This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 31994R1467
Council Regulation (EC) No 1467/94 of 20 June 1994 on the conservation, characterization, collection and utilization of genetic resources in agriculture
Neuvoston asetus (EY) N:o 1467/94, annettu 20 päivänä kesäkuuta 1994, maatalouden geneettisten voimavarojen säilyttämisestä, kuvauksesta, keräämisestä ja käytöstä
Neuvoston asetus (EY) N:o 1467/94, annettu 20 päivänä kesäkuuta 1994, maatalouden geneettisten voimavarojen säilyttämisestä, kuvauksesta, keräämisestä ja käytöstä
EYVL L 159, 28.6.1994, p. 1–10
(ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT) Tämä asiakirja on julkaistu erityispainoksessa
(FI, SV, CS, ET, LV, LT, HU, MT, PL, SK, SL)
No longer in force, Date of end of validity: 06/05/2004; Kumoaja 32004R0870
Neuvoston asetus (EY) N:o 1467/94, annettu 20 päivänä kesäkuuta 1994, maatalouden geneettisten voimavarojen säilyttämisestä, kuvauksesta, keräämisestä ja käytöstä
Virallinen lehti nro L 159 , 28/06/1994 s. 0001 - 0010
Suomenk. erityispainos Alue 3 Nide 58 s. 0156
Ruotsink. erityispainos Alue 3 Nide 58 s. 0156
NEUVOSTON (EY) ASETUS N:o 1467/94, annettu 20 päivänä kesäkuuta 1994, maatalouden geneettisten voimavarojen säilyttämisestä, kuvauksesta, keräämisestä ja käytöstä EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan, ottaa huomioon komission ehdotuksen(1), ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon(2), ottaa huomion talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(3), sekä katsoo, että yhteisön maatalouden biologisen ja geneettisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi olisi biologisten ja geneettisten voimavarojen korvaamattoman rikkauden muodostavat geneettiset voimavarat säilytettävä ja toteutettava tarvittavat toimenpiteet niiden säilyttämiseksi, kuvaamiseksi, keräämiseksi ja käyttämiseksi, jotta edistettäisiin yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteita ja biologisen monimuotoisuuden ylläpitämistä yhteisön vuonna 1993 ratifioiman biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen mukaisesti, sekä huolehdittava tarpeellisiksi osoittautuvista tulevaisuutta koskevista ratkaisuista, tässä asetuksessa maatalousala on ymmärrettävä termin laajassa merkityksessä ja sen vuoksi maatalouden geneettisiin voimavaroihin kuuluvat myös metsätalouden geneettiset voimavarat, maatalouden geneettisiin voimavaroihin kuuluvat tässä asetuksessa kasveihin liittyvät geneettiset voimavarat ja eläimiin liittyvät geneettiset voimavarat, maatalouden geneettisten voimavarojen säilyttämisen, kuvaamisen, keräämisen ja käytön tehokkaalla kehittämisellä ja yhteensovittamisella on pyrittävä organisoimaan yleisen edun vuoksi jäsenvaltioissa toteutettu työ, käyttämään tämän työn tuloksia tehokkaalla tavalla, suuntaamaan niitä yhteisen maatalouspolitiikan tarpeiden mukaisesti ja sopusoinnussa mainitun yleissopimuksen kanssa yhdistämään tarvittavat keinot aiheellisten yhteisön tarpeiden mukaisten toimien panemiseksi täytäntöön ottaen huomioon tarvittaessa kansainvälisten toimivaltaisiksi tunnustettujen järjestöjen ja Euroopan kolmansien maiden samalla alalla toteuttamat toimet, tämän tavoitteen saavuttamiseksi on säädettävä sellaisesta pysyvästä tietojenvaihdosta ja erityisesti vastavuoroisesta neuvonnasta, jotka liittyvät maatalouden geneettisten voimavarojen säilyttämistä, kuvaamista, keräämistä ja käyttöä koskeviin olemassa oleviin ja jäsenvaltioissa suunniteltuihin ohjelmiin, kansallisella tasolla maatalouden geneettisten voimavarojen säilyttämistä, kuvaamista, keräämistä ja käyttöä koskevalla alalla jo toteutettujen toimien yhteensovittaminen yhteisön tasolla mahdollistaa käynnissä olevien töiden entistä suuremman tehokkuuden, nämä työt vaikuttavat tällä hetkellä riittämättömiltä joko niiden luonteesta johtuen tai siitä syystä, että jäsenvaltioiden ei niiden käytössä olevien keinojen vuoksi ole mahdollista tehdä enempää maatalouden geneettisten voimavarojen säilyttämisen, kuvaamisen, keräämisen