This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 02018R1806-20210101
Regulation (EU) 2018/1806 of the European Parliament and of the Council of 14 November 2018 listing the third countries whose nationals must be in possession of visas when crossing the external borders and those whose nationals are exempt from that requirement (codification)
Consolidated text: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1806, annettu 14 päivänä marraskuuta 2018, luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske (kodifikaatio)
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1806, annettu 14 päivänä marraskuuta 2018, luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske (kodifikaatio)
02018R1806 — FI — 01.01.2021 — 003.001
Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2018/1806, annettu 14 päivänä marraskuuta 2018, luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske (EUVL L 303 28.11.2018, s. 39) |
Muutettu:
|
|
Virallinen lehti |
||
N:o |
sivu |
päivämäärä |
||
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2019/592, annettu 10 päivänä huhtikuuta 2019, |
L 103I |
1 |
12.4.2019 |
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2018/1806,
annettu 14 päivänä marraskuuta 2018,
luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske
(kodifikaatio)
1 artikla
Tässä asetuksessa määritetään ne kolmannet maat, joiden kansalaisilla on oltava viisumi, sekä ne kolmannet maat, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske, arvioimalla tapauskohtaisesti eri perusteita, jotka liittyvät muun muassa laittomaan maahanmuuttoon, yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen, taloudellisiin etuihin erityisesti matkailun ja ulkomaankaupan kannalta sekä unionin ulkosuhteisiin näiden kolmansien maiden kanssa erityisesti ihmisoikeuksiin ja perusvapauksiin liittyvien seikkojen sekä alueelliseen yhtenäisyyteen ja vastavuoroisuuteen liittyvien seikkojen osalta.
2 artikla
Tässä asetuksessa tarkoitetaan ’viisumilla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 810/2009 ( 1 ) 2 artiklan 2 kohdan a alakohdan määritelmän mukaista viisumia.
3 artikla
4 artikla
Viisumipakko ei koske myöskään seuraavia henkilöitä:
tämän asetuksen liitteessä I tarkoitettuja kolmansien maiden kansalaisia, joilla on jäsenvaltioiden asetuksen (EY) N:o 1931/2006 nojalla myöntämä paikallinen rajaliikennelupa, kyseisten luvanhaltijoiden käyttäessä oikeuttaan paikallista rajaliikennettä koskevan järjestelyn puitteissa;
koululaisia, jotka ovat tämän asetuksen liitteessä I mainitun kolmannen maan kansalaisia ja oleskelevat neuvoston päätöstä 94/795/YOS ( 2 ) soveltavassa jäsenvaltiossa, silloin kun he osallistuvat koulun järjestämään matkaan koululaisryhmän jäseninä ja kun ryhmän valvojana toimii koulun opettaja;
pakolaisaseman saaneita ja kansalaisuudettomia henkilöitä sekä muita henkilöitä, joilla ei ole minkään maan kansalaisuutta, jotka oleskelevat jäsenvaltiossa ja joilla on kyseisen jäsenvaltion myöntämä matkustusasiakirja.
5 artikla
Niiden uusien kolmansien maiden kansalaisiin, jotka ovat syntyneet liitteissä I ja II luetelluissa kolmansissa maissa, sovelletaan 3 ja 4 artiklaa, kunnes neuvosto asiaa koskevien Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen määräysten mukaista menettelyä noudattaen päättää toisin.
6 artikla
Jäsenvaltio voi säätää poikkeuksia 3 artiklassa säädetystä viisumipakosta tai 4 artiklassa säädetystä viisumivapaudesta seuraavien henkilöiden osalta:
diplomaattipassien, virkapassien/virkamatkapassien tai erityispassien haltijat;
alusten ja ilma-alusten siviilimiehistö sen hoitaessa tehtäviään;
alusten siviilimiehistön maissa käyvät jäsenet, joilla on Kansainvälisen työjärjestön 13 päivänä toukokuuta 1958 tehdyn yleissopimuksen nro 108 tai 19 päivänä kesäkuuta 2003 tehdyn yleissopimuksen nro 185 tai kansainvälisen meriliikenteen helpottamisesta 9 päivänä huhtikuuta 1965 tehdyn Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n yleissopimuksen mukaisesti myönnetty merenkulkijan henkilöllisyystodistus;
katastrofi- ja onnettomuustapauksissa toimiva avustus- tai pelastustehtävien miehistö ja henkilöstö;
kansainvälisillä sisävesillä liikennöivien alusten siviilimiehistö;
kansainvälisten hallitustenvälisten järjestöjen, joissa vähintään yksi jäsenvaltio on jäsenenä, tai muiden yhteisöjen, joiden asianomainen jäsenvaltio on tunnustanut kuuluvan kansainvälisen oikeuden piiriin, virkamiehilleen myöntämien matkustusasiakirjojen haltijat.
