoja selvästi paremmat markkina-asemat ja mahdollisuudet vastata nykyisten tahojen kaikkiin todellisiin kilpailullisiin yrityksiin ja koska se pystyy merkittävästi hankaloittamaan kaikkien uusien tulokkaiden pääsyä kyseisille markkinoille. Tässä yhteydessä olisi huomattava, että lukuisat tiedotusvälineitä ostavat tahot ja mainostajat siitä huolimatta, että ne suhtautuvat ilolla Veronican päätökseen ryhtyä kaupalliseksi lähettäjäksi, ilmaisivat huolensa HMG:n kautta tapahtuvan RTL-kanavien ja Veronican yhdistämisen vuoksi.

Edellä mainitun analyysin perusteella komissio on tullut siihen johtopäätökseen, että HMG:n perustaminen johtaa määräävän markkina-aseman muodostumiseen Alankomaiden TV-mainonnan markkinoilla.

3. Alankomaiden riippumatonta TV-tuotantoa koskevat markkinat

i) Nykyinen tilanne

(88) Hollanninkielisestä TV-tuotannosta vastaavat joko riippumattomat tuottajat tai hollantilaisten lähettäjien oma tuotanto. Kun RTL 4- ja RTL 5 -kanavilla on ainoastaan rajallisesti omaa tuotantoa, yleisradio sen sijaan tuottaa merkittävissä määrin itse ohjelmia. Tämä koskee erityisesti NOS-yhtiötä, jolla lähetystuntien perusteella on omaa tuotantoa yli 80 prosenttia (perustuu maalis- ja marraskuun 1994 lähetyskatkoon). Muiden yleisradioon kuuluvien lähettäjien osalta riippumattomien tuottajien ohjelmiston osuus lähetystunteina mitattuna vaihteli VPRO:n 10 prosentista Veronican tai TROS:n arviolta 50 prosenttiin tai suurempaan määrään. Nämä luvut koskevat kuitenkin lähetystuntien kokonaismäärää, mukaan lukien ulkomailta ostetut ohjelmat. Lisäksi nämä luvut perustuvat ohjelmatunteihin eivätkä kyseisen tuotannon arvoon. Erityisesti Veronican ja TROS:n osalta, joilla riippumattoman tuotannon osuus on suurin, arviolta puolet tai kaksi kolmasosaa riippumattomasta tuotannosta lukeutuu viihdeohjelmiin, jotka tavallisesti maksavat paljon. Riippumattoman TV-tuotannon osuus on kuitenkin merkittävästi korkeampi arvollisesti kuin määrällisesti. Tässä yhteydessä olisi lisäksi huomattava, että yleisradion oma tuotanto rajoittuu usein lyhytaikaiseen tuotantoon (uutiset, halvat peliohjelmat, keskusteluohjelmat), jotka tavallisesti lähetetään ainoastaan kerran. Ne eivät näin ollen muodosta varsinaista omaisuutta. Sen sijaan pääasiassa riippumattomien tuottajien tuottamaa suuren luokan viihdettä tai draamasarjoja käytetään tavallisesti useaan kertaan, ja ne voidaan katsoa varsinaiseksi omaisuudeksi.

(89) Yleisradion oma tuotanto käytetään lähinnä omiin tarkoituksiin. Vaikka kyseistä tuotantoa joskus tarjotaan kansainvälisillä markkinoilla, sitä ei kuitenkaan tavallisesti tarjota muille lähettäjille Alankomaiden TV-markkinoilla. Tämän vuoksi oman tuotannon ja riippumattomien tuottajien markkinoille tarjoamien ohjelmien välillä ei ole suoraa kilpailua. Osapuolten mukaan oma tuotanto olisi kuitenkin sisällytettävä Alankomaiden TV-tuotannon yleisille markkinoille, koska lähettäjän on aina tehtävä tuotannon kannalta päätöksensä, joka koskee tuotannon "tekemistä tai ostamista". Näin ei kuitenkaan ole asian laita. Runsaasti omaa tuotantoa omaavan yleisradion on täytynyt tehdä huomattavia investointeja tuotantovälineistön vuoksi ja erityisesti saada tuotannon kannalta tarvittava henkilökunta, joka on merkittävä kustannustekijä. Kuten edellä esitettiin, yleisradion työntekijöiden suuri lukumäärä kaupallisiin lähettäjiin verrattuna johtuu suuressa määrin omaa tuotantoa varten palkatusta henkilökunnasta. Näissä olosuhteissa yleisradio ei voi vapaasti päättää siitä, tuotetaanko ohjelma itse vai tilataanko se riippumattomalta tuottajalta. Jos yleisradio lisäisi tilauksiaan riippumattomilta tuottajilta merkittävässä määrin oman tuotannon kustannuksella, yleisradion olisi maksettava kalliit yleiskustannukset ja henkilökulut oman tuotantovalmiutensa osalta saamatta kuitenkaan tarkoituksenmukaista vastinetta kuluilleen tuotettuina ohjelmina. Tällainen politiikka ei siksi olisi kaupallisesti kannattavaa ainakaan pitkällä aikavälillä. Siksi on olemassa markkinat, jotka rajoittuvat riipumattomiin TV-tuotantoihin ja joihin ei sisälly pakkokatseluohjelmia.

