Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 02020R2093-20240101

    Consolidated text: Neuvoston asetus (EU, Euratom) 2020/2093, annettu 17 päivänä joulukuuta 2020, vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta

    ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2020/2093/2024-01-01

    02020R2093 — FI — 01.01.2024 — 002.001


    Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.

    ►B

    NEUVOSTON ASETUS (EU, Euratom) 2020/2093,

    annettu 17 päivänä joulukuuta 2020,

    vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta

    (EUVL L 433I 22.12.2020, s. 11)

    Muutettu:

     

     

    Virallinen lehti

      N:o

    sivu

    päivämäärä

    ►M1

    NEUVOSTON ASETUS (EU, Euratom) 2022/2496, annettu 15 päivänä joulukuuta 2022,

      L 325

    11

    20.12.2022

    ►M2

    NEUVOSTON ASETUS (EU, Euratom) 2024/765, annettu 29 päivänä helmikuuta 2024,

      L 765

    1

    29.2.2024




    ▼B

    NEUVOSTON ASETUS (EU, Euratom) 2020/2093,

    annettu 17 päivänä joulukuuta 2020,

    vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta



    1 LUKU

    YLEISET SÄÄNNÖKSET

    1 artikla

    Monivuotinen rahoituskehys

    Tässä asetuksessa vahvistetaan vuosia 2021–2027 koskeva monivuotinen rahoituskehys.

    2 artikla

    Monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettujen enimmäismäärien noudattaminen

    1.  
    Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio, jäljempänä ’toimielimet’, noudattavat liitteessä I vahvistettuja menojen vuotuisia enimmäismääriä, jäljempänä ’monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät’, jokaisessa talousarviomenettelyssä ja aina toteuttaessaan asianomaisen vuoden talousarviota.

    Liitteessä I oleva 3 otsakkeen alaenimmäismäärä vahvistetaan rajoittamatta yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) kahden pilarin välistä joustoa. YMP:n I pilariin sovellettava, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston ja suorien tukien välisten siirtojen perusteella mukautettu enimmäismäärä vahvistetaan asiaankuuluvassa säädöksessä, ja monivuotista rahoituskehystä mukautetaan vastaavasti tämän asetuksen 4 artiklassa säädetyn teknisen mukautuksen nojalla.

    ▼M2

    2.  
    Silloin kun on tarpeen käyttää 8, 9, 10, 10 a, 10 b ja 12 artiklassa säädettyjen erityisrahoitusvälineiden varoja, maksusitoumusmäärärahat ja niitä vastaavat maksumäärärahat otetaan talousarvioon siten, että ylitetään monivuotisen rahoituskehyksen asianomaiset enimmäismäärät.

    ▼B

    Silloin kun on tarpeen käyttää 11 artiklassa säädetyn yhden ainoan liikkumavaravälineen varoja, maksusitoumusmäärärahat ja niitä vastaavat maksumäärärahat otetaan talousarvioon siten, että ylitetään monivuotisen rahoituskehyksen asianomaiset enimmäismäärät tietyn vuoden osalta.

    3.  
    Silloin kun on tarpeen ottaa käyttöön takaus jäsenvaltioille myönnetylle rahoitusavulle varainhoitoasetuksen 220 artiklan 1 kohdan mukaisesti, tarvittava määrä otetaan käyttöön siten, että ylitetään monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät.

    ▼M1

    Silloin kun on tarpeen ottaa käyttöön takaus Ukrainalle varainhoitoasetuksen 220 artiklan 1 kohdan mukaisesti myönnetylle, vuosina 2023 ja 2024 käytettävissä olevalle rahoitusavulle, tarvittava määrä otetaan käyttöön siten, että ylitetään monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät.

    ▼M2

    Silloin kun on tarpeen ottaa käyttöön takaus Ukrainalle varainhoitoasetuksen 220 artiklan 1 kohdan mukaisesti myönnetylle rahoitusavulle, joka on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/792 ( 1 ) mukaisesti käytettävissä vuosina 2024–2027 käypinä hintoina enintään 33 000 miljoonan euron suuruisina lainoina, tarvittava määrä otetaan käyttöön siten, että ylitetään monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät.

    ▼B

    3 artikla

    Omien varojen enimmäismäärän noudattaminen

    1.  
    Tarvittava maksumäärärahojen kokonaismäärä, jossa on otettu huomioon vuosittainen mukautus sekä kaikki muut mukautukset ja tarkistukset sekä 2 artiklan 2 ja 3 kohdan soveltaminen, ei yhdenkään monivuotisen rahoituskehyksen kattaman vuoden osalta saa aiheuttaa sellaista omien varojen tarvetta, joka ylittää voimassa olevassa SEUT 311 artiklan kolmannen kohdan mukaisesti hyväksytyssä Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annetussa neuvoston päätöksessä, jäljempänä ’omia varoja koskeva päätös’, vahvistetun omien varojen enimmäismäärän.
    2.  
    Monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismääriä alennetaan tarvittaessa sen varmistamiseksi, että omia varoja koskevassa päätöksessä vahvistettua omien varojen enimmäismäärää noudatetaan.

    2 LUKU

    MONIVUOTISEEN RAHOITUSKEHYKSEEN TEHTÄVÄT MUKAUTUKSET

    4 artikla

    Tekniset mukautukset

    1.  

    Komissio tekee joka vuosi ennen varainhoitovuoden n + 1 talousarviomenettelyä monivuotiseen rahoituskehykseen seuraavat tekniset mukautukset:

    a) 

    se arvioi uudelleen enimmäismäärät sekä maksusitoumusmäärärahojen ja maksumäärärahojen kokonaismäärät vuoden n + 1 hinnoin;

    b) 

    se laskee omia varoja koskevassa päätöksessä vahvistettuun omien varojen enimmäismäärään nähden jäävän liikkumavaran;

    c) 

    se laskee 11 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettujen yhden ainoan liikkumavaravälineen käytettävissä olevien maksusitoumusmäärärahojen määrän sekä 11 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetun yhteenlasketun enimmäismäärän;

    d) 

    se laskee 11 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettujen yhden ainoan liikkumavaravälineen maksumäärärahojen enimmäismäärän mukautuksen sekä 11 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetun enimmäismäärän;

    e) 

    se laskee 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen erityisohjelmien lisämäärärahat ja 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun vuosittaisen mukautuksen tuloksen;

    ▼M2

    f) 

    se laskee EURI-välinettä varten käytettävissä olevan määrän 10 a artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti;

    g) 

    se laskee joustovälineelle 12 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan nojalla käyttöön asetettavat määrät.

    ▼B

    2.  
    Komissio tekee 1 kohdassa tarkoitetut tekniset mukautukset kiinteän 2 prosentin vuosittaisen deflaatiokertoimen perusteella.
    3.  
    Komissio toimittaa 1 kohdassa tarkoitettujen teknisten mukautusten tulokset ja niiden perustana olevat talousennusteet Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
    4.  
    Muita kyseessä olevaa vuotta koskevia teknisiä mukautuksia ei tehdä varainhoitovuoden aikana eikä sitä seuraavina vuosina jälkikäteen tehtävinä korjauksina, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 6 ja 7 artiklan soveltamista.

    5 artikla

    Ohjelmakohtainen mukautus

    1.  

    Unionin toimielinten neuvoston asetusten (EY) N:o 1/2003 ( 2 ) ja (EY) N:o 139/2004 ( 3 ) mukaisesti määräämistä sakoista saatavia tuloja vastaava määrä, joka sisällytetään vuoden n – 1 talousarvioon varainhoitoasetuksen 107 artiklan mukaisesti, kun siitä on vähennetty Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä tehdyn sopimuksen ( 4 ) 141 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu määrä vuodelta n – 1, asetetaan saataville seuraaviin tarkoitettuja lisämäärärahoja varten:

    a) 

    maksusitoumusmäärärahat liitteessä II lueteltuja ohjelmia varten vuodelle n + 1 vuodesta 2022 alkaen vuoteen 2027 saakka kyseisille ohjelmille liitteessä II olevan taulukon sarakkeessa "Jakoperuste" vahvistettujen prosenttiosuuksien mukaisesti; ja

    b) 

    maksumäärärahat vuodelle n + 1 vuodesta 2022 alkaen vuoteen 2027 saakka.

    ▼M2

    Maksusitoumus- ja maksumäärärahoihin kaudeksi 2022–2027 osoitettavien lisämäärärahojen kokonaismäärä on 10 155 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina) kumpiinkin. Vuosina 2022–2026 maksusitoumus- ja maksumäärärahoihin vuosittain osoitettavien lisämäärärahojen määrä kunakin vuonna on vähintään 1 500 miljoonaa euroa ja enintään 2 000 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina) kumpiinkin.

    ▼B

    Kauden 2022–2027 ohjelmien maksusitoumusmäärärahoihin osoitettavien lisämäärärahojen kokonaismäärä merkitään liitteessä II olevan taulukon sarakkeeseen "Maksusitoumusmäärärahoihin osoitettavat lisämäärärahat yhteensä 5 artiklan mukaisesti".

    2.  
    Asianomaisten otsakkeiden maksusitoumusmäärärahojen enimmäismääriä vuodelle n + 1 vuodesta 2022 alkaen vuoteen 2027 saakka mukautetaan ylöspäin 1 kohdassa vahvistettuja lisämäärärahoja vastaavilla määrillä kyseisille otsakkeille liitteessä II olevan taulukon sarakkeessa "Jakoperuste" vahvistettujen prosenttiosuuksien mukaisesti. Maksumäärärahojen enimmäismääriä vuodelle n + 1 vuodesta 2022 alkaen vuoteen 2027 saakka mukautetaan automaattisesti ylöspäin 1 kohdassa vahvistettuja lisämäärärahoja vastaavilla määrillä.

    6 artikla

    Sellaisiin toimenpiteisiin liittyvät mukautukset, jotka koskevat talouden tehokasta ohjausta ja hallintaa tai yleistä ehdollisuusjärjestelmää unionin talousarvion suojaamiseksi

    1.  
    Tilanteessa, jossa asianomaisten perussäädösten mukaisesti lopetetaan sellainen unionin varoja koskevien talousarviositoumusten keskeyttäminen, joka liittyy toimenpiteisiin, jotka koskevat talouden tehokasta ohjausta ja hallintaa, tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen nojalla hyväksyttyjä toimenpiteitä, jotka koskevat yleistä ehdollisuusjärjestelmää unionin talousarvion suojaamiseksi, keskeytettyjä sitoumuksia vastaavat määrät siirretään seuraaville vuosille ja monivuotisen rahoituskehyksen vastaaviin enimmäismääriin tehdään tämän edellyttämät mukautukset.
    2.  
    Komissio toimittaa 1 kohdan nojalla tehtyjen mukautusten tulokset Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
    3.  
    Keskeytettyjä, vuonna n tehtyjä sitoumuksia ei saa ottaa vuodeksi n + 2 laadittua unionin yleistä talousarviota myöhempiin unionin yleisiin talousarvioihin.

    7 artikla

    Mukautus, joka on seurausta uusista säännöistä tai uusista yhteistyössä hallinnoitavista ohjelmista

    1.  
    Jos rakennerahastoista, koheesiorahastosta, oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta, Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta, turvapaikka- ja maahanmuuttorahastosta, sisäisen turvallisuuden rahastosta tai yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoon kuuluvasta rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineestä annetaan uudet säännöt tai hyväksytään uudet yhteistyössä hallinnoitavat ohjelmat 1 päivän tammikuuta 2021 jälkeen, vuonna 2021 käyttämättä jääneitä määrärahoja vastaavat määrät siirretään tasasuhtaisesti kullekin vuosista 2022–2025 ja monivuotisen rahoituskehyksen vastaaviin enimmäismääriin tehdään tämän edellyttämät mukautukset.
    2.  
    Komissio toimittaa 1 kohdan nojalla tehtyjen mukautusten tulokset Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

    3 LUKU

    ERITYISRAHOITUSVÄLINEET

    1 JAKSO

    Temaattiset erityisrahoitusvälineet

    ▼M2

    8 artikla

    Euroopan globalisaatiorahasto

    1.  
    Euroopan globalisaatiorahasto, jonka tavoitteet ja soveltamisala vahvistetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/691 ( 5 ), ei saa ylittää 30 miljoonan euron vuotuista enimmäismäärää (vuoden 2018 hintoina).
    2.  
    Määrärahat Euroopan globalisaatiorahastoa varten otetaan unionin yleiseen talousarvioon varauksena.

    9 artikla

    Solidaarisuus- ja hätäapuvaraus

    1.  

    Solidaarisuus- ja hätäapuvaraus koostuu kahdesta välineestä, joilla voidaan rahoittaa:

    a) 

    apu, jolla vastataan Euroopan unionin solidaarisuusrahaston, jonka tavoitteet ja soveltamisala määritellään neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2012/2002 ( 6 ), kattamista suurista katastrofeista johtuviin hätätilanteisiin, jäljempänä ’eurooppalainen solidaarisuusvaraus’; ja

    b) 

    nopea reagointi sellaisiin unionissa tai kolmansissa maissa syntyviin yksittäisiin hätäavun tarpeisiin, jotka johtuvat tapahtumista, joita ei voitu ennakoida talousarviota laadittaessa, etenkin sellaisten hätätilanteisiin reagoimisen ja tukitoimien osalta, joita toteutetaan vastauksena luonnonkatastrofeihin, joita a alakohta ei kata, ihmisen aiheuttamiin katastrofeihin ja humanitaarisiin kriiseihin, kansanterveydellisten, eläinlääkinnällisten tai kasvinterveyteen liittyvien laaja-alaisten uhkien tapauksessa sekä olosuhteiden edellyttäessä myös tilanteissa, joissa muuttovirrat aiheuttavat erityisiä paineita unionin ulkorajoilla (hätäapuvaraus).

    2.  
    Eurooppalainen solidaarisuusvaraus ei saa ylittää 1 016  miljoonan euron vuotuista enimmäismäärää (vuoden 2018 hintoina). Kaikki sellaiset osuudet vuotuisesta määrästä, joita ei ole käytetty vuonna n, ovat käytettävissä vuoteen n + 1 asti. Vuotuisesta määrästä käytetään ensin edelliseltä vuodelta peräisin oleva osuus. Kaikki sellaiset osuudet vuoden n vuotuisesta määrästä, joita ei käytetä vuoden n + 1 kuluessa, peruuntuvat.