Jäsenvaltio voi vapauttaa 3 artiklassa säädetystä viisumipakosta
koululaiset, jotka ovat liitteessä I mainitun kolmannen maan kansalaisia ja oleskelevat liitteessä II mainitussa kolmannessa maassa tai Sveitsissä tai Liechtensteinissa, silloin kun he osallistuvat koulun järjestämään matkaan koululaisryhmän jäseninä ja kun ryhmän valvojana toimii koulun opettaja;
pakolaisaseman saaneet ja kansalaisuudettomat henkilöt, mikäli kolmas maa, jossa he oleskelevat ja joka on myöntänyt heille matkustusasiakirjan, on jokin liitteessä II mainituista kolmansista maista;
Naton tai rauhankumppanuusohjelman puitteissa matkustavat asevoimien jäsenet, joilla on Pohjois-Atlantin sopimuksen sopimuspuolten välillä 19 päivänä kesäkuuta 1951 niiden joukkojen asemasta tehdyn sopimuksen mukainen henkilöllisyystodistus ja matkustusasiakirjat;
pakolaisaseman saaneet ja kansalaisuudettomat henkilöt sekä muut henkilöt, joilla ei ole minkään maan kansalaisuutta, jotka asuvat Irlannissa ja joilla on Irlannin myöntämä ja asianomaisen jäsenvaltion tunnustama matkustusasiakirja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta vaatimuksia, jotka johtuvat Strasbourgissa 20 päivänä huhtikuuta 1959 allekirjoitetusta, Euroopan neuvoston pakolaisten viisumivelvollisuuden poistamista koskevasta eurooppalaisesta sopimuksesta.
7 artikla
Jos jokin liitteessä II mainittu kolmas maa soveltaa vähintään yhden jäsenvaltion kansalaisiin viisumipakkoa, sovelletaan seuraavia säännöksiä:
30 päivän kuluessa siitä, kun kyseinen kolmas maa on ottanut käyttöön viisumipakon, asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava asiasta kirjallisesti Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle.
Kyseisessä ilmoituksessa on:
mainittava viisumipakon täytäntöönpanopäivämäärä sekä niiden matkustusasiakirjojen ja viisumien tyypit, joita se koskee;
oltava yksityiskohtainen selvitys alustavista toimenpiteistä, joita asianomainen jäsenvaltio on toteuttanut viisumivapauden varmistamiseksi kyseisen kolmannen maan kanssa sekä kaikki asiaankuuluvat tiedot.
Komissio julkaisee kyseisen ilmoituksen viipymättä Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja mainitsee viisumipakon täytäntöönpanopäivämäärän sekä niiden matkustusasiakirjojen ja viisumien tyypit, joita se koskee.
Jos kolmas maa päättää poistaa viisumipakon ennen tämän alakohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun määräajan päättymistä, ilmoitusta ei tehdä tai se perutaan, eikä tietoja julkaista;
välittömästi a alakohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetun ilmoituksen julkaisemispäivän jälkeen komissio ryhtyy asianomaista jäsenvaltiota kuultuaan toimenpiteisiin kyseisen kolmannen maan viranomaisiin nähden erityisesti politiikan, talouden ja kaupan alalla viisumivapauden palauttamiseksi tai käyttöönottamiseksi ja tiedottaa näistä toimista viipymättä Euroopan parlamentille ja neuvostolle;
jos kolmas maa ei ole poistanut viisumipakkoa 90 päivän kuluessa a alakohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetusta julkaisemispäivästä ja kaikista b alakohdan mukaisesti toteutetuista toimenpiteistä huolimatta, asianomainen jäsenvaltio voi pyytää komissiota keskeyttämään asianomaisen kolmannen maan tiettyjä kansalaisten ryhmiä koskevan viisumivapauden. Jos jäsenvaltio tekee tällaisen pyynnön, sen on tiedotettava asiasta Euroopan parlamentille ja neuvostolle;
komissio ottaa e, f tai h alakohdan mukaisia jatkotoimia harkitessaan huomioon niiden toimenpiteiden tulokset, joita asianomainen jäsenvaltio on toteuttanut viisumivapauden varmistamiseksi kyseisen kolmannen maan kanssa, b alakohdan mukaisesti toteutetut toimenpiteet ja viisumivapauden keskeyttämisen seuraukset unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä kyseisen kolmannen maan ulkosuhteiden kannalta;
jos asianomainen kolmas maa ei ole poistanut viisumipakkoa, viimeistään kuuden kuukauden kuluessa a alakohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetusta julkaisemispäivästä ja sen jälkeen enimmillään kuuden kuukauden välein sellaisen kokonaiskauden puitteissa, joka ei voi jatkua yli päivämäärän, jona f alakohdassa tarkoitettu delegoitu säädös tulee voimaan tai jona sitä vastustetaan, komissio
hyväksyy asianomaisen jäsenvaltion pyynnöstä tai omasta aloitteestaan täytäntöönpanosäädöksen, jolla asianomaisen kolmannen maan tiettyihin kansalaisten ryhmiin sovellettu viisumivapaus keskeytetään tilapäisesti enintään kuudeksi kuukaudeksi. Tässä täytäntöönpanosäädöksessä vahvistetaan päivämäärä, joka on ajanjaksolla 90 päivää sen voimaantulosta ja jona viisumivapauden keskeytys tulee voimaan, ottaen huomioon jäsenvaltioiden konsulaateissa käytettävissä olevat resurssit. Komissio voi seuraavia täytäntöönpanosäädöksiä hyväksyessään jatkaa tätä keskeyttämiskautta enintään kuuden kuukauden pituisilla lisäkausilla ja muuttaa kyseisen kolmannen maan kansalaisten ryhmiä, joiden osalta viisumivapaus keskeytetään.
Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Keskeyttämiskausien aikana täytäntöönpanosäädöksessä tarkoitetun kolmannen maan kaikilla kansalaisten ryhmillä on oltava viisumi ylittäessään jäsenvaltioiden ulkorajat, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 6 artiklan soveltamista; tai
antaa 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle komitealle kertomuksen, jossa arvioidaan tilannetta ja ilmoitetaan syyt, miksi se päätti olla keskeyttämättä viisumivapautta, ja ilmoittaa asiasta Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
Kertomuksessa otetaan huomioon kaikki asiaankuuluvat tekijät, kuten d alakohdassa tarkoitetut tekijät. Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat käydä poliittisen keskustelun kertomuksen perusteella;
jos asianomainen kolmas maa ei ole poistanut viisumipakkoa 24 kuukauden kuluessa a alakohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetusta julkaisemispäivästä, komissio hyväksyy 10 artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen, jolla keskeytetään tilapäisesti 12 kuukauden ajaksi viisumivapaus asianomaisen kolmannen maan kansalaisten osalta. Delegoidussa säädöksessä vahvistetaan päivämäärä, joka on ajanjaksolla 90 päivää sen voimaantulosta ja jona viisumivapauden keskeytys tulee voimaan, ottaen huomioon jäsenvaltioiden konsulaateissa käytettävissä olevat resurssit, ja muutetaan liitettä II vastaavasti. Tämä muutos tehdään lisäämällä asianomaisen kolmannen maan nimen kohdalle alaviite, jossa ilmoitetaan, että kyseistä kolmatta maata koskeva viisumivapaus keskeytetään, ja täsmennetään keskeyttämiskausi.
Siitä päivästä lukien, jona viisumivapauden keskeytys tulee voimaan asianomaisen kolmannen maan kansalaisten suhteen tai jona delegoidun säädöksen vastustamisesta on ilmoitettu 10 artiklan 7 kohdan mukaisesti, tätä kolmatta maata koskevat tämän artiklan e alakohdan nojalla hyväksytyt täytäntöönpanosäädökset lakkaavat olemasta voimassa. Jos komissio tekee h alakohdassa tarkoitetun säädösehdotuksen, tämän alakohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua viisumivapauden keskeyttämiskautta jatketaan kuudella kuukaudella. Mainitussa alakohdassa tarkoitettua alaviitettä muutetaan vastaavasti.