(90) Tässä yhteydessä olisi myös huomattava, että vaikuttaa siltä, että yleisesti oma tuotanto rajoittuu tietyn luokan ohjelmiin, joita ovat uutiset, muu tiedotus, kulttuuri, nuoriso, dokumentit, urheilu ja muu viihde. Näillä alueilla yleisradioiden hankkima kokemus ja osaaminen merkitsevät sitä, että niiden ei tarvitse tukeutua riippumattomiin tuottajiin. Yleisradioiden ei kuitenkaan yleisesti katsota tuottavan sellaisia laajoja viihdeohjelmia kuin Endemol, ja lisäksi yleisradio on esittänyt, että tämän kaltaisen viihteen tuomisesta omaan tuotantoon aiheutuisi lukuisia vaikeuksia. Kaiken kaikkiaan yleisradion oman tuotannon rakenne ei muodosta Endemolin aseman kannalta merkittävää vastavoimaa riippumattoman tuotannon markkinoilla.

(91) Alankomaissa riippumattomien TV-tuottajien markkinat ovat rakenteeltaan seuraavat:

- yksi hyvin suuri tuottaja (Endemol),

- muutamia suhteellisen pieniä mutta merkittäviä tuottajia ja

- suuri joukko hyvin pieniä tuottajia (1-10 työntekijää).

Vuonna 1994 tuotettujen ohjelmien arvon perusteella markkinaosuuksien rakenne on seuraava:

>TAULUKON PAIKKA>

Kyseinen markkinarakenne osoittaa, että Endemolilla on ylivoimainen asema markkinoilla. Itse asiassa Endemol on syntynyt kahden aikaisemmin Alankomaiden suurimman tuottajan, JE Entertainment BV:n ja John de Mol Communications BV:n fuusiosta, joka toteutettiin vuonna 1994.

Osapuolten mukaan markkinaosuuksien laskemisen olisi perustuttava pikemminkin tuotettuihin tuntimääriin kuin ohjelmien arvoon. Tällainen lähestymistapa antaisi kuitenkin täysin harhaanjohtavan kuvan markkinoilla toimivista tahoista. Komission tutkimuksen mukaisesti osapuolten TV-tuotannon arvo tuntia kohden vaihtelee halvimmista 30 000 guldenin dokumenttiohjelmista kalleimpiin 300 0000 draama- ja viihdeohjelmiin. Näissä olosuhteissa ainoa tarkoituksenmukainen markkinaosuuksien laskentatapa perustuu pikemminkin arvoon kuin määrään.

(92) Kilpailijoihin verrattuna suuren markkinaosuutensa lisäksi Endemolilla on lukuisia muita vahvuuksia, joka takaavat sille sen kilpailijoita huomattavasti paremman markkina-aseman.

Endemol omistaa suuren osan Alankomaiden suosituimmista ohjelmista, ja muihin riippumattomiin tuottajiin nähden suuren kokonsa ja huomattavien varojensa vuoksi sillä on etuoikeus ulkomaisiin hollantilaiselle yleisölle mukautettaviin ohjelmiin. Esimerkiksi viimeisten kolmen vuoden aikana yli [ . . . ] JE Entertainment BV -yhtiön tai John de Mol -yhtiön tuottamista ohjelmista perustui ulkomaisiin ohjelmamuotoihin, jotka käyttöluvin suoraan luovutettiin näille yhtiöille. (Osapuolet esittävät, että tietty osa näistä ohjelmista lähetettiin vuonna 1992, 1993 ja 1994 ja että Endemol tuotti kyseisenä aikana ainoastaan [ . . . ] sellaista ohjelmaa, jotka perustuivat ulkomaiseen, Endemolin suoraan omistamaan ohjelmamuotoon.)