    Kunkin vuoden lokakuun 1 päivänä on oltava jäljellä vähintään neljäsosa eurooppalaisen solidaarisuusvarauksen vuotuisesta määrästä, jotta kyseisen vuoden loppuun mennessä syntyvät tarpeet voidaan kattaa.

    Poikkeustapauksissa ja jos katastrofin tapahtumisvuonna jäljellä olevat rahoitusvarat eivät riitä kattamaan tarpeelliseksi katsottuja määriä 1 kohdan a alakohdan mukaisesti, komissio voi ehdottaa erotuksen rahoittamista siitä tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetusta vuotuisesta määrästä, joka on käytettävissä seuraavana vuonna, 400 miljoonan euron (vuoden 2018 hintoina) enimmäismäärään asti.

    3.  
    Hätäapuvaraus ei saa ylittää 508 miljoonan euron vuotuista enimmäismäärää (vuoden 2018 hintoina). Kaikki sellaiset osuudet vuotuisesta määrästä, joita ei ole käytetty vuonna n, ovat käytettävissä vuoteen n + 1 asti. Vuotuisesta määrästä käytetään ensin edelliseltä vuodelta peräisin oleva osuus. Kaikki sellaiset osuudet vuoden n vuotuisesta määrästä, joita ei käytetä vuoden n + 1 kuluessa, peruuntuvat.
    4.  
    Määrärahat eurooppalaista solidaarisuusvarausta ja hätäapuvarausta varten otetaan unionin yleiseen talousarvioon varauksina.

    ▼B

    10 artikla

    Brexit-mukautusvaraus

    1.  
    Brexit-mukautusvarauksella annetaan apua ennakoimattomien ja kielteisten seurausten torjumiseksi jäsenvaltioissa ja aloilla, joihin Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan ero Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä vaikuttaa kielteisimmin, asiaankuuluvan välineen ehtoja noudattaen ja niiden mukaisesti.

    ▼M2

    2.  
    Brexit-mukautusvaraus ei saa ylittää 4 491  miljoonan euron määrää (vuoden 2018 hintoina).

    ▼B

    3.  
    Määrärahat brexit-mukautusvarausta varten otetaan unionin yleiseen talousarvioon varauksena.

    ▼M2

    10 a artikla

    EURI-väline

    1.  

    Vuodesta 2025 alkaen EURI-välineellä voidaan tietyn vuoden osalta rahoittaa osa niistä kustannuksista, jotka koskevat neuvoston päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 ( 7 ) 5 artiklan 2 kohdan mukaisten pääomamarkkinoilta lainattujen varojen erääntyviä korko- ja kuponkimaksuja. EURI-väline voidaan kyseisten kustannusten määrän kattamiseksi ottaa käyttöön tiettynä vuonna seuraavissa kohdissa täsmennetyssä laajuudessa ainoastaan siltä osin kuin ne ylittävät seuraavat määrät (vuoden 2018 hintoina):

    — 
    2025 – 2 332 miljoonaa euroa,
    — 
    2026 – 3 196 miljoonaa euroa,
    — 
    2027 – 4 168 miljoonaa euroa.
    2.  
    Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat ottaa EURI-välineen käyttöön SEUT 314 artiklassa määrätyn talousarviomenettelyn puitteissa vasta sen jälkeen, kun ne ovat etsineet muita rahoituskeinoja, jotta voidaan kattaa huomattava osa tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut määrät ylittävistä määristä, noudattaen sovellettavia alakohtaisia sääntöjä ja muita oikeudellisia velvoitteita ja ottaen huomioon prioriteetit ja harkitun budjetoinnin sekä moitteettoman varainhoidon.

    EURI-välineen määrärahat asetetaan saataville siten, että ylitetään monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät.

    3.  

    EURI-väline koostuu seuraavista:

    a) 

    määrä, joka vastaa vuodesta 2021 alkaen kumulatiivisesti vapautettuja määrärahoja, jotka eivät ole ulkoisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja ja joita ei ole otettu käyttöön kyseisestä välineestä aiempina vuosina, lukuun ottamatta sellaisten vapautettujen määrärahojen määriä, jotka on otettu uudelleen käyttöön varainhoitoasetuksen 15 artiklan säännösten ja asiaa koskevissa perussäädöksissä tarkoitettujen määrärahojen uudelleen käyttöön ottamista koskevien erityissääntöjen mukaisesti. Tämä määrä käytetään ensin;

    b) 

    ainoastaan siinä tapauksessa, että tämän kohdan a alakohdassa tarkoitettu määrä on riittämätön, käyttöön otetaan lisämäärä, joka tarvitaan 1 kohdassa tarkoitettujen kustannusten täysimääräiseen rahoittamiseen kyseisenä vuonna.

    Kunakin vuonna komissio laskee käytettävissä olevan määrän osana 4 artiklassa tarkoitettuja teknisiä mukautuksia tämän kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan perusteella ottaen huomioon kyseistä tarkoitusta varten aiempina vuosina huomioon otetut määrät.

    10 b artikla

    Ukraina-varaus

    1.  
    Ukraina-varaus voidaan ottaa käyttöön yksinomaan asetuksen (EU) 2024/792 mukaisten menojen rahoittamiseen.
    2.  
    Ukraina-varaus ei saa ylittää 17 000  miljoonan euron määrää käypinä hintoina vuosina 2024–2027.
    3.  
    Tiettynä vuonna Ukraina-varauksesta käyttöön otettava vuotuinen määrä ei saa ylittää 5 000  miljoonan euron määrää käypinä hintoina. Vuotuisen määrän käyttämätön osuus tiettynä vuonna voidaan käyttää seuraavina vuosina vuoteen 2027 saakka, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdassa vahvistettua kokonaismäärää.
    4.  
    Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat ottaa Ukraina-varauksen käyttöön SEUT 314 artiklassa määrätyn talousarviomenettelyn puitteissa.

    ▼B

    2 JAKSO

    Muut kuin temaattiset erityisrahoitusvälineet

    11 artikla

    Yksi ainoa liikkumavaraväline

    1.  

    Yksi ainoa liikkumavaraväline muodostuu seuraavista eristä:

    a) 

    vuodesta 2022 alkaen monivuotisessa rahoituskehyksessä vuoden n – 1 maksusitoumusmäärärahojen enimmäismääriin nähden jääviä liikkumavaroja vastaavat määrät, jotka otetaan käyttöön siten, että ylitetään monivuotisessa rahoituskehyksessä vuosiksi 2022–2027 vahvistettujen maksusitoumusmäärärahojen enimmäismäärät;

    b) 

    vuodesta 2022 alkaen vuosien 2022–2027 maksumäärärahojen enimmäismäärän ylöspäin mukauttamiseksi määrät, jotka vastaavat suoritettujen maksujen ja monivuotisen rahoituskehyksen maksumäärärahojen vuoden n – 1 enimmäismäärän välistä eroa; ja

    c) 

    täydentävät määrät, jotka voidaan ottaa käyttöön siten, että tilanteen mukaan ylitetään monivuotisen rahoituskehyksen maksu- tai maksusitoumusmäärärahojen taikka niiden molempien enimmäismäärät tiettynä vuonna edellyttäen, että ne maksusitoumusmäärärahojen osalta korvaavat kokonaan monivuotisen rahoituskehyksen yhden tai useamman otsakkeen liikkumavarat kuluvana varainhoitovuonna tai tulevina varainhoitovuosina ja että ne maksumäärärahojen osalta korvaavat kokonaan maksumäärärahojen enimmäismäärien liikkumavarat tulevina varainhoitovuosina.

    Määrät voidaan ottaa käyttöön ensimmäisen alakohdan c alakohdan nojalla vain, jos mainitun alakohdan a ja b alakohdan nojalla käytettävissä olevat määrät ovat soveltuvin osin riittämättömät ja joka tapauksessa viimeisenä keinona, jotta voidaan vastata ennakoimattomiin tilanteisiin.

    Ensimmäisen alakohdan c alakohdan käyttö ei saa johtaa siihen, että monivuotisessa rahoituskehyksessä kuluvaa varainhoitovuotta ja tulevia varainhoitovuosia varten vahvistetut maksusitoumus- ja maksumäärärahojen kokonaisenimmäismäärät ylittyvät. Kyseisen alakohdan mukaisesti korvattuja määriä ei sen vuoksi saa ottaa uudelleen käyttöön monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa.

    2.  

    Edellä 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a ja c alakohdassa tarkoitettu yhden ainoan liikkumavaravälineen käyttö ei saa ylittää yhtenäkään vuonna:

    a) 

    0,04:ää prosenttia unionin bruttokansantulosta maksusitoumusmäärärahoina laskettuna 4 artiklassa tarkoitettuna monivuotisen rahoituskehyksen vuotuisena teknisenä mukautuksena;

    b) 

    0,03:a prosenttia unionin bruttokansantulosta maksumäärärahoina laskettuna 4 artiklassa tarkoitettuna monivuotisen rahoituskehyksen vuotuisena teknisenä mukautuksena.

    Yhden ainoan liikkumavaravälineen käytössä minä tahansa vuonna on noudatettava omia varoja koskevassa päätöksessä vahvistettuja omien varojen enimmäismääriä.

    3.  

    Edellä 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetut vuosittaiset mukautukset eivät saa ylittää seuraavia vuosille 2025–2027 asetettuja enimmäismääriä (vuoden 2018 hintoina) verrattuna maksumäärärahojen alkuperäiseen enimmäismäärään asianomaisina vuosina:

    — 
    2025–8 000 miljoonaa euroa
    — 
    2026–13 000 miljoonaa euroa
    — 
    2027–15 000 miljoonaa euroa.

    Edellä 5 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetut määrät muodostavat tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen enimmäismäärien lisäyksen.

    Mahdolliset mukautukset ylöspäin on korvattava kokonaisuudessaan maksumäärärahojen vuoden n – 1 enimmäismäärään tehtävällä vastaavalla vähennyksellä.

    ▼M2

    3 a.  
    Tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen vuosittaisten mukautusten vuodelle 2026 asetettua enimmäismäärää, sellaisena kuin se on korotettuna 5 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetulla määrällä, mukautetaan määrällä, joka vastaa vuodelle 2025 asetetun enimmäismäärän käyttämättä jäänyttä osuutta.

    ▼B

    4.  
    Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat ottaa käyttöön tämän artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a ja c alakohdassa tarkoitetut määrät SEUT 314 artiklassa määrätyn talousarviomenettelyn puitteissa sellaisten menojen rahoittamiseksi, joita ei voida rahoittaa asiaankuuluvien monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien puitteissa tiettynä vuonna.

    Komissio suorittaa tämän artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetut mukautukset ylöspäin vuodesta 2022 alkaen osana 4 artiklassa tarkoitettua teknistä mukautusta.

    ▼M2

    12 artikla

    Joustoväline

    1.  
    Joustovälinettä voidaan käyttää tiettyjen ennakoimattomien menojen rahoittamiseen maksusitoumusmäärärahoina ja niitä vastaavina maksumäärärahoina tiettynä varainhoitovuonna, jos kyseisiä menoja ei voida rahoittaa yhden tai useamman muun otsakkeen enimmäismäärien rajoissa käytettävissä olevista määristä. Joustovälinettä varten käytettävissä oleva vuotuinen enimmäismäärä vuosina 2021–2023 on 915 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina). Joustovälinettä varten käytettävissä oleva vuotuinen enimmäismäärä vuosina 2024–2027 on 1 346  miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina).

    Joustovälinettä varten käytettävissä olevaa vuotuista määrää korotetaan kunakin vuonna määrällä, joka vastaa niitä osuuksia eurooppalaisen solidaarisuusvarauksen ja hätäapuvarauksen vuotuisista määristä, jotka ovat peruuntuneet edellisenä vuonna 9 artiklan mukaisesti.

    2.  
    Joustovälineen vuotuisen määrän käyttämätöntä osaa voidaan käyttää vuoteen n + 2 saakka. Vuotuisesta määrästä käytetään ensin kaikki aiemmilta vuosilta peräisin olevat osuudet aikajärjestyksessä. Kaikki sellaiset osuudet vuoden n vuotuisesta määrästä, joita ei käytetä vuoteen n + 2 mennessä, peruuntuvat.

    ▼B

    4 LUKU

    MONIVUOTISEN RAHOITUSKEHYKSEN TARKISTAMINEN

    13 artikla

    Monivuotisen rahoituskehyksen tarkistaminen

    1.  
    Monivuotista rahoituskehystä voidaan ennakoimattomissa tilanteissa tarkistaa omia varoja koskevassa päätöksessä vahvistetun omien varojen enimmäismäärän rajoissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 artiklan 2 kohdan ja 14–17 artiklan soveltamista.
    2.  
    Edellä olevan 1 kohdan mukainen monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista koskeva ehdotus on pääsääntöisesti esitettävä ja hyväksyttävä ennen kuin aloitetaan talousarviomenettely, joka koskee asianomaista varainhoitovuotta tai asianomaisista varainhoitovuosista ensimmäistä.
    3.  
    Edellä olevan 1 kohdan mukaisessa monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista koskevassa ehdotuksessa on tarkasteltava, onko menoja mahdollista kohdentaa tarkistettavana olevaan otsakkeeseen sisältyvien ohjelmien kesken uudelleen etenkin määrärahojen odotettavissa olevan vajaakäytön perusteella.
    4.  
    Tarkistettaessa monivuotista rahoituskehystä 1 kohdan mukaisesti on otettava huomioon mahdollisuus kompensoida jonkin otsakkeen enimmäismäärän kasvattaminen supistamalla jonkin toisen otsakkeen enimmäismäärää.
    5.  
    Tarkistettaessa monivuotista rahoituskehystä 1 kohdan mukaisesti on aina säilytettävä asianmukainen suhde maksusitoumusmäärärahojen ja maksumäärärahojen välillä.

    14 artikla

    Toteuttamiseen liittyvä tarkistaminen

    Ilmoittaessaan monivuotisen rahoituskehyksen teknisten mukautusten tuloksista Euroopan parlamentille ja neuvostolle komissio tarvittaessa esittää toteuttamisen perusteella tarpeelliseksi katsomansa mahdollisen ehdotuksen maksumäärärahojen kokonaismäärän tarkistamiseksi varmistaakseen maksumäärärahojen vuosittaisten enimmäismäärien moitteettoman hallinnoinnin ja erityisesti sen, että niiden kehitys suhteessa maksusitoumusmäärärahoihin on hallittua.

    15 artikla

    Perussopimusten mahdollisen tarkistamisen perusteella tehtävä tarkistaminen

    Jos perussopimuksiin tehdään tarkistus, jolla on talousarviovaikutuksia, monivuotista rahoituskehystä tarkistetaan vastaavasti.

    16 artikla

    Unionin mahdollisen laajentumisen perusteella tehtävä tarkistaminen

    Jos unioniin liittyy uusi jäsenvaltio tai uusia jäsenvaltioita, monivuotista rahoituskehystä tarkistetaan tästä aiheutuvien rahoitustarpeiden huomioon ottamiseksi.

    17 artikla

    Kyproksen mahdollisen jälleenyhdistymisen perusteella tehtävä tarkistaminen

    Jos Kypros yhdistyy jälleen, monivuotista rahoituskehystä tarkistetaan Kyproksen ongelman kokonaisvaltaisen ratkaisun ja jälleenyhdistymisestä johtuvien uusien rahoitustarpeiden huomioon ottamiseksi.

    5 LUKU

    OSALLISTUMINEN LAAJAMITTAISTEN HANKKEIDEN RAHOITUKSEEN

    18 artikla

    Osallistuminen laajamittaisten hankkeiden rahoitukseen

    1.  
    Unionin yleisestä talousarviosta osoitetaan unionin avaruusohjelman ja Euroopan unionin avaruusohjelmaviraston perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen mukaisiin laajamittaisiin hankkeisiin kaudeksi 2021–2027 enintään 13 202 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina).
    2.  
    Unionin yleisestä talousarviosta osoitetaan kansainväliseen lämpöydinkoereaktorihankkeeseen (ITER) kaudeksi 2021–2027 enintään 5 000 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina).

    6 LUKU

    TOIMIELINTEN YHTEISTYÖ TALOUSARVIOMENETTELYSSÄ

    19 artikla

    Toimielinten yhteistyö talousarviomenettelyssä

    1.  
    Toimielimet toteuttavat toimenpiteitä vuotuisen talousarviomenettelyn helpottamiseksi.
    2.  
    Toimielimet tekevät yhteistyötä vilpittömässä mielessä koko menettelyn ajan tavoitteenaan kantojensa yhteensovittaminen. Toimielimet tekevät menettelyn kaikissa vaiheissa yhteistyötä asianmukaisten toimielinten välisten yhteyksien avulla, jotta ne voivat seurata työn edistymistä ja selvittää, missä määrin lähentymistä on tapahtunut.
    3.  
    Toimielimet huolehtivat siitä, että niiden työskentelyaikataulut sovitetaan mahdollisimman hyvin yhteen, jotta menettely voitaisiin toteuttaa johdonmukaisella ja kantojen lähentymiseen pyrkivällä tavalla ja jotta se johtaisi unionin yleisen talousarvion lopulliseen hyväksymiseen.
    4.  
    Kolmikantakokouksia voidaan pitää menettelyn kaikissa vaiheissa ja edustuksen eri tasoilla odotetun keskustelun luonteen mukaan. Kukin toimielin nimeää omat osallistujansa kuhunkin kokoukseen, määrittelee neuvotteluvaltuutuksensa ja tiedottaa muille toimielimille hyvissä ajoin kokousjärjestelyistä oman työjärjestyksensä mukaisesti.

    20 artikla

    Talousarvion yhtenäisyys

    Kaikki unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön menot ja tulot sisällytetään unionin yleiseen talousarvioon varainhoitoasetuksen 7 artiklan mukaisesti, mukaan lukien menot, jotka johtuvat mahdollisesta asianmukaisesta päätöksestä, jonka neuvosto Euroopan parlamenttia kuultuaan hyväksyy yksimielisesti SEUT 332 artiklan puitteissa.

    7 LUKU

    LOPPUSÄÄNNÖKSET

    21 artikla

    Siirtyminen seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen

    Komissio esittää ennen 1 päivää heinäkuuta 2025 ehdotuksen uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi.

    22 artikla

    Voimaantulo

    Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

    Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021.

    Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

    ▼M2




    LIITE I

    MONIVUOTINEN RAHOITUSKEHYS (EU-27)



     

     

     

     

     

     

    (miljoonaa euroa vuoden 2018 hintoina)

    MAKSUSITOUMUSMÄÄRÄRAHAT

    2021

    2022

    2023

    2024

    2025

    2026

    2027

    Yhteensä 2021–2027

    1.  Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous

    19 712

    20 211

    19 678

    19 178

    18 173

    18 120

    17 565

    132 637

    2.  Koheesio, palautumiskyky ja arvot

    5 996

    62 642

    63 525

    65 079

    65 184

    56 675

    58 680

    377 781

    2 a.  Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio

    1 666

    56 673

    57 005

    57 436

    57 772

    48 302

    48 937

    327 791

    2 b.  Palautumiskyky ja arvot

    4 330

    5 969

    6 520

    7 643

    7 412

    8 373

    9 743

    49 990

    3.  Luonnonvarat ja ympäristö

    53 562

    52 626

    51 893

    51 013

    49 914

    48 734

    47 960

    355 702

    joista: Markkinoihin liittyvät menot ja suorat tuet

    38 040

    37 544

    36 857

    36 054

    35 283

    34 602

    33 886

    252 266

    4.  Muuttoliike ja rajaturvallisuus

    1 687

    3 104

    3 454

    3 569

    4 083

    4 145

    4 701

    24 743

    5.  Turvallisuus ja puolustus

    1 598

    1 750

    1 762

    2 112

    2 277

    2 398

    2 576

    14 473

    6.  Naapurialueet ja muu maailma

    15 309

    15 522

    14 789

    14 500

    14 192

    13 326

    13 447

    101 085

    7.  EU:n yleinen hallinto

    10 021

    10 215

    10 342

    10 454

    10 554

    10 673

    10 843

    73 102

    joista: Toimielinten hallintomenot

    7 742

    7 878

    7 945

    7 997

    8 025

    8 077

    8 188

    55 852

    MAKSUSITOUMUSMÄÄRÄ-RAHAT YHTEENSÄ

    107 885

    166 070

    165 443

    165 905

    164 377

    154 071

    155 772

    1 079 523

     

     

     

     

     

     

     

     

     

    MAKSUMÄÄRÄRAHAT YHTEENSÄ

    154 065

    153 850

    152 682

    151 436

    151 175

    151 175

    151 175

    1 065 558




    LIITE II

    OHJELMAKOHTAINEN MUKAUTUS – LUETTELO OHJELMISTA, JAKOPERUSTE JA MAKSUSITOUMUSMÄÄRÄRAHOJEN LISÄMÄÄRÄRAHAT YHTEENSÄ



     

     

     

    (milj. euroa vuoden 2018 hintoina)

     

    Jakoperuste

    Maksusitoumusmäärärahojen lisämäärärahat yhteensä 5 artiklan mukaisesti

     

    2022–2024

    2025–2027

     

    1.  Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous

    36,36 %

    41,79 %

    4 000

    Horisontti Eurooppa

    27,27 %

    31,34 %

    3 000

    InvestEU-rahasto

    9,09 %

    10,45 %

    1 000

    2 b.  Palautumiskyky ja arvot

    54,55 %

    47,76 %

    5 155

    EU4Health-ohjelma

    26,37 %

    15,37 %

    2 055

    Erasmus+

    15,46 %

    17,77 %

    1 700

    Luova Europe

    5,45 %

    6,26 %

    600

    Oikeudet ja arvot

    7,27 %

    8,36 %

    800

    4.  Muuttoliike ja rajaturvallisuus

    9,09 %

    10,45 %

    1 000

    Yhdennetyn rajaturvallisuuden rahasto

    9,09 %

    10,45 %

    1 000

    YHTEENSÄ

    100,00 %

    100,00 %

    10 155



    ( 1 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/792, annettu 29 päivänä helmikuuta 2024, Ukrainan tukivälineen perustamisesta (EUVL L, 2024/792, 29.2.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/792/oj).

    ( 2 ) Neuvoston asetus (EY) N:o 1/2003, annettu 16 päivänä joulukuuta 2002, perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta (EYVL L 1, 4.1.2003, s. 1).

    ( 3 ) Neuvoston asetus (EY) N:o 139/2004, annettu 20 päivänä tammikuuta 2004, yrityskeskittymien valvonnasta ("EY:n sulautuma-asetus") (EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1).

    ( 4 )  EUVL L 29, 31.1.2020, s. 7.

    ( 5 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/691, annettu 28 päivänä huhtikuuta 2021, Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) työttömiksi jääneille työntekijöille ja asetuksen (EU) N:o 1309/2013 kumoamisesta (EUVL L 153, 3.5.2021, s. 48).

    ( 6 ) Neuvoston asetus (EY) N:o 2012/2002, annettu 11 päivänä marraskuuta 2002, Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta (EUVL L 311, 14.11.2002, s. 3).

    ( 7 ) Neuvoston päätös (EU, Euratom) 2020/2053, annettu 14 päivänä joulukuuta 2020, Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä ja päätöksen 2014/335/EU, Euratom kumoamisesta (EUVL L 424, 15.12.2020, s. 1).

    Top