ja käytön hyväksi; näissä tapauksissa yhteisön on toissijaisuusperiaatteen mukaisesti voitava tukea ja täydentää jäsenvaltioissa toteutettua toimintaa, mikä edesauttaa yhteisön velvoitteiden täyttämistä ympäristön suojelemiseksi ja maiseman hoitamiseksi sekä biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä ja kestävää käyttöä koskevien suunnitelmien kehittämiseksi ja panemiseksi täytäntöön; maatalouden geneettisten voimavarojen säilyttämistä koskevalla ongelmalla on kansojen välinen ulottuvuus ja se koskee kaikkia jäsenvaltioita, mutta tähän mennessä ei tällä alalla ole ollut erityistä yhteisön tason ohjelmaa; paras ratkaisu arvon lisäämiseksi on jo käynnissä olevien toimien yhteensovittaminen ja uusien erittäin tärkeiden toimien edistäminen; toimettomuus johtaisi tehottomuuteen ja geneettisten voimavarojen tuhoutumiseen, maatalouden geneettisten voimavarojen säilyttämisen, kuvaamisen, keräämisen ja käytön alalla toteutettu toiminta on omiaan lisäämään maatalouden monimuotoisuutta, edistämään biologisen monimuotoisuuden ylläpitämistä, parantamaan maataloustuotteiden laatua ja vähentämään tuotantopanoksia ja maatalouden tuotantokustannuksia edistämällä erityisesti maataloustuotannon laajaperäistämistä, koska yhteensovittaminen maatalouden geneettisten voimavarojen säilyttämisen, kuvaamisen, keräämisen ja käytön alalla on tiiviisti sidoksissa yhteiseen maatalouspolitiikkaan, on tarpeen varmistaa mahdollisimman nopea tällä alalla toteutetun toiminnan täytäntöönpano, yhteensovittamisen tarpeiden ja yhteisön maatalouden geeniperinnön maantieteellisen levinneisyyden ja tällä alalla täytäntöön pantavien toimien tarpeellisuuden vuoksi tiivis ja jatkuva maatalouden geneettisten voimavarojen säilyttämistä, kuvaamista, keräämistä ja käyttöä koskeva yhteistyö komission ja jäsenvaltioiden välillä on suotavaa, kansallisten toimien yhteensovittaminen edellyttää laajaa ja perusteellista tietämystä maatalouden geneettisten voimavarojen säilyttämisen, kuvaamisen, keräämisen ja käytön tilanteesta kussakin jäsenvaltiossa; tämä tietämys olisi kartoitettava ja annettava yksityiskohtaiset säännöt, joiden mukaisesti näin kerätyt tiedot saadaan käyttäjien ulottuville, yhteisön tasolla toteutettu toiminta on suunnattava erityisesti maataloustuotteiden laadun parantamiseen ja perinteisten tai uusien maataloustuotteiden uusiin käyttötapoihin entistä suuremman arvonlisäyksen saamiseksi, yhteisön maatalouden geneettisten voimavarojen säilyttämistä, kuvaamista, keräämistä ja käyttöä koskevan toimintaohjelman on edistettävä yhteisön biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä, maatalouden kilpailukykyä ja maatalouden voimavarojen entistä parempaa hallintaa, tällainen yhteisön pitkän tähtäimen toimintaohjelma voi mahdollistaa uusien tuotantomuotojen löytymisen maatalouden, ympäristön ja maiseman hyväksi, on tärkeää varmistaa, että maatalouden geneettisten voimavarojen säilyttämisen, kuvaamisen, keräämisen ja käytön alalla toteutetun sellaisen toiminnan tulokset, johon yhteisö osallistuu, saatetaan yhteisön käyttöön, yhteisön maatalouden geneettisten voimavarojen säilyttämisen, kuvaamisen, keräämisen ja käytön alalla toimivaltaisten neuvoa-antavien elinten avulla luoman yleispolitiikan mukaisesti jäsenvaltioiden edustajista muodostuvan komitean, jonka puheenjohtajana on komission edustaja, perustaminen on sopivin tapa kehittää yhteistyötä, jolloin tällainen komitea voi auttaa ja neuvoa tehokkaasti komissiota sille kuuluvien maatalouden geneettisten voimavarojen säilyttämistä, kuvaamista, keräämistä ja käyttöä koskevien tehtävien täytäntöön panemisessa, saatujen tulosten hyödyntämisen mahdollistamiseksi olisi niiden levittämistä ja niihin liittyvää neuvontaa edistettävä toimintaohjelman mahdollisimman laajan ja tarkoituksenmukaisen käytön varmistamiseksi, mikä edellyttää ohjelman täydentämistä julkaisuilla, jotka liittyvät tuloksiin ja neuvontatoimintaan, ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN: 1 artikla 1 Yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteiden toteutumisen edistämiseksi jäsenvaltioissa toteutetun maatalouden geneettisten voimavarojen säilyttämistä, kuvaamista, keräämistä ja käyttöä koskevan toiminnan yhteensovittaminen ja edistäminen yhteisön tasolla varmistetaan tässä asetuksessa säädetyin edellytyksin. 