22001A1211(01)

SISÄLLYS

Artikla

Sivu

Johdanto-osa

I LUKU - TAVOITTEET

Tavoitteet

II LUKU - MÄÄRITELMÄT

Määritelmät

III LUKU - JÄSENMAIDEN YLEISET SITOUMUKSET

Jäsenmaiden yleiset sitoumukset

IV LUKU - JÄSENYYS

Järjestön jäsenyys

Erillinen jäsenyys nimettyjen alueiden osalta

Järjestöön osallistuminen jäsenmaaryhmänä

V LUKU - KANSAINVÄLINEN KAHVIJÄRJESTÖ

Kansainvälisen kahvijärjestön päämaja ja rakenne

Erioikeudet ja vapaudet

IV LUKU - KANSAINVÄLINEN KAHVINEUVOSTO

Kansainvälisen kahvineuvoston koostumus

Neuvoston valtuudet ja tehtävät

Neuvoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat

Neuvoston istunnot

Äänet

Neuvoston äänestysmenettely

Neuvoston päätökset

Yhteistyö muiden järjestöjen kanssa

VII LUKU - TOIMEENPANEVA JOHTOKUNTA

Toimeenpanevan johtokunnan koostumus ja kokoukset

Toimeenpanevan johtokunnan vaali

Toimeenpanevan johtokunnan toimivalta

Toimeenpanevan johtokunnan äänestysmenettely

VIII LUKU - YKSITYINEN KAHVIALA

Maailman kahvikonferenssi

Yksityissektorin neuvoa-antava komitea

IX LUKU - RAHOITUS

Rahoitus

Hallinnollisen tulo- ja menoarvion sekä mahdollisuuksien vahvistaminen

Maksuosuuksien suorittaminen

Vastuuvelvollisuus

Tilien tarkastus ja julkaiseminen

X LUKU - TOIMEENPANEVA JOHTAJA JA HENKILÖSTÖ

Toimeenpaneva johtaja ja henkilöstö

XI LUKU - TIEDOTUSTOIMINTA, TUTKIMUKSET JA SELVITYKSET

Tiedotustoiminta

Alkuperätodistukset

Tutkimukset ja selvitykset

XII LUKU - YLEISET MÄÄRÄYKSET

Uuden sopimuksen valmistelu

Kulutuksen esteiden poistaminen

Menekin edistäminen

Jalostettua kahvia koskevat toimenpiteet

Sekoitteet ja korvikkeet

Neuvottelut ja yhteistyö valtiosta riippumattomien järjestöjen kanssa

Kahvikaupan vakiintuneet rakenteet

Kestävä kahvitalous

Elintaso ja työolosuhteet

XIII LUKU - NEUVOTTELUT, RIIDAT JA VALITUKSET

Neuvottelut

Riidat ja valitukset

XIV LUKU - LOPPUMÄÄRÄYKSET

Allekirjoittaminen

Ratifiointi ja hyväksyminen

Voimaantulo

Liittyminen

Varaumat

Sopimuksen soveltaminen nimettyihin alueisiin

Sopimuksen irtisanominen

Erottaminen

Eronneiden tai erotettujen jäsenmaiden kanssa tehtävät loppuselvitykset

Voimassaoloaika ja päättyminen

Muutokset

Lisä- ja siirtymämääräykset

Sopimuksen todistusvoimaiset tekstit

LIITE I

Muuntokertoimet paahdetulle ja kofeiinittomalle kahville sekä nestemäiselle ja kiinteälle kahviuutteelle sellaisina kuin ne on määritelty vuoden 1994 kansainvälisessä kahvisopimuksessa

KÄÄNNÖS

Vuoden 2001 kansainvälinen kahvisopimus

JOHDANTO-OSA

TÄMÄN SOPIMUKSEN SOPIMUSPUOLINA OLEVAT HALLITUKSET,

jotka ovat selvillä kahvin erittäin suuresta merkityksestä useiden sellaisten maiden talouselämälle, joiden vientitulot ja siten myös yhteiskunnallista ja taloudellista elämää koskevien kehitysohjelmien toteuttaminen ovat suuressa määrin riippuvaisia tästä perushyödykkeestä;

jotka tunnustavat kahvialan merkityksen miljoonien ihmisten toimeentulolle erityisesti kehitysmaissa ja ottavat huomioon, että monissa näistä maista tuotanto on pienimuotoista ja tapahtuu perheviljelmillä;

jotka tunnustavat tarpeen edistää tuotantoresurssien kehittämistä sekä työllisyyden ja tulojen lisäämistä ja ylläpitämistä jäsenmaiden kahviteollisuudessa ja siten aikaansaada kohtuudenmukaiset palkat, korkeampi elintaso ja paremmat työolosuhteet;

jotka katsovat, että tiivis kansainvälinen yhteistyö kahvikaupan alalla edistää kahvintuottajamaiden talouden monipuolistumista ja kehittymistä, parantaa osaltaan kahvin viejä- ja tuojamaiden välisiä poliittisia ja taloudellisia suhteita sekä lisää kahvin kulutusta;

jotka tunnustavat, että on toivottavaa välttää tuotannon ja kulutuksen välistä epätasapainoa, joka saattaisi aiheuttaa huomattavia, sekä tuottajille että kuluttajille vahingollisia hinnanvaihteluja;

jotka ottavat huomioon kahvikaupan vakauden ja teollisuustuotteiden markkinoiden vakauden välisen suhteen;

jotka toteavat vuosien 1962, 1968, 1976, 1983 ja 1994 kansainvälisten kahvisopimusten toiminnasta saavutetut kansainvälisen yhteistyön edut,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

I LUKU

TAVOITTEET

1 artikla

Tavoitteet

Tämän sopimuksen tavoitteena on

1) edistää kansainvälistä yhteistyötä kahvikysymyksissä,

2) luoda foorumi hallitustenvälisille keskusteluille ja tarvittaessa neuvotteluille kahvikysymyksistä sekä keinoista saavuttaa järkevä tasapaino tarjonnan ja kysynnän välillä maailmassa niin, että taataan kahvin riittävä tarjonta kuluttajille kohtuullisin hinnoin ja kahvin markkinat tuottajille kannattavin hinnoin sekä edistetään pitkäaikaista tasapainoa tuotannon ja kulutuksen välillä,

3) luoda foorumi kahvikysymyksistä yksityissektorin kanssa käytäville keskusteluille,

4) helpottaa kansainvälisen kahvikaupan laajentumista ja avoimuutta,

5) toimia keskuksena ja edistäjänä kahvia koskevien taloudellisten ja teknisten tietojen keräämisessä, jakamisessa ja julkaisemisessa, tilastojen ja selvitysten laatimisessa sekä tutkimus- ja kehitystyön tekemisessä,

6) kannustaa jäsenmaita kehittämään kestävää kahvitaloutta,

7) edistää, tukea ja lisätä kahvin kulutusta,

8) analysoida ja ohjata maailman kahvitalouden hyväksi toteutettavien hankkeiden valmistelua soveltuvin osin ennen niiden toimittamista avunantaja- tai rahoittaja järjestölle,

9) edistää laatua, ja

10) edistää koulutus- ja tiedotusohjelmia, jotka on suunniteltu helpottamaan kahvialan teknologian siirtoa jäsenmaihin.

II LUKU

MÄÄRITELMÄT

2 artikla

Määritelmät

Tässä sopimuksessa

1) "kahvilla" tarkoitetaan kahvipensaan papuja ja marjoja, olivatpa ne pergamenttikahvin, raakakahvin tai paahdetun kahvin muodossa, jolloin mukaan luetaan jauhettu kahvi, kofeiiniton kahvi sekä nestemäisessä tai kiinteässä muodossa oleva kahviuute. Neuvosto tarkistaa mahdollisimman pian tämän sopimuksen voimaantulon jälkeen ja uudestaan siitä kolmen vuoden kuluttua jäljempänä d-g alakohdassa lueteltujen kahvityyppien muuntokertoimet. Tarkistuksen jälkeen neuvosto määrittää asianmukaiset muuntokertoimet jaetulla kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä ja julkaisee ne. Ennen ensimmäistä tarkistusta ja siinä tapauksessa, että neuvosto ei pääse asiassa ratkaisuun, muuntokertoimina käytetään vuoden 1994 kansainvälisen kahvisopimuksen muuntokertoimia, jotka on lueteltu tämän sopimuksen liitteessä I. Jollei näistä määräyksistä muuta johdu, jäljempänä luetellut nimitykset merkitsevät seuraavaa:

a) "raakakahvilla" tarkoitetaan kaikkea paahtamatonta kahvia kuorettomina papuina,

b) "kuivatuilla kahvimarjoilla" tarkoitetaan kahvipensaan kuivattuja hedelmiä; kuivattujen kahvimarjojen painomäärän ilmaisemiseksi raakakahvina kerrotaan kuivattujen kahvimarjojen nettopaino luvulla 0,50,

c) "pergamenttikahvilla" tarkoitetaan raakakahvia papuina, joista kuivaa kalvoa ei ole poistettu; pergamenttikahvin painomäärän ilmaisemiseksi raakakahvina kerrotaan pergamenttikahvin nettopaino luvulla 0,80,

d) "paahdetulla kahvilla" tarkoitetaan minkä asteiseksi tahansa paahdettua kahvia mukaan luettuna jauhettu kahvi,

e) "kofeiinittomalla kahvilla" tarkoitetaan raakakahvia, paahdettua kahvia tai kahviuutetta, joista kofeiini on uuttamalla poistettu,

f) "nestemäisellä kahviuutteella" tarkoitetaan vesiliukoista, paahdetusta kahvista saatua tiivistettä, joka on saatettu nestemäiseen muotoon, ja

g) "kiinteällä kahviuutteella" tarkoitetaan kuivatussa muodossa olevaa vesiliukoista, paahdetusta kahvista saatua tiivistettä;

2) "säkillä" tarkoitetaan 60:tä kilogrammaa eli 132,276:ta naulaa raakakahvia, "tonnilla" tarkoitetaan 1000 kilogramman massaa eli 2204,6:ta naulaa ja "naulalla" tarkoitetaan 453,597:ää grammaa;

3) "kahvivuodella" tarkoitetaan yhden vuoden pituista ajanjaksoa, joka alkaa 1 päivänä lokakuuta ja päättyy 30 päivänä syyskuuta;

4) "järjestöllä" tarkoitetaan Kansainvälistä kahvijärjestöä ja "neuvostolla" kansainvälistä kahvineuvostoa;

5) "sopimuspuolella" tarkoitetaan 4 artiklan 3 kohdassa määriteltyä hallitusta tai hallitustenvälistä järjestöä, joka on tallettanut tämän sopimuksen ratifioimista, hyväksymistä tai väliaikaista soveltamista koskevat asiakirjat 44 ja 45 artiklan määräysten mukaisesti tai liittynyt sopimukseen 46 artiklan määräysten mukaisesti;

6) "jäsenmaalla" tarkoitetaan sopimuspuolta, määrättyä aluetta tai alueita, joiden jäsenyydestä on 5 artiklan määräysten mukaisesti annettu erillinen ilmoitus, tai kahta tai useampaa sopimuspuolta tai määrättyä aluetta, joista toinen tai molemmat osallistuvat järjestön toimintaan jäsenmaaryhmänä 6 artiklan määräysten mukaisesti;

7) "viejäjäsenmaalla" tai "viejämaalla" tarkoitetaan jäsenmaata tai maata, joka on kahvin nettoviejä, toisin sanoen jäsenmaata tai maata, jonka kahvinvienti ylittää sen tuonnin;

8) "tuojajäsenmaalla" tai "tuojamaalla" tarkoitetaan jäsenmaata tai maata, joka on kahvin nettotuoja, toisin sanoen jäsenmaata tai maata, jonka kahvintuonti ylittää sen viennin;

9) "jaetulla yksinkertaisella ääntenenemmistöllä" tarkoitetaan läsnä olevien äänestykseen osallistuvien viejäjäsenmaiden ääntenenemmistöä ja läsnä olevien äänestykseen osallistuvien tuojajäsenmaiden ääntenenemmistöä erikseen laskettuina;

10) "jaetulla kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä" tarkoitetaan läsnä olevien äänestykseen osallistuvien viejäjäsenmaiden äänten kahden kolmasosan enemmistöä ja läsnä olevien äänestykseen osallistuvien tuojajäsenmaiden äänten kahden kolmasosan enemmistöä erikseen laskettuina;

11) "voimaantulolla" tarkoitetaan sopimuksen väliaikaista tai lopullista voimaantulopäivää, jollei määräyksistä muuta johdu.

III LUKU

JÄSENMAIDEN YLEISET SITOUMUKSET

3 artikla

Jäsenmaiden yleiset sitoumukset

1. Jäsenmaat sitoutuvat toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet sopimusvelvoitteidensa täyttämiseksi ja tehdäkseen täysimääräistä yhteistyötä toistensa kanssa sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi; erityisesti jäsenmaat sitoutuvat toimittamaan kaikki tarvittavat tiedot tämän sopimuksen toiminnan helpottamiseksi.

2. Jäsenmaat ovat tietoisia siitä, että alkuperätodistukset muodostavat tärkeän tietolähteen kahvikaupan alalla. Tästä syystä viejäjäsenmaat sitoutuvat varmistamaan alkuperätodistusten asianmukaisen myöntämisen ja käytön neuvoston vahvistamien sääntöjen mukaan.

3. Jäsenmaat ovat tietoisia myös siitä, että jälleenvientiä koskevat tiedot ovat nekin tärkeitä maailman kahvitalouden analysoimiseksi hyvin. Tästä syystä tuojajäsenmaat sitoutuvat toimittamaan säännönmukaiset ja täsmälliset tiedot jälleenviennistä muodossa ja tavalla, jotka neuvosto määrittelee.

LUKU IV

JÄSENYYS

4 artikla

Järjestön jäsenyys

1. Kukin sopimuspuoli yhdessä niiden alueiden kanssa, joihin tätä sopimusta sovelletaan 48 artiklan 1 kohdan nojalla, muodostaa järjestön yhden jäsenmaan, ellei 5 ja 6 artiklassa toisin määrätä.

2. Jäsenmaa voi neuvoston hyväksymillä ehdoilla muuttaa jäsenmaksuluokkaansa.

3. Tässä sopimuksessa jokaisen viittauksen hallitukseen katsotaan sisältävän viittauksen Euroopan yhteisöön tai mihin tahansa hallitustenväliseen järjestöön, jolla on vastaavanlaiset velvollisuudet kansainvälisten sopimusten, erityisesti perushyödykesopimusten, neuvottelujen, solmimisen ja soveltamisen suhteen.

4. Tällaisella hallitustenvälisellä järjestöllä ei itsellään ole yhtään ääntä, mutta äänestettäessä sen toimivaltaan kuuluvista asioista, sillä on oikeus käyttää jäsenvaltioidensa kaikkia ääniä yhdessä. Tällaisissa tapauksissa kyseisen hallitustenvälisen järjestön jäsenvaltiot eivät saa käyttää yksilöllistä äänioikeuttaan.

5. Tällainen hallitustenvälinen järjestö ei ole vaalikelpoinen toimeenpanevaa johtokuntaa 17 artiklan 1 kohdan määräysten mukaisesti valittaessa, mutta se voi osallistua toimeenpanevan johtokunnan keskusteluihin sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa. Äänestettäessä järjestön toimivaltaan kuuluvista asioista ja 20 artiklan 1 kohdan määräysten estämättä mikä tahansa sen jäsenvaltioista voi toimeenpanevassa johtokunnassa pidettävässä äänestyksessä käyttää kaikkia kyseisten jäsenvaltioiden ääniä yhdessä.

5 artikla

Erillinen jäsenyys nimettyjen alueiden osalta

Jokainen sopimuspuoli, joka on kahvin nettotuoja, voi 48 artiklan 2 kohdan nojalla antaa milloin tahansa asianmukaisen ilmoituksen, jonka mukaan se osallistuu järjestön toimintaan erillään joidenkin nimeämiensä alueiden osalta, joiden kansainvälisistä suhteista se on vastuussa ja jotka alueet ovat kahvin nettoviejiä. Tällaisessa tapauksessa emämaa ja ne alueet, joita ei ole nimetty sanotulla tavalla, muodostavat yhden jäsenmaan, ja emämaan nimeämät alueet muodostavat erillisen jäsenmaan joko erikseen tai yhdessä ilmoituksen osoittamalla tavalla.

6 artikla

Järjestöön osallistuminen jäsenmaaryhmänä

1. Vähintään kaksi sopimuspuolta, jotka ovat kahvin nettoviejiä, voi ratifioimista, hyväksymistä, väliaikaista soveltamista tai liittymistä koskevia asiakirjojaan tallettaessaan ilmoittaa osallistuvansa järjestöön jäsenmaaryhmänä antamalla asiasta ilmoituksen neuvostolle ja Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille. Alue, johon tätä sopimusta sovelletaan 48 artiklan 1 kohdan nojalla, voi kuulua tällaiseen jäsenmaaryhmään, mikäli sen kansainvälisistä suhteista vastuussa oleva hallitus on 48 artiklan 2 kohdan nojalla antanut asiaa koskevan ilmoituksen. Tällaisten sopimuspuolten ja nimettyjen alueiden on täytettävä seuraavat ehdot:

a) niiden on ilmoitettava olevansa valmiit vastaamaan ryhmävelvoitteista sekä erillisenä jäsenmaana että ryhmänä, ja

b) niiden on edelleen annettava neuvostolle riittävä selvitys siitä,

i) että ryhmällä on yhteisen kahvipolitiikan toteuttamiseen tarvittava rakenne ja että ne yhdessä ryhmän muiden osapuolten kanssa kykenevät täyttämään tästä sopimuksesta johtuvat velvoitteensa ja

ii) että niillä on yhteinen tai yhtenäistetty kahvia koskeva kauppa- ja talouspolitiikka sekä yhtenäistetty raha- ja finanssipolitiikka sekä tämän politiikan harjoittamiseen tarvittavat toimielimet, jotta neuvosto voisi vakuuttua siitä, että jäsenmaaryhmä pystyy täyttämään ryhmän velvoitteet.

2. Kukin vuoden 1994 kansainvälisessä kahvisopimuksessa tunnustettu jäsenmaaryhmä tunnustetaan edelleen ryhmäksi, jollei se ilmoita neuvostolle, ettei se enää halua toimia ryhmänä.

3. Jäsenmaaryhmä katsotaan järjestön yhdeksi jäsenmaaksi, paitsi että kukin ryhmän osapuoli katsotaan erilliseksi jäsenmaaksi kaikissa seuraaviin määräyksiin liittyvissä asiayhteyksissä:

a) 11 ja 12 artikla, sekä

b) 51 artikla.

4. Sopimuspuolten ja nimettyjen alueiden, jotka liittyvät jäsenmaaryhmäksi, on ilmoitettava, mikä hallitus tai järjestö edustaa niitä neuvostossa tämän sopimuksen alaisissa, muissa kuin tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetuissa kysymyksissä.

5. Jäsenmaaryhmän äänestysoikeudet ovat seuraavat:

a) jäsenmaaryhmällä on sama määrä perusääniä kuin järjestöön erillisenä jäsenenä liittyvällä jäsenmaalla. Nämä perusäänet ja niiden käyttöoikeus kuuluvat sille hallitukselle tai järjestölle, joka edustaa ryhmää, ja

b) milloin äänestetään tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista kysymyksistä, jäsenmaaryhmän osapuolet saavat käyttää erikseen niille 13 artiklan 3 kohdan nojalla kuuluvat äänet ikään kuin jokainen olisi järjestön erillinen jäsenmaa, lukuun ottamatta niitä perusääniä, jotka edelleen kuuluvat vain ryhmää edustavalle hallitukselle tai järjestölle.

6. Jokainen sopimuspuoli tai nimetty alue, joka on jäsenmaaryhmän osapuoli, voi erota ryhmästä ja tulla erilliseksi jäsenmaaksi ilmoittamalla asiasta neuvostolle. Ero tulee voimaan neuvoston vastaanotettua ilmoituksen. Jos jäsenmaaryhmän jokin osapuoli eroaa ryhmästä tai lakkaa osallistumasta järjestön toimintaan, ryhmän jäljellä olevat osapuolet voivat anoa neuvostolta ryhmän säilyttämistä; ryhmän olemassaolo jatkuu, ellei neuvosto hylkää anomusta. Jos jäsenmaaryhmä puretaan, jokaisesta ryhmän osapuolesta tulee erillinen jäsenmaa. Jäsenmaa, joka on lakannut olemasta ryhmän osapuoli, ei tämän sopimuksen voimassa ollessa voi tulla uudestaan jonkin ryhmän osapuoleksi.

7. Mikä tahansa sopimuspuoli, joka haluaa tämän sopimuksen voimaan tultua tulla jäsenmaaryhmän osapuoleksi, voi tehdä niin ilmoittamalla asiasta neuvostolle edellyttäen, että

a) ryhmän muut jäsenet ilmoittavat olevansa valmiit hyväksymään asianomaisen jäsenen jäsenmaaryhmän osapuoleksi ja

b) se ilmoittaa Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille osallistuvansa ryhmän toimintaan.

8. Vähintään kaksi viejäjäsenmaata voi milloin tahansa tämän sopimuksen voimaan tultua tehdä neuvostolle anomuksen jäsenmaaryhmän muodostamisesta. Neuvosto hyväksyy anomuksen, mikäli se toteaa, että jäsenmaat ovat tehneet ilmoituksen ja antaneet riittävän selvityksen täyttävät tämän artiklan 1 kohdan vaatimusten mukaisesti. Kun anomus on hyväksytty, jäsenmaaryhmään sovelletaan tämän artiklan 3-6 kohdan määräyksiä.

V LUKU

KANSAINVÄLINEN KAHVIJÄRJESTÖ

7 artikla

Kansainvälisen kahvijärjestön päämaja ja rakenne

1. Vuoden 1962 kansainvälisellä kahvisopimuksella perustettu Kansainvälinen kahvijärjestö jatkaa toimintaansa tämän sopimuksen määräysten toteuttamiseksi ja sen toiminnan valvomiseksi.

2. Järjestön päämaja on Lontoossa, ellei neuvosto jaetulla kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä toisin päätä.

3. Järjestön toiminnasta huolehtivat kansainvälinen kahvineuvosto ja toimeenpaneva johtokunta. Tilanteen mukaan niitä avustavat maailman kahvikonferenssi, yksityissektorin neuvoa-antava komitea, menekinedistämiskomitea ja erityiskomiteat.

8 artikla

Erioikeudet ja vapaudet

1. Järjestö on oikeushenkilö, joka on erityisesti toimivaltainen tekemään sopimuksia, hankkimaan ja hallitsemaan irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä ajamaan kannetta tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa.

2. Järjestön, sen toimeenpanevan johtajan, henkilöstön ja asiantuntijoiden sekä jäsenmaiden edustajien asema, erioikeudet ja vapaudet heidän ollessaan isäntämaan alueella virkatehtävissä määräytyvät edelleenkin isäntävaltion ja järjestön välillä 28 päivänä toukokuuta 1969 tehdyn päämajaa koskevan sopimuksen mukaan.

3. Tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettu päämajaa koskeva sopimus on riippumaton tästä sopimuksesta. Sen voimassaolo kuitenkin lakkaa

a) isäntävaltion ja järjestön välisestä sopimuksesta,

b) mikäli järjestön päämaja siirretään pois isäntävaltion alueelta, tai

c) mikäli järjestö puretaan.

4. Järjestö voi tehdä yhden tai useamman jäsenmaan kanssa tämän sopimuksen asianmukaisen toimimisen kannalta tarvittavia erioikeuksia ja vapauksia koskevia sopimuksia, jotka neuvoston on hyväksyttävä.

5. Muiden jäsenmaiden kuin isäntävaltion hallitukset myöntävät järjestölle samat helpotukset valuutta- tai rahanvaihtorajoitusten, pankkitilien ja rahan siirtojen osalta kuin Yhdistyneiden Kansakuntien erityisjärjestöille.

VI LUKU

KANSAINVÄLINEN KAHVINEUVOSTO

9 artikla

Kansainvälisen kahvineuvoston koostumus

1. Järjestön ylin toimielin on kansainvälinen kahvineuvosto, johon kuuluvat kaikki järjestön jäsenmaat.

2. Kukin jäsenmaa nimeää neuvostoon yhden edustajan sekä halutessaan tälle yhden tai useamman varamiehen. Jäsenmaa voi myös nimetä edustajalleen tai tämän varamiehille yhden tai useamman neuvonantajan.

10 artikla

Neuvoston valtuudet ja tehtävät

1. Kaikki tämän sopimuksen nimenomaan antamat valtuudet kuuluvat neuvostolle, jolla siten on valtuudet suorittaa tämän sopimuksen määräysten toteuttamiseksi tarvittavat tehtävät.

2. Neuvosto antaa puheenjohtajalleen tehtäväksi varmistaa sihteeristön avustuksella 9 artiklan 2 kohdassa, 12 artiklan 3 kohdassa ja 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen kirjallisten tiedonantojen paikkansapitävyyden. Puheenjohtaja antaa selvityksen neuvostolle.

3. Neuvosto voi perustaa tarpeelliseksi katsomiaan komiteoita ja työryhmiä.

4. Neuvosto vahvistaa jaetulla kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä tämän sopimuksen määräysten mukaiset ja niiden toteuttamiseksi tarvittavat säännöt ja määräykset, mukaan luettuina oman työjärjestyksensä sekä järjestön taloudelliset määräykset ja henkilöstösäännöt. Neuvosto voi työjärjestyksessään määrätä sen tavan, jonka mukaan se voi kokoontumatta ratkaista erityisiä kysymyksiä.

5. Neuvostolla on myös oltava tarvittava kirjanpito tämän sopimuksen mukaisten tehtäviensä suorittamista varten sekä muuta aiheelliseksi katsomaansa kirjanpitoa.

11 artikla

Neuvoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat

1. Neuvosto valitsee jokaiseksi kahvivuodeksi puheenjohtajan sekä ensimmäisen, toisen ja kolmannen varapuheenjohtajan, joiden kuluja järjestö ei maksa.

2. Pääsääntöisesti puheenjohtaja ja ensimmäinen varapuheenjohtaja valitaan joko viejä- tai tuojajäsenmaiden edustajien keskuudesta ja toinen ja kolmas varapuheenjohtaja vastakkaisen jäsenmaaluokan edustajien piiristä. Nämä toimet kuuluvat vuorotellen kahvivuodeksi kerrallaan kummallekin jäsenmaaluokalle.

3. Puheenjohtajalla tai puheenjohtajana toimivalla varapuheenjohtajalla ei kummallakaan ole äänioikeutta. Tällöin hänen varamiehensä käyttää asianomaisen jäsenmaan äänioikeutta.

12 artikla

Neuvoston istunnot

1. Yleensä neuvosto pitää sääntömääräiset istuntonsa kahdesti vuodessa. Se voi pitää ylimääräisiä istuntoja niin päättäessään. Ylimääräisiä istuntoja pidetään myös toimeenpanevan johtokunnan, viiden jäsenmaan tai yhden tai useamman yhteensä vähintään 200 ääntä omaavan jäsenmaan pyynnöstä. Istuntoja koskeva kutsu on toimitettava vähintään 30 päivää etukäteen lukuun ottamatta hätätilanteita, jolloin kutsu on toimitettava vähintään 10 päivää etukäteen.

2. Istunnot pidetään järjestön päämajassa, ellei neuvosto jaetulla kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä toisin päätä. Jos jäsenmaa pyytää neuvostoa kokoontumaan alueellaan ja neuvosto suostuu siihen, kyseinen jäsenmaa vastaa niistä lisäkustannuksista, joita järjestölle aiheutuu siitä, että istunto pidetään muualla kuin päämajassa.

3. Neuvosto voi kutsua minkä tahansa muun kuin jäsenmaan tai minkä tahansa 16 artiklassa tarkoitetun järjestön osallistumaan istuntoihinsa tarkkailijana. Mikäli asianomainen maa tai järjestö hyväksyy kutsun, se ilmoittaa asiasta kirjallisesti puheenjohtajalle. Se voi halutessaan pyytää kyseisessä ilmoituksessa lupaa antaa lausuntoja neuvostossa.

4. Neuvoston istunto on päätösvaltainen, kun läsnä on yli puolet viejä- ja tuojajäsenmaista molempien edustaessa vähintään kahta kolmasosaa kummankin jäsenmaaluokan äänistä. Mikäli neuvoston istunto tai mikä tahansa täysistunto ei ole alkamisajankohtana päätösvaltainen, puheenjohtaja lykkää istunnon tai täysistunnon alkamista vähintään kahdella tunnilla. Mikäli kokous ei tällöinkään ole päätösvaltainen, puheenjohtaja voi lykätä istunnon tai täysistunnon alkamista uudestaan vähintään kahdella tunnilla. Mikäli toisenkaan lykkäyksen päättyessä istunto ei ole päätösvaltainen, päätösvaltaisuuden edellytyksenä on viejä- ja tuojajäsenmaista yli puolen läsnäolo molempien edustaessa vähintään puolta kummankin jäsenmaaryhmän äänistä. Läsnäoloksi katsotaan sopimuksen 14 artiklan 2 kohdan määräysten mukainen edustus.

13 artikla

Äänet

1. Viejäjäsenmailla on yhteensä 1000 ääntä ja tuojajäsenmailla yhteensä 1000 ääntä, jotka jakautuvat kummassakin jäsenmaaluokassa, toisin sanoen viejäjäsenmaiden ja tuojajäsenmaiden keskuudessa, kuten tämän artiklan seuraavissa kohdissa määrätään.

2. Kullakin jäsenmaalla on viisi perusääntä.

3. Viejäjäsenmaiden jäljelle jäävät äänet jaetaan näiden jäsenmaiden kesken niiden neljänä edeltävänä kalenterivuotena tapahtuneen keskimääräisen kahvinviennin mukaisessa suhteessa kaikki määräpaikat mukaan luettuina.

4. Tuojajäsenmaiden jäljelle jäävät äänet jaetaan näiden jäsenmaiden kesken niiden neljänä edeltävänä kalenterivuotena tapahtuneen keskimääräisen kahvintuonnin mukaisessa suhteessa.

5. Neuvosto määrää äänten jakautumisen tämän artiklan määräysten mukaisesti kunkin kahvivuoden alussa, ja jako on voimassa sen vuoden ajan, ellei tämän artiklan 6 kohdassa toisin määrätä.

6. Neuvosto toimittaa äänten uudelleenjaon tämän artiklan määräysten mukaisesti aina kun järjestön jäsenyydessä tapahtuu muutos tai jos jonkin jäsenmaan äänioikeus peruutetaan tai palautetaan 25 tai 42 artiklan nojalla.

7. Millään jäsenmaalla ei voi olla enempää kuin 400 ääntä.

8. Ääniä ei saa jakaa osiin.

14 artikla

Neuvoston äänestysmenettely

1. Kukin jäsenmaa on oikeutettu äänestämään sille kuuluvalla äänimäärällä, eikä sillä ole oikeutta jakaa ääniään. Jäsenmaa voi kuitenkin äänestää eri tavalla niillä äänillä, jotka sillä on tämän artiklan 2 kohdan nojalla käytössään.

2. Kukin viejäjäsenmaa voi valtuuttaa toisen viejäjäsenmaan ja kukin tuojajäsenmaa voi valtuuttaa toisen tuojajäsenmaan edustamaan etujaan ja käyttämään äänioikeuttaan yhdessä tai useammassa neuvoston kokouksessa. Tällöin ei sovelleta sopimuksen 13 artiklan 7 kohdassa määrättyä rajoitusta.

15 artikla

Neuvoston päätökset

1. Kaikki neuvoston päätökset ja suositukset hyväksytään jaetulla yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, ellei tässä sopimuksessa toisin määrätä.

2. Neuvoston niiden päätösten osalta, jotka tämän sopimuksen määräysten mukaan vaativat jaetun kahden kolmasosan ääntenenemmistön, noudatetaan seuraavaa menettelytapaa:

a) jollei jaettua kahden kolmasosan ääntenenemmistöä saavuteta sen vuoksi, että enintään kolme viejäjäsenmaata tai enintään kolme tuojajäsenmaata on antanut kielteisen äänen, äänestetään ehdotuksesta uudelleen 48 tunnin kuluessa, mikäli neuvosto jäsenmaiden enemmistön ollessa läsnä jaetulla yksinkertaisella ääntenenemmistöllä niin päättää;

b) jollei jaettua kahden kolmasosan enemmistöä saavuteta nytkään sen vuoksi, että enintään kaksi viejäjäsenmaata tai enintään kaksi tuojajäsenmaata on antanut kielteisen äänen, ehdotuksesta äänestetään uudelleen 24 tunnin kuluessa, mikäli neuvosto jäsenmaiden enemmistön ollessa läsnä jaetulla yksinkertaisella ääntenenemmistöllä niin päättää;

c) jollei jaettua kahden kolmasosan ääntenenemmistöä saavuteta kolmannessakaan äänestyksessä sen vuoksi, että yksi viejäjäsenmaa tai yksi tuojajäsenmaa on antanut kielteisen äänen, ehdotus katsotaan hyväksytyksi, ja

d) jollei neuvosto alista ehdotusta uuteen äänestykseen, ehdotus katsotaan hylätyksi.

3. Jäsenmaat sitoutuvat hyväksymään kaikki neuvoston tämän sopimuksen määräysten nojalla tekemät päätökset itseään sitoviksi.

16 artikla

Yhteistyö muiden järjestöjen kanssa

1. Neuvosto voi ryhtyä toimenpiteisiin neuvottelujen ja yhteistyön järjestämiseksi Yhdistyneiden Kansakuntien ja sen erityisjärjestöjen sekä muiden kysymykseen tulevien hallitustenvälisten järjestöjen kanssa. Se hyödyntää täysimääräisesti perushyödykerahaston tarjoamia mahdollisuuksia ja muita rahoituslähteitä. Näihin toimenpiteisiin voi sisältyä rahoitusjärjestelyjä, jotka neuvosto katsoo asianmukaisiksi sopimuksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Järjestölle ei kuitenkaan aiheudu rahoitusvelvoitteita tällaisten toimenpiteiden yhteydessä toteutettavien hankkeiden täytäntöönpanoon liittyvistä, yksittäisten jäsenmaiden tai muiden tahojen antamista takuista. Yksikään järjestön jäsenmaa ei jäsenyytensä perusteella ole vastuussa mistään toisen jäsenmaan tai tahon tällaisiin hankkeisiin liittyvän otto- tai antolainauksen yhteydessä syntyvästä sitoumuksesta.

2. Järjestö voi mahdollisuuksien mukaan myös kerätä jäsenmailta, muilta kuin jäsenmailta sekä rahoittajatahoilta ja muilta elimiltä tietoa kahvialan kehityshankkeista ja -ohjelmista. Järjestö voi soveltuvin osin ja asianomaisten osapuolten suostumuksella antaa näin hankitut tiedot muiden asiaankuuluvien järjestöjen sekä jäsenmaiden käyttöön.

VII LUKU

TOIMEENPANEVA JOHTOKUNTA

17 artikla

Toimeenpanevan johtokunnan koostumus ja kokoukset

1. Toimeenpaneva johtokunta koostuu kahdeksasta viejäjäsenmaasta ja kahdeksasta tuojajäsenmaasta, jotka valitaan 18 artiklan määräysten mukaisesti kutakin kahvivuotta varten. Toimeenpanevassa johtokunnassa edustettuina olevat jäsenmaat voidaan valita uudelleen.

2. Kukin toimeenpanevassa johtokunnassa edustettuna oleva jäsenmaa nimeää yhden edustajan sekä halutessaan tälle yhden tai useamman varamiehen. Kukin toimeenpanevassa johtokunnassa edustettuna oleva jäsenmaa voi myös nimetä yhden tai useamman neuvonantajan edustajalleen tai tämän varamiehille.

3. Toimeenpanevalla johtokunnalla on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, jotka neuvosto valitsee kahvivuodeksi kerrallaan ja jotka voidaan valita uudelleen. Järjestö ei maksa näiden virkamiesten kuluja. Puheenjohtajalla tai puheenjohtajana toimivalla varapuheenjohtajalla ei kummallakaan ole äänioikeutta toimeenpanevan johtokunnan kokouksissa. Tällöin hänen varamiehensä käyttää asianomaisen jäsenmaan äänioikeutta. Pääsääntöisesti puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan kullekin kahvivuodelle saman jäsenmaaluokan edustajien keskuudesta.

4. Toimeenpaneva johtokunta kokoontuu tavallisesti järjestön päämajassa, mutta se voi kokoontua muuallakin, jos neuvosto jaetulla kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä niin päättää. Mikäli neuvosto hyväksyy jäsenmaan pyynnön järjestää toimeenpanevan johtokunnan kokous alueellaan, asiassa sovelletaan myös neuvoston istuntoja koskevan 12 artiklan 2 kohdan määräyksiä.

5. Toimeenpanevan johtokunnan kokous on päätösvaltainen, kun läsnä on yli puolet toimeenpanevaan johtokuntaan valituista viejä- ja tuojajäsenmaista molempien edustaessa vähintään kahta kolmasosaa kummankin jäsenmaaluokan äänistä. Mikäli toimeenpanevan johtokunnan kokous ei alkamisajankohtana ole päätösvaltainen, toimeenpanevan johtokunnan puheenjohtaja lykkää kokouksen alkamista vähintään kahdella tunnilla. Mikäli kokous ei tällöinkään ole päätösvaltainen, puheenjohtaja voi lykätä kokouksen alkamista uudestaan vähintään kahdella tunnilla. Mikäli toisenkaan lykkäyksen päättyessä kokous ei ole päätösvaltainen, päätösvaltaisuuden edellytyksenä on toimeenpanevaan johtokuntaan valituista viejä- ja tuojajäsenmaista yli puolen läsnäolo molempien edustaessa vähintään puolta kummankin jäsenmaaluokan äänistä.

18 artikla

Toimeenpanevan johtokunnan vaali

1. Järjestön viejä- ja tuojajäsenmaat valitsevat neuvostossa vastaavasti viejä- ja tuojajäsenmaat toimeenpanevaan johtokuntaan. Valinta tapahtuu molemmissa luokissa tämän artiklan jäljempänä olevien kohtien määräysten mukaisesti.

2. Kunkin jäsenmaan on annettava yhdelle ehdokkaalle kaikki ne äänet, jotka sille 13 artiklan määräysten nojalla kuuluvat. Jäsenmaa voi antaa jollekin toiselle ehdokkaalle ne äänet, jotka sillä 14 artiklan 2 kohdan määräysten nojalla on käytössään.

3. Valituiksi tulevat kahdeksan korkeimman äänimäärän saanutta ehdokasta; ketään ehdokasta ei kuitenkaan valita ensimmäisen äänestyksen jälkeen, ellei se ole saanut vähintään 75 ääntä.

4. Mikäli vähemmän kuin kahdeksan ehdokasta on tämän artiklan 3 kohdan määräysten mukaisesti tullut valituiksi ensimmäisessä äänestyksessä, järjestetään jatkoäänestyksiä, joissa äänestysoikeus on ainoastaan niillä jäsenmailla, jotka eivät äänestäneet ketään valituista ehdokkaista. Kussakin jatkoäänestyksessä alennetaan valituksi tulemiseen tarvittavaa äänten vähimmäismäärää viidellä, kunnes kahdeksan ehdokasta on tullut valituiksi.

5. Jäsenmaan, joka ei äänestänyt jotakin valituiksi tulleista jäsenmaista, on tämän artiklan 6 ja 7 kohdan määräykset huomioon ottaen osoitettava äänensä jollekin näistä.

6. Jäsenmaan katsotaan saaneen sen äänimäärän, jonka se sai valituksi tullessaan, sekä sille osoitetun äänimäärän edellyttäen, etteivät minkään valituksi tulleen jäsenmaan saamat äänet ylitä 499 ääntä.

7. Mikäli se äänimäärä, jonka valituksi tulleen jäsenmaan katsotaan saaneen, ylittää 499 ääntä, kyseistä jäsenmaata äänestäneiden tai sille äänensä osoittaneiden jäsenmaiden on sovittava keskenään, että yksi tai useampi niistä peruuttaa kyseiselle jäsenmaalle antamansa äänet ja osoittaa tai uudelleen osoittaa äänensä jollekin toiselle valituksi tulleelle jäsenmaalle siten, ettei minkään valituksi tulleen jäsenmaan saama äänimäärä ylitä 499 äänen rajaa.

19 artikla

Toimeenpanevan johtokunnan toimivalta

1. Toimeenpaneva johtokunta on vastuussa neuvostolle ja toimii sen yleisen johdon alaisena.

2. Neuvosto voi jaetulla kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä valtuuttaa toimeenpanevan johtokunnan käyttämään jotakin tai kaikkia neuvoston valtuuksia lukuun ottamatta seuraavia:

a) hallinnollisen tulo- ja menoarvion hyväksyminen ja maksuosuuksien vahvistaminen 24 artiklan nojalla,

b) jäsenmaan äänioikeuden peruuttaminen 42 artiklan nojalla,

c) riitojen ratkaiseminen 42 artiklan nojalla,

d) liittymisehtojen vahvistaminen 46 artiklan nojalla,

e) päätös jäsenmaan erottamisesta 50 artiklan nojalla,

f) päätös uuden sopimuksen neuvottelemisesta 32 artiklan nojalla tai tämän sopimuksen voimassaoloajan pidentämisestä taikka lakkauttamisesta 68 artiklan nojalla, ja

g) jäsenmaille annettavat muutossuositukset 53 artiklan mukaisesti.

3. Neuvosto voi jaetulla yksinkertaisella ääntenenemmistöllä milloin tahansa peruuttaa toimeenpanevalle johtokunnalle antamansa valtuudet.

4. Toimeenpaneva johtokunta tarkastaa toimeenpanevan johtajan esittämän hallinnollisen tulo- ja menoarvioesityksen ja toimittaa sen neuvostolle hyväksymissuosituksineen, laatii järjestön vuosittaisen työsuunnitelman, päättää niistä järjestön toimintaa koskevista hallinto- ja rahoitusasioista, jotka eivät kuulu neuvoston päätösvaltaan tämän artiklan 2 kohdan nojalla, sekä tarkastaa kahvialan hankkeet ja ohjelmat, jotka toimitetaan neuvoston hyväksyttäviksi. Toimeenpaneva johtokunta antaa selvityksen neuvostolle. Toimeenpanevan johtokunnan päätökset tulevat voimaan, jos yksikään neuvoston jäsenmaa ei esitä vastalausetta viiden työpäivän kuluessa siitä, kun toimeenpaneva johtokunta on antanut selvityksen neuvostolle, tai viiden työpäivän kuluessa toimeenpanevan johtokunnan tekemien päätösten yhteenvedon julkaisemisesta siinä tapauksessa, että neuvosto ei kokoonnu saman kuukauden aikana kuin toimeenpaneva johtokunta. Kaikilla jäsenmailla on kuitenkin oikeus hakea neuvostossa muutosta mihin tahansa toimeenpanevan johtokunnan päätökseen.

5. Toimeenpaneva johtokunta voi perustaa tarpeelliseksi katsomiaan komiteoita ja työryhmiä.

20 artikla

Toimeenpanevan johtokunnan äänestysmenettely

1. Toimeenpanevan johtokunnan kullakin jäsenellä on oikeus äänestää sillä äänimäärällä, jonka se on saanut 18 artiklan 6 ja 7 kohdan määräysten nojalla. Äänestäminen valtakirjalla ei ole sallittua. Toimeenpanevan johtokunnan jäsen ei saa jakaa ääniään.

2. Toimeenpanevan johtokunnan päätöksiin vaaditaan sama enemmistö kuin mikä niihin neuvoston tekeminä vaadittaisiin.

VIII LUKU

YKSITYINEN KAHVIALA

21 artikla

Maailman kahvikonferenssi

1. Neuvosto huolehtii maailman kahvikonferenssin, jäljempänä "konferenssi", järjestämisestä sopivin väliajoin; konferenssi koostuu viejä- ja tuojajäsenmaista, yksityissektorin edustajista sekä muista asiasta kiinnostuneista mukaan luettuina osallistujat muista kuin jäsenmaista. Neuvosto huolehtii yhteistyössä konferenssin puheenjohtajan kanssa siitä, että konferenssi edistää osaltaan tämän sopimuksen tavoitteiden toteutumista.

2. Konferenssilla on puheenjohtaja, jonka kuluja järjestö ei maksa. Neuvosto nimittää puheenjohtajan sopivaksi ajanjaksoksi, ja tämä kutsutaan osallistumaan neuvoston kokouksiin tarkkailijana.

3. Neuvosto päättää konferenssin muodosta, kulloisestakin teemasta, asiasisällöstä ja ajankohdasta yhteistyössä yksityissektorin neuvoa-antavan komitean kanssa. Tavallisesti konferenssi pidetään järjestön päämajassa neuvoston istunnon kuluessa. Jos neuvosto päättää hyväksyä jonkin jäsenmaan pyynnön pitää istunto alueellaan, myös konferenssi voidaan pitää kyseisellä alueella, jolloin kyseinen istunnon järjestävä maa vastaa niistä lisäkustannuksista, joita järjestölle aiheutuu siitä, että istunto pidetään muualla kuin järjestön päämajassa.

4. Konferenssi on omarahoitteinen, ellei neuvosto jaetulla kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä toisin päätä.

5. Konferenssin puheenjohtaja antaa neuvostolle selvityksen kunkin istunnon päätelmistä.

22 artikla

Yksityissektorin neuvoa-antava komitea

1. Yksityissektorin neuvoa-antava komitea, jäljempänä "PSCB" (Private Sector Consultative Board) on neuvonantoelin, joka voi antaa suosituksia mistä tahansa neuvoston esittämästä asiasta ja pyytää neuvostoa pohtimaan tähän sopimukseen liittyviä kysymyksiä.

2. PSCB koostuu kahdeksasta viejämaiden yksityissektorin edustajasta ja kahdeksasta tuojamaiden yksityissektorin edustajasta.

3. PSCB:n jäsenet ovat alan yhdistysten tai elinten edustajia, jotka neuvosto nimittää joka toinen kahvivuosi ja jotka voidaan nimittää uudelleen. Näin toimiessaan neuvosto pyrkii nimeämään

a) viejämaista tai -alueilta kaksi yksityisen kahvialan yhdistystä tai elintä, jotka edustavat kutakin neljää kahvilaatua ja mieluiten sekä viljelijöitä että viejiä, ja yhden tai useamman varamiehen kullekin edustajalle, ja

b) tuojamaista, olivatpa ne sitten jäsenmaita tai ei, kahdeksan yksityisen kahvialan yhdistystä tai elintä, jotka edustavat mieluiten sekä tuojia että paahtimoja, ja yhden tai useamman varamiehen kullekin edustajalle.

4. Kukin PSCB:n jäsen voi nimetä yhden tai useamman neuvonantajan.

5. PSCB valitsee jäsentensä joukosta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vuodeksi kerrallaan. Nämä virkamiehet voidaan valita uudelleen. Järjestö ei maksa puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kuluja. Puheenjohtaja kutsutaan osallistumaan neuvoston kokouksiin tarkkailijana.

6. Tavallisesti PSCB kokoontuu järjestön päämajassa neuvoston sääntömääräisten istuntojen kuluessa. Mikäli neuvosto hyväksyy jäsenmaan pyynnön pitää kokous alueellaan, myös PSCB kokoontuu kyseisellä alueella, jolloin kyseinen kokouksen järjestävä maa tai yksityissektorin järjestö vastaa niistä lisäkustannuksista, joita järjestölle aiheutuu siitä, että kokous pidetään muualla kuin järjestön päämajassa.

7. PSCB voi järjestää ylimääräisiä kokouksia, joille vaaditaan neuvoston hyväksyntä.

8. PSCB toimittaa säännölliset raportit neuvostolle.

9. PSCB vahvistaa oman työjärjestyksensä tämän sopimuksen määräysten mukaisesti.

IX LUKU

RAHOITUS

23 artikla

Rahoitus

1. Asianomaiset hallitukset vastaavat kustannuksista, jotka koituvat neuvoston kokouksiin osallistuville valtuuskunnille, toimeenpanevassa johtokunnassa oleville edustajille sekä neuvoston tai toimeenpanevan johtokunnan komiteoissa oleville edustajille.

2. Muut tämän sopimuksen hallintoon tarvittavat menot katetaan jäsenmaiden vuotuisilla maksuosuuksilla, jotka vahvistetaan 24 artiklan määräysten mukaisesti, yhdessä jäsenmaille tarjottavien erityispalvelujen sekä 29 ja 31 artiklan määräysten mukaisesti hankittujen tietojen ja tutkimustulosten myynnistä saatavien tulojen kanssa.

3. Järjestön varainhoitovuosi on sama kuin kahvivuosi.

24 artikla

Hallinnollisen tulo- ja menoarvion sekä maksuosuuksien vahvistaminen

1. Neuvosto hyväksyy kunkin varainhoitovuoden jälkimmäisellä puoliskolla järjestön hallinnollisen tulo- ja menoarvion seuraavaa varainhoitovuotta varten sekä vahvistaa kunkin jäsenmaan tätä tulo- ja menoarviota varten suoritettavaksi tulevan maksuosuuden. Toimeenpaneva johtaja laatii hallinnollisen tulo- ja menoarvioesityksen toimeenpanevan johtokunnan alaisuudessa 19 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

2. Jokaisen jäsenmaan maksuosuus kunkin varainhoitovuoden hallinnollista tulo- ja menoarviota varten määräytyy sen äänimäärän mukaisessa suhteessa kaikkien jäsenmaiden kokonaisäänimäärään kyseisen varainhoitovuoden hallinnollisen tulo- ja menoarvion hyväksymisen ajankohtana. Jos jäsenmaiden keskinäistä äänimäärien jakautumista kuitenkin muutetaan 13 artiklan 5 kohdan määräysten mukaisesti sen varainhoitovuoden alussa, jota varten maksuosuudet on vahvistettu, mukautetaan maksuosuuksiakin vastaavasti. Maksuosuuksia vahvistettaessa lasketaan kunkin jäsenmaan äänet mukaan ottamatta huomioon jonkin jäsenmaan äänioikeuden mahdollista peruuttamista taikka siitä johtuvaa äänten uudelleenjakamista.

3. Tämän sopimuksen voimaantulon jälkeen järjestöön liittyvän jäsenmaan ensimmäisen maksuosuuden määrää neuvosto maalle annettavan äänimäärän perusteella ja kuluvasta varainhoitovuodesta jäljellä olevan ajan pituudesta riippuen, mutta muille jäsenmaille kuluvaa varainhoitovuotta varten vahvistettuja maksuosuuksia ei muuteta.

25 artikla

Maksuosuuksien suorittaminen

1. Maksuosuudet kunkin varainhoitovuoden hallinnollista tulo- ja menoarviota varten on suoritettava vapaasti vaihdettavana valuuttana, ja ne erääntyvät maksettaviksi varainhoitovuoden ensimmäisenä päivänä.

2. Jos jokin jäsenmaa laiminlyö täyden maksuosuuden suorittamisen hallinnollista tulo- ja menoarviota varten kuuden kuukauden kuluessa siitä päivästä, jolloin maksuosuus erääntyi maksettavaksi, jäsenmaalta peruutetaan äänioikeus, sen oikeus asettua ehdolle toimeenpanevaan johtokuntaan valituksi tulemista varten sekä sen oikeus saada äänensä annetuiksi toimeenpanevassa johtokunnassa siihen asti, kunnes maksuosuus on suoritettu täysimääräisenä. Jäsenmaalta ei kuitenkaan oteta pois mitään muita tämän sopimuksen nojalla sille kuuluvia oikeuksia eikä velvoitteita, ellei neuvosto jaetulla kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä toisin päätä.

3. Jäsenmaa, jonka äänioikeus on peruutettu joko tämän artiklan 2 kohdan tai 42 artiklan määräysten nojalla, on siitä huolimatta edelleen vastuussa maksuosuutensa suorittamisesta.

26 artikla

Vastuuvelvollisuus

1. Järjestöllä ei 7 artiklan 3 kohdassa määritellyn mukaisesti toimiessaan ole valtuuksia sitoutua mihinkään tämän sopimuksen soveltamisalan ulkopuoliseen velvoitteeseen, eikä sillä katsota olevan jäsenmaiden valtuutusta siihen; sillä ei varsinkaan ole lainanottovaltuuksia. Sopimuksenteko valtuuksiaan käyttäessään järjestön on sisällytettävä sopimuksiinsa tämän artiklan ehdot niin, että ne tulevat muiden sen kanssa sopimuksen tekevien osapuolten tietoon; ehtojen puuttuminen ei kuitenkaan johda sopimuksen pätemättömyyteen eikä järjestön sen johdosta katsota ylittäneen toimivaltuuksiaan.

2. Jäsenmaan vastuuvelvollisuus rajoittuu sen maksuosuuksia koskeviin tässä sopimuksessa määrättyihin velvoitteisiin. Järjestön kanssa tekemisissä olevien kolmansien osapuolten katsotaan olevan tietoisia jäsenmaiden vastuuvelvollisuutta koskevista tämän sopimuksen määräyksistä.

27 artikla

Tilien tarkastus ja julkaiseminen

Niin pian kuin mahdollista ja viimeistään kuuden kuukauden kuluttua kunkin varainhoitovuoden päättymisestä on laadittava erillinen tilitarkastuskertomus järjestön varoista, veloista, tuloista ja menoista kyseisen varainhoitovuoden ajalta. Tilintarkastuskertomus on esitettävä neuvostolle hyväksyttäväksi sen seuraavassa istunnossa.

Χ LUKU

TOIMEENPANEVA JOHTAJA JA HENKILÖSTÖ

28 artikla

Toimeenpaneva johtaja ja henkilöstö

1. Neuvosto nimittää toimeenpanevan johtajan. Neuvosto vahvistaa toimeenpanevaa johtajaa koskevat nimittämisehdot, joiden tulee olla verrannollisia muiden samankaltaisten hallitustenvälisten järjestöjen vastaaviin virkamiehiin sovellettaviin ehtoihin.

2. Toimeenpaneva johtaja on järjestön ylin hallinnollinen virkamies ja vastuussa kaikista hänelle kuuluvien tämän sopimuksen hallintoon liittyvien tehtävien suorittamisesta.

3. Toimeenpaneva johtaja nimittää henkilöstön neuvoston vahvistamien sääntöjen mukaisesti.

4. Toimeenpanevalla johtajalla eikä yhdelläkään henkilöstön jäsenellä saa olla mitään taloudellisia etuja valvottavanaan kahvin tuotannossa, kaupassa tai kuljetuksessa.

5. Toimeenpaneva johtaja ja henkilöstö eivät saa tehtäviensä suorittamisessa pyytää tai vastaanottaa ohjeita miltään jäsenmaalta eivätkä miltään muulta järjestön ulkopuoliselta viranomaiselta. Heidän on pitäydyttävä kaikista sellaisista toimista, jotka saattaisivat vaikuttaa heidän asemaansa yksinomaan järjestölle vastuussa olevina kansainvälisinä virkamiehinä. Kukin jäsenmaa sitoutuu kunnioittamaan toimeenpanevan johtajan ja henkilöstön velvollisuuksien puhtaasti kansainvälistä luonnetta pyrkimättä vaikuttamaan heihin heidän täyttäessä velvollisuuksiaan.

XI LUKU

TIEDOTUSTOIMINTA, TUTKIMUKSET JA SELVITYKSET

29 artikla

Tiedotustoiminta

1. Järjestö toimii seuraavien tietojen keruu-, vaihto- ja julkaisukeskuksena:

a) kahvin tuotantoa, hintoja, vientiä, tuontia ja jälleenvientiä sekä jakelua ja kulutusta koko maailmassa koskevat tilastotiedot, ja

b) asianmukaiseksi katsotut kahvin viljelyä, jalostusta ja käyttöä koskevat tekniset tiedot.

2. Neuvosto voi vaatia jäsenmaita antamaan toiminnalleen tarpeelliseksi katsomiaan tietoja, mukaan luettuina säännöllisesti annettavat kahvin tuotantoa, vientiä, tuontia ja jälleenvientiä, jakelua, kulutusta, varastoja, hintoja ja verotusta koskevat tilastolliset raportit, mutta sellaisia tietoja ei saa julkistaa, joiden avulla voitaisiin saada selville kahvia tuottavien, jalostavien tai markkinoivien henkilöiden tai yritysten liiketoimet. Jäsenmaiden on annettava pyydetyt tiedot niin yksityiskohtaisina, nopeasti ja täsmällisinä kuin mahdollista.

3. Neuvosto luo osoitinhintajärjestelmän ja huolehtii päivittäisen painotetun osoitehinnan julkaisemisesta; hinnan on perustuttava todellisiin markkinaolosuhteisiin.

4. Jos jäsenmaa ei anna neuvoston pyytämiä, järjestön asianmukaisen toiminnan kannalta tärkeitä tilasto- ja muita tietoja tai sillä on vaikeuksia niiden antamisessa kohtuullisen ajan kuluessa, voi neuvosto vaatia asianomaista jäsenmaata selvittämään syyt laiminlyöntiinsä. Mikäli asiassa todetaan tarvittavan teknistä apua, neuvosto voi ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin.

30 artikla

Alkuperätodistukset

1. Helpottaakseen kansainvälisen kahvikaupan tilastotietojen keräämistä ja varmistuakseen kunkin viejäjäsenmaan viemistä kahvimääristä järjestö luo alkuperätodistuksia varten järjestelmän, jota hallinnoidaan neuvoston vahvistamin säännöin.

2. Jokainen viejäjäsenmaasta lähetetty kahvilähetys on varustettava voimassa olevalla alkuperätodistuksella. Alkuperätodistuksia antaa neuvoston vahvistamien sääntöjen mukaisesti asianomainen, jäsenmaan valitsema ja järjestön hyväksymä toimielin.

3. Jokaisen viejäjäsenmaan on ilmoitettava järjestölle, mikä valtion tai valtiosta riippumaton toimielin hoitaa tämän artiklan 2 kohdassa määritetyt tehtävät. Järjestön on erityisesti hyväksyttävä valtiosta riippumaton toimielin neuvoston vahvistamien sääntöjen mukaisesti.

4. Viejäjäsenmaa voi poikkeuksellisesti ja asianmukaisesti perustellussa tapauksessa jättää neuvoston hyväksyttäväksi pyynnön alkuperätodistusten sisältämien, sen kahvinvientiä koskevien tietojen toimittamiseksi järjestölle vaihtoehtoista menetelmää käyttäen.

31 artikla

Tutkimukset ja selvitykset

1. Järjestö edistää tutkimusten ja selvitysten tekoa kahvintuotannon ja -jakelun taloudellisesta puolesta, tuottaja- ja kuluttajamaissa suoritettavien valtion toimenpiteiden vaikutuksista kahvin tuotantoon ja kulutukseen sekä mahdollisuuksista lisätä kahvin kulutusta perinteisillä ja mahdollisilla uusilla käyttöaloilla.

2. Tämän artiklan 1 kohdan täytäntöön panemiseksi neuvosto hyväksyy kunkin kahvivuoden toisessa sääntömääräisessä istunnossaan toimeenpanevan johtajan laatiman vuosittaisen tutkimusten ja selvitysten työohjelmaluonnoksen yhdessä tarvittavia resursseja koskevien arvioiden kanssa.

3. Neuvosto voi hyväksyä sen, että järjestö sitoutuu tekemään tutkimuksia ja selvityksiä yhdessä tai yhteistyössä muiden järjestöjen ja instituuttien kanssa. Tällöin toimeenpaneva johtaja esittää neuvostolle järjestön ja sen yhteistyökumppani(e)n tekemän yksityiskohtaisen selvityksen tarvittavista resursseista.

4. Järjestön tämän artiklan määräysten nojalla edistämät tutkimukset ja selvitykset rahoitetaan 24 artiklan 1 kohdan mukaisesti laaditun hallinnollisen tulo- ja menoarvion varoista, ja niiden toteutuksesta vastaavat järjestön henkilöstön jäsenet ja konsultit tapauksen mukaan.

XII LUKU

YLEISET MÄÄRÄYKSET

32 artikla

Uuden sopimuksen valmistelu

1. Neuvosto voi selvittää mahdollisuutta neuvotella uusi kansainvälinen kahvisopimus.

2. Tämän määräyksen täytäntöön panemiseksi neuvosto selvittää, miten järjestö on edistynyt tämän sopimuksen 1 artiklassa määriteltyjen tavoitteiden toteuttamisessa.

33 artikla

Kulutuksen esteiden poistaminen

1. Jäsenmaat tunnustavat kahvin kulutuksen mahdollisimman suuren ja nopean lisäyksen saavuttamisen erityisen tärkeyden varsinkin tällaisen lisääntymisen esteiden asteittaisen poistamisen kautta.

2. Jäsenmaat ovat tietoisia siitä, että eräät tällä hetkellä vallitsevat olosuhteet saattavat enemmän tai vähemmän haitata kahvin kulutuksen lisääntymistä, erityisesti:

a) kahviin sovellettavat tuontijärjestelyt, mukaan luettuina suosituimmuus- ja muut tullit, kiintiöt, valtiollisten monopolien ja virallisten ostojärjestöjen toiminta sekä muut hallinnolliset määräykset ja kauppatavat,

b) välitöntä tai välillistä tukea koskevat vientijärjestelyt sekä muut hallinnolliset määräykset ja kauppatavat, ja

c) sisäiset kaupalliset olosuhteet sekä kansalliset ja alueelliset säädökset ja hallinnolliset määräykset, jotka saattavat vaikuttaa kulutukseen.

3. Edellä mainitut tavoitteet ja tämän artiklan 4 kohdan määräykset huomioon ottaen jäsenmaiden on jatkossakin tavoiteltava kahvia koskevia tullinalennuksia ja toteutettava muita toimenpiteitä kahvin kulutuksen lisääntymisen esteiden poistamiseksi.

4. Keskinäiset etunsa huomioon ottaen jäsenmaat sitoutuvat etsimään tapoja ja keinoja, joilla tämän artiklan 2 kohdassa mainittuja kahvin kaupan ja kulutuksen lisääntymisen esteitä voitaisiin asteittain vähentää ja lopulta, mikäli mahdollista, kokonaan poistaa tai joiden avulla näiden esteiden vaikutuksia voitaisiin olennaisesti vähentää.

5. Ottaen huomioon kaikki tämän artiklan 4 kohdan nojalla tehdyt sitoumukset jäsenmaiden on ilmoitettava vuosittain neuvostolle, mihin toimenpiteisiin ne ovat ryhtyneet tämän artiklan määräysten täytäntöön panemiseksi.

6. Toimeenpaneva johtaja laatii määräajoittain neuvoston tarkasteltavaksi selvityksen kulutuksen lisääntymisen esteistä.

7. Neuvosto voi tämän artiklan tarkoitusperien edistämiseksi antaa jäsenmaille suosituksia, ja jäsenmaiden tulee vuorostaan ilmoittaa neuvostolle mahdollisimman pian, mihin toimenpiteisiin ne ovat ryhtyneet kyseisten suositusten täytäntöön panemiseksi.

34 artikla

Menekin edistäminen

1. Jäsenmaat ovat tietoisia tarpeesta edistää, tukea ja lisätä kahvin kulutusta ja pyrkivät tukemaan tämän tarpeen tyydyttämiseksi toteutettavia toimia.

2. Menekinedistämiskomitea, johon kaikki järjestön jäsenmaat kuuluvat, edistää kahvin kulutusta tarkoituksenmukaisin toimin, mukaan luettuina tiedotuskampanjat sekä kahvin kulutusta koskevat tutkimukset ja selvitykset.

3. Tällaiset menekinedistämistoimet rahoitetaan varoin, joiden takaamiseen jäsenmaat, muut kuin jäsenmaat, muut järjestöt sekä yksityissektori voivat menekinedistämiskomitean kokouksissa sitoutua.

4. Erityisiä menekinedistämishankkeita voidaan rahoittaa myös jäsenmaiden, muiden kuin jäsenmaiden sekä muiden järjestöjen ja yksityissektorin vapaaehtoisilla maksuosuuksilla.

5. Neuvosto avaa erilliset tilit tämän artiklan 3 ja 4 kohdan tarkoitusperiä varten.

6. Menekinedistämiskomitea vahvistaa oman työjärjestyksensä sekä asianmukaiset, tämän sopimuksen määräysten mukaiset säännöt muiden kuin jäsenmaiden sekä muiden järjestöjen ja yksityissektorin osallistumista varten. Se antaa säännöllisesti selvityksen neuvostolle.

35 artikla

Jalostettua kahvia koskevat toimenpiteet

Jäsenmaat tunnustavat kehitysmaiden tarpeen laajentaa talouselämänsä perustaa muun muassa teollistamalla tuotantoaan ja viemällä teollisuustuotteita, mukaan luettuina kahvinjalostus ja 2 artiklan 1 kohdan d-g alakohdassa tarkoitetun jalostetun kahvin vienti. Tässä yhteydessä jäsenmaat välttävät toteuttamasta sellaisia valtiollisia toimenpiteitä, jotka saattaisivat aiheuttaa vakavaa häiriötä toisten jäsenmaiden kahvialalle. Jäsenmaita kehotetaan käymään neuvotteluja sellaisten toimenpiteiden käyttöönotosta, joihin katsotaan sisältyvän vakavan häiriön uhka. Jos tällaiset neuvottelut eivät osapuolia tyydyttävään ratkaisuun, ne voivat turvautua 41 ja 42 artiklassa tarkoitettuihin menettelyihin.

36 artikla

Sekoitteet ja korvikkeet

1. Jäsenmaat eivät saa ylläpitää määräyksiä, joissa edellytetään muita tuotteita sekoitettaviksi, käsiteltäviksi tai käytettäviksi kahvin kanssa niiden myymiseksi edelleen kahvina. Jäsenmaat pyrkivät kieltämään tuotteiden myynnin ja mainonnan kahvin nimellä, mikäli tällaiset tuotteet eivät sisällä perusraaka-aineena vähintään 95 prosenttia raakakahvia.

2. Neuvosto voi pyytää mitä tahansa jäsenmaata ryhtymään toimenpiteisiin tämän artiklan määräysten noudattamisen varmistamiseksi.

3. Toimeenpaneva johtaja antaa neuvostolle määräajoin selvityksen tämän artiklan määräysten noudattamisesta.

37 artikla

Neuvottelut ja yhteistyö valtiosta riippumattomien järjestöjen kanssa

Järjestö ylläpitää yhteyksiä kansainvälisen kahvikaupan alalla toimiviin valtiosta riippumattomiin järjestöihin ja asiantuntijoihin kahvikysymyksissä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 16, 21 ja 22 artiklan määräysten soveltamista.

38 artikla

Kahvikaupan vakiintuneet rakenteet

Jäsenmaat harjoittavat tämän sopimuksen puitteissa tapahtuvaa toimintaansa kahvikaupan vakiintuneiden rakenteiden mukaisesti ja pidättyvät syrjivistä myyntitavoista. Tässä toiminnassaan ne myös pyrkivät ottamaan asianmukaisesti huomioon kahvikaupan ja -teollisuuden oikeutetut edut.

39 artikla

Kestävä kahvitalous

Jäsenmaat kiinnittävät asianmukaista huomiota kahvin kestävään tuotantoon ja jalostukseen pitämällä mielessä Rio de Janeirossa vuonna 1992 järjestetyn Yhdistyneiden Kansakuntien ympäristö- ja kehityskonferenssissa laaditun Agenda 21 -toimintaohjelman sisältämät kestävän kehityksen periaatteet ja tavoitteet.

40 artikla

Elintaso ja työolosuhteet

Jäsenmaat kiinnittävät huomiota kahvialalla työskentelevien elintason ja työolosuhteiden parantamiseen alueen kehitystaso ja alan kansainvälisesti tunnustetut periaatteet huomioon ottaen. Lisäksi jäsenmaat sopivat, ettei työnormeja käytetä protektionistisiin tarkoituksiin.

XIII LUKU

NEUVOTTELUT, RIIDAT JA VALITUKSET

41 artikla

Neuvottelut

Kunkin jäsenmaan on osoitettava myötämielistä suhtautumista ja suoda mahdollisuus sellaisia esityksiä koskeville neuvotteluille, joita toinen jäsenmaa voi tehdä mistä tahansa sopimukseen kuuluvasta asiasta. Tällaisten neuvottelujen kuluessa toimeenpanevan johtajan on jommankumman osapuolen pyynnöstä ja toisen osapuolen suostumuksella määrättävä perustettavaksi puolueeton lautakunta, joka toimii välittäjänä sovinnon aikaansaamiseksi osapuolten kesken. Järjestö ei vastaa lautakunnan menoista. Jos osapuoli ei hyväksy toimeenpanevan johtajan määräämää lautakuntaa tai jos neuvottelut eivät johda ratkaisuun, asia voidaan 42 artiklan määräysten mukaisesti alistaa neuvoston käsiteltäväksi. Jos neuvottelut johtavat ratkaisuun, se on annettava tiedoksi toimeenpanevalle johtajalle, joka välittää sen edelleen kaikille jäsenmaille.

42 artikla

Riidat ja valitukset

1. Jokainen sopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskeva riita, jota ei saada ratkaistuksi neuvotteluteitse, on riidan osapuolena olevan jäsenmaan pyynnöstä alistettava neuvoston ratkaistavaksi.

2. Milloin riita-asia on tämän artiklan 1 kohdan nojalla alistettu neuvoston ratkaistavaksi, voi jäsenmaiden enemmistö tai jäsenmaat, jotka edustavat vähintään kolmasosaa kokonaisäänimäärästä, pyytää, että neuvosto ensin asiasta keskusteltuaan pyytää lausuntoa tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetulta neuvoa-antavalta lautakunnalta ennen kuin se tekee asiassa päätöksen.

3. a) Ellei neuvosto yksimielisesti päätä toisin, neuvoa-antavaan lautakuntaan kuuluu

i) kaksi viejäjäsenmaiden nimeämää henkilöä, joista toisella on laaja kokemus sen laatuisissa asioissa, joita riita koskee, ja toisella lainopillinen asema ja kokemus,

ii) kaksi vastaavaa tuojajäsenmaiden nimeämää henkilöä, ja

iii) puheenjohtaja, jonka valitsevat i ja ii alakohdan mukaisesti nimetyt neljä henkilöä tai, jos nämä eivät pääse yksimielisyyteen, neuvoston puheenjohtaja valitsee.

b) Henkilöt, jotka ovat maista, joiden hallitukset ovat tämän sopimuksen sopimuspuolia, ovat vaalikelpoisia neuvoa-antavaa lautakuntaa muodostettaessa.

c) Henkilöiden, jotka on nimitetty neuvoa-antavaan lautakuntaan, on toimittava henkilökohtaisessa ominaisuudessaan ottamatta vastaan ohjeita miltään hallitukselta.

d) Järjestö maksaa neuvoa-antavan lautakunnan kulut.

4. Neuvoa-antavan lautakunnan lausunto perusteluineen toimitetaan neuvostolle, joka tutkittuaan kaikki asiaan liittyvät tiedot ratkaisee riidan.

5. Neuvosto antaa päätöksen jokaisesta sen ratkaistavaksi annetusta riita-asiasta kuuden kuukauden kuluessa riidan alistamisesta sen ratkaistavaksi.

6. Kaikki valitukset jäsenmaiden laiminlyönnistä täyttää tästä sopimuksesta niille johtuvat velvoitteet annetaan valituksen tehneen jäsenmaan pyynnöstä neuvoston ratkaistavaksi.

7. Jäsenmaan voidaan todeta rikkoneen tästä sopimuksesta sille johtuvia velvoitteita ainoastaan jaetulla yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Jokaisessa päätöksessä, jossa jäsenmaan todetaan rikkoneen sopimusvelvoitteitaan, on yksilöitävä rikkomuksen luonne.

8. Jos neuvosto toteaa, että jokin jäsenmaa on rikkonut sopimusvelvoitteitaan, se saattaa tämän sopimuksen muissa artikloissa määrättyjen muiden pakkokeinojen käyttämismahdollisuutta rajoittamatta jaetulla kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä peruuttaa jäsenmaalta äänioikeuden neuvostossa sekä sen oikeuden saada äänensä annetuksi toimeenpanevassa johtokunnassa siihen asti, kunnes jäsenmaa täyttää velvoitteensa, tai neuvosto saattaa ryhtyä toimenpiteisiin jäsenmaan erottamiseksi järjestöstä 50 artiklan nojalla.

9. Jäsenmaa voi pyytää toimeenpanevalta johtokunnalta ennakkolausuntoa riidan tai valituksen kohteena olevasta asiasta, ennen kuin neuvosto ryhtyy sitä käsittelemään.

XIV LUKU

LOPPUMÄÄRÄYKSET

43 artikla

Allekirjoittaminen

Tämä sopimus on avoinna allekirjoittamista varten Yhdistyneiden Kansakuntien päämajassa marraskuun 1 päivästä 2000 syyskuun 25 päivään 2001 saakka kaikille vuoden 1994 kansainvälisen kahvi sopimuksen tai vuoden 1994 pidennetyn kansainvälisen kahvisopimuksen sopimuspuolille ja kaikille hallituksille, jotka kutsuttiin kansainvälisen kahvineuvoston istuntoon neuvottelemaan tästä sopimuksesta.

44 artikla

Ratifiointi ja hyväksyminen

1. Allekirjoittajahallitusten on ratifioitava tai hyväksyttävä tämä sopimus valtiosääntönsä edellyttämässä järjestyksessä.

2. Jollei 45 artiklasta muuta johdu, ratifioimista tai hyväksymistä koskevat asiakirjat on talletettava Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin huostaan viimeistään 25 päivänä syyskuuta 2001. Neuvosto voi kuitenkin päättää lykkäyksen myöntämisestä allekirjoittajahallituksille, jotka eivät voi tallettaa ratifioimista tai hyväksymistä koskevia asiakirjojaan kyseiseen päivään mennessä. Neuvosto toimittaa tällaiset päätökset Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille.

45 artikla

Voimaantulo

1. Tämä sopimus tulee lopullisesti voimaan 1 päivänä lokakuuta 2001, jos siihen päivään mennessä hallitukset, jotka edustavat vähintään viittätoista viejäjäsenmaata, joilla on vähintään 70 prosenttia viejäjäsenmaiden äänistä, sekä vähintään kymmentä tuojajäsenmaata, joilla on vähintään 70 prosenttia tuojajäsenmaiden äänistä, laskettuna syyskuun 25 päivän 2001 tilanteen mukaisesti ja ottamatta huomioon 25 ja 42 artiklan ehtojen mukaisesti tehtyjä mahdollisia peruutuksia, ovat tallettaneet ratifioimista tai hyväksymistä koskevat asiakirjansa. Vaihtoehtoisesti sopimus tulee lopullisesti voimaan milloin tahansa lokakuun 1 päivän 2001 jälkeen, mikäli se on väliaikaisesti voimassa tämän artiklan 2 kohdan määräysten mukaisesti ja prosenttivaatimukset on ratifioimista tai hyväksymistä koskevat asiakirjat tallettamalla täytetty.

2. Tämä sopimus voi tulla väliaikaisesti voimaan 1 päivänä lokakuuta 2001. Tällöin allekirjoittajavaltion tai vuoden 1994 pidennetyn kansainvälisen kahvisopimuksen sopimuspuolen ilmoituksella, joka sisältää sitoumuksen soveltaa tätä sopimusta väliaikaisesti asianomaisen valtion lakien ja määräysten mukaisesti ja pyrkiä ratifioimaan tai hyväksymään se asianomaisen valtion valtiosäännön edellyttämässä järjestyksessä mahdollisimman pian ja jonka Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri on vastaanottanut viimeistään 25 päivänä syyskuuta 2001, katsotaan olevan samat vaikutukset kuin ratifioimista tai hyväksymistä koskevilla asiakirjoilla. Valtio, joka sitoutuu soveltamaan tätä sopimusta väliaikaisesti lakiensa ja määräyksiensä mukaisesti, katsotaan ratifioimista tai hyväksymistä koskevien asiakirjojen tallettamista odotettaessa sopimuksen väliaikaiseksi sopimuspuoleksi joko sopimuksen ratifioimista tai hyväksymistä koskevien asiakirjojen tallettamiseen tai 30 päivään kesäkuuta 2002 saakka riippuen siitä, kumpi on aiempi. Neuvosto voi myöntää lykkäystä siihen määräaikaan, johon mennessä väliaikaisesti tätä sopimusta soveltavan hallituksen on talletettava ratifioimista tai hyväksymistä koskevat asiakirjansa.

3. Jos tämä sopimus ei 1 päivänä lokakuuta 2001 ole tullut lopullisesti tai väliaikaisesti voimaan tämän artiklan 1 tai 2 kohdan määräysten mukaisesti, ne hallitukset, jotka ovat tallettaneet ratifioimista, hyväksymistä tai liittymistä koskevat asiakirjansa tai antaneet ilmoituksen, joka sisältää sitoumuksen tämän sopimuksen väliaikaisesta soveltamisesta lakiensa ja määräystensä mukaisesti ja pyrkimyksestä ratifioida tai hyväksyä se, voivat keskenään sopimalla päättää, että sopimus tulee voimaan niiden välillä. Vastaavasti jos tämä sopimus on väliaikaisesti mutta ei lopullisesti tullut voimaan 31 päivänä maaliskuuta 2002, ne hallitukset, jotka ovat tallettaneet ratifioimista, hyväksymistä tai liittymistä koskevat asiakirjansa tai antaneet tämän artiklan 2 kappaleessa mainitun ilmoituksen, voivat keskenään sopimalla päättää, että sopimus on edelleen väliaikaisesti voimassa tai tulee lopullisesti voimaan niiden välillä.

46 artikla

Liittyminen

1. Kunkin Yhdistyneiden Kansakuntien tai sen erityisjärjestön jäsenvaltion hallitus voi liittyä tähän sopimukseen neuvoston vahvistamin ehdoin.

2. Liittymistä koskevat asiakirjat talletetaan Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin huostaan. Liittyminen tulee voimaan liittymistä koskevien asiakirjojen tallettamisesta.

47 artikla

Varaumat

Tämän sopimuksen määräyksiin ei saa tehdä varaumia.

48 artikla

Sopimuksen soveltaminen nimettyihin alueisiin

1. Jokainen hallitus voi allekirjoittamisen tahi ratifioimista, hyväksymistä, väliaikaista soveltamista tai liittymistä koskevien asiakirjojen tallettamisen yhteydessä tai koska tahansa tämän jälkeen antaa Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille ilmoituksen, jonka mukaan sopimusta sovelletaan myös yhteen tai useampaan alueeseen, joiden kansainvälisistä suhteista se on vastuussa; tällöin sopimusta sovelletaan ilmoituksessa mainittuihin alueisiin ilmoituspäivästä lukien.

2. Jokainen sopimuspuoli, joka haluaa käyttää 5 artiklan mukaisia oikeuksiaan johonkin sellaiseen alueeseen nähden, jonka kansainvälisistä suhteista se vastaa, tai joka haluaa valtuuttaa sellaisen alueen liittymään johonkin 6 artiklan määräysten mukaisesti muodostettuun jäsenmaaryhmään, voi menetellä niin antamalla Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille tätä koskevan ilmoituksen joko ratifioimista, hyväksymistä, väliaikaista soveltamista tai liittymistä koskevia asiakirjoja tallettaessaan tai koska tahansa tätä myöhemmin.

3. Jokainen tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen antanut sopimuspuoli voi milloin tahansa sen jälkeen ilmoittaa Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille, ettei sopimusta enää sovelleta ilmoituksessa mainittuun alueeseen. Tällöin sopimuksen soveltaminen tähän alueeseen päättyy ilmoituspäivästä lukien.

4. Kun alue, johon sopimusta sovelletaan tämän artiklan 1 kohdan nojalla, on tullut itsenäiseksi, sen hallitus voi 90 päivän kuluessa itsenäisyyden saavuttamisesta lukien ilmoittaa Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille ottavansa vastatakseen tämän sopimuksen sopimuspuolen oikeudet ja velvoitteet. Siitä tulee tämän sopimuksen osaspuoli ilmoituspäivästä lukien. Neuvosto voi myöntää pidennyksen määräaikaan, jonka kuluessa ilmoitus on annettava.

49 artikla

Sopimuksen irtisanominen

Mikä tahansa sopimuspuoli voi milloin tahansa irtisanoa tämän sopimuksen tekemällä asiasta kirjallisen ilmoituksen Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille. Irtisanominen tulee voimaan 90 päivän kuluttua ilmoituksen vastaanottamispäivästä.

50 artikla

Erottaminen

Jos neuvosto katsoo, että jokin jäsenmaa ei ole täyttänyt sopimusvelvoitteitaan ja että tällä laiminlyönnillä on huomattava haitallinen vaikutus sopimuksen täytäntöönpanoon, se voi jaetulla kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä erottaa kyseisen jäsenmaan järjestöstä. Neuvoston on viipymättä ilmoitettava Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille tällaisesta päätöksestä. Asianomainen jäsenmaa lakkaa 90 päivän kuluttua neuvoston päätöksestä lukien olemasta järjestön jäsen ja tämän sopimuksen sopimuspuoli, jos se on sopimuspuoli.

51 artikla

Eronneiden tai erotettujen jäsenmaiden kanssa tehtävät loppuselvitykset

1. Neuvosto päättää kaikista eronneen tai erotetun jäsenmaan kanssa tehtävistä loppuselvityksistä. Järjestö pitää kaikki eronneen tai erotetun jäsenmaan jo suorittamat maksut, ja asianomainen jäsenmaa on edelleenkin velvollinen suorittamaan kaikki sen osalta eroamisen tai erottamisen voimaantulohetkellä järjestölle suoritettavaksi erääntyneet maksut, kuitenkin siten, että milloin sopimuspuoli ei hyväksy sopimuksen jotakin muutosta ja lakkaa sen vuoksi olemasta tämän sopimuksen sopimuspuoli 53 artiklan 2 kohdan nojalla, neuvosto voi päättää sellaisesta loppuselvityksestä, jonka se katsoo kohtuudenmukaiseksi.

2. Jäsenmaa, joka on lakannut olemasta tämän sopimuksen sopimuspuoli, ei ole oikeutettu saamaan mitään osuutta järjestön loppuselvitys- tai muista varoista; se ei myöskään ole miltään osin vastuussa järjestön mahdollisesta alijäämästä tämän sopimuksen voimassaolon lakatessa.

52 artikla

Voimassaoloaika ja voimassaolon päättyminen

1. Sopimus on voimassa kuusi vuotta 30 päivään syyskuuta 2007 asti, ellei sen voimassaoloaikaa tämän artiklan 2 kappaleen nojalla pidennetä tai voimassaoloa tämän artiklan 3 kohdan nojalla päätetä.

2. Neuvosto voi niiden jäsenmaiden ääntenenemmistöllä, joilla on vähintään jaettu kahden kolmasosan enemmistö kokonaisäänimäärästä, päättää pidentää tämän sopimuksen voimassaoloaikaa yli 30 päivän syyskuuta 2007 joko yhdellä tai useammalla perättäisellä jaksolla, joiden yhteenlaskettu kesto voi olla enintään kuusi vuotta. Jäsenmaa, joka ei hyväksy tällaista sopimuksen voimassaoloajan pidennystä, ilmoittaa asiasta neuvostolle ja Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille kirjallisesti ennen jatkoajan alkamista ja lakkaa olemasta tämän sopimuksen sopimuspuoli jatkoajan alusta lukien.

3. Neuvosto voi milloin tahansa niiden jäsenmaiden ääntenenemmistöllä, joilla on vähintään jaettu kahden kolmasosan enemmistö kokonaisäänimäärästä, päättää tämän sopimuksen voimassaolon päättämisestä. Tällöin sopimuksen voimassaolo päättyy neuvoston määräämänä päivänä.

4. Sopimuksen voimassaolon päättymisestä riippumatta neuvoston olemassaolo jatkuu niin kauan kuin se on tarpeen vaadittavien päätösten tekemiseksi sinä aikana, jonka järjestön varojen ja velkojen loppuselvitys edellyttää.

5. Neuvoston on toimitettava kaikki tämän sopimuksen kestoa ja/tai voimassaolon päättymistä koskevat päätökset ja kaikki tämän artiklan nojalla saamansa ilmoitukset asianmukaisesti Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille.

53 artikla

Muutokset

1. Neuvosto voi jaetulla kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä tehdä sopimuspuolille suosituksen muutoksen tekemisestä tähän sopimukseen. Muutos tulee voimaan 100 päivää sen jälkeen, kun Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri on saanut muutosta koskevat hyväksymisilmoitukset sopimuspuolilta, jotka edustavat vähintään 70:tä prosenttia viejämaista ja joiden yhteenlasketut äänet ovat vähintään 75 prosenttia viejäjäsenmaiden kokonaisäänimäärästä, sekä sopimuspuolilta, jotka edustavat vähintään 70:tä prosenttia tuojamaista ja joiden yhteenlasketut äänet ovat vähintään 75 prosenttia tuojajäsenmaiden kokonaisäänimäärästä. Neuvosto asettaa määräajan, jonka kuluessa sopimuspuolten on ilmoitettava Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille hyväksyvänsä muutoksen. Mikäli määräajan umpeutuessa muutoksen voimaantulon edellyttämää prosenttimäärää ei ole saavutettu, katsotaan muutos peruuntuneeksi.

2. Sopimuspuoli, joka ei neuvoston asettaman määräajan kuluessa ole ilmoittanut hyväksyvänsä muutosta, tai alue, joka on jäsenmaa tai sellaisen jäsenmaaryhmän osapuoli, jonka puolesta ilmoitusta ei ole tehty sanottuun päivämäärään mennessä, lakkaa olemasta tämän sopimuksen sopimuspuoli muutoksen voimaantulopäivästä lukien.

3. Neuvosto ilmoittaa Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille kaikista tämän artiklan nojalla sopimuspuolille toimitetuista muutoksista.

54 artikla

Lisä- ja siirtymämääräykset

Pidennetyn vuoden 1994 kansainvälisen kahvisopimuksen osalta sovelletaan seuraavaa:

a) kaikki järjestön tai sen toimielinten tekemät tai niiden puolesta pidennetyn vuoden 1994 kansainvälisen kahvisopimuksen nojalla tehdyt 30 päivänä syyskuuta 2001 voimassa olevat sitoumukset, joita ei ole määrätty päättymään tuona päivänä, jäävät voimaan, ellei niitä tämän sopimuksen määräysten nojalla muuteta, ja

b) neuvosto tekee kahvivuonna 2000-2001 kaikki päätökset, jotka sen on tehtävä kahvivuonna 2000-2001 sovellettaviksi kahvivuonna 2001-2002, ja niitä sovelletaan väliaikaisesti ikään kuin tämä sopimus olisi jo tullut voimaan.

55 artikla

Sopimuksen todistusvoimaiset tekstit

Tämän sopimuksen englannin-, espanjan-, portugalin- ja ranskankieliset tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset. Alkuperäiskappaleet talletetaan Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin huostaan.

TÄMÄNVAKUUDEKSI allekirjoittaneet, asianmukaisesti hallitustensa siihen valtuuttamina, ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen päivänä, joka ilmenee kunkin allekirjoituksen kohdalta.

LIITE I

MUUNTOTOIMENKERTOIMET PAAHDETULLE JA KOFEIINITTOMALLE KAHVILLE SEKÄ NESTEMÄISELLE JA KIINTEÄLLE KAHVIUUTTEELLE SELLAISINA KUIN NE ON MÄÄRITELTY VUODEN 1994 KANSAINVÄLISESSÄ KAHVISOPIMUKSESSA

Paahdettu kahvi

Paahdetun kahvin painomäärän ilmaisemiseksi raakakahvina kerrotaan paahdetun kahvin nettopaino luvulla 1,19.

Kofeiiniton kahvi

Kofeiinittoman kahvin painomäärän ilmaisemiseksi raakakahvina kerrotaan raakakahvin, paahdetun kahvin tai kahviuutteen muodossa olevan kofeiinittoman kahvin nettopaino vastaavasti joko luvulla 1,00, 1,19 tai 3,00.

Nestemäinen kahviuute

Nestemäisen kahviuutteen painomäärän ilmaisemiseksi raakakahvina kerrotaan nestemäisen kahviuutteen sisältämän kuivan kahvitiivisteen nettopaino luvulla 2,6.

Kiinteä kahviuute

Kiinteän kahviuutteen painomäärän ilmaisemiseksi raakakahvina kerrotaan kiinteän kahviuutteen nettopaino luvulla 2,6.