(93) Endemolilla on sopimukset, joista monet perustuvat yksinoikeuteen, lukuisten Alankomaissa suosituimpien TV-henkilöiden kanssa. Tällä hetkellä Endemolilla on [ . . . ] yksinoikeussopimusta TV-henkilöiden kanssa, ja se on menettänyt TV-tähdistään viime vuosina ainoastaan [ . . . ], [ . . . ]. Lisäksi Endemol on ainoa hollantilainen tuottaja, joka pystyy tarjoamaan TV-tähdille mahdollisuuksia muissakin tiedotusvälineissä (esim. teatterishow't), koska sillä on toimintaa myös viihteen muilla saroilla, esim. teattereissa ja kiertueilla. Endemolilla on lisäksi oma tähtitoimisto. Tällaisen varustuksen turvin Endemol saattaa tehdä tähtiä ja sitoa nämä yhtiöön tavalla, johon muilla hollantilaisilla tuottajilla ei ole mahdollisuuksia.

(94) Osapuolet kiistävät sen, että Endemolilla olisi käytössään suosituimmat ohjelmat ja etuoikeus ulkomaisiin ohjelmiin. Ne kiistävät myös sopimukset suosituimpien TV-esiintyjien kanssa. Komission suorittaman tutkimuksen mukaan nämä seikat kuitenkin huolestuttivat suuresti monia riippumattomia tuottajia ja myös yleisöä ja muita kaupallisia lähettäjiä. Ne kaikki vahvistivat komission edellä esittämät johtopäätökset.

(95) Edellä esitettyjen voimavarojensa avulla Endemol voi tuottaa Alankomaiden suosituimmat viihdeohjelmat. Esimerkiksi kaudella 1993-1994 kaikkiaan 56:sta suurimmat katsojalukumäärät saavuttaneesta ohjelmasta, jotka olivat muita kuin urheiluohjelmia, 28 oli Endemolin tuottamia. Endemol lähettää ohjelmiaan tavallisesti parhaaseen katseluaikaan. Kyseiset ohjelmat ovat olleet tärkeimpiä tekijöitä RTL 4:n ja Veronican suosioon, ja ne ovat myös kiitettävästi vaikuttaneet kyseisten kanavien profiilin mudostumiseen.

(96) Lisäksi Endemolilla on laajaa toimintaa myös Alankomaiden ulkopuolella. Nykyisin sen kansainvälisen tuotannon arvo on arviolta [ . . . ] guldenia vuodessa, kun taas hollantilaisen tuotannon arvo on arviolta [ . . . ] guldenia. Kyseinen kansainvälinen toiminta vahvistaa edelleen Endemolin asemaa ulkomaisten ohjelmien suhteen ja tuottaa sen liiketoimintaan lisää voimavaroja, mikä puolestaan vahvistaa sen asemaa Alankomaiden tuotantomarkkinoilla. Millään muulla Endemolin kilpailijalla Alankomaissa ei ole vastaavaa kansainvälistä toimintaa.

(97) Edellä mainituista syistä voidaan päätellä, että Endemolilla on jo nyt määräävä markkina-asema Alankomaissa hollanninkielisen riippumattoman TV-tuotannon markkinoilla.

ii) HMG:n perustamisen vaikutukset

(98) Koska Endemol on HMG:n emoyhtiö, se on saanut kyseisen keskittymän perustamisen kautta rakenteellisen yhteyden Alankomaiden tulevaan johtavaan TV-ohjelman lähettäjään. On totta, että Endemol jo ennen HMG:n perustamista oli RTL 4:n ja RTL 5:n sekä Veronican tärkein ohjelmatoimittaja. Aikaisemmasta poiketen Endemolille tarjoutuu HMG:hen liittyvän osuuden kautta laaja, turvallinen ja kilpailijoiden ulottumattomissa oleva myyntikenttä tuotannolleen. Tilannetta havainnollistaa Endemolille HMG:n ja Endemolin välisessä, edellä viitatussa tuotantosopimuksessa myönnetty takuu. Sopimuksen mukaan HMG takaa ostavansa arvoltaan [ . . . ] vaaditusta hollanninkielisestä ohjelmistostaan Endemolilta. Tämä tarkoittaa sitä, että jopa vuonna 1996 Endemol toimittaa takuuvarmasti tuotantoa [ . . . ] guldenin arvosta. [ . . . ] Tämä on osoitus Endemolin HMG:hen liittyvän strategisen yhteyden merkityksestä.