2 Tässä asetuksessa: a) maatalouden geneettisiin voimavaroihin kuuluvat kasveihin liittyvät geneettiset voimavarat ja eläimiin liittyvät geneettiset voimavarat, b) tarkoitetaan: - `kasveihin liittyvillä geneettisillä voimavaroilla` erityisesti niitä voimavaroja, jotka koskevat maatalouskasveja, viiniköynnös ja rehukasvit mukaan lukien, puutarhakasveja, vihannes-, koriste-, rohto- ja yrttikasvit mukaan lukien, hedelmäkasveja, metsätalouskasveja, sieniä, mikro-organismeja sekä luonnonvaraista kasvistoa, joka osoittautuu tai voi osoittautua hyödylliseksi maatalousalalla, - `eläimiin liittyvillä geneettisillä voimavaroilla` erityisesti niitä voimavaroja, jotka koskevat kotieläimiä (selkärankaisia ja tiettyjä selkärangattomia), mikro-organismeja sekä luonnonvaraista eläimistöä, joka osoittautuu tai voi osoittautua hyödylliseksi maatalousalalla, 3 Edellä 1 kohdassa tarkoitettu yhteensovittaminen ja edistäminen suoritetaan sopusoinnussa yhteisön maatalouden geneettisten voimavarojen alalla harjoittaman yleispolitiikan kanssa. I OSASTO Tiedottaminen ja neuvonta 2 artikla Perustetaan jäsenvaltioiden ja komission välinen tiedotus- ja neuvontajärjestelmä 3 ja 4 artiklassa säädetyin edellytyksin. 3 artikla 1 Jäsenvaltioiden on toimitettava säännöllisin väliajoin ja vähintään kerran vuodessa komissiolle tekniset, taloudelliset ja rahoitusta koskevat tiedot, jotka liittyvät maatalouden geneettisten voimavarojen säilyttämistä, kuvaamista, keräämistä ja käyttöä koskeviin niiden alaisena toteutettuihin tai suunniteltuihin erityistoimiin. Niiden on pyrittävä toimittamaan säännöllisin väliajoin komissiolle samat tiedot, jotka liittyvät maatalouden geneettisten voimavarojen säilyttämistä, kuvaamista, keräämistä ja käyttöä koskeviin toimiin, joita eivät ole toteuttaneet tai suunnitelleet niiden alaiset toimielimet. 2 Komissio laatii pysyvän luettelon 1 kohdassa tarkoitetuista toimista ja asianmukaisin toimenpitein kannustaa tietojenvaihtoon jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä, erityisesti tietojenvaihtoon käytettävissä olevien geneettisten voimavarojen alkuperästä ja yksittäisistä ominaispiirteistä. Tämä tietojenvaihto voi toteutua 7 artiklassa tarkoitetun ohjelman osana rahoitettujen toimien yhteydessä. 3 Komissio antaa saatuaan 13 artiklassa tarkoitetun komitean lausunnon yksityiskohtaiset säännöt, joiden mukaisesti saadut tiedot saatetaan asianomaisten tietoon. 4 artikla 1 Komissio tutkii pysyvästi maatalouden geneettisten voimavarojen säilyttämistä, kuvaamista, keräämistä ja käyttöä koskevaa politiikkaa ja tilannetta sekä tämän alan suuntauksia jäsenvaltioissa ottaen huomioon muiden hyödyllisten geneettisiä voimavaroja koskevien tutkimusten tulokset, erityisesti geneettistä hyödyntämistä ja eroosiota koskevat tulokset. Tätä tarkoitusta varten komissio neuvottelee jäsenvaltioiden kanssa 13 artiklassa tarkoitetussa komiteassa. 2 Komissio huolehtii tietojenvaihdosta sekä maatalouden geneettisten voimavarojen säilyttämistä, kuvaamista, keräämistä ja käyttöä koskevien toimenpiteiden laajentamisesta ja parantamisesta erityisesti seminaarien, täydennyskurssien, asiantuntijavaihdon, opintomatkojen ja asiantuntijalausuntojen avulla. II OSASTO Erityistoimet 5 artikla 1 Komissio vastaa: a) sellaisen avun antamisesta tiettyjen kansallisten maatalouden geneettisten voimavarojen säilyttämistä, kuvaamista, keräämistä ja käyttöä koskevien toimien yhteensovittamiseksi yhteisön tasolla, joka on tarkoitettu mahdollistamaan yhteisössä käytettyjen keinojen järkiperäinen hyödyntäminen, tulosten tehokas hyödyntäminen ja yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteiden mukainen suuntautuminen, b) sellaisten maatalouden geneettisten voimavarojen säilyttämistä, kuvaamista, keräämistä ja käyttöä koskevien toimintaohjelmien laatimisesta ja täytäntöönpanosta yhteisön tasolla, jotka on tarkoitettu tukemaan ja täydentämään jäsenvaltioissa toteutettua toimintaa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta komission jäsenvaltioille mahdollisesti antamien suositusten soveltamista. 