Näiden keskeyttämiskausien aikana sen kolmannen maan kaikilla kansalaisilla, joita delegoitu säädös koskee, on oltava viisumi ylittäessään jäsenvaltioiden ulkorajat, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 6 artiklan soveltamista;
kaikki myöhemmät ilmoitukset, joita jokin toinen jäsenvaltio tekee a alakohdan nojalla saman kolmannen maan osalta e tai f alakohdan nojalla vahvistettujen, kyseistä kolmatta maata koskevien toimenpiteiden soveltamiskaudella, on yhdistettävä näihin käynnissä oleviin menettelyihin pidentämättä mainituissa alakohdissa säädettyjä määräaikoja tai kausia;
jos asianomainen kolmas maa ei ole poistanut viisumipakkoa kuuden kuukauden kuluessa f alakohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen voimaantulosta, komissio voi tehdä säädösehdotuksen tämän asetuksen muuttamisesta kyseistä kolmatta maata koskevan viittauksen siirtämiseksi liitteestä II liitteeseen I;
edellä e, f ja h alakohdassa tarkoitetut menettelyt eivät vaikuta komission oikeuteen esittää milloin tahansa säädösehdotus tämän asetuksen muuttamisesta asianomaista kolmatta maata koskevan viittauksen siirtämiseksi liitteestä II liitteeseen I;
jos kyseinen kolmas maa poistaa viisumipakon, asianomaisten jäsenvaltioiden on ilmoitettava tästä välittömästi Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle. Komissio julkaisee ilmoituksen viipymättä Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Asianomaista kolmatta maata koskevan, e tai f alakohdan nojalla hyväksytyn täytäntöönpanosäädöksen tai delegoidun säädöksen voimassaolo päättyy seitsemän päivän kuluttua tämän alakohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetusta julkaisemisesta. Jos asianomainen kolmas maa on alkanut soveltaa viisumipakkoa kahden tai useamman jäsenvaltion kansalaisiin, kyseistä kolmatta maata koskevan täytäntöönpanosäädöksen tai delegoidun säädöksen voimassaolo päättyy seitsemän päivän kuluttua viimeistä jäsenvaltiota, jonka kansalaisiin kyseinen kolmas maa sovelsi viisumipakkoa, koskevan ilmoituksen julkaisemisesta. Edellä olevan f alakohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu alaviite poistetaan asianomaisen delegoidun säädöksen voimassaolon päättyessä. Komissio julkaisee kyseistä voimassaolon päättymistä koskevan ilmoituksen viipymättä Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Jos asianomainen kolmas maa poistaa viisumipakon ilman, että asianomainen jäsenvaltio ilmoittaa siitä tämän alakohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti, komissio toteuttaa omasta aloitteestaan viipymättä kyseisessä alakohdassa tarkoitetun julkaisemisen, ja tämän alakohdan toista alakohtaa sovelletaan.
8 artikla
Jäsenvaltio voi ilmoittaa komissiolle, jos se kohtaa kahden kuukauden aikana, kun tätä verrataan edeltävän vuoden samaan ajanjaksoon tai viimeiseen kahteen kuukauteen ennen liitteessä II mainitun kolmannen maan kansalaisia koskevan viisumivapauden täytäntöönpanoa, yhden tai useamman seuraavista olosuhteista:
kyseisen kolmannen maan kansalaisten, joilta on evätty maahantulo tai joiden todetaan oleskelevan ilman oikeutta jäsenvaltion alueella, lukumäärän merkittävä kasvu;
kyseisen kolmannen maan kansalaisten tekemien turvapaikkahakemusten, joiden hyväksymisaste on alhainen, lukumäärän merkittävä kasvu;
kyseisen kolmannen maan kanssa tehtävän takaisinottoa koskevan yhteistyön väheneminen, joka näytetään toteen riittävin tiedoin, erityisesti jäsenvaltion kyseiselle kolmannelle maalle esittämien, kyseisen kolmannen maan omia kansalaisia koskevien tai jos unionin tai kyseisen jäsenvaltion ja kyseisen kolmannen maan välillä tehdyssä takaisinottosopimuksessa niin määrätään, kyseisen kolmannen maan kautta kulkeneita kolmannen maan kansalaisia koskevien takaisinottopyyntöjen hylkäämisasteen merkittävä kasvu;
jäsenvaltioiden yleiseen järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvien riskien tai välittömän uhkan kasvu, erityisesti kyseisen kolmannen maan kansalaisiin liittyvien vakavien rikosten merkittävä kasvu, joka näytetään toteen toimivaltaisten viranomaisten toimittamin objektiivisin, konkreettisin ja asiaankuuluvin tiedoin.
Tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuun ilmoitukseen on sisällyttävä perustelut, ja siinä on annettava asiaankuuluvat tiedot ja tilastot sekä yksityiskohtainen selvitys alustavista toimenpiteistä, joita asianomainen jäsenvaltio on toteuttanut tilanteen korjaamiseksi. Asianomainen jäsenvaltio voi ilmoituksessaan täsmentää, mistä asianomaisen kolmannen maan kansalaisten ryhmistä on määrä antaa 6 kohdan a alakohdan mukaisesti täytäntöönpanosäädös, ja esittää tälle yksityiskohtaiset perustelut. Komissio tiedottaa tällaisesta ilmoituksesta välittömästi Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
Sovellettaessa ensimmäistä alakohtaa voi takaisinottoa koskevan yhteistyön puuttumiseen kuulua esimerkiksi:
Lisäksi komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen säännöllisesti vähintään kerran vuodessa seitsemän vuoden ajan kyseisen kolmannen maan viisumivapauden voimaantulopäivästä, ja sen jälkeen, jos komissio katsoo sen tarpeelliseksi, tai Euroopan parlamentin tai neuvoston pyynnöstä. Kertomuksessa keskitytään niihin kolmansiin maihin, joista komissio katsoo konkreettisen ja luotettavan tiedon pohjalta, etteivät ne enää noudata tiettyjä vaatimuksia.
