21999A0824(02)

Julistus väliaikaisesta soveltamisesta

Euroopan yhteisö ei saa päätökseen elintarvikeapua koskevan yleissopimuksen XXII artiklan b alakohdassa edellytettyjä institutionaalisia menettelyjä sopimuksen hyväksymiseksi ennen 30 päivää kesäkuuta 1999.

Tämän vuoksi yhteisö esittää mainitun yleissopimuksen XXII artiklan c kohdan mukaisesti sopimuksen väliaikaista soveltamista koskevan julistuksen, joka tulee voimaan yleissopimuksen voimaantulon yhteydessä. Tällaisen julistuksen talletettuaan yhteisö katsoo olevansa väliaikaisesti kyseisen yleissopimuksen osapuoli, jolla on kaikki sopimuksesta johtuvat oikeudet ja velvollisuudet, siihen saakka kunnes se tekee asiasta lopullisen päätöksen.

LIITE

ELINTARVIKEAPUA KOSKEVA VUODEN 1999 YLEISSOPIMUS

>TAULUKON PAIKKA>

ELINTARVIKEAPUA KOSKEVA VUODEN 1999 YLEISSOPIMUS

Johdanto-osa

TÄMÄN YLEISSOPIMUKSEN OSAPUOLET,

tarkasteltuaan elintarvikeapua koskevaa vuoden 1995 yleissopimusta ja siinä määrättyä tavoitetta, jonka mukaan elintarvikeapuna on annettava vuosittain vähintään 10 miljoonaa tonnia ihmisravinnoksi soveltuvaa viljaa, haluavat vahvistaa halukkuutensa jatkaa kansainvälistä yhteistyötä elintarvikeavun alalla jäsenten hallitusten välillä;

pitävät mielessä elintarviketurvasta annetun julistuksen ja maailman elintarvikehuippukokouksessa Roomassa vuonna 1996 hyväksytyn suunnitelman, erityisesti sitoumuksen varmistaa elintarviketurva kaikille ja pyrkiä edelleen nälän poistamiseen;

haluavat kohentaa kansainvälisen yhteisön valmiuksia kohdata elintarvikkeiden hätätilanteet ja parantaa maailman elintarviketurvaa varmistamalla elintarvikeavun tarjonnan elintarvikkeiden maailmanmarkkinahinnoista ja tarjonnan vaihteluista huolimatta;

pitävät mielessä, että WTO:n jäsenvaltioiden ministerit lupautuivat vähiten kehittyneitä maita ja elintarvikkeiden nettoviejiä olevia kehitysmaita koskevista toimenpiteistä vuonna 1994 tehdyissä Marrakesin päätöksissä tarkastelemaan elintarvikeapua koskevassa yleissopimuksessa vahvistettua elintarvikeavun tasoa, jota käsiteltiin uudelleen Singaporen ministerikonferenssissa vuonna 1996;

tunnustavat, että elintarvikeavun vastaanottajilla ja jäsenillä on erilaiset elintarvikeapua ja siihen liittyviä aloja koskevat politiikkansa ja että elintarvikeavun lopullisena tavoitteena on poistaa elintarvikeavun tarve;

haluavat parantaa elintarvikeavun tehokkuutta ja laatua elintarviketurvan tukemiseksi kehitysmaissa, erityisesti lieventääkseen kaikkein huono-osaisimpien ryhmien köyhyyttä ja nälkää ja parantaakseen jäsenten välistä yhteistyötä ja koordinaatiota elintarvikeavun alalla;

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

I OSA

TAVOITTEET JA MÄÄRITELMÄT

I artikla

Tavoitteet

Tämän yleissopimuksen tavoitteena on myötävaikuttaa maailman elintarviketurvaan ja parantaa kansainvälisen yhteisön valmiuksia kohdata elintarvikkeiden hätätilanteet ja muut kehitysmaiden elintarviketarpeet:

a) saattamalla käyttöön riittävästi elintarvikeapua ennustettavasti tämän yleissopimuksen määräysten mukaisesti;

b) kannustamalla jäseniä varmistamaan, että elintarvikeapua annetaan erityisesti kaikkein huono-osaisimpien köyhyyden ja nälän lievittämiseksi ja että annettu apu on johdonmukainen kyseisten maiden maatalouden kehityksen kannalta;

c) sisällyttämällä elintarvikeavun vaikutusten, tehokkuuden ja laadun maksimointiin tähtäävät periaatteet elintarviketurvan varmistamiseen; ja

d) tarjoamalla järjestelmän jäsenten väliselle yhteistyölle, koordinaatiolle ja tiedonvaihdolle elintarvikeapua koskevilla aloilla tehokkuuden parantamiseksi kaikissa elintarvikeaputoiminnoissa sekä elintarvikeavun ja muiden toimintavälineiden välisen johdonmukaisuuden parantamiseksi.

II artikla

Määritelmät

a) Jollei asiayhteys muuta edellytä, tässä yleissopimuksessa tarkoitetaan ilmaisulla:

i) "cif" kustannuksia, vakuutusta ja rahtia;

ii) "sitoumus" jäsenen III artiklan e alakohdan nojalla vuosittain antaman elintarvikeavun vähimmäismäärää;

iii) "komitea" XV artiklassa tarkoitettua elentarvikekomiteaa;

iv) "avustusosuus" elintarvikeavun määrää, jonka jäsen antaa vuosittain ja jonka se ilmoittaa komitealle joka vuosi tämän yleissopimuksen määräysten mukaisesti;

v) "yleissopimus" elintarvikeapua koskevaa vuoden 1999 yleissopimusta;

vi) "DAC" OECD:n kehitysapukomiteaa;

vii) "kehitysmaa" maata tai aluetta, joka on VII artiklan nojalla oikeutettu saamaan elintarvikeapua;

viii) "elintarvikeapuun soveltuva tuote" IV artiklassa tarkoitettua elintarvikeapua, jota jäsen voi antaa tämän yleissopimuksen mukaisena avustusosuutenaan;

ix) "toimitusjohtaja" kansainvälisen viljaneuvoston toimitusjohtajaa;

x) "fob" vapaasti aluksessa;

xi) "elintarvike tai elintarvikeapu" soveltuvin osin viittausta elintarviketuotannossa tarvittaviin siemeniin;

xii) "jäsen" tämän sopimuksen osapuolta;

xiii) "mikroravinteet" elintarvikkeita vahvistavia tai täydentäviä vitamiineja ja mineraaleja, jotka voidaan IV artiklan c alakohdan nojalla lukea jäsenten avustusosuuteen;

xiv) "OECD" taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestöä;

xv) "ensimmäisen jalostusasteen tuotteet":

