22005D0022

EUR-Lex

Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

EUROPA
EUR-Lex home
EUR-Lex - 22005D0022 - EN

Help

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

Document 22005D0022

Help

2005/22/EY:Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisellä maataloustuotteiden kauppaa koskevalla sopimuksella perustetun eläinlääkintäalan sekakomitean päätös N:o 2/2004, tehty 9 päivänä joulukuuta 2004, sopimuksen liitteen 11 lisäysten 1, 2, 3, 4, 5, 6 ja 11 muuttamisesta

EUVL L 17, 20.1.2005, p. 1–47 (ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, SK, SL, FI, SV)

Legal status of the document In force

ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2005/22(1)/oj

HTML

PDF

Official Journal

20.1.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

L 17/1

EUROOPAN YHTEISÖN JA SVEITSIN VALALIITON VÄLISELLÄ MAATALOUSTUOTTEIDEN KAUPPAA KOSKEVALLA SOPIMUKSELLA PERUSTETUN ELÄINLÄÄKINTÄALAN SEKAKOMITEAN PÄÄTÖS N:o 2/2004,

tehty 9 päivänä joulukuuta 2004,

sopimuksen liitteen 11 lisäysten 1, 2, 3, 4, 5, 6 ja 11 muuttamisesta

(2005/22/EY)

KOMITEA, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen maataloustuotteiden kauppaa koskevan sopimuksen, jäljempänä ’maataloussopimus’, ja erityisesti sen liitteessä 11 olevan 19 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Maataloussopimus tuli voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2002.

(2)

Maataloussopimuksen liitteen 11 lisäyksiä 1, 2, 3, 4, 5, 6 ja 11 muutettiin ensimmäisen kerran liitteessä 11 olevien lisäysten 1, 2, 3, 4, 5, 6 ja 11 muuttamisesta 25 päivänä marraskuuta 2003 tehdyllä Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisellä maataloustuotteiden kauppaa koskevalla sopimuksella perustetun eläinlääkintäalan sekakomitean päätöksellä N:o 2/2003 (1). Tuossa päätöksessä otetaan yleisesti huomioon 31 päivänä joulukuuta 2002 voimassa ollut lainsäädäntö. Naudan spongiformisen enkefalopatian erityistapauksen osalta kyseisessä päätöksessä otetaan huomioon 11 päivänä heinäkuuta 2003 voimassa ollut lainsäädäntö.

(3)

Maataloussopimuksen liitteen 11 lisäystä 5 muutettiin toisen kerran sopimuksen liitteen 11 lisäyksen 5 muuttamisesta 28 päivänä huhtikuuta 2004 tehdyllä Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisellä maataloustuotteiden kauppaa koskevalla sopimuksella perustetun eläinlääkintäalan sekakomitean päätöksellä N:o 1/2004 (2).

(4)	Maataloussopimuksen liitteen 11 lisäykset 1, 2, 3, 4, 5, 6 ja 11 olisi muutettava yhteisön ja Sveitsin lainsäädäntöön tehtyjen, 26 päivänä heinäkuuta 2004 voimassa olleiden muutosten huomioon ottamiseksi,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Korvataan Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen maataloustuotteiden kauppaa koskevan sopimuksen liitteessä 11 olevat lisäykset 1, 2, 3, 4, 5, 6 ja 11 tämän päätöksen liitteessä olevilla lisäyksillä.

2 artikla

Tämän kahtena kappaleena tehdyn päätöksen allekirjoittavat molemmat puheenjohtajat tai muut henkilöt, jotka on valtuutettu toimimaan osapuolten puolesta.

3 artikla

Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Päätös tulee voimaan päivänä, jona jälkimmäinen allekirjoitus on tehty.

Allekirjoitettu Baselissa 9 päivänä joulukuuta 2004.

Eläinlääkintäalan sekakomitean puolesta

Sveitsin valaliiton

valtuuskunnan päällikkö

Hans WYSS

Euroopan yhteisön

valtuuskunnan päällikkö

Jaana HUSU-KALLIO

(1) EUVL L 23, 28.1.2004, s. 27.

(2) EUVL L 160, 30.4.2004, s. 116.

LIITE

”

LISÄYS 1

TOIMENPITEET SAIRAUKSIEN TORJUMISEKSI JA ILMOITTAMISEKSI

I SUU- JA SORKKATAUTI

A. Lainsäädäntö

Euroopan yhteisö

Sveitsi

1. Neuvoston direktiivi 2003/85/EY, annettu 29 päivänä syyskuuta 2003, yhteisön toimenpiteistä suu- ja sorkkataudin torjumiseksi, direktiivin 85/511/ETY sekä päätösten 84/531/ETY ja 91/665/ETY kumoamisesta ja direktiivin 92/46/ETY muuttamisesta (EUVL L 306, 22.11.2003, s. 1)

Laki eläinkulkutaudeista (LFE), annettu 1 päivänä heinäkuuta 1966, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 20 päivänä kesäkuuta 2003 (RS 916.40), ja erityisesti sen 1, 1 a ja 9 a artikla (erittäin tarttuvien eläinkulkutautien torjumista koskevat toimenpiteet, torjunnan tavoitteet) ja 57 artikla (tekniset täytäntöönpanomääräykset, kansainvälinen yhteistyö)

Asetus eläinkulkutaudeista (OFE), annettu 27 päivänä kesäkuuta 1995, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 23 päivänä kesäkuuta 2004 (RS 916.401), ja erityisesti sen 2 artikla (erittäin tarttuvat eläinkulkutaudit), 49 artikla (eläimille patogeenisten mikro-organismien käsittely), 73 ja 74 artikla (puhdistus ja desinfiointi), 77—98 artikla (erittäin tarttuvia eläinkulkutauteja koskevat yhteiset säännökset), 99—103 artikla (suu- ja sorkkataudin torjumista koskevat erityissäännökset)

Asetus julkistaloudesta vastaavan ministeriön organisaatiosta, annettu 14 päivänä kesäkuuta 1999, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 5 päivänä joulukuuta 2003 (RS 172.216.1), ja erityisesti sen 8 artikla (vertailulaboratorio, suu- ja sorkkataudin rekisteröinti, valvonta ja rokotteiden käyttöön saattaminen)

B. Soveltamista koskevat erityissäännöt ja menettelyt

Periaatteessa komissio ja Sveitsin eläinlääkintävirasto (Office Vétérinaire Fédéral) ilmoittavat toisilleen aikomuksestaan toteuttaa hätärokotuksia. Jos tilanne on erittäin kiireellinen, ilmoitetaan tehty päätös ja sen täytäntöönpanoa koskevat säännöt ja menettelyt. Joka tapauksessa eläinlääkintäalan sekakomiteassa aloitetaan neuvottelut mahdollisimman nopeasti.

2.	Sveitsillä on eläinkulkutaudeista annetun asetuksen 97 artiklan mukaisesti hätäsuunnitelma. Tätä hätäsuunnitelmaa koskee Sveitsin eläinlääkintäviraston antama tekninen toimintaohje nro 95/65.

Suu- ja sorkkatautiviruksen tunnistamista varten käytettävä yhteinen vertailulaboratorio on The Institute for Animal Health Pirbright Laboratory, England. Sveitsi vastaa sille tästä laboratorion suorittamasta tehtävästä aiheutuvista kuluista. Laboratorion tarkoituksesta ja tehtävistä säädetään direktiivin 2003/85/EY liitteessä XVI.

II KLASSINEN SIKARUTTO

A. Lainsäädäntö

Euroopan yhteisö

Sveitsi

Neuvoston direktiivi 2001/89/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2001, yhteisön toimenpiteistä klassisen sikaruton torjumiseksi (EYVL L 316, 1.12.2001, s. 5), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan liittymisehtoja ja niiden sopimusten mukautuksia, joihin Euroopan unioni perustuu, koskevalla asiakirjalla — Liite II: Luettelo, jota tarkoitetaan liittymisasiakirjan 20 artiklassa — 6. Maatalous — B. Eläinlääkintää ja kasvinsuojelua koskeva lainsäädäntö — I Eläinlääkintää koskeva lainsäädäntö (EUVL L 236, 23.9.2003, s. 381)

Asetus eläinkulkutaudeista (OFE), annettu 27 päivänä kesäkuuta 1995, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 23 päivänä kesäkuuta 2004 (RS 916.401), ja erityisesti sen 2 artikla (erittäin tarttuvat eläinkulkutaudit) 40—47 artikla (jätteiden hävittäminen ja hyödyntäminen), 49 artikla (eläimille patogeenisten mikro-organismien käsittely), 73 ja 74 artikla (puhdistus ja desinfiointi), 77—98 artikla (erittäin tarttuvia eläinkulkutauteja koskevat yhteiset määräykset), 116—121 artikla (sikaruton toteaminen teurastuksen yhteydessä, sikaruton torjunta)

3.	Asetus julkistaloudesta vastaavan ministeriön organisaatiosta, annettu 14 päivänä kesäkuuta 1999, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 5 päivänä joulukuuta 2003 (RS 172.216.1), ja erityisesti sen 8 artikla (vertailulaboratorio)

4.	Asetus eläinperäisten sivutuotteiden tuhoamisesta (OESPA), annettu 23 päivänä kesäkuuta 2004 (RS 916.441.22)

B. Soveltamista koskevat erityissäännöt ja menettelyt

1.	Komissio ja Sveitsin eläinlääkintävirasto ilmoittavat toisilleen aikomuksesta toteuttaa hätärokotuksia. Eläinlääkintäalan sekakomiteassa neuvotellaan mahdollisimman nopeasti.

2.	Tarvittaessa ja eläinkulkutaudeista annetun asetuksen 117 artiklan 5 momentin mukaisesti Sveitsin eläinlääkintävirasto antaa tekniset täytäntöönpanosäännökset torjunta- ja valvontavyöhykkeiltä peräisin olevan lihan leimaamisen ja käsittelyn osalta.

3.	Eläinkulkutaudeista annetun asetuksen 121 artiklan mukaisesti Sveitsi sitoutuu toteuttamaan klassisen sikaruton hävittämissuunnitelman luonnonvaraisten sikojen keskuudessa direktiivin 2001/89/EY 15 ja 16 artiklan mukaisesti. Eläinlääkintäalan sekakomiteassa neuvotellaan mahdollisimman nopeasti.

4.	Sveitsillä on eläinkulkutaudeista annetun asetuksen 97 artiklan mukaisesti hätäsuunnitelma. Tätä hätäsuunnitelmaa koskee Sveitsin eläinlääkintäviraston antama tekninen toimintaohje nro 95/65.

5.	Paikalla toteutettavat tarkastukset suoritetaan eläinlääkintäalan sekakomitean vastuulla, erityisesti direktiivin 2001/89/EY 21 artiklan ja eläintaudeista annetun lain 57 artiklan mukaisesti.

Tarvittaessa Sveitsin eläinlääkintävirasto laatii eläinkulkutaudeista annetun asetuksen 89 artiklan 2 momentin mukaisesti tekniset täytäntöönpanosäännökset sikojen serologisen valvonnan osalta torjunta- ja valvontavyöhykkeillä päätöksen 2002/106/EY (EYVL L 39, 9.2.2002, s. 71) liitteen IV mukaisesti.

Klassisen sikaruton tunnistamisen yhteinen vertailulaboratorio on Institut für Virologie der Tierärztlichen Hochschule Hannover, Bünteweg 17, D-30559 Hannover, Saksa. Sveitsi vastaa sille tästä laboratorion suorittamasta tehtävästä aiheutuvista kuluista. Laboratorion tarkoituksesta ja tehtävistä säädetään direktiivin 2001/89/EY liitteessä IV.

III AFRIKKALAINEN HEVOSRUTTO

A. Lainsäädäntö

Euroopan yhteisö

Sveitsi

Neuvoston direktiivi 92/35/ETY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 1992, afrikkalaisen hevosruton valvontasäännöistä ja torjuntatoimenpiteistä (EYVL L 157, 10.6.1992, s. 19), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan liittymisehtoja ja niiden sopimusten mukautuksia, joihin Euroopan unioni perustuu, koskevalla asiakirjalla — Liite II: Luettelo, jota tarkoitetaan liittymisasiakirjan 20 artiklassa — 6. Maatalous — B. Eläinlääkintää ja kasvinsuojelua koskeva lainsäädäntö — I Eläinlääkintää koskeva lainsäädäntö (EUVL L 236, 23.9.2003, s. 381)

Asetus eläinkulkutaudeista (OFE), annettu 27 päivänä kesäkuuta 1995, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 23 päivänä kesäkuuta 2004 (RS 916.401), ja erityisesti sen 2 artikla (erittäin tarttuvat eläinkulkutaudit), 49 artikla (eläimille patogeenisten mikro-organismien käsittely), 73 ja 74 artikla (puhdistus ja desinfiointi), 77—98 artikla (erittäin tarttuvia eläinkulkutauteja koskevat yhteiset säännökset), 112—115 artikla (afrikkalaisen hevosruton torjuntaa koskevat erityissäännökset)

3.	Asetus valaliiton valtiovarainministeriön organisaatiosta, annettu 14 päivänä kesäkuuta 1999, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 5 päivänä joulukuuta 2003 (RS 172.216.1), ja erityisesti sen 8 artikla (vertailulaboratorio)

B. Soveltamista koskevat erityissäännöt ja menettelyt

1.	Jos Sveitsissä todetaan poikkeuksellisen vakava eläinkulkutauti, eläinlääkintäalan sekakomitea kokoontuu tarkastelemaan tilannetta. Sveitsin toimivaltaiset viranomaiset sitoutuvat toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet tämän tarkastelun perusteella.

Afrikkalaisen hevosruton tunnistamisen yhteinen vertailulaboratorio on Laboratorio de Sanidad y Producción Animal, Ministerio de Agricultura, Pesca y Alimentación, 28110 Algete, Madrid, España. Sveitsi vastaa sille tästä laboratorion suorittamasta tehtävästä aiheutuvista kuluista. Laboratorion tarkoituksesta ja tehtävistä säädetään direktiivin 92/35/ETY liitteessä III.

3.	Paikalla toteutetut tarkastukset suoritetaan eläinlääkintäalan sekakomitean vastuulla, erityisesti direktiivin 92/35/ETY 16 artiklan ja eläintaudeista annetun lain 57 artiklan mukaisesti.

4.	Sveitsillä on eläinkulkutaudeista annetun asetuksen 97 artiklan mukaisesti hätäsuunnitelma. Tätä hätäsuunnitelmaa koskee Sveitsin eläinlääkintäviraston antama tekninen toimintaohje nro 95/65.

