02014R1305 — FI — 16.06.2019 — 002.001

---

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.

►B

KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1305/2014, annettu 11 päivänä joulukuuta 2014, Euroopan unionin rautatiejärjestelmän tavaraliikenteen telemaattisia sovelluksia koskevaa osajärjestelmää koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä ja asetuksen (EU) N:o 62/2006 kumoamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (EUVL L 356 12.12.2014, s. 438)

Muutettu:

		Virallinen lehti
		N:o	sivu	päivämäärä
M1	KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2018/278, annettu 23 päivänä helmikuuta 2018,	L 54	11	24.2.2018
►M2	KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2019/778, annettu 16 päivänä toukokuuta 2019,	L 139I	356	27.5.2019

---

▼B

KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1305/2014,

annettu 11 päivänä joulukuuta 2014,

Euroopan unionin rautatiejärjestelmän tavaraliikenteen telemaattisia sovelluksia koskevaa osajärjestelmää koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä ja asetuksen (EU) N:o 62/2006 kumoamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

1 artikla

Kohde

Vahvistetaan Euroopan rautatiejärjestelmän osajärjestelmää ”tavaraliikenteen telemaattiset sovellukset” koskeva yhteentoimivuuden tekninen eritelmä (YTE), sellaisena kuin se esitetään liitteessä.

2 artikla

Soveltamisala

1.  Yhteentoimivuuden teknistä eritelmää sovelletaan direktiivin 2008/57/EY liitteessä II olevassa 2.6 kohdan b alakohdassa määriteltyyn Euroopan unionin rautatiejärjestelmän osajärjestelmään ”telemaattiset sovellukset”.

2.  Yhteentoimivuuden teknistä eritelmää sovelletaan seuraaviin verkkoihin:

Yhteentoimivuuden teknistä eritelmää ei sovelleta direktiivin 2008/57/EY 1 artiklan 3 kohdassa mainittuihin tapauksiin.

3.  Yhteentoimivuuden teknistä eritelmää sovelletaan verkkoihin, joiden nimellinen raideleveys on 1 435 mm, 1 520 mm, 1 524 mm, 1 600 mm ja 1 668 mm.

3 artikla

Teknisten asiakirjojen päivitys ja raportointi

Virasto jakaa verkkosivustollaan sijaintikoodit ja yritystunnisteet, joihin viitataan liitteen 4.2.11.1 kohdassa (b ja d kohta), sekä tekniset asiakirjat, joihin viitataan liitteen 7.2 kohdassa, ja raportoi edistymisestä komissiolle.

Komission on ilmoitettava edistymisestä jäsenvaltioille direktiivin 2008/57/EY 29 artiklan 1 kohdan mukaisesti perustetun komitean välityksellä.

4 artikla

EU:n ulkopuolisten valtioiden verkostojen vaatimusten mukaisuus

Kolmansista maista tai kolmansiin maihin liikennöitävän rautateiden tavaraliikenteen osalta liitteessä esitetyn yhteentoimivuuden teknisen eritelmän vaatimusten noudattamisen edellytyksenä on tietojen saanti Euroopan unionin ulkopuolisilta yhteisöiltä, jollei kahdenvälisissä sopimuksissa määrätä kyseisen yhteentoimivuuden teknisen eritelmän vaatimukset täyttävästä tiedonvaihdosta.

5 artikla

Täytäntöönpano

1.  Virasto arvioi ja valvoo tämän asetuksen täytäntöönpanoa selvittääkseen, onko asetetut tavoitteet ja määräajat saavutettu, ja laatii arviointikertomukset liitteen 7.1.4 kohdassa tarkoitetulle tavaraliikenteen telemaattisten sovellusten ohjauskomitealle.

2.  Tavaraliikenteen telemaattisten sovellusten ohjauskomitea arvioi tämän asetuksen täytäntöönpanoa viraston toimittaman arviointikertomuksen pohjalta ja tekee tarvittavat päätökset lisätoimista alalla.

3.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden alueella toimivat rautatieyritykset ja rataverkon haltijat sekä heidän alueellaan rekisteröidyt liikkuvan kaluston haltijat saavat tiedon tästä asetuksesta, ja nimettävä sen täytäntöönpanon seurantaa varten kansallinen yhteyspiste lisäyksessä III kuvatulla tavalla.

4.  Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle kertomus tämän asetuksen täytäntöönpanosta 31 päivään joulukuuta 2018 mennessä. Kertomus käsitellään direktiivin 2008/57/EY 29 artiklan 1 kohdan mukaisesti perustetussa komiteassa. Tämän asetuksen liitteessä esitettyä yhteentoimivuuden teknistä eritelmää muutetaan tarvittaessa.

6 artikla

Kumoaminen

Kumotaan neuvoston asetus (EY) N:o 62/2006 tämän asetuksen voimaantulosta alkaen.

7 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2015 alkaen.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

---

LIITE

SISÄLLYSLUETTELO
1.	JOHDANTO
1.1	Lyhenteet
1.2	Vertailuasiakirjat
1.3	Tekninen soveltamisala
1.4	Maantieteellinen soveltamisala
1.5	Tämän tavaraliikenteen telemaattisia sovelluksia koskevan YTE:n sisältö
2.	OSAJÄRJESTELMÄN MÄÄRITELMÄ JA SOVELTAMISALA
2.1	Tämän YTE:n soveltamisalaan kuuluva toiminta
2.2	Tämän YTE:n soveltamisalaan kuulumaton toiminta
2.3	Osajärjestelmän yleiskuvaus
2.3.1	Asiaan liittyvät kokonaisuudet
2.3.2	Kyseeseen tulevat prosessit
2.3.3	Yleisiä huomautuksia
3.	OLENNAISET VAATIMUKSET
3.1	Olennaisten vaatimusten täyttäminen
3.2	Olennaisten vaatimusten näkökohdat
3.3	Yleisiin vaatimuksiin liittyviä näkökohtia
3.3.1	Turvallisuus
3.3.2	Luotettavuus ja käyttökunto
3.3.3	Terveys
3.3.4	Ympäristönsuojelu
3.3.5	Tekninen yhteensopivuus
3.4	Erityisesti tavaraliikenteen telemaattisten sovellusten osajärjestelmään liittyvät näkökohdat
3.4.1	Tekninen yhteensopivuus
3.4.2	Luotettavuus ja käytettävyys
3.4.3	Terveys
3.4.4	Turvallisuus
4.	OSAJÄRJESTELMÄN KUVAUS
4.1	Johdanto
4.2	Osajärjestelmän toiminnalliset ja tekniset eritelmät
4.2.1	Rahtikirjan tiedot
4.2.2	Reittipyyntö
4.2.3	Junan valmistelu
4.2.4	Junan kulkuennuste
4.2.5	Ilmoitukset toimintahäiriöistä
4.2.6	Lähetyksen ETI/ETA
4.2.7	Vaunujen liikkeet
4.2.8	Vaihtoraportit
4.2.9	Laadun parantamiseen pyrkivä tiedonvaihto
4.2.10	Pääviitetiedot
4.2.11	Erilaiset viitetiedostot ja tietokannat
4.2.12	Verkot ja viestintä
4.3	Liitäntöjen toiminnalliset ja tekniset eritelmät
4.3.1	Liitännät infrastruktuuria koskevan YTE:n kanssa
4.3.2	Liitännät liikenteenohjausta ja valvontaa sekä opasteita/merkinantoa koskevan YTE:n kanssa
4.3.3	Liitännät liikkuvan kaluston osajärjestelmän kanssa
4.3.4	Liitännät käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevan YTE:n kanssa
4.3.5	Liitännät henkilöliikenteen telemaattisten sovellusten osajärjestelmän kanssa
4.4	Käyttöä koskevat säännöt
4.4.1	Tietojen laatu
4.4.2	Keskitetyn kuvaustietokannan käyttö
4.5	Ylläpitosäännöt
4.6	Ammatillinen pätevyys
4.7	Työterveys- ja turvallisuusolot
5.	YHTEENTOIMIVUUDEN OSATEKIJÄT
5.1	Määritelmä
5.2	Osatekijöiden luettelo
5.3	Osatekijöiden suoritustasot ja eritelmät
6.	OSATEKIJÖIDEN VAATIMUSTENMUKAISUUDEN JA/TAI KÄYTTÖÖNSOVELTUVUUDEN ARVIOINTI JA OSAJÄRJESTELMÄN TARKASTUS
6.1	Yhteentoimivuuden osatekijät
6.1.1	Arviointimenettelyt
6.1.2	Moduuli
6.1.3	Tavaraliikenteen telemaattisia sovelluksia koskeva osajärjestelmä
7.	KÄYTTÖÖNOTTO
7.1	Tämän YTE:n soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt
7.1.1	Johdanto
7.1.2	Ensimmäinen vaihe — yksityiskohtaiset tietotekniset eritelmät ja yleissuunnitelma
7.1.3	Toinen ja kolmas vaihe — kehitystyö ja käyttöönotto
7.1.4	Hallinto, tehtävät ja vastuut
7.2	Muutoksenhallinta
7.2.1	Muutoksenhallintaprosessi
7.2.2	Tämän asetuksen lisäyksessä I lueteltuja asiakirjoja koskeva erityinen muutoksenhallintaprosessi
Lisäys I	Luettelo teknisistä asiakirjoista
Lisäys II	Sanasto
Lisäys III	Tavara-/henkilöliikenteen telemaattisten sovellusten kansallisen yhteyspisteen tehtävät

1.   JOHDANTO

1.1.    Lyhenteet

1.2.    Vertailuasiakirjat

1.3.    Tekninen soveltamisala

Tässä yhteentoimivuuden teknisessä eritelmässä (jäljempänä ’tavaraliikenteen telemaattisia sovelluksia koskeva YTE’), käsitellään direktiivin 2008/57/EY liitteen II toiminnallisin perustein laaditussa luettelossa esitettyä osajärjestelmän ”telemaattiset sovellukset” tekijää ”tavarakuljetuksiin liittyvät sovellukset”.

Tämän tavaraliikenteen telemaattisia sovelluksia koskevan YTE:n tarkoituksena on varmistaa tietojen tehokas vaihtaminen vahvistamalla tekniset puitteet, jotka on täytettävä, jotta kuljetusprosessi on mahdollisimman kestävä taloudellisesti. Se kattaa tavaraliikenteen sovellukset sekä sen ja muiden liikennemuotojen välisten yhteyksien hallinnan, mikä tarkoittaa, että siinä keskitytään pelkän junien toiminnan lisäksi myös rautatieyrityksen kuljetuspalveluihin. Turvallisuuteen liittyviä seikkoja käsitellään vain tietoalkioiden olemassaolon kannalta. Arvoilla ei ole vaikutusta junan turvallisuuteen, ja tavaraliikenteen telemaattisia sovelluksia koskevan YTE:n vaatimusten noudattamista ei voida katsoa turvallisuusvaatimusten noudattamiseksi.

