31978L0764

NEUVOSTON DIREKTIIVI,

annettu 25 päivänä heinäkuuta 1978,

pyörillä varustettujen maatalous- tai metsätraktoreiden kuljettajan istuinta koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (78/764/ETY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 100 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon(1),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(2),

sekä katsoo, että

tekniset vaatimukset, jotka traktoreiden on kansallisen lainsäädännön mukaisesti täytettävä, koskevat muun muassa kuljettajan istuinta,

nämä vaatimukset ovat erilaisia eri jäsenvaltioissa; sen vuoksi on tarpeen, että kaikki jäsenvaltiot vahvistavat samat vaatimukset joko voimassa olevien säännöstensä lisäksi tai niiden sijasta, erityisesti jotta ETY-tyyppihyväksyntämenettelyä, josta säädetään pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden tyyppihyväksyntää koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 4 päivänä maaliskuuta 1974 annetussa neuvoston direktiivissä 74/150/ETY(3), voitaisiin soveltaa kaikkiin traktorityyppeihin, ja

kuljettajan istuimiin liittyvät säännökset eivät koske ainoastaan niiden asentamista traktoreihin, vaan myös istuimien rakennetta; yhdenmukaistettu osan tyyppihyväksyntämenettely mahdollistaa sen, että kukin jäsenvaltio voi tarkastaa, noudatetaanko yhteisiä rakennus- ja testausvaatimuksia, ja ilmoittaa muille jäsenvaltioille havainnoistaan lähettämällä niille jäljennöksen kutakin kuljettajan istuintyyppiä varten täytetystä osan tyyppihyväksyntätodistuslomakkeesta; osan ETY-tyyppihyväksyntämerkin kiinnittäminen kaikkiin hyväksytyn tyypin mukaisesti valmistettuihin kuljettajien istuimiin tekee tarpeettomaksi istuinten tekniset tarkastukset muissa jäsenvaltioissa,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

1. Jäsenvaltion on annettava osan ETY-tyyppihyväksyntämerkintä kuljettajan istuintyypille, joka täyttää liitteissä I ja II vahvistetut rakenne- ja testausvaatimukset.

2. Osan ETY-tyyppihyväksynnän antaneen jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jos se on tarpeen ja sen tarkastamiseksi, että tuotantomallit ovat hyväksytyn tyypin mukaisia, ja tarvittaessa yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa. Nämä tarkastukset suoritetaan pistokokeilla.

2 artikla

Jäsenvaltion on annettava kunkin 1 artiklan mukaisesti hyväksytyn kuljettajan istuintyypin valmistajalle tai tämän edustajalle liitteessä II olevassa 3.5 kohdassa esitetyn mallin mukainen osan ETY-tyyppihyväksyntämerkki.

Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet estääkseen sellaisten merkkien käytön, jotka saattaisivat aiheuttaa sekaannusta 1 artiklan mukaisesti osan tyyppihyväksynnän saaneiden kuljettajan istuimien ja muiden laitteiden välillä.

3 artikla

1. Jäsenvaltio ei saa kieltää saattamasta markkinoille kuljettajan istuimia niiden rakenteeseen liittyvistä syistä, jos niissä on osan ETY-tyyppihyväksyntämerkki.

2. Jäsenvaltio voi kuitenkin kieltää saattamasta markkinoille kuljettajan istuimia, joissa on osan ETY-tyyppihyväksyntämerkki, mutta jotka toistuvasti poikkeavat hyväksytystä tyypistä.

Kyseisen jäsenvaltion on välittömästi ilmoitettava muille jäsenvaltioille ja komissiolle toteutetuista toimenpiteistä, ja perusteltava päätöksensä.

4 artikla

Jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on lähetettävä kuukauden kuluessa muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille jäljennös kuljettajan istuintyypin osalta täytetyistä liitteessä III esitetyn mukaisista osan tyyppihyväksyntätodistuslomakkeista, joiden perusteella ne joko ovat antaneet tyyppihyväksyntätodistuksen tai evänneet sen.

5 artikla

1. Jos osan ETY-tyyppihyväksynnän antanut jäsenvaltio toteaa, että useat kuljettajan istuimet, joissa on osan ETY-tyyppihyväksyntämerkki, eivät ole sen hyväksymän tyypin mukaisia, sen on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tuotantomallit ovat hyväksytyn tyypin mukaisia. Kyseisen valtion toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille toteutetuista toimenpiteistä, jotka saattavat tarvittaessa, kun kyseessä on vakava ja toistuva poikkeavuus, johtaa osan ETY-tyyppihyväksynnän peruuttamiseen. Kyseisten viran omaisten on toteutettava samat toimenpiteet, jos toisen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ilmoittavat, ettei traktori ole hyväksytyn tyypin mukainen.

2. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on kuukauden kuluessa ilmoitettava toisilleen osan ETY-tyyppihyväksynnän peruuttamisesta sekä tämän toimenpiteen syistä.

6 artikla

Kaikki tämän direktiivin täytäntöön panemiseksi annettujen säännösten nojalla tehdyt päätökset, jotka koskevat kuljettajan istuimen osan ETY-tyyppihyväksynnän epäämistä tai peruuttamista, tai niiden markkinoille saattamisen tai käytön kieltämistä, on perusteltava yksityiskohtaisesti. Tällaisista päätöksistä on annettava asianosaiselle, jolle on samanaikaisesti ilmoitettava jäsenvaltion voimassa olevista lainsäädännön mukaan hänen käytettävissään olevista muutoksenhakukeinoista ja määräajoista muutoksenhaulle.

7 artikla

Jäsenvaltio ei saa evätä traktorilta ETY-tyyppihyväksyntää tai kansallista tyyppihyväksyntää kuljettajan istuimeen liittyvistä syistä, jos siinä on ETY-tyyppihyväksyntämerkki ja jos se on asennettu liitteessä IV vahvistettujen vaatimusten mukaisesti.

8 artikla

Jäsenvaltio ei saa kieltää traktoreiden myyntiä, rekisteröintiä, liikkeelle laskemista tai käyttöönottoa kuljettajan istuimeen liittyvistä syistä, jos sillä on osan ETY-tyyppihyväksyntämerkki ja jos se on asennettu liitteessä IV esitettyjen vaatimusten mukaisesti.

9 artikla

1. Tässä direktiivissä 'maatalous- tai metsätraktorilla' tarkoitetaan pyörillä tai telaketjuilla varustettua moottoriajoneuvoa, jossa on vähintään kaksi akselia, jonka tärkein ominaisuus on sen vetävä voima, ja joka on suunniteltu erityisesti hinaamaan, työntämään, kuljettamaan tai käyttämään tiettyjä työvälineitä, koneita tai perävaunuja, jotka on tarkoitettu käytettäviksi maataloudessa tai metsänhoidossa. Se voidaan varustaa kuljettamaan kuormaa ja matkustajia.

2. Tätä direktiiviä sovelletaan vain 1 kohdassa määriteltyihin ilmarenkailla varustettuihin traktoreihin, joissa on kaksi akselia ja jotka on suunniteltu niin, että niiden suurin nopeus on 6 P25 km/h.

10 artikla

Tarvittavat muutokset tämän direktiivin liitteiden vaatimusten mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen annetaan direktiivin 74/150/ETY 13 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

11 artikla

1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät säännökset voimaan 18 kuukauden kuluessa sen tiedoksi antamisesta ja niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

2. Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että niiden antamat tässä direktiivissä tarkoitettuja kysymyksiä koskevat keskeiset kansalliset säännökset toimitetaan kirjallisina komissiolle.

12 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 25 päivänä heinäkuuta 1978.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

K. von DOHNANYI

(1) EYVL N:o C 299, 12.12.1977, s. 61

(2) EYVL N:o C 84, 8.4.1978, s. 11

(3) EYVL N:o L 84, 28.3.1974, s. 10

LIITE I

MÄÄRITELMIÄ

1 Kuljettajan istuin

'Kuljettajan istuimella' tarkoitetaan istuinta, jolla voi istua vain yksi henkilö ja joka on tarkoitettu kuljettajan käyttöön, kun hän ajaa traktoria.

2 Istuimen pinta

'Istuimen pinnalla' tarkoitetaan sitä melkein vaakasuoraa istuimen osaa, jonka päällä kuljettaja istuu.

3 Selkätuki

'Selkätuella' tarkoitetaan sitä melkein pystysuoraa istuimen osaa, johon kuljettajan selkä nojaa hänen istuessaan.

4 Istuimen sivutuet

'Istuimen sivutuilla' tarkoitetaan niitä rakenteita tai istuimen pinnan muotoja, jotka estävät kuljettajaa liukumasta sivusuunnassa.

4.1 Istuimen käsinojat

'Istuimen käsinojilla' tarkoitetaan niitä rakenteita istuimen kummallakin puolella, joihin kuljettajan käsivarret nojaavat hänen istuessaan.

5 Istuimen vertailupiste (S)

'Istuimen vertailupisteellä (S)' tarkoitetaan pehmustetun selkätuen alareunan tangentiaalisen tason ja vaakatason leikkauspistettä istuimen pituussuuntaisella keskiviivalla. Tämä vaakataso leikkaa istuimen pinnan alaosan 150 mm istuimen vertailupisteen (S) edessä (ks. liitteen II lisäys 1).

6 Istuimen pinnan syvyys

'Istuimen pinnan syvyydellä' tarkoitetaan istuimen vertailupisteen (S) ja istuimen pinnan etureunan välistä etäisyyttä vaakatasossa.

7 Istuimen pinnan leveys

'Istuimen pinnan leveydellä' tarkoitetaan istuimen pinnan ulkoreunojen välistä vaakasuoraa etäisyyttä, joka mitataan kohtisuorassa istuimen keskiviivaan.

8 Kuormituksen säätöalue

'Kuormituksen säätöalueella' tarkoitetaan kahden kuorman väliä, jotka vastaavat keskimääräisiä kohtia painavimmalle ja keveimmälle kuljettajalle määritetyissä jousitusjärjestelmänkuvaajissa.

9 Jousitusliike

'Jousitusliikkeellä' tarkoitetaan jousitusjärjestelmän korkeimman ja matalimman kohdan välistä etäisyyttä.

10 Tärinä

'Tärinällä' tarkoitetaan kuljettajan istuimen pystysuuntaista liikettä ylös ja alas.

11 Tärinäkiihtyvyys (a)

'Tärinäkiihtyvyydellä (a)' tarkoitetaan tärinäliikkeen toista differentiaalia ajan suhteen.

12 Kiihtyvyyden (aeff) rms-arvo

'Kiihtyvyyden (aeff) rms-arvolla' tarkoitetaan kiihtyvyyden (aeff) aikakeskiarvoa.

13 Spektraalinen tehotiheys Ö

'Spektraalisella tehotiheydellä Ö' tarkoitetaan kiihtyvyyden (aeff) aikakeskiarvon neliötä mitattuna tertiäärisillä suodattimilla, jaettuna näiden suodattimien kaistaleveydellä.

14 Painotettu tärinäkiihtyvyys (aw)

'Painotetulla tärinäkiihtyvyydellä (aw)' tarkoitetaan painotettua tärinäkiihtyvyyttä, joka on määritetty painotussuotimen avulla liitteessä II olevan 2.5.3.3.5.2 kohdan mukaisesti.

15 Tärinäsuhde

'Tärinäsuhteella' tarkoitetaan kuljettajan istuimella mitatun painotetun tärinäkiihtyvyyden ja istuimen kiinnityskohdassa liitteessä II olevan 2.5.3.3.2 kohdan mukaisesti mitatun painotetun tärinäkiihtyvyyden suhdetta.

16 Tärinäluokka

'Tärinäluokalla' tarkoitetaan traktoreiden luokkaa tai ryhmää, joilla on samanlaiset tärinäominaisuudet.

17 A-luokan traktori

'A-luokan traktorilla' tarkoitetaan traktoria, joka voidaan tyyppitietojensa puolesta lukea tiettyyn tärinäluokkaan rakenteen samanlaisten piirteiden perusteella.

17.1 Näillä traktoreilla on seuraavat tyyppitiedot:

Akselien lukumäärä: kaksi.

Kuormituksen jakautuminen:

- etuakselille: 30 P45 % traktorin omapainosta,

- taka-akselille: 70 P55 % traktorin omapainosta.

Renkaat: eturenkaat takarenkaita pienemmät (renkaiden säteiden suhde ≤ 4 : 5).

Raideleveys: pienin säädettävä raideleveys suurempi kuin 1 150 mm.

Jousitus: taka-akseli jousittamaton.

Istuimen paikka vaakatasossa: taka-akselin ja traktorin painopisteen välissä.

17.2 A-luokan traktorit jaetaan kahteen alaluokkaan:

I luokka: omapaino 1 400 P3 600 kg.

II luokka: omapaino yli 3 600 P5 000 kg.

18 Vertailutraktori

'Vertailutraktorilla' tarkoitetaan traktoria, jonka tärinäominaisuudet ovat sellaiset, että sen avulla voidaan määrätä tietyn tärinäluokan traktorin istuimen testitelinetestauksen arvot.

18.1 Vertailutraktorin istuimen kiinnityskohdassa mitatun pystysuoran kiihtyvyyden spektraalisen tehotiheyden on täytettävä liitteessä II olevien lisäysten 9 ja 10 vaatimukset.

18.2 Jollei 18.1 kohdan vaatimuksista muuta johdu vertailutraktorin pitäisi täyttää seuraavassa taulukossa esitetyt vaatimukset:

>TAULUKON PAIKKA>

19 B-luokan traktori

'B-luokan traktorilla' tarkoitetaan traktoria, jota ei tyyppitietojensa puolesta voi lukea A-luokan traktoreihin.

20 Samantyyppiset istuimet

'Samantyyppisillä istuimilla' tarkoitetaan istuimia, jotka eivät ole erilaisia minkään olennaisen ominaisuuden suhteen; ne voivat olla erilaisia vain seuraavien ominaisuuksien suhteen:

20.1 mitat;

20.2 selkätuen paikka ja kaltevuus;

20.3 istuimen pinnan kaltevuus;

20.4 istuimen pituus- ja korkeussäätö.

LIITE II

RAKENNETTA JA TESTAUSTA KOSKEVAT VAATIMUKSET - OSAN ETY-TYYPPI-HYVÄKSYNTÄÄ JA MERKINTÖJÄ KOSKEVAT EDELLYTYKSET

1 YLEISET VAATIMUKSET

1.1 Kuljettajan istuin on suunniteltava sellaiseksi, että kuljettajalla on mukava asento hänen ajaessaan ja käyttäessään traktoria, ja että terveys- ja turvallisuusnäkökohdat on mahdollisimman hyvin otettu huomioon.

1.2 Istuimen on oltava säädettävissä pituus- ja korkeussuunnassa ilman työkaluja.

1.3 Istuin on suunniteltava sellaiseksi, että se vaimentaa iskuja ja tärinää. Sen täytyy siksi olla hyvin jousitettu, vaimentaa hyvin tärinää ja tukea riittävästi takaa ja sivuilla.

Sivutukea pidetään riittävänä, jos istuin on suunniteltu sellaiseksi, että kuljettaja ei luisu sivusuunnassa.

1.3.1 Istuimen on oltava säädettävissä eri painoisille ihmisille. Kaikki tarpeelliset säädöt tämän vaatimuksen noudattamiseksi on voitava suorittaa ilman työkaluja.

1.4 Istuimen pinnan, selkätuen, sivutukien ja mahdollisten irroitettavien, taittuvien tai kiinteiden käsinojien on oltava pehmustettuja.

1.5 Istuimen vertailupiste (S) täytyy laskea liitteen II lisäyksessä 1 vahvistetulla tavalla.

1.6 Jollei muuta vahvisteta, mittauksien ja mittapoikkeamien on oltava seuraavien vaatimusten mukaisia:

1.6.1 mitat on ilmoitettava kokonaisina yksikköinä, tarvittaessa pyöristettynä lähimpään kokonaiseen yksikköön;

1.6.2 mittauksiin käytettyjen laitteiden on oltava sellaisia, että mitatut arvot voidaan pyöristää lähimpään kokonaiseen yksikköön, ja niiden mittapoikkeamat saavat olla seuraavat:

- pituusmittauksissa: ± 0,5 %,

- kulmamittauksissa: ± 1°,

- traktorin massan määrittämisessä: ± 20 kg,

- renkaan ilmanpaineen mittauksessa: + 0,1 baaria;

1.6.3 kaikissa mittasuhteisiin liittyvissä arvoissa sallitaan ± 5 %:n poikkeama.

1.7 Istuimelle on tehtävä seuraavat testit, jotka on suoritettava samalla istuimella ja alla vahvistetussa järjestyksessä:

1.7.1 jousitusominaisuuksien määritys ja säätöalueen määritys kuljettajan painon mukaan;

1.7.2 stabiilisuuden määritys sivusuunnassa;

1.7.3 tärinän määritys pystysuunnassa.

1.8 Jos istuin on valmistettu sellaiseksi, että se voi kääntyä pystyakselin ympäri, on kokeet tehtävä siten, että istuin on suunnattu eteenpäin, lukittuna asentoonsa, joka on samansuuntainen traktorin pituussuuntaisen keskiviivan kanssa.

1.9 Istuimen, jolle edellä tarkoitetut testit tehdään, on oltava rakenne- ja varustusominaisuuksiltaan samanlainen kuin sarjatuotannossa olevien istuimien.

1.10 Valmistajan on koekäytettävä istuin ennen testien tekemistä.

1.11 Testauslaboratorion on laadittava testausseloste, jossa vahvistetaan, että istuin on kestänyt kaikki määrätyt kokeet vahingoittumatta, ja jossa on yksityiskohdat istuimen tärinäominaisuuksista.

1.12 Luokan I traktoreita varten testatut istuimet käyvät vain sen luokan traktoreihin, mutta II luokan traktoreita varten testatut käyvät sekä I että II luokan traktoreihin.

2 ERITYISET VAATIMUKSET

2.1 Istuinpinnan mitat

2.1.1 Istuinpinnan syvyyden, mitattuna samansuuntaisesti ja 150 mm päässä istuimen pituussuuntaisesta keskiviivasta, on oltava vähintään 400 ± 50 mm (ks. kuva jäljempänä).

2.1.2 Istuinpinnan leveyden, mitattuna kohtisuoraan istuimen keskiviivaa vastaan, 1 150 mm istuimen vertailupisteen (S) edessä ja enintään 80 mm sen yläpuolella, on oltava vähintään 450 mm (ks. kuva jäljempänä).

2.1.3 Kuljettajan istuimen istuinpinnan syvyys ja leveys, joka on tarkoitettu traktoreihin, joiden takapyörien enimmäisraideleveys on enintään 1 150 mm, voi olla pienempi niin, että se on syvyyden osalta vähintään 300 mm ja leveyden osalta vähintään 400 mm ja traktorin rakenteen vuoksi ei ole mahdollista noudattaa 2.1.1 ja 2.1.2 kohdan määräyksiä.

2.2 Selkätuen paikka ja kaltevuus

2.2.1 Istuimen selkätuen yläreunan on oltava vähintään 260 mm istuimen vertailupisteen (S) yläpuolella (ks. kuva jäljempänä).

2.2.2 Selkätuen kaltevuuden on oltava 10 ± 5° (ks. jäljempänä oleva kuva).

2.3 Istuinpinnan kaltevuus

2.3.1 Kuormitetun tyynyn pinnan kaltevuuden taaksepäin (ks. kulma á jäljempänä olevassa kuvassa) on oltava 3 P12° suhteessa vaakatasoon, mitattuna kuormituslaitteen kanssa lisäyksen 1 mukaisesti.

2.4 Istuimen säätö (ks. kuva jäljempänä)

2.4.1 Istuimen on oltava säädettävissä pituussuunnassa vähintään:

- 150 mm traktoreissa, joiden takapyörien vähimmäisraideväli on suurempi kuin 1 150 mm,

- 60 mm traktoreissa, joiden takapyörien vähimmäisraideväli on enintään 1 150 mm.

2.4.2 Istuimen on oltava säädettävissä korkeussuunnassa vähintään:

- 60 mm traktoreissa, joiden takapyörien vähimmäisraideväli on enemmän kuin 1 150 mm,

- 30 mm traktoreissa, joiden takapyörien vähimmäisraideväli on enintään 1 150 mm.>VIITTAUS KAAVIOON>

2.5 Istuimen testit

2.5.1 Testi jousitusominaisuuksien ja säätöalueen määrittämiseksi kuljettajan massan suhteen

2.5.1.1 Jousitusjärjestelmän ominaisuudet määritetään staattisella testillä. Tämä on tehtävä siten, että istuin on säädetty 50 kg:n ja 120 kg:n painoiselle kuljettajalle.

Istuimen säätöalueen rajat kuljettajan massan suhteen lasketaan jousitusjärjestelmän ominaisuuksista.

2.5.1.2 Istuin asennetaan testitelineeseen tai traktoriin ja sitä kuormitetaan joko suoraan tai erityisen laitteen avulla; tämä kuormitus ei saa poiketa enemmän kuin 5 N nimelliskuormituksesta. Jousituksen laskeuma on mitattava vähintään ± 1 mm:n tarkkuudella. Kuormitus on kohdistettava lisäyksessä 1 olevassa 3 osassa esitetyllä tavalla.

2.5.1.3 Jousituksen muutosta esittävä täydellinen ominaiskäyrä on laadittava nollakuormituksesta enimmäiskuormitukseen ja takaisin nollaan. Kuormitusvälit, joilla jousituksen laskeuma mitataan, eivät saa olla suurempia kuin 100 N; vähintään kahdeksan mittauspistettä on merkittävä suunnilleen yhtä suurin välein jousituksen liikkeen aikana. Enimmäiskuormitukseksi pitäisi ottaa joko piste, jossa ei voida enää mitata enempää jousen laskeumaa, tai 1 500 N:n kuormitus. Kun kuormitus on kohdistettu tai otettu pois, jousituksen pystysuora laskeuma on mitattava 200 mm istuimen vertailupisteen (S) edessä; istuimen on annettava palautua lepoasentoonsa kuormituksen lisäämisen tai poistamisen jälkeen.

2.5.1.4 Jos istuimilla ei ole kiinteitä painonsäätörajoja, asetukset on valittava siten, että:

2.5.1.4.1 kevyimmälle kuljettajalle istuin palaa jousitusliikkeen yläasentoon, kun kuormitus poistetaan; ja

2.5.1.4.2 painavimmalle kuljettajalle 1 500 N:n kuormitus juuri pystyy painamaan istuimen jousitusliikkeen alarajalle.

2.5.1.4.3 Säätöalueen, joka määritellään käyttämällä 2.5.1.4.1 ja 2.5.1.4.2 kohdassa vahvistettuja kuormituksia, on katsottava olevan suurempi kuin 3.1.1 kohdassa tarkoitettu alue.

2.5.1.4.4 Jos istuimessa on siirrettävä alempi jousituspysäytin, jousitusliikkeen alin kohta (ks. liitteessä I oleva 9 osa) voidaan määritellä kohdaksi, johon istuin asettuu 1 000 N:n kuormituksen alla kevyimmän kuljettajan asetuksella.

2.5.1.5 Jousitusjärjestelmän keskikohta on kohta, johon istuin asettuu, kun sitä painetaan puolet täydestä jousitusliikkeestä.

2.5.1.6 Koska jousituksen ominaiskuvaajat ovat yleensä hystereesisilmukoita, kuormitus on määritettävä piirtämällä keskiviiva silmukan läpi (ks. liitteessä I oleva 8 osa ja liitteen II lisäyksessä 2 olevat A ja B osat).

2.5.1.7 Jotta säätöalueen rajat voidaan määrittää kuljettajan massan suhteen, 2.5.1.6 kohdan mukaisesti määritetyt A ja B osien arvot (ks. lisäys 2) täytyy kertoa 1.3:lla.

2.5.2 Testi stabiilisuuden määrittämiseksi sivusuunnassa

2.5.2.1 Istuin on asetettava suurimmalle sallitulle kuljettajan massalle ja kiinnitettävä testitelineeseen tai traktoriin siten, että sen pohjalevy on vähintään samansuuruisen kiinteän alustan (testiteline) päällä.

2.5.2.2 Istuinpintaan tai -tyynyyn kohdistetaan 1 000 N:n testikuormitus. Kuormituskohdan on oltava 200 mm istuimen vertailupisteen (S) edessä ja vuoronperään 150 mm istuimen läpi kulkevan symmetriatason molemmilla puolilla.

2.5.2.3 Kuormituksen aikana mitataan istuinpinnan sivuttaisen kaltevuuskulman vaihteluväli vaaka- ja pystysuoran istuimen säädön raja-asetuksissa. Kuormituskohdan lähelle muodostuvaa pysyvää deformaatiota ei oteta huomioon.

2.5.3 Tärinänmääritystesti

Istuimen tärinä määritetään testitelineessä tai vakioajoradalla tehtävillä testeillä riippuen siitä, onko istuin tarkoitettu A-luokan (tai luokkien) tai B-luokan traktorille.

2.5.3.1 Testaus testitelineessä

2.5.3.1.1 Testitelineen on simuloitava pystysuoraa tärinää kuljettajan istuimen kiinnityskohdassa.

Värähtelyt saadaan aikaan sähköhydraulisen laitteen avulla. Asetusarvoina käytetään joko lisäyksissä 4 ja 5 kyseisen luokan traktorille annettuja arvoja tai kaksoisintegroituja kiihtyvyyssignaaleja, jotka mitataan 2.5.3.2.1 kohdassa määritellyllä vakioajoradalla 12 ± 0,5 km:n tuntinopeudella liikkuvan B-luokan traktorin istuimen kiinnityskohdassa. Värähtelyjen aikaansaamiseksi on ajettava asetusarvot keskeytymättä kahteen kertaan tai on käytettävä kaksoisintegroituja kiihtyvyyssignaaleja, jotka on mitattu vakioajoradalla liikkuvan B-luokan traktorin istuimen kiinnityskohdassa. Mittauksia ei saa tehdä asetusarvojen tai kiihtyvyyssignaalien ensimmäisen ajon aikana.

2.5.3.1.2 Alustassa täytyy olla testi-istuimen kiinnityksen lisäksi myös ohjauspyörä ja jalkatuki. Sen täytyy olla lisäyksessä 6 esitetyn mukainen.

2.5.3.1.3 Testitelineellä täytyy olla suuri taivutus- ja kiertojäykkyys, eikä sen laakereilla ja ohjaimilla saa olla suurempi välys kuin teknisesti välttämätöntä. Jos alusta on värähtelevän varren päällä, välimatkan R täytyy olla vähintään 2 000 mm (ks. lisäys 6).

Testitelineen täytyy voida simuloida sinivärähtelyä lisäyksessä 7 esitetyn mukaisesti, kun siihen kohdistetaan 150 kg:n paino.

2.5.3.2 Testaus vakioajoradalla

2.5.3.2.1 Ajoradan muodostaa kaksi samansuuntaista kaistaa, joiden väli on traktorin raidevälin mukainen. Pinta voi olla sileää valubetonia tai se voi muodostua perusrakenteeksi ladotuista puu- tai betonilaatoista. Kunkin raidekaistan pinnan määrittelevät peruslinjan suhteen mitatut korkeusordinaatat; nämä ordinaatat esitetään lisäyksen 3 taulukoissa. Ajorataa varten korkeus määritetään 16 cm:n välein kummallakin kaistalla.

Ajoradan täytyy olla tukevasti asennettu maaperään ja kaistojen väli saa vaihdella vain vähän koko matkan aikana; traktorin pyörien täytyy olla täysin tuetut koko ajan. Jos kaistat tehdään laatoista, niiden täytyy olla 6 P8 cm paksuja, ja laattojen keskipisteiden välin on oltava 16 cm.

Vakioajoradan pituuden on oltava 100 m. Mittaukset on aloitettava heti kun traktorin taka-akselin keskiviiva on kohtisuorassa ajoradan kohtaa D = 0 vastaan, ja lopetettava heti kun traktorin etuakselin keskiviiva on kohtisuorassa ajoradan kohtaa D = 100 vastaan (ks. liitteen II lisäyksessä 3 oleva taulukko).

2.5.3.2.2 Välittyneet pystysuorat värähtelyt määritetään 12 ± 0,5 km:n tuntinopeudella.

Annettu nopeus on säilytettävä ilman jarrujen käyttöä. Värähtelyt on mitattava istuimen päällä ja kohdassa, missä istuin on kiinnitetty traktoriin, kevyelle ja painavalle kuljettajalle.

12 km:n tuntinopeus on saavutettava, kun kiihdytyskaista loppuu. Tämän kiihdytysradan pinnan on oltava tasainen ja sen täytyy yhtyä vakioajorataan ilman pinnan tason muutosta.

2.5.3.2.3 Istuin täytyy asettaa kuljettajan massan mukaan valmistajan ohjeiden mukaan.

2.5.3.2.4 Traktorissa täytyy olla turvakehys tai -ohjaamo, paitsi jos se on sellaista tyyppiä, johon tällaista varustusta ei tarvita. Traktorissa ei saa olla mitään lisävarusteita. Myöskään ei saa olla mitään vastapainoa pyörillä tai turvakaaressa eikä nestettä renkaissa.

2.5.3.2.5 Testin aikana käytettyjen renkaiden on oltava vakiokokoisia ja -paksuisia valmistajan ohjeiden mukaisesti. Kuvioinnin syvyys ei saa olla alle 65 % uusien renkaiden kuvioinnin syvyydestä.

2.5.3.2.6 Renkaiden laidat eivät saa olla vahingoittuneet. Renkaiden paineen täytyy vastata renkaiden valmistajan suosittelemien viitepaineiden aritmeettista keskiarvoa. Raidevälin täytyy vastata tavanomaisissa työolosuhteissa käytettyä raideväliä sillä traktorimallilla, johon istuin on kiinnitetty.

2.5.3.2.7 Mittaukset istuimen kiinnityskohdassa ja itse istuimella on tehtävä saman ajon aikana.

Värähtelyjen mittaamiseksi ja rekisteröimiseksi on käytettävä kiihdytysmittaria, mittausvahvistinta ja magneettista nauhuria tai suoraan rekisteröivää värähdysmittaria. Näiden laitteiden laitetiedot vahvistetaan 2.5.3.3.2 P2.5.3.3.6 kohdassa.

2.5.3.3 Ajoradalla ja testitelineessä tehtävien testien eritelmät

2.5.3.3.1 Kuljettajan paino

Kokeet täytyy tehdä kahdella kuljettajalla: toinen saa painaa kaikkiaan 55 kg (± 10 %), josta enintään 5 kg saa olla painovyössä vartalon ympärillä: toinen saa painaa 98 kg (± 10 %), ja enintään 8 kg vyössä.

2.5.3.3.2 Kiihtyvyysmittarin sijainti

Kuljettajaan välittyneen värähtelyn mittaamiseksi, kiihtyvyysmittari kiinnitetään jäykkään ja tasaiseen levyyn, jonka halkaisija on 250 ± 50 mm, ja jonka keskiosan täytyy olla jäykkä 75 mm:n halkaisijan alueelta, ja jossa täytyy olla jäykkä suojalaite kiihtyvyysmittarin suojana. Tämä levy täytyy asettaa istuinpinnan keskelle istuimen ja kuljettajan väliin, ja siinä täytyy olla noin 20 mm:n paksuinen luonnon- tai vaahtokumipäällys.

Värähtelyjen mittaamiseksi istuimen kiinnityskohdassa, kiihtyvyysmittari täytyy asentaa tähän kiinnityskohtaan enintään 100 mm:n etäisyyteen traktorin pituussuuntaiseen keskiviivaan nähden ja istuinpinnan traktorille muodostaman pystysuoran projektion sisäpuolelle.

2.5.3.3.3 Tärinäkiihtyvyyden mittaaminen

Kiihtyvyysmittarin ja siihen liittyvän vahvistin- ja välityslaitteiston täytyy pystyä reagoimaan värähtelyihin, joiden rms-arvo on 0,05 m/s², ja mittamaan värähtelyjä, joiden rms-arvo on 5 m/s² ja huipputekijä (huipun suhde rms-arvoon) on 3, ilman vääristymää mittapoikkeaman ollessa ± 2,5 % alueella 1 P80 Hz.

2.5.3.3.4 Magneettinen nauhuri

Jos käytetään nauhuria, sen suurin toistovirhe saa olla ± 3,5 % taajuusalueella 1 P80 Hz, myös silloin jos nauhanopeus muuttuu toistettaessa analyysiä varten.

2.5.3.3.5 Värähtelymittari

2.5.3.3.5.1 Yli 10 Hz värähtelyt voidaan jättää ottamatta huomioon. Siksi on sallittua kytkeä ennen mittalaitetta alipäästösuodin, joka leikkaa noin 10 Hz taajuuden ja vaimentaa 12 dB oktaavia kohti.

2.5.3.3.5.2 Tässä laitteessa täytyy olla elektroninen painotussuodin tuntoelimen ja integraattorilaitteen välissä. Suotimen täytyy vastata lisäyksessä 8 esitettyä kuvaajaa ja mittapoikkeama saa olla ± 0,5 dB 2 P4 Hz:n taajuuskaistassa ja ± 2 dB muille taajuuksille.

2.5.3.3.5.3 Elektronisen mittalaitteen täytyy pystyä näyttämään joko:

- painotetun tärinäkiihtyvyyden (aw) neliön integraalin (I) testiajan (T) yli>VIITTAUS KAAVIOON>

- tai tämän integraalin neliöjuuri

- tai suoraan painotetun tärinäkiihtyvyyden (aw eff)

>VIITTAUS KAAVIOON>

Tällä tavalla lasketun painotetun kiihtyvyyden rms-arvon kokonaisvirhe saa olla ± 5 %.

2.5.3.3.6 Kalibrointi

Kaikki laitteet täytyy kalibroida säännöllisesti.

2.5.3.3.7 Tärinätestien arviointi

2.5.3.3.7.1 Kunkin testin aikana täytyy määrittää painotettu tärinäkiihtyvyys koko koeajalle 2.5.3.3.5 kohdassa selostetulla suoraan rekisteröivällä värähtelymittarilla.

2.5.3.3.7.2 Selosteessa täytyy esittää istuimen korjatun tärinäkiihtyvyyden aritmeettinen keskiarvo kevyelle kuljettajalle ja myös istuimen korjatun tärinäkiihtyvyyden aritmeettinen keskiarvo painavalle kuljettajalle. Testausselosteessa täytyy myös olla kuljettajan istuimella mitatun painotetun tärinäkiihtyvyyden suhde istuimen kiinnityskohdassa mitattuun painotettuun tärinäkiihtyvyyteen. Tämä suhde on ilmoitettava kahdella desimaalilla.

2.5.3.3.7.3 Ilman lämpötilan vaihtelu on mitattava testien aikana ja esitettävä selosteessa.

2.5.4 Traktorin istuimille suoritettavat käyttötarkoituksesta riippuvat tärinätestit

2.5.4.1 A-luokan (tai luokkien) traktoreihin tarkoitettu istuin on testattava tärinätelineessä käyttämällä asianmukaisia asetusarvosignaaleja.

2.5.4.2 B-luokan traktorityyppiin tarkoitettu istuin on testattava vakioajoradalla tähän tyyppiin kuuluvalla traktorilla. Voidaan kuitenkin suorittaa myös simulaatiokoe käyttämällä asetusarvosignaalia, joka vastaa kiihdytyskuvaajaa, joka on määritetty vakioajoradalla sen tyyppisellä traktorilla, jossa käytettäväksi istuin tarkoitetaan.

2.5.4.3 Istuin, joka tarkoitetaan käytettäväksi vain tietyntyyppisessä A-luokan traktorissa, voidaan myös testata 2.5.4.2 kohdan vaatimusten mukaisesti. Tässä tapauksessa osien tyyppihyväksyntä annetaan vain sen tyypin traktorille, johon testattava istuin on tarkoitettu.

2.5.5 Istuimen tärinän määritys A-luokan traktoreihin tarkoitetuilla istuimilla

2.5.5.1 Vertailutraktorin tärinäominaisuudet, jotka ovat tärkein tekijä kuljettajan istuimen testauksessa, määritellään pystysuoran kiihtyvyyden spektraalisen tehotiheyden avulla (lisäykset 9 ja 10), joka mitataan vertailutraktorin istuimen kiinnityskohdassa vakioajoradalla suoritetun matkan aikana 2.5.3.2 kohdan vaatimusten mukaisesti.

2.5.5.2 Mittausajon aikana istuimen kiinnityskohdassa havaittavan arvon awB on oltava seuraavissa rajoissa:

I luokan vertailutraktorit: awB = 1,9 P2,2 m/s²

II luokan vertailutraktorit: awB = 1,6 P1,8 m/s²

ja se on korjattava seuraavaan vertailuarvoon:

a*wB = 2,05 m/s² I luokalle

a*wB = 1,7 m/s² II luokalle,

ja kuljettajan istuimella mitattu kiihtyvyys aws korjataan seuraavan suhteen mukaisesti:

a*ws = aws >NUM>a*wB

>DEN>awB

2.5.5.3 Jos testi suoritetaan telineessä, asetusarvosignaalit istuimen kiinnityksen pystyliikkeen synnyttämiseksi täytyy määrittää kaksoisintegroimalla kiihtyvyyssignaalit, jotka on mitattu I tai II luokan vertailutraktoreiden istuimen kiinnityskohdassa testiajon aikana vakioajoradalla. Nämä asetusarvosignaalit vahvistetaan lisäyksissä 4 ja 5.

Testiteline on säädettävä sellaiseksi, että istuimen kiinnityskohtaan kohdistuu seuraava painotettu kiihtyvyys:

awB = 1,9 P2,2 m/s²

A I luokan traktoreille ja

awB = 1,6 P1,8 m/s²

A II luokan traktoreille.

Istuimen kiinnityskohdassa mittauksen aikana vallitseva arvo awB on määritettävä. Jos esiintyy poikkeamaa seuraavista viitearvoista:

a*wB = 2,05 m/s² A I luokan traktoreille

a*wB = 1,7 m/s² A II luokan traktoreille,

kuljettajan istuimella mitattu kiihtyvyys aws korjataan seuraavan yhtälön mukaisesti:

a*ws = aws >NUM>a*wB

>DEN>awB

2.5.5.4 Telineessä tehtävän testin osalta pätevät 2.5.3.1 kohdan vaatimukset, ja tärinä täytyy luoda 2.5.5.2 kohdan vaatimusten mukaisesti.

Kummallekin 2.5.3.3.1 kohdassa tarkoitetuista kuljettajista täytyy mitata painotettu tärinäkiihtyvyys istuimella 28 sekunnin aikana. Mittauksen on alettava aikapistettä t = 0 vastaavalla asetusarvosignaalilla ja loputtava asetusarvosignaalilla t = 28 sekuntia (ks. liitteessä II olevat lisäykset 4 ja 5). Vähintään kaksi testiajoa on suoritettava. Mitatut arvot eivät saa poiketa aritmeettisesta keskiarvosta enempää kuin ± 5 %.

2.5.6 Istuimen tärinän määritys B-luokan traktoreihin tarkoitetuilla istuimilla

2.5.6.1 Edellä 2.5.4.2 kohdan vaatimusten mukaisesti istuimen tärinätestit eivät ole sovellettavissa traktoriryhmään tai -luokkaan, vaan ainoastaan niihin traktorityyppeihin, joihin istuin on tarkoitettu.

2.5.6.2 Vakioajoratatesti on suoritettava 2.5.3.2 ja 2.5.3.3 kohdan vaatimusten mukaisesti. Tässä tapauksessa kuljettajan istuimella mitattua tärinäkiihtyvyyttä (aws) ei tarvitse korjata ja se on siten sama kuin vertailuarvo a*ws.

2.5.6.3 Testaus testitelineessä on suoritettava vakioajoratakokeen yhteydessä 2.5.3.1 ja 2.5.3.3 kohdan vaatimusten mukaisesti.

Tärinän käyttölaitteiston asetusarvot on määritettävä kaksoisintegroimalla 2.5.3.1.1 kohdan mukaisesti mitattu värähdysliikkeen kiihtyvyyssignaali.

2.5.6.4 Määritettäessä 2.5.6.3 kohdan mukaisesti saatuja asetusarvoja ei testitelineessä istuimen kiinnityskohdassa mitattu painotettu tärinäkiihtyvyys (awp) saa poiketa enempää kuin ± 10 % vakioajoradalla 2.5.6.3 kohdan (ensimmäisen kappaleen) vaatimusten mukaisesti mitatusta arvosta (awF). Jos todetaan poikkeama istuimen kiinnityskohdassa testiajon aikana mitatusta arvosta (awF), niin kuljettajan istuimella testitelineessä tehdyn testin aikana mitattu painotettu tärinäkiihtyvyys on korjattava seuraavan yhtälön avulla:

a*ws = aws >NUM>awF

>DEN>awp

Jokainen testaus testitelineessä on suoritettava kahdesti. Mitatut arvot eivät saa poiketa aritmeettisesta keskiarvosta enempää kuin ± 5 %.

3 OSAN ETY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄÄ JA MERKINTÖJÄ KOSKEVAT EDELLYTYKSET

3.1 Osan ETY-tyyppihyväksynnän edellytykset istuimia varten

Jotta istuimelle voidaan antaa osan ETY-tyyppihyväksyntä, sen on, sen lisäksi että se täyttää edellä esitetyt vaatimukset, täytettävä myös seuraavat edellytykset:

3.1.1 kuljettajan painon mukaan säädettävän alueen on ulotuttava vähintään 50:stä 120 kg:aan;

3.1.2 sivusuuntaista stabiilisuutta mittaavassa testissä mitatut muutokset kaltevuuskulmassa eivät saa olla 5 °:tta.

3.1.3 kumpikaan 2.5.3.3.7.2 kohdassa esitetystä kahdesta arvosta ei saa olla enempää kuin 1,25 m/s².

3.2 Osan ETY-tyyppihyväksynnän hakeminen

3.2.1 Osan ETY-tyyppihyväksyntähakemuksen tekee tuotenimen tai tavaramerkin omistaja tai tämän edustaja.

3.2.2 Kaikkien kuljettajan istuintyyppien osalta on hakemuksessa oltava mukana:

3.2.2.1 lyhyt tekninen kuvaus, jossa ilmoitetaan erityisesti, minkä tyyppiseen traktoriin tai tyyppisiin traktoreihin istuin on tarkoitettu.

3.2.2.2 kolmena kappaleena riittävän yksityiskohtaiset piirustukset, jotta istuintyyppi voidaan tunnistaa ja joissa esitetään erityisesti sen mitat, paino, jousitus ja kiinnitystapa:

3.2.2.3 ainakin yksi istuin;

3.2.2.4 yksi traktori (jos on tarpeen), joka edustaa sitä tyyppiä, johon istuin on tarkoitettu.

3.3 Merkinnät

3.3.1 Istuimessa, johon haetaan osan ETY-tyyppihyväksyntää, on oltava hakijan tavaramerkki tai kaupallinen merkki selvästi ja pysyvästi.

3.3.2 Istuimissa täytyy olla riittävän suuri tila osan ETY-tyyppihyväksyntämerkille; tämä tila täytyy näkyä 3.2.2.2 kohdassa tarkoitetuissa piirustuksissa.

3.4 Osan ETY-tyyppihyväksyntä

3.4.1 Jos 3.2 kohdan mukaisesti toimitettu istuin täyttää 3.1 ja 3.3 kohdan vaatimukset, osan ETY-tyyppihyväksyntä ja osan tyyppihyväksyntänumero annetaan.

3.4.2 Kyseistä numeroa ei saa antaa minkään muun tyyppiselle istuimelle.

3.5 Merkintä

3.5.1 Jokaisessa tämän direktiivin mukaisesti hyväksytyn tyypin mukaisessa istuimessa on oltava osan ETY-tyyppihyväksyntämerkki.

3.5.2 Tämä merkki muodostuu:

3.5.2.1 suorakulmiosta, jonka sisällä on pieni "e"-kirjain ja sen jäljessä tyyppihyväksynnän antaneen jäsenvaltion tunnusnumero tai kirjaimet,

1 Saksa,

2 Ranska,

3 Italia,

4 Alankomaat,

6 Belgia,

11 Yhdistynyt kuningaskunta,

13 Luxemburg,

18 Tanska,

IRL Irlanti,

3.5.2.2 Suorakulmion läheisyyteen sen alapuolelle on myös oltava osan ETY-tyyppihyväksyntänumero, joka vastaa istuintyypille annettua osan ETY-tyyppihyväksyntätodistuksen numeroa; ja

3.5.2.3 A-luokan traktorityypin merkintä, johon istuin on tarkoitettu, lähellä suorakulmiota sen yläpuolella. Tämä merkitään seuraavasti:

- A I luokan traktoreille: I.

- A I ja II luokan traktoreille: I ja II.

Jos suorakulmion yläpuolella ei ole mitään merkintää, istuin on tarkoitettu B-luokan traktoriin.

3.5.3 Osan ETY-tyyppihyväksyntämerkki on merkittävä istuimeen siten, ettei se kulu pois ja että se on helposti luettavissa silloinkin, kun istuin on asennettuna traktoriin.

3.5.4 Esimerkki osan tyyppihyväksyntämerkistä esitetään lisäyksessä 11.

3.5.5 Tämän merkin eri osien mitat eivät saa olla pienempiä kuin merkitsemiselle vahvistetut vähimmäismitat, kuten lisäyksessä 11 esitetään.

Lisäys 1

Menetelmä istuimen vertailupisteen (S) määrittämiseksi

1. VERTAILUPISTEEN (S) MÄÄRITELMÄ

"Istuimen vertailupisteellä (S)" tarkoitetaan pituussuuntaisella keskiviivalla olevaa leikkauspistettä, jossa pehmustetun selkänojan alareunan tangentiaalinen taso leikkaa vaakatason. Tämä vaakataso leikkaa istuimen alapinnan 150 mm istuimen vertailupisteen (S) edessä.

2. LAITE ISTUIMEN VERTAILUPISTEEN (S) MÄÄRITTÄMISEKSI

Kuvassa 1 esitetyssä laitteessa on istuinkaukalolevy ja selkätukilevyt. Alemmissa selkätukilevyissä on oltava saranat istuinkyhmyjen (A) ja kupeiden (B) alueilla, ja saranan (B) on oltava korkeussuunnassa säädettävä.

3. MENETELMÄ ISTUIMEN VERTAILUPISTEEN (S) MÄÄRITTÄMISEKSI

Istuimen vertailupiste (S) on määritettävä kuvissa 1 ja 2 esityn laitteen avulla, joka simuloi ihmisen aiheuttamaa kuormitusta. Laite asetetaan istuimelle. Sitä on sitten kuormitettava 550 N:n voimalla 50 mm (A) nivelen etupuolella ja kaksi selkätuen osaa kevyesti painettava yhdensuuntaisesti pehmustettua selkätukea vasten.

Jos ei voida määrittää selvästi selkänojan eri osien asentoa (lantioalueen ylä- ja alapuolella), on käytettävä seuraavaa menettelyä:

a) jos ei mitenkään voida määrittää tangenttia alaosan asennolle, selkänojalevyn alaosa kevyesti painetaan pystysuorassa pehmustettua selkänojaa vasten;

b) jos ei mitenkään voida määrittää tangenttia yläosan asennolle, jos selkänojalevyn alaosa on pystysuora, nivel täytyy asettaa 230 mm istuimen vertailupisteen (S) yläpuolelle. Pystysuoran selkänojalevyn kaksi osaa painetaan sitten kevyesti tangentiaalisesti pehmustettua selkänojaa vasten.>VIITTAUS KAAVIOON>

Lisäys 2

Jousitusominaisuuksien määrittämistesti

Hystereesikuvaajat kuormituksen säätöalueen (2.5.1) määrittämiseksi>VIITTAUS KAAVIOON>

Lisäys 3

Vakioajoratatesti

Taulukko ajoradan kutakin kaistaa kuvaavista korkeusordinaatoista suhteessa mielivaltaisesti valittuun perustasoon (2.5.3.2.1)

D = etäisyys alkupisteestä (metrejä)

L = vasemman kaistan ordinaatta (mm)

R = oikean kaistan ordinaatta (mm)

>TAULUKON PAIKKA>

Lisäys 4

A I luokan traktoreiden kuljettajan istuimien testitelinetestauksen asetusarvosignaalit (2.5.3.1.1)

PS = asetuspiste

a = vaaditun signaalin amplitidin arvo, yksikössä 10-4 m,

t = mittausaika sekunneissa

Nämä signaalit esitetään taulukossa 701 vahvistetulle pisteelle.

Ne voidaan tallentaa numeerisesti ja sen jälkeen kun ne on suodatettu alipäästösuotimen läpi, jonka rajataajuus on 10 Hz ja vaimennus sitä korkeammilla taajuuksilla 12 dB/oktaavi, ne antavat asetusarvon amplitidien sähköhydraulisesti säädettävälle testipenkille. Asetusarvosignaalit on toistettava keskeytyksettä.

>TAULUKON PAIKKA>

Lisäys 5

Asetusarvosignaalit A II luokan traktoreiden kuljettajan istuimien testitelinetarkastusta varten (2.5.3.1.1)

PS = asetuspiste

a = vaaditun signaalin amplitidien arvo, yksikössä 10-4 m

t = mittausaika sekunneissa

Nämä signaalit esitetään taulukossa 701 asetuspisteelle.

Ne voidaan tallentaa numeerisesti, ja kun ne on suodatettu alipäästösuotimen läpi, jonka rajataajuus on noin 10 Hz ja vaimennus sitä korkeammilla taajuuksilla 12 dB/oktaavi, ne antavat asetusarvon amplitidien sähköhydraulisesti säädettävälle testipenkille. Asetusarvosignaalit on toistettava keskeytyksettä.

>TAULUKON PAIKKA>

Lisäys 6

Testiteline (2.5.3.1)>VIITTAUS KAAVIOON>

Lisäys 7

TLisäys 6rinLisäys 6testitelineen liike (2.5.3.1)>VIITTAUS KAAVIOON>

Lisäys 8

Tärinänmittauslaitteen suotimen ominaisuudet (2.5.3.3.5)>VIITTAUS KAAVIOON>

Lisäys 9

Pystysuoran tärinäkiihtyvyyden spektraalinen tehotiheys I luokan vertailutraktorin istuimen kiinnityskohdassa (2.5.5)

Pystysuoran tärinäkiihtyvyyden spektraalinen tehotiheys I luokan vertailutraktorin istuimen kiinnityskohdassa voidaan likimääräisesti ilmaista seuraavan suhteen avulla:

Ö = Ömaxexp P >NUM>(f P fm)²

>DEN>2b²

jossa vakioilla on seuraavat arvot:

Ömax = 6,0 (m/s²)²/Hz

fm = 3,25 Hz

b = 0,33 Hz

Sallitut mittapoikkeamat ovat:

Ömax ± 10 %

fm ± 5 %

Mittapoikkeama b:n suhteen määritetään siihen perustuen, että 2.5.5.2 kohdan mukaisesti istuimen kiinnityskohdassa mitatun painotetun tärinäkiihtyvyyden on oltava seuraavissa rajoissa:

aw = 1,9 P2,2 m/s²

Spektraalinen tehotiheys Ö (f)

Likimääräinen funktio pystysuoran tärinäkiihtyvyyden spektraaliselle tehotiheydelle mitattuna I luokan vertailutraktorin istuimen kiinityskohdassa>VIITTAUS KAAVIOON>

Lisäys 10

Pystysuoran tärinäkiihtyvyyden spektraalinen tehotiheys II luokan vertailutraktorin istuimen kiinnityskohdassa (2.5.5)

Pystysuoran tärinäkiihtyvyyden spektraalinen tehotiheys II luokan vertailutraktorin istuimen kiinnityskohdassa voidaan likimääräisesti ilmaista seuraavan suhteen avulla:

Ö = Ömaxexp P >NUM>(f P fm)²

>DEN>2b²

jossa vakioilla on seuraavat arvot:

Ömax = 5,5 (m/s²)²/Hz

fm = 2,65 Hz

b = 0,3 Hz

Sallitut mittapoikkeamat ovat:

Ömax ± 10 %

fm ± 5 %

Mittapoikkeama b:n suhteen määritetään siihen perustuen, että 2.5.5.2 kohdan mukaisesti istuimen kiinnityskohdassa mitatun painotetun tärinäkiihtyvyyden on oltava seuraavissa rajoissa:

aw = 1,6 P1,8 m/s²

Spektraalinen tehotiheys Ö (f)

Likimääräinen funktio pystysuoran tärinäkiihtyvyyden spektraaliselle tehotiheydelle mitattuna II luokan vertailutraktorin istuimen kiinityskohdassa>VIITTAUS KAAVIOON>

Lisäys 11

Esimerkki osan ETY-tyyppihyväksyntämerkistä (3.5)>VIITTAUS KAAVIOON>

Istuin, jossa on edellä oleva ETY-typpihyväksyntämerkki, on tarkoitettu A I luokan traktoriin ja se on hyväksytty Saksassa (e 1) numerolla 1005.>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

LIITE III

OSAN ETY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄTODISTUSMALLI

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

LIITE IV

KULJETTAJAN ISTUIMEN ASENNUSTA KOSKEVAT VAATIMUKSET TRAKTORIN ETY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄÄ VARTEN

1 Kaikissa kuljettajan istuimissa täytyy olla osan ETY-tyyppihyväksyntämerkki ja niiden on täytettävä seuraavat asennusta koskevat vaatimukset:

1.1 kuljettajan istuin pitää asentaa siten, että:

1.1.1 kuljettaja pystyy ajamaan ja käyttämään traktoria mukavassa asennossa;

1.1.2 istuimelle on helppo asettua;

1.1.3 istuessaan tavanomaisessa ajoasennossa kuljettaa pystyy helposti ylettymään niihin traktorin ohjauslaitteisiin, joita todennäköisesti ajon aikana käytetään;

1.1.4 minkään istuimen tai traktorin osan ei voi olettaa aiheuttavan kuljettajalle haavoja tai mustelmia;

1.1.5 jos istuin on säädettävissä vain pituus- tai korkeussuunnassa, sen symmetriatason on oltava sama tai samansuuntainen kuin traktorin mediaanitaso pituussuunnassa;

1.1.6 jos istuin on suunniteltu kääntymään pystyakselin ympäri, se täytyy voida lukita kaikkiin tai tiettyihin asentoihin ja ainakin 1.1.5 kohdassa tarkoitettuun asentoon.

2 ETY-tyyppihyväksynnän haltija voi pyytää sen laajentamista koskemaan muuntyyppisiä istuimia. Toimivaltaisten viranomaisten on annettava tämä laajennus seuraavilla ehdoilla:

2.1 uudelle istuintyypille on annettu osan ETY-tyyppihyväksyntä;

2.2 se on suunniteltu asennettavaksi sen tyyppiseen traktoriin, jolle ETY-tyyppihyväksynnän laajennusta haetaan;

2.3 se on asennettu siten, että se täyttää tässä liitteessä vahvistetut asennusta koskevat vaatimukset.

3 Sellaisiin traktoreihin tarkoitetuilla istuimilla, joiden takaraideväli on enintään 1 150 mm, voi olla seuraavat istuinpinnan syvyyden ja leveyden vähimmäismitat:

- istuinpinnan syvyys: 300 mm,

- istuinpinnan leveys: 400 mm.

Tätä määräystä sovelletaan vain, jos istuinpinnan syvyydelle ja leveydelle vahvistettuja ohjearvoja (ts. 400 ± 50 mm ja vähintään 450 mm) ei voida noudattaa traktorin rakenteeseen liittyvistä syistä.

4 Liitteessä V esitetyn mallin mukainen todistus jokaisesta annetusta tai evätystä tyyppihyväksynnästä tai sen laajennuksesta on liitettävä ETY-tyyppihyväksyntätodistukseen.

LIITE V

TRAKTORIN ETY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄTODISTUKSEN LIITE KULJETAJAN ISTUIMEN OSALTA

>VIITTAUS KAAVIOON>

>

VIITTAUS KAAVIOON>