IV LINTUINFLUENSSA

A. Lainsäädäntö

Euroopan yhteisö

Sveitsi

Neuvoston direktiivi 92/40/ETY, annettu 19 päivänä toukokuuta 1992, yhteisön toimenpiteistä avian-influenssan torjumiseksi (EYVL L 167, 22.6.1992, s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan liittymisehtoja ja niiden sopimusten mukautuksia, joihin Euroopan unioni perustuu, koskevalla asiakirjalla — Liite II: Luettelo, jota tarkoitetaan liittymisasiakirjan 20 artiklassa — 6. Maatalous — B. Eläinlääkintää ja kasvinsuojelua koskeva lainsäädäntö — I Eläinlääkintää koskeva lainsäädäntö (EUVL L 236, 23.9.2003, s. 381)

Asetus eläinkulkutaudeista (OFE), annettu 27 päivänä kesäkuuta 1995, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 23 päivänä kesäkuuta 2004 (RS 916.401), ja erityisesti sen 2 artikla (erittäin tarttuvat eläinkulkutaudit), 49 artikla (eläimille patogeenisten mikro-organismien käsittely), 73 ja 74 artikla (yhteiset määräykset), 77—98 artikla (yhteiset määräykset), 122—125 artikla (lintuinfluenssaa koskevat erityismääräykset)

3.	Asetus julkistaloudesta vastaavan ministeriön organisaatiosta, annettu 14 päivänä kesäkuuta 1999, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 5 päivänä joulukuuta 2003 (RS 172.216.1), ja erityisesti sen 8 artikla (vertailulaboratorio)

B. Soveltamista koskevat erityissäännöt ja menettelyt

Lintuinfluenssan tunnistamisen yhteinen vertailulaboratorio on Central Veterinary Laboratory, New Haw, Weybridge, Surrey KT15 3NB, United Kingdom. Sveitsi vastaa sille tästä laboratorion suorittamasta tehtävästä aiheutuvista kuluista. Laboratorion tarkoituksesta ja tehtävistä säädetään direktiivin 92/40/ETY liitteessä V.

2.	Eläinkulkutaudeista annetun asetuksen 97 artiklan soveltamiseksi Sveitsillä on hätäsuunnitelma. Tämä hätäsuunnitelma on Sveitsin eläinlääkintäviraston antaman teknisen toimintaohjeen nro 95/65 mukainen.

3.	Paikalla toteutetut tarkastukset suoritetaan eläinlääkintäalan sekakomitean vastuulla, erityisesti direktiivin 92/40/ETY 18 artiklan ja eläintaudeista annetun lain 57 artiklan mukaisesti.

V NEWCASTLEN TAUTI

A. Lainsäädäntö

Euroopan yhteisö

Sveitsi

Neuvoston direktiivi 92/66/ETY, annettu 14 päivänä heinäkuuta 1992, yhteisön toimenpiteistä Newcastlen taudin torjumiseksi (EYVL L 260, 5.9.1992, s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan liittymisehtoja ja niiden sopimusten mukautuksia, joihin Euroopan unioni perustuu, koskevalla asiakirjalla — Liite II: Luettelo, jota tarkoitetaan liittymisasiakirjan 20 artiklassa — 6. Maatalous — B. Eläinlääkintää ja kasvinsuojelua koskeva lainsäädäntö — I Eläinlääkintää koskeva lainsäädäntö (EUVL L 236, 23.9.2003, s. 381)

Asetus eläinkulkutaudeista (OFE), annettu 27 päivänä kesäkuuta 1995, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 23 päivänä kesäkuuta 2004 (RS 916.401), ja erityisesti sen 2 artikla (erittäin tarttuvat eläinkulkutaudit), 40—47 artikla (jätteiden hävittäminen ja hyödyntäminen), 49 artikla (eläimille patogeenisten mikro-organismien käsittely), 73 ja 74 artikla (puhdistus ja desinfiointi), 77—98 artikla (erittäin tarttuvia eläinkulkutauteja koskevat yhteiset säännökset), 122—125 artikla (Newcastlen tautia koskevat erityissäännökset)

3.	Asetus julkistaloudesta vastaavan ministeriön organisaatiosta, annettu 14 päivänä kesäkuuta 1999, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 5 päivänä joulukuuta 2003 (RS 172.216.1), ja erityisesti sen 8 artikla (vertailulaboratorio)

4.	Sveitsin eläinlääkintäviraston ohje (tekninen direktiivi), annettu 20 päivänä kesäkuuta 1989, kyyhkysten paramyksovirusten torjunnasta (Bull. Off. vét. féd. 90 (13), s. 113 (rokotukset jne.))

5.	Asetus eläinperäisten sivutuotteiden tuhoamisesta (OESPA), annettu 23 päivänä kesäkuuta 2004 (RS 916.441.22)

B. Soveltamista koskevat erityissäännöt ja menettelyt

Newcastlen taudin tunnistamisen yhteinen vertailulaboratorio on Central Veterinary Laboratory, New Haw, Weybridge, Surrey KT15 3NB, United Kingdom. Sveitsi vastaa sille tästä laboratorion suorittamasta tehtävästä aiheutuvista kuluista. Laboratorion tarkoituksesta ja tehtävistä säädetään direktiivin 92/66/ETY liitteessä V.

2.	Eläinkulkutaudeista annetun asetuksen 97 artiklan soveltamiseksi Sveitsillä on hätäsuunnitelma. Tämä hätäsuunnitelma on Sveitsin eläinlääkintäviraston antaman teknisen toimintaohjeen nro 95/65 mukainen.

3.	Direktiivin 92/66/ETY 17 ja 19 artiklassa säädetystä ilmoittamisesta huolehtii eläinlääkintäalan sekakomitea.

4.	Paikalla toteutetut tarkastukset suoritetaan eläinlääkintäalan sekakomitean vastuulla, erityisesti direktiivin 92/66/ETY 22 artiklan ja eläintaudeista annetun lain 57 artiklan mukaisesti.

VI KALATAUDIT

A. Lainsäädäntö

Euroopan yhteisö

Sveitsi

Neuvoston direktiivi 93/53/ETY, annettu 24 päivänä kesäkuuta 1993, yhteisön vähimmäistoimenpiteistä tiettyjen kalatautien torjumiseksi (EYVL L 175, 19.7.1993, s. 23), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan liittymisehtoja ja niiden sopimusten mukautuksia, joihin Euroopan unioni perustuu, koskevalla asiakirjalla — Liite II: Luettelo, jota tarkoitetaan liittymisasiakirjan 20 artiklassa — 6. Maatalous — B. Eläinlääkintää ja kasvinsuojelua koskeva lainsäädäntö — I Eläinlääkintää koskeva lainsäädäntö (EUVL L 236, 23.9.2003, s. 381)

Laki eläinkulkutaudeista (LFE), annettu 1 päivänä heinäkuuta 1966, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 20 päivänä kesäkuuta 2003 (RS 916.40), ja erityisesti sen 1, 1 a ja 10 artikla (eläinkulkutautien torjumista koskevat toimenpiteet) ja 57 artikla (tekniset täytäntöönpanosäännökset, kansainvälinen yhteistyö)

Asetus eläinkulkutaudeista (OFE), annettu 27 päivänä kesäkuuta 1995, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 23 päivänä kesäkuuta 2004 (RS 916.401), ja erityisesti sen 3 ja 4 artikla (tarkoitetut eläinkulkutaudit), 61 artikla (kalastusluvan haltijan ja kalastuksen valvonnan vastuuelinten velvoitteet), 62—76 artikla (yleiset torjuntatoimenpiteet), 275—290 artikla (kalatauteja koskevat erityistoimenpiteet, diagnostinen laboratorio)

B. Soveltamista koskevat erityissäännöt ja menettelyt

Lohenkasvatus ei ole nykyisin sallittua eikä lajia esiinny Sveitsissä. Lohen tarttuva anemia on luokiteltu Sveitsissä poistettavaksi eläintaudiksi 28 päivänä maaliskuuta 2001 annettuun eläinkulkutauteja koskevaan asetukseen (OFE) tehdyn I muutoksen mukaisesti (RO 2001.1337). Eläinlääkintäalan sekakomitea tarkastelee tilannetta uudelleen vuoden kuluttua tämän liitteen voimaantulosta.

2.	Eurooppalaisen tavallisen osterin kasvatusta ei nykyisin harjoiteta Sveitsissä. Jos bonamioosia tai marteilioosia ilmenee, Sveitsin eläinlääkintävirasto sitoutuu toteuttamaan eläinkulkutaudeista annetun lain 57 artiklan mukaisesti tarvittavat yhteisön lainsäädännön mukaiset hätätoimenpiteet.

3.	Direktiivin 93/53/ETY 7 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa tiedottaminen suoritetaan eläinlääkintäalan sekakomitean piirissä.

Kalatautien tunnistamisen yhteinen vertailulaboratorio on Statens Veterinære Serumlaboratorium, Landbrugsministeriet, Hangøvej 2, 8200 Århus, Danmark. Sveitsi vastaa sille tästä laboratorion suorittamasta tehtävästä aiheutuvista kuluista. Laboratorion tarkoituksesta ja tehtävistä säädetään direktiivin 93/53/ETY liitteessä C.

5.	Sveitsillä on eläinkulkutaudeista annetun asetuksen 97 artiklan mukaisesti hätäsuunnitelma. Tätä hätäsuunnitelmaa koskee Sveitsin eläinlääkintäviraston antama tekninen toimintaohje nro 95/65.

6.	Paikalla toteutetut tarkastukset suoritetaan eläinlääkintäalan sekakomitean vastuulla, erityisesti direktiivin 93/53/ETY 16 artiklan ja eläintaudeista annetun lain 57 artiklan mukaisesti.

VII NAUDAN SPONGIFORMINEN ENKEFALOPATIA

A. Lainsäädäntö

Euroopan yhteisö

Sveitsi

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 999/2001, annettu 22 päivänä toukokuuta 2001, tiettyjen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevista säännöistä (EYVL L 147, 31.5.2001, s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteen VIII muuttamisesta jalostuslampaiden ja -vuohien kaupan osalta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 876/2004 (EUVL L 162, 30.4.2004, s. 52)

1.	Asetus eläinsuojelusta (OPAn), annettu 27 päivänä toukokuuta 1981, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 27 päivänä kesäkuuta 2001 (RS 455.1), ja erityisesti sen 64 f artikla (tainnutusmenetelmät)

Asetus eläinten ja eläintuotteiden tuonnista, kauttakulusta ja viennistä (OITE), annettu 20 päivänä huhtikuuta 1988, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 23 päivänä kesäkuuta 2004 (RS 916.443.11), ja erityisesti sen 3 artikla (Office vétérinaire fédéral, Sveitsin eläinlääkintävirasto), 25—58 artikla (tuonti) ja 64—77 artikla (vienti)

3.	Asetus (1/90) Yhdistyneestä kuningaskunnasta peräisin olevien märehtijöiden ja niistä valmistettujen tuotteiden väliaikaisesta kiellosta, annettu 13 päivänä kesäkuuta 1990 (RS 916.443.39)

4.	Elintarvikelaki (LDA1), annettu 9 päivänä lokakuuta 1992, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 21 päivänä maaliskuuta 2003 (RS 817.0), ja erityisesti sen 24 artikla (tarkastus ja näytteiden otto) ja 40 artikla (elintarvikkeiden valvonta)

Asetus lihojen hygieniasta (OHyV), annettu 1 päivänä maaliskuuta 1995, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 23 päivänä kesäkuuta 2004 (RS 817.190), ja erityisesti sen 31—33 artikla (eläinten tarkastus ennen teurastusta), 48 artikla (lihantarkastajien tehtävät) ja 49—54 artikla (lihanvalvojien tehtävät)

6.	Elintarvikeasetus (ODA1), annettu 1 päivänä maaliskuuta 1995, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 23 päivänä kesäkuuta 2004 (RS 817.02), ja erityisesti sen 122 artikla (ruhonosat, joiden käyttö on kielletty)

Asetus eläinkulkutaudeista (OFE), annettu 27 päivänä kesäkuuta 1995, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 23 päivänä kesäkuuta 2004 (RS 916.401), ja erityisesti sen 6 artikla (määritelmät ja lyhenteet), 36 artikla (elinkeinolupa), 61 artikla (ilmoitusvelvollisuus), 130 artikla (Sveitsin karjan valvonta), 175—185 artikla (tarttuvat spongiformiset enkefalopatiat), 297 artikla (valtakunnallinen täytäntöönpano), 301 artikla (kantonin eläinlääkärin tehtävät), 303 artikla (virallisten eläinlääkärien koulutus ja jatkokoulutus) ja 312 artikla (diagnoosilaboratoriot)

Asetus rehukirjasta (OLA1A), annettu 10 päivänä kesäkuuta 1999, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 15 päivänä joulukuuta 2003 (RS 916.307.1), ja erityisesti sen 28 artikla (karjaeläimille tarkoitettujen rehujen kuljetus), liitteen 1 osa 9 (maaeläintuotteet), osa 10 (kalat ja muut vesieläimet sekä niistä valmistetut tuotteet ja sivutuotteet) ja liite 4 (kiellettyjen aineiden luettelo)

B. Soveltamista koskevat erityissäännöt ja menettelyt

Naudan spongiformisen enkefalopatian (BSE:n) tunnistamisen yhteinen vertailulaboratorio on The Veterinary Laboratories Agency, Woodham Lane New Haw, Addlestone, Surrey KT15 3NB, United Kingdom. Sveitsi vastaa sille tästä laboratorion suorittamasta tehtävästä aiheutuvista kuluista. Laboratorion tarkoituksesta ja tehtävistä säädetään asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä X olevassa B luvussa.

2.	Eläinkulkutaudeista annetun asetuksen 57 artiklan soveltamiseksi Sveitsillä on hätäsuunnitelma BSE:n torjuntatoimenpiteitä varten.

Asetuksen (EY) N:o 999/2001 12 artiklan mukaisesti jokainen eläin, jonka epäillään yhteisön jäsenvaltioissa sairastuneen tarttuvaan spongiformiseen enkefalopatiaan, asetetaan virallisesti karanteeniin, kunnes toimivaltaisen viranomaisen suorittaman kliinisen ja epidemiologisen tutkimuksen tulokset on saatu, tai se teurastetaan virallisessa valvonnassa tehtävää laboratoriotutkimusta varten.

Eläinkulkutaudeista annetun asetuksen 177 artiklan mukaisesti Sveitsi on kieltänyt sellaisten eläinten teurastuksen, joiden epäillään saaneen naudan spongiformisen enkefalopatiatartunnan. Epäilyksen alaiset eläimet on lopetettava verta vuodattamatta ja poltettava. Niiden aivot on tutkittava sveitsiläisessä BSE-vertailulaboratoriossa.

Eläinkulkutaudeista annetun asetuksen 10 artiklan mukaisesti Sveitsissä käytetään nautojen tunnistamisessa pysyvää järjestelmää, jonka avulla voidaan löytää emoeläimet ja alkuperäinen karja sekä todeta, että naudat eivät ole epäilyksen alaisten tai spongiformiseen enkefalopatiaan sairastuneiden naaraiden jälkeläisiä.

Eläinkulkutaudeista annetun asetuksen 178 ja 179 artiklan mukaisesti Sveitsissä lopetetaan BSE:hen sairastuneet eläimet ja niiden jälkeläiset. Sveitsi on 1 päivästä heinäkuuta 1999 lähtien suorittanut myös koko karjaa koskevia teurastuksia (koko karjaa koskevia teurastuksia suoritettiin järjestelmällisesti 14 päivän joulukuuta 1996 ja 30 päivän kesäkuuta 1999 välisenä aikana).