Sovelletaan 6 kohtaa, jos komission kertomuksesta käy ilmi, että yhtä tai useampaa erityistä vaatimusta ei enää noudateta tietyn kolmannen maan osalta.
Komissio tarkastelee 2 kohdan mukaisesti tehtyjä ilmoituksia ottaen huomioon seuraavat seikat:
sen, onko jokin 2 kohdassa tarkoitettu olosuhde olemassa;
niiden jäsenvaltioiden lukumäärän, joihin jokin 2 kohdassa tarkoitetuista olosuhteista vaikuttaa;
edellä 2 kohdassa tarkoitettujen olosuhteiden kokonaisvaikutuksen unionin maahanmuuttotilanteeseen, sellaisena kuin se ilmenee jäsenvaltioiden toimittamista tiedoista tai komission käytettävissä olevista tiedoista;
eurooppalaisen raja- ja merivartioston, Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston tai Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston (Europol) taikka unionin muiden toimielinten, elinten, virastojen tai laitosten tai tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen laatimat raportit, jos tapauksen olosuhteet sitä edellyttävät;
tiedot, jotka asianomainen jäsenvaltio on saattanut ilmoituksessaan tehdä mahdollisista 6 kohdan a alakohdan mukaisista toimenpiteistä;
yleisen järjestyksen ja sisäisen turvallisuuden yleensä, asianomaista jäsenvaltiota kuullen.
Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tarkastelun tuloksista.
Jos komissio päättää, että toimien toteuttaminen on tarpeen 3 kohdassa tarkoitetun analyysin, 4 kohdassa tarkoitetun kertomuksen tai 5 kohdassa tarkoitetun tarkastelun perusteella ja ottaen huomioon viisumivapauden keskeyttämisen seuraukset unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä asianomaisen kolmannen maan välisten ulkosuhteiden kannalta ja toimien tiiviissä yhteistyössä kyseisen kolmannen maan kanssa vaihtoehtoisten pitkän aikavälin ratkaisujen löytämiseksi, tai jos jäsenvaltioiden yksinkertainen enemmistö on ilmoittanut komissiolle 2 kohdan a, b, c tai d alakohdassa tarkoitettujen olosuhteiden olemassaolosta, sovelletaan seuraavia säännöksiä:
Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksen asianomaisen kolmannen maan kansalaisia koskevan viisumivapauden tilapäisestä keskeyttämisestä yhdeksäksi kuukaudeksi. Keskeyttämistä sovelletaan asianomaisen kolmannen maan tiettyihin kansalaisten ryhmiin, viitaten asiaankuuluviin matkustusasiakirjojen tyyppeihin ja tarvittaessa lisäkriteereihin. Päättäessään, mihin ryhmiin keskeyttämistä on sovellettava, komissio sisällyttää käytettävissä olevien tietojen perusteella säädökseen ryhmiä, jotka ovat riittävän suuria, jotta ne edistäisivät tehokkaasti 2, 3 ja 4 kohdassa tarkoitettujen olosuhteiden korjaamista kyseisessä tapauksessa, suhteellisuusperiaatetta noudattaen. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksen yhden kuukauden kuluessa ajankohdasta, jona
se on saanut 2 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen;
sille on ilmoitettu 3 kohdassa tarkoitetuista tiedoista;
se on antanut 4 kohdassa tarkoitetun kertomuksen; tai
se on saanut jäsenvaltioiden yksinkertaiselta enemmistöltä ilmoituksen 2 kohdan a, b, c tai d alakohdassa tarkoitettujen olosuhteiden olemassaolosta.
Tämä täytäntöönpanosäädös hyväksytään 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Täytäntöönpanosäädöksessä vahvistetaan päivä, jona viisumivapauden keskeytys tulee voimaan.
Keskeyttämiskauden aikana komissio aloittaa asianomaisen kolmannen maan kanssa tehostetun vuoropuhelun kyseisten olosuhteiden korjaamiseksi.
Jos tämän artiklan 2, 3 ja 4 kohdassa tarkoitetut olosuhteet jatkuvat, komissio hyväksyy viimeistään kaksi kuukautta ennen tämän kohdan a alakohdassa tarkoitetun yhdeksän kuukauden jakson päättymistä 10 artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen, jolla keskeytetään tilapäisesti 18 kuukauden ajaksi liitteen II soveltaminen asianomaisen kolmannen maan kaikkien kansalaisten osalta. Delegoitu säädös tulee voimaan tämän kohdan a alakohdassa tarkoitetun täytäntöönpanosäädöksen päättymispäivästä, ja sillä muutetaan liitettä II vastaavasti. Tämä muutos tehdään lisäämällä asianomaisen kolmannen maan nimen kohdalle alaviite, jossa ilmoitetaan, että kyseistä kolmatta maata koskeva viisumivapaus keskeytetään, ja täsmennetään keskeyttämiskausi.
