31989R2389

NEUVOSTON ASETUS (ETY) N:o 2389/89,

annettu 24 päivänä heinäkuuta 1989,

viiniköynnöslajikkeiden luokittelua koskevista yleisistä säännöistä

EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon viinikaupan yhteisestä järjestämisestä 16 päivänä maaliskuuta 1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 822/87(1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 1236/89(2), ja erityisesti sen 13 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo, että

lukuisten peräkkäisten yhteisön viinialaa koskevassa sääntelyssä tehtyjen koonnoksien vuoksi olisi selkeyden tähden yhtenäistettävä viiniköynnöslajikkeiden luokittelua koskevista yleisistä säännöistä 5 päivänä helmikuuta 1979 annettua neuvoston asetusta (ETY) N:o 347/79(3), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 3805/85(4), mukauttamalla siinä olevat viittaukset,

asetuksen (ETY) N:o 822/87 13 artiklan 1 kohdassa säädetään, että neuvosto vahvistaa yleiset säännöt yhteisössä viljeltäväksi hyväksyttävistä viiniköynnöslajikkeiden luokittelusta; näissä säännöissä on oltava määräyksiä kyseisten lajikkeiden luokittelusta hallintoyksiköiden tai näiden osien mukaan, suositeltaviin, hyväksyttyihin ja tilapäisesti hyväksyttyihin viiniköynnöslajikkeisiin,

tällaisen luokittelun avulla voidaan erityisen hyvin ohjata yhteisön viljelijöiden lajikevalintaa ja edistää näin suuntautumista laatutuotantoon siten, että heitä neuvotaan viiniköynnöslajikkeidensa valinnassa; luokittelemalla viiniköynnöslajikkeet niistä tuotettujen viinien laadun mukaan voidaan edistää sellaisten lajikkeiden istuttamista, joista saadaan tunnetusti hyvälaatuista viiniä ja jonka kysyntä markkinoilla on melko vakaa tai kasvava; pitkällä aikavälillä viiniköynnöslajikkeiden luokittelulla voidaan näin estää rakenteellisten ylijäämien syntyminen viinimarkkinoilla; luokiteltavista lajikkeista saatujen viinirypäleiden käyttötavat voidaan eritellä niistä saadun tuotteen mukaan, joita ovat esimerkiksi pöytäviini, määritetyllä alueella tuotettu laatuviini, mukaan lukien määritetyllä alueella tuotetut laatukuohuviinit, väkevät viinit ja helmeilevät viinit sekä kuohuviinit, laatukuohuviinit, väkevät laatuviinit, helmeilevät laatuviinit, viinistä tislattu alkoholijuoma, rypälemehu ja kuivatut viinirypäleet,

viiniköynnöslajikkeiden luokittelussa olisi eriteltävä niistä saatujen viinirypäleiden käyttötavat; hallintoyksiköitä luokiteltaessa olisi otettava huomioon tuotantoedellytysten erityispiirteet,

tietyn viiniköynnöslajikkeen rypäleiden käyttäminen myös muihin kuin siinä luokituksessa, johon ne kuuluvat, mainittuihin tarkoituksiin, erityisesti syötäväksi tarkoitettujen viinirypälelajikkeen rypäleiden käyttö viiniyttämiseen, ei saa estää luokittelemasta kyseistä viiniköynnöslajiketta sen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaan,

yhteisössä viljeltävien viiniköynnöslajikkeiden luokitteleminen on välttämätöntä viiniköynnöslajikkeiden viljelyä koskevien yhteisön ja kansallisten säännösten ja määräysten noudattamisen valvomiseksi; tämän vuoksi luokitteluun voivat kuulua ainoastaan sellaiset viiniköynnöslajikkeet, joiden lisäysaineisto voidaan varmentaa yhteisön säännösten mukaisesti vähintään yhdessä jäsenvaltiossa vakiolisäysaineistoksi,

suoraan kulutukseen tarkoitettujen viinien tuottamiseen yhteisössä nykyään viljellyistä viiniköynnöslajikkeista sellaiset, jotka polveutuvat lajienvälisestä risteytyksestä, eivät ole osoittautuneet täysin tyydyttäviksi; niitä ei siten olisi luokiteltava suositeltaviksi; suositeltavista lajikkeista ei ole perusteltua poistaa luokituksesta ennakolta sellaisia viininvalmistukseen käytettäviä rypälelajikkeita, jotka on 19 päivän heinäkuuta 1970 jälkeen saatu lajienvälisen risteytysten tuloksena ja joiden viljelysoveltuvuus on todettu tyydyttäväksi; risteytymän perusteella ei kuitenkaan pitäisi ratkaista, luokitellaanko viininvalmistukseen käytettävät rypälelajikkeet hyväksytyiksi vaiko tilapäisesti hyväksytyiksi,

sen vuoksi, että syötäväksi tarkoitettuja rypälelajikkeita käytetään lisäksi myös viiniyttämiseen, luokittelu olisi ulotettava koskemaan myös syötäväksi tarkoitettuja rypäleitä tuottavia viiniköynnöslajikkeita, jotka hyväksytään hedelmä- ja vihannesalan yhteisen markkinajärjestelyn asteittaisesta toteuttamisesta annetun asetuksen N:o 23 liitteen I B tiettyjen tuotteiden yhteisten laatuvaatimusten vahvistamisesta annetussa komission asetuksessa N:o 58(5), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 920/89(6), annettujen syötäväksi tarkoitettuja rypälelajikkeita koskevien yhteisten laatuvaatimusten mukaisesti; kyseisten lajikkeiden soveltuvuus niiden tavanomaiseen käyttöön on niiden luokittelun kannalta ratkaiseva,

koska yhtä ja samaa viiniköynnöslajiketta nimitetään useilla eri nimillä, olisi laadittava luokittelun yhteydessä luettelo kaupan alalla käytetyistä synonyymeistä; lisäksi luettelo homonyymeistä saattaisi olla hyödyllinen sellaisissa tapauksissa, joissa useasta viiniköynnöslajikkeesta käytetään yhtä nimitystä,

saatu kokemus osoittaa, että on tarpeen säätää viiniköynnösluokittelun mahdollisen muuttamisena viiniköynnöslajikkeen lisäämisestä suositeltavien, hyväksyttyjen ja tilapäisesti hyväksyttyjen lajikkeiden luokkaan; tällaista lisäämistä varten olisi säädettävä, että tietyissä tapauksessa ja erityisesti silloin, kun kyse on uudesta lajikkeesta, kyseisen lajikkeen viljelysoveltuvuus todettaisiin asianomaisen jäsenvaltion viljelykokeesta keräämien tietojen perusteella; on myös osoittautunut tarpeelliseksi säätää mahdollisuudesta siirtää alempaan luokkaan sellaiset viiniköynnöslajikkeet, joiden viljelystä ei ole saatu täysin tyydyttäviä tuloksia; hyväksyttyjen viiniköynnöslajikkeiden osalta olisi hyväksyttävä vain tilapäisesti ne lajikkeet, jotka eivät 31 päivänä toukokuuta 1974 kuulu luokitukseen, niiden viljelysoveltuvuuden tutkimisen jälkeen ja päätettävä määrätyn havaintojakson jälkeen kyseisen lajikkeen kohtalosta,

on välttämätöntä tarkentaa ne edellytykset, jotka koskevat hyväksyttyjen viiniköynnöslajikkeiden luokkaan kuuluvan viiniköynnöslajikkeen siirtämistä suositeltavien lajikkeiden luokkaan sekä ne edellytykset, jotka koskevat lajikkeen siirtämistä alempaan luokkaan,

viljelysoveltuvuutta ei ole välttämätöntä tutkia sellaisen hyväksytyn lajikkeen osalta, joka siirretään samassa hallintoyksikössä suositeltavien lajikkeiden luokkaan, koska se tunnetaan jo kokemuksen sekä asianomaisen jäsenvaltion keräämien tietojen perusteella, ja

perusrunkolajikkeet olisi valvonnan tähden suotavaa hyväksyä luokitteluun; niiden sekä erityisiin tarkoituksiin käytettävien rypälelajikkeiden pienen määrän johdosta ne voidaan luokitella koko yhteisön alueella,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Viiniköynnöslajikkeiden luokittelu käsittää kaikki Vitis-sukuiset viiniköynnökset, mukaan lukien risteytyksen tuloksena saadut yhteisössä viljeltäväksi hyväksytyt ja viinirypäleiden tai viiniköynnöksen kasvullisen lisäysaineiston tuottamiseen tarkoitetut lajikkeet.

2 artikla

1 Viiniköynnöslajikkeet luokitellaan niistä saatujen rypäleiden tavanomaisen käytön mukaan.

2 Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

a) "viininvalmistukseen käytettävällä viinirypälelajikkeella" lajiketta, jota tavanomaisesti viljellään suoraan kulutukseen tarkoitettujen viinien valmistukseen käytettävien tuoreiden viinirypäleiden tuottamiseksi;

b) "syötäväksi tarkoitetulla viinirypälelajikkeella" lajiketta, joka hyväksytään hedelmä- ja vihannesalan yhteisestä markkinajärjestelystä 18 päivänä toukokuuta 1972 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1035/72(7), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 1119/89(8) mukaisesti annettujen syötäväksi tarkoitettuja viinirypäleitä koskevien yhteisten laatuvaatimusten mukaisesti, ja jota tavanomaisesti viljellään tuoreina kulutettavien rypäleiden tuottamiseksi;

c) "erityiseen käyttöön tarkoitetulla viinirypälelajikkeella" lajiketta, jota tavanomaisesti viljellään muuhun kuin a ja b alakohdassa tarkoitettuun käyttöön, esimerkiksi:

- viinistä tislatun alkoholijuoman valmistukseen,

- rypälemehun valmistukseen,

- säilykkeissä käytettävien viinirypäleiden tuotantoon,

- kuivattavien viinirypäleiden tuotantoon;

d) "perusrunkolajikkeella" lajiketta, jota viljellään viiniköynnöksen kasvullisen lisäysaineiston tuottamiseksi ja joka muodostaa kasvin maanalaisen osan.

3 artikla

1 Viininvalmistukseen ja syötäväksi tarkoitettujen viinirypäleiden tuotantoon käytettävät rypälelajikkeet luokitellaan seuraavissa hallintoyksiköissä tai niiden osissa:

- Saksassa Regierungsbezirk,

- Ranskassa departementti,

- Italiassa provinssi,

- Kreikassa nomos,

- Espanjassa provinssi ja alue,

- Portugalissa alue,

- muissa jäsenvaltioissa koko kansallinen alue.

2 Erityistarkoituksiin käytettävät viinirypälelajikkeet ja perusrunkolajikkeet luokitellaan koko yhteisön laajuisesti. Nämä lajikkeet voidaan kuitenkin jäsenvaltion pyynnöstä luokitella osittain tai kokonaisuudessaan kyseisen jäsenvaltion yhdessä tai useammassa hallintoyksikössä.

4 artikla

1 Yksi ja sama viininvalmistukseen käytettävä rypälelajike voidaan luokitella eri tavoin eri hallintoyksiköissä tai niiden osissa.

2 Yksi ja sama lajike voi poikkeuksellisesti esiintyä samanaikaisesti sekä viininvalmistukseen että syötäväksi tarkoitettujen viinirypäleiden tuottamiseen käytettävien rypälelajikkeiden joukossa.

3 Yksi ja sama lajike voidaan luokitella eri tavoin sen mukaan, käytetäänkö sitä:

- pöytäviinin valmistamiseen,

- määritetyllä alueella tuotetun laatuviinin valmistukseen, mukaan lukien määritetyllä alueella tuotetut laatukuohuviinit, väkevät laatuviinit ja helmeilevät laatuviinit,

- kuohuviinien, laatukuohuviinien, väkevien viinien tai helmeilevien viinien, muiden kuin toisessa luetelmakohdassa tarkoitettujen viinien valmistukseen,

- viinistä tislattujen alkoholijuomien valmistukseen,

- rypälemehujen valmistukseen,

- kuivattujen viinirypäleiden tuottamiseen.

5 artikla

1 Kussakin hallintoyksikössä tai sen osassa tai tarvittaessa koko yhteisön alueen laajuudella viinirypälelajikkeet sijoitetaan yhteen seuraavista luokista: suositeltavat viinirypälelajikkeet, hyväksytyt viinirypälelajikkeet ja tilapäisesti hyväksytyt viinirypälelajikkeet.

2 Luokittelussa otetaan huomioon ainoastaan sellaiset viinirypälelajikkeet, joiden lisäysaineisto hyväksytään vakiolisäysaineiston varmentamiseen ja tarkastukseen viiniköynnöksen kasvullisen lisäysaineiston pitämisestä kaupan 9 päivänä huhtikuuta 1968 annetun neuvoston direktiivin 68/193/ETY(9) mukaisesti.

6 artikla

1 Viininvalmistukseen käytettävistä rypälelajikkeista:

a) ovat suositeltavia sellaiset viiniköynnöslajikkeet:

- joita viljellään nykyisin yhteisössä ja jotka kuuluvat Vitis vinifera (L.) -lajiin, tai

- jotka on saatu risteytyksen tuloksena ja joiden viljelysoveltuvuus on 19 päivän heinäkuuta 1970 jälkeen todettu tyydyttäväksi 12 artiklan mukaisesti,

ja joista tavallisesti saadaan tunnetusti hyvälaatuista viiniä;

b) ovat hyväksyttyjä sellaiset viiniköynnöslajikkeet, joista saadaan tavallisesti aitoa ja myyntikelpoista viiniä, jonka laatu on huonompi kuin a kohdassa tarkoitetun viinin laatu, mutta kuitenkin kohtuullinen;

c) ovat tilapäisesti hyväksyttäviä sellaiset viiniköynnöslajikkeet:

- jotka eivät täytä a ja b alakohdassa tarkoitettuja vaatimuksia, mutta joilla on kuitenkin kyseessä olevalle hallintoyksikölle tai sen osalle tietty taloudellinen merkitys,

tai

- joissa on niiden viljelyominaisuuksiin liittyviä puutteita.

2 Laadun arviointi suoritetaan tarvittaessa kyseessä olevien viiniköynnöslajikkeiden viljelysoveltuvuuskokeen tulosten perusteella, sekä kyseessä olevien viinien analyyttisten ja aistinvaraisten kokeiden tulosten perusteella.

7 artikla

Syötäväksi tarkoitetuista rypälelajikkeista:

a) ovat suositeltavia sellaiset lajikkeet, joita viljellään sellaisten syötäväksi tarkoitettujen rypäleiden tuottamiseksi, joiden kysyntä markkinoilla on voimakas;

b) ovat hyväksyttyjä sellaiset lajikkeet:

- joista saadaan rypäleitä, joiden laatu on huonompi kuin a kohdassa tarkoitettujen rypäleiden laatu, mutta kuitenkin kohtuullinen,

tai

- joissa on niiden viljelyominaisuuksiin liittyviä puutteita;

c) ovat tilapäisesti hyväksyttyjä sellaiset lajikkeet:

- joista saadut rypäleet on suotavaa poistaa markkinoilta niiden riittämättömän laadun vuoksi

tai

- joissa on niiden viljelyominaisuuksiin liittyviä vakavia puutteita.

8 artikla

1 Erityistarkoituksiin käytettävistä rypälelajikkeista:

a) ovat suositeltavia sellaiset lajikkeet, jotka kuuluvat Vitisvinifera (L.) -lajiin tai jotka on saatu risteytyksen tuloksena, jos kyseiset lajikkeet soveltuvat tavallisesti erityisen hyvin kyseessä oleviin käyttötarkoituksiin;

b) ovat hyväksyttyjä sellaiset lajikkeet:

- joista saatujen tuotteiden laatu on huonompi kuin a alakohdassa tarkoitetuista rypälelajikkeista saatujen tuotteiden laatu, mutta kuitenkin kohtuullinen,

tai

- joiden rypäleet soveltuvat kyseisiin käyttötarkoituksiin huonommin kuin a alakohdassa tarkoitetut rypälelajikkeet;

c) ovat tilapäisesti hyväksyttäviä sellaiset lajikkeet:

- jotka eivät täytä a ja b alakohdassa tarkoitettuja vaatimuksia, mutta joilla on kuitenkin yhteisön alueella tai kyseessä olevalle yhdelle tai useammalle hallintoyksikölle tapauksen mukaan tietty taloudellinen merkitys,

tai

- joissa on niiden viljelyominaisuuksiin liittyviä puutteita.

2 Laadun arviointi suoritetaan tarvittaessa kyseessä olevien viiniköynnöslajikkeiden viljelysoveltuvuuskokeiden tulosten perusteella, sekä kyseessä olevien viinien analyyttisten ja aistinvaraisten kokeiden tulosten perusteella.

9 artikla

Perusrunkolajikkeista:

a) ovat suositeltavia sellaiset lajikkeet, joita viljellään viinin kasvullisen lisäaineiston saamiseksi, joka on saadun kokemuksen perusteella viljelysoveltuvuudeltaan tyydyttävä;

b) ovat tilapäisesti hyväksyttyjä sellaiset viiniköynnöslajikkeet, jotka ovat viljelysoveltuvuudeltaan riittämättömät.

10 artikla

1. Sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 68/193/ETY 5 d artiklan 3 kohdan soveltamista, luokittelun yhteydessä laaditaan synonyymiluettelo luokitteluun kuuluvista viiniköynnöslajikkeista, sillä edellytyksellä, että:

a) näitä synonyymejä käytetään kaupan alalla kyseessä olevista viiniköynnöslajikkeista peräisin olevien viinien nimittämiseksi

ja

b) nämä synonyymit ovat riittävän tunnetut.

2 Voidaan myös laatia luettelo 1 kohdassa tarkoitettujen viiniköynnöslajikkeiden homonyymeistä.

11 artikla

1 Sellainen viiniköynnöslajikkeen, joka ei kuulu hallintoyksikössä tai sen osassa tai tarvittaessa yhteisön alueen laajuudella luokitteluun, liittäminen:

a) suositeltaviin tai hyväksyttyihin viiniköynnöslajikkeiden luokkiin

- on viininvalmistukseen tai syötäväksi tarkoitettujen rypälelajikkeiden osalta mahdollista sillä edellytyksellä, että kyseinen lajike on ollut vähintään viiden vuoden ajan merkittynä luokitukseen hallinnollisessa yksikössä tai tämän osassa, joka sijaitsee sen hallintoyksikön tai tämän osan välittömässä läheisyydessä, jonka osalta pääsy luokitukseen otetaan huomioon,

- on perusrunkolajikkeiden osalta mahdollista sillä edellytyksellä että kyseisen lajikkeen viljelysoveltuvuus on tutkittu ja todettu tyydyttäväksi;

b) hyväksyttyihin viiniköynnösten luokkiin on mahdollista vain tilapäisesti, jos kyseisen lajikkeen viljelysoveltuvuus on tutkittu ja todettu tyydyttäväksi, mutta jos tämän tutkimuksen tulosten perusteella ei vielä voida arvioida kyseisen lajikkeen lopullista luokittelua.

2 Viiniköynnöslajikeluokan vaihtaminen samassa hallintoyksikössä tai saman hallintoyksikön osassa tai tarvittaessa yhteisön alueen laajuudella, voidaan toteuttaa ainoastaan:

a) siirtämällä suositeltavien lajikkeiden luokkaan:

- lajike, joka kuuluu 31 päivänä toukokuuta 1974 siinä hallintoyksikössä tai tämän osassa, jonka osalta lisäystä on anottu, tai tarvittaessa yhteisön alueen laajuudella hyväksyttyjen viiniköynnöslajikkeiden luokkaan,

- lajike, joka on lisätty luokitteluun 31 päivän toukokuuta 1974 jälkeen ja joka on kuulunut vähintään viiden vuoden ajan hyväksyttyjen lajikkeiden luokkaan siinä hallintoyksikössä tai tämän osassa, jonka osalta lisäämistä on anottu, tai tarvittaessa yhteisön alueen laajuudella;

b) siirtämällä lajike alempaan luokkaan:

- jos saatu kokemus osoittaa, että lajike ei täytä sitä luokkaa koskevia vaatimuksia, johon se kuuluu,

tai

- siitä saadun tuotteen laatu sitä edellyttää,

tai

- ala, jolla kyseistä lajiketta on istutettu, on hyvin pieni ja pienenee edelleen.

3 Viiniköynnöslajike poistetaan luokittelusta jos sen viljelysoveltuvuus katsotaan riittämättömäksi.

4 Edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa lisäys on luonteeltaan tilapäistä. Aikaisintaan viiden ja viimeistään seitsemän vuoden kuluttua siitä, kun lajike on liitetty hyväksyttyjen viiniköynnöslajikkeiden luokkaan, päätetään kyseisen lajikkeen osalta saadun kokemuksen ja 12 artiklan mukaisesti suoritettujen viljelysoveltuvuuskokeiden perusteella:

- jääkö se lopullisesti hyväksyttyjen viiniköynnöslajikkeiden luokkaan,

- hyväksytäänkö se suositeltavien viiniköynnöslajikkeiden luokkaan,

- liitetäänkö se väliaikaisesti hyväksyttyjen viiniköynnöslajikkeiden luokkaan,

vai

- poistetaanko se luokittelusta.

Jos päätöstä ei ole seitsemän vuoden kuluttua tehty, kyseessä oleva lajike katsotaan poistetuksi luokittelusta.

5 Viljelysoveltuvuuden tutkiminen ei ole välttämätön siirrettäessä hyväksytty viiniköynnöslajike suositeltavien viiniköynnöslajikkeiden luokkaan samassa hallintoyksikössä tai sen osassa tai tarvittaessa yhteisön alueen laajuudella sillä edellytyksellä, että sen viljelysoveltuvuus voidaan osoittaa asianmukaisella tavalla.

6 Viiniköynnöslajikkeen siirtämisestä tilapäisesti hyväksyttyjen viiniköynnöslajikkeiden luokkaan seuraa, että kyseessä olevaa lajiketta ei enää saa istuttaa eikä varttaa siirtämisen voimaantulopäivästä alkaen.

7 Yksityiskohtaiset säännöt tämän asetuksen ja erityisesti 4 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen päätösten soveltamisesta annetaan asetuksen (ETY) N:o 822/87 83 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

12 artikla

1 Viiniköynnöslajikkeen viljelysoveltuvuus todetaan kyseisissä hallintoyksiköissä tai niiden osissa, niiden välittömässä läheisyydessä olevissa hallintoyksiköissä tai tapauksen mukaan koko yhteisön alueella suoritetun koeviljelyyn perustuvista tutkimuksista asianosaisen jäsenvaltion keräämien tietojen pohjalta.

Viiniköynnöksen viljelysoveltuvuutta voidaan pitää tyydyttävänä vain jos muihin vähintään yhdessä hallintoyksikössä tai sen osassa luokiteltaviin viiniköynnöslajikkeisiin verrattuna se on viinirypäleiden viljelyn tai käytön tai siitä saatavan lisäysaineiston osalta laatuominaisuuksiltaan selvästi parempi.

2 Komissio voi viinien hallintokomiteaa kuultuaan pyytää asianomaiselta jäsenvaltiolta kyseisen viiniköynnöslajikkeen viljelysoveltuvuutta koskevan lisätutkimuksen.

3 Edellä 1 kohdassa tarkoitettu viljelysoveltuvuuden tutkiminen on tehtävä asetuksen (ETY) N:o 822/87 83 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

Yksityiskohtaiset säännöt tämän artiklan soveltamisesta ja erityisesti viljelysoveltuvuuden tutkimisesta annetaan samaa menettelyä noudattaen.

13 artikla

1 Seuraavien lajikkeiden istuttaminen, myös paikkausistutus, varttaminen ja kaksoisvarttaminen on kielletty:

- viiniköynnöslajikkeet, jotka eivät kuulu luokitukseen,

- tilapäisesti hyväksytyt viiniköynnöslajikkeet.

2 Jäsenvaltiot voivat kuitenkin seuraaviin tarkoituksiin myöntää poikkeuksia 1 kohdan ensimmäiseen luetelmakohtaan:

- sellaisen viiniköynnöslajikkeen viljelysoveltuvuuden tutkiminen, joka ei kuulu kyseisessä hallintoyksikössä tai sen osassa tai tarvittaessa koko yhteisön alueen laajuudella luokitukseen,

- tieteelliset tutkimukset,

- valikointi- tai risteytystoimenpiteet,

- viiniköynnöksen kasvullisen lisäaineiston tuottaminen yksinomaan kolmansiin maihin vientiä varten, sillä edellytyksellä että tuotantoa valvotaan asianmukaisella tavalla.

Asianomaisten jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tiedoksi:

a) luettelo viiniköynnöslajikkeista, joita ensimmäisen alakohdan neljäs luetelmakohta koskee,

sekä

b) ne säännökset ja määräykset, joita ne soveltavat kyseisen tuotannon valvomisen varmistamiseksi.

Niiden on toimitettava komissiolle tiedoksi ennen kunkin vuoden 1 päivää lokakuuta mainittuun luetteloon tehtävät muutokset.

3 Jos jäsenvaltio myöntää 2 kohdassa tarkoitettuja poikkeuksia, sen on huolehdittava, että ne viiniköynnökset, joiden istuttaminen sallitaan, tarkastetaan joka vuosi järjestelmällisesti ja varmistettava, että lisäysaineistoa ei toimiteta muihin kuin edellä mainittuihin tarkoituksiin. Sellaisten luonnollisten tai oikeushenkilöiden, jotka aikovat viljellä kyseisen hallinnollisen yksikön tai sen osan tai koko yhteisön alueen luokitukseen kuulumatonta lajiketta, ja jäsenvaltion nimeämien viranomaisten välillä on tehtävä yksilöllinen viljelysopimus.

4 Sellaisesta viiniköynnöksestä, jolle parhaillaan tehdään 2 kohdassa tarkoitettuja viljelysoveltuvuutta koskevia tai tieteellisiä tutkimuksia, tai valikointi- tai risteytystoimenpiteitä, saatuja tuotteita pidetään hyväksytyistä viiniköynnöslajikkeista saatuina tuotteina.

14 artikla

1 Kumotaan asetus (ETY) N:o 347/79.

2 Viittaukset 1 kohdan nojalla kumottuun asetukseen on ymmärrettävä viittauksina tähän asetukseen.

15 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1989.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 24 päivänä heinäkuuta 1989.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

H. NALLET

(1) EYVL N:o L 84, 27.3.1987, s. 1

(2) EYVL N:o L 128, 11.5.1989, s. 31

(3) EYVL N:o L 54, 5.3.1979, s. 75

(4) EYVL N:o L 367, 31.12.1985, s. 39

(5) EYVL N:o 56, 7.7.1962, s. 1606/62

(6) EYVL N:o L 97, 11.4.1989, s. 19

(7) EYVL N:o L 118, 20.5.1972, s. 1

(8) EYVL N:o L 118, 29.4.1989, s. 12

(9) EYVL N:o L 93, 17.4.1968, s. 15