02018R1727 — FI — 01.06.2022 — 001.001
Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.
Muutettu:
▼B
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2018/1727,
annettu 14 päivänä marraskuuta 2018,
Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virastosta (Eurojust) ja neuvoston päätöksen 2002/187/YOS korvaamisesta ja kumoamisesta
I LUKU
EUROJUSTIN PERUSTAMINEN, TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT
1 artikla
Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston perustaminen
1.
Perustetaan Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virasto (Eurojust).
2.
Tällä asetuksella perustettava Eurojust korvaa päätöksellä 2002/187/YOS perustetun Eurojustin ja on sen seuraaja.
3.
Eurojustilla on oikeushenkilön asema.
2 artikla
Tehtävät
1.
Eurojust tukee ja tehostaa jäsenvaltioiden viranomaisten, Europolin, EPPOn ja OLAFin toteuttamien operaatioiden sekä niiden toimittamien tietojen perusteella kansallisten tutkinta- ja syyttäjäviranomaisten toiminnan yhteensovittamista ja yhteistyötä sellaisen vakavan rikollisuuden alalla, jota Eurojust on toimivaltainen käsittelemään 3 artiklan 1 ja 3 kohdan mukaisesti, jos rikollisuus koskee kahta tai useampaa jäsenvaltiota tai edellyttää yhteisin perustein toteutettavia syytetoimia.
2.
Tehtäviään hoitaessaan Eurojust
a)
ottaa huomioon jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen esittämät pyynnöt, perussopimusten mukaisesti annettujen säännösten nojalla toimivaltaisten unionin viranomaisten, toimielinten, elinten ja laitosten antamat tiedot ja Eurojustin itse keräämät tiedot;
b)
helpottaa oikeudellista yhteistyötä koskevien pyyntöjen ja päätösten täytäntöönpanoa, mukaan lukien vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta toteuttaviin välineisiin perustuvat pyynnöt ja päätökset.
3.
Eurojust hoitaa tehtäviään jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä, omasta aloitteestaan tai EPPOn pyynnöstä EPPOn toimivallan rajoissa.
3 artikla
Eurojustin toimivalta
1.
Eurojustin toimivalta kattaa liitteessä I luetellut vakavan rikollisuuden muodot. Siitä päivästä, jona EPPO alkaa hoitaa sille asetuksen (EU) 2017/1939 120 artiklan 2 kohdan mukaisesti annettuja tutkinta- ja syyttämistehtäviä, Eurojust ei kuitenkaan käytä toimivaltaansa rikoksissa, joiden osalta EPPO käyttää toimivaltaansa, lukuun ottamatta tapauksia, joihin liittyy myös jäsenvaltioita, jotka eivät osallistu EPPOn perustamista koskevaan tiiviimpään yhteistyöhön, ja kyseisten jäsenvaltioiden pyynnöstä tai EPPOn pyynnöstä.
2.
Eurojust käyttää toimivaltaansa unionin taloudellisia etuja vahingoittavissa rikoksissa tapauksissa, joihin liittyy jäsenvaltioita, jotka osallistuvat EPPOn perustamista koskevaan tiiviimpään yhteistyöhön, mutta joiden osalta EPPOlla ei ole toimivaltaa tai se päättää olla käyttämättä toimivaltaansa.
Eurojust, EPPO ja kyseiset jäsenvaltiot neuvottelevat ja tekevät yhteistyötä keskenään helpottaakseen sitä, että Eurojust käyttää tämän kohdan mukaista toimivaltaansa. Tämän kohdan mukaisen toimivallan käytön käytännön yksityiskohtiin sovelletaan 47 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua käytännön yhteistyöjärjestelyä.
3.
Muiden kuin liitteessä I lueteltujen rikollisuuden muotojen osalta Eurojust voi lisäksi tehtäviensä mukaisesti avustaa tutkinta- ja syytetoimissa, jos jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen sitä pyytää.
4.
Eurojustin toimivalta käsittää liitteessä I lueteltuihin rikoksiin liittyvät liitännäisrikokset. Liitännäisrikoksiksi katsotaan seuraavat rikosten ryhmät:
a)
rikokset, jotka tehdään liitteessä I lueteltujen vakavien rikosten tekemiseen tarvittavien välineiden hankkimiseksi;
b)
rikokset, jotka tehdään liitteessä I lueteltujen vakavien rikosten helpottamiseksi tai tekemiseksi;
c)
rikokset, jotka tehdään liitteessä I lueteltujen vakavien rikosten tekijöiden rankaisematta jäämisen varmistamiseksi.
5.
Eurojust voi jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä avustaa myös tutkinta- ja syytetoimissa, jotka koskevat vain tätä jäsenvaltiota ja kolmatta maata sillä edellytyksellä, että kyseisen kolmannen maan kanssa on tehty yhteistyösopimus tai yhteistyöjärjestely 52 artiklan mukaisesti tai sillä edellytyksellä, että tietyssä tapauksessa tällaisen avun antamiseen liittyy keskeinen etu.
6.
Eurojust voi joko jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen tai komission pyynnöstä avustaa tutkinta- ja syytetoimissa, jotka koskevat vain tätä jäsenvaltiota mutta joilla on vaikutuksia unionin tasolla. Ennen kuin Eurojust toimii komission pyynnöstä, Eurojust kuulee asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaista viranomaista. Kyseinen toimivaltainen viranomainen voi Eurojustin asettamassa määräajassa vastustaa sitä, että Eurojust panee pyynnön täytäntöön, perustelemalla kantansa kussakin tapauksessa.
4 artikla
Eurojustin operatiiviset tehtävät
1.
Eurojust
a)
tiedottaa jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille tiedossaan olevista tutkinta- ja syytetoimista, joilla on vaikutuksia unionin tasolla tai jotka saattavat koskea muitakin kuin asiaan suoranaisesti liittyviä jäsenvaltioita;
b)
avustaa jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia tutkinta- ja syytetoimien parhaan mahdollisen koordinoinnin varmistamisessa;
c)
avustaa jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten yhteistyön parantamisessa, erityisesti Europolin analyysien pohjalta;
d)
tekee yhteistyötä ja neuvottelee rikosoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston kanssa, mukaan lukien verkoston dokumentaatiotietokannan käyttö ja sen kehittämiseen osallistuminen;
e)
tekee tiivistä yhteistyötä EPPOn kanssa sen toimivaltaan liittyvissä asioissa;
f)
antaa operatiivista, teknistä ja taloudellista tukea jäsenvaltioiden rajat ylittäville operaatioille ja tutkintatoimille, yhteiset tutkintaryhmät mukaan lukien;
g)
tukee Europolin ja muiden unionin toimielinten, elinten ja laitosten kehittämiä erikoistuneita unionin keskuksia ja tarvittaessa osallistuu niihin;
h)
tekee yhteistyötä unionin toimielinten, elinten ja laitosten sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen V osastolla säännellyllä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella perustettujen verkostojen kanssa;
i)
tukee jäsenvaltioiden toimia liitteessä I lueteltujen vakavan rikollisuuden muotojen torjumisessa;
▼M1
j)
tukee jäsenvaltioiden toimia joukkotuhonnan, ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten, sotarikosten ja niiden liitännäisrikosten torjumisessa muun muassa säilyttämällä, analysoimalla ja tallentamalla kyseisiin rikoksiin ja niiden liitännäisrikoksiin liittyviä todisteita sekä mahdollistamalla tällaisten todisteiden jakamisen tai asettamalla ne muulla tavoin suoraan toimivaltaisten kansallisten viranomaisten ja kansainvälisten oikeusviranomaisten, erityisesti Kansainvälisen rikostuomioistuimen, saataville.
▼B
2.
Eurojust voi tehtäviään hoitaessaan pyytää, perustellen pyyntönsä, asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia
a)
toteuttamaan tiettyjä tekoja koskevat tutkinta- tai syytetoimet;
b)
hyväksymään, että yhdellä niistä voi olla muita paremmat edellytykset toteuttaa tiettyjä tekoja koskevat tutkinta- tai syytetoimet;
c)
koordinoimaan asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välisiä toimia;
d)
perustamaan yhteisen tutkintaryhmän asiaa koskevien yhteistyövälineiden mukaisesti;
e)
antamaan Eurojustille kaikki sen tehtävien suorittamiseen tarvittavat tiedot;
f)
toteuttamaan erityisiä tutkintatoimia;
g)
toteuttamaan muita toimenpiteitä, jotka ovat tutkinta- tai syytetoimien kannalta perusteltuja.
3.
Eurojust voi myös
a)
antaa Europolille lausuntoja Europolin tekemien analyysien pohjalta;
b)
antaa logistiikkatukea, mukaan lukien kääntäminen ja tulkkaus sekä koordinointikokousten järjestäminen.
4.
Jos vähintään kaksi jäsenvaltiota ei 2 kohdan a tai b alakohdan nojalla tehdyn pyynnön saatuaan pysty sopimaan, kumman niistä olisi toteutettava tutkinta- tai syytetoimet, Eurojust antaa tapauksesta kirjallisen lausunnon. Eurojust toimittaa lausunnon välittömästi asianomaisille jäsenvaltioille.
5.
Eurojust antaa toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä tai omasta aloitteestaan kirjallisen lausunnon oikeudellista yhteistyötä koskevien pyyntöjen ja päätösten täytäntöönpanoon liittyvistä toistuvista hylkäämisistä tai vaikeuksista, mukaan lukien vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta toteuttaviin välineisiin perustuvat pyynnöt ja päätökset, edellyttäen, että asiaa ei ole mahdollista ratkaista toimivaltaisten kansallisten viranomaisen keskinäisellä sopimuksella tai asianomaisten kansallisten jäsenten toimilla. Eurojust toimittaa lausunnon välittömästi asianomaisille jäsenvaltioille.
6.
Asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on vastattava ilman aiheetonta viivytystä 2 kohdan mukaisiin Eurojustin pyyntöihin ja 4 tai 5 kohdan mukaisiin kirjallisiin lausuntoihin. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat kieltäytyä noudattamasta tällaisia pyyntöjä tai ottamasta huomioon kirjallista lausuntoa, jos näin toimiminen vahingoittaisi keskeisiä kansallisia turvallisuusetuja, vaarantaisi vireillä olevan tutkinnan onnistumisen tai vaarantaisi yksilön turvallisuuden.
5 artikla
Operatiivisten ja muiden tehtävien hoitaminen
1.
Eurojust toimii yhden tai useamman asianomaisen kansallisen jäsenen välityksellä toteuttaessaan 4 artiklan 1 tai 2 kohdassa tarkoitettuja toimia. Kollegio keskittyy operatiivisiin kysymyksiin ja muihin kysymyksiin, jotka liittyvät suoraan operatiivisiin asioihin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 2 kohdan soveltamista. Kollegio osallistuu hallinnollisiin asioihin ainoastaan siinä määrin, kuin on tarpeen sen operatiivisten tehtävien hoitamiseksi.
2.
Eurojust toimii kollegiona
a)
toteuttaessaan 4 artiklan 1 tai 2 kohdassa tarkoitettuja toimia,
i)
yhden tai useamman kansallisen jäsenen, jota Eurojustin käsittelemä asia koskee, pyynnöstä;
ii)
jos asia liittyy tutkinta- tai syytetoimiin, joilla on vaikutuksia unionin tasolla tai jotka saattavat koskea muitakin kuin asiaan suoranaisesti liittyviä jäsenvaltioita;
b)
toteuttaessaan 4 artiklan 3, 4 tai 5 kohdassa tarkoitettuja toimia;
c)
sen operatiivisten tavoitteiden toteuttamiseen liittyvän yleisen kysymyksen ollessa kyseessä;
d)
hyväksyessään Eurojustin vuotuisen talousarvion, jolloin päätös tehdään sen jäsenten kahden kolmasosan enemmistöllä;
e)
hyväksyessään 15 artiklassa tarkoitetun ohjelma-asiakirjan tai Eurojustin vuotuisen toimintakertomuksen, jolloin päätös tehdään sen jäsenten kahden kolmasosan enemmistöllä;
f)
valitessaan tai erottaessaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajat 11 artiklan mukaisesti;
g)
nimittäessään hallintojohtajan tai tapauksen mukaan jatkaessaan tämän toimikautta tai erottaessaan tämän 17 artiklan mukaisesti;
h)
hyväksyessään 47 artiklan 3 kohdan ja 52 artiklan mukaisesti käytännön yhteistyöjärjestelyjä;
i)
hyväksyessään säännöt jäseniinsä liittyvien eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallinnointia varten, myös heidän sidonnaisuuksiaan koskevien ilmoitusten osalta;
j)
hyväksyessään raportteja, toimintapoliittisia asiakirjoja, suuntaviivoja kansallisten viranomaisten avuksi ja lausuntoja, jotka koskevat Eurojustin operatiivista työtä, aina kun kyseiset asiakirjat ovat luonteeltaan strategisia;
k)
nimittäessään yhteystuomareita 53 artiklan mukaisesti;
l)
tehdessään päätöksiä, joita ei ole tällä asetuksella nimenomaisesti annettu johtokunnan tehtäviksi tai jotka eivät ole hallintojohtajan vastuulla, 18 artiklan mukaisesti;
m)
silloin kun siitä tässä asetuksessa muutoin säädetään.
3.
Tehtäviään suorittaessaan Eurojust ilmoittaa, toimiiko se yhden tai useamman kansallisen jäsenen välityksellä vai kollegiona.
4.
Kollegio voi osoittaa hallintojohtajalle ja johtokunnalle hallinnollisia lisätehtäviä 16 ja 18 artiklassa säädettyjen tehtävien lisäksi operatiivisten tarpeidensa mukaisesti.
Jos poikkeukselliset olosuhteet sitä edellyttävät, kollegio voi päättää keskeyttää tilapäisesti nimittävän viranomaisen toimivallan siirron hallintojohtajalle ja tämän edelleen siirtämän toimivallan siirron ja käyttää kyseistä toimivaltaa itse tai siirtää sen jollekin jäsenistään tai jollekulle henkilöstöön kuuluvalle, joka on muu kuin hallintojohtaja.
5.
Kollegio hyväksyy Eurojustin työjärjestyksen jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä. Jos asiasta ei päästä sopimukseen kahden kolmasosan enemmistöllä, päätös tehdään yksinkertaisella enemmistöllä. Neuvosto hyväksyy Eurojustin työjärjestyksen täytäntöönpanosäädöksillä.
II LUKU
EUROJUSTIN RAKENNE JA ORGANISAATIO
I JAKSO
Rakenne
6 artikla
Eurojustin rakenne
Eurojust muodostuu seuraavista:
II JAKSO
Kansalliset jäsenet
7 artikla
Kansallisten jäsenten asema
1.
Eurojustissa on kustakin jäsenvaltiosta yksi jäsenvaltion oman oikeusjärjestelmänsä mukaisesti lähettämä kansallinen jäsen. Kansallisen jäsenen tavanomaisen työskentelypaikan on oltava Eurojustin kotipaikassa.
2.
Kutakin kansallista jäsentä avustaa yksi varajäsen ja yksi avustaja. Varajäsenen ja avustajan tavanomaisen työskentelypaikan on lähtökohtaisesti oltava Eurojustin kotipaikassa. Kukin jäsenvaltio voi päättää, että varajäsenen tai avustajan tai molempien tavanomainen työskentelypaikka on heidän jäsenvaltiossaan. Jos jäsenvaltio tekee tällaisen päätöksen, sen on ilmoitettava siitä kollegiolle. Jos Eurojustin operatiiviset tarpeet sitä edellyttävät, kollegio voi pyytää jäsenvaltiota sijoittamaan varajäsenen tai avustajan tai molemmat työskentelemään Eurojustin kotipaikkaan tietyksi ajaksi. Jäsenvaltion on noudatettava tällaista kollegion pyyntöä ilman aiheetonta viivytystä.
3.
Kansallista jäsentä voi avustaa useampi varajäsen tai avustaja, ja näiden tavanomainen työskentelypaikka voi tarvittaessa ja kollegion suostumuksella olla Eurojustissa. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava Eurojustille ja komissiolle kansallisten jäsenten, varajäsenten ja avustajien nimittämisestä.
4.
Kansallisilla jäsenillä ja varajäsenillä on oltava syyttäjän, tuomarin tai kansallisen lainsäädännön mukaisesti syyttäjän tai tuomarin toimivaltaa vastaavaa toimivaltaa käyttävän oikeusviranomaisen edustajan asema. Jäsenvaltioiden on annettava heille vähintään tässä asetuksessa tarkoitetut valtuudet, jotta he voivat hoitaa tehtävänsä.
5.
Kansallisten jäsenten ja heidän varajäsentensä toimikausi on viisi vuotta, ja se voidaan uusia kerran. Tapauksissa, joissa varajäsen ei voi toimia kansallisen jäsenen lukuun tai sijasta, kansallinen jäsen jatkaa toimikautensa päättyessä tehtävässään jäsenvaltionsa suostumuksella, kunnes toimikausi uusitaan tai kunnes hänen tilalleen nimetään uusi henkilö.
6.
Jäsenvaltioiden on nimitettävä kansalliset jäsenet ja varajäsenet todistetusti korkeatasoisen asiaankuuluvan rikosoikeuden alan käytännön kokemuksen perusteella.
7.
Varajäsenen on voitava toimia kansallisen jäsenen lukuun tai sijasta. Myös avustaja voi toimia kansallisen jäsenen lukuun tai sijasta, jos hänellä on 4 kohdassa tarkoitettu asema.
8.
Eurojustin ja jäsenvaltioiden välinen operatiivinen tietojenvaihto tapahtuu kansallisten jäsenten välityksellä.
9.
Kansallisten jäsenten, varajäsenten ja avustajien palkoista ja palkkioista vastaa heidän jäsenvaltionsa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 12 artiklan soveltamista.
10.
Kun kansalliset jäsenet, varajäsenet ja avustajat hoitavat Eurojustille kuuluvia tehtäviä, näistä tehtävistä aiheutuvia menoja pidetään toimintamenoina.
8 artikla
Kansallisten jäsenten valtuudet
1.
Kansallisilla jäsenillä on valtuudet
a)
helpottaa tai muulla tavoin tukea keskinäistä oikeusapua tai vastavuoroista tunnustamista koskevien pyyntöjen esittämistä tai täytäntöönpanoa;
b)
olla suoraan yhteydessä jäsenvaltion toimivaltaisiin kansallisiin viranomaisiin tai muihin toimivaltaisiin unionin elimiin tai laitoksiin, EPPO mukaan lukien, ja vaihtaa näiden kanssa tietoja;
c)
olla suoraan yhteydessä toimivaltaisiin kansainvälisiin viranomaisiin ja vaihtaa näiden kanssa tietoja jäsenvaltionsa kansainvälisten sitoumusten mukaisesti;
d)
osallistua yhteisten tutkintaryhmien toimintaan, niiden perustaminen mukaan lukien.
2.
Jäsenvaltiot voivat myöntää kansallisille jäsenille lisävaltuuksia kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista. Tällaisten jäsenvaltioiden on annettava komissiolle ja kollegiolle ilmoitus näistä valtuuksista.
3.
Toimivaltaisen kansallisen viranomaisen suostumuksella kansalliset jäsenet voivat kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti
a)
esittää tai panna täytäntöön keskinäistä oikeusapua tai vastavuoroista tunnustamista koskevia pyyntöjä;
b)
määrätä, pyytää tai panna täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/41/EU (
1
) säädettyjä tutkintatoimia.
4.
Kiireellisissä tapauksissa, joissa ei ole mahdollista määrittää toimivaltaista kansallista viranomaista tai saada tähän yhteyttä ajoissa, kansallisilla jäsenillä on toimivalta toteuttaa 3 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti sillä edellytyksellä, että ne ilmoittavat tästä toimivaltaiselle kansalliselle viranomaiselle mahdollisimman pian.
5.
Kansallinen jäsen voi tehdä ehdotuksen toimivaltaiselle kansalliselle viranomaiselle 3 ja 4 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden toteuttamiseksi, jos se, että kyseinen kansallinen jäsen käyttää 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuja valtuuksia, olisi vastoin
a)
jäsenvaltion perustuslain sääntöjä; tai
b)
jäsenvaltion kansallisen rikosoikeusjärjestelmän perusteita
i)
poliisin, syyttäjien ja tuomareiden toimivallan jaon osalta;
ii)
syyttäjäviranomaisten välisen tehtävien mukaisen työnjaon osalta; tai
iii)
asianomaisen jäsenvaltion liittovaltiorakenteen osalta.
6.
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 5 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa toimivaltainen kansallinen viranomainen käsittelee niiden kansallisen jäsenen tekemän ehdotuksen ilman aiheetonta viivytystä.
9 artikla
Pääsy kansallisiin rekistereihin
Kansallisilla jäsenillä on oltava pääsy seuraavanlaisiin jäsenvaltionsa rekistereihin tai ainakin mahdollisuus saada niissä olevat tiedot kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti:
b)
pidätettyjen henkilöiden rekisterit;
e)
jäsenvaltionsa viranomaisten muut rekisterit, jos kyseiset tiedot ovat tarpeen heidän tehtäviensä hoitamiseksi.
III JAKSO
Kollegio
10 artikla
Kollegion kokoonpano
1.
Kollegio muodostuu seuraavista:
a)
kaikki kansalliset jäsenet; ja
b)
yksi komission edustaja kollegion hoitaessa hallinnointitehtäviään.
Ensimmäisen alakohdan b kohdan mukaisesti nimitetyn komission edustajan olisi oltava sama henkilö, joka on komission edustajana johtokunnassa 16 artiklan 4 kohdan mukaisesti.
2.
Hallintojohtaja osallistuu kollegion hallinnointikokouksiin, mutta hänellä ei ole äänioikeutta.
3.
Kollegio voi kutsua kokouksiinsa tarkkailijoiksi henkilöitä, joiden lausunnoilla voi olla merkitystä.
4.
Kollegion jäsenillä voi olla avustajinaan neuvonantajia tai asiantuntijoita, jollei Eurojustin työjärjestyksen määräyksistä muuta johdu.
11 artikla
Eurojustin puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja
1.
Kollegio valitsee kansallisten jäsenten keskuudesta puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä. Jos kahden kolmasosan enemmistöä ei saavuteta toisen valintakierroksen jälkeen, varapuheenjohtajat valitaan kollegion jäsenten yksinkertaisella enemmistöllä, mutta puheenjohtajan valintaan vaaditaan edelleen kahden kolmasosan enemmistö.
2.
Puheenjohtaja hoitaa tehtäviään kollegion lukuun. Puheenjohtaja
b)
kutsuu koolle kollegion ja johtokunnan kokoukset, johtaa niissä puhetta ja tiedottaa kollegiolle kaikista sitä kiinnostavista asioista;
c)
johtaa kollegion työskentelyä ja valvoo hallintojohtajan hoitamaa Eurojustin päivittäistä hallintoa;
d)
hoitaa muita Eurojustin työjärjestyksessä vahvistettuja tehtäviä.
3.
Varapuheenjohtajat hoitavat puheenjohtajan heille antamia 2 kohdassa säädettyjä tehtäviä. He toimivat puheenjohtajan sijaisena tämän ollessa estyneenä. Eurojustin hallintohenkilöstö avustaa puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajia heidän tehtäviensä hoitamisessa.
4.
Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on neljä vuotta. Heidät voidaan valita uudelleen kerran.
5.
Kun kansallinen jäsen valitaan Eurojustin puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi, hänen toimikauttaan jatketaan sen varmistamiseksi, että hän voi hoitaa tehtävänsä puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana.
6.
Jos puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ei enää täytä tehtäviensä hoitamiseksi vaadittuja edellytyksiä, kollegio voi erottaa hänet jäsentensä kolmasosan ehdotuksesta. Päätös tehdään kollegion jäsenten kahden kolmasosan enemmistöllä, asianomainen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja pois lukien.
7.
Kun kansallinen jäsen valitaan Eurojustin puheenjohtajaksi, kyseinen jäsenvaltio voi lähettää Eurojustiin toisen asianmukaisen pätevyyden omaavan henkilön vahvistamaan kansallista osastoa puheenjohtajaksi valitun henkilön toimikauden keston ajaksi.
Jäsenvaltiolla, joka päättää lähettää tällaisen henkilön, on oikeus hakea korvausta 12 artiklan mukaisesti.
12 artikla
Puheenjohtajan tehtävään valintaan liittyvä korvausjärjestely
1.
Neuvosto määrittää komission ehdotuksesta täytäntöönpanosäädöksin viimeistään 12 päivänä joulukuuta 2019 11 artiklan 7 kohdan soveltamiseksi korvausmallin niiden jäsenvaltioiden käyttöön, joiden kansallinen jäsen valitaan puheenjohtajaksi.
2.
Korvaus on jäsenvaltion käytettävissä, jos
a)
sen kansallinen jäsen on valittu puheenjohtajaksi; ja
b)
se pyytää korvausta kollegiolta ja esittää perustelut sille, että sen kansallista osastoa on tarpeen vahvistaa lisääntyneen työtaakan vuoksi.
3.
Annettava korvaus on 50 prosenttia lähetetyn henkilön kansallisesta palkasta. Elinkustannukset ja muut asiaan liittyvät kulut korvataan vastaavasti kuin tilapäisesti muihin tehtäviin ulkomaille siirretyille unionin virkamiehille tai muulle henkilöstölle korvatut tällaiset kustannukset ja kulut.
4.
Korvausjärjestelyn kustannukset katetaan Eurojustin talousarviosta.
13 artikla
Kollegion kokoukset
1.
Kollegion kokoukset kutsuu koolle puheenjohtaja.
2.
Kollegio pitää vähintään yhden kokouksen kuukaudessa. Lisäksi se kokoontuu puheenjohtajan aloitteesta, komission pyynnöstä kollegion hallintotehtävistä keskustelemista varten tai jos vähintään kolmasosa kollegion jäsenistä sitä pyytää.
3.
Eurojust lähettää EPPOlle kollegion kokousten esityslistan aina, kun käsitellyillä asioilla on merkitystä EPPOn tehtävien hoitamisen kannalta. Eurojust kutsuu EPPOn osallistumaan tällaisiin kokouksiin, mutta sillä ei ole äänioikeutta. Kun EPPO kutsutaan kollegion kokoukseen, Eurojust toimittaa sille asiaan liittyvät asiakirjat esityslistan tueksi.
14 artikla
Kollegion äänestyssäännöt
1.
Ellei toisin mainita ja kun yksimielisyyteen ei päästä, kollegio tekee päätökset jäsentensä enemmistöllä.
2.
Kullakin jäsenellä on yksi ääni. Äänioikeutetun jäsenen poissa ollessa varajäsenellä on oikeus käyttää äänioikeutta 7 artiklan 7 kohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti. Varajäsenen poissa ollessa myös avustajalla on oikeus käyttää äänioikeutta 7 artiklan 7 kohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti.
15 artikla
Vuotuinen ja monivuotinen ohjelmasuunnittelu
1.
Kollegio hyväksyy vuosittain viimeistään 30 päivänä marraskuuta ohjelma-asiakirjan, joka sisältää vuotuisen ja monivuotisen ohjelmasuunnittelun, hallintojohtajan laatiman luonnoksen perusteella ottaen huomioon komission lausunnon. Kollegio toimittaa ohjelma-asiakirjan Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja EPPOlle. Ohjelma-asiakirjasta tulee lopullinen, kun unionin yleinen talousarvio on lopullisesti vahvistettu, ja sitä on tarvittaessa mukautettava talousarviota vastaavasti.
2.
Vuotuiseen työohjelmaan on sisällytettävä yksityiskohtaiset tavoitteet ja odotettavissa olevat tulokset, mukaan lukien suoritusindikaattorit. Siinä on myös esitettävä kuvaus rahoitettavista toimista ja mainittava kuhunkin toimeen osoitetut taloudelliset resurssit ja henkilöresurssit toimintoperusteisen budjetoinnin ja hallinnoinnin periaatteiden mukaisesti. Vuotuisen työohjelman on oltava yhdenmukainen 4 kohdassa tarkoitetun monivuotisen työohjelman kanssa. Siinä on selkeästi ilmoitettava, mitkä toiminnot on lisätty tai poistettu tai mitä toimia on muutettu edelliseen varainhoitovuoteen verrattuna.
3.
Kollegio muuttaa hyväksyttyä vuotuista työohjelmaa, jos Eurojustille annetaan uusi tehtävä. Vuotuiseen työohjelmaan tehtävät olennaiset muutokset on hyväksyttävä samaa menettelyä noudattaen kuin alkuperäinen vuotuinen työohjelma. Kollegio voi siirtää hallintojohtajalle valtuudet tehdä vuotuiseen työohjelmaan muita kuin olennaisia muutoksia.
4.
Monivuotisessa työohjelmassa on esitettävä yleinen strateginen ohjelma, mukaan lukien tavoitteet, 52 artiklassa tarkoitettu strategia yhteistyöstä kolmansien maiden viranomaisten ja kansainvälisten järjestöjen kanssa, odotetut tulokset ja suoritusindikaattorit. Siinä on myös esitettävä resurssisuunnittelu, mukaan lukien monivuotinen talousarvio ja henkilöstösuunnitelma. Resurssisuunnittelu on saatettava ajan tasalle vuosittain. Strateginen ohjelma on saatettava ajan tasalle tarvittaessa ja erityisesti 69 artiklassa tarkoitetun arvioinnin tulosten huomioon ottamiseksi.
IV JAKSO
Johtokunta
16 artikla
Johtokunnan toiminta
1.
Kollegiota avustaa johtokunta. Johtokunta vastaa hallinnollisten päätösten tekemisestä Eurojustin asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi. Se valvoo hallintojohtajan tarvittavaa valmistelutyötä, joka koskee muita kollegion hyväksyttäviksi annettavia hallinnollisia asioita. Se ei osallistu 4 ja 5 artiklassa tarkoitettuihin Eurojustin operatiivisiin tehtäviin.
2.
Johtokunta voi tehtäviään hoitaessaan kuulla kollegiota.
3.
Lisäksi johtokunta
a)
tarkastelee 15 artiklassa tarkoitettua Eurojustin ohjelma-asiakirjaa hallintojohtajan laatiman luonnoksen perusteella ja toimittaa sen kollegion hyväksyttäviksi;
b)
hyväksyy Eurojustin petostentorjuntastrategian, joka on oikeassa suhteessa petosriskeihin nähden, kun otetaan huomioon toteutettavien toimenpiteiden kustannukset ja hyödyt, ja joka perustuu hallintojohtajan laatimaan luonnokseen;
c)
vahvistaa tarvittavat neuvoston asetuksessa (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 (
2
) säädettyjen Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen, jäljempänä ”henkilöstösäännöt”, ja Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen, jäljempänä ”muuhun henkilöstöön sovellettavat palvelussuhteen ehdot”, täytäntöönpanosäännöt henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti;
d)
huolehtii siitä, että sisäisen tai ulkoisen tarkastuksen raportteihin, arviointeihin ja tutkimuksiin, Euroopan tietosuojavaltuutetun ja OLAFin raportit, arvioinnit ja tutkimukset mukaan lukien, perustuvien havaintojen ja suositusten perusteella toteutetaan asianmukaiset jatkotoimet;
e)
tekee kaikki päätökset Eurojustin sisäisten hallintorakenteiden luomisesta ja tarvittaessa niiden muuttamisesta;
f)
avustaa ja neuvoo hallintojohtajaa kollegion päätösten täytäntöönpanossa hallinnon ja varainhoidon valvonnan lujittamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 18 artiklassa säädettyjä hallintojohtajan velvollisuuksia;
g)
huolehtii hallinnollisista lisätehtävistä, jotka kollegio osoittaa sille 5 artiklan 4 kohdan nojalla;
h)
hyväksyy Eurojustiin sovellettavat varainhoitosäännöt 64 artiklan mukaisesti;
i)
hyväksyy henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti henkilöstösääntöjen 2 artiklan 1 kohtaan ja muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 6 artiklaan perustuvan päätöksen, jolla siirretään nimittävän viranomaisen toimivalta hallintojohtajalle ja vahvistetaan olosuhteet, joissa tällainen toimivallan siirto voidaan keskeyttää; hallintojohtajalla on lupa siirtää tämä toimivalta edelleen;
j)
tarkastelee luonnosta Eurojustin vuotuiseksi talousarvioksi kollegion hyväksymistä varten;
k)
tarkastelee luonnosta Eurojustin vuotuiseksi toimintakertomukseksi ja toimittaa sen kollegion hyväksyttäväksi;
l)
nimittää tilinpitäjän ja tietosuojavastaavan, jotka hoitavat tehtäviään toiminnallisesti riippumattomasti.
4.
Johtokunta koostuu Eurojustin puheenjohtajasta ja varapuheenjohtajista, yhdestä komission edustajasta ja kahdesta muusta kollegion jäsenestä, jotka nimetään kiertojärjestelmää noudattaen kahdeksi vuodeksi Eurojustin työjärjestyksen mukaisesti. Hallintojohtaja osallistuu johtokunnan kokouksiin, mutta hänellä ei ole äänioikeutta.
5.
Johtokunnan puheenjohtajana toimii Eurojustin puheenjohtaja. Johtokunta tekee päätöksensä jäsentensä enemmistöllä. Kullakin jäsenellä on yksi ääni. Jos äänet menevät tasan, Eurojustin puheenjohtajan ääni ratkaisee.
6.
Johtokunnan jäsenten toimikausi päättyy, kun heidän toimikautensa kansallisina jäseninä, puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana päättyy.
7.
Johtokunta kokoontuu vähintään kerran kuukaudessa. Lisäksi se kokoontuu puheenjohtajansa aloitteesta tai jos komissio tai vähintään kaksi sen muista jäsenistä sitä pyytää.
8.
Eurojust lähettää EPPOlle johtokunnan kokousten esityslistan ja neuvottelee EPPOn kanssa tarpeesta osallistua kyseisiin kokouksiin. Aina kun käsitellyillä asioilla on merkitystä EPPOn toiminnan kannalta, Eurojust kutsuu EPPOn osallistumaan kokouksiin, mutta sillä ei ole äänioikeutta.
Kun EPPO kutsutaan johtokunnan kokoukseen, Eurojust toimittaa sille asiaan liittyvät asiakirjat esityslistan tueksi.
V JAKSO
Hallintojohtaja
17 artikla
Hallintojohtajan asema
1.
Hallintojohtaja otetaan palvelukseen Eurojustin väliaikaisena toimihenkilönä muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan a alakohdan nojalla.
2.
Kollegio nimittää hallintojohtajan johtokunnan laatimassa luettelossa olevien hakijoiden joukosta avointa ja läpinäkyvää valintamenettelyä noudattaen Eurojustin työjärjestyksen mukaisesti. Tehtäessä työsopimusta hallintojohtajan kanssa Eurojustia edustaa Eurojustin puheenjohtaja.
3.
Hallintojohtajan toimikausi on neljä vuotta. Toimikauden päättymiseen mennessä johtokunta laatii arvion, jossa otetaan huomioon arviointi siitä, miten hallintojohtaja on suoriutunut tehtävistään.
4.
Kollegio voi johtokunnan ehdotuksesta, jossa otetaan huomioon 3 kohdassa tarkoitettu arvio, jatkaa hallintojohtajan toimikautta kerran enintään neljäksi vuodeksi.
5.
Hallintojohtaja, jonka toimikautta on jatkettu, ei saa enää jatketun toimikautensa päättyessä osallistua kyseisen toimen uuteen valintamenettelyyn.
6.
Hallintojohtaja vastaa toiminnastaan kollegiolle.
7.
Hallintojohtaja voidaan erottaa ainoastaan kollegion päätöksellä, jonka se tekee johtokunnan ehdotuksen perusteella.
18 artikla
Hallintojohtajan velvollisuudet
1.
Eurojustia johtaa hallinnollisissa kysymyksissä hallintojohtaja.
2.
Hallintojohtaja hoitaa tehtäviään riippumattomasti, eikä hän saa pyytää eikä ottaa vastaan ohjeita miltään hallitukselta eikä miltään muulta elimeltä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kollegion tai johtokunnan valtuuksia.
3.
Hallintojohtaja on Eurojustin laillinen edustaja.
4.
Hallintojohtaja vastaa Eurojustille uskottujen hallinnollisten tehtävien täytäntöönpanosta, erityisesti seuraavien hallinnollisten tehtävien osalta:
a)
Eurojustin päivittäisen toiminnan hallinnointi ja henkilöstöhallinto;
b)
kollegion ja johtokunnan tekemien päätösten täytäntöönpano;
c)
15 artiklassa tarkoitetun ohjelma-asiakirjan laatiminen ja sen esittäminen johtokunnalle tarkasteltavaksi;
d)
15 artiklassa tarkoitetun ohjelma-asiakirjan täytäntöönpano ja siitä raportoiminen johtokunnalle ja kollegiolle;
e)
Eurojustin vuotuisen toimintakertomuksen laatiminen ja sen esittäminen johtokunnalle tarkasteltavaksi ja kollegiolle hyväksyttäväksi;
f)
toimintasuunnitelman laatiminen sisäisen tai ulkoisen tarkastuksen raporttien, arviointien ja tutkimusten, Euroopan tietosuojavaltuutetun ja OLAFin raportit, arvioinnit ja tutkimukset mukaan lukien, perusteella ja raportointi edistymisestä kollegiolle, johtokunnalle, komissiolle ja Euroopan tietosuojavaltuutetulle kahdesti vuodessa;
g)
Eurojustin petostentorjuntastrategian laatiminen ja sen esittäminen johtokunnalle hyväksyttäväksi;
h)
Eurojustiin sovellettavien varainhoitosääntöjen luonnoksen laatiminen;
i)
Eurojustin tuloja ja menoja koskevan ennakkoarvion luonnoksen laatiminen ja viraston talousarvion toteuttaminen;
j)
henkilöstösäännöissä nimittävälle viranomaiselle ja muuhun henkilöstöön sovellettavissa palvelussuhteen ehdoissa muun henkilöstön työsopimusten tekemiseen valtuutetulle viranomaiselle annettujen valtuuksien, jäljempänä ”nimittävän viranomaisen valtuudet”, käyttäminen Eurojustin henkilöstön suhteen;
k)
sen varmistaminen, että annetaan tarvittava hallinnollinen tuki Eurojustin operatiivisen toiminnan helpottamiseksi;
l)
sen varmistaminen, että puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajia tuetaan näiden tehtävien suorittamisessa;
m)
Eurojustin vuotuista talousarviota koskevan ehdotusluonnoksen laatiminen; johtokunta tarkastelee ehdotusluonnosta, ennen kuin kollegio hyväksyy sen.
