14.1.2017

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 11/9

---

Neuvoston pöytäkirjaan merkittävät lausumat

Sisällysluettelo

1.

Neuvoston lausuma 20.12 artiklasta: ”Videokuvaus” (teollis- ja tekijänoikeuksien rikosoikeudellinen täytäntöönpano).

11

2.

Neuvoston lausuma 20.7 artiklan väliaikaisesta soveltamisesta: ”Annettava suoja” (Bernin yleissopimuksen suojaamia moraalisia oikeuksia koskevat jäsenvaltioiden toimivaltuudet).

11

3.

Neuvoston lausuma liikennettä ja liikennepalveluja koskevien määräysten väliaikaisesta soveltamisesta (toimivallan jaon osalta).

11

4.

Neuvoston lausuma 22, 23 ja 24 luvun väliaikaisesta soveltamisesta: ”Kauppa ja kestävä kehitys”, ”Kauppa ja työ” ja ”Kauppa ja ympäristö” (toimivallan jaon osalta).

11

5.

Neuvoston lausuma ”korvausvastuuta” koskevan asetuksen (EU) N:o 912/2014 soveltamisesta sijoitusriitojen ratkaisemiseen.

11

6.

Komission lausuma maantieteellisten merkintöjen suojelusta.

11

7.

Komission lausuma ennalta varautumisen periaatteen suojelusta CETA-sopimuksessa.

12

8.

Komission lausuma vedestä.

12

9.

Komission lausuma neuvoston lisäämien oikeusperustojen sisällöstä.

12

10.

Irlannin lausuma (SEUT-sopimuksen kolmannen osan V osastosta).

13

11.

Yhdistyneen kuningaskunnan lausuma (SEUT-sopimuksen kolmannen osan V osastosta).

13

12.

Unkarin lausuma (CETA-sopimuksen väliaikaisesta soveltamisesta).

13

13.

Portugalin lausuma (CETA-sopimuksen väliaikaisesta soveltamisesta ja riippumattomasta päätösvallasta kansalliseen toimivaltaan kuuluvissa asioissa).

13

14.

Kreikan lausuma (suojatun alkuperänimityksen (SAN) ”Feta” suojelemisesta CETA-sopimuksessa).

13

15.

Neuvoston lausuma CETA-sopimuksen väliaikaisen soveltamisen laajuudesta.

14

16.

Neuvoston lausuma ammattipätevyyksien vastavuoroisen tunnustamisen väliaikaisesta soveltamisesta (toimivallan jako).

14

17.

Neuvoston lausuma työntekijöiden suojelun väliaikaisesta soveltamisesta (toimivallan jako).

14

18.

Komission lausuma CETA-sekakomitean päätöksistä.

15

19.

Neuvoston ja jäsenvaltioiden lausuma CETA-sekakomitean päätöksistä.

15

20.

Neuvoston lausuma CETA-sopimuksen väliaikaisen soveltamisen päättymisestä.

15

21.

Saksan ja Itävallan lausuma CETA-sopimuksen väliaikaisen soveltamisen päättymisestä.

15

22.

Puolan lausuma CETA-sopimuksen väliaikaisen soveltamisen päättymisestä.

15

23.

Slovenian lausuma (sijoituksia käsittelevästä kahdenvälisestä tuomioistuinjärjestelmästä ja monista muista kysymyksistä).

15

24.

Itävallan lausuma (unionin puolesta sekakomiteassa esitettävistä kannoista).

16

25.

Puolan lausuma (kansallisen toimivallan laajuudesta ja monista muista kysymyksistä).

16

26.

Komission lausuma hormonaalista vaikutusta omaavien aineiden käyttöä kasvunedistäjinä kotieläintuotannossa koskevan kiellon jatkamisesta (hormoninaudanliha).

17

27.

Komission lausuma julkisista hankinnoista.

17

28.

Komission lausuma Belgian lainsäädännön mukaisesta Belgian pakollisesta vakuutusjärjestelmästä ja keskinäisistä vakuutusyhtiöistä.

17

29.

Komission lausuma julkisista palveluista.

18

30.

Komission lausuma muuntogeenisiä tuotteita koskevan EU:n lainsäädännön soveltamisen jatkamisesta elintarvikkeiden, rehujen ja viljelyn osalta.

18

31.

Komission lausuma sopimuksen 8.1 artiklassa olevan ilmauksen ”merkittävä liiketoiminta” merkityksestä (sijoituksen ”määritelmät”).

18

32.

Neuvoston ja komission lausuma maataloudesta CETAn puitteissa.

18

33.

Euroopan komission lausuma viisumien täyden vastavuoroisuuden saavuttamisesta Kanadan kanssa Romanian ja Bulgarian kansalaisille.

19

34.

Bulgarian lausuma (viisumivapaudesta).

19

35.

Romanian lausuma (viisumivapaudesta).

19

36.

Komission ja neuvoston lausuma investointien suojasta ja investointituomioistuimesta.

20

37.

Belgian kuningaskunnan lausuma liittovaltion ja hallintoalueiden täysivaltaisuutta koskevista ehdoista CETAn allekirjoittamiseksi.

21

38.

Neuvoston oikeudellisen yksikön lausuma yhteisen tulkitsevan välineen oikeudellisesta luonteesta.

22

LAUSUMAT:

Seuraavat lausumat ovat erottamaton osa puitteita, joissa neuvosto hyväksyy päätöksen luvan antamisesta CETA-sopimuksen allekirjoittamiseen unionin puolesta. Ne merkitään neuvoston pöytäkirjaan tuossa tilaisuudessa.

1.   Neuvoston lausuma 20.12 artiklasta:

Neuvosto ilmoittaa, että jäsenvaltioiden saavuttama yhteisymmärrys teollis- ja tekijänoikeuksien rikosoikeudellisesta täytäntöönpanosta ei muodosta ennakkotapausta Euroopan unionin ja kolmansien maiden välillä tulevaisuudessa tehtäviä sopimuksia varten.

2.   Neuvoston lausuma 20.7 artiklan väliaikaisesta soveltamisesta:

Neuvosto ilmoittaa, että sen päätös siltä osin kuin siinä säädetään 20.7 artiklan väliaikaisesta soveltamisesta, ei vaikuta EU:n ja sen jäsenvaltioiden väliseen toimivallan jakoon, kun on kyse Bernin yleissopimuksen suojaamista moraalisista oikeuksista.

3.   Neuvoston lausuma liikennettä ja liikennepalveluja koskevien määräysten väliaikaisesta soveltamisesta:

Euroopan unionin neuvosto ilmoittaa, että sen päätös siltä osin kuin siinä säädetään, että EU soveltaa väliaikaisesti EU:n ja sen jäsenvaltioiden väliseen jaettuun toimivaltaan kuuluvia liikennepalvelujen alan määräyksiä, ei vaikuta niiden väliseen toimivallan jakoon tällä alalla eikä estä jäsenvaltioita käyttämästä toimivaltaansa Kanadaan nähden tämän sopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle jäävissä asioissa tai muuhun kolmanteen maahan nähden mainittuun soveltamisalaan kuuluvien liikennepalvelujen alalla.

4.   Neuvoston lausuma 22, 23 ja 24 luvun väliaikaisesta soveltamisesta:

Euroopan unionin neuvosto ilmoittaa, että sen päätös siltä osin kuin siinä säädetään, että EU soveltaa väliaikaisesti EU:n ja sen jäsenvaltioiden väliseen jaettuun toimivaltaan kuuluvia 22, 23 ja 24 luvun määräyksiä, ei vaikuta niiden väliseen toimivallan jakoon tällä alalla eikä estä jäsenvaltioita käyttämästä toimivaltaansa Kanadaan nähden tämän sopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle jäävissä asioissa tai muuhun kolmanteen maahan nähden.