Tavaraliikenteen telemaattisia sovelluksia koskeva YTE vaikuttaa myös rautatiekuljetusten käyttäjien käyttöoloihin. Tässä yhteydessä sanalla käyttäjät ei tarkoiteta ainoastaan rataverkon haltijoita tai rautatieyrityksiä, vaan myös kaikkia muita palveluntarjoajia, kuten vaunukalustoyhtiöitä, yhteiskuljetusyhtiöitä ja jopa asiakkaita.

Tämän YTE:n tekninen soveltamisala on määritelty tämän asetuksen 2 artiklan 1 ja 3 alakohdissa.

1.4.    Maantieteellinen soveltamisala

Tämän YTE:n maantieteellinen soveltamisala on koko rautatiejärjestelmän rataverkko, joka koostuu

Soveltamisalaan eivät sisälly direktiivin 2008/57/EY [1] 1 artiklan 3 kohdassa mainitut tapaukset.

1.5.    Tämän tavaraliikenteen telemaattisia sovelluksia koskevan YTE:n sisältö

Tämän tavaraliikenteen telemaattisia sovelluksia koskevan YTE:n sisältö on direktiivin 2008/57/EY [1] 5 artiklan mukainen.

Tämä YTE sisältää myös 4 luvussa (Osajärjestelmän kuvaus) kuvatut käyttöä ja kunnossapitoa koskevat vaatimukset, jotka liittyvät 1.1 (Tekninen soveltamisala) ja 1.2 kohdassa (Maantieteellinen soveltamisala) esitettyyn soveltamisalaan.

2.   OSAJÄRJESTELMÄN MÄÄRITELMÄ JA SOVELTAMISALA

2.1.    Tämän YTE:n soveltamisalaan kuuluva toiminta

Direktiivin 2008/57/EY [1] liitteessä II olevan 2.5 kohdan b alakohdassa määritellään tavaraliikenteen telemaattisia sovelluksia koskeva osajärjestelmä.

Se sisältää erityisesti

2.2.    Tämän YTE:n soveltamisalaan kuulumaton toiminta

Asiakkaille tarkoitetut tai eri palveluntarjoajien, kuten rautatieyritysten ja rataverkon haltijoiden, väliset maksu- ja laskutusjärjestelmät eivät kuulu tämän YTE:n soveltamisalaan. Kuljetuspalveluista suoritettavien maksujen perusteeksi tarvittavat tiedot ovat kuitenkin saatavissa 4.2 kohdan (Osajärjestelmän toiminnalliset ja tekniset ominaisuudet) mukaisen tietojenvaihdon edellyttämästä järjestelmästä.

Aikataulujen pitkän aikavälin suunnittelu ei kuulu tämän telemaattisia sovelluksia koskevan YTE:n soveltamisalaan. Joissain kohdin viitataan kuitenkin pitkän aikavälin suunnittelun tuloksiin siltä osin, kuin se liittyy junien kulun vaatimaan tehokkaaseen tiedonvaihtoon.

2.3.    Osajärjestelmän yleiskuvaus

2.3.1.    Asiaan liittyvät kokonaisuudet

Tässä YTE:ssä otetaan huomioon nykyiset palveluntarjoajat ja erilaiset tulevaisuudessa mahdollisesti tavaraliikenteessä mukana olevat palveluntarjoajat, joiden palvelut liittyvät seuraaviin (tämä luettelo ei ole kattava):

Tietyt palveluntarjoajat on nimenomaisesti määritelty direktiiveissä 2012/34/EY [3], 2008/657/EY [1] ja 2004/49/EY [9]. Koska nämä direktiivit on otettava huomioon, tähän YTE:hen liittyy erityisesti seuraava määritelmä:

Myönnettäessä reitin käyttöoikeutta junan kuljettamista varten on myös otettava huomioon direktiivin 2012/34/EY [3] 38 artikla:

Ratakapasiteetin käyttöoikeuden myöntää rataverkon haltija. Oikeuden saanut hakija ei voi siirtää myönnettyä käyttöoikeutta toiselle yritykselle tai yksikölle.

Kaupan käyminen ratakapasiteetilla on kielletty ja aiheuttaa sen, että kapasiteettia ei enää myönnetä asianomaisille.

Siirtona ei pidetä sitä, että jokin rautatieyritys käyttää kapasiteettia sellaisen hakijan liiketoimintaan, joka ei itse ole rautatieyritys.

Rataverkon haltijoiden ja hakijoiden välisessä kuljetuksen toteutusvaiheessa tapahtuvassa viestinnässä on otettava huomioon vain rataverkon haltija ja rautatieyritys, ei erilaisia muita hakijoita, jotka voivat olla oleellisia suunnitteluvaiheessa. Toteutusvaiheessa on aina määritelty tietyn rataverkon haltijan ja rautatieyrityksen välinen suhde, jota varten tapahtuva viestitys ja tietojen tallennus määritellään tässä YTE:ssä. Tämä ei vaikuta hakijan määritelmään tai siitä seuraaviin reitin käyttöoikeuden myöntämismahdollisuuksiin.

Tavaraliikenne tarvitsee erilaisia palveluja. Yksi esimerkki on vaunujen tarjoaminen. Tämän palvelun voidaan katsoa liittyvän liikkuvan kaluston haltijaan. Jos tämä kuljetuksia varten tarvittava palvelu kuuluu rautatieyrityksen tarjoamiin palveluihin, rautatieyritys toimii myös liikkuvan kaluston haltijana. Liikkuvan kaluston haltija voi puolestaan hallita omia vaunujaan ja/tai toisen osapuolen (toisen tavaravaunuja tarjoavan palveluntarjoajan) vaunuja. Tällaisten palveluntarjoajien tarpeet on otettu huomioon riippumatta siitä, onko liikkuvan kaluston haltijana toimiva oikeushenkilö rautatieyritys vai ei.

Tässä YTE:ssä ei luoda uusia oikeushenkilöitä tai velvoiteta rautatieyritystä käyttämään ulkopuolisia palveluntarjoajia palveluihin, joita se itse tarjoaa, mutta siinä nimitetään tarvittaessa palveluja niihin liittyvän palveluntarjoajan mukaan. Jos rautatieyritys tarjoaa kyseistä palvelua, se toimii tämän palvelun palveluntarjoajana.

Kun asiakkaan tarpeet otetaan huomioon, yksi palveluista on kuljetusketjun organisointi ja hallinta asiakkaalle annetun sitoumusten mukaan. Tämän palvelun tarjoaa ”vastaava rautatieyritys” (LRU). Vastaava rautatieyritys on asiakkaan yksinomainen yhteyspiste. Jos kuljetusketjussa on mukana enemmän kuin yksi rautatieyritys, vastaava rautatieyritys vastaa myös rautatieyritysten keskinäisestä koordinoinnista.

Tämän palvelun voi hoitaa myös huolitsija tai mikä muu yhteisö tahansa.

Rautatieyrityksen rooli vastaavana rautatieyrityksenä voi vaihdella kuljetuksen mukaan. Eri kuljetusmuotoja sisältävässä toiminnassa kokojunien kapasiteetin hallinnan ja rahtikirjojen kirjoittamisen hoitaa intermodaalinen palveluintegraattori, joka sitten vuorostaan on vastaavan rautatieyrityksen asiakas.

Pääasia on kuitenkin, että rautatieyritykset ja rataverkon haltijat sekä kaikki muut palveluntarjoajat (tässä liitteessä kuvatussa mielessä) toimivat yhdessä, joko yhteistyössä ja/tai sallien toisille pääsyn järjestelmiinsä, sekä vaihtavat tietoja tehokkaasti, jotta asiakkaalle voidaan tarjota palveluja saumattomasti.

2.3.2.    Kyseeseen tulevat prosessit

Tämä rautateiden tavaraliikennettä koskeva YTE on direktiivin 2008/57/EY [1] mukaan rajoitettu rataverkon haltijoihin ja rautatieyrityksiin/vastaaviin rautatieyrityksiin niiden välittömien asiakkaiden osalta. Vastaava rautatieyritys toimittaa sopimuksesta asiakkaalle erityisesti seuraavat tiedot:

Näiden tietojen ilmoittamista koskevat tavaraliikenteen telemaattisten sovellusten mukaiset viestit määritellään 4 luvussa.

Tavaraliikenteessä vastaavan rautatieyrityksen toiminta lähetyksen osalta alkaa siitä, kun se saa asiakkaaltaan rahtikirjan ja esimerkiksi luettelon vaunulasteista sekä lastauksen valmistumisajan. Vastaava rautatieyritys laatii kuljetukselle (kokemukseen ja/tai sopimukseen perustuvan) alustavan reittisuunnitelman. Jos vastaava rautatieyritys aikoo sisällyttää vaunulastin junaan Open Access -periaatteella toimittaessa (vastaava rautatieyritys vastaa junan toiminnasta koko matkan ajan), alustava reittisuunnitelma on sellaisenaan lopullinen. Jos vastaava rautatieyritys aikoo sisällyttää vaunulastin junaan, jonka kulussa on mukana toisia rautatieyrityksiä, sen on ensin otettava selkoa siitä, mihin rautatieyrityksiin olisi otettava yhteyttä ja mihin aikaan vaihto kahden peräkkäisen rautatieyrityksen välillä voi tapahtua. Vastaava rautatieyritys laatii sitten alustavat vaunumääräykset erikseen kullekin rautatieyritykselle täyden rahtikirjan osiksi. Vaunumääräykset määritellään 4.2.1 kohdassa (Rahtikirjan tiedot).

Tilauksen saaneet rautatieyritykset tarkistavat vaunujen käytön vaatimien resurssien ja reitin saatavuuden. Eri rautatieyritysten antamien vastausten perusteella vastaava rautatieyritys voi hienosäätää reittisuunnitelmaa tai aloittaa kyselyt alusta — mahdollisesti jopa muilta rautatieyrityksiltä –, kunnes reittisuunnitelma lopulta vastaa asiakkaan vaatimuksia.

Rautatieyrityksillä/vastaavilla rautatieyrityksillä on yleensä oltava vähintään seuraavat valmiudet:

Hakijana toimiessaan rautatieyritysten/vastaavien rautatieyritysten on myös annettava käyttöön (rataverkon haltijoiden kanssa tehtyjen sopimusten avulla) tarvittava reitti ja kuljetettava junaa omilla matkaosuuksillaan. Reittinä nämä voivat käyttää jo (suunnitteluvaiheessa) varattuja reittejä tai niiden on pyydettävä asianomaisen matkaosuuden rataverkon haltijalta ad hoc -reittiä. Lisäyksessä I on esimerkki reitinpyyntötapahtumasta.