(99) Lisäksi edellä mainittu summa on ainoastaan Endemolin HMG:lle tapahtuvien toimitusten osalta taattu vähimmäismäärä. Emoyhtiönä Endemol voi käyttää hyväkseen vaikutusvaltaansa HMG:ssä saadakseen HMG:ltä vieläkin enemmän tilauksia. Millään muulla tuottajalla Alankomaissa ei ole samoja mahdollisuuksia saada varmaa myyntikenttää omalle tuotannolleen tai pystyä vaikuttamaan lähettäjän ohjelmahankintaan.

(100) Osapuolten mukaan Endemolilla ei ole minkäänlaista asiaankuuluvaa vaikutusta HMG:hen, koska niiden mukaan Endemolilla ei ole yhteistä määräysvaltaa HMG:n osalta. Edellä esitetyn tavoin komissio on kuitenkin tehnyt sen johtopäätöksen, että HMG:n osalta yhteistä määräysvaltaa harjoittavat sekä RTL että VMG:n kautta Veronica ja Endemol. Lisäksi yhteisen määräysvallan puuttuessakin Endemolilla on HMG:hen liittyvän rakenteellisen yhteyden kautta sellainen asema, että se pystyy vaikuttamaan HMG:n yleiseen ohjelmistoon ja ohjelmanhankintapolitiikkaan tavalla, joka vahvistaa Endemolin nykyistä asemaa riippumatonta tuotantoa koskevilla markkinoilla.

Taloudellisesti katsoen VMG muodostaa väylän Veronican ja Endemolin osuuksien yhdistämiseen HMG:ssä siten, että niiden osuus HMG:ssä on 49 prosenttia. Sekä RTL:llä että VMG:llä on yhtä paljon edustajia yhtiökokouksessa, jossa tehdään tärkeimmät strategiset päätökset HMG:n kaupallisen toiminnan kannalta. Endemolin osuus HMG:ssä on 23 prosenttia (47 prosenttia 49 prosentista). Kyseistä 23 prosentin osuutta yhtiössä, joka toimii aktiivisesti suosituilla markkinoilla, voidaan pitää pikemminkin strategisena kuin rahoituksellisena osuutena. Tämä tulee vieläkin paremmin esille silloin, kun osuuteen yhdistetään merkittävä osakasedustus kyseisen yhtiön päätöksentekoelimessä. Osakkaan on mahdollista saada kaikki tiedot strategisista päätöksistä ja osallistua keskustelu- ja päätöksentekomenettelyyn, jossa osakas voi erityisesti vaikuttaa päätöksiin, jotka koskevat hankalia markkinoita, joilla se itsekin toimii.

Tällaiset yleiset arviot pätevät tässä tapauksessa, koska RTL:n ja Veronican, jotka kummatkin ovat aikaisemmin saaneet suurimman osan ohjelmistaan Endemolilta, välillä on hankintasuhde. Osapuolet itse ovat todenneet kyseisen suhteen olleen tärkein tekijä RTL 4-, RTL 5- ja Veronica-kanavien imagoa määritettäessä ja muodostavan myös tärkeimmän tekijän HMG:n tulevan menestyksen kannalta. Näiden tosiasioiden muodostamaa taustaa vastaan olisi epärealistista olettaa, että Endemolin osuus HMG:ssä olisi ainoastaan rahoituksellista osallistumista, jolla ei olisi minkäänlaisia todellisia vaikutuksia Endemoliin.

(101) HMG:n perustamisen synnyttämä uusi tilanne vahvistaa merkittävästi Endemolin jo ennestään vahvaa asemaa Alankomaiden tuotantomarkkinoilla. Alankomaiden suurimpana tuottajana Endemol kykenee estämään muiden tuottajien pääsyn HMG:hen ja erityisesti Veronican ympäri viikon toimivana kanavana tarvitsemiin lisäohjelmiin. Osapuolet itse ovat korostaneet sitä, että Endemolin tuotanto määrittelee kiitettävässä määrin RTL 4:n, RTL 5:n ja Veronican imagon.