- viljajauhoja,

- viljarouheita ja karkeita viljajauhoja,

- muita käsiteltyjä viljanjyviä (esimerkiksi valssatut, hiutaleiksi valmistetut, kiillotetut, pyöristetyt tai karkeasti rouhitut, mutta ei enempää valmistetut), ei kuitenkaan esikuorittua, puhdistettua, kiillotettua tai rikkoutunutta riisiä,

- kokonaisia, valssattuja, hiutaleiksi valmistettuja tai jauhettuja viljanjyvien alkioita,

- bulgur-vehnää, ja

- muita komitean päättämiä samankaltaisia viljatuotteita;

xvi) "jatkojalostuksen tuotteet":

- makaronia, spagettia ja muita samankaltaisia tuotteita, ja

- komitean päättämiä kaikkia muita tuotteita, joiden valmistuksessa käytetään ensimmäisen jalostusasteen tuotteita;

xvii) "riisi" esikuorittua, puhdistettua, kiillotettua tai rikkoutunutta riisiä;

xviii) "sihteeristö" kansainvälisen viljaneuvoston sihteeristöä;

xix) "tonni" 1000 kilogrammaa;

xx) "kuljetus- ja muut toimintakustannukset" liitteessä A lueteltuja elintarvikeaputoimintoihin liittyviä fob-vaiheen jälkeisiä kustannuksia tai, kun on kyse paikallisista ostoista, ostotapahtuman jälkeisiä kustannuksia, jotka voidaan lukea kokonaan tai osittain jäsenen avustusosuuteen;

xxi) "arvo" jäsenen sitoumusta vaihdettavana valuuttana;

xxii) "vehnäekvivalentti" jäsenen sitoumuksen tai avustusosuuden määrää V artiklan mukaisesti arvioituna;

xxiii) "WTO" Maailman kauppajärjestöä;

xxiv) "vuosi" 1 päivän heinäkuuta ja seuraavan 30 päivän kesäkuuta välistä aikaa, jollei toisin ole määrätty.

b) Jokaisen tämän yleissopimuksen maininnan "hallituksesta" tai "hallituksista" tai "jäsenestä" on katsottava sisältävän maininnan Euroopan yhteisöstä (jäljempänä "EY"). Samoin jokaisen tässä yleissopimuksessa mainitun hallituksen "allekirjoituksen" tai "ratifioimis- tai hyväksymisasiakirjojen talletuksen" tai "liittymiskirjan" tai "väliaikaista soveltamista koskevan ilmoituksen" on katsottava sisältävän, EY:n kyseessä ollessa, hallituksen toimivaltaisen viranomaisen EY:n puolesta tekemän allekirjoituksen tai väliaikaista soveltamista koskevan ilmoituksen ja EY:n kansainvälisen sopimuksen voimaansaattamiseksi säädetyn menettelyn vaatiman asiakirjan talletuksen.

c) Jokaisen tämän yleissopimuksen maininnan "hallituksesta" tai "hallituksista" tai "jäsenestä" on katsottava tarpeen mukaan käsittävän yksittäisen tullialueen tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen tai Maailman kauppajärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen määräysten mukaisesti.

II OSA

AVUSTUSOSUUDET JA TARPEET

III artikla

Määrät ja laatu

a) Jäsenet lupautuvat antamaan kehitysmaille elintarvikeapua tai vastaavan määrän käteistä vähintään e alakohdassa eriteltyjen vuotuisten määrien verran (jäljempänä "sitoumus").

b) Kunkin jäsenen sitoumus ilmaistaan joko vehnäekvivalenttitonnina, arvona taikka tonnin ja arvon yhdistelmänä. Jäsenten, jotka ilmaisevat sitoumuksensa arvona, on myös eriteltävä vuosittain taattu määrä tonneina.

c) Kun jäsen ilmaisee sitoumuksensa arvona tai tonnin ja arvon yhdistelmänä, arvoon saa kuulua liitteessä A lueteltuihin elintarvikeaputoimintoihin kuuluvat kuljetus- ja muut toimintakustannukset.

d) Jäsen saa sisällyttää tonneina, arvona tai tonnin ja arvon yhdistelmänä ilmaistuun sitoumukseen ohjeellisen arvon arvioiduista kokonaiskustannuksistaan, joihin sisältyvät elintarvikeaputoimintoihin kuuluvat kuljetus- ja muut toimintakustannukset.

e)

>TAULUKON PAIKKA>

f) Jäsenen sitoumukseen luettujen kuljetus- ja muiden toimintakustannusten on aiheuduttava osana elintarvikeaputoimintaa, joka voidaan myöskin lukea jäsenen sitoumukseen.

g) Jäsenvaltio ei voi lukea sitoumukseensa enempää kuljetus- ja muita toimintakustannuksia kuin elintarvikeapuun soveltuvien tuotteiden hankintakustannukset, kansainvälisesti tunnustetut hätätilanteet pois luettuina.

h) XXIII artiklan b alakohdan nojalla tähän yleissopimukseen liittyneiden jäsenten katsotaan kuuluvan sitoumuksineen tämän artiklan e alakohdan luetteloon.

i) Tämän artiklan h alakohdassa tarkoitetun yleissopimukseen liittyneen jäsenen sitoumus on vähintään 20000 tonnia tai komitean hyväksymä sopiva arvo. Tätä sovelletaan tavallisesti täysimääräisenä siitä vuodesta alkaen, jona komitea katsoo maan liittyneen yleissopimukseen. Muiden kuin tämän artiklan e alakohdassa tarkoitettujen hallitusten liittymisen helpottamiseksi komitea voi kuitenkin sopia, että yleissopimukseen liittyvän jäsenen sitoumus porrastetaan enintään kolmen vuoden ajaksi, jos sitoumus on ensimmäisenä vuonna vähintään 10000 tonnia tai muu tarkoituksenmukainen arvo ja jos sitoumus kasvaa seuraavina vuosina vähintään 5000 tonnia vuodessa taikka muun tarkoituksenmukaisen arvon verran.

j) Kaikkien elintarvikeapuna annettavien tuotteiden on noudatettava kansainvälisiä laatustandardeja, oltava vastaanottajien ravintotottumusten ja -tarpeiden mukaisia ja, siemenet pois luettuina, ihmisravinnoksi soveltuvia.

IV artikla

Tuotteet

a) Seuraavia tuotteita voidaan antaa elintarvikeapuna tämän yleissopimuksen nojalla, jollei asiaa koskevassa työjärjestyksessä muuta määrätä:

i) vilja (vehnä, ohra, maissi, hirssi, kaura, ruis, durra ja ruisvehnä) ja riisi;

ii) ensimmäisessä jalostusasteessa tai jälkijalostuksessa saadut vehnä- ja riisituotteet;

iii) palkokasvit;

iv) ruokaöljy;

v) juurikasvit (maniokki, peruna, bataatti, jamssi, taro), kun ne toimitetaan kolmannen maan kautta tai kun ne on ostettu paikallisesti;

vi) rasvaton maitojauhe;

vii) sokeri;

viii) elintarvikeapuun soveltuvien tuotteiden siemenet; ja

ix) jäljempänä b alakohdassa mainituin rajoituksin tuotteet, jotka ovat osa huono-osaisten ryhmien perinteistä ruokavaliota tai osa muita ravinto-ohjelmia ja jotka täyttävät tämän yleissopimuksen III artiklan j alakohdassa määrätyt vaatimukset.

b) Jäsenen sitoumuksensa täyttämiseksi antaman elintarvikeavun määrä yhtenä vuonna:

i) kun on kyse tämän artiklan a kohdan vi-vii alakohdassa tarkoitetuista tuotteista, ei saa olla yhteensä yli 15 prosenttia sitoumuksesta eikä yhdenkään yksittäisen tuoteluokan osuus saa olla enemmän kuin seitsemän prosenttia sitoumuksesta kuljetus- ja toimintakustannukset pois luettuina;

ii) kun on kyse tämän artiklan a kohdan ix alakohdassa tarkoitetuista tuotteista, ei saa olla yhteensä yli viisi prosenttia sitoumuksesta eikä yhdenkään yksittäisen tuotteen osuus saa olla enemmän kuin kolme prosenttia sitoumuksesta kuljetus- ja toimintakustannukset pois luettuina;

iii) kun on kyse tonnin ja arvon yhdistelmänä ilmaistuista sitoumuksista, i ja ii alakohdan prosenttiosuudet lasketaan erikseen tonnia ja arvoa varten kuljetus- ja muut toimintakustannukset pois luettuina.

c) Jäsenet voivat sitoumuksiensa täyttämiseksi antaa elintarvikeapuna mikroravinteita muiden elintarvikeapuun soveltuvien tuotteiden yhteydessä. Niitä kannustetaan antamaan tarvittaessa vitaminoituja elintarvikkeita erityisesti hätätilanteissa ja kohdennetuissa kehittämishankkeissa.

V artikla

Ekvivalenssi

a) Elintarvikeapuna annettavat avustusosuudet lasketaan vehnäekvivalentteina seuraavasti:

i) ihmisravinnoksi tarkoitettu vilja vastaa vehnää;

ii) riisi määritellään riisin ja vehnän välisen kansainvälisten vientihintojen suhteen perusteella työjärjestyksessä määrättyjen menetelmien mukaisesti;

iii) viljan tai riisin ensimmäisessä jalostusasteessa tai jatkojalostuksessa saadut tuotteet määritellään niiden vilja- tai riisipitoisuuden perusteella työjärjestyksessä määrättyjen vaatimusten mukaisesti;

iv) palkokasvit, viljansiemenet, riisi tai muut ruokaviljat ja muut elintarvikeapuun soveltuvat tuotteet perustuvat hankintakustannuksiin työjärjestyksessä määrättyjen menetelmien mukaisesti;

b) Kun avustusosuudet annetaan eri tuotteiden sekoituksena, jäsenen avustusosuuteen lasketaan ainoastaan osuus, joka koostuu elintarvikeapuun soveltuvasta tuotteesta.

c) Komitea vahvistaa työjärjestyksen määrittääkseen vitaminoitujen tuotteiden ja mikroravinteiden vehnäekvivalenssin.

d) Jos avustusosuus annetaan käteisenä elintarvikeapuun soveltuvien tuotteiden ostamiseksi, avustusosuus arvioidaan joko kyseisen tuotteen vehnäekvivalenssin tai vehnän voimassa olevien kansainvälisten markkinahintojen mukaisesti työjärjestyksessä määrättyjen menetelmien mukaisesti.

VI artikla

Sitoumussiirrot

a) Kunkin jäsenen on varmistettava, että sen yhtä vuotta koskevan sitoumuksen täyttämiseen tähtäävät toimet toteutetaan mahdollisuuksien mukaan kyseisenä vuonna.

b) Jos jäsen ei pysty toimittamaan III artiklan e alakohdassa eriteltyä määrää tiettynä vuotena, sen on ilmoitettava syyt komitealle mahdollisimman pian ja joka tapauksessa viimeistään kyseisen vuoden lopun jälkeen pidetyssä ensimmäisessä istunnossa. Jollei komitea toisin päätä, puuttuva määrä lisätään jäsenen seuraavaa vuotta koskevaan sitoumukseen.

c) Jos jäsenen avustusosuus ylittää sille tietylle vuodelle vahvistetun sitoumuksen, enintään viisi prosenttia sen koko sitoumuksesta taikka vahvistetun sitoumuksen ylittävä määrä, näistä pienemmän ollessa määräävä, voidaan laskea osaksi jäsenen seuraavaa vuotta koskevaa sitoumusta.

VII artikla

Vastaanottajat, joille voidaan antaa elintarvikeapua

a) Tämän sopimuksen nojalla elintarvikeapua voidaan antaa liitteessä B luetelluille kehitysmaille ja -alueille, eli:

i) vähiten kehittyneille maille;

ii) alhaisen tulotason maille;

iii) alemman keskitulotason maille ja muille tämän yleissopimuksen neuvotteluhetkenä elintarvikkeiden nettotuojia olevia kehitysmaita koskevassa WTO:n luettelossa mainituille maille, kun niissä sattuu elintarvikkeiden hätätilanne tai elintarvikepulaan johtava kansainvälisesti tunnustettu taloudellinen kriisi taikka silloin kun elintarvikeaputoiminnot kohdennetaan heikko-osaisille ryhmille.

b) Liitteessä B olevan a-c alakohdan kehitysmaita ja -alueita koskevaan DAC-luetteloon tehtyjä muutoksia sovelletaan myös a alakohdan mukaisiin vastaanottajiin, joille voidaan antaa elintarvikeapua.

c) Jäsenten on elintarvikeapua antaessa asetettava etusijalle vähiten kehittyneet maat ja alhaisen tulotason maat.

VIII artikla

Tarpeet

a) Elintarvikeapua on annettava ainoastaan silloin, kun se on kaikkein tehokkain ja sopivin avustusmuoto.

b) Elintarvikeavun on perustuttava vastaanottajien ja jäsenten omien tarpeiden arviointiin ja niiden tarkoituksena on parantaa elintarviketurvaa vastaanottajamaissa. Kun jäsenet vastaavat tällaisiin tarpeisiin, niiden on otettava huomioon naisten ja lasten erityiset ravintotarpeet.

c) Ilmaiseksi jaettava elintarvikeapu olisi kohdennettava huono-osaisille ryhmille.

d) Kun elintarvikeapua annetaan hätätilanteissa, vastaanottajamaiden pitkän aikavälin kuntoutus- ja kehitystavoitteet olisi erityisesti otettava huomioon ja tällöin on myös noudatettava humanitaarisia perusperiaatteita. Jäsenten on pyrittävä varmistamaan, että elintarvikeapu tavoittaa tarkoitetut vastaanottajat oikeaan aikaan.

e) Jäsenten on mahdollisimman suuressa määrin annettava elintarvikeapua muissa kuin hätätilanteissa etukäteissuunnitteluun perustuen, jotta vastaanottajamaat voivat ottaa kehitysohjelmissaan huomioon kunkin tämän yleissopimuksen voimassaolovuoden aikana maahan todennäköisesti virtaavan elintarvikeavun määrän.

f) Jos tietyissä maissa tai tietyillä alueilla on huomattavan elintarviketuotannon laskun tai muiden olosuhteiden vuoksi poikkeuksellinen tarve saada elintarvikkeita, komitea käsittelee asian. Komitea voi suositella jäsenille tilanteen ottamista huomioon korottamalla annettavan elintarvikeavun määrää.

g) Kun elintarvikeavun tarvetta kartoitetaan, jäsenten ja niiden kumppaneiden on pyrittävä neuvottelemaan keskenään alue- ja vastaanottajamaatasolla yhteisen lähestymistavan kehittämiseksi tarveanalyysia varten.

h) Jäsenet lupautuvat tarvittaessa yksilöimään ensisijaiset maat ja alueet elintarvikeapuohjelmissaan. Jäsenet varmistavat ensisijaisten tavoitteidensa, politiikkojensa ja ohjelmiensa avoimuuden toimittamalla näistä tiedot muille lahjoittajille.

i) Jäsenet neuvottelevat keskenään suoraan tai kumppaniensa välityksellä mahdollisuudesta vahvistaa yhteiset, mahdollisesti monivuotiset toimintasuunnitelmat ensisijaisia maita varten.

IX artikla

Tuen muoto ja edellytykset

a) Tämän yleissopimuksen nojalla elintarvikeapu voidaan antaa:

i) elintarvike- tai raha-avustuksena elintarvikkeiden ostamiseksi vastaanottajamaata varten tai antamalla vastaanottajamaan itse ostaa elintarvikkeet;

ii) viljan myyntinä vastaanottajamaan valuuttaa vastaan, joka ei ole siirrettävissä eikä vaihtokelpoinen muuksi valuutaksi tai antajamaan käyttöön sopiviksi tavaroiksi tai palveluksiksi;

iii) viljan luottokauppoina, joissa maksu suoritetaan kohtuullisina vuosittaisina summina vähintään 20 vuoden ajan sekä maailmanmarkkinoilla vallitsevia kaupallisia hintoja alhaisemmille hinnoille lasketuilla koroilla.

b) Kaikki vähiten kehittyneille maille annettu jäsenen sitoumukseen laskettava elintarvikeapu on annettava avustuksina.

c) Avustuksena annetun tämän yleissopimuksen mukaisen elintarvikeavun osuus ei saa olla alle 80 prosenttia jäsenen sitoumuksesta, ja jäsenten on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä ylittämään tämä prosenttimäärä kasvavassa määrin.

d) Jäsenet ottavat vastuulleen hoitaa kaikki tämän yleissopimuksen mukaiset elintarvikeaputoiminnot siten, että vältetään häiriöitä normaaleille tuotannon rakenteille ja kansainväliselle kaupalle.

e) Jäsenten on varmistettava, että:

i) elintarvikeavun antaminen ei ole suoraan tai välillisesti, muodollisesti tai epämuodollisesti eikä avoimesti tai peitetysti sidoksissa maataloustuotteiden taikka muiden tavaroiden ja palveluiden kaupalliseen vientiin vastaanottajamaihin;

ii) elintarvikeaputoiminnot, myös rahana annettava kahdenvälinen elintarvikeapu, on annettava FAO:n "ylijäämän poistamista ja neuvotteluvelvoitteita koskevia periaatteita" noudattaen.

X artikla

Kuljetus ja jakelu

a) Lahjoittajat maksavat mahdollisuuksien mukaan fob-vaiheen jälkeiset kuljetus- ja jakelukustannukset, erityisesti silloin kun on kyse hätätilanteessa annettavasta elintarvikeavusta tai ensisijaisille vastaanottajamaille annettavasta elintarvikeavusta.

b) Elintarvikeaputoimia suunniteltaessa on otettava huomioon mahdolliset kuljetukseen taikka elintarvikeavun käsittelyyn tai varastointiin vaikuttavat vaikeudet sekä vaikutukset, joita tuen jakelulla voi olla paikallisen sadon markkinointiin vastaanottajamaassa.

c) Jotta käytettävissä olevaa logistista kapasiteettia hyödynnettäisiin optimaalisesti, jäsenten on muiden elintarvikeapulahjoittajien, vastaanottajamaiden ja mahdollisten muiden elintarvikeavun jakeluun osallistuvien osapuolien kanssa mahdollisuuksien mukaan vahvistettava yhteensovitettu aikataulu tukiensa jakelua varten.

d) Kuljetus- ja jakelukustannusten maksaminen on otettava asianmukaisesti huomioon, kun tämän yleissopimuksen mukaista jäsenten toimintaa tarkastellaan.

e) Kuljetus- ja muiden toimintakustannusten on aiheuduttuva elintarviketoiminnoista, jotka voidaan laskea osaksi jäsenen avustusosuutta.

XI artikla

Jakelukanavat

a) Jäsenet voivat antaa elintarvikeapua kahdenvälisesti hallitustenvälisten tai muiden kansainvälisten organisaatioiden taikka valtiosta riippumattomien järjestöjen kautta.

b) Jäsenten on kuitenkin otettava huomioon edut, jotka koituvat elintarvikeavun suuntaamisesta monenvälisesti erityisesti Maailman elintarvikeohjelman kautta.

c) Kun jäsenet kehittävät ja panevat täytäntöön elintarvikeaputoimintojaan, niiden on mahdollisuuksien mukaan käytettävä hyödyksi elintarvikeapua käsittelevien kansainvälisten hallitusten välisten tai valtiosta riippumattomien järjestöjen tietoja ja toimivaltaa.

d) Jäseniä kehotetaan koordinoimaan elintarvikeapupolitiikkansa ja -toimensa elintarvikeapua käsittelevien kansainvälisten järjestöjen kanssa elintarviketoimintojen johdonmukaisuuden lujittamiseksi.

XII artikla

Paikalliset ostot ja toimet kolmannen maan kautta

a) Jäsenten on paikallisen maatalouden kehityksen edistämiseksi, alueellisten ja paikallisten markkinoiden lujittamiseksi ja vastaanottajamaiden pitkän aikavälin elintarviketurvan parantamiseksi harkittava käteisenä annettavien avustusosuuksiensa käyttämistä tai suuntaamista elintarvikkeiden ostamista varten:

i) siten, että apu toimitetaan vastaanottajamaahan muiden kehitysmaiden kautta ("toimet kolmannen maan kautta") tai

ii) osassa kehitysmaata, jolloin apu toimitetaan kyseisen maan apua tarvitseville alueille ("paikalliset ostot").

b) Käteisenä annettavia avustusosuuksia ei yleensä saa käyttää sellaisten elintarvikkeiden ostoon, jotka ovat samantyyppisiä kuin elintarvikkeet, jotka hankintalähteenä oleva maa on vastaanottanut kahden- tai monenvälisenä elintarvikeapuna samana vuonna kuin osto tapahtuisi tai ostoa edeltävänä vuonna, jos silloin saatua elintarvikeapua on edelleen käytössä.

c) Elintarvikkeiden oston helpottamiseksi kehitysmaista, jäsenten on mahdollisuuksien mukaan toimitettava sihteeristölle niiden käytettävissä olevat tiedot mahdollisista kehitysmaiden elintarvikeylijäämistä tai odotettavissa olevista ylijäämistä.

d) Jäsenten on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, ettei matalapalkkaisille kuluttajille aiheuteta haitallisia vaikutuksia paikallisista ostoista johtuvien hinnanvaihtelujen vuoksi.

XIII artikla

Teho ja vaikutukset

a) Jäsenten on kaikissa elintarvikeaputoiminnoissa kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että:

i) paikalliselle sadolle, tuotannolle ja markkinarakenteille ei aiheuteta haitallisia vaikutuksia ajoittamalla elintarvikeavun jakelu oikea-aikaisesti;

ii) paikallisia avunsaajien ravintotottumuksia ja -tarpeita kunnioitetaan ja että heidän ruokailutottumuksilleen aiheutetaan mahdollisimman vähän negatiivisia vaikutuksia; ja

iii) naisten osallistumista päätöksentekoon ja elintarvikeaputoimintojen täytäntöönpanoon helpotetaan, jolloin kotitalouksien elintarviketurva vahvistuu.

b) Jäsenten on pyrittävä tukemaan vastaanottajamaiden hallitusten pyrkimyksiä kehittää ja panna täytäntöön elintarvikeapuohjelmia tämän yleissopimuksen mukaisesti.

c) Jäsenten on tuettava vastaanottajamaiden hallitusten ja asianomaisten kansalaisjärjestöjen kapasiteetin ja toimivallan vahvistamista ja tarvittaessa osallistuttava siihen elintarviketurvastrategioiden kehittämiseksi ja täytäntöönpanemiseksi, jotta elintarvikeapuohjelmien vaikutukset paranisivat.

d) Kun elintarvikeapu myydään vastaanottajamaassa, myynnin on tapahduttava mahdollisuuksien mukaan yksityisen sektorin kautta ja sen on perustuttava markkina-analyysiin. Tällaisesta myynnistä saatavien voittojen kohdentamiseksi asetetaan etusijalle hankkeet, joilla pyritään parantamaan avunsaajien elintarviketurvaa.

e) Olisi myös harkittava elintarvikeavun vahvistamista muilla keinoilla (rahoitustuella, teknisellä avulla jne.), jotta vahvistettaisiin elintarvikeavun mahdollisuuksia parantaa elintarviketurvaa ja lisätä hallitusten ja kansalaisjärjestöjen valmiuksia kehittää elintarviketurvastrategioita kaikilla tasoilla.

f) Jäsenten on pyrittävä varmistamaan elintarvikeapupolitiikkojen ja kehityksen, maatalouden ja kaupan kaltaisten alojen politiikkojen välinen johdonmukaisuus.

g) Jäsenet lupautuvat neuvottelemaan mahdollisuuksien mukaan kunkin vastaanottajamaan kaikkien asianomaisten kumppaneiden kanssa elintarvikeapuohjelmien ja -toimintojen koordinoinnin valvonnan varmistamiseksi.

h) Jäsenten on pyrittävä arvioimaan yhdessä elintarvikeapuohjelmansa ja -toimintonsa. Arvion olisi perustuttava sovittuihin kansainvälisiin periaatteisiin.

i) Jäsenten on elintarvikeapuohjelmiaan ja -toimintojaan arvioidessaan otettava huomioon elintarvikeapuohjelmien ja -toimintojen tehoa ja vaikutusta koskevat tämän yleissopimuksen määräykset.

j) Jäseniä kehotetaan arvioimaan kahden- tai monenvälisesti taikka valtiosta riippumattomien järjestöjen kautta kanavoitujen elintarvikeapuohjelmiensa vaikutusta käyttämällä asianmukaisia osoittimia, kuten avunsaajien ravintotilannetta ja muita maailman elintarviketurvaa koskevia osoittimia.

XIV artikla

Tiedot ja koordinointi

a) Jäsenet toimittavat säännöllisiä ja ajantasaisia raportteja komitealle niiden avustusosuuksien määrästä, sisällöstä, kanavoinnista, kustannuksista (kuljetus- ja jakelukustannukset mukaan luettuina), muodosta ja ehdoista työjärjestyksen mukaisesti.

b) Jäsenet sitoutuvat antamaan tämän yleissopimuksen toimintaa varten tarvittavat tilasto- ja muut tiedot erityisesti seuraavista seikoista:

i) tuen jakelu, käteisenä annettavien avustusosuuksien, paikallisten ostojen tai kolmannen maan kautta tapahtuvien toimintojen tuloksena tapahtuva tuotteiden osto mukaan luettuna, ja kansainvälisten järjestöjen kautta kanavoitu tuki,

ii) tulevia elintarvikeaputoimituksia varten tehdyt järjestelyt,

iii) elintarvikeavun tarjontaan ja jakeluun vaikuttavat politiikat. Tällaiset kertomukset on mahdollisuuksien mukaan toimitettava kirjallisena toimitusjohtajalle ennen kutakin komitean säännöllistä istuntoa.

c) Jäsenten, jotka antavat elintarvikeapua tämän yleissopimuksen nojalla käteisenä annettavana monenvälisenä avustusosuutena kansainvälisille järjestöille, on ilmoitettava velvollisuuksien täyttämisestä työjärjestyksen mukaisesti.

d) Jäsenten on vaihdettava elintarvikeapupolitiikkojaan ja -ohjelmiaan sekä näiden politiikkojen ja ohjelmien arvioinnista saatuja tuloksia koskevat tiedot ja niiden on pyrittävä varmistamaan elintarvikeapuohjelmiensa ja kansallisten, alueellisten, paikallisten ja kotitalouksien elintarviketurvastrategioiden välinen johdonmukaisuus.

e) Jäsenten on ilmoitettava komitealle etukäteen muuna kuin avustuksina antamansa sitoumuksen määrä ja tällaisen avun ehdot.

III OSA

HALLINTO

XV artikla

Elintarvikeapukomitea

a) Vuoden 1967 kansainväliseen vehnäsopimukseen sisältyvällä elintarvikeapua koskevalla yleissopimuksella perustettu elintarvikeapukomitea jatkaa toimintaansa tämän yleissopimuksen hoitamiseksi sille tässä yleissopimuksessa määrätyin valtuuksin ja tehtävin.

b) Komitean jäseninä ovat tämän yleissopimuksen kaikki osapuolet.

c) Kunkin jäsenen on nimettävä komiteaan sen kotipaikalla asuva edustajansa, jolle sihteeristön ilmoitukset ja muut komitean työtä koskevat tiedonannot tavallisesti osoitetaan. Jäsenet voivat myös hyväksyä muunlaisia järjestelyjä toimitusjohtajan suostumuksella.

XVI artikla

Valtuudet ja tehtävät

a) Komitea tekee sellaiset päätökset ja toteuttaa sellaiset toiminnot, joita edellytetään tämän yleissopimuksen määräysten toteuttamiseksi. Komitea laatii tätä tarkoitusta varten tarvittavan työjärjestyksen.

b) Komitean päätökset on tehtävä yksimielisesti.

c) Komitean on jatkuvasti tarkasteltava elintarvikeapua koskevia vaatimuksia kehitysmaissa ja jäsenten valmiuksia vastata näihin vaatimuksiin.

d) Komitean on tarkasteltava tämän yleissopimuksen I artiklassa määrättyjen tavoitteiden saavuttamiseksi tapahtunutta kehitystä ja tämän yleissopimuksen määräysten toteutumista.

e) Komitea voi vastaanottaa tietoja vastaanottajamailta ja neuvotella niiden kanssa.

XVII artikla

Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja

a) Kunkin vuoden viimeisessä sääntömääräisessä istunnossa komitea nimittää puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan seuraavaa vuotta varten.

b) Puheenjohtajan tehtävät ovat:

i) esityslistaluonnoksen hyväksyminen kutakin istuntoa varten;

ii) istuntojen johtaminen;

iii) kunkin kokouksen ja istunnon julistaminen avatuksi ja päättyneeksi;

iv) esityslistaluonnoksen toimittaminen komitealle kunkin istunnon alussa hyväksyntää varten;

v) johtaa keskustelua ja varmistaa työjärjestyksen noudattaminen;

vi) myöntää puheenvuorot ja päättää kaikista menettelytapakysymyksistä asiaa koskevan työjärjestyksen mukaisesti;

vii) esittää kysymyksiä ja ilmoittaa päätöksistä; ja

viii) päättää edustajiston esille ottamista menettelytapakysymyksistä.

c) Jos puheenjohtaja on poissa istunnosta tai osasta siitä tai on väliaikaisesti kykenemätön hoitamaan puheenjohtajan tehtäviä, varapuheenjohtaja toimii puheenjohtajana. Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa, komitea nimeää väliaikaisen puheenjohtajan.

d) Jos puheenjohtaja ei jostakin syystä pysty jatkamaan puheenjohtajan tehtävässä, varapuheenjohtaja toimii puheenjohtajana, kunnes komitea on valinnut uuden puheenjohtajan.

e) Puheenjohtajana toimivalla varapuheenjohtajalla tai väliaikaisella puheenjohtajalla on samat valtuudet ja tehtävät kuin puheenjohtajalla.

XVIII artikla

Istunnot

a) Komitean on pidettävä kokous vähintään kaksi kertaa vuodessa kansainvälisen viljaneuvoston sääntömääräisen istunnon yhteydessä. Komitean on myös pidettävä kokous puheenjohtajan määrääminä ajankohtina tai milloin kolme jäsentä sitä pyytää taikka milloin tässä yleissopimuksessa muutoin sitä edellytetään.

b) Komitean kokous on päätösvaltainen, kun kaksi kolmasosaa sen jäsenistä on läsnä komitean istunnoissa.

c) Komitea saa harkintansa mukaan kutsua istuntoihinsa tarkkailijoita valtiosta, joka ei ole jäsen, tai muiden kansainvälisten hallitusten välisten järjestöjen edustajia.

d) Komitean kotipaikka on Lontoo.

XIX artikla

Sihteeristö

a) Komitean on käytettävä kansainvälisen viljaneuvoston sihteeristön palveluksia sellaisten pyytämiensä hallinnollisten tehtävien suorittamiseen, kuten asiakirjojen ja raporttien käsitteleminen ja jakelu.

b) Toimitusjohtaja toteuttaa komitean määräykset ja yleissopimuksessa ja työjärjestyksessä määrätyt tehtävät.

XX artikla

Laiminlyönnit ja riidat

a) Jos tämän yleissopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy riita tai jos sopimuksen mukaiset velvoitteet laiminlyödään, komitean on kokoonnuttava ja toteutettava tilanteen vaatimat toimenpiteet.

b) Jäsenet lupautuvat ottamaan huomioon tämän yleissopimuksen määräysten soveltamista koskevan riidan yhteydessä komitean yksimielisesti antamat suositukset ja päätelmät.

IV OSA

LOPPUSÄÄNNÖKSET

XXI artikla

Tallettaja

Tämän yleissopimuksen tallettajaksi nimitetään täten Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri.

XXII artikla

Allekirjoitus ja ratifiointi

a) Tämä yleissopimus on avoin allekirjoittamista varten III artiklan e alakohdassa tarkoitettujen maiden hallituksille 1 päivästä toukokuuta 1999 30 päivään kesäkuuta 1999.

b) Kunkin allekirjoittavan hallituksen on ratifioitava tai hyväksyttävä tämä yleissopimus noudattaen valtiosääntönsä mukaista menettelyä. Ratifioimis- ja hyväksymisasiakirjat on talletettava tallettajan huostaan viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 1999, paitsi jos komitea pidentää tätä aikaa yhden tai useamman kerran sellaisen allekirjoittavan hallituksen osalta, joka ei ole tallettanut ratifioimis- tai hyväksymisasiakirjaansa mainittuun päivämäärään mennessä.

c) Jokainen allekirjoittava hallitus voi tallettaa tallettajan huostaan tämän yleissopimuksen väliaikaista soveltamista koskevan ilmoituksen. Tällaisen hallituksen on väliaikaisesti sovellettava tätä yleissopimusta lakiensa ja säännöstensä mukaisesti ja oltava väliaikaisesti sen osapuoli.

d) Tallettajan on ilmoitettava kaikille sopimuksen allekirjoittaneille ja siihen liittyneille hallituksille jokaisesta allekirjoituksesta, ratifioimisesta, hyväksymisestä, tämän yleissopimuksen väliaikaisen soveltamisen ilmoituksesta ja yleissopimukseen liittymisestä.

XXIII artikla

Yleissopimukseen liittyminen

a) Tämä yleissopimus on avoinna liittymistä varten III artiklan e alakohdassa mainituille hallituksille, jotka eivät ole allekirjoittaneet tätä yleissopimusta. Liittymisasiakirjat on talletettava tallettajan huostaan viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 1999, jollei komitea pidennä tätä aikaa yhden tai useamman kerran sellaisen hallituksen osalta, joka ei ole tallettanut liittymisasiakirjaansa mainittuun päivämäärään mennessä.

b) Kun tämä yleissopimus on tullut XXIV artiklan mukaisesti voimaan, se on avoinna liittymistä varten hallituksille, joita ei mainita III artiklan e alakohdassa, komitean määräämillä ehdoilla. Liittymisasiakirjat on talletettava tallettajan huostaan.

c) Hallitus, joka liittyy tähän yleissopimukseen tämän artiklan a alakohdan mukaisesti tai jonka liittymisen komitea on hyväksynyt tämän artiklan b alakohdan mukaisesti, saa tallettaa tallettajan huostaan tämän yleissopimuksen väliaikaista soveltamista koskevan ilmoituksen liittymisasiakirjojen tallettamisen jäädessä vielä avoimeksi. Tällaisen hallituksen on väliaikaisesti sovellettava tätä yleissopimusta lakiensa ja säännöstensä mukaisesti ja oltava väliaikaisesti sen osapuoli.

XXIV artikla

Voimaantulo

a) Tämä yleissopimus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1999, jos ne hallitukset, joiden III artiklan e alakohdassa luetellut avustusosuudet ovat yhteensä vähintään 75 prosenttia kaikkien kyseisessä kohdassa lueteltujen hallitusten kokonaisavustusosuuksista, ovat tallettaneet ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymisasiakirjat tai ilmoitukset sopimuksen väliaikaisesta soveltamisesta, ja edellyttäen että viljan kauppaa koskeva vuoden 1995 yleissopimus on voimassa.

b) Jos tämä yleissopimus ei tule voimaan tämän artiklan a alakohdan mukaisesti, saavat hallitukset, jotka ovat tallettaneet ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjat tai ilmoitukset sopimuksen väliaikaisesta soveltamisesta, päättää yksimielisesti, että se tulee voimaan niiden kesken edellyttäen, että viljan kauppaa koskeva vuoden 1995 yleissopimus on voimassa.

XXV artikla

Voimassaoloaika ja irtisanominen

a) Tämä yleissopimus on voimassa 30 päivään kesäkuuta 2002, mikäli sitä ei pidennetä tämän artiklan a alakohdan mukaisesti taikka lopeteta aikaisemmin tämän artiklan f alakohdan mukaisesti, edellyttäen, että viljan kauppaa koskeva vuoden 1995 yleissopimus tai sen korvaava uusi viljan kauppaa koskeva yleissopimus on voimassa edellä mainittuun päivämäärään saakka.

b) Komitea voi pidentää yleissopimusta yli kesäkuun 30 päivän 2002 perättäisiksi ajanjaksoiksi enintään kahdeksi vuodeksi kerrallaan, edellyttäen, että viljan kauppaa koskeva vuoden 1995 yleissopimus tai sen korvaava uusi viljan kauppaa koskeva yleissopimus on voimassa pidennetyn jakson ajan.

c) Mikäli yleissopimusta pidennetään tämän artiklan b alakohdan mukaisesti, voivat jäsenet tarkastella muiden jäsenten III artiklan e alakohdan mukaisia sitoumuksia ennen kunkin pidennyksen voimaantuloa. Tarkistettujen sitoumusten on pysyttävä muuttumattomina jokaisen pidennyksen voimassaoloajan.

d) Tämän yleissopimuksen toimintaa on tarkasteltava, ottaen huomioon erityisesti edullisin ehdoin myönnettävillä lainoilla rahoitettavan elintarvikeavun tarjoamista koskevien monenvälisten neuvottelujen tulokset ja tarve soveltaa näitä tuloksia.

e) Kaikkien elintarvikeaputoimintojen tilannetta, erityisesti kun on kyse edullisin ehdoin myönnettävillä lainoilla rahoitetuista toimista, on tarkasteltava ennen kuin tämän yleissopimuksen voimassaoloajan pidentämisestä tai uudesta yleissopimuksesta päätetään.

f) Jos yleissopimus lakkautetaan, komitean on jatkettava olemassaoloaan niin kauan, että se voi viedä tehtävänsä päätökseen, ja sillä on oltava tähän tarkoitukseen tarvittavat valtuudet.

g) Jäsen voi irtisanoutua tästä yleissopimuksesta kunkin vuoden lopussa antamalla kirjallisen ilmoituksen irtisanoutumisesta tallettajalle vähintään 90 päivää ennen kyseisen vuoden loppumista. Jäsentä ei vapauteta sille tämän yleissopimuksen nojalla aiheutuvista velvoitteista, joita ei ole täytetty vuoden loppuun mennessä. Jäsenen on samanaikaisesti ilmoitettava komitealle tästä toimenpiteestä.

h) Jäsen, joka irtisanoutuu tästä yleissopimuksesta, voi jälkeenpäin liittyä siihen uudelleen ilmoittamalla siitä komitealle ja tallettajalle. Ehtona yleissopimukseen uudelleen liittymiselle on, että jäsen vastaa velvoitteidensa täyttämisestä uudesta liittymisvuodesta lähtien.

XXVI artikla

Kansainvälinen viljasopimus

Tämä yleissopimus korvaa voimassaoloajaltaan pidennetyn elintarvikeapua koskevan vuoden 1995 sopimuksen ja tulee olemaan osa vuoden 1995 kansainvälistä viljasopimusta.

XXVII artikla

Todistusvoimaiset tekstit

Tämän yleissopimuksen englannin-, ranskan-, venäjän- ja espanjankieliset tekstit ovat kaikki yhtä todistusvoimaiset.

Tehty Lontoossa 13 päivänä huhtikuuta 1999.

LIITE A

KULJETUSKUSTANNUKSET JA MUUT TOIMINTAKUSTANNUKSET

Seuraavat elintarvikeavun avustusosuuksiin liittyvät kuljetus- ja muut toimintakustannukset luetaan mukaan tämän yleissopimuksen II artiklan a alakohdan vii alakohtaan sekä III, X ja XIV artiklaan:

a) Kuljetuskustannukset:

rahtaus, lastaus ja purkaminen mukaan luettuina;

seisonta-aika ja lähettäminen;

uudelleenlastaus;

säkittäminen;

vakuutus ja valvonta;

satamamaksut ja varastointimaksut satamassa;

väliaikainen varastointi ja maksut satamassa ja reitillä;

maan sisäiset kuljetukset, ajoneuvojen vuokra, tietullit ja saattue-, saatto- ja rajamaksut;

varusteiden vuokraus;

ilma-alukset, ilmasillat.

b) Muut toimintakustannukset:

avunsaajien käyttämät non-food-tuotteet (työkalut, tarvikkeet, maatalouspanokset);

täytäntöönpanokumppaneille annettavat non-food-tuotteet (ajoneuvot, varastot);

kollegojen koulutus;

täytäntöönpanokumppaneiden toimintakustannukset, joita ei ole luettu kuljetuskustannuksiin;

siementen jauhamiskustannukset ja muut erityiskustannukset;

maan sisäiset valtiosta riippumattomien järjestöjen kustannukset;

tekniset tukipalvelut ja logistiikan hallinto;

ennakkoarviointi, seuranta ja jälkiarviointi;

avunsaajien rekisteröinti;

maan sisäiset tekniset palvelut.

LIITE B

VASTAANOTTAJAT, JOILLE VOIDAAN ANTAA ELINTARVIKEAPUA

Tämän yleissopimuksen VII artiklan mukaisilla vastaanottajilla, joille voidaan antaa elintarvikeapua, tarkoitetaan OECD:n kehitysapukomitean tuen vastaanottajiksi 1 päivästä tammikuuta 1997 alkaen luettelemia kehitysmaita ja -alueita sekä 1 päivästä maaliskuuta 1999 alkaen voimassa olevassa elintarvikkeiden nettoviejiä olevia kehitysmaita koskevassa WTO:n luettelossa mainittuja maita.

a) Vähiten kehittyneet maat

Afganistan, Angola, Bangladesh, Benin, Bhutan, Burkina Faso, Burundi, Kambodza, Kap Verde, Keski-Afrikan tasavalta, Tsad, Komorit, Kongon demokraattinen tasavalta, Djibouti, Päiväntasaajan Guinea, Eritrea, Etiopia, Gambia, Guinea, Guinea-Bissau, Haiti, Kiribati, Laos, Lesotho, Liberia, Madagaskar, Malawi, Malediivit, Mali, Mauritania, Mosambik, Myanmar, Nepal, Niger, Ruanda, São Tomé ja Príncipe, Sierra Leone, Salomonsaaret, Somalia, Sudan, Tansania, Togo, Tuvalu, Uganda, Vanuatu, Länsi-Samoa, Jemen, Sambia.

b) Alhaisen tulotason maat

Albania, Armenia, Azerbaidzan, Bosnia ja Hertsegovina, Kamerun, Kiina, Kongon tasavalta, Nursunluurannikko, Georgia, Ghana, Guyana, Honduras, Intia, Kenia, Kirgisian tasavalta, Mongolia, Nicaragua, Nigeria, Pakistan, Senegal, Sri Lanka, Tadzikistan, Vietnam, Zimbabwe.

c) Alemman keskitulotason maat

Algeria, Belize, Bolivia, Botswana, Kolumbia, Costa Rica, Kuuba, Dominica, Dominikaaninen tasavalta, Ecuador, Egypti, El Salvador, Fidzi, Grenada, Guatemala, Indonesia, Iran, Irak, Jamaika, Jordania, Kazakstan, Korean demokraattinen tasavalta, Libanon, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Marshallinsaaret, Mikronesian liittovaltio, Moldova, Marokko, Namibia, Niue, Palau, Palestiinan itsehallintoalueet, Panama, Papua-Uusi-Guinea, Paraguay, Peru, Filippiinit, Saint Vincent ja Grenadiinit, Suriname, Swazimaa, Syyria, Thaimaa, Timor, Tokelau, Tonga, Tunisia, Turkki, Turkmenistan, Uzbekistan, Venezuela, Wallis ja Futuna, Jugoslavian liittotasavalta.

d) WTO:n luettelemat elintarvikkeiden nettoviejiä olevat kehitysmaat (edellä mainitsemattomat)

Barbados, Mauritius, Saint Lucia, Trinidad ja Tobago.