a) ammattikäyttöön tarkoitetut kylmä- ja pakastesäilytyskaapit, joiden ensisijaisena energialähteenä on muu kuin sähkö;

b) ammattikäyttöön tarkoitetut kylmä- ja pakastesäilytyskaapit, joissa on erilliskoneisto;

c) avokalusteet, joissa ovettomuus on oleellinen edellytys niiden ensisijaisen toiminnon kannalta;

d) elintarvikkeiden jalostukseen nimenomaisesti suunnitellut kylmälaitteet; yksi osasto, joka on nettotilavuudeltaan vähemmän kuin 20 prosenttia laitteen koko nettotilavuudesta ja joka on erityisesti suunniteltu elintarvikkeiden jalostuksessa käytettäväksi, ei riitä poikkeukseen;

e) pelkästään pakastettujen elintarvikkeiden hallittuun sulattamiseen suunnitellut kylmälaitteet; yksi osasto, joka on erityisesti suunniteltu pakastettujen elintarvikkeiden sulattamiseen hallitusti, ei riitä poikkeukseen;

f) pitsatyöpöydät ja kylmäkön työpöydät;

g) tarjoilu- ja myyntikalusteet sekä muut vastaavanlaiset kaapit, jotka on ensisijaisesti tarkoitettu elintarvikkeiden näytteille asettamista ja myyntiä varten kylmä- ja pakastesäilytyksen ohella;

h) kaapit, jotka eivät käytä kompressoritoimista kylmäkoneistoa;

i) pikajäähdytys- ja pikapakastuskaapit ja -huoneet, joiden kapasiteetti on yli 300 kg elintarvikkeita;

j) jatkuvatoimiset pikajäähdytyslaitteet, kuten pikajäähdytystunnelit;

k) asiakkaan eritelmän mukaisesti yksittäisenä tilaustyönä valmistettavat ammattikäyttöön tarkoitetut kylmä- ja pakastesäilytyskaapit ja pikajäähdytyskaapit, jotka eivät vastaa liitteessä I olevan 10 alakohdan määritelmän mukaisia muita ammattikäyttöön tarkoitettuja kylmä- ja pakastesäilytyskaappeja tai liitteessä I olevan 11 alakohdan määritelmän mukaisia pikajäähdytyskaappeja;

l) built-in -kaapit;

m) roll-in-kaapit ja läpiantomallin kaapit;

n) staattisen ilmankierron kaapit;

o) säiliöpakastimet.

a) lauhdutinyksiköt, joissa on höyrystin, joka voi olla sisäinen höyrystin, kuten monobloc-koneikoissa tai ulkoinen höyrystin, kuten split-koneikoissa;

b) kompressorikoneikot, joihin ei sisälly lauhdutinta;

c) lauhdutinyksiköt, joiden lauhdutinpuoli ei käytä ilmaa lämmönsiirtoaineena.

a) korkeassa lämpötilassa käytettäväksi tarkoitetut prosessijäähdytyslaitteet;

b) yksinomaan haihdutuslauhdutuksella toimivat prosessijäähdytyslaitteet;

c) yksittäisenä tilaustyönä valmistettavat paikan päällä koottavat prosessijäähdytyslaitteet;

d) absorptiojäähdytyslaitteet.

a) ’ammattikäyttöön tarkoitetulla kylmä- ja pakastesäilytyskaapilla’ eristettyä kylmälaitetta, johon kuuluu yksi tai useampi yhdellä tai useammalla ovella tai vetolaatikolla varustettu osasto ja joka pystyy jatkuvasti säilyttämään elintarvikkeiden lämpötilan asetetuissa rajoissa kylmä- tai pakastesäilytyslämpötilassa käyttämällä kompressoritoimista kylmäkoneistoa ja joka on tarkoitettu elintarvikkeiden säilyttämiseen lukuun ottamatta sekä kotitalouskäyttöä että elintarvikkeiden näytteille- tai tarjolle asettamista;

b) ’pikajäähdytyskaapilla’ eristettyä pikajäähdytyslaitetta, joka on ensisijaisesti tarkoitettu jäähdyttämään kuumat elintarvikkeet nopeasti alle 10 °C:n lämpötilaan, kun on kyse pikajäähdyttämisestä, ja alle – 18 °C:n lämpötilaan, kun on kyse pikapakastamisesta.

c) ’pikajäähdytyshuoneella’ suljettua tilaa, jonka oviaukko ja sisätilat ovat riittävän suuret ihmisen astua tilaan sisään ja joka on ensisijaisesti tarkoitettu jäähdyttämään kuumat elintarvikkeet nopeasti alle 10 °C:n lämpötilaan, kun on kyse pikajäähdyttämisestä, ja alle – 18 °C:n lämpötilaan, kun on kyse pikapakastamisesta;

d) ’kapasiteetilla’ pikajäähdytyskaappien osalta sitä elintarvikkeiden painoa, joka voidaan käsitellä (pikajäähdytyskaapissa) yhdellä toimenpiteellä alle 10 °C:n lämpötilaan, kun on kyse pikajäähdyttämisestä, ja alle – 18 °C:n lämpötilaan, kun on kyse pikapakastamisesta;

e) ’jatkuvatoimisella pikajäähdytyslaitteella’ pikajäähdytyskaappia, jossa on elintarvikkeita syöttävä hihnakuljetin, jonka avulla elintarvikkeita voidaan pikajäähdyttää tai pikapakastaa jatkuvatoimisesti;

f) ’elintarvikkeilla’ ruoka-aineita ja -aineksia ja juomia, viini mukaan luettuna, sekä muita tavaroita, jotka on tarkoitettu ensisijaisesti kulutettaviksi ja jotka edellyttävät kylmäsäilyttämistä tietyssä lämpötilassa;

g) ’built-in-kaapilla’ kiinteää eristettyä kylmälaitetta, joka on tarkoitettu asennettavaksi kaappiin, sille varattuun syvennykseen tai vastaavan paikkaan ja joka vaatii erillisverhouksen;

h) ’roll-in-kaapilla’ ammattikäyttöön tarkoitettua kylmä- ja pakastesäilytyskaappia, jossa on yksi ainoa osasto, johon voidaan työntää elintarvikerullakkoja;

i) ’läpiantomallin kaapilla’ ammattikäyttöön tarkoitettua kylmä- ja pakastesäilytyskaappia, johon on pääsy sen molemmilta puolilta;

j) ’staattisen ilmankierron kaapilla’ ammattikäyttöön tarkoitettua kylmä- ja pakastesäilytyskaappia, jossa ei ole pakotettua sisäilmankiertoa ja joka on nimenomaisesti suunniteltu lämpötilaherkkien elintarvikkeiden säilyttämiseen tai pakkaamattomina säilytettävien elintarvikkeiden kuivumisen välttämiseksi; kaapissa oleva yksi staattisen ilmankierron osasto ei riitä määrittämään kaappia staattisen ilmankierron kaapiksi;

k) ’raskaan ammattikäytön kaapilla’ ammattikäyttöön tarkoitettua kylmä- ja pakastesäilytyskaappia, joka pystyy jatkuvasti säilyttämään kylmä- tai pakastesäilytyslämpötilan kaikissa osastoissaan testausolosuhdeluokkaa 5 vastaavissa olosuhteissa, liitteessä IV olevan taulukon 3 mukaisesti;

l) ’avokalusteella’ ammattikäyttöön tarkoitettua kylmä- ja pakastesäilytyskaappia, jonka kylmäosastoon on pääsy ulkopuolelta ovea tai vetolaatikkoa avaamatta; yksi osasto, johon on pääsy ulkopuolelta ovea tai vetolaatikkoa avaamatta ja jonka nettotilavuus on vähemmän kuin 20 prosenttia laitteen koko nettotilavuudesta, ei riitä määrittämän kaappia avokalusteeksi;

m) ’pitsatyöpöydällä ja kylmäkön työpöydällä’ ammattikäyttöön tarkoitettua kylmä- ja pakastesäilytyskaappia, jossa on yksi tai useampi ovi tai vetolaatikko pystytasossa, jonka työtasossa on jäähdytettyjä aukkoja, joihin voi sijoittaa helposti saataville säilytysastioita muun muassa pitsan täytteiden tai salaattiainesten kaltaisten elintarvikkeiden väliaikaista säilyttämistä varten;