(102) Muille lähettäjille toimitettavan tuotannon osalta Endemol pystyy HMG:n perustamisen seurauksena vieläkin paremmin vastaamaan muiden riippumattomien tuottajien aiheuttamaan kilpailuun laajan ja taatun myyntikenttänsä ansiosta. Sama koskee suosittujen ohjelmien saamista ja yksinoikeussopimuksia suosituimpien tähtiesiintyjien kanssa.

(103) Osapuolten mukaan tulevaisuudessa hollanninkielisen tuotannon kysyntä kasvaa Veronican kaupallisena kanavana tarvitsemien lisäohjelmien vuoksi, ja yleisradion Veronican lähdön aiheuttaman tyhjiön täyttämiseksi sekä uuden tulokkaan SBS 6 -kanavan vuoksi. Olisi kuitenkin huomattava, että suurin lisäkysyntä hollanninkielisestä tuotannosta tulee Veronican taholta, joka tarvitsee lisäohjelmistoa neljän ja puolen päivän lähetystoimintaan. Yleisradion sitä vastoin on täytettävä kahden ja puolen päivän tyhjiö, jonka Veronican lähtö julkisesta järjestelmästä on aiheuttanut. Tässä yhteydessä voidaan epäillä, ovatko yleisradion tilaamat ohjelmat arvoltaan samaa luokkaa kuin Veronican tilaamat ohjelmat, koska yleisradion mainostulot ovat vähentyneet HMG:n perustamisen seurauksena. SBS:n osalta olisi huomattava, että Veronican edellä esitetty ohjelmatalousarvio on lähes kolminkertainen SBS 6:n talousarvioon verrattuna. Tästä seuraa, että suurimman osan lisäohjelmiston arvosta maksaa Veronica, joka on sitoutunut Endemoliin. Jäljelle jäävän lisäohjelmiston osalta Endemol, kuten edellä esitettiin, on kilpailijoitaan paremmassa asemassa.

(104) HMG:n tarjoaman myyntikentän ja HMG:n kanavilla ohjelmistoon liittyvän vaikutusvallan vuoksi Endemolin voidaan odottaa onnistuvan ohjelman jakamisessa myös sellaisiin ohjelmasegmentteihin, joissa se ei vielä merkittävässä määrin ole ollut esillä, esim. dokumenttiohjelmien kohdalla. Tällä olisi yhä kielteisempiä vaikutuksia pienten hollantilaisten TV-tuottajien mahdollisuuksiin hoitaa liiketoimintaansa.

iii) Johtopäätökset

(105) Edellä mainituista syistä komissio on tehnyt sen johtopäätöksen, että HMG:n perustamisen myötä Endemolin määräävä markkina-asema Alankomaiden riippumattomilla TV-tuotannon markkinoilla edelleenkin vahvistuu.

iv) 22 artikla

(106) Osapuolten mukaan 22 artiklan 3 kohdan osalta ei ole kysymys siitä, vaikuttaako keskittymä jollakin tavoin jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, vaan pikemminkin keskittymän jäsenvaltioiden väliselle kaupalle aiheuttamien vaikutusten laajuudesta. Osapuolten mukaan Alankomaiden TV-toiminnan ja -mainonnan markkinoille, ja erityisesti Alankomaiden tuotantomarkkinoille, syntyneestä keskittymästä aiheutuvat vaikutukset jäsenvaltioiden väliseen kauppaan eivät ole sellaisia, että komission olisi perusteltua toimia HMG:tä vastaan.

(107) Tämä osapuolten esittämä väite ei ole itsestään selvä. Näyttää siltä, että osapuolet ovat sitä mieltä, että komissio voi puuttua asiaan 22 artiklan mukaisesti ainoastaan silloin, kun on kyse jäsenvaltioiden väliseen kauppaan kohdistuvista vaikutuksista. Tämä tarkoittaisi sitä, että 22 artiklan nojalla tapahtuva tutkimus olisi rajoitettava pyynnön esittäneen jäsenvaltion alueella olevien markkinoiden ulkopuolelle kuuluviin näkökohtiin. Tällöin 22 artikla olisi kuitenkin tarkoitukseltaan merkityksetön ja 22 artiklan 5 kohdan, jonka mukaan "komissio voi toteuttaa vain toimenpiteitä, jotka ovat ehdottoman välttämättömiä tehokkaan kilpailun säilyttämiseksi tai palauttamiseksi sen jäsenvaltion alueella, jonka pyynnöstä komissio on puuttunut asiaan", tulkinnan vastainen.