2 Yksityiskohtaiset säännöt 1 kohdan soveltamisesta annetaan 14 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen. 6 artikla 1 Komissio toteuttaa 14 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen tarvittavat toimenpiteet, jotta 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti toteutettua toimintaa edistävät tulokset saataisiin yhteisön käyttöön sopivimmilla tavoilla. 2 Komissio panee täytäntöön asianmukaiset erityisesti yhteisen maatalouspolitiikan kanssa sopusoinnussa olevat keinot yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteiden toteutumista todennäköisesti edistävistä maatalouden geneettisten voimavarojen säilyttämistä, kuvaamista, keräämistä ja käyttöä koskevan toiminnan tuloksista tiedottamisen ja niiden hyödyntämisen edistämiseksi. III OSASTO Maatalouden geneettisiä voimavaroja koskeva toimintaohjelma 7 artikla Yhteisön ensimmäinen maatalouden geneettisten voimavarojen säilyttämistä, kuvaamista, keräämistä ja käyttöä koskeva toimintaohjelma, sellaisena kuin se on määrätty liitteessä I, jäljempänä 'ohjelma`, hyväksytään viiden vuoden ajanjaksoksi. 8 artikla Yksityiskohtaiset säännöt ohjelman toteuttamisesta, yhteisön rahoitusosuus mukaan lukien, määrätään liitteessä I. 9 artikla Komissio panee ohjelman täytäntöön saatuaan 13 artiklassa tarkoitetun komitean lausunnon. Tämä neuvonanto koskee erityisesti: - työohjelman laatimista ja päivittämistä, - julkisten toimintaehdotuksia koskevien kehotusten sisältöä, - yhdistettyjen toimien ja liitteessä I määrättyjen hankkeiden arviointia, - edellä 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun luettelon laatimista ja käyttöä. 10 artikla 1 Edellä 9 artiklan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetussa työohjelmassa määritellään yksityiskohtaiset tavoitteet, toteutettavat toimet sekä rahoitusta koskevat vastaavat säännökset. Komissio antaa julkisia toimintaehdotuksia koskevia kehotuksia työohjelman perusteella. 2 Komission tekemät eri toimien toteuttamista koskevat sopimukset säätelevät yksityiskohtaisia sääntöjä ohjelman yhteydessä toteutettujen toimien tuloksista tiedottamisesta, tulosten suojaamisesta ja hyödyntämisestä. 11 artikla 1 Komissio tutkii ohjelman kolmantena täytäntöönpanovuonna ohjelmaa uudelleen ja analysoi tilannetta erityisesti taloudellisesta näkökulmasta. Komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän uudelleen tutkimisen tuloksista. 2 Ohjelman päätyttyä komissio nimeää ryhmän riippumattomia asiantuntijoita arvioimaan tuloksia. Tämän ryhmän laatima kertomus, johon on liitetty komission huomioita, esitetään Euroopan parlamentille, neuvostolle ja talous- ja sosiaalikomitealle. 12 artikla 1 Ohjelman täytäntöönpanoa varten tarvittavat varat, henkilöstö- ja hallintokulut mukaan lukien, nousevat 20 miljoonaan ecuun. 2 Varojen käytön viitteellinen jakauma on esitetty liitteessä II. IV OSASTO Yleiset säännökset 13 artikla 1 Perustetaan maatalouden geneettisten voimavarojen säilyttämistä, kuvaamista, keräämistä ja käyttöä käsittelevä komitea, jäljempänä 'komitea`, jossa on jäsenvaltioiden edustajat ja puheenjohtajana komission edustaja. 2 Komitea sopii sisäisen työjärjestyksensä sopusoinnussa yhteisiä markkinajärjestelyjä hoitamaan perustetuille hallintokomiteoille vuonna 1965 annettujen sääntöjen kanssa. 3 Komitealta pyydetään lausuntoa 14 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen. 14 artikla 1 Jos tässä artiklassa säädettyä menettelyä on noudatettava, asian saattaa komitean käsiteltäväksi komitean puheenjohtaja omasta aloitteestaan tai jonkin jäsenvaltion edustajan pyynnöstä. 