5.   Neuvoston lausuma asetuksen (EU) N:o 912/2014 soveltamisesta:

Neuvosto panee merkille, että 23. heinäkuuta 2014 annettua asetusta (EU) N:o 912/2014 kansainvälisillä sopimuksilla, joissa Euroopan unioni on osapuolena, sijoittajan ja valtion välisten riitojen ratkaisemista varten perustetuissa välimiesoikeuksissa käsiteltäviin asioihin liittyvän korvausvastuun hallinnointia koskevista puitteista sovelletaan kaikkiin EU:hun tai sen jäsenvaltioihin CETAn 8 luvun F jakson (Sijoittajien ja valtioiden välisten sijoitusriitojen ratkaiseminen) nojalla kohdistuviin kanteisiin tai riitoihin.

6.   Komission lausuma maantieteellisten merkintöjen suojelusta:

1.

Komissio aikoo olla tiiviissä yhteydessä jokaiseen asianomaiseen jäsenvaltioon meneillään olevien ja tulevien maantieteellisiä merkintöjä, kuten SAN- ja SMM-merkintöjä, koskevien neuvottelujen aikana. Yhteydenpito tapahtuu käytettävissä olevien kuulemisrakenteiden puitteissa, ja komissio suhtautuu myönteisesti lisäkuulemisia koskeviin pyyntöihin.

2.

Komissio on sitoutunut saavuttamaan parhaan mahdollisen suojelun tason unionin rekisteröidyille maantieteellisille merkinnöille meneillään olevissa ja tulevissa kauppasopimuksia koskevissa neuvotteluissa ottaen huomioon kunkin kauppakumppanin markkinatilanteen ja jäsenvaltioiden edut.

3.

Komissio panee merkille Kreikan huolenaiheet tiettyjen maantieteellisten merkintöjen suojelun tuloksista Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välisen laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen (CETA) nojalla, erityisesti suojatun alkuperänimityksen ”feta” osalta. Komissio tunnustaa, että CETA-sopimuksen 20.21 artiklan kattamien termien, ”feta” mukaan luettuna, osalta saavutetut tulokset merkitsevät suojatasoa, joka ei muodosta ennakkotapausta käynnissä oleville tai tuleville neuvotteluille.

4.

Komissio vahvistaa CETA-sopimuksen puitteissa aikomuksensa varmistaa kyseisen sopimuksen mukaisen maantieteellisten merkintöjen suojelun täsmällisen täytäntöönpanon muun muassa sen hallinnollista toimeenpanoa koskevien säännösten osalta sekä 20.21 artiklan mukaisten poikkeusten käyttöön oikeutettujen elinten osalta.

5.

Komissio sitoutuu käyttämään täysimääräisesti sopimuksen 26.2 artiklan nojalla perustetun maantieteellisiä merkintöjä käsittelevän CETA-komitean mekanismeja varmistaakseen, että kanadalaisille kuluttajille tiedotetaan asianmukaisesti CETA-sopimuksen 20.21 artiklan soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden ominaislaadusta ja -piirteistä.

6.

Komissio sitoutuu viiden vuoden kuluessa käyttämään CETA-sopimuksessa määrättyjä asiaankuuluvia mekanismeja, joilla on tarkoitus saavuttaa kaikille sopimuksen liitteessä 20-A luetelluille EU:n maantieteellisille merkinnöille, ”feta” mukaan luettuna, samantasoinen suoja.

7.

Komissio sitoutuu käyttämään täysimääräisesti maantieteellisiä merkintöjä koskevia, 26.2 artiklassa vahvistettuja CETAn mekanismeja tavoitteenaan sisällyttää sopimukseen uusia maantieteellisiä merkintöjä EU:n jäsenvaltion pyynnöstä.

8.

Ottaen huomioon sisämarkkinoilla ja kolmansissa maissa toteuttavista maataloustuotteita koskevista tiedotus- ja menekinedistämistoimista 22. lokakuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1144/2014 tarjoamat mahdollisuudet, komissio aikoo edelleen tarjota jäsenvaltioille ja etenkin maantieteellisillä merkinnöillä suojattujen tuotteiden heikoimmassa asemassa oleville tuottajille ja viejille tukea maantieteellisten merkintöjen edistämiseksi.

7.   Komission lausuma ennalta varautumisen periaatteen suojelusta CETA-sopimuksessa:

Komissio vahvistaa, että CETA-sopimuksessa säilytetään Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden oikeus soveltaa sääntelytoimintaa koskevia perusperiaatteitaan. Euroopan unionin osalta kyseisiä periaatteita ovat Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen sisältyvät periaatteet, erityisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 191 artiklassa mainittu ja 168 artiklan 1 kohdasta sekä 169 artiklan 1 ja 2 kohdasta ilmenevä ennalta varautumisen periaate.

Näin ollen komissio vahvistaa, että mikään CETA-sopimuksessa ei estä soveltamasta Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa vahvistettua ennalta varautumisen periaatetta.

8.   Komission lausuma vedestä:

Komissio vahvistaa, että CETA-sopimus ei millään tavalla vaikuta jäsenvaltioiden oikeuteen päättää itsenäisesti vesivarojensa käytöstä ja suojelusta. CETA-sopimuksen 1.9 artiklassa todetaan, että mikään sopimuksessa ei velvoita Euroopan unionia sallimaan veden kaupallista käyttöä mihinkään tarkoitukseen. CETA-sopimusta sovellettaisiin tällä alalla vain, jos Euroopan unioni tai sen jäsenvaltio päättäisi itsenäisesti sallia veden kaupallisen käytön.

Vaikka Euroopan unionin jäsenvaltio päättäisi sallia veden kaupallisen käytön, CETA-sopimuksella turvataan täysimääräisesti jäsenvaltion mahdollisuus kumota tätä koskevat päätöksensä samoin kuin oikeus säännellä veden kaupallista käyttöä poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

9.   Komission lausuma oikeusperustojen sisällöstä:

Komissio toteaa, että neuvosto on lisännyt SEUT 43 artiklan 2 kohdan, 153 artiklan 2 kohdan ja 192 artiklan 1 kohdan niihin aineellisiin oikeusperustoihin, joita komissio oli ehdottanut neuvoston päätökselle Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välisen laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen allekirjoittamisesta. Komissio katsoo, että tämä muutos on perusteeton, sillä kaikki kyseessä olevat seikat kuuluvat täysin SEUT 207 artiklan soveltamisalaan.

10.   Irlannin lausuma:

Jos Euroopan unionin on sopimuksen täytäntöön panemiseksi toteutettava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kolmannen osan V osaston mukaisia toimenpiteitä, noudatetaan täysimääräisesti Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyn pöytäkirjan määräyksiä.

11.   Yhdistyneen kuningaskunnan lausuma:

Yhdistynyt kuningaskunta on tyytyväinen Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välisen laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen (CETA) allekirjoittamiseen.

Yhdistynyt kuningaskunta katsoo kuitenkin, että sopimus sisältää luonnollisten henkilöiden tilapäistä oleskelua liiketoimintaa varten ja takaisinottoa koskevia määräyksiä, jotka ovat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kolmannen osan V osaston mukaisia. Yhdistynyt kuningaskunta palauttaa mieleen, että perussopimuksiin liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevan 2 artiklan mukaisesti unionin kyseisen osaston nojalla tekemän kansainvälisen sopimuksen määräykset eivät sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa, eikä niitä sovelleta siihen, ellei se mainitun pöytäkirjan 3 artiklan mukaisesti ilmoita haluavansa osallistua ehdotetun toimenpiteen hyväksymiseen ja soveltamiseen.

Näin ollen Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti pöytäkirjassa N:o 21 olevan 3 artiklan mukaisesti neuvoston puheenjohtajalle, että se aikoo osallistua näiden neuvoston päätösten hyväksymiseen ja soveltamiseen, jos ne liittyvät luonnollisten henkilöiden tilapäiseen oleskeluun liiketoimintaa varten.

12.   Unkarin lausuma Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Kanadan välisen laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen väliaikaisesta soveltamisesta:

Unkari toteaa, että jos sen on muutettava kansallista lainsäädäntöään, jotta Euroopan unioni voisi soveltaa väliaikaisesti Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Kanadan välisen laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen niitä osia, jotka kuuluvat jaettuun toimivaltaan, tällaiset muutokset on tehtävä Unkarin oikeusjärjestyksen luonteen vuoksi kansallisen ratifiointiprosessin yhteydessä, jonka Unkari aikoo aloittaa hyvissä ajoin.

13.   Portugalin lausuma:

Kun pidetään mielessä perussopimuksissa määritellyn Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välisen toimivallan jaon periaatteen noudattaminen, neuvoston päätökset valtuutuksesta Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välisen laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen tekemiseen, allekirjoittamiseen ja väliaikaiseen soveltamiseen eivät vaikuta Portugalin riippumattomaan päätösvaltaan sille varattuun kansalliseen toimivaltaan kuuluvissa asioissa, ja Portugalin päätös sopimuksen sitovuudesta riippuu perustuslaillisten periaatteiden ja sääntöjen mukaisesti sisäisten ratifiointimenettelyjen päätökseen saattamisesta ja sopimuksen voimaantulosta kansainvälisen oikeusjärjestyksen mukaisesti.

14.   Kreikan lausuma:

Kreikka toteaa, että Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Kanadan välisissä talouskumppanuussopimusta koskevissa neuvotteluissa saavutetut tulokset kreikkalaisen juuston ”fetan”, joka on oikeutettu erityiseen suojaan suojattuja alkuperänimityksiä (SAN) koskevan EU:n lainsäädännön puitteissa, suojelemiseksi, tarjoavat vain vähimmäissuojan eivätkä siten muodosta ennakkotapausta niitä kauppasopimuksia varten, joita EU tulevaisuudessa tekee kolmansien maiden kanssa.

Kreikan mukaan suojatulle alkuperänimitykselle ”feta”, joka on yksi EU:n tärkeimmistä maantieteellisistä merkinnöistä, tulisi antaa sama suojelun taso kuin muille EU:n yhtä tärkeille maantieteellisille merkinnöille. Lisäksi Kreikka katsoo, että suojatun alkuperänimityksen ”feta” samoin kuin muiden maantieteellisten merkintöjen suojelu edistää merkittävästi alueellista kehitystä, kasvua ja työllisyyttä Euroopan unionissa. Saavutetuissa tuloksissa, jotka koskevat suojatun alkuperänimityksen ”feta” erityistä suojelemista CETA-sopimuksessa, ei oteta lainkaan huomioon edellä mainittua tavoitetta eivätkä ne siksi takaa sen täydellistä suojelua Kanadan markkinoilla.

Kreikka panee tässä yhteydessä täysin merkille Euroopan komission sitoumuksen a) saavuttaa kaikille EU:n rekisteröidyille maantieteellisille merkinnöille, suojattu alkuperänimitys ”feta” mukaan luettuna, mahdollisimman korkea suojelun taso meneillään olevissa ja tulevissa kauppasopimusneuvotteluissa kolmansien maiden kanssa, edellä mainittu tavoite huomioon ottaen ja b) toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet suojatun alkuperänimityksen ”feta” suojelemiseksi EU:n markkinoiden lisäksi myös kolmansien maiden markkinoilla erityisesti hyvän kauppatavan vastaisten käytäntöjen osalta, joiden johdosta kuluttajat saavat väärää tietoa.

Tältä osin Kreikka on tyytyväinen Euroopan komission lausumaan, joka koskee Euroopan komission 1) sitoumusta olla tiiviissä yhteydessä jokaiseen asianomaiseen jäsenvaltioon meneillään olevien ja tulevien maantieteellisiä merkintöjä koskevien neuvottelujen aikana, 2) sitoumusta saavuttaa maantieteellisille merkinnöille paras mahdollinen suojelun taso meneillään olevissa ja tulevissa neuvotteluissa kolmansien maiden kanssa, 3) aikomusta varmistaa yhteistyössä kaikkien toimivaltaisten Kanadan viranomaisten kanssa CETA-sopimuksen mukaisen suojelun täsmällinen täytäntöönpano, eli Kanadan asianmukaisten sisäisten hallinnollisten täytäntöönpanomekanismien ja -menettelyjen luominen Kanadan sisämarkkinoiden sopeuttamiseksi CETA-sopimuksen määräyksiin, sekä 20.21 artiklan mukaisten poikkeusten käyttämiseen oikeutettujen kanadalaisten elinten rekisteröinti, 4) sitoumusta käyttää täysimääräisesti maantieteellisiä merkintöjä käsittelevän CETA-komitean mekanismeja varmistaakseen, että kanadalaisille kuluttajille tiedotetaan asianmukaisesti CETA-sopimuksen 20.21 artiklan soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden ominaislaadusta ja -piirteistä, 5) sitoumusta käyttää viiden (5) vuoden kuluessa CETA-sopimuksen voimaantulosta asianmukaisia mekanismeja, jotta kaikille sopimuksen soveltamisalaan kuuluville EU:n maantieteellisille merkinnöille, suojattu alkuperänimitys ”feta” mukaan luettuna, saavutetaan sama suojelun taso, sekä 6) sitoumusta tukea Kreikkaa sen pyrkimyksissä edistää maantieteellisiä merkintöjä käyttämällä asetuksen (EU) N:o 1144/2014 tarjoamia mahdollisuuksia.

Kreikka aikoo seurata edellä esitettyjen kohtien toteutumista ja pitää niitä osana CETA-sopimuksen täytäntöönpanoa vilpittömässä mielessä.

Esittäessään tämän lausuman Kreikka on ottanut täysin huomioon CETA-sopimuksen strategisen poliittisen ja taloudellisen ulottuvuuden.

CETA-sopimuksen väliaikaisen soveltamisen laajuudesta:

15.   Neuvoston lausuma:

Euroopan unionin neuvosto vahvistaa, että väliaikainen soveltaminen koskee ainoastaan EU:n toimivaltaan kuuluvia asioita.

16.   Neuvoston lausuma ammattipätevyyksien vastavuoroisen tunnustamisen väliaikaisesta soveltamisesta:

Euroopan unionin neuvosto ilmoittaa, että sen päätös siltä osin kuin siinä säädetään, että EU soveltaa väliaikaisesti ammattipätevyyksien vastavuoroisen tunnustamisen alaan kuuluvia määräyksiä ja siltä osin kuin tämä ala kuuluu EU:n ja sen jäsenvaltioiden väliseen jaettuun toimivaltaan, ei vaikuta niiden väliseen toimivallan jakoon tällä alalla eikä estä jäsenvaltioita käyttämästä toimivaltaansa Kanadaan tai muuhun kolmanteen maahan nähden tämän sopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle jäävissä asioissa.

17.   Neuvoston lausuma työntekijöiden suojelun väliaikaisesta soveltamisesta:

Euroopan unionin neuvosto ilmoittaa, että sen päätös siltä osin kuin siinä säädetään, että EU soveltaa väliaikaisesti työntekijöiden suojelun alaan kuuluvia määräyksiä ja siltä osin kuin tämä ala kuuluu EU:n ja sen jäsenvaltioiden väliseen jaettuun toimivaltaan, ei vaikuta niiden väliseen toimivallan jakoon tällä alalla eikä estä jäsenvaltioita käyttämästä toimivaltaansa Kanadaan tai muuhun kolmanteen maahan nähden tämän sopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle jäävissä asioissa.