Myös reitin omistuksella on tärkeä merkitys rataverkon haltijan ja rautatieyrityksen välisessä junan kulkiessa tapahtuvassa viestinnässä. Viestinnän on aina perustuttava junan ja reitin numeroon, joita käyttämällä rataverkon haltija viestii sen rautatieyrityksen kanssa, joka on varannut reitin tämän infrastruktuurin alueelta (ks. myös lisäys I).

Jos rautatieyritys hoitaa koko matkan A–F (rautatieyritys toimii Open Access -periaatteella, eikä muita rautatieyrityksiä ole mukana), viestii jokainen mukana oleva rataverkon haltija suoraan pelkästään tämän rautatieyrityksen kanssa. Tämä rautatieyrityksen Open Access -toiminta voidaan toteuttaa varaamalla reitti yhteisestä tiedonvälityspisteestä (”One stop shop”) tai osa kerrallaan suoraan eri rataverkon haltijoilta. Tässä YTE:ssä otetaan huomioon molemmat tapaukset, kuten esitetään 4.2.2.1 kohdassa Reittipyyntö, Alustavat huomautukset.

Rautatieyritysten ja rataverkon haltijoiden välinen vuoropuhelu tavarajunan reitin laatimiseksi määritellään 4.2.2 kohdassa (Reittipyyntö). Tämä toiminto liittyy direktiivin 2012/34/EU [3] 48 artiklan 1 kohtaan. Tähän vuoropuheluun eivät kuulu palveluja tarjoavan rautatieyrityksen luvan hankkiminen direktiivin 2001/13/EY [10] mukaisesti, direktiivin 2012/34/EU [3] mukainen sertifiointi eivätkä direktiivin 2012/34/EU [3] mukaiset käyttöoikeudet.

4.2.3 kohdassa (Junan valmistelu) määritellään junan kokoonpanoon ja lähtöön liittyvä tiedonvaihto. Junan kulunaikainen normaali tiedonvaihto selostetaan 4.2.4 kohdassa (Junan kulkuennuste) ja poikkeustapauksissa lähetettävät viestit kuvaillaan 4.2.5 kohdassa (Ilmoitukset toimintahäiriöistä). Kaikkia näitä junia koskevia viestejä vaihdetaan rautatieyrityksen ja rataverkon haltijan välillä.

Asiakkaan kannalta tärkein tieto on aina lähetyksen arvioitu saapumisaika (ETA). ETA voidaan laskea vastaavan rautatieyrityksen ja rataverkon haltijan välisen tiedonvaihdon perusteella (toimittaessa Open Access -periaatteella). Jos eri rautatieyritykset toimivat yhteistoiminnassa, ETA ja arvioidut vaihtoajat (ETI:t) voidaan määrittää rautatieyritysten ja rataverkon haltijoiden välisten viestien perusteella, ja rautatieyritykset voivat kertoa ne vastaavalle rautatieyritykselle (4.2.6 kohta: Lähetyksen ETI/ETA).

Rataverkon haltijan ja rautatieyrityksen välisen tiedonvaihdon perusteella vastaava rautatieyritys tietää myös seuraavat asiat:

Rataverkon haltijan ja rautatieyrityksen välisen tiedonvaihdon perusteella sekä rautatieyritysten ja vastaavan rautatieyrityksen välisestä tiedonvaihdosta voidaan saada erilaisia tilastotietoja

Tyhjien vaunujen käsittely on erityisen tärkeää puhuttaessa yhteentoimivista vaunuista. Periaatteessa lastattujen ja tyhjien vaunujen käsittelyssä ei ole eroa. Tyhjien vaunujen kuljetus tapahtuu myös lähetysmääräysten perusteella, ja näiden tyhjien vaunujen liikkuvan kaluston haltijaa on pidettävä asiakkaana.

2.3.3.    Yleisiä huomautuksia

Tietojärjestelmä on hyvä vain, jos siinä olevat tiedot ovat luotettavia. Tämän vuoksi lähetyksen, vaunun tai kontin huolinnan kannalta tärkeiden tietojen on oltava paikkansa pitäviä ja ne on kerättävä taloudellisella tavalla — mikä tarkoittaa, että ne olisi syötettävä järjestelmään vain kerran.

Tällä perusteella tässä YTE:ssä esitetyissä sovelluksissa ja viesteissä vältetään tietojen manuaalinen syöttäminen useampaan kertaan käyttämällä valmiiksi tallennettuja tietoja, kuten esim. liikkuvan kaluston viitetietoja. Liikkuvan kaluston viitetietoja koskevat vaatimukset määritellään 4.2.10 kohdassa (Pääviitetiedot). Määritellyistä liikkuvan kaluston tietokannoista on voitava helposti saada tarvittavat tekniset tiedot. Tietokantojen sisällön on oltava oikeuksiin perustuvien strukturoitujen käyttöoikeuksien perusteella kaikkien rataverkon haltijoiden, rautatieyritysten ja liikkuvan kaluston haltijoiden käytettävissä erityisesti kaluston kiertoa ja kunnossapitoa varten. Niiden on sisällettävä kaikki kuljetusten kannalta kriittiset tekniset tiedot, kuten

Intermodaalisen kuljetustoiminnan eri pisteissä (joita kutsutaan Gateway-asemiksi) vaunuja ei ainoastaan liitetä toisiin juniin, vaan intermodaalisia lastausyksikköjä voidaan myös siirtää vaunusta toiseen. Tämän takia ei riitä, että käytetään vaunuja koskevaa reittisuunnitelmaa, vaan on laadittava myös intermodaalisia lastausyksikköjä koskeva reittisuunnitelma.

4.2.11 kohdassa (Erilaiset viitetiedostot ja tietokannat) luetellaan erilaisia liitetiedostoja ja tietokantoja, kuten vaunujen ja intermodaalisten lastausyksikköjen toimintaan liittyvä tietokanta. Tämä tietokanta sisältää tiedot liikkuvan kaluston liikennetilanteesta, painoja ja vaarallisia aineita koskevat tiedot, intermodaalisia lastausyksikköjä koskevat tiedot sekä sijaintitiedot.

Tavaraliikenteen telemaattisten sovellusten osajärjestelmää koskevassa YTE:ssä määritellään ne tarvittavat tiedot, joita on vaihdettava kuljetusketjuun osallistuvien eri osapuolten välillä, ja sillä mahdollistetaan pakollisen standarditiedonvaihtoprosessin käyttöönotto. Siihen sisältyy myös tällaista viestintäympäristöä varten tarvittava arkkitehtuuristrategia. Tämä strategia esitetään pääpiirteissään 4.2.12 kohdassa (Verkot ja viestintä), ja siinä on otettu huomioon seuraavat tekijät:

Tavaraliikenteen telemaattisia sovelluksia koskevasta osajärjestelmästä ei tapahdu suoraa tiedonsiirtoa junaan, kuljettajalle tai liikenteenohjausta ja valvontaa sekä opasteita/merkinantoa koskevan osajärjestelmän osiin, ja fyysinen siirtoverkko on täysin erillään verkosta, jota liikenteenohjausta ja valvontaa sekä opasteita/merkinantoa koskeva osajärjestelmä käyttää. ERTMS/ETCS-järjestelmä käyttää GSM-R:ää. Tässä avoimessa verkossa ETCS-eritelmistä selviää, että turvallisuus saavutetaan hallitsemalla avoimen verkon vaaroja asianmukaisesti EURORADIO-protokollaa käyttäen.

Liitännät liikkuvaa kalustoa ja liikenteenohjausta ja valvontaa koskeviin rakenteellisiin osajärjestelmiin annetaan vain liikkuvan kaluston viitetietokantojen välityksellä (4.2.10.2 kohta), joita niiden haltijat hallitsevat. Liitännät infrastruktuuria, liikenteenohjausta ja valvontaa sekä energiaa koskeviin osajärjestelmiin annetaan rataverkon haltijan laatimilla reitin määritelmällä (4.2.2.3 kohta), jossa määritellään infrastruktuuriin liittyviä arvoja, sekä rataverkon haltijoiden antamilla infrastruktuurin käytön rajoituksia koskevilla tiedoilla (4.2.2 kohta Reittipyyntö ja 4.2.3 kohta Junan valmistelu).

3.   OLENNAISET VAATIMUKSET

3.1.    Olennaisten vaatimusten täyttäminen

Direktiivin 2008/57/EY [1] 4 artiklan 1 kohdan mukaan Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän, osajärjestelmien ja niiden yhteentoimivuuden osatekijöiden on täytettävä direktiivin liitteessä III yleisellä tasolla esitetyt olennaiset vaatimukset.

Tämän YTE:n soveltamisalan osalta YTE:n luvussa 3 lueteltujen olennaisten vaatimusten täyttyminen varmistetaan sillä, että osajärjestelmä on 4 luvussa (Osajärjestelmän kuvaus) esitettyjen tietojen mukainen.

3.2.    Olennaisten vaatimusten näkökohdat

Olennaiset vaatimukset koskevat seuraavia alueita:

Direktiivin 2008/57/EY [1] mukaan olennaiset vaatimukset voivat koskea yleisesti koko Euroopan laajuista rautatiejärjestelmää tai erityisesti kutakin osajärjestelmää ja sen osatekijöitä.

3.3.    Yleisiin vaatimuksiin liittyviä näkökohtia

Yleisten vaatimusten merkitys tavaraliikenteen telemaattisten sovellusten osajärjestelmän kannalta määritetään seuraavasti:

3.3.1.    Turvallisuus

Direktiivin 2008/57/EY [1] liitteessä III olevien 1.1.1, 1.1.2, 1.1.3, 1.1.4 ja 1.1.5 kohdan olennaiset vaatimukset eivät ole telemaattisten sovellusten osajärjestelmän kannalta tärkeitä.

3.3.2.    Luotettavuus ja käytettävyys

”Junien liikkumiseen liittyvien kiinteiden tai liikkuvien osatekijöiden seuranta ja huolto on järjestettävä ja toteutettava sekä niiden laajuus määritettävä siten, että ne pysyvät toimintakuntoisina tarkoitetuissa olosuhteissa.”

Tämä olennainen vaatimus täytetään erityisesti seuraavissa kohdissa:

3.3.3.    Terveys

Direktiivin 2008/57/EY [1] liitteessä III olevien 1.3.1 ja 1.3.2 kohdan olennaiset vaatimukset eivät ole telemaattisten sovellusten osajärjestelmän kannalta tärkeitä.