Jos komissio on antanut säädösehdotuksen 7 kohdan nojalla, delegoidussa säädöksessä säädettyä viisumivapauden keskeyttämiskautta jatketaan kuudella kuukaudella. Alaviitettä muutetaan vastaavasti.
Keskeyttämiskauden aikana asianomaisen kolmannen maan kansalaisilla on oltava viisumi jäsenvaltioiden ulkorajoja ylittäessään, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 6 artiklan soveltamista.
Jäsenvaltion, joka 6 artiklan mukaisesti säätää uusista poikkeuksista viisumipakkoon sellaisille kolmansien maiden kansalaisille, joita koskee viisumivapauden keskeyttämisestä annettu säädös, on ilmoitettava kyseiset toimenpiteet 12 artiklan mukaisesti.
9 artikla
10 artikla
11 artikla
12 artikla
13 artikla
Tämä asetus ei vaikuta jäsenvaltioiden toimivaltaan tunnustaa valtioita ja alueita sekä näiden viranomaisten myöntämiä passeja ja matkustus- ja henkilöasiakirjoja.
14 artikla
Kumotaan asetus (EY) N:o 539/2001.
Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä IV olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.
15 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.
LIITE I
LUETTELO KOLMANSISTA MAISTA, JOIDEN KANSALAISILLA ON OLTAVA VIISUMI YLITTÄESSÄÄN JÄSENVALTIOIDEN ULKORAJAT
1. VALTIOT
Afganistan
Armenia
Angola
Azerbaidžan
Bangladesh
Burkina Faso
Bahrain
Burundi
Benin
Bolivia
Bhutan
Botswana
Valko-Venäjä
Belize
Kongon demokraattinen tasavalta
Keski-Afrikan tasavalta
Kongo
Norsunluurannikko
Kamerun
Kiina
Kuuba
Kap Verde
Djibouti
Dominikaaninen tasavalta
Algeria
Ecuador
Egypti
Eritrea
Eswatini
Etiopia
Fidži
Gabon
Ghana
Gambia
Guinea
Päiväntasaajan Guinea
Guinea-Bissau
Guyana
Haiti
Indonesia
Intia
Irak
Iran
Jamaika
Jordania
Kenia
Kirgisia
Kambodža
Komorit
Pohjois-Korea
Kuwait
Kazakstan
Laos
Libanon
Sri Lanka
Liberia
Lesotho
Libya
Marokko
Madagaskar
Mali
Myanmar/Burma
Mongolia
Mauritania
Malediivit
Malawi
Mosambik
Namibia
Niger
Nigeria
Nepal
Oman
Papua-Uusi-Guinea
Filippiinit
Pakistan
Qatar
Venäjä
Ruanda
Saudi-Arabia
Sudan
Sierra Leone
Senegal
Somalia
Suriname
Etelä-Sudan
São Tomé ja Príncipe
Syyria
Tšad
Togo
Thaimaa
Tadžikistan
Turkmenistan
Tunisia
Turkki
Tansania
Uganda
Uzbekistan
Vietnam
Jemen
Etelä-Afrikka
Sambia
Zimbabwe
2. YHTEISÖT JA ALUEELLISET VIRANOMAISET, JOITA VÄHINTÄÄN YKSI JÄSENVALTIO EI TUNNUSTA VALTIOIKSI
LIITE II
LUETTELO KOLMANSISTA MAISTA, JOIDEN KANSALAISIA VIISUMIPAKKO EI KOSKE NÄIDEN YLITTÄESSÄ JÄSENVALTION ULKORAJAT, KUN KYSE ON KOKONAISKESTOLTAAN ENINTÄÄN 90 PÄIVÄN OLESKELUSTA MINKÄ TAHANSA 180 PÄIVÄN JAKSON AIKANA
1. VALTIOT
Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia ( 3 )
Andorra
Yhdistyneet arabiemiirikunnat ( 4 )
Antigua ja Barbuda
Albania (3)
Argentiina
Australia
Bosnia ja Hertsegovina (3)
Barbados
Brunei
Brasilia
Bahama
Kanada
Chile
Kolumbia
Costa Rica
Dominica (4)
Mikronesia (4)
Grenada (4)
Georgia ( 5 )
Guatemala
Honduras
Israel
Japani
Kiribati (4)
Saint Kitts ja Nevis
Etelä-Korea
Saint Lucia (4)
Monaco
Moldova ( 6 )
Montenegro ( 7 )
Marshallinsaaret ( 8 )
Mauritius
Meksiko
Malesia
Nicaragua
Nauru (8)
Uusi-Seelanti
Panama
Peru (8)
Palau (8)
Paraguay
Serbia (lukuun ottamatta niitä Serbian passin haltijoita, joiden passin on myöntänyt Serbian koordinointiyksikkö (serbiaksi Koordinaciona uprava)) (7)
Salomonsaaret
Seychellit
Singapore
San Marino
El Salvador
Itä-Timor (8)
Tonga (8)
Trinidad ja Tobago
Tuvalu (8)
Ukraina ( 9 )