2 Komission edustaja tekee ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Komitea antaa lausuntonsa näistä toimenpiteistä määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan. Lausunto annetaan perustamissopimuksen 148 artiklan 2 kohdassa niiden päätösten edellytykseksi määrätyllä enemmistöllä, jotka neuvosto tekee komitean ehdotuksesta. Komiteaan kuuluvien jäsenvaltioiden edustajien äänet painotetaan mainitussa artiklassa määrätyllä tavalla. Puheenjohtaja ei osallistu äänestykseen. 3 Komissio päättää toimenpiteistä, joita sovelletaan viipymättä. Jos kyseiset toimenpiteet eivät kuitenkaan ole komitean lausunnon mukaisia, komissio ilmoittaa niistä viipymättä neuvostolle. Siinä tapauksessa komissio voi lykätä päättämiensä toimenpiteiden soveltamista enintään yhdellä kuukaudella ilmoituksen tekopäivästä. Neuvosto voi määräenemmistöllä päättää asiasta toisin edellisessä kohdassa säädetyssä määräajassa. 15 artikla Komitea voi käsitellä muitakin asiaankuuluvia kysymyksiä, jotka puheenjohtaja saattaa sen käsiteltäväksi omasta aloitteestaan tai jonkin jäsenvaltion edustajan pyynnöstä. 16 artikla Komissio esittää säännöllisin väliajoin Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen 5 artiklassa tarkoitetuista maatalouden geneettisten voimavarojen säilyttämistä, kuvaamista, keräämistä ja käyttöä koskevista toimista. Tämä kertomus sisältää erityisesti: - katsauksen jäsenvaltioissa maatalouden geneettisten voimavarojen säilyttämisen, kuvaamisen, keräämisen ja käytön osalta toteutetun toiminnan kehityksestä, - kuvauksen yhteisön maatalouden geneettisten voimavarojen säilyttämisen, kuvaamisen, keräämisen ja käytön kehityksestä, - tämän asetuksen mukaisesti toteutetun toiminnan tilanne, - toivottua tulevaa kehitystä jäsenvaltioissa maatalouden geneettisten voimavarojen säilyttämisen, kuvaamisen, keräämisen ja käytön osalta ja tämän alan toiminnan yhteensovittamista yhteisön tasolla koskeva tutkimus, ottaen huomioon yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteet ja tällä ohjelmalla jo saavutetut tulokset. Tutkimukseen sisältyvät tarvittaessa viittaukset kansainvälisten päteviksi tunnustettujen järjestöjen tällä alalla toteuttamiin töihin. 17 artikla Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisesssa lehdessä. Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. Tehty Luxemburgissa 20 päivänä kesäkuuta 1994. Neuvoston puolesta Puheenjohtaja G. MORAITIS (1) EYVL N:o C 266, 1.10.1993, s. 2 (2) EYVL N:o C 128, 9.5.1994 (3) EYVL N:o C 52, 19.2.1994, s. 20 LIITE I YKSITYISKOHTAISET MÄÄRÄYKSET TOIMINTAOHJELMAN TOTEUTTAMISESTA I TAVOITTEET Tavoitteena on auttaa huolehtimaan yhteisössä mahdollisesti arvokkaiden kasveihin ja eläimiin liittyvien geneettisten voimavarojen säilyttämisestä, kuvaamisesta, dokumentoinnista, arvioinnista, keräämisestä ja käytöstä sekä tehostamaan näitä. Tavoitteiden saavuttamiseksi olisi sovitettava yhteen jäsenvaltioissa tällä hetkellä toteutettavat toimet sekä täydennettävä ja kehitettävä niitä. Toissijaisuusperiaatetta sovelletaan kuhunkin niistä. Tarvittaessa ohjelman mukaisesti toteutettavat toimet nivelletään yhteen päteviksi tunnustettujen kansainvälisten järjestöjen samalla alalla toteuttamien toimien kanssa. II YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Komissio panee ohjelman täytäntöön. 2 Tämän asetuksen 8 artiklassa tarkoitettuihin ohjelman toteuttamista koskeviin yksityiskohtaisiin sääntöihin kuuluvat yhteisön maatalouden geneettisten voimavarojen juokseva luettelointi, yhdistetyt toimet, geneettisten voimavarojen säilyttämistä, kuvaamista, keräämistä ja käyttöä koskevat hankkeet, joiden kustannukset on jaettu, sekä näiden liitännäistoimenpiteet. - Juokseva luettelointi Juokseva luettelointi koostuu pääosin maatalouden yhteisössä esiintyviä geneettisiä voimavaroja ja niiden tilaa koskevan luettelon laatimisesta, säännöllisestä päivittämisestä ja julkaisemisesta sekä näiden geneettisten voimavarojen säilyttämistä, kuvaamista, keräämistä ja käyttöä koskevien ajankohtaisten toimien luetteloinnista. Tämän luettelon laatimisesta ja sen säännöllisestä julkaisemisesta aiheutuvat kustannukset sisällytetään ohjelman täytäntöönpanoa varten myönnettyihin kokonaissaataviin. - Yhdistetyt toimet Yhdistetyt toimet koostuvat yhteisön toteuttamasta toiminnasta yksittäisten jäsenvaltioissa toteutettujen maatalouden geneettisten voimavarojen säilyttämistä, kuvaamista, keräämistä ja käyttöä koskevien toimien yhteensovittamiseksi. Yhteisö voi osallistua yhdistettyjen toimien rahoitukseen jopa 100 %:iin asti yhdistämiskuluista. - Maatalouden geneettisten voimavarojen säilyttämistä, kuvaamista, keräämistä ja käyttöä koskevat hankkeet, joiden kustannukset jaetaan. Maatalouden geneettisten voimavarojen säilyttämistä, kuvaamista, keräämistä ja käyttöä koskevien hankkeiden osalta tehdään sopimuksia kustannusten jakamisesta. Yhteisön rahoitusosuus ei ylitä 50 %:a hankkeiden kokonaiskustannuksista ja se myönnetään hankkeiden toteuduttua. Nämä hankkeet, joiden kustannukset jaetaan, on yleensä pantava täytäntöön sellaisten osallistujien toimesta, jotka ovat sijoittautuneet yhteisöön. Tietty etusija annetaan vähintään kahden toisistaan riippumattoman ja eri jäsenvaltioihin sijoittautuneen osapuolen hankkeille. Maatalouden geneettisten voimavarojen säilyttämistä, kuvaamista, keräämistä ja käyttöä koskeviin hankkeisiin, joiden kustannukset jaetaan, liittyvät sopimukset on yleensä tehtävä Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä julkaistuihin ehdotuspyyntöihin perustuvan valintamenettelyn perusteella. Kiireellisissä tapauksissa voidaan soveltaa rajoitettua ehdotuspyyntömenettelyä. - Liitännäistoimenpiteet Liitännäistoimenpiteet koostuvat: - seminaarien, teknisten konferenssien tai yhteistoimintakokousten järjestämisestä, - sisäistä yhteensovittamista koskevat toimet teknisten erityisryhmien avulla, - erikoistuneen henkilöstön koulutukseen ja liikkuvuuteen liittyvät toimet, - tulosten hyödyntämisen tehostaminen. Yhteisö voi osallistua liitännäistoimenpiteiden rahoitukseen jopa 100 %:n osuudella näiden toimenpiteiden kokonaiskustannuksista. 3 Kuka tahansa luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, jolla on jonkin jäsenvaltion kansalaisuus ja joka on sijoittautunut yhteisöön, voi osallistua tähän ohjelmaan kuuluvien toimien toteuttamiseen. Osapuolena olevien kolmansien maiden kansalaisten osallistuminen sekä tähän osallistumiseen liittyvä yhteisön rahoitusosuus on tutkittava tapauksen mukaan. 4 Toimien ja hankkeiden toteuttamisen yhteydessä saatujen tulosten ja tietojen jakamisesta aiheutuvat kustannukset kuuluvat ohjelman kustannuksiin. 5 Kuhunkin toimenpide-ehdotukseen on sisällyttävä sen ympäristövaikutusta koskeva ilmoitus. Tähän ilmoitukseen on myös liityttävä sitoumus noudattaa asiaankuuluvia turvallisuutta koskevia määräyksiä. III YKSITYISKOHTAISET TEKNISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala a) Tukeen oikeutetut toimet Ohjelma koskee sellaisten kasveihin ja eläimiin liittyvien geneettisten voimavarojen säilyttämistä, kuvaamista, keräämistä ja käyttöä, jotka ovat tällä hetkellä olemassa yhteisön alueella ja joita uhkaa tuhoutuminen, jollei erityistoimenpiteitä toteuteta. Tukeen oikeutetut organismit ovat kasveja (siemenkasveja ja tiettyjä itiökasveja), eläimiä (selkärankaisia ja tiettyjä selkärangattomia) tai mikro-organismeja. Kaiken tyyppiset aineistot ovat tukeen oikeutettuja, mukaan lukien maatiaislajikkeet ja -rodut, paikalliset rodut, jalostusaineisto, geneettisten tyyppien kokoelmat ja luonnonvaraiset lajit. Ohjelman soveltamisalaan kuuluu sekä aktiivisessa kasvuvaiheessa oleva aineisto että lepotilassa oleva aineisto (siemenet, alkiot, siemenneste ja siitepöly). Sen soveltamisalaan kuuluvat kokoelmat alkuperäisellä paikallaan ja sen ulkopuolella. Muita tärkeämpinä pidetään lajeja, joilla on tai joilla voidaan uskoa tulevan olemaan taloudellista merkitystä yhteisön maa-, puutarha- tai metsätaloudessa. Etusija annetaan erityisesti geneettisten voimavarojen käyttämiselle: - maataloustuotannon monipuolistamiseen, - tuotteen laadun parantamiseksi, - ympäristön suojelemiseksi entistä paremmin, Ohjelmassa tarkoitetaan: - `dokumentoinnilla` kaiken tyyppisten tietojen keräämistä ja kirjaamista, - `avaintiedoilla` tietoja, jotka on kirjattu keräyspaikalla, - `kuvauksella` ensisijaisia myöhemmin kirjattuja taksonomisia kuvaajia, - `arvioinnilla` muiden ominaispiirteiden kuten taudinkestävyyden tai stressinsietokyvyn arviointia. Kokoelmia luetteloitaessa tai uusia kokoelmia luotaessa menetellään siten, että ohjelman yhteydessä kirjataan alueen asianomaisten (viljelijät, puutarhaviljelijät) kokemukset ja tietoperimä, joka koskee viljelymenetelmiä, erityiskäyttöä, jalostusta, makua ja niin edelleen. b) Toimet, joita tuki ei koske Yhteisön osallistuminen rahoitukseen ohjelman mukaisesti ei koske erityisesti seuraavia toimia: teoreettiset opinnot, tutkimukset olettamusten todentamiseksi, työvälineiden tai -tekniikoiden parantamiseen tähtäävät tutkimukset, testaamattomia tekniikoita tai mallijärjestelmiä koskevat työt ja kaikki muu tutkimustoiminta. Tällainen toiminta voitaisiin ottaa huomioon yhteisön teknologista tutkimusta ja kehitystä koskevien ohjelmien yhteydessä. Jäsenvaltioissa toteutettavina olevat toimet ovat oikeutettuja ainoastaan yhdistettyjen toimien toteuttamisen osalta. Alempia eläimiä ja kasveja sekä mikro-organismeja koskevat toimet eivät ole tukeen oikeutettuja, paitsi jos näitä kasvatetaan tai viljellään maassa tai makeassa vedessä tai jos näitä voidaan käyttää maataloudessa biologiseen torjuntaan. Poikkeuksena on erityistapaus parasiittien tai symbioottien ja toisaalta näiden isäntien geenisymbioosi, jos molemmat organismit on säilytettävä. Edellä mainitut etuoikeudet koskevat aineistojen keräämistä ja hankkimista. 2 Toimet Seuraavia toimia edistetään: a) Luettelointi Yhteisössä suoritettujen maatalouden geneettisten voimavarojen säilyttämistä, kuvaamista, keräämistä ja käyttöä koskevien töiden ja paikalla toteutettujen ohjelmien sekä alkuperäpaikan ulkopuolisten kokoelmien juokseva luettelointi saatetaan voimaan ja luettelot päivitetään ja julkaistaan säännöllisesti. Luettelointi palvelee säilyneiden geneettisten voimavarojen kokonaisuuden sekä niihin liittyvien toimien kartoitusta yhteisössä. Tämän luetteloinnin tavoitteena on ohjelman toimien tukeminen ja säilynyttä aineistoa koskevan mahdollisimman laajan tietämyksen ja käytön edistäminen. Luettelot sisältävät kaikki tiedot kustakin tietokannasta ja erityisesti kustakin ohjelman mukaisesti rahoitetusta kokoelmasta sekä muut asiaankuuluvat tiedot. b) Tietojen säilyttäminen, dokumentointi ja vaihto Tavoitteena on vahvistaa yhteisön osuutta maatalouden eläimiin ja kasveihin liittyvien geneettisten voimavarojen säilyttämisessä, mukaan lukien metsäpuut, sekä siihen liittyvän dokumentoinnin järjestämisessä saattamalla sopusointuun jo käynnissä olevat työt ja estämällä päällekkäistyön tekeminen. Työ etenee johdonmukaisesti vaiheittain. Myöhempää vaihetta koskevat työt eivät ole oikeutettuja yhteisön rahoitukseen, paitsi jos on osoitettu, että edeltävät vaiheet on toteutettu joko ohjelman mukaisesti tai aikaisemmin. Jos tarpeen olemassaolo voidaan myöhemmin osoittaa, uusia toimia voidaan rahoittaa (vaihe 6). Toimien saattamiseksi sopusointuun kaikki rahoitetuissa toimissa ohjelman mukaisesti käytetyt tietokannat on saatettava yhteensopiviksi. Prosessin kussakin vaiheessa saatu tieto julkaistaan ja varastoitua aineistoa tarjotaan mahdollisuuksien mukaan jakeluun. Vaiheet ovat kunkin lajin osalta seuraavat: - Vaihe 1: Työsuunnitelman laatiminen Laaditaan vähimmäisluettelo ensisijaisista kuvaajista, luodaan ja testataan yhteinen tietokanta ja yhteinen tietojenvaihtomuoto. Yhteinen tietokanta on luotava siten, että se tyydyttää käyttäjien tarpeet ja siinä on käytettävä tietokantojen standardikieltä. Valittujen kuvaajien on koskettava ominaispiirteitä, jotka ovat selvästi periytyviä. Nämä ominaispiirteet on voitava