31994D0807

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 23 päivänä marraskuuta 1994,

tutkimusta ja teknologista kehittämistä sekä esittelyä koskevaa yhteistyötä kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa käsittelevästä erityisohjelmasta (1994 - 1998) (94/807/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 130 i artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen(1),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon(2),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(3),

sekä katsoo, että

Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat päätöksellä N:o 1110/94/EY(4) hyväksyneet Euroopan yhteisön neljännen puiteohjelman tutkimusta, teknologista kehittämistä ja esittelyä (jäljempänä 'T & K`) koskevien toimien osalta kaudeksi 1994 - 1998 määritellen erityisesti kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön alalla toteutettavat toimet; tämä päätös tehdään kyseisen päätöksen johdanto-osassa esitetyt syyt huomioon ottaen,

perustamissopimuksen 130 i artiklan 3 kohdassa määrätään, että puiteohjelma pannaan täytäntöön kussakin toiminnassa kehitetyin erityisohjelmin ja että kussakin erityisohjelmassa täsmennetään sen toteuttamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt, vahvistetaan ohjelman kesto ja määrätään tarpeellisiksi arvioiduista varoista,

ohjelman, jota tämä päätös koskee, toteuttamiseen tarvittavat arvioidut varat ovat 540 miljoonaa ecua; budjettivallan käyttäjä vahvistaa määrärahat kutakin varainhoitovuotta varten, jollei varojen saatavuudesta rahoitusnäkymien mukaan muuta johdu, päätöksen N:o 1110/94/EY 1 artiklan 3 kohdassa esitettyjen edellytysten mukaisesti,

Euroopan unionin tieteellisen ja teknisen perustan lujittaminen edellyttää myös asianmukaisen tasoista yhteistyötä kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa keskinäisen edun periaatteen mukaisesti; kyseisellä yhteistyöllä on mahdollista lujittaa Euroopan teollisuuden kilpailukykyä,

kyseisellä yhteistyöllä voidaan edistää yhteisön kolmansien maiden politiikan täytäntöönpanoa,

olisi parannettava yhteistyötä Euroopan muiden tieteellisten ja teknologisten yhteistyökehysten kanssa,

olisi edistettävä Keski- ja Itä-Euroopan maiden ja entisen Neuvostoliiton uusien itsenäisten valtioiden mahdollisuuksien turvaamista tieteen alalla sekä niiden taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen paranemista ottaen huomioon perustutkimuksen tärkeän merkityksen tässä yhteydessä,

tarvittaessa olisi edistettävä yhteistoimintaa Euroopan ulkopuolisten teollisuusmaiden kanssa,

on tarpeen edistää kehitysmaiden mahdollisuuksien kehittymistä tieteen ja teknologian aloilla; T & K-yhteistyöllä on mahdollista luoda perustaa teollisen yhteistyön aloittamiselle kyseisten maiden kanssa,

kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön alalla toteutettavilla yhteisön toimilla on mahdollista muiden yhteisön välineiden kuten Phare- ja Tacis-ohjelmien sekä Euroopan kehitysrahaston avulla edistää kyseisten alueiden asukkaiden elinehtoja osana luonnon tasapainoa kunnioittavaa kehitystä,

aiempaa läheisempi yhteistyö tieteen ja teknologian alalla voi auttaa vastaamaan terveyden, ravitsemuksen ja ympäristönsuojelun kaltaisiin suuriin kansainvälisiin haasteisiin ja sillä voidaan edistää alueellisten ja maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisua,

yhtenäisyyden vuoksi on tärkeää koota kansainvälinen tieteellinen ja teknologinen yhteistyötoiminta, mukaan lukien toimet, joita on aiemmin toteutettu puiteohjelman ulkopuolella, yhdeksi ainoaksi ohjelmaksi,

kyseiset toimet olisi sovitettava entistä paremmin yhteen yhteisön muun toiminnan kanssa,

tämä ohjelma voi merkittävästi edistää kasvun elpymistä, kilpailukyvyn paranemista ja työllisyyden kehittymistä yhteisössä kuten esitetään kasvua, kilpailukykyä ja työllisyyttä käsittelevässä valkoisessa kirjassa,

yhteisön T & K-toimia koskevan neljännen puiteohjelman sisältö määritellään toissijaisuusperiaatteen mukaisesti; tässä erityisohjelmassa täsmennetään kyseisen periaatteen mukaisesti kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön alalla toteutettavien toimien sisältö,

päätöksessä N:o 1110/94/EY määrätään, että yhteisön toimi on perusteltu, jos tutkimus muun muassa myötävaikuttaa yhteisön taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lujittumiseen sekä edistää koko yhteisön sopusointuista kehitystä ollen samanaikaisesti sopusoinnussa tieteen ja teknologian laatuun tähtäävien pyrkimysten kanssa; tämän ohjelman tarkoituksena on edistää näiden tavoitteiden toteutumista,

yhteisön olisi tuettava ainoastaan korkealaatuisia T & Ktoimia,

tähän erityisohjelmaan sovelletaan yritysten, tutkimuskeskusten, mukaan lukien yhteisen tutkimuskeskuksen (YTK), sekä korkeakoulujen osallistumista koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä samoin kuin tutkimustuloksista saatujen tietojen levittämiseen sovellettavia sääntöjä, jotka täsmennetään perustamissopimuksen 130 j artiklassa määrätyissä toimenpiteissä,

olisi määrättävä toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on edistää Euroopan teollisuuden, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten osallistumista tähän ohjelmaan,

olisi jatkettava komission alulle panemia pyrkimyksiä yksinkertaistaa ja nopeuttaa haku- ja valintamenettelyjä ja saada ne avoimemmiksi, jotta edistettäisiin ohjelman täytäntöönpanoa ja helpotettaisiin niitä toimia, joita yritysten, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen on toteutettava osallistuakseen yhteisön T & K-toimintaan,

tämä ohjelma edistää jäsenvaltioiden tutkimuskeskusten, korkeakoulujen ja yritysten toteuttamien, kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtäväänT & K-yhteistyöhön liittyvien toimien keskinäisen, samoin kuin kyseisten toimien ja yhteisön vastaavien T & K-toimien välisen synergian lujittumista,

kansainvälistä yhteistoimintaa kolmansien maiden kanssa toteutetaan toisaalta tässä ohjelmassa keskitetysti ja toisaalta ensimmäiseen toimenpidekokonaisuuteen kuuluvissa erityisohjelmissa, ja on tarpeen varmistaa, että toimet ovat yhteensovitettuja,