Vaihtoehtoisesti osapuolet voivat olla sitä mieltä, että jäsenvaltioiden väliseen kauppaan kohdistuvia vaikutuksia olisi voitava arvioida erityisen testin avulla, joka olisi muu kuin esimerkiksi 86 artiklassa mainittu tavanomainen testi. Tällöin testin luonne ei kuitenkaan ole lainkaan selvillä. Itse asiassa 22 artiklan 2 kohdassa säädetään, että kyseisellä keskittymällä on oltava vaikutuksia jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Siinä ei kuitenkaan ole minkäänlaisia viitteitä siitä, että kyseisten vaikutusten on oltava yhteisön muissa kilpailulaeissa määriteltyjä vaikutuksia suurempia.

(108) Osapuolten väitteet ovat perusteltuja ainoastaan silloin, jos niiden ymmärretään tarkoittavan sitä, että komissio ei voi perustaa määräävää markkina-asemaa erityisen tuotteen tai maantieteellisten markkinoiden osalta koskevaa kielteistä päätöstään 22 artiklaan, jos keskittymällä ei ole vaikutuksia jäsenvaltioiden väliseen kauppaan kyseisten markkinoiden osalta, vaikka kyseinen toimi vaikuttaa muihin markkinoihin. Kysymys siitä, onko tällainen 22 artiklan tulkinta perusteltu, voidaan jättää avoimeksi. Vaikka Endemolin määräävän markkina-aseman vahvistumisella Alankomaiden riippumattoman TV-tuotannon markkinoilla ei sinällään olisikaan suoria vaikutuksia jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, kyseiset edellä esitetyt kolmet markkinat liittyvät toisiinsa, ja tuotantomarkkinoille muodostuva keskittymä muuttaa kilpailuolosuhteita muilla markkinoilla. Lisäksi osapuolet ovat itse esittäneet, että Endemolin osuus HMG:ssä on tarpeen HMG:n markkina-aseman parantamiseksi Alankomaiden ulkopuolisen TV-tuotannon osalta. Tässä yhteydessä olisi myös huomattava, että keskittymä lisää entisestään Endemolin mahdollisuuksia ostaa ulkomaisia ohjelmia, koska sillä on etuoikeus Alankomaiden suurimpiin kaupallisiin TV-ohjelmien lähettäjiin.

(109) Osapuolet esittävät lisäksi, että komissiolla ei 22 artiklassa säädetyn menettelyn nojalla ole valtuuksia julistaa keskittymää yhteismarkkinoille soveltumattomaksi tutkimatta sitä, ovatko muut toimenpiteet riittäviä kilpailun palauttamiseksi. Osapuolten mukaan tämä perustuu edellä mainitun 22 artiklan 5 kohdan säännöksiin. Tällainen kanta perustuu kuitenkin väärinymmärrykseen 22 artiklan 5 kohdan tarkoituksen ja tehtävän osalta. Komissio voi 22 artiklan 3 kohdan mukaan tehdä 8 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa tai 3 tai 4 kohdassa tarkoitetun päätöksen. Jos komission on osapuolten antamien 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen riittävien sitoumusten puuttumisen vuoksi tehtävä 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu kielteinen päätös, komissio voi tehdä myös 8 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun päätöksen tehokkaan kilpailun edellytysten palauttamiseksi silloin, kun keskittymä on jo toteutettu. Tällöin 22 artiklan 5 kohdassa rajoitetaan 8 artiklan 4 kohdan mukaan toteutettavia toimenpiteitä toimenpiteisiin, jotka ovat ehdottoman välttämättömiä tehokkaan kilpailun säilyttämiseksi tai palauttamiseksi sen jäsenvaltion alueella, jonka pyynnöstä komissio on puuttunut asiaan. Jos keskittymää ei vielä ole toteutettu, 22 artiklan 5 kohdassa varmistetaan, että komission kielteinen päätös rajoitetaan koskemaan pyynnön esittäneen jäsenvaltion alueella syntynyttä tai vahvistunutta määräävää markkina-asemaa tehokkaan kilpailun säilyttämiseksi.

