21998A0214(02)

SOPIMUS kansainvälisistä kivutonta ansastusta koskevista standardeista Euroopan yhteisön, Kanadan ja Venäjän federaation välillä

EUROOPAN YHTEISÖ,

KANADAN HALLITUS

ja

VENÄJÄN FEDERAATIO,

tämän sopimuksen osapuolet, jäljempänä `osapuolet`,

PALAUTTAVAT MIELEEN voimakkaan sitotumisensa tieteellisiin tutkimuksiin ja käytännön kokemuksiin perustuvan kansainvälisten kivuttoman ansastuksen standardien kehittämiseen,

VAHVISTAVAT, että osapuolilla on Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan ja kansainvälisen oikeuden periaatteiden mukaisesti yksinomainen valta omien luonnonvarojensa hyödyntämiseen omien ympäristö- ja kehittämispolitiikkojensa mukaisesti ja että osapuolet ovat vastuussa alueensa biologisen monimuotoisuuden säilyttämisestä ja luonnonvarojen käyttämisestä kestävällä tavalla,

TUNNUSTAVAT, että luonnonvaraisten eläinten kestävä käyttö ihmisen hyödyksi on maailmanlaajuisen suojelustrategian (World Conservation Strategy), maailman ympäristö- ja kehityskomission ja Yhdistyneiden Kansakuntien ympäristö- ja kehityskonferenssin periaatteiden mukaista,

TOTEAVAT Maailman luonnonsuojeluliiton (IUCN) 18. yleiskokouksen päätöslauselmassa 18.25 liiton jäsenvaltioiden antaman sitoumuksen poistaa, niin pian kuin se on käytännössä mahdollista, kipua tuottavat ansat,

TUNNUSTAVAT, että Kansainvälisen standardointijärjestön (ISO) vuonna 1987 aloittama nisäkkäiden kansainvälisten kivuttoman ansastuksen standardien kehittäminen on vielä kesken,

TUNNUSTAVAT, että kaikkien kansainvälisten teknisten standardien ensisijaisena tarkoituksena on muun muassa yhteydenpidon kehittäminen ja kaupan helpottaminen,

TUNNUSTAVAT, että erityisesti Kanadassa, Yhdysvalloissa, Venäjän federaatiossa ja Euroopan yhteisössä on tehty merkittävää tutkimustyötä kivuttomien ja käytännöllisten ansastusmenetelmien kehittämiseksi,

KOROSTAVAT sitä merkittävää kansainvälisten kivutonta ansastusta koskevien standardien kehittämistyötä, jonka Kanadan, Yhdysvaltojen, Venäjän federaation ja Euroopan yhteisön asiantuntijoista koostunut työryhmä on tehnyt,

ARVOSTAVAT sitä, että vaikka kansainvälisiä kivutonta ansastusta koskevia standardeja ei ole, useat valtiot ovat käyttäneet toimivaltaansa eri tavoin ja saattaneet voimaan ansastusmenetelmiä ja luonnonvaraisten eläinten hyvinvoinnin parantamista koskevaa lainsäädäntöä, ja

TUNNUSTAVAT, että jokaisen osapuolen valtiosäännössä tai oikeusjärjestelmässä määritellään, mikä viranomainen ensisijaisesti vastaa sopimuspuolen lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella kivuttoman ansastuksen standardien täytäntöönpanosta,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

1 artikla

Määritelmät

Tässä sopimuksessa tarkoitetaan:

`Pyyntivälineillä` tilanteen mukaan tappamiseen tai kiinniottamiseen tarkoitettuja mekaanisia pyyntivälineitä,

`Pyyntimenetelmillä` ansoja ja niiden käyttöedellytyksiä (esimerkiksi kohdelajit, ansojen sijoittaminen, syötit, houkuttimet ja luonnolliset ympäristöolosuhteet), ja

`Kivuttomilla pyyntimenetelmillä` pyyntivälineitä, jotka toimivaltaiset viranomaiset ovat varmentaneet kivutonta ansastusta koskevien standardien mukaisiksi (jäljempänä `standardit`, jotka on esitetty tämän sopimuksen liitteessä I ja joita käytetään valmistajien määrittelemin käyttöedellytyksin.

2 artikla

Tavoitteet

Tämän sopimuksen tavoitteina on:

a) määritellä kivutonta ansastusta koskevat standardit,

b) parantaa osapuolten yhteydenpitoa ja yhteistyötä näiden standardien täytäntöönpanossa ja kehittämisessä, ja

c) helpottaa osapuolten välistä kauppaa.

3 artikla

Soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan liitteessä I lueteltujen luonnonvaraisten maalla tai osittain vedessä elävien nisäkkäiden ansastuksessa käytettyihin sellaisiin pyyntimenetelmiin ja sellaisten pyyntivälineiden varmentamiseen, joita käytetään,

a) luonnonvaraisten eläinten hallintoon, tuhoeläinten valvonta mukaan lukien,

b) turkisten, nahan tai lihan saantiin, ja

c) nisäkkäiden kiinniottamiseen suojelutarkoituksessa.

4 artikla

Muista kansainvälisistä sopimuksista johtuvat velvoitteet

1. Tämä sopimus ei millään tavalla vaikuta niiden osapuolten, jotka ovat Maailman kauppajärjestön jäseniä, Maailman kauppajärjestön perustamissopimuksesta (Marrakeshin sopimuksesta) johtuviin oikeuksiin ja velvollisuuksiin.

2. Niiden osapuolten osalta, jotka eivät ole WTO:n jäseniä, tämä sopimus ei millään tavalla vaikuta liitteessä II luetelluista osapuolten kahdenvälisistä sopimuksista johtuviin oikeuksiin ja velvollisuuksiin.

5 artikla

Olemassa olevat toimenpiteet

Osapuoli voi edelleen kieltää sellaisten pyyntivälineiden käytön alueellaan, joiden käyttö on kiellettyä tämän sopimuksen voimaantulopäivänä.

6 artikla

Kansainvälinen yhteistyö

Sen estämättä, mitä 9 artiklassa määrätään, osapuolet sopivat:

a) tekevänsä yhteistyötä toistensa kanssa joko suoraan tai toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen kautta tähän sopimukseen liittyvien molempien osapuolten edun mukaisissa kysymyksissä.

b) kehittävänsä ja lisäävänsä monenvälistä yhteistyötä kivuttomien pyyntimenetelmien alalla monenväliseksi eduksi ja kaupan helpottamiseksi.

7 artikla

Osapuolten sitoutuminen

Osapuolet toteuttavat tarvittavat toimenpiteet liitteessä I määrätyn aikataulun mukaisesti sen varmistamiseksi, että niiden asiaa hoitavat toimivaltaiset viranomaiset:

a) laativat asianmukaiset menettelyt joiden perusteella pyyntivälineet voidaan varmentaa standardien mukaisiksi,

b) valvovat, että niiden alueella käytettävät pyyntimenetelmät ovat standardien mukaiset,

c) kieltävät sellaisten ansojen käytön, joita ei ole varmennettu standardien mukaisiksi (1), ja

d) edellyttävät valmistajien merkitsevän standardien mukaisiksi varmennetut pyyntivälineet ja laatimaan ohjeet niiden asianmukaista käyttöä, turvallista toimintaa ja huoltoa varten.

8 artikla

Standardien täytäntöönpano

Standardien täytäntöönpanossa osapuolten toimivaltaisten viranomaisten on parhaansa mukaan varmistettava, että:

a) on olemassa asianmukaiset menettelyt:

i) pyyntivälineiden käyttölupien myöntämiseen ja niiden peruuttamiseen,

ii) kivuttomia pyyntimenetelmiä koskevan lainsäädännön täytäntöönpanoon;

b) ansastajille opetetaan kivuttomia, turvallisia ja tehokkaita pyyntimenetelmiä, uudet, kehitettävät menetelmät mukaan lukien, ja

c) liitteessä I olevat pyyntivälineille tehtäviä kokeita koskevat suuntaviivat otetaan huomioon laadittaessa kansallisia varmentamismenettelyjä.

9 artikla

Standardien jatkuva kehittäminen

Osapuolet:

a) edistävät ja kannustavat standardien kehittämiseen tähtäävää tutkimusta, ja

b) tarkastelevat uudelleen ja ajantasaistavat liitettä I ensimmäisen kerran kolmen vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta käyttäen hyväksi erityisesti a alakohdassa tarkoitetun tutkimuksen tuloksia.

10 artikla

Poikkeukset

1. Toimivaltainen viranomainen voi tapauskohtaisesti myöntää poikkeuksia 7 artiklassa tarkoitettuihin sitoumuksiin seuraaviin tarkoituksiin, edellyttäen, että niitä ei sovelleta tämän sopimuksen tavoitteiden vastaisesti:

a) kansanterveyden ja -turvallisuuden vuoksi,

b) julkisen ja yksityisen omaisuuden suojelemiseksi,

c) eläin- ja kasvikunnan tutkimukseen, opetukseen, kannan uudelleen istuttamiseen, lisääntymiseen tai suojeluun liittyviin tarkoituksiin, ja

d) alkuperäisyhteisöjen kulttuuriperinnön säilyttämiseen välttämättömät perinteiset puiset pyyntivälineet.

2. Edellä olevan 1 kohdan mukaisesti myönnettyjen poikkeusten mukana on oltava kirjallinen selvitys syistä ja edellytyksistä.

3. Osapuolten on ilmoitettava yhteiselle hallintokomitealle kirjallisesti 1 kohdan mukaisesti myönnetyistä poikkeuksista ja 2 kohdassa tarkoitetuista syistä ja edellytyksistä.

11 artikla

Tiedoksiantaminen ja tietojen vaihto

1. Osapuolet vaihtavat säännöllisesti keskenään tietoja tämän sopimuksen täytäntöönpanoon liittyvistä kysymyksistä. Ne ilmoittavat toisilleen pyyntivälineiden arviointia koskevan työskentelyn etenemisestä liitteessä I ilmoitetun aikataulun mukaisesti sekä siihen liittyvistä tutkimuksista ja varmennetuista ansoista.

2. Osapuolet antavat toisilleen tiedoksi tämän sopimuksen täytäntöönpanosta vastuussa olevat toimivaltaiset viranomaiset.

12 artikla

Vastavuoroinen tunnustaminen

1. Osapuoli voi sallia toisen osapuolen varmentamien pyyntivälineiden käytön alueellaan. Mahdolliset käyttökiellot on perusteltava kirjallisesti.

2. Kaikkien osapuolten on tunnustettava muiden osapuolten pyyntimenetelmien vastaavuus, jos toisen osapuolen pyyntimenetelmät ovat standardien mukaisia.

13 artikla

Osapuolten välinen turkisten ja turkistuotteiden kauppa

1. Osapuolet eivät saa määrätä toisen osapuolen alueelta peräisin olevien turkisten tai turkistuotteiden kauppaa rajoittavista toimenpiteistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 15 artiklan, tämän artiklan 2 kohdan ja Washingtonissa 3 päivänä maaliskuuta 1973 tehdyn luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen asiaa koskevien määräysten soveltamista.

2. Tullialueelleen tapahtuvan maahantuonnin yhteydessä osapuoli voi vaatia alkuperätodistusta,

a) jossa todistetaan, että turkikset tai turkistuotteet on saatu eläimistä, jotka on pyydystetty tai kasvatettu minkä tahansa muun osapuolen alueella, ja

b) johon on liitetty maininta toimivaltaisten viranomaisten myöntämistä alkuperäasiakirjoista.

14 artikla

Yhteinen hallintokomitea

1. Osapuolet perustavat yhteisen hallintokomitean (jäljempänä `komitea`), johon kuuluu osapuolten edustajia. Komitea voi käsitellä kaikkia tähän sopimukseen liittyviä kysymyksiä.

2. Komitea pitää ensimmäisen kokouksensa 12 kuukauden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta. Komitea kokoontuu säännöllisesti tämän jälkeen tai jonkin osapuolen pyynnöstä. Komitea voi myös käsitellä jotakin kysymystä kokousten välillä kirjeenvaihtona. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä ensimmäisessä kokouksessaan.

3. Komitean päätökset on tehtävä yksimielisesti.

4. Komitea voi ajoittain perustaa tilapäisiä tieteellisiä ja teknisiä asiantuntijatyöryhmiä, jotka antavat komitealle suosituksia:

a) tieteellisistä ja teknisistä kysymyksistä,

b) osapuolten ehdottamista tulkinnanvaraisista kysymyksistä, ja

c) kiistojen ratkaisusuosituksista.