3.3.4.    Ympäristönsuojelu

Direktiivin 2008/57/EY [1] liitteessä III olevien 1.4.1, 1.4.2, 1.4.3, 1.4.4 ja 1.4.5 kohdan olennaiset vaatimukset eivät ole telemaattisten sovellusten osajärjestelmän kannalta tärkeitä.

3.3.5.    Tekninen yhteensopivuus

Direktiivin 2008/57/EY [1] liitteessä III olevan 1.5 kohdan olennainen vaatimus ei ole telemaattisten sovellusten osajärjestelmän kannalta tärkeä.

3.4.    Erityisesti tavaraliikenteen telemaattisten sovellusten osajärjestelmään liittyvät näkökohdat

3.4.1.    Tekninen yhteensopivuus

Direktiivin 2008/57/EY [1] liitteessä III olevan 2.7.1 kohdan olennainen vaatimus:

”Telemaattisten sovellusten olennaiset vaatimukset, joilla taataan palvelujen vähimmäislaatu matkustajille ja tavaraliikenteen asiakkaille, koskevat erityisesti teknistä yhteensopivuutta.

Näiden sovellusten osalta on varmistettava, että

Tämä olennainen vaatimus täytetään erityisesti seuraavissa kohdissa:

3.4.2.    Luotettavuus ja käytettävyys

Direktiivin 2008/57/EY [1] liitteessä III olevan 2.7.2 kohdan olennainen vaatimus:

”Näiden tiedostojen, ohjelmien ja tiedonsiirtokäytäntöjen käyttö-, hallinta-, päivitys- ja ylläpitotapojen on taattava näiden järjestelmien tehokkuus ja palvelujen laatu.”

Tämä vaatimus täytetään erityisesti seuraavissa kohdissa:

Tämä olennainen vaatimus, erityisesti käyttötapa, jolla taataan näiden telemaattisten sovellusten tehokkuus ja palvelujen laatu, on koko YTE:n perustekijöitä, eikä sen vaikutus rajoitu 4.2.10, 4.2.11 ja 4.2.12 kohtiin.

3.4.3.    Terveys

Direktiivin 2008/57/EY [1] liitteessä III olevan 2.7.3 kohdan olennainen vaatimus:

”Näiden järjestelmien käyttäjäliittymissä on noudatettava ergonomian ja terveyden suojelun vähimmäissääntöjä.”

Tässä YTE:ssä ei esitetä mitään uusia vaatimuksia näiden telemaattisten sovellusten ja käyttäjien väliselle liitännälle entisten kansallisten ja eurooppalaisten ergonomian ja terveyden suojelun vähimmäissäännösten lisäksi.

3.4.4.    Turvallisuus

Direktiivin 2008/57/EY [1] liitteessä III olevan 2.7.4 kohdan olennainen vaatimus:

”On varmistettava riittävä yhtenäisyyden ja luotettavuuden taso turvallisuuteen liittyvien tietojen tallentamisessa ja siirrossa.”

Tämä vaatimus täytetään seuraavissa kohdissa:

4.   OSAJÄRJESTELMÄN KUVAUS

4.1.    Johdanto

Rautatiejärjestelmä, jota direktiivi 2008/57/EY koskee ja jonka osa telemaattisten sovellusten osajärjestelmä on, on integroitu järjestelmä, jonka yhdenmukaisuus on todennettava. Tämä yhdenmukaisuus on tarkastettava erityisesti osajärjestelmän eritelmien osalta, niiden liitäntöjen osalta, jotka sillä on siihen järjestelmään, johon se on integroitu, sekä käyttö- ja kunnossapitosääntöjen osalta.

Kun otetaan huomioon kaikki sovellettavat olennaiset vaatimukset, tavaraliikenteen telemaattisten sovellusten osajärjestelmää kuvaavat seuraavat ominaisuudet:

4.2.    Osajärjestelmän toiminnalliset ja tekniset eritelmät

Edellä 3 luvussa (Olennaiset vaatimukset) esitettyjen olennaisten vaatimusten valossa osajärjestelmän toiminnalliset ja tekniset eritelmät ovat seuraavat:

Tarkemmat eritelmät määritellään kattavassa datakatalogissa. Katalogin viestien ja datan pakolliset muodot määritellään lisäyksessä I mainitussa asiakirjassa ”TAF TSI — Annex D.2: Appendix F — TAF TSI Data and Message Model”. Lisäksi samaan tarkoitukseen voidaan käyttää muita olemassa olevia standardeja, jos osapuolet ovat sopineet niiden käytöstä, erityisesti niiden EU:n jäsenvaltioiden alueella, joilla on yhteinen raja kolmansien maiden kanssa.

Viestin rakenteeseen liittyviä yleisiä huomautuksia

Viestien rakenteeseen sisältyy kaksi tiedostoa:

—	Ohjausdata : määritellään katalogin viestien pakollisessa otsikossa.

—	Viestin sisältämät tiedot : määritellään kunkin katalogissa esitetyn viestin pakollisessa/vapaaehtoisessa sisällössä ja pakollisessa/vapaaehtoisessa datassa.

Jos viesti tai tietoalkio määritellään tässä asetuksessa vapaaehtoiseksi, sen käytöstä päättävät asianomaiset osapuolet. Näiden viestien ja tietoalkioiden soveltamisesta sovitaan sopimuksessa. Jos datakatalogin vaihtoehtoiset osat ovat tietyissä olosuhteissa pakollisia, tämä on täsmennettävä dataluettelossa.

4.2.1.    Rahtikirjan tiedot

4.2.1.1.    Asiakkaan rahtikirja

Asiakkaan on lähetettävä rahtikirja vastaavalle rautatieyritykselle. Rahtikirjassa on oltava kaikki tiedot, joita tarvitaan lähetyksen kuljettamiseen lähettäjältä vastaanottajalle asiakirjan ”Yhtenäiset oikeussäännökset sopimuksesta tavaran kansainvälisistä rautatiekuljetuksista (CIM)”, asiakirjan ”Vaunujen käyttöä kansainvälisessä rautatieliikenteessä koskevia sopimuksia koskevat yhdenmukaiset oikeussäännökset (CUV)” ja voimassaolevien kansallisten sääntöjen mukaisesti. Vastaavan rautatieyrityksen on täydennettävä tietoja lisätiedoilla. Rahtikirjan osatiedot, lisätiedot mukaan luettuina, kuvataan tämän asetuksen lisäyksessä I mainituissa asiakirjoissa ”TAF TSI — ANNEX D.2: APPENDIX A (WAGON/ILU TRIP PLANNING” ja ”TAF TSI — Annex D.2: Appendix F — TAF TSI Data and Message Model [4]”.

Open Access -periaatteella toimittaessa asiakkaaseen sopimussuhteessa olevalla vastaavalla rautatieyrityksellä on kaikki tiedot niiden täydentämisen jälkeen. Mitään viestienvaihtoa toisten rautatieyritysten kanssa ei tarvita. Nämä tiedot ovat myös lyhyellä varoitusajalla tehtävän reittipyynnön perustana, mikäli se on tarpeen rahtikirjan vaatimusten täyttämiseksi.

Seuraavat viestit koskevat toimintaa muulla kuin Open Access -periaatteella. Näiden viestien tiedot voivat myös olla lyhyellä varoitusajalla tehtävän reittipyynnön perustana, mikäli se on tarpeen rahtikirjan vaatimusten täyttämiseksi.

4.2.1.2.    Lähetysmääräykset

Lähetysmääräys on ensisijaisesti rahtikirjan tietojen lisäys. Vastaavan rautatieyrityksen on toimitettava se kuljetusketjussa mukana oleville rautatieyrityksille. Lähetysmääräykseen on sisällyttävä kaikki ne tiedot, jotka rautatieyritys tarvitsee hoitaakseen vastuullaan olevan kuljetuksen siihen saakka, kunnes se luovuttaa sen seuraavalle rautatieyritykselle. Tämän vuoksi sen sisältö vaihtelee rautatieyrityksen roolin mukaan eli sen mukaan, onko se lähettävä, kauttakulkuliikennettä hoitava vai perille toimittava rautatieyritys.

Lähetysmääräyksen pakollinen tietorakenne ja viestin yksityiskohtaiset muodot luetellaan lisäyksessä I mainitussa asiakirjassa ”TAF TSI — Annex D.2: Appendix F — TAF TSI Data and Message Model” kohdassa ”ConsignmentOrderMessage” (Lähetysmääräysviestit).

Näiden lähetysmääräysten pääasiallinen sisältö on seuraava:

Tiettyjen rahtikirjan tietojen on oltava myös kaikkien kuljetusketjun osapuolten (kuten rataverkon haltijan tai kaluston haltijan) käytettävissä, asiakkaat mukaan luettuina. Näitä ovat erityisesti seuraavat vaunukohtaiset tiedot:

Paperiversiota voidaan käyttää poikkeuksellisesti vain, jos tietoja ei voida lähettää edellä määriteltyjä viestejä käyttäen.

4.2.2.    Reittipyyntö

4.2.2.1.    Alustavat huomautukset

Reitti kuvaa junan reittiä ja sen ominaisuuksia reitin eri osuuksilla koskevia pyydettyjä, hyväksyttyjä ja toteutuneita tietoja, jotka tallennetaan. Seuraavassa esitetään tiedot, joiden on oltava rataverkon haltijan käytettävissä. Nämä tiedot on päivitettävä aina niiden muuttuessa. Vuotuista reittiä koskevien tietojen onkin annettava mahdollisuus hakea dataa lyhyen aikavälin muutosten osalta. Erityisesti vastaavan rautatieyrityksen on tiedotettava asiakkaalle, jos tähän kohdistuu vaikutusta.

Lyhyellä varoitusajalla tehty reittipyyntö

Junan kulussa tapahtuvien poikkeamien tai lyhyellä varoitusajalla syntyneen kuljetustarpeen takia rautatieyrityksellä on oltava mahdollisuus saada rataverkosta ad hoc -reitti.

Ensin mainitussa tapauksessa on välittömästi selvitettävä junan kokoonpanoluettelon mukainen kokoonpano.

Viimeksi mainitussa tapauksessa rautatieyrityksen on annettava rataverkon haltijalle kaikki tarvittavat tiedot siitä, milloin ja missä junan halutaan kulkevan, sekä sen fyysiset ominaisuudet siltä osin, kuin niillä on merkitystä infrastruktuurin kannalta.

Perusparametria ”Lyhyen varoitusajan reittipyyntö” on käsiteltävä rautatieyrityksen ja rataverkon haltijan välillä. Tässä perusparametrissa rataverkon haltijalla voidaan tarkoittaa rataverkon haltijoita ja tarvittaessa käyttöoikeuden myöntäviä elimiä (ks. direktiivi 2012/34/EY [3]).

Nämä vaatimukset koskevat kaikkia lyhyellä varoitusajalla tehtyjä reittipyyntöjä.

Tämä perusparametri ei sisällä liikenteenhallinta-asioita. Lyhyellä varoitusajalla pyydettyjen reittien ja liikenteen hallinnan tekemien reittimuutosten ajallisesta rajanvedosta sovitaan paikallisesti.

Rautatieyrityksen on annettava rataverkon haltijalle kaikki tarvittavat tiedot siitä, milloin ja missä junan halutaan kulkevan, sekä sen fyysiset ominaisuudet siltä osin, kuin niillä on merkitystä infrastruktuurin kannalta.

Jokainen rataverkon haltija vastaa rataverkollaan olevan reitin sopivuudesta, ja rautatieyrityksen velvollisuus on tarkastaa, että junan ominaisuudet vastaavat sille annetun reitin tietoja.

Verkkoselostuksissa esitettyjen reitin käyttöä koskevien ehtojen merkitystä tai käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevassa YTE:ssä esitettyjä infrastruktuurin rajoituksia koskevia vastuita rajoittamatta rautatieyrityksen on ennen junan valmistelua tiedettävä, onko rataosuuksilla tai asemilla (solmukohdissa) reittiä koskevassa sopimuksessa kuvattuja junan kokoonpanoon vaikuttavia rajoituksia.

Lyhyellä varoitusajalla tehtävä junan kulkua koskeva reittisopimus perustuu rautatieyritysten ja rataverkon haltijoiden väliseen vuoropuheluun. Ratakapasiteetin käyttöoikeutta voivat hakea hakijat. Käyttääkseen kyseistä ratakapasiteettia hakijoiden on nimettävä rautatieyritys tekemään sopimus rataverkon haltijan kanssa direktiivin 2012/34/EU [3] mukaisesti. Tähän vuoropuheluun osallistuvat kaikki rautatieyritykset ja rataverkon haltijat, jotka ovat mukana kuljettamassa junaa haluttua reittiä mutta joilla voi olla erilainen osuus reitin selvittämisprosessissa.

4.2.2.2.    Reittipyynnön sisältävä viesti

Rautatieyrityksen on lähetettävä tämä viesti rataverkon haltijalle, kun se pyytää reittiä.

Viestin pakollisen rakenteen ja noudatettavien osien määritelmä esitetään lisäyksessä I mainitussa asiakirjassa ”TAF TSI — Annex D.2: Appendix F — TAF TSI Data and Message Model”.

4.2.2.3.    Reitin tiedot sisältävä viesti

Tämän viestin lähettää rataverkon haltija rautatieyritykselle vastauksena rautatieyrityksen reittipyyntöön.

Reitin tiedot sisältävän viestin pakollisen rakenteen ja noudatettavien osien määritelmä esitetään lisäyksessä I mainitussa asiakirjassa ”TAF TSI — Annex D.2: Appendix F — TAF TSI Data and Message Model”.

4.2.2.4.    Reitin vahvistuksesta kertova viesti

Reittiä pyytävä rautatieyritys käyttää tätä viestiä varatakseen/vahvistaakseen rataverkon haltijan ehdottaman reitin.

Reitin vahvistuksesta kertovan viestin pakollisen rakenteen ja noudatettavien osien määritelmä esitetään lisäyksessä I mainitussa asiakirjassa ”TAF TSI — Annex D.2: Appendix F — TAF TSI Data and Message Model”.

4.2.2.5.    Reitin tiedot hylkäävä viesti

Reittiä pyytävä rautatieyritys käyttää tätä viestiä hylätäkseen kyseisen rataverkon haltijan ehdottaman reitin.

Reitin tiedot hylkäävän viestin pakollisen rakenteen ja noudatettavien osien määritelmä esitetään lisäyksessä I mainitussa asiakirjassa ”TAF TSI — Annex D.2: Appendix F — TAF TSI Data and Message Model”.

4.2.2.6.    Reitin peruutuksesta kertova viesti

Rautatieyritys käyttää tätä viestiä peruakseen aiemmin varatun reitin tai osan siitä.

Reitin peruutuksesta kertovan viestin pakollisen rakenteen ja noudatettavien osien määritelmä esitetään lisäyksessä I mainitussa asiakirjassa ”TAF TSI — Annex D.2: Appendix F — TAF TSI Data and Message Model”.

4.2.2.7.    Reitti ei käytettävissä -viesti

Rataverkon haltija lähettää tämän viestin rautatieyritykselle, jos rautatieyritykselle varattu reitti ei ole enää käytettävissä.

Reitti ei käytettävissä -viestin pakollisen rakenteen ja noudatettavien osien määritelmä esitetään lisäyksessä I mainitussa asiakirjassa ”TAF TSI — Annex D.2: Appendix F — TAF TSI Data and Message Model”.

4.2.2.8.    Ilmoitus viestin vastaanottamisesta -viesti

Viestin saajan on lähetettävä tämä viesti alkuperäisen viestin lähettäjälle vahvistaakseen, että sen aikaisempi järjestelmä on vastaanottanut viestin säädetyssä ajassa.

Ilmoitus viestin vastaanottamisesta -viestin pakollisen rakenteen ja noudatettavien osien määritelmä esitetään lisäyksessä I mainitussa asiakirjassa ”TAF TSI — Annex D.2: Appendix F — TAF TSI Data and Message Model”.

4.2.3.    Junan valmistelu

4.2.3.1.    Yleiset huomautukset

Tässä perusparametrissa kuvataan ne viestit, jotka on vaihdettava junaa valmisteltaessa ennen sen lähtöä.

Junan valmisteluun sisältyy junan ja reitin yhteensopivuuden tarkastaminen. Tarkistuksen toteuttaa rautatieyritys asianosaisten rataverkon haltijoiden toimittamien infrastruktuurin kuvausta ja sen rajoituksia koskevien tietojen perusteella.

Junan valmistelun aikana rautatieyritys lähettää junan kokoonpanoa koskevan viestin kuljetusketjussa seuraaville rautatieyrityksille. Sopimusten mukaan rautatieyrityksen on lähetettävä viesti myös rataverkon haltijoille, joiden kanssa sillä on reitin osuutta koskeva sopimus.

Jos junan kokoonpanoa jossain paikassa muutetaan, tämä viesti on lähetettävä uudelleen vastuussa olevan rautatieyrityksen päivittämin tiedoin.

Junan valmistelua varten rautatieyrityksellä on oltava käytettävissään infrastruktuurin rajoituksia koskevat ilmoitukset, vaunujen tekniset tiedot (Liikkuvan kaluston viitetietokannat, 4.2.10.2 kohta), tiedot vaarallisista aineista sekä ajan tasalla olevat tiedot vaunuista. Muita tietokantoja: Vaunujen ja intermodaalisten lastausyksikköjen käyttöä koskeva tietokanta (4.2.11.2 kohta). Tämä koskee kaikkia junassa olevia vaunuja. Lopuksi rautatieyrityksen on lähetettävä junan kokoonpanotiedot ketjussa seuraaville rautatieyrityksille. Rautatieyrityksen on lähetettävä tämä viesti myös niille rataverkon haltijoille, joiden alueelta se on varannut reittiosuuden, silloin, kun tavanomaisen rautatieverkon käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevassa YTE:ssä tai rautatieyrityksen ja rataverkon haltijoiden välisissä sopimuksissa niin edellytetään.

Jos junan kokoonpanoa jossain paikassa muutetaan, tämä viesti on lähetettävä uudelleen vastuussa olevan rautatieyrityksen päivittämin tiedoin.

Jokaisessa pisteessä, kuten lähtöpisteessä ja vaihtopisteissä, joissa vastuussa oleva rautatieyritys vaihtuu, on aloitusmenettelyn mukainen vuoropuhelu rataverkon haltijan ja rautatieyrityksen välillä (Juna valmis — Juna kulussa -ilmoitus) pakollinen.

4.2.3.2.    Junan kokoonpanoa koskeva viesti

Rautatieyrityksen on lähetettävä tämä junan kokoonpanoa kuvaava viesti seuraavalle rautatieyritykselle. Verkkoselostuksen mukaan rautatieyrityksen on lähetettävä viesti myös rataverkon haltijalle. Jos junan kokoonpanoa matkan varrella muutetaan, muutoksesta vastuussa olevan rautatieyrityksen on päivitettävä tämä viesti vastaavalle rautatieyritykselle, joka tiedottaa kaikille asianosaisille.

Junan kokoonpanoa koskevan viestin pakollisen rakenteen ja noudatettavien osien määritelmä esitetään lisäyksessä I mainitussa asiakirjassa ”TAF TSI — Annex D.2: Appendix F — TAF TSI Data and Message Model”.

Rautatieyrityksen ja rataverkon haltijoiden välisessä viestinvaihdossa toimitettavat vähimmäistiedot junan kokoonpanon osalta määritellään päätöksen 2012/757/EU (OPE YTE) 4.2.2.7.2 kohdassa.

4.2.3.3.    Juna valmis -viesti

Rautatieyrityksen on lähetettävä rataverkon haltijalle ”Juna valmis” -viesti aina, kun juna on valmis käyttämään rataverkkoa junan valmistelun jälkeen, ellei rataverkon haltija kansallisten sääntöjen nojalla hyväksy aikataulua ”Juna valmis” -viestiksi.

Juna valmis -viestin pakollisen rakenteen ja noudatettavien osien määritelmä esitetään lisäyksessä I mainitussa asiakirjassa ”TAF TSI — Annex D.2: Appendix F — TAF TSI Data and Message Model”. Lisäksi samaan tarkoitukseen voidaan käyttää muita olemassa olevia standardeja, jos kyseiset osapuolet ovat nimenomaan sopineet niiden käytöstä.

4.2.4.    Junan kulkuennuste

4.2.4.1.    Yleiset huomautukset

Tässä perusparametrissa määrätään junan kulkua koskevista tiedoista ja ennusteista. Siinä on kuvattava kuinka vuoropuhelua rataverkon haltijan ja rautatieyrityksen välillä ylläpidetään junan kulkua koskevien tietojen ja junan kulkua koskevien ennusteiden vaihtamiseksi.

Tämä perusparametri määrää, kuinka rataverkon haltijan on oikeaan aikaan lähetettävä rautatieyritykselle sekä seuraavalle junan kulkuun liittyvälle rataverkon haltijalle junan kulkua koskevia tietoja.

Junan kulkua koskevien tietojen avulla voidaan selvittää yksityiskohtaisesti junan tilanne sovituissa ilmoittautumispisteissä.

Junan kulkua koskevien ennusteiden avulla voidaan arvioida junan saapumisaika sovittuihin ennustepisteisiin. Rataverkon haltijan on lähetettävä tämä viesti rautatieyritykselle sekä seuraavalle junan kulkuun liittyvälle rataverkon haltijalle.

Junan kulun aikaiset ilmoittautumispisteet määritellään sopimuksessa.

Tämä rautatieyritysten ja rataverkon haltijoiden välinen tiedonvaihto tapahtuu aina vastuussa olevan rataverkon haltijan ja sen rautatieyrityksen välillä, joka on varannut reitin, jolla juna tosiasiallisesti kulkee.

Vastaavan rautatieyrityksen on sopimuksen mukaisesti toimitettava asiakkaalle junan kulkua koskeva ennuste ja junan kulkua koskevat tiedot. Osapuolet sopivat ilmoittautumispisteistä sopimuksessa.

4.2.4.2.    Junan kulkuennuste -viesti

Rataverkon haltijan on lähetettävä tämä viesti junan kulusta vastuussa olevalle rautatieyritykselle luovutuspisteen, vaihtopisteen ja junan määränpään osalta 4.2.4.1 kohdassa (Junan kulkuennuste, Yleiset huomautukset) kuvatulla tavalla.

Lisäksi rataverkon haltijan on lähetettävä viesti rautatieyritykselle muiden ilmoittautumispisteiden osalta rautatieyrityksen ja rataverkon haltijan välisten sopimusten mukaan (esim. käsittelypisteiden tai asemien osalta).

Junan kulkua koskeva ennuste voidaan lähettää myös ennen junan lähtöä. Rautatieyrityksen ja rataverkon haltijan on keskenään sovittava, miten suuri lisäviivästys kahden ilmoittautumispisteen välillä antaa aihetta ensimmäisen tai uuden ennusteen lähettämiseen. Jos viivästymisaika ei ole tiedossa, rataverkon haltijan on lähetettävä ”liikennehäiriötä koskeva viesti” (Ilmoitukset toimintahäiriöistä, 4.2.5 kohta).

Junan kulkuennusteen sisältävässä viestissä on oltava ennustettu saapumisaika sovituille ennustepisteille.

Junan kulkuennuste -viestin pakollisen rakenteen ja noudatettavien osien määritelmä esitetään lisäyksessä I mainitussa asiakirjassa ”TAF TSI — Annex D.2: Appendix F — TAF TSI Data and Message Model”.

4.2.4.3.    Juna kulussa -ilmoitus ja junan viivästymisen syytä koskeva viesti

Rataverkon haltijan on toimitettava tämä viesti junan kulusta vastuussa olevalle rautatieyritykselle

Jos viivästyksen syy (ensimmäinen olettama) kerrotaan, se on lähetettävä erillisessä junan viivästymisen syytä koskevassa viestissä.

Juna kulussa -ilmoituksen ja junan viivästymisen syytä koskevan viestin pakollisen rakenteen ja noudatettavien osien määritelmä esitetään lisäyksessä I mainitussa asiakirjassa ”TAF TSI — Annex D.2: Appendix F — TAF TSI Data and Message Model”.

4.2.5.    Ilmoitukset toimintahäiriöistä

4.2.5.1.    Yleiset huomautukset

Tässä perusparametrissa määrätään, kuinka junan kulussa sattuneita häiriöitä koskevia tietoja käsitellään rautatieyrityksen ja rataverkon haltijan välillä.

Kun rautatieyritys saa tietää vastuullaan olevan junan kulussa sattuneesta häiriöstä, sen on välittömästi ilmoitettava siitä asianomaiselle rataverkon haltijalle (rautatieyritys voi tehdä tämän suullisesti). Jos junan kulku keskeytyy, rataverkon haltija lähettää junan kulun keskeytymisestä kertovan viestin reitin varanneelle rautatieyritykselle ja seuraavalle rataverkon haltijalle.

Jos viivästyksen kesto on tiedossa, rataverkon haltijan on sen sijaan lähetettävä junan kulkuennusteen sisältävä viesti.

4.2.5.2.    Junan kulun keskeytymisestä kertova viesti

Jos junan kulku keskeytetään, rataverkon haltijan on lähetettävä tämä viesti seuraavalle junan kulkuun liittyvälle rataverkon haltijalle ja rautatieyritykselle.

Junan kulun keskeytymisestä kertovan viestin pakollisen rakenteen ja noudatettavien osien määritelmä esitetään lisäyksessä I mainitussa asiakirjassa ”TAF TSI — Annex D.2: Appendix F — TAF TSI Data and Message Model”.

4.2.6.    Lähetyksen ETI/ETA

4.2.6.1.    Alustava huomautus

4.2.2 (Reittipyyntö) kohdassa kuvaillaan pääasiassa rautatieyrityksen ja rataverkon haltijan välistä viestintää. Yksittäisten vaunujen tai intermodaalisten lastausyksikköjen valvonta ei kuulu tämän tiedonvaihdon piiriin. Se tehdään rautatieyrityksen/vastaavan rautatieyrityksen tasolla junaan liittyvien viestien perusteella, ja se kuvaillaan jäljempänä 4.2.6 (Lähetyksen ETI/ETA) — 4.2.8 (Vaihtoraportit) kohdissa.

Vaunuja tai intermodaalisia lastausyksikköjä koskevaa tiedonvaihtoa ja tietojen päivitystä hoidetaan pääasiassa reittisuunnitelmia ja vaunujen liikkeitä koskevia tietoja tallentamalla (4.2.11.2 kohta: Muita tietokantoja).

Kuten edellä 2.3.2 kohdassa (Kyseeseen tulevat prosessit) on mainittu, asiakkaalle tärkein tieto on aina tämän lähetyksen arvioitu saapumisaika (ETA). Vaunua koskeva ETA-aika ja ETI-aika ovat myös vastaavan rautatieyrityksen ja rautatieyrityksen välisen viestinnän perustietoja. Nämä tiedot ovat tärkein keino, jolla vastaava rautatieyritys seuraa lähetyksen fyysistä kuljetusta ja tarkistaa, että se on asiakkaalle annetun sitoumuksen mukainen.

Junaan liittyvissä viesteissä olevat arvioidut ajat liittyvät kaikki junan saapumiseen tiettyyn pisteeseen, joka voi olla luovutuspiste, vaihtopiste, junan määränpää tai muu ilmoittautumispiste. Kaikki nämä ajat ovat junan arvioituja saapumisaikoja (TETA-aikoja). TETA-ajalla voi olla eri merkitys junassa oleville erilaisille vaunuille tai intermodaalisille lastausyksiköille. Vaihtopisteen TETA-aika voi esimerkiksi joillekin vaunuille tai intermodaalisille lastausyksiköille olla arvioitu vaihtoaika (ETI). Toisille junassa saman rautatieyrityksen kuljetuksessa jatkaville vaunuille TETA-ajalla ei välttämättä ole merkitystä. TETA-ajasta tiedon vastaanottavan rautatieyrityksen tehtävänä on tunnistaa ja käsitellä nämä tiedot, tallentaa ne vaunujen liikkeinä vaunun ja intermodaalisen lastausyksikön käyttöä koskevaan tietokantaan ja viestittää ne vastaavalle rautatieyritykselle, jos junaa ei kuljeteta Open Access -periaatteella. Tätä käsitellään seuraavissa kohdissa.

Vastaava rautatieyritys toimittaa sopimuksen mukaisesti asiakkaalle arvioidun saapumisajan (ETA) ja arvioidun vaihtoajan (ETI) lähetyksen tasolla. Osapuolet sopivat yksityiskohtien tasosta sopimuksessa.

Intermodaalisen kuljetuksen osalta viesteissä, jotka sisältävät lastausyksiköiden (esim. kontit, vaihtokorit, puoliperävaunut) tunnisteet, on käytettävä joko BIC- tai ILU-koodia ISO 6346:n tai EN 13044:n mukaisesti.

4.2.6.2.    ETI- ja ETA-aikojen laskeminen

ETI- ja ETA-aikojen laskeminen perustuu tietoihin, jotka saadaan vastuussa olevalta rataverkon haltijalta, joka lähettää Junan kulkuennuste -viestissä junan arvioidun saapumisajan (TETA) määrättyihin ilmoittautumispisteisiin (vähintään luovutus-, vaihto- tai saapumiskohtiin sekä intermodaaliterminaaleihin) sovitulla reitillä, esimerkiksi kahden rataverkon haltijan väliseen luovutuspisteeseen (tässä tapauksessa TETA on sama kuin ETH).

Rautatieyrityksen on laskettava kuljetusketjussa seuraavana olevaa rautatieyritystä varten vaunujen ja/tai intermodaalisten lastausyksikköjen vaihtopisteitä tai muita sovitulla reitillä olevia ilmoittautumispisteitä koskeva arvioitu vaihtoaika (ETI).

Koska rautatieyrityksellä voi olla junassa vaunuja, joilla on eri matka, sekä vaunuja, jotka ovat peräisin eri vastaavista rautatieyrityksistä, ETI-laskelmaan liittyvä vaihtopiste ei välttämättä ole sama. (Lisäyksessä I mainitussa asiakirjassa ”TAF TSI — Annex A.5: Figures and Sequence Diagrams of the TAF TSI messages” (luku 1.4) on näitä skenaarioita ja esimerkkejä esittävä kuva ja lisäyksessä I mainitussa asiakirjassa ”TAF TSI — Annex A.5: Figures and Sequence Diagrams of the TAF TSI messages” (luku 5) esitetään vuokaavio esimerkistä 1 vaihtopisteen C osalta).

Edelliseltä rautatieyritykseltä saamansa ETI-tiedon perusteella seuraava rautatieyritys laskee vaunujen seuraavaan vaihtopisteeseen liittyvän ETI-ajan. Jokainen seuraava rautatieyritys käy läpi nämä samat työvaiheet. Kun vaunun kuljetusketjun viimeinen rautatieyritys (esim. rautatieyritys n) saa rautatieyritysten välistä vaihtoa koskevan ETI-ajan sitä edeltävältä rautatieyritykseltä (esim. rautatieyritykseltä n-1), viimeisen rautatieyrityksen (rautatieyrityksen n) on laskettava vaunujen arvioitu saapumisaika lopulliseen määränpäähän. Tämän tarkoitus on mahdollistaa vaunujen sijoittelu lähetysmääräyksen ja vastaavan rautatieyrityksen asiakkaalleen antaman sitoumuksen mukaisesti. Tämä on vaunun ETA-aika, ja se on lähetettävä vastaavalle rautatieyritykselle. Aika on tallennettava sähköisesti vaunujen liikkeitä koskevien tietojen yhteyteen. Vastaavan rautatieyrityksen on toimitettava tarpeelliset tiedot asiakkaalle sopimusehtojen mukaisesti.

Huomautus, joka koskee intermodaalisia lastausyksikköjä: vaunuissa olevien intermodaalisten lastausyksikköjen osalta vaunun ETI-ajat ovat myös intermodaalisten lastausyksikköjen ETI-aikoja. Intermodaalisten lastausyksikköjen ETA-aikojen osalta on huomattava, ettei rautatieyrityksellä ole mahdollisuutta laskea näitä ETA-aikoja muuten kuin rautatiekuljetusosuuden osalta. Tämän vuoksi rautatieyritys voi antaa ainoastaan arvioidun saapumisajan intermodaaliterminaaliin.

Vastaava rautatieyritys on vastuussa ETA-ajan vertaamisesta asiakkaalle annettuun sitoumukseen.

ETA-ajan poikkeamat asiakkaalle annetusta sitoumuksesta on käsiteltävä sopimuksen mukaisesti, ja ne voivat käynnistää vastaavan rautatieyrityksen hälytysten hallintaprosessin. Hälytysviesti on tarkoitettu tämän prosessin tuloksista tiedottamiseen.

Vastaavalla rautatieyrityksellä on oltava mahdollisuus tehdä hälytysten hallintaprosessin perustaksi vaunukohtainen poikkeamia koskeva tiedustelu. Tämä vastaavan rautatieyrityksen tekemä tiedustelu ja rautatieyrityksen vastaus on myös eritelty jäljempänä.

4.2.6.3.    Vaunun ETI- ja ETA-aikaa koskeva viesti

Tämän viestin tarkoitus on ETI- tai päivitetyn ETI-ajan lähettäminen rautatieyritykseltä kuljetusketjussa seuraavana olevalle rautatieyritykselle. Vaunujen kuljetusketjussa viimeisenä oleva rautatieyritys lähettää vastaavalle rautatieyritykselle ETA-ajan tai päivitetyn ETA-ajan. Vaunun ETI- ja ETA-aikaa koskevan viestin pakollisen rakenteen ja noudatettavien osien määritelmä esitetään lisäyksessä I mainitussa asiakirjassa ”TAF TSI — Annex D.2: Appendix F — TAF TSI Data and Message Model”.

4.2.6.4.    Hälytysviesti

Verrattuaan ETA-aikaa ja asiakkaalle annettua sitoumusta vastaava rautatieyritys voi lähettää kuljetuksessa mukana oleville rautatieyrityksille hälytysviestin. Hälytysviestin pakollisen rakenteen ja noudatettavien osien määritelmä esitetään lisäyksessä I mainitussa asiakirjassa ”TAF TSI — Annex D.2: Appendix F — TAF TSI Data and Message Model”.

Huomautus: Toimittaessa Open Access -periaatteella ETI- ja ETA-aikojen laskeminen on rautatieyrityksen sisäinen prosessi. Tässä tapauksessa rautatieyritys on itse vastaava rautatieyritys.

4.2.7.    Vaunujen liikkeet

4.2.7.1.    Alustavia huomautuksia

Vaunujen liikkeiden raportoimiseksi näihin viesteihin sisältyvät tiedot on tallennettava ja niiden on oltava sähköisesti käytettävissä. Valtuutettujen osapuolten on myös vaihdettava niitä sopimuksen mukaisissa viesteissään.

Vastaavan rautatieyrityksen on sopimuksen mukaisesti toimitettava vaunun liikkeitä koskevat tiedot asiakkaalle käyttäen jäljempänä kuvattuja viestejä.

4.2.7.2.    Vaunu valmis -ilmoitus

Vastaava rautatieyritys ei välttämättä ole kuljetusketjun ensimmäinen rautatieyritys. Tässä tapauksessa vastaavan rautatieyrityksen on kerrottava vastuussa olevalle rautatieyritykselle, että vaunu on valmis vedettäväksi asiakkaan sivuraiteelta (vastaavan rautatieyrityksen sitoumuksen mukaisessa lähtöpaikassa) annettuna lähtöaikana (lähtöpäivänä ja -aikana).

Nämä tiedot on tallennettava vaunun ja intermodaalisen lastausyksikön käyttöä koskevaan tietokantaan. Vaunu valmis -ilmoituksen pakollisen rakenteen ja noudatettavien osien määritelmä esitetään lisäyksessä I mainitussa asiakirjassa ”TAF TSI — Annex D.2: Appendix F — TAF TSI Data and Message Model”.

4.2.7.3.    Vaunun lähtöilmoitus

Rautatieyrityksen on ilmoitettava vastaavalle rautatieyritykselle päivämäärä ja aika, jolloin vaunu vedettiin lähtöpaikaltaan.

Nämä tiedot on tallennettava vaunun ja intermodaalisen lastausyksikön käyttöä koskevaan tietokantaan. Tällä viestillä vastuu vaunusta siirtyy asiakkaalta rautatieyritykselle. Vaunun lähtöilmoituksen pakollisen rakenteen ja noudatettavien osien määritelmä esitetään lisäyksessä I mainitussa asiakirjassa ”TAF TSI — Annex D.2: Appendix F — TAF TSI Data and Message Model”.

4.2.7.4.    Vaunun saapuminen ratapihalle -viesti

Rautatieyrityksen on ilmoitettava vastaavalle rautatieyritykselle, että vaunu on saapunut sen ratapihalle. Tämä viesti voi perustua 4.2.4 kohdan (Junan kulkuennuste) mukaiseen Juna kulussa -ilmoitukseen. Nämä tiedot on tallennettava vaunun ja intermodaalisen lastausyksikön käyttöä koskevaan tietokantaan. Vaunun saapuminen ratapihalle -viestin pakollisen rakenteen ja noudatettavien osien määritelmä esitetään lisäyksessä I mainitussa asiakirjassa ”TAF TSI — Annex D.2: Appendix F — TAF TSI Data and Message Model”.

4.2.7.5.    Vaunun lähtö ratapihalta -viesti

Rautatieyrityksen on ilmoitettava vastaavalle rautatieyritykselle, että vaunu on lähtenyt sen ratapihalta. Tämä viesti voi perustua 4.2.4 kohdan (Junan kulkuennuste) mukaiseen Juna kulussa -ilmoitukseen. Nämä tiedot on tallennettava vaunun ja intermodaalisen lastausyksikön käyttöä koskevaan tietokantaan. Vaunun lähtö ratapihalta -viestin pakollisen rakenteen ja noudatettavien osien määritelmä esitetään lisäyksessä I mainitussa asiakirjassa ”TAF TSI — Annex D.2: Appendix F — TAF TSI Data and Message Model”.

4.2.7.6.    Vaunuun liittyvät poikkeamat -viesti

Rautatieyrityksen on ilmoitettava vastaavalle rautatieyritykselle, jos vaunulle tapahtuu jotain odottamatonta, jolla voi olla vaikutusta ETI- tai ETA-aikaan tai joka vaatii lisätoimia. Tämä viesti edellyttää useimmissa tapauksissa myös uuden ETI- tai ETA-ajan laskemista. Jos vastaava rautatieyritys päätyy uuteen ETI- tai ETA-aikaan, se lähettää tämän viestin lähettäneelle rautatieyritykselle vastausviestin, jossa on maininta ”ETI/ETA pyydetty” (viesti: Vaunuun liittyvät poikkeamat -viesti, uuden ETI-/ETA-ajan pyyntö). Uusi ETI-/ETA-aika on laskettava 4.2.6 kohdan (Lähetyksen ETI/ETA) mukaisesti.

Nämä tiedot on tallennettava vaunun ja intermodaalisen lastausyksikön käyttöä koskevaan tietokantaan. Vaunuun liittyvät poikkeamat -viestin pakollisen rakenteen ja noudatettavien osien määritelmä esitetään lisäyksessä I mainitussa asiakirjassa ”TAF TSI — Annex D.2: Appendix F — TAF TSI Data and Message Model”.

4.2.7.7.    Vaunun saapumisilmoitus

Vaunun tai intermodaalisen yksikön kuljetusketjun viimeisen rautatieyrityksen on ilmoitettava vastaavalle rautatieyritykselle, kun vaunu on saapunut sen ratapihalle (rautatieyrityksen alueelle). Vaunun saapumisilmoituksen pakollisen rakenteen ja noudatettavien osien määritelmä esitetään lisäyksessä I mainitussa asiakirjassa ”TAF TSI — Annex D.2: Appendix F — TAF TSI Data and Message Model”.

4.2.7.8.    Vaunun toimitusilmoitus

Kuljetusketjun viimeisen rautatieyrityksen on ilmoitettava vastaavalle rautatieyritykselle, että vaunu on sijoitettu vastaanottajan sivuraiteelle.

Huomautus: toimittaessa Open Access -periaatteella kuvattu Vaunujen liikkeet -prosessi on rautatieyrityksen (vastaavan rautatieyrityksen) sisäinen prosessi. Sen on kuitenkin tehtävä kaikki laskelmat ja tallennettava tiedot samalla tavoin kuin jos se olisi vastaava rautatieyritys, jolla on sopimus asiakkaan kanssa ja tälle annettu sitoumus.

Näiden vaunujen 1 ja 2 ETI-ajan laskemista koskevaan esimerkkiin 1 perustuvien viestien (ks. 4.2.6.2 kohta,) järjestystä esittävä kaavio sisältyy vaihtoraportointia kuvaavaan kaavioon, joka on lisäyksessä I mainitussa asiakirjassa ”TAF TSI — Annex A.5: Figures and Sequence Diagrams of the TAF TSI messages” (luku 6).

4.2.8.    Vaihtoraportit

4.2.8.1.    Alustava huomautus

Tässä Vaihtoraportit-kohdassa kuvataan viestit, jotka liittyvät vaunua koskevan vastuun siirtymiseen rautatieyritykseltä toiselle, mikä tapahtuu vaihtopisteessä. Siinä kehotetaan myös uutta rautatieyritystä laskemaan ETI-aika ja noudattamaan 4.2.6 kohdassa (Lähetyksen ETI/ETA) kuvattua prosessia.

Seuraavat viestit on vaihdettava:

Näiden viestien sisältämät tiedot on tallennettava vaunun ja intermodaalisen lastausyksikön käyttöä koskevaan tietokantaan. Poikkeaman sattuessa on laskettava uusi ETI-/ETA-aika ja ilmoitettava siitä 4.2.6 kohdassa (Lähetyksen ETI/ETA) kuvaillun prosessin mukaisesti. Näiden viestien järjestystä esittävä kaavio esitetään vaunujen liikkeitä koskevien viestien yhteydessä lisäyksessä I mainitussa asiakirjassa ”TAF TSI — Annex A.5: Figures and Sequence Diagrams of the TAF TSI messages”.