III LUKU
OPERATIIVISET ASIAT
19 artikla
Päivystävä koordinaatio
1.
Jotta Eurojust voi hoitaa tehtävänsä kiireellisissä tapauksissa, Eurojustissa toimii päivystävä koordinaatio, jolla on valmius vastaanottaa ja käsitellä sille toimitettuja pyyntöjä kaikkina vuorokauden aikoina. Päivystävään koordinaatioon on voitava saada yhteys joka päivä ympärivuorokautisesti.
2.
Päivystävää koordinaatiota hoitaa kustakin jäsenvaltiosta yksi päivystävän koordinaation edustaja, joka voi olla joko kansallinen jäsen, hänen varajäsenensä, avustaja, jolla on oikeus toimia kansallisen jäsenen sijaisena, tai kansallinen asiantuntija. Päivystävän koordinaation edustajan on voitava toimia joka päivä ympärivuorokautisesti.
3.
Päivystävän koordinaation edustajien on toimittava tehokkaasti ja viipymättä pyynnön panemiseksi täytäntöön jäsenvaltiossaan.
20 artikla
Eurojustin kansallinen koordinointijärjestelmä
1.
Kukin jäsenvaltio nimittää yhden tai useamman kansallisen yhteyshenkilön Eurojustia varten.
2.
Kaikilla jäsenvaltioiden 1 kohdan nojalla nimittämillä kansallisilla yhteyshenkilöillä on oltava tehtäviensä hoitamisen edellyttämä osaaminen ja kokemus.
3.
Kunkin jäsenvaltion on perustettava Eurojustin kansallinen koordinointijärjestelmä seuraavien henkilöiden toiminnan koordinoimiseksi:
a)
Eurojustin kansalliset yhteyshenkilöt;
b)
EPPOn toimivaltaa koskevia kysymyksiä käsittelevät kansalliset yhteyshenkilöt;
c)
Eurojustin terrorismiasioiden kansallinen yhteyshenkilö;
d)
rikosoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston kansallinen yhteyshenkilö ja enintään kolme muuta Euroopan oikeudellisen verkoston yhteysviranomaista;
e)
yhteisten tutkintaryhmien verkoston kansalliset jäsenet tai yhteyspisteet ja päätöksillä 2002/494/YOS, 2007/845/YOS ja 2008/852/YOS perustettujen verkostojen kansalliset jäsenet tai yhteyspisteet;
f)
soveltuvin osin muut asiaankuuluvat oikeusviranomaiset.
4.
Edellä 1 ja 3 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden kansallisen lainsäädännön mukainen asema ja tehtävä pysyvät ennallaan ilman, että tällä on merkittävää vaikutusta heidän tämän asetuksen mukaisten tehtäviensä hoitamiseen.
5.
Eurojustin kansalliset yhteyshenkilöt vastaavat Eurojustin kansallisen koordinointijärjestelmänsä toiminnasta. Jos Eurojustille on nimitetty useita yhteyshenkilöitä, yksi heistä vastaa Eurojustin kansallisen koordinointijärjestelmänsä toiminnasta.
6.
Kansallisille jäsenille on ilmoitettava kaikista heidän Eurojustin kansallisen koordinointijärjestelmänsä kokouksista, joissa käsitellään tapaustyöskentelyyn liittyviä asioita. Kansalliset jäsenet voivat osallistua tällaisiin kokouksiin tarvittaessa.
7.
Kukin Eurojustin kansallinen koordinointijärjestelmä helpottaa Eurojustin tehtävien suorittamista asianomaisessa jäsenvaltiossa, erityisesti
a)
varmistamalla, että 23 artiklassa tarkoitettu asianhallintajärjestelmä saa asianomaiseen jäsenvaltioon liittyvät tiedot tehokkaalla ja luotettavalla tavalla;
b)
avustamalla sen ratkaisemisessa, olisiko pyyntö käsiteltävä Eurojustin vai Euroopan oikeudellisen verkoston avulla;
c)
avustamalla kansallista jäsentä niiden viranomaisten määrittämisessä, jotka vastaavat oikeudellista yhteistyötä koskevien pyyntöjen ja päätösten täytäntöönpanosta, mukaan lukien vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta toteuttaviin välineisiin perustuvat pyynnöt ja päätökset;
d)
pitämällä yllä tiiviitä suhteita Europolin kansalliseen yksikköön, muihin Euroopan oikeudellisen verkoston yhteysviranomaisiin ja muihin asiaankuuluviin toimivaltaisiin kansallisiin viranomaisiin.
8.
Edellä 7 kohdassa mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi 1 kohdassa ja 3 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetuilla henkilöillä on oltava ja 3 kohdan d ja e alakohdassa tarkoitetuilla henkilöillä tai viranomaisilla voi olla yhteys asianhallintajärjestelmään tämän artiklan ja 23, 24, 25 ja 34 artiklan mukaisesti. Yhteydestä asianhallintajärjestelmään aiheutuvat kustannukset katetaan unionin yleisestä talousarviosta.
9.
Eurojustin kansallisen koordinointijärjestelmän perustaminen ja kansallisten yhteyshenkilöiden nimittäminen ei estä suoria yhteyksiä kansallisen jäsenen ja hänen jäsenvaltionsa toimivaltaisten viranomaisten välillä.
21 artikla
Tietojenvaihto jäsenvaltioiden kanssa ja kansallisten jäsenten välillä
1.
Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on vaihdettava Eurojustin kanssa kaikki sen 2 ja 4 artiklan mukaisten tehtävien suorittamiseksi tarvittavat tiedot sovellettavien tietosuojasääntöjen mukaisesti. Tämän on käsitettävä vähintään tämän artiklan 4, 5 ja 6 kohdassa tarkoitetut tiedot.
2.
Tietojen toimittaminen Eurojustille tulkitaan Eurojustille osoitetuksi avunpyynnöksi kyseisessä tapauksessa ainoastaan, jos toimivaltainen viranomainen näin ilmoittaa.
3.
Kansallisten jäsenten on ilman ennakkolupaa vaihdettava kaikki Eurojustin tehtävien suorittamiseksi tarvittavat tiedot keskenään tai toimivaltaisten kansallisten viranomaistensa kanssa. Toimivaltaisten kansallisten viranomaisten on ilmoitettava kansallisille jäsenilleen viipymättä niitä koskevista tapauksista.
4.
Toimivaltaisten kansallisten viranomaisten on tiedotettava kansallisille jäsenilleen yhteisten tutkintaryhmien perustamisesta ja niiden työskentelyn tuloksista.
5.
Toimivaltaisten kansallisten viranomaisten on tiedotettava kansallisille jäsenilleen ilman aiheetonta viivytystä kaikista tapauksista, jotka koskevat vähintään kolmea jäsenvaltiota ja joihin liittyvät oikeudellista yhteistyötä koskevat pyynnöt tai päätökset, mukaan lukien vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta toteuttaviin välineisiin perustuvat pyynnöt ja päätökset, on toimitettu vähintään kahdelle jäsenvaltiolle, kun yksi tai useampi seuraavista edellytyksistä täyttyy:
a)
kyseisestä rikoksesta voi seurata pyynnön esittävässä tai toimittavassa jäsenvaltiossa vapaudenmenetyksen käsittävä rangaistus tai turvaamistoimenpide, jonka enimmäiskesto on vähintään viisi tai kuusi vuotta kyseisen jäsenvaltion päätöksen mukaisesti, ja rikos sisältyy seuraavaan luetteloon:
ii)
seksuaalinen hyväksikäyttö tai seksuaalinen riisto, mukaan lukien lapsipornografia ja lapsen houkuttelu seksuaalisiin tarkoituksiin;
iii)
laiton huumausainekauppa;
iv)
ampuma-aseiden, niiden osien tai komponenttien taikka ampumatarvikkeiden tai räjähteiden laiton kauppa;
vi)
unionin taloudellisia etuja vahingoittavat rikokset;
vii)
rahan tai maksuvälineiden väärentäminen;
ix)
tietotekniikkarikollisuus;
b)
on tosiseikkoihin perustuvaa näyttöä siitä, että rikollisjärjestö on osallisena tapaukseen;
c)
on näyttöä siitä, että tapauksella saattaa olla vakava rajat ylittävä ulottuvuus tai vaikutuksia unionin tasolla tai että se saattaa koskea muita kuin asiaan suoranaisesti liittyviä jäsenvaltioita.
6.
Toimivaltaisten kansallisten viranomaisten on tiedotettava kansallisille jäsenilleen
a)
tapauksista, joissa on ilmennyt tai todennäköisesti ilmenee toimivaltaristiriitoja;
b)
valvotuista läpilaskuista, jotka koskevat vähintään kolmea maata, joista vähintään kaksi on jäsenvaltioita;
c)
toistuvista vaikeuksista tai kieltäytymisistä panna täytäntöön oikeudellista yhteistyötä koskevia pyyntöjä tai päätöksiä, mukaan lukien vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta toteuttaviin välineisiin perustuvat pyynnöt ja päätökset.
7.
Toimivaltaiset kansalliset viranomaiset eivät yksittäisessä tapauksessa ole velvollisia välittämään tietoja, jos tietojen siirto vahingoittaisi keskeisiä kansallisia turvallisuusetuja tai vaarantaisi henkilöiden turvallisuuden.
8.
Tämä artikla ei vaikuta jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisissä kahdenvälisissä tai monenvälisissä sopimuksissa tai järjestelyissä määrättyihin ehtoihin, mukaan lukien mahdolliset kolmansien maiden asettamat toimitettujen tietojen käyttöä koskevat ehdot.
9.
Tämä artikla ei vaikuta muihin velvoitteisiin, jotka koskevat tietojen toimittamista Eurojustille, mukaan lukien neuvoston päätös 2005/671/YOS (
3
).
10.
Tässä artiklassa tarkoitetut tiedot on toimitettava Eurojustin määrittämällä jäsennellyllä tavalla. Toimivaltainen kansallinen viranomainen ei ole velvollinen toimittamaan tällaisia tietoja, jos ne on jo toimitettu Eurojustille tämän asetuksen muiden säännösten mukaisesti.
22 artikla
Eurojustin toimivaltaisille kansallisille viranomaisille toimittamat tiedot
1.
Eurojust toimittaa ilman aiheetonta viivytystä toimivaltaisille kansallisille viranomaisille tiedot tietojen käsittelyn tuloksista, mukaan lukien olemassa olevat yhteydet tapauksiin, jotka on jo tallennettu asianhallintajärjestelmään. Näihin tietoihin voi sisältyä henkilötietoja.
2.
Jos toimivaltainen kansallinen viranomainen pyytää Eurojustia toimittamaan sille tietoja tietyssä määräajassa, Eurojust toimittaa kyseiset tiedot mainitussa määräajassa.
23 artikla
Asianhallintajärjestelmä, hakemisto ja tilapäiset tietokannat
1.
Eurojust perustaa asianhallintajärjestelmän, joka koostuu tilapäisistä tietokannoista ja hakemistosta, jotka sisältävät liitteessä II tarkoitetut henkilötiedot sekä muita tietoja.
2.
Asianhallintajärjestelmän tarkoituksena on
a)
tukea sellaisten tutkinta- ja syytetoimien hallinnointia ja koordinointia, joissa Eurojust avustaa, erityisesti tietoja koskevilla ristiviittauksilla;
b)
helpottaa pääsyä tietoihin meneillään olevista tutkinta- ja syytetoimista;
c)
helpottaa Eurojustin suorittaman henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuuden valvontaa ja sen sovellettavien tietosuojasääntöjen noudattamista.
3.
Asianhallintajärjestelmä voidaan yhdistää neuvoston päätöksen 2008/976/YOS (
4
) 9 artiklassa tarkoitettuun suojattuun tietoliikenneyhteyteen.
4.
Hakemistossa on oltava viittaukset Eurojustissa käsiteltäviin tilapäisiin tietokantoihin, ja siinä ei saa olla muita kuin liitteessä II olevissa 1 kohdan a–i, k ja m alakohdassa sekä 2 kohdassa tarkoitettuja henkilötietoja.
5.
Tehtäviensä suorittamiseksi kansalliset jäsenet voivat käsitellä tilapäisessä tietokannassa tietoja, jotka koskevat heidän käsiteltävänään olevia yksittäisiä tapauksia. Heidän on sallittava tietosuojavastaavalle pääsy tilapäiseen tietokantaan. Kyseisen kansallisen jäsenen on ilmoitettava tietosuojavastaavalle kunkin uuden henkilötietoja sisältävän tilapäisen tietokannan avaamisesta.
6.
Käsitellessään operatiivisia henkilötietoja Eurojust ei saa luoda muita automaattisesti käsiteltäviä tietokantoja kuin asianhallintajärjestelmän. Kansallinen jäsen voi kuitenkin tilapäisesti tallentaa ja analysoida henkilötietoja määrittääkseen, ovatko tällaiset tiedot merkityksellisiä Eurojustin tehtävien kannalta ja voidaanko ne sisällyttää asianhallintajärjestelmään. Näitä tietoja voidaan säilyttää enintään kolmen kuukauden ajan.
24 artikla
Tilapäisten tietokantojen ja hakemiston toiminta
1.
Kansallisen jäsenen on avattava tilapäinen tietokanta jokaisesta asiasta, josta hänelle toimitetaan tietoja, siltä osin kuin tiedot toimitetaan tämän asetuksen tai muiden sovellettavien oikeusvälineiden mukaisesti. Kansallinen jäsen vastaa avaamiensa tilapäisten tietokantojen hallinnoinnista.
2.
Tilapäisen tietokannan avannut kansallinen jäsen päättää tapauskohtaisesti siitä, pidetäänkö tilapäinen tietokanta rajoitettuna vai sallitaanko pääsy siihen tai sen osiin muille kansallisille jäsenille, valtuutetulle Eurojustin henkilöstölle tai muille Eurojustin lukuun työskenteleville henkilöille, jotka ovat saaneet tarvittavan valtuutuksen hallintojohtajalta.
3.
Tilapäisen tietokannan avannut kansallinen jäsen päättää siitä, mitkä kyseiseen tietokantaan liittyvät tiedot merkitään hakemistoon 23 artiklan 4 kohdan mukaisesti.
25 artikla
Pääsy asianhallintajärjestelmään kansallisella tasolla
1.
Edellä 20 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuilla henkilöillä, siltä osin kuin heillä on yhteys asianhallintajärjestelmään, on pääsy ainoastaan
a)
hakemistoon, paitsi jos kansallinen jäsen, joka on päättänyt merkitä tiedot hakemistoon, on nimenomaisesti kieltänyt tällaisen pääsyn;
b)
tilapäisiin tietokantoihin, jotka heidän jäsenvaltionsa kansallinen jäsen on avannut;
c)
tilapäisiin tietokantoihin, jotka muiden jäsenvaltioiden kansalliset jäsenet ovat avanneet ja joihin heidän jäsenvaltionsa kansallinen jäsen on saanut pääsyn, paitsi jos tilapäisen tietokannan avannut kansallinen jäsen on nimenomaisesti kieltänyt tällaisen pääsyn.
2.
Kansallinen jäsen päättää tämän artiklan 1 kohdassa säädetyin rajoituksin, miten laaja pääsy tilapäisiin tietokantoihin hänen jäsenvaltiossaan myönnetään 20 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuille henkilöille, siltä osin kuin heillä on yhteys asianhallintajärjestelmään.
3.
Kukin jäsenvaltio päättää kansallista jäsentään kuultuaan, miten laaja pääsy hakemistoon kyseisessä jäsenvaltiossa myönnetään 20 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuille henkilöille, siltä osin kuin heillä on yhteys asianhallintajärjestelmään. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava Eurojustille ja komissiolle tämän kohdan täytäntöönpanoa koskevasta päätöksestään. Komissio ilmoittaa tästä muille jäsenvaltioille.
4.
Henkilöillä, joille on myönnetty 2 kohdan mukainen pääsy, on oltava pääsy hakemistoon ainakin siltä osin, kuin se on tarpeen niihin tilapäisiin tietokantoihin pääsemiseksi, joihin heille on myönnetty pääsy.
IV LUKU
TIETOJENKÄSITTELY
26 artikla
Eurojustin suorittama henkilötietojen käsittely
1.
Tätä asetusta ja asetuksen (EU) 2018/1725 3 artiklaa ja IX lukua sovelletaan Eurojustin suorittamaan operatiivisten henkilötietojen käsittelyyn. Asetusta (EU) 2018/1725 sovelletaan sen IX lukua lukuun ottamatta Eurojustin suorittamaan hallinnollisten henkilötietojen käsittelyyn.
2.
Tämän asetuksen viittauksia ”sovellettaviin tietosuojasääntöihin” on pidettävä viittauksina tämän asetuksen ja asetuksen (EU) 2018/1725 tietosuojasäännöksiin.
3.
Tähän asetukseen sisältyviä operatiivisten henkilötietojen käsittelyä koskevia tietosuojasääntöjä pidetään erityisinä tietosuojasääntöinä asetuksen (EU) 2018/1725 3 artiklassa ja IX luvussa vahvistettuihin yleisiin sääntöihin nähden.
4.
Eurojust määrittää hallinnollisten henkilötietojen säilyttämisen aikarajat työjärjestyksensä tietosuojamääräyksissä.
27 artikla
Operatiivisten henkilötietojen käsittely
1.
Siltä osin kuin se on tarpeen sen tehtävien hoitamiseksi, Eurojust saa toimivaltansa puitteissa ja operatiivisten tehtäviensä suorittamiseksi käsitellä automaattisesti tai strukturoitujen manuaalisten arkistojen avulla tämän asetuksen mukaisesti ainoastaan liitteessä II olevassa 1 kohdassa lueteltuja operatiivisia henkilötietoja henkilöistä, jotka kyseisten jäsenvaltioiden kansallisen lainsäädännön mukaisesti ovat henkilöitä, joiden voidaan vakavin perustein uskoa syyllistyneen tai olevan syyllistymässä Eurojustin toimivaltaan kuuluvaan rikokseen tai jotka on tuomittu tällaisesta rikoksesta.
2.
Eurojust saa käsitellä ainoastaan liitteessä II olevassa 2 kohdassa lueteltuja operatiivisia henkilötietoja henkilöistä, joita kyseisten jäsenvaltioiden kansallisen lainsäädännön mukaisesti pidetään rikoksen uhreina tai rikokseen nähden kolmansina osapuolina, kuten henkilöinä, jotka voidaan kutsua todistamaan yhtä tai useampaa 3 artiklassa tarkoitettua rikollisuuden lajia ja rikosta koskevissa tutkinta- tai syytetoimissa, henkilöinä, jotka voivat antaa tietoa rikoksista, tai 1 kohdassa tarkoitetun henkilön kontakteina tai kumppaneina. Tällaisten operatiivisten henkilötietojen käsittely on sallittua ainoastaan, jos se on välttämätöntä Eurojustin tehtävien hoitamiseksi, sen toimivallan puitteissa ja sen operatiivisten tehtävien suorittamiseksi.
3.
Eurojust saa poikkeuksellisissa tapauksissa ja rajoitetun ajan, joka ei saa olla pidempi kuin aika, joka tarvitaan sen asian saattamiseksi päätökseen, jonka yhteydessä henkilötietoja käsitellään, käsitellä myös muita operatiivisia henkilötietoja kuin liitteessä II tarkoitettuja henkilötietoja, jotka liittyvät rikoksen tekohetken olosuhteisiin, jos tällaisilla tiedoilla on välitöntä merkitystä meneillään oleville tutkintatoimille, joita Eurojust koordinoi tai joiden koordinointiin se osallistuu, ja jos ne ovat osa tällaisia tutkintatoimia, edellyttäen, että niiden käsittely on välttämätöntä 1 kohdassa yksilöityjen tarkoitusten kannalta. Jäljempänä 36 artiklassa tarkoitetulle tietosuojavastaavalle on ilmoitettava välittömästi tällaisten operatiivisten henkilötietojen käsittelystä, ja hänelle on ilmoitettava erityisolosuhteista, joiden perusteella kyseisten operatiivisten henkilötietojen käsittely on välttämätöntä. Jos tällaiset muut tiedot koskevat tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja todistajia tai uhreja, kyseisten kansallisten jäsenten on yhdessä tehtävä päätös tietojen käsittelystä.
4.
Eurojust saa käsitellä erityisiä operatiivisten henkilötietojen ryhmiä asetuksen (EU) 2018/1725 76 artiklan mukaisesti. Kyseisiä tietoja ei saa käsitellä tämän asetuksen 23 artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa hakemistossa. Jos tällaiset muut tiedot koskevat tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja todistajia tai uhreja, kyseisten kansallisten jäsenten on tehtävä päätös tietojen käsittelystä.
28 artikla
Tietojenkäsittely Eurojustin tai henkilötietojen käsittelijän alaisuudessa
Henkilötietojen käsittelijä tai kukaan Eurojustin tai henkilötietojen käsittelijän alaisuudessa toimiva henkilö, jolla on pääsy operatiivisiin henkilötietoihin, ei saa käsitellä niitä muuten kuin Eurojustin ohjeiden mukaisesti, ellei unionin oikeudessa tai jäsenvaltion lainsäädännössä tätä edellytetä.
29 artikla
Operatiivisten henkilötietojen säilyttämisen aikarajat
1.
Eurojust saa säilyttää käsittelemiään operatiivisia henkilötietoja ainoastaan niin kauan, kuin se on tarpeen sen tehtävien suorittamiseksi. Rajoittamatta tämän artiklan 3 kohdan soveltamista varsinkaan 27 artiklassa tarkoitettuja operatiivisia henkilötietoja ei saa säilyttää seuraavista ajankohdista ensimmäisen soveltuvan ajankohdan jälkeen:
a)
päivä, jona syytteen nostamiselle asetettu määräaika on päättynyt vanhentumissääntöjen nojalla kaikissa jäsenvaltioissa, joita tutkinta- ja syytetoimet koskevat;
b)
päivä, jona Eurojustille ilmoitetaan, että henkilöön kohdistuneet syytteet on hylätty lopullisesti ja tuomioistuimen päätös on tullut lainvoimaiseksi, jolloin asianomaisen jäsenvaltion on viipymättä ilmoitettava asiasta Eurojustille;
c)
kolme vuotta sen päivän jälkeen, jona tuomioistuimen päätös on tullut lainvoimaiseksi viimeisessä niistä jäsenvaltioista, joita tutkinta- ja syytetoimet koskevat;
d)
päivä, jona Eurojust ja asianomaiset jäsenvaltiot yhteisymmärryksessä ovat todenneet tai sopineet, että Eurojustin ei enää tarvitse koordinoida kyseisiä tutkinta- ja syytetoimia, jollei tämän asetuksen 21 artiklan 5 tai 6 kohdan nojalla edellytetä kyseisten tietojen toimittamista Eurojustille;
e)
kolme vuotta sen päivän jälkeen, jona operatiiviset henkilötiedot toimitettiin 21 artiklan 5 tai 6 kohdan mukaisesti.
2.
Eurojustin suorittamalla asianmukaisella automaattisella tietojen käsittelyllä on jatkuvasti tarkistettava, että tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja säilyttämisen määräaikoja noudatetaan, erityisesti sen jälkeen, kun Eurojust on lopettanut asian käsittelyn. Lisäksi tietojen säilyttämisen tarpeellisuus on tarkistettava kolmen vuoden välein tietojen tallentamisesta; tällaisten tarkistusten tuloksia sovelletaan asiaan kokonaisuudessaan. Jos 27 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja operatiivisia henkilötietoja säilytetään yli viiden vuoden ajan, asiasta on ilmoitettava Euroopan tietosuojavaltuutetulle.
3.
Ennen kuin jokin 1 kohdassa tarkoitetuista säilyttämisen määräajoista umpeutuu, Eurojust tarkistaa operatiivisten henkilötietojen säilyttämisen jatkamisen tarpeellisuuden, jos ja niin pitkään kuin se on tarpeen sen tehtävien suorittamiseksi. Se voi päättää säilyttää näitä tietoja poikkeuksellisesti seuraavaan säilyttämisen tarpeellisuutta koskevaan tarkistukseen saakka. Syyt säilyttämisen jatkamiseen on perusteltava ja dokumentoitava. Jos päätöstä operatiivisten henkilötietojen säilyttämisen jatkamisesta ei tehdä tarkistuksen ajankohtana, ne on poistettava automaattisesti.
4.
Jos operatiivisia henkilötietoja on 3 kohdan mukaisesti säilytetty 1 kohdassa tarkoitettujen säilyttämisen aikarajojen jälkeen, myös Euroopan tietosuojavaltuutettu tarkistaa tietojen säilyttämisen tarpeellisuuden kolmen vuoden välein.
5.
Kun tietokannasta saadun viimeisen automaattisesti käsitellyn tiedon säilyttämisen määräaika on umpeutunut, kaikki tietokannan asiakirjat on hävitettävä lukuun ottamatta mahdollisia alkuperäisiä asiakirjoja, jotka Eurojust on saanut kansallisilta viranomaisilta ja jotka on palautettava asiakirjat toimittaneelle viranomaiselle.
6.
Jos Eurojust on koordinoinut tutkinta- tai syytetoimia, asianomaisten kansallisten jäsenten on ilmoitettava toisilleen aina, kun ne saavat tiedon siitä, että asian käsittely on lopetettu tai että kaikki asiaan liittyvät tuomioistuimen päätökset ovat tulleet lainvoimaisiksi.
7.
Edellä olevaa 5 kohtaa ei sovelleta, jos
a)
tämä vahingoittaisi suojaa vaativan rekisteröidyn etuja; tässä tapauksessa operatiivisia henkilötietoja saa käyttää ainoastaan rekisteröidyn nimenomaisella kirjallisella suostumuksella;
b)
rekisteröity kiistää operatiivisten henkilötietojen paikkansapitävyyden; tässä tapauksessa 5 kohtaa ei sovelleta ajanjaksolla, jonka kuluessa jäsenvaltiot voivat tai tarvittaessa Eurojust voi varmistaa tällaisten tietojen paikkansapitävyyden;
c)
operatiiviset henkilötiedot on määrä säilyttää todistelua tai oikeusvaateen laatimista, esittämistä tai puolustamista varten;
d)
rekisteröity vastustaa operatiivisten henkilötietojen poistamista ja pyytää sen sijaan niiden käytön rajoittamista; tai
e)
operatiivisia henkilötietoja tarvitaan edelleen yleisen edun mukaisia arkistointitarkoituksia tai tilastollisia tarkoituksia varten.
30 artikla
Operatiivisten henkilötietojen turvallisuus
Eurojust ja jäsenvaltiot määrittävät mekanismit, joiden avulla voidaan varmistaa, että asetuksen (EU) 2018/1725 91 artiklassa tarkoitetut turvatoimenpiteet otetaan huomioon yli tietojärjestelmien rajojen.
31 artikla
Rekisteröidyn oikeus saada pääsy tietoihin
1.
Jokainen rekisteröity, joka haluaa käyttää asetuksen (EU) 2018/1725 80 artiklassa tarkoitettua oikeuttaan saada pääsy itseään koskeviin operatiivisiin henkilötietoihin, joita Eurojust on käsitellyt, voi esittää asiaa koskevan pyynnön Eurojustille tai kansalliselle valvontaviranomaiselle valitsemassaan jäsenvaltiossa. Kyseisen viranomaisen on saatettava asia Eurojustin käsiteltäväksi viipymättä ja joka tapauksessa kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta.
2.
Eurojust vastaa pyyntöön ilman aiheetonta viivytystä ja joka tapauksessa kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut pyynnön.
3.
Eurojust kuulee asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia pyynnön johdosta tehtävästä päätöksestä. Eurojust tekee tietoihin pääsyä koskevan päätöksen vain tiiviissä yhteistyössä niiden jäsenvaltioiden kanssa, joihin kyseisten tietojen luovuttaminen suoraan liittyy. Jos jäsenvaltio vastustaa Eurojustin päätösehdotusta, sen on ilmoitettava vastustuksensa perusteet Eurojustille. Eurojust noudattaa tällaisia vastustuksen ilmaisuja. Asianomaisten kansallisten jäsenten on tämän jälkeen annettava Eurojustin päätöksen sisältö tiedoksi toimivaltaisille viranomaisille.
4.
Asianomaisten kansallisten jäsenten on käsiteltävä pyyntö ja tehtävä päätös Eurojustin puolesta. Jos asianomaiset kansalliset jäsenet eivät pääse yhteisymmärrykseen, heidän on annettava asia käsiteltäväksi kollegiolle, joka tekee pyyntöä koskevan päätöksensä kahden kolmasosan enemmistöllä.
32 artikla
Tietoihin pääsyä koskevan oikeuden rajoittaminen
Asetuksen (EU) 2018/1725 81 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa Eurojust ilmoittaa asiasta rekisteröidylle kuultuaan asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia tämän asetuksen 31 artiklan 3 kohdan mukaisesti.
33 artikla
Oikeus käsittelyn rajoittamiseen
Jos operatiivisten henkilötietojen käsittelyä on rajoitettu asetuksen (EU) 2018/1725 82 artiklan 3 kohdan nojalla, näitä operatiivisia henkilötietoja saa, käsitellä ainoastaan rekisteröidyn oikeuksien suojaamiseksi tai sellaisten menettelyjen, joihin Eurojust osallistuu, osapuolena olevan toisen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön oikeuksien suojaamiseksi taikka asetuksen (EU) 2018/1725 82 artiklan 3 kohdassa säädettyjä tarkoituksia varten, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen 29 artiklan 7 kohdassa säädettyjen poikkeusten soveltamista.
34 artikla
Sallittu pääsy operatiivisiin henkilötietoihin Eurojustissa
Ainoastaan kansallisilla jäsenillä, heidän varajäsenillään, heidän avustajillaan ja valtuutetuilla kansallisilla asiantuntijoilla, 20 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuilla henkilöillä, siltä osin kuin heillä on yhteys asianhallintajärjestelmään, ja Eurojustin valtuutetulla henkilöstöllä on Eurojustin tehtävien suorittamiseksi ja 23, 24 ja 25 artiklassa säädetyissä rajoissa pääsy Eurojustin käsittelemiin operatiivisiin henkilötietoihin.
35 artikla
Käsittelytoimien ryhmiä koskevat selosteet
1.
Eurojust ylläpitää selostetta kaikista vastuullaan olevista käsittelytoimien ryhmistä. Selosteen on käsitettävä kaikki seuraavat tiedot:
a)
Eurojustin yhteystiedot sekä sen tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot;
c)
kuvaus rekisteröityjen ryhmistä ja operatiivisten henkilötietojen ryhmistä;
d)
operatiivisten henkilötietojen vastaanottajien ryhmät, joille operatiivisia henkilötietoja on luovutettu tai luovutetaan, mukaan lukien kolmansissa maissa tai kansainvälisissä järjestöissä olevat vastaanottajat;
e)
tarvittaessa tiedot operatiivisten henkilötietojen siirtämisestä kolmanteen maahan tai kansainväliselle järjestölle, mukaan lukien tieto siitä, mikä kolmas maa tai kansainvälinen järjestö on kyseessä;
f)
mahdollisuuksien mukaan eri tietoryhmien poistamisen suunnitellut määräajat;
g)
mahdollisuuksien mukaan yleinen kuvaus asetuksen (EU) 2018/1725 91 artiklassa tarkoitetuista teknisistä ja organisatorisista turvatoimenpiteistä.
2.
Edellä 1 kohdassa tarkoitetun selosteen on oltava kirjallinen, mukaan lukien sähköisessä muodossa.
3.
Eurojust saattaa pyydettäessä selosteen Euroopan tietosuojavaltuutetun saataville.
36 artikla
Tietosuojavastaavan nimeäminen
1.
Johtokunnan on nimettävä tietosuojavastaava. Tietosuojavastaavan on oltava erityisesti tähän tarkoitukseen nimitetty henkilöstön jäsen. Tietosuojavastaavan on tehtäviään suorittaessaan toimittava itsenäisesti, eikä hän saa ottaa vastaan ohjeita.
2.
Tietosuojavastaavaa valittaessa otetaan huomioon henkilön ammattipätevyys ja erityisesti asiantuntemus tietosuojalainsäädännöstä ja alan käytänteistä sekä valmiudet suorittaa tässä asetuksessa ja erityisesti 38 artiklassa tarkoitetut tehtävät.
3.
Tietosuojavastaavan valinta ei saa aiheuttaa eturistiriitaa tietosuojavastaavan tämän aseman ja hänen muiden mahdollisten virkavelvollisuuksiensa välille, erityisesti tämän asetuksen säännöksiä sovellettaessa.
4.
Tietosuojavastaava nimitetään toimikaudeksi, jonka kesto on neljä vuotta, ja hänet voidaan nimittää uudeksi toimikaudeksi kuitenkin niin, että yhteenlaskettu toimikausi voi olla enintään kahdeksan vuotta. Jos tietosuojavastaava ei enää täytä tehtäviensä suorittamiseksi vaadittavia edellytyksiä, johtokunta voi erottaa hänet, kuitenkin ainoastaan Euroopan tietosuojavaltuutetun suostumuksella.
5.
Eurojust julkistaa tietosuojavastaavan yhteystiedot ja ilmoittaa ne Euroopan tietosuojavaltuutetulle.
37 artikla
Tietosuojavastaavan asema
1.
Eurojust varmistaa, että tietosuojavastaava otetaan asianmukaisesti ja riittävän ajoissa mukaan kaikkien henkilötietojen suojaa koskevien kysymysten käsittelyyn.
2.
Eurojust tukee tietosuojavastaavaa tämän suorittaessa 38 artiklassa tarkoitettuja tehtäviä antamalla tälle resurssit ja henkilöstön, jotka ovat tarpeen näiden tehtävien täyttämisessä, samoin kuin pääsyn henkilötietoihin ja käsittelytoimiin, sekä tämän asiantuntemuksen ylläpitämiseksi.
3.
Eurojust varmistaa, ettei tietosuojavastaava ota vastaan ohjeita, jotka koskevat hänen tehtäviensä hoitamista. Johtokunta ei saa erottaa tai rangaista tietosuojavastaavaa sen vuoksi, että hän on hoitanut tehtäviään. Tietosuojavastaava raportoi suoraan kollegiolle operatiivisista henkilötiedoista ja johtokunnalle hallinnollisista henkilötiedoista.
4.
Rekisteröidyt voivat ottaa yhteyttä tietosuojavastaavaan kaikissa asioissa, jotka liittyvät heidän henkilötietojensa käsittelyyn ja heidän tähän asetukseen ja asetukseen (EU) 2018/1725 perustuvien oikeuksiensa käyttöön.
5.
Johtokunta hyväksyy tietosuojavastaavaan sovellettavat täytäntöönpanosäännöt. Nämä täytäntöönpanosäännöt koskevat erityisesti tietosuojavastaavan valintamenettelyä ja hänen erottamistaan, tehtäviään, velvollisuuksiaan ja toimivaltuuksiaan sekä tietosuojavastaavan riippumattomuutta koskevia takeita.
6.
Tietosuojavastaavaa ja hänen henkilöstöään sitoo salassapitovelvollisuus 72 artiklan mukaisesti.
7.
Rekisterinpitäjä ja henkilötietojen käsittelijä, asianomainen henkilöstökomitea ja kuka tahansa luonnollinen henkilö voivat virkatietä käyttämättä kuulla tietosuojavastaavaa kaikissa tämän asetuksen ja asetuksen (EU) 2018/1725 soveltamiseen tai tulkintaan liittyvissä asioissa. Kenellekään ei saa aiheutua haittaa sen johdosta, että tietosuojavastaavan tietoon on saatettu asia, jonka osalta väitetään, että tätä asetusta tai asetusta (EU) 2018/1725 on rikottu.
8.
Tietosuojavastaavan nimeämisen jälkeen Eurojust ilmoittaa hänen nimensä Euroopan tietosuojavaltuutetulle.
38 artikla
Tietosuojavastaavan tehtävät
1.
Tietosuojavastaavalle kuuluvat erityisesti seuraavat henkilötietojen käsittelyyn liittyvät tehtävät:
a)
varmistaa riippumattomalla tavalla se, että Eurojust noudattaa tämän asetuksen ja asetuksen (EU) 2018/1725 tietosuojasäännöksiä sekä Eurojustin työjärjestyksen asiaankuuluvia tietosuojamääräyksiä; tähän sisältyy sen seuraaminen, että noudatetaan tätä asetusta, asetusta (EU) 2018/1725, muita unionin tai kansallisia tietosuojasäännöksiä ja Eurojustin toimintamenettelyjä, jotka liittyvät henkilötietojen suojaan, mukaan lukien vastuunjako, tiedon lisääminen ja käsittelyyn osallistuvan henkilöstön koulutus ja tähän liittyvät tarkastukset;
b)
antaa Eurojustille sekä henkilötietoja käsittelevälle henkilöstölle tietoja ja neuvoja, jotka koskevat niiden tämän asetuksen, asetuksen (EU) 2018/1725 ja muiden unionin tai kansallisten tietosuojasäännösten mukaisia velvollisuuksia;
c)
antaa pyydettäessä neuvoja tietosuojaa koskevasta vaikutustenarvioinnista ja valvoa sen toteutusta asetuksen (EU) 2018/1725 89 artiklan mukaisesti;
d)
varmistaa siirrettyjen ja vastaanotettujen henkilötietojen kirjaaminen Eurojustin työjärjestyksessä vahvistettavien määräysten mukaisesti;
e)
tehdä yhteistyötä tietojenkäsittelymenettelyistä, -koulutuksesta ja -neuvonnasta vastaavan Eurojustin henkilöstön kanssa;
f)
tehdä yhteistyötä Euroopan tietosuojavaltuutetun kanssa;
g)
varmistaa, että rekisteröidyille tiedotetaan heidän tästä asetuksesta ja asetuksesta (EU) 2018/1725 johtuvista oikeuksistaan;
h)
toimia Euroopan tietosuojavaltuutetun yhteyspisteenä käsittelyyn liittyvissä kysymyksissä, mukaan lukien asetuksen (EU) 2018/1725 90 artiklan mukainen ennakkokuuleminen, ja tarvittaessa kuulla tätä muista mahdollisista kysymyksistä;
i)
antaa pyydettäessä neuvoja henkilötietojen tietoturvaloukkausta koskevan ilmoituksen tarpeellisuudesta asetuksen (EU) 2018/1725 92 ja 93 artiklan mukaisesti;
j)
laatia vuosikertomus ja toimittaa se johtokunnalle, kollegiolle ja Euroopan tietosuojavaltuutetulle.
2.
Tietosuojavastaavan on suoritettava asetuksessa (EU) 2018/1725 säädetyt tehtävät hallinnollisten henkilötietojen osalta.
3.
Eurojustin tietosuojavastaavalla ja henkilöstöllä, joka avustaa tietosuojavastaavaa tämän tehtävissä, on pääsy Eurojustin käsittelemiin henkilötietoihin ja sen tiloihin siltä osin, kuin on välttämätöntä heidän tehtäviensä suorittamiseksi.
4.
Jos tietosuojavastaava katsoo, että hallinnollisten henkilötietojen käsittelyä koskevia asetuksen (EU) 2018/1725 säännöksiä tai operatiivisten henkilötietojen käsittelyä koskevia tämän asetuksen tai asetuksen (EU) 2018/1725 3 artiklan ja IX luvun säännöksiä ei ole noudatettu, hän ilmoittaa asiasta johtokunnalle ja pyytää tätä korjaamaan tilanteen tiettyyn määräaikaan mennessä. Jollei johtokunta korjaa säännösten noudattamatta jättämistä sovitussa määräajassa, tietosuojavastaava saattaa asian Euroopan tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi.
39 artikla
Henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta ilmoittaminen asiaankuuluville viranomaisille
1.
Jos tapahtuu henkilötietojen tietoturvaloukkaus, Eurojust ilmoittaa siitä ilman aiheetonta viivytystä kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille.
2.
Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa ilmoituksessa on vähintään
a)
kuvattava henkilötietojen tietoturvaloukkauksen luonne, mukaan lukien mahdollisuuksien ja tarvittaessa asianomaisten rekisteröityjen ryhmät ja lukumäärät sekä tietueiden ryhmät ja lukumäärät;
b)
kuvattava henkilötietojen tietoturvaloukkauksen todennäköiset seuraukset;
c)
kuvattava toimenpiteet, joita Eurojust on ehdottanut tai jotka se on toteuttanut henkilötietojen tietoturvaloukkauksen johdosta; ja
d)
tarvittaessa suositeltava toimenpiteitä henkilötietojen tietoturvaloukkauksen mahdollisten haittavaikutusten lieventämiseksi.
40 artikla
Euroopan tietosuojavaltuutetun suorittama valvonta
1.
Euroopan tietosuojavaltuutetun tehtävänä on valvoa tämän asetuksen ja asetuksen (EU) 2018/1725 niiden säännösten soveltamista, jotka koskevat luonnollisten henkilöiden perusoikeuksien ja -vapauksien suojelua Eurojustin suorittaman operatiivisten henkilötietojen käsittelyn yhteydessä, ja varmistaa niiden soveltaminen sekä antaa ohjeita Eurojustille ja rekisteröidyille kaikista operatiivisten henkilötietojen käsittelyä koskevista seikoista. Tätä varten Euroopan tietosuojavaltuutettu suorittaa tämän artiklan 2 kohdassa säädetyt tehtävät, käyttää tämän artiklan 3 kohdassa myönnettyjä valtuuksia ja tekee yhteistyötä kansallisten valvontaviranomaisten kanssa 42 artiklan mukaisesti.
2.
Euroopan tietosuojavaltuutetun tehtävänä on tämän asetuksen ja asetuksen (EU) 2018/1725 nojalla
a)
vastaanottaa ja tutkia kanteluja sekä ilmoittaa rekisteröidylle niiden käsittelyn tuloksesta kohtuullisen määräajan kuluessa;
b)
suorittaa tutkimuksia joko omasta aloitteestaan tai kantelun perusteella sekä ilmoittaa rekisteröidyille niiden tuloksista kohtuullisen määräajan kuluessa;
c)
valvoa tämän asetuksen ja asetuksen (EU) 2018/1725 niiden säännösten soveltamista, jotka liittyvät luonnollisten henkilöiden suojeluun Eurojustin suorittaman operatiivisten henkilötietojen käsittelyn yhteydessä, ja varmistaa niiden soveltaminen;
d)
neuvoa Eurojustia joko omasta aloitteestaan tai vastauksena lausuntopyyntöön kaikissa operatiivisten henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa, erityisesti ennen kuin Eurojust laatii sisäiset, yksilön perusvapauksien ja -oikeuksien suojaan liittyvät säännöt operatiivisten henkilötietojen käsittelyä varten.
3.
Euroopan tietosuojavaltuutettu voi tämän asetuksen ja asetuksen (EU) 2018/1725 nojalla ottaen huomioon vaikutukset tutkinta- ja syytetoimiin jäsenvaltioissa
a)
antaa rekisteröidyille neuvontaa heille kuuluvien oikeuksien käyttämisessä;
b)
saattaa asian Eurojustin käsiteltäväksi, jos operatiivisten henkilötietojen käsittelyä koskevia säännöksiä väitetään rikotun, ja tehdä tarvittaessa ehdotuksia rikkomisen korjaamiseksi ja rekisteröityjen suojan parantamiseksi;
c)
kuulla Eurojustia, jos operatiivisia henkilötietoja koskevien tiettyjen oikeuksien käyttöä koskevat pyynnöt on evätty tämän asetuksen 31, 32 tai 33 artiklan taikka asetuksen (EU) 2018/1725 77–82 tai 84 artiklan vastaisesti;
d)
antaa Eurojustille huomautuksen;
e)
määrätä Eurojustin oikaisemaan operatiiviset henkilötiedot, rajoittamaan niiden käsittelyä tai poistamaan ne, jos Eurojust on käsitellyt niitä operatiivisten henkilötietojen käsittelyä koskevien säännösten vastaisesti, sekä ilmoittamaan näistä toimenpiteistä niille kolmansille osapuolille, joille tietoja on luovutettu, edellyttäen että tämä ei haittaa 2 artiklassa säädettyjä Eurojustin tehtäviä;
f)
saattaa asian Euroopan unionin tuomioistuimen, jäljempänä ”unionin tuomioistuin”, käsiteltäväksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa määrättyjen edellytysten mukaisesti;
g)
olla väliintulijana käsiteltäessä unionin tuomioistuimessa nostettuja kanteita.
4.
Euroopan tietosuojavaltuutetulla on pääsy Eurojustin käsittelemiin operatiivisiin henkilötietoihin ja sen tiloihin siltä osin, kuin se on välttämätöntä hänen tehtäviensä suorittamiseksi.
5.
Euroopan tietosuojavaltuutettu laatii vuosikertomuksen Eurojustiin liittyvästä valvontatoiminnastaan. Kyseinen kertomus on osa asetuksen (EU) 2018/1725 60 artiklassa tarkoitettua Euroopan tietosuojavaltuutetun vuosikertomusta. Kansallisia valvontaviranomaisia pyydetään toimittamaan huomautuksia kyseiseen kertomukseen, ennen kuin siitä tulee osa asetuksen (EU) 2018/1725 60 artiklassa tarkoitettua Euroopan tietosuojavaltuutetun vuosikertomusta. Euroopan tietosuojavaltuutettu ottaa kansallisten valvontaviranomaisten tekemät huomautukset mahdollisimman hyvin huomioon ja mainitsee ne joka tapauksessa vuosikertomuksessa.
6.
Eurojust tekee Euroopan tietosuojavaltuutetun pyynnöstä hänen kanssaan yhteistyötä hänen tehtäviensä suorittamiseksi.
41 artikla
Euroopan tietosuojavaltuutetun salassapitovelvollisuus
1.
Euroopan tietosuojavaltuutettu ja hänen henkilöstönsä ovat sekä toimikautensa aikana että sen päätyttyä velvollisia pitämään salassa kaikki luottamukselliset tiedot, jotka ovat tulleet heidän tietoonsa heidän tehtäviensä suorittamisen yhteydessä.
2.
Euroopan tietosuojavaltuutettu ottaa valvontavaltuuksiaan käyttäessään rikostutkintaa ja rikosoikeudellisia menettelyjä koskevan salassapitovelvollisuuden mahdollisimman hyvin huomioon unionin oikeuden tai jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti.
42 artikla
Euroopan tietosuojavaltuutetun ja kansallisten valvontaviranomaisten välinen yhteistyö
1.
Euroopan tietosuojavaltuutettu toimii tiiviissä yhteistyössä kansallisten valvontaviranomaisten kanssa sellaisten erityiskysymysten yhteydessä, jotka edellyttävät jäsenvaltioiden toimia, erityisesti jos Euroopan tietosuojavaltuutettu tai kansallinen valvontaviranomainen havaitsee jäsenvaltioiden käytänteiden välillä suuria eroja tai mahdollisesti lainvastaisia tiedonsiirtoja Eurojustin tiedonvaihtokanavia pitkin, tai yhden tai useamman kansallisen valvontaviranomaisen esittämien, tämän asetuksen täytäntöönpanoa ja tulkintaa koskevien kysymysten yhteydessä.
2.
Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa koordinoitu valvonta varmistetaan asetuksen (EU) 2018/1725 62 artiklan mukaisesti.
3.
Euroopan tietosuojavaltuutettu pitää kansalliset valvontaviranomaiset täysin ajan tasalla kaikista niihin suoraan vaikuttavista tai niille muutoin tärkeistä kysymyksistä. Euroopan tietosuojavaltuutettu antaa yhden tai useamman kansallisen valvontaviranomaisen pyynnöstä selonteon erityisistä kysymyksistä.
4.
Tapauksissa, jotka liittyvät yhdestä tai useammasta jäsenvaltiosta peräisin oleviin tietoihin, myös 43 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa, Euroopan tietosuojavaltuutettu kuulee asianomaisia kansallisia valvontaviranomaisia. Euroopan tietosuojavaltuutettu ei päätä jatkotoimien toteuttamisesta, ennen kuin kyseiset kansalliset valvontaviranomaiset ovat ilmoittaneet tietosuojavaltuutetulle kantansa tämän asettamassa määräajassa. Kyseinen määräaika on vähintään yksi kuukausi ja enintään kolme kuukautta. Euroopan tietosuojavaltuutettu ottaa kyseisten kansallisten valvontaviranomaisten kannat mahdollisimman hyvin huomioon. Jos Euroopan tietosuojavaltuutettu ei aio noudattaa kansallisen valvontaviranomaisen kantaa, hän ilmoittaa siitä kyseiselle viranomaiselle, esittää perustelut ja toimittaa asian Euroopan tietosuojaneuvoston käsiteltäväksi.
Euroopan tietosuojavaltuutettu voi äärimmäisen kiireellisiksi katsomissaan tapauksissa päättää toteuttaa toimia välittömästi. Tällaisissa tapauksissa Euroopan tietosuojavaltuutettu ilmoittaa asiasta välittömästi kyseisille kansallisille valvontaviranomaisille ja perustelee tilanteen kiireellisyyden ja toteuttamansa toimet.
5.
Kansallisten valvontaviranomaisten on ilmoitettava Euroopan tietosuojavaltuutetulle kaikista toteuttamistaan toimista, jotka koskevat jäsenvaltioiden tämän asetuksen mukaisesti suorittamaa operatiivisten henkilötietojen siirtoa, hakua tai muuta toimittamista.
43 artikla
Oikeus tehdä operatiivisia henkilötietoja koskeva kantelu Euroopan tietosuojavaltuutetulle
1.
Jokaisella rekisteröidyllä on oikeus tehdä kantelu Euroopan tietosuojavaltuutetulle, jos hän katsoo, että Eurojust ei ole häntä koskevien operatiivisten henkilötietojen käsittelyssä noudattanut tätä asetusta tai asetusta (EU) 2018/1725.
2.
Jos kantelu koskee tämän asetuksen 31, 32 tai 33 artiklassa tai asetuksen (EU) 2018/1725 80, 81 tai 82 artiklassa tarkoitettua päätöstä, Euroopan tietosuojavaltuutettu kuulee sen jäsenvaltion kansallisia valvontaviranomaisia tai toimivaltaista lainkäyttöviranomaista, joka toimitti tiedot, tai asiaan suoranaisesti liittyvää jäsenvaltiota. Euroopan tietosuojavaltuutettu tekee päätöksensä, jossa hän voi evätä tietojen luovuttamisen, ottaen huomioon kansallisen valvontaviranomaisen tai toimivaltaisen lainkäyttöviranomaisen lausunnon.
3.
Kun kantelu koskee jäsenvaltion Eurojustille toimittamien tietojen käsittelyä, Euroopan tietosuojavaltuutettu ja tiedot toimittaneen jäsenvaltion kansallinen valvontaviranomainen varmistavat oman toimivaltansa puitteissa, että tietojen käsittelyn lainmukaisuutta koskevat tarvittavat tarkastukset on suoritettu asianmukaisesti.
4.
Kun kantelu koskee unionin elinten tai laitosten taikka kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen Eurojustille toimittamien tietojen käsittelyä tai sellaisten tietojen käsittelyä, jotka Eurojust on hankkinut yleisesti saatavilla olevista lähteistä, Euroopan tietosuojavaltuutettu varmistaa, että Eurojust on suorittanut asianmukaisesti tietojen käsittelyn lainmukaisuutta koskevat tarvittavat tarkastukset.
5.
Euroopan tietosuojavaltuutettu ilmoittaa rekisteröidylle kantelun etenemisestä ja tuloksista sekä mahdollisuudesta käyttää 44 artiklan mukaisia oikeussuojakeinoja.
44 artikla
Oikeus Euroopan tietosuojavaltuutetun toimien laillisuuden valvontaan
Operatiivisia henkilötietoja koskeviin Euroopan tietosuojavaltuutetun päätöksiin voidaan hakea muutosta Euroopan unionin tuomioistuimessa.
45 artikla
Tietosuojavastuu
1.
Eurojust käsittelee operatiivisia henkilötietoja siten, että on mahdollista todeta, mikä viranomainen on toimittanut tiedot tai mistä ne on hankittu.
2.
Vastuu operatiivisten henkilötietojen paikkansapitävyydestä on
a)
Eurojustilla jäsenvaltion tai unionin toimielimen, elimen tai laitoksen toimittamien operatiivisten henkilötietojen osalta, jos toimitettuja tietoja on muutettu Eurojustin suorittaman käsittelyn aikana;
b)
tiedot Eurojustille toimittaneella jäsenvaltiolla tai unionin toimielimellä, elimellä tai laitoksella, jos toimitettuja tietoja ei ole muutettu Eurojustin suorittaman käsittelyn aikana;
c)
Eurojustilla kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen toimittamien operatiivisten henkilötietojen osalta sekä Eurojustin yleisesti saatavilla olevista lähteistä hankkimien operatiivisten henkilötietojen osalta.
3.
Vastuu siitä, että hallinnollisten henkilötietojen osalta noudatetaan asetusta (EU) 2018/1725 ja operatiivisten henkilötietojen osalta noudatetaan tätä asetusta ja asetuksen (EU) 2018/1725 3 artiklaa ja IX lukua, on Eurojustilla.
Vastuu operatiivisten henkilötietojen siirron lainmukaisuudesta on
a)
asianomaiset operatiiviset henkilötiedot Eurojustille toimittaneella jäsenvaltiolla;
b)
Eurojustilla, jos se on toimittanut asianomaiset operatiiviset henkilötiedot jäsenvaltioille, unionin toimielimille, elimille tai laitoksille, kolmansille maille taikka kansainvälisille järjestöille.
4.
Jollei tämän asetuksen muista säännöksistä muuta johdu, Eurojust vastaa kaikista käsittelemistään tiedoista.
46 artikla
Vastuu tietojen luvattomasta tai virheellisestä käsittelystä
1.
Eurojust on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 340 artiklan mukaisesti vastuussa henkilölle aiheutuneesta vahingosta, joka johtuu Eurojustin suorittamasta tietojen luvattomasta tai virheellisestä käsittelystä.
2.
Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun korvausvastuuseen perustuvat Eurojustia koskevat valitukset käsitellään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 268 artiklan mukaisesti unionin tuomioistuimessa.
3.
Kukin jäsenvaltio on kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti vastuussa henkilölle aiheutuneesta vahingosta, joka johtuu Eurojustille toimitettujen tietojen luvattomasta tai virheellisestä käsittelystä kyseisessä jäsenvaltiossa.
V LUKU
SUHTEET YHTEISTYÖKUMPPANEIHIN
I JAKSO
Yhteiset säännökset
47 artikla
Yhteiset säännökset
1.
Eurojust voi luoda ja pitää yllä yhteistyösuhteita unionin toimielimiin, elimiin ja laitoksiin näiden toimielinten, elinten ja laitosten tavoitteiden mukaisesti, ja kolmansien maiden toimivaltaisiin viranomaisiin ja kansainvälisiin järjestöihin 52 artiklassa tarkoitetun yhteistyöstrategian mukaisesti, siltä osin kuin on tarpeen sen tehtävien suorittamiseksi.
2.
Eurojust voi suoraan vaihtaa kaikkia tietoja, henkilötietoja lukuun ottamatta, tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen yhteisöjen kanssa, siltä osin kuin sillä on merkitystä sen tehtävien suorittamiseksi ja jollei 21 artiklan 8 kohdan ja 76 artiklan nojalla asetetuista mahdollisista rajoituksista muuta johdu.
3.
Eurojust voi tehdä 1 kohdassa tarkoitettujen yhteisöjen kanssa käytännön yhteistyöjärjestelyjä 1 ja 2 kohdassa vahvistettuja tarkoituksia varten. Tällaiset käytännön yhteistyöjärjestelyt eivät muodosta perustaa henkilötietojen vaihtamisen sallimiseksi, eivätkä ne sido unionia tai sen jäsenvaltioita.
4.
Eurojust voi vastaanottaa henkilötietoja 1 kohdassa tarkoitetuilta yhteisöiltä ja käsitellä niitä, siltä osin kuin on tarpeen sen tehtävien suorittamiseksi, jollei sovellettavista tietosuojasäännöistä muuta johdu.
5.
Eurojust voi siirtää henkilötietoja unionin toimielimille, elimille tai laitoksille, kolmansille maille tai kansainvälisille järjestöille ainoastaan, jos se on tarpeen sen tehtävien suorittamiseksi ja tapahtuu 55 ja 56 artiklan mukaisesti. Jos siirrettävät tiedot on toimittanut jäsenvaltio, Eurojustin on saatava asianomaisen jäsenvaltion asiaankuuluvan toimivaltaisen viranomaisen suostumus, paitsi jos jäsenvaltio on antanut ennalta luvan tällaiselle tietojen edelleen siirtämiselle yleisesti tai tiettyjen ehtojen täyttyessä. Suostumus voidaan peruuttaa milloin tahansa.
6.
Jos jäsenvaltiot, unionin toimielimet, elimet tai laitokset, kolmannet maat taikka kansainväliset järjestöt ovat saaneet Eurojustilta henkilötietoja, näiden henkilötietojen siirtäminen edelleen kolmansille osapuolille on kiellettyä, paitsi jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
a)
Eurojust on saanut ennalta suostumuksen tiedot toimittaneelta jäsenvaltiolta;
b)
Eurojust on käsillä olevan tapauksen olosuhteita harkittuaan antanut siihen nimenomaisen suostumuksensa;
c)
henkilötiedot siirretään edelleen ainoastaan sellaista tarkoitusta varten, joka ei ole ristiriidassa sen tarkoituksen kanssa, jota varten tiedot toimitettiin.
II JAKSO
Suhteet yhteistyökumppaneihin unionissa
48 artikla
Yhteistyö Euroopan oikeudellisen verkoston ja rikosasioissa tehtävään oikeudelliseen yhteistyöhön osallistuvien muiden unionin verkostojen kanssa
1.
Eurojust ja rikosoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto pitävät keskenään yllä erityissuhteita, jotka perustuvat kuulemiseen ja täydentävyyteen, erityisesti kansallisen jäsenen, kansallisen jäsenen jäsenvaltion Euroopan oikeudellisen verkoston yhteysviranomaisten sekä Eurojustin ja Euroopan oikeudellisen verkoston kansallisten yhteyshenkilöiden kesken. Tehokkaan yhteistyön varmistamiseksi on toteutettava seuraavat toimenpiteet:
a)
kansallisten jäsenten on tiedotettava tapauskohtaisesti Euroopan oikeudellisen verkoston yhteysviranomaisille kaikista tapauksista, joiden käsittelyyn ne katsovat verkostolla olevan paremmat edellytykset;
b)
Euroopan oikeudellisen verkoston sihteeristö kuuluu Eurojustin henkilöstöön; se toimii erillisenä yksikkönä; se voi käyttää Eurojustin hallinnollisia resursseja, jotka ovat tarpeen Euroopan oikeudellisen verkoston tehtävien hoitamiseksi, kuten verkoston täysistuntojen kustannusten kattamiseksi;
c)
Euroopan oikeudellisen verkoston yhteysviranomaisia voidaan tapauskohtaisesti kutsua Eurojustin kokouksiin;
d)
Eurojust ja Euroopan oikeudellinen verkosto voivat käyttää Eurojustin kansallista koordinointijärjestelmää määrittäessään 20 artiklan 7 kohdan b alakohdan nojalla, olisiko pyyntö käsiteltävä Eurojustin vai Euroopan oikeudellisen verkoston avustuksella.
2.
Yhteisten tutkintaryhmien verkoston sihteeristö ja päätöksellä 2002/494/YOS perustetun verkoston sihteeristö kuuluvat Eurojustin henkilöstöön. Nämä sihteeristöt toimivat erillisinä yksikköinä. Ne voivat käyttää Eurojustin hallinnollisia resursseja, jotka ovat tarpeen niiden tehtävien hoitamiseksi. Eurojust huolehtii sihteeristöjen koordinoinnista. Tätä kohtaa sovelletaan minkä tahansa sellaisen rikosasioissa tehtävään oikeudelliseen yhteistyöhön osallistuvan asiaankuuluvan verkoston sihteeristöön, jolle Eurojustin on määrä antaa tukea sihteeristön muodossa. Eurojust voi tukea, tapauksen mukaan myös Eurojustin yhteydessä toimivan sihteeristön välityksellä, rikosasioissa tehtävään oikeudelliseen yhteistyöhön osallistuvia asiaankuuluvia eurooppalaisia verkostoja ja elimiä.
3.
Päätöksellä 2008/852/YOS perustettu verkosto voi pyytää, että Eurojust järjestää sille sihteeristön. Jos tällainen pyyntö esitetään, sovelletaan 2 kohtaa.
49 artikla
Suhteet Europoliin
1.
Eurojust toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet sen mahdollistamiseksi, että Europolilla on toimivaltuuksiensa puitteissa osuma / ei osumaa -tyyppisten hakujen pohjalta epäsuora pääsy Eurojustille toimitettuihin tietoihin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kyseiset tiedot toimittaneen jäsenvaltion, unionin toimielimen, elimen tai laitoksen, kolmannen maan taikka kansainvälisen järjestön ilmoittamien rajoitusten soveltamista. Jos haku tuottaa osuman, Eurojust aloittaa menettelyn, jonka avulla osumaan johtaneet tiedot voidaan jakaa tiedot Eurojustille toimittaneen jäsenvaltion, unionin toimielimen, elimen tai laitoksen, kolmannen maan taikka kansainvälisen järjestön päätöksen mukaisesti.
2.
Edellä olevan 1 kohdan mukaisia hakuja saa tehdä ainoastaan sen selvittämiseksi, täsmäävätkö Europolin käytettävissä olevat tiedot Eurojustin käsittelemien tietojen kanssa.
3.
Eurojust sallii 1 kohdan mukaiset haut vasta saatuaan Europolilta tiedot siitä, ketkä Europolin henkilöstöön kuuluvat on valtuutettu tekemään tällaisia hakuja.
4.
Jos Eurojust tai jäsenvaltio toteaa yksittäiseen tutkintaan liittyvien Eurojustin tietojenkäsittelytoimien yhteydessä, että tarvitaan Europolin toimivaltuuksien mukaista koordinointia, yhteistyötä tai tukea, Eurojust ilmoittaa asiasta Europolille ja aloittaa menettelyn, jonka avulla tiedot voidaan jakaa tiedot toimittaneen jäsenvaltion tekemän päätöksen mukaisesti. Tällaisissa tapauksissa Eurojust neuvottelee Europolin kanssa.
5.
Eurojust luo tiiviit yhteistyösuhteet Europoliin ja pitää niitä yllä siltä osin, kuin sillä on merkitystä näiden virastojen tehtävien suorittamiseksi ja niiden tavoitteiden toteuttamiseksi, ottaen huomioon tarpeen välttää päällekkäistä työtä.
Tätä varten Europolin pääjohtaja ja Eurojustin puheenjohtaja tapaavat säännöllisesti keskustellakseen molempia kiinnostavista kysymyksistä.
6.
Europol noudattaa kaikkia tietoihin pääsyä tai niiden käyttöä koskevia yleisiä tai nimenomaisia rajoituksia, joista jäsenvaltio, unionin elin tai laitos, kolmas maa taikka kansainvälinen järjestö on ilmoittanut toimittamiensa tietojen osalta.
50 artikla
Suhteet EPPOon
1.
Eurojust luo EPPOon tiiviin suhteen ja pitää sitä yllä kummankin toimivaltuuksien ja toimivallan puitteissa tapahtuvan keskinäisen yhteistyön sekä virastojen välisten, tässä artiklassa määriteltyjen operatiivisten sekä hallinnon ja johdon välisten yhteyksien kehittämisen kautta. Tätä varten Eurojustin puheenjohtaja ja Euroopan pääsyyttäjä tapaavat säännöllisesti keskustellakseen yhteisen edun mukaisista kysymyksistä. He tapaavat Eurojustin puheenjohtajan tai Euroopan pääsyyttäjän pyynnöstä.
2.
Eurojust käsittelee EPPOn esittämät tukea koskevat pyynnöt ilman aiheetonta viivytystä ja kohtelee tällaisia pyyntöjä tapauksen mukaan samoin kuin oikeudellisen yhteistyön alalla toimivaltaisen kansallisen viranomaisen esittämiä pyyntöjä.
3.
Eurojust käyttää 20 artiklan mukaisesti perustettua Eurojustin kansallista koordinointijärjestelmää sekä suhteitaan kolmansiin maihin, yhteystuomarit mukaan lukien, kun se on tarpeen tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti käynnistetyn yhteistyön tukemiseksi.
4.
EPPOn toimivallan kannalta merkityksellisissä operatiivisissa asioissa Eurojust tiedottaa EPPOlle rajat ylittäviä tapauksia koskevista toimistaan ja tapauksen mukaan ottaa sen niihin mukaan muun muassa seuraavin tavoin:
a)
jakamalla tapauksiinsa liittyviä tietoja, myös henkilötietoja, tämän asetuksen asiaa koskevien säännösten mukaisesti;
b)
pyytämällä tukea EPPOlta.
5.
Eurojustille annetaan osuma / ei osumaa -tyyppisten hakujen pohjalta epäsuora pääsy EPPOn asianhallintajärjestelmässä oleviin tietoihin. Jos EPPOn asianhallintajärjestelmään syöttämien tietojen ja Eurojustin hallussa olevien tietojen väliltä löytyy vastaavuus, tästä ilmoitetaan Eurojustille ja EPPOlle sekä jäsenvaltiolle, joka toimitti tiedot Eurojustille. Eurojust toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet epäsuoran pääsyn antamiseksi EPPOlle osuma / ei osumaa -tyyppisten hakujen pohjalta asianhallintajärjestelmässään oleviin tietoihin.
6.
EPPO voi saada Eurojustin hallinnolta tukipalveluja ja hyödyntää sen resursseja. Tätä varten Eurojust voi tarjota EPPOlle yhteisen edun mukaisia palveluja. Järjestelyn yksityiskohdista määrätään sopimuksella.
51 artikla
Suhteet muihin unionin elimiin ja laitoksiin
1.
Eurojust luo yhteistyösuhteet Euroopan juridiseen koulutusverkostoon ja pitää niitä yllä.
2.
OLAF osallistuu Eurojustin koordinointityöhön unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi sille asetuksella (EU, Euratom) N:o 883/2013 annetun toimeksiannon mukaan.
3.
Euroopan raja- ja merivartiovirasto osallistuu Eurojustin työhön myös välittämällä sen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1624 (
5
) 8 artiklan 1 kohdan m alakohdan mukaisen toimeksiannon ja tehtävien mukaisesti käsiteltyjä asiaan liittyviä tietoja. Euroopan raja- ja merivartioviraston tähän liittyvää henkilötietojen käsittelyä säännellään asetuksella (EU) 2018/1725.
4.
Vastaanotettaessa ja siirrettäessä tietoja Eurojustin ja OLAFin välillä jäsenvaltioiden on varmistettava, että Eurojustin kansallisia jäseniä pidetään jäsenvaltion toimivaltaisina viranomaisina ainoastaan sovellettaessa asetusta (EU, Euratom) N:o 883/2013, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen 8 artiklan soveltamista. OLAFin ja kansallisten jäsenten välinen tietojenvaihto ei vaikuta velvollisuuksiin toimittaa tietoja näiden asetusten nojalla muille toimivaltaisille viranomaisille.
III JAKSO
Kansainvälinen yhteistyö
52 artikla
Suhteet kolmansien maiden viranomaisiin ja kansainvälisiin järjestöihin
1.
Eurojust voi luoda yhteistyösuhteet kolmansien maiden viranomaisiin ja kansainvälisiin järjestöihin ja pitää niitä yllä.
Tätä varten Eurojust laatii komissiota kuullen neljän vuoden välein yhteistyöstrategian, jossa määritetään ne kolmannet maat ja kansainväliset järjestöt, joiden kanssa tehtävään yhteistyöhön on operatiivinen tarve.
2.
Eurojust voi tehdä käytännön yhteistyöjärjestelyjä 47 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen yhteisöjen kanssa.
3.
Eurojust voi asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten suostumuksella nimetä yhteyspisteitä kolmansissa maissa yhteistyön helpottamiseksi Eurojustin operatiivisten tarpeiden mukaisesti.
53 artikla
Kolmansiin maihin lähetetyt yhteystuomarit
1.
Kollegio voi lähettää yhteystuomareita kolmanteen maahan kolmansien maiden kanssa tehtävän oikeudellisen yhteistyön helpottamiseksi tapauksissa, joissa Eurojust antaa apua tämän asetuksen mukaisesti, jos kyseisen kolmannen maan toimivaltaisten viranomaisten kanssa on tehty 47 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu käytännön yhteistyöjärjestely.
2.
Yhteystuomareiden tehtäviin sisältyvät kaikki toimet, joiden tarkoituksena on edistää ja nopeuttaa kaikkia rikosasioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön muotoja, erityisesti luomalla suoria yhteyksiä asianomaisen kolmannen maan toimivaltaisiin viranomaisiin. Yhteystuomarit voivat tehtäviään suorittaessaan vaihtaa operatiivisia henkilötietoja asianomaisen kolmannen maan toimivaltaisten viranomaisten kanssa 56 artiklan mukaisesti.
3.
Edellä 1 kohdassa tarkoitetulla yhteystuomarilla on oltava kokemusta Eurojustin kanssa työskentelystä sekä riittävät tiedot oikeudellisesta yhteistyöstä ja Eurojustin toiminnasta. Yhteystuomarin lähettäminen Eurojustin lukuun edellyttää tuomarin ja hänen jäsenvaltionsa ennakkosuostumusta.
4.
Jos Eurojustin lähettämä yhteystuomari valitaan kansallisista jäsenistä, varajäsenistä tai avustajista,
a)
asianomaisen jäsenvaltion on korvattava hänet kansallisen jäsenen, varajäsenen tai avustajan tehtävässä;
b)
hänellä ei ole enää oikeutta käyttää hänelle 8 artiklan nojalla myönnettyjä valtuuksia.
5.
Kollegio laatii yhteystuomareiden lähettämistä koskevat ehdot, mukaan lukien heidän palkkatasonsa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta henkilöstösääntöjen 110 artiklan soveltamista. Kollegio hyväksyy asiaa koskevat tarvittavat täytäntöönpanojärjestelyt komissiota kuullen.
6.
Euroopan tietosuojavaltuutettu valvoo Eurojustin lähettämien yhteystuomareiden toimintaa. Yhteystuomarit raportoivat kollegiolle, joka tiedottaa heidän toiminnastaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosikertomuksessa ja asianmukaisella tavalla. Yhteystuomarit tiedottavat kansallisille jäsenille ja toimivaltaisille kansallisille viranomaisille kaikista edustamaansa jäsenvaltiota koskevista tapauksista.
7.
Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ja 1 kohdassa tarkoitetut yhteystuomarit voivat olla toisiinsa suorassa yhteydessä. Tällöin yhteystuomari ilmoittaa kyseisestä yhteydenpidosta asianomaiselle kansalliselle jäsenelle.
8.
Edellä 1 kohdassa tarkoitetuilla yhteystuomareilla on yhteys asianhallintajärjestelmään.
54 artikla
Kolmansien maiden esittämät ja niille esitettävät oikeudellista yhteistyötä koskevat pyynnöt
1.
Eurojust voi asianomaisten jäsenvaltioiden suostumuksella koordinoida kolmansien maiden esittämien oikeudellista yhteistyötä koskevien pyyntöjen täytäntöönpanoa, jos tällaiset pyynnöt edellyttävät täytäntöönpanoa vähintään kahdessa jäsenvaltiossa osana samaa tutkintaa. Myös toimivaltainen kansallinen viranomainen voi välittää Eurojustille tällaisia pyyntöjä.
2.
Päivystävä koordinaatio voi kiireellisissä tapauksissa ja 19 artiklan mukaisesti vastaanottaa ja välittää tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja pyyntöjä, jos pyynnöt on esittänyt Eurojustin kanssa yhteistyösopimuksen tai käytännön yhteistyöjärjestelyn tehnyt kolmas maa.
3.
Jos oikeudellista yhteistyötä koskevat pyynnöt, jotka liittyvät samaan tutkintaan ja edellyttävät täytäntöönpanoa kolmannessa maassa, on esittänyt asianomainen jäsenvaltio, Eurojust helpottaa oikeudellista yhteistyötä kyseisen kolmannen maan kanssa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 artiklan 5 kohdan soveltamista.
IV JAKSO
Henkilötietojen siirrot
55 artikla
Operatiivisten henkilötietojen toimittaminen unionin toimielimille, elimille ja laitoksille
1.
Jollei muista tämän asetuksen ja erityisesti 21 artiklan 8 kohdan, 47 artiklan 5 kohdan ja 76 artiklan mukaisista lisärajoituksista muuta johdu, Eurojust toimittaa operatiivisia henkilötietoja toiselle unionin toimielimelle, elimelle tai laitokselle ainoastaan, jos tiedot ovat tarpeen tämän toisen unionin toimielimen, elimen tai laitoksen toimivaltaan kuuluvien tehtävien lainmukaista suorittamista varten.
2.
Jos operatiiviset henkilötiedot toimitetaan toisen unionin toimielimen, elimen tai laitoksen pyynnöstä, sekä rekisterinpitäjä että vastaanottaja ovat vastuussa kyseisen siirron lainmukaisuudesta.
Eurojust on velvollinen todentamaan, että toinen unionin toimielin, elin tai laitos on toimivaltainen, ja arvioimaan alustavasti operatiivisten henkilötietojen toimittamisen tarpeellisuuden. Jos tarpeellisuudesta on epäilyksiä, Eurojust pyytää vastaanottajalta lisäselvityksiä.
Toinen unionin toimielin, elin tai laitos varmistaa, että operatiivisten henkilötietojen toimittamisen tarpeellisuus voidaan myöhemmin todentaa.
3.
Toinen unionin toimielin, elin tai laitos käsittelee operatiivisia henkilötietoja ainoastaan sitä tarkoitusta varten, jonka vuoksi ne on siirretty.
56 artikla
Operatiivisten henkilötietojen siirtoa kolmansiin maihin ja kansainvälisille järjestöille koskevat yleiset periaatteet
1.
Eurojust voi siirtää operatiivisia henkilötietoja kolmanteen maahan tai kansainväliselle järjestölle sovellettavia tietosuojasäännöksiä ja tämän asetuksen muita säännöksiä noudattaen ja ainoastaan, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:
a)
siirto on tarpeen Eurojustin tehtävien suorittamiseksi;
b)
kolmannen maan viranomainen tai kansainvälinen järjestö, jolle operatiiviset henkilötiedot siirretään, on toimivaltainen lainvalvonta- ja rikosasioissa;
c)
jos jäsenvaltio on siirtänyt tämän artiklan mukaisesti siirrettävät operatiiviset henkilötiedot Eurojustille tai asettanut ne sen saataville, Eurojustin on saatava kyseisen jäsenvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta siirrolle ennakkolupa tämän jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti, jollei kyseinen jäsenvaltio ole antanut tällaisille siirroille lupaa yleisesti tai tiettyjen ehtojen täyttyessä;
d)
jos kolmas maa tai kansainvälinen järjestö siirtää operatiiviset henkilötiedot edelleen muuhun kolmanteen maahan tai muulle kansainväliselle järjestölle, Eurojust edellyttää, että operatiiviset henkilötiedot siirtävä kolmas maa tai kansainvälinen järjestö saa Eurojustilta edelleen siirtämiselle ennakkoluvan.
Eurojust voi myöntää d alakohdan mukaisen luvan ainoastaan saatuaan ennakkoluvan jäsenvaltiolta, jolta tiedot ovat peräisin, otettuaan asianmukaisesti huomioon kaikki asian kannalta merkitykselliset tekijät, kuten rikoksen vakavuuden, operatiivisten henkilötietojen alkuperäisen siirron tarkoituksen ja henkilötietojen suojan tason siinä kolmannessa maassa tai kansainvälisessä järjestössä, johon tai jolle operatiiviset henkilötiedot siirretään edelleen.
2.
Jollei tämän artiklan 1 kohdassa säädetyistä edellytyksistä muuta johdu, Eurojust voi siirtää operatiivisia henkilötietoja kolmanteen maahan tai kansainväliselle järjestölle vain, jos kyse on jostain seuraavista tilanteista:
a)
komissio on päättänyt 57 artiklan mukaisesti, että kyseinen kolmas maa tai kansainvälinen järjestö varmistaa riittävän tietosuojan tason, tai jos tällaista tietosuojan riittävyyttä koskevaa päätöstä ei ole tehty, asianmukaisista suojatoimista on säädetty tai ne ovat olemassa 58 artiklan 1 kohdan mukaisesti, tai jos ei ole tehty tietosuojan riittävyyttä koskevaa päätöstä eikä myöskään ole toteutettu tällaisia asianmukaisia suojatoimia, sovelletaan 59 artiklan 1 kohdan mukaisia erityistilanteita koskevia poikkeuksia;
b)
Eurojustin ja kyseisen kolmannen maan tai kansainvälisen järjestön välillä on tehty operatiivisten henkilötietojen vaihtamisen mahdollistava yhteistyösopimus ennen 12 päivää joulukuuta 2019 päätöksen 2002/187/YOS 26 a artiklan mukaisesti; tai
c)
unionin ja kolmannen maan tai kansainvälisen järjestön välillä on tehty Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan nojalla kansainvälinen sopimus, jossa määrätään yksityisyyden sekä yksilöiden perusoikeuksien ja -vapauksien suojaa koskevista asianmukaisista suojatoimista.
3.
Edellä 47 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuissa käytännön yhteistyöjärjestelyissä voidaan esittää yksityiskohtaiset säännöt tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen sopimusten tai tietosuojan riittävyyttä koskevien päätösten täytäntöönpanemiseksi.
4.
Eurojust voi kiireellisissä tapauksissa siirtää operatiivisia henkilötietoja ilman jäsenvaltion antamaa 1 kohdan c alakohdan mukaista ennakkolupaa. Eurojust menettelee näin ainoastaan, jos operatiivisten henkilötietojen siirto on tarpeen jäsenvaltion tai kolmannen maan yleiseen turvallisuuteen tai jäsenvaltion olennaisiin etuihin kohdistuvan välittömän ja vakavan uhan estämiseksi, eikä ennakkolupaa voida saada ajoissa. Ennakkoluvan antamisesta vastaavalle viranomaiselle on ilmoitettava asiasta viipymättä.
5.
Jäsenvaltiot tai unionin toimielimet, elimet tai laitokset eivät saa siirtää Eurojustilta saatuja operatiivisia henkilötietoja edelleen kolmanteen maahan tai kansainväliselle järjestölle. Tästä poiketen ne voivat toteuttaa tällaisen siirron tapauksissa, joissa Eurojust on antanut siihen luvan otettuaan asianmukaisesti huomioon kaikki merkittävät tekijät, kuten rikoksen vakavuuden, operatiivisten henkilötietojen alkuperäisen siirron tarkoituksen ja henkilötietojen suojan tason siinä kolmannessa maassa tai kansainvälisessä järjestössä, johon tai jolle operatiiviset henkilötiedot siirretään edelleen.
6.
Tämän asetuksen 57, 58 ja 59 artiklaa on sovellettava, jotta varmistetaan, ettei tällä asetuksella ja unionin oikeudella taattua luonnollisten henkilöiden suojelun tasoa heikennetä.
57 artikla
Siirto tietosuojan riittävyyttä koskevan päätöksen perusteella
Eurojust voi siirtää operatiivisia henkilötietoja kolmanteen maahan tai kansainväliselle järjestölle, jos komissio on direktiivin (EU) 2016/680 36 artiklan mukaisesti päättänyt, että kyseinen kolmas maa tai kyseisen kolmannen maan alue tai yksi tai useampi tietty sektori taikka kyseinen kansainvälinen järjestö varmistaa riittävän tietosuojan tason.
58 artikla
Siirto asianmukaisia suojatoimia soveltaen
1.
Jollei tietosuojan riittävyyttä koskevaa päätöstä ole tehty, Eurojust voi siirtää operatiivisia henkilötietoja kolmanteen maahan tai kansainväliselle järjestölle, jos
a)
oikeudellisesti sitovassa välineessä on määrätty asianmukaisista suojatoimista, joilla varmistetaan operatiivisten henkilötietojen suoja; tai
b)
Eurojust on arvioinut kaikkia operatiivisten henkilötietojen siirtoon liittyviä seikkoja ja katsonut, että operatiivisten henkilötietojen suojaamiseksi on olemassa asianmukaiset suojatoimet.
2.
Eurojust ilmoittaa Euroopan tietosuojavaltuutetulle 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen siirtojen ryhmät.
3.
Kun siirto perustuu 1 kohdan b alakohtaan, se on dokumentoitava ja asiakirjat on asetettava pyynnöstä Euroopan tietosuojavaltuutetun saataville. Asiakirjoihin on sisällyttävä tieto siirron päivämäärästä ja ajankohdasta sekä tiedot vastaanottavasta toimivaltaisesta viranomaisesta, siirron perusteista ja siirretyistä operatiivisista henkilötiedoista.
59 artikla
Erityistilanteita koskevat poikkeukset
1.
Tietosuojan riittävyyttä koskevan päätöksen tai 58 artiklan mukaisten asianmukaisten suojatoimien puuttuessa Eurojust voi siirtää operatiivisia henkilötietoja kolmanteen maahan tai kansainväliselle järjestölle vain sillä edellytyksellä, että siirto on tarpeen
a)
rekisteröidyn tai toisen henkilön elintärkeiden etujen suojaamiseksi;
b)
rekisteröidyn oikeutettujen etujen turvaamiseksi;
c)
jäsenvaltion tai kolmannen maan yleiseen turvallisuuteen kohdistuvan välittömän ja vakavan uhkan estämiseksi; tai
d)
yksittäistapauksissa Eurojustin tehtävien suorittamiseksi, paitsi jos Eurojust katsoo, että asianomaisen rekisteröidyn perusoikeudet ja -vapaudet syrjäyttävät yleisen edun siirrossa.
2.
Kun siirto perustuu 1 kohtaan, se on dokumentoitava ja asiakirjat on asetettava pyynnöstä Euroopan tietosuojavaltuutetun saataville. Asiakirjoihin on sisällyttävä tieto siirron päivämäärästä ja ajankohdasta sekä tiedot vastaanottavasta toimivaltaisesta viranomaisesta, siirron perusteista ja siirretyistä operatiivisista henkilötiedoista.
VI LUKU
VARAINHOITOSÄÄNNÖKSET
60 artikla
Talousarvio
1.
Eurojustin kaikista tuloista ja menoista laaditaan kalenterivuotta vastaavaa varainhoitovuotta varten arvio, jonka perusteella tulot ja menot otetaan Eurojustin talousarvioon.
2.
Eurojustin talousarvioon otettavien tulojen ja menojen on oltava tasapainossa.
3.
Eurojustin tulot koostuvat seuraavista, rajoittamatta kuitenkaan muita lähteitä:
a)
unionin yleiseen talousarvioon otettu unionin rahoitusosuus;
b)
jäsenvaltioiden mahdollinen vapaaehtoinen rahoitusosuus;
c)
Eurojustin julkaisuista ja muista suoritteista saadut tulot;
d)
kertaluonteiset avustukset.
4.
Eurojustin menoihin kuuluvat henkilöstön palkat, hallinto- ja infrastruktuurimenot sekä toimintamenot, mukaan lukien yhteisten tutkintaryhmien rahoitus.
61 artikla
Talousarvion laatiminen
1.
Hallintojohtaja laatii vuosittain Eurojustin seuraavan varainhoitovuoden tuloja ja menoja koskevan ennakkoarvion luonnoksen, johon sisältyy henkilöstötaulukko, ja toimittaa sen johtokunnalle. Euroopan oikeudelliselle verkostolle ja muille 48 artiklassa tarkoitetuille rikosasioissa tehtävään oikeudelliseen yhteistyöhön osallistuville unionin verkostoille on ilmoitettava niiden toimiin liittyvistä osista hyvissä ajoin ennen ennakkoarvion toimittamista komissiolle.
2.
Johtokunta tarkastelee ennakkoarvion luonnoksen perusteella Eurojustin seuraavan varainhoitovuoden tuloja ja menoja koskevaa alustavaa ennakkoarviota, jonka se toimittaa kollegiolle hyväksyttäväksi.
3.
Alustava ennakkoarvio Eurojustin tuloista ja menoista toimitetaan komissiolle viimeistään kunkin vuoden 31 päivänä tammikuuta. Eurojust toimittaa lopullisen ennakkoarvion, johon sisältyy henkilöstötaulukkoa koskeva esitys, komissiolle viimeistään saman vuoden 31 päivänä maaliskuuta.
4.
Komissio toimittaa ennakkoarvion unionin yleistä talousarviota koskevan esityksen kanssa Euroopan parlamentille ja neuvostolle, jäljempänä ”budjettivallan käyttäjä”.
5.
Komissio sisällyttää tämän ennakkoarvion perusteella unionin yleistä talousarviota koskevaan esitykseen määrärahat, joita se pitää henkilöstötaulukon perusteella välttämättöminä, sekä yleisestä talousarviosta otettavan rahoitusosuuden määrän ja toimittaa talousarvioesityksen budjettivallan käyttäjälle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 313 ja 314 artiklan mukaisesti.
6.
Budjettivallan käyttäjä hyväksyy Eurojustille annettavaa unionin rahoitusosuutta koskevat määrärahat.
7.
Budjettivallan käyttäjä vahvistaa Eurojustin henkilöstötaulukon. Kollegio vahvistaa Eurojustin talousarvion. Siitä tulee lopullinen, kun unionin yleinen talousarvio on lopullisesti vahvistettu. Kollegio mukauttaa Eurojustin talousarviota tarvittaessa tätä vastaavasti.
8.
Kaikkiin rakennushankkeisiin, joilla on todennäköisesti huomattava vaikutus Eurojustin talousarvioon, sovelletaan komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 (
6
) 88 artiklaa.
62 artikla
Talousarvion toteuttaminen
Hallintojohtaja toimii Eurojustin tulojen ja menojen hyväksyjänä ja toteuttaa Eurojustin talousarvion omalla vastuullaan talousarviossa asetetuissa rajoissa.
63 artikla
Tilinpäätöksen esittäminen ja vastuuvapauden myöntäminen
1.
Eurojustin tilinpitäjä toimittaa varainhoitovuoden (N) alustavan tilinpäätöksen komission tilinpitäjälle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään seuraavan varainhoitovuoden (N + 1) maaliskuun 1 päivänä.
2.
Eurojust toimittaa selvityksen vuoden N talousarvio- ja varainhallinnosta Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään vuoden N + 1 maaliskuun 31 päivänä.
3.
Komission tilinpitäjä toimittaa Eurojustin vuoden N alustavan tilinpäätöksen konsolidoituna komission tilinpäätökseen tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään vuoden N + 1 maaliskuun 31 päivänä.
4.
Tilintarkastustuomioistuin esittää Eurojustin alustavaa tilinpäätöstä koskevat huomautuksensa asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 246 artiklan 1 kohdan mukaisesti viimeistään vuoden N + 1 kesäkuun 1 päivänä.
5.
Saatuaan Eurojustin alustavaa tilinpäätöstä koskevat tilintarkastustuomioistuimen huomautukset asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 246 artiklan mukaisesti hallintojohtaja laatii Eurojustin lopullisen tilinpäätöksen omalla vastuullaan ja toimittaa sen johtokunnalle lausuntoa varten.
6.
Johtokunta antaa lausunnon Eurojustin lopullisesta tilinpäätöksestä.
7.
Hallintojohtaja toimittaa vuoden N lopullisen tilinpäätöksen ja johtokunnan lausunnon Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään vuoden N + 1 heinäkuun 1 päivänä.
8.
Vuoden N lopullinen tilinpäätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä viimeistään vuoden N + 1 marraskuun 15 päivänä.
9.
Hallintojohtaja toimittaa tilintarkastustuomioistuimelle vastauksen tämän huomautuksiin viimeistään vuoden N + 1 syyskuun 30 päivänä. Hallintojohtaja toimittaa kyseisen vastauksen myös johtokunnalle ja komissiolle.
10.
Hallintojohtaja antaa Euroopan parlamentille tämän pyynnöstä asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 261 artiklan 3 kohdan mukaisesti kaikki kyseistä varainhoitovuotta koskevan vastuuvapausmenettelyn asianmukaista toteuttamista varten tarvittavat tiedot.
11.
Euroopan parlamentti myöntää neuvoston määräenemmistöllä antamasta suosituksesta hallintojohtajalle ennen vuoden N + 2 toukokuun 15 päivää vastuuvapauden vuoden N talousarvion toteuttamisesta.
12.
Euroopan parlamentti myöntää neuvoston suosituksesta vastuuvapauden Eurojustin talousarvion toteuttamisesta noudattaen menettelyä, joka vastaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklassa määrättyä sekä asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 260, 261 ja 262 artiklassa säädettyä menettelyä, ja tilintarkastustuomioistuimen tarkastuskertomuksen perusteella.
Jos Euroopan parlamentti ei myönnä vastuuvapautta viimeistään vuoden N + 2 toukokuun 15 päivänä, hallintojohtaja kutsutaan selvittämään kantaansa kollegiolle, joka tekee hallintojohtajan asemaa koskevan lopullisen päätöksensä olosuhteet huomioon ottaen.
64 artikla
Varainhoitosäännöt
1.
Johtokunta hyväksyy Eurojustiin sovellettavat varainhoitosäännöt delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 mukaisesti komissiota kuultuaan. Varainhoitosäännöt voivat poiketa delegoidusta asetuksesta (EU) N:o 1271/2013 ainoastaan, jos Eurojustin toiminta sitä erityisesti edellyttää ja jos komissio on antanut siihen ennalta suostumuksensa.
Yhteisten tutkintaryhmien toimille annettavan taloudellisen tuen osalta Eurojust ja Europol laativat yhdessä säännöt ja edellytykset tällaista tukea koskevien hakemusten käsittelylle.
2.
Eurojust voi myöntää avustuksia, jotka liittyvät sen 4 artiklan 1 kohdassa mainittujen tehtävien täyttämiseen. Edellä 4 artiklan 1 kohdan f alakohtaan liittyviin tehtäviin annettavia avustuksia voidaan myöntää jäsenvaltioille ilman ehdotuspyyntöä.
VII LUKU
HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET
65 artikla
Yleiset säännökset
1.
Eurojustin henkilöstöön sovelletaan henkilöstösääntöjä ja muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja sekä henkilöstösääntöjen ja muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen täytäntöönpanosääntöjä, jotka on hyväksytty unionin toimielinten välisellä sopimuksella.
2.
Eurojustin henkilöstö koostuu henkilöstöstä, joka otetaan palvelukseen unionin virkamiehiin ja muuhun henkilöstöön sovellettavien sääntöjen mukaisesti ottaen huomioon kaikki henkilöstösääntöjen 27 artiklan mukaiset vaatimukset, maantieteellinen jakautuminen mukaan lukien.
66 artikla
Kansalliset asiantuntijat ja muu henkilöstö
1.
Eurojust voi käyttää oman henkilöstönsä lisäksi kansallisia asiantuntijoita ja muuta henkilöstöä, joka ei ole sen palveluksessa.
2.
Kollegio tekee päätöksen, jossa annetaan säännöt kansallisten asiantuntijoiden tilapäisestä siirtämisestä Eurojustin palvelukseen sekä muun henkilöstön käyttämisestä, etenkin mahdollisten eturistiriitojen välttämiseksi.
3.
Eurojust toteuttaa eturistiriitojen, mukaan lukien työsuhteen päättymisen jälkeisiin kysymyksiin liittyvät eturistiriidat, välttämiseksi asianmukaiset hallinnolliset toimenpiteet muun muassa ottamalla käyttöön koulutus- ja ennaltaehkäisystrategioita.
VIII LUKU
ARVIOINTI JA RAPORTOINTI
67 artikla
Unionin toimielinten ja kansallisten parlamenttien rooli
1.
Eurojust toimittaa vuosikertomuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja kansallisille parlamenteille, jotka voivat esittää siitä huomautuksia ja päätelmiä.
2.
Tultuaan valituksi Eurojustin vasta valittu puheenjohtaja kutsutaan antamaan lausuma yhdelle tai useammalle Euroopan parlamentin toimivaltaiselle valiokunnalle ja vastaamaan niiden jäsenten esittämiin kysymyksiin. Keskusteluissa ei saa viitata suoraan tai epäsuorasti yksittäisiin operatiivisiin tapauksiin liittyviin konkreettisiin toimiin.
3.
Eurojustin puheenjohtaja osallistuu kerran vuodessa Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien parlamenttienvälisessä valiokuntakokouksessa toteuttamaan Eurojustin toiminnan yhteiseen arviointiin keskustellakseen Eurojustin senhetkisestä toiminnasta ja esitelläkseen sen vuosikertomuksen tai Eurojustin muita keskeisiä asiakirjoja.
Keskusteluissa ei saa viitata suoraan tai epäsuorasti yksittäisiin operatiivisiin tapauksiin liittyviin konkreettisiin toimiin.
4.
Tässä asetuksessa säädettyjen muiden tiedonanto- ja kuulemisvelvoitteiden lisäksi Eurojust toimittaa Euroopan parlamentille ja kansallisille parlamenteille niiden virallisilla kielillä tiedoksi
a)
Eurojustin laatimien tai tilaamien tutkimusten ja strategisten hankkeiden tulokset;
b)
15 artiklassa tarkoitetun ohjelma-asiakirjan;
c)
kolmansien osapuolten kanssa tehdyt käytännön yhteistyöjärjestelyt;
68 artikla
Lausunnot ehdotuksista lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviksi säädöksiksi
Komissio ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 76 artiklan b alakohtaan perustuvia oikeuksiaan käyttävät jäsenvaltiot voivat pyytää Eurojustilta lausuntoa kaikista mainitun sopimuksen 76 artiklassa tarkoitetuista ehdotuksista lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviksi säädöksiksi.
69 artikla
Arviointi ja uudelleentarkastelu
1.
Komissio teettää viimeistään 13 päivänä joulukuuta 2024 ja sen jälkeen viiden vuoden välein arvioinnin tämän asetuksen täytäntöönpanosta ja vaikutuksista sekä Eurojustin ja sen toimintatapojen vaikuttavuudesta ja tehokkuudesta. Kollegiota kuullaan arvioinnissa. Arvioinnissa voidaan tarkastella erityisesti mahdollista tarvetta muuttaa Eurojustin toimivaltuuksia ja tällaisten muutosten taloudellisia vaikutuksia.
2.
Komissio toimittaa arviointikertomuksen sekä päätelmänsä Euroopan parlamentille, kansallisille parlamenteille, neuvostolle ja kollegiolle. Arvioinnin tulokset julkistetaan.
IX LUKU
YLEISET SÄÄNNÖKSET JA LOPPUSÄÄNNÖKSET
70 artikla
Erioikeudet ja vapaudet
Eurojustiin ja sen henkilöstöön sovelletaan Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitettyä Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehtyä pöytäkirjaa N:o 7.
71 artikla
Kielijärjestelyt
1.
Eurojustiin sovelletaan neuvoston asetusta N:o 1 (
7
).
2.
Kollegio päättää jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä Eurojustin sisäisistä kielijärjestelyistä.
3.
Neuvoston asetuksella (EY) N:o 2965/94 (
8
) perustettu Euroopan unionin elinten käännöskeskus huolehtii Eurojustin toiminnassa tarvittavista käännöspalveluista, jollei se, ettei käännöskeskus ole käytettävissä, edellytä, että etsitään muu ratkaisu.
72 artikla
Salassapitovelvollisuus
1.
Edellä 7 artiklassa tarkoitetut kansalliset jäsenet ja heidän varajäsenensä ja avustajat, Eurojustin henkilöstö, kansalliset yhteyshenkilöt, kansalliset asiantuntijat, yhteystuomarit, tietosuojavastaava sekä Euroopan tietosuojavaltuutetun jäsenet ja henkilöstö ovat velvollisia pitämään salassa kaikki tiedot, jotka ovat tulleet heidän tietoonsa heidän tehtäviensä suorittamisen yhteydessä.
2.
Salassapitovelvollisuus koskee kaikkia henkilöitä ja kaikkia elimiä, jotka työskentelevät Eurojustin kanssa.
3.
Salassapitovelvollisuutta sovelletaan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin henkilöihin myös viranhoidon, työsuhteen tai toiminnan päätyttyä.
4.
Salassapitovelvollisuus koskee kaikkia Eurojustin saamia tai vaihtamia tietoja, ellei tietoja ole jo lainmukaisesti julkistettu tai elleivät ne ole yleisesti saatavilla.
73 artikla
Kansallisten menettelyjen luottamuksellisuutta koskevat ehdot
1.
Jos tietoja saadaan tai vaihdetaan Eurojustin välityksellä, tiedot toimittaneen jäsenvaltion viranomainen voi kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti asettaa näitä tietoja vastaanottavalle viranomaiselle niiden käyttöä kansallisissa menettelyissä koskevia ehtoja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 21 artiklan 3 kohdan soveltamista.
2.
Nämä ehdot sitovat 1 kohdassa tarkoitetut tiedot vastaanottavan jäsenvaltion viranomaista.
74 artikla
Avoimuus
1.
Eurojustin hallussa oleviin asiakirjoihin sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1049/2001 (
9
).
2.
Johtokunta laatii kuuden kuukauden kuluessa ensimmäisestä kokouksestaan yksityiskohtaiset säännöt asetuksen (EY) N:o 1049/2001 soveltamisesta kollegion hyväksyttäviksi.
3.
Päätöksistä, jotka Eurojust on tehnyt asetuksen (EY) N:o 1049/2001 8 artiklan nojalla, voidaan tehdä kantelu Euroopan oikeusasiamiehelle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 228 artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti tai nostaa kanne unionin tuomioistuimessa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 263 artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti.
4.
Eurojust julkaisee verkkosivustollaan luettelon johtokunnan jäsenistä sekä yhteenvedot johtokunnan kokousten tuloksista. Yhteenvetojen julkaiseminen jätetään tekemättä tai sitä rajoitetaan väliaikaisesti tai pysyvästi, jos niiden julkaiseminen vaarantaisi Eurojustin tehtävien hoitamisen, kun otetaan huomioon sen pidättymis- ja salassapitovelvollisuudet ja Eurojustin operatiivinen luonne.
75 artikla
OLAF ja tilintarkastustuomioistuin
1.
Edistääkseen asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 soveltamisalaan kuuluvien petosten, lahjonnan ja muun laittoman toiminnan torjuntaa Eurojust liittyy kuuden kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta 25 päivänä toukokuuta 1999 tehtyyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan yhteisöjen komission tekemään toimielinten väliseen sopimukseen Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista (
10
). Eurojust vahvistaa mainitun sopimuksen liitteessä olevaa mallia käyttäen asianmukaiset määräykset, joita sovelletaan kaikkiin kansallisiin jäseniin, heidän varajäseniinsä ja avustajiin, kaikkiin kansallisiin asiantuntijoihin ja Eurojustin koko henkilöstöön.
2.
Tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet tehdä kaikkien Eurojustilta unionin rahoitusta saaneiden avustuksensaajien, toimeksisaajien ja alihankkijoiden osalta asiakirjoihin perustuvia ja paikan päällä suoritettavia tarkastuksia.
3.
OLAF voi asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 (
11
) vahvistettujen säännösten ja menettelyjen mukaisesti tehdä tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko Eurojustin rahoittamiin menoihin liittynyt unionin taloudellisia etuja vahingoittavia sääntöjenvastaisuuksia.
4.
Eurojustin käytännön yhteistyöjärjestelyihin kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen kanssa, sopimuksiin, avustussopimuksiin ja avustuspäätöksiin on sisällytettävä määräyksiä, joissa nimenomaisesti annetaan tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille valtuudet tehdä tällaisia tarkastuksia ja tutkimuksia oman toimivaltansa mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1, 2 ja 3 kohdan soveltamista.
5.
Eurojustin henkilöstön, hallintojohtajan sekä kollegion ja johtokunnan jäsenten on viipymättä ja ilman, että heidän vastuutaan voidaan asettaa kyseenalaiseksi tämän takia, ilmoitettava OLAFille ja EPPOlle kaikista niiden toimivaltuuksien puitteissa tapahtunutta sääntöjenvastaista tai laitonta toimintaa koskevista epäilyistä, jotka ovat tulleet heidän tietoonsa heidän tehtäviensä hoitamisen yhteydessä.
76 artikla
Arkaluonteisten turvallisuusluokittelemattomien tietojen ja turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevat säännöt
1.
Eurojust laatii tietojen käsittelyä ja luottamuksellisuutta sekä arkaluonteisten turvallisuusluokittelemattomien tietojen suojaamista koskevat sisäiset säännöt, jotka koskevat myös tällaisten tietojen luomista ja käsittelyä Eurojustissa.
2.
Eurojust laatii Euroopan unionin turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevat sisäiset säännöt, joiden on oltava neuvoston päätöksen 2013/488/EU (
12
) mukaiset, jotta tällaisille tiedoille voidaan varmistaa vastaavan tasoinen suoja.
77 artikla
Hallinnolliset tutkimukset
Euroopan oikeusasiamies voi tutkia Eurojustin hallinnollista toimintaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 228 artiklan mukaisesti.
78 artikla
Muu vastuu kuin vastuu tietojen luvattomasta tai virheellisestä käsittelystä
1.
Eurojustin sopimusoikeudellinen vastuu määräytyy sopimukseen sovellettavan lain mukaan.
2.
Unionin tuomioistuimella on toimivalta antaa ratkaisu Eurojustin tekemässä sopimuksessa mahdollisesti olevan välityslausekkeen nojalla.
3.
Muun kuin sopimusperusteisen vastuun osalta Eurojust korvaa Eurojustin tai sen henkilöstön tehtäviään suorittaessaan aiheuttamat vahingot jäsenvaltioiden lainsäädäntöön sisältyvien yhteisten perusperiaatteiden mukaisesti ja 46 artiklan mukaisesta vastuusta riippumatta.
4.
Edellä olevaa 3 kohtaa sovelletaan myös kansallisen jäsenen, varajäsenen tai avustajan tehtäviään suorittaessaan aiheuttamiin vahinkoihin. Jos hän kuitenkin toimii hänelle 8 artiklan nojalla myönnettyjen valtuuksien perusteella, hänen jäsenvaltionsa korvaa Eurojustille määrät, jotka Eurojust on maksanut korvatakseen vahingon.
5.
Unionin tuomioistuimella on toimivalta ratkaista riidat, jotka koskevat 3 kohdassa tarkoitettujen vahinkojen korvaamista.
6.
Ne jäsenvaltioiden kansalliset tuomioistuimet, jotka ovat toimivaltaisia käsittelemään tässä artiklassa tarkoitettuja Eurojustin vastuuta koskevia riita-asioita, määräytyvät Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1215/2012 (
13
) mukaan.
7.
Eurojustin henkilöstöön kuuluvien henkilökohtaisesta vastuusta Eurojustia kohtaan määrätään henkilöstösäännöissä ja muuhun henkilöstöön sovellettavissa palvelussuhteen ehdoissa.
79 artikla
Toimipaikkaa koskeva sopimus ja toimintaedellytykset
1.
Eurojustin toimipaikka on Haag Alankomaissa.
2.
Alankomaiden Eurojustille tarjoamia tiloja ja palveluja varten tarvittavat järjestelyt sekä hallintojohtajaan, kollegion jäseniin, Eurojustin henkilöstöön ja heidän perheenjäseniinsä Alankomaissa sovellettavat erityissäännöt vahvistetaan Eurojustin ja Alankomaiden välisessä toimipaikkaa koskevassa sopimuksessa, joka tehdään sen jälkeen, kun on saatu kollegion hyväksyntä.
80 artikla
Siirtymäjärjestelyt
1.
Tällä asetuksella perustettava Eurojust on päätöksellä 2002/187/YOS perustetun Eurojustin yleinen oikeusseuraaja kaikkien sen tekemien sopimusten, sitä velvoittavien vastuiden ja kaiken sen hankkiman omaisuuden suhteen.
2.
Kunkin jäsenvaltion päätöksen 2002/187/YOS mukaisesti lähettämät kyseisellä päätöksellä perustetun Eurojustin kansalliset jäsenet toimivat Eurojustin kansallisina jäseninä tämän asetuksen II luvun II jakson mukaisesti. Heidän toimikausiaan voidaan jatkaa kerran tämän asetuksen 7 artiklan 5 kohdan mukaisesti tämän asetuksen tultua voimaan riippumatta siitä, onko niitä jatkettu aiemmin.
3.
Henkilöt, jotka toimivat päätöksellä 2002/187/YOS perustetun Eurojustin puheenjohtajana ja varapuheenjohtajina tämän asetuksen tullessa voimaan, toimivat Eurojustin puheenjohtajana ja varapuheenjohtajina tämän asetuksen 11 artiklan mukaisesti, kunnes heidän mainitun päätöksen mukaiset toimikautensa päättyvät. Heidät voidaan valita kerran uudelleen tämän asetuksen 11 artiklan 4 kohdan mukaisesti tämän asetuksen tultua voimaan riippumatta siitä, onko heidät valittu aiemmin uudelleen.
4.
Henkilö, joka on viimeksi nimitetty hallintojohtajaksi päätöksen 2002/187/YOS 29 artiklan mukaisesti, toimii hallintojohtajana tämän asetuksen 17 artiklan mukaisesti, kunnes hänen mainitun päätöksen mukainen toimikautensa päättyy. Kyseisen hallintojohtajan toimikautta voidaan jatkaa kerran tämän asetuksen tultua voimaan.
5.
Tämä asetus ei vaikuta niiden sopimusten pätevyyteen, jotka päätöksellä 2002/187/YOS perustettu Eurojust on tehnyt. Kaikki Eurojustin tekemät kansainväliset sopimukset, jotka ovat tulleet voimaan ennen 12 päivää joulukuuta 2019, ovat edelleen päteviä.
6.
Päätöksen 2002/187/YOS 35 artiklan mukaisesti hyväksyttyjä talousarvioita koskeva vastuuvapausmenettely toteutetaan päätöksen 2002/187/YOS 36 artiklassa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti.
7.
Asetus ei vaikuta työsopimuksiin, jotka on tehty päätöksen 2002/187/YOS mukaisesti ennen tämän asetuksen voimaantuloa. Henkilö, joka on viimeksi nimitetty tietosuojavastaavaksi mainitun päätöksen 17 artiklan mukaisesti, toimii tietosuojavastaavana tämän asetuksen 36 artiklan mukaisesti.
▼M1
8.
Poiketen siitä, mitä 23 artiklan 6 kohdassa säädetään, Eurojust voi perustaa 23 artiklassa tarkoitetusta asianhallintajärjestelmästä erillisen automatisoidun tiedonhallinta- ja tallennusvälineen operatiivisten henkilötietojen käsittelemistä varten 4 artiklan 1 kohdan j alakohdassa tarkoitetun operatiivisen tehtävän suorittamiseksi, jäljempänä ’automatisoitu tiedonhallinta- ja tallennusväline’.
Automatisoidun tiedonhallinta- ja tallennusvälineen on oltava tiukimpien kyberturvallisuusvaatimusten mukainen.
Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) 2018/1725 90 artiklassa säädetään, Eurojust kuulee Euroopan tietosuojavaltuutettua ennen automatisoidun tiedonhallinta- ja tallennusvälineen käyttämistä. Euroopan tietosuojavaltuutettu antaa lausunnon kahden kuukauden kuluessa tietosuojavastaavan ilmoituksen vastaanottamisesta.
Kolmannessa alakohdassa tarkoitetussa tietosuojavastaavan ilmoituksessa on esitettävä vähintään seuraavat tiedot:
a)
yleinen kuvaus suunnitelluista käsittelytoimista;
b)
arvio rekisteröidyn oikeuksiin ja vapauksiin kohdistuvista riskeistä;
c)
toimet, joiden avulla b kohdassa tarkoitettuihin riskeihin on tarkoitus puuttua;
d)
suojatoimet, turvatoimenpiteet ja mekanismit, joilla varmistetaan henkilötietojen suoja ja osoitetaan, että tätä asetusta on noudatettu, ottaen huomioon rekisteröityjen ja muiden asianomaisten oikeudet ja oikeutetut edut.
Tämän asetuksen ja asetuksen (EU) 2018/1725 tietosuojaa koskevia säännöksiä sovelletaan automatisoidussa tiedonhallinta- ja tallennusvälineessä tapahtuvaan tietojenkäsittelyyn siltä osin kuin ne eivät liity suoraan asianhallintajärjestelmän tekniseen rakenteeseen. Automatisoituun tiedonhallinta- ja tallennusvälineeseen tallennettuja tietoja koskevien pääsyoikeuksien ja määräaikojen on oltava niiden tilapäisiin työtiedostojen pääsyoikeuksiin sovellettavien sääntöjen mukaisia, joiden tueksi tiedot on tallennettu, ja vastaavien määräaikojen, erityisesti tämän asetuksen 29 artiklassa esitettyjen määräaikojen, mukaisia.
Tässä kohdassa säädettyä poikkeusta sovelletaan niin kauan kuin tilapäisistä työtiedostoista ja hakemistosta koostuvan uuden asianhallintajärjestelmän käyttöä jatketaan.
▼B
81 artikla
Korvaaminen ja kumoaminen
1.
Korvataan päätös 2002/187/YOS niiden jäsenvaltioiden osalta, joita tämä asetus sitoo, 12 päivästä joulukuuta 2019.
Näin ollen päätös 2002/187/YOS kumotaan 12 päivästä joulukuuta 2019.
2.
Niiden jäsenvaltioiden osalta, joita tämä asetus sitoo, viittauksia 1 kohdassa tarkoitettuun päätökseen pidetään viittauksina tähän asetukseen.
82 artikla
Voimaantulo ja soveltaminen
1.
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
2.
Sitä sovelletaan 12 päivästä joulukuuta 2019.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.
LIITE I
Luettelo vakavan rikollisuuden muodoista, joita Eurojust on toimivaltainen käsittelemään 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti:
—
järjestäytynyt rikollisuus,
—
laiton huumausainekauppa,
—
ydin- ja radioaktiivisiin aineisiin liittyvät rikokset,
—
maahanmuuttajien salakuljetus,
—
varastettujen ajoneuvojen laittomaan kauppaan liittyvä rikollisuus,
—
tahallinen henkirikos, pahoinpitely ja vakavan ruumiinvamman aiheuttaminen,
—
ihmisen elinten ja kudosten laiton kauppa,
—
ihmisryöstö, vapaudenriisto ja panttivangin ottaminen,
—
rasismi ja muukalaisviha,
—
ryöstö ja törkeä varkaus,
—
kulttuuriomaisuuden, mukaan lukien antiikki- ja taide-esineiden, laiton kauppa,
—
unionin taloudellisia etuja vahingoittavat rikokset,
—
sisäpiirikauppa ja finanssimarkkinoiden manipulointi,
—
ryöstön tapainen kiristys sekä kiristys,
—
tuotteiden luvaton väärentäminen ja jäljentäminen,
—
hallinnollisten asiakirjojen väärentäminen ja kaupankäynti väärennöksillä,
—
rahan ja maksuvälineiden väärentäminen,
—
tietotekniikkarikollisuus,
—
laiton ase-, ammus- ja räjähteiden kauppa,
—
uhanalaisten eläinlajien laiton kauppa,
—
uhanalaisten kasvilajien ja -lajikkeiden laiton kauppa,
—
ympäristörikollisuus, mukaan lukien alusten aiheuttama meren pilaantuminen,
—
hormonivalmisteiden ja muiden kasvua edistävien aineiden laiton kauppa,
—
seksuaalinen hyväksikäyttö ja seksuaalinen riisto, mukaan lukien lasten hyväksikäyttöön liittyvä materiaali ja lapsen houkuttelu seksuaalisiin tarkoituksiin,
—
joukkotuhonta, rikokset ihmisyyttä vastaan ja sotarikokset.
LIITE II
27 ARTIKLASSA TARKOITETUT HENKILÖTIETORYHMÄT
1.
a)
sukunimi, alkuperäinen sukunimi, etunimet ja tarvittaessa salanimi tai peitenimi;
e)
asuinpaikka, ammatti ja asianomaisen henkilön oleskelupaikka;
f)
sosiaaliturvatunnus tai muut jäsenvaltiossa henkilöiden tunnistamiseen käytettävät viralliset tunnukset, ajokortit, henkilöasiakirjat ja passitiedot, tulli- ja verotunnistenumerot;
g)
oikeushenkilöitä koskevat tiedot, jos niihin liittyy sellaisten tunnistettujen tai tunnistettavissa olevien henkilöiden tietoja, joiden osalta on käynnistetty tutkinta- tai syytetoimia;
h)
yksityiskohtaiset tiedot pankeissa tai muissa rahoituslaitoksissa olevista tileistä;
i)
väitettyjen rikosten kuvaus ja luonne, ajankohta, jona ne on tehty, niiden rikosoikeudellinen määrittely ja tutkinnan edistyminen;
j)
tosiseikat, jotka viittaavat tapauksen kansainväliseen ulottuvuuteen;
k)
yksityiskohtaiset tiedot väitetystä kuulumisesta rikollisjärjestöön;
l)
puhelinnumerot, sähköpostiosoitteet, liikennetiedot ja sijaintitiedot sekä niihin liittyvät, palvelun tilaajan tai käyttäjän tunnistamiseksi tarvittavat tiedot;
▼M1
n)
DNA-tunnisteet, jotka on saatu DNA:n koodaamattomasta osasta, valokuvat ja sormenjäljet, ja 4 artiklan 1 kohdan j alakohdassa tarkoitettujen rikosten ja niiden liitännäisrikosten osalta videot ja äänitallenteet.
▼B
2.
a)
sukunimi, alkuperäinen sukunimi, etunimet ja tarvittaessa salanimi tai peitenimi;
e)
asuinpaikka, ammatti ja asianomaisen henkilön oleskelupaikka;
▼M1
f)
asianomaiseen henkilöön liittyvien rikosten kuvaus ja luonne, rikosten tekopäivä ja -paikka, rikosten rikosoikeudellinen määrittely, tutkinnan edistyminen ja 4 artiklan 1 kohdan j alakohdassa tarkoitettujen rikosten ja niiden liitännäisrikosten osalta tiedot rikollisesta toiminnasta, mukaan lukien äänitallenteet, videot, satelliittikuvat ja valokuvat;
▼B
g)
sosiaaliturvatunnus tai muut jäsenvaltioissa henkilöiden tunnistamiseen käytettävät viralliset tunnukset, ajokortit, henkilöasiakirjat ja passitiedot, tulli- ja verotunnistenumerot;
h)
yksityiskohtaiset tiedot pankeissa ja muissa rahoituslaitoksissa olevista tileistä;
i)
puhelinnumerot, sähköpostiosoitteet, liikennetiedot ja sijaintitiedot sekä niihin liittyvät, palvelun tilaajan tai käyttäjän tunnistamiseksi tarvittavat tiedot;