Asetuksen (EY) N:o 999/2001 7 artiklan mukaisesti yhteisön jäsenvaltiot kieltävät muunnettujen eläinproteiinien käytön elintarvikkeiden tuotantoa varten tarhattujen, lihotettujen tai kasvatettujen eläinten ruokinnassa. Yhteisön jäsenvaltioissa sovelletaan johdettujen eläinproteiinien täyttä käyttökieltoa märehtijöiden ruokinnassa.

Eläinkulkutaudeista annetun asetuksen 183 artiklan mukaisesti Sveitsi on toteuttanut eläinproteiinien täyden käyttökiellon kasvatuseläinten ruokinnassa; kielto tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001.

Asetuksen (EY) N:o 999/2001 6 artiklan ja sanotun asetuksen liitteessä III olevan A luvun mukaisesti yhteisön jäsenvaltiot toteuttavat vuosittaisen ohjelman BSE: n valvomiseksi. Ohjelmaan kuuluu kaikkien yli 24-kuukautisten hätäteurastettujen nautojen BSE-pikatesti, jos ne ovat kuolleet tilalla tai niiden havaitaan sairastaneen kyseistä tautia kuoleman jälkeen tehtävässä tarkastuksessa, sekä kaikkien yli 30-kuukautisten ihmisravinnoksi teurastettujen eläinten pikatesti.

Sveitsissä käytettävät BSE-pikatestit on luetteloitu asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä X olevassa C luvussa.

Eläinkulkutaudeista annetun asetuksen 175 a artiklan mukaisesti Sveitsissä suoritetaan pakollinen BSE-pikatesti kaikille yli 30-kuukautisille hätäteurastetuille, tilalla kuolleille tai kuoleman jälkeen tehtävässä tarkastuksessa sairastuneiksi havaituille naudoille sekä kaikille ihmisravinnoksi teurastetuille yli 30-kuukautisille naudoille. Lisäksi elintarvikealan toimijat toteuttavat ihmisravinnoksi teurastettujen yli 20-kuukautisten nautojen vapaaehtoisen valvontaohjelman.

6.	Asetuksen (EY) N:o 999/2001 6 artiklassa, liitteessä III olevassa B luvussa ja liitteessä IV olevassa 3.II kohdassa tarkoitettu tietojen antaminen kuuluu eläinlääkintäalan sekakomitean tehtäviin.

7.	Paikalla toteutetut tarkastukset suoritetaan eläinlääkintäalan sekakomitean vastuulla, erityisesti asetuksen (EY) N:o 999/2001 21 artiklan ja eläinkulkutaudeista annetun lain 57 artiklan mukaisesti.

C. Lisätiedot

Tammikuun 1 päivästä 2003 alkaen ja eläinjätteiden tuhoamisesta aiheutuviin kustannuksiin myönnettävistä tuista 20 päivänä marraskuuta 2002 annetun asetuksen (RS 916.406) mukaisesti Sveitsi on ottanut käyttöön taloudellisen kannustimen niitä maatiloja varten, joilla naudat ovat syntyneet, ja niitä teurastamoja varten, joissa naudat teurastetaan, mikäli ne noudattavat voimassa olevissa säädöksissä eläinten siirroista säädettyjä ilmoitusmenettelyitä.

Asetuksen (EY) N:o 999/2001 8 artiklan ja sanotun asetuksen liitteessä XI olevan 1 kohdan mukaisesti yhteisön jäsenvaltiot keräävät ja tuhoavat erikseen määritellyt riskiainekset. Erikseen määriteltyjen riskiaineisten luetteloon kuuluu erityisesti yli 12-kuukautisten nautojen selkäranka.

Eläinkulkutaudeista annetun asetuksen 181 ja 182 artiklan ja elintarvikeasetuksen 122 artiklan mukaisesti Sveitsi on pannut täytäntöön menettelyn erikseen määriteltyjen riskiainesten poistamiseksi eläinten ja ihmisten ravintoketjusta. Erikseen määriteltyjen riskiaineisten luetteloon kuuluu erityisesti yli 30-kuukautisten nautojen selkäranka.

Asetuksessa (EY) N:o 1774/2002 vahvistetaan terveyssäännöt, joita on sovellettava eläinperäisiin sivutuotteisiin, joita ei ole tarkoitettu ihmisten kulutukseen yhteisön jäsenvaltioissa.

Eläinperäisten sivutuotteiden tuhoamisesta annetun asetuksen 13 artiklan mukaisesti Sveitsissä poltetaan luokkaan 1 kuuluvat eläinperäiset sivutuotteet, erikseen määritetyt riskiainekset ja tilalla kuolleet eläimet mukaan luettuina.

VIII MUUT TAUDIT

A. Lainsäädäntö

Euroopan yhteisö

Sveitsi

Neuvoston direktiivi 92/119/ETY, annettu 17 päivänä joulukuuta 1992, yhteisön yleisistä toimenpiteistä tiettyjen eläintautien torjumiseksi sekä swine vesicular -tautiin liittyvistä erityistoimenpiteistä (EYVL L 62, 15.3.1993, s. 69), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan liittymisehtoja ja niiden sopimusten mukautuksia, joihin Euroopan unioni perustuu, koskevalla asiakirjalla Liite II: Luettelo, jota tarkoitetaan liittymisasiakirjan 20 artiklassa — 6. Maatalous — B. Eläinlääkintää ja kasvinsuojelua koskeva lainsäädäntö — I Eläinlääkintää koskeva lainsäädäntö (EUVL L 236, 23.9.2003, s. 381)

Asetus eläinkulkutaudeista (OFE), annettu 27 päivänä kesäkuuta 1995, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 23 päivänä kesäkuuta 2004 (RS 916.401), ja erityisesti sen 2 artikla (erittäin tarttuvat eläinkulkutaudit), 49 artikla (eläinsairauksia aiheuttavien mikro-organismien käsittely), 73 ja 74 artikla (puhdistus ja desinfiointi), 77—98 artikla (erittäin tarttuvia eläinkulkutauteja koskevat yhteiset säännöt) ja 103—105 artikla (sian vesikulaaritaudin erityiset torjuntatoimet)

3.	Asetus julkistaloudesta vastaavan ministeriön organisaatiosta, annettu 14 kesäkuuta 1999, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 5 päivänä joulukuuta 2003 (RS 172.216.1), ja erityisesti sen 8 artikla (vertailulaboratorio)

B. Soveltamista koskevat erityissäännöt ja menettelyt

1.	Direktiivin 92/119/ETY 6 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa tietojen antaminen suoritetaan eläinlääkintäalan sekakomitean piirissä.

Sian vesikulaaritaudin tunnistamisen yhteinen vertailulaboratorio on AFR Institute for Animal Health, Pirbright Laboratory, Ash Road, Pirbright, Woking Surrey, GU24 0NF, United Kingdom. Sveitsi vastaa sille tästä laboratorion suorittamasta tehtävästä aiheutuvista kuluista. Laboratorion tarkoituksesta ja tehtävistä säädetään direktiivin 92/119/ETY liitteessä III.

3.	Eläinkulkutaudeista annetun asetuksen 97 artiklan soveltamiseksi Sveitsillä on hätäsuunnitelma. Tämä hätäsuunnitelma on Sveitsin eläinlääkintäviraston antaman teknisen toimintaohjeen nro 95/65 mukainen.

4.	Paikalla toteutetut tarkastukset suoritetaan eläinlääkintäalan sekakomitean vastuulla, erityisesti direktiivin 92/119/ETY 22 artiklan ja eläintaudeista annetun lain 57 artiklan mukaisesti.

IX TAUDEISTA ILMOITTAMINEN

A. Lainsäädäntö

Euroopan yhteisö

Sveitsi

Neuvoston direktiivi 82/894/ETY, annettu 21 päivänä joulukuuta 1982, eläintaudeista ilmoittamisesta yhteisössä (EYVL L 378, 31.12.1982, s. 58), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna eläintaudeista ilmoittamisesta yhteisössä annetun neuvoston direktiivin 82/894/ETY muuttamisesta hevoseläinten tiettyjen tautien ja mehiläisten tiettyjen tautien ilmoitettavien tautien luetteloon lisäämiseksi 1 päivänä maaliskuuta 2004 tehdyllä komission päätöksellä 2004/216/EY (EUVL L 67, 5.3.2004, s. 27)

1.	Laki eläinkulkutaudeista (LFE), annettu 1 päivänä heinäkuuta 1966, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 20 päivänä kesäkuuta 2003 (RS 916.40), ja erityisesti sen 11 artikla (taudeista ilmoittaminen ja tiedottaminen) ja 57 artikla (tekniset täytäntöönpanosäännöt ja kansainvälinen yhteistyö)

Asetus eläinkulkutaudeista (OFE), annettu 27 päivänä kesäkuuta 1995, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 23 päivänä kesäkuuta 2004 (RS 916.401), ja erityisesti sen 2—5 artikla (tarkoitetut taudit), 59—65 artikla ja 291 artikla (ilmoitus- ja tiedotusvelvollisuus) ja 292—299 artikla (valvonta, täytäntöönpano ja hallinnollinen apu)

B. Soveltamista koskevat erityissäännöt ja menettelyt

Komissio liittää yhteistyössä Sveitsin eläinlääkintäviraston kanssa Sveitsin eläintaudeista ilmoittamisen järjestelmään sellaisena kuin siitä säädetään direktiivissä 82/894/ETY.

LISÄYS 2

ELÄINTEN TERVEYS: KAUPPA JA MARKKINOILLE SAATTAMINEN

I NAUTA- JA SIKAELÄIMET

A. Lainsäädäntö

Euroopan yhteisö

Sveitsi

Neuvoston direktiivi 64/432/ETY, annettu 26 päivänä kesäkuuta 1964, eläinten terveyteen liittyvistä ongelmista yhteisön sisäisessä nautaeläinten ja sikojen kaupassa (EYVL 121, 29.7.1964, s. 1977/64), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna lammas- ja vuohieläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 ja direktiivien 92/102/ETY ja 64/432/ETY muuttamisesta 17 päivänä joulukuuta 2003 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 21/2004 (EUVL L 5, 9.1.2004, s. 8)

Asetus eläinkulkutaudeista (OFE), annettu 27 päivänä kesäkuuta 1995, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 23 päivänä kesäkuuta 2004 (RS 916.401), ja erityisesti sen 27—31 artikla (markkinat, näyttelyt), 34—37 artikla (kauppa), 73 ja 74 artikla (puhdistus ja desinfiointi), 116—121 artikla (afrikkalainen sikarutto), 135—141 artikla (Aujeszkyn tauti), 150—157 artikla (naudan luomistauti), 158—165 artikla (tuberkuloosi), 166—169 artikla (naudan tarttuva leukoosi), 170—174 artikla (IBR/IPV), 175—195 artikla (BSE), 186—189 artikla (naudan genitaali-infektiot), 207—211 artikla (sian luomistauti), 297 artikla (markkinoiden, keräilykeskusten ja desinfiointiasemien hyväksyminen)

2.	Asetus eläinten ja eläintuotteiden tuonnista, kauttakulusta ja viennistä (OITE), annettu 20 päivänä huhtikuuta 1988, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 23 päivänä kesäkuuta 2004 (RS 916.443.11)

B. Soveltamista koskevat erityissäännöt ja menettelyt

Sveitsin eläinlääkintävirasto hyväksyy keräilykeskukset eläinkulkutaudeista annetun asetuksen 297 artiklan 1 kohdan mukaisesti, sellaisina kuin ne ovat direktiivin 64/432/ETY 2 artiklassa määriteltyinä. Tämän liitteen soveltamiseksi Sveitsi laatii direktiivin 64/432/ETY 11, 12 ja 13 artiklan säännösten mukaisesti luettelon hyväksytyistä keräilykeskuksista, kuljetusyrityksistä ja kauppiaista.

2.	Direktiivin 64/432/ETY 11 artiklan 3 kohdassa säädetyt tiedot on ilmoitettava eläinlääkintäalan sekakomitealle.

Tämän liitteen soveltamiseksi tunnustetaan, että Sveitsi täyttää direktiivin 64/432/ETY liitteessä A olevan II osan 7 kohdassa säädetyt edellytykset naudan luomistaudin osalta. Nautakarjan virallisen luomistaudista vapaan aseman säilyttämiseksi Sveitsi sitoutuu täyttämään seuraavat edellytykset:

Kaikista nautaeläimistä, joilla epäillään luomistautitartuntaa, ilmoitetaan toimivaltaisille viranomaisille, ja eläimille tehdään viralliset luomistautitutkimukset, vähintään kaksi serologista komplementinsitoutumiskoetta mukaan luettuina, sekä luomistapauksessa asianmukaisten mikrobiologisten näytteiden tutkimus.

b)	Tautiepäilyn keston ajan, joka jatkuu siihen asti kun a alakohdassa määrättyjen kokeiden tulokset osoittautuvat negatiiviksi, karjaa, johon naudansukuinen epäilty eläin (tai eläimet) kuuluu, ei pidetä luomistaudista vapaana.

Positiivista karjaa koskevat yksityiskohtaiset tiedot ja epidemiologinen kertomus toimitetaan eläinlääkintäalan sekakomitealle. Jos Sveitsi ei täytä jotain direktiivin 64/432/ETY liitteessä A olevan II osan 7 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädettyä edellytystä, Sveitsin eläinlääkintävirasto ilmoittaa siitä välittömästi komissiolle. Eläinlääkintäalan sekakomitea tarkastelee tilannetta tämän kohdan määräysten tarkistamiseksi.

Tämän liitteen soveltamiseksi tunnustetaan, että Sveitsi täyttää direktiivin 64/432/ETY liitteessä A olevan I osan 4 kohdassa säädetyt edellytykset naudan tuberkuloosin osalta. Nautakarjan virallisen naudan tuberkuloosista vapaan aseman säilyttämiseksi Sveitsi sitoutuu täyttämään seuraavat edellytykset:

a)	Se ottaa käyttöön tunnistamisjärjestelmän, jolla voidaan määritellä jokaisen nautaeläimen alkuperäkarja.

b)	Virkaeläinlääkärin on tehtävä kaikille teurastetuille eläimille post mortem -tarkastus.

c)	Elävän, kuolleen tai teurastetun eläimen tuberkuloosiepäilystä on tehtävä ilmoitus toimivaltaisille viranomaisille.

Kaikissa tapauksissa toimivaltaiset viranomaiset toteuttavat tarvittavat tutkimukset epäilyn todentamiseksi tai kumoamiseksi, alkuperäkarjaan ja kauttakulkukarjaan liittyvät tutkimukset mukaan luettuina. Jos ruumiinavauksen tai teurastuksen yhteydessä havaitaan tuberkuloosiin viittaavia vaurioita, toimivaltaiset viranomaiset antavat nämä vaurioituneet osat laboratorion tutkittaviksi.

Sen alkuperäkarjan ja kauttakulkukarjan virallisesti tuberkuloosista vapaa asema, johon tartunnan saaneeksi epäilty nautaeläin kuuluu, peruutetaan tilapäisesti, ja sitä jatketaan kunnes kliinisten tutkimusten tai laboratoriotutkimusten tai tuberkuliinikokeiden perusteella on kumottu epäily naudan tuberkuloosin esiintymisestä.

f)	Jos tuberkuliinikokeet, kliiniset tutkimukset tai laboratoriotutkimukset vahvistavat tuberkuloosiepäilyn, alkuperäkarjan ja kauttakulkukarjan virallisesti tuberkuloosista vapaa asema peruutetaan.

Virallisesti tuberkuloosista vapaata asemaa ei palauteta ennen kuin kaikki epäillysti tartunnan saaneet eläimet on poistettu karjasta, tilat ja laitteet on desinfioitu, kaikilta jäljellä olevilta yli kuuden viikon ikäisiltä eläimiltä otetut vähintään kahdet viralliset, direktiivin 64/432/ETY liitteen B mukaisesti tehdyt nahansisäiset tuberkuliinikokeet ovat olleet negatiiviset siten, että ensimmäinen kokeista on tehty vähintään kuusi kuukautta sen jälkeen kun tartunnan saanut eläin on poistettu karjasta ja toinen vähintään kuusi kuukautta ensimmäisen jälkeen.

Tartunnan saanutta karjaa koskevat yksityiskohtaiset tiedot ja epidemiologinen kertomus toimitetaan eläinlääkintäalan sekakomitealle. Jos Sveitsi ei täytä jotain direktiivin 64/432/ETY liitteessä A olevan I osan 4 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädettyä edellytystä, Sveitsin eläinlääkintävirasto ilmoittaa siitä välittömästi komissiolle. Eläinlääkintäalan sekakomitea tarkastelee tilannetta tämän kohdan määräysten tarkistamiseksi.

Tämän liitteen soveltamiseksi tunnustetaan, että Sveitsi täyttää direktiivin 64/432/ETY liitteessä D olevan I luvun F osassa säädetyt edellytykset naudan tarttuvan leukoosin osalta. Nautakarjan virallisesti naudan tarttuvasta leukoosista vapaan aseman säilyttämiseksi Sveitsi sitoutuu täyttämään seuraavat edellytykset:

a)	Sveitsin karjaa valvotaan pistokokein. Näytteiden määrä määritellään siten, että 99 prosentin varmuudella voidaan varmistaa alle 0,2 prosentilla karjasta olevan naudan tarttuva leukoosi.

b)	Virkaeläinlääkärin on tehtävä kaikille teurastetuille eläimille post mortem -tarkastus.

c)	Kliinisen tutkimuksen, ruumiinavauksen tai lihanvalvonnan yhteydessä saadusta tautiepäilystä on ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille.

d)	Jos naudan tarttuvaa leukoosia epäillään tai se todetaan, kyseisen karjan virallisesti taudista vapaa asema peruutetaan tilapäisesti kunnes kielto kumotaan.

e)	Taudista vapaa asema voidaan palauttaa, kun tartunnan saaneiden eläinten ja tarvittaessa niiden vasikoiden hävittämisen jälkeen kahden vähintään 90 päivän välein tehdyn serologisen tutkimuksen tulos on ollut negatiivinen.

Jos naudan tarttuvaa leukoosia todetaan 0,2 prosentilla karjasta, Sveitsin eläinlääkintävirasto ilmoittaa siitä välittömästi komissiolle. Eläinlääkintäalan sekakomitea tarkastelee tilannetta tämän kohdan määräysten tarkistamiseksi.

Tämän liitteen soveltamiseksi tunnustetaan, että Sveitsi on virallisesti vapaa naudan tarttuvasta rinotrakeiitista. Tämän tautivapaan aseman säilyttämiseksi Sveitsi sitoutuu täyttämään seuraavat edellytykset:

a)	Sveitsin karjaa valvotaan pistokokein. Näytteiden määrä määritellään siten, että 99 prosentin varmuudella voidaan varmistaa alle 0,2 prosentilla karjasta olevan naudan tarttuva rinotrakeiitti.

b)	Yli 24 kuukauden ikäisille jalostussonneille tehdään vuosittain serologinen tutkimus.

c)	Jokaisesta epäillystä tartunnasta on ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille, ja epäillyille eläimille on tehtävä viralliset tutkimukset naudan tarttuvan rinotrakeiitin toteamiseksi, virologiset tai serologiset tutkimukset mukaan luettuina.

d)	Jos naudan tarttuvaa rinotrakeiittia epäillään tai se todetaan, kyseisen karjan virallisesti taudista vapaa asema peruutetaan tilapäisesti kunnes kielto kumotaan.

e)	Taudista vapaa asema voidaan palauttaa, kun vähintään 30 päivän kuluttua tartunnan saaneiden eläinten hävittämisen tehdyn serologisen tutkimuksen tulos on negatiivinen.

Sveitsin tautivapaan aseman tunnustamisen johdosta päätöstä 2004/558/EY (EUVL L 249, 23.7.2004, s. 20) sovelletaan soveltuvin osin.

Sveitsin eläinlääkintävirasto ilmoittaa välittömästi komissiolle kaikista tautivapaan aseman edellytysten muutoksista. Eläinlääkintäalan sekakomitea tarkastelee tilannetta tämän kohdan määräysten tarkistamiseksi.

Tämän liitteen soveltamiseksi tunnustetaan, että Sveitsi on virallisesti vapaa Aujeszkyn taudista. Tämän tautivapaan aseman säilyttämiseksi Sveitsi sitoutuu täyttämään seuraavat edellytykset:

a)	Sveitsin karjaa valvotaan pistokokein. Näytteiden määrä määritellään siten, että 99 prosentin varmuudella voidaan varmistaa alle 0,2 prosentilla karjasta olevan Aujeszkyn tauti.

b)	Jokaisesta epäillystä tartunnasta on ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille, ja epäillyille eläimille on tehtävä viralliset tutkimukset Aujeszkyn taudin toteamiseksi, virologiset tai serologiset tutkimukset mukaan luettuina.

c)	Jos Aujeszkyn tautia epäillään tai se todetaan, kyseisen karjan virallinen taudista vapaa asema peruutetaan tilapäisesti kunnes kielto kumotaan.

d)	Taudista vapaa asema voidaan palauttaa, kun tartunnan saaneiden eläinten hävittämisen jälkeen kaikille tuotantoeläimille ja edustavalle määrälle lihotuseläimiä vähintään 21 päivän välein tehdyn kahden serologisen tutkimuksen tulos on negatiivinen.

Sveitsin tautivapaan aseman tunnustamisen johdosta päätöstä 2001/618/EY (EYVL L 215, 9.8.2001, s. 48), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä 2004/320/EY (EUVL L 102, 7.4.2004, s. 75), sovelletaan soveltuvin osin.

Sikojen tarttuvan suolistotulehduksen (TGE) ja sikojen lisääntymishäiriö- ja keuhkotulehdusoireyhtymän (PRRS) osalta eläinlääkintäalan sekakomitea tarkastelee mahdollisimman nopeasti kysymystä mahdollisista lisätakeista. Komissio ilmoittaa Sveitsin eläinlääkintävirastolle tähän aiheeseen liittyvästä kehityksestä.

9.	Bernin yliopiston Institut de bactériologie vétérinaire -laitos on direktiivin 64/432/ETY liitteessä B olevan 4 kohdan mukaisesti vastuussa tuberkuliinien virallisesta valvonnasta Sveitsissä.

10.	Bernin yliopiston Institut de bactériologie vétérinaire -laitos on direktiivin 64/432/ETY liitteessä C olevan A osan 4 kohdan mukaisesti vastuussa (luomistaudin) vasta-aineiden virallisesta valvonnasta Sveitsissä.

11.

Yhteisön jäsenvaltioiden ja Sveitsin välillä kaupan kohteena olevien nautaeläinten ja sikojen mukana on oltava direktiivin 64/432/ETY liitteessä F olevien mallien mukaiset terveystodistukset. Sovelletaan seuraavia mukautuksia:

Mallin 1 osalta:

—

todistuksia mukautetaan C jakson osalta seuraavasti:

—

täydennetään 4 kohdassa lisätakuisiin liittyviä luetelmakohtia seuraavasti:

—	’tauti: naudan tarttuva rinotrakeiitti (IBR);

—	komission päätöksen 2004/558/EY mukaisesti; päätöstä sovelletaan soveltuvin osin;’.

Mallin 2 osalta:

—

todistuksia mukautetaan C jakson osalta seuraavasti:

—

täydennetään 4 kohdassa lisätakuisiin liittyviä luetelmakohtia seuraavasti:

—	’Tauti: Aujeszkyn tauti

—	komission päätöksen 2001/618/EY mukaisesti; päätöstä sovelletaan soveltuvin osin;’.

12.

Tämän liitteen soveltamiseksi yhteisön jäsenvaltioiden ja Sveitsin välisen kaupan kohteena olevat nautaeläimet on varustettava lisäterveystodistuksin, joissa on oltava seuraavat terveysmaininnat:

—

’Nautaeläimet

—

on tunnistettu pysyvällä tunnistusjärjestelmällä, joka mahdollistaa niiden emon ja alkuperäkarjan jäljittämisen ja sen toteamisen, että ne eivät ole sellaisten naaraspuolisten nautojen suoria jälkeläisiä, joilla epäillään olevan tai joilla on todettu naudan spongiforminen enkefalopatia ja jotka ovat syntyneet enintään kaksi vuotta ennen taudinmääritystä,

—	eivät ole peräisin karjasta, jossa parhaillaan tutkitaan naudan spongiformiseksi enkefalopatiaksi epäiltyä tapausta,

—	ovat syntyneet 1 päivän kesäkuuta 2001 jälkeen.’

II LAMPAAT JA VUOHET

A. Lainsäädäntö

Euroopan yhteisö

Sveitsi

Neuvoston direktiivi 91/68/ETY, annettu 28 päivänä tammikuuta 1991, eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista yhteisön sisäisessä lampaiden ja vuohien kaupassa (EYVL L 46, 19.2.1991, s. 19), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston direktiivin 91/68/ETY liitteen E ja neuvoston päätöksen 79/542/ETY liitteen I muuttamisesta lampaiden ja vuohien terveystodistusten mallien saattamiseksi ajan tasalle 9 päivänä heinäkuuta 2004 tehdyllä komission päätöksellä 2004/554/EY (EUVL L 248, 9.7.2004, s. 1)

Asetus eläinkulkutaudeista (OFE), annettu 27 päivänä kesäkuuta 1995, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 23 päivänä kesäkuuta 2004 (RS 916.401), ja erityisesti sen 27—31 artikla (markkinat, näyttelyt), 34—37 artikla (kauppa), 73 ja 74 artikla (puhdistus ja desinfiointi), 142—149 artikla (raivotauti), 158—165 artikla (tuberkuloosi), 166—169 artikla (kutkatauti), 190—195 artikla (lampaiden ja vuohien luomistauti), 196—199 artikla (tarttuva agalaktia), 200—203 artikla (vuohen artriittienkefaliitti), 233—235 artikla (pässin luomistauti), 297 artikla (markkinoiden, keräilykeskusten ja desinfiointilaitosten hyväksyminen)

2.	Asetus eläinten ja eläintuotteiden tuonnista, kauttakulusta ja viennistä (OITE), annettu 20 päivänä huhtikuuta 1988, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 23 päivänä kesäkuuta 2004 (SR 916.443.11)

B. Soveltamista koskevat erityissäännöt ja menettelyt

1.	Direktiivin 91/68/ETY 3 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan soveltamiseksi siinä tarkoitetut tiedot on ilmoitettava eläinlääkintäalan sekakomitealle.

2.	Paikalla toteutetut tarkastukset suoritetaan eläinlääkintäalan sekakomitean vastuulla, erityisesti direktiivin 91/68/ETY 11 artiklan ja eläintaudeista annetun lain 57 artiklan mukaisesti.

Tämän liitteen soveltamiseksi tunnustetaan, että Sveitsi on virallisesti vapaa lampaan ja vuohen luomistaudista. Tämän tautivapaan aseman säilyttämiseksi Sveitsi sitoutuu toteuttamaan direktiivin 91/68/ETY liitteessä A olevan I luvun II kohdan 2 alakohdassa säädetyt toimenpiteet.

Lampaiden ja vuohien luomistaudin esiintyessä tai sen leviämisen yhteydessä Sveitsi ilmoittaa tilanteesta eläinlääkintäalan sekakomitealle, jotta tarvittavat toimenpiteet voidaan toteuttaa tilanteessa tapahtuvan kehityksen mukaan.

4.	Yhteisön jäsenvaltioiden ja Sveitsin välillä kaupan kohteena olevien lampaiden ja vuohien mukana on oltava direktiivin 91/68/ETY liitteessä E olevien mallien mukaiset terveystodistukset.

III HEVOSELÄIMET

A. Lainsäädäntö

Euroopan yhteisö

Sveitsi

Neuvoston direktiivi 90/426/ETY, annettu 26 päivänä kesäkuuta 1990, eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista elävien hevoseläinten liikkuvuuden ja kolmansista maista tapahtuvan tuonnin osalta (EYVL L 224, 18.8.1990, s. 42), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna eläinten terveyttä koskevista säännöistä tiettyjen elävien sorkka- ja kavioeläinten yhteisöön tuonnin ja yhteisön kautta kuljetuksen osalta, direktiivien 90/426/ETY ja 92/65/ETY muuttamisesta ja direktiivin 72/462/ETY kumoamisesta 26 päivänä huhtikuuta 2004 annetulla neuvoston direktiivillä 2004/68/EY (EUVL L 139, 30.4.2004, s. 320)

Asetus eläinkulkutaudeista (OFE), annettu 27 päivänä kesäkuuta 1995, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 23 päivänä kesäkuuta 2004 (RS 916.401), ja erityisesti sen 112—115 artikla (hevosrutto), 204—206 artikla (astumatauti, enkefalomyeliitti, tarttuva anemia, räkätauti), 240—244 artikla (hevosen tarttuva kohtutulehdus)

2.	Asetus eläinten ja eläintuotteiden tuonnista, kauttakulusta ja viennistä (OITE), annettu 20 päivänä huhtikuuta 1988, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 23 päivänä kesäkuuta 2004 (RS 916.443.11)

B. Soveltamista koskevat erityissäännöt ja menettelyt

1.	Direktiivin 90/426/ETY 3 artiklan soveltamiseksi tiedot on ilmoitettava eläinlääkintäalan sekakomitealle.

2.	Direktiivin 90/426/ETY 6 artiklan soveltamiseksi tiedot on ilmoitettava eläinlääkintäalan sekakomitealle.

3.	Paikalla toteutetut tarkastukset suoritetaan eläinlääkintäalan sekakomitean vastuulla, erityisesti direktiivin 90/426/ETY 10 artiklan ja eläintaudeista annetun lain 57 artiklan mukaisesti.

4.	Direktiivin 90/426/ETY liitteitä B ja C sovelletaan soveltuvin osin Sveitsiin.

IV SIIPIKARJA JA SIITOSMUNAT

A. Lainsäädäntö

Euroopan yhteisö

Sveitsi

Neuvoston direktiivi 90/539/ETY, annettu 15 päivänä lokakuuta 1990, eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista yhteisön sisäisessä siipikarjan ja siitosmunien kaupassa ja tuonnissa kolmansista maista (EYVL L 303, 31.10.1990, s. 6), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan liittymisehtoja ja niiden sopimusten mukautuksia, joihin Euroopan unioni perustuu, koskevalla asiakirjalla — Liite II: Luettelo, jota tarkoitetaan liittymisasiakirjan 20 artiklassa — 6. Maatalous — B. Eläinlääkintää ja kasvinsuojelua koskeva lainsäädäntö — I Eläinlääkintää koskeva lainsäädäntö (EUVL L 236, 23.9.2003, s. 381)

Asetus eläinkulkutaudeista (OFE), annettu 27 päivänä kesäkuuta 1995, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 23 päivänä kesäkuuta 2004 (RS 916.401), ja erityisesti sen 25 artikla (kuljetus), 122—125 artikla (linturutto ja Newcastlen tauti), 255—261 artikla (Salmonella enteritidis), 262—265 artikla (lintujen tarttuva laryngotrakeiitti)

2.	Asetus eläinten ja eläintuotteiden tuonnista, kauttakulusta ja viennistä (OITE), annettu 20 päivänä huhtikuuta 1988, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 23 päivänä kesäkuuta 2004 (RS 916.443.11), ja erityisesti sen 64 a artikla (vientilaitosten hyväksyminen)

B. Soveltamista koskevat erityissäännöt ja menettelyt

1.	Direktiivin 90/539/ETY 3 artiklan soveltamiseksi Sveitsi toimittaa eläinlääkintäalan sekakomitealle suunnitelman, jossa määritellään yksityiskohtaisesti toimenpiteet, jotka se aikoo toteuttaa laitostensa hyväksymiseksi.

2.	Direktiivin 90/539/ETY 4 artiklan soveltamiseksi kansallinen vertailulaboratorio Sveitsin osalta on Institut de bactériologie vétérinaire de l'Université de Berne.

3.	Ennen lähetystä hallussa pidettyjä munia koskevaa vaatimusta direktiivin 90/539/ETY 7 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa sovelletaan soveltuvin osin Sveitsiin.

4.	Lähetettäessä siitosmunia yhteisöön Sveitsin viranomaiset sitoutuvat noudattamaan asetuksessa (ETY) N:o 1868/77 säädettyjä merkitsemissääntöjä. Sveitsille varattu kirjainlyhenne on ’CH’.

5.	Sovelletaan direktiivin 90/539/ETY 9 artiklan a alakohdan hallussapitoa koskevia edellytyksiä soveltuvin osin Sveitsiin.

6.	Sovelletaan direktiivin 90/539/ETY 10 artiklan a alakohdan hallussapitoa koskevia edellytyksiä soveltuvin osin Sveitsiin.

7.	Ennen lähetystä hallussa pidettyjä munia koskevaa vaatimusta direktiivin 90/539/ETY 11 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa sovelletaan soveltuvin osin Sveitsiin.

Tämän liitteen soveltamiseksi tunnustetaan, että Sveitsi täyttää direktiivin 90/539/ETY 12 artiklan 2 kohdan edellytykset Newcastlen taudin osalta ja että sillä on siten ’ei anneta rokotuksia Newcastlen tautia vastaan’ -asema. Sveitsin eläinlääkintävirasto ilmoittaa välittömästi komissiolle kaikista tautivapaan aseman edellytysten muutoksista. Eläinlääkintäalan sekakomitea tarkastelee tilannetta tämän kohdan määräysten tarkistamiseksi.

9.	Sovelletaan 15 artiklassa olevia viittauksia jäsenvaltion nimeen soveltuvin osin Sveitsiin.

10.	Yhteisön jäsenvaltioiden ja Sveitsin välillä kaupan kohteena olevien siipikarjan ja siitosmunien mukana on oltava direktiivin 90/539/ETY liitteessä IV olevien mallien mukaiset terveystodistukset.

11.	Sveitsistä Suomeen tai Ruotsiin suuntautuvan viennin yhteydessä Sveitsin viranomaiset sitoutuvat toimittamaan salmonellan osalta yhteisön lainsäädännön mukaiset takeet.

V VESIVILJELLYT ELÄIMET JA TUOTTEET

A. Lainsäädäntö

Euroopan yhteisö

Sveitsi

Neuvoston direktiivi 91/67/ETY, annettu 28 päivänä tammikuuta 1991, eläinten terveyttä koskevista edellytyksistä saatettaessa vesiviljeltyjä eläimiä ja tuotteita markkinoille (EYVL L 46, 19.2.1991, s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna kuulemismenettelyä (määräenemmistö) noudattaen annetuissa neuvoston säädöksissä säädetyn täytäntöönpanovallan käytössä komissiota avustavia komiteoita koskevien säännösten mukauttamisesta päätökseen 1999/468/EY 14 päivänä huhtikuuta 2003 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 806/2003 (EUVL L 122 16.5.2003, s. 1)

1.	Asetus eläinkulkutaudeista (OFE), annettu 27 päivänä kesäkuuta 1995, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 23 päivänä kesäkuuta 2004 (RS 916.401), ja erityisesti sen 275—290 (kala- ja äyriäistaudit) ja 297 artikla (laitosten, vyöhykkeiden ja laboratorioiden hyväksyminen)

2.	Asetus eläinten ja eläintuotteiden tuonnista, kauttakulusta ja viennistä (OITE), annettu 20 päivänä huhtikuuta 1988, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 23 päivänä kesäkuuta 2004 (RS 916.443.11), ja erityisesti sen 64 a artikla (vientilaitosten hyväksyminen)

B. Soveltamista koskevat erityissäännöt ja menettelyt

1.	Direktiivin 91/67/ETY 4 artiklassa säädetyt tiedot ilmoitetaan eläinlääkintäalan sekakomitealle.

2.	Direktiivin 91/67/ETY 5, 6 ja 10 artiklan mahdollisesta soveltamisesta Sveitsiin päättää eläinlääkintäalan sekakomitea.

3.	Direktiivin 91/67/ETY 12 ja 13 artiklan mahdollisesta soveltamisesta Sveitsiin päättää eläinlääkintäalan sekakomitea.

4.	Direktiivin 91/67/ETY 15 artiklan soveltamiseksi Sveitsin viranomaiset sitoutuvat toteuttamaan yhteisön lainsäädännön mukaiset näytteiden keruusuunnitelmat ja diagnostiset menetelmät.

5.	Paikalla toteutetut tarkastukset suoritetaan eläinlääkintäalan sekakomitean vastuulla, erityisesti direktiivin 91/67/ETY 17 artiklan ja eläintaudeista annetun lain 57 artiklan mukaisesti.

a)	Saatettaessa markkinoille hyväksytyltä vyöhykkeeltä tulevia eläviä kaloja, mätimunia tai sukusoluja käytetään direktiivin 91/67/ETY liitteessä E olevan 1 luvun mallin mukaista kuljetusasiakirjaa.

b)	Saatettaessa markkinoille hyväksytyltä kalanviljelylaitokselta tulevia eläviä kaloja, mätimunia tai sukusoluja käytetään direktiivin 91/67/ETY liitteessä E olevan 2 luvun mallin mukaista kuljetusasiakirjaa.

c)	Saatettaessa markkinoille hyväksytyltä rannikkoalueelta tulevia nilviäisiä käytetään direktiivin 91/67/ETY liitteessä E olevan 3 luvun mallin mukaista kuljetusasiakirjaa.

d)	Saatettaessa markkinoille hyväksytyltä kalanviljelylaitokselta tulevia nilviäisiä käytetään direktiivin 91/67/ETY liitteessä E olevan 4 luvun mallin mukaista kuljetusasiakirjaa.

Saatettaessa markkinoille sellaisia kasvatettuja kaloja, nilviäisiä tai äyriäisiä, niiden mätimunia tai sukusoluja, jotka eivät kuulu tapauksen mukaan IHN: lle, VHS: lle, bonamioosille tai marteilioosille herkkiin lajeihin, käytetään päätöksen 2003/390/EY liitteessä I olevan mallin mukaista kuljetusasiakirjaa.

f)	Saatettaessa markkinoille villinä kasvaneita eläviä kaloja, nilviäisiä tai äyriäisiä, niiden mätimunia tai sukusoluja käytetään päätöksen 2003/390/EY liitteessä I olevan mallin mukaista kuljetusasiakirjaa.

VI NAUDAN ALKIOT

A. Lainsäädäntö

Euroopan yhteisö

Sveitsi

Neuvoston direktiivi 89/556/ETY, annettu 25 päivänä syyskuuta 1989, eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista yhteisön sisäisessä naudansukuisten kotieläinten alkioiden kaupassa ja tuonnissa kolmansista maista (EYVL L 302, 19.10.1989, s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna kuulemismenettelyä (määräenemmistö) noudattaen annetuissa neuvoston säädöksissä säädetyn täytäntöönpanovallan käytössä komissiota avustavia komiteoita koskevien säännösten mukauttamisesta päätökseen 1999/468/EY 14 päivänä huhtikuuta 2003 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 806/2003 (EUVL L 122, 16.5.2003, s. 1)

1.	Asetus eläinkulkutaudeista (OFE), annettu 27 päivänä kesäkuuta 1995, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 23 päivänä kesäkuuta 2004 (RS 916.401), ja erityisesti sen 56—58 artikla (alkioiden siirto)

2.	Asetus eläinten ja eläintuotteiden tuonnista, kauttakulusta ja viennistä (OITE), annettu 20 päivänä huhtikuuta 1988, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 23 päivänä kesäkuuta 2004 (RS 916.443.11), ja erityisesti sen 64 a ja 76 artikla (vientilaitosten hyväksyminen)

B. Soveltamista koskevat erityissäännöt ja menettelyt

1.	Paikalla toteutetut tarkastukset suoritetaan eläinlääkintäalan sekakomitean vastuulla, erityisesti direktiivin 89/556/ETY 15 artiklan ja eläintaudeista annetun lain 57 artiklan mukaisesti.

a)	Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden ja Sveitsin välillä kaupan kohteena olevien naudan alkioiden mukana on oltava direktiivin 89/556/ETY liitteessä C olevien mallien mukaiset terveystodistukset.

b)	Naudan spongiformiseen enkefalopatiaan liittyvien erityisten yksityiskohtaisten sääntöjen soveltamista ei vaadita sellaisten naudan alkioiden osalta, jotka ovat yhteisön jäsenvaltioiden ja Sveitsin välisen kaupan kohteena.

VII NAUDAN SIEMENNESTE

A. Lainsäädäntö

Euroopan yhteisö

Sveitsi

Neuvoston direktiivi 88/407/ETY, annettu 14 päivänä kesäkuuta 1988, eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista yhteisön sisäisessä naudansukuisten kotieläinten pakastetun siemennesteen kaupassa ja tuonnissa (EYVL L 194, 22.7.1988, s. 10), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivin 88/407/ETY liitteen D muuttamisesta yhteisön sisäisessä naudansukuisten kotieläinten siemennesteen kaupassa käytettävien terveystodistusten osalta 6 päivänä tammikuuta 2004 tehdyllä komission päätöksellä 2004/101/EY (EUVL L 30, 4.2.2004, s. 15)

1.	Asetus eläinkulkutaudeista (OFE), annettu 27 päivänä kesäkuuta 1995, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 23 päivänä kesäkuuta 2004 (RS 916.401), ja erityisesti sen 51—55 artikla (keinosiemennys)

2.	Asetus eläinten ja eläintuotteiden tuonnista, kauttakulusta ja viennistä (OITE), annettu 20 päivänä huhtikuuta 1988, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 23 päivänä kesäkuuta 2004 (RS 916.443.11), ja erityisesti sen 64 a ja 76 artikla (keinosiemennysasemien hyväksyminen vientilaitoksiksi)

B. Soveltamista koskevat erityissäännöt ja menettelyt

1.	Direktiivin 88/407/ETY 4 artiklan 2 kohdan soveltamiseksi todetaan, että Sveitsissä ei keinosiemennysasemilla pidetä muita kuin seroneutralisaatiokokeessa tai ELISA-kokeessa negatiivisen tuloksen antaneita eläimiä.

2.	Direktiivin 88/407/ETY 5 artiklan 2 kohdassa säädetyt tiedot on ilmoitettava eläinlääkintäalan sekakomitealle.

3.	Paikalla toteutetut tarkastukset suoritetaan eläinlääkintäalan sekakomitean vastuulla, erityisesti direktiivin 88/407/ETY 16 artiklan ja eläintaudeista annetun lain 57 artiklan mukaisesti.

a)	Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden ja Sveitsin välisen kaupan kohteena olevan naudan siemennesteen mukana on oltava direktiivin 88/407/ETY liitteessä D olevien mallien mukaiset terveystodistukset.

b)	Naudan spongiformiseen enkefalopatiaan liittyvien erityisten yksityiskohtaisten sääntöjen soveltamista ei vaadita sellaisen nautaeläinten siemennesteen osalta, joka on yhteisön jäsenvaltioiden ja Sveitsin välisen kaupan kohteena.

VIII SIAN SIEMENNESTE

A. Lainsäädäntö

Euroopan yhteisö

Sveitsi

Neuvoston direktiivi 90/429/ETY, annettu 26 päivänä kesäkuuta 1990, eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista yhteisön sisäisessä siansukuisten kotieläinten siemennesteen kaupassa ja tuonnissa (EYVL L 224, 18.8.1990, s. 62), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna kuulemismenettelyä (määräenemmistö) noudattaen annetuissa neuvoston säädöksissä säädetyn täytäntöönpanovallan käytössä komissiota avustavia komiteoita koskevien säännösten mukauttamisesta päätökseen 1999/468/EY 14 päivänä huhtikuuta 2003 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 806/2003 (EUVL L 122, 16.5.2003, s. 1)

1.	Asetus eläinkulkutaudeista (OFE), annettu 27 päivänä kesäkuuta 1995, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 23 päivänä kesäkuuta 2004 (RS 916.401), ja erityisesti sen 51—55 artikla (keinosiemennys)

2.	Asetus eläinten ja eläintuotteiden tuonnista, kauttakulusta ja viennistä (OITE), annettu 20 päivänä huhtikuuta 1988, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 23 päivänä kesäkuuta 2004 (RS 916.443.11), ja erityisesti sen 64 a ja 76 artikla (keinosiemennysasemien hyväksyminen vientilaitoksiksi)

B. Soveltamista koskevat erityissäännöt ja menettelyt

1.	Direktiivin 90/429/ETY 5 artiklan 2 kohdassa säädetyt tiedot on ilmoitettava eläinlääkintäalan sekakomitealle.

2.	Paikalla toteutetut tarkastukset suoritetaan eläinlääkintäalan sekakomitean vastuulla, erityisesti direktiivin 90/429/ETY 16 artiklan ja eläintaudeista annetun lain 57 artiklan mukaisesti.

3.	Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden ja Sveitsin välisen kaupan kohteena olevan sian siemennesteen mukana on oltava direktiivin 90/429/ETY liitteessä D olevien mallien mukaiset terveystodistukset.

IX MUUT LAJIT

A. Lainsäädäntö

Euroopan yhteisö

Sveitsi

Neuvoston direktiivi 92/65/ETY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 1992, eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista eläinten, siemennesteen, munasolujen ja alkioiden yhteisön sisäisessä kaupassa ja yhteisöön tuonnissa siltä osin, kuin niitä eivät koske direktiivin 90/425/ETY liitteessä A olevassa I jaksossa mainittujen erityisten yhteisön säädösten eläinten terveyttä koskevat vaatimukset (EYVL L 268, 14.9.1992, s. 54), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna eläinten terveyttä koskevista säännöistä tiettyjen elävien sorkka- ja kavioeläinten yhteisöön tuonnin ja yhteisön kautta kuljetuksen osalta, direktiivien 90/426/ETY ja 92/65/ETY muuttamisesta ja direktiivin 72/462/ETY kumoamisesta 26 päivänä huhtikuuta 2004 annetulla neuvoston direktiivillä 2004/68/EY (EUVL L 139, 30.4.2004, s. 320)

1.	Asetus eläinkulkutaudeista (OFE), annettu 27 päivänä kesäkuuta 1995, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 23 päivänä kesäkuuta 2004 (RS 916.401), ja erityisesti sen 51—55 artikla (keinosiemennys) ja 56—58 artikla (alkioiden siirto)

Asetus eläinten ja eläintuotteiden tuonnista, kauttakulusta ja viennistä, annettu 20 päivänä huhtikuuta 1988 (OITE), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 23 päivänä kesäkuuta 2004 (RS 916.443.11), ja erityisesti sen 25—30 artikla (koirien, kissojen ja muiden eläinten tuonti), 64 artikla (vientiedellytykset), 64 a ja 76 artikla (keinosiemennysasemien ja keinosiementäjien hyväksyminen vientilaitoksiksi)

B. Soveltamista koskevat erityissäännöt ja menettelyt

1.	Tämän liitteen soveltamiseksi tämä kohta kattaa kaikki elävät eläimet, joita eivät koske I—V kohdan määräykset, sekä siemennesteen, munasolut ja alkiot, joita eivät koske VI—VIII kohdan määräykset.

Euroopan yhteisö ja Sveitsi sitoutuvat siihen, että 1 kohdassa tarkoitettujen elävien eläinten, siemennesteen, munasolujen ja alkioiden kauppaa ei kielletä tai rajoiteta muista eläinten terveyteen liittyvistä kuin tämän liitteen soveltamisesta johtuvista syistä, ja erityisesti sen 20 artiklan mukaisesti toteutettujen mahdollisten suojatoimenpiteiden vuoksi.

3.	Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden ja Sveitsin välisen kaupan kohteena olevien muiden lajien kuin I, II ja III kohdassa tarkoitettujen sorkka- ja kavioeläinten mukana on oltava direktiivin 92/65/ETY liitteen E ensimmäisessä osassa olevien mallien mukaiset terveystodistukset.

Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden ja Sveitsin välisen kaupan kohteena olevien jäniseläinten mukana on oltava direktiivin 92/65/ETY liitteen E ensimmäisessä osassa olevien mallien mukaiset terveystodistukset, joita täydennetään tarvittaessa direktiivin 92/65/ETY 9 artiklan 2 kohdan 2 alakohdassa säädetyllä vakuutuksella.

Sveitsin viranomaiset voivat mukauttaa tätä vakuutusta laajentamalla se täyttämään kaikki direktiivin 92/65/ETY 9 artiklan mukaiset vaatimukset.

5.	Direktiivin 92/65/ETY 9 artiklan 2 kohdan neljännessä alakohdassa säädetyt tiedot on ilmoitettava eläinlääkintäalan sekakomitealle.

a)	Kissojen ja koirien lähetyksiin Euroopan yhteisöstä Sveitsiin sovelletaan direktiivin 92/65/ETY 10 artiklan 2 kohdan säännöksiä.

b)	Kissojen ja koirien lähetyksiin Sveitsistä muihin Euroopan yhteisön jäsenvaltioihin kuin Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, Irlantiin, Maltaan tai Ruotsiin sovelletaan direktiivin 92/65/ETY 10 artiklan 2 kohdassa säädettyjä vaatimuksia.

c)	Kissojen ja koirien lähetyksissä Sveitsistä Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, Irlantiin, Maltaan tai Ruotsiin sovelletaan direktiivin 92/65/ETY 10 artiklan 3 kohdan vaatimuksia.

Sovellettavasta tunnistusjärjestelmästä säädetään lemmikkieläinten muihin kuin kaupallisiin kuljetuksiin sovellettavista eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista ja neuvoston direktiivin 92/65/ETY muuttamisesta 26 päivänä toukokuuta 2003 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 998/2003 (EUVL L 146, 13.6.2003, s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1994/2004 (EUVL L 344, 20.11.2004, s. 17). Käytettävästä todistuksesta säädetään komission päätöksessä 2003/803/EY (EUVL L 312, 27.11.2003, s. 1).

7.	Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden ja Sveitsin välisen kaupan kohteena olevien lampaiden ja vuohien siemennesteen, munasolujen ja alkioiden mukana on oltava päätöksen 95/388/EY mukaiset todistukset (EYVL L 234, 3.10.1995, s. 30).

8.	Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden ja Sveitsin välisen kaupan kohteena olevan hevoseläinten siemennesteen mukana on oltava päätöksen 95/307/EY mukaiset todistukset (EYVL L 185, 4.8.1995, s. 58).

9.	Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden ja Sveitsin välillä kaupan kohteena olevien hevoseläinten munasolujen ja alkioiden mukana on oltava päätöksen 95/294/EY mukaiset todistukset (EYVL L 182, 2.8.1995, s. 27).

10.	Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden ja Sveitsin välisen kaupan kohteena olevien sikojen munasolujen ja alkioiden mukana on oltava päätöksen 95/483/EY mukaiset todistukset (EYVL L 275, 18.11.1995, s. 30).

11.	Direktiivin 92/65/ETY 24 artiklan soveltamiseksi 2 kohdassa säädetyn tiedot on ilmoitettava eläinlääkintäalan sekakomitealle.

12.	Euroopan yhteisön ja Sveitsin välisessä, 1 kohdassa tarkoitettujen elävien eläinten kaupassa käytetään direktiivin 92/65/ETY liitteen E toisessa ja kolmannessa osassa olevia todistuksia soveltuvin osin.

13.	Direktiivin 92/65/ETY 2 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen eläinten, jotka ovat olleet karanteenissa hyväksytyssä laitoksessa ja jotka ovat yhteisön jäsenvaltioiden ja Sveitsin välisen kaupan kohteina, mukana on oltava direktiivin 92/65/ETY mallien mukaiset terveystodistukset.

LISÄYS 3

ELÄVIEN ELÄINTEN JA ERÄIDEN ELÄINTUOTTEIDEN TUONTI KOLMANSISTA MAISTA

I EUROOPAN YHTEISÖ — LAINSÄÄDÄNTÖ

A. Nauta- ja sikaeläimet, lampaat ja vuohet

Neuvoston direktiivi 72/462/ETY, annettu 12 päivänä joulukuuta 1972, terveyttä ja eläinten terveyttä koskevista ongelmista nautaeläinten, sikojen, lampaiden ja vuohien sekä tuoreen lihan tai lihavalmisteiden tuonnissa kolmansista maista (EYVL L 302, 31.12.1972, s. 28), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston direktiivillä 2004/68/EY (EUVL L 139, 30.4.2004, s. 320).

B. Hevoseläimet

C. Siipikarja ja siitosmunat

D. Vesiviljelyeläimet

Neuvoston direktiivi 91/67/ETY, annettu 28 päivänä tammikuuta 1991, eläinten terveyttä koskevista edellytyksistä saatettaessa vesiviljeltyjä eläimiä ja tuotteita markkinoille (EYVL L 46, 19.2.1991, s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 806/2003 (EUVL L 122, 16.5.2003, s. 1).

E. Nilviäiset

Neuvoston direktiivi 91/492/ETY, annettu 15 päivänä heinäkuuta 1991, terveyttä koskevista vaatimuksista elävien simpukoiden tuotannossa ja saattamisessa markkinoille (EYVL L 268, 24.9.1991, s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 806/2003.

F. Naudan alkiot

G. Naudan siemenneste

H. Sian siemenneste

I. Muut elävät eläimet — ’kokoomadirektiivi’

II SVEITSI — LAINSÄÄDÄNTÖ

Tämän liitteen soveltamiseksi Zürichin eläintarhaa pidetään Sveitsin osalta direktiivin 92/65/ETY liitteen C mukaisena hyväksyttynä laitoksena.

III SOVELTAMISTA KOSKEVAT SÄÄNNÖT

Sveitsin eläinlääkintävirasto soveltaa yleisesti niitä sääntöjä, jotka kuuluvat tämän lisäyksen I kohtaan. Sveitsin eläinlääkintävirasto voi kuitenkin toteuttaa rajoittavampia toimenpiteitä ja vaatia lisätakeita. Tässä tapauksessa ja rajoittamatta mahdollisuutta toteuttaa näitä toimenpiteitä välittömästi, eläinlääkintäalan sekakomiteassa neuvotellaan asianmukaisten ratkaisujen löytämiseksi. Jos Sveitsin eläinlääkintävirasto toivoo vähemmän rajoittavien toimenpiteiden täytäntöönpanoa, sen on ilmoitettava siitä ennakkoon komission toimivaltaisille yksiköille. Tällöin eläinlääkintäalan sekakomiteassa neuvotellaan asianmukaisten ratkaisujen löytämiseksi. Sveitsin viranomaiset eivät toteuta suunniteltuja toimenpiteitä ennen kuin tällaiset ratkaisut on tehty.

LISÄYS 4

KOTIELÄINJALOSTUS, TUONTI KOLMANSISTA MAISTA MUKAAN LUETTUNA

I EUROOPAN YHTEISÖ — LAINSÄÄDÄNTÖ

A. Nautaeläimet

Neuvoston direktiivi 77/504/ETY, annettu 25 päivänä heinäkuuta 1977, puhdasrotuisista jalostusnaudoista (EYVL L 206, 12.8.1977, s. 8), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 807/2003 (EUVL L 122, 16.5.2003, s. 36).

B. Siat

Neuvoston direktiivi 88/661/ETY, annettu 19 päivänä joulukuuta 1988, jalostussikoihin sovellettavista kotieläinjalostuksen standardeista (EYVL L 382, 31.12.1988, s. 36), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 806/2003.

C. Lampaat ja vuohet

Neuvoston direktiivi 89/361/ETY, annettu 30 päivänä toukokuuta 1989, puhdasrotuisista jalostuslampaista ja -vuohista (EYVL L 153, 6.6.1989, s. 30).

D. Hevoseläimet

a)	Neuvoston direktiivi 90/427/ETY, annettu 26 päivänä kesäkuuta 1990, jalostusta ja polveutumista koskevista edellytyksistä yhteisön sisäisessä hevoseläinten kaupassa (EYVL L 224, 18.8.1990, s. 55).

b)	Neuvoston direktiivi 90/428/ETY, annettu 26 päivänä kesäkuuta 1990, kilpailuihin tarkoitettujen hevoseläinten kaupasta ja kilpailuihin osallistumisen edellytyksistä (EYVL L 224, 18.8.1990, s. 60).

E. Puhdasrotuiset eläimet

Neuvoston direktiivi 91/174/ETY, annettu 25 päivänä maaliskuuta 1991, kotieläinjalostusta ja polveutumista koskevista vaatimuksista puhdasrotuisten eläinten kaupassa ja direktiivien 77/504/ETY ja 90/425/ETY muuttamisesta (EYVL L 85, 5.4.1991, s. 37).

F. Tuonti kolmansista maista

Neuvoston direktiivi 94/28/EY, annettu 23 päivänä kesäkuuta 1994, eläinten, siemennesteen, munasolujen ja alkioiden tuonnissa kolmansista maista sovellettavia jalostus- ja polveutumisedellytyksiä koskevista periaatteista ja puhdasrotuisista jalostusnaudoista annetun direktiivin 77/504/ETY muuttamisesta (EYVL L 178, 12.7.1994, s. 66).

II SVEITSI — LAINSÄÄDÄNTÖ

Asetus kotieläintuotannosta, annettu 7 päivänä joulukuuta 1998, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 26 päivänä marraskuuta 2003 (RS 916.310).

III SOVELTAMISTA KOSKEVAT SÄÄNNÖT

Sveitsin viranomaiset sitoutuvat varmistamaan, että Sveitsi soveltaa tuonnin osalta samoja säännöksiä kuin mitä neuvoston direktiivissä 94/28/EY säädetään, sanotun kuitenkaan rajoittamatta lisäyksissä 5 ja 6 olevien eläinjalostustarkastuksia koskevien määräysten soveltamista.

Kaupassa ilmenevät vaikeudet annetaan jommankumman osapuolen pyynnöstä eläinlääkintäalan sekakomitean käsiteltäviksi.

LISÄYS 5

TARKASTUKSET JA TARKASTUSMAKSUT

1 LUKU

EUROOPAN YHTEISÖN JA SVEITSIN VÄLINEN KAUPPA

I Traces-järjestelmä

A. Lainsäädäntö

Euroopan yhteisö	Sveitsi
Komission päätös 2004/292/EY, tehty 30 päivänä maaliskuuta 2004, Traces-järjestelmän käyttöönotosta ja päätöksen 92/486/ETY muuttamisesta (EUVL L 94, 31.3.2004, s. 63).	Asetus eläinkulkutaudeista (OFE), annettu 27 päivänä kesäkuuta 1995, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 23 päivänä kesäkuuta 2004 (RS 916.401)

B. Soveltamista koskevat erityissäännöt ja menettelyt

Komissio liittää Sveitsin yhteistyössä Sveitsin eläinlääkintäviraston kanssa Traces-järjestelmään komission päätöksen 2004/292/EY mukaisesti.

Elävien eläinten, niiden siemennesteen, munasolujen ja alkioiden kaupassa Euroopan yhteisön ja Sveitsin välillä käytetään terveystodistuksia, joista säädetään tässä liitteessä ja jotka ovat saatavilla Traces-järjestelmässä eläinten ja eläinperäisten tuotteiden yhteisön sisäiseen kauppaan liittyvän yhdenmukaisen todistusmallin ja tarkastuspöytäkirjan hyväksymisestä 30 päivänä maaliskuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 599/2004 säännösten mukaisesti (EUVL L 94, 31.3.2004, s. 44).

Eläinlääkintäalan sekakomitea määrittelee tarvittaessa siirtymäkauden toimenpiteet.

II Hevoseläimiä koskevat säännöt

Euroopan yhteisön ja Sveitsin väliseen kauppaan liittyvät tarkastukset tehdään eläinlääkärin- ja kotieläinjalostustarkastuksista yhteisön sisäisessä tiettyjen elävien eläinten ja tuotteiden kaupassa sisämarkkinoiden toteuttamiseksi 26 päivänä kesäkuuta 1990 annetun neuvoston direktiivin 90/425/ETY (EYVL L 224, 18.8.1990, s. 29), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2002/33/EY (EYVL L 315, 19.11.2002, s. 14), säännösten mukaisesti.

Direktiivin 9 ja 22 artiklassa annettujen määräysten täytäntöönpano kuuluu eläinlääkintäalan sekakomitean toimivaltaan.

III Raja-alueiden laitumille tarkoitettuja eläimiä koskevat säännöt

Määritelmät:

—

Laiduntaminen: jäsenvaltioon tai Sveitsiin kuljetettujen eläinten laiduntaminen rajavyöhykkeellä, joka ulottuu enintään 10 kilometrin päähän rajasta. Asianmukaisesti perustelluissa erityisolosuhteissa toimivaltaiset viranomaiset voivat antaa luvan tätä kauemmaksi ulottuvan laidunalueen käyttöön molemmin puolin yhteisön ja Sveitsin rajaa.

—	Päivälaiduntaminen: laiduntaminen niin, että kunkin päivän päätteeksi eläimet kuljetetaan takaisin jäsenvaltiossa tai Sveitsissä sijaitsevalle alkuperätilalleen.

Jäsenvaltioiden ja Sveitsin välillä tapahtuvan laiduntamisen yhteydessä sovelletaan vuoristoalueilla kesälaitumille vietävien nautaeläinten siirtoihin sovellettavista erityissäännöistä 20 päivänä elokuuta 2001 tehdyn komission päätöksen 2001/672/EY (EYVL L 235, 4.9.2001, s. 23), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä 2004/318/EY (EUVL L 102, 7.4.2004, s. 71), säännöksiä soveltuvin osin.

Kuitenkin tämän liitteen yhteydessä päätöksen 2001/672/EY 1 artiklaa sovelletaan seuraavin muutoksin:

—	korvataan viittaus 1 päivän toukokuuta ja 15 päivän lokakuuta väliseen ajanjaksoon ilmaisulla ’koko kalenterivuonna’,

—

päätöksen 2001/672/EY 1 artiklassa tarkoitetut ja vastaavassa liitteessä mainitut Sveitsin osat ovat:

SVEITSI

Seuraavat kantonit:

ZÜRICH

BERN

LUZERN

URI

SCHWYZ

OBWALD

NIDWALD

GLARIS

ZUG

FRIBOURG

SOLOTHURN

BASEL-STADT

BASEL-LAND

SCHAFFHAUSEN

APPENZELL AUSSERRHODEN

APPENZELL INNERRHODEN

ST. GALLEN

GRAUBÜNDEN

AARGAU

THURGAU

TICINO

VAUD

VALAIS

NEUCHÂTEL

GENÈVE

JURA

Eläinkulkutaudeista 27 päivänä kesäkuuta 1995 annetun asetuksen (OFE), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 23 päivänä kesäkuuta 2004 (RS 916.401), ja erityisesti sen 7 artiklan (rekisteröinti) sekä eläinkuljetuksia koskevasta tietopankista 18 päivänä elokuuta 1999 annetun asetuksen, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 20 päivänä marraskuuta 2002 (RS 916.404), ja erityisesti sen 2 artiklan (tietopankin sisältö) mukaisesti Sveitsi antaa jokaiselle laitumelle erityisen rekisteritunnuksen, joka on rekisteröitävä kansalliseen nautoja koskevaan tietokantaan.

Laiduntamisen tapahtuessa jäsenvaltioiden ja Sveitsin välillä lähettäjämaan virkaeläinlääkäri:

ilmoittaa eläinten lähettämisestä määräpaikan toimivaltaiselle viranomaiselle (paikallinen eläinlääkintäyksikkö) direktiivin 90/425/ETY 20 artiklan mukaisella eläinlääkintäviranomaisten yhteydenpitoon tarkoitetulla tietojärjestelmällä todistuksen antopäivänä ja viimeistään 24 tuntia ennen eläinten arvioitua tulopäivää;

b)	tarkastaa eläimet viimeistään 48 tuntia ennen niiden laitumelle lähettämistä; eläinten on oltava tunnistettavissa asianmukaisesti; ja

c)	antaa 11 kohdassa olevan mallin mukaisen todistuksen.

4.	Vastaanottajamaan virkaeläinlääkäri tarkastaa eläimet heti niiden saavuttua vastaanottajamaahan sen selvittämiseksi, täyttävätkö ne tässä liitteessä määrätyt vaatimukset.

5.	Eläinten on pysyttävä tullin valvonnassa koko laitumellaoloajan.

Eläinten haltijan on:

a)	annettava kirjallinen ilmoitus, jossa hän ilmoittaa suostuvansa jäsenvaltiosta tai Sveitsistä peräisin olevien haltijoiden tavoin noudattamaan tässä liitteessä annettujen määräysten mukaisesti toteutettuja toimenpiteitä ja kaikkia muita paikallisella tasolla toteutettuja toimenpiteitä;

b)	maksettava tämän liitteen soveltamisesta johtuvat tarkastusmaksut;

c)	annettava kaikki tarvittava apu lähettäjämaan tai vastaanottajamaan viranomaisten vaatimien tulli- tai eläinlääkintätarkastusten yhteydessä.

Kuljetettaessa eläimiä takaisin laidunkauden päättyessä tai aiemmin sen maan, jossa laidunpaikka sijaitsee, virkaeläinlääkäri:

b)	tarkastaa eläimet 48 tuntia ennen niiden laitumelle lähettämistä, katsoo, että kyseiset eläimet ovat tunnistettavissa asianmukaisesti; ja

c)	antaa 11 kohdassa olevan mallin mukaisen todistuksen.

8.	Tautitapauksissa toimivaltaiset eläinlääkintäviranomaiset toteuttavat yhteisellä sopimuksella asianmukaiset toimenpiteet. Kyseiset viranomaiset tarkastelevat mahdollisiin kustannuksiin liittyviä kysymyksiä. Tarvittaessa asia saatetaan eläinlääkintäalan sekakomitean käsiteltäväksi.

Poiketen siitä, mitä laiduntamisesta määrätään 1—8 kohdassa, kun kyseessä on päivälaiduntaminen jäsenvaltioiden ja Sveitsin välillä:

a)	eläimet eivät saa olla kosketuksissa minkään muun tilan eläinten kanssa;

b)	eläinten haltijan on ilmoitettava toimivaltaiselle eläinlääkintäviranomaiselle, jos eläimet ovat kosketuksissa jonkin toisen tilan eläimiin;

jäljempänä 11 kohdassa määriteltävä terveystodistus on esitettävä toimivaltaisille eläinlääkintäviranomaisille tuotaessa eläimiä ensimmäistä kertaa kunakin kalenterivuonna jäsenvaltioon tai Sveitsiin. Tämä terveystodistus on esitettävä toimivaltaisille eläinlääkintäviranomaisille niiden sitä pyytäessä;

d)	edellä 2 ja 3 kohdassa olevia määräyksiä sovelletaan vain lähetettäessä eläimiä ensimmäistä kertaa kunakin kalenterivuonna jäsenvaltioon tai Sveitsiin;

e)	edellä 7 kohtaa ei sovelleta;

f)	eläinten haltijan on ilmoitettava toimivaltaiselle eläinlääkintäviranomaiselle laiduntamisajan päättymisestä.

10.	Poiketen siitä, mitä maksuista määrätään lisäyksessä 5 olevan 3 luvun VI jakson D kohdassa, jäsenvaltioiden ja Sveitsin välillä tapahtuvan päivälaiduntamisen yhteydessä maksut peritään vain kerran kalenterivuodessa.

11.	Raja-alueiden laitumilla tai päivälaitumilla laiduntavien nautaeläinten ja raja-alueiden laitumilta (normaalin laiduntamisajan päättyessä tai sitä aiemmin) takaisin kuljetettavien nautaeläinten terveystodistuksen malli:

IV Erityissäännöt

Baselin teurastamoon tarkoitettujen teuraseläinten osalta tehdään ainoastaan yksi asiakirjojen tarkastus jossakin Sveitsin alueen saapumispisteessä. Tätä sääntöä sovelletaan yksinomaan Ylä-Reinin maakuntaan tai Landkreise Lörrachiin, Waldshutiin, Breisgau-Hochschwarzwaldiin ja Freiburg im Breisgaun kaupunkiin. Tämä määräys voidaan ulottaa koskemaan muita yhteisön ja Sveitsin rajan läheisyydessä sijaitsevia teurastamoita.

Livignon erillisalueelle tarkoitettujen eläinten osalta tehdään ainoastaan yksi asiakirjojen tarkastus Ponte Gallossa. Tätä sääntöä sovelletaan yksinomaan Graubündenin kantonista peräisin oleviin eläimiin. Tämä määräys voidaan ulottaa koskemaan muita tulliviranomaisten valvonnassa olevia, yhteisön ja Sveitsin rajan läheisyydessä sijaitsevia alueita.

Graubündenin kantoniin tarkoitettujen eläinten osalta tehdään ainoastaan yksi asiakirjojen tarkastus Drossassa. Tätä sääntöä sovelletaan yksinomaan Livignon erillisalueelta peräisin oleviin eläimiin. Tämä määräys voidaan ulottaa koskemaan muita tulliviranomaisten valvonnassa olevia, yhteisön ja Sveitsin rajan läheisyydessä sijaitsevia alueita.

Sellaisten elävien eläinten osalta, jotka lastataan suoraan tai välillisesti junaan jollakin yhteisön alueella purettaviksi jollakin toisella yhteisön alueella Sveitsin alueella toteutetun kauttakuljetuksen jälkeen, vaaditaan ainoastaan Sveitsin eläinlääkintäviranomaisille annettava ennakkotieto. Tätä sääntöä sovelletaan yksinomaan juniin, joiden koostumusta ei muuteta kuljetuksen aikana.

V Yhteisön tai Sveitsin alueen kautta kuljetettavia eläimiä koskevat säännöt

A.	Yhteisöstä peräisin olevien, Sveitsin alueen kautta kuljetettavien elävien eläinten osalta Sveitsin viranomaiset tekevät ainoastaan asiakirjojen tarkastuksen. Epäilyttävissä tapauksissa nämä viranomaiset voivat tehdä kaikki vaadittavat tarkastukset.

Sveitsistä peräisin olevien, yhteisön alueen kautta kuljetettavien elävien eläinten osalta yhteisön viranomaiset tekevät ainoastaan asiakirjojen tarkastuksen. Epäilyttävissä tapauksissa nämä viranomaiset voivat tehdä kaikki vaadittavat tarkastukset. Sveitsin viranomaiset takaavat, että kyseisten eläinten mukana on ensimmäisen vastaanottajana olevan kolmannen maan viranomaisten antama todistus siitä, ettei niitä ole käännytetty takaisin.

VI Yleiset säännöt

Näitä määräyksiä sovelletaan tapauksiin, joihin ei sovelleta II—V kohtaa.

Yhteisöstä tai Sveitsistä peräisin oleville, tuontiin tarkoitetuille eläville eläimille tehdään seuraavat tarkastukset:

—	asiakirjojen tarkastukset.

Muiden kuin tämän liitteen soveltamisalaan kuuluvien maiden eläville eläimille, joille on tehty direktiivissä 91/496/ETY, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan liittymisehtoja ja niiden sopimusten mukautuksia, joihin Euroopan unioni perustuu, koskevalla asiakirjalla (EUVL L 236, 23.9.2003, s. 381), säädetyt tarkastukset, tehdään seuraavat tarkastukset:

—	asiakirjojen tarkastukset.

VII Saapumispisteet — Euroopan yhteisön ja Sveitsin välinen kauppa

Yhteisö:

Saksa:

—	Konstanz Strasse

maantie

—	Weil am Rhein/Mannheim

rautatie, maantie

Ranska:

—	Saint Julien/Bardonnex

maantie

—	Ferney-Voltaire/Genève

lentokenttä

—	Saint-Louis/Bâle

lentokenttä, maantie

Italia:

—	Campocologno

rautatie

—

Chiasso

maantie, rautatie

—	Grand San Bernardo-Pollein

maantie

Itävalta:

—	Feldkirch-Tisis

maantie

—

Höchst

maantie

—	Feldkirch-Buchs

rautatie

Sveitsi:

—

Saksasta:

Thayngen

maantie

Kreuzlingen

maantie

Basel

maantie/rautatie/lentokenttä

—	Ranskasta:

Bardonnex

maantie

Basel

maantie, lentokenttä

Geneve

lentokenttä

—	Italiasta:

Campocologno

rautatie

Chiasso

rautatie, maantie

Martigny

maantie

—	Itävallasta:

Schaanwald

maantie

St. Margrethen

maantie

Feldkirch-Buchs

rautatie

2 LUKU

TUONTI KOLMANSISTA MAISTA

I Lainsäädäntö

Kolmansista maista tuontiin liittyvät tarkastukset tehdään kolmansista maista yhteisöön tuotavien eläinten eläinlääkintätarkastusten järjestämistä koskevista periaatteista ja direktiivien 89/662/ETY, 90/425/ETY ja 90/675/ETY muuttamisesta 15 päivänä heinäkuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/496/ETY (EYVL L 268, 24.4.1991, s. 56), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan liittymisehtoja ja niiden sopimusten mukautuksia, joihin Euroopan unioni perustuu, koskevalla asiakirjalla (EUVL L 236, 23.9.2003, s. 381), säännösten mukaisesti.

II Täytäntöönpanosäännökset

A.	Direktiivin 91/496/ETY 6 artiklan soveltamiseksi rajatarkastusasemat ovat seuraavat: Basel-Mulhousen lentokenttä, Ferney-Voltaire/Geneven lentokenttä ja Zürichin lentokenttä. Myöhemmät muutokset kuuluvat eläinlääkintäalan sekakomitean tehtäviin.

B.	Paikalla toteutetut tarkastukset suoritetaan eläinlääkintäalan sekakomitean vastuulla, erityisesti direktiivin 91/496/ETY 19 artiklan ja eläintaudeista annetun lain 57 artiklan mukaisesti.

3 LUKU

ERITYISET SÄÄNNÖKSET

—	Ranskan osalta eläinlääkintäalan sekakomiteassa neuvotellaan seuraavista tapauksista: Ferney-Voltaire/Geneven lentokenttä ja St. Louis/Baselin lentokenttä.

—	Sveitsin osalta eläinlääkintäalan sekakomiteassa neuvotellaan seuraavista tapauksista: Geneve-Cointrinin lentokenttä ja Basel-Mulhousen lentokenttä.

I KESKINÄINEN AVUNANTO

A. Lainsäädäntö

Euroopan yhteisö	Sveitsi
Neuvoston direktiivi 89/608/ETY, annettu 21 päivänä marraskuuta 1989, jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten keskinäisestä avunannosta sekä jäsenvaltioiden ja komission yhteistyöstä eläinlääkintää ja kotieläinjalostusta koskevan lainsäädännön oikean soveltamisen varmistamiseksi (EYVL L 351, 2.12.1989, s. 34)	Laki eläinkulkutaudeista (LFE), annettu 1 päivänä heinäkuuta 1966, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 20 päivänä kesäkuuta 2003 (RS 916.40), ja erityisesti sen 57 artikla

B. Soveltamista koskevat erityissäännöt ja menettelyt

Direktiivin 89/608/ETY 10, 11 ja 16 artiklan soveltaminen kuuluu eläinlääkintäalan sekakomitealle.

II ELÄINTEN TUNNISTETIEDOT

A. Lainsäädäntö

Euroopan yhteisö

Sveitsi

Neuvoston direktiivi 92/102/ETY, annettu 27 päivänä marraskuuta 1992, eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä (EYVL L 355, 5.12.1992, s. 32), sellaisena kuin se on muutettuna lammas- ja vuohieläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 ja direktiivien 92/102/ETY ja 64/432/ETY muuttamisesta 17 päivänä joulukuuta 2003 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 21/2004 (EUVL L 5, 9.1.2004, s. 8)

1.	Asetus eläinkulkutaudeista (OFE), annettu 27 päivänä kesäkuuta 1995, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 23 päivänä kesäkuuta 2004 (RS 916.401), ja erityisesti sen 7—22 artikla (rekisteröinti ja tunnistetiedot)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1760/2000, annettu 17 päivänä heinäkuuta 2000, nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta sekä naudanlihan ja naudanlihatuotteiden pakollisesta merkitsemisestä ja neuvoston asetuksen (EY N:o 820/97 kumoamisesta (EYVL L 204, 11.8.2000, s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan liittymisehtoja ja niiden sopimusten mukautuksia, joihin Euroopan unioni perustuu, koskevalla asiakirjalla — Liite II: Luettelo, jota tarkoitetaan liittymisasiakirjan 20 artiklassa — 6. Maatalous — B. Eläinlääkintää ja kasvinsuojelua koskeva lainsäädäntö — I Eläinlääkintää koskeva lainsäädäntö (EUVL L 236, 23.9.2003, s. 381

2.	Asetus eläinkuljetuksia koskevasta tietopankista, annettu 18 päivänä elokuuta 1999, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 20 päivänä marraskuuta 2002 (RS 916.404)

B. Soveltamista koskevat erityissäännöt ja menettelyt

1.	Direktiivin 92/102/ETY 3 artiklan 2 kohdan, 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan viidennen alakohdan ja 2 kohdan soveltaminen kuuluu eläinlääkintäalan sekakomitealle.

2.	Sveitsin sisällä tapahtuvien sikojen, lampaiden ja vuohien siirtojen osalta 5 artiklan 3 kohdan soveltamiseksi huomioon otettava päivämäärä on 1 päivä heinäkuuta 1999.

3.	Direktiivin 92/102/ETY 10 artiklan mukainen mahdollisen elektronisin laittein toteutetun tunnistamisen yhdenmukaistamisen täytäntöönpano kuuluu eläinlääkintäalan sekakomitealle.

III ELÄINTEN SUOJELU

A. Lainsäädäntö

Euroopan yhteisö

Sveitsi

Neuvoston direktiivi 91/628/ETY, annettu 19 päivänä marraskuuta 1991, eläinten suojelemisesta kuljetuksen aikana ja direktiivien 90/425/ETY ja 91/496/ETY muuttamisesta (EYVL L 340, 11.12.1991, s. 17), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna kuulemismenettelyä (määräenemmistö) noudattaen annetuissa neuvoston säädöksissä säädetyn täytäntöönpanovallan käytössä komissiota avustavia komiteoita koskevien säännösten mukauttamisesta päätökseen 1999/468/EY 14 päivänä huhtikuuta 2003 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 806/2003 (EUVL L 122, 16.5.2003, s. 1)

1.	Asetus eläinten suojelusta, annettu 27 päivänä toukokuuta 1981, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 27 päivänä kesäkuuta 2001 (RS 455.1)

Neuvoston asetus (EY) N:o 1255/97, annettu 25 päivänä kesäkuuta 1997, pysähdyspaikkoja koskevista yhteisön vaatimuksista ja direktiivin 91/628/ETY liitteessä tarkoitetun reittisuunnitelman mukauttamisesta (EYVL L 174, 2.7.1997, s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksen (EY) N:o 1255/97 muuttamisesta pysähdyspaikkojen käytön osalta 11 päivänä kesäkuuta 2003 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1040/2003 (EUVL L 151, 19.6.2003, s. 21)

2.	Asetus eläinten ja eläintuotteiden tuonnista, kauttakulusta ja viennistä (OITE), annettu 20 päivänä huhtikuuta 1988, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 23 päivänä kesäkuuta 2004 (RS 916.443.11)

B. Soveltamista koskevat erityissäännöt ja menettelyt

1.	Sveitsin viranomaiset sitoutuvat noudattamaan direktiivin 91/628/ETY säännöksiä Sveitsin ja Euroopan yhteisön välisen kaupan osalta ja tuonnissa kolmansista maista.

2.	Direktiivin 91/628/ETY 8 artiklan neljännessä alakohdassa säädetyt tiedot on ilmoitettava eläinlääkintäalan sekakomitealle.

Paikalla toteutetut tarkastukset suoritetaan eläinlääkintäalan sekakomitean vastuulla, erityisesti direktiivin 91/628/ETY 10 artiklan ja eläinten ja eläintuotteiden tuonnista, kauttakulusta ja viennistä 20 päivänä huhtikuuta 1988 annetun asetuksen, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 23 päivänä kesäkuuta 2004, 65 artiklan mukaisesti (RS 916.443.11).

4.	Direktiivin 91/628/ETY 18 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa säädetyt tiedot on ilmoitettava eläinlääkintäalan sekakomitealle.

IV SIEMENNESTE, MUNASOLUT JA ALKIOT

Tämän lisäyksen 1 luvun VI kohdan ja 2 luvun määräyksiä sovelletaan soveltuvin osin.

V MAKSUT

A.	Sveitsin viranomaiset sitoutuvat perimään muista kuin tämän liitteen soveltamisalaan kuuluvista maista lähtöisin olevien eläinten tarkastuksista vähintään direktiivin 96/43/EY liitteessä C olevassa 2 luvussa säädetyt maksut (EYVL L 162, 1.7.1996, s. 1).

B.	Yhteisöstä tai Sveitsistä peräisin olevista, yhteisöön tai Sveitsiin tuotaviksi tarkoitetuista elävistä eläimistä peritään seuraavat maksut: 2,5 euroa tonnilta, kuitenkin vähintään 15 euroa ja enintään 175 euroa erältä.

Maksuja ei peritä

—	Baselin teurastamoon tarkoitetuista teuraseläimistä,

—	Livignon tulliviranomaisten valvonnassa olevalle erillisalueelle tarkoitetuista eläimistä,

—	Grisonsin kantoniin tarkoitetuista eläimistä,

—	elävistä eläimistä, jotka lastataan suoraan tai välillisesti junaan jossakin yhteisön alueella purettaviksi jossakin muualla yhteisön alueella,

—	yhteisöstä peräisin olevista, Sveitsin kautta kuljetettavista elävistä eläimistä,

—	Sveitsistä peräisin olevista, yhteisön kautta kuljetettavista elävistä eläimistä,

—	hevoseläimistä.

D.	Raja-alueella oleville laitumille tarkoitetuista eläimistä peritään seuraavat maksut: Yksi euro eläimeltä lähettäjämaan osalta ja yksi euro eläimeltä vastaanottajamaan osalta, kuitenkin kussakin tapauksessa vähintään 10 euroa ja enintään 100 euroa erältä.

E.	Tässä luvussa ’erällä’ tarkoitetaan samaan eläinlajiin kuuluvien, samaan todistukseen tai eläinlääkintäasiakirjaan sisältyvien eläinten joukkoa, joka kuljetetaan samalla kuljetusvälineellä ja tulee samasta lähettäjämaasta tai samalta lähettäjäalueelta ja on tarkoitettu samaan määränpäähän.

LISÄYS 6

ELÄINTUOTTEET

1 LUKU

ALAT, JOIDEN VASTAAVUUDEN MOLEMMAT SOPIMUSPUOLET OVAT TUNNUSTANEET

Tuotteet: Ihmisravinnoksi tarkoitettu nautaeläinten maito ja maitotuotteet

Vienti Euroopan yhteisöstä Sveitsiin ja vienti Sveitsistä Euroopan yhteisöön

Kauppaa koskevat edellytykset

Vastaavuus

Erityiset edellytykset

EY:n säännöstö

Sveitsin säännöstö

Eläinten terveys

—

Naudat

64/432/ETY

92/46/ETY

Asetus eläinkulkutaudeista (OFE), annettu 27 päivänä kesäkuuta 1995, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 23 päivänä kesäkuuta 2004 (RS 916.401), ja erityisesti sen 47, 61, 65, 101, 155, 163, 169, 173, 177, 224 ja 295 artikla

kyllä

Yhteisön jäsenvaltioiden ja Sveitsin välisen kaupan kohteena olevan ihmisravinnoksi tarkoitetun nautaeläinten maidon ja kyseisen kaupan kohteena olevien maitotuotteiden mukana on oltava ainoastaan direktiivin 92/46/ETY II luvussa säädetyt kaupalliset saateasiakirjat

Sveitsi laatii direktiivin 92/46/ETY 10 artiklan mukaisesti luettelon hyväksytyistä jalostamoistaan ja käsittelylaitoksistaan sekä luettelon hyväksytyistä keräilykeskuksista ja vakiointikeskuksista

Kansanterveys

92/46/ETY

Asetus maitotalouden laadun turvaamisesta, annettu 7 päivänä joulukuuta 1998, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 8 päivänä maaliskuuta 2002 (RS 916.351.0)

Asetus maitotuotantotilojen laadun varmistamisesta, annettu 13 päivänä huhtikuuta 1999, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 20 päivänä joulukuuta 2002 (RS 916.351.021.1)

Asetus teollisen maidonjalostuksen yritysten laadun varmistamisesta, annettu 13 päivänä huhtikuuta 1999, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 20 päivänä joulukuuta 2002 (RS 916.351.021.2)

Asetus kotiteollisen maidonjalostuksen laadun varmistamisesta, annettu 13 päivänä huhtikuuta 1999, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 20 päivänä joulukuuta 2002 (RS 916.351.021.3)

Asetus laadun varmistamisesta juustojen kypsytyksen ja pakkauksen aikana, annettu 13 päivänä huhtikuuta 1999, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 20 päivänä joulukuuta 2002 (RS 916.351.021.4)

kyllä

Tuotteet: Muut kuin ihmisravinnoksi tarkoitetut eläinten sivutuotteet, mukaan luettuna muuksi kuin ihmisravinnoksi tarkoitettu nautaeläinten maito ja maitotuotteet

Vienti Euroopan yhteisöstä Sveitsiin ja vienti Sveitsistä Euroopan yhteisöön
Kauppaa koskevat edellytykset		Vastaavuus	Erityiset edellytykset
EY:n säännöstö	Sveitsin säännöstö
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1774/2002, annettu 3 päivänä lokakuuta 2002, muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (EYVL L 273, 10.10.2002, s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna tietyistä kolmansista maista tulevien tiettyjen tuotteiden maahantuontia ja kauttakuljetusta koskevista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1774/2002 mukaisista siirtymäkauden toimenpiteistä 26 päivänä huhtikuuta 2004 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 780/2004 (EUVL L 123, 27.4.2004, s. 64)	Asetus lihojen hygieniasta (OHyV), annettu 1 päivänä maaliskuuta 1995, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 23 päivänä kesäkuuta 2004 (RS 817.190) Asetus eläinkulkutaudeista (OFE), annettu 27 päivänä kesäkuuta 1995, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 23 päivänä kesäkuuta 2004 (RS 916.401) Asetus eläinten ja eläintuotteiden tuonnista, kauttakulusta ja viennistä (OITE), annettu 20 päivänä huhtikuuta 1988, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 23 päivänä kesäkuuta 2004 (RS 916.443.11) ja erityisesti sen 51, 64 a, 76 ja 77 artikla (vientilaitoksen hyväksyminen, eläinperäisten sivutuotteiden tuontia ja vientiä koskevat edellytykset) Asetus eläinperäisten sivutuotteiden tuhoamisesta (OESPA), annettu 23 päivänä kesäkuuta 2004 (RS 916.441.22)	kyllä	Sveitsi soveltaa tuontinsa osalta liitteiden VII, VIII, X (todistukset) ja XI (maat) soveltamisalaan kuuluvia säännöksiä asetuksen (EY) N:o 1774/2002 29 artiklan mukaisesti Luokkiin 1 ja 2 kuuluvia aineksia koskeva kauppa on kielletty lukuun ottamatta tiettyjä teknisiä käyttötarkoituksia, joista säädetään asetuksessa (EY) N:o 1774/2002 (komission asetuksessa (EY) N:o 878/2004 vahvistetut siirtymäkauden toimenpiteet) (EUVL L 162, 30.4.2004, s. 62) Yhteisön jäsenvaltioiden ja Sveitsin välisen kaupan kohteena olevien luokkaan 3 kuuluvien ainesten mukana on oltava liitteessä II olevassa III luvussa säädetyt kaupalliset asiakirjat ja terveystodistukset asetuksen (EY) N:o 1774/2002 7 ja 8 artiklan mukaisesti Sveitsi laatii luettelon vastaavista laitoksistaan asetuksen (EY) N:o 1774/2002 III luvun mukaisesti

II LUKU

MUUT KUIN I LUVUN SOVELTAMISALAAN KUULUVAT ALAT

I Vienti yhteisöstä Sveitsiin

Yhteisöstä tapahtuvaan vientiin sovelletaan yhteisön sisäistä kauppaa koskevia edellytyksiä. Toimivaltaisten viranomaisten on kuitenkin kaikissa tapauksissa annettava erien mukana kuljetettava todistus näiden edellytysten täyttämisestä.

Todistusmalleista keskustellaan tarvittaessa eläinlääkintäalan sekakomiteassa.

II Vienti Sveitsistä yhteisöön

Sveitsistä tapahtuvaan vientiin sovelletaan asiaankuuluvia yhteisön säännöissä vahvistettuja edellytyksiä. Todistusmalleista keskustellaan eläinlääkintäalan sekakomiteassa.

Nykyisin käytössä olevia todistuksia sovelletaan, kunnes mallit on vahvistettu.

III LUKU

JONKIN ALAN SIIRTÄMINEN II LUVUSTA I LUKUUN

Eläinlääkintäalan sekakomitealle annetaan asia käsiteltäväksi heti, kun Sveitsi on hyväksynyt lainsäädäntöä, jonka se katsoo vastaavan yhteisön lainsäädäntöä. Tämän lisäyksen I lukua täydennetään komissiossa suoritetusta asian käsittelystä saatujen tulosten perusteella viipymättä.

LISÄYS 11

YHTEYSVIRANOMAISET

—

Euroopan yhteisö

Johtaja

Elintarvikkeiden turvallisuus: kasvien ja eläinten terveys ja hyvinvointi, kansainväliset kysymykset

Terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosasto (PO SANCO)

Euroopan komissio

Rue Froissart, 101

B-1049 Bruxelles

Muita tärkeitä yhteystietoja:

Johtaja

Elintarvike- ja eläinlääkintävirasto

Grange

Irlanti

Yksikön päällikkö

Kansainväliset elintarvike-, eläinlääkintä- ja kasvinsuojelukysymykset

Terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosasto (PO SANCO)

Euroopan komissio

Rue Froissart, 101

B-1049 Bruxelles

—

Sveitsi

Office vétérinaire fédéral

CH-3003 Berne

Puhelin (41-31) 323 85 01/02

Faksi (41-31) 324 82 56

Muita tärkeitä yhteystietoja:

Office fédérale de la santé publique

Unité principale ’Sûreté alimentaire’

CH-3003 Berne

Puhelin (41-31) 322 95 55

Faksi (41-31) 322 95 74

Centrale du Service d'inspection et de consultation en matière d'économie laitière

Schwarzenburgstraße 161

CH-3097 Liebefeld-Berne

Puhelin (41-31) 323 81 03

Faksi (41-31) 323 82 27.

”

Top

Choose the experimental features you want to try