CETA-sekakomitean päätöksistä:

18.   Komission lausuma:

Todetaan, että on epätodennäköistä, että lähitulevaisuudessa tarvittaisiin CETA-sekakomitean päätöstä CETA-sopimuksen muuttamisesta tai sen hyväksymää CETA-sopimusta koskevaa sitovaa tulkintaa. Näin ollen komissio ei aio tehdä 218 artiklan 9 kohdan mukaista ehdotusta CETA-sopimuksen muuttamiseksi tai CETA-sopimuksen sitovan tulkinnan hyväksymiseksi ennen kuin varsinainen käsittely on saatettu päätökseen Saksan perustuslakituomioistuimessa.

19.   Neuvoston ja jäsenvaltioiden lausuma:

Neuvosto ja jäsenvaltiot muistuttavat, että silloin kun CETA-sekakomitean päätös kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan, CETA-sekakomiteassa esitettävä unionin ja sen jäsenvaltioiden kanta on hyväksyttävä yhteisymmärryksessä.

CETA-sopimuksen väliaikaisen soveltamisen päättymisestä:

20.   Neuvoston lausuma:

Jos CETA-sopimuksen ratifiointi epäonnistuu pysyvästi ja lopullisesti perustuslakituomioistuimen tuomion johdosta tai muiden perustuslaillisten prosessien päätökseen saattamisen seurauksena ja kyseisen valtion hallitus on ilmoittanut asiasta virallisesti, väliaikainen soveltaminen on lopetettava. Tarpeelliset toimet toteutetaan EU:n menettelyjen mukaisesti.

21.   Saksan ja Itävallan lausuma:

Saksa ja Itävalta ilmoittavat, että CETA-sopimuksen sopimuspuolina ne voivat harjoittaa CETA-sopimuksen 30.7 artiklan 3 kohdan c alakohdasta johtuvia oikeuksiaan. Tarpeelliset toimet toteutetaan EU:n menettelyjen mukaisesti.

22.   Puolan lausuma:

Puola ilmoittaa, että CETA-sopimuksen sopimuspuolena se voi harjoittaa CETA-sopimuksen 30.7 artiklan 3 kohdan c alakohdasta johtuvaa oikeuttaan. Kaikki tarpeelliset toimet toteutetaan EU:n menettelyjen mukaisesti.

23.   Slovenian lausuma:

Slovenian tasavalta palauttaa mieleen, että sijoituksia koskeva luku on erittäin arkaluonteinen, mutta katsoo, että CETA-sopimuksen allekirjoittamista koskeva yhteisymmärrys ei vaikuta Slovenian tasavallan sijoituksia käsittelevää kahdenvälistä tuomioistuinjärjestelmää koskevaan pääasialliseen kantaan. Ottaen huomioon sijoituksia käsittelevään tuomioistuinjärjestelmään liittyviä määräyksiä koskevien neuvottelujen kuluessa ilmaistut erilaiset huolenaiheet Slovenian tasavalta odottaa, että sijoituksia käsittelevää tuomioistuinjärjestelmää tullaan jatkuvasti kehittämään yhteisen tulkintaselityksen ja Euroopan unionin lainsäädännön mukaisesti ja että CETA-sopimuksen asiaankuuluvia määräyksiä mukautetaan parannusten sisällyttämiseksi jo ennen sijoituksia käsittelevän monenvälisen tuomioistuimen ja sijoituksia koskevien riitojen ratkaisemista koskevan muutoksenhakujärjestelyn perustamista.

Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välisen perussopimusten mukaisen toimivallanjaon pohjalta neuvoston päätös, jonka mukaan Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Kanadan välistä CETA-sopimusta voidaan soveltaa väliaikaisesti, ei vaikuta Slovenian tasavallan riippumattomuuteen päättää sopimuksen sitovuudesta sen kansalliseen toimivaltaan kuuluvien asioiden osalta. Tämä merkitsee sitä, että kyseisen sopimuksen sisältämät viittaukset sen väliaikaista soveltamista koskeviin sisäisiin edellytyksiin ja menettelyihin on ymmärrettävä Slovenian tasavallan tapauksessa viittauksina ratifiointimenettelyjen päätökseen saattamiseen.

Slovenian tasavalta katsoo, että CETA-sopimus ei vaikuta Euroopan unionin eikä Kanadan lainsäädäntöön, joka koskee luvan antamista muuntogeenisille organismeille ja uusien jalostustekniikoiden avulla aikaansaaduille tuotteille, niiden markkinoille saattamista, viljelyä ja merkitsemistä ja erityisesti jäsenvaltioiden mahdollisuutta rajoittaa alueellaan muuntogeenisten organismien viljelyä tai kieltää se. Lisäksi Slovenian tasavalta katsoo, että mikään CETA-sopimuksessa ei estä soveltamasta Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa vahvistettua ennalta varautumisen periaatetta Euroopan unionissa.

Vesivarojen osalta Slovenian tasavalta katsoo, että mikään tässä sopimuksessa ei aseta Euroopan unionille eikä sen jäsenvaltioille EU:n lainsäädäntöä pidemmälle menevää velvoitetta eikä rajoita minkään osapuolen oikeutta toteuttaa tai jatkaa vesivarojensa hoito-, suojelu- tai säilyttämistoimenpiteitä (olipa kyse kaupallisesta, juomavesi-, seka- tai muusta käytöstä), mukaan lukien kunkin osapuolen oikeus rajoittaa myönnettyjä vesioikeuksia tai peruuttaa ne. Slovenian tasavalta katsoo myös, että juomavesihuoltoon käytetyt vesivarat (mukaan lukien sekä juomavesihuoltoon että muuhun tarkoitukseen käytetyt vesivarat) eivät kuulu 1.9 artiklan 3 kohdan soveltamisalaan.

24.   Itävallan lausuma:

Itävallan tasavalta pitää kiinni siitä, että pyritään toimielinten väliseen sopimukseen, jolla varmistettaisiin jäsenvaltioiden asianmukainen osallistuminen Euroopan unionin neuvoston kautta päätöksiin, joilla vahvistetaan sopimuksella perustetussa sekakomiteassa unionin puolesta esitettävät kannat SEUT 218 artiklan 9 kohdan mukaisesti. Jotta Itävallan kansallisneuvoston (Nationalrat) osallistuminen tällaisiin päätöksiin voidaan varmistaa, viittaamme Itävallan perustuslain 23 e artiklaan.

25.   Puolan lausuma:

Ottaen huomioon perustamissopimuksissa määritellyn Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välisen toimivallan jaon on todettava, että neuvoston päätökset valtuutuksesta Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välisen laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen allekirjoittamiseen, väliaikaiseen soveltamiseen ja tekemiseen eivät vaikuta Puolan tasavallan riippumattomaan päätösvaltaan sille varattuun kansalliseen toimivaltaan kuuluvissa asioissa, ja Puolan päätös sopimuksen sitovuudesta riippuu periaatteiden ja perustuslaillisten sääntöjen mukaisesti sisäisten ratifiointimenettelyjen päätökseen saattamisesta.

”Sijoituksilla” on sopimuksessa laaja määritelmä. ”Sijoitusten” määritelmän osalta sovittua sanamuotoa koskevien epäilysten välttämiseksi Puolan tasavalta ilmoittaa katsovansa, että tämä käsite sisältää oikeussuojan osalta ainoastaan ”todelliset” sijoitukset. CETA-sopimuksen nojalla suojattuna ”todellisena” sijoituksena Puolan tasavalta pitää ensinnäkin sijoittautumisen jälkeisiä sijoituksia, eli sen vaiheen sijoituksia, jossa sijoittaja saa hallinnollisen päätöksen (lopullisen / toimeenpanokelpoisen, eli päätöksen, joka mahdollistaa kyseisellä päätöksellä myönnetyn oikeuden toimeenpanon), tai muun laissa edellytetyn lopullisen / toimeenpanokelpoisen luvan, jos sijoitus edellyttää oikeudellisesti tällaista päätöstä tai lupaa. Toiseksi sijoittajan on noudatettava tällaista päätöstä tai lupaa. Kolmanneksi sen todistamiseksi, että sijoitus on ”todellinen”, Puolan tasavallan käsityksen mukaan tarvitaan pääoman tai muiden varojen tosiasiallista käyttöä sen täytäntöönpanossa.

CETA-sopimuksella otetaan käyttöön sijoituksia käsittelevä tuomioistuinjärjestelmä. Puolan tasavalta aikoo pyrkiä vahvistamaan tuomarien valintaa koskevat yksityiskohtaiset säännöt, jotta tuomioistuimen kokoonpano heijastaisi Euroopan unionin oikeusjärjestelmien moninaisuutta ja ottaisi huomioon EU:n jäsenvaltioiden välisen maantieteellisen tasapainon. Ihanneratkaisu olisi se, että voitaisiin valita Puolan oikeusjärjestelmän syvällisesti tunteva tuomari.

CETA-sopimus antaa osapuolilleen oikeuden vahvistaa alueellaan määräyksiä lainmukaisten poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Puolan tasavalta ilmoittaa pitävänsä oikeutettuina erityisesti määräyksiä, joilla varmistetaan ihmishenkien ja ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu, mukaan lukien tasapuoliset työlainsäädännön säännöt, yksityisyys ja tietosuoja, kasvien ja eläinten korkeatasoinen suojelu, elintarviketurvallisuus ja elintarvikkeiden laatu, ympäristönsuojelu ja kuluttajien oikeuksien suojelu, myös sellaisilla arkaluonteisilla aloilla kuin muuntogeenisten organismien tehokas valvonta ja käyttö. Muuntogeenisten organismien osalta Puolan tasavalta katsoo, että CETA-sopimus ei vaikuta EU:n nykyisiin sääntöihin ja että se takaa EU:n ja Puolan markkinoiden suojelun muuntogeenisten organismien epätoivottua saapumista vastaan.

Puolan tasavalta on vakuuttunut siitä, että CETA-sopimus tuottaa esteitä poistaen ja kaupan kuluja vähentäen etuja yhteiskuntamme laajoille ryhmille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille. Samalla kun EU-normit säilytetään voimassa, CETA-sopimus edistää Puolan kansalaisten elämänlaadun parantamista.

26.   Komission lausuma hormonaalista vaikutusta omaavien aineiden käyttöä kasvunedistäjinä kotieläintuotannossa koskevan kiellon jatkamisesta (hormoninaudanliha):

Komissio vahvistaa, että CETA ei millään tavalla vaikuta Euroopan unionin lainsäädäntöön hormoninaudanlihasta. CETA ei varsinkaan sisällä mitään uusia hormoninaudanlihan maahantuontia koskevia Euroopan unionin velvoitteita. Euroopan unioni voi näin ollen vapaasti edelleen soveltaa voimassa olevaa hormonaalista vaikutusta omaavien aineiden käytön kieltämistä kasvunedistäjinä kotieläintuotannossa (direktiivi 96/22/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2003/74/EY) koskevaa lainsäädäntöään, joka sallii unionin edelleen kieltää tällaisilla aineilla käsitellyistä eläimistä saadun lihan ja tuotteiden tuottamisen tai maahantuonnin.

Tässä yhteydessä komissio palauttaa mieleen, että kolmannet maat, joille on annettu valtuudet tuoda lihaa EU:hun ja jotka sallivat kasvunedistäjien käytön kotimaassaan, on velvoitettu ottamaan käyttöön toisistaan erotellut tuotantojärjestelmät sen varmistamiseksi, että EU:hun tuotu liha ei sisällä kiellettyjä aineita. Näitä järjestelmiä on valvottava EU:n lainsäädännössä vahvistettujen säännösten mukaisesti (direktiivi 96/23/EY elävissä eläimissä ja niistä saatavissa tuotteissa olevien tiettyjen aineiden ja niiden jäämien osalta suoritettavista tarkastustoimenpiteistä). CETA ei muuta mitään näistä vaatimuksista.

Kolmansista maista, myös Kanadasta, peräisin olevaa lihaa ja tuoretta lihaa voidaan tuoda Euroopan unioniin ainoastaan, jos se täyttää kaikki Euroopan unionin tuontiedellytykset. Tämä todistetaan eläinlääkintätodistuksella, jonka myöntää viejämaan toimivaltainen viranomainen, jonka komissio on virallisesti tunnustanut olevan luotettava todentamaan kaikkien Euroopan unionin tuontivaatimusten noudattaminen.

27.   Komission lausuma julkisista hankinnoista:

Komissio vahvistaa, että molempien osapuolten hankintayksiköt voivat soveltaa ympäristö-, sosiaali- tai työllisyysasioihin liittyviä perusteita ja ehtoja hankintamenettelyissään. Jäsenvaltiot voivat edelleen käyttää EU:n julkisia hankintoja koskevan direktiivin (direktiivi 2014/24/EU), erityisesti sen 67 artiklan 2 kohdan ja 70 artiklan) mukaista mahdollisuutta soveltaa tällaisia perusteita ja ehtoja. Lisäksi osapuolet toteavat, että keskushallintoa alempien yksiköiden kuten alueiden, kuntien ja muiden paikallisten yksiköiden osalta hankintoja koskevaa lukua sovelletaan vain sellaisten tavaroiden ja palvelujen hankintaan, joiden arvo ylittää erityisnosto-oikeuksina ilmaistun kynnysarvon 200 000 (ks. liite 19-2). Tässä suhteessa Euroopan unionin CETAn mukaiset sitoumukset eivät ole laajemmat kuin julkisia hankintoja koskevan WTO-sopimuksen mukaiset Euroopan unionin sitoumukset, sillä CETAn kynnykset tavaroiden ja palvelujen hankinnalle ovat samat kuin julkisia hankintoja koskevan sopimuksen. Lisäksi CETAn kynnykset ovat korkeammat kuin Euroopan unionin hankintadirektiivien mukaisesti sovellettavat kynnykset.

28.   Komission lausuma Belgian lainsäädännön mukaisesta Belgian pakollisesta vakuutusjärjestelmästä ja keskinäisistä vakuutusyhtiöistä:

Euroopan komissio ja Belgian hallitus katsovat, että mikään sopimuksen määräys ei velvoita Belgiaa muuttamaan olemassa olevaa pakollista vakuutusjärjestelmää.

Euroopan komissio ja Belgian hallitus vahvistavat katsovansa, että toimenpiteet, jotka vaikuttavat Belgian keskinäisten vakuutusyhtiöiden Belgian pakollisen vakuutusjärjestelmän mukaisesti yleisen edun mukaisina palveluina tarjoamiin palveluihin, eivät kuulu sopimuksen luvun 13 (rahoituspalvelut) soveltamisalaan 13.2 artiklan 5 kohdan nojalla. Lisäksi jos joitakin näistä palveluista ei luokitella rahoituspalveluiksi, ne myös katsovat, että tällaisia palveluita koskisivat sosiaalipalveluja koskevat EU:n varaumat, joiden mukaan ”EU varaa itselleen oikeuden hyväksyä tai pitää voimassa minkä tahansa toimenpiteen kaikkien sellaisten sosiaalipalvelujen tarjoamisen osalta, jotka saavat julkista tai valtion rahoitusta missä tahansa muodossa, joten niitä ei pidetä näin ollen yksityisesti rahoitettuina, ja sellaisten toimien tai palvelujen osalta, jotka ovat osa yleistä eläkejärjestelmää tai lakisääteistä sosiaaliturvajärjestelmää.”

Sopimuksella ei myöskään lisätä uusia velvoitteita tai määräyksiä yksityisen sairausvakuutuksen suhteen verrattuna EU:n lainsäädäntöön tai EU:n ja Belgian voimassa oleviin kansainvälisiin velvoitteisiin, erityisesti Maailman kauppajärjestön palvelukaupan yleissopimuksen (GATS) mukaisiin velvoitteisiin.

29.   Komission lausuma julkisista palveluista:

Sopimus ei millään tavalla vaikuta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden mahdollisuuteen määritellä ja tarjota julkisia palveluita, mukaan lukien yleistä taloudellista etua koskevat palvelut.

Sopimus ei millään tavalla estä tai haittaa yleistä taloudellista etua koskevien palveluiden toimintaa, jos niitä tarjotaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 14 ja 106 artiklan, Euroopan unionista ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen tehdyn sopimuksen pöytäkirjan nro 26 ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 36 artiklan mukaisesti. Katsotaan erityisesti, että jos tällaiset palvelut eivät ole julkista valtaa käytettäessä tarjottavia palveluja, velvoitteilla, joihin on sitouduttu (mukaan lukien sopimuksen 8.4, 9.6 ja 13.6 artiklassa olevat markkinoille pääsyä koskevat velvoitteet) ja EU:n ja sen jäsenvaltioiden tekemät varaumat tällaisten palvelujen osalta, kuten koulutus, terveys ja sosiaalipalvelut, varmistetaan, että jäsenvaltiot saavat jatkaa yleistä taloudellista etua koskevien palveluiden tarjontaa haluamallaan tavalla EU:n lainsäädännön mukaisesti. Todettakoon, että sijoituksia käsittelevää tuomioistuinjärjestelmää ei sovelleta markkinoille pääsyä koskeviin säännöksiin.

30.   Komission lausuma muuntogeenisiä tuotteita koskevan EU:n lainsäädännön soveltamisen jatkamisesta elintarvikkeiden, rehujen ja viljelyn osalta:

Komissio vahvistaa, että CETA ei aiheuta minkäänlaisia muutoksia EU:n lainsäädäntöön geenimuunneltujen elintarvikkeiden ja rehujen riskiarviointien ja hyväksymisen, merkintöjen ja jäljitettävyyden osalta, jotka on vahvistettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1829/2003 muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista sekä 22. syyskuuta 2003 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1830/2003 muuntogeenisten organismien jäljitettävyydestä ja merkitsemisestä ja muuntogeenisistä organismeista valmistettujen elintarvikkeiden ja rehujen jäljitettävyydestä sekä geneettisesti muunnettujen organismien tarkoituksellisesta levittämisestä ympäristöön ja neuvoston direktiivin 90/220/ETY kumoamisesta 12. maaliskuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/18/EY muuttamisesta. Muuntogeenisten viljelytuotteiden osalta sovelletaan edelleen direktiivin 2001/18/EY mukaista EU:n hyväksymismenettelyä ja jäsenvaltiot voivat edelleen rajoittaa muuntogeenisten organismien viljelyä alueellaan tai kieltää sen direktiivin 2001/18/EY muuttamisesta 11. maaliskuuta 2015 annetussa direktiivissä (EU) 2015/412 vahvistettujen edellytysten mukaisesti.

31.   Komission lausuma sopimuksen 8.1 artiklassa olevan ilmauksen ”merkittävä liiketoiminta” merkityksestä:

CETA-sopimuksessa oleva ilmaus ”merkittävä liiketoiminta” on tulkittava samalla tavalla kuin WTO:n palvelukaupan yleissopimuksen V(6) ja XXVIII(m) artiklassa käytetty ilmaus ”merkittävä liiketoimi”. EU on toimittanut WTO:lle virallisen ilmoituksen (1) siitä, että se tulkitsee tämän ilmauksen vastaavan ilmausta ”tosiasiallinen ja jatkuva yhteys jonkin jäsenvaltion talouteen”, jota käytetään neuvoston 15. tammikuuta 1962 Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen 54 artiklan nojalla hyväksymässä sijoittautumisvapauden rajoitusten poistamiseksi annetussa yleisessä toimintaohjelmassa (2).

Näin ollen komissio katsoo, että kanadalainen yritys, joka ei ole Kanadan kansalaisten omistuksessa, voi nostaa kanteen sopimuksen 8 luvun F jakson nojalla vain, jos se pystyy osoittamaan, että sillä on Kanadassa merkittävää liiketoimintaa sekä tosiasiallinen ja jatkuva yhteys Kanadan talouteen, siinä merkityksessä kuin ”toimipaikkaa” sovelletaan EU:n perussopimuksessa. Tämä on perustana komission suhtautumiselle CETAn täytäntöönpanoon.

32.   Neuvoston ja komission lausuma maataloudesta CETAn puitteissa

Neuvosto ja komissio palauttavat mieleen maataloustuotteiden kauppaan liittyvän kysymyksen herkkyyden Euroopan unionin kolmansien maiden kanssa käymissä kauppaneuvotteluissa, erityisesti kun on kyse Kanadan kaltaisesta merkittävästä maataloustuotteiden viejämaasta.

Neuvosto ja komissio panevat merkille, että Euroopan unioni on CETAn puitteissa tehnyt markkinoille pääsyä koskevia avauksia tiettyjen herkkien tuotteiden (esimerkiksi naudan- ja porsaanliha) osalta, ja nämä avaukset tasapainottuvat Kanadan tekemien avausten ansiosta. Kanadan myönnytykset vastaavat Euroopan tärkeitä vientietuja, jotka liittyvät muun muassa juustoon, viiniin ja väkijuomiin, hedelmiin ja vihanneksiin, jalostettuihin tuotteisiin ja maantieteellisiin merkintöihin.

Samalla neuvosto ja komissio panevat merkille, että Euroopan unioni on CETAn yhteydessä säilyttänyt ennallaan herkkiä tuotteita koskevien, volyymiltään rajoitettujen myönnytysten soveltamisalan ulkopuolella sovellettavan tullikohtelun tason. Lisäksi Euroopan unioni voi edelleen käyttää kaikkia tarvittavia suojatoimenpiteitä tarjotakseen täyden suojan herkille maataloustuotteille unionissa WTO:n piirissä antamiensa sitoumusten mukaisesti. GATT-sopimuksen XIX artiklaan ja WTO:n suojalausekesopimukseen perustuvia suojatoimenpiteitä ovat muun muassa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/478 tuontiin sovellettavasta yhteisestä järjestelmästä ja maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 194 artikla, joissa muun muassa edellytetään, että komissio toimii viiden työpäivän kuluessa jäsenvaltion toimittamasta pyynnöstä.

Komissio valvoo tiiviisti muun muassa Kanadan kanssa käytävän herkkien maataloustuotteiden kaupan kehittymistä, mukaan lukien niiden menettelyjen avulla, jotka on vahvistettu liitteessä 2-A Tullien poistaminen ja liitteessä 2-B Osapuolten julistus tariffikiintiöiden hallinnoinnista CETAn puitteissa. Komissio soveltaa edellä tarkoitettuja toimenpiteitä täysimääräisesti tarvittaessa. Neuvosto jatkaa tämän kysymyksen tarkastelemista.

Jos minkä tahansa maataloustuotteen osalta esiintyy alakohtaista markkinaepätasapainoa, komissio sitoutuu viipymättä ja joka tapauksessa viimeistään viiden työpäivän kuluessa toteuttamaan nykyisten EU:n säännösten puitteissa tarvittavat toimenpiteet markkinatasapainon palauttamiseksi.

Komissio vahvistaa, että CETAlla ei ole mitään vaikutusta EU:n lainsäädännössä vahvistettuihin maataloustuotteiden tukivälineisiin EU:n WTO:n piirissä antamien sitoumusten mukaisesti.

33.   Euroopan komission lausuma viisumien täyden vastavuoroisuuden saavuttamisesta Kanadan kanssa Romanian ja Bulgarian kansalaisille:

Vastavuoroinen viisumivapaus on Euroopan unionin yhteisen viisumipolitiikan periaate ja tavoite, johon Euroopan komissio pyrkii ennakoivasti suhteissaan kolmansiin maihin.

Bulgaria ja Romania ovat myös johdonmukaisesti korostaneet Kanadan ja Euroopan unionin välisen viisumikohtelun vastavuoroisuuden puuttumisen merkitystä EU:n ja Kanadan strategiseen kumppanuussopimukseen sekä EU:n ja Kanadan kattavan talous- ja kauppasopimuksen (CETA) allekirjoittamisen valmisteluun ja ratifiointiin liittyen.

CETA-sopimuksen tekemiseen johtavan prosessin aikana Euroopan komissio ryhtyy kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että Kanada vahvistaa poistavansa täysin viisumivaatimukset Romanian ja Bulgarian kansalaisilta kaikkia osapuolia tyydyttävän ajan kuluessa ja viimeistään vuoden 2017 loppuun mennessä.

34.   Bulgarian lausuma:

Bulgaria korostaa, että EU:n ja Kanadan välillä on tärkeää varmistaa viisumivapaus, jotta niiden kansalaiset voivat tasapuolisesti hyötyä laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen tarjoamista kauppaan ja talouteen liittyvistä mahdollisuuksista.

Bulgaria palauttaa mieleen molempien osapuolten oikeudellisen sitoumuksen pyrkiä kaikin tavoin saavuttamaan mahdollisimman pian tilanne, jossa kaikki niiden kansalaiset, joilla on voimassa oleva passi, voivat matkustaa viisumivapaasti toisen sopimuspuolen alueelle, kuten Kanadan sekä EU:n ja sen jäsenvaltioiden välisessä strategisessa kumppanuussopimuksessa määrätään.

Bulgaria ilmoittaa, että sen sisäisten menettelyjen päätökseen saattaminen, jota laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen voimaantulo sopimuksen 30.7 artiklan 2 kohdan mukaisesti edellyttää, riippuu viisumivaatimusten täydellisestä poistamisesta kaikilta Bulgarian kansalaisilta.

35.   Romanian lausuma:

Romania palauttaa mieleen liikkuvuuden lisäämisellä, myös Euroopan unionin ja Kanadan välisen viisumivapauden kautta, olevan arvon kaikille kansalaisillemme EU:n ja Kanadan strategisessa kumppanuussopimuksessa esitetyn mukaisesti.

Toteamme jälleen tässä yhteydessä Kanadan kanssa aikaansaadun sopimuksen täysimääräisen ja pikaisen täytäntöönpanon merkityksen siltä osin kuin on kyse viisumivaatimusten poistamisesta kaikilta Romanian kansalaisilta 1. joulukuuta 2017. Tämä helpottaa edelleen Kanadan ja Euroopan välillä jo olemassa olevia vahvoja kulttuuri-, koulutus-, perhe- ja liikesuhteita. Tämän sopimuksen täysimääräinen ja pikainen täytäntöönpano helpottaa edelleen sekä kattavan talous- ja kauppasopimuksen että strategisen kumppanuussopimuksen kansallisen ratifioinnin edellyttämien sisäisten menettelyjen sujuvaa etenemistä.

36.   Komission ja neuvoston lausuma investointien suojasta ja investointituomioistuimesta:

Laaja-alaisella talous- ja kauppasopimuksella (CETA) pyritään tärkeään uudistukseen riidanratkaisussa investointien alalla. Perustana ovat Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Kanadan oikeusjärjestelmien yhteiset periaatteet, kuten myös Kansainvälisen tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen kaltaisten Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Kanadan tunnustamien kansainvälisten tuomioistuinten periaatteet. Tämä on huomattava edistysaskel oikeusnormien noudattamisen tehostamisessa. Euroopan komissio ja neuvosto katsovat, että tämä menettely, jota on tarkistettu tämän lausuman sanamuodon perusteella, on askel kohti monenvälisen investointituomioistuimen perustamista. Kyseinen tuomioistuin muodostaa ajan mittaan sijoittajien ja valtion välisten riitojen ratkaisemisesta vastaavan tuomioistuimen.

Koska nämä määräykset eivät kuulu CETAn väliaikaisen soveltamisen piiriin, Euroopan komissio ja neuvosto vahvistavat, että ne eivät tule voimaan ennen kuin kaikki jäsenvaltiot ovat ratifioineet CETAn omien perustuslaillisten prosessiensa mukaisesti.

Komissio sitoutuu jatkamaan riitojenratkaisumenettelyn (investointituomioistuin) tarkistamista viipymättä ja riittävän ajoissa, jotta jäsenvaltiot voivat tarkastella sitä ratifiointiprosesseissaan seuraavien periaatteiden mukaisesti:

Tuomioistuimen ja muutoksenhakutuomioistuimen kaikkien tuomareiden valinta tapahtuu EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden tarkassa valvonnassa tavoitteena taata tuomarien riippumattomuus ja puolueettomuus sekä mahdollisimman hyvä pätevyys. Erityisesti eurooppalaisten tuomarien valinnassa on huolehdittava myös siitä, että eurooppalaisen oikeusperinnön rikkaus on edustettuna etenkin vastaisuudessa. Tämän seurauksena: — Jäsenvaltiot nimeävät ehdokkaat eurooppalaisiksi tuomareiksi, ja jäsenvaltiot osallistuvat myös ehdokkaiden arviointiin. — Tämän vaikuttamatta muihin CETAn 8.27 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuihin ehtoihin jäsenvaltiot nimeävät ehdokkaita, jotka täyttävät SEUT 253 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut kriteerit. — Komissio varmistaa jäsenvaltioita ja Kanadaa kuullen, että myös näiden tuomioistuimien muiden tuomarin virkaan ehdolla olevien arvioinnissa noudatetaan tarkkuutta.

Euroopan unioni ja Kanada maksavat tuomareiden palkat pysyvästi. Vähitellen olisi siirryttävä kokopäiväisesti palkattuihin tuomareihin.

Tuomioistuimien jäsenten eettiset vaatimukset, joista on jo määrätty CETAssa, laaditaan yksityiskohtaisesti ja mahdollisimman pian, jotta jäsenvaltiot voivat tarkastella niitä ratifiointiprosesseissaan, ja ne kootaan pakollisiksi ja sitoviksi käytännesäännöiksi (joista myös on jo määrätty CETAssa). Näihin käytännesääntöihin sisältyvät — tarkat menettelysäännöt, joita sovelletaan tuomioistuimen tai vetoomustuomioistuimen jäseniksi ehdolla oleviin ehdokkaisiin erityisesti sen osalta, että heidän aiemmat tai nykyiset tehtävänsä, jotka voivat vaikuttaa heidän nimittämiseensä tai tehtävänsä hoitamiseen, voidaan julkaista, — tarkat menettelysäännöt, joita sovelletaan tuomioistuimen tai vetoomustuomioistuimen jäseniin heidän toimikautensa aikana, — tarkat menettelysäännöt, joita sovelletaan tuomioistuimen tai vetoomustuomioistuimen jäseniin heidän toimikautensa päättyessä ja joihin sisältyy kielto harjoittaa tiettyjä tehtäviä tai ammatteja tietyn ajan heidän toimikautensa päättymisen jälkeen, — tehokas ja oikeudenkäyttövallan riippumattomuutta täysin kunnioittava seuraamusmenettely siinä tapauksessa, että menettelysääntöjä ei noudateta.

Heikoimmassa asemassa olevien käyttäjien eli pk-yritysten ja yksityishenkilöiden mahdollisuutta tutustua tähän uuteen oikeuskäytäntöön parannetaan ja helpotetaan. Tätä varten — Sekakomiteassa hyväksyttäviä lisäsääntöjä, joista määrätään CETA-sopimuksen 8.39 artiklan 6 kohdassa ja joiden tavoitteena on pienentää kantajina oleville luonnollisille henkilöille ja pienille ja keskisuurille yrityksille koituvaa taloudellista taakkaa, tutkitaan, jotta kyseiset lisäsäännöt voidaan hyväksyä mahdollisimman pian. — Erillään sekakomiteassa käytäviä keskusteluja koskevasta kysymyksestä komissio ehdottaa riittäviä toimenpiteitä, jotka koskevat pienten ja keskisuurten yritysten kyseisessä tuomioistuimissa nostamien kanteiden julkista (yhteis)rahoitusta sekä teknisen avun antamista.

CETA-sopimuksen 8.28 artiklassa määrätty muutoksenhakumenettely pannaan täytäntöön ja sitä parannetaan, jotta se olisi täysin soveltuva varmistamaan ensimmäisessä oikeusasteessa annettujen päätösten johdonmukaisuuden ja edistämään tällä tavoin oikeusvarmuutta. Tämä edellyttää erityisesti seuraavaa: — Vetoomustuomioistuimen kokoonpanon avulla varmistetaan mahdollisimman suuri jatkuvuus. — Jokaisella vetoomustuomioistuimen jäsenellä on velvollisuus pysyä ajan tasalla niiden vetoomustuomioistuimen jaostojen antamista päätöksistä, joiden jäsen hän ei ole. — Vetoomustuomioistuimella on oltava mahdollisuus kokoontua ”suurena jaostona” asioissa, joissa käsitellään tärkeitä periaatteellisia kysymyksiä tai joista vetoomustuomioistuimen jaostot ovat eri mieltä.

Neuvosto ilmaisee tukensa Euroopan komission pyrkimykselle perustaa monenvälinen investointituomioistuin, joka korvaisi CETA-sopimuksella perustetun kahdenvälisen järjestelmän, kun CETA on vahvistettu ja CETA-sopimuksessa määrätyn menettelyn mukaisesti.

37.   Belgian kuningaskunnan lausuma liittovaltion ja hallintoalueiden täysivaltaisuutta koskevista ehdoista CETAn allekirjoittamiseksi:

A.

Belgia täsmentää, että sen perustuslain mukaisesti päätös siitä, että CETA-sopimuksen ratifiointiprosessi on epäonnistunut pysyvästi ja lopullisesti 18. lokakuuta 2016 annetussa neuvoston lausumassa tarkoitetulla tavalla, voi olla seurausta hyväksyntämenettelyistä, jotka on toteutettu sekä liittoparlamentin tasolla että kaikkien alueiden ja yhteisöjen parlamentaaristen edustajakokousten tasolla. Asiaankuuluvat viranomaiset tekevät kukin omalta osaltaan säännöllisin väliajoin arvioinnin CETAn väliaikaisen soveltamisen sosioekonomisista ja ympäristöön liittyvistä vaikutuksista. Siinä tapauksessa, että jokin hallintoalueista ilmoittaa liittovaltiolle lopullisesta ja pysyvästä päätöksestään olla ratifioimatta CETAa, liittovaltio ilmoittaa viimeistään yhden vuoden kuluttua kyseisen alueen ilmoituksesta neuvostolle, että Belgian on lopullisesti ja pysyvästi mahdotonta ratifioida CETAa. Tarpeelliset toimet toteutetaan EU:n menettelyjen mukaisesti.

B.

Belgia on pannut merkille, että CETAn väliaikainen soveltaminen ei CETAn väliaikaista soveltamista koskevan neuvoston päätöksen mukaisesti koske tiettyjä CETAn määräyksiä, erityisesti investointien suojaa ja riidanratkaisua koskevia määräyksiä. Belgia on pannut merkille myös, että jokaisella sopimuspuolella on oikeus lopettaa CETAn väliaikainen soveltaminen sopimuksen 30.7 artiklan mukaisesti. Belgia aikoo pyytää Euroopan unionin tuomioistuimelta lausuntoa siitä, onko investointituomioistuin EU:n perussopimusten mukainen erityisesti lausunnon A-2/15 perusteella tarkasteltuna. Jollei niiden parlamenttien päätöksistä muuta johdu, Vallonian alue, ranskankielinen yhteisö, saksankielinen yhteisö, ranskankielisen yhteisön komissio ja Brysselin pääkaupunkialue eivät aio ratifioida CETAa sen kahdeksannessa luvussa esitetyn investoijien ja sopimuspuolten välisten riitojen ratkaisujärjestelmän perusteella sellaisena kuin se on olemassa CETAn allekirjoituspäivänä. Flanderin alue, hollanninkielinen yhteisö ja Brysselin pääkaupunkialue panevat tyytyväisinä merkille erityisesti Euroopan komission ja Euroopan unionin neuvoston yhteisen lausuman investointituomioistuinjärjestelmästä.

C.

Neuvoston ja jäsenvaltioiden lausumassa, jossa käsitellään sääntely-yhteistyötä koskevia CETAn sekakomitean päätöksiä jäsenvaltioille kuuluvan toimivallan osalta, vahvistetaan, että nämä päätökset on tehtävä neuvoston ja sen jäsenvaltioiden yhteisestä sopimuksesta. Tässä yhteydessä hallintoalueiden hallitukset toteavat, että ne aikovat niiden yksinomaiseen tai osittaiseen toimivaltaan Belgian perustuslaillisessa järjestelmässä kuuluvien asioiden osalta antaa kaiken sääntely-yhteistyön parlamenttiensa ennakolta hyväksyttäväksi ja tiedottaa kaikista tästä johtuvista sääntelypäätöksistä.

D.

Liittovaltio tai maatalouden alalla toimivaltainen hallintoalue varaa itselleen oikeuden vedota suojalausekkeeseen markkinoiden epätasapainon ilmetessä, myös silloin kun tämä epätasapaino koskee ainoastaan yhtä tuotetta. Täsmälliset raja-arvot määritetään 12 kuukauden kuluessa CETA-sopimuksen allekirjoittamisesta ja niissä vahvistetaan, mitä markkinoiden epätasapainolla tarkoitetaan. Belgia pitää kiinni näin määritetyistä raja-arvoista EU:n päätöksentekomenettelyjen puitteissa Belgia vahvistaa, että CETA-sopimus ei vaikuta Euroopan unionin lainsäädäntöön, joka koskeemuuntogeenisten organismien ja uudella jalostusteknologialla aikaansaatujen tuotteiden lupia, markkinoille saattamista, lisäämistä ja merkintöjä ja erityisesti jäsenvaltioiden mahdollisuutta rajoittaa tai kieltää muuntogeenisten organismien viljely alueellaan. Lisäksi Belgia vahvistaa, että CETA-sopimus ei estä takaamasta ennalta varautumisen periaatteen soveltamista Euroopan unionissa sellaisena kuin se määritellään Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa (SEUT), erityisesti SEUT 191 artiklassa ilmaistun ja SEUT 168 artiklan 1 kohdassa ja 169 artiklan 1 ja 2 kohdassa huomioon otetun ennalta varautumisen periaatteen soveltamista. Jos jokin hallintoalue esittää maantieteellisiä merkintöjä (SAN ja SMM) koskevan pyynnön, liittohallitus sitoutuu välittämään pyynnön viipymättä Euroopan unionille.

38.   Neuvoston oikeudellisen yksikön lausuma yhteisen tulkitsevan välineen oikeudellisesta luonteesta:

Neuvoston oikeudellinen yksikkö vahvistaa, että valtiosopimusoikeutta koskevan Wienin yleissopimuksen 31 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla yhteinen tulkitseva väline, joka osapuolten on määrä hyväksyä CETA-sopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä ja joka muodostaa sopimuksen puitteet, on viiteasiakirja, jota on käytettävä, jos CETAn täytäntöönpanossa ilmenee kysymyksiä sen ehtojen tulkinnasta. Tätä varten välineellä on oikeudellisia vaikutuksia ja se on luonteeltaan sitova.

---

(1)  WT/REG39/1, 24. huhtikuuta 1998.

(2)  EYVL 2, 15.1.1962, s. 32.

---