v) Muita jäsenvaltioiden esittämiä väitteitä

(110) Osapuolet esittävät tarvitsevansa HMG:tä sen tämänhetkisessä muodossa pysyäkseen kilpailukykyisinä TV-markkinoiden monikansallisia toimijoita vastaan ja ollakseen mahdollisimman hyvissä asemissa tulevaisuuden multimediamarkkinoilla. Tässä yhteydessä olisi kuitenkin huomattava, että CLT jo itse on suuri monikansallinen mediaryhmittymä. On vaikeaa nähdä, miksi osapuolet tarvitsevat niin vahvan aseman Alankomaiden TV-markkinoilla muiden hollantilaisten lähettäjien kustannuksella. Tulevaisuuden multimediamarkkinoiden osalta ja erityisesti tulevaisuuden digitaali-TV:n osalta olisi huomattava, että HMG:n odotetaan tätä nykyä toimivan aktiivisesti tämänhetkisessä analogisessa TV-ympäristössä. Joka tapauksessa, vaikka osapuolet haluaisivatkin toimia aktiivisesti tulevassa digitaali-TV:ssä, on edelleenkin vaikea ymmärtää, miksi ne tarvitsevat kyseistä johtavien kanavien muodostamaa erityistä yhdistelmää sekä määräävässä asemassa olevaa tuottajaa. Vaikuttaa siltä, että osapuolten yhdistämien voimavarojen vuoksi HMG:stä voisi muodostua ainoa merkittävä toimija tulevaisuuden digitaali-TV:ssä. Tämä saattaisi jopa estää digitaali-TV:n kehittymistä Alankomaissa.

VII OSAPUOLTEN EHDOTTAMAT SITOUMUKSET

(111) Osapuolet ovat esittäneet ehdotuksia sitoumuksiksi, joilla voitaisiin poistaa ne epäilyt, joita on esitetty keskittymän soveltuvuudesta yhteismarkkinoille. Ehdotuksen keskeiset kohdat ovat seuraavat:

- [ . . . ].

(112) RTL 5:een liittyvät ehdotukset eivät riitä estämään HMG:n hallitsevan aseman syntymistä TV-mainonnan markkinoilla. Osapuolten ehdotusten perusteella HMG saisi merkittävän vaikutusvallan RTL 5:ssä, [ . . . ]. Siksi ei voida odottaa, että RTL 5 kilpailisi aktiivisesti HMG-kanavien kanssa [ . . . ].

[ . . . ] Osapuolten RTL 5:een liittyviä ehdotuksia ei siksi voida pitää riittävänä toimenpiteenä RTL 5:n pitämiseksi elinkelpoisena riippumattomana kilpailijana.

Lisäksi on olemassa vaara, että RTL 5:n myyminen ei toteutuisi, koska yhtään potentiaalista ostajaa ei löytyisi. Vaikka myynti toteutettaisiinkin, ei ole mahdollista kokonaan arvioida tässä vaiheessa, olisiko tämä disinvestointi riittävä supistamaan HMG:n markkina-asemaa määräävän tason alapuolelle. [ . . . ]

Lisäksi RTL 5:n kilpailukyky riippuisi myös siitä, miten kanavaa hoidettaisiin silloin, kun sen myynti ulkopuoliselle olisi kesken. Tässä yhteydessä on huomattava, että [ . . . ].

(113) Endemoliin liittyvän sitoumuksen osalta [ . . . ]. Kysymystä siitä, poistaako sitoumus kokonaisuutena kilpailuongelmat Alankomaiden TV-tuotannon markkinoilta, ei kuitenkaan tarvitse ratkaista lopullisesti, koska RTL 5:een liittyvä sitoumus ei riitä ratkaisemaan kilpailuongelmia TV-mainonnan alalla eikä keskittymään siksi voida antaa lupaa osapuolten tekemien ehdotusten perusteella.

VIII LIITÄNNÄISRAJOITUKSET

(114) Komission kannan mukaan HMG:n ja Endemolin välillä tehtyä tuotantosopimusta ei voida pitää fuusioasetuksen 8 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuna liitännäisrajoituksena (ancillary restraint). Endemolia koskeva takuu, jonka mukaan se toimittaa arvoltaan [ . . . ] HMG:n hollanninkielistä tuotantoa koskevasta tarpeesta sekä sopimuksessa esitetty [ . . . ], on keskittymän täytäntöönpanon kannalta tarpeeton rajoitus.

IX JOHTOPÄÄTÖKSET

(115) Edellä esitetyistä syistä komissio on päätynyt johtopäätökseen, että keskittymä johtaisi Alankomaissa TV:n mainosmarkkinoilla määräävän markkina-aseman muodostumiseen ja Alankomaissa riippumattomilla hollanninkielisillä TV-tuotannon markkinoilla Endemolin määräävän markkina-aseman vahvistumiseen, mikä puolestaan aiheuttaisi sen, että tehokas kilpailu Alankomaissa estyisi merkittävästi. Tämän vuoksi keskittymä on julistettava yhteismarkkinoille soveltumattomaksi fuusioasetuksen 8 artiklan 3 kohdan ja 22 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

(116) Tässä tapauksessa keskittymä on jo toteutettu, koska HMG on perustettu, kaikki omaisuus on siirretty HMG:lle ja lähetystoiminta on alkanut 1 päivänä syyskuuta 1995 HMG:n puitteissa.

Komissio on päättänyt jättää sisällyttämättä 8 artiklan 4 kohdan mukaisia toimenpiteitä tähän päätökseen 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Komissio tekee 8 artiklan 4 kohdan mukaisen erillisen päätöksen tehokkaan kilpailun palauttamiseksi edellä mainituille markkinoille. Ennen kyseisen päätöksen tekemistä komissio pyytää osapuolia ehdottamaan asianmukaisia toimenpiteitä kolmen kuukauden määräajassa tämän päätöksen tiedoksiantamisesta tehokkaan kilpailun palauttamiseksi Alankomaissa TV-mainontaa ja riippumatonta hollantilaista TV-tuotantoa koskeville markkinoille,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Yhteisyrityksen Holland Media Groep muodostumisesta syntyvä keskittymä katsotaan yhteismarkkinoille soveltumattomaksi. Komissio kehottaa osapuolia ryhtymään kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksiantamisesta tarvittaviin toimenpiteisiin tehokkaan kilpailun palauttamiseksi TV-mainonnan ja riippumattoman hollantilaisen TV-tuotannon markkinoille Alankomaissa.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu seuraaville:

1) Compagnie Luxembourgeoise de Télédiffusion SA (CLT)

45, Boulevard Pierre Frieden

L-Luxembourg

2) NV Verenigd Bezit VNU (VNU)

Ceylonpoort 5-25

NL-2036 AA Haarlem

3) RTL 4 S.A.

Villa Louvigny

Allée Marconi

L-2850 Luxembourg

Boîte postale 1122,

L-1011 Luxembourg

4) Veronica Omroeporgasatie (VOO) BV

Laapersveld 75

NL-1213 VB Hilversum

5) Endemol Entertainment Holding

Zevenend 45

NL-1251 RL Laren

Tehty Brysselissä 20 päivänä syyskuuta 1995.

Komission puolesta

Karel VAN MIERT

Komission jäsen

(1) EYVL N:o L 395, 30.12.1989, s. 1. Oikaisu: EYVL N:o L 257, 21.9.1990, s. 13.

(2) EYVL N:o C 160, 5.6.1996, s. 3

(3*) Tällä sivulla ja jäljempänä tekstissä hakasuluin merkityt kohdat tarkoittavat liikesalaisuuksia, jotka on jätetty pois tämän päätöksen julkistetusta versiosta.

(4) Lähde: Young & Rubicam: Media in Europe, European Media Cost Comparison 1993.

(5) Euroopan yleisradioliiton (EBU) jäsenenä NOS:llä on etuoikeus tiettyjen urheilutapahtumien osalta. Tämä ei kuitenkaan koske Alankomaiden jalkapalloliigaa.

(6) Tutkimuksessa SBS/Arcade saisivat 4 %. Kuten edellä esitettiin Arcaden saavuttama markkinaosuus syntyisi lähinnä MTV:n kustannuksella, ja se voitaisiin näin ollen sisällyttää ei-kotimaisten kanavien markkinaosuuksiin.

(7) Markkinaosuuksia koskevat oletukset, joille näkymät perustuivat, eivät kuitenkaan vaikuta todenmukaisilta. Samoin on muiden tutkimuksessa mallin mukaan laskettujen teoreettisten näkymien laita.