tähän ohjelmaan olisi sisällytettävä myös T & K:n tuloksista saatujen tietojen levittämiseen ja tulosten hyödyntämiseen liittyviä toimia sekä tutkijoiden tämän ohjelman rajoissa tapahtuvaa liikkumista ja koulutusta kannustavia toimia siltä osin kuin se on tarpeen ohjelman moitteettomaksi toteuttamiseksi,

olisi eriteltävä tämän ohjelman mahdolliset sosiaalis-taloudelliset seuraukset,

tämän ohjelman toteutumista olisi valvottava jatkuvasti ja järjestelmällisesti sen mukauttamiseksi tarvittaessa tieteen ja teknologian kehitykseen tällä alalla; olisi myös hyvissä ajoin teetettävä riippumaton arvio ohjelman toteutumisesta kaikkien viidennen T & K-puiteohjelman tavoitteiden määrittämiseen tarvittavien tietojen saamiseksi; lopuksi olisi tämän ohjelman päättyessä suoritettava sen tulosten lopullinen arviointi tässä päätöksessä määriteltyihin tavoitteisiin nähden,

YTK voi osallistua tähän ohjelmaan sisältyviin välillisiin toimiin, ja

tieteen ja tekniikan tutkimuskomiteaa (CREST) on kuultu,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Hyväksytään liitteessä I määritelty tutkimusta ja teknologista kehittämistä sekä esittelyä koskevaa yhteistyötä kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa käsittelevä erityisohjelma tämän päätöksen hyväksymispäivän ja 31 päivän joulukuuta 1998 väliseksi ajanjaksoksi.

2 artikla

1 Tämän ohjelman täytäntöönpanoon tarvittavat arvioidut varat ovat 540 miljoonaa ecua, josta enintään 10 prosenttia on tarkoitettu henkilöstömenoihin ja hallinnosta johtuviin menoihin.

2 Kyseisten varojen ohjeellinen jakautuminen esitetään liitteessä II.

3 Budjettivallan käyttäjä vahvistaa määrärahat kutakin varainhoitovuotta varten, jollei varojen saatavuudesta rahoitusnäkymien mukaan muuta johdu, päätöksen N:o 1110/94/EY 1 artiklan 3 kohdassa esitettyjen edellytysten mukaisesti ottaen huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen 2 artiklassa tarkoitetut moitteettoman varainhoidon periaatteet.

3 artikla

1 Yksityiskohtaiset säännöt yhteisön osallistumisesta ohjelman rahoitukseen esitetään päätöksen N:o 1110/94/EY liitteessä IV.

2 Yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista sekä tutkimustuloksista saatujen tietojen levittämistä koskevat säännöt täsmennetään perustamissopimuksen 130 j artiklassa määrätyissä toimenpiteissä.

3 Liitteessä III vahvistetaan tämän ohjelman täytäntöönpanoa koskevat, 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja sääntöjä täydentävät erityiset yksityiskohtaiset säännöt.

4 Liitteessä I olevissa A.2 ja C jaksossa tarkoitettujen kolmansien maiden oikeushenkilöiden osallistumiseen tähän ohjelmaan kuuluvaan T & K-toimintaan on mahdollista saada yhteisön rahoitustukea tämän ohjelman mukaisesti.

4 artikla

1 Varmistaakseen erityisesti tämän ohjelman täytäntöönpanon taloudellisen kannattavuuden komissio valvoo jatkuvasti ja järjestelmällisesti riippumattomien ulkopuolisten asiantuntijoiden asianmukaisella avustuksella ohjelman edistymistä liitteessä I esitettyihin ja työohjelmassa täsmennettyihin tavoitteisiin nähden. Se arvioi erityisesti, ovatko tavoitteet, toiminnan painopisteet ja taloudelliset voimavarat aina tilanteen kehitykseen mukautetut. Kyseisen valvonnan tulosten perusteella se tekee tarvittaessa ehdotuksia tämän ohjelman mukauttamiseksi tai täydentämiseksi.

2 Edistääkseen yhteisön toimien päätöksen N:o 1110/94/EY 4 artiklan 2 kohdassa määrättyä arviointia komissio laadituttaa mainitussa kohdassa määrätyn aikataulun mukaisesti riippumattomilla asiantuntijoilla ulkopuolisen arvion tähän ohjelmaan sisältyvillä aloilla toteutetuista toimista sekä niiden hallinnoinnista kyseistä arviointia edeltäneiden viiden vuoden aikana.

3 Tämän ohjelman päätteeksi komissio teettää riippumattoman loppuarvioinnin sen tuloksista neljännen puiteohjelman liitteessä III ja tämän päätöksen liitteessä I määriteltyihin tavoitteisiin nähden. Kertomus loppuarvioinnista toimitetaan Euroopan parlamentille, neuvostolle ja talous- ja sosiaalikomitealle.

5 artikla

1 Komissio laatii työohjelman liitteessä I määriteltyjen tavoitteiden ja liitteessä II esitetyn määrärahojen ohjeellisen jakautumisen mukaisesti sekä saattaa sen tarvittaessa ajan tasalle. Kyseisessä ohjelmassa esitetään yksityiskohtaisesti:

- tieteelliset ja teknologiset tavoitteet ja tehtävät tutkimustyöt,

- toteuttamisaikataulu, johon sisältyvät päivämäärät ehdotusten pyytämistä varten,

- rahoituksen ja hallinnoinnin osalta noudatettaviksi suunnitellut yksityiskohtaiset säännöt sekä hahmotelma muista toimenpiteistä, valmistelu-, liitännäis- ja tukitoimet mukaan lukien,

- yksityiskohtaiset säännöt toimien yhteensovittamisesta muiden tällä alalla toteutettavien T & K-toimien kanssa erityisesti muiden erityisohjelmien osalta ja tarvittaessa määräykset, joiden tarkoituksena on näiden ja muissa yhteyksissä kuten Eurekan ja Costin yhdessä toteutettavien toimien välisen paremman synergian varmistaminen,

- yksityiskohtaiset säännöt toiminnan yhteensovittamisesta muiden Euroopan unionin taloudellisen yhteistyöpolitiikan ja kehitysyhteistyöpolitiikan mukaisesti toteutettavien asiaa koskevien yhteisön toimintojen kuten Phare, Tacis ja Lomé kanssa,

- yksityiskohtaiset säännöt tämän ohjelman yhteydessä toteutettavien T & K-toimien tuloksista saatujen tietojen levittämisestä, suojelusta ja tulosten hyödyntämisestä.

2 Komissio pyytää ehdotuksia työohjelman perusteella toteutettaviksi toimiksi.

6 artikla

1 Komissio vastaa tämän ohjelman täytäntöönpanosta.

2 Jäljempänä 7 artiklan 1 kohdassa määrätyissä tapauksissa komissiota avustaa komitea, joka muodostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana on komission edustaja.

3 Komission edustaja tekee komitealle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Komitea antaa lausuntonsa kyseisestä ehdotuksesta määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan. Lausunto annetaan perustamissopimuksen 148 artiklan 2 kohdassa niiden päätösten edellytykseksi määrätyllä enemmistöllä, jotka neuvosto tekee komission ehdotuksesta. Komiteaan kuuluvien jäsenvaltioiden edustajien äänet painotetaan edellä mainitussa artiklassa määrätyllä tavalla. Puheenjohtaja ei osallistu äänestykseen.

4 Komissio päättää suunnitelluista toimenpiteistä, jos ne ovat komitean lausunnon mukaiset.

5 Jos suunnitellut toimenpiteet eivät ole komitean lausunnon mukaisia tai jos lausuntoa ei ole annettu, komissio tekee viipymättä neuvostolle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Neuvosto ratkaisee asian määräenemmistöllä.

6 Jos neuvosto ei ole ratkaissut asiaa kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asia on tullut vireille neuvostossa, komissio tekee päätöksen ehdotetuista toimenpiteistä.

7 artikla

1 Edellä 6 artiklan 2 - 6 kohdassa määrättyä menettelyä sovelletaan:

- edellä 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun työohjelman laatimiseen ja ajan tasalle saattamiseen,

- ehdotuspyyntöjen sisältöön,

- T & K-toimien, joihin haetaan yhteisön rahoitusta, arviointiin ja kyseisen rahoituksen määrän arviointiin jokaisen toimen osalta, jos tämä määrä on vähintään 0,15 miljoonaa ecua,

- kaikkiin varojen liitteessä II esitetyn ohjeellisen jakautumisen tarkistuksiin,

- erityisiin yksityiskohtaisiin sääntöihin yhteisön osallistumisesta erilaisten suunniteltujen toimien rahoitukseen,

- ohjelman arvioimiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin ja määriteltäviin valtuuksiin,

- kaikkiin poikkeamisiin liitteessä III määritellyistä yksityiskohtaisista säännöistä,

- kolmansien maiden oikeushenkilöiden ja kansainvälisten järjestöjen osallistumiseen mihin tahansa toimeen.

2 Jos 1 kohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitettu yhteisön rahoitusosuus on pienempi kuin 0,15 miljoonaa ecua, komissio antaa komitealle tiedon toimista ja niiden arvioinnin tuloksista.

3 Komissio antaa komitealle säännöllisesti tietoa tämän ohjelman täytäntöönpanon edistymisestä kokonaisuudessaan.

8 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 23 päivänä marraskuuta 1994.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. BORCHERT

(1) EYVL N:o C 228, 17.8.1994, s. 188 ja EYVL N:o C 262, 20.9.1994, s. 25

(2) EYVL N:o C 205, 25.7.1994

(3) Lausunto annettu 14 ja 15 päivinä syyskuuta 1994 (sitä ei ole vielä julkaistu virallisessa lehdessä)

(4) EYVL N:o L 126, 18.5.1994, s. 1

LIITE I

OHJELMAN TIETEELLISET JA TEKNOLOGISET TAVOITTEET JA SISÄLTÖ

Tämä ohjelma vastaa täysin neljännen puiteohjelman suuntaviivoja soveltaen sen valintaperusteita ja täsmentäen sen tieteellisiä ja teknisiä tavoitteita.

Mainitun puiteohjelman toinen toimenpidekokonaisuus toteutetaan tällä ohjelmalla, joka on suunniteltu rakenteeltaan sellaiseksi, että siinä kuvastuvat kehitysmaiden kanssa tehtävän yhteistyön sekä muiden kolmansien maiden, mukaan lukien Keski- ja Itä-Euroopan maiden ja entisen Neuvostoliiton uusien itsenäisten valtioiden kanssa tehtävän yhteistyön erilaiset luonteet.

TAUSTAA

Tämä toiminta palvelee yhteistyöpolitiikan välineenä kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtävän T & K-alan yhteistyön osalta. Sen olennaisena tavoitteena on lisätä yhteisön T & K-toiminnan arvoa kohdennetun T & K-yhteistyön sekä sen ja muiden ulkopuolisten yhteisön toimien välisen paremman synergian avulla, lujittaa yhteisön tieteellistä ja teknologista perustaa sekä tukea yhteisön muun politiikan täytäntöönpanoa. Sen tarkoituksena on edelleen näillä ja muilla yhteisön välineillä toteutettavien toimien parempi yhteensovittaminen sekä näiden ja jäsenvaltioiden toteuttamien toimien välinen parempi synergia päällekkäisyyksien välttämiseksi ja yhteisön toimialueen määrittelemiseksi paremmin toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Euroopan unionin olisi laadittava kaikkien asianomaisten komission viranomaisten avustuksella kolmansien maiden kanssa tieteen ja teknologian aloilla tehtävää yhteistyötä koskeva kokonaisstrategia.

Yhteistyötä kehitetään kaikkien asianomaisten osapuolten kanssa käytävänä vuoropuheluna ja se rakentuu keskinäisen edun periaatteelle kestävien yhteyksien luomiseksi. Tämä ei tarkoita ainoastaan välitöntä tai lyhyen aikavälin keskinäistä etua sellaisena kuin tietyn hankkeen osanottajat sen havaitsevat, vaan myös pitkällä aikavälillä tai välillisesti yhteisölle saatavaa etua tieteellisen ja teknologisen tutkimuksen tavoitteisiin nähden teollinen kilpailukyky mukaan lukien.

Yhteistyötoimintaan liittyy järjestelmällinen pyrkimys seurata ja eritellä T & K-politiikan ja -toimien toteuttamismekanismien kehitystä kolmansissa maissa yhteisön yhteistyöpolitiikan mukauttamiseksi, jotta yhteisö ja sen yhteistyökumppanit saisivat siitä suurimman mahdollisen hyödyn. Yhteisön ulkopuolista kehitystä koskevien tietojen keruu ja erittely (esimerkiksi käytettyjen tieteellisten ja teknologisten vaihtoehtojen osalta) sovitetaan tarkasti yhteen kohdennetun sosiaalis-taloudellisen tutkimusohjelman yhteydessä toteutettujen vastaavien toimien kanssa.

Muut kuin ydinenergiaa koskevat sekä edellisten puiteohjelmien ja valmistelu-, liitännäis- ja tukitoimien (APAS) yhteydessä toteutetut yhteistyötoimet sisällytetään osaksi tätä ohjelmaa. Yhteistyö pannaan toimeen erilaisten asetettuihin tavoitteisiin nähden asianmukaisesti kohdennettujen toimien avulla ja se keskitetään neljään pääkohderyhmään:

- Euroopan muut tieteen ja teknologian alan yhteistyökehykset mukaan lukien kansainväliset järjestöt,

- Keski- ja Itä-Euroopan maat ja entisen Neuvostoliiton uudet itsenäiset valtiot,

- Euroopan ulkopuoliset kolmannet teollisuusmaat,

- kehitysmaat.

Tarkoituksena on nivoa tieteen ja teknologian alan yhteistyö, koulutus ja ammatillinen koulutus toisiinsa entistä läheisemmin sitein.

Aineettoman omaisuuden osalta noudatetaan neuvoston ja komission 26 päivänä kesäkuuta 1992 yhteisesti hyväksymiä suuntaviivoja.

EHDOTETTU T & K-TOIMINTA

A. Tieteen ja teknologian alan yhteistyö Euroopassa ja kansainvälisten järjestöjen kanssa

Sopimus Euroopan talousalueesta (ETA) on tehnyt kuudelle Euroopan vapaakauppaliiton seitsemästä maasta mahdolliseksi osallistua kaikkiin kolmannen puiteohjelman muihin kuin ydinenergiaa koskeviin erityisohjelmiin. Sopimusta on sittemmin mukautettu, jotta se mahdollistaisi niiden täysipainoisen osallistumisen myös neljänteen puiteohjelmaan(1). Muut läntisen Euroopan maat, jotka eivät kuulu ETA:an, voivat assosioitua siihen kahdenvälisin sopimuksin perustamissopimuksen mukaisesti.

1. Yhteistyö Euroopan muiden tieteen ja teknologian alan yhteistyökehysten kanssa

Tavoitteena on lisätä eurooppalaisen tutkimuksen yhtenäisyyttä ja yleistä taloudellista kannattavuutta ottaen täysipainoisesti huomioon kansalliset ohjelmat ja pyrkimykset, joita Euroopan talousalueella kokonaisuudessaan on toteutettu Cost-kehyksen ja Eureka-aloitteen avulla sekä ylläpitämällä yhteyksiä Euroopan kansainvälisiin tieteen ja teknologian alan tutkimusjärjestöihin samoin kuin asianmukaisiin kansainvälisen tason toimielimiin. Tällä edistetään erinomaisen tärkeiden yhteisön rajat ylittävien tieteen ja tekniikan alan huippuosaamisverkostojen kehittymistä.

Cost

Costin toimet, jotka täydentävät yhteisön ohjelmien hankkeita, ovat voimakkaasti laajenemassa ja ne tulevat edelleen palvelemaan tiennäyttäjinä yksilöitäessä uusia Euroopassa tehtävän tieteellisen yhteistyön aihepiirejä, joista esimerkkinä on sosiaalis-taloudellinen tutkimus. Costilla saattaisi olla yhä tärkeämpi tehtävä Keski- ja Itä-Euroopan maiden ja entisen Neuvostoliiton uusien itsenäisten valtioiden, joihin voitaisiin tapauskohtaisesti sisällyttää myös valtioita, jotka eivät ole Costin jäseniä, tieteenharjoittajien yhdentäjänä yhteen laajaan eurooppalaiseen kehykseen. Mahdollisuutta helpottaa näiden pääsyä mukaan Costin toimiin tutkitaan. Costin nykyisten ja tulevien toimien arviointia, saatujen tulosten arviointia ja yhteistyön tehostamista olisi lisäksi pidettävä tulevien vuosien toiminnan painopisteinä.

Aikomuksena on edelleen edistää Costin toimien hallittua kehittämistä ja antaa tarvittavaa tukea vastaavien komiteoiden sihteeristöjen moitteettomaan toimintaan ja toiminnan kansainväliseen yhteensovittamiseen. Costin jäsenmaiden tuesta on osoituksena niiden valmius irrottaa kansallisia asiantuntijoita tiettyjen sihteeristöjen hallintoon.

Eureka

Eurekan ja yhteisön T & K-puiteohjelman toisiaan täydentävä luonne perustuu molempien kehysten erityispiirteiden kunnioittamiseen Eurekan ollessa niistä se, joka paremmin soveltuu lähempänä markkinoita olevien T & K-toimien tukemiseen. Edinburghin kokouksessaan joulukuussa 1992 Eurooppa-neuvosto painotti tarvetta tehostaa niiden välistä synergiaa.

Viimeaikainen kehitys yhteisössä ja Eurekassa avaa uusia mahdollisuuksia ja ilmentää konkreettisella tavalla yhteistä aikomusta laajentaa toimien yhdenmukaistamista, jonka on oltava pragmaattista ja jossa on käytettävä tapauskohtaista lähestymistapaa.

Kyseisen yhteisen politiikan täytäntöönpanossa noudatetaan seuraavia tavoitteita:

- tiedon liikkuminen ja toimien joustava yhdenmukaistaminen molempien kehysten välillä taataan yhteisön ohjelmista vastaavista henkilöistä ja Eurekan hankkeiden yhteensovittamisesta vastaavista henkilöistä ennakolta luodun verkoston avulla,

- olemassa olevien konsultointi- ja tiedonjakeluverkostojen entistä tehokkaammalla käytöllä sekä yhteisön (mm. Value- ja Opet-keskukset) että Eurekan ja jäsenvaltioiden toimesta on mahdollista parantaa toiminnan avoimuutta teollisuuden ja tutkijamaailman suuntaan sekä erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin nähden.

Eurekan hankkeisiin liittyville kilpailua edeltäville töille, jotka vastaavat asianmukaisia tieteellisiä ja teknologisia tavoitteita, on mahdollista myöntää tukea ensimmäiseen toimenpidekokonaisuuteen kuuluvien erityisohjelmien mukaisesti kyseisten erityisohjelmien osalta määrättyjä menettelyjä noudattaen. Yhteisön hankkeiden tulokset voitaisiin ottaa huomioon Eurekan lähempänä markkinoita olevissa hankkeissa.

Tieteen ja teknologian alan tutkimusta harjoittavat kansainväliset järjestöt ja toimielimet

Tavoitteena on lujittaa tutkimuksen yhtenäisyyttä Euroopassa sovittamalla toiminta entistä läheisemmin yhteen eurooppalaisten ja kansainvälisten tieteen alan järjestöjen, hallitustenvälisten järjestöjen tai kansalaisjärjestöjen, sekä näiden useissa tapauksissa jo luomien tutkijaverkostojen toiminnan kanssa. Yhteyksiä muiden muassa Euroopan tiedesäätiöön (ETS), Euroopan ydintutkimusjärjestöön (CERN), Euroopan avaruusjärjestöön (ESA), Euroopan molekyylibiologian laboratorioon (EMBL), Euroopan eteläiseen observatorioon (ESO), Euroopan synkrotronisäteilyn tutkimuslaitokseen (ESRF) ja Laue-Langevin -instituuttiin (ILL) parannetaan yhteisten etujen yksilöimiseksi.

Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä järjestelmällisempään mielipiteiden vaihtoon tieteen ja teknologian alan kysymyksistä kansainvälisissä järjestöissä.

Tarkoin määritettävissä tapauksissa on mahdollista suunnitella yhteistyötoimintaa asianmukaisten eurooppalaisten tieteen alan järjestöjen kanssa tarkoituksena keskinäinen osanotto yhteisen edun mukaisiin hankkeisiin. Tämä ei koske kyseisten järjestöjen päätoimialoja, vaan pikemminkin niiden pääasiallisesta toiminnasta johdetun, sitä sivuavan ja useissa tapauksissa ainutlaatuisen erityisosaamisen yhteistä hyödyntämistä.

2. Yhteistyö Keski- ja Itä-Euroopan maiden ja entisen Neuvostoliiton uusien itsenäisten valtioiden kanssa

Päätavoitteena on edistää kyseisten maiden mahdollisuuksien turvaamista tieteen ja teknologian aloilla tutkimuksen suuntaamiseksi uudelleen yhteiskunnallisiin tarpeisiin sekä näin ollen kuntouttaa näiden maiden tuotantojärjestelmiä ja parantaa elämisen laatua kyseisissä yhteiskunnissa. Yhteisön on mahdollista hyötyä yhteistoiminnasta Itä-Euroopan maiden kanssa sen saadessa käyttöönsä näissä maissa tehdyn, toisinaan erittäin edistyneen tutkimuksen tuloksia.

Toimien tavoitteet ovat ryhmiteltävissä kolmeen päälohkoon.

- T & K-mahdollisuuksien vakauttaminen: ensisijaisesti on kyse korkean tason inhimillisten voimavarojen ja olemassa olevien laitteistojen turvaamisesta ottaen huomioon kyseisissä maissa meneillään olevat tieteellisen ja teknologisen tutkimuksen rakenteita koskevat uudistukset.

- Päämääränä on estää parhaiden tutkijoiden lähtö tältä alalta ulkomaille tai muuhun ammatilliseen toimintaan. Näin ollen on tarpeen kiireellisesti edistää tieteellistä ja teknistä yhteistyötä, joka palvelisi pitkän aikavälin toiminnan kiihdyttimenä: itäisen Euroopan tieteenharjoittajat olisi saatava mukaan johtavaan tutkimustoimintaan esimerkiksi kehittyneen teknologian alalla, joka on itäisen Euroopan maiden tulevan infrastruktuurin luomisen kannalta olennaisen tärkeä. Tutkimuksen ja teollisuuden toimijoiden välille olisi luotava siteet näiden maiden Euroopan ja maailman markkinoihin yhdentymisen edistämiseksi. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä T & K-viestintäverkkojen, sekä inhimillisten että tietokoneisiin perustuvien (kuten esimerkiksi Cosinen yhteyteen luotujen), kehittämiseen.

- Itä-Euroopan maille ominaisten suurten sosiaalisten, taloudellisten ja ekologisten ongelmien ratkaisun edistäminen tekniseen, tieteelliseen ja sosiaalis-taloudelliseen tutkimukseen liittyvin kohdennetuin toimin.

Esimerkkeinä olisi mainittava seuraavaa:

1) voimavarojen käytöstä ja tuotannon vaiheista on itäisen Euroopan maissa aiheutunut yli kansallisten ja mannerten rajojen ulottuvia ympäristövahinkoja. On kiire löytää yhteinen ratkaisu energiavarojen järkiperäisen käytön kaltaisilla aloilla;

2) jotta itäisen Euroopan maihin tietotekniikkaa varten luotu infrastruktuuri kehittyisi Euroopan unionin vastaavan infrastruktuurin kanssa sopusointuisella tavalla, tällä alalla toteutettavan tutkimuksen olisi oltava luonteeltaan toinen toistaan täydentävää ja lähentävää;

3) olisi ryhdyttävä toimiin entisen Neuvostoliiton uusissa itsenäisissä valtioissa erityisesti suuronnettomuuksien seurauksena esiin nousevien alueellisen tason ja paikallistason ympäristö- ja kansanterveysongelmien torjumiseksi;

4) olisi edistettävä teollisuuden ja maatalouden kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävää T & K:ta.

- Yhteistyön tehostaminen niillä T & K-aloilla, joilla kyseiset maat ovat maailman huipulla. Useissa näistä maista tieteen taso on erittäin korkea, mutta näitä mahdollisuuksia ei ole aina käytetty taloudellisen kehityksen edistämiseen. Itä-Euroopan maiden liittämiseksi paremmin maailmanmarkkinoiden kudokseen olisi kiinnitettävä erityistä huomiota niiden osallistumiseen standardointia edeltävään toimintaan tietotekniikan, teleliikenteen, pitkälle kehitettyjen materiaalien ja energiatuotannon (esimerkiksi Thermie-ohjelman yhteydessä kyseisiin maihin luotuja 'energiakeskuksia` käyttäen) kaltaisilla teollisuudenaloilla, sekä kolmannen toimenpidekokonaisuuden rajoissa toteutettavaan tietojen levittämis- ja hyödyntämistoimintaan.

Toimintaa Keski- ja Itä-Euroopan maiden ja entisen Neuvostoliiton uusien itsenäisten valtioiden kanssa toteutetaan:

- erityisin T & K-toimin, joiden tarkoituksena on tyydyttää erityisiä tarpeita ja joita olisi entisestään täsmennettävä työohjelmassa kyseisiä kolmansia maita keskinäisen edun periaatteen mukaisesti kuullen. Tähän sisältyy inhimillisten voimavarojen kehittämiseen, esimerkiksi tutkijakoulutukseen, sekä T & K:n hallinnointiin liittyviä liitännäistoimenpiteitä,

- entisen Neuvostoliiton uusien itsenäisten valtioiden tieteenharjoittajien kanssa tehtävän yhteistyön edistämiseksi perustetun kansainvälisen yhdistyksen (INTAS) avustuksella, jos sen jäsenten kesken on mahdollista saada aikaan uusi sopimus yhdistyksen toiminnan jatkamisesta. Yhteisön osallistuminen INTASin työhön 31 päivän joulukuuta 1995 jälkeen edellyttää neuvoston päätöstä kyseisen osallistumisluvan antamisesta,

- avaamalla neljännen puiteohjelman erityisohjelmat näille maille, erityisesti maille, jotka ovat tehneet assosiointisopimuksen Euroopan unionin kanssa.

Tämä toiminta täydentää jäsenvaltioiden toimia ja samalla varmistetaan läheinen yhteistyö ja synergiavaikutus Phare- ja Tacis-ohjelmien kanssa. Kyseisillä ohjelmilla saattaisi olla mahdollista tukea toimia innovaation, tietojen vaihdon, laitehankintojen ja muihin erityisohjelmiin osallistumisen osalta. Samalla tällä toiminnalla edistetään jäsenvaltioiden tämän alan toimien välisen synergian kehittymistä esimerkiksi tietojen vaihtoa helpottamalla.

Yhteisön sekä Keski- ja Itä-Euroopan maiden ja entisen Neuvostoliiton uusien itsenäisten valtioiden välinen yhteistyö saattaisi myös edistää kyseisten maiden keskinäistä alueellista yhteistyötä.

Mahdollisuuksien mukaan voidaan edistää tämän toiminnan sekä maailmanlaajuisina toteutettavien (esimerkiksi ilmaston muutos) yleisen edun mukaisten aloitteiden välistä synergiaa.

B. Yhteistyö Euroopan ulkopuolisten kolmansien teollisuusmaiden kanssa

Tavoitteena on yhteisön etujen edistäminen lisäämällä yhteisön teollisen tutkimuksen suuntaviivojen sekä kyseisen tutkimuksen tulevien sovellutusten mahdollisten kansainvälisten markkinoiden keskinäistä vastaavuutta Euroopan teollisuuden kilpailukyvyn lisäämiseksi ja sen ponnistusten hyödyntämiseksi parhaalla mahdollisella tavalla etsittäessä sille tai helpottamalla sen pääsyä kyseisten maiden tieteellisen ja teknologisen tiedon lähteille, jolloin kyseisen pääsyn etsinnän vaikuttimena on se, että näillä pitkälle teollistuneilla mailla on Euroopan yhteisön toteuttaman T & K-toiminnan kanssa saman kaltaista tai sitä täydentävää toimintaa.

Toisissa tapauksissa yhteistyö näiden maiden kanssa on perusedellytyksenä suurten tutkimushankkeiden ('megatiede') täytäntöönpanolle. Tätä taustaa vasten on nähtävä monenvälinen yhteistyö ja toimintojen yhdenmukaistaminen, jollaista tapahtuu esimerkiksi OECD:ssä tai monenvälisinä hankkeina. Osallistuminen kansainvälisten standardien laatimiseksi tehtävään tutkimukseen on lisänä tälle.

Tiedepolitiikkaa koskevaa vuoropuhelua edellä mainittujen maiden kanssa tehostetaan. Tuloksena tästä saattaisi olla alakohtaiseen sopimukseen tai laaja-alaisempaa tieteellistä ja teknistä yhteistyötä koskevaan sopimukseen perustuva yhteistyö. Koska kyseiset maat ovat kuitenkin yhteisölle samanaikaisesti sekä yhteistyökumppaneita että kilpailijoita, on tärkeätä, että yhteistyöalojen suhteen ollaan valikoivia ja keskitytään muutamille yhteisön toiminnan painopisteet huomioon ottaen tarkoin valituille aloille.

Tämä yhteistyö edellyttää tiettyä joustavuutta yhteistyötä koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen osalta sikäli, että yhteistyö voi vaihdella edeltävästä neuvottelusta tietojen ja asiantuntijoiden vaihtoon, apurahaohjelmiin tohtorintutkinnon suorittaneiden tutkijoiden lähettämiseksi ulkomaisiin laboratorioihin, yhteisiin hankkeisiin tai tutkimuksiin, ja mahdollisesti jopa vastavuoroiseen osallistumiseen tutkimusohjelmiin tapauskohtaisesti tai muuten neuvoston kulloisenkin päätöksen mukaisesti.

Rahoitusvaroja ei siirretä Euroopan ulkopuolisiin teollistuneihin maihin. Megatiedettä koskevien hankkeiden osalta tukea suunnitellaan myönnettäväksi ainoastaan kyseisen toiminnan yhteensovittamiseen ja selvitysvaiheisiin osallistumiseen.

Tämä ohjelman osa auttaa myös tukemaan yhteisön ulkopolitiikkaa ja siitä on etua kaikille jäsenvaltioille siltä osin kuin se antaa niille yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä ulkomaisille tieteellisen ja teknologisen tiedon lähteille.

Toimenpiteitä kyseisten tietojen käyttöön saamisen helpottamiseksi ja tietojen levittämiseksi rohkaistaan voimakkaasti.

C. Tieteen ja teknologian alan yhteistyö kehitysmaiden kanssa

Tämän toimen päätavoitteena on mahdollistaa kehitysmaiden, joiden kehitystasot ovat pitkälti toisistaan eriävät, mukanaolo kehiteltäessä sitä osaamista ja innovatiivista teknologiaa, joka on tarpeen näille maille niiden erityisongelmien ratkaisemiseksi ja kestävän taloudellisen kehityksen alkuun pääsemiseksi.

Tästä yleisestä tavoitteesta on johdettavissa kaksi strategiaa:

1. kehitysmaiden tutkimusta ja teknologista kehittämistä koskevan kapasiteetin ylläpitäminen ja jopa sen lujittaminen erityisesti inhimillisten ja toimielimellisten voimavarojen tasolla koulutuksen sekä tutkijoiden ja vastaavien toimielinten välille luotavien yhteyksien avulla kiinnittäen silti samanaikaisesti huomiota näiden sekä tuotekehityksestä ja tuotteiden jakelusta vastaavien alojen keskinäisten siteiden lujittamiseen;

2. sen mahdollistaminen, että eurooppalainen tieteellinen yhteisö säilyttää ja entisestään parantaa erinomaista tasoaan kehitysmaiden ongelmien kannalta merkitsevillä tieteenaloilla, jollaisia ovat erityisesti ympäristö, ravitsemus ja terveys.

Tämän yleisen tavoitteen saavuttamiseksi rohkaistaan pohjoisen ja etelän, pohjoisen ja pohjoisen sekä etelän ja etelän välistä yhteistyötä.

Tutkimustuloksista saatujen tietojen levittämiseen ja tulosten hyödyntämiseen tähtääviä toimenpiteitä toteutetaan yhdessä kolmannen toimenpidekokonaisuuden kanssa. Lisäksi tätä toimintaa pannaan täytäntöön synergiassa yhteisön muun kehitystä ja taloudellista yhteistyötä koskevan politiikan kanssa.

Tämän tavoitteen saavuttamiseksi kestävän kehityksen periaatteen asianmukaisesti huomioon ottaen tutkimustoiminta, jossa tarpeen mukaan korostuvat poikkitieteelliset näkökohdat, jäsennetään kolmeksi keskenään sidonnaiseksi lohkoksi, joista jokaisella on huomattava merkitys useimmissa kehitysmaissa.

- Uusiutuvien luonnonvarojen, mukaan lukien metsät, valtameret ja muut vedelliset ympäristöt, vesi, maaperä ja luonnon monimuotoisuus, hallinta kestävällä tavalla, jossa korostuu niiden välinen vuorovaikutus ja käytön sekä säilyttämisen, mukaan lukien ympäristönsuojelun, välinen suhde. Myös ongelmia, jotka liittyvät luonnonvaroihin suhteessa energian tuotantoon ja kulutukseen, sosiaalis-taloudellisia ja väestöllisiä sekä ihmisyhteisöjen kehittymiseen liittyviä tekijöitä tarkastellaan.

- Maataloustuotannon ja maatalouteen liittyvän teollisuuden tuotannon parantaminen luonnon monimuotoisuutta vaalien sekä uusiutuvien luonnonvarojen kestävä hallinta. Tässä on kyse aloista kuten kasvien jalostus ja suojelu niiden sopeuttamiseksi entistä paremmin ympäristön oloihin ja näin ollen käytettävissä olevan maan paremmaksi hyödyntämiseksi; eläinten jalostus, jossa erityisesti korostuu eläinten terveyden parempi suojelu, rodunjalostus, kestävällä tavalla tuotettu ravinto ja ravitsemus; vesiviljely tämän toiminnan kehittymisen ja sen ympäristöön sulauttamisen helpottamiseksi; elintarvikkeiden laadun ja turvallisuuden sekä tuotteiden varastointi- ja jalostusedellytysten parantaminen, jossa on kyse alasta, jolla hävikit kehitysmaissa ovat huomattavia; tuotantojärjestelmien sekä tuotanto- ja markkinointipolitiikan tutkimus ja maaseudun järjestelmien parhaan mahdollisen hyödyntämisen edellytykset.

- Terveys ja väestö, jossa korostuu kehitysmaissa vallitsevina olevien sairauksien torjunta, ravitsemus, terveydenhoitojärjestelmien parantaminen sekä väestönkehityksen, muuttoliikkeen ja kaupungistumisen vaikutukset ympäristöön ja terveyteen. Tässä on kyse rokotetutkimuksesta, taudinaiheuttajien ja tartunnanlevittäjien biologisesta tutkimuksesta, uusien diagnostisten menetelmien laatimisesta ja uusien lääkkeiden kehittämisestä; väestön ja sukupuolihygienian, terveydenhoitojärjestelmien ja interventiomenetelmien tutkimuksesta ottaen huomioon kehitysmaiden sosiaalis-taloudellisen tilanteen asettamat erityiset rajoitukset.

Painopisteiden sijainnin määritys kullakin näistä aloista suoritetaan samalla, kun laaditaan työohjelma kehitysmaiden sekä komission asianomaisten toimielinten kanssa tiiviisti neuvotellen ja ottaen huomioon asianmukaisten kansainvälisten yhteisöjen [esimerkiksi Maailman terveysjärjestö (WHO), kansainvälisen maataloustutkimuksen neuvoa-antava ryhmä (CGIAR) ja YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO), jolla tulee olemaan alueellisia toimipisteitä alueilla, joilla on useita kehitysmaita, kuten esimerkiksi Välimeren alueella] toteuttamat toimet sekä samalla riittävän joustavasti, jotta kyseisten maiden ympäristölliset, väestölliset, terveystilanteeseen ja taloudelliseen ja sosiaaliseen tilanteeseen liittyvät erityispiirteet samoin kuin Euroopan unionin kehitystä ja taloudellista yhteistyötä koskeva politiikka tulevat huomioon otetuiksi.

Tämän toimen tulisi myös helpottaa kehitysmaiden korkeatasoisten tutkimuslaitosten osallistumista kansainväliseen tutkimustoimintaan, joka jo sinänsä on luonteeltaan maailmanlaajuista ja jota on näin ollen lähestyttävä pikemminkin globaalisesti kuin alueellisesti kuten on laita esimerkiksi kasvihuoneilmiön, ympäristön saastumisen, aavikoitumisen sekä kaupungistumisen, tarttuvien tautien ja yleiskulkutautien valvonnan samoin kuin terveyden sosiaalista ulottuvuutta ja luonnonvarojen arviointia ja suojelua koskevan tutkimuksen osalta.

Koska tiettyjen maiden kehitystasot eroavat toisistaan huomattavasti, on mahdollista yksilöidä muitakin keskinäisen edun mukaisia painopistealueita kuten tieto- ja tietoliikennetekniikka, teollinen ja materiaaliteknologia sekä bioteknologia, ja luoda olennaisia yhteistyösiteitä yhteisön tutkijaryhmien ja -verkostojen kanssa. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä sekä inhimillisten että tietokoneisiin perustuvien (esimerkiksi Cosinen yhteyteen luotujen) T & K-viestintäverkkojen kehittämiseen. Jos tällainen olennainen yhteistyö on mahdollista panna täytäntöön, olisi suunniteltava muiden erityisohjelmien avaamista alakohtaisen sopimuksen perusteella, joka neuvoston olisi tehtävä.

Ottaen huomioon tämän tutkimustoiminnan yhteistyöulottuvuuden sekä yhteistyökumppanien luonteen, se olisi olennaisilta osiltaan pantava täytäntöön kustannustenjakoperiaatteella toteutettavin yhteisin hankkein. Tietyissä erityistapauksissa voitaisiin myös kaavailla sen toteuttamista yhdenmukaistetuin toimin. Yhteistoiminnallisilla tutkijaverkostoilla on myös tärkeä osa, samoin kuin kaikella tieteellisen kiinnostuksen herättämiseen liittyvällä kokous-, työpaja- tai konferenssitoiminnalla. Olennaiselta osin tähän toimeen sisältyvä koulutus- ja ammatillinen koulutustoiminta toteutetaan yhteisin tutkimussopimuksin ja liitännäistoimenpitein verkostojen muodostaessa eräänlaisen jatkuvan kouluttautumisen välineen ja sopimusten ollessa se kehys, joka takaa koulutuksen arvostuksen.

Yhteistyö kehitysmaiden kanssa pannaan täytäntöön tiiviisti yhdessä muiden yhteisön yhteistyöaloitteiden tai -kehysten kanssa, jollaisia ovat Lomén yleissopimus, uusi Välimeren-politiikka sekä rahoitustuesta ja teknisestä avusta sekä taloudellisesta yhteistyöstä latinalaisen Amerikan ja Aasian maiden kanssa annettu asetus, näihin toimiin liittyvien ponnistusten ja niiden tulosten sekä yhteisön tutkimusta ja teknologista kehittämistä koskevan politiikan mukaisen yhteistyön välisen keskinäisen hedelmällisen vuorovaikutuksen mahdollistamiseksi.

(1) ETA:n sekakomitean päätös N:o 10/94 ETA-sopimuksen pöytäkirjan 31 muuttamisesta

LIITE II

TARVITTAVIEN ARVIOITUJEN VAROJEN OHJEELLINEN JAKAUTUMINEN

>TAULUKON PAIKKA>

Varojen jako eri yhteistyöalueiden kesken ei estä sitä, että tietyt hankkeet voivat olla useampaan alueeseen kuuluvia.

LIITE III

OHJELMAN TOTEUTTAMISTA KOSKEVAT YKSITYISKOHTAISET SÄÄNNÖT

Ohjelma toteutetaan välillisin toimin siten, että yhteisö antaa rahoituksellista apua kolmansien osapuolten tai YTK:n tutkimuslaitosten yhdessä kolmansien osapuolten kanssa toteuttamille toimille.

a) Kustannustenjakoperiaatteella toteutettavat toimet:

yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen toteuttamat T & K-hankkeet.

Yleissääntönä on, että yhteisön rahoitusosuus on enintään 50 prosenttia hankkeen kustannuksista ja sitä pienempi, mitä lähempänä markkinoita olevasta hankkeesta on kyse. Korkeakouluille ja muille toimielimille, joilla ei ole erittelevää kirjanpitoa, korvataan 100 prosenttia lisäkustannuksista.

Keski- ja Itä-Euroopan maiden ja entisen Neuvostoliiton uusien itsenäisten valtioiden sekä kehitysmaiden osanottajille annettava rahoitusapu voi olla yli 50 prosenttia kustannuksista.

b) Yhteistoiminta, jossa on kyse julkisten viranomaisten tai yksityisten toimielinten jo rahoittamien T & Khankkeiden yhteensovittamisesta. Yhteisön rahoitusosuus voi olla jopa 100 prosenttia yhteistoiminnasta aiheutuvista kustannuksista.

c) Tähän erityisohjelmaan liittyvät erityiset toimenpiteet:

i) - toimenpiteet, joiden tarkoituksena on antaa tutkimuskeskusten, korkeakoulujen ja yritysten käyttöön yleishyödyllisiä välineitä,

- tuki yhteisön osallistumiselle yhteisen hankkeen selvitysvaiheeseen. Kyseisen hankkeen mahdolliselle käynnistysvaiheelle myönnettävä rahoitus on varmistettava siinä erityisohjelmassa, johon hanke kuuluu.

Edellä tarkoitetuille toimenpiteille myönnettävä yhteisön rahoitus voi olla jopa 100 prosenttia kustannuksista;

ii) - tuki, jonka tarkoituksena on helpottaa liitteessä I olevissa A.2 ja C jaksossa tarkoitettujen kolmansien maiden oikeushenkilöiden osallistumista puiteohjelman tiettyihin muihin erityisohjelmiin. Pääsääntöisesti kuitenkin kyseisen kolmannen maan olisi rahoitettava tämä osuus tai rahoitus olisi toteutettava muin yhteisön välinein.

d) Valmistelu-, liitännäis- ja tukitoimet, jollaisia ovat:

- tätä ohjelmaa tukevat tai tulevia toimia valmistelevat tutkimukset,

- tietojen vaihdolle sekä konferenssien, seminaarien, työpajojen ja muiden tieteen ja tekniikan alan kokousten, mukaan lukien eri alojen välistä tai monitieteistä yhteensovittamista koskevat kokoukset, järjestämiselle annettava tuki,

- ulkopuolisen asiantuntemuksen käyttö, mukaan lukien pääsy tieteellisiin tietokantoihin,

- tieteelliset julkaisut ja tutkimustuloksista saatujen tietojen levittämis-, myynninedistämis- ja hyödyntämistoiminta (joka on sovitettava yhteen kolmannen toimenpidekokonaisuuden rajoissa toteutettavien toimien kanssa); tulosten käyttöä mahdollisesti edistävät tekijät otetaan huomioonT & K-toimien alusta alkaen ja koko niiden keston ajan toimiin osallistuvien yhteistyökumppanien muodostaessa avainverkoston tuloksista saatujen tietojen levittämiseksi ja tulosten hyödyntämiseksi,

- kolmansien maiden tiedettä ja teknologiaa koskevan politiikan kehityksen tutkimus ja seuranta,

- kansainvälisen T & K-yhteistyön mahdollisten sosiaalis-taloudellisten seurausten erittely, jolla edistetään myös kohdennetun sosiaalis-taloudellisen tutkimuksen ohjelmaa,

- tähän ohjelmaan sisältyvään tutkimukseen liittyvä koulutustoiminta teknologian siirron ja ammatillisten pätevyysvaatimusten kehittämiseksi,

- ohjelman hallinnoinnin ja toteutuksen sekä toimien täytäntöönpanon riippumaton arviointi.

Yhteisön rahoitusosuus voi olla jopa 100 prosenttia näiden toimenpiteiden kustannuksista.