5. Komitea voi ehdottaa osapuolille muutoksia tähän sopimukseen ottaen tarvittaessa huomioon asiantuntijaryhmien asiaa koskevat suositukset.

15 artikla

Riitojen ratkaisu

1. Osapuolten on pyrittävä neuvottelemalla kaikkia tyydyttävään ratkaisuun kaikissa asioissa, jotka voivat vaikuttaa tämän sopimuksen toimivuuteen. Jos osapuolet eivät pysty ratkaisemaan erimielisyyksiään, komitea kokoontuu jonkin osapuolen pyynnöstä neuvottelemaan ja ratkaisemaan asian. Komitea voi sen harkittavaksi annettua aihetta käsitellessään perustaa tarvittaessa tilapäisen tieteellisen ja/tai teknisen työryhmän tämän sopimuksen 14 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

2. Jos komitea ei saa ratkaistua riita-asiaa 90 päivän kuluessa, valituksen tehneen osapuolen pyynnöstä on perustettava välimiesoikeus liitteessä III olevien määräysten mukaisesti.

3. Välimiesoikeus voi tehdä päätöksiä kaikissa riidoissa, jotka koskevat valituksen kohteena olevan osapuolen väärää sopimuksen tulkintaa tai soveltamista.

4. Välimiesoikeus ei saa ylittää osapuolten sille antamia toimivaltuuksia eikä se saa tehdä päätöksiä muualla kuin tässä artiklassa määrätyllä alalla.

5. Tätä artiklaa sovelletaan soveltuvin osin tapauksiin, joissa on useampi kuin yksi valituksen tehnyt tai vastaajana toiminut osapuoli.

16 artikla

Liittyminen

Kaikki maat voivat liittyä tähän sopimukseen liittyvän maan ja osapuolten hyväksymin ehdoin ja edellytyksin.

17 artikla

Loppumääräykset

1. Liitteet ovat erottamaton osa tätä sopimusta.

2. Tämä sopimus tulee voimaan kuudentenakymmenentenä päivänä siitä päivästä, jolloin viimeinen ratifiointi-, päätös- tai hyväksymisvaihe on toimitettu, kunkin osapuolen soveltamien sääntöjen mukaisesti.

3. Sopimus ei ole sellaisenaan välittömästi sovellettavissa. Osapuolten on noudatettava tästä sopimuksesta johtuvia sitoumuksia ja velvoitteita sisäisten menettelyjen mukaisesti.

4. Komitea tai osapuoli voi milloin tahansa ehdottaa muutoksia tähän sopimukseen. Osapuolten hyväksymä muutos tulee voimaan sinä päivänä, jona hyväksytyn muutoksen viimeinen ratifiointi-, päätös- tai hyväksymisväline on toimitettu, kunkin osapuolen soveltamien sääntöjen mukaisesti.

5. Osapuoli voi erota tästä sopimuksesta ilmoittamalla siitä kirjallisesti vähintään kuutta kuukautta aikaisemmin. Tällaisessa tapauksessa eroavan osapuolen tästä sopimuksesta johtuvat velvoitteet päättyvät irtisanomisajan lopussa.

6. Tämä sopimus laaditaan englannin, espanjan, hollannin, italian, kreikan, portugalin, ranskan, ruotsin, saksan, suomen, tanskan ja venäjän kielillä ja jokainen teksti on yhtä todistusvoimainen. Tämä sopimus talletetaan Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristön arkistoon, josta toimitetaan jokaiselle sopimuspuolelle oikeaksi todistettu jäljennös.

(1) Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että 7 artiklassa ei estetä yksittäisiä henkilöitä valmistamasta ja käyttämästä ansoja edellyttäen, että tällaisten ansojen mallit ovat asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen hyväksymiä.

LIITE I

OSA I: STANDARDIT

1. STANDARDIEN TAVOITE, PERIAATTEET JA YLEISIÄ HUOMIOITA

1.1 Tavoite

Standardien tavoitteena on varmistaa pyydettyjen eläinten hyvinvoinnin riittävä taso ja parantaa sitä edelleen.

1.2 Periaatteet

1.2.1 Arvioitaessa pyyntimenetelmän kivuttomuutta on arvioitava pyydetyn eläimen hyvinvointi.

1.2.2 Päätettäessä siitä, onko pyyntimenetelmä kivuton, periaatteena on se, täyttääkö tämä menetelmä standardien 2 ja 3 jaksossa määrätyt kynnysvaatimukset.

1.2.3 Standardeja määriteltäessä pyyntivälineiden tulisi olla valikoivia, tehokkaita ja niiden asianomaisten vaatimusten mukaisia, joita kukin osapuoli noudattaa ihmisten turvallisuuden osalta.

1.3 Yleisiä huomioita

1.3.1 Eläinten hyvinvointi osoitetaan mittaamalla, kuinka hyvin tai huonosti eläin selviytyy luonnossa ja missä määrin se tässä epäonnistuu. Koska eläinten käyttämät menetelmät luonnossa selviytymiseksi vaihtelevat, eläinten hyvinvointia arvioitaessa on käytettävä useita mittausmenetelmiä.

Pyydettyjen eläinten hyvinvointia osoittaviin indikaattoreihin kuuluvat fysiologisia tekijöitä, vammoja ja käyttäytymistä osoittavat indikaattorit. Koska joitakin näistä indikaattoreista ei ole tutkittu useiden lajien osalta, asianmukaiset lisätutkimukset ovat tarpeen kynnysarvojen määrittelemiseksi standardeissa tarvittaessa.

Vaikka eläinten hyvinvoinnin taso saattaa vaihdella suuresti, termiä `kivuton` käytetään ainoastaan niistä pyyntimenetelmistä, joissa asianomaisen eläimen hyvinvointi pidetään riittävällä tasolla, vaikka tunnustetaan, että tappavilla pyyntilaitteilla pyydettäessä eläimen hyvinvoinnin taso voi tietyn lyhyen ajan olla huono.

1.3.2 Pyyntivälineiden varmentamista varten vahvistettuihin kynnysarvoihin kuuluvat standardeissa:

a) Elävänä pyytävät pyyntivälineet: indikaattoreiden taso, jonka ylittyessä pyydettyjen eläinten hyvinvoinnin tasoa pidetään huonona, ja

b) tappavat pyyntivälineet: tajuttomuuden ja tunnottomuuden saavuttamiseen tarvittava aika ja tämän tilan säilyttäminen eläimen kuolemaan saakka.

1.3.3 Sen estämättä, että pyyntimenetelmien on täytettävä 2.4 ja 3.4 jakson kynnysvaatimukset, on otettava huomioon tavoite parantaa jatkuvasti pyyntivälineiden suunnittelua ja asettamista erityisesti seuraavilta osin:

a) elävänä pyytävillä pyyntivälineillä pyydettyjen eläinten hyvinvoinnin tason parantaminen kiinnipitoaikana,

b) tappavilla pyyntivälineillä pyydettyjen eläinten saattaminen nopeasti tajuttomaan ja tunnottomaan tilaan, ja

c) muiden kuin pyyntikohteena olevien eläinten pyynnin vähentäminen mahdollisimman pieneksi.

2. ELÄVÄNÄ PYYTÄVIÄ PYYNTIMENETELMIÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET

2.1 Määritelmä

`Elävänä pyytävillä pyyntimenetelmillä` tarkoitetaan pyyntivälineitä, jotka on suunniteltu ja asetettu siten, että tarkoitus ei ole tappaa pyydettyä eläintä, vaan rajoittaa sen liikkumista siinä määrin, että ihminen pääsee eläimen kanssa kosketukseen.

2.2 Muuttujat

2.2.1 Arvioitaessa, onko elävänä pyytävä pyyntimenetelmä standardien mukainen, on arvioitava pyyntivälineellä pyydetyn eläimen hyvinvoinnin taso.

2.2.2 Muuttujiin on sisällyttävä 2.3.1 ja 2.3.2 kohdan käyttäytymistä ja vammoja osoittavat indikaattorit.

2.2.3 Vaikutuksen taso on arvioitava kunkin muuttujan osalta.

2.3 Indikaattorit

2.3.1 Käyttäytymistä osoittavat indikaattorit, joiden katsotaan osoittavan pyyntivälineellä pyydettyjen luonnonvaraisten eläinten hyvinvoinnin huonoa tasoa, ovat:

a) eläin puree itseään, mikä johtaa vakavaan vammaan (itsensä vahingoittaminen) ja

b) eläin ei liiku eikä reagoi.

2.3.2 Vammat, joiden katsotaan osoittavan pyyntivälineellä pyydettyjen luonnonvaraisten eläinten hyvinvoinnin huonoa tasoa:

a) luunmurtuma,

b) polvea tai nilkkaa lähinnä olevien nivelten sijoiltaanmeno,

c) jänteen tai nivelsiteen vaurioituminen,

d) vakava luukalvovaurio,

e) vakava ulkoinen tai sisäinen verenvuoto,

f) luurankolihasten vakava vaurioituminen,

g) raajojen ischemia,

h) hampaan ydinontelon paljastava pysyvän hampaan katkeaminen,

i) silmävaurio mukaan lukien sarveiskalvon haavautuma,

j) selkäydinvaurio,

k) vakava sisäelinvaurio,

l) sydänlihaksen vaurioituminen,

m) amputaatio,

n) kuolema.

2.4 Kynnysarvot

Elävänä pyytävä pyyntimenetelmä on standardin mukainen, jos:

a) tietojen keräyksen kohteena olevasta kohdelajista pyydettyjen yksilöiden määrä on vähintään 20, ja

b) vähintään 80 prosentissa näistä eläimistä ei ilmene 2.3.1 ja 2.3.2 kohdassa lueteltuja indikaattoreita.

3. TAPPAVIA PYYNTIMENETELMIÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET

3.1 Määritelmä

`Tappavilla pyyntimenetelmillä` tarkoitetaan pyyntivälineitä, jotka on suunniteltu ja asetettu tarkoituksena tappaa pyydetty kohdelajin eläin.

3.2 Muuttujat

3.2.1 On määriteltävä aika, joka kuluu tajuttomuuden ja tunnottomuuden saavuttamiseen tätä tappavaa pyyntimenetelmää käytettäessä, ja tarkastettava, että tämä tila säilyy kuolemaan saakka (eli niin kauan kunnes sydämen toiminta lakkaa peruuttamattomasti).

3.2.2 Tajuttomuutta ja tunnottomuutta on valvottava tarkastamalla sarveiskalvo- ja silmäluomirefleksit tai muilla tieteellisesti testatuilla sopivilla vaihtoehtoisilla muuttujilla (1).

3.3 Indikaattorit ja aikarajat

>TAULUKON PAIKKA>

3.4. Kynnysarvot

Tappava pyyntimenetelmä on standardin mukainen, jos:

a) tietojen keräyksen kohteena olevasta kohdelajista pyydettyjen yksilöiden määrä on vähintään 12, ja

b) vähintään 80 prosenttia eläimistä joutuu tajuttomuuden ja tunnottomuuden tilaan aikarajan kuluessa ja on tässä tilassa kuolemaansa saakka.

OSA II: LAJILUETTELO JA TÄYTÄNTÖÖNPANON AIKATAULU

4. SOPIMUKSEN 3 ARTIKLASSA TARKOITETTUJEN LAJIEN LUETTELO JA TÄYTÄNTÖÖNPANON AIKATAULU

4.1 Lajiluettelo

Standardeja sovelletaan seuraaviin lajeihin:

>TAULUKON PAIKKA>

Uusia lajeja lisätään tarvittaessa myöhemmin.

4.2 Täytäntöönpanon aikataulu

4.2.1 Kuten 7 artiklassa on tarkoitettu, pyyntimenetelmät on testattava sen osoittamiseksi, että ne ovat standardien mukaiset ja osapuolten toimivaltaisten viranomaisten on varmennettava kyseiset menetelmät:

a) elävänä pyytävien pyyntimenetelmien osalta 3-5 vuoden kuluessa sopimuksen voimaantulosta, riippuen testien ensisijaisuudesta ja testauslaitosten käyttökelpoisuudesta, ja

b) tappavien pyyntimenetelmien osalta viiden vuoden kuluessa sopimuksen voimaantulosta.

4.2.2 Sopimuksen 7 artiklan mukaisesti kolmen vuoden kuluessa 4.2.1 kohdassa tarkoitettujen määräaikojen umpeuduttua osapuolten asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten on kiellettävä sellaisten pyyntivälineiden käyttö, joita ei ole varmennettu näiden standardien mukaisesti.

4.2.3 Jos toimivaltainen viranomainen määrittelee, että pyyntivälineiden testaustulokset eivät tue pyyntivälineiden varmentamista tietyille lajeille tai tietyissä ympäristöolosuhteissa, toimivaltainen viranomainen voi jatkaa lupien myöntämistä pyyntivälineiden käytölle väliaikaisesti, kun tutkimukset korvaavien pyyntivälineiden löytämiseksi jatkuvat. Toimivaltainen viranomainen ilmoittaa etukäteen muille sopimuksen osapuolille väliaikaista käyttöä varten hyväksyttävistä pyyntivälineistä ja tutkimusohjelman laajuudesta.

OSA III: SUUNTAVIIVAT

5. PYYNTIVÄLINEIDEN TESTAUKSEN JA PYYNTIMENETELMIEN KEHITYSTÄ KOSKEVAN TUTKIMUKSEN SUUNTAVIIVAT

Tarkkuuden ja luotettavuuden varmistamiseksi pyyntimenetelmien testauksen, jonka tarkoituksena on osoittaa, että menetelmät täyttävät standardien vaatimukset, olisi oltava hyviä kokeilullisia käytäntöjä koskevien yleisten periaatteiden mukaista.

Jos testausmenetelmät on laadittu Kansainvälisessä standardointiliitossa (ISO) ja ne ovat asianmukaisia arvioitaessa, noudattavatko pyyntimenetelmät joitakin tai kaikkia standardien vaatimuksia, ISO:n menetelmiä voidaan käyttää tarvittaessa.

5.1 Yleiset suuntaviivat

5.1.1 Testit on suoritettava laajojen tutkimuspöytäkirjojen mukaisesti.

5.1.2 Pyyntivälineiden testaamiseksi on tutkittava pyyntimekanismin toiminta.

5.1.3 Pyyntivälineiden on kenttätestattava erityisesti valikoivuuden arvioimiseksi. Tätä testiä voidaan käyttää myös tietojen keräämiseksi pyyntitehokkuudesta ja käyttäjäturvallisuudesta.

5.1.4 Elävänä pyytävät pyyntivälineet on testattava tarhaolosuhteissa erityisesti käyttäytymisen ja fysiologisiin tekijöihin liittyvien muuttujien arvioimiseksi. Tappavat pyyntivälineet on testattava tarhaolosuhteissa erityisesti tajuttomuuden tilan tunnistamiseksi.

5.1.5 Kenttätesteissä pyyntivälineet on tarkastettava päivittäin.

5.1.6 Tappavan pyyntivälineen tehokkuus saada kohde-eläin tajuttomaan tilaan ja tappaa se on testattava tajuissaan olevilla, liikkuvilla eläimillä laboratoriossa, tarhaolosuhteissa tai kenttätutkimuksessa tapahtuvilla mittauksilla. Pyyntivälineen kyky iskeä kohde-eläimeen kuolettavasti olisi arvioitava.

5.1.7 Testausmenetelmien järjestystä voidaan vaihdella testattavien pyyntivälineiden tehokkaimman arvioinnin varmistamiseksi.

5.1.8 Pyyntivälineiden ei pitäisi vaarantaa käyttäjää tavanomaisessa käytössä.

5.1.9. Tarvittaessa olisi mitattava useampia tekijöitä pyyntivälineitä testattaessa. Kenttätesteihin olisi kuuluttava tutkimuksia, jotka koskevat pyynnin vaikutuksia sekä kohdelajeihin että muihin kuin kohdelajeihin.

5.2 Tutkimustilanne

5.2.1 Pyyntiväline olisi asetettava ja sitä olisi käytettävä valmistajan tai muiden tahojen antamien parhaiden neuvojen mukaan.

5.2.2 Tarhaolosuhteissa olisi käytettävä tarhaa, joka luo sopivan ympäristön kohdelajin eläinten vapaalle liikkumiselle, piiloutumiselle ja tavanomaiselle käyttäytymiselle. Pyyntivälineiden virittämisen ja pyydettyjen eläinten seurannan olisi oltava mahdollista. Pyyntiväline olisi asetettava siten, että koko pyyntitapahtumasta voidaan tehdä video- ja ääninauhoitus.

5.2.3 Kenttätestauksessa olisi valittava paikat, jotka muistuttavat todellisuudessa käytettyjä paikkoja. Koska pyyntivälineen valikoivuus ja mahdolliset muihin kuin kohdelajeihin kohdistuvat haitalliset vaikutukset ovat tärkeitä syitä kenttätestauksen suorittamiselle, kenttätestauspaikat on ehkä valittava erilaisista elinympäristöistä, joissa todennäköisesti on erilaisia muihin kuin kohdelajeihin kuuluvia lajeja. Jokainen pyyntiväline, viritetty pyyntiväline ja pyyntiympäristö on kuvattava. Pyyntivälineen tunnistusnumero on sisällytettävä valokuvasarjaan ennen pyyntivälineen laukeamista ja sen jälkeen.

5.3 Testihenkilöstö

5.3.1 Testihenkilöstöllä on oltava asiaankuuluva pätevyys ja koulutus.

5.3.2 Testihenkilöstön joukossa on oltava vähintään yksi henkilö, jolla on kokemusta pyyntivälineiden käytöstä ja joka kykenee pyytämään testissä käytetyt eläimet, ja vähintään yksi henkilö, jolla on kokemusta kaikista menetelmistä, joita käytetään eläinten hyvinvoinnin määrittelemiseksi elävänä pyytävien pyyntivälineiden osalta ja tajuttomuuden tilan arvioimiseksi tappavien pyyntivälineiden osalta. Esimerkiksi henkilön, jolla on kokemusta kyseisten tietojen tulkinnasta, olisi arvioitava pyydettyjen eläinten käyttäytymisreaktiot sekä pyyntivälinettä kohtaan tuntema pelko.

5.4 Pyyntivälineiden testauksessa käytettävät eläimet

5.4.1 Tarhaolosuhteissa käytettyjen eläinten olisi oltava hyväkuntoisia ja senkaltaisia, joita todennäköisesti pyydettäisiin luonnossa. Käytetyillä eläimillä ei tulisi olla aikaisempaa kokemusta testattavasta pyyntivälineestä.

5.4.2 Ennen testausta eläimet on pidettävä asianmukaisissa olosuhteissa ja niille on annettava ruokaa ja juomaa. Eläimiä ei saa pitää tavalla, joka voi sinällään johtaa hyvinvoinnin huonoon tasoon.

5.4.3 Eläimet on totutettava tarhaan ennen kokeen aloittamista.

5.5 Havainnot

5.5.1 Käyttäytyminen

5.5.1.1 Koulutetun henkilön on tehtävä käyttäytymistä koskevat havainnot ja hänellä on oltava erityisesti tietämystä lajien etologiasta.

5.5.1.2 Pyyntivälinettä kohtaan tunnettua pelkoa voidaan arvioida pyytämällä eläin helposti tunnistettavassa tilanteessa ja altistamalla eläin uudelleen pyyntivälineelle tarkoituksenmukaisessa tilanteessa ja arvioimalla sen käyttäytymistä.

5.5.1.3 Lisä-ärsykkeiden aiheuttamat reaktiot olisi eroteltava huolella pyyntivälineen tai tilanteen aiheuttamista reaktioista.

5.5.2 Fysiologia

5.5.2.1 Jotkin eläimet olisi varustettava kaukomittarilla (sydämenlyönnit, hengitystiheys jne.) ennen koetta. Tällaisen laitteen asennus olisi tehtävä hyvissä ajoin ennen pyyntiä, jotta eläin toipuu laitteen asennuksen aiheuttamasta häiriöstä.

5.5.2.2 On ryhdyttävä kaikkiin tarvittaviin varotoimiin riittämättömien tai puolueellisten havaintojen ja muuttujien rajoittamiseksi erityisesti ihmisen näytteitä kerätessään aiheuttamien häiriöiden osalta.

5.5.2.3 Biologisten näytteiden keräys (muun muassa veri, virtsa, sylki) olisi suoritettava pyyntitilanteen ja arvioitavaan muuttujaan liittyvän aikariippuvuuden kannalta tarkoituksenmukaisina aikoina. Olisi kerättävä vertailutietoja eläimistä, joita on pidetty muualla hyvissä olosuhteissa ja muita toimintoja varten, pyyntiä edeltäviä perustietoja sekä viitetietoja eläimistä, joille on annettu voimakkaita ärsykkeitä (esimerkiksi adrenokortikotrooppisen hormonin avulla suoritettu koe).

5.5.2.4 Kaikki biologiset näytteet on kerättävä ja ne on varastoitava parhaan tietämyksen mukaisesti säilyvyyden varmistamiseksi ennen analysointia.

5.5.2.5 Käytetyt analyyttiset menetelmät on varmennettava.

5.5.2.6 Jos tappavien pyyntivälineiden osalta on tehtävä reflekseihin liittyviä neurologisia tutkimuksia (muun muassa kipu, silmät) yhdessä EEG ja/tai VER tai SER -mittausten kanssa, asiantuntijan on suoritettava nämä mittaukset ja tutkimukset, jotta saadaan asianmukaista tietoa eläimen tajunnan asteesta ja tappamismenetelmän tehokkuudesta.

5.5.2.7 Jos eläimet eivät ole tajuttomia ja tunnottomia testipöytäkirjassa kuvatussa ajassa, ne on tapettava kipua tuottamatta.

5.5.3 Vammat ja patologia

5.5.3.1 Jokainen testieläin on tutkittava tarkkaan sen mahdollisesti saamien vammojen arvioimiseksi. Röntgentutkimus on suoritettava mahdollisten murtumien varmistamiseksi.

5.5.3.2 Kuolleille eläimille on suoritettava yksityiskohtainen patologinen tutkimus. Kokeneen eläinlääkärin on suoritettava post-mortem -tutkimus hyväksyttyjen lääketieteellisten tutkimuskäytäntöjen mukaisesti.

5.5.3.3 Vahingoittuneet elimet ja/tai ruumiinosat on tutkittava paljain silmin ja tarvittaessa histologisesti.

5.6 Kertomus

5.6.1 Tutkimuskertomukseen on sisällyttävä kaikki asianomaiset tiedot kokeen suunnittelusta, aineistosta ja menetelmistä sekä tuloksista erityisesti seuraavilta osin:

a) pyyntivälineen tekninen kuvaus, mukaan lukien valmistusmateriaali,

b) valmistajan käyttöohjeet,

c) testitilanteen kuvaus,

d) sääolot, erityisesti lämpötila ja lumen syvyys,

e) testihenkilöstö,

f) testattujen eläinten ja pyyntivälineiden lukumäärä,

g) kuhunkin lajiin kuuluvien, saaliiksi saatujen kohde-eläinten ja muiden kuin kohde-eläinten kokonaismäärä ja eläinten suhteellinen esiintyminen alueella ilmaistuna seuraavasti: harvinainen, tavallinen tai runsas,

h) valikoivuus,

i) yksityiskohtaiset todisteet, joiden mukaan pyyntiväline laukesi ja vahingoitti eläintä, jota ei saatu saaliiksi,

j) käyttäytymistä koskevat havainnot,

k) jokaisen mitatun fysiologisen muuttujan arvo ja käytetyt menetelmät,

l) vammojen ja post-mortem -tutkimusten kuvaus,

m) tajunnan menettämiseen ja tunnottomuuteen kulunut aika, ja

n) tilastollinen analyysi.

OSA IV: TUTKIMUS

6. TUTKIMUSOHJELMAT STANDARDIEN SOVELTAMISALAN KEHITTÄMISEKSI

Pyydettyjen eläinten hyvinvoinnin tasoa on mitattava ja arvioitava tarkoituksenmukaisesti pyyntimenetelmiä testattaessa. Jos tällaisia mittauksia, erityisesti käyttäytymiseen ja fysiologisiin tekijöihin liittyviä lisämittauksia ei ole kehitetty ja käytetty useiden lajien osalta, niiden käyttö standardeissa tutkimuksen kohteena olevan lajin osalta on varmennettava tieteellisillä tutkimuksilla, jotka on suoritettu perusrajatasojen, reaktioasteikon ja muiden asiaan liittyvien arvojen määrittelemiseksi.

6.1 Tavoitteet

Osapuolten 9 artiklan mukaisesti edistämän ja kannustaman tutkimuksen on erityisesti kohdistuttava lisämuuttujien kynnysarvojen vahvistamista varten tarvittavien perusrajojen ja viitetietojen keräämiseen tai sellaisten muiden hyvinvoinnin tasoon liittyvien mittausten tarkoituksenmukaisuuden arvioimiseen, jotka eivät sisälly näiden standardien 2.3 kohdan soveltamisalaan, johon sisältyy joukko käyttäytymistä ja fysiologisia tekijöitä koskevia indikaattoreita.

6.2 Lajikohtaiset tutkimusohjelmat

Pyydettyjen eläinten hyvinvoinnin tason arviointia koskevan tieteellisen tiedon kehittämiseksi kukin osapuoli edistää lisätutkimuksia, jotka koskevat jäljempänä olevassa taulukossa lueteltuja lajeja ja jotka on suoritettava loppuun määräajassa sopimuksen tultua voimaan.

>TAULUKON PAIKKA>

6.3 Erityiset tutkittavat mitattavat tekijät

6.3.1 Tutkittaviin muuttujiin on sisällyttävä erityisesti:

a) käyttäytymisreaktiot pyyntivälineeseen joutumisen jälkeen, mukaan lukien ääntely, äärimmäinen paniikki, viive palautumisessa tavanomaiseen käyttäytymiseen pyyntivälineestä vapautumisen jälkeen ja pyyntivälinettä kohtaan tunnettu pelko. Testattaessa pyyntivälinettä kohtaan tunnettua pelkoa on arvioitava, missä määrin eläin karttaa pyyntivälinettä tilanteessa, joka muistuttaa läheisesti aikaisempaa pyyntivälineeseen joutumista; ja

b) fysiologiset muuttujat mukaan lukien sydämen lyöntinopeus ja rytmihäiriöt, ja lajin kannalta tarkoituksenmukaiset biologiset muuttujat (veri virtsa, sylki) mukaan lukien lisämunuaisen kuorikerroshormonipitoisuus, prolaktiinipitoisuus, kreatiini kinaasi -toiminta, laktaatti dehydrogenaasi (ja mahdollisesti isoentsyymi 5) ja beetaendorfiini -tasot (jos pitoisuuden määrityskokeita on kehitetty).

6.3.2 Fysiologisiin muuttujiin saadun reaktion taso viittaa perus- ja ääritasoihin ja aikariippuvuuteen.

6.3.3 Perustaso tarkoittaa määrää, pitoisuutta tai tasoa, joka kyseisellä fysiologisella muuttujalla on, silloin kun ympäristölliset edellytykset eivät häiritse yksilöä. Sellaisten fysiologisten muuttujien osalta, jotka muuttuvat muutamassa sekunnissa tai minuutissa, tämän perustason olisi viitattava tiettyyn toimintoon, esimerkiksi maassa makaamiseen, seisomiseen, kävelyyn tai juoksemiseen ja hyppäämiseen. Ääritasot tarkoittavat kyseisen eläimen enimmäis- tai vähimmäistasoa lähellä olevaa tasoa. Kaikilla nisäkkäillä ilmenee todennäköisesti edellä esitettyjä fysiologisia reaktioita, mutta jokaiselle testatulle lajille on määriteltävä tarkat perus- ja ääritasot ja muutoskaava.

6.3.4 Fysiologisten reaktioiden mittauksiin liittyviä tekijöitä, joilla on merkitystä osoitettaessa eläinten hyvinvoinnin heikkoa tasoa ovat se, onko mitattu taso kaukana normaalista ja se, säilyykö muuttunut taso pitkään.

6.4 Tutkimusohjelmien valvonta

Komitea valvoo ja koordinoi osapuolten 9 artiklan mukaisesti edistämää ja kannustamaa tutkimusta.

(1) Jos tarvitaan lisätestejä pyyntimenetelmän standardienmukaisuuden määrittelemiseksi, voidaan mitata aivosähkökäyrä (EEG) sekä tutkia näkö- ja kuuloherätevasteet (VER - Visual Evoked Responses ja SER - Sound Evoked Responses).

LIITE II

1. Euroopan yhteisön, Euroopan hiili- ja teräsyhteisön ja Euroopan atomienergiayhteisön ja Venäjän federaation välistä kauppaa ja kaupan liitännäistoimenpiteitä koskeva väliaikainen sopimus, tehty Brysselissä 17 päivänä heinäkuuta 1995, tuli voimaan 1 päivänä helmikuuta 1996.

2. Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden ja Venäjän federaation kumppanuus- ja yhteistyösopimus, tehty Korfulla 24 päivänä kesäkuuta 1994.

3. Venäjän federaation ja Kanadan välisiä kauppasuhteita koskeva sopimus, tuli voimaan 29 päivänä joulukuuta 1992.

LIITE III

VÄLIMIESOIKEUS

1 artikla

Valituksen tehnyt osapuoli ilmoittaa komitealle, että se haluaa siirtää riita-asian välimiesmenettelyyn sopimuksen 15 artiklan nojalla. Ilmoituksessa on mainittava riita-asian aihe ja erityisesti ne sopimuksen määräykset, joiden tulkinta tai soveltaminen ovat kyseessä.

2 artikla

1. Välimiesoikeudessa on kolme jäsentä.

2. Kahden osapuolen välisissä riita-asioissa kumpikin nimeää välimiehen. Useamman kuin kahden osapuolen välisissä riita-asioissa samaa etua ajavat osapuolet nimeävät yhteisellä sopimuksella yhden välimiehen. Kummassakin tapauksessa näin nimetyt välimiehet nimeävät yhteisellä sopimuksella kolmannen välimiehen välimiesoikeuden puheenjohtajaksi.

3. Välimiesoikeuden puheenjohtaja ei saa olla:

a) riita-asian osapuolen kansalainen,

b) sidoksissa riita-asian osapuoliin eikä

c) käsitellyt asiaa missään muussa ominaisuudessa.

4. Välimiesoikeuden mahdolliset vapaat paikat täytetään alkuperäisten nimitysten tekemisessä noudatetun menettelyn mukaan.

3 artikla

Jos välimiesoikeuden puheenjohtajaa ei ole nimetty 60 päivän kuluessa siitä, kun osapuolet nimittivät välimiehet, osapuoli voi pyytää Kansainvälisen tuomioistuimen puheenjohtajaa nimeämään hänet.

4 artikla

1. Välimiesoikeus tekee päätöksensä noudattaen tarkoin tämän sopimuksen määräyksiä, kansainvälistä oikeutta ja yleisiä toimivaltuuksia:

"Jotta se voi tosiasioiden ja sopimuksen asiaankuuluvien määräysten (asiaankuuluvat määräykset täsmennettävä tässä) mukaisesti määrittää, onko osapuoli noudattanut sopimusvelvoitteitaan, ja antaa tätä koskevia päätöksiä."

2. Välimiesoikeuden on varmistettava, että valitus on tosiasiallisesti ja oikeudellisesti perusteltu.

5 artikla

1. Jolleivät riita-asian osapuolet muuta sovi, välimiesoikeus vahvistaa oman työjärjestyksensä.

2. Välimiesoikeuden työjärjestyksen on aina oltava tämän liitteen, välimiesoikeuden päätöksenteko-oikeuden soveltamisalan ja kansainvälisen oikeuden ja käytännön menettelytapojen oikeudenmukaisuutta koskevien periaatteiden mukainen.

6 artikla

Riita-asianosapuolten on helpotettava välimiesoikeuden työtä ja niiden on erityisesti, kaikin käytettävissä olevin keinoin:

a) toimitettava sille kaikki asiaa koskevat asiakirjat, tiedot ja välineet noudattaen kuitenkin kansallisia oikeudellisia ja hallinnollisia sääntöjä ja

b) annettava sille tarvittaessa mahdollisuus kutsua todistajia tai asiantuntijoita kuultavaksi.

7 artikla

Osapuolten ja välimiesten on pidettävä salassa välimiesmenettelyn aikana tietoonsa tulleet luottamukselliset tiedot.

8 artikla

Riita-asian osapuolet vastaavat yhtä suurin osuuksin välimiesoikeuden kustannuksista välimiesten palkkiot ja matkakulut, käännös- ja sihteeripalvelut ja muut asiaan liittyvät kulut mukaan lukien.

9 artikla

Välimiesoikeus voi kuulla suoraan riita-asian aiheesta johtuvia vastavaatimuksia ja tehdä niistä päätöksen.

10 artikla

Välimiesoikeus tekee päätöksensä sekä menettelyn että sisällön osalta välimiesten ääntenenemmistöllä. Äänten määrää ei ilmoiteta.

11 artikla

1. Välimiesoikeuden on annettava päätöksensä tiedoksi viimeistään 180 päivän kuluessa siitä, kun puheenjohtaja on nimetty.

2. Riidan osapuolten suostumuksella välimiesoikeus voi yksimielisellä äänestyksellä siirtää päätöksensä tiedoksiantamisen myöhemmäksi.

12 artikla

1. Välimiesoikeuden päätöksen yhteydessä on esitettävä kirjallinen lausunto syistä, joihin sen päätelmät perustuvat.

2. Riidan osapuoli voi esittää välimiesoikeuden päätöksen tulkintaa tai täytäntöönpanomenettelyä koskevat riita-asiat päätöksen tehneen välimiesoikeuden ratkaistavaksi.

13 artikla

Välimiesoikeuden päätökset ovat lopullisia, riidan osapuolia sitovia eikä niistä voi valittaa.

LIITE IV

OSAPUOLTEN JULISTUKSET

Kanadan hallituksen julistus nopeutetusta aikataulusta, joka koskee tavanomaisista teräksestä valmistetuista elävänä pyytävistä jalkaraudoista luopumista

Kansainvälisistä kivutonta ansastusta koskevista standardeista tehdyn sopimuksen (jäljempänä `sopimus`) tavoitteiden mukaisesti ja sopimuksen 7 artiklan nojalla Kanada julistaa seuraavaa:

1. Kaikentyyppisten elävinä pyytävien jalkarautojen käyttö Kanadassa kielletään sopimuksen voimaantulohetkellä seuraavien lajien osalta:

Martes americana

Mustela erminea

Castor canadensis

Ondatra zibethicus

Martes pennanti

Taxidea taxus

Lutra canadensis

2. a) Käytettävissä olevien testitulosten perusteella tavanomaisten teräksestä valmistettujen elävinä pyytävien jalkarautojen käyttö kielletään sopimuksen liitteessä I lueteltujen muiden kanadalaisten eläinlajien osalta, joita ovat:

Canis latrans

Felis rufus

Procyon lotor

Canis lupus

Lynx canadensis

b) Tämä kielto tulee voimaan

i) lokakuussa 1999 alkavan täyden kenttätestauskauden lopussa tai

ii) jäljempänä c alakohdassa määritellyn, testaamiseen ja täytäntöönpanoon vaadittavan ajanjakson lopussa, sen mukaan, kumpi niistä on myöhäisempi.

c) Edellä olevan lausekkeen b kohdan ii alakohdassa tarkoitettu testaamiseen ja täytäntöönpanoon vaadittava ajanjakso kestää kaksi täyttä kenttätestauskautta ja yhden vuoden, joka lasketaan toisen kenttätestauskauden päättymisestä; ajanjakso lasketaan alkavaksi siitä, kun Euroopan unionin neuvosto vahvistaa sopimuksen lopullisesti.

d) Kanadassa (2 lausekkeen b kohdan i alakohdassa ja lausekkeen c kohdassa tarkoitettu) kenttätestauskausi kestää 1 päivästä lokakuuta 31 päivään maaliskuuta.

3. Ottaen huomioon 2 kohdan b alakohdan tämä julistus on voimassa Euroopan unionin sopimuksen lopullisen vahvistamisen ja sen voimaantulon välisenä aikana edellyttäen, että Euroopan unioni soveltaa sopimusta (siihen liitetyt ja sitä tarkentavat julistukset mukaan lukien) sen ehtojen mukaisesti.

Euroopan yhteisön julistus

Euroopan yhteisö ymmärtää, että kansainvälisistä kivutonta ansastusta koskevista standardeista tehdyn sopimuksen allekirjoittaminen on merkittävä ja välttämätön vaihe pyydettyjen eläinten riittävän hyvinvoinnin tason varmistamisessa.

Siksi Euroopan yhteisö vahvistaa, että se ei toteuta mitään Euroopan unionin neuvoston asetusta N:o 3254/91 koskevia toimenpiteitä muiden sopimuksen osapuolten ratifiointien vaatiman kohtuullisen ajan kuluessa eikä ratifioinnin jälkeen niin kauan kun sopimus on voimassa ja sen määräyksiä sovelletaan.