Yhdistynyt kuningaskunta (lukuun ottamatta 3 osassa tarkoitettuja Britannian kansalaisia)
Yhdysvallat
Uruguay
Pyhä istuin
Saint Vincent ja Grenadiinit (8)
Venezuela
Vanuatu (8)
Samoa
2. KIINAN KANSANTASAVALLAN ERITYISHALLINTOALUEET
Hongkongin erityishallintoalue ( 10 )
Macaon erityishallintoalue ( 11 )
3. ►M1 BRITANNIAN KANSALAISET, JOTKA EIVÄT OLE BRITTILÄISEN KANSALAISUUDEN OMAAVIA HENKILÖITÄ ◄
British nationals (Overseas)
British overseas territories citizens (BOTC) ►M1 Näihin alueisiin kuuluvat Anguilla, Bermuda, Brittiläinen antarktinen alue, Brittiläinen Intian valtameren alue, Brittiläiset Neitsytsaaret, Caymansaaret, Etelä-Georgia ja Eteläiset Sandwichsaaret, Falklandinsaaret, Gibraltar ( 12 ), Montserrat, Pitcairn, Saint Helena, Ascension ja Tristan da Cunha sekä Turks- ja Caicossaaret. ◄
British overseas citizens (BOC)
British protected persons (BPP)
British subjects (BS)
4. YHTEISÖT JA ALUEELLISET VIRANOMAISET, JOITA VÄHINTÄÄN YKSI JÄSENVALTIO EI TUNNUSTA VALTIOIKSI
Taiwan ( 13 )
LIITE III
KUMOTTU ASETUS JA LUETTELO SEN MUUTOKSISTA
Neuvoston asetus (EY) N:o 539/2001 (EYVL L 81, 21.3.2001, s. 1) |
|
Neuvoston asetus (EY) N:o 2414/2001 (EYVL L 327, 12.12.2001, s. 1) |
|
Neuvoston asetus (EY) N:o 453/2003 (EUVL L 69, 13.3.2003, s. 10) |
|
Vuoden 2003 liittymisasiakirja, liite II, 18 kohdan B alakohta |
|
Neuvoston asetus (EY) N:o 851/2005 (EUVL L 141, 4.6.2005, s. 3) |
|
Neuvoston asetus (EY) N:o 1791/2006 (EUVL L 363, 20.12.2006, s. 1) |
Asetuksen (EY) N:o 539/2001 osalta ainoastaan 1 artiklan 1 kohdan yhdestoista luetelmakohta ja liitteessä olevan 11 kohdan B alakohdan 3 alakohta |
Neuvoston asetus (EY) N:o 1932/2006 (EUVL L 405, 30.12.2006, s. 23) |
|
Neuvoston asetus (EY) N:o 1244/2009 (EUVL L 336, 18.12.2009, s. 1) |
|
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1091/2010 (EUVL L 329, 14.12.2010, s. 1) |
|
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1211/2010 (EUVL L 339, 22.12.2010, s. 6) |
|
Neuvoston asetus (EU) N:o 517/2013 (EUVL L 158, 10.6.2013, s. 1) |
Ainoastaan 1 artiklan 1 kohdan k alakohdan neljäs luetelmakohta ja liitteessä olevan 13 kohdan B alakohdan 2 alakohta |
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 610/2013 (EUVL L 182, 29.6.2013, s. 1) |
Ainoastaan 4 artikla |
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1289/2013 (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 74) |
|
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 259/2014 (EUVL L 105, 8.4.2014, s. 9) |
|
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 509/2014 (EUVL L 149, 20.5.2014, s. 67) |
|
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/371 (EUVL L 61, 8.3.2017, s. 1) |
|
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/372 (EUVL L 61, 8.3.2017, s. 7) |
|
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/850 (EUVL L 133, 22.5.2017, s. 1) |
|
LIITE IV
VASTAAVUUSTAULUKKO
Asetus (EY) N:o 539/2001 |
Tämä asetus |
– 1 artikla |
1 artikla |
1 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta |
3 artiklan 1 kohta |
1 artiklan 1 kohdan toinen alakohta |
3 artiklan 2 kohta |
1 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta |
4 artiklan 1 kohta |
1 artiklan 2 kohdan toinen alakohta, johdantokappale |
4 artiklan 2 kohta, johdantokappale |
1 artiklan 2 kohdan toinen alakohta, ensimmäinen luetelmakohta |