Vaunun vaihtoilmoitukset ja vaunun vaihtoilmoitukset/alaviestit sekä vaunun vastaanottamisesta kertovat viestit voidaan lähettää erilaisia vaunuja koskevana luettelona, erityisesti jos nämä vaunut ovat kaikki yhdessä junassa. Tässä tapauksessa kaikki vaunut voidaan luetella yhdessä viestilähetyksessä.

Open Access -periaatteella toimittaessa vaihtopisteitä ei ole. Vastuu vaunuista ei siirry käsittelypisteessä. Tämän vuoksi ei tarvita mitään erityistä viestienvaihtoa. Sen sijaan junan kulkutiedoista tässä ilmoittautumispisteessä saadut, vaunuun tai intermodaaliseen lastausyksikköön liittyvät tiedot niiden sijainnista ja saapumis- ja lähtöajoista on käsiteltävä ja tallennettava vaunun ja intermodaalisen lastausyksikön käyttöä koskevaan tietokantaan.

Vastaavan rautatieyrityksen on sopimuksen mukaisesti toimitettava vaihtoa koskevat tiedot asiakkaalle käyttäen jäljempänä kuvattuja viestejä.

Näiden viestien pakollisen rakenteen määritelmä esitetään lisäyksessä I mainitussa asiakirjassa ”TAF TSI — Annex D.2: Appendix F — TAF TSI Data and Message Model”.

4.2.8.2.    Vaunun vaihtoilmoitus

Vaunun vaihtoilmoituksella rautatieyritys (rautatieyritys 1) kysyy kuljetusketjussa seuraavana olevalta rautatieyritykseltä (rautatieyritys 2), ottaako tämä vaunun vastuulleen. Vaunun vaihtoilmoituksella/alaviestillä rautatieyritys 2 ilmoittaa rataverkon haltijalle, että se on ottanut vaunun vastuulleen. Vaunun vaihtoilmoituksen pakollisen rakenteen ja noudatettavien osien määritelmä esitetään lisäyksessä I mainitussa asiakirjassa ”TAF TSI — Annex D.2: Appendix F — TAF TSI Data and Message Model”.

4.2.8.3.    Vaunun vaihtoilmoitus/alaviesti

Vaunun vaihtoilmoituksella/alaviestillä rautatieyritys 2 ilmoittaa rataverkon haltijalle, että se on ottanut tietyn vaunun vastuulleen. Vaunun vaihtoilmoituksen/alaviestin rakenteen ja noudatettavien osien määritelmä esitetään lisäyksessä I mainitussa asiakirjassa ”TAF TSI — Annex D.2: Appendix F — TAF TSI Data and Message Model”.

4.2.8.4.    Vaunu vastaanotettu vaihtopisteessä -viesti

Vaunu vastaanotettu vaihtopisteessä -viestillä rautatieyritys 2 ilmoittaa rautatieyritykselle 1, että se ottaa vaunun vastuulleen. Vaunu vastaanotettu vaihtopisteessä -viestin pakollisen rakenteen ja noudatettavien osien määritelmä esitetään lisäyksessä I mainitussa asiakirjassa ”TAF TSI — Annex D.2: Appendix F — TAF TSI Data and Message Model”.

4.2.8.5.    Kieltäydytty vastaanottamasta vaunua vaihtopisteessä -viesti

Kieltäydytty vastaanottamasta vaunua vaihtopisteessä -viestillä rautatieyritys 2 ilmoittaa rautatieyritykselle 1, että se ei suostu ottamaan vaunua vastuulleen. Kieltäydytty vastaanottamasta vaunua vaihtopisteessä -viestin pakollisen rakenteen ja noudatettavien osien määritelmä esitetään lisäyksessä I mainitussa asiakirjassa ”TAF TSI — Annex D.2: Appendix F — TAF TSI Data and Message Model”.

4.2.9.    Laadun parantamiseen pyrkivä tiedonvaihto

Ollakseen kilpailukykyinen Euroopan rautatiealan on annettava asiakkailleen parempaa palvelua (katso myös direktiivin 2008/57/EY [1] liitteessä III oleva 2.7.1 kohta). Kuljetuksen jälkeen tehtävä laadun mittaus on laadun parantamisen kannalta oleellinen prosessi. Asiakkaalle tarjotun palvelun laadun mittaamisen lisäksi vastaavien rautatieyritysten, muiden rautatieyritysten ja rataverkon haltijoiden on mitattava niiden palvelun osien laatua, joista asiakkaalle tarjottava tuote koostuu. Prosessissa rataverkon haltijat ja rautatieyritykset (erityisesti, jos ne ovat vastaavia rautatieyrityksiä) valitsevat yksittäisen laatuparametrin, reitin tai sijainnin sekä mittausjakson, jonka aikana todellisia tuloksia verrataan ennalta määrättyihin kriteereihin. Nämä asiat on yleensä määritelty sopimuksessa. Mittausprosessin tuloksista on selvästi käytävä ilmi saavutettu taso sopimuspuolten kesken sovittuun tavoitteeseen verrattuna.

4.2.10.    Pääviitetiedot

4.2.10.1.    Alkusanat

Infrastruktuuria koskevat tiedot (verkkoselostukset ja infrastruktuurin rajoituksia koskevaan tietokantaan tallennetut tiedot) sekä liikkuvaa kalustoa koskevat tiedot (liikkuvan kaluston viitetietokannassa ja vaunun ja intermodaalisen lastausyksikön käyttöä koskevassa tietokannassa) ovat tavarajunien eurooppalaisessa rautatieverkossa tapahtuvan toiminnan kannalta tärkeimmät tiedot. Yhdessä molemmat tietotyypit mahdollistavat liikkuvan kaluston ja infrastruktuurin yhteensopivuuden arvioinnin, auttavat vähentämään tietojen syöttämistä useaan kertaan, mikä parantaa erityisesti tietojen laatua, ja antavat selkeän kuvan kulloinkin käytettävissä olevista laitteistoista ja laitteista, jotta toiminnan aikana on mahdollista tehdä nopeita päätöksiä.

4.2.10.2.    Liikkuvan kaluston viitetietokannat

Liikkuvan kaluston haltija vastaa liikkuvaa kalustoa koskevien tietojen tallentamisesta liikkuvan kaluston viitetietokantaan.

Yksittäisiin liikkuvan kaluston viitetietokantoihin tallennettavat tiedot selostetaan yksityiskohtaisesti lisäyksen I lisäyksessä C. Mukana on oltava kaikki seuraavat tiedot:

Liikkuvan kaluston viitetietokantoihin sisältyvien teknisten tietojen on oltava helposti käytettävissä (yhteiskäytössä yhteisen rajapinnan välityksellä) siten, että kutakin toimintoa varten siirrettävän tiedon määrä minimoidaan. Tietokantojen sisällön on oltava kaikkien palveluntarjoajien (rataverkon haltijoiden, rautatieyritysten, logistiikkapalvelujen tarjoajien ja liikkuvan kaluston haltijoiden) käytettävissä oikeuksiin perustuvien strukturoitujen käyttöoikeuksien nojalla erityisesti kaluston hallinta- ja huoltotarkoituksiin.

Liikkuvan kaluston viitetietokannan sisältämät tiedot voidaan ryhmitellä seuraavasti:

4.2.10.3.    Liikkuvan kaluston käyttöä koskevat tiedot

Liikkuvan kaluston viitetietojen lisäksi liikkuvan kaluston todellista tilaa koskevat tiedot ovat käytön kannalta tärkeimpiä.

Näihin tietoihin sisältyvät tilapäiset tiedot, kuten rajoitukset sekä nykyiset ja suunnitellut kunnossapitotoimet, matkamittarit ja vikalaskurit jne. sekä kaikki tiedot, joita voidaan pitää ”tilatietoina” (tilapäiset nopeusrajoitukset, järjestelmästä irrotetut jarrut, korjaustarpeet ja vikojen kuvaukset jne.).

Liikkuvan kaluston käyttöä koskevien tietojen käytössä on otettava huomioon kolme eri osapuolta, jotka ovat vastuussa liikkuvasta kalustosta kuljetuksen aikana:

Kaikkien eri osapuolten on saatava liikkuvan kaluston käyttöä koskevat tiedot käyttöönsä siten, että valtuutettu käyttäjä syöttää järjestelmään yhden vaunun tunnisteeseen (numeroon) perustuvan avaimen.

Liikkuvan kaluston käyttöä koskevat tiedot ovat osa 4.2.11.2 kohdassa (Muut tietokannat) kuvattua vaunujen ja intermodaalisten lastausyksikköjen käyttöä koskevaa tietokantaa.

4.2.11.    Erilaiset viitetiedostot ja tietokannat

4.2.11.1.    Viitetiedostot

Tavarajunien käyttämiseksi Euroopan rautatieverkossa on seuraavien viitetiedostojen oltava kaikkien palveluntarjoajien (rataverkon haltijoiden, rautatieyritysten, logistiikkapalvelujen tarjoajien ja liikkuvan kaluston haltijoiden) saatavana ja käytettävissä. Tietojen on aina vastattava todellista tilannetta. Jos viitetiedosto on yhteisessä käytössä henkilöliikenteen telemaattisia sovelluksia koskevan YTE:n [2] kanssa, kehityksen ja muutosten on oltava yhdenmukaisia henkilöliikenteen telemaattisia sovelluksia koskevan YTE:n [2] kanssa optimaalisen synergian aikaansaamiseksi.

Paikallisesti säilytetyt ja hallinnoidut tiedot:

Keskitetysti säilytetyt ja hallinnoidut tiedot:

Euroopan rautatievirasto säilyttää kopion viitetiedostosta sijaintikoodeista ja yritystunnisteista. Henkilökohtaisesta pyynnöstä ja rajoittamatta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevien säännösten soveltamista nämä tiedot ovat saatavilla julkista kuulemista varten.

Muut koodausluettelot määritellään lisäyksessä I mainitussa asiakirjassa ”TAF TSI — Annex D.2: Appendix F — TAF TSI Data and Message Model”.

4.2.11.2.    Muut tietokannat

Junien ja vaunujen liikkeiden seuraamiseksi on asennettava seuraavat tietokannat, jotka päivitetään reaaliaikaisesti jokaisen oleellisen tapahtuman jälkeen. Valtuutetuilla yhteisöillä, kuten liikkuvan kaluston haltijoilla ja hallinnoilla, on oltava mahdollisuus käyttää tietoja, joita ne tarvitsevat kahdenvälisten sopimusten mukaisia toimintojaan varten.

Näiden tietokantojen on oltava käytettävissä yhteisen rajapinