21997A1212(03)

YLEISSOPIMUS Tonavan suojelua ja kestävää käyttöä koskevasta yhteistyöstä (Tonavan suojelua koskeva yleissopimus)

SISÄLLYSLUETTELO

Sivu

Johdanto-osa . 22

I osa: Yleiset määräykset . 22

1 artikla: Määritelmät . 22

2 artikla: Yhteistyön tavoitteet ja periaatteet . 23

3 artikla: Soveltamisala . 23

4 artikla: Yhteistyön muodot . 24

II osa: Monenvälinen yhteistyö . 24

5 artikla: Rajat ylittävien vaikutusten estäminen, valvonta ja vähentäminen . 24

6 artikla: Vesivarojen suojelua koskevat erityiset toimenpiteet . 24

7 artikla: Päästöjen rajoittaminen: veden laatua koskevat tavoitteet ja perusteet . 25

8 artikla: Päästöseurannat, toimintaohjelmat ja kehitystä koskevat tarkastelut . 25

9 artikla: Valvontaohjelmat . 26

10 artikla: Raportointivelvoitteet . 26

11 artikla: Neuvotteleminen . 27

12 artikla: Tiedonvaihto . 27

13 artikla: Toimitettujen tietojen suojaaminen . 27

14 artikla: Tiedottaminen yleisölle . 28

15 artikla: Tutkimus ja kehitys . 28

16 artikla: Tiedotus-, varoitus- ja hälytysjärjestelmät, hätäsuunnitelmat . 28

17 artikla: Keskinäinen avunanto . 28

III osa: Kansainvälinen komissio . 29

18 artikla: Perustaminen, tehtävät ja toimivalta . 29

19 artikla: Bukarestin julistusta koskevat siirtymämääräykset . 29

IV osa: Menettelylliset ja loppumääräykset . 30

20 artikla: Liitteiden voimassaolo . 30

21 artikla: Voimassa olevat ja täydentävät sopimukset . 30

22 artikla: Sopimuspuolten kokoontuminen . 30

23 artikla: Yleissopimuksen muutokset . 30

24 artikla: Riitakysymysten ratkaiseminen . 31

25 artikla: Allekirjoittaminen . 31

26 artikla: Ratifiointi tai hyväksyminen . 31

27 artikla: Voimaantulo . 31

28 artikla: Liittyminen, osallistuminen . 31

29 artikla: Irtisanoutuminen . 31

30 artikla: Tallettajan tehtävät . 32

31 artikla: Alkuperäiset tekstit, tallettaja . 32

Liite I: . 33

1 osa: Paras käytettävissä oleva tekniikka . 33

2 osa: Ympäristön kannalta paras käytäntö . 33

Liite II: Teollisuudenalat ja vaaralliset aineet . 35

1 osa: Luettelo teollisuudenaloista ja teollisuudesta . 35

2 osa: Ohjeellinen luettelo vaarallisista aineista ja aineryhmistä . 37

Liite III: Veden laatua koskevien tavoitteiden ja perusteiden yleinen ohjaaminen . 38

Liite IV: Tonavan kansainvälistä suojelukomissiota koskevat määräykset . 39

Liite V: Välimiesmenettely . 41

JOHDANTO-OSA

SOPIMUSPUOLET, JOTKA

OVAT vakaasti PÄÄTTÄNEET tehostaa vesivarojen hallintaan liittyvää yhteistyötään vesiensuojelun ja vedenkäytön aloilla,

OVAT HUOLISSAAN Tonavan altaan ympäristön virtaolosuhteissa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä esiintyvistä ja uhkatekijöiksi muodostuvista haitallisista vaikutuksista Tonavan rantavaltioiden taloudelle ja hyvinvoinnille,

KOROSTAVAT kiireellistä tarvetta tehostaa kotimaisia ja kansainvälisiä toimenpiteitä sellaisten merkittävien haitallisten rajat ylittävien vaikutusten estämiseksi, valvomiseksi ja vähentämiseksi, joita vaarallisten aineiden ja ravinteiden päästäminen Tonavan altaan vesiympäristöön aiheuttaa, ottaen asianmukaisella tavalla huomioon myös Mustanmeren tilanteen,

KIITTÄVÄT Tonavan valtioiden omasta aloitteesta kahden- ja monenvälisen yhteistyön tasolla jo toteutettuja toimenpiteitä sekä Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomitean ja Euroopan yhteisön ETYK-menettelyn puitteissa jo toteutettuja pyrkimyksiä, joiden tarkoituksena on edistää rajat ylittävien vaikutusten estämiseen ja valvontaan, kestävään vesien hallintaan sekä vesivarojen järkiperäiseen käyttöön ja säilyttämiseen liittyvää yhteistyötä kahden- ja monenvälisellä tasolla,

VIITTAAVAT erityisesti 17 päivänä maaliskuuta 1992 tehtyyn rajat ylittävien vesivirtojen ja kansainvälisten järvien suojelua ja käyttöä koskevaan yleissopimukseen sekä olemassa olevaan kahden- ja monenväliseen Tonavan valtioiden väliseen yhteistyöhön, jota jatketaan ja joka tarkoituksenmukaisella tavalla huomioidaan kaikkien Tonavan valtioiden välisessä yhteistyössä, ja viittaavat myös Mustanmeren suojelemisesta saastumista vastaan 21 päivänä huhtikuuta 1992 tehtyyn yleissopimukseen, ja

VAATIVAT Tonavan ja sen vesialueeseen kuuluvien vesien kestävää parantamista ja suojelua erityisesti rajat ylittävällä tasolla, kestävää vesien hallintaa, jossa otetaan asianmukaisella tavalla huomioon Tonavan valtioiden edut vedenkäytön alalla, sekä samanaikaisesti Mustanmeren meriympäristön suojelun tehostamista,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

I OSA YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 artikla Määritelmät

Tässä yleissopimuksessa tarkoitetaan:

a) `Tonavan alueen valtioilla` suvereeneja valtioita, joilla on hallusaan merkittävä osa Tonavan vesialueesta. Merkittäväksi osaksi arvioidaan osa, joka on suurempi kuin 2 000 km² koko vesialueesta.

b) Tonavan `vesialueella` sopimuspuolille kuuluvaa joen vesiallasta.

c) `Rajat ylittävillä vaikutuksilla` merkittäviä jokiympäristöön kohdistuvia haitallisia vaikutuksia, jotka aiheutuvat ihmisen toiminnan vesiolosuhteissa aikaansaamista muutoksista ja jotka ulottuvat yhden sopimuspuolen lainkäyttövaltaan kuuluvan alueen ulkopuolelle. Tällaiset muutokset saattavat kohdistua elinmahdollisuuksiin, omaisuuteen, laitosten turvallisuuteen ja kyseisiin vesiekosysteemeihin.

d) `Haitallisilla aineilla` myrkyllisiä, syöpää aiheuttavia, mutageenisiä, epämuodostumia aiheuttavia tai bioakkumulatiivisia vaikutuksia omaavia aineita, erityisesti pysyviä aineita, joilla on hyvin haitallisia vaikutuksia eläviin organismeihin.

e) `Vesistöille haitallisilla aineilla` aineita, joiden sisältämien vesivaroille haitallisten ainesten määrä on niin suuri, että niiden käsittely vaatii erityisiä ennalta ehkäiseviä tai suojelutoimenpiteitä.

f) `Veden saastumiseen liittyvillä pistekuormituslähteillä ja hajakuormituslähteillä` joko saastuttavien aineiden ja ravinteiden paikallistettuja laskemispaikkoja (pistekuormituslähde) tai koko vesialueen alueella ilmeneviä erilaisia vaikutuksia (hajakuormituslähde).

g) `Vesitasapainolla` kokonaisen jokialtaan luontaiselle vesitaloudelle ominaisia piirteitä sen rakenneosien osalta (sateet, haihtuminen, joen pinta ja pohja). Lisäksi mukaan sisällytetään vedenkäytöstä aiheutuvat ja veden laatuun vaikuttavat ihmisen aikaansaamat nykyiset vaikutukset.

h) `Yhdystiedoilla` koottua tietoa, joka koskee yläjuoksun vesitasapainoa, sikäli kuin sitä voidaan pitää tarkoituksenmukaisena elementtinä alajuoksun sekä Tonavan yleisen vesitasapainon määrittämisen kannalta. Tässä laajuudessaan yhdystiedot käsittävät vesitasapainoon liittyviä tekijöitä kaikkien Tonavan vesialueella sijaitsevien rajat ylittävien vesistöjen osalta. Yhdystiedot koskevat rajat ylittävien vesistöjen yhtymäkohtia, joissa vesistöt muodostavat tai ylittävät rajoja tai sijoittuvat sopimuspuolten välisille rajoille.

i) `Kansainvälisellä komissiolla` tämän yleissopimuksen 18 artiklan mukaisesti perustettua järjestöä.

2 artikla Yhteistyön tavoitteet ja periaatteet

1. Sopimuspuolten on pyrittävä kestävään ja kohtuulliseen vesien hallintaan liittyvien tavoitteiden saavuttamiseen, mukaan lukien pintavesien ja pohjavesien suojelu, parantaminen ja järkevä käyttö vesialueella niin tehokkaasti kuin mahdollista. Lisäksi sopimuspuolten on tehtävä parhaansa Tonavalla tapahtuvista onnettomuuksista, joihin liittyy vesistöille vaarallisia aineita, tulvista ja jäistä aiheutuvien vahinkojen valvomiseksi. Lisäksi niiden on pyrittävä vähentämään Mustanmeren saastekuormitusta vesialueella sijaitsevien lähteiden kohdalla.

2. Tämän yleissopimuksen määräysten mukaisesti sopimuspuolten on toimittava yhteistyössä veden hallintaan liittyvissä peruskysymyksissä ja toteutettava kaikki aiheelliset oikeudelliset, hallinnolliset ja tekniset toimenpiteet vähintään Tonavan ja sen vesialueen nykyisten ympäristöllisten ja veden laatuun liittyvien olosuhteiden säilyttämiseksi ja parantamiseksi sekä mahdollisuuksien mukaan esiintyvien tai todennäköisten haitallisten vaikutusten ja muutosten estämiseksi ja vähentämiseksi.