4 artiklan 2 kohdan a alakohta |
1 artiklan 2 kohdan toinen alakohta, toinen luetelmakohta |
4 artiklan 2 kohdan b alakohta |
1 artiklan 2 kohdan toinen alakohta, kolmas luetelmakohta |
4 artiklan 2 kohdan c alakohta |
1 artiklan 3 kohta |
5 artikla |
1 artiklan 4 kohta |
7 artikla |
1 a artiklan 1 ja 2 kohta |
8 artiklan 1 ja 2 kohta |
1 a artiklan 2 a kohta |
8 artiklan 3 kohta |
1 a artiklan 2 b kohta |
8 artiklan 4 kohta |
1 a artiklan 3 kohta |
8 artiklan 5 kohta |
1 a artiklan 4 kohta |
8 artiklan 6 kohta |
1 a artiklan 5 kohta |
8 artiklan 7 kohta |
1 a artiklan 6 kohta |
8 artiklan 8 kohta |
1 b artikla |
9 artiklan 1 kohta |
1 c artikla |
9 artiklan 2 kohta |
2 artikla |
2 artikla |
4 artikla |
6 artikla |
4 a artikla |
11 artikla |
4 b artiklan 1 ja 2 kohta |
10 artiklan 1 ja 2 kohta |
4 b artiklan 2 a kohta |
10 artiklan 3 kohta |
4 b artiklan 3 kohta |
10 artiklan 4 kohta |
4 b artiklan 3 a kohta |
10 artiklan 5 kohta |
4 b artiklan 4 kohta |
10 artiklan 6 kohta |
4 b artiklan 5 kohta |
10 artiklan 7 kohta |
4 b artiklan 6 kohta |
10 artiklan 8 kohta |
5 artikla |
12 artikla |
6 artikla |
13 artikla |
7 artikla |
14 artikla |
8 artikla |
15 artikla |
Liite I |
Liite I |
Liite II |
Liite II |
— |
Liite III |
— |
Liite IV |
( 1 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 810/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, yhteisön viisumisäännöstön laatimisesta (viisumisäännöstö) (EUVL L 243, 15.9.2009, s. 1).
( 2 ) Neuvoston päätös 94/795/YOS, tehty 30 päivänä marraskuuta 1994, Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.3 artiklan 2 kohdan b alakohtaan perustuvasta yhteisestä toiminnasta jäsenvaltiossa oleskelevien kolmansista maista kotoisin olevien koululaisten matkustusmahdollisuuksista (EYVL L 327, 19.12.1994, s. 1).
( 3 ) Viisumivapaus koskee ainoastaan biometristen passien haltijoita.
( 4 ) Viisumivapautta sovelletaan Euroopan unionin kanssa tehtävän viisumivapautta koskevan sopimuksen voimaantulopäivästä.
( 5 ) Viisumivapaus on rajoitettu henkilöihin, joilla on Georgian myöntämä kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) standardien mukainen biometrinen passi.
( 6 ) Viisumivapaus on rajoitettu henkilöihin, joilla on Moldovan myöntämä kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) standardien mukainen biometrinen passi.
( 7 ) Viisumivapaus koskee ainoastaan biometristen passien haltijoita.
( 8 ) Viisumivapautta sovelletaan Euroopan unionin kanssa tehtävän viisumivapautta koskevan sopimuksen voimaantulopäivästä.
( 9 ) Viisumivapaus on rajoitettu henkilöihin, joilla on Ukrainan myöntämä kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) standardien mukainen biometrinen passi.
( 10 ) Viisumivapaus koskee ainoastaan henkilöitä, joilla on Hong Kong Special Administrative Region -passi.
( 11 ) Viisumivapaus koskee ainoastaan henkilöitä, joilla on Região Administrativa Especial de Macau -passi.
►M1 ( 12 ) Gibraltar on Ison-Britannian kruununsiirtomaa. Espanjan ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä on kiistaa Gibraltarin itsemääräämisoikeudesta; alueesta on päästävä ratkaisuun ottaen huomioon Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen asiaankuuluvat päätöslauselmat ja päätökset. ◄
( 13 ) Viisumivapaus koskee ainoastaan henkilöitä, joilla on Taiwanin myöntämä passi, jossa on henkilökortin numero.