This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 02019R0907-20230518
Commission Delegated Regulation (EU) 2019/907 of 14 March 2019 establishing a Common Training Test for ski instructors under Article 49b of Directive 2005/36/EC of the European Parliament and of the Council on the recognition of the professional qualifications (Text with EEA relevance)Text with EEA relevance
Consolidated text: Komission delegoitu asetus (EU) 2019/907, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2019, ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY 49 b artiklan nojalla hiihdonopettajille vahvistettavasta yhteisestä koulutustestistä (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)ETA:n kannalta merkityksellinen teksti
Komission delegoitu asetus (EU) 2019/907, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2019, ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY 49 b artiklan nojalla hiihdonopettajille vahvistettavasta yhteisestä koulutustestistä (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)ETA:n kannalta merkityksellinen teksti
02019R0907 — FI — 18.05.2023 — 001.001
Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.
KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2019/907, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2019, ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY 49 b artiklan nojalla hiihdonopettajille vahvistettavasta yhteisestä koulutustestistä (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (EUVL L 145 4.6.2019, s. 7) |
Muutettu:
|
|
Virallinen lehti |
||
N:o |
sivu |
päivämäärä |
||
KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2023/865, annettu 23 päivänä helmikuuta 2023, |
L 113 |
1 |
28.4.2023 |
Oikaistu:
KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2019/907,
annettu 14 päivänä maaliskuuta 2019,
ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY 49 b artiklan nojalla hiihdonopettajille vahvistettavasta yhteisestä koulutustestistä
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
1 artikla
Soveltamisala
Tätä asetusta sovelletaan kaikkiin unionin kansalaisiin, jotka haluavat harjoittaa hiihdonopettajan ammattia muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa he ovat hankkineet liitteessä I esitetyn pätevyyden.
2 artikla
Kohde
3 artikla
Toimivaltaiset tahot
Tässä asetuksessa ’toimivaltaisella taholla’ tarkoitetaan liitteessä I olevaan luetteloon sisältyvää tahoa, joka myöntää pätevyyden, jonka perusteella on oikeus osallistua yhteiseen koulutustestiin 5 artiklan mukaisesti.
4 artikla
Automaattisen tunnustamisen periaate
5 artikla
Osallistuminen yhteiseen koulutustestiin
Kaikilla unionin kansalaisilla, joilla on jokin liitteessä I ( 1 ) lueteltu pätevyys tai jotka ovat koulutuksessa tällaisen pätevyyden saamiseksi, on oltava oikeus osallistua yhteiseen koulutustestiin.
6 artikla
Vapautukset
Rajoittamatta sitä, mitä 5 artiklassa säädetään, hiihdonopettajat on vapautettava liitteessä II olevassa I osassa tarkoitetun teknisiä taitoja koskevan testin läpäisyvaatimuksesta, jos heillä on jokin liitteessä I lueteltu pätevyys tai he ovat koulutuksessa tällaisen pätevyyden saamiseksi, ja he joko
voivat toimittaa näyttöä siitä, että heille on myönnetty vähintään 100 Fédération Internationale du Ski alpinen hiihtopistettä miesten osalta ja vähintään 85 naisten osalta yhdellä pujottelun tai suurpujottelun teknisellä osa-alueella viiden vuoden aikana; tai
ovat läpäisseet Eurotest-testin.
7 artikla
Saavutetut oikeudet
8 artikla
Pätevyystodistus
Pätevyystodistuksessa on esitettävä vähintään seuraavat:
hiihdonopettajan nimi;
tapauksen mukaan yhteisessä koulutustestissä saatu tulos ja yhteisen koulutustestin läpäisypäivä;
tapauksen mukaan erityinen saavutettu oikeus, jota hiihdonopettajaan sovelletaan 7 artiklan nojalla;
myöntävä jäsenvaltio tai toimivaltainen taho;
hiihdonopettajan pätevyys, joka on lueteltu liitteessä I.
▼M1 —————
9 artikla
Ilmoitusmenettely
Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille mahdollisista muutoksista liitteessä I lueteltuihin pätevyyksiin samoin kuin mahdollisista uusista pätevyyksistä, jotka ovat verrattavissa taitojen ja osaamisen suhteen liitteessä I lueteltuihin pätevyyksiin. Tällaiset ilmoitukset on toimitettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1024/2012 ( 2 ) perustetun sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmän kautta.
10 artikla
Pitkäkestoinen koulutus ja kokemus
Hiihdonopettajat, joilla on jokin liitteessä I lueteltu pätevyys ja jotka kykenevät osoittamaan vähintään 95 päivän mittaisen hiihdonopettajan teoreettisen ja käytännön koulutuksen ja 95 päivän mittaisen työkokemuksen hiihdonopettajana, tunnustetaan Itävallassa ”Diplomschilehrer”-tasolla.
11 artikla
Loppusäännökset
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
LIITE I
Pätevyys
Tässä liitteessä esitetty ammattipätevyysluettelo on laadittava niin, että teoreettiset tiedot ja käytännön harjoittelu ovat tasapainossa, mukaan luettuna hiihto rinteissä (on-piste) ja rinteiden ulkopuolella (off-piste), ja siihen on sisällytettävä erityisesti seuraavat tiedot ja taidot:
opetus-, ohjaus- ja koulutusmenetelmien ymmärtäminen ja kyky soveltaa niitä hiihdonopetukseen on-piste- ja off-piste-alppihiihdossa;
kyky mukauttaa oppituntia muuttuvien sääolosuhteiden mukaan;
kyky laatia, toteuttaa ja arvioida itsenäisesti opetusvaatimuksia, jotka soveltuvat kaikille tunneille alppihiihdonopetuksen kaikilla tasoilla aloittelijasta kokeneisiin hiihtäjiin;
kyky laatia alppihiihdon opetusohjelma käyttämällä asianmukaista opetustekniikkaa;
kyky luoda opetustilanne;
kyky valmistella opetus-, ohjaus- ja koulutusmateriaalia, jota voidaan käyttää kaikentyyppisessä alppihiihdon opetuksessa;
kyky toteuttaa tekninen demonstrointi ja selittää sen eri osatekijät kaikilla tunneilla alppihiihdon opetuksen kaikilla tasolla;
kyky arvioida alppihiihdon oppituntia tai -jaksoa;
tiedot ja kyky soveltaa ensiavun periaatteita talviurheilutapaturman tapauksessa ja aloittaa pelastustoimet.
Jäsenvaltio |
Pätevyys |
Pätevyyden myöntävät tahot |
Itävalta |
Diplomschilehrer tai Landesschilehrer/Schilehrer in Vorarlberg |
— Bundessportakademie Innsbruck — Landesschilehrerverbände |
Belgia |
— ranskankieliset alueet: Moniteur sportif entraineur — hollanninkieliset alueet: Trainer A Alpijns Skiën/Skileraar |
— Administration de l'Éducation physique, du Sport et de la Vie en Plein Air (ADEPS) — Sport Vlaanderen |
Bulgaria |
Ски учител клас C |
Българско ски училище |
Kroatia |
Učitelj skijanja |
— Skijaško Učilište — Hrvatski zbor učitelja i trenera sportova na snijegu (HZUTS) |
Tšekki |
Instruktor lyžování APUL A |
Asociace profesionálních učitelů lyžování a lyžařských škol, o.s. (APUL) |
Tanska |
Professional Ski Instructor |
Den Danske Skiskole |
Suomi |
Taso 3 – hiihdonopettaja |
— Suomen hiihdonopettajat ry (SHO ry) ◄ |
Ranska |
— Diplôme d'Etat de ski — moniteur national de ski alpin |
Ecole Nationale des Sports de Montagne (ENSM) |
Saksa |
Staatlich geprüfter Skilehrer |
— Technische Universität München in Zusammenarbeit mit DSLV – Deutscher Skilehrerverband, soweit diesem Aufgaben übertragen wurden |
Kreikka |
Hiihdonopettaja, laskettelu A |
Γενική Γραμματεία Αθλητισμού – Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού |
Unkari |
Síoktató **** |
Síoktatók Magyarországi Szövetsége |
Irlanti |
Alpine Ski Teacher – Level 4 (alppihiihdonopettaja, taso 4) |
Irish Association of Snowsports instructors (IASI) |
Italia |
Maestro di Sci |
— Collegio Nazionale dei Maestri di Sci — Federazione Italiana Sport Invernali — Collegi Regionali e Provinciali
— Regioni e le Province autonome di Trento e Bolzano |
Latvia |
Profesionāls slēpošanas instruktors |
Latvijas Slēpošanas un snovborda instruktoru asociācija (LSSIA) |
Liettua |
Ski instructor Level 4 |
Lithuanian Snowsports Instructors Association (LSIA) |
Alankomaat |
Ski-instructeur niveau 4 |
Nederlandse Ski Vereniging |
Puola |
Instruktor Zawodowy – PZN |
Stowarzyszenie Instruktorów i Trenerów Narciarstwa Polskiego Związku Narciarskiego (SITN PZN) |
Portugali |
Treinadores de esqui alpino de grau 2 |
— Federação de Desportos de Inverno de Portugal (FDI-Portugal) — Instituto Português do Desporto e Juventude |
Romania |
Monitor de schi I |
Federația română de schi biatlon |
Slovakia |
Inštruktor lyžovnia III. kvalifikačného stupňa |
— 1. tammikuuta 2016 lähtien myönnetty pätevyys: Bratislavan Comenius-yliopisto (liikuntatieteiden tiedekunta); Prešovin yliopisto (liikuntatieteiden tiedekunta); Matej Bel -yliopisto, Banská Bystrica (filosofian tiedekunta); Constantine The Philosopher University, Nitra (Faculty of Education) sekä Slovenská lyžiarska asociácia (SLA) — ennen 31. joulukuuta 2015 myönnetty pätevyys: Slovenská lyžiarska asociácia (SLA) osana ”Tatranská, akciová spoločnosť” tai Slovenská asociácia učiteľov lyžovania a snowboardingu (SAPUL) |
Slovenia |
Strokovni delavec 2 – športno treniranje – smučanje – alpsko |
Smučarska zveza Slovenije |
Espanja |
Técnico deportivo de esquí alpino |
Ministerio de Educación, Cultura y Deporte |
Ruotsi |
Svenska skidlärarexamen |
Det svenska skidrådet |
Yhdistynyt kuningaskunta |
Alpine level 4 – International Ski Teacher Diploma (1) (alppihiihto taso 4 – kansainvälinen hiihdonopettajadiplomi) |
BASI – British Association of Snowsport Instructors (2) |
(1)
Ennen 1. tammikuuta 2021 myönnetty.
(2)
1. päivästä tammikuuta 2021 alkaen BASIlla ei ole enää valtuuksia järjestää yhteistä koulutustestiä. |
LIITE II
Yhteisen koulutustestin järjestäminen
1. OSA I – TEKNISET TAIDOT OSOITTAVA TESTI (TEKNINEN TESTI)
1.1 Yleiset periaatteet
1.1.1 Sovellettavat säännöt
Tekninen testi koostuu suurpujottelusta. Se järjestetään Fédération Internationale du Skin, jäljempänä ’FSI’, laatimien teknisten sääntöjen mukaisesti mukautettuna niin, että otetaan teknisen testin tavoitteet huomioon.
1.1.2 Osallistumiskelpoiset ehdokkaat
Tekniseen testiin voivat osallistua asetuksen soveltamisalaan kuuluvat unionin kansalaiset. Osallistumiskelpoiset ehdokkaat voivat toistaa testin rajoituksetta, jos he eivät ole läpäisseet sitä aiemmilla kerroilla. Osallistumiskelpoisten ehdokkaiden on esitettävä tekniseen testiin osallistumista koskeva hakemus suoraan järjestävälle jäsenvaltiolle tai jäsenvaltion toimivaltaiselle taholle, joka järjestää testin.
1.1.3 Testin kierrokset
Teknisessä testissä on kaksi kierrosta. Ensimmäisen kierroksen lähtöjärjestys arvotaan, ja toisen kierroksen lähtöjärjestys on käänteinen ensimmäiseen kierrokseen nähden. Ehdokkaat, jotka läpäisevät teknisen testin ensimmäisellä kierroksella, eivät osallistu toiseen kierrokseen. Ehdokkaat, jotka eivät läpäise teknistä testiä ensimmäisellä kierroksella, voivat osallistua toiseen kierrokseen.
1.1.4 Testilautakunta
Testilautakunnat valvovat, että tekninen testi pannaan täytäntöön moitteettomasti. Teknisen testin testilautakunnan jäsenyys on avoin kaikkien jäsenvaltioiden päteville kansalaisille. Vain kansalaiset, jotka ovat läpäisseet joko Eurotest-testin ennen tämän asetuksen voimaantuloa tai yleisen koulutustestin, voidaan nimittää testilautakuntaan teknisen testin moduulien arvioimista varten.
Testilautakunnan nimittää järjestävä jäsenvaltio tai tapauksen mukaan toimivaltainen taho jäsenten alalla hankkiman pätevyyden ja ammatillisen kokemuksen perusteella. Järjestävä jäsenvaltio tai toimivaltainen taho voi delegoida nimittämisvallan kolmansille osapuolille, mutta testilautakunnan jäsenten on aina edustettava vähintään kolmea jäsenvaltiota. Muut kuin yhteisen testin järjestävät jäsenvaltiot tai toimivaltaiset tahot voivat tehdä ehdotuksia testilautakunnan kokoonpanosta. Tällöin järjestävä jäsenvaltio tai toimivaltainen taho voi hylätä tällaisen ehdotuksen ainoastaan asianmukaisesti perustelluista syistä.
1.1.5 Tarkastelumenettely
Ehdokkaat voivat pyytää testilautakuntaa arvioimaan uudelleen teknisen testin tulostaan, jos he katsovat, että arvioinnissa on tehty ilmeisiä virheitä. Tällaisessa tapauksessa testilautakunta arvioi pyynnön ja vastaa viipymättä esittämällä syyt kyseisen ehdokkaan teknisen testin tulosten joko säilyttämiseen tai muuttamiseen. Testilautakunta tekee päätöksen jäsentensä yksinkertaisella enemmistöllä.
1.1.6 Tulosten dokumentointi
Järjestävä jäsenvaltio tai tapauksen mukaan järjestävä toimivaltainen taho ilmoittaa jäsenvaltioille tai toimivaltaisille tahoille, jotka myöntävät liitteessä I luetellun pätevyyden, teknisen testin tuloksista 7 työpäivän kuluessa siitä, kun yhteinen koulutustesti on järjestetty. Jäsenvaltiot tai tapauksen mukaan toimivaltaiset tahot pitävät yllä ja julkaisevat vuosittain päivitetyn luettelon hiihdonopettajista, jotka ovat läpäisseet teknisen testin tai joihin sovelletaan joko saavutettuja oikeuksia tai vapautuksia, jos heille on myönnetty liitteessä I lueteltua pätevyyttä vastaava pätevyys.
1.2 Rata
1.2.1 Yleiset ratavaatimukset
Tekninen testi järjestetään suurpujotteluradalla, joka täyttää FIS:n asettamat kriteerit, joita on mukautettu teknisen testin tavoitteiden huomioon ottamiseksi, etenkin sen pituuden, korkeuseron ja porttien lukumäärän suhteen. Järjestävä jäsenvaltio tai tapauksen mukaan toimivaltainen taho ilmoittaa teknisen testin päivämäärät vähintään kaksi kuukautta etukäteen komissiolle ja muille jäsenvaltioille tai niiden toimivaltaisille yksiköille.
Radan korkeuseron on oltava 250–300 metriä. Porttien lukumäärän on oltava 11–15 prosenttia metrimääräisestä korkeuserosta; ihanteellinen osuus on 12–13 prosenttia, jotta voidaan arvioida hiihdonopettajan kääntymistaitoja eikä liukumistaitoja.
Tämän jakson ja 1.2.2 jakson kriteereiden perusteella esilaskijoiden korjaamattomat ajat teknisen testin alussa voivat olla 45–60 sekuntia.
Teknisen testin on mahdollistettava radan laatiminen ilman radan ulkopuolisia portteja, lukuun ottamatta ensimmäistä ja viimeistä porttia ja ohjausportteja.
1.2.2 Rinneprofiili
Suurpujotteluradan rinneprofiilin on täytettävä mahdollisuuksien mukaan seuraavat edellytykset:
kolmasosan radasta on oltava keskimääräistä rinnettä, jonka jyrkkyys on 26–43 prosenttia;
kolmasosan radasta on oltava jyrkkää rinnettä, jonka jyrkkyys on 45–52 prosenttia;
kolmasosan radasta on oltava loivaa rinnettä, jonka jyrkkyys on 25–26 prosenttia.
1.2.3 Radan hyväksyminen
Radan hyväksyy tekninen komitea, jonka jäsenet nimittää järjestävä jäsenvaltio tai tapauksen mukaan toimivaltainen taho jäsenten alalla hankkiman pätevyyden ja ammatillisen kokemuksen perusteella. Muut kuin yhteisen testin järjestävät jäsenvaltiot tai toimivaltaiset tahot voivat tehdä ehdotuksia teknisen komitean kokoonpanosta. Tällöin järjestävä jäsenvaltio tai toimivaltainen taho voi hylätä tällaisen ehdotuksen ainoastaan asianmukaisesti perustelluista syistä. Kun rata on hyväksytty, jäsenvaltio tai toimivaltainen taho ilmoittaa komissiolle ja muille jäsenvaltioille yhteisten koulutustestin toteuttamiseksi radalla järjestettävän tapahtuman käytännön yksityiskohdista vähintään kaksi kuukautta etukäteen.
1.3 Esilaskijat
1.3.1 Tekniseen testiin osallistuvia esilaskijoita koskevat vaatimukset
Tekniseen testiin osallistuvien esilaskijoiden vähimmäismäärä on kolme. Järjestävän jäsenvaltion tai toimivaltaisen tahon on valittava esilaskijat.
Esilaskijat voivat olla minkä tahansa jäsenvaltion kansalaisia. Heidän on täytynyt läpäistä Eurotest- ja Eurosecurity-testi ennen tämän asetuksen voimaantuloa tai yhteinen koulutustesti ja heidän korjauskertoimensa on oltava vähintään 0,8700 kalibrointitestissä käynnissä olevalla kaudella.
1.3.2 Esilaskijoiden kalibrointitesti
Teknisen testin esilaskijoiden on suoritettava kalibrointitesti. Kalibrointitestin tarkoituksena on osoittaa kullekin esilaskijalle korjauskerroin, jotta voidaan vahvistaa perusaika teknisen testin ehdokkaille. Kukin esilaskija voi laskea kaksi laskua kalibrointitestissä ja huomioon otetaan kunkin esilaskijan parempi tulos. Kullekin esilaskijalle osoitettua korjauskerrointa tarkastellaan uudelleen vuosittain.
Kalibrointitestin järjestää kalibrointitestikomitea. Kalibrointitestikomitean jäsenet nimittää järjestävä jäsenvaltio tai tapauksen mukaan toimivaltainen taho jäsenten pätevyyden ja ammatillisen kokemuksen perusteella. Muut kuin kalibrointitestin järjestävät jäsenvaltiot tai toimivaltaiset tahot voivat tehdä ehdotuksia kalibrointitestikomitean kokoonpanosta. Tällöin järjestävä jäsenvaltio tai toimivaltainen taho voi hylätä tällaisen ehdotuksen ainoastaan asianmukaisesti perustelluista syistä.
Järjestävä jäsenvaltio tai tapauksen mukaan toimivaltainen taho ilmoittaa kalibrointitestin päivämäärät vähintään kaksi kuukautta etukäteen komissiolle ja muille jäsenvaltioille tai toimivaltaisille tahoille.
Järjestävä jäsenvaltio julkaisee kalibrointitestin tulokset ennen kuin yhteinen koulutustesti järjestetään kyseisessä jäsenvaltiossa.
1.3.3 Esilaskijoiden korjauskerroin
Esilaskijoiden korjatut ajat lasketaan kertomalla esilaskijan kalibrointitestin suoritusaika esilaskijalle osoitetulla korjauskertoimella.
Kalibrointitestin perusaika on esilaskijoiden kahden parhaan korjatun ajan keskiarvo. Kalibrointitestikomitea nimeää neljä esilaskijaa edeltävän vuoden tulosluettelon perusteella.
Esilaskijoiden korjauskerroin lasketaan seuraavasti:
korjauskerroin = kalibrointitestin perusaika / esilaskijoiden suoritusaika.
1.4 Teknisen testin läpäiseminen
1.4.1 Teknisen testin perusajan laskeminen
Teknisen testin perusajan laskemista varten vähintään kolmen esilaskijan on aloitettava lasku ja vähintään kahden suoritettava lasku loppuun asti seuraavien sääntöjen mukaisesti:
lasketaan keskiarvo niiden esilaskijoiden kahdesta parhaasta korjatusta ajasta, jotka suorittivat laskun loppuun ennen kuin ensimmäinen ehdokas aloittaa laskun;
lasketaan keskiarvo niiden esilaskijoiden kahdesta parhaasta korjatusta ajasta, jotka suorittivat laskun loppuun sen jälkeen, kun viimeinen ehdokas aloittaa laskun;
teknisen testin perusaika on a ja b alakohdassa tarkoitettujen kahden keskiarvon keskiarvo.
Jokainen esilaskija voi lähteä uudelleen, jos hän ei kyennyt suorittamaan laskua loppuun normaalisti.
Ehdokkaille ilmoitetaan esilaskijoiden korjauskertoimet ennen teknisen testin alkua.
1.4.2 Testin läpäisyn enimmäisaika
Seuraavien ehdokkaiden katsotaan läpäisseen teknisen testin:
miespuoliset ehdokkaat, joiden loppuaika on enintään teknisen testin perusaika plus 19 prosenttia
naispuoliset ehdokkaat, joiden loppuaika on enintään teknisen testin perusaika plus 25 prosenttia.
Testin läpäisyn enimmäisaika lasketaan siis seuraavasti:
miesten läpäisyn enimmäisaika = teknisen testin perusaika × 1,19
naisten läpäisyn enimmäisaika = teknisen testin perusaika × 1,25.
2. OSA II – TURVALLISUUSNÄKÖKOHTIIN LIITTYVÄÄ PÄTEVYYTTÄ KOSKEVA TESTI (TURVALLISUUSTESTI)
2.1 Yleiset periaatteet
2.1.1 Turvallisuustestin tavoite
Turvallisuustestin tavoitteena on arvioida, miten ehdokkaat täyttävät turvallisuusnäkökohtiin liittyvät vähimmäisvaatimukset, jotka ovat olennaisia tietyissä ympäristöissä toimiville hiihdonopettajille.
2.1.2 Osallistumiskelpoiset ehdokkaat
Turvallisuustestiin voivat osallistua unionin kansalaiset, jotka ovat läpäisseet teknisen testin. Osallistumiskelpoiset ehdokkaat voivat toistaa testin rajoituksetta, jos he eivät ole läpäisseet sitä aiemmilla kerroilla. Osallistumiskelpoisten ehdokkaiden on esitettävä turvallisuustestiin osallistumista koskeva hakemus suoraan järjestävälle jäsenvaltiolle tai jäsenvaltion toimivaltaiselle taholle, joka järjestää testin.
2.1.3 Vastuuviranomainen
Turvallisuustestin järjestää se toimivaltainen taho, joka vastaa hiihdonopettajien koulutuksesta sen jäsenvaltion alueella, jossa turvallisuustesti suoritetaan, kun tätä varten perustettu tekninen komitea on hyväksynyt sen. Tekninen komitea koostuu minkä tahansa jäsenvaltion pätevistä kansalaisista, jotka edustavat vähintään kolmea jäsenvaltiota. Komitean nimittää järjestävä jäsenvaltio tai tapauksen mukaan toimivaltainen taho jäsenten alalla hankkiman pätevyyden ja ammatillisen kokemuksen perusteella. Järjestävä jäsenvaltio tai toimivaltainen taho ilmoittaa turvallisuustestin päivämäärät vähintään kaksi kuukautta etukäteen komissiolle ja muille jäsenvaltioille tai toimivaltaisille tahoille.
2.1.4 Testilautakunnat
Testilautakunnat valvovat, että turvallisuustesti pannaan täytäntöön moitteettomasti. Turvallisuustestin testilautakunnan jäsenyys on avoin kaikkien jäsenvaltioiden päteville kansalaisille. Vain kansalaiset, jotka ovat läpäisseet joko Eurosecurity-testin ennen tämän asetuksen voimaantuloa tai yleisen koulutustestin, voidaan nimittää testilautakuntaan turvallisuustestin moduulien arvioimista varten.
Testilautakunnan nimittää järjestävä jäsenvaltio tai tapauksen mukaan toimivaltainen taho jäsenten alalla hankkiman pätevyyden ja ammatillisen kokemuksen perusteella. Järjestävä jäsenvaltio tai toimivaltainen taho voi delegoida nimittämisvallan kolmansille osapuolille, mutta testilautakunnan jäsenten on aina edustettava vähintään kolmea jäsenvaltiota. Muut kuin yhteisen testin järjestävät jäsenvaltiot tai toimivaltaiset tahot voivat tehdä ehdotuksia testilautakunnan kokoonpanosta. Tällöin järjestävä jäsenvaltio tai toimivaltainen taho voi hylätä tällaisen ehdotuksen ainoastaan asianmukaisesti perustelluista syistä.
2.1.5 Tarkastelumenettely
Ehdokkaat voivat pyytää testilautakuntaa arvioimaan uudelleen turvallisuustestin tulostaan, jos he katsovat, että arvioinnissa on tehty ilmeisiä virheitä. Tällaisessa tapauksessa testilautakunta arvioi pyynnön ja vastaa viipymättä esittämällä syyt kyseisen ehdokkaan turvallisuustestin tulosten joko säilyttämiseen tai muuttamiseen. Testilautakunta tekee päätöksen jäsentensä yksinkertaisella enemmistöllä.
2.1.6 Tulosten dokumentointi
Järjestävä jäsenvaltio tai tapauksen mukaan järjestävä toimivaltainen taho ilmoittaa jäsenvaltioille tai toimivaltaisille tahoille, jotka myöntävät liitteessä I luetellun pätevyyden, turvallisuustestin tuloksista 7 työpäivän kuluessa siitä, kun yhteinen koulutustesti on järjestetty. Jäsenvaltiot tai tapauksen mukaan toimivaltaiset tahot laativat ja julkaisevat vuosittain päivitetyn luettelon hiihdonopettajista, jotka ovat läpäisseet turvallisuustestin tai joihin sovelletaan joko saavutettuja oikeuksia tai vapautuksia, jos heille on myönnetty liitteessä I lueteltua pätevyyttä vastaava pätevyys.
2.2 Testin rakenne
Turvallisuustesti muodostuu kahdesta osasta, joihin sisältyy viisi pakollista moduulia, jotka kaikki arvioidaan erikseen. Turvallisuustestissä arvioidaan ehdokkaiden turvallisuuteen liittyviä tietoja ja taitoja teoreettisella ja käytännön kokeella.
Jos ehdokas epäonnistuu yhdessä tai useammassa moduulissa tai jos turvallisuustesti ei sisällä kaikkia moduuleja, ehdokkaiden on suoritettava koko testi uudelleen.
Eri moduulien sisältö esitetään jäljempänä.
2.2.1 Teoreettinen koe
Moduuli: ”Soita hätäpuhelu isäntämaan kielellä paikalliseen pelastuspalveluun lumivyöryonnettomuuden jälkeen.”
Teoreettinen koe on läpäisty, kun hätäpuhelu pelastuspalveluun on suoritettu selvästi ja ymmärrettävästi ja siinä on annettu tarkat tiedot, joiden perusteella pelastuspalvelu voi suorittaa tehtävänsä.
2.2.2 Käytännön koe
Käytännön koe off-piste-hiihtoa varten sisältää kolme opetusmoduulia, joissa keskitytään ryhmän johtamiseen, sekä moduulin, jossa etsitään ja pelastetaan kaksi lumivyöryn alle jäänyttä henkilöä. Käytännön koe on suoritettava jollakin sen jäsenvaltion virallisella kielellä, jossa testi järjestetään.
Ryhmän johtamiseen liittyvien kolmen moduulin on kunkin kestettävä 15 minuuttia. Tämän lisäksi valmistautumiseen on varattu 15 minuuttia. Opetusmoduulit läpäistään, jos vähintään 75 prosenttia harjoituksista on suoritettu tyydyttävästi.
2.2.2.1
Moduuli 1: ”Tulkitse lumivyöryennustetta yhdessä ryhmäsi kanssa. Vertaa ennusteen tietoja omiin paikan päällä tehtyihin havaintoihin ja arvioi tilanne.”
Moduuli 2: ”Vie ryhmäsi off-piste-laskuun ja ehdota reittiä ottamalla huomioon esimerkiksi lumitilanne, kokoontumispisteet ja ryhmän organisointitavat. Arvioi yhdessä ryhmäsi kanssa laskun riskit.”
Moduuli 3: Yksi lisäarviointi valitaan satunnaisesti seuraavista vaihtoehdoista:
Sääennusteen tulkinta ja ymmärtäminen
Vuoriston sääennusteessa on Nordstau-tilanne eli voimakasta lumisadetta pohjoisesta (korkeapaine lännessä ja matalapaine idässä). Milloin tällainen tilanne syntyy? Suunnilleen mille seudulle lumisadetta voidaan odottaa ja minkälaisia määriä? Miten tilanne vaikuttaa lumivyöryihin?
Sääennusteen mukaan korkeiden vuorten pohjoisrinteille osuu todennäköisesti voimakkaita föhn-tuulia. Millainen sää on vuoristoylängön pohjois- ja eteläosissa ja miten tämä todennäköisesti vaikuttaa lumivyörytilanteeseen?
Arvioi säätilaa paikan päällä. Mitkä tekijät vaikuttavat sään muutoksiin ja miten ajattelet sään muuttuvan tulevina päivänä?
Vaarojen ymmärtäminen korkeilla vuoristoalueilla
Mitkä tekijät voivat johtaa hypotermiaan ja mitä varotoimia on toteutettava? Mitkä ovat selvät hypotermian merkit ja miten reagoit? Mitkä oireet osoittavat, että on tarpeen ottaa yhteys lääkäriin?
Mitkä tekijät voivat johtaa paleltumiin ja mitä varotoimia on toteutettava? Mitkä ovat selvät paleltumien merkit ja miten reagoit paikalliseen paleltumaan? Mitkä tekijät pahentavat paleltumaa? Mitkä oireet osoittavat, että on tarpeen ottaa yhteys lääkäriin?
Olette keskellä pitkää laskua. Näkyvyys heikkenee vähitellen sumun vuoksi. Miten tiedät sijaintinne ilman GPS:n käyttöä ja minkälaista taktiikkaa käytät ryhmän johtamiseen?
Kyky arvioida ja ymmärtää lumipeitettä
Analysoi tämänhetkisen lumipeitteen vakautta.
Kuvaa mahdollista lumipeitettä sellaisena talvena, jona lunta on satanut vähän. Selitä sääilmiöitä, joiden vuoksi lumipeite voi muuttua epävakaaksi.
Kuvaa mahdollista lumipeitettä sellaisena talvena, jona lunta on satanut paljon. Selitä sääilmiöitä, joiden vuoksi lumipeite voi muuttua epävakaaksi.
2.2.2.2
Moduulin tavoitteena on löytää kaksi AVD-laitetta (Avalanche Victim Detectors – lumivyöryn uhrien paikannuslaite) ja tuoda takaisin vähintään toinen laitteista. Kukin paikannuslaite sijoitetaan noin 60 cm:n levyiseen eristettyyn pussiin, joka haudataan noin 1 metrin syvyyteen (ilman päällekkäisiä signaaleja). Testissä voidaan käyttää koulutukseen tarkoitettua paikannuslaitetta. Etsintäalue saa olla enintään 50 metriä × 50 metriä. Enimmäisaika kahden paikannuslaitteen löytämiseen ja toisen niistä takaisin tuomiseen on 8 minuuttia. Etsintämoduuliin osallistumista varten ehdokkailla on oltava digitaalinen paikannuslaite, jossa on vähintään kolme antennia. Ehdokkaat, joilla on analoginen paikannuslaite, eivät voi osallistua tähän testimoduuliin. Moduuli läpäistään, jos kaksi haudatuista paikannuslaitteista löydetään ja yksi niistä tuodaan takaisin annetussa ajassa.
( 1 ) Itävallassa tällä tarkoitetaan ”Diplomschilehrer”-pätevyyttä, joka tunnettiin aiemmin nimellä ”staatlich geprüfter Schilehrer”.
( 2 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1024/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, hallinnollisesta yhteistyöstä sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmässä ja komission päätöksen 2008/49/EY kumoamisesta (EUVL L 316, 14.11.2012, s. 1).