tunnistaa kaikissa ympäristöolosuhteissa ja niiden arvioimisen on oltava taloudellisesti edullista. - Vaihe 2: Kokoelmien kuvaaminen Luodaan tietokanta. Kerätään avaintiedot, kerrotaan tai muokataan aineisto ja todetaan ensisijaiset kuvaajat. - Vaihe 3: Arviointi (toissijainen kuvaaminen) Tarvittaessa lisätään muiden seulontakokeiden tiedot (katso jäljempänä 'Arviointi ja käyttö`). - Vaihe 4: Kokoelmien lajitteleminen Yhteistä tietokantaa käytettäessä tunnistetaan toisinnot ja puutteet olemassa olevissa kokoelmissa. Tarvittaessa määritellään osa kokonaisuudesta 'ydinkokoelmaksi`. - Vaihe 5: Kokoelmien järkeistäminen Jos kokoelmissa on päällekkäisyyttä, nämä osat järkeistetään ja yhdenmukaistetaan. Tietty päällekkäisyys on tarpeen satunnaisen häviämisen estämiseksi. Vähimmäisperuste on ydinaineiston säilyttäminen kahtena vähintään kahdessa määritellyssä paikassa. Kokoelmakokonaisuus voi olla jakautuneena useammassa määritellyssä paikassa. - Vaihe 6: Geneettisten voimavarojen hankkiminen (kerääminen) Keräämiseen voidaan ryhtyä: i) jos kokoelmissa on puutteita, joiden on osoitettu rajoittavan niiden käyttökelpoisuutta tai ii) jos on olemassa keräämätöntä aineistoa, jonka voidaan kohtuudella olettaa olevan ainutlaatuista ja joka häviäisi, jos sitä ei kerättäisi. On tarpeen noudattaa hyvää keräämis- ja varastointikäytäntöä, varustaa kerätty aineisto dokumentoinnilla ja syöttää se tietokantaan (vaiheet 1 5). Eläinten osalta 'kokoelma` voi tarkoittaa ainutlaatuisten uhanalaisten rotujen siemennesteen, munasolujen ja alkioiden keräämistä ja säilyttämistä. Erityisen tärkeänä on pidettävä edellä mainittujen toimien seurauksena saatavaa aineistoa koskevan tiedon julkaisemista ja aineiston levittämistä. c) Arviointi ja käyttö Tavoitteena on parantaa yhteisön geneettisten voimavarojen alkuperäisellä paikalla ja sen ulkopuolella oleviin kokoelmiin varastoidun aineiston arviointia ja käyttöä. Seuraavat toimet ovat tukeen oikeutettuja: - suoraan säilytetyn aineiston käyttöön maataloudessa johtavat toimet, esimerkiksi mahdollisen hyötyaineiston lisäys ja sen koeviljely kentällä. - asiaankuuluvan tiedon hankkiminen käyttäjiltä, jotka ovat saaneet aikaisemmin geneettisiä voimavaroja geenipankista, ja asiaankuuluvan tiedon kerääminen julkaistuista teoksista. - arviointimenettelyt säilytetyn aineiston käyttäytymisestä käytännön olosuhteissa. - säilytetyn aineiston seulontamenettely sellaisten hyödyllisten ja asiaankuuluvien geenilähteiden saamiseksi, jotka antavat tuotteelle esimerkiksi parempaa laatua, taudinkestävyyttä, kestävyyttä kasvintuhoojia vastaan ja stressinsietokykyä, yleisiä yhdistelyominaisuuksia ja koirassteriiliyttä. - muiden ominaispiirteiden, jotka eivät ole taloudellisia, mutta ovat hyödyllisiä toiminnallisella tasolla, rekisteröinti, esimerkiksi genotyyppien tunnistamisessa entistä nopeammin ja täsmällisemmin. 3 Osallistuminen On kaksi tapaa osallistua toimiin, joiden kustannukset jaetaan. Perusteet ovat seuraavat: a) nimetty osallistuja Nimetyn osallistujan on oltava joko: - hyväksytty tohtoristason kouluttajaksi. Sen on oltava kykenevä opettamaan yliopiston jälkeisen tason (kolme vuotta) opiskelijoita ja/tai - jäsenvaltion hyväksymä ja/tai - jäsenvaltion toimesta tunnustettu kyseisellä alalla vastaavan pätevyystason omaavaksi ja jos tämä on vastuussa kokoelmasta,: - siihen on oltava vapaa pääsy kaikilla todellisilla käyttäjillä, - sen on oltava hyvän käytännön vaatimusten mukainen, - sen on oltava ahkerassa käytössä, b) täydentävä osallistuja Täydentävä osallistuja pitää hallussaan nimetyssä geenipankissa pidettävää saman lajin täydentävää aineistoa tai sillä on täydentävää asiantuntemusta. Täydentävät osallistujat osallistuvat töihin alihankkijoina yhteistyössä nimetyn osallistujan kanssa. Ohjelmat ovat luonteeltaan poikkitieteellisiä. On erittäin suotavaa pitää mukana kaikki ne tieteenalat, joita ohjelma koskee, erityisesti ne, joilla on tekemistä varastoidun aineiston käytön kanssa. LIITE II >TAULUKON PAIKKA>