LIITE I

LUETTELO FLEGT-LUPAA EDELLYTTÄVISTÄ PUUTUOTTEISTA

Seuraavat puutuotteet edellyttävät FLEGT-lupaa, jos ne on tarkoitettu unioniin suuntautuvaan vientiin. Jos Norsunluurannikon lainsäädännössä kuitenkin kielletään tiettyjen puutuotteiden vienti, näille puutuotteille ei voida myöntää FLEGT-lupaa.

HS-nimikkeet	Tavaran kuvaus
4403	Raakapuu, myös jos siitä on poistettu kuori tai pintapuu, tai karkeasti syrjätty puu
4406	Puiset rata- ja raitiotiepölkyt
4407	Puu, sahattu tai veistetty (chipped) pituussuunnassa, tasoleikattu tai viiluksi sorvattu, myös höylätty, hiottu tai päistään jatkettu, paksuus suurempi kuin 6 mm
4408	Viilut vanerointia (myös kerrostettua puuta tasoleikkaamalla saadut), ristiinliimattua vaneria tai niiden kaltaista kerrostettua puuta varten ja muu puu, sahattu pituussuunnassa, tasoleikattu tai viiluksi sorvattu, myös höylätty, hiottu, saumattu tai päistään jatkettu, paksuus enintään 6 mm
44 09	Puu (myös yhdistämättömät laatat ja rimat parkettilattioita varten), yhdeltä tai useammalta syrjältä, pinnalta tai päästä koko pituudelta muotoiltu (pontattu, puolipontattu, viistottu, pontattu viistotuin syrjin tai päin, helmipontattu, tehty muotolistoiksi tai -laudoiksi, pyöristetty tai vastaavilla tavoilla työstetty), myös höylätty, hiottu tai päistään jatkettu
	ex ex. 44 09 21
44 10	Puusta tai muusta puumaisesta aineesta valmistettu lastulevy ja ”oriented strand boards” -levyt sekä niiden kaltaiset levyt (esimerkiksi ”waferboard”-levyt), myös hartsilla tai muulla orgaanisella sideaineella yhteenpuristettu
44 12	Ristiinliimattu vaneri, vaneroidut puulevyt ja niiden kaltainen kerrostettu puu
	ex ex. 44 12 10
44 15	Puiset pakkauslaatikot, -rasiat, -häkit, -pytyt ja niiden kaltaiset päällykset; puiset kaapeli- ja johdinkelat. Kuormalavat, laatikkokuormalavat ja muut puiset lastauslavat; puiset kuormauslavojen lavakaulukset
44 17	Puiset työkalut ja -välineet, työkalujen ja -välineiden rungot, varret ja kädensijat, luudan-, harjan- ja siveltimenrungot, -varret ja -kädensijat; puiset jalkineiden lestit ja pakotuspuut
44 18	Rakennuspuusepän ja kirvesmiehen tuotteet, myös puiset solulevyt, yhdistetyt lattialaatat, päreet ja paanut
	ex ex. 44 18 73
	ex ex. 44 18 91
44 19	Puiset pöytä- ja keittiöesineet
	ex ex. 44 19 11
	ex ex. 44 19 12
	ex ex. 44 19 19
44 20	Puumosaiikki ja upotekoristeinen puu; puiset koru- tai ruokailuvälinelippaat ja -kotelot sekä niiden kaltaiset tavarat; puiset pienoisveistokset ja muut koriste-esineet; puiset 94 ryhmään kuulumattomat kalusteet
44 21	Muut puusta valmistetut tavarat
	ex ex. 44 21 91
94 03 30	Puuhuonekalut, jollaisia käytetään toimistoissa
94 03 40	Puuhuonekalut, jollaisia käytetään keittiöissä
94 03 50	Puuhuonekalut, jollaisia käytetään makuuhuoneissa
94 03 60	Muut puuhuonekalut
94 03 91	Puuosat
94 06 10	Tehdasvalmisteiset rakennukset, puuta

LIITE II

LAILLISESTI TUOTETUN PUUTAVARAN MÄÄRITELMÄ

LIITE III

LAILLISUUDEN VARMENTAMISJÄRJESTELMÄN KUVAUS

SISÄLLYSLUETTELO

1.	Yleiset säännökset

2.	Laillisuuden varmentamisjärjestelmän osat

3.

Laillisuuden varmentamisjärjestelmän soveltamisala 3.1. Laillisuuden varmentamisjärjestelmän soveltamisalaan kuuluvat puutavaran lähteet 3.2. Laillisuuden varmentamisjärjestelmän soveltamisalaan kuuluvat markkinat 3.3. Laillisuuden varmentamisjärjestelmään osallistuvat toimijat 3.4. Laillisuuden varmentamisjärjestelmän soveltamisalaan kuuluva toiminta

4.

Valvonta ja varmentaminen 4.1. Valvonta 4.1.1. Laillisuuden valvonta 4.1.2. Jäljitettävyyden valvonta 4.2. Varmentaminen 4.2.1. Varmentamisen kohteet 4.2.2. Varmentamislaitokset 4.2.3. Varmentamiskäsikirja 4.2.4. Tarkastussopimus 4.2.5. Varmentamissuunnitelma ja -toimet 4.2.6. Aloituskokous 4.2.7. Tarkastustoimet 4.2.8. Päätöskokous 4.2.9. Tarkastuskertomus 4.2.10. Laillisuutta koskevan päätöksen tekeminen 4.2.11. Jäljitettävyyttä koskevan päätöksen tekeminen 4.2.12. Erikoistarkastukset tai lisätarkastukset

5.	Yksityisten ja julkisten todistusten tunnustaminen

6.	Tiedonhallintajärjestelmä

7.	Niiden tapausten käsittely, joissa vaatimukset eivät täyty

8.	FLEGT-lupien ja laillisuustodistusten myöntäminen

9.	Riippumaton tarkastus

10.	Riippumaton tarkkailu

11.	Valitustenkäsittelyjärjestelmä

1.   Yleiset säännökset

Norsunluurannikon laillisuuden varmentamisjärjestelmällä pyritään varmistamaan, että puutavara ja puutuotteet, jäljempänä ”puutavara”, ovat laillisia. Unionin maihin suuntautuva liitteessä I lueteltuihin puutuotteisiin kuuluvan puutavaran vienti edellyttää aina FLEGT-lupaa. Muihin maihin suuntautuvaa vientiä varten myönnetään puutavaran laillisuuden ja jäljitettävyyden osoittava julkinen todistus laillisuuden varmentamisjärjestelmän vaatimuksia noudattaen.

Laillisuuden varmentamisjärjestelmä perustuu voimassa olevaan kansalliseen lainsäädäntöön. Siihen kuuluvat myös jokaista toimitusketjun vaihetta koskeva valtion valvontajärjestelmä, joka kattaa oikeuksien ja lupien myöntämisen, puunkorjuun, kuljetuksen, jalostuksen, viennin ja maahantuonnin sekä kotimaan markkinoilla käytävän kaupan.

Laillisuuden varmentamisjärjestelmä on kehitetty monipuolueprosessissa, johon ovat osallistuneet asiaankuuluvat hallintoviranomaiset, kansalaisjärjestöjen, yksityisen sektorin ja paikallisväestöä edustava perinteisen paikallishallinnon edustajat.

2.   Laillisuuden varmentamisjärjestelmän osat

Laillisuuden varmentamisjärjestelmässä on seuraavat osat:

a)

tämän sopimuksen liitteessä II annetussa laillisesti tuotetun puutavaran määritelmässä yksilöidään lainsäädännön vaatimukset, jotka on täytettävä, jotta puutavaralle voidaan myöntää FLEGT-lupa tai tilanteen mukaan julkinen laillisuustodistus. Liitteeseen II sisältyvät myös laillisuustaulukot, joissa luetellaan periaatteet, arviointiperusteet ja indikaattorit, joiden avulla lainsäädännön noudattaminen varmennetaan;

b)

laillisuuden ja jäljitettävyyden valvonnan tarkoituksena on yhtäältä varmistaa, että toimijat on perustettu ja hyväksytty laillisesti ja että niiden toiminta on laillista, ja toisaalta jäljittää puutavaran reitti puunkorjuupaikasta kauppa- tai vientipaikalle. Tämä toiminta kattaa valtion toimivaltaisten elinten harjoittaman valvonnan, sellaisena kuin siitä säädetään lainsäädännössä ja hallinnollisissa asiakirjoissa, joihin sisältyvät valtion valvontaan liittyvät yksityiskohtaiset menettelyt;

c)

laillisuuden ja jäljitettävyyden valvonnan lisäksi tehdään laillisuuden ja jäljitettävyyden varmentaminen, jolla pyritään takaamaan kaupan pidetyn puutavaran ja vientiin menevän puutavaran laillisuus. Varmentaminen kohdistuu paitsi toimijoiden toimintaan, myös toimivaltaisten valtion elinten toimintaan todistusten myöntämisen ja valvonnan osalta. Tästä vaiheesta huolehtii yksi tai useampi metsähallinnon hyväksymä yksityinen varmentamislaitos;

d)

lupaviranomainen myöntää FLEGT-lupia ainoastaan unionin markkinoille suuntautuvaan vientiin tarkoitetuille puulähetyksille liitteessä V kuvattuja menettelyjä noudattaen ja varmennettuaan laillisuuden ja jäljitettävyyden tässä liitteessä kuvatun mukaisesti. Muualle kuin unioniin suuntautuvaan vientiin tai kotimaan markkinoille menevän puutavaran laillisuus osoitetaan puolestaan erityisillä julkisilla todistuksilla, jotka lupaviranomainen myöntää varmennettuaan laillisuuden ja jäljitettävyyden tässä liitteessä kuvatun mukaisesti;

e)

järjestelmän riippumattomassa tarkastuksessa, jota koskeva toimeksiantokuvaus esitetään liitteessä VI, arvioidaan laillisuuden varmentamisjärjestelmän toimintaa, luotettavuutta ja tehokkuutta. Tämän tarkastuksen toteuttaa riippumaton elin, jonka Norsunluurannikko valitsee tähän tehtävään unionia kuullen;

f)	riippumaton tarkkailu on olennainen osa laillisuuden varmentamisjärjestelmää. Siitä huolehtivat kansalaisjärjestöt, ja sen ansiosta sidosryhmät saavat tietoa lainsäädännön vaatimusten soveltamisesta alan hallinnon parantamiseksi;

g)

valitustenkäsittelyjärjestelmän avulla voidaan kirjata puutavaran laillisuuden varmentamiseen liittyvät valitukset ja kantelut sekä käsitellä ne niin, että niiden pohjalta voidaan ryhtyä jatkotoimiin ennalta asetettua määräaikaa noudattaen. Vuoropuhelun ansiosta tämän järjestelmän avulla toimijat, jotka osallistuvat laillisuuden varmentamisjärjestelmään tai joihin kyseinen järjestelmä vaikuttaa, voivat valittaa valvonnan sekä laillisuuden ja jäljitettävyyden varmentamisen kulusta sekä FLEGT-lupien myöntämismekanismista.

Laillisuuden varmentamisjärjestelmän osat voidaan havainnollistaa seuraavasti:

3.   Laillisuuden varmentamisjärjestelmän soveltamisala

3.1.   Laillisuuden varmentamisjärjestelmän soveltamisalaan kuuluvat puutavaran lähteet

Laillisuuden varmentamisjärjestelmä kattaa kaikki tämän sopimuksen liitteessä I mainitut tuotteet, jotka ovat peräisin

a)

yksityisoikeudellisten oikeushenkilöiden metsistä, joita ovat i) valtion omistamat yksityisoikeuden soveltamisalaan kuuluvat metsät, joihin kuuluu suojelumetsiä, peltometsätalousmetsiä ja valtion ostamia tai perustamia metsiä maaseudulla, sekä ii) alueellisten yhteisöjen metsät, joihin kuuluu alueellisen yhteisön nimissä olevia suojelumetsiä, valtion luovuttamia metsiä ja alueellisten yhteisöjen ostamia tai perustamia metsiä maaseudulla;

b)	yksityisoikeudellisten oikeushenkilöiden metsistä, joihin kuuluu yksityisoikeudellisten oikeushenkilöiden sääntöjenmukaisesti ostamilla alueilla sijaitsevia luonnonmetsiä tai näille perustettuja metsiä sekä yhteisömetsiä;

c)

luonnollisten henkilöiden metsistä, joita ovat — sellaisilla alueilla sijaitsevat luonnonmetsät, joihin kyseisillä henkilöillä on omistusoikeus tai tapaoikeuden mukainen oikeus Norsunluurannikon maanomistuslainsäädännön mukaisesti, — viljelymetsiköt, jotka on perustettu alueille, joihin kyseisillä henkilöillä on omistusoikeus, tapaoikeuden mukainen oikeus tai vuokraoikeus;

d)	metsien ulkopuolella sijaitsevista luonnonpuista tai istutetuista puista;

e)	maahantuodusta puutavarasta. Kuten tämän liitteen 5 kohdassa määrätään, maahantuotu puutavara, jolla on FLEGT-lupa tai CITES-lupa, tunnustetaan automaattisesti lailliseksi;

f)	raivatuilta alueilta ja takavarikoiduista puuvaroista. Raivatuilta alueilta peräisin oleva puutavara ja takavarikoitu puutavara kuuluvat laillisuuden varmentamisjärjestelmään, mutta niille ei voida myöntää FLEGT-lupaa.

Laillisuuden varmentamisjärjestelmä ei kata kauttakuljetettavia puutuotteita, koska tämä kolmannesta maasta peräisin oleva puutavara saapuu Norsunluurannikon alueelle tullivalvonnassa ja poistuu sieltä samassa muodossa siten, että puutavaran alkuperämaa ei muutu eikä niitä muunneta tai pidetä kaupan. Kauttakuljetettava puutavara pysyy siis erillisenä laillisuuden varmentamisjärjestelmän kattamasta toimitusketjusta, sen laillisuutta ei varmenneta laillisuuden varmentamisjärjestelmän kautta eikä se kuulu FLEGT-lupajärjestelmän piiriin. Laillisuuden varmentamisjärjestelmä ei kata myöskään Norsunluurannikolle tuotuja lopputuotteita, jotka jälleenviedään.

3.2.   Laillisuuden varmentamisjärjestelmän soveltamisalaan kuuluvat markkinat

Laillisuuden varmentamisjärjestelmä kattaa seuraavat markkinat:

a)

unionin markkinat: laillisuuden varmentamisjärjestelmällä varmennetaan, että unionin markkinoille suuntautuva, lähetettävä tai kaupan pidettävä puutavara on tuotettu laillisesti, maahantuotu puutavara mukaan lukien. Tässä järjestelmässä käytetään vaatimustenmukaisuuden tarkastuksia ja menettelyjä, joilla varmistetaan, että laitonta tai alkuperältään tuntematonta puutavaraa ei pääse unioniin suuntautuvaan toimitusketjuun. FLEGT-lupa myönnetään sen jälkeen, kun unionin markkinoille tarkoitetun puutavaran lainmukaisuus on varmennettu.

b)

unionin ulkopuoliset markkinat: laillisuuden varmentamisjärjestelmällä varmennetaan, että unionin ulkopuolisille markkinoille suuntautuvaan vientiin tarkoitettu puutavara on tuotettu laillisesti, maahantuotu puutavara mukaan lukien. Julkinen laillisuustodistus myönnetään sen jälkeen, kun unionin ulkopuolisille markkinoille tarkoitetun puutavaran lainmukaisuus on varmennettu.

c)

kotimaan markkinat: laillisuuden varmentamisjärjestelmällä varmennetaan, että kotimaiseen kulutukseen tarkoitettu puutavara on tuotettu laillisesti, maahantuotu puutavara mukaan lukien. Julkinen laillisuustodistus voidaan myöntää sen jälkeen, kun näille markkinoille tarkoitetun puutavaran lainmukaisuus on varmennettu.

3.3.   Laillisuuden varmentamisjärjestelmään osallistuvat toimijat

Laillisuuden varmentamisjärjestelmä edellyttää seuraavien toimijoiden osallistumista:

a)	yhteinen täytäntöönpanokomitea on täytäntöönpanosta vastaava elin, jonka tämän sopimuksen osapuolet perustavat tämän sopimuksen 19 artiklassa ja liitteessä X määrätyn mukaisesti;

b)

valtion valvontajärjestelmästä huolehtivat viranomaiset ja niiden alaisuudessa toimivat elimet, joilla on valtuudet suorittaa laillisuuden ja jäljitettävyyden valvontaan liittyviä toimia ja joiden vastuulla on varmistaa tämän sopimuksen liitteessä II luetellun lainsäädännön noudattaminen (ks. tämän liitteen 4.1 kohta);

c)

tämän sopimuksen täytäntöönpanon aikana Norsunluurannikko perustaa kansallisen metsähallintokomitean (Comité National de Gouvernance Forestière, CNGF), jonka pysyvän teknisen sihteeristön tehtävistä huolehtii metsätaloustoiminnan laillisuudesta ja jäljitettävyydestä vastaava yksikkö. Kyseisen elimen nimeää metsähallinto, joka myöntää sille riittävästi toimintaresursseja sen riippumattomuuden takaamiseksi. CNGF ja sen sihteeristönä toimiva metsätaloustoiminnan laillisuudesta ja jäljitettävyydestä vastaava yksikkö perustetaan FLEGT-kumppanuussopimuksen nykyisen teknisen neuvottelukomitean (Comité Technique de Négociation de l’Accord de Partenariat Volontaire FLEGT) ja sen sihteeristön pohjalta. Metsien suojelua, ennallistamista ja laajentamista koskevan kansallisen strategian täytäntöönpanoon liittyvän toimivallan lisäksi CNGF huolehtii laillisuuden varmentamisjärjestelmän ja tähän järjestelmään liittyvien valitusten käsittelyjärjestelmän ohjausryhmän tehtävistä. Norsunluurannikko huolehtii siitä, että metsätalousalan eri sidosryhmät, erityisesti julkinen ja yksityinen sektori, kansalaisyhteiskunta ja perinteinen paikallishallinto, kuuluvat CNGF:ään ja täyttävät tehokkaasti laillisuuden varmentamisjärjestelmään liittyvät tehtävänsä. Metsätaloustoiminnan laillisuudesta ja jäljitettävyydestä vastaava yksikkö on pysyvä elin, joka avustaa CNGF:ää tämän ohjaustehtävissä ja valitusten käsittelyssä, hallinnoi tiedonhallintajärjestelmää ja edistää vuoropuhelua laillisuuden varmentamisjärjestelmään liittyvien viranomaisyksikköjen välillä erityisesti työryhmässä, johon kuuluu näiden viranomaisyksikköjen edustajia;

d)	lupaviranomainen on metsäministeriön alainen elin (ks. tämän liitteen 8 kohta sekä tämän sopimuksen liite V);

e)	varmentamistarkastukset toteuttaa yksi tai useampi tarkastuslaitos, joka on metsähallinnon tähän tehtävään tämän sopimuksen täytäntöönpanovaiheessa hyväksymä yksityinen elin (ks. tämän liitteen 4.2.2 kohta);

f)

laillisuuden varmentamisjärjestelmä kattaa kaikki puun arvoketjuun kuuluvat toimijat. Tämän sopimuksen liitteessä II olevat laillisuustaulukot laaditaan seuraavien kolmen toimijatyypin mukaan: i) puunkorjaajat ovat oikeushenkilöitä tai luonnollisia henkilöitä, jotka metsäministeriö on hyväksynyt huolehtimaan puunkorjuusta. Puunkorjaajan toimintaan kuuluviksi katsotaan puunhakkuu, katkonta ja kuljetus sekä kaikki kaupallisessa tarkoituksessa tapahtuvaan korjuuseen kuuluvat tehtävät; ii) puunjalostajiin kuuluvat puuraaka-aineesta aineellisia hyödykkeitä jalostavat ja sitä hyödyntävät tuottajat. Ne vastaavat myös puunkuljetuksesta jalostustehtaiden välillä; iii) kotimaan markkinoilla toimiviin puutavarakauppiaisiin sekä puutavaran maahantuojiin ja viejiin kuuluvat toimijat, jotka pitävät puutavaraa kaupan tai maahantuovat tai vievät sitä;

g)

kansalaisyhteiskunta osallistuu laillisuuden varmentamisjärjestelmään riippumattomana tarkkailijana. Se on vuorovaikutuksessa muihin laillisuuden varmentamisjärjestelmän toimijoihin ja osallistujiin, se osallistuu tarkkailijana varmentamistoimintaan ja sillä on mahdollisuus tutustua riippumattoman tarkkailijan tehtävän hoitamiseksi tarvitsemiinsa tietoihin (ks. tämän liitteen 10 kohta);

h)

riippumaton tarkastaja arvioi laillisuuden varmentamisjärjestelmän toimivuutta ja tehokkuutta (ks. tämän liitteen 9 kohta ja tämän sopimuksen liite VI). Riippumattomat tarkastukset kohdistuvat toimijoiden asemaan ja tehtäviin laillisuuden varmentamisjärjestelmään liittyviltä osin. Sen selvittämiseksi, onko varmentamisen yhteydessä havaittu tosiasiallisesti mahdollisia vaatimusten täyttymättä jäämisiä valvonnan tasolla ja kentällä, riippumaton tarkastaja tutkii asiaankuuluvat tehtävät, joista huolehtivat — puunkorjuu-, puunjalostus- ja puukauppalupien myöntämisestä vastaavat viranomaiset, — laillisuuden ja jäljitettävyyden valvonnasta vastaavat viranomaiset, — puunkorjaajat, puunjalostajat, maahantuojat, viejät ja kauppiaat.

Seuraavassa kaaviossa havainnollistetaan eri toimijoiden välistä vuorovaikutusta:

3.4.   Laillisuuden varmentamisjärjestelmän soveltamisalaan kuuluva toiminta

Laillisuuden varmentamisjärjestelmä kattaa puualalla toimivien toimijoiden kaiken toiminnan lupien myöntämisestä, puunkorjuusta, jalostamisesta ja kotimaan markkinoilla harjoitetusta kaupasta liitteessä I lueteltujen tuotteiden vientiin ja maahantuontiin. Laillisuuden varmentamisjärjestelmä kattaa myös toimivaltaisten valtion elinten toiminnan asiakirjojen myöntämisen ja valvonnan osalta.

Laillisuuden varmentamisjärjestelmä perustuu laillisesti tuotetun puutavaran määritelmään (ks. liite II), jota käytetään perustana arvioitaessa kaiken puutavaran tuotantoon ja kauppaan liittyvän toiminnan lainmukaisuutta.

Laillisuuden varmentamisjärjestelmä käsittää vahvistetun valvonnan ja varmentamisen, jotta varmistetaan laillisuutta ja jäljitettävyyttä koskevien vaatimusten noudattaminen ja havaitaan kaikki vaatimusten noudattamiseen liittyvät puutteet.

4.   Valvonta ja varmentaminen

Laillisuuden varmentamisjärjestelmässä on kaksi vaihetta. Ensimmäisessä vaiheessa on kyse toimivaltaisen hallintoviranomaisen harjoittamasta valvonnasta (valtion valvonta). Toisessa vaiheessa on kyse yhden tai useamman metsähallinnon hyväksymän yksityisen varmentamislaitoksen suorittamasta varmentamisesta, ja tämän laitoksen toimintaa valvoo metsätaloustoiminnan laillisuudesta ja jäljitettävyydestä vastaava elin.

4.1.   Valvonta

Laillisuuden valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että toimijat on perustettu ja hyväksytty laillisesti ja että kaikki metsä- ja puualan toiminta on lainmukaista.

Jäljitettävyyden valvonnan tarkoituksena on jäljittää puutavaran reitti puunkorjuupaikalta tai rajanylityspaikalta (puutavaran saapuessa Norsunluurannikolle) kotimaan markkinoilla sijaitsevalle kauppapaikalle tai vientipaikalle niin, että taataan toimitusketjun pitävyys.

Tähän vaiheeseen kuuluvat valtion toimivaltaisten elinten toteuttamat tavanomaiset valvontatoimet, joista säädetään lainsäädännössä ja jotka kuvataan valvontamenettelyissä. Valvonta kohdistuu siis kaikkiin alan toimijoihin: puunkorjaajiin, puunjalostajiin, viejiin, maahantuojiin ja kauppiaisiin.

4.1.1.   Laillisuuden valvonta

Laillisuuden valvonta kattaa niiden valtuutettujen viranomaisyksikköjen toiminnan, joiden vastuulla on huolehtia liitteessä II luetellussa lainsäädännössä asetettujen vaatimusten noudattamisesta (ks. taulukko, jonka otsikko on: ”Keskeiset valtion elimet, jotka osallistuvat laillisuuden valvontaan toimijoiden mukaan ryhmiteltyinä”).

Taulukko: Keskeiset valtion elimet, jotka osallistuvat laillisuuden valvontaan toimijoiden mukaan ryhmiteltyinä
	Taulukko 1: Puunkorjaaja	Taulukko 2: Puunjalostaja	Taulukko 3: Viejä/maahantuoja (kauppiaat)
Periaate 1: Laillinen perustaminen ja hyväksynnät	erityisesti toimivaltaisten tuomioistuinten (kauppatuomioistuin, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin tai tuomioistuimen erillisjaosto), sosiaaliturvasta vastaavan elimen ja verohallinnon sekä kauppaviranomaisten ja metsähallinnon harjoittama valvonta	erityisesti toimivaltaisten tuomioistuinten (kauppatuomioistuin, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin tai tuomioistuimen erillisjaosto), sosiaaliturvasta vastaavan elimen ja verohallinnon sekä kauppaviranomaisten ja metsähallinnon harjoittama valvonta	erityisesti toimivaltaisten tuomioistuinten (kauppatuomioistuin, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin tai tuomioistuimen erillisjaosto), sosiaaliturvasta vastaavan elimen ja verohallinnon sekä kauppaviranomaisten ja metsähallinnon harjoittama valvonta
Periaate 2: Oikeudet metsävarojen käyttöön	erityisesti metsä- ja maahallinnon harjoittama valvonta	ei sovelleta	ei sovelleta
Periaate 3: Toiminnan harjoittaminen voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti	erityisesti metsä- ja verohallinnon harjoittama valvonta	erityisesti metsä- ja verohallinnon harjoittama valvonta	erityisesti metsä-, vero- ja tullihallinnon harjoittama valvonta
Periaate 4: Puunkuljetus	erityisesti metsähallinnon harjoittama valvonta	erityisesti metsähallinnon harjoittama valvonta	erityisesti metsä- ja tullihallinnon harjoittama valvonta
Periaate 5: Ympäristövelvoitteet	erityisesti metsä- ja ympäristöhallinnon harjoittama valvonta	erityisesti metsä- ja ympäristöhallinnon harjoittama valvonta	erityisesti metsä-, maatalous- ja ympäristöhallinnon harjoittama valvonta
Periaate 6: Työlainsäädäntöön liittyvät velvoitteet	erityisesti metsähallinnon, sosiaaliturvasta vastaavien elinten, työterveydestä ja -turvallisuudesta vastaavien elinten sekä työvoima-asioista vastaavien elinten harjoittama valvonta	erityisesti metsähallinnon, sosiaaliturvasta vastaavien elinten, työterveydestä ja -turvallisuudesta vastaavien elinten sekä työvoima-asioista vastaavien elinten harjoittama valvonta	erityisesti metsähallinnon, sosiaaliturvasta vastaavien elinten, työterveydestä ja -turvallisuudesta vastaavien elinten sekä työvoima-asioista vastaavien elinten harjoittama valvonta

Tämän vaiheen toiminta kattaa erityisesti asiakirjojen antamisen, asiakirjojen tarkastukset (asiakirjan voimassaolo ja sääntöjenmukaisuus, tietojen paikkansapitävyys jne.), paikalla tehtävät tarkastukset ja kaiken muun toimivaltaisten viranomaisten harjoittaman valvonnan.

Menettelyjen yksityiskohtia ja toimivallanjakoa laillisuuden ja jäljitettävyyden valvonnan alalla muutetaan säännöllisesti, jotta ne vastaisivat politiikan painopisteitä ja ministeriöiden kokoonpanoa ja jotta viranomaisvalvonnan menettelyt ja asiakirjat saadaan digitalisoitua. Norsunluurannikko varmistaa, että kaikki käsikirjat, suuntaviivat ja muut hallinnolliset asiakirjat, joihin sisältyy eri hallintoviranomaisten suorittamia valvontamenettelyjä, ovat yleisön saatavilla julkaisemalla ne muun muassa tätä sopimusta koskevilla verkkosivuilla. Näihin asiakirjoihin kuuluvat muun muassa seuraavat:

—	laillisuuden varmentamisjärjestelmään liittyvien viranomaisten menettelykäsikirjat,

—	laillisuuden varmentamisjärjestelmään liittyvien viranomaisten määrittelemät säännöt ja tekniset vaatimukset.

4.1.2.   Jäljitettävyyden valvonta

Kansallisen jäljitettävyysjärjestelmän avulla kaikkea puutavaraa voidaan seurata korjuupaikalta tai rajanylityspaikalta (puutavaran saapuessa Norsunluurannikolle) kauppa- tai vientipaikalle kaikissa kuljetus- ja jalostusvaiheissa. Jotta puutavara olisi tosiasiallisesti jäljitettävissä koko toimitusketjussa, kansallisen jäljitettävyysjärjestelmän avulla voidaan varmistaa kussakin vaiheessa ilmoitettujen tietojen paikkansapitävyys ja näiden tietojen johdonmukaisuus eri vaiheiden välillä.

Kansallinen jäljitettävyysjärjestelmä viimeistellään tämän sopimuksen täytäntöönpanon aikana. Jäljitettävyyttä valvotaan seuraavien päävaiheiden mukaisesti:

Vaihe 0: metsäalan rajojen hallinta

Vaihe 1: kartoitus/inventaario

Vaihe 2: hakkuu sekä kantojen ja runkojen merkkaus

Vaihe 3: kuljetukseen valmistelu (katkominen metsässä)

Vaihe 4: tukkien lastaus

Vaihe 5: runkojen kuljetus tehtaan tukkivarastoon

Vaihe 6: runkojen vastaanotto tehtaan tukkivarastossa

Vaihe 7: runkojen valmistelu (katkominen)

Vaihe 8: jalostusketjuun saapuminen

Vaihe 9: jalostus

Vaihe 10: tuotannon jatkotoimet (myös pakkaaminen tarvittaessa)

Vaihe 11: kaupan pitämisen jatkotoimet

Norsunluurannikon metsähallinto laatii ja julkaisee verkkosivuillaan puutavaran jäljitettävyyden valvontaa koskevan käsikirjan.

4.2.   Varmentaminen

4.2.1.   Varmentamisen kohteet

Maahantuodun, kaupan pidetyn tai viedyn puutavaran laillisuus ja jäljitettävyys taataan valvontavaiheen lisäksi varmentamisvaiheella. Varmentaminen kohdistuu siis paitsi toimijoihin, myös asiakirjojen myöntämisen ja valvonnan alalla toimivaltaisiin valtion elimiin.

Laillisuuden varmentaminen tapahtuu pääsääntöisesti toimija- ja korjuulupakohtaisesti, se on voimassa määräajan ja se on uusittavissa, kun taas jäljitettävyyden varmentaminen tapahtuu lähetyskohtaisesti. Yksittäistapauksissa, jotka kuvataan 4.2.3 kohdassa mainitussa varmentamiskäsikirjassa, on kuitenkin mahdollista, että laillisuuden varmentaminen tehdään lähetyskohtaisesti ja jäljitettävyyden varmentaminen toimijakohtaisesti.

4.2.2.   Varmentamislaitokset

Varmentamistarkastukset suorittaa yksi tai useampi metsähallinnon hyväksymä yksityinen laitos, jäljempänä ”laitos”. Kyseinen hyväksyntä antaa laitokselle valtuuden suorittaa laillisuuden ja jäljitettävyyden varmentamisen laillisuuden varmentamisjärjestelmässä. Kyseinen hyväksyntä annetaan eri toimijoista muodostuvan neuvoa-antavan komitean annettua lausuntonsa avoimessa ja läpinäkyvässä menettelyssä määräajaksi, ja se on uusittavissa.

Hyväksynnän saadakseen laitoksen on osoitettava, että sillä on seuraavanlainen pätevyys:

—	todistettu kokemus vaatimustenmukaisuuden tarkastuksesta ja arvioinnista metsänhoidon, puunjalostuksen, puutavaran jäljitettävyyden, kuljetuksen, logistiikan, tullien ja toimitusketjun hallintajärjestelmien alalla,

—	hyvä tuntemus puutavaran kotimaan kaupasta, alueellisesta kaupasta (Länsi-Afrikan valtioiden talousyhteisö, ECOWAS) ja kansainvälisestä kaupasta sekä kaupallisesta metsätaloudesta,

—	hyvä tuntemus Norsunluurannikon metsä- ja puualasta,

—	erinomainen ranskan kielen suullinen ja kirjallinen taito,

—	todistettu kyky työskennellä monien erilaisten toimijoiden kanssa.

Lisäksi laitoksen on täytettävä seuraavat vaatimukset:

—	sen on osoitettava puolueettomuutensa sekä se, ettei sillä ole eturistiriitoja tai esteellisyyksiä metsäalan toimijoiden eikä laillisuuden varmentamisjärjestelmään kuuluvien viranomaisten suhteen;

—	sillä on oltava tarkastusten alalla pätevä ja kokenut henkilöstö.

Laitoksen päätehtävät ovat seuraavat:

—	asiakirjojen varmentamistarkastukset ensimmäisellä tasolla,

—	asiakirjojen varmentamistarkastukset toisella tasolla,

—	paikalla tehtävät varmentamistarkastukset,

—	aloitus- ja päätöskokousten järjestäminen,

—	varmentamiskertomusten laatiminen ja näiden kertomusten kirjaaminen tiedonhallintajärjestelmään.

Laitoksen on

—	osoitettava toimivansa ammattimaisesti ja riippumattomasti aina ja kaikissa olosuhteissa,

—	tehtävä päätelmänsä erityisesti paikalla tehtävissä tarkastuksissa ja asiakirja-analyyseissa selvinneiden tosiseikkojen ja todisteiden perusteella,

—	kuultava kaikkia sidosryhmiä ja erityisesti metsäalan riippumattoman tarkkailun alalla toimivia järjestöjä,

—	noudatettava varmentamiskäsikirjassa asetettuja menettelyjä ja käytäntöjä (ks. 4.2.3 kohta).

Metsätaloustoiminnan laillisuudesta ja jäljitettävyydestä vastaava metsähallinnon yksikkö valvoo varmentamislaitosten toimintaa.

4.2.3.   Varmentamiskäsikirja

Varmentamistarkastus, jäljempänä ”tarkastus”, käsittää joukon laillisuuden ja jäljitettävyyden varmentamiseen liittyviä toimia, ja siitä tehdään tarkastussopimus toimijan ja laitoksen välillä. Varmentamista koskevien vaatimusten yhtenäisyyden varmistamiseksi Norsunluurannikko laatii osallistavaa menettelyä soveltaen varmentamista koskevan hallinnollisen ja teknisen käsikirjan, jäljempänä ”varmentamiskäsikirja”, jossa luetellaan varmentajat. Varmentamiskäsikirjaan sisältyvät myös toimeksiantokuvaukset, yksityiskohtaiset protokollat ja varmentamistyökalut, jotka kattavat varmentamiseen kuuluvat erilaiset tehtävät. Yhteinen täytäntöönpanokomitea hyväksyy varmentamiskäsikirjan, ja Norsunluurannikko julkaisee sen.

4.2.4.   Tarkastussopimus

Toimija tekee laitoksen kanssa sopimuksen, jossa täsmennetään varmentamisen kohde. Laillisuuden varmentaminen voi kattaa joko kaiken toimijan toiminnan tai vain resurssin käyttöluvan perusteella selkeästi määritellyn osan sen toiminnasta (esimerkiksi tiettyyn konsessioon liittyvä toiminta). Jäljitettävyyden varmentaminen voi kattaa puolestaan vain toimijoilta peräisin olevat puutavaralähetykset, luvat ja toimet, joiden laillisuus on varmennettu.

Toimijan ja laitoksen välillä tehty tarkastussopimus, jossa määritellään varmentamisen kohde, kustannukset ja edellytykset, vaaditaan ennen varmentamisen aloittamista. Jäljennös tarkastussopimuksesta annetaan hallintoviranomaisten ja riippumattoman tarkastajan käyttöön kirjaamalla se tiedonhallintajärjestelmään. Riippumattomat tarkkailijat voivat tutustua varmentamisen kohteeseen, kustannuksiin ja edellytyksiin.

4.2.5.   Varmentamissuunnitelma ja -toimet

Tarkastussopimuksen allekirjoittamisen jälkeen laitos laatii varmentamissuunnitelman, jossa nimetään tarkastusryhmä sekä esitetään varmentamisohjelma ja toimenpiteiden aikataulu. Kyseinen suunnitelma toimitetaan toimijalle, ja varmentamistoimien ajankohdista sovitaan 4.2.6 kohdassa mainitussa aloituskokouksessa.

4.2.6.   Aloituskokous

Aloituskokouksessa laitos käy läpi tarkastuksen tavoitteen, kohteen, aikataulun ja menetelmät toimijan läsnä ollessa, jotta tämä voi esittää kysymyksiä varmentamistoimien menetelmistä ja toteutuksesta. Kokousmuistio ja varmentamissuunnitelma annetaan toimijan suostumuksella hallintoviranomaisten, riippumattomien tarkkailijoiden ja riippumattoman tarkastajan saataville kirjaamalla ne tiedonhallintajärjestelmään.

4.2.7.   Tarkastustoimet

Liitteessä II esitetyissä laillisuustaulukoissa määritettyjen laillisuusvaatimusten noudattamista koskevan näytön keräämiseksi laitos tekee varmentamisia useilla tasoilla:

a)

asiakirjojen ensimmäisen tason varmentaminen: varmennetaan, että kaikki varmentamiskäsikirjassa mainitut asiakirjat ovat olemassa ja vaatimustenmukaisia. Tähän kuuluvat i) sen varmentaminen, että kaikki laillisuutta koskevat asiakirjat ovat tiedonhallintajärjestelmässä. Jos asiakirjoja puuttuu, laitos vaatii toimijaa ja tarvittaessa asianomaista hallintoviranomaista täydentämään puuttuvat asiakirjat; ii) sen varmentaminen, että asiakirjat ovat vaatimustenmukaisia, että vaatimustenmukaisia ovat erityisesti leimat, allekirjoitukset, päivämäärät ja muut muotoseikat ja että kyseisiin asiakirjoihin sisältyvät tiedot pitävät paikkansa, sekä iii) toimijan käyttämän sisäisen jäljitettävyysjärjestelmän varmentaminen käyttämällä tiedonhallintajärjestelmän toimintoja;

b)

asiakirjojen toisen tason varmentaminen: tarkastukseen sisällytetään riskianalyysin perusteella asiakirjojen aitouden, vaatimustenmukaisuuden ja pätevyyden perusteellisempi varmentaminen. Tähän asiakirjojen perusteelliseen varmentamiseen kuuluvat i) asiakirjojen aitouden varmentaminen kyseiset asiakirjat antaneilta viranomaisilta ja elimiltä; ii) asiakirjojen myöntämisessä sovellettavan menettelyn, mukaan lukien puunkorjuu-, puunjalostus- ja puukauppalupien myöntämisessä sovellettava menettely, noudattamisen varmentaminen; iii) varmentajiin sisältyvien tietojen perusteellinen varmentaminen erityisesti ristiintarkistamalla muiden asiakirjojen kanssa sekä iv) toimijan käyttämän sisäisen jäljitettävyysjärjestelmän perusteellinen varmentaminen;

c)

paikalla tehtävä varmentaminen: jokaiseen tarkastukseen sisällytetään riskianalyysin perusteella yksi tai useampi tarkastuskäynti sen selvittämiseksi, vastaako varmentajien läsnäolo ja vaatimustenmukaisuus tosiasiallisesti sitä, että laillisuutta koskevat edellytykset, jotka luetellaan liitteessä II annetussa laillisesti tuotetun puutavaran määritelmässä, täyttyvät kentällä.

Laitos huolehtii edellä b ja c alakohdassa mainituista riskianalyyseista. Se ottaa huomioon (samaan tarkastukseen ja aiempiin tarkastuksiin liittyvien) aiempien varmennusten tulokset, riippumattoman tarkkailun yhteydessä toimitetut tai julkaistut tiedot, valitustenkäsittelyjärjestelmään kirjatut valitukset, mahdolliset yksityiset todistukset sekä hallintoviranomaisten, CNGF:n, yhteisen täytäntöönpanokomitean tai riippumattoman tarkastajan tätä varten merkityksellisiksi määrittämät seikat. Varmentamistoimia ja -aikataulua, josta toimija ja laitos ovat sopineet aloituskokouksessa, voidaan siis täydentää lisätoimilla ja -käynneillä kyseisen vaiheen jälkeen havaittujen tai ilmoitettujen seikkojen pohjalta. Varmentamiskäsikirjassa kuvataan yksityiskohtaisesti, miten laitos suorittaa kyseiset riskianalyysit tarkastuksen eri vaiheissa. Metsätaloustoiminnan laillisuudesta ja jäljitettävyydestä vastaava yksikkö määrittelee tiedonhallintajärjestelmässä tiedot, jotka riskianalyysissa on otettava huomioon, ja päivittää näitä tietoja säännöllisesti.

4.2.8.   Päätöskokous

Päätöskokouksessa laitos esittelee toimijalle varmentamisen tulokset ja päätelmät sekä erityisesti kaikki mahdollisesti havaitut ongelmat. Toimijalla on tällöin mahdollisuus esittää kysymyksiä varmentamisen tuloksista ja antaa vastauksia tai tehdä täsmennyksiä laitoksen esille ottamiin seikkoihin. Kokousmuistio annetaan hallintoviranomaisten, riippumattomien tarkkailijoiden ja riippumattoman tarkastajan saataville kirjaamalla se tiedonhallintajärjestelmään.

4.2.9.   Tarkastuskertomus

Laitos laatii tarkastuskertomuksen noudattaen varmentamiskäsikirjassa annettua mallia, johon sisältyvät kuvaus mahdollisesti havaituista vaatimusten täyttymättä jäämisistä sekä ehdotus siitä, todetaanko tarkastussopimuksessa määriteltyjen toimien ja lähetysten täyttävän vaatimukset vai ei. Kyseinen tarkastuskertomus on väliaikainen, ja se toimitetaan toimijalle, joka voi esittää täsmennyksiä tai vastauksia.

Toimijan antamien vastausten käsittelyn jälkeen loppukertomus ja tarvittaessa toimijalta saadut huomautukset annetaan hallintoviranomaisten, riippumattomien tarkkailijoiden ja riippumattoman tarkastajan saataville kirjaamalla ne tiedonhallintajärjestelmään.

4.2.10.   Laillisuutta koskevan päätöksen tekeminen

Laitoksen esittämien päätelmien ja suositusten perusteella metsätaloustoiminnan laillisuudesta ja jäljitettävyydestä vastaava yksikkö voi tehdä päätöksen siitä, täyttyvätkö vaatimukset vai eivät, näyttämällä toimijalle tiedonhallintajärjestelmässä joko vihreää tai punaista valoa tehdyn varmentamisen kohteen mukaan (ks. 4.2.4 kohta).

Vaihtoehtoisia tilanteita on kaksi:

—

Jollei toimija vastusta tarkastuskertomuksessa esitettyjä päätelmiä tai suosituksia, metsätaloustoiminnan laillisuudesta ja jäljitettävyydestä vastaava yksikkö tekee päätöksensä seitsemän kalenteripäivän kuluessa. Jos metsätaloustoiminnan laillisuudesta ja jäljitettävyydestä vastaava yksikkö päättää näyttää punaista valoa (vaatimukset eivät täyty), laitokselle ja toimijalle ilmoitetaan päätöksen tukena käytetyt perustelut tiedonhallintajärjestelmässä.

—

Jos toimija vastustaa tarkastuskertomuksessa esitettyjä päätelmiä tai suosituksia tai metsätaloustoiminnan laillisuudesta ja jäljitettävyydestä vastaava yksikkö katsoo sen olevan muuten tarpeellista, voi viimeksi mainittu yksikkö ilmoittaa jatkavansa päätöksenteon määräaikaa. Metsätaloustoiminnan laillisuudesta ja jäljitettävyydestä vastaava yksikkö ilmoittaa tästä jatketusta määräajasta toimijalle tiedonhallintajärjestelmässä tai kirjallisesti seitsemän kalenteripäivän kuluessa.

Metsätaloustoiminnan laillisuudesta ja jäljitettävyydestä vastaavan yksikön päätökseen voidaan hakea muutosta 11 kohdassa kuvattua valitustenkäsittelyjärjestelmää käyttäen (metsätaloustoiminnan laillisuudesta ja jäljitettävyydestä vastaavalle yksikölle osoitettu oikaisuvaatimus, minkä jälkeen tarvittaessa CNGF:lle osoitettu valitus).

Jos vaatimusten on katsottu jääneen täyttymättä (punainen valo) mutta kyseinen ongelma on korjattu, toimija voi tehdä uuden sopimuksen laitoksen kanssa erikoistarkastuksen tekemiseksi, jotta vaatimusten täyttymättä jäämistä koskeneen ongelman ratkeaminen voidaan vahvistaa. Jollei vaatimusten täyttymättä jäämistä koskeneen ongelman ratkeamisen vahvistaminen edellytä kuitenkaan paikalla tehtävää uutta varmentamista, metsätaloustoiminnan laillisuudesta ja jäljitettävyydestä vastaava yksikkö voi vahvistaa ongelman ratkeamisen ilman, että toimijalle tehdään erikoistarkastus.

Vaatimustenmukaisuuspäätös (vihreä valo) on voimassa yhden vuoden, minkä jälkeen toimijan on tehtävä sopimus uudesta tarkastuksesta, jossa otetaan huomioon edellisen tarkastuksen tulokset.

Metsätaloustoiminnan laillisuudesta ja jäljitettävyydestä vastaava yksikkö voi keskeyttää vaatimustenmukaisuuspäätöksen voimassaolon tai kumota sen, tarvittaessa myös CNGF:n tehtyä tästä päätöksen valitustapauksen käsittelyn jatkotoimena. Voimassaolon keskeyttämisestä tai kumoamisesta päätetään uusien tietojen, valitusten, erikoistarkastusten (ks. 4.2.12 kohta) tai muiden merkityksellisten seikkojen nojalla. Päätöksen perustelut ilmoitetaan toimijalle tiedonhallintajärjestelmässä. Jollei tiedonhallintajärjestelmä ole käytössä, perustelut ilmoitetaan toimijalle kirjallisesti.

4.2.11.   Jäljitettävyyttä koskevan päätöksen tekeminen

Koska laitos voi varmentaa puutavaralähetysten jäljitettävyyden toimitusketjun eri vaiheissa vasta tarkastuksen yhteydessä, kertomukseen sisältyvät toimien kokonaisjäljitettävyyttä koskevat päätelmät ja suositukset koskevat tarkastushetkeä.

Metsätaloustoiminnan laillisuudesta ja jäljitettävyydestä vastaava yksikkö varmentaa FLEGT-lupahakemuksen vastaanotettuaan kyseisen hakemuksen kohteena olevan lähetyksen jäljitettävyyden käyttämällä tiedonhallintajärjestelmää ja ottamalla huomioon laitoksen kertomuksen.

Metsätaloustoiminnan laillisuudesta ja jäljitettävyydestä vastaava yksikkö voi pyytää toimijalta lisätietoja tai vaatia 4.2.12 kohdan mukaista erikoistarkastusta tai lisätarkastusta.

4.2.12.   Erikoistarkastukset tai lisätarkastukset

Toimijan on ilmoitettava sen ajanjakson aikana, jona laillisuuden varmentaminen tehdään, metsätaloustoiminnan laillisuudesta ja jäljitettävyydestä vastaavalle yksikölle kaikista merkittävistä muutoksista, joita tapahtuu omistusoikeudessa, organisaatiossa, hallinnassa tai asianomaisissa toimissa. Metsätaloustoiminnan laillisuudesta ja jäljitettävyydestä vastaava yksikkö voi pyytää toimijaa teettämään erikoistarkastuksen tai lisätarkastuksen näiden tietojen perusteella sekä kaikkien muiden merkityksellisiksi katsomiensa seikkojen perusteella.

Lisätarkastus vastaa 4.2.4–4.2.11 kohdassa kuvatun mukaista uutta tarkastusta, jossa otetaan huomioon edellisen tarkastuksen merkitykselliset tulokset. Erikoistarkastuksella voidaan varmentaa yksittäisiä seikkoja aiemman tarkastuksen tulosten täydentämiseksi (jolloin aiemman tarkastuksen tekemisestä on oltava alle 12 kuukautta erikoistarkastuksen tekemiseen). Erikoistarkastuksen avulla voidaan myös vahvistaa edellisessä tarkastuksessa havaitun vaatimusten täyttymättä jäämistä koskevan ongelman ratkaiseminen. Erikoistarkastuksen tulokset ovat tämän vuoksi voimassa vain siihen asti, kun alkuperäinen tarkastus, jota se täydentää, on voimassa. Varmentamiskäsikirjaan sisältyvät näitä lisä- ja erikoistarkastuksia koskevat yksityiskohtaiset menettelysäännöt.

5.   Yksityisten ja julkisten todistusten tunnustaminen

Metsätalousalan hyvien käytäntöjen tunnustamiseksi riskienarviointimenettelyn yhteydessä voidaan käyttää yksityisiä sertifiointijärjestelmiä, joihin sisältyy sovellettavan lainsäädännön noudattamisen varmentaminen.

Norsunluurannikko arvioi tätä varten yksityiset sertifiointijärjestelmät laillisuuden varmentamisjärjestelmän vaatimusten mukaisesti ja laatii luettelon tunnustetuista yksityisistä sertifiointijärjestelmistä niiden huomioon ottamiseksi riskianalyysin aikana. Tämä luettelo toimitetaan yhteiselle täytäntöönpanokomitealle ja julkaistaan metsäministeriön verkkosivuilla. Tunnustettujen järjestelmien luetteloa arvioidaan uudelleen säännöllisin väliajoin, ja se saatetaan ajan tasalle tarvittaessa.

Norsunluurannikko voi laatia menettelyjä, joiden avulla edellä toisessa alakohdassa tarkoitetulla tavalla tunnustettu yksityinen sertifiointitarkastus käy myös varmentamistarkastuksesta. Näiden menettelyjen yksityiskohdat on kirjattava varmentamiskäsikirjaan.

Maahantuotu puutavara, jolla on FLEGT-lupa tai CITES-lupa, tunnustetaan automaattisesti lailliseksi. Yksityisiä ja julkisia sertifiointijärjestelmiä voidaan käyttää myös maahantuodun puutavaran laillisen alkuperän osoittamiseen.

6.   Tiedonhallintajärjestelmä

Norsunluurannikko ottaa käyttöön keskitetyn kansallisen järjestelmän laillisuuden ja jäljitettävyyden dokumentointia, valvontaa ja varmentamista varten.

Tiedonhallintajärjestelmää hallinnoi metsätaloustoiminnan laillisuudesta ja jäljitettävyydestä vastaava yksikkö. Toimijat ja valtuutetut viranomaiset voivat käyttää järjestelmää kirjatakseen sinne laillisuuden varmentamisessa käytettäviä tietoja ja asiakirjoja. Viranomaisilla on myös valtuudet vahvistaa järjestelmässä olevien tietojen paikkansapitävyys. Viranomainen voi toimittaa tai lähettää asiakirjoja kirjallisesti yksittäistapauksissa. Jollei tiedonhallintajärjestelmä ole käytössä, siihen kirjattavien asiakirjojen jäljennökset toimitetaan viranomaiselle kirjallisesti ja annetaan saataville riippumatonta tarkkailua ja riippumatonta tarkastusta varten. Kun järjestelmä on saatu jälleen käyttöön, kyseiset asiakirjat kirjataan järjestelmään varmentamiskäsikirjan ohjeiden mukaisesti.

Varmentamislaitokset voivat käyttää tiedonhallintajärjestelmää, mutta niillä ei ole oikeutta tehdä muutoksia, kun ne suorittavat tehtäviinsä kuuluvia asiakirjojen varmennuksia. Laitokset voivat myös kirjata varmentamisen yhteydessä annetut erilaiset asiakirjat 4.2 kohdassa esitetyn mukaisesti.

Riippumaton tarkastaja ja riippumattomaan tarkkailuun osallistuvat kansalaisjärjestöt voivat käyttää tiedonhallintajärjestelmää, mutta niillä ei ole oikeutta tehdä muutoksia, tutustuakseen kaikkiin merkittäviin tai merkityksellisiin tietoihin ja asiakirjoihin laillisuuden varmentamisjärjestelmän toimivuuden ja tehokkuuden arvioimiseksi.

Norsunluurannikko laatii ja julkaisee tiedonhallintajärjestelmän käyttöoikeuden saamista koskevat edellytykset ja menettelyt, ja se yksilöi tiedot, jotka ovat yleisön saatavilla.

7.   Niiden tapausten käsitteleminen, joissa vaatimukset eivät täyty

Tapaukset, joissa vaatimukset eivät täyty, voidaan eritellä ja käsitellä varmentamisen eri vaiheissa. Kaikista varmentamisen yhteydessä havaituista tapauksista, joissa vaatimukset eivät täyty, ilmoitetaan toimijalle ja tarvittaessa asiaankuuluvalle viranomaisyksikölle, jotta tapauksen käsittelyä varten voidaan antaa lisätietoja ja toteuttaa korjaavia toimia.

Jos täyttymättä jäävä vaatimus liittyy asiakirjojen myöntämisen ja valvonnan alalla toimivaltaiseen valtion yksikköön, varmentamislaitos ilmoittaa tapauksesta metsätaloustoiminnan laillisuudesta ja jäljitettävyydestä vastaavalle yksikölle ja asiaankuuluvalle viranomaisyksikölle tiedonhallintajärjestelmässä. Työryhmä, johon kuuluu laillisuuden varmentamisjärjestelmään osallistuvien erilaisten viranomaisyksikköjen edustajia, auttaa käsittelemään ja ratkaisemaan tapaukset, joissa vaatimukset eivät ole täyttyneet, ja se voi antaa tästä suosituksia asiaankuuluville yksiköille. Metsätaloustoiminnan laillisuudesta ja jäljitettävyydestä vastaava yksikkö huolehtii työryhmän sihteeristön tehtävistä.

8.   FLEGT-lupien ja julkisten laillisuustodistusten myöntäminen

FLEGT-luvalla osoitetaan, että puutavara on tuotettu laillisesti ja että se on jäljitetty. Lupa myönnetään, kun unioniin suuntautuvaan vientiin tarkoitetun puutavaran lainmukaisuus ja jäljitettävyys on varmennettu.

Unionin jäsenvaltioihin suuntautuva liitteessä I lueteltuihin puutuotteisiin kuuluvan puutavaran vienti edellyttää aina FLEGT-lupaa. Luvan myöntää lupaviranomainen, jonka metsäministeri nimeää tai perustaa ja joka toimii metsäministerin alaisuudessa.

FLEGT-lupien myöntämismenettely ja tekniset vaatimukset esitetään liitteessä V.

Muualle kuin unioniin suuntautuvaan vientiin tarkoitetun puutavaran laillisuus osoitetaan puolestaan julkisilla laillisuustodistuksilla, jotka Norsunluurannikko myöntää varmennettuaan laillisuuden ja jäljitettävyyden tässä liitteessä kuvatun mukaisesti. Julkinen laillisuustodistus voidaan myöntää kotimaiseen kulutukseen tarkoitetulle puutavaralle sen jälkeen, kun laillisuuden varmentamisjärjestelmässä on varmennettu, että kyseinen puutavara on tuotettu laillisesti.

9.   Riippumaton tarkastus

Riippumattomassa tarkastuksessa arvioidaan laillisuuden varmentamisjärjestelmän toimivuutta ja tehokkuutta. Sen avulla voidaan myös määrittää puutteet ja heikkoudet laillisuuden varmentamisjärjestelmän täytäntöönpanossa sekä ehdottaa yhteiselle täytäntöönpanokomitealle suosituksia.

Riippumattoman tarkastajan havaitsemat puutteet ja heikkoudet laillisuuden varmentamisjärjestelmän täytäntöönpanossa otetaan tarvittaessa huomioon varmentamisprosessin aikana erityisesti riskianalyyseissa, joiden avulla määritetään toisen tason varmentamiseen ja paikalla tehtävään varmentamiseen liittyvät tarpeet.

Riippumattoman tarkastuksen toimeksiantokuvaus sisältyy liitteeseen VI.

10.   Riippumaton tarkkailu

Laillisuuden varmentamisjärjestelmään sisältyy riippumaton tarkkailu, josta huolehtivat kansalaisjärjestöt. Riippumaton tarkkailu on metsätalouden ja peltometsätalouden toimintaan kohdistuva valtiosta riippumaton tarkkailutehtävä, josta säädetään Norsunluurannikon lainsäädännössä ja josta huolehtivat kansalaisjärjestöt; tarkoituksena on kerätä ja jakaa luotettavaa ja todennettavissa olevaa tietoa metsänhoidosta metsähallinnon parantamiseksi. Kyseessä on siis pysyvä toiminta tai tietyn toimikauden ajan toteutettava toiminta. Riippumaton tarkkailu voi siten olla ulkopuolista tai toimeksiantoon perustuvaa.

Laillisuuden varmentamisjärjestelmän yhteydessä riippumattomaan tarkkailuun liittyy muun muassa seuraavaa toimintaa:

—	erillisten vierailukäyntien järjestäminen riippumatonta tarkkailua varten,

—	osallistuminen tarkkailijana tarkastuskäynneille ja paikalla tehtäviin varmentamistarkastuksiin,

—	epäkohtien, epäkohtiin viittaavien seikkojen ja tapausten, joissa on toimittu vastoin metsätalouden toimintaan sovellettavaa lainsäädäntöä, havaitseminen sekä riippumattoman tarkkailun kertomusten laatiminen,

—	sidosryhmien varoittaminen havaitusta lainvastaisesta toiminnasta.

Riippumattomaan tarkkailuun kuuluvia toimia toteuttavat järjestöt voivat käyttää tiedonhallintajärjestelmää.

Riippumattoman tarkkailun kertomukset kirjataan tiedonhallintajärjestelmään ja otetaan huomioon varmentamisprosessin aikana erityisesti niitä riskianalyyseja varten, joiden avulla voidaan määrittää toisen tason varmentamiseen ja paikalla tapahtuvaan varmentamiseen liittyvät tarpeet sekä erikois- ja lisätarkastusten tarpeet.

Riippumattomaan tarkkailuun kuuluvia toimia toteuttavat järjestöt voivat osallistua omakustanteisesti tarkastuskäynteihin, ja niiden on noudatettava tällöin liikesalaisuuksien luottamuksellisuutta.

Riippumattoman tarkkailun vierailukäynnit kohdistuvat toimijoihin ja niiden toimintaan sekä valtion toimivaltaisten elinten toimintaan erityisesti asiakirjojen myöntämisen ja valvonnan alalla, samoin kuin varmentamislaitosten toimintaan.

11.   Valitustenkäsittelyjärjestelmä

Laillisuuden valvontajärjestelmässä mukana olevilla toimijoilla on mahdollisuus tehdä valvontaa sekä laillisuuden ja jäljitettävyyden varmentamista samoin kuin FLEGT-luvan myöntämistä koskevia valituksia.

Laillisuuden valvontajärjestelmään kuuluva valitustenkäsittelyjärjestelmä on vuoropuheluun perustuva mekanismi puutavaran laillisuuden varmentamiseen liittyvien erimielisyyksien ja riitojen ennalta ehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi. Sen avulla laillisuuden valvontajärjestelmän sidosryhmät voivat siis esittää toimivaltaisille elimille valituksensa, kantelunsa ja vaatimuksensa tai vaatia muulla tavalla oikeuksiaan.

Valitusten käsittelystä vastaavat metsätaloustoiminnan laillisuudesta ja jäljitettävyydestä vastaava yksikkö sekä CNGF.

Valitusten käsittelyn alalla metsätaloustoiminnan laillisuudesta ja jäljitettävyydestä vastaavan yksiköllä on seuraavat tehtävät:

—	se vastaanottaa ja kirjaa valitukset ja kantelut suullisesti ja kirjallisesti tiedonhallintajärjestelmän valitusrekisteriin,

—	se käsittelee oikaisuvaatimukset, jos valitus koskee sen omaa päätöstä,

—	se tekee kaikki tarvittavat tutkimukset, kerää tarvittavat tiedot ja käy tarvittavat neuvottelut,

—	se laati suosituksia tiedoksi CNGF:lle,

—	se laatii säännöllisesti kertomuksia valitusten käsittelystä ja hallinnasta ja toimittaa ne CNGF:lle,

—	se huolehtii valituksiin löydettyjen ratkaisujen täytäntöönpanosta asetetuissa määräajoissa.

Valitusten käsittelyn alalla CNGF:llä on seuraavat tehtävät:

—	se antaa tarvittavat ohjeet ja suuntaviivat valitustenkäsittelyjärjestelmän toteuttamista varten,

—	se huolehtii valitustenkäsittelyjärjestelmän toteuttamisen seurannasta ja arvioinnista,

—	se käsittelee metsätaloustoiminnan laillisuudesta ja jäljitettävyydestä vastaavan yksikön tekemiin päätöksiin kohdistuvat valitukset, kun oikaisuvaatimukset eivät ole tuottaneet tulosta,

—	se laatii säännöllisesti kertomuksia valitusten käsittelystä ja hallinnasta ja toimittaa ne yhteiselle täytäntöönpanokomitealle.

Valitus voidaan tehdä nimettömänä, millä varmistetaan laaja mahdollisuus käyttää valitustenkäsittelyjärjestelmää. Myös kansalaisjärjestöjen, perinteisen paikallishallinnon ja muiden perinteisten viranomaisten sekä työntekijöiden ammattiliittojen on mahdollista toimittaa valitus paikallisyhteisöjen tai työntekijöiden nimissä.

Valitusten käsittelyssä sovellettava menettely muutoksenhakua koskevine määräaikoineen täsmennetään varmentamiskäsikirjassa.

LIITE IV

EDELLYTYKSET NORSUNLUURANNIKOLTA VIETYJEN FLEGT-LUVAN SAANEIDEN PUUTUOTTEIDEN LUOVUTTAMISEKSI VAPAASEEN LIIKKEESEEN UNIONISSA

1.   Yleiset periaatteet

Tämän liitteen määräykset perustuvat asetukseen (EY) N:o 2173/2005 ja yksityiskohtaisista toimenpiteistä asetuksen (EY) N:o 2173/2005 täytäntöön panemiseksi 17 päivänä lokakuuta 2008 annettuun komission asetukseen (EY) N:o 1024/2008 (1), joissa säädetään kumppanimaasta peräisin olevan, FLEGT-luvan saaneen puutavaran saapumista unionin markkinoille koskevista edellytyksistä.

2.   FLEGT-lupien käsittely

FLEGT-lupa toimitetaan sen unionin jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jossa kyseisen FLEGT-luvan saanut tavaralähetys ilmoitetaan luovutettavaksi vapaaseen liikkeeseen. Tämä voidaan tehdä sähköisesti tai muita nopeita tapoja käyttäen.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava sovellettavien kansallisten menettelyjen mukaisesti tulliviranomaisille heti, kun FLEGT-lupa on hyväksytty.

3.   FLEGT-lupa-asiakirjojen tarkastaminen

Painettujen FLEGT-lupien on oltava liitteen V lisäyksessä 1 kuvatun mallin mukaisia. FLEGT-lupa on pätemätön, jos se ei ole liitteessä V asetettujen vaatimusten ja eritelmien mukainen.

FLEGT-luvan katsotaan olevan pätemätön, jos se esitetään siihen merkityn voimassaolon päättymispäivän jälkeen.

FLEGT-luvassa ei saa olla yliviivauksia tai päälle tehtyjä korjauksia.

FLEGT-luvan voimassaolon pidentäminen hyväksytään vain siinä tapauksessa, jos lupaviranomainen on vahvistanut pidentämisen.

FLEGT-luvan kaksoiskappaletta tai korvaavaa lupaa ei hyväksytä, ellei lupaviranomainen ole sitä myöntänyt ja vahvistanut.

4.   Lisätietopyynnöt

Jos FLEGT-luvan, kaksoiskappaleen tai korvaavan FLEGT-luvan pätevyyttä tai aitoutta on syytä epäillä, toimivaltaiset viranomaiset voivat pyytää lupaviranomaiselta lisätietoja.

Tietopyyntöön voidaan liittää jäljennös asianomaisesta FLEGT-luvasta, FLEGT-luvan kaksoiskappaleesta tai korvaavasta FLEGT-luvasta.

5.   FLEGT-luvan ja lähetyksen vastaavuuden varmentaminen

Jos toimivaltaiset viranomaiset pitävät lähetyksen lisävarmennusta tarpeellisena ennen kuin ne päättävät, voidaanko FLEGT-lupa hyväksyä, tarkastuksia voidaan tehdä sen selvittämiseksi, vastaako asianomainen lähetys FLEGT-luvassa annettuja tietoja ja lupaviranomaisen säilyttämää asianomaiseen FLEGT-lupaan liittyvää asiakirja-aineistoa.

Vapaaseen liikkeeseen luovutettavaksi esitettyjen puutuotteiden lähetyksen katsotaan vastaavan FLEGT-luvassa ilmoitettuja tilavuus- tai painotietoja, kun puutuotteet eivät poikkea enempää kuin 10 prosenttia FLEGT-luvassa ilmoitetusta tilavuudesta tai painosta.

Jos asianomainen toimivaltainen viranomainen on epävarma siitä, vastaako lähetys FLEGT-lupaa, se voi pyytää lupaviranomaiselta lisätietoja.

Lupaviranomainen voi pyytää toimivaltaista viranomaista lähettämään jäljennöksen kyseessä olevasta FLEGT-luvasta tai korvaavasta luvasta.

Lupaviranomaisen on tarvittaessa peruutettava FLEGT-lupa ja myönnettävä luvasta korjattu versio liitteessä V esitettyjä menettelysääntöjä noudattaen.

Jos toimivaltainen viranomainen ei saa vastausta 21 kalenteripäivän kuluessa lisätietopyynnön esittämisestä, se ei hyväksy FLEGT-lupaa ja toimii voimassa olevaa lainsäädäntöä ja sovellettavia menettelyjä noudattaen.

FLEGT-lupaa ei voida hyväksyä, jos todetaan, tarvittaessa edellä 4 kohdan mukaisesti pyydettyjen lisätietojen toimittamisen tai tässä kohdassa tarkoitetun lisätutkimuksen toteuttamisen jälkeen, ettei FLEGT-lupa vastaa lähetystä.

6.   Varmentaminen ennen lähetyksen saapumista

FLEGT-lupa voidaan esittää ennen sen kattaman lähetyksen saapumista.

FLEGT-lupa hyväksytään, jos se täyttää kaikki liitteessä V esitetyt vaatimukset eikä tämän liitteen 4 ja 5 kohdan mukaisten lisävarmennusten suorittamista pidetä tarpeellisena.

7.   Muut seikat

Tuoja vastaa varmentamisesta aiheutuneista kustannuksista, jollei asianomaisen unionin jäsenvaltion lainsäädännössä tai menettelyissä toisin edellytetä.

Jos FLEGT-lupien varmentamiseen liittyy ratkaisemattomia erimielisyyksiä tai vaikeuksia, asia voidaan siirtää yhteisen täytäntöönpanokomitean käsiteltäväksi, ja tästä ilmoitetaan lupaviranomaiselle.

8.   Luovutus vapaaseen liikkeeseen

Kun puutuotteet ilmoitetaan luovutettavaksi vapaaseen liikkeeseen, niiden FLEGT-lupanumero on annettava sen yhtenäisen hallinnollisen asiakirjan kohdassa 44, jolla tulli-ilmoitus tehdään.

Jos tulli-ilmoitus tehdään tietojenkäsittelytekniikkaa käyttäen, lupanumero on annettava sille varatussa kohdassa.

Puutuotteet voidaan luovuttaa vapaaseen liikkeeseen vasta sitten, kun tässä liitteessä kuvattu menettely on saatettu päätökseen.

---

(1)   EUVL L 277, 18.10.2008, s. 23.

LIITE V

FLEGT-LUPIEN MYÖNTÄMISMENETTELY JA TEKNISET VAATIMUKSET

1.   FLEGT-lupia koskevat yleiset määräykset

Tämän sopimuksen 6 artiklan mukaisesti FLEGT-luvalla osoitetaan, että puutuotteet on tuotettu laillisesti ja että ne on jäljitetty liitteessä III olevia määräyksiä noudattaen.

Unionin jäsenvaltioihin suuntautuvaan vientiin tarkoitetut, kaikkiin liitteessä I lueteltuihin puutuotteisiin kuuluvat puutuotteet edellyttävät aina FLEGT-lupaa. Muihin maihin suuntautuvaa vientiä varten myönnetään puutavaran laillisuuden ja jäljitettävyyden osoittava julkinen todistus laillisuuden varmentamisjärjestelmän vaatimuksia noudattaen.

FLEGT-lupa myönnetään yhden viejän yhdelle unioniin suuntautuvalle lähetykselle.

FLEGT-lupien myöntämistä, uusimista tai voimassaolon pidentämistä, peruuttamista, korvaamista ja hallinnointia koskevat vaatimukset ja yksityiskohtaiset menettelyt vahvistetaan liitteessä III olevassa 4.2.3 kohdassa mainitussa varmentamiskäsikirjassa.

2.   Lupaviranomainen

Lupaviranomainen on metsäministeriön alainen elin.

Lupaviranomaisen kokoonpano, tehtävät ja toiminta määritellään lainsäädännössä.

Lupaviranomainen on toimivaltainen vaihtamaan tietoa Norsunluurannikon ja toimivaltaisten viranomaisten välillä FLEGT-lupiin liittyvissä kysymyksissä.

3.   FLEGT-lupien myöntämismenettely

FLEGT-lupa myönnetään vientiin tarkoitetun puutavaran lainmukaisuuden ja jäljitettävyyden varmentamisen jälkeen, kuten liitteessä III määrätään.

FLEGT-lupa myönnetään seuraavan menettelyn päätteeksi:

—	Vaihe 1 – hakemuksen vastaanottaminen: Viejä täyttää ja toimittaa lupaviranomaisen määrittämän mallin mukaisen FLEGT-lupahakemuksen.

—	Vaihe 2 – hakemuksen tutkiminen: Lupaviranomainen varmistaa, että vientiin tarkoitettujen puutuotteiden vaatimustenmukaisuus on varmennettu liitettä III noudattaen.

—

Vaihe 3 – päätös luvan myöntämisestä: — jos vaatimukset täyttyvät, lupaviranomainen myöntää FLEGT-luvan asianomaiselle viejälle, — jos vaatimukset eivät täyty, lupaviranomainen hylkää hakemuksen ja ilmoittaa tästä asianomaiselle viejälle. Liitteessä III kuvataan menettely tapauksissa, joissa vaatimukset eivät täyty.

FLEGT-lupahakemukset toimitetaan ja käsitellään sähköisesti tiedonhallintajärjestelmää käyttäen. Ne voidaan kuitenkin toimittaa ja käsitellä manuaalisesti, jos tiedonhallintajärjestelmä on epäkunnossa. Jos FLEGT-lupahakemus on tehty manuaalisesti, siihen on liitettävä laillisuuden ja jäljitettävyyden osoittava todistus, jonka metsätaloustoiminnan laillisuudesta ja jäljitettävyydestä vastaava yksikkö on antanut liitteessä III kuvattujen menettelyjen mukaisesti.

Lupaviranomainen voi peruuttaa FLEGT-luvan, johon sisältyy virhe, ja antaa lupaviranomaisen leimalla ja allekirjoituksella oikeaksi todistetun korjatun luvan, jossa on merkintä ” Autorisation corrigée ” (korjattu lupa).

FLEGT-luvan myöntämisestä peritään maksu, jonka määrä ja maksutavat vahvistetaan lainsäädännössä.

4.   FLEGT-lupien yleiset ominaisuudet

FLEGT-lupa voi olla painettu lupa tai sähköinen lupa.

FLEGT-lupaan sisältyvät lisäyksessä 1 luetellut tiedot lisäyksessä 2 annettujen selitysten mukaisesti.

Monimutkaisten lähetysten kohdalla lupaan on liitettävä liiteasiakirja, jonka otsikko on ” Description complémentaire de marchandises jointe à l’autorisation FLEGT ” (FLEGT-lupaan liitetty täydentävä kuvaus tavarasta), jos lupaan on mahdotonta sisällyttää kaikkia vaadittuja lisäyksessä 1 annettuun ensimmäiseen malliin sisältyviä tietoja. Kyseiseen liiteasiakirjaan sisältyy laadullisia ja määrällisiä lähetyksen kuvaukseen liittyviä tietoja lisäyksessä 1 täsmennetyn mukaisesti. Tällöin FLEGT-luvan vastaavissa kohdissa ei anneta lähetystä koskevia tietoja, vaan viitataan liiteasiakirjaan.

FLEGT-lupa on voimassa myöntämispäivästään lukien.

FLEGT-luvan voimassaoloaika on kuusi kuukautta, ja se voidaan uusia tai sen voimassaoloa voidaan jatkaa enintään kolmeksi kuukaudeksi. Voimassaolon päättymispäivä merkitään FLEGT-lupaan.

Voimassaolon päättymisen jälkeen FLEGT-lupa on pätemätön.

Jos asianomaiset puutuotteet tuhoutuvat, FLEGT-luvasta tulee pätemätön, ja toimijan on ilmoitettava tästä lupaviranomaiselle.

5.   Paperille painettujen FLEGT-lupien ominaisuudet

Painetut FLEGT-luvat on laadittava lisäyksessä 1 olevan mallin mukaisesti.

FLEGT-luvan koko on A4.

FLEGT-lupa myönnetään kuutena kappaleena, joissa on seuraava merkintä:

—	kappale, jossa on merkintä ” ORIGINAL ” (alkuperäinen), on tarkoitettu sen unionin jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa luvan saanut lähetys ilmoitetaan vapaaseen liikkeeseen luovutettavaksi;

—	kappale, jossa on maininta ” AUTORITÉ DOUANIÈRE DE L’UNION EUROPÉENNE ” (unionin tulliviranomainen), on tarkoitettu unionin tulliviranomaiselle;

—	kappale, jossa on maininta ” EXPORTATEUR ” (viejä), on tarkoitettu FLEGT-luvan hakijalle;

—	kappale, jossa on maininta ” AUTORITÉ DOUANIÈRE DE LA CÔTE D’IVOIRE ” (Norsunluurannikon tulliviranomainen), on tarkoitettu Norsunluurannikon tulliviranomaiselle;

—	kappaleen, jossa on maininta ” AUTORITÉ DE DÉLIVRANCE DES AUTORISATIONS FLEGT ” (FLEGT-lupaviranomainen), säilyttää lupaviranomainen;

—	kappale, jossa on maininta ” ARCHIVES ” (arkistot), on tarkoitettu Norsunluurannikon metsäministeriön säilyttämään arkistoon.

FLEGT-luvat on täytettävä kirjoituskoneella tai tietokoneella. Ne voidaan tarvittaessa täyttää myös käsin. Lupaviranomaisen on mainittava määrät siten, että numeroiden tai mainintojen lisääminen on mahdotonta.

Lupaviranomaisen toimivalta osoitetaan kussakin lupakappaleessa olevalla allekirjoituksella ja lupaviranomaisen koholeimalla.

FLEGT-luvassa on viitenumero ja viivakoodi. Lomakkeessa ei saa olla yliviivauksia tai päälle tehtyjä korjauksia.

FLEGT-luvat painetaan ja täytetään ranskan kielellä.

Metsäministeriön säilyttämiin arkistoihin ja lupaviranomaiselle itselleen tarkoitettuja kappaleita lukuun ottamatta kaikki muut kappaleet toimitetaan hakijalle, joka säilyttää oman kappaleensa ja toimittaa muut kappaleet niille, joille ne on osoitettu.

6.   Kadonnut tai tuhoutunut FLEGT-lupa

Jos jokin 5 kohdan kolmannessa alakohdassa luetelluista lupakappaleista katoaa tai tuhoutuu, viejä tai viejän valtuuttama edustaja voi pyytää lupaviranomaista toimittamaan uuden korvaavan FLEGT-luvan. FLEGT-luvanhaltijan tai tämän edustajan on liitettävä pyyntöönsä kyseisen lupakappaleen katoamisilmoitus, jonka on antanut Norsunluurannikon poliisi- tai santarmilaitos.

FLEGT-lupaviranomainen myöntää korvaavan FLEGT-luvan tai korvaavat FLEGT-luvat 48 tunnin kuluessa viejän pyynnön vastaanottamisesta.

Korvaavien FLEGT-lupien on sisällettävä korvatun FLEGT-luvan sisältämät tiedot ja merkinnät, lupanumero mukaan lukien.

Korvaavissa FLEGT-luvissa on oltava merkintä ” Autorisation de substitution ” (korvaava lupa), joka on todistettu oikeaksi lupaviranomaisen leimalla ja allekirjoituksella.

Korvaavan FLEGT-luvan myöntäminen tekee alkuperäisestä luvasta pätemättömän. Jos kadonnut tai varastettu lupa löytyy, se on tuhottava tai lähetettävä lupaviranomaiselle.

7.   FLEGT-luvan pätevyyttä koskevat epäilykset

Jos FLEGT-luvan tai korvaavan FLEGT-luvan pätevyyttä on syytä epäillä, toimivaltaiset viranomaiset voivat pyytää lupaviranomaiselta lisävarmennuksia.

Lupaviranomainen voi tarvittaessa pyytää toimivaltaisia viranomaisia lähettämään jäljennöksen epäilyjen kohteena olevasta FLEGT-luvasta tai korvaavasta FLEGT-luvasta.

Lupaviranomaisen on tarvittaessa peruutettava FLEGT-lupa ja myönnettävä korjattu kappale, jossa on lupaviranomaisen leimalla ja allekirjoituksella oikeaksi todistettu merkintä ” Autorisation corrigée ” (korjattu lupa), ja toimitettava se toimivaltaisille viranomaisille.

Jos FLEGT-luvan pätevyys vahvistetaan, lupaviranomainen ilmoittaa tästä ensisijaisesti sähköisesti toimivaltaisille viranomaisille ja lähettää jäljennökset FLEGT-luvasta. Näin lähetetyissä jäljennöksissä oltava lupaviranomaisen leimalla ja allekirjoituksella oikeaksi todistettu merkintä ” Validé le …” (vahvistettu päteväksi [päivämäärä]).

Jos epäilyjen kohteena oleva FLEGT-lupa ei ole pätevä, lupaviranomainen ilmoittaa tästä ensisijaisesti sähköisesti toimivaltaisille viranomaisille.

8.   Sähköistä FLEGT-lupaa koskevat tekniset vaatimukset

FLEGT-lupa voidaan myöntää ja sitä voidaan käyttää tietoteknisen järjestelmän avulla.

Unionin jäsenvaltiolle, joilla ei ole yhteyttä tietotekniseen järjestelmään, toimitetaan paperille painettu lupa.

9.   Terminologia

Lisäyksissä käytetyillä termeillä tarkoitetaan Norsunluurannikon yhteydessä seuraavaa:

a)	”Puun tai puutuotteiden kauppanimitys”: kuvaus tuotteiden luonteesta;

b)	”Kuljetusväline”: kuljetustapa vientipaikasta lähtien: ”meriteitse”/”ilmateitse”/”maanteitse”;

c)	”Yleiset ja tieteelliset nimet”: tuotteeseen käytettyjen puulajien yleiset kauppanimet ja tieteelliset nimet. Kansankielisen nimen käyttö ei ole suositeltavaa, ellei sitä käytetä tavanomaisesti kansainvälisessä kaupassa.

d)	”Korjuumaa”: maa, josta asianomaiset puu tai puutuotteet on korjattu.

Lisäykset

1.

FLEGT-luvan malli ja FLEGT-lupaan liitettävän täydentävän tavarankuvauksen malli

2.

Selitykset

LIITE VI

RIIPPUMATTOMAN TARKASTAJAN TOIMEKSIANTOKUVAUS

1.   Periaatteet

Riippumaton tarkastus tehdään tämän sopimuksen 10 artiklan mukaisesti. Riippumaton tarkastus koskee laillisuuden varmentamisjärjestelmää, jolla varmistetaan, että liitteessä I luetellut tuotteet, jotka on korjattu, kuljetettu, jalostettu, viety, maahantuotu tai myyty, ovat laillisuutta ja jäljitettävyyttä koskevien vaatimusten mukaisia. Laillisuuden varmentamisjärjestelmällä varmistetaan niin ikään, että lupaviranomainen myöntää lupia vain lähetyksille, jotka täyttävät kyseiset vaatimukset.

Tässä liitteessä kyseessä oleva toimeksiantokuvaus käsittää riippumattoman tarkastuksen tavoitteet, tehtävät ja menetelmät sekä riippumattoman tarkastajan kertomusten laadintaa koskevat yksityiskohtaiset säännöt. Tässä liitteessä luetellaan myös keskeiset tietolähteet ja velvoitetaan osapuolet tukemaan ja helpottamaan riippumattoman tarkastajan toimintaa erityisesti tietojensaannin osalta. Toimeksiantokuvauksessa käydään läpi vaadittu pätevyys ja kokemus, ja sen pohjalta voidaan laatia yksityiskohtaisemmat tarjouspyyntöasiakirjat riippumattoman tarkastajan valitsemiseksi.

2.   Tavoitteet

Riippumattoman tarkastuksen tavoitteena on arvioida laillisuuden varmentamisjärjestelmän toimivuutta ja tehokkuutta.

3.   Tehtävät

Riippumattoman tarkastajan tehtäviin on sisällyttävä muun muassa seuraavaa:

a)

se laatii tarkastuskäsikirjan, jossa luetellaan yksityiskohtaisesti kaikki tarkastustoimet, mukaan lukien tiedonkeruussa, merkityksellisten tietojen arvioinnissa ja kertomusten laadinnassa käytettävät menetelmät ja työkalut. Kyseisessä tarkastuskäsikirjassa käydään läpi myös valitusten käsittelytapa sekä menettelyt, joiden avulla varmistetaan tarkastajien toiminnan riippumattomuus ja luottamuksellisuus;

b)

se tarkastaa laillisuuden varmentamisjärjestelmän: riippumaton tarkastaja varmistaa, että laillisuuden varmentamisjärjestelmä toimii tehokkaasti ja tämän sopimuksen vaatimusten mukaisesti. Tarkemmin sanottuna tarkastus kohdistuu seuraaviin osiin: — puunkorjuu-, puunjalostus- ja puukauppalupien myöntämisjärjestelmä, — laillisuuden valvonta- ja varmentamisjärjestelmä (liitteet II ja III), — jäljitettävyyden valvonta- ja varmentamisjärjestelmä (liite III), — FLEGT-lupien myöntämisjärjestelmä (liite V), — laillisuuden varmentamisjärjestelmän yhteydessä toimiva niiden tapausten käsittelyjärjestelmä, joissa vaatimukset eivät täyty (liite III), — varmentamisesta vastaavien viranomaisten ja FLEGT-lupaviranomaisten toiminta (liitteet III ja V);

c)	se määrittää laillisuuden varmentamisjärjestelmän täytäntöönpanossa (1) ja käytön aikana (2) ilmenevät puutteet ja heikkoudet ja ehdottaa suosituksia yhteiselle täytäntöönpanokomitealle;

d)	se arvioi yhteisen täytäntöönpanokomitean päättämien korjaavien toimenpiteiden täytäntöönpanoa tarkastus- ja varmennuskertomuksissa esille otettujen puutteiden ja heikkouksien paikkaamiseksi;

e)	se laatii yhteiselle täytäntöönpanokomitealle kertomuksen toteamuksista ja suosituksista, ja yhteinen täytäntöönpanokomitea julkaisee säännöllisesti näiden kertomusten tiivistelmät;

f)	se suorittaa kaikki yhteisen täytäntöönpanokomitean riippumattoman arvioinnin lisäperusteeksi pyytämät tutkimukset, analyysit tai selvitykset.

4.   Menetelmät

Riippumattoman tarkastajan on

—	osoitettava toimivansa ammattimaisesti ja riippumattomasti aina ja kaikissa olosuhteissa,

—	noudatettava hyviä kansallisia ja kansainvälisiä käytäntöjä sekä standardien ISO 19011 (3) ja ISO 17021 (4) tai muiden vastaavien standardien määräyksiä,

—	tehtävä päätelmänsä erityisesti paikalla tehtävissä tarkastuksissa ja asiakirjatarkastuksissa selvinneiden tosiseikkojen ja näytön perusteella,

—	kuultava kaikkia sidosryhmiä ja erityisesti metsätaloustoiminnan riippumattoman tarkkailun alalla toimivia järjestöjä.

Yhteisen täytäntöönpanokomitean on tutkittava ja hyväksyttävä 3 kohdassa tarkoitettu riippumattoman tarkastajan ehdottama tarkastuskäsikirja, ennen kuin riippumaton tarkastaja voi aloittaa tarkastustoimet hyväksytyn käsikirjan mukaisesti.

4.1.   Toimien aikataulu

Laillisuuden varmentamisjärjestelmän täytäntöönpanon ensimmäisen vuoden aikana riippumaton tarkastaja laatii tarkastuskäsikirjan sekä tarkastussuunnitelman, toimittaa nämä yhteiselle täytäntöönpanokomitealle ja tekee alkutarkastuksen. Riippumattoman tarkastajan on järjestettävä kyseisen alkutarkastuksen aikana aloituskokous, jossa tarkastaja varmistaa, että sen toimeksiannosta vallitsee yhteisymmärrys eri toimijaryhmien (kansalaisjärjestöt, perinteinen paikallishallinto, yksityinen sektori, ministeriöt ja muut valtionhallinnon elimet) kesken. Tämä kokous tarjoaa myös tilaisuuden koota osallistujien odotuksia ja suosituksia kyseisen tarkastuksen suhteen. Seuraavina vuosina riippumaton tarkastaja tekee tarkastuksia vuosittain vähintään neljän vuoden ajan. Tämän jälkeen yhteinen täytäntöönpanokomitea arvioi tarkastustiheyden. Riippumaton tarkastaja voi tehdä myös yksittäisiä yllätystarkastuksia osapuolten pyynnöstä yhteisen täytäntöönpanokomitean hyväksynnän saatuaan.

Riippumaton tarkastaja järjestää jokaisen tarkastuksen päätteeksi tuloksia koskevan palautekokouksen eri toimijoille. Tämän kokouksen yhteydessä esitellään yhteisen täytäntöönpanokomitean hyväksymä tiivistelmä kertomuksesta.

4.2.   Toiminnan kattavuus

Riippumattoman tarkastajan toimintaan kuuluvat kaikki 3 kohdassa luetellut tehtävät tarkastuskäsikirjan mukaisesti.

Tämän sopimuksen täytäntöönpanoaikana ja ennen kuin laillisuuden varmentamisjärjestelmä on saatu täysin käyttöön, riippumaton tarkastus voi kohdistua yhteisen täytäntöönpanokomitean määrittämiin laillisuuden varmentamisjärjestelmän osiin.

Järjestelmän käytön aikana riippumaton tarkastus kohdistuu kaikkeen varmentamistoimintaan: laillisuuden ja jäljitettävyyden varmentamisjärjestelmään, FLEGT-lupajärjestelmään, laillisuuden varmentamisjärjestelmän yhteydessä toimivaan niiden tapausten käsittelyjärjestelmään, joissa vaatimukset eivät ole täyttyneet, sekä varmentamisesta ja FLEGT-lupien myöntämisestä vastaavien elinten toimintaan.

Sen selvittämiseksi, onko varmentamisen yhteydessä havaittu tosiasiallisesti mahdollisia vaatimusten täyttymättä jäämisiä valvonnan tasolla ja kentällä, riippumaton tarkastaja tutkii myös asiaankuuluvat tehtävät, joista huolehtivat

—	puunkorjuu-, puunjalostus- ja puukauppalupien myöntämisestä vastaavat viranomaiset,

—	laillisuuden ja jäljitettävyyden valvonnasta vastaavat viranomaiset,

—	puunkorjaajat, puunjalostajat, maahantuojat, viejät ja kauppiaat.

Riippumaton tarkastaja valitsee asiaankuuluvat tehtävät riskianalyysin perusteella ottaen tarvittaessa huomioon yhteisen täytäntöönpanokomitean määrittämät painopistealueet.

4.3.   Tietojen kerääminen ja käsittely

Tarkastuskäsikirjassa on kuvattava menettelyt ja käytännöt näytön keräämistä varten, mukaan lukien paikalla tehtävät tarkastukset, tutkimukset, haastattelut ja asiakirjojen tutkiminen. Siinä on kuvattava myös, miten riippumaton tarkastaja reagoi omaa toimintaansa koskeviin valituksiin. Kerättyjä tietoja käsitellään objektiivisesti (oikeudellisen tarkastelun perusteella ja tiedonhallintajärjestelmää asianmukaisesti käyttäen sekä noudattaen kyseisten tietojen hallintaan sovellettavia eettisiä sääntöjä jne.).

4.4.   Tarkastusjärjestelmät

Asiakirjojen tutkimisen, haastattelujen, tarkastuskäyntien ja tiedonkeruun perusteella tehtyjen toteamusten sekä dokumentoidun ja arkistoidun näytön pohjalta riippumaton tarkastaja määrittää

—	laillisuuden ja jäljitettävyyden varmentamisessa ilmenneet tapaukset, joissa vaatimukset eivät täyty, sekä korjaavat toimenpiteet näiden tapausten käsittelemiseksi,

—	laillisuuden varmentamisjärjestelmän vahvuudet ja heikkoudet (joita on pidettävä kehittämismahdollisuuksina), joiden perusteella toimet voidaan kohdistaa laillisuuden varmentamisjärjestelmän toimivuuden ja tehokkuuden parantamiseen.

4.5.   Riittävät resurssit ja tarvittavat luvat

Riippumattomalla tarkastajalla on oltava työtään varten riittävästi resursseja ja tarvittavat luvat.

4.6.   Dokumentoitu hallintojärjestelmä

Riippumattomalla tarkastajalla on oltava käytettävissään asianmukainen dokumentoitu hallintojärjestelmä sen varmistamiseksi, että sen henkilöstöllä on tehokkaan tarkastuksen suorittamiseen tarvittava pätevyys ja kokemus ja että tarvittavat sisäiset tarkastukset ja valvonta saadaan suoritettua.

5.   Raportointi ja tiedonjakelu

Riippumaton tarkastaja noudattaa kertomuksiaan laatiessaan tarkastuskäsikirjassa esitettyä rakennetta ja menettelyä yhteisen täytäntöönpanokomitean kanssa sovitun mukaisesti. Riippumaton tarkastaja

—	raportoi yhteisen täytäntöönpanokomitean kanssa sovitun suunnitelman mukaisesta toiminnastaan,

—	laatii tarkastuskäsikirjan ja tarkastussuunnitelman ja toimittaa ne yhteisen täytäntöönpanokomitean hyväksyttäviksi ennen tarkastuksen tekemistä,

—	laatii kertomuksensa kansainvälisesti hyväksyttyjen tarkastusperiaatteiden mukaisesti, sellaisina kuin nämä esitetään tarkastuskäsikirjassa,

—	toimittaa alustavan kertomuksen yhteiselle täytäntöönpanokomitealle huomautusten esittämistä varten,

—	toimittaa yhteiselle täytäntöönpanokomitealle (alustavasta kertomuksesta esitettyihin huomautuksiin ja kerättyyn näyttöön perustuvan) loppukertomuksen, johon sisältyvät kaikki olennaiset tiedot tarkastusohjelmasta ja laillisuuden varmentamisjärjestelmän toiminnasta,

—	laatii kertomuksesta tiivistelmän, jonka yhteinen täytäntöönpanokomitea vahvistaa yleisölle jaettavaksi. Kertomuksen tiivistelmä perustuu täysimittaiseen kertomukseen, ja siihen kootaan keskeiset suositukset ja päätelmät sekä laillisuuden varmentamisjärjestelmässä havaitut heikkoudet ja vahvuudet.

6.   Tiedonhankintatavat ja tietolähteet

Pääasialliset tiedonhankintatavat ovat

—	asiakirjojen ja tallenteiden (raportit, suunnitelmat, rekisterit, lomakkeet, arkistot, tiedostot, verkkosivut, tietokannat ja muut vastaavat) tutkiminen,

—	tarkastuskäynnit,

—	laillisuuden varmentamisjärjestelmään osallistuvien henkilöiden ja muiden alan asiantuntijoiden haastattelut,

—	asiaankuuluvien sidosryhmien kuuleminen ja niiden kanssa järjestettävät kokoukset.

Riippumattoman tarkastajan on päästävä paikalla tehtävien tarkastuskäyntien yhteydessä alueille, joilla metsävaroja korjataan, kuljetetaan, jalostetaan ja myydään, sekä maahantuonti- ja vientipaikoille.

Norsunluurannikko takaa riippumattomalle tarkastajalle mahdollisuuden tutustua täysimääräisesti kaikkiin tietoihin, asiakirjoihin ja tietokantoihin, jotka ovat merkittäviä tai merkityksellisiä laillisuuden varmentamisjärjestelmän toimivuuden ja tehokkuuden arvioimiseksi. Jos tiedon merkittävyys, merkityksellisyys tai luottamuksellisuus riippumattoman tarkastuksen kannalta on epävarmaa, kysymys saatetaan yhteisen täytäntöönpanokomitean arvioitavaksi. Mahdollisuus tutustua tietoihin käsittää metsäministeriön sekä muiden laillisuuden varmentamisjärjestelmään osallistuvien ministeriöiden ja valtionhallinnon elinten hallussa olevat tiedot. Riippumattomalla tarkastajalla on oltava erityisesti mahdollisuus tutustua tietoihin, jotka ovat peräisin laillisuuden varmentamisjärjestelmästä ja sen osista sekä muista lähteistä, kuten muiden FLEGT-lupajärjestelmän käyttöön ottaneiden maiden julkaisemista tarkastuksista.

Merkityksellisiä tietoja voivat antaa seuraavat haastateltavat:

a)	Valtionhallinnon toimijat: — metsäministeriö sekä muut laillisuuden varmentamisjärjestelmään osallistuvat ministeriöt ja valtionhallinnon elimet. Kaikkia näitä viranomaisia pidetään riippumattoman tarkastajan pääasiallisina tietolähteinä.

b)

Valtiosta riippumattomat toimijat: — kansalaisjärjestöt (erityisesti riippumattomasta tarkkailusta huolehtivat järjestöt) sekä kansainväliset valtioista riippumattomat järjestöt, jotka toimivat laillisuuden varmentamisjärjestelmään liittyvillä aloilla, — vapaaehtoisista laillisuuden ja jäljitettävyyden yksityisistä sertifiointijärjestelmistä vastaavat organisaatiot, — yksityiset toimijat (puunkorjaajat, -jalostajat, -viejät ja muut toimijat), — perinteinen paikallishallinto, — tutkimusyksiköt, alan erikoisosaajat ja asiantuntijat.

7.   Pätevyysvaatimukset

a)

Riippumattoman tarkastajan on osoitettava seuraava pätevyys: — todistettu kokemus vaatimustenmukaisuuden tarkastuksesta ja arvioinnista metsänhoidon, puunjalostuksen, puutavaran jäljitettävyyden, tullien ja toimitusketjun hallintajärjestelmän alalla, — hyvä puutuotteiden kotimaankaupan sekä alueellisen (ECOWAS) ja kansainvälisen kaupan sekä kaupallisen metsätalousalan tuntemus, — hyvä Norsunluurannikon puualan tuntemus, — erinomainen ranskan kielen suullinen ja kirjallinen taito, — todistettu kyky työskennellä monien erilaisten toimijoiden kanssa, — vähintään ISO 9001 -standardin mukainen sertifiointi (5), — ISO 19011 -standardin ja ISO 17021 -standardin tai vastaavien standardien hyvä tuntemus;

b)

Riippumattoman tarkastajan on täytettävä seuraavat vaatimukset: — sillä ei saa olla organisatorisista tai kaupallisista suhteista johtuvia eturistiriitoja, kuten ISO 19011 -standardissa ja ISO 17021 -standardissa tai vastaavissa standardeissa edellytetään; — sillä ei saa olla suoria intressejä metsänhoidon, puunjalostuksen, puutavarakaupan tai metsäalan sääntelyn suhteen eikä laillisuuden varmentamisjärjestelmään liittyvien muiden toimialojen suhteen; — sillä on oltava tarkastusten alalla pätevä ja kokenut henkilöstö; — sillä on oltava oma standardien mukainen valvontajärjestelmä, joka täyttää ISO 9001 -standardin, ISO 19011 -standardin ja ISO 17021 -standardin tai muiden vastaavien standardien vaatimukset;

c)	Lisäksi riippumattoman tarkastajan on pystyttävä — ottamaan käyttöön riippumattomaan tarkastukseen liittyvien valitusten läpinäkyvä käsittelymekanismi.

8.   Valintamenettely ja institutionaaliset järjestelyt

Tarjouskilpailumenettely on avoin kaikille toimielimille, joilla on asiaankuuluvat valmiudet, mukaan lukien voittoa tavoittelemattomat elimet, akateemiset laitokset ja tutkimuskeskukset.

Tarjousten arviointi tapahtuu avoimella tavalla, ja sovellettavat arviointiperusteet julkaistaan. Riippumattoman tarkastajan valintamenettelyssä noudatetaan asianmukaista huolellisuutta tarjoajien suhteen yhteisen täytäntöönpanokomitean laatimien sääntöjen mukaisesti. Tarjoustenarviointikertomus julkaistaan.

Tämän liitteen perusteella riippumattoman tarkastajan valintahetkellä laadittavat yksityiskohtaisemmat tarjouspyyntöasiakirjat toimitetaan yhteisen täytäntöönpanokomitean hyväksyttäväksi. Norsunluurannikko viimeistelee riippumattoman tarkastajan valinnan, kun yhteinen täytäntöönpanokomitea on antanut lausunnon, jossa se ei vastusta valintaa.

9.   Riippumattoman tarkastuksen rahoitus

Osapuolet sopivat myöhemmin riippumattoman tarkastuksen rahoitusmekanismista taaten tarkastusten riippumattomuuden.

---

(1)  Termillä ”täytäntöönpano” tarkoitetaan tässä laillisuuden varmentamisjärjestelmän perustamisvaihetta.

(2)  Ilmaisulla ”käytön aikana” tarkoitetaan tässä laillisuuden varmentamisjärjestelmän validointia seuraavaa vaihetta.

(3)  Johtamisjärjestelmän auditointiohjeet.

(4)  Vaatimukset johtamisjärjestelmiä auditoiville ja sertifioiville elimille.

(5)  Laadunhallintajärjestelmät.

LIITE VII

LAILLISUUDEN VARMENTAMISJÄRJESTELMÄN RIIPPUMATTOMASSA ARVIOINNISSA SOVELLETTAVAT ARVIOINTIPERUSTEET

1.   Yleiset säännökset

Norsunluurannikon laillisuuden varmentamisjärjestelmällä pyritään varmistamaan puutuotteiden laillisuus. Laillisuuden varmentamisjärjestelmälle tehdään riippumaton arviointi, ennen kuin FLEGT-lupajärjestelmä tulee voimaan unioniin suuntautuvaan vientiin tarkoitettujen Norsunluurannikon puutuotteiden osalta. Tässä liitteessä täsmennetään kyseisen järjestelmän riippumattomassa arvioinnissa sovellettavat arviointiperusteet tämän sopimuksen 12 artiklan mukaisesti. Liitteen tarkoituksena on määrittää laillisuuden varmentamisjärjestelmän toimivuus ja luotettavuus, jotta osapuolet voivat päättää FLEGT-lupajärjestelmän käyttövaiheen aloittamisesta. Riippumaton arviointi ei siis ole sama kuin riippumaton tarkastus. Viimeksi mainittu on tämän sopimuksen täytäntöönpanon aikainen pysyvä toiminto, mutta riippumaton arviointi tehdään vain ennen FLEGT-lupajärjestelmän käytön aloittamista.

2.   Arvioinnin kohde

FLEGT-lupajärjestelmän käyttövaiheen aloittamista koskevan osapuolten päätöksen tueksi tehtävä arviointi kohdistuu

—	laillisuuden varmentamisjärjestelmän toimintaan, luotettavuuteen ja tehokkuuteen,

—	laillisuuden varmentamisjärjestelmään tämän sopimuksen tekemisen jälkeen mahdollisesti tehtyihin tarkistuksiin,

—	laillisuuden varmentamisjärjestelmään osallistuvien toimijoiden kykyyn hoitaa kukin oma tehtävänsä tässä sopimuksessa ja sen liitteissä määrätyn mukaisesti.

3.   Arvioinnin toteutusmenetelmä

Laillisuuden varmentamisjärjestelmän arviointi toteutetaan vaiheittain. Arvioinnin aikana havaittavista järjestelmän puutteista ja heikkouksista huolehditaan asteittain toteuttamalla suunnitellusti korjaavia toimenpiteitä, joista osapuolet sopivat yhteisen täytäntöönpanokomitean kokouksessa, kunnes on saavutettu osapuolia tyydyttävä taso.

Laillisuuden varmentamisjärjestelmän arvioinnissa otetaan huomioon yhteisen täytäntöönpanokomitean määrittämiin laillisuuden varmentamisjärjestelmän osiin kohdistuneet aiemmat riippumattomat tarkastukset liitteessä VI määrätyn mukaisesti.

Riippumattoman arvioinnin toimeksiannosta ja toimeksiantokuvauksesta sovitaan Norsunluurannikon ja unionin välillä yhteisen täytäntöönpanokomitean kokouksessa. Tässä liitteessä esitetyt arviointiperusteet muodostavat kyseisen toimeksiannon ja toimeksiantokuvauksen perustan.

4.   Arviointiperusteet

4.1.   Laillisesti tuotetun puutavaran määritelmä

Laillisesti tuotetun puutavaran määritelmä annetaan tämän sopimuksen 1 ja 7 artiklassa sekä liitteessä II, ja tätä määritelmää täydennetään varmentamiskäsikirjalla, jossa määritetään varmentajat. Laillisesti tuotetun puutavaran määritelmä on selkeä, objektiivisesti todennettavissa ja operatiivisesti käyttökelpoinen, ja se viittaa vähintään asiaa koskeviin säännöksiin seuraavilla aloilla:

—	korjuuoikeudet: metsäkonsessioiden ja muiden oikeudellisesti rajattujen puunkorjuuoikeuksien myöntäminen,

—	metsätaloustoimet: metsänhoidon ja metsätaloustoimien toteuttamisen alaa koskevien lainsäädännön säännösten ja teknisten määräysten noudattaminen sekä erityisesti sovellettavan työ- ja ympäristölainsäädännön noudattaminen,

—	maksut ja verot: puunkorjuuseen ja puunkorjuuoikeuksiin suoraan liittyviä veroja, lupamaksuja ja mahdollisia muita maksujärjestelmiä koskevien lainsäädännön vaatimusten noudattaminen,

—	muut käyttäjät: sellaisiin muiden osapuolten maihin ja metsävaroihin liittyvien omistus- ja käyttöoikeuksien kunnioittaminen, joihin puunkorjuuoikeudet saattaisivat vaikuttaa,

—	kauppa ja tulli: kauppa- ja tullimenettelyjä koskevien lainsäädännön vaatimusten noudattaminen.

Tällä alalla tehtävän arvioinnin olennaisia kysymyksiä ovat seuraavat:

—	Onko lainsäädännön säännökset yksilöity selkeästi laillisesti tuotetun puutavaran määritelmässä?

—	Voidaanko kunkin laillisesti tuotetun puutavaran määritelmään sisältyvän osa-alueen taustalla oleva oikeudellinen väline tunnistaa selkeästi?

—	Onko täsmennetty periaatteet, arviointiperusteet ja indikaattorit, joita voidaan käyttää kunkin laillisesti tuotetun puutavaran määritelmään sisältyvän osa-alueen noudattamisen arvioinnissa?

—	Perustuvatko laillisesti tuotetun puutavaran määritelmän periaatteiden, arviointiperusteiden ja indikaattorien noudattamisen varmentamisessa käytettävät varmentajat dokumentoituihin lainsäädäntöviitteisiin?

—	Ovatko varmentajat selkeitä, objektiivisia ja operatiivisesti käyttökelpoisia? Ovatko ne tarkoituksenmukaisia ja soveltuvatko ne indikaattorin täyttymisen vahvistamiseen?

—	Käsittääkö laillisesti tuotetun puutavaran määritelmä ensimmäisessä kohdassa luetelluilla aloilla voimassa olevien lakien ja määräysten keskeiset oikeudelliset edellytykset?

Jos laillisesti tuotetun puutavaran määritelmää muutetaan tämän sopimuksen voimaantulon jälkeen, keskeiset lisäkysymykset ovat seuraavat:

—	Onko asiaankuuluvia sidosryhmiä kuultu tehdystä muutoksesta ja onko niiden suositukset otettu huomioon?

—	Onko laillisesti tuotetun puutavaran määritelmän kuhunkin uuteen osa-alueeseen sovellettavat erityislait ja -määräykset määritetty selkeästi?

—	Onko laillisesti tuotetun puutavaran määritelmään mahdollisesti tehtyjä muutoksia vastaavat varmentajat määritelty selkeästi?

—	Onko muutokset tehty tämän sopimuksen mukaisesti?

4.2.   Laillisuuden varmentamisjärjestelmän soveltamisala

Laillisuuden varmentamisjärjestelmä kattaa liitteessä I luetellut tuotteet ja liitteessä III olevassa 3.1 kohdassa kuvatut puutavaran lähteet. Ennen FLEGT-lupajärjestelmän voimaantuloa unioniin suuntautuvaan vientiin tarkoitetun Norsunluurannikon puutavaran osalta laillisuuden varmentamisjärjestelmän avulla voidaan vähintäänkin varmentaa, että unionin markkinoille lähetettäviksi tai siellä kaupan pidettäviksi tarkoitetut puutuotteet on tuotettu laillisesti.

Tällä alalla tehtävän arvioinnin olennaisia kysymyksiä ovat seuraavat:

—	Kattaako laillisuuden varmentamisjärjestelmä kaikki tämän sopimuksen liitteessä I luetellut soveltamisalaan kuuluvat tuotteet?

—	Kattaako laillisuuden varmentamisjärjestelmä tämän sopimuksen liitteessä III olevassa 3.1 kohdassa mainitut erilaiset puutavaran lähteet?

—	Onko raivatuilta alueilta peräisin oleva puutavara ja takavarikoitu puutavara yksilöity koko toimitusketjun aikana, kattaako laillisuuden varmentamisjärjestelmä tällaisen puutavaran ja jätetäänkö niille myöntämättä FLEGT-lupa?

—	Pidetäänkö kauttakuljetettava puutavara ja valmiit maahantuodut puutuotteet toimitusketjussa erillisinä ja jätetäänkö niille myöntämättä FLEGT-lupa?

—	Pystyvätkö laillisuuden varmentamisjärjestelmään osallistuvat toimijat hoitamaan tehtävänsä tässä sopimuksessa ja sen liitteissä määrätyn mukaisesti?

4.3.   Valvonta

Laillisuuden valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että toimijat on perustettu ja hyväksytty laillisesti ja että kaikki puualan toiminta on laillista. Jäljitettävyyden valvonnan tarkoituksena on jäljittää puutavaran reitti puunkorjuupaikalta kauppa- ja/tai vientipaikalle niin, että taataan toimitusketjun pitävyys.

Tähän tasoon kuuluu valtion toimivaltaisten elinten toteuttama tavanomainen valvonta, josta säädetään lainsäädännössä ja joka kuvataan menettelykäsikirjoissa. Tämä valvonta kohdistuu kaikkiin alan toimijoihin: puunkorjaajiin, puunjalostajiin, viejiin, maahantuojiin ja kauppiaisiin.

Arvioinnilla pyritään siis varmistamaan, että laillisuuden ja jäljitettävyyden valvonta perustuu sellaisenaan selkeisiin, yksityiskohtaisiin ja julkisesti saatavilla oleviin menettelyihin ja että se toteutetaan niin, että laillisuus ja jäljitettävyys voidaan varmentaa. Sen selvittämiseksi, onko varmentamisen aikana havaittu tosiasiallisesti mahdollisia vaatimusten täyttymättä jäämisiä valvonnan tasolla tai kentällä, arviointi kattaa asiaankuuluvat tehtävät, joista huolehtivat

—	puunkorjuu-, puunjalostus- ja puukauppalupien myöntämisestä vastaavat viranomaiset,

—	laillisuuden ja jäljitettävyyden valvonnasta vastaavat viranomaiset,

—	puunkorjaajat, puunjalostajat, maahantuojat, viejät ja kauppiaat.

Arvioija valitsee asiaankuuluvat tehtävät riskianalyysin perusteella ottaen tarvittaessa huomioon yhteisen täytäntöönpanokomitean määrittämät painopistealueet.

Tällä alalla tehtävän arvioinnin olennaisia kysymyksiä ovat seuraavat:

—	Ovatko toimivaltaiset viranomaiset määritelleet laillisuuden ja jäljitettävyyden valvonnassa sovellettavat menettelyt selkeästi?

—	Ilmoitetaanko varmentajista säännöllisesti?

—	Kirjaavatko kaikki asiaankuuluvat tai toimivaltaiset toimijat varmentajat ajallaan ja käyttökelpoisessa muodossa, jotta ne voidaan varmentaa?

—	Onko toimitusketjun kriittiset valvontapisteet määritetty ja kuvattu niin, että puutuotteiden varmentaminen ja jäljitys toteutuvat?

—	Onko määrälliset tiedot kirjattu siten, että ne pystytään täsmäyttämään nopeasti toimitusketjun edeltäviä ja seuraavia kriittisiä valvontapisteitä koskevien tietojen kanssa?

—	Ovatko kaikki käsikirjat, suuntaviivat ja muut hallinnolliset asiakirjat, jotka sisältävät eri viranomaisten suorittamia valvontamenettelyjä, julkisesti saatavilla?

4.4.   Varmentaminen

Varmentamisvaihe lisätään valvontavaiheeseen puutuotteiden laillisuuden ja jäljitettävyyden takaamiseksi. Varmentaminen kohdistuu siis paitsi toimijoihin, myös asiakirjojen myöntämisen ja valvonnan alalla toimivaltaisiin valtion elimiin.

Arvioinnilla pyritään varmistamaan, että laillisuuden ja jäljitettävyyden varmentaminen toteutetaan riittävän perusteellisesti ja tehokkaasti, jotta mahdolliset puutteet laillisuuden varmentamisjärjestelmän vaatimusten täyttämisessä voidaan havaita ja voidaan varmistaa, ettei laitonta tai tuntematonta alkuperää oleva puutavara pääse toimitusketjuun tai unioniin suuntautuvaan vientiin.

Tällä alalla tehtävän arvioinnin olennaisia kysymyksiä ovat seuraavat:

—	Onko CNGF perustettu, ja kykeneekö se ohjaamaan laillisuuden varmentamisjärjestelmän täytäntöönpanoa sekä huolehtimaan tehtävistään laillisuuden varmentamisjärjestelmään liittyvässä valitustenkäsittelyjärjestelmässä?

—	Onko metsähallinto nimennyt metsätaloustoiminnan laillisuudesta ja jäljitettävyydestä vastaavan yksikön, joka kykenee avustamaan CNGF:ää ja huolehtimaan sille tällä sopimuksella annetuista tehtävistä?

—	Onko metsähallinto hyväksynyt yhden tai useampia laitoksia huolehtimaan varmentamistoiminnasta avointa, läpinäkyvää ja liitteessä III lueteltujen vaatimusten mukaista menettelyä noudattaen?

—	Onko varmentamiskäsikirja laadittu osallistavassa menettelyssä, onko yhteinen täytäntöönpanokomitea hyväksynyt sen ja onko Norsunluurannikko julkaissut sen? Voidaanko sillä varmistaa liitteessä III määrätyn mukaiset varmentamista koskevat yhtenäiset vaatimukset?

—	Onko kaikkien asianomaisten sidosryhmien ja varmentamiselinten tehtävät ja vastuut yksilöity selkeästi kunkin indikaattorin ja varmentajan osalta?

—	Pystyvätkö varmentamislaitokset toteuttamaan varmentamistarkastukset liitteessä III ja varmentamiskäsikirjassa määrätyn mukaisesti?

—	Onko riskianalyysi, jonka perusteella varmentamislaitokset määrittävät toisen tason varmentamiseen ja paikalla tehtävään varmentamiseen liittyvät tarpeet, määritelty varmentamiskäsikirjassa kattavia ja käytännönläheisiä menettelyjä noudattaen?

—

Pystyykö metsätaloustoiminnan laillisuudesta ja jäljitettävyydestä vastaava yksikkö tekemään laillisuutta ja jäljitettävyyttä koskevat päätökset, joissa todetaan vaatimusten täyttyvän tai jäävän täyttymättä, tarkastuslaitosten laatimien tarkastuskertomusten ja niitä täydentävien muiden tiedonhallintajärjestelmään sisältyvien tietojen perusteella?

—	Jos yksityisten todistusten tunnustamista koskevia menettelyjä on laadittu, ovatko ne käytössä ja sisältyvätkö ne varmentamiskäsikirjaan?

—	Onko tiedonhallintajärjestelmä perustettu, käytössä ja liitteessä III määrättyjen vaatimusten mukainen?

—

Onko edellytykset ja menettelyt, jotka koskevat tiedonhallintajärjestelmän käyttöoikeutta ja joiden avulla määritellään yleisön saatavilla olevat tiedot, laadittu ja julkaistu? Onko laillisuuden varmentamisjärjestelmään osallistuvilla toimijoilla oikeus käyttää tiedonhallintajärjestelmää ja tehdä siinä asiaankuuluvia muutoksia?

—	Ilmoitetaanko varmentamisen yhteydessä havaitusta vaatimusten täyttymättä jäämisestä lisätietojen saamiseksi ja korjaavien toimien toteuttamiseksi tällaisten tapausten käsittelyä varten?

—

Onko työryhmä, johon kuuluu laillisuuden varmentamisjärjestelmään liittyvien eri viranomaisyksikköjen edustajia ja jonka tehtävänä on auttaa käsittelemään ja ratkaisemaan tapaukset, joissa vaatimukset ovat jääneet täyttymättä, sekä antaa tähän liittyviä suosituksia asiaankuuluville yksiköille, perustettu ja pystyykö se hoitamaan sille liitteessä III annetut tehtävät?

—	Voidaanko niiden tapausten käsittelyjärjestelmällä, joissa vaatimukset jäävät täyttymättä, varmistaa, ettei laitonta tai alkuperältään tuntematonta puutavaraa pääse toimitusketjuun tai unioniin suuntautuvaan vientiin?

4.5.   Lupien ja todistusten myöntäminen

Norsunluurannikko on osoittanut FLEGT-lupiin ja julkisiin laillisuustodistuksiin liittyvät vastuut lupaviranomaiselle. FLEGT-lupa myönnetään jokaiselle unioniin suuntautuvalle vientilähetykselle, ja julkinen laillisuustodistus laaditaan puolestaan jokaiselle lähetykselle, joka on tarkoitettu unionin ulkopuolisille vientimarkkinoille.

Tällä alalla tehtävän arvioinnin olennaisia kysymyksiä ovat seuraavat:

—	Onko metsäministeri nimennyt tai perustanut lupaviranomaisen?

—	Onko lupaviranomaisella vakiintuneet FLEGT-lupamenettelyt? Ovatko nämä menettelyt ja sovellettavat maksut julkisesti saatavilla?

—	Myöntääkö lupaviranomainen FLEGT-lupia ainoastaan puutuotteille, jotka on varmennettu ja joita pidetään laillisina tässä sopimuksessa määrätyn mukaisesti?

—	Säilytetäänkö myönnetyistä ja evätyistä FLEGT-luvista ja julkisista laillisuustodistuksista täydelliset rekisteritiedot?

—	Onko FLEGT-lupavaatimukset määritelty selkeästi ja ilmoitettu viejille sekä sidosryhmille?

—	Saavatko toimivaltaiset viranomaiset lupaviranomaisen vakiintuneiden menettelyjen ansiosta selvennyksiä Norsunluurannikon myöntämistä FLEGT-luvista?

4.6.   Riippumaton tarkkailu ja avoimuus

Laillisuuden varmentamisjärjestelmään sisältyy riippumaton tarkkailu, josta huolehtivat kansalaisjärjestöt ja jonka tarkoituksena on kerätä ja jakaa luotettavaa ja todennettavissa olevaa tietoa metsänhoidosta metsähallinnon ja laillisuuden varmentamisjärjestelmän toiminnan parantamiseksi.

Tällä alalla tehtävän arvioinnin olennaisia kysymyksiä ovat seuraavat:

—	Pystyvätkö riippumattomasta tarkkailusta huolehtivat kansalaisjärjestöt huolehtimaan tästä tehtävästä tässä sopimuksessa ja erityisesti sen liitteessä III määrätyllä tavalla?

—	Kirjataanko riippumatonta tarkkailua koskevat kertomukset tiedonhallintajärjestelmään ja otetaanko ne huomioon varmentamismenettelyssä erityisesti riskien arvioimiseksi?

—	Onko riippumattoman tarkkailun tehtävistä huolehtivilla järjestöillä lupa olla mukana varmentamislaitosten suorittamilla varmentamistarkastuskäynneillä edellyttäen, että ne noudattavat liikesalaisuuksien luottamuksellisuutta?

—	Taataanko mahdollisuus tutustua asiakirjoihin tässä sopimuksessa ja erityisesti sen liitteessä IX määrätyn mukaisesti?

4.7.   Valitusten käsittelymekanismi

Käytössä on asianmukainen mekanismi laillisuuden varmentamisjärjestelmän täytäntöönpanoon liittyvien valitusten ja erimielisyyksien käsittelemistä varten. Mekanismi mahdollistaa kaikkien laillisuuden varmentamisjärjestelmään liittyvien valitusten käsittelemisen.

Tällä alalla tehtävän arvioinnin olennaisia kysymyksiä ovat seuraavat:

—	Onko valitustenkäsittelymekanismi kuvattu ja otettu käyttöön ja onko se kaikkien sidosryhmien tiedossa?

—	Onko laillisuuden varmentamisjärjestelmään osallistuvilla toimijoilla mahdollisuus tehdä valitustenkäsittelymekanismissa valituksia valvonnasta, laillisuuden varmentamisesta, jäljitettävyydestä ja FLEGT-lupien myöntämisestä?

—	Onko valitustenkäsittelymekanismi toimiva ja luotettava?

5.   Riippumattoman arvioijan nimeäminen, ominaisuudet ja tehtävät

Riippumattomasta arvioinnista huolehtii riippumaton elin, jonka Norsunluurannikko nimeää avoimen kilpailumenettelyn perusteella yhteisen täytäntöönpanokomitean annettua lausuntonsa, jossa se ei vastusta nimeämistä.

Riippumattoman arvioijan on osoitettava seuraava pätevyys:

—	todistettu kokemus vaatimustenmukaisuuden arvioinnista metsänhoidon, puunjalostuksen, puutavaran jäljitettävyyden, tullien ja toimitusketjun hallintajärjestelmien alalla,

—	hyvä tuntemus Norsunluurannikon puualasta,

—	hyvä tuntemus FLEGT-toimintasuunnitelmasta, neuvottelumenettelyistä ja kumppanuussopimusten täytäntöönpanosta,

—	todistettu kyky työskennellä monien erilaisten toimijoiden kanssa,

—	ISO 19011 -standardin ja ISO 17021 -standardin tai vastaavien standardien hyvä tuntemus.

Riippumattoman arvioijan valinta määräytyy seuraavien vaatimusten mukaisesti:

—	arvioijan nimeämisessä käytettävän menettelyn on oltava avoin,

—	arvioija nimeämiseen sovellettavien sääntöjen on oltava selkeitä ja julkisesti saatavilla,

—	arvioijan on oltava riippumaton ja puolueeton,

—	arvioijalla ei saa olla organisatorisista tai kaupallisista suhteista johtuvia eturistiriitoja, kuten ISO 19011 -standardissa ja ISO 17021 -standardissa tai vastaavissa standardeissa edellytetään,

—	arvioijalla ei saa olla suoria intressejä puunkorjuun, puunjalostuksen, puutavarakaupan tai metsähallinnon suhteen eikä laillisuuden varmentamisjärjestelmään liittyvien muiden toimialojen suhteen,

—	riippumaton arvioija ei saa kuulua lupaviranomaiseen eikä valvontaelimiin,

—	riippumattomalla arvioijalla on oltava toimiinsa sovellettava laadunvalvontajärjestelmä, ja sen on osoitettava asiaankuuluva kokemus vastaavien toimien toteuttamisesta.

Riippumattoman arvioijan päätehtäviä ovat seuraavat:

—	sillä on oltava tarkastusten alalla pätevä ja kokenut henkilöstö, jolla on erinomainen ranskan kielen suullinen ja kirjallinen taito;

—

se laatii menettelykäsikirjan, jossa kuvataan yksityiskohtaisesti kaikki arvioinnin vaiheet, mukaan lukien tiedonkeruun menetelmät ja työkalut, merkityksellisten tietojen arviointi ja kertomusten laadinta. Kyseisessä menettelykäsikirjassa on käytävä läpi myös se, miten valitukset vastaanotetaan ja käsitellään, sekä menettelyt, joiden avulla varmistetaan arvioijan henkilöstön toiminnan riippumattomuus ja luottamuksellisuus;

—	se toimittaa menettelykäsikirjan ja toiminta-aikataulun yhteisen täytäntöönpanokomitean hyväksyttäväksi ennen varsinaisen arvioinnin aloittamista;

—	se tekee arvioinnin noudattaen tässä liitteessä määriteltyjä arviointiperusteita ja vaatimuksia;

—	se selvittää, täyttääkö FLEGT-lupajärjestelmän perustana oleva laillisuuden varmentamisjärjestelmä tehtävänsä asianmukaisesti.

Osapuolet sopivat myöhemmin riippumattoman arvioinnin rahoitusmekanismista taaten arvioinnin riippumattomuuden.

LIITE VIII

TUKITOIMENPITEET

Tämän sopimuksen tehokas täytäntöönpano Norsunluurannikolla edellyttää asianomaisilta toimielimiltä ja toimijoilta tukitoimenpiteitä.

Kaikkien tämän sopimuksen täytäntöönpanoon tarvittavien resurssien järjestämisessä noudatetaan unionin ja sen jäsenvaltioiden menettelyjä Norsunluurannikon kanssa tehtävää yhteistyötä koskevan ohjelmasuunnittelun alalla sekä Norsunluurannikon talousarviomenettelyjä.

Tukitoimenpiteet perustuvat sidosryhmien kuulemisiin, paikalla tehtyjen testien perusteella laadittuihin päätelmiin ja suosituksiin sekä Norsunluurannikon metsäalaa koskevissa erilaisissa hankkeissa ja tutkimuksissa annettuihin suosituksiin.

Osapuolet määrittävät tämän sopimuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavat tukitoimenpiteet. Tukitoimenpiteiden määrittämiseen kuuluu seuraavaa:

—	talousarvioiden laatiminen tämän sopimuksen täytäntöönpanoa varten niin, että täsmennetään Norsunluurannikon varoista peräisin oleva tuki, unionin antama tuki ja muilta kehitysyhteistyökumppaneilta saatava tuki;

—	suosituksen antaminen siitä, onko tarvetta yhteiselle järjestelylle, jossa Euroopan komission ja unionin jäsenvaltioiden taloudellinen ja tekninen apu koordinoidaan.

Tukitoimenpiteet sisällytetään tämän sopimuksen täytäntöönpanon aikatauluun ja yhteisen täytäntöönpanokomitean tekemään täytäntöönpanon edistymisen seurantaan ja arviointiin. Tukitoimenpiteet kattavat ainakin seuraavat tärkeät ryhmät ja toimet:

a)	täytäntöönpanoelinten perustaminen ja hallinnon sekä julkisten toimielinten ja muiden asiaankuuluvien toimijoiden välisen toiminnan koordinoinnin lisääminen;

b)	laillisuuden varmentamisjärjestelmän kehittäminen;

c)

valmiuksien kehittäminen etenkin seuraavissa: — kansalaisjärjestöjen teknisten valmiuksien ja toimintavalmiuksien vahvistamisen tukeminen riippumattoman tarkkailun tehokkaan toteuttamisen varmistamiseksi, — viranomaisten ja yksityisen sektorin teknisten valmiuksien ja toimintavalmiuksien vahvistamisen tukeminen laillisuuden varmentamisjärjestelmän tehokkaan kehittämisen ja noudattamisen varmistamiseksi, — sidosryhmien valmiuksien vahvistaminen varojen hankinnassa tämän sopimuksen täytäntöönpanoon liittyvien hankkeiden ja ohjelmien toteutusta varten;

d)	metsähallintoa ja kestävää metsänhoitoa edistävien aloitteiden tukeminen;

e)

metsäpeitteen ennallistaminen, mukaan lukien korjattavissa olevan puuston uusiutuminen, ja erityisesti — metsäpeitteen ennallistamisen tukeminen nopeakasvuisilla puulajeilla ja hedelmäpuilla, jotka ovat yhteisöjen taloudellisen edun mukaisia, — metsäpeitteen ennallistamisen tukeminen paikallisilla puulajeilla metsien ekosysteemipalvelujen sekä luonnon monimuotoisuuden palauttamiseksi ja lisäämiseksi;

f)	uudistusten tavoittelu sekä lainsäädännön ja oikeudellisen kehyksen vahvistaminen;

g)	tuki — metsäalueiden maanomistustodistuksille, — metsien rekisteröinnille ja käytölle, — metsiin ja maanomistukseen liittyvien asiakirjojen ja menettelyjen esittämiselle kansantajuisesti;

h)	sukupuolten tasa-arvon huomioon ottaminen tämän sopimuksen täytäntöönpanossa ja metsähallinnossa;

i)	erityisesti seuraaviin liittyvien uudistusten toteuttaminen; — kansalliset puutuotemarkkinat, — puutuotteiden vienti, — puutuotteiden maahantuonti, — puutavaran laillisuuden varmentaminen laillisuuden varmentamisjärjestelmän avulla;

j)	avoimuus ja tiedottaminen.

LIITE IX

JULKAISTAVAT TIEDOT

1.   Tavoitteet, periaatteet ja oikeusperusta

Tämän sopimuksen täytäntöönpano edellyttää metsänhoitoon ja metsäalaan sovellettavan lainsäädännön täytäntöönpanoon liittyvien asiakirjojen ja tietojen julkaisemista. Metsäalaan liittyvien asiakirjojen ja tietojen julkaisemisella pyritään helpottamaan FLEGT-lupajärjestelmän täytäntöönpanoa ja seurantaa sekä edistämään metsäalan hyvää hallintoa.

Julkiset toimielimet ja elimet ovat velvollisia tiedottamaan asioista yleisölle. Oikeus saada yleisen edun mukaista tietoa vahvistetaan voimassa olevassa Norsunluurannikon lainsäädännössä (1). Lisäksi tämä velvollisuus perustuu seuraaviin periaatteisiin: i) tieto annetaan saataville maksutta tai kohtuulliseen hintaan; ii) luettelo julkisista ja saatavilla olevista asiakirjoista annetaan yleisön saataville; iii) tiedot pitävät paikkansa, ja ne saatetaan säännöllisesti ajan tasalle; iv) tiedot annetaan käyttöön pysyvästi tai tarkoituksenmukaisella hetkellä; v) tiedot toimitetaan julkaisemiseen sopivassa muodossa; vi) ilmiantajat, todistajat, asiantuntijat, uhrit ja heidän läheisensä, tiedonantajat ja hyvästä hallinnosta vastaavan korkean viranomaisen jäsenet saavat valtiolta erityistä suojelua mahdollisia kostotoimia tai uhkailua vastaan.

Tiedot, jotka osapuolet sitoutuvat julkaisemaan, on määritetty kaikkien sidosryhmien kuulemisen jälkeen, ja ne on ryhmitelty 10 tietoryhmää sisältävään luetteloon, joka esitetään jäljempänä 2 kohdassa. Jäljempänä 2 kohdan a alakohdassa mainitut tiedot julkaisee yhteinen täytäntöönpanokomitea. Jäljempänä 2 kohdan b–i alakohdassa mainitut tiedot julkaisee Norsunluurannikko. Jäljempänä 2 kohdan j alakohdassa luetellaan tiedot, jotka julkaisee unioni.

2.   Julkaistavat tiedot ja asiakirjat

a)

tämän sopimuksen täytäntöönpanoa koskevat tiedot: – tämän sopimuksen teksti kaikkine liitteineen ja myöhempine muutoksineen, – tämän sopimuksen tukihankkeita Norsunluurannikolla koskeva luettelo ja tiivistelmät, – tähän sopimukseen liittyvien Norsunluurannikolla toteutettujen hankkeiden raportit, – virallinen asiakirja, joka koskee laillisuuden varmentamisjärjestelmän täytäntöönpanoelinten perustamista, tehtävänantoa, organisaatiota ja toimintaa, sekä yhteisen täytäntöönpanokomitean työjärjestys ja tarvittaessa välimiesmenettelyt, – yhteisen täytäntöönpanokomitean kokousmuistiot, – vuosikertomukset, joihin sisältyvät muun muassa seuraavat tiedot: — tämän sopimuksen täytäntöönpanon edistyminen, — yhteisen täytäntöönpanokomitean kokoonpano ja toiminta, — Norsunluurannikon myöntämien FLEGT-lupien määrä, — hylättyjen FLEGT-lupahakemusten määrä, — metsäalan laillisuudesta ja jäljitettävyydestä vastaavan yksikön ratkaisemat tapaukset, joissa vaatimukset ovat jääneet täyttymättä, ja kyseisten tapausten ratkaisemiseksi toteutetut toimet, — unioniin vietyjen puutuotteiden vuosittaiset määrät, — unionin vastaanottamien FLEGT-lupien määrä, — unioniin FLEGT-lupajärjestelmän nojalla tuotujen puutuotteiden määrät jaoteltuina sen unionin jäsenvaltion mukaan, johon tuonti on tapahtunut, — Norsunluurannikolle tuotujen puutuotteiden ja Norsunluurannikon kautta kuljetettujen puutuotteiden määrät, — riippumattoman tarkastuksen ja riippumattoman arvioinnin toimeksiantokuvaus, menettelyt, ohjelmat ja kertomukset, — riippumatonta tarkastusta koskevien tarjousten arviointikertomus;

b)	lainsäädäntöön liittyvät tiedot: — Norsunluurannikon allekirjoittamat ja ratifioimat kansainväliset yleissopimukset ja sopimukset, jotka liittyvät metsänhoitoon, — metsälaki ja sen soveltamissäädökset, — muut tähän sopimukseen liittyvät säädöstekstit;

c)

lupien myöntämistä koskevat tiedot: — metsätalouden toimintaa koskevat lupamenettelyt, — luettelo hyväksytyistä yrityksistä lupalajeittain, — erilaisten puunkorjuu-, puunjalostus- ja puukauppalupien myöntämistä koskevat menettelyt ja maksut, — metsien ja peltometsätalousmetsien suojelua koskevat tiedot sekä valtion omistamien yksityisoikeuden soveltamisalaan kuuluvien metsien hoitoa koskevaan konsessioon liittyvää ministeriöiden välisen komitean työtä koskevat tiedot ja työn tulokset, — kuhunkin metsäkonsessioon kuuluvat erityiset luvat ja tehtävänmääritykset;

d)

metsänkäyttöä koskevat tiedot: — luettelo valtion ja paikallisyhteisöjen omistamista yksityisoikeuden soveltamisalaan kuuluvista metsistä, joille on voitu tehdä metsänkäyttösuunnitelma, — luettelo pyhistä tai muusta syystä suojelluista metsistä, sijaintikartta ja pinta-ala; — luettelo yksityisoikeudellisten oikeushenkilöiden ja luonnollisten henkilöiden metsistä, sijaintikartta ja pinta-ala, — luettelo suojelualueista, sijaintikartta ja pinta-ala, — luettelo metsien ja peltometsäalueiden käyttöön osallistuvista yksiköistä ja niiden tehtävät, — metsien ja peltometsäalueiden käyttösuunnitelmien, yksinkertaisten käyttösuunnitelmien ja hoitosuunnitelmien laatimista ja hyväksymistä koskevat hallinnolliset ja tekniset menettelyt, — jokialueiden paikallisyhteisöjen etukäteiskuulemista koskeva kertomus, — käyttösuunnitelmien hyväksymisestä vastaavan komitean työn tulokset, — hyväksytyt metsien ja peltometsäalueiden käyttösuunnitelmat, yksinkertaiset käyttösuunnitelmat, hoitosuunnitelmat ja tehtävänmääritykset, — metsäkonsessioiden kartat, — kumppanuussopimukset, konsessiosopimukset ja puunkorjuusopimukset, — metsänistutuksesta ja metsärekisteristä vastaavan viraston (Direction du reboisement et du cadastre forestier) vuosikertomukset, toteutuneiden istutusten pinta-alat ja istutuskartat, — kertomukset metsien tilasta (kansallinen metsäinventaari, metsäkartasto ja muut vastaavat);

e)

puunkorjuuta koskevat tiedot: — luettelo yksityisoikeudellisten oikeushenkilöiden ja luonnollisten henkilöiden suojelumetsistä, peltometsäalueista ja metsistä, — luettelo suojelluista lajeista, — luettelo puulajeista, joita koskee korjuukielto, — luettelo voimassa olevista konsessioista, sijaintikartat ja pinta-alat, — luettelo hoitosopimukseen perustuvista konsessioista, sijaintikartat ja pinta-alat, — luettelo korjuuluvan sisältävistä konsessioista, sijaintikartat ja pinta-alat, — luettelo aktiivisista konsessioista, — luettelo suojelumetsistä, joilla korjataan puuta, ja niiden sijaintikartat ja pinta-alat, — luettelo paikallisyhteisöjen metsistä ja viljelymetsiköistä, sijaintikartat ja pinta-alat, — luettelo yksityisoikeudellisten oikeushenkilöiden ja luonnollisten henkilöiden metsistä ja viljelymetsiköistä, joilla korjataan puuta, ja niiden sijaintikartat ja pinta-alat, — luettelo yksityisoikeudellisten oikeushenkilöiden ja luonnollisten henkilöiden suojelumetsistä, peltometsäalueista ja metsistä, jotka sijaitsevat kahdeksannen leveyspiirin pohjoispuolella, — tilastot korjuumääristä jaoteltuina puulajien, yritysten ja lupien perusteella sekä valtion istuttamien alueiden pinta-alat ja kartat valtakunnallisella tasolla, — metsätuotannosta ja -teollisuudesta vastaavan viraston (Direction de production et de l’industrie forestière) vuosikertomukset;

f)

puunjalostusta koskevat tiedot: — luettelo toiminnassa olevista jalostusyksiköistä ja niiden kapasiteetit ja sijainnit, — jalostettujen tukkien vuotuiset määrät puulajeittain, — vuotuiset määrät ensimmäisen jalostusasteen jälkeen, — vuotuiset määrät toisen jalostusasteen jälkeen, — kotimaan markkinoille saatetun jalostetun puutavaran vuotuiset määrät, — vuotuiset tuotemäärät kolmannen jalostusasteen jälkeen;

g)

puukauppaa koskevat tiedot: — luettelo toimijoista, jotka ovat saaneet luvan puutavaran vientiin ja tuontiin, — vietyjen puutuotteiden määrät jaoteltuina yrityksen, tuotetyypin (HS-nimike), puulajin, lähetyspaikan (jako jalostusasteen mukaan) ja määränpään perusteella, — FLEGT-luvan saaneiden vietyjen puutuotteiden määrät (tuotetyypit ja määränpäät), — tuotujen puutuotteiden määrät eriteltyinä tuotetyypin, puulajin ja alkuperän mukaan, — kotimaan markkinoille tarkoitettujen puutuotteiden määrät, — julkisissa huutokaupoissa myydyn takavarikoidun sekä lahjoitetun puutavaran vuotuiset määrät, — metsäalan osuus Norsunluurannikon BKT:stä, — metsäalan yritysten palveluksessa olevien henkilöiden määrä;

h)

metsäalan osuutta verotuloista koskevat tiedot: — luettelo metsäalaan liittyvistä erilaisista veroista ja maksuista, — erilaisten metsäalaan liittyvien verojen ja maksujen jakautuminen, — tukkipuun myynnistä kannetun veron vuotuiset määrät, — alueiden käyttöoikeutta koskevien verojen vuotuiset määrät, — yhdyskuntapalveluun liittyvien maksujen vuotuiset määrät, — paikallisyhteisöille taikka alueittain tai paikkakunnittain yhteisöille palautettujen maksujen määrät, — metsäalaan liittyvissä riidoissa määrättyjen seuraamusten (myös toteutumatta jääneet korvaavat istutukset) ja liiketoimien määrät;

i)

laillisuuden varmentamisjärjestelmään ja FLEGT-lupien myöntämiseen liittyvät tiedot: — luettelo myönnetyistä julkisista laillisuustodistuksista (yrityksen nimi, myöntämispäivä, voimassaolon päättymispäivä jne.), — luettelo myönnetyistä FLEGT-luvista, — varmentamiskäsikirja, johon sisältyvät — yksityisten sertifiointijärjestelmien ja -elinten tunnustamisessa sovellettavat menettelyt, — laillisuuden varmentamisessa sovellettavat menettelyt, — laillisuustodistusten myöntämismenettelyt, — kuvaus puutavaran jäljitettävyysjärjestelmästä Norsunluurannikolla, — kuvaus metsäalan valvontajärjestelmästä, — puutavaran toimitusketjun valvontamenettelyt, — FLEGT-lupien myöntämismenettelyt, — luettelo yksityisistä sertifiointijärjestelmistä ja laillisuuteen/kestävyyteen liittyviä todistuksia myöntävistä sertifiointielimistä, jotka Norsunluurannikko on tunnustanut laillisuuden varmentamisjärjestelmässä, — metsätaloustoiminnan valvontaan liittyviä tarkastuskäyntejä koskevat kertomukset, — takavarikoidun puutavaran vuotuiset määrät, — riippumatonta tarkkailua koskevat kertomukset ja näiden kertomusten perusteella annettujen suositusten seurantaa koskevat tiedot, — riippumattoman tarkastajan kertomukset ja tiedot määritettyjen korjaavien toimenpiteiden täytäntöönpanosta;

j)

unionin julkaisemat tiedot: — FLEGT-lupajärjestelmässä unioniin tuotujen puutuotteiden määrät jaoteltuina alkuperän mukaan, — unionin vastaanottamien Norsunluurannikon myöntämien FLEGT-lupien määrä, — luettelo Euroopan maista, jotka tuovat FLEGT-luvan saanutta Norsunluurannikolta peräisin olevaa puutavaraa, — luettelo unionin jäsenvaltioiden toimivaltaisista viranomaisista, jotka vastaavat puutavaraa ja puutuotteita markkinoille saattavien toimijoiden velvollisuuksien vahvistamisesta 20 päivänä lokakuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 995/2010 (2) sekä asetuksen (EY) N:o 2173/2005 täytäntöönpanosta, — puutavaraa koskevat unionin säädökset ja niiden myöhemmät versiot, — luettelo toimivaltaisten viranomaisten hylkäämistä FLEGT-luvista ja hylkäämisen perusteet, — toimivaltaisten viranomaisten takavarikoiman Norsunluurannikolta peräisin olevan FLEGT-luvan saaneen puutavaran määrä, — toimivaltaisten viranomaisten takavarikoiman Norsunluurannikolta peräisin olevan FLEGT-luvan saaneen puutavaran määränpäät ja käyttötarkoitukset, — kansainvälisen trooppisen puun järjestön riippumattomat tarkkailukertomukset puumarkkinoista.

3.   Tietojen ja asiakirjojen saaminen tutustuttavaksi, julkaiseminen ja levittäminen

Metsienhoidosta vastaava viranomainen on vastuussa yleisen edun mukaisen metsäalaa koskevan tiedon saatavuudesta.

Julkisten tietojen ja asiakirjojen saatavuutta koskevat yksityiskohtaiset säännöt määritellään voimassa olevassa Norsunluurannikon lainsäädännössä (3), mutta tässä liitteessä luetellut tiedot ovat vapaasti ja vaivattomasti saatavilla. Nämä tiedot ovat nimittäin saatavilla ja tutustuttavissa tämän sopimuksen verkkosivuilla.

Tiedon jakamisessa käytetään Norsunluurannikon viestintästrategian yhteydessä ilmoitettuja erilaisia viestintäkanavia.

Metsäministeri nimittää yleisen edun mukaisten tietojen ja asiakirjojen saatavuudesta vastaavan tahon.

4.   Muutoksenhakumekanismi ja valitusten käsittely

Yleisen edun mukaisen tiedon saatavuutta koskevassa voimassa olevassa lainsäädännössä säädetään seuraavista muutoksenhakukeinoista: oikaisuvaatimus, yleisen edun mukaisen tiedon ja julkisten asiakirjojen saatavuudesta vastaavalle komitealle (Commission d’accès à l’information d’intérêt public et aux documents publics, CAIDP) osoitettu valitus ja tuomioistuimessa nostettu kanne. Kanne voidaan nostaa tuomioistuimessa kuitenkin vasta sen jälkeen, kun CAIDP:lle on ensin tehty valitus. Kanne on nostettava toimivaltaisessa hallintotuomioistuimessa voimassa olevan lainsäädännön mukaisessa määräajassa.

Yleisen edun mukaisen tiedon saatavuudesta vastaava komitea (Comité d’accès à l’information d’intérêt public, CAIIP) perustetaan metsäministeriön alaisuuteen, ja se vastaanottaa ja kirjaa metsäalan tietojen saatavuuteen liittyvät valitukset ennen CAIDP:lle osoitettavaa valitusta. Kyseiseen komiteaan kuuluu kansalaisyhteiskunnan ja yksityisen sektorin edustajia, ja sen tehtävät, kokoonpano ja toimintatapa täsmennetään metsäministerin määräyksellä.

---

(1)  Laki yleisen edun mukaisen tiedon saamisesta, määräys korruption ja vastaavien rikosten ennaltaehkäisystä ja torjunnasta sekä ympäristölaki.

(2)   EUVL L 295, 12.11.2010, s. 23.

(3)  Laki yleisen edun mukaisen tiedon saamisesta.