n) ’säiliöpakastimella’ pakastinta, jonka osastoon tai osastoihin on pääsy laitteen päältä tai jossa on sekä päältä aukeavia että kaappityyppisiä osastoja mutta jonka päältä aukeavan/aukeavien osasto(je)n bruttotilavuus on yli 75 prosenttia koko laitteen bruttotilavuudesta;

o) ’lauhdutinyksiköllä’ laitetta, johon kuuluu vähintään yksi sähkökäyttöinen kompressori ja yksi lauhdutin, joka pystyy jäähdyttämään ja säilyttämään alhaisen tai keskilämpötilan kylmälaitteen tai -järjestelmän sisällä käyttämällä kompressoritoimista kylmäkoneistoa, kun se on kytkettynä höyrystimeen ja paisuntalaitteeseen;

p) ’matalalla lämpötilalla’ sitä, että lauhdutinyksikkö kykenee tuottamaan nimellisen jäähdytystehonsa, kun kylläinen höyrystymislämpötila on – 35 °C;

q) ’keskilämpötilalla’ sitä, että lauhdutinyksikkö kykenee tuottamaan nimellisen jäähdytystehonsa, kun kylläinen höyrystymislämpötila on – 10 °C;

r) ’nimellisellä jäähdytysteholla’ jäähdytystehoa, jonka lauhdutinyksikkö mahdollistaa kompressoritoimisen kylmäkoneiston saavuttaa, kun se on kytkettynä höyrystimeen ja paisuntalaitteeseen ja toimii täydellä kuormituksella, mitattuna nimellisolosuhteissa vertailulämpötilassa 32 °C, ilmaistuna kilowatteina (kW);

s) ’prosessijäähdytyslaitteella’ tuotetta, johon kuuluu vähintään yksi kompressori ja yksi höyrystin ja joka pystyy jäähdyttämään ja säilyttämään jatkuvasti nesteen lämpötilan kylmälaitteen tai -järjestelmän jäähdyttämiseksi; siihen voi kuulua lauhdutin, jäähdytyspiirin laitteisto ja muita lisälaitteita;

t) ’matalalla lämpötilalla’ sitä, että prosessijäähdytyslaite kykenee tuottamaan nimellisen jäähdytystehonsa, kun sisälämmönsiirtimen ulostulolämpötila on – 25 °C:n nimellisolosuhteissa;

u) ’keskilämpötilalla’ sitä, että prosessijäähdytyslaite kykenee tuottamaan nimellisen jäähdytystehonsa, kun sisälämmönsiirtimen ulostulolämpötila on – 8 °C:n nimellisolosuhteissa;

v) ’korkealla lämpötilalla’ sitä, että prosessijäähdytyslaite kykenee tuottamaan nimellisen jäähdytystehonsa, kun sisälämmönsiirtimen ulostulolämpötila on 7 °C:n nimellisolosuhteissa;

w) ’nimellisellä jäähdytysteholla’, kilowatteina ilmaistuna, jäähdytystehoa, jonka prosessijäähdytyslaite pystyy saavuttamaan täydellä kuormituksella ja mitattuna nimellisolosuhteissa siten, että vertailulämpötila on 35 °C ilmajäähdytteisten jäähdytyslaitteiden osalta ja veden sisääntulolämpötila 30 °C lauhduttimessa vesijäähdytteisten jäähdytyslaitteiden osalta;

x) ’kompressorikoneikolla’ tuotetta, johon kuuluu vähintään yksi tai useampi sähkökäyttöinen jäähdytyskompressori sekä valvontajärjestelmä;

y) ’absorptiojäähdytyslaitteella’ prosessijäähdytyslaitetta, jossa jäähdytys tapahtuu lämpöä energianlähteenä käyttävällä absorptioprosessilla;

z) ’haihdutuslauhdutuksella toimivalla jäähdytyslaitteella’ prosessijäähdytyslaitetta, joka on varustettu haihdutuslauhduttimella, jossa kylmäaine jäähdytetään ilmavirran ja vesisuihkun yhdistelmällä;

a) 1 päivästä heinäkuuta 2016 alkaen:

1) lauhdutusyksiköiden on täytettävä liitteessä V olevan 1 kohdan a alakohdassa ja 2 kohdassa vahvistetut vaatimukset;

2) prosessijäähdytyslaitteiden on täytettävä liitteessä VII olevan 1 kohdan a alakohdassa ja 2 kohdassa vahvistetut vaatimukset;

3) ammattikäyttöön tarkoitettujen kylmä- ja pakastesäilytyskaappien on täytettävä liitteessä II olevan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa ja 2 kohdan a alakohdassa vahvistetut vaatimukset;

4) raskaan ammattikäytön kaappien on täytettävä liitteessä II olevan 1 kohdan b alakohdassa vahvistetut vaatimukset;

5) pikajäähdytyskaappien on täytettävä liitteessä II olevan 2 kohdan b alakohdassa vahvistetut vaatimukset;

b) 1 päivästä tammikuuta 2018 alkaen:

1) ammattikäyttöön tarkoitettujen kylmä- ja pakastesäilytyskaappien on täytettävä liitteessä II olevan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa vahvistetut vaatimukset;

c) 1 päivästä heinäkuuta 2018 alkaen:

1) lauhdutinyksikköjen on täytettävä liitteessä V olevan 1 kohdan b alakohdassa vahvistetut vaatimukset;

2) prosessijäähdytyslaitteiden on täytettävä liitteessä VII olevan 1 kohdan b alakohdassa ja vahvistetut vaatimukset;

d) 1 päivästä heinäkuuta 2019 alkaen:

1) ammattikäyttöön tarkoitettujen kylmä- ja pakastesäilytyskaappien on täytettävä liitteessä II olevan 1 kohdan a alakohdan iii alakohdassa vahvistetut vaatimukset;

1. ammattikäyttöön tarkoitettujen kylmä- ja pakastesäilytyskaappien osalta arvio siitä, onko tarkoituksenmukaista ottaa käyttöön erityisesti:

a) 1 artiklan 1 kohdassa lueteltuja kaappeja koskevia ekosuunnitteluvaatimuksia;

b) raskaan ammattikäytön kaappeja koskevia tiukempia vaatimuksia;

c) tietovaatimuksia ammattikäyttöön tarkoitettujen kylmä- ja pakastesäilytyskaappien kapasiteetista jäähdyttää elintarvikkeita;

d) menetelmä jääkaappi-pakastimien vuotuisen standardienergiankulutuksen määrittämiseksi;

e) tarkistettu menetelmä kylmävetolaatikostojen vuotuisen standardienergiankulutuksen määrittämiseksi;

2. pikajäähdytyskaappien osalta arvio siitä, onko näille laitteille tarkoituksenmukaista asettaa ekosuunnitteluvaatimuksia;

3. kylmähuoneiden osalta arvio siitä, onko näille laitteille tarkoituksenmukaista asettaa ekosuunnitteluvaatimuksia;

4. lauhdutinyksikköjen ja prosessijäähdytyslaitteiden osalta:

a) arvio siitä, onko tarkoituksenmukaista asettaa kylmäaineisiin liittyviä kasvihuonekaasupäästöjä koskevia ekosuunnitteluvaatimuksia;

b) arvio siitä, onko tarkoituksenmukaista asettaa ekosuunnitteluvaatimuksia lauhdutinyksiköille, joiden nimellinen jäähdytysteho on alle 0,1 kW alhaisessa lämpötilassa ja 0,2 kW keskilämpötilassa, ja lauhdutinyksiköille, joiden nimellinen jäähdytysteho on yli 20 kW alhaisessa lämpötilassa ja 50 kW keskilämpötilassa;

c) arvio siitä onko tarkoituksenmukaista asettaa ekosuunnitteluvaatimuksia lauhdutinyksiköille, jotka myydään höyrystimen ja kompressorikoneikkojen kanssa ja joihin ei sisälly lauhdutinta, ja lauhdutinyksiköille, jotka eivät käytä ilmaa lämmönsiirtoaineena lauhdutinta varten;

d) arvio siitä, onko tarkoituksenmukaista asettaa ekosuunnitteluvaatimuksia haihdutuslauhdutuksella toimiville prosessijäähdytyslaitteille ja absorptiotekniikkaa käyttäville prosessijäähdytyslaitteille;

5. kaikkien tuotteiden osalta sen tarkistaminen, onko GWP-arvojen mainituista lähteistä saatavana uudempia versioita;

6. kaikkien tuotteiden osalta sallittujen poikkeamien arvo mitatun energiankulutuksen arvon tarkastusmenettelyssä.

