31992R0830

NEUVOSTON ASETUS (ETY) N:o 830/92,

annettu 30 päivänä maaliskuuta 1992,

lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta tiettyjen Taiwanista, Indonesiasta, Intiasta, Kiinan kansantasavallasta ja Turkista peräisin olevien polyesterilankojen (katkottujen tekokuitujen) tuonnissa ja väliaikaisen polkumyyntitullin lopullisesta kantamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä tai vientituella muista kuin Euroopan talousyhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 11 päivänä heinäkuuta 1988 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2423/88(1) ja erityisesti sen 12 artiklan,

esitettyään muodollisen pyynnön ETY-Turkki-assosiointineuvostolle Euroopan talousyhteisön ja Turkin välisen assosiointisopimuksen lisäpöytäkirjan 47 artiklan 1 kohdan(2) mukaisesti, kyseisen assosiointineuvoston kuitenkaan tekemättä päätöstä kyseisen pöytäkirjan 47 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa määräajassa,

ottaa huomioon komission ehdotuksen, jonka se on tehnyt kuultuaan edellä tarkoitetussa asetuksessa säädettyä neuvoa-antavaa komiteaa,

sekä katsoo, että:

A. VÄLIAIKAISET TOIMENPITEET

1) Komissio on asetuksella (ETY) N:o 2904/91(3) ottanut käyttöön väliaikaisen polkumyyntitullin tuotaessa yhteisöön tiettyjä sellaisia polyesterien katkotuista tekokuiduista valmistettuja lankoja, jotka kuuluvat CN-koodeihin 5509 21 10, 5509 21 90, 5509 22 10, 5509 22 90, 5509 51 00 ja 5509 53 00 ja jotka ovat peräisin Taiwanista, Indonesiasta, Intiasta, Kiinan kansantasavallasta ja Turkista, sekä päättänyt polkumyyntimenettelyn näiden samojen, Korean tasavallasta peräisin olevien lankojen tuonnin osalta sekä CN-koodiin 5508 10 11 kuuluvan ja kaikista menettelyn piiriin kuuluvista maista peräisin olevan ompelulangan tuonnin osalta.

Asetuksella (ETY) N:o 202/92(4) neuvosto on pidentänyt tämän tullin voimassa oloa enintään kahdeksi kuukaudeksi.

B. MENETTELYN JATKO

2) Väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisen jälkeen pyynnön esittäneet osapuolet, joita asia koskee, ovat saaneet mahdollisuuden tulla kuulluksi komissiossa. Ne ovat myös esittäneet kirjallisesti näkökantansa päätelmistä.

3) Tietyt viejät, jotka eivät olleet tuoneet itseään julki komissiolle menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa tarkennetussa määräajassa, ovat vastanneet komission kyselyyn, yleensä vasta kyseisissä viejämaissa paikalla tehtyjen tutkimusten jälkeen ja hyvin usein vasta väliaikaisten toimenpiteiden käyttöön ottamisen jälkeen. Komissio on kuullut kyseisiä viejiä heidän pyynnöstään, ja jos heidän näkökantansa olisi otettu huomioon, erästä viejää koskevan uuden tutkimuksen vireillepano olisi aiheettomasti viivästyttänyt menettelyä. Tämän johdosta näiden viejien antamat kyselyvastaukset oli jätettävä huomioimatta.

4) Osapuolille on niiden pyynnöstä annettu tiedoksi keskeiset tosiseikat ja toteamukset, joiden perusteella komissio suositteli lopullisten tullien käyttöön ottamista ja väliaikaisen tullin vakuutena olleiden määrien lopullista kantamista. Niille on myös myönnetty määräaika näiden tiedoksiantojen johdosta muodostamiensa havaintojen esittämistä varten.

5) Osapuolten suulliset ja kirjalliset huomautukset on otettu huomioon, ja tarvittaessa komission päätelmiä on muutettu.

6) Menettelyn moninaisuuden sekä erityisesti huomattavan tietomäärän ja lukuisten esitettyjen väitteiden huolellisen tarkastamisen takia tutkimusta ei ole voitu saattaa loppuun tavanomaisessa määräajassa, kuten korostetaan myös asetuksen (ETY) N:o 2904/91 johdanto-osan 9 kappaleessa.

C. KYSEINEN TUOTE, SAMANKALTAINEN TUOTE

i) Tuotteen määritelmä

7) La fédération internationale de la filterie -järjestö on korostanut sekä asetuksen (ETY) N:o 2904/91 johdanto-osan 11 kappaleessa tarkoitettu yhteisön ompelulangan maahantuoja ja viimeistelijä on edelleen väittänyt, että "valkaisemattomia raakalankoja", siis ompelulangan tuotannossa käytettäviä 100-prosenttisia polyesterilankoja olisi pidettävä muista menettelyn piiriin kuuluvista polyesterikatkokuiduista erillisenä tuotteena sen vuoksi, että niiden fyysiset ominaisuudet ja lopulliset käyttötarkoitukset olivat erilaiset. Ei kuitenkaan ole esitetty yhtään keskeistä uutta todistetta, joka osoittaisi, että näiden "valkaisemattomien lankojen" erityisominaisuuksia ei olisi muissa kudontaan ja neulontaan käytetyissä langoissa.

Tältä osin neuvosto vahvistaa asetuksen (ETY) N:o 2904/91 johdanto-osan 10 ja 11 kappaleessa muotoillut komission päätelmät.

ii) Samankaltainen tuote

8) Asetuksen (ETY) N:o 2904/91 johdanto-osan 12 kappaleessa komissio on todennut, että kaikki menettelyn piiriin kuuluvissa viejämaissa valmistetut polyesterilangat sekä yhteisössä valmistetut tuotteet olivat samankaltaisia tuotteita. Eräs kiinalainen viejä on korostanut, että sen yhteisöön viemiä lankoja ei voinut pitää samankaltaisena tuotteena yhteisössä valmistettujen lankojen eikä muissa menettelyn piiriin kuuluvissa maissa valmistettujen lankojen kanssa. Väitteensä tueksi kyseinen viejä on perustellut, että sen tutkimusajanjaksona yhteisöön viemät langat oli valmistettu eri tavalla, siten, että niitä ei ollut pneumaattisesti pleissattu, että niiden kierteytys oli standardeja pienempi, että ne olivat alhaisemman laadun maineessa ja että niitä käytettiin alempilaatuisten vaatteiden kutomisessa.

Se, että kyseisiä kiinalaisia lankoja ei ole pneumaattisesti pleissattu tai että niiden kierteytys ei ole standardien mukainen ei mitenkään muuta sitä, että ne valmistetaan samojen perustekniikoiden mukaisesti kuin kaikki muutkin kyseiset langat ja että ne ovat keskeisiltä fyysisiltä ja teknisiltä ominaisuuksiltaan samankaltaiset.

Edelleen, käyttötarkoitusta ja asiakaskunnan luomaa käsitystä koskevat kyseisten kiinalaisten lankojen väitetyt erot koskevat ainoastaan näiden lankojen laatua, eikä niitä voida tämän menettelyn yhteydessä pitää keskeisinä määriteltäessä samankaltaisia tuotteita.

Näissä olosuhteissa komissio päättelee, että kyseiset kiinalaiset langat ovat asetuksen (ETY) N:o 2423/88 mukaisesti samankaltaisia tuotteita kuin muissa kyseisissä viejämaissa ja yhteisössä valmistetut polyesterilangat.

Neuvosto vahvistaa tämän päätelmän.

D. POLKUMYYNTI

i) Normaaliarvo

9) Normaaliarvo on lopullisia päätelmiä varten vahvistettu niiden samojen menetelmien mukaisesti, joita käytettiin alustavia päätelmiä varten.

10) Kaksi intialaista viejää on korostanut, että vietyjen lankojen normaaliarvon laskennallista muodostamista varten tiettyjä kuluja ja kustannuksia oli eriteltävä suhteessa tiettynä aikana tuotettuun lankamäärään pikemminkin kuin suhteessa liikevaihtoon. Komissiolle hankittujen uusien todisteiden perusteella komissio on pitänyt tätä pyyntöä hyväksyttävänä yhden tuottajan yleisten tuotantokustannusten osalta. Rahoituskustannusten osalta komissio on tarkastellut uudelleen väliaikaisia laskelmiaan ja hyväksynyt edelleen, että tätä jakautumismenetelmää sovellettaisiin kyseisiin kahteen viejään niiden kyseisten kustannusten osalta, jotka olivat selkeästi yhteydessä laitosten ja laitteistojen rahoittamiseen. Koska ei ollut kirjanpidollisia tietoja, jotka olisivat perustelleet muiden kulujen erittelemisen muuten kuin liikevaihdon perusteella, komissio katsoo, että kyseisten kahden viejän näiden kustannusten osalta esittämät pyynnöt on hylättävä.

11) Toinen johdanto-osan 10 kappaleessa tarkoitetuista viejistä on myös korostanut, että osa yhtiön tuloista olisi vähennettävä normaaliarvon muodostamisessa huomioon otetuista kuluista. Koska nämä tulot eivät olleet säännöllisiä eivätkä välittömästi liittyneet kyseiseen tuotteeseen, katsotaan, että pyyntö on hylättävä.

12) Kaksi intialaista viejää on korostanut, että komissio oli Intian kotimarkkinoilla myymättömän viedyn tuotteen normaaliarvoa laskennallisesti muodostaessaan virheellisesti katsonut, että kyseiset langat oli kokonaisuudessaan värjättyjä, vaikka ne todellisuudessa olivat ainoastaan osittain värjättyjä. Tämän johdosta komissio on kyseisten viejien hankkimien todisteiden perusteella laskenut uudelleen tiettyjen näiden lankojen normaaliarvon. Toisen viejän tapauksessa komissio on katsonut tämän hankkimien todisteiden olevan riittämättömät muuttamaan alustavia päätelmiä.

13) Eräs toinen intialainen viejä on väittänyt, että raaka-ainekustannukset, joita komissio on käyttänyt laskiessaan vietyjen lankojen normaaliarvoa, olivat suuremmat kuin tosiasialliset kustannukset. Koska viejän pyyntönsä tueksi esittämät todisteet erosivat kuitenkin huomattavasti tiedoista, jotka komissio oli hankkinut ja tarkastanut paikalla suorittamansa tutkimuksen aikana, katsotaan, että pyyntö on hylättävä.

14) Ottaen huomioon edeltävät huomiot neuvosto vahvistaa komission päätelmät.

Koska osapuolet eivät ole esittäneet muita kuin johdanto-osan 10-13 kappaleessa lueteltuja uusia väitteitä, neuvosto vahvistaa myös asetuksen (ETY) N:o 2904/91 johdanto-osan 13-19 kappaleessa kuvaillun normaaliarvon vahvistamisessa käytetyn menetelmän.

ii) Vientihinnat

15) Ottaen huomioon, että asianomaiset osapuolet eivät ole esittäneet huomautuksia asiasta, neuvosto vahvistaa asetuksen (ETY) N:o 2904/91 johdanto-osan 20-22 kappaleessa esitetyn vientihintojen vahvistamisessa käytetyn menetelmän.

iii) Vertailu

16) Menettelyn alustavassa vaiheessa yhteistyöhön suostuneet intialaiset viejät ovat pyytäneet tarkistusta niiden tuontimaksujen osalta, joita kannetaan Intian kulutukseen tarkoitettuun samankaltaiseen tuotteeseen fyysisesti sisällytetyistä raaka-aineista, mutta joita ei kanneta yhteisöön viedystä tuotteesta. Nämä tarkistukset on tehty, mikäli niiden tueksi on esitetty tyydyttäviä todisteita.

17) Kolmen intialaisen viejän tapauksessa kyseisen tutkimuksen aikana yhteisöön viedyn tuotteen valmistamisessa tosiasiallisesti käytettyjen raaka-aineiden määrät olivat suuremmat kuin tuontimaksujen vapauttamisen saanut määrä, ja tämä ero kattaa sellaiset kotimarkkinahinnoilla ostetut raaka-aineet, jotka voidaan myöhemmin, Intian uudelleenhankintaohjelman mukaisesti, korvata tuontimaksuista vapautetuilla raaka-aineilla.

Kaksi kolmesta kyseisestä viejästä on kiistänyt tuontimaksujen osalta myönnetyn tarkistuksen määrän sen vuoksi, että kustannusten määrä, jota komissio oli käyttänyt tuontimaksuista vapautetun määrän ylittävää raaka-ainemäärää koskevan tarkistuksen laskemisessa, ei vastannut tosiasiallisesti kannettavana olleita kustannuksia. Komissiolle paikalla suoritetun tutkimuksen aikana annettujen asiakirjojen perusteella ei ollut mahdollista vahvistaa kyseisiä raaka-ainekustannuksia sen vuoksi, että nämä asiakirjat olivat epätäydelliset eivätkä mahdollistaneet sitä, että komissio olisi voinut jaotella tuontimaksuista vapautettua myöhempää tuontia sellaiseen tutkimusajanjakson aikana suoritettuun vientiin, jossa oli käytetty kotimarkkinahinnoilla saatuja raaka-aineita. Näissä olosuhteissa ja asetuksen (ETY) N:o 2423/88 7 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaisesti komissio on katsonut, että kyseisiä raaka-aineita koskeva tarkistus oli kohtuullista laskea muiden käytettävissä olevien tietojen perusteella, nimittäin vuoden 1989 joulukuussa "Cotton Outlookissa" julkaistujen polyesterikuitujen kansainvälisten markkinahintojen perusteella.

Pyyntönsä tueksi kyseiset viejät ovat, useita kuukausia paikalla suoritetun tutkimuksen jälkeen, hankkineet asiakirjoja ja laskuja, joita menettelyn nykyisessä vaiheessa ei enää voida tarkastaa ja jotka siten täytyy jättää huomioimatta. Komissio pitäytyy päätelmissään, jotka koskevat kahdelle kyseiselle viejälle tuontimaksujen osalta myönnettyjä tarkistuksia.

18) Eräs johdanto-osan 17 kappaleessa tarkoitetuista viejistä on myös korostanut, että tiettyjen lentoteitse kuljetettujen näyte-erien viennin tapauksessa olisi tehtävä kuljetuskustannuksia koskevia vientihinnan tarkistuksia, joiden olisi oltava muun viennin keskimääräisten kuljetuskustannusten tasoisia. Ottaen huomioon kyseisten toimenpiteiden määrät komissio on sitä mieltä, että niitä ei voida pitää näyte-erinä ja että tämän perusteella tarkistukset on tehtävä todellisten kuljetuskustannusten perusteella. Sama viejä on myös kiistänyt normaaliarvon tarkistuksen määrän, jonka komissio on tehnyt käteismaksun hyvityksen osalta. Koska tämän pyynnön tueksi esitetyt todisteet eivät vastaa viejien luona tarkastettuja todisteita, komissio katsoo, että sillä ei ole mitään syytä muuttaa alustavia päätelmiään.

19) Useiden intialaisten viejien esittämän pyynnön johdosta komissio on asetuksen (ETY) N:o 2904/91 johdanto-osan 25 kappaleessa hyväksynyt tarkistuksen sellaisten välillisten tullien ja maksujen osalta, joita joudutaan maksamaan Intian kulutukseen tarkoitettuun samankaltaiseen tuotteeseen sisällytetyistä tuotteista mutta jotka Intian hallitus korvasi silloin, kun kyseinen tuote vietiin yhteisöön.

20) Valituksen tekijä on väittänyt, että myönnetyn tarkistuksen määrä ei ollut asetuksen (ETY) N:o 2423/88 2 artiklan 10 kohdan b alakohdan säännösten mukainen sen vuoksi, että se oli suurempi kuin samankaltaiseen tuotteeseen sisällytetyistä tuotteista maksettujen tullien ja maksujen määrä.

Komissio vahvistaa jälleen, että tarkastettujen tietojen mukaan todellisuudessa korvattu ja vähennetty määrä vastasi todellisuudessa maksettujen välillisten tullien ja maksujen määrää.

21) Komissio on asetuksen (ETY) N:o 2904/91 johdanto-osan 18 kappaleessa painottanut syitä, joiden vuoksi Kiinaa koskeva normaaliarvo oli tarpeen vahvistaa Intiassa valmistetun samankaltaisen tuotteen laskennallisen normaaliarvon perusteella.

22) Johdanto-osan 8 kappaleessa esitettyjen syiden vuoksi kyseinen kiinalainen viejä on korostanut, että jos komissio kieltäytyi myöntämästä, että viejän langat eivät olleet samankaltaisia kuin muut menettelyn piiriin kuuluvat polyesterilangat, normaaliarvo olisi muodostettava niin, että otettaisiin huomioon kyseisten kiinalaisten lankojen ja intialaisten lankojen hintojen vertailtavuuteen vaikuttavat fyysisten ominaisuuksien erot.

Tutkimuksen aikana muodostamiensa toteamustensa sekä muiden tämän viejän kokoamien todisteiden johdosta komissio katsoo, että normaaliarvoa on tarpeen tarkistaa, mutta ainoastaan silloin, kun tietyt kyseiset laadulliset erot, jotka liittyvät siihen, että lankoja ei ole pneumaattisesti pleissattu ja että niiden kierteytys on standardeja alhaisempi, vaikuttavat kaupalliseen arvoon. Pyydetyn tarkistuksen määrä on siis kohtuullisesti vahvistettu 5 prosentiksi, ja normaaliarvoa on alennettu tämän mukaisesti.

23) Neuvosto vahvistaa edellä tarkoitetut toteamukset ja päätelmät.

iv) Polkumyyntimarginaalit

24) Jokaisen tutkimukseen osallistuneen asianomaisen viejän arvoja ja vientihintoja on vertailtu tapahtuma tapahtumalta. Tosiseikkojen lopullisesta tutkimisesta ilmenee polkumyynnin olemassaolo kyseisen Taiwanista, Indonesiasta, Intiasta, Kiinan kansantasavallasta ja Turkista peräisin olevan tuotteen tuonnissa, ja kaikkien kyseisten viejien tapauksessa polkumyyntimarginaali vastaa määrää, jolla johdanto-osan 10, 12 ja 22 kappaleessa tarkoitettujen tarkistusten jälkeen lopullisesti vahvistettu normaaliarvo ylittää tuotteen vientihinnan yhteisöön.

25) Komissio on asetuksen (ETY) N:o 2904/91 johdanto-osan 27 kappaleessa katsonut, että, koska Kiinan kansantasavallan viejät eivät voineet riippumattomasti vahvistaa vientihintojaan, oli tarpeen määrittää kaikkia näitä viejiä koskeva yhtenäinen polkumyyntimarginaali, lukuun ottamatta yhtiötä Guangying Spinning Co Ltd, jolle on vahvistettu erillinen polkumyyntimarginaali. Kyseinen yhtiö on sekayhtiö, jossa on kiinalaisia ja hongkongilaisia yhtiökumppaneita, joista jälkimmäiset ovat etuyhteydessä kyseistä tuotetta tuovaan yhteisön ryhmittymään.

26) Valituksen tekijä on korostanut, että tämän viejän osakseen saama yksilöllinen kohtelu syrjii muita kyseistä tuotetta tuovia yhteisön tuottajia.

Se, että Guangying Spinning Co Ltd on Hongkongin yhtiökumppaninsa välityksellä etuyhteydessä yhteisön ryhmittymään, ei ole vaikuttanut komission päätökseen myöntää erityiskohtelu tälle viejälle. Kuten asetuksen (ETY) N:o 2904/91 johdanto-osan 27 kappaleessa esitetään, perusteena yhtiölle Guangying Spinning Co Ltd varattuun erityiskohteluun on, että tällä yhtiöllä on tietynlainen taloudellinen riippumattomuus Kiinan kansantasavallassa. Komission mielestä tämä on riittävää, jotta voitaisiin katsoa, että muut korkeamman polkumyyntimarginaalin saaneet kiinalaiset viejät eivät voi välttää käyttöön otettuja toimenpiteitä suorittamalla vientiään tämän yhtiön kautta. Ei siis harjoiteta syrjintää, eikä valituksen tekijän väitteitä voida hyväksyä.

27) Asetuksen (ETY) N:o 2904/91 johdanto-osan 5 kappaleessa esitettyjen syiden vuoksi komissio on soveltanut niihin viejiin, jotka ovat osallistuneet yhteistyöhön mutta joita ei ole otettu tutkimukseen, tutkimuksen kohteena olleille intialaisille viejille lopullisesti vahvistettua keskimääräistä polkumyyntimarginaalia.

Valituksen tekijä on kiistänyt tämän menetelmän sen vuoksi, että kaikki vahvistetut polkumyyntimarginaalit, jotka ovat erillään joko yksilöllisestä polkumyyntimarginaalista tai kansallisesta polkumyyntimarginaalista, ovat keinotekoisia.

Myös valituksen tekijän ehdottamalla toisella menetelmällä päädyttiin polkumyyntimarginaaliin, joka oli eri yhteistyöhön osallistuneiden, mutta tutkimukseen ottamattomien viejien tapauksessa, mutta se oli kuitenkin korkeamman tasoinen kuin komission vahvistama marginaalin taso.

Ottaen huomioon, että komissio oli tehnyt tutkimukseen otettuja yhtiöitä koskevan päätöksen, että tästä oli jo tutkimuksen alussa ilmoitettu kaikille yhteistyöhön osallistuneille viejille ja että nämä eivät olleet esittäneet vastalauseita, komissiolle ei ole mitään syytä muuttaa soveltamaansa menetelmää.

28) Viejien keskimääräiset painotetut polkumyyntimarginaalit, jotka ilmaistaan prosentuaalisena osuutena cif-hinnoista yhteisön rajalla, vahvistetaan seuraavasti:

>TAULUKON PAIKKA>

Tutkimuksen kohteena olleille viejille vahvistettujen polkumyyntimarginaalien painotettu keskiarvo nousee 2,9 prosenttiin. Vaikuttaa siltä, että yhteistyöhön osallistuneiden, mutta tutkimukseen ottamattomien intialaisten viejien polkumyyntimarginaali on aiheellista vahvistaa tämän tasoiseksi.

>TAULUKON PAIKKA>

29) Yhtiöille Guangying Spinning Co Ltd, Kanton, ja P.T. Kewalram, Indonesia, vahvistettuja polkumyyntimarginaaleja voidaan pitää niin alhaisina, että tämän menettelyn yhteydessä näiden kahden yhtiön tuotteiden tuonnin ei katsota tapahtuneen polkumyynnillä.

30) Komissio on asetuksen (ETY) N:o 2904/91 johdanto-osan 30 ja 31 kappaleessa tarkastellut kysymystä polkumyyntimarginaalin vahvistamisesta niiden viejien tapauksessa, jotka eivät ole vastanneet komission kyselyyn asetetussa määräajassa ja jotka eivät ole tuoneet itseään mitenkään julki, sekä tämän johdosta kysymystä turvautumisesta asetuksen (ETY) N:o 2423/88 7 artiklan 7 alakohdan b alakohdan mukaisesti käytettävissä oleviin tietoihin. Se on erotellut asianomaiset maat suhteessa siihen, missä määrin tutkimukseen osallistuneiden viejien viennit kattoivat kyseisen maan kokonaisviennit. Tämän perusteella kokonaisviennin suurelta osin peittävien maiden, siis Intian ja Kiinan kansantasavallan, viejiin sovellettavien polkumyyntimarginaalien on arvioitu vastaavan tutkimuksen kohteena olleille saman valtion viejille vahvistettua korkeinta polkumyyntimarginaalia.

Kokonaisviennin vain vähän peittävien maiden, siis Taiwanin, Indonesian ja Turkin, viejien polkumyyntimarginaalit on laskettu muiden käytettävissä olevien, aiheellisesti tarkistettujen ja etenkin valituksen ja Eurostatin tilastojen sisältämien tietojen perusteella, ottaen huomioon, että näiden maiden viejien luona saatujen tietojen ei voitu katsoa edustavan kaikkia muita viejiä.

31) Indonesian hallituksen edustajat sekä Indonesian ja Taiwanin viejät ovat väittäneet, että väliaikaisesti vahvistetun kansallisen polkumyyntitullin korkea taso ei vastaa näissä maissa tosiasiallisesti voimassa olevia hintoja ja kustannuksia. Tämän johdosta komissio ei voinut normaaliarvoa vahvistaessaan luottaa valituksen sisältämiin väitteisiin, ja sen täytyi kiinnittää enemmän huomiota tutkimuksen aikana tarkastettuihin tietoihin. Edelleen, edustajat ja viejät ovat esittäneet komissiolle tilastoja, jotka koskevat kyseisen tuotteen tyyppiä suurimmassa osassa näistä kahdesta maasta peräisin olevaa tuontia, sillä näitä tietoja ei ollut saanut Eurostatin tilastoista.

Toisaalta, komissio toteaa, että jos kyseisiin lankoihin sisällytettyjen, ja valituksessa esitettyjen, raaka-aineiden kustannukset ovat kutakuinkin kaikissa menettelyn piiriin kuuluvissa viejämaissa tutkimuksen aikana tarkistettujen keskimääräisten kustannusten mukaiset, näin on myös yleisten kustannusten ja voittojen tapauksessa, ja nämä kustannukset ja voitot ovat keskimääräisesti paljon alhaisemmat kuin valituksessa esitetyt kustannukset ja voitot. Tämän, muiden riippumattomien lähteiden, nimittäin kansainvälisen tekstiiliteollisuuden liiton vuonna 1989 suorittaman tuotantokustannuksia koskevan vertailevan tutkimuksen, vahvistaman tilanteen sekä muiden kuin Taiwanissa ja Indonesiassa tutkimuksen kohteena olleiden yritysten tosiasiallisesti viemiä tuotetyyppejä koskevien hankittujen tietojen johdosta komissio on arvioinut uudelleen normaaliarvon, jota käytetään näiden kahden maan kansallisen polkumyyntimarginaalin lopullisessa vahvistamisessa, ja se on tarvittaessa tarkistanut valituksen sisältämiä tietoja.

32) Turkin viejien liitto on tuonut julki vakavat epäilynsä Turkin kansallisen polkumyyntimarginaalin vahvistamisessa käytettyjen Eurostatin tilastojen oikeellisuudesta. Kyseiset kansalliset tulliviranomaiset ovat pyynnöstä tehneet tutkimuksen, jossa on ilmennyt, että huomattava osa Eurostatissa kyseisiä Turkista peräisin olevia lankoja vastaaviin CN-koodeihin tilastoidusta tuonnista oli virheellisesti luokiteltuja ja että ne olisi pitänyt tilastoida menettelyn piiriin kuulumattomiin CN-koodeihin. Tämän virheellisen luokittelun johdosta tutkimuksen kohteena olleiden Turkin viejien suorittamien vientien kattavuus kasvaa huomattavasti, ja tämän vuoksi komissio arvioi, että tutkimuksen kohteena olleille viejille vahvistettu korkein polkumyyntimarginaali muodostaa aiheellisen perustan tämän maan kansallisen polkumyyntimarginaalin arvioimista varten.

33) Valituksen tekijä on kiistänyt tämän muutoksen Turkin kansallisen polkumyyntimarginaalin vahvistamista koskevassa menetelmässä. Se on korostanut, että virheellisestä luokittelusta huolimatta Turkkia ei olisi pidettävä maana, jossa vientien kattavuus on suuri, ja että tämän maan kansallinen polkumyyntimarginaalia ei olisi vahvistettava tutkimukseen osallistuneille viejille vahvistetun korkeimman polkumyyntimarginaalin tasoiseksi vaan vieläkin korkeammaksi.

Komissio toteaa, että virheellisen luokituksen johdosta tutkimuksen kohteena olleiden kolmen Turkin viejän ilmoittamien kyseisen tuotteen tuonnin osuus Turkin kokonaistuonnista on sellainen, että vastedes näiden kolmen yhtiön luona saadut tiedot edustavat kaikkia tämän maan viejiä ja muodostavat siten asetuksen (ETY) N:o 2423/88 7 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaisesti perustelluimmat käytettävissä olevat tiedot.

34) Edeltävän huomioon ottaen, prosentuaalisena osuutena yhteisön rajalla cif-hinnasta ilmaistut polkumyyntimarginaalit vahvistetaan seuraavasti:

>TAULUKON PAIKKA>

35) Neuvosto vahvistaa nämä päätelmät.

E. VAHINKO

i) Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutusten kumulointi

36) Komissio on asetuksen (ETY) N:o 2904/91 johdanto-osan 34 kappaleessa päätellyt, että menettelyn piiriin kuuluvista viidestä maasta tulevan polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutukset yhteisön teollisuuteen oli arvioitava yhteisvaikutuksena. Eräs kiinalainen viejä on kiistänyt tämän päätelmän ja pyytänyt, että Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tuonnin aiheuttamaa vahinkoa ei kumuloitaisi muun kyseisen tuonnin kanssa, vaan että sitä tarkasteltaisiin erillisenä. Tämä viejä on korostanut, että Kiinan kansantasavallasta peräisin oleva tuonti on heikompilaatuista ja tulee sellaisille osamarkkinoille, jotka eivät kilpaile keskilaadun ja ylälaadun osamarkkinoiden, jossa muut langat myydään, kanssa. Pyyntönsä tueksi kiinalainen viejä on myös esittänyt, että Kiinan tuonnin määrä oli vuodesta 1987 lähtien ollut jatkuvassa laskussa, kun taas muista kyseisistä maista tuleva tuonti oli kasvanut, ja että komission oli vaikutuksia kumuloidessaan otettava huomioon kiinalaisen tuonnin uusi, tutkimusajanjakson jälkeinen taantuminen.

37) Se, että tutkimusajanjaksona tuotuja kiinalaisia lankoja ei ollut pneumaattisesti pleissattu ja että niiden kierteytys ei ollut standardien mukainen ei mahdollista selkeän erottelu n tekemistä näiden lankojen ja muiden kyseisistä maista tuotujen lankojen tai yhteisössä valmistettujen lankojen välillä. Johdanto-osan 8 kappaleen päätelmän mukaisesti kaikkia menettelyn piiriin kuuluvia lankoja pidetään samankaltaisina riippumatta niiden alkuperästä. Edelleen, kaikki langat ovat alkuperästään riippumatta suurelta osin kaupallisesti toisensa korvaavia ja keskenään kilpailevia; tästä todistuksena on, että käyttäjien kiinalaisista langoista luoma käsitys ei juurikaan eroa käsityksestä, joka käyttäjillä on muualla valmistetuista kyseisistä langoista. Väite siis hylätään.

Kyseisten polkumyynnillä toteutettujen yhteisöön suunnattujen kiinalaisen tuonnin määrä on vaihdellut vuoden 1986 3 546 tonnista 6 755 tonniin vuonna 1987 ja edelleen 4 490 tonniin vuonna 1988 ja 3 310 tonniin tutkimusajanjakson aikana. Tuonnin suuntaus ei siis ole lineaarinen, vaan vuosien 1987 ja 1988 ennätystason saavutettuaan tuonti on tutkimusajanjakson aikana pysynyt lähellä vuoden 1986 tasoa, mitä ei kuitenkaan voida pitää mitättömänä. Kumuloituja vaikutuksia arvioidessaan komissiolla on tapana olla ottamatta huomioon tutkimusajanjakson jälkeisen tuonnin kehitystä sen vuoksi, että menettelyn aloittaminen voisi joissakin tapauksissa vaikuttaa tähän tuontiin.

38) Johdanto-osan 32 kappaleessa tarkoitetun virheellisen luokittelun johdosta Turkin viejät ovat korostaneet, että kyseisen Turkista peräisin olevan tuonnin tarkistettua osuutta yhteisön markkinoista vuonna 1989 olisi pidettävä niin vähäisenä, että se ei olisi voinut aiheuttaa huomattavaa vahinkoa yhteisön teollisuudelle. Oli siis tarpeen lopettaa tätä tuontia koskeva menettely säätämättä suojatoimenpiteitä.

Vertailu tämän tuonnin tarkistetun tason ja yhteisön kulutuksen välillä osoittaa, että tuonnin markkinaosuus on tutkimusaikana säilynyt sellaisena, että sitä ei voi pitää mitättömänä. Tämän johdosta esitetty väite on hylättävä.

39) Nämä huomiot huomioon ottaen neuvosto vahvistaa asetuksen (ETY) N:o 2904/91 johdanto-osan 33 ja 34 kappaleessa esitetyt komission päätelmät ja päättelee, että Kiinasta ja Turkista polkumyynnillä toteutetun tuonnin vaikutukset on analysoitava yhdessä muun kyseisen tuonnin kanssa.

ii) Polkumyynnillä toteutetun tuonnin määrä ja markkinaosuus

40) Johdanto-osan 32 kappaleessa tarkoitetun Turkista peräisin olevien lankojen virheellisen luokittelun vuoksi asetuksen (ETY) N:o 2904/91 johdanto-osan 35 ja 36 kappaleessa tarkennettuja, kyseisestä viidestä maasta peräisin olevan polkumyynnillä toteutetun tuonnin määrää ja markkinaosuutta on tarkistettava. Näistä maista peräisin olevan polkumyynnillä toteutetun tuonnin määrä vahvistetaan vastedes 15 407 tonniksi tutkimusajanjakson aikana, ja tämä vastaa 8,3 prosenttia yhteisön markkinoista. Vuonna 1986 tuonnin määrä ja markkinaosuus oli 7 877 tonnia ja 3,7 prosenttia.

Neuvosto vahvistaa nämä päätelmät.

iii) Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hinnat

41) Alustavissa päätelmissään komissio on vahvistanut alihinnoittelun kaikkien kyseisten maiden tapauksessa ja melkein kaikkien tutkimuksen kohteena olleen viennin osalta. Alihinnoittelun painotettu keskiarvo nousi 56,48 prosenttiin. Johdanto-osan 22 kappaleessa tarkoitettu kiinalainen viejä on korostanut, että alihinnoittelua vahvistaessaan komission olisi, tuotujen kiinalaisten lankojen ja yhteisön lankojen hintojen vertailua varten, tehtävä laatua koskeva tarkistus. Komissio on katsonut, että kyseisten viejien alihinnoittelun tason vahvistamisessa oli perusteltua tehdä sama tarkistus kuin normaaliarvon vahvistamisessa ja vähentää alihinnoittelun tasoa tämän mukaisesti.

Neuvosto vahvistaa tämän päätelmän sekä asetuksen (ETY) N:o 2904/91 johdantoosan 37 kappaleessa esitetyt alihinnoittelumarginaaleja koskevat komission päätelmät.

iv) Yhteisön teollisuuden tilanne

42) Arvioidessaan yhteisön teollisuuden tilannetta komissio on ottanut huomioon tutkimukseen kohteena olevia yhteisön tuottajia koskevia useita taloudellisia muuttujia ja pitänyt perusteltuna tiettyjen muuttujien ulottuvuuden laajentamista muodostaakseen käsityksen kyseisten lankojen yhteisön tuottajien kokonaistilanteesta.

Tutkimuksen kohteena olleiden yhteisön tuottajien osalta todetaan seuraavaa:

- vuosittaisella tasolla tuotannon määrä ja kapasiteettien käyttöaste ovat yleensä säilyneet vakaina vuosien 1986 ja 1989 välillä;

- vuodesta 1986 lähtien myyntien määrä on ollut suhteessa tuotannon määrään, joten vuoden lopussa varastot olivat tuskin lainkaan muuttuneet;

- myyntien määrän kehitys verrattuna yhteisön kulutuksen kehitykseen on vuodesta 1986 lähtien johtanut näiden tuottajien hallussa pitämän markkinaosuuden tietynlaiseen kasvuun;

- yhteisön tuottajat ovat yleensä joutuneet luopumaan hintojen korotuksista, vaikka tuotantokustannusten kehityksen vuoksi niiden tavallisesti olisi täytynyt hintoja korottaakin. Vuoden 1988 lopulta lähtien tuottajien on jopa useissa tapauksissa täytynyt laskea hintojaan tasoille, joilla ei voinut enää saada kohtuullista voittoa ja jotka suurimmalta osin olivat tuotantokustannuksia alhaisemmat;

- vuonna 1988 myynnit ovat taantuneet keskimäärin 1,3 prosenttia, vuonna 1989 keskimäärin 5,9 prosenttia; ja

- vuosina 1988 ja 1989 on menetetty yli 1 000 työpaikkaa. Henkilöstöä on vähennetty melkein 20 prosentilla vuoden 1987 tasoon verrattuna.

Komissio on myös havainnut tiettyjä huomattavia taloudellisia tekijöitä, jotka koskevat kaikkia samankaltaisen tuotteen yhteisön tuottajia:

- valituksen tekijän arvioima eikä yhdenkään osapuolen kiistämä yhteisön tuotannon kokonaismäärä on laskenut vuoden 1986 202 700 tonnista 157 150 tonniin tutkimusajanjakson aikana, siis yli 22 prosentilla, ja

- vuosien 1986 ja 1989 välillä on yhteisön yhdeksässä jäsenvaltiossa suljettu 77 kyseisten polyesterilankojen kehruuseen kokonaan tai osittain osallistunutta tuotantoyksikköä toiminnan uudelleen järjestelyn tai lakkauttamisen vuoksi.

43) Komission tietoon ei ole tuotu yhtään uutta vahinkoon liittyviä päätelmiä koskevaa tosiseikkaa, vaikka eräs kiinalainen viejä on kiistänyt nämä päätelmät tietyiltä osin.

44) Kyseinen viejä on korostanut, että komission tekemistä, tuotantoa, kapasiteettien käyttöä, myyntejä, varastoja ja tutkimuksen kohteina olleiden yhteisön tuottajien markkinaosuutta koskevista päätelmistä ei ilmennyt vahingon olemassaoloa. Edelleen on väitetty, että alustavissa päätelmissä ei ollut viitettä komission vahvistamasta hintasuuntauksesta ja että, koska suurin osa tutkimuksen kohteena olleista yhteisön tuottajista tuotti sekä niitä lankoja, joita asia koskee, että muita tekstiilituotteita, kannattavuutta, yritysten sulkemisia ja työllisyyttä koskevia päätelmiä ei pitäisi tehdä koko yhtiön tasolla, vaan päätelmissä olisi viitattava ainoastaan niihin lankoihin, joita asia erityisesti koskee. Näiden väitteiden perusteella viejä katsoo, että komission päätelmistä ei ilmene yhtään riittävää vahinkoa koskevaa tekijää.

Asetuksen (ETY) N:o 2423/88 4 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti komissio katsoo, että asiaankuuluvia taloudellisten tekijöiden suuntauksia ei yhteisön teollisuuden kärsimän vahingon arvioimisessa pidä arvioida erillisinä sen vuoksi, että perustaen ainoastaan yhteen tai useampaan taloudelliseen tekijään ei saada välttämättä ratkaisevia tietoja. Asetuksen (ETY) N:o 2904/91 johdanto-osan 45 kappaleessa esitetäänkin, että kyseisen teollisuuden ominaispiirteet huomioon ottaen sellaiset taloudelliset tekijät kuten tuotanto, myynnit ja markkinaosuus eivät aina heijastaneet niiden markkinoiden vaikeuksia, joilla tutkimuksen kohteena olleiden yhteisön tuottajien oli toimittava ja että tämän johdosta vahinko ilmeni selkeämmin tarkastelemalla muiden muuttujien, kuten hintojen, kannattavuuden ja työllisyyden, kehitystä.

Tutkimuksen aikana tutkimuksen kohteena olleiden yhteisön tuottajien noudattamat hinnat ovat laskeneet keskimäärin 2,9 prosentilla suhteessa vuoden 1988 hintoihin. Tällä alalla keskeistä on kuitenkin, että vuodesta 1986 lähtien nämä tuottajat eivät ole voineet korottaa hintojaan riippumatta tuotantokustannusten noususuuntauksen tänä aikana aiheuttamista korotuspaineista.

Komissio vahvistaa, että kannattavuutta koskevat päätelmät koskevat erityisesti kyseisiä lankoja ja että tutkimuksen kohteena olleiden yhteisön tuottajien kirjaamat työpaikkojen menetykset voivat ensisijaisesti johtua kyseisten lankojen tuotannon taantumisesta, sillä lankojen tuotanto muodostaa yksinomaisen tai vallitsevan toiminnan suurimmassa osassa tutkimukseen otettujen viejien tapauksista.

45) Sama viejä on väittänyt, että yhtään vahinkoa koskevaa päätelmää ei voinut tehdä komission tarkastamattomien tietojen perusteella. Asetuksen (ETY) N:o 2904/91 johdanto-osan 3 kappaleessa tarkennetaan syy, jonka vuoksi komissio on päättänyt tässä menettelyssä valitsevansa tietyn määrän tutkittavia yrityksiä ja ilmoittavansa valinnassa käyttämänsä perusteet. Alustavissa päätelmissään komissio on katsonut, että yhteisön teollisuus oli kärsinyt huomattavaa vahinkoa, mikä oli ilmennyt etenkin hintojen alenemisena, riittämättömänä, jopa negatiivisena, kannattavuutena sekä työpaikkojen vähenemisenä. Näiden muuttujien negatiivinen kehitys, johon vahinkoa koskevat alustavat päätelmät perustuvat, on yhteistä käytännössä katsoen kaikille tutkimuksen kohteena olleille ja yhteisön teollisuutta edustaville tuottajille, joten ei voida väittää, että päätelmät perustuvat tarkastamattomiin tietoihin.

46) Neuvosto vahvistaa edeltävän ja päättelee, että yhteisön teollisuus on kärsinyt asetuksen (ETY) N:o 2423/88 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua huomattavaa vahinkoa, mikä on ilmennyt erityisesti kannattavuuden ja työllisyyden heikkenemisenä sekä siten, että tavanomaisessa tilanteessa tehtäviä hinnan korotuksia ei ole tehty.

F. SYY-YHTEYS

i) Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutukset

47) Alustavissa päätelmissään komissio on vahvistanut, että hintoja, kannattavuutta ja työllisyyttä koskevat kielteiset muuttujat ovat ilmenneet samaan aikaan kuin kyseisen polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin voimakkain markkinoille tulo. Johdanto-osan 36 ja 38 kappaleessa jo käsiteltyjen kysymysten lisäksi asianomaiset osapuolet eivät ole esittäneet yhtään muuta väitettä, joka koskisi polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja vahingon välistä syy-yhteyttä.

ii) Muiden tekijöiden vaikutukset

48) Useat viejät ovat väittäneet, että esittäessään alustavissa päätelmissään arvion, että menettelyn piiriin kuuluvista maista peräisin oleva polkumyynnillä tapahtunut tuonti oli erillisenäkin aiheuttanut huomattavaa vahinkoa, komissio ei ollut aiheellisesti ottanut huomioon kyseisen tuotteen Egyptistä ja Brasiliasta peräisin olevan tuonnin vaikutusta. Ne ovat myös väittäneet, että asetuksen (ETY) N:o 2423/88 4 artiklan mukaisesti komission on tarkasteltava muidenkin sellaisten tekijöiden vaikutusta, jotka olisivat myös voineet aiheuttaa huomattavaa vahinkoa.

49) Komissio on asetuksen (ETY) N:o 2904/91 johdanto-osan 50 kappaleessa todennut kyseisen Egyptistä ja Brasiliasta peräisin olevan tuotteen tuonnin huomattavan kasvun sekä niiden hintojen selkeän alhaisen tason. Se on kuitenkin katsonut, että Eurostatin tilastoista ilmenevistä hinnoista ei voisi tehdä mitään päätelmiä sen vuoksi, että tilastot peittävät eri tuotetyyppien väliset huomattavat hintojen erot ja että tästä asiasta ei ole saatavilla muuta tietoa. Komissio on lisäksi katsonut, että, vaikka näistä kahdesta maasta peräisin oleva tuonti olisi voinut aiheuttaa vahinkoa, mikään ei osoita, että kyseisistä menettelyn piiriin kuuluvista maista peräisin olevan polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttama vahinko oli tästä johtuen vähemmän huomattava.

Koska ei ole luotettavia, vientihintoja koskevia tietoja, komissiolla ei ole asiaa tarkasteltuaan mitään syytä menettelyn tässä vaiheessa arvioida, että Egyptin ja Brasilian tuonti on aiheuttanut vahinkoa.

Asetuksen (ETY) N:o 2423/88 4 artiklan mukaisesti voidaan katsoa, että vastuu polkumyyntikäytäntöjen aiheuttamasta vahingosta on kyseisillä viejillä, vaikka tämä vahinko muodostaisi ainoastaan osan muista tekijöistä johtuvasta huomattavammasta vahingosta. Tämän artiklan ainoa rajoitus on, että polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin ei katsottaisi aiheuttaneen muiden tekijöiden mahdollisesti aiheuttamaa vahinkoa.

Ottaen huomioon kyseisten lankojen hintojen herkkyyden, tässä tapauksessa kyseisen tuonnin hintojen alhainen taso muodostaa polkumyynnin vaikutusten välityksellä tärkeimmän hintojen jäädyttämiseen sekä kannattavuuden ja työllisyyden heikkenemiseen johtavan tekijän. Tätä vahvistaa se, että tutkimuksen kohteena olleiden yhteisön tuottajien kasvattamista markkinaosuuksista huolimatta lähes kaikki tuottajat ovat kirjanneet hintojen jäädyttämisestä johtuvia tappioita.

Kuten asetuksen (ETY) N:o 2904/91 johdanto-osan 58 kappaleessa todetaan, kunkin tutkimuksen kohteena olleen viejän noudattamia hintoja on verrattu sellaisiin yhteisön tuotantokustannuksiin, joihin tuonti ei vaikuttanut kapasiteettien käyttöasteen vakauden ansiosta ja joita oli korotettu voittomarginaalilla, joka vastasi ennen tuonnin vaikutuksen alkamista toteutettua voittomarginaalia. Tämän johdosta menettelyn piiriin kuuluvaa polkumyynnillä tapahtunutta tuontia ei katsota syylliseksi muiden tekijöiden aiheuttamaan huomattavaan vahinkoon.

50) Tietyt viejät ovat väittäneet, että komissio katsoo yhteisön teollisuudelle aiheutuneen vahingon kyseisen polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin syyksi, vaikka vahinko johtuu itse asiassa yhteisön tekstiiliteollisuuden uudelleen järjestelyn hitaudesta ja tästä seuraavasta kysynnän taantumisesta. Sikäli kun tämä prosessi koskee yhteisön polyesterilankojen kehruuteollisuutta, komissio on asetuksen (ETY) N:o 2904/91 johdanto-osan 44 kappaleessa todennut, että tutkimuksen kohteena olleiden yhteisön tuottajien kärsimät työpaikkojen menetykset johtuivat meneillään olevasta uudelleen järjestelystä, mutta myös kyseisen polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin kielteisestä vaikutuksesta. Kyseisiin polyesterilankoihin liitoksissa olevan teollisuuden uudelleen järjestelyn ja tästä seuraavan lankojen kysynnän alenemisen olisi tavallisesti pitänyt vähentää kyseisen polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrää. Näin ei ole kuitenkaan ollut, sillä tämä tuonti on kasvanut sekä määrällisesti että markkinaosuutensa suhteen.

51) Neuvosto vahvistaa nämä päätelmät sekä asetuksen (ETY) N:o 2904/91 johdantoosan 47-53 kappaleen sisältämät päätelmät.

G. YHTEISÖN EDUT

52) Eräs viejä on väittänyt, että kyseistä tuontia koskevien polkumyyntitullien käyttöön ottamisen seurauksena tämä tuonti ainoastaan korvautuisi, ainakin osittain, muulla, joka polkumyynnillä tai ilman polkumyyntiä toteutetulla, halpahintaisella tuonnilla, joka joka tapauksessa aiheuttaisi yhtä huomattavaa vahinkoa yhteisön teollisuudelle.

Tältä osin komissio viittaa johdanto-osan 51 kappaleessa esittämiinsä huomioihin, jotka koskevat menettelyn piiriin kuulumattomien maiden viennin hintoja koskevien luotettavien tietojen puuttumista. Tällaisen tuonnin korvautumisen todennäköisyyttä ei siis voida päätellä. Vaikka tiettyä korvautumista tapahtuisikin, tämä ei olisi välttämättä yhteisön etujen vastaista, sillä se todistaisi, että menettelyn piiriin kuuluvat viejät pystyivät myymään yhteisön markkinoilla ainoastaan turvautumalla vilpillisiin kaupallisiin käytäntöihin.

53) Tietyt viejät ja useat yhteisön kankaan kutojat ja maahantuojat ovat esittäneet väitteen, jonka mukaan polkumyyntitoimenpiteiden käyttöön ottamisesta johtuva kyseisten tuotujen lankojen hintojen nousu pahentaisi entisestään yhteisön polyesterilankoihin liitoksissa olevan tekstiiliteollisuuden vaikeuksia kilpailussa alhaisten tuotantokustannusten maista peräisin olevien kankaiden ja vaatteiden kanssa. Tietyt asianomaiset kankaan kutojat ovat edelleen väittäneet, että, koska monet kehruutehtaat, jotka olisivat voineet hyötyä polkumyyntitoimenpiteiden antamasta suojelusta, eivät enää olleet markkinoilla, tällä hetkellä lankojen tuonnissa käyttöön otettava polkumyyntitulli ainoastaan heijastaisi paineen kutojiin ja heikentäisi niiden asemaa.

54) Kuten asetuksen (ETY) N:o 2904/91 johdanto-osan 54 kappaleessa painotetaan, polkumyyntitullien tarkoituksena on yleisesti ottaen lopettaa vilpillisistä kaupallisista käytännöistä johtuvat kilpailun vääristymät ja siten palauttaa tietyille markkinoille vilpitön ja avoin kilpailu. Tässä tapauksessa polkumyyntitoimenpiteiden keskeisenä tarkoituksena on neutraloida sitä haitallista vaikutusta, joka polkumyynnillä tapahtuneella tuonnilla on kyseisiin yhteisön langan tuottajiin.

Näitä lankoja käsittelevän yhteisön teollisuuden etujen osalta komissio katsoo, että se, että kyseisen tuotteen yhteisön markkinoille ei palautettaisi vilpitöntä kilpailua, mikä antaisi kankaan ompelijoille ja kutojille ainoastaan lyhytaikaisen edun alhaisempien hintojen muodossa, vaarantaisi jäljellä olevien, jo heikossa taloudellisessa tilanteessa olevien kehräämöiden elinkelpoisuuden. Edelleen, siitä, että huomattava määrä yhteisön kehräämöitä on suljettu, ei voida päätellä, etteikö toiminnassa olevia kehräämöitä tarvitsisi suojata haitallisilta polkumyyntikäytännöiltä.

Edelleen, menettelyssä mukana oleva valituksen tekijä, joka edustaa sekä lankojen valmistajia että kankaan kutojia, katsoo eri osapuolten etuja tarkasteltuaan, että on ensisijaista poistaa yhteisön kehruuteollisuudelle aiheutuvat polkumyynnin haitalliset vaikutukset. Tämän näkökannan hyväksyy myös Euroopan tekstiili-, vaatetus- ja nahka-alan ammattijärjestöjen komitea, jonka jäsenet edustavat sekä kehruu- että kutomateollisuutta ja joka tarkoin punnittuaan näiden kahden teollisuuden ristiriitaisia pyyntöjä on ilmoittanut kirjallisesti komissiolle vakaasti tukevansa lopullisten suojatoimenpiteiden toteuttamista tässä menettelyssä.

55) La fédération internationale de la filterie ja kaksi yhteisön ompelulangan tuottajaa ovat korostaneet, että menettelyn päättäminen CN-koodiin 5508 10 11 kuuluvan ompelulangan osalta (katso asetuksen (ETY) N:o 2904/91 johdanto-osan 64 kappale) yhdistettynä CN-koodeihin 5509 22 10 ja 5509 22 90 kuuluvien ja kyseisistä maista peräisin olevien, pääasiassa ompelulankojen valmistuksessa käytettävien polyesterilankojen tuonnin vastaisen polkumyyntitoimenpiteiden toteuttamiseen aiheuttaisi tämän tuonnin vähenemisen ja lisäisi ompelulankojen tuontia, millä olisi haitallinen vaikutus yhteisön ompelulankojen tuottajien toimintaan. Väitetään siis, että myös nämä langat olisi poissuljettava menettelystä ja että, koska ne edustavat vain 5,6 prosenttia kyseisestä tutkimusajan kokonaistuonnista, niiden poissulkeminen ei merkittävästi vaikuttaisi valituksen tehneen yhteisön teollisuuden etuihin.

Tältä osin valituksen tekijä, joka ei ole kiistänyt ompelulankaa koskevan menettelyn lopettamista koskevan päätöksen juridista perustaa, on korostanut, että olisi ollut aiheellisempaa toteuttaa suojatoimenpiteitä tämän tuotteen osalta. CNkoodeihin 5509 22 10 ja 5509 22 90 kuuluvien lankojen osalta valituksen tekijä kiistää, että niitä käytettäisiin ainoastaan vähäisessä määrin muuta tarkoitusta kuin ompelulangan valmistamista varten. Valituksen tekijä on siis väittänyt, että se, että menettelyn piiriin kuuluvista maista peräisin olevien lankojen tuonnissa ei toteutettaisi toimenpiteitä, vahingoittaisi itse asiassa vakavasti asianomaisten yhteisön kehräämöjen etuja, ja tämän tosiseikan vahvistaa näiden lankojen tuonnin ilmiömäinen, tutkimusajanjakson päättymisestä kaksinkertaistunut, kasvu.

Näiden ristiriitaisten väitteiden johdosta komissio on tarkastellut kaikkia sen käytettävissä olevia tietoja ja pyytänyt kahta osapuolta perustelemaan väitteensä. Sille ei kuitenkaan ole annettu tiedoksi yhtään tekijää, joka todistaisi, että kyseisiä lankoja käytettäisiin tai ei käytettäsi melkein ainoastaan ompelulangan tuotannossa. Edelleen, komissio katsoo, että olipa kyseisten lankojen tuonnissa toteutettavien toimenpiteiden vaikutus yhteisön ompelulangan tuottajien kilpailukykyyn mikä tahansa, tätä vaikutusta pehmentävät näiden tuottajien jakelun tasolla saamat edut suhteessa kolmansien maiden ompelulangan tuottajiin, ja nämä edut juontuvat täydellisen värivalikoiman tarjoamisesta ja asiakaskunnan läheisyydestä. Ottaen huomioon, että polkumyynti ja vahinko on vahvistettu kyseisten lankojen tapauksessa ja että on tarpeen ehkäistä yhteisön teollisuuden suojamisen tehottomaksi tekevä mahdollisuus toimenpiteiden välttämiseen komissio on sitä mieltä, että näissä olosuhteissa poissulkemista koskeva pyyntö ei ole perusteltu.

56) Neuvosto vahvistaa komission päätelmät ja päättelee, että on yhteisön edun mukaista toteuttaa polkumyyntitoimenpiteitä, jotta neutraloitaisiin kyseisen Taiwanista, Indonesiasta, Intiasta, Kiinan kansantasavallasta ja Turkista peräisin olevan tuonnin haitalliset vaikutukset. Nämä toimenpiteet on toteutettava polkumyyntitullien muodossa.

H. TULLI

57) Käyttöön otettavan lopullisen tullin määrän vahvistamisen osalta neuvosto vahvistaa asetuksen (ETY) N:o 2904/91 johdanto-osan 57-62 ja 63 kappaleessa esitetyt komission menetelmät ja päätelmät, jotka koskevat tutkimusyhteistyöhön osallistuneiden viejien tuontia ja niiden viejien tuontia, jotka eivät ole vastanneet komission kyselyyn asetetussa määräajassa ja jotka eivät ole tuoneet itseään julki muullakaan tavalla.

58) Laskettaessa erään kiinalaisen viejän aiheuttaman vahingon poistamiseksi tarvittavaa vientihinnan korotusta on otettu huomioon laatua koskeva tarkistus, jonka komissio on myöntänyt johdanto-osan 22 ja 41 kappaleessa.

59) Eräs viejä on korostanut, että ennen polkumyyntitullien käyttöön ottamista komission oli noudatettava monikuitusopimuksessa (MFA) määrättyä neuvottelumenettelyä. Neuvosto toteaa kuitenkin, että MFA ei estä osallistuvia maita toteuttamasta oikeutettuja polkumyyntitoimenpiteitä ja että siinä ei määrätä neuvottelemaan etukäteen tällä alalla.

60) Neuvosto on tarkastellut niiden yhtiöiden tilannetta, jotka ovat aloittaneet tai aloittavat kyseisen tuotteen viennin yhteisöön tutkimusajan jälkeen. Se on päätellyt, että jos otettaisiin käyttöön polkumyyntitulli, joka olisi alhaisempi kuin kyseisten maiden viejiin sovellettu korkein tulli, annettaisiin mahdollisuus tullin välttämiseen. Neuvosto toteaa kuitenkin, että komissio on valmis aloittamaan menettelyn uudelleen tarkastelun välittömästi, jos vievä yhtiö voi todistaa esittämällä komissiolle sitä tyydyttäviä todisteita, että se ei ole vienyt kyseistä tuotetta yhteisöön tämän menettelyn piiriin kuuluvana tutkimusaikana, että se on aloittanut vientinsä vasta kyseisen ajan jälkeen ja että se ei ole etuyhteydessä tai liitoksissa yhteenkään menettelyn piiriin kuuluvaan yhtiöön, joka on osoitetusti toteuttanut yhteisöön suuntautuvat tuontinsa polkumyynnillä.

I. SITOUMUS

61) Eräs kiinalainen viejä on tarjoutunut tekemään hintasitoumuksen. Koska viejä ei voinut täysin autonomisesti vahvistaa vientihintojaan, on kuitenkin arvioitu, että oli olemassa vaara sitoumuksen rikkomisesta. Kuulemisten jälkeen on siis katsottu, että sitoumusta ei voida hyväksyä. Saatuaan tiedon sitoumuksen hylkäämisen syistä kyseinen viejä on vetänyt pois tarjouksensa.

J. VÄLIAIKAISTEN TULLIEN KANTAMINEN

62) Ottaen huomioon vahvistetut polkumyyntimarginaalit ja yhteisön teollisuudelle aiheutuneen vahingon vakavuuden neuvosto katsoo, että väliaikaisten tullien vakuutena olleet määrät on tarpeen lopullisesti kantaa lopullisen tullin määrän mukaisena,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli tuotaessa yhteisöön Taiwanista, Indonesiasta, Intiasta, Kiinan kansantasavallasta ja Turkista peräisin olevia, ei vähittäismyyntimuodossa olevia yksinkertaisia, kerrattuja tai kertokerrattuja lankoja, joissa on vähintään 85 painoprosenttia polyesterien katkokuituja ja jotka kuuluvat CN-koodeihin 5509 21 10, 5509 21 90, 5509 22 10 ja 5509 22 90 sekä tuotaessa yhteisöön muita ei vähittäismyyntimuodossa olevia polyesterien katkokuitulankoja, jotka ovat sekoitettuna pääasiassa tai yksinomaan muuntokatkokuitujen tai puuvilla kanssa ja jotka kuuluvat CN-koodeihin 5509 51 00 ja 5509 53 00.

2. Vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettavat tullimäärät vahvistetaan seuraavasti:

>TAULUKON PAIKKA>

lukuun ottamatta sellaisia 1 kohdassa tarkoitettuja tuotuja tuotteita, joita seuraavat yhtiöt valmistavat ja joihin sovelletaan seuraavia tullimääriä.

>TAULUKON PAIKKA>

Hinta vapaasti yhteisön rajalla on nettohinta, jos tosiasiallisissa maksuehdoissa määrätään, että maksu on suorittava kolmenkymmenen päivän kuluessa kauppatavaroiden saapumisesta yhteisön tullialueelle. Sitä korotetaan yhdellä prosentilla jokaiselta maksuajan ylittävältä kuukaudelta.

3. Tullia ei sovelleta 1 kohdassa tarkoitettuihin tuotuihin tuotteisiin, joita valmistavat yhtiöt P.T. Kewalram, Bandung, Indonesia (TARIC-lisäkoodi: 8595) ja Guangying Spinning Co Ltd, Kanton, Kiinan kansantasavalta (TARIC-lisäkoodi: 8596).

4. Sovelletaan voimassa olevia tulleja koskevia säännöksiä.

2 artikla

Komission asetuksella (ETY) N:o 2904/91 käyttöön otetun väliaikaisen tullin vakuutena olleet määrät kannetaan lopullisesti lopullista tullimäärää vastaavan määrän mukaisesti. Vapautetaan lopullisen tullimäärän ylittävät vakuutena olleet määrät.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 30 päivänä maaliskuuta 1992.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

Arlindo MARQUES CUNHA

(1) EYVL N:o L 209, 2.8.1988, s. 1

(2) EYVL N:o L 293, 29.12.1972, s. 4

(3) EYVL N:o L 276, 3.10.1991, s. 7

(4) EYVL N:o L 21, 30.1.1992, s. 31