3. Tämän vuoksi sopimuspuolten, jotka ottavat huomioon vesien saastumista estävien toimenpiteiden sekä järkevän ja kestävän vedenkäytön kiireellisyyden, on tarpeen mukaan laadittava tärkeysjärjestys ja vahvistettava, yhdenmukaistettava ja yhteensovitettava sellaisia kansallisella ja kansainvälisellä tasolla koko Tonavan alueella toteutettuja tai toteutettavaksi suunniteltuja toimenpiteitä, joilla pyritään Tonavan kestävään kehitykseen ja ympäristönsuojeluun. Erityisesti tällä tavoitteella pyritään vesivarojen kestävän käytön varmistamiseen kunnallisissa, teollisissa ja maataloudellisissa yhteyksissä, ekosysteemien säilyttämiseen ja uudistamiseen sekä myös muiden yleiseen terveyteen liittyvien vaatimusten täyttämiseen.

4. Saastuttaja maksaa -periaate sekä varovaisuusperiaate muodostavat perustan kaikille Tonavan ja sen vesialueen suojeluun pyrkiville toimenpiteille.

5. Vesien hallintaan liittyvä yhteistyö on suunnattava kestävään vesien hallintaan, joka perusteena tarkoittaa vakaata ja ympäristön huomioivaa kehitystä, joka samanaikaisesti kohdistuu:

- yleisen elämänlaadun säilyttämiseen;

- luonnonvarojen jatkuvan saatavuuden säilyttämiseen;

- pysyvien ympäristövahinkojen välttämiseen ja ekosysteemien suojelemiseen;

- ennaltaehkäisevän lähestymistavan omaksumiseen.

6. Tämän yleissopimuksen soveltaminen ei saa millään tavoin aiheuttaa merkittävää jokiympäristöön kohdistuvien vaikutusten suoraa tai epäsuoraa lisääntymistä.

7. Kullakin sopimuspuolella on oikeus hyväksyä ja panna täytäntöön tämän yleissopimuksen määräyksiä ankarampia toimenpiteitä.

3 artikla Soveltamisala

1. Tätä yleissopimusta sovelletaan Tonavan vesialueella, sellaisena kuin se 1 kohdan b alakohdassa määritellään.

2. Tämän yleissopimuksen tarkoituksena on erityisesti suunniteltujen toimien ja käynnissä olevien toimenpiteiden noudattaminen, sikäli kuin niistä aiheutuu tai todennäköisesti aiheutuu rajat ylittäviä vaikutuksia:

a) jätevesien laskeminen vesistöön, ravinteiden ja vaarallisten aineiden päästöt sekä piste- että hajakuormituslähteistä sekä lämmityspäästöt;

b) vesirakennusalalla suunnitellut toiminnat ja toimenpiteet, erityisesti vesivirtojen säätelyyn ja juoksuttamiseen sekä varastointitasoon liittyvä valvonta, tulvavalvonta ja jäiden aiheuttaminen vahinkojen estäminen sekä vesivirrassa tai sen äärellä sijaitsevien laitosten vaikutukset vesijärjestelmään;

c) muut vedenkäyttöön liittyvät suunnitellut toiminnat ja toimenpiteet kuten vesivoiman käyttö, vedensiirto ja -poisto;

d) olemassa olevien vesiteknisten rakennelmien toiminta, esimerkiksi vesivarastot, vesivoimalaitokset; ympäristöllisiin vaikutuksiin, mukaan lukien vesistöllisten olosuhteiden heikentyminen, eroosio, kuluminen, tulvat ja maakerrosten valuminen, liittyvät ennalta ehkäisevät toimenpiteet; toimenpiteet ekosysteemien suojelemiseksi;

e) vesistöille vaarallisten aineiden käsitteleminen ja onnettomuuksien ennaltaehkäisy.

3. Tätä yleissopimusta sovelletaan kalatalousalaan ja sisävesiliikenteeseen liittyvissä kysymyksissä, sikäli kuin on kyse vesiensuojelusta näiden toimintojen aiheuttamalta saastumiselta.

4 artikla Yhteistyömuodot

Tämän yleissopimuksen mukainen yhteistyö käsittää säännönmukaisesti seuraavat alueet:

a) neuvottelut ja yhteistoiminnan tämän yleissopimuksen määräyksissä tarkoitetun kansainvälisen komission puitteissa;

b) tiedonvaihdon kahden- ja monenvälisten sopimusten, laillisten sääntöjen ja vesien hallintaan liittyvien toimenpiteiden osalta; oikeudellisten asiakirjojen, direktiivien ja muiden julkaisujen vaihto; muut tietojen ja kokemusten vaihtamiseen liittyvät muodot.

II OSA MONENVÄLINEN YHTEISTYÖ

5 artikla Rajat ylittävien vaikutusten estäminen, valvonta ja vähentäminen

1. Sopimuspuolten on kehitettävä, hyväksyttävä ja pantava täytäntöön tarkoituksenmukaiset oikeudelliset, hallinnolliset ja tekniset toimenpiteet sekä säädettävä kansallisista edellytyksistä sekä veden laadun tehokkaan suojelun sekä kestävän vedenkäytön edellyttämän perustan turvaamiseksi ja näin myös rajat ylittävien vaikutusten estämiseksi, valvomiseksi ja vähentämiseksi.

2. Tätä varten sopimuspuolten on erikseen tai yhdessä toteutettava vähintään seuraavassa esitetyt toimenpiteet:

a) rekisteröitävä luontaiset vesivaroihin liittyvät olosuhteet Tonavan vesialueella soveltamalla hyväksyttyjä määrällisiä ja laadullisia perusteita, mukaan lukien kyseiset menetelmät;

b) hyväksyttävä oikeudelliset säännökset vaatimuksista, mukaan lukien aikarajoitukset, jotka jätevesien laskemisessa on täytettävä;

c) hyväksyttävä oikeudelliset säännökset vesistöille vaarallisten aineiden käsittelyn osalta;

d) hyväksyttävä oikeudelliset säännökset, jotka koskevat ravinteiden tai vaarallisten aineiden päästöjä hajakuormituslähteistä, erityisesti ravinteiden sekä maatalouden kasvinsuojelu- ja torjunta-aineiden käytön osalta;

e) näiden sääntöjen yhdenmukaistamiseksi suojelun kannalta korkealle tasolle sekä vastaavien toimenpiteiden yhdenmukaisen toteuttamisen varmistamiseksi sopimuspuolten on otettava huomioon kansainvälisen komission esittämät tulokset ja ehdotukset;

f) sopimuspuolten on toimittava yhteistyössä ja toteutettava aiheelliset toimenpiteet jätteiden ja vaarallisten aineiden rajat ylittävien haitallisten vaikutusten, erityisesti kuljetuksesta aiheutuvien, estämiseksi.

6 artikla Vesivarojen suojelua koskevat erityiset toimenpiteet

Sopimuspuolten on toteutettava aiheelliset toimenpiteet, joiden tarkoituksena on rajat ylittävien vaikutusten estäminen tai vähentäminen, vesivarojen kestävä ja kohtuullinen käyttö sekä ekologisten varojen säilyttäminen, erityisesti seuraavilla tavoilla:

a) luetteloimalla pohjavesivarat, joita koskee pitkän aikavälin suojelu, samoin kuin suojelualueet, joilla on merkitystä olemassa olevien ja tulevaisuudessa hyödynnettävien juomavesivarojen kannalta;

b) estämällä pohjavesivarojen saastuminen erityisesti pitkällä aikavälillä juomavedeksi tarkoitettujen varojen osalta, erityisesti nitraattien, kasvinsuojelu- ja torjunta-aineiden sekä muiden vaarallisten aineiden vaikutuksesta;

c) saattamalla ennalta ehkäisevien ja valvontatoimenpiteiden avulla saasteonnettomuuksien vaara mahdollisimman pieneksi;

d) ottamalla huomioon veden laatuun 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista suunnitelluista toimista ja käynnissä olevista toimenpiteistä heijastuvat mahdolliset vaikutukset;

e) arvioimalla biotooppeihin liittyvien erilaisten tekijöiden merkitystä jokiekologialle ja ehdottamalla toimenpiteitä vesien ja rannikon ekologisten olosuhteiden parantamiseksi.

7 artikla Päästörajoitukset: veden laatuun liittyvät tavoitteet ja perusteet

1. Kansainvälisen komission ehdotukset huomioonottavien sopimuspuolten on asetettava päästörajat, joita sovelletaan yksittäisillä teollisuudenaloilla sekä teollisuudessa saastekuormitusten sekä -keskittymien osalta ja jotka perustuvat parhaalla mahdollisella tavalla vähän saastuttavan tai saasteettoman teknologian käyttöön lähteellä. Vaarallisten aineiden laskemisen osalta päästörajojen on perustuttava parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan jätteiden vähentämiseksi lähteellä ja/tai jätevedenpuhdistukseen. Kunnallisten jätevesiä koskevien päästörajojen on perustuttava vähintään biologiseen tai vastaavaan käsittelytasoon.

2. Sopimuspuolten on hajakuormituslähteiden osalta kehitettävä lisämääräyksiä vaarallisten aineiden ja ravinteiden päästöjen estämiseksi tai vähentämiseksi, erityisesti silloin, kun pääasiallisena lähteenä on maatalous, ottaen huomioon ympäristön kannalta parhaan käytännön.

3. Edellä 1 ja 2 kohdan mukaisesti tämän yleissopimuksen liitteessä II esitetään luettelo teollisuudenaloista ja teollisuudesta sekä lisäluettelo sellaisista vaarallisista aineista ja aineryhmistä, joiden laskeminen piste- tai hajakuormituslähteistä on estettävä tai joiden laskemista on merkittävästi vähennettävä. Kansainvälinen komissio huolehtii liitteen II päivittämisestä.

4. Lisäksi sopimuspuolten on tarpeen mukaan määriteltävä veden laatua koskevat tavoitteet ja sovellettava veden laatua koskevia perusteita rajat ylittävien vaikutusten estämiseksi, valvomiseksi ja vähentämiseksi. Yleiset suuntaviivat tämän osalta annetaan liitteessä III ja molempien sopimuspuolten olisi sovellettava niitä ja täsmennettävä ne kansallisella tasolla, ja tarvittaessa yhdessä.

5. Sopimuspuolten on päästöjen tehokkaan rajoittamisen toteuttamiseksi lainkäyttövaltaansa kuuluvilla alueilla varmistettava tarvittavat ennakkoedellytykset ja täytäntöönpano.

Niiden on varmistettava se, että:

a) päästöjen rajoittamista koskevia kansallisia sääntöjä ja niissä asetettua standarditasoa yhdenmukaistetaan asteittain tässä yleissopimuksessa tarkoitettuihin päästörajoituksiin nähden;

b) jätevesien laskeminen perustuu poikkeuksetta toimivaltaisten viranomaisten ennakkoon rajoitetuksi voimassaoloajaksi antamiin lupiin;

c) uusien tai uudenaikaistettujen teollisuuslaitosten osalta, erityisesti vaarallisten aineiden kohdalla, ennalta ehkäisemiseen ja valvontatoimenpiteisiin liittyvissä säännöissä ja luvissa keskitytään parhaaseen mahdolliseen tekniikkaan ja siihen, että niiden täytäntöönpano on ensisijaista;

d) standardeja ankarampia säännöksiä - yksittäisissä tapauksisa jopa kieltoja - otetaan käyttöön silloin, kun vastaanottavan veden ja sen ekosysteemin ominaispiirteet sitä edellyttävät 4 kohdan mukaisesti;

e) toimivaltaiset viranomaiset valvovat, että rajat ylittäviä vaikutuksia todennäköisesti aiheuttavat toimet toteutetaan asetettujen lupien ja määräysten mukaisesti;

f) ympäristövaikutusten arviointia suoritetaan rinnan ylikansallisten ja kansainvälisten sääntöjen tai ympäristövaikutusten arvioimiseksi käytettävien muiden ympäristömenettelyjen kanssa;

g) suunnittelun, lupien myöntämisen ja täytäntöönpanon koskiessa 3 artiklan 2 kohdassa ja 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja toimia ja toimenpiteitä toimivaltaisten viranomaisten on otettava huomioon sellaisten onnettomuuksien uhka, joihin liittyy vesistöille vaarallisia aineita, ottamalla käyttöön ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä ja antamalla toimintaohjeita onnettomuuden jälkeen toteutettavien vastatoimenpiteiden osalta.

8 artikla Päästöselvitys, toimintaohjelmat ja kehitystarkastelut

1. Sopimuspuolten on kausittain laadittava selvitys Tonavan vesialueen saasteiden piste- ja hajakuormituslähteisiin liittyvistä tarkoitustenmukaisista seikoista, mukaan lukien vastaavien päästöjen osalta toteutetut ennalta ehkäisevät ja vähentämistoimenpiteet, sekä näiden toimenpiteiden varsinaisesta tehokkuudesta, ottamalla asianmukaisella tavalla huomioon 5 artiklan 2 kohdan a alakohta.

2. Tämän perusteella sopimuspuolten on omalta osaltaan laadittava luettelo ennalta ehkäisevistä ja vähentämistä koskevista asteittain toteutettavista lisätoimenpiteistä, sikäli kuin se on tarpeen tämän yleissopimuksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta.

3. Selvitys päästöistä ja luettelo toteutettavista toimenpiteistä muodostavat perustan sopimuspuolten kehittämille yhteistoimintaohjelmille, joissa otetaan huomioon kiireellisyyden ja tehokkuuden edellyttämä tärkeysjärjestys. Näiden toimintaohjelmien tarkoituksena on erityisesti vähentää saastekuormitusta ja -keskittymiä sekä teollisten että kunnallisten piste- ja hajakuormituslähteiden osalta. Niihin on muun muassa sisällyttävä saasteiden ennalta ehkäisemistä ja vähentämistä koskevia toimenpiteitä, mukaan lukien aikaa ja kustannuksia koskevat arviot.

4. Lisäksi sopimuspuolten on valvottava yhteistoimintaohjelmien täytäntöönpanon edistymistä laatimalla kausittaisia kehitystarkasteluja. Tarkasteluihin on sisällytettävä sekä jo toteutetut suojelutoimenpiteet että varsinaisten arvioiden pohjalta jokiolosuhteissa havaittu edistyminen.

9 artikla Valvontaohjelmat

Sopimuspuolten on kansallisen toimintansa pohjalta tehtävä yhteistyötä valvonnan ja arvioinnin osalta.

1. Tämän vuoksi niiden on:

- yhdenmukaistettava tai muutettava toisiaan vastaaviksi kansallisella tasolla soveltamansa valvonta- ja arviointimenettelyt, erityisesti joen laadun, päästövalvonnan, tulvaennusteen ja vesitasapainon osalta siten, että saavutetaan vertailukelpoisia tuloksia yhteistä valvonta- ja arviointitoimintaa varten;

- kehitettävä keskitettyjä tai yhteisiä valvontajärjestelmiä, joissa käytetään kiinteää tai liikkuvaa mittaus-, tiedotus- ja tietojenkäsittelylaitteistoa;

- laadittava ja toteutettava yhteisohjelmia Tonavan vesialueen jokiolosuhteiden valvomiseksi sekä veden laadun että määrän, maakerrosten ja jokiekosysteemien osalta pohjaksi rajat ylittävien vaikutusten arvioimiselle, kuten rajat ylittävä saastuminen, jokijärjestelmässä sekä vesitasapainossa havaitut muutokset, tulvat ja jäiden aiheuttamat vahingot;

- kehitettävä yhteisiä tai yhdenmukaisia menetelmiä jätevesien laskemisen valvomiseksi ja arvioimiseksi, mukaan lukien tietojen käsitteleminen, arvioiminen ja kerääminen, ottaen huomioon päästörajoituksia koskeva alakohtainen lähestymistapa (liite II, 1 osa);

- laadittava selvityksiä asiaan liittyvistä pistekuormituslähteistä, mukaan lukien veteen lasketut saastuttavat aineet (päästöselvitykset) ja arvioitava veden saastumista hajakuormituslähteistä, ottaen huomioon liitteessä II oleva 2 osa; tarkasteltava näitä asiakirjoja tilanteen mukaisesti.

2. Niiden on erityisesti sovittava niistä valvontapaikoista, joen laadun ominaispiirteistä ja saastumista koskevista mittareista, joita Tonavan osalta arvioidaan säännöllisesti riittävän usein, ottaen huomioon kyseisen vesivirran ekologiset ja vesistölliset ominaispiirteet sekä vastaavalla vesialueella laskettujen saastuttavien aineiden tyypilliset päästöt.

3. Sopimuspuolten on vahvistettava yhdenmukaisten menetelmien perusteella kansallinen vesitasapaino sekä Tonavan yleinen vesitasapaino. Tätä tarkoitusta varten sopimuspuolten on tarvittavissa määrin toimitettava yhdystiedot, jotka ovat sovellettujen yhdenmukaisten menetelmien ansiosta riittävän vertailukelpoisia. Samaan tietokantaan voidaan koota myös Tonavan tärkeimpien sivujokien vesitasapainoa koskevia tietoja.

4. Niiden on kausittain arvioitava Tonavan laadullisia olosuhteita sekä rajat ylittävien vaikutusten estämiseksi, valvomiseksi sekä vähentämiseksi toteutettujen omien toimenpiteiden ansiosta tapahtunutta edistymistä. Tulokset on esitettävä yleisölle asianmukaisissa julkaisuissa.

10 artikla Kertomusvelvoitteet

Sopimuspuolten on annettava kansainväliselle komissiolle kertomus komission tehtävien edellyttämistä perusseikoista. Näiden kertomusten on käsiteltävä erityisesti:

a) tässä yleissopimuksessa määrättyjä tai komission pyytämiä kertomuksia ja asiakirjoja;

b) tietoja Tonavan ja sen vesialueen suojelua ja vesien hallintaa säätelevien tai kyseisten kysymysten kannalta muuten merkityksellisten kahden- ja monenvälisten sopimusten ja muiden sopimusten voimassaolosta, tekemisestä tai muuttamisesta taikka niistä irtisanoutumisesta;

c) tietoja Tonavan ja sen vesialueen suojelua ja vesien hallintaa säätelevistä tai kyseisten kysymysten kannalta muuten merkityksellisistä kansallisista laeista, asetuksista ja muista yleisistä säännöistä;

d) toimintaa edellyttävien päätösten täytäntöönpanoon kansallisella tasolla liittyviä tapoja, aikarajoja ja rahoituskustannuksia, kuten suositukset, ohjelmat ja toimenpiteet, koskevien tietojen toimittamista viimeistään sovittuna määräaikana kansainvälisen komission tekemästä päätöksestä;

e) kansainvälisen komission tai muiden sopimuspuolten toimesta tapahtuva sellaisen toimivaltaisen tahon nimeäminen, joka voidaan osoittaa tämän yleissopimuksen puitteissa tapahtuvaan yhteistyöhön;

f) tiedot suunnitelluista toimista, jotka luonteeltaan todennäköisesti aiheuttavat rajat ylittäviä vaikutuksia.

11 artikla Neuvottelut

1. Edeltävän tiedonvaihdon perusteella kyseisten sopimuspuolten on yhden tai useamman sopimuspuolen pyynnöstä aloitettava neuvottelut sellaisten 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen suunniteltujen toimenpiteiden osalta, jotka todennäköisesti aiheuttavat rajat ylittäviä vaikutuksia, sikäli kuin tällainen tiedonvaihto ja nämä neuvottelut eivät vielä kuulu kahdenvälisen tai muun kansainvälisen yhteistyön piiriin. Neuvottelujen on yleensä tapahduttava kansainvälisen komission yhteydessä ratkaisun saavuttamiseksi.

2. Ennen suunniteltuja toimenpiteitä koskevan päätöksen tekemistä toimivaltaisten viranomaisten on - paitsi milloin vaaratilanne on käsillä - odotettava neuvottelujen tuloksia, lukuun ottamatta tapausta, jossa neuvotteluja ei ole saatu päätökseen viimeistään vuoden kuluessa niiden alkamisesta.

12 artikla Tiedonvaihto

1. Sopimuspuolten on vaihdettava kansainvälisen komission vahvistuksesta kohtuullisesti saatavissa olevia tietoja muun muassa seuraavien kysymysten osalta:

a) Tonavan vesialueen jokiympäristöä koskevat yleiset olosuhteet;

b) parhaan käytettävissä olevan tekniikan soveltamisessa ja harjoittamisessa saadut kokemukset sekä tutkimukseen ja kehitykseen liittyvät tulokset;

c) päästöjä ja valvontaa koskevat tiedot;

d) rajat ylittävien vaikutusten estämiseksi, valvomiseksi ja vähentämiseksi toteutetut tai toteutettaviksi suunnitellut toimenpiteet;

e) jätevesien laskemista koskevat määräykset;

f) onnettomuudet, joihin liittyy vesistöille vaarallisia aineita.

2. Päästörajojen yhdenmukaistamiseksi sopimuspuolten on suoritettava tiedonvaihtoa määräystensä osalta.

3. Jos yksi sopimuspuoli pyytää toista sopimuspuolta toimittamaan sellaisia tietoja, joita ei ole saatavissa, jälkimmäisen on suostuttava täyttämään pyyntö mutta se voi asettaa pyynnön esittäneelle sopimuspuolelle ehdoksi maksun, joka kattaa tiedonkeruusta ja tarvittaessa tällaisen tiedon käsittelemisestä aiheutuneet kohtuulliset kustannukset.

4. Tämän yleissopimuksen täytäntöön panemiseksi sopimuspuolten on helpotettava parhaan käytettävissä olevan tekniikan vaihtoa edistämällä erityisesti käytettävissä olevan tekniikan kaupallista vaihtoa, suoria teollisuusyhteyksiä ja -yhteistyötä, mukaan lukien yhteisyritykset, tietojen ja kokemusten vaihtamisen ja määräykset teknisestä avunannosta. Sopimuspuolten on myös vastattava yhteisistä koulutusohjelmista ja asiaa koskevien seminaarien ja kokousten järjestämisestä.

5. Tämän sopimuksen määräykset eivät saa vaikuttaa kansallisten lakien, asetusten, hallinnollisten määräysten tai hyväksyttyjen lainmukaisten käytäntöjen sekä sovellettavien kansainvälisten määräysten mukaisesti sopimuspuolia koskevia henkilötietojen, henkisen omaisuuden suojaamiseen, mukaan lukien teollisuus- ja kauppasalaisuudet tai kansallinen turvallisuus, liittyviä oikeuksia tai velvoitteita.

6. Jos osapuoli kuitenkin päättää toimittaa suojattua aineistoa toiselle sopimuspuolelle, suojattua tietoa vastaanottavan sopimuspuolen on kunnioitettava vastaanotettuun tietoon ja sen toimitusolosuhteisiin liittyvää luottamuksellisuutta ja käytettävä kyseistä tietoa ainoastaan pyynnön alkuperäisiin tarkoituksiin.

13 artikla Toimitetun tiedon suojaaminen

Tämän yleissopimuksen mukaisesti teollisuus- ja kauppasalaisuudet tai muut luottamukselliset tiedot on toimitettava kansallisen lainsäädännön mukaisesti ja vastaanottavan sopimuspuolen on käsiteltävä tietoja käyttämättä niitä muihin kuin tässä yleissopimuksessa määrättyihin tarkoituksiin, julkaisematta niitä tai luovuttamatta niitä kolmannelle osapuolelle. Jos sopimuspuoli katsoo, ettei se kykene kyseisen luottamuksellisen tiedon osalta täyttämään tätä velvoitetta, on sen ilmoitettava asiasta tiedot luovuttaneelle sopimuspuolelle välittömästi ja palautettava tieto. Henkilötiedot on toimitettava sopimuspuolille tiedot luovuttavan sopimuspuolen kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Vastaanottaja saa käyttää henkilötietoja ainoastaan ilmoitettuihin tarkoituksiin luovuttajaosapuolen täsmentämien edellytysten mukaisesti.

14 artikla Tiedottaminen yleisölle

1. Sopimuspuolten on varmistettava, että niiden toimivaltaisilta viranomaisilta edellytetään Tonavan altaan jokiympäristön tilaa tai laatua koskevien tietojen toimittamista luonnollisten ja oikeushenkilöiden saataville pyynnöstä mahdollisimman nopeasti ilman, että henkilöiden tarvitsee perustella sitä, että asia koskee heitä.

2. Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut julkisten viranomaisten hallussa olevat tiedot voidaan toimittaa kirjoitetussa, kuvallisessa, suullisessa tai tietokantamuodossa.

3. Tämän artiklan määräykset eivät vaikuta sopimuspuolten oikeuteen kansallisten oikeusjärjestelmiensä ja sovellettavien kansainvälisten sääntöjen mukaisesti kieltäytyä antamasta kyseisiä tietoja, kun tiedot liittyvät:

a) julkisten viranomaisten menettelyjen, kansainvälisten suhteiden ja kansallisen puolustuksen luottamukselliseen luonteeseen;

b) yleiseen turvallisuuteen;

c) asioihin, jotka ovat tai ovat olleet vireillä tuomioistuimessa ja joita ei vielä ole ratkaistu taikka tutkinnan alaisia, mukaan lukien kurinpidolliset tutkinnat, tai joihin liittyy alustavia menettelyjä;

d) kauppa- ja teollisuussalaisuuksiin tai henkiseen omaisuuteen;

e) henkilötietojen ja/tai -tiedostojen luottamuksellisuuteen;

f) kolmannen osapuolen toimittamaan aineistoon, jota kyseisen tahon ei lain mukaan tarvitsisi toimittaa;

g) aineistoon, jonka sulkeminen pois todennäköisesti johtaisi siihen, että ympäristö, jota aineisto koskee, vahingoittuisi.

4. Julkisen viranomaisen on otettava tietoja pyytäneeseen henkilöön yhteys mahdollisimman pian. Tietojen luovuttamatta jättäminen on perusteltava kirjallisesti.

15 artikla Tutkimus ja kehitys

1. Tämän yleissopimuksen tavoitteiden saavuttamisen edistämiseksi sopimuspuolten on laadittava tieteelliseen tai tekniseen tutkimukseen liittyviä täydentäviä ohjelmia tai yhteisohjelmia ja kansainvälisen komission määrittämän menettelyn mukaisesti toimitettava komissiolle:

a) tällaisessa täydentävässä tai lisä- tai muussa asiaan liittyvässä tutkimuksessa saadut tulokset, joihin julkisella viranomaisella on oltava pääsy;

b) asiaa koskevat tiedot muista tieteellisiin ja teknisiin ohjelmiin liittyvistä ohjelmista.

2. Tässä yhteydessä sopimuspuolten on huomioitava kyseisellä alalla asiaan kuuluvien järjestöjen tai toimistojen taholta toteutettu tai tuettu työ.

16 artikla Tiedotus-, varoitus- ja hälytysjärjestelmät, hätäsuunnitelmat

1. Sopimuspuolten on luotava koordinoidut tai yhteiset tiedotus-, varoitus- ja hälytysjärjestelmät koko altaan kannalta riittävän laajan alueen osalta siten, että se käsittää kahdenvälisellä tasolla perustetut ja käytetyt järjestelmät. Niiden on neuvoteltava kansallisten tiedotus-, varoitus- ja hälytysjärjestelmien sekä hätäsuunnitelmien yhdenmukaistamista koskevista tavoista ja keinoista.

2. Sopimuspuolten on kansainvälisen komission puitteissa ilmoitettava toisilleen tähän tarkoitukseen sellaisten hätätilanteiden, kuten saasteonnettomuudet, muut veteen liittyvät kriisitilanteet, tulvat ja jäiden aiheuttamat vahingot, varalta nimetyistä toimivaltaisista viranomaisista tai yhteystahoista. Tämän mukaisesti toimivaltaisten viranomaisten on toimittava yhteistyössä yhteisten hätäsuunnitelmien, ja tarvittaessa kahdenvälisellä tasolla olemassa olevia suunnitelmia täydentävien suunnitelmien luomiseksi.

3. Jos toimivaltainen viranomainen havaitsee Tonavassa tai sen vesialueella vaarallisten aineiden osuuden äkillistä lisääntymistä tai saa ilmoituksen katastrofista tai onnettomuudesta, jolla todennäköisesti on vakavia vaikutuksia Tonavan veden laatuun ja joka vaikuttaa alajuoksulla sijaitseviin Tonavan valtioihin, kyseisen viranomaisen on välittömästi otettava yhteys nimettyihin yhteystahoihin sekä kansainväliseen komissioon komission käyttöönottaman menettelyn mukaisesti.

4. Tulvista, mukaan lukien jäiden aiheuttamat vahingot, aiheutuvien riskien valvomiseksi ja vähentämiseksi toimivaltaisten viranomaisten on välittömästi ilmoitettava asiasta alajuoksulla sijaitseville Tonavan valtioille, joihin vaikutukset todennäköisesti kohdistuisivat, kansainväliselle komissiolle tulvien ilmenemisestä ja etenemisestä sekä ennusteet jäiden aiheuttamista vahingoista.

17 artikla Keskinäinen avunanto

1. Yhteistyön tehostamiseksi ja tämän yleissopimuksen velvoitteiden täyttämisen helpottamiseksi erityisesti jokiolosuhteissa ilmenevissä kriisitilanteissa sopimuspuolten olisi sovittava keskinäisestä avunannosta, joka aloitetaan yhden sopimuspuolen sitä pyytäessä.

2. Kansainvälisen komission on laadittava keskinäiseen avunantoon liittyvät menettelyt, joihin sisältyy muun muassa seuraavaa:

a) avun ohjaaminen, valvonta, koordinointi ja tarkkailu;

b) avunpyynnön esittäneen sopimuspuolen luovuttamat alueelliset laitteistot ja palvelut, mukaan lukien tarvittaessa rajanylitysmuodollisuuksien helpottaminen;

c) korvausjärjestelyt avustavan sopimuspuolen ja/tai sen henkilökunnan osalta sekä järjestelyt tarvittaessa kolmansien sopimuspuolten alueiden kautta tapahtuvan kauttakulun osalta;

d) avustuspalvelun hyvittämismenetelmät.

III OSA KANSAINVÄLINEN KOMISSIO

18 artikla Perustaminen, tehtävät ja toimivalta

1. Tämän yleissopimuksen tavoitteiden ja määräysten panemiseksi täytäntöön perustetaan Tonavan kansainvälinen suojelukomissio, josta tässä yleissopimuksessa käytetään nimitystä kansainvälinen komissio. Sopimuspuolten on toimittava kansainvälisen komission puitteissa yhteistyössä. Sopimuspuolten 1-18 artiklassa tarkoitettujen velvoitteiden täyttämisen osalta kansainvälinen komissio laatii sopimuspuolille osoitettuja ehdotuksia ja suosituksia.

2. Kansainvälisen komission rakenteesta ja menettelyistä sekä sen toimivallasta määrätään yksityiskohtaisesti tämän yleissopimuksen liitteessä IV, jossa esitetään komissiota koskeva johtosääntö.

3. Nimenomaisesti sille kuuluvien asioiden lisäksi komissiolla on toimivalta käsitellä asioita, jotka kuuluvat sen tehtäväalueeseen sopimuspuolten valtuutuksen perusteella yleissopimuksen 3 artiklan puitteissa.

4. Kansainvälisen komission tekemien päätösten täytäntöönpanoa tukevat 10 artiklassa sopimuspuolille määrätty velvoite antaa komissiolle kertomuksia ja tässä sopimuksessa esitetyt monenvälisen yhteistyön kansallista perustaa ja täytäntöönpanoa koskevat määräykset.

5. Kansainvälinen komissio tutkii tämän yleissopimuksen täytäntöönpanossa saatua kokemusta ja tarvittaessa esittää sopimuspuolille tähän yleissopimukseen tehtäviä muutoksia tai lisäyksiä koskevia ehdotuksia tai valmistaa pohjaa Tonavan ja sen vesialueen suojelua ja vesien hallintaa koskevien muiden säännösten laatimiselle.

6. Kansainvälinen komissio päättää yhteistyöstä kansainvälisten ja kansallisten järjestöjen kanssa tai muiden sellaisten tahojen kanssa, jotka liittyvät Tonavan ja sen vesialueen suojeluun ja vesien hallintaan tai yleisesti vesiensuojeluun ja vesien hallintaan tai ovat niistä kiinnostuneita. Tämän yhteistyön tarkoituksena on koordinaation tehostaminen ja päällekkäisten toimintojen välttäminen.

19 artikla Bukarestin julistusta koskevat siirtymämääräykset

Sopimuspuolten taholla 13 päivänä joulukuuta 1985 allekirjoitetun Tonavan valtioiden välistä yhteistyötä, joka liittyy Tonavan vesien hallintaan ja erityisesti Tonavan suojeluun saastumiselta, koskevan julistuksen mukaisesti (Bukarest-julistus) tapahtuva työskentely veden laadusta, tulvatiedotuksesta ja -ennusteista sekä vesitasapainosta vastaavien työryhmien tasolla siirtyy tämän yleissopimuksen piiriin.

IV OSA MENETTELYLLISET JA LOPPUMÄÄRÄYKSET

20 artikla Liitteiden voimassaolo

Jollei 23 artiklassa toisin määrätä, liitteet I, II, III, IV ja V ovat tämän yleissopimuksen erottamaton osa.

21 artikla Voimassa olevat ja täydentävät sopimukset

Sopimuspuolet mukauttavat tarvittaessa voimassa olevia kahden- tai monenkeskisiä taikka muita sopimuksia siten, että vältetään ristiriitaisuudet tämän yleissopimuksen perusperiaatteiden kanssa, ja tekevät tapauksen mukaan täydentäviä tai muita sopimuksia.

22 artikla Sopimuspuolten kokoontuminen

1. Sopimuspuolet kokoontuvat kansainvälisen komission kehotuksesta.

2. Kokouksissaan sopimuspuolet tarkastelevat kansainvälisen komission kertomuksen pohjalta erityisesti poliittisia aiheita, jotka koskevat tämän yleissopimuksen täytäntöön panemista, ja hyväksyvät aiheelliset suositukset tai päätökset.

3. Sopimuspuoli, jonka valtuuskunnan johtaja toimii kansainvälisen komission puheenjohtajana, toimii puheenjohtajana myös kyseisissa kokouksissa.

4. Sopimuspuolten kokouksissa voidaan antaa suosituksia tai päätöksiä sillä edellytyksellä, että säännönmukaisesta kutsusta läsnä on vähintään kolme neljäsosaa kaikkien sopimuspuolten valtuuskunnista. Jollei tästä yleissopimuksesta muuta johdu, sopimuspuolten kokouksessa pyritään kaikin tavoin yksimielisyyteen asioista sovittaessa. Jos yksimielisyyttä ei saavuteta, puheenjohtaja ilmoittaa, että kaikki keinot yksimieliseen sopimukseen pääsemiseksi on käytetty. Tällaisen ilmoituksen jälkeen suositus tai päätös hyväksytään neljän viidesosan enemmistöllä läsnäolevista sopimuspuolista ja äänestämällä.

5. Päätös sitoo sen hyväksymistä seuraavan yhdennentoista kuukauden ensimmäisenä päivänä päätöksen puolesta äänestäneitä sekä sellaisia sopimuspuolia, jotka eivät kyseisen ajan kuluessa ole ilmoittaneet toimeenpanevalle sihteerille kirjallisesti, etteivät ne voi hyväksyä päätöstä. Tällainen ilmoitus voidaan kuitenkin peruuttaa milloin tahansa: peruutus sitoo siitä lähtien kun toimeenpaneva sihteeri on vastaanottanut sen. Päätös sitoo sopimuspuolta, joka on ilmoittanut toimeenpanevalle sihteerille kirjallisesti voivansa hyväksyä päätöksen, tällaisen ilmoituksen vastaanottamisajankohdasta tai päätöksen hyväksymistä seuraavan yhdennentoista kuukauden ensimmäisenä päivänä, sen mukaan kumpi ajankohta on myöhäisempi.

6. Jos suosituksella tai päätöksellä kuitenkin on rahoituksellisia seuraamuksia, suositus tai päätös voidaan hyväksyä vain yksimielisesti.

23 artikla Yleissopimuksen muutokset

Yleissopimusta muutetaan seuraavalla tavalla:

1. Jokainen sopimuspuoli voi ehdottaa muutosta tähän yleissopimukseen. Tallettaja toimittaa ehdotetun muutoksen tekstin ja kokouksen koollekutsumista koskevan ehdotuksen kirjallisena sopimuspuolille.

2. Jos vähintään kolmen neljäsosan enemmistö sopimuspuolista kannattaa sopimuspuolten kokouksen koollekutsumista koskevaa ehdotusta, tallettaja kutsuu sopimuspuolten kokouksen koolle kuuden kuukauden kuluessa kansainvälisen komission istuntoon.

3. Muutos hyväksytään sopimuspuolten kokouksessa yksimielisesti.

4. Tallettajavaltio toimittaa hyväksytyn muutoksen sopimuspuolille ratifioimista tai hyväksymistä varten. Muutoksen ratifioinnista tai hyväksymisestä ilmoitetaan kirjallisesti tallettajavaltiolle.

5. Muutos tulee voimaan sen ratifioineiden tai hyväksyneiden sopimuspuolten osalta kolmantenakymmenentenä päivänä sen jälkeen kun tallettajavaltio on vastaanottanut sopimuspuolista vähintään neljän viidesosan lähettämät ratifiointia tai hyväksymistä koskevat ilmoitukset.

6. Kansainvälinen komissio voi muuttaa liitteitä I, II ja III johtosääntönsä 5 artiklan mukaisesti.

24 artikla Riitakysymysten ratkaiseminen

1. Jos kahden tai useamman sopimuspuolen välillä syntyy riitaa tämän yleissopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta, ne pyrkivät ratkaisuun neuvottelemalla tai muulla sellaisella tavalla, jonka sopimuspuolet hyväksyvät kiistan ratkaisemista koskevaksi keinokseen, tarvittaessa kansainvälisen komission tuella.

2. a) Jos riidan osapuolina olevat sopimuspuolet eivät kykene ratkaisemaan riitaa tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti sellaisen kohtuullisen ajan ja enintään kahdentoista kuukauden kuluessa siitä kun riidan osapuoli on ilmoittanut riidasta kansainväliselle komissiolle, ratkaistaan riita sitovasti jommassakummassa seuraavista rauhanomaisista menettelyistä:

- kansainvälinen tuomioistuin

- tämän yleissopimuksen liitteen V mukainen välimiesmenettely.

b) Sopimuspuoli voi ratifioidessaan tai hyväksyessään tämän yleissopimuksen tai siihen liittyessään taikka milloin tahansa näiden toimien jälkeen ilmoittaa kirjallisesti tallettajalle, että se hyväksyy tämän kohdan a alakohdassa tarkoitetuista keinoista toisen tai molemmat sellaisen riidan osalta, jota ei ole ratkaistu tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti.

c) Kun riidan osapuolet ovat hyväksyneet molemmat tämän kohdan a alakohdassa mainituista riidanratkaisukeinoista, riita alistetaan kansainvälisen tuomioistuimen ratkaistavaksi, jolleivät osapuolet toisin sovi.

d) Jos riidan osapuolet eivät tunnusta samaa tämän kohdan a alakohdassa mainittua riidanratkaisukeinoa, riita alistetaan välimiesmenettelyyn.

e) Sopimuspuolen katsotaan hyväksyneen välimiesmenettelyn, jos se ei ole antanut tämän kohdan b alakohdan mukaista ilmoitusta tai jos sen antama ilmoitus ei ole enää voimassa.

25 artikla Allekirjoittaminen

Tämä yleissopimus on avoinna allekirjoittamista varten Sofiassa 29 päivänä kesäkuuta 1994 YK:n peruskirjan mukaan Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenyyttä koskevat oikeudet ja etuoikeudet täysin omaaville Tonavan alueen valtioille samoin kuin Euroopan yhteisölle ja mille tahansa alueellista talouden yhdentymistä koskevalle järjestölle, jolle kyseiset valtiot järjestön jäseninä ovat siirtäneet toimivallan tämän yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa.

26 artikla Ratifiointi tai hyväksyminen

Tämä yleissopimus on ratifioitava tai hyväksyttävä. Ratifioimis-tai hyväksymiskirjat talletetaan tämän yleissopimuksen tallettajana toimivan Romanian hallituksen huostaan.

27 artikla Voimaantulo

Tämä yleissopimus tulee voimaan yhdeksäntenätoista päivänä sen päivän jälkeen, jolloin yhdeksäs ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirja on talletettu. Kunkin sellaisen valtion tai alueellisen taloudellista yhdentämistä koskevan järjestön osalta, joka ratifioi tai hyväksyy tämän yleissopimuksen taikka liittyy siihen yhdeksännen ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjan tallettamisen jälkeen, tämä yleissopimus tulee voimaan yhdeksäntenätoista päivänä sen jälkeen kun kyseinen valtio tai alueellinen taloudellista yhdentämistä koskeva järjestö on tallettanut ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa.

28 artikla Liittyminen, osallistuminen

1. Valtio tai tämän yleissopimuksen 25 artiklassa viitattu alueellinen taloudellista yhdentämistä koskeva järjestö, joka ei ole allekirjoittanut tätä yleissopimusta, voi liittyä tähän yleissopimukseen. Liittymiskirjat talletetaan tallettajan huostaan.

2. Sopimuspuolet voivat yksimielisesti ehdottaa mille tahansa valtiolle tai alueelliselle taloudellista yhdentämistä koskevalle järjestölle liittymistä tähän yleissopimukseen tai osallistumista siihen neuvojan asemassa.

29 artikla Irtisanoutuminen

Viiden vuoden kuluttua siitä, kun tämä yleissopimus tulee voimaan sopimuspuolen osalta, kyseinen sopimuspuoli voi milloin tahansa sanoutua irti tästä yleissopimuksesta ilmoittamalla siitä kirjallisesti tallettajalle. Irtisanoutuminen tulee voimaan vuoden kuluttua päivästä, jona tallettaja on vastaanottanut sitä koskevan ilmoituksen.

30 artikla Tallettajan tehtävät

Tallettajavaltio hoitaa tämän yleissopimuksen tallettajan tehtäviä ja erityisesti ilmoittaa sopimuspuolille:

a) ratifioimis-, hyväksymis-, liittymis- tai irtisanoutumiskirjojen taikka muiden tässä yleissopimuksessa edellytettyjen tiedonantojen, ilmoitusten ja asiakirjojen tallettamisesta;

b) tämän yleissopimuksen voimaantulopäivästä.

31 artikla Alkuperäiset tekstit, tallettaja

Tämä yleissopimus, jonka saksan- ja englanninkieliset tekstit ovat yhtä todistusvoimaisia, talletetaan Romanian hallituksen huostaan, ja Romanian hallitus toimittaa sen oikeaksi todistetut jäljennökset sopimuspuolille.

Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet hallitustensa täysivaltaiset edustajat ovat allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen Tonavan suojelusta ja kestävästä käytöstä (yleissopimuksen Tonavan suojelusta)

Tehty Sofiassa 29 päivänä kesäkuuta 1994.

LIITE I

1 OSA

Paras käytettävissä oleva tekniikka

1. Parhaan käytettävissä olevan tekniikan käytössä korostetaan saasteettoman teknologian käyttöä, mikäli sellaista on käytettävissä.

2. Käsite `paras käytettävissä oleva tekniikka` tarkoittaa sellaisten prosessien, laitteiden tai toimintamenetelmien viimeisintä kehitysvaihetta, jossa yksittäisen toimenpiteen käytännön soveltuvuus vesistöön laskemisen, päästöjen ja jätteiden rajoittamisen osalta voidaan osoittaa. Määritettäessä sitä, edustaako prosessi-, laite- tai toimintamenetelmäsarja parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa yleensä tai yksittäisissä tapauksissa, on erityisesti kiinnitettävä huomiota:

a) vastaaviin sellaisiin prosesseihin, laitteisiin tai toimintamenetelmiin, joita viime aikoina on menestyksellisesti kokeiltu;

b) teknologiseen edistykseen ja muutoksiin tieteellisessä tietämyksessä ja ymmärryksessä;

c) tällaisen tekniikan taloudelliseen toteutettavuuteen;

d) asennusta koskeviin rajoituksiin sekä uusissa että olemassa olevissa laitoksissa;

e) kyseisten veteen laskemisten ja päästöjen luonteeseen ja määrään.

3. Tämän vuoksi `paras käytettävissä oleva tekniikka` yksittäisen prosessin osalta muuttuu ajan kuluessa teknologisen edistyksen, taloudellisten ja yhteiskunnallisten tekijöiden sekä tieteellisessä tietämyksessä ja ymmärryksessä tapahtuneiden muutosten mukana.

4. Jos vesistöön laskeminen ja päästöjen väheneminen parhaan käytettävissä olevan tekniikan käytön seurauksena ei johda ympäristöllisesti hyväksyttäviin tuloksiin, on toteutettava lisätoimenpiteitä.

5. Käsite `tekniikka` käsittää sekä käytetyn teknologian että laitteen suunnittelu-, rakennus-, ylläpito-, toiminta- ja purkamistavan.

2 OSA

Ympäristön kannalta paras käytäntö

1. Ympäristön kannalta paras käytäntö tarkoittaa alakohtaisten ympäristövalvontaan liittyvien strategioiden ja toimenpiteiden parasta mahdollista yhdistämistä.

2. Määritettäessä sitä, mikä toimenpideyhdistelmä edustaa ympäristön kannalta parasta käytäntöä yleensä tai yksittäisissä tapauksissa, on erityisesti kiinnitettävä huomiota:

- varovaisuusperiaatteeseen;

- tuotteen ja sen tuotannon, käytön ja loppukäytön aiheuttamien ympäristövahinkojen kannalta (saastuttaja maksaa -periaate);

- korvaamiseen vähemmän saastuttavilla toiminnoilla tai aineilla, jotka säästävät luonnonvaroja, mukaan lukien energia (minimoimisperiaate);

- käyttövalikoimaan;

- korvaavaan aineeseen tai toimintaan liittyviin mahdollisiin ympäristöä koskeviin etuihin tai haittoihin;

- tieteellisessä tietämyksessä tai ymmärryksessä tapahtuvaan edistymiseen tai muutokseen;

- täytäntöönpanoon liittyviin aikarajoituksiin;

- yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin vaikutuksiin.

3. Tämän vuoksi `ympäristön kannalta paras käytäntö` yksittäisen vaikutuslähteen osalta muuttuu ajan kuluessa teknologisen edistyksen, taloudellisten ja yhteiskunnallisten tekijöiden sekä tieteellisessä tietämyksessä ja ymmärryksessä tapahtuneiden muutosten mukana.

4. Jos vaikutusten väheneminen ympäristön kannalta parhaan käytännön käytön seurauksena ei johda ympäristöllisesti hyväksyttäviin tuloksiin, on sovellettava lisätoimenpiteitä.

LIITE II

TEOLLISUUDEN ALAT JA VAARALLISET AINEET

1 OSA

Luettelo teollisuudenaloista ja teollisuudesta

1. Lämmönjohto, energia ja kaivosala:

a) Polttoainekaasujen ja poistoilman, kaivosjätteiden, polttolaitosten lauhdevesien käsitteleminen;

b) Jäähdytysjärjestelmät;

c) Hiilen ja malmin työstäminen;

d) Hiilen jalostaminen ja hiilen sivutuotteiden kehittäminen, brikettien valmistaminen;

e) Puuruskohiilen valmistaminen, aktiivihiili, noki.

2. Kivi- ja maarakennusteollisuus, rakennusaineet, lasi- ja keramiikka-alat:

a) Kuitusementin ja kuitusementtituotteiden valmistaminen;

b) Lasin, lasikuidun, mineraalikuidun valmistaminen ja jalostaminen;

c) Keraamisten tuotteiden valmistaminen.

3. Metallialalla:

a) Metallin työstäminen ja jalostaminen; galvanointilaitokset, peittaamot, anodisointilaitokset, teräksenkiillotuslaitokset, kuumasinkityslaitokset, karkaisulaitokset, painettujen piirilevyjen valmistamot, akkuvalmistamot, emaloimislaitokset, mekaaniset pajat, liukukiillotuslaitokset.

b) Raudan ja teräksen valmistaminen, mukaan lukien sulattamot;

c) Ei-rautametallin valmistaminen, mukaan lukien sulattamot;

d) Rautaseosten valmistaminen.

4. Epäorgaanisen kemian alalla:

a) Peruskemikaalien valmistaminen;

b) Mineraalihappojen, emästen ja suolojen valmistaminen;

c) Alkalien, alkalilipeän ja kloriinin valmistaminen alkaalikloridien elektrolyysin avulla;

d) Mineraalilannoitteiden (lukuun ottamatta kaliumkarbonaattilannoitteita), fosforihapposuolojen, eläinrehuksi tarkoitettujen fosfaattien valmistaminen;

e) Natriumkarbonaatin valmistaminen;

f) Korundin valmistaminen;

g) Epäorgaanisten pigmenttien ja mineraalipigmenttien valmistaminen;

h) Puolijohdinten, tasasuuntaimien, valokennojen valmistaminen;

i) Räjähteiden, mukaan lukien ilotulitteet, valmistaminen;

j) Helposti hajoavien oksidien valmistaminen;

k) Bariumyhdisteiden valmistaminen.

5. Orgaanisen kemian alalla:

a) Peruskemikaalien valmistaminen;

b) Väriaineiden, pigmenttien ja maalien valmistaminen;

c) Tekokuitujen valmistaminen ja jalostaminen;

d) Muovin, kumin ja kautsun valmistaminen ja jalostaminen;

e) Orgaanisten halogeeniyhdisteiden valmistaminen;

f) Orgaanisten räjähteiden ja kiinteiden polttoaineiden valmistaminen;

g) Nahka-, paperi- ja tekstiiliapuvälineiden valmistaminen;

h) Lääkkeiden valmistaminen;

i) Biosidien valmistaminen;

j) Pesu- ja siivousaineiden raaka-aineiden valmistaminen;

k) Kosmetiikan valmistaminen;

l) Gelatiinin, nahkaliiman ja liima-aineiden valmistaminen.

6. Mineraali- ja synteettisten öljyjen aloilla:

a) Mineraaliöljyn jalostaminen, mineraaliöljytuotteiden valmistaminen ja jalostaminen, hiilivetyjen valmistaminen;

b) Öljyn erottaminen öljyn ja veden sekoitteista, emulsion hajottamiseen liittyvät laitteet, jäteöljyn talteenotto ja käsittely;

c) Synteettisten öljyjen valmistaminen.

7. Kirjapaino- ja jäljennepalvelualalla, pintakäsittelyyn ja muovikalvojen valmistukseen liittyvillä aloilla samoin kun muiden hartsin ja muovin käsittelymuotojen osalta:

a) Paino- ja graafisten tuotteiden valmistaminen, jäljennepalvelu;

b) Painatus- ja filminkehityslaboratoriot;

c) Piirtoheitinkalvojen, kuva- ja ääninauhojen valmistaminen;

d) Päällystettyjen ja kyllästettyjen tuotteiden valmistaminen.

8. Puu-, paperimassa- ja paperiteollisuuden alalla:

a) Paperimassan, paperin ja pahvin valmistaminen;

b) Puukuitulevyjen valmistaminen ja päällystäminen.

9. Tekstiili-, nahka- ja turkisaloilla:

a) Tekstiilien valmistaminen ja viimeistely;

b) Nahan valmistaminen ja viimeistely, nahan korvikkeiden valmistaminen, turkisten viimeistely;

c) Kuivapesu, pesulat, vaatteiden hankauspuhdistus, villapesu.

10. Muut alat:

a) Jäte- ja jäämäaineiden kierrättäminen, käsittely, varastointi, lastaaminen, purkaminen ja tallettaminen; kemikaalien varastointi, lastaaminen, purkaminen ja siirtäminen;

b) Lääke- ja luonnontieteellinen tutkimus ja kehitys, sairaalat, lääkärien vastaanotot, röntgenlaitokset, laboratoriot, tutkimushuoneet;

c) Teollinen puhdistaminen, teollisuudessa käytettävien kuljetussäiliöiden puhdistaminen;

d) Autokorjaamot, autonpesulat;

e) Veden käsittely;

f) Maalaus- ja lakkaustoiminta;

g) Kasveista ja eläimistä saatavien uutteiden valmistaminen ja jalostaminen;

h) Mikro-organismien ja virusten valmistaminen ja jalostaminen koeputkessa uudelleen yhdistettyjen nukleiinihappojen kanssa;

i) Radioaktiivisia aineita käyttävät teollisuuden alat (ydinalan teollisuus).

2 OSA

Vaarallisten aineiden ja aineryhmien ohjeellinen luettelo

A. Ensisijaiset aineryhmät

a) Raskasmetallit ja niiden yhdisteet;

b) Organohalogeeniset yhdisteet;

c) Fosforin ja tinan orgaaniset yhdisteet;

d) Kasvinsuojeluaineet, torjunta-aineet (tautien torjunta-aineet, rikkakasvien torjunta-aineet, hyönteisten torjunta-aineet, levien torjunta-aineet) ja puun, selluloosan, paperin, nahan, tekstiilien jne. käsittelyyn tarkoitetut kemikaalit;

e) Raakaöljystä peräisin olevat öljyt ja hiilivedyt;

f) Muut vesiympäristölle erityisen haitalliset orgaaniset yhdisteet;

g) Epäorgaaniset typpi- ja fosforiyhdisteet;

h) Radioaktiiviset aineet, mukaan lukien jätteet.

B. Yksittäiset haitalliset aineet

Koska tiettyyn ryhmään kuuluvien aineiden haitallisessa luonteessa on huomattavia eroavaisuuksia, on tarpeen myös korostaa muutamia yksittäisiä aineita, joilla on käytännössä erityisen tärkeä merkitys.

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE III

VEDEN LAATUUN LIITTYVIEN TAVOITTEIDEN JA PERUSTEIDEN YLEINEN OHJAAMINEN (1)

Tonavan ja sen vesialueen pintavesien erityistä tutkintaa varten kehitetyissä veden laatuun liittyvissä tavoitteissa ja perusteissa on:

a) otettava huomioon mahdollisuus säilyttää ja tarvittaessa parantaa olemassa olevaa veden laatua;

b) pyrittävä keskimääräisten saastekuormien ja -keskittymien vähentämiseen (erityisesti vaaralliset aineet) tiettyyn määrään ajanjakson kuluessa;

c) otettava huomioon erityiset veden laatua koskevat vaatimukset (raakavesi juomavesitarkoituksiin, kasteluun jne.);

d) otettava huomioon herkkiä ja erityisesti suojeltavia vesiä ja niiden ympäristöä, esim. järvet, pengersuodattuneen veden suojelualueet ja suoseudut;

e) perustuttava keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä veden laadun säilymistä ja parantumista koskevissa tarkastuksissa biologisten luokittelumenetelmien ja kemiallisten mittausten käyttöön;

f) otettava huomioon se, missä määrin tavoitteet voidaan saavuttaa ja suojaavia lisätoimenpiteitä voidaan vaatia yksittäisissä tapauksissa.

(1) Veden laatua koskevat tavoitteet ja perusteet kehitetään yleensä tapauskohtaisesti ja niitä muutetaan erityisesti vallitsevien olosuhteiden kuten ekosysteemin, vesivarojen ja niiden käytön mukaisesti. Tämän vuoksi tässä yleissopimuksessa sopimuspuolille osoitetaan ainoastaan yleisiä suuntaviivoja.

LIITE IV

TONAVAN KANSAINVÄLISEN SUOJELUKOMISSION JOHTOSÄÄNTÖ

Kansainväliseen komissioon liittyviksi täydentäviksi rakenteiksi ja menettelyiksi vahvistetaan 18 artiklassa esitetyn lisäksi seuraavat:

1 artikla

Koostumus

1. Kansainvälinen komissio muodostuu sopimuspuolten nimeämistä valtuuskunnista. Kukin sopimuspuoli nimittää enintään viisi valtuuskunnan jäsentä, mukaan lukien valtuuskunnan johtajan ja hänen sijaisensa.

2. Lisäksi kuhunkin valtuuskuntaan voi kuulua erityiskysymysten käsittelemisen kannalta tarvittava määrä asiantuntijoita, joiden nimet on ilmoitettava kansainvälisen komission sihteeristölle.

2 artikla

Puheenjohtajuus

1. Kansainvälisen komission puheenjohtajana toimivat sopimuspuolet vuorotellen (englanninkielisen) aakkosjärjestyksen mukaisesti vuoden kerrallaan. Puheenjohtajuudesta vastaava valtuuskunta nimeää yhden jäsenistään kansainvälisen komission puheenjohtajaksi.

2. Yleensä puheenjohtaja ei edusta valtuuskuntaansa kansainvälisen komission kokouksissa.

3. Kansainvälinen komissio määrittää puheenjohtajuutta koskevat lisäyksityiskohdat, jotka liitetään sen menettelyä koskeviin sääntöihin.

3 artikla

Kokoukset

1. Kansainvälinen komissio kokoontuu säännönmukaiseen kokoukseensa vähintään kerran vuodessa puheenjohtajan kutsusta tämän määrittämään kokouspaikkaan.

2. Puheenjohtaja kutsuu ylimääräiseen kokoukseen, kun vähintään kolme valtuuskuntaa esittää pyynnön kokouksen järjestämisestä.

3. Valtuuskuntien johtajien neuvottelut voidaan pitää komission kokousten yhteydessä.

4. Puheenjohtaja tekee ehdotuksen esityslistan aiheista. Niihin kuuluvat pysyvän työryhmän ja sen asiantuntijaryhmien kertomukset. Kullakin valtuuskunnalla on oikeus tehdä ehdotuksia työjärjestykseen kuuluvista sellaisista asioista, joita se haluaisi esittää käsiteltäviksi. Esityslistaan kuuluvien asioiden käsittelyjärjestys ratkaistaan kansainvälisessä komissiossa enemmistöäänestyksellä.

4 artikla

Päätöksenteko

1. Kullakin valtuuskunnalla on yksi ääni.

2. Rajoittamatta kuitenkaan tämän artiklan 1 kohdan määräyksiä Euroopan yhteisöllä on sen toimivaltaan kuuluvilla aloilla tämän yleissopimuksen osapuolena olevien jäsenvaltioiden lukumäärää vastaava äänimäärä. Kyseinen järjestö ei saa käyttää äänestysoikeuttaan sellaisissa tapauksissa, joissa jäsenvaltiot käyttävät äänestysoikeuttaan ja päinvastoin.

3. Kansainvälinen komissio on päätösvaltainen, kun sopimuspuolten valtuuskunnista on läsnä vähintään kaksi kolmasosaa.

4. Kirjallinen menettely voidaan aloittaa kansainvälisen komission menettelyjä koskevien sääntöjen mukaisesti.

5 artikla

Päätösten hyväksyminen

1. Kansainvälisen komission valtuuskuntien on hyväksyttävä päätökset ja suositukset yksimielisesti. Jos yksimielisyyteen ei päästä, komission puheenjohtajan on ilmoitettava, että kaikki keinot yksimieliseen sopimukseen pääsemiseksi on käytetty. Jollei yleissopimuksessa toisin määrätä, komission on tässä tapauksessa hyväksyttävä päätökset tai suositukset neljän viidesosan enemmistöllä läsnä olevien ja äänestykseen osallistuvien valtuuskuntien äänistä.

2. Päätös sitoo sen hyväksymistä seuraavan yhdennentoista kuukauden ensimmäisenä päivänä päätöksen puolesta äänestäneitä sekä sellaisia sopimuspuolia, jotka eivät kyseisen ajan kuluessa ole ilmoittaneet toimeenpanevalle sihteerille kirjallisesti, etteivät ne voi hyväksyä päätöstä. Tällainen ilmoitus voidaan kuitenkin peruuttaa milloin tahansa: peruutus sitoo siitä lähtien kun toimeenpaneva sihteeri on vastaanottanut sen. Päätös sitoo sopimuspuolta, joka on ilmoittanut toimeenpanevalle sihteerille kirjallisesti voivansa hyväksyä päätöksen, tällaisen ilmoituksen vastaanottamisajankohdasta tai päätöksen hyväksymistä seuraavan yhdennentoista kuukauden ensimmäisenä päivänä, sen mukaan kumpi ajankohta on myöhäisempi.

6 artikla

Asiantuntijaelimet

1. Kansainvälinen komissio perustaa pysyvän työryhmän. Tiettyjen työskentelyalojen ja erityisongelmien osalta perustetaan pysyviä tai tilapäisiä asiantuntijaryhmiä.

2. Pysyvä työryhmä ja asiantuntijaryhmät muodostuvat valtuuskuntien komissioon nimittämistä valtuutetuista ja asiantuntijoista.

3. Pysyvässä työryhmässä toimii kaikkien sopimuspuolten edustajia. Kansainvälinen komissio nimittää sen puheenjohtajan ja vahvistaa suurimman mahdollisen edustajien lukumäärän. Komissio vahvistaa myös asiantuntijaryhmiin osallistuvien asiantuntijoiden lukumäärän.

7 artikla

Sihteeristö

1. Perustetaan pysyvä sihteeristö.

2. Pysyvän sihteeristön toimipaikkana on Wien.

3. Kansainvälisen komission on nimettävä toimeenpaneva sihteeri ja laadittava määräyksiä mahdollisesti tarvittavan muun henkilöstön nimittämisen osalta. Komission on vahvistettava toimeenpanevan sihteerin toimeen liittyvät velvollisuudet ja toimen ylläpitämistä koskevat toimikaudet ja edellytykset.

4. Toimeenpanevan sihteerin on vastattava tehtävistä, joita tämän yleissopimuksen hallinnointi ja kansainvälisen komission työ edellyttävät, ja komission toimeenpanevalle sihteerille menettelysääntöjen ja rahoitussääntöjen nojalla kuuluvista tehtävistä.

8 artikla

Erityisasiantuntijoiden tarve

Yleissopimusta arvioitaessa kansainvälisessä komissiossa voidaan saavutettujen tulosten arvioinnissa ja erityiskysymysten analysoinnissa käyttää erityisiä asiantuntijoita, tieteellisiä laitoksia tai muita laitoksia.

9 artikla

Kertomukset

Kansainvälinen komissio antaa sopimuspuolille vuosikertomuksen toiminnastaan sekä vaadittaessa lisäkertomuksia, joihin sisältyy erityisesti myös valvonnassa ja arvioinnissa saatuja tuloksia.

10 artikla

Oikeuskelpoisuus ja edustaminen

1. Kansainvälisellä komissiolla on oltava sellainen oikeuskelpoisuus, jota tarvitaan sen tehtävien hoitamiseksi ja sen tarkoituksen täyttämiseksi sen sihteeristössä sovellettavan lainsäädännön mukaisesti.

2. Kansainvälistä komissiota edustaa sen puheenjohtaja. Edustusta koskevat kysymykset vahvistetaan menettelysäännöissä.

11 artikla

Kustannukset

1. Kansainvälisen komission on hyväksyttävä rahoitussääntönsä.

2. Komission on vuodeksi tai kahdeksi vuodeksi kerrallaan hyväksyttävä talousarvio ehdotetuista kustannuksista ja tarkastettava talousarvioehdotus seuraavalle tilikaudelle.

3. Sopimuspuolten, jotka ovat muita kuin Euroopan yhteisö, on avustettava talousarvion kokonaissumman kartuttamisessa, mukaan lukien komission hyväksymä lisätalousarvio, yhtä suurilla osuuksilla, jollei komissio yksimielisesti toisin päätä.

4. Euroopan yhteisön osuus on enintään 2,5 prosenttia talousarvion hallinnollisista kustannuksista.

5. Kunkin sopimuspuolen on maksettava sen edustajien, asiantuntijoiden ja neuvonantajien komission työskentelyyn osallistumisesta aiheutuneet kulut.

6. Kukin sopimuspuoli vastaa alueellaan toteutettavien nykyisten valvonta- ja arviointitoimien aiheuttamista kustannuksista.

12 artikla

Menettelysäännöt

Kansainvälinen komissio vahvistaa menettelysääntönsä.

13 artikla

Työkielet

Kansainvälisen komission viralliset työkielet ovat englanti ja saksa.

LIITE V

VÄLIMIESMENETTELY

1. Tämän yleissopimuksen 24 artiklassa tarkoitettua välimiesmenettelyä sovelletaan seuraavan 2-10 kohdan mukaisesti:

2. a) Jos erimielisyys alistetaan tämän yleissopimuksen 24 artiklan 2 kohdan mukaiseen välimiesmenettelyyn, sopimuspuolen toiselle sopimuspuolelle osoittaman vaatimuksen johdosta asetetaan välimiesoikeus. Välitystä koskevasta vaatimuksesta on ilmettävä sen aihe, mukaan lukien erityisesti ne tämän yleissopimuksen artiklat, joiden tulkintaa tai soveltamista erimielisyys koskee.

b) Vaatimuksen esittänyt osapuoli antaa kansainväliselle komissiolle tiedon välimiesoikeuden asettamista koskevasta vaatimuksestaan, riidan toisen osapuolen nimestä ja niistä tämän yleissopimuksen artikloista, joiden tulkintaa tai soveltamista riita osapuolen mielestä koskee. Vaatimuksen esittäjiin ja niiden vastapuoliin voi kuulua useita tämän yleissopimuksen sopimuspuolia. Kansainvälinen komissio välittää näin saamansa tiedot kaikille tämän yleissopimuksen sopimuspuolille.

3. Välimiesoikeus koostuu kolmesta jäsenestä: kukin riidan osapuoli nimeää yhden välimiehen kahden kuukauden kuluessa. Näin nimetyt kaksi välimiestä valitsevat yhteisellä sopimuksella kahden kuukauden kuluessa kolmannen välimiehen, joka toimii välimiesoikeuden puheenjohtajana. Viimeksi mainittu välimies ei saa olla kummankaan riidan osapuolen kansalainen eikä asua vakinaisesti kummankaan osapuolen alueella tai olla kummankaan palveluksessa taikka osallistua riitaan missään muussa muodossa.

4. a) Jos riidan osapuoli ei ole kahden kuukauden kuluttua vaatimuksen vastaanottamisesta nimennyt välimiestä, toinen osapuoli voi antaa asian tiedoksi kansainvälisen tuomioistuimen puheenjohtajalle, joka nimeää välimiesoikeuden puheenjohtajan uuden kahden kuukauden määräajan kuluessa. Heti sen jälkeen, kun välimiesoikeuden puheenjohtaja on nimetty, välimiesoikeuden puheenjohtaja pyytää osapuolta, joka ei ole nimennyt välimiestä, nimeämään tämän kahden kuukauden kuluessa. Jollei välimiestä ole valittu kyseisen määräajan päätyttyä, välimiesoikeuden puheenjohtaja antaa asian tiedoksi kansainvälisen tuomioistumien puheenjohtajalle, joka nimeää välimiehen uuden kahden kuukauden määräajan kuluessa.

b) Jos välimiesoikeuden puheenjohtajaa ei ole valittu kahden kuukauden kuluttua toisen välimiehen nimeämisestä, kansainvälisen tuomioistuimen puheenjohtaja nimeää tämän jommankumman osapuolen pyynnöstä uuden kahden kuukauden määräajan kuluessa.

5. a) Välimiesoikeus ratkaisee asian kansainvälisen oikeuden ja erityisesti tämän yleissopimuksen määräyksiä noudattaen.

b) Jokainen tämän liitteen määräysten mukaisesti asetettu välimiesoikeus vahvistaa omat menettelysääntönsä.

c) Välimiesoikeus ratkaisee itse omaa toiminvaltaansa koskevat erimielisyydet.

6. a) Välimiesoikeuden sekä menettelyä että asiakysymyksiä koskevat päätökset tehdään sen jäsenten äänten enemmistöllä.

b) Välimiesoikeus voi käyttää kaikkia aiheellisia keinoja tosiseikkojen selvittämiseksi. Se voi yhden osapuolen pyynnöstä suositella välttämättömiä väliaikaisia turvaamistoimenpiteitä.

c) Jos kahden tai useamman tämän liitteen määräysten mukaisesti asetetun välimiesoikeuden käsiteltäväksi saatetaan samaa tai samankaltaista asiaa koskevia pyyntöjä, ne voivat antaa toisilleen tietoja menettelyistä tosiseikkojen selvittämiseksi ja ottaa nämä tiedot mahdollisimman laajalti huomioon.

d) Riidan osapuolten on edistettävä kaikin tarvittavin keinoin menettelyn tehokasta etenemistä.

e) Riidan osapuolen poissaolo ei aiheuta estettä menettelylle.

7. Jollei välimiesoikeus tapauksen erityisistä olosuhteista johtuen toisin päätä, oikeuden kulut, mukaan lukien sen jäsenten korvaukset, tulevat yhtä suurina osuuksina riidan osapuolten maksettaviksi. Oikeuden on pidettävä kirjaa kaikista kuluistaan, ja se toimittaa niistä kustannuslaskelman osapuolille.

8. Välimiesoikeuden on annettava päätöksensä viiden kuukauden kuluessa asettamispäivästään, jollei se pidä välttämättömänä määräajan pidentämistä uudella määräajalla, joka ei ylitä viittä kuukautta.

9. Jos tapauksessa annettava päätös saattaa vaikuttaa johonkin sellaiseen riitaan liittyvään seikkaan, joka koskee jonkin sopimuspuolen oikeudellista asemaa, kyseinen sopimuspuoli voi oikeuden suostumuksella saada luvan väliintuloon menettelyssä. Välimiesoikeuden päätös sitoo väliintulevaa osapuolta samalla tavoin kuin riidan osapuolia.

10. a) Välimiesoikeuden päätös perustellaan. Päätös on lopullinen ja se sitoo riidan osapuolia. Välimiesoikeus toimittaa päätöksen riidan osapuolille ja kansainväliselle komissiolle. Komissio toimittaa saamansa tiedot edelleen kaikille tämän yleissopimuksen sopimuspuolille.

b) Jompikumpi osapuoli voi saattaa osapuolten välillä mahdollisesti syntyvät riidat päätöksen tulkinnasta tai täytäntöönpanosta päätöksen tehneen välimiesoikeuden käsiteltäväksi tai, jos viimeksi mainittu ei voi käsitellä asiaa, toisen sellaisen välimiesoikeuden käsiteltäväksi, joka on asetettu tätä tarkoitusta varten samalla tavoin kuin ensimmäinen välimiesoikeus.

PÄÄTÖSASIAKIRJA

Tonavan suojelua ja kestävää käyttöä koskevaa yhteistyötä koskevan yleissopimuksen allekirjoittamista varten koolle kutsuttu kokous järjestettiin Sofiassa 29 päivänä kesäkuuta 1994.

Kokouksessa olivat edustettuina seuraavien valtioiden hallitukset: Itävalta, Bulgaria, Kroatia, T Osekin tasavalta, Saksa, Unkari, Moldova, Romania, Slovakian tasavalta, Slovenia ja Ukraina. Euroopan yhteisöjen edustaja osallistui kokoukseen.

Ohjelmien yhteensovittamisyksikkö - Tonavan altaan ympäristöohjelma osallistui kokoukseen tarkkailijana.

Valtuuskuntien luettelo on liitteenä.

Kokouksen aloittamiseen osallistui Bulgarian tasavallan varapääministeri Evgeni Matinchev, joka tervehti osallistujia.

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Bulgarian tasavallan ympäristöministeri, tohtori Valentin Bossevsky.

Itävallan, Bulgarian, Kroatian, Saksan, Unkarin, Moldovan, Romanian, Slovakian tasavallan, Slovenian, Ukrainan ja Euroopan yhteisön valtuuskuntien johtajat antoivat lausuntonsa.

Kokouksessa tarkasteltiin ja hyväksyttiin Tonavan suojelua ja kestävää käyttöä koskevaa yhteistyötä koskeva sopimus 29 päivänä kesäkuuta 1994. Samana päivänä yleissopimus avattiin allekirjoitettavaksi ja sen allekirjoittivat Itävalta, Bulgaria, Kroatia, Saksa, Unkari, Moldova, Romania, Slovakian tasavalta, Ukraina ja Euroopan yhteisö.

Kokouksessa saatiin tiedoksi, että T Osekin tasavallan ja Slovenian hallitukset eivät ole vielä saaneet päätökseen yleissopimuksen allekirjoittamista koskevaa lainsäädännöllistä menettelyään ja että näiden tarkoituksena on allekirjoittaa yleissopimus mahdollisimman pian.

Kokouksessa hyväksyttiin julistus eräistä yleissopimuksen väliaikaista täytäntöönpanoa koskevista kysymyksistä, jonka teksti on tämän päätösasiakirjan liitteenä.

Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet ovat vahvistaneet allekirjoituksensa tässä päätösasiakirjassa.

Tehty Sofiassa 29 päivänä kesäkuuta 1994 yksinä alkuperäisinä englannin- ja saksankielisinä kappaleina, joiden tekstit ovat yhtä todistusvoimaisia. Kappaleet talletetaan Romanian hallituksen huostaan.