1) ’nettotilavuudella’ tarkoitetaan tilavuutta, joka sisältää elintarvikkeita kuormitusrajoissa;

2) ’kylmäsäilytyslämpötilalla’ tarkoitetaan sitä, että kaapissa säilytettyjen elintarvikkeiden lämpötila pysyy jatkuvasti – 1 °C – + 5 °C:n lämpötilassa;

3) ’pakastesäilytyslämpötilalla’ tarkoitetaan sitä, että kaapissa säilytettyjen elintarvikkeiden lämpötila pysyy jatkuvasti alle – 15 °C:n lämpötilassa, joka lämpimimmän pakkauksen testissä katsotaan korkeimmaksi lämpötilaksi;

4) ’monikäyttökalusteella’ tarkoitetaan sitä, että ammattikäyttöön tarkoitettu kylmä- ja pakastesäilytyskaappi tai saman kaapin erillinen osasto voidaan säätää jäähdytetyille tai pakastetuille elintarvikkeille eri lämpötiloihin;

5) ’yhdistelmäkalusteella’ tarkoitetaan ammattikäyttöön tarkoitettua kylmä- ja pakastesäilytyskaappia, jossa on kaksi tai useampi osasto, joissa on elintarvikkeiden jäähdyttämiseen ja kylmäsäilyttämiseen eri lämpötilat;

6) ’jääkaappi-pakastimella’ tarkoitetaan yhdistelmäkaappia, jossa on vähintään yksi yksinomaan kylmäsäilytyslämpötilaan tarkoitettu osasto ja yksi yksinomaan pakastesäilytyslämpötilaan tarkoitettu osasto;

7) ’pystykaapilla’ tarkoitetaan ammattikäyttöön tarkoitettua kylmä- ja pakastesäilytyskaappia, jonka kokonaiskorkeus on vähintään 1 050 mm ja jossa on yksi tai useampi samaan osastoon johtava ovi tai vetolaatikko;

8) ’kylmävetolaatikostolla’ tarkoitetaan ammattikäyttöön tarkoitettua kylmä- ja pakastesäilytyskaappia, jonka kokonaiskorkeus on alle 1 050 mm ja jossa on yksi tai useampi samaan osastoon johtava ovi tai vetolaatikko;

9) ’puoliammattimallin kaapilla’ tarkoitetaan ammattikäyttöön tarkoitettua kylmä- ja pakastesäilytyskaappia, joka ainoastaan pystyy jatkuvasti säilyttämään kylmä- tai pakastesäilytyslämpötilan kaikissa osastoissaan testausolosuhdeluokkaa 3 vastaavissa olosuhteissa liitteessä IV olevan taulukon 3 mukaisesti; jos kaappi pystyy säilyttämään lämpötilan testausolosuhdeluokkaa 4 vastaavissa olosuhteissa, sitä ei pidetä puoliammattimallin kaappina;

10) ’vastaavalla ammattikäyttöön tarkoitetulla kylmä- ja pakastesäilytyskaapilla’ tarkoitetaan markkinoille saatettua ammattikäyttöön tarkoitetun kylmä- ja pakastesäilytyskaapin mallia, jolla on sama nettotilavuus, samat tekniset sekä tehokkuus- ja suoritusominaisuudet, samantyyppiset osastot ja samat tilavuudet kuin toisella ammattikäyttöön tarkoitetun kylmä- ja pakastesäilytyskaapin mallilla, jonka sama valmistaja on saattanut markkinoille eri tuotenumerolla;

11) ’vastaavalla pikajäähdytyskaapilla’ tarkoitetaan markkinoille saatettua pikajäähdytyskaappia, jolla on samat tekniset sekä tehokkuus- ja suoritusominaisuudet kuin toisella pikajäähdytyskaapin mallilla, jonka sama valmistaja on saattanut markkinoille eri tuotenumerolla;

12) ’nimellisellä jäähdytysteholla’ (PA ) tarkoitetaan jäähdytystehoa, jonka lauhdutinyksikkö mahdollistaa kompressoritoimisen kylmäkoneiston saavuttaa, kun se on kytkettynä höyrystimeen ja paisuntalaitteeseen ja toimii täydellä kuormituksella, mitattuna nimellisolosuhteissa 32 °C:n vertailulämpötilassa, ilmaistuna kilowatteina (kW) kahden desimaalin tarkkuudella;

13) ’nimellisottoteholla’ (DA ) tarkoitetaan sähkön ottotehoa, jonka lauhdutinyksikkö (mukaan lukien kompressori, jäähdyttimen tuuletin (tuulettimet) ja mahdolliset apulaitteet) tarvitsee saavuttaakseen nimellisen jäähdytystehon, ilmaistuna kilowatteina kahden desimaalin tarkkuudella;

14) ’nimellislämpökertoimella’ (COPA ) tarkoitetaan kilowatteina ilmaistua nimellistä jäähdytystehoa jaettuna kilowatteina ilmaistulla nimellisottoteholla, kahden desimaalin tarkkuudella;

15) ’lämpökertoimella COPB, COPC ja COPD’ tarkoitetaan kilowatteina ilmaistua jäähdytystehoa jaettuna kilowatteina ilmaistulla ottoteholla, kahden desimaalin tarkkuudella mittauspisteissä B, C ja D;

16) ’vuotuisella energiatehokkuuskertoimella’ (SEPR) tarkoitetaan lauhdutinyksikön tehokkuuskerrointa nimellisolosuhteissa, joka edustaa vuoden mittaan tapahtuvia kuormituksen ja ympäristön lämpötilan vaihteluita ja lasketaan vuotuisen perusjäähdytystarpeen ja vuotuisen sähkönkulutuksen suhteena, ilmaistuna kahden desimaalin tarkkuudella;

17) ’vuotuisella jäähdytystarpeella’ tarkoitetaan kunkin lämpötilavälin jäähdytystarvetta kerrottuna vastaavalla lämpötilatuntien määrällä;

18) ’lämpötilavälin jäähdytystarpeella’ tarkoitetaan kunkin lämpötilavälin jäähdytystarvetta vuoden aikana laskettuna nimellisenä jäähdytystehona kerrottuna osakuormasuhteella, ilmaistuna kilowatteina kahden desimaalin tarkkuudella.

19) ’osakuormalla’ (Pc(Tj)) tarkoitetaan jäähdytyskuormaa tietyssä ympäristölämpötilassa Tj, laskettuna täytenä kuormana kerrottuna samaa ympäristölämpötilaa Tj vastaavalla osakuormasuhteella, ilmaistuna kilowatteina kahden desimaalin tarkkuudella;

20) ’osakuormasuhteella’ (PR(Tj)) tietyssä ympäristölämpötilassa Tj tarkoitetaan ympäristölämpötilaa Tj miinus 5 °C jaettuna vertailulämpötilalla miinus 5 °C, ja – keskilämpötilan osalta – kerrottuna 0,4:llä ja lisättynä 0,6:een, ja – matalan lämpötilan osalta – kerrottuna 0,2:lla ja lisättynä 0,8:aan. Jos ympäristölämpötila on korkeampi kuin vertailulämpötila, osakuormasuhde on 1. Jos ympäristölämpötila on alle 5 °C, osakuormasuhde on 0,6 keskilämpötilan ja 0,8 matalan lämpötilan osalta. Osakuormasuhde voidaan ilmaista kolmen desimaalin tarkkuudella tai prosentteina, kerrottuna ensin sadalla, yhden desimaalin tarkkuudella;

21) ’vuotuinen sähkönkulutus’ lasketaan kunkin lämpötilavälin jäähdytystarpeen ja lämpötilavälin vastaavan ominaislämpökertoimen suhteen summana kerrottuna vastaavalla lämpötilatuntien määrällä;

22) ’ympäristölämpötilalla’ tarkoitetaan ilman kuivalämpötilaa ilmaistuna celsiusasteina;

23) ’lämpötilavälillä’ (binj ) tarkoitetaan liitteessä VI olevassa 6 taulukossa esitettyä ympäristölämpötilan T j ja lämpötilatuntien h j yhdistelmää;

24) ’lämpötilatunneilla’ (hj ) tarkoitetaan liitteessä VI olevassa 6 taulukossa esitettyä tuntimäärää vuodessa, jona ympäristölämpötila esiintyy kussakin lämpötilavälissä;

25) ’vertailulämpötilalla’ tarkoitetaan celsiusasteina ilmaistua ympäristölämpötilaa, jossa osakuormasuhde on 1. Vertailulämpötilaksi asetetaan 32 °C;

26) ’lämpötilavälin ominaislämpökertoimella’ (COPj ) tarkoitetaan vuoden jokaisen lämpötilavälin lämpökerrointa johdettuna osakuormasta, ilmoitetusta jäähdytystarpeesta ja määrättyjen lämpötilavälien ilmoitetusta lämpökertoimesta ja laskettuna muille lämpötilaväleille lineaarisesti interpoloimalla ja oikaistuna tarvittaessa alenemiskertoimella;

27) ’ilmoitetulla jäähdytystarpeella’ tarkoitetaan jäähdytystarvetta rajallisessa määrässä määrättyjä lämpötilavälejä laskettuna nimellisenä jäähdytystehona kerrottuna vastaavalla osakuormasuhteella;

28) ’ilmoitetulla lämpökertoimella’ tarkoitetaan lämpökerrointa rajallisessa määrässä määrättyjä lämpötilavälejä laskettuna ilmoitettuna jäähdytystehona jaettuna ilmoitetulla ottoteholla;

29) ’ilmoitetulla jäähdytysteholla’ tarkoitetaan jäähdytystehoa, jonka yksikkö toimittaa vastaamaan määrättyä jäähdytystarvetta rajallisessa määrässä määrättyjä lämpötilavälejä, ilmaistuna kilowatteina kahden desimaalin tarkkuudella;

30) ’ilmoitetulla ottoteholla’ tarkoitetaan ottotehoa, jonka lauhdutinyksikkö tarvitsee täyttääkseen ilmoitetun jäähdytystehon, ilmaistuna kilowatteina kahden desimaalin tarkkuudella;

31) ’alenemiskertoimeksi’ (Cdc) on asetettu 0,25, ja se tarkoittaa tehohäviön määrää, joka aiheutuu lauhdutinyksiköiden mahdollisesta jaksottaisesta toiminnasta, joka on tarpeen vaaditun osakuorman saavuttamiseksi siinä tapauksessa, ettei yksikön tehonsäätö pysty laskemaan vaaditulle osakuormalle;

32) ’tehonsäädöllä’ tarkoitetaan lauhdutinyksikön kykyä muuttaa tehoaan muuttamalla kylmäaineen tilavuusvirtaa; tehon ilmoitetaan olevan ”kiinteä”, jos yksikkö ei voi muuttaa tilavuusvirtaansa, ”kaksiportainen”, jos tilavuusvirtaa muutetaan tai vaihdellaan enintään kahdessa vaiheessa, tai ”muuttuva”, jos tilavuusvirtaa muutetaan tai vaihdellaan kolmessa tai useammassa vaiheessa;

33) ’ilmoitetulla jäähdytysteholla’ (PA ), ilmaistuna kilowatteina kahden desimaalin tarkkuudella, tarkoitetaan jäähdytystehoa, jonka prosessijäähdytyslaite pystyy saavuttamaan toimiessaan täydellä kuormituksella ja joka mitataan nimellisolosuhteissa siten, että vertailulämpötila on 35 °C ilmalauhdutteisten jäähdytyslaitteiden osalta ja veden sisääntulolämpötila lauhduttimessa on 30 °C vesilauhdutteisten jäähdytyslaitteiden osalta;

34) ’nimellisottoteholla’ (DA ) tarkoitetaan sähkön ottotehoa, jonka prosessijäähdytyslaite (mukaan lukien kompressori, jäähdyttimen puhallin (puhaltimet), höyrystimen pumppu (pumput) ja mahdolliset apulaitteet) tarvitsee saavuttaakseen nimellisen jäähdytystehon, ilmaistuna kilowatteina kahden desimaalin tarkkuudella;

35) ’nimelliskylmäkertoimella’ (EERA ) tarkoitetaan kilowatteina ilmaistua nimellistä jäähdytystehoa jaettuna kilowatteina ilmaistulla nimellisottoteholla, ilmaistuna kahden desimaalin tarkkuudella;

36) ’vuotuisella energiatehokkuuskertoimella’ (SEPR) tarkoitetaan jäähdytystä nimellisolosuhteissa tuottavan prosessijäähdytyslaitteen tehokkuuskerrointa kuormituksen ja ympäristölämpötilavaihtelut vuoden mittaan huomioon otettuina ja laskettuna vuotuisen perusjäähdytystarpeen ja vuotuisen sähkönkulutuksen suhteena, ilmaistuna kahden desimaalin tarkkuudella;

37) ’vuotuisella jäähdytystarpeella’ tarkoitetaan kunkin lämpötilavälin jäähdytystarvetta kerrottuna vastaavalla lämpötilatuntien määrällä;

38) ’lämpötilavälin jäähdytystarpeella’ tarkoitetaan nimellistä jäähdytystehoa kerrottuna osakuormasuhteella vuoden jokaisen lämpötilavälin osalta, ilmaistuna kilowatteina kahden desimaalin tarkkuudella;

39) ’osakuormalla’ (Pc(Tj)) tarkoitetaan jäähdytyskuormaa tietyssä ympäristölämpötilassa Tj, laskettuna täytenä kuormana kerrottuna samaa ympäristölämpötilaa Tj vastaavalla osakuormasuhteella, ilmaistuna kilowatteina kahden desimaalin tarkkuudella;

40) ’osakuormasuhteella’ (PR(Tj)) tietyssä ympäristölämpötilassa Tj tarkoitetaan:

a) ilmalauhdutteista lauhdutinta käyttävien prosessijäähdytyslaitteiden osalta ympäristölämpötilaa Tj miinus 5 °C jaettuna ympäristön vertailulämpötilalla miinus 5 °C, kerrottuna 0,2:lla ja lisättynä 0,8:aan. Jos ympäristölämpötila on korkeampi kuin ympäristön vertailulämpötila, osakuormasuhde on 1. Jos ympäristölämpötila on alle 5 °C, osakuormasuhde on 0,8;

b) vesilauhdutteista lauhdutinta käyttävien prosessijäähdytyslaitteiden osalta veden sisääntulolämpötilaa Tj miinus 9 °C jaettuna veden sisääntulon vertailulämpötilalla (30 °C) miinus 9 °C, kerrottuna 0,2:lla ja lisättynä 0,8:aan. Jos ympäristölämpötila on korkeampi kuin ympäristön vertailulämpötila, osakuormasuhde on 1. Jos ympäristölämpötila on alle 5 °C (veden sisääntulolämpötila lauhduttimessa 9 °C), osakuormasuhde on 0,8;

41) ’vuotuinen sähkönkulutus’ lasketaan kunkin lämpötilavälin jäähdytystarpeen ja lämpötilavälin vastaavan kylmäkertoimen suhteen summana kerrottuna vastaavalla lämpötilatuntien määrällä;

42) ’ympäristölämpötilalla’ tarkoitetaan:

a) ilmalauhdutteista lauhdutinta käyttävien prosessijäähdytyslaitteiden osalta ilman kuivalämpötilaa, ilmaistuna celsiusasteina;

b) vesilauhdutteista lauhdutinta käyttävien prosessijäähdytyslaitteiden osalta veden sisääntulolämpötilaa lauhduttimessa, ilmaistuna celsiusasteina;

43) ’lämpötilavälillä’ (binj ) tarkoitetaan liitteessä VIII esitettyä ympäristölämpötilan T j ja lämpötilatuntien h j yhdistelmää;

44) ’lämpötilatunneilla’ (hj ) tarkoitetaan liitteessä VIII esitettyä tuntimäärää vuodessa, jona ympäristölämpötila esiintyy kussakin lämpötilavälissä;

45) ’vertailulämpötilalla’ tarkoitetaan celsiusasteina ilmaistua ympäristölämpötilaa, jossa osakuormasuhde on 1. Vertailulämpötilaksi asetetaan 35 °C. Ilmalauhdutteisten prosessijäähdytyslaitteiden osalta ilman sisääntulolämpötilan lauhduttimeen määritellään olevan 35 °C ja vesilauhdutteisten prosessijäähdytyslaitteiden osalta veden sisääntulolämpötilan lauhduttimeen määritellään olevan 30 °C;

46) ’lämpötilavälin kylmäkertoimella’ (EERj ) tarkoitetaan vuoden jokaisen lämpötilavälin kylmäkerrointa johdettuna osakuormasta, ilmoitetusta jäähdytystarpeesta ja määrättyjen lämpötilavälien ilmoitetusta lämpökertoimesta ja laskettuna muille lämpötilaväleille lineaarisesti interpoloimalla ja oikaistuna tarvittaessa alenemiskertoimella;

47) ’ilmoitetulla jäähdytystarpeella’ tarkoitetaan jäähdytystarvetta rajallisessa määrässä määrättyjä lämpötilavälejä laskettuna nimellisenä jäähdytystehona kerrottuna vastaavalla osakuormasuhteella;

48) ’ilmoitetulla kylmäkertoimella’ tarkoitetaan kylmäkerrointa rajallisessa määrässä määrättyjä lämpötilavälejä;

49) ’ilmoitetulla ottoteholla’ tarkoitetaan sähkön ottotehoa, jonka prosessijäähdytyslaite tarvitsee saavuttaakseen ilmoitetun jäähdytystehon;

50) ’ilmoitetulla jäähdytysteholla’ tarkoitetaan jäähdytyslaitteen tuottamaa jäähdytystehoa ilmoitetun jäähdytystarpeen saavuttamiseksi;

51) ’alenemiskertoimella’ (Cc) tarkoitetaan osakuormalla toimivan jäähdytyslaitteen jaksottaisesta toiminnasta aiheutuvan tehohäviön määrää; jos Cc:n arvoa ei määritetä mittaamalla, alenemiskertoimen oletusarvo on Cc = 0,9;

52) ’tehonsäädöllä’ tarkoitetaan prosessijäähdytyslaitteen kykyä muuttaa tehoaan muuttamalla kylmäaineen tilavuusvirtaa; tehon ilmoitetaan olevan ”kiinteä”, jos prosessijäähdytyslaite ei voi muuttaa tilavuusvirtaansa, ”kaksiportainen”, jos tilavuusvirtaa muutetaan tai vaihdellaan enintään kahdessa vaiheessa, tai ”muuttuva”, jos tilavuusvirtaa muutetaan tai vaihdellaan kolmessa tai useammassa vaiheessa;

53) ’ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalilla’ (GWP) tarkoitetaan määrää, jonka verran 1 kilogramman höyry-puristusjäähdytyskierrossa käytettyä kylmäainetta arvioidaan vaikuttavan ilmaston lämpenemiseen, ilmaistuna hiilidioksidiekvivalenttikiloina 100 vuoden ajanjaksolla;

54) fluorattujen kylmäaineiden GWP-arvoina on käytettävä Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin antamassa neljännessä arviointiraportissa julkaistuja arvoja ( 1 ) (2007 IPCC GWP-arvot 100 vuoden ajanjaksolle);

55) muiden kuin fluorattujen kaasujen GWP-arvoina on käytettävä IPPC:n ensimmäisessä arvioinnissa 100 vuoden ajanjaksolle julkaistuja arvoja;

56) kylmäaineseosten GWP-arvot lasketaan asetuksen (EY) N:o 842/2006 liitteessä I esitetyllä kaavalla; arvoina on käytettävä Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin antamassa neljännessä arviointiraportissa julkaistuja arvoja (2007 IPCC GWP-arvot 100 vuoden ajanjaksolle);

57) kylmäaineilla, joita ei ole mainittu edellä luetelluissa lähteissä, viiteasiakirjoina on käytettävä seuraavia: Report of the 2010 Assessment of the Scientific Assessment Panel ( 2 ) (SAP) under the Montreal Protocol ja UNEP 2010 report on Refrigeration, Air Conditioning and Heat Pumps ( 3 ) tai niiden uudempia versioita, jos ne ovat saatavilla ennen voimaantulopäivää.

a) Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien ammattikäyttöön tarkoitettujen kylmä- ja pakastesäilytyskaappien, lukuun ottamatta raskaan ammattikäytön kaappeja ja jääkaappi-pakastimia, on noudatettava seuraavia energiatehokkuusindeksin (EEI) rajoja:

i) 1 päivästä heinäkuuta 2016 alkaen: EEI < 115

ii) 1 päivästä tammikuuta 2018 alkaen: EEI < 95

iii) 1 päivästä heinäkuuta 2019 alkaen: EEI < 85

b) Heinäkuun 1 päivästä 2016 raskaan ammattikäytön kaappien EEI:n on oltava alle 115.

a) Heinäkuun 1 päivästä 2016 asentajille ja loppukäyttäjille tarkoitetuissa käyttöoppaissa sekä valmistajien, niiden valtuutettujen edustajien ja maahantuojien vapaasti käytettävissä olevilla verkkosivustoilla on oltava ammattikäyttöön tarkoitetuista kylmä- ja pakastesäilytyskaapeista seuraavat tuotetiedot:

i) kylmälaitteen luokka, erityisesti tieto siitä, onko se pystykaappi vai kylmävetolaatikosto;

ii) tarvittaessa tieto siitä, onko kylmälaite raskaan ammattikäytön kaappi, puoliammattimallin kaappi vai jääkaappi-pakastin;

iii) kylmälaitteen aiottu säilytyslämpötila(t) – kylmä, pakaste vai monikäyttö;

iv) kunkin osaston nettotilavuus, ilmaistuna litroina kahden desimaalin tarkkuudella;

v) kylmälaitteen vuotuinen energiankulutus, ilmaistuna kilowattitunteina vuodessa;

vi) kylmälaitteen (lukuun ottamatta jääkaappi-pakastimia) energiatehokkuusindeksi; ohjeellinen päivittäinen energiankulutus on ilmoitettava testaamalla yksinomaan kylmäsäilytyslämpötilaan tarkoitetut osastot kylmäsäilytyslämpötilassa ja yksinomaan pakastesäilytyslämpötilaan tarkoitetut osastot pakastesäilytyslämpötilassa;

vii) puoliammattimallin kaappien osalta maininta: ”Tämä laite on tarkoitettu käytettäväksi enintään 25 °C:n ympäristölämpötiloissa eikä siksi sovellu käytettäväksi kuumissa ammattikeittiöissä.”;

viii) raskaan ammattikäytön kaappien osalta maininta: ”Tämä laite on tarkoitettu käytettäväksi enintään 40 °C:n ympäristölämpötiloissa.”;

ix) erityiset varotoimenpiteet, joihin on ryhdyttävä energiatehokkuuden optimoimiseksi kylmälaitetta käytettäessä ja huollettaessa;

x) kylmälaitteen käyttämän kylmäaineen tyyppi, nimi ja ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaali (GWP);

xi) kylmäainetäytös, ilmaistuna kilogrammoina kahden desimaalin tarkkuudella;

xii) kierrättämistä tai hävittämistä tuotteen käyttöiän lopussa koskevat tiedot.

b) Heinäkuun 1 päivästä 2016 ammattikäyttöön tarkoitettujen kylmä- ja pakastesäilytyskaappien valmistajien, niiden valtuutettujen edustajien tai maahantuojien julkisilla verkkosivustoilla on oltava asentajille ja muille ammattihenkilöille suunnattu osa, joka sisältää seuraavia toimia varten tarvittavat tiedot:

i) asentaminen laitteiden energiatehokkuuden optimoimiseksi;

ii) laitteen purkaminen huoltoa varten sitä rikkomatta;

iii) purkaminen tai hävittäminen laitteen käyttöiän lopussa.

c) Heinäkuun 1 päivästä 2016 asentajille ja loppukäyttäjille tarkoitetuissa käyttöoppaissa sekä valmistajien, niiden valtuutettujen edustajien ja maahantuojien julkisilla verkkosivustoilla on oltava pikajäähdytyskaapeista seuraavat ohjeelliset tuotetiedot:

i) kylmälaitteen suurin sallittu täyttö ilmaistuna kilogrammoina elintarvikkeita, kahden desimaalin tarkkuudella;

ii) pikajäähdytysjakson alkulämpötila (°C) ja loppulämpötila (°C), eli mistä lämpötilasta mihin lämpötilaan elintarvikkeet on tarkoitus jäähdyttää ja kuinka monessa minuutissa;

iii) energiankulutus kilowattitunteina kilogrammaa elintarvikkeita kohti pikajäähdytysjaksolla, kahden desimaalin tarkkuudella.

iv) Omakoneellisen laitteen osalta käytettävän kylmäaineen tyyppi, nimi ja GWP ja kylmäainetäytös (kg) kahden desimaalin tarkkuudella. Erilliskoneiston (ei toimiteta pikajäähdytyskaapin mukana) kanssa käytettäväksi suunnitellun laitteen osalta aiottu kylmäainetäytös, kun sitä käytetään suositellun lauhdutinyksikön kanssa, ja aiotun kylmäaineen tyyppi, nimi ja GWP;

d) 4 artiklan mukaista vaatimustenmukaisuuden arviointia varten laadittavan teknisen asiakirja-aineiston on sisällettävä seuraavat tiedot:

i) a ja c kohdassa täsmennetyt seikat ammattikäyttöön tarkoitettujen kylmä- ja pakastesäilytyskaappien osalta ja pikajäähdytyskaappien osalta vastaavasti;

ii) jos tietyn mallin teknisessä asiakirja-aineistossa on tietoja, jotka on laskettu rakenteen perusteella tai ekstrapoloimalla muista vastaavista kylmäsäilytyslaitteista, asiakirja-aineistoon on sisällyttävä yksityiskohtaiset tiedot tällaisista laskelmista tai ekstrapolaatioista sekä tavarantoimittajien tekemistä testeistä laskelmien paikkansapitävyyden tarkastamiseksi. Lisäksi on lueteltava kaikki muut vastaavat mallit, joiden tiedot on määritelty samalla tavalla;

iii) tähän tekniseen asiakirja-aineistoon sisältyvät tiedot voidaan yhdistää Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2010/30/EU ( 4 ) pohjautuvien toimenpiteiden mukaisesti annettuun tekniseen asiakirja-aineistoon.

1. Tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten noudattamiseksi ja niiden noudattamisen varmentamiseksi tarvittavissa mittauksissa ja laskelmissa on käytettävä yhdenmukaistettuja standardeja, joiden viitenumerot on julkaistu tätä tarkoitusta varten Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai muita luotettavia, tarkkoja ja toistettavissa olevia menetelmiä, joissa otetaan huomioon yleisesti parhaana pidetyt menetelmät. Ammattikäyttöön tarkoitettujen kylmä- ja pakastesäilytyskaappien osalta niiden on täytettävä 2 ja 3 kohdassa määritellyt vaatimukset ja tekniset parametrit.

2. Ammattikäyttöön tarkoitettujen kylmä- ja pakastesäilytyskaappien vuotuisen energiankulutuksen ja energiatehokkuusindeksin arvojen määrittämiseksi tarkoitetut mittaukset on suoritettava seuraavissa olosuhteissa:

a) Testipakkausten lämpötilan on oltava – 1 °C – + 5 °C kylmäkaappien ja alle – 15 °C pakastekaappien osalta;

b) Ympäristölämpötilan on vastattava testausolosuhdeluokkaa 4, taulukon 3 mukaisesti, lukuun ottamatta puoliammattimallin kaappeja, jotka testataan testausolosuhdeluokkaa 3 vastaavissa olosuhteissa. Puoliammattimallin kaapeille tällä tavoin saatuihin testituloksiin olisi sovellettava seuraavia korjauskertoimia: 1,2 puoliammattimallin kaappeihin kylmäsäilytyslämpötilassa ja 1,1 puoliammattimallin kaappeihin pakastesäilytyslämpötilassa liitteessä II olevan 2 kohdan a kohdan mukaisten tietojen ilmoittamiseksi;

c) Ammattikäyttöön tarkoitetut kylmä- ja pakastesäilytyskaapit on testattava:

— kylmäsäilytyslämpötilassa, kun kyseessä on yhdistelmäkaappi, joka sisältää vähintään yhden yksinomaan kylmäsäilytyslämpötilaan tarkoitetun osaston,

— kylmäsäilytyslämpötilassa, kun kyseessä on ammattikäyttöön tarkoitettu kylmä- ja pakastesäilytyskaappi, joka sisältää vähintään yhden yksinomaan kylmäsäilytyslämpötilaan tarkoitetun osaston,

— pakastesäilytyslämpötilassa kaikissa muissa tapauksissa.

3. Testausolosuhdeluokkien 3, 4 ja 5 olosuhteet esitetään taulukossa 3.

a) Heinäkuun 1 päivästä 2016 lauhdutinyksikköjen lämpökerroin (COP) ja vuotuinen energiatehokkuuskerroin (SEPR) eivät saa olla seuraavien arvojen alapuolella:

b) Heinäkuun 1 päivästä 2018 lauhdutinyksikköjen lämpökerroin (COP) ja vuotuinen energiatehokkuuskerroin (SEPR) eivät saa olla seuraavien arvojen alapuolella:

c) Sellaisten lauhdutinyksikköjen osalta, jotka on tarkoitus täyttää kylmäaineella, jonka ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaali on alle 150, COP- ja SEPR-arvot voivat olla enintään 15 % pienemmät kuin 1 kohdan a alakohdassa ilmoitetut arvot ja enintään 10 % pienemmät kuin 1 kohdan b alakohdassa ilmoitetut arvot.

d) Lauhdutinyksiköiden, jotka kykenevät toimimaan sekä keski- että matalassa lämpötilassa, on noudatettava jokaisen luokan vaatimuksia, johon ne on ilmoitettu.

a) asentajille ja loppukäyttäjille tarkoitetuissa käyttöoppaissa sekä valmistajien, niiden valtuutettujen edustajien ja maahantuojien julkisilla verkkosivustoilla on oltava seuraavat tiedot:

i) aiottu höyrystymislämpötila, ilmaistuna celciusasteina (keskilämpötila – 10 °C, matala lämpötila – 35 °C);

ii) sellaisten lauhdutinyksikköjen osalta, joiden ilmoitettu jäähdytysteho on pienempi kuin 5 kW keskilämpötiloissa ja pienempi kuin 2 kW matalissa lämpötiloissa:

— nimellinen COP täydellä kuormituksella 32 °C:n ympäristölämpötilassa, kahden desimaalin tarkkuudella, ja nimellinen jäähdytysteho ja ottoteho, ilmaistuna kilowatteina kahden desimaalin tarkkuudella,

— COP täydellä kuormituksella 25 °C:n ympäristölämpötilassa, kahden desimaalin tarkkuudella, ja vastaava jäähdytysteho ja ottoteho, ilmaistuna kilowatteina kahden desimaalin tarkkuudella;

iii) sellaisten lauhdutinyksikköjen osalta, joiden ilmoitettu jäähdytysteho on suurempi kuin 5kW keskisäilytyslämpötiloissa ja suurempi kuin 2kW matalissa säilytyslämpötiloissa:

— SEPR-arvo kahden desimaalin tarkkuudella,

— vuotuinen energiankulutus, ilmaistuna kilowattitunteina vuodessa,

— nimellinen jäähdytysteho, nimellisottoteho ja nimellinen COP,

— ilmoitettu jäähdytysteho ja ilmoitettu ottoteho, ilmaistuna kilowatteina kolmen desimaalin tarkkuudella, ja COP-arvo kahden desimaalin tarkkuudella, mittauspisteissä B, C ja D;

iv) yli 35 °C:n ympäristölämpötiloissa käytettäväksi tarkoitettujen lauhdutinyksikköjen osalta COP-arvo täydellä kuormituksella 43 °C:n ympäristölämpötilassa, kahden desimaalin tarkkuudella, ja vastaava jäähdytysteho ja ottoteho, ilmaistuna kilowatteina kahden desimaalin tarkkuudella;

v) lauhdutinyksikön kanssa käytettäväksi tarkoitetun kylmäaineen tyyppi ja nimi (kylmäaineiden tyypit ja nimet);

vi) erityiset varotoimenpiteet, joihin on ryhdyttävä lauhdutinyksikköä huollettaessa;

vii) erityiset varotoimet, joihin on ryhdyttävä lauhdutinyksikön tehokkuuden optimoimiseksi, kun se on integroitu kylmäsäilytyslaitteeseen;

viii) kierrättämistä tai hävittämistä tuotteen käyttöiän lopussa koskevat tiedot.

b) valmistajien, niiden valtuutettujen edustajien tai maahantuojien vapaasti käytettävissä olevassa, asentajille ja muille ammattihenkilöille tarkoitetussa verkkosivustojen osassa on oltava tiedot, jotka tarvitaan:

i) laitteiden energiatehokkuuden optimoivaan asentamiseen;

ii) laitteen purkamiseen huoltoa varten sitä rikkomatta;

iii) kierrättämiseen tai hävittämiseen laitteen käyttöiän lopussa.

c) 4 artiklan mukaista vaatimustenmukaisuuden arviointia varten laadittavan teknisen asiakirja-aineiston on sisällettävä seuraavat tiedot:

i) a alakohdassa määritellyt tiedot;

ii) jos tiettyä mallia koskevat tiedot on saatu laskemalla suunnittelun perusteella tai ekstrapoloimalla muista yhdistelmistä, yksityiskohtaiset tiedot tällaisista laskelmista tai ekstrapolaatioista sekä testeistä, joita on tehty laskelmien paikkansapitävyyden tarkastamiseksi, mukaan lukien yksityiskohtaiset tiedot tällaisten yhdistelmien suorituskyvyn laskennassa käytetystä matemaattisesta mallista ja mallin paikkansapitävyyden tarkastamiseksi tehdyistä mittauksista.

1. Tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten noudattamiseksi ja niiden noudattamisen varmentamiseksi tarvittavissa mittauksissa ja laskelmissa on käytettävä yhdenmukaistettuja standardeja, joiden viitenumerot on julkaistu tätä tarkoitusta varten Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai muita luotettavia, tarkkoja ja toistettavissa olevia menetelmiä, joissa otetaan huomioon yleisesti parhaana pidetyt menetelmät. Niissä on sovellettava 2 kohdassa määriteltyjä vaatimuksia ja teknisiä parametreja.

2. Jäähdytystehon, ottotehon, lämpökertoimen ja vuotuisen energiatehokkuuskertoimen arvojen määrittämiseksi mittaukset on suoritettava seuraavissa olosuhteissa:

a) vertailulämpötilan ulkolämmönsiirtimessä (lauhdutin) on oltava 32 °C;

b) kylläisen höyrystymislämpötilan sisälämmönsiirtimessä (höyrystin) on oltava – 35 °C matalassa lämpötilassa ja – 10 °C keskilämpötilassa;

c) tarvittaessa unionin ilmasto-olosuhteita vuoden mittaan edustavat lämpötilavaihtelut ja vastaava määrä tunteja, joina kyseiset lämpötilat esiintyvät, on esitettävä taulukon 6 mukaisesti;

d) tarvittaessa on otettava huomioon vuorottelun aiheuttaman energiatehokkuuden alenemisen vaikutus lauhdutinyksikön tehonsäädön tyypistä riippuen.

a) Heinäkuun 1 päivästä 2016 prosessijäähdytyslaitteiden vuotuinen energiatehokkuuskerroin (SEPR) ei saa olla seuraavien arvojen alapuolella:

b) Heinäkuun 1 päivästä 2018 prosessijäähdytyslaitteiden vuotuinen energiatehokkuuskerroin (SEPR) ei saa olla seuraavien arvojen alapuolella:

c) Sellaisten prosessijäähdytyslaitteiden osalta, jotka on tarkoitus täyttää kylmäaineella, jonka ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaali on alle 150, SEPR-arvot voivat olla enintään 10 % pienemmät kuin 1 kohdan a ja b alakohdassa ilmoitetut arvot.

a) asentajille ja loppukäyttäjille tarkoitetuissa käyttöoppaissa sekä valmistajien, niiden valtuutettujen edustajien ja maahantuojien julkisilla verkkosivustoilla on oltava seuraavat tiedot:

i) aiottu säilytyslämpötila, ilmaistuna celciusasteina (keskilämpötila – 8 °C, matala lämpötila – 25 °C);

ii) prosessijäähdytyslaitteen tyyppi, joko ilmalauhdutteinen tai vesilauhdutteinen;

iii) nimellinen jäähdytysteho, nimellisottoteho, ilmaistuna kilowatteina kahden desimaalin tarkkuudella;

iv) nimelliskylmäkerroin (EERA ), kahden desimaalin tarkkuudella;

v) ilmoitettu jäähdytysteho ja ilmoitettu ottoteho mittauspisteissä B, C ja D, ilmaistuna kilowatteina kahden desimaalin tarkkuudella;

vi) ilmoitettu EER mittauspisteissä B, C ja D, kahden desimaalin tarkkuudella;

vii) SEPR-arvo, kahden desimaalin tarkkuudella;

viii) vuotuinen energiankulutus, kilowattitunteina vuodessa;

ix) prosessijäähdytyslaitteen kanssa käytettäväksi tarkoitetun kylmäaineen tyyppi ja nimi (kylmäaineiden tyypit ja nimet);

x) erityiset varotoimenpiteet, joihin on ryhdyttävä prosessijäähdytyslaitetta huollettaessa;

xi) kierrättämistä tai hävittämistä tuotteen käyttöiän lopussa koskevat tiedot.

b) valmistajien, niiden valtuutettujen edustajien tai maahantuojien julkisilla verkkosivustoilla on oltava asentajille ja muille ammattihenkilöille suunnattu osa, joka sisältää seuraavia toimia varten tarvittavat tiedot:

i) asentaminen laitteiden energiatehokkuuden optimoimiseksi;

ii) laitteen purkaminen huoltoa varten sitä rikkomatta;

iii) purkaminen tai hävittäminen laitteen käyttöiän lopussa.

c) 4 artiklan mukaista vaatimustenmukaisuuden arviointia varten laadittavan teknisen asiakirja-aineiston on sisällettävä seuraavat tiedot:

i) a alakohdassa määritellyt tiedot;

ii) jos tiettyä mallia koskevat tiedot on saatu laskemalla suunnittelun perusteella tai ekstrapoloimalla muista yhdistelmistä, yksityiskohtaiset tiedot tällaisista laskelmista tai ekstrapolaatioista sekä testeistä, joita on tehty laskelmien paikkansapitävyyden tarkastamiseksi, mukaan lukien yksityiskohtaiset tiedot tällaisten yhdistelmien suorituskyvyn laskennassa käytetystä matemaattisesta mallista ja mallin paikkansapitävyyden tarkastamiseksi tehdyistä mittauksista.

1. Tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten noudattamiseksi ja niiden noudattamisen varmentamiseksi tarvittavissa mittauksissa ja laskelmissa on käytettävä yhdenmukaistettuja standardeja, joiden viitenumerot on julkaistu tätä tarkoitusta varten Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai muita luotettavia, tarkkoja ja toistettavissa olevia menetelmiä, joissa otetaan huomioon yleisesti parhaana pidetyt menetelmät. Niissä on sovellettava 2 ja 3 kohdassa määriteltyjä vaatimuksia ja teknisiä parametreja.

2. Jäähdytystehon, ottotehon, kylmäkertoimen ja vuotuisen energiatehokkuuskertoimen arvojen määrittämiseksi mittaukset on suoritettava seuraavissa olosuhteissa:

a) vertailulämpötilan ulkolämmönsiirtimessä on oltava 35 °C ilmalauhdutteisten prosessijäähdytyslaitteiden osalta ja veden syöttölämpötilan lauhduttimessa 30 °C vesilauhdutteisten prosessijäähdyttimien osalta;

b) nesteen ulostulon lämpötilan sisälämmönsiirtimessä on oltava – 25 °C matalassa lämpötilassa ja – 8 °C keskilämpötilassa;

c) unionin ilmasto-olosuhteita vuoden mittaan edustavat lämpötilavaihtelut ja vastaava määrä tunteja, joina kyseiset lämpötilat esiintyvät, on esitettävä liitteessä VI olevan taulukon 6 mukaisesti;

d) on otettava huomioon vuorottelun aiheuttaman energiatehokkuuden alenemisen vaikutus lauhdutinyksikön tehonsäädön tyypistä riippuen.

1) Jäsenvaltion viranomaisten on tarkastettava yksi mallia edustava laite.

2) Mallin katsotaan olevan sovellettavien vaatimusten mukainen, jos

a) teknisessä dokumentaatiossa direktiivin 2009/125/EY liitteessä IV olevan 2 kohdan mukaisesti annetut arvot (ilmoitetut arvot) ja tapauksen mukaan kyseisten arvojen laskemiseen käytetyt arvot eivät ole valmistajan tai maahantuojan kannalta suotuisampia kuin mainitun kohdan g alakohdan mukaisesti tehtyjen vastaavien mittausten tulokset; ja

b) ilmoitetut arvot ovat tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten mukaiset eivätkä vaaditut valmistajan tai maahantuojan julkaisemat tuotetiedot sisällä arvoja, jotka ovat valmistajan tai maahantuojan kannalta suotuisampia kuin ilmoitetut arvot; ja

c) kun jäsenvaltion viranomaiset testaavat mallia edustavaa laitetta, määritetyt arvot (testauksessa mitatut asiaankuuluvien parametrien arvot ja näiden mittausten perusteella lasketut arvot) ovat taulukossa 8 annettujen vastaavien tarkastuksissa sallittujen poikkeamien rajoissa.

3) Jos 2 kohdan a tai b alakohdassa tarkoitettuja tuloksia ei saavuteta, on katsottava, ettei kyseinen malli eikä mikään vastaava ammattikäyttöön tarkoitettu kylmä- ja pakastesäilytyskaappi, joka on mainittu vastaavana tuotteena valmistajan tai maahantuojan teknisessä dokumentaatiossa, ole tämän asetuksen mukainen.

4) Jos 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettua tulosta ei saavuteta, jäsenvaltion viranomaisten on testattava vielä kolme satunnaisesti valittua saman mallin laitetta. Valitut kolme laitetta voivat vaihtoehtoisesti olla yhtä tai useampaa eri mallia, jotka on mainittu vastaavina tuotteina teknisessä dokumentaatiossa.

5) Mallin katsotaan olevan sovellettavien vaatimusten mukainen, jos näille kolmelle laitteelle määritettyjen arvojen aritmeettinen keskiarvo on taulukossa 8 annettujen vastaavien tarkastuksissa sallittujen poikkeamien rajoissa.

6) Jos 5 kohdassa tarkoitettua tulosta ei saavuteta, on katsottava, ettei kyseinen malli eikä mikään vastaava ammattikäyttöön tarkoitettu kylmä- ja pakastesäilytyskaappi, joka on mainittu vastaavana tuotteena valmistajan tai maahantuojan teknisessä dokumentaatiossa, ole tämän asetuksen mukainen.

7) Jäsenvaltion viranomaisten on toimitettava kaikki asiaa koskevat tiedot muiden jäsenvaltioiden viranomaisille ja komissiolle viipymättä sen jälkeen, kun mallin vaatimustenvastaisuutta koskeva päätös on tehty 3 ja 6 kohdan mukaisesti.

1) Jäsenvaltion viranomaisten on tarkastettava yksi mallia edustava laite.

2) Mallin katsotaan olevan sovellettavien vaatimusten mukainen, jos

a) teknisessä dokumentaatiossa direktiivin 2009/125/EY liitteessä IV olevan 2 kohdan mukaisesti annetut arvot (ilmoitetut arvot) ja tapauksen mukaan kyseisten arvojen laskemiseen käytetyt arvot eivät ole valmistajan tai maahantuojan kannalta suotuisampia kuin mainitun kohdan g alakohdan mukaisesti tehtyjen vastaavien mittausten tulokset; ja

b) ilmoitetut arvot ovat tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten mukaiset eivätkä vaaditut valmistajan tai maahantuojan julkaisemat tuotetiedot sisällä arvoja, jotka ovat valmistajan tai maahantuojan kannalta suotuisampia kuin ilmoitetut arvot; ja

c) kun jäsenvaltion viranomaiset testaavat mallia edustavaa laitetta, määritetyt arvot (testauksessa mitatut asiaankuuluvien parametrien arvot ja näiden mittausten perusteella lasketut arvot) ovat taulukossa 9 annettujen vastaavien tarkastuksissa sallittujen poikkeamien rajoissa.

3) Jos 2 kohdan a tai b alakohdassa tarkoitettuja tuloksia ei saavuteta, on katsottava, ettei kyseinen malli ole tämän asetuksen mukainen.

4) Jos 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettua tulosta ei saavuteta, jäsenvaltion viranomaisten on testattava vielä kolme satunnaisesti valittua saman mallin laitetta.

5) Mallin katsotaan olevan sovellettavien vaatimusten mukainen, jos näille kolmelle laitteelle määritettyjen arvojen aritmeettinen keskiarvo on taulukossa 9 annettujen vastaavien tarkastuksissa sallittujen poikkeamien rajoissa.

6) Jos 5 kohdassa tarkoitettua tulosta ei saavuteta, on katsottava, ettei kyseinen malli ole tämän asetuksen mukainen.

7) Jäsenvaltion viranomaisten on toimitettava kaikki asiaa koskevat tiedot muiden jäsenvaltioiden viranomaisille ja komissiolle viipymättä sen jälkeen, kun mallin vaatimustenvastaisuutta koskeva päätös on tehty 3 ja 6 kohdan mukaisesti.

1) Jäsenvaltion viranomaisten on tarkastettava yksi mallia edustava laite.

2) Mallin katsotaan olevan sovellettavien vaatimusten mukainen, jos

a) teknisessä dokumentaatiossa direktiivin 2009/125/EY liitteessä IV olevan 2 kohdan mukaisesti annetut arvot (ilmoitetut arvot) ja tapauksen mukaan kyseisten arvojen laskemiseen käytetyt arvot eivät ole valmistajan tai maahantuojan kannalta suotuisampia kuin mainitun kohdan g alakohdan mukaisesti tehtyjen vastaavien mittausten tulokset; ja

b) ilmoitetut arvot ovat tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten mukaiset eivätkä vaaditut valmistajan tai maahantuojan julkaisemat tuotetiedot sisällä arvoja, jotka ovat valmistajan tai maahantuojan kannalta suotuisampia kuin ilmoitetut arvot; ja

c) kun jäsenvaltion viranomaiset testaavat mallia edustavaa laitetta, määritetyt arvot (testauksessa mitatut asiaankuuluvien parametrien arvot ja näiden mittausten perusteella lasketut arvot) ovat taulukossa 10 annettujen vastaavien tarkastuksissa sallittujen poikkeamien rajoissa.

3) Jos 2 kohdan a tai b alakohdassa tarkoitettuja tuloksia ei saavuteta, on katsottava, ettei kyseinen malli ole tämän asetuksen mukainen.

4) Jos 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettua tulosta ei saavuteta, jäsenvaltion viranomaisten on testattava vielä kolme satunnaisesti valittua saman mallin laitetta.

5) Mallin katsotaan olevan sovellettavien vaatimusten mukainen, jos näille kolmelle laitteelle määritettyjen arvojen aritmeettinen keskiarvo on taulukossa 10 annettujen vastaavien tarkastuksissa sallittujen poikkeamien rajoissa.

6) Jos 5 kohdassa tarkoitettua tulosta ei saavuteta, on katsottava, ettei kyseinen malli ole tämän asetuksen mukainen.

7) Jäsenvaltion viranomaisten on toimitettava kaikki asiaa koskevat tiedot muiden jäsenvaltioiden viranomaisille ja komissiolle viipymättä sen jälkeen, kun mallin vaatimustenvastaisuutta koskeva päätös on tehty 3 ja 6 kohdan mukaisesti.

1. Tämän asetuksen voimaantuloajankohtana ammattikäyttöön tarkoitettujen kylmä- ja pakastesäilytyskaappien energiatehokkuusindeksin (EEI) kannalta paras markkinoilla saatavilla oleva teknologia yksilöitiin seuraavasti:

2. Tämän asetuksen voimaantuloajankohtana lauhdutinyksikköjen nimellislämpökertoimen ja vuotuisen energiatehokkuuskertoimen kannalta paras markkinoilla saatavilla oleva teknologia yksilöitiin seuraavasti:

3. Tämän asetuksen voimaantuloajankohtana prosessijäähdytyslaitteiden vuotuisen energiatehokkuuskertoimen kannalta paras markkinoilla saatavilla oleva teknologia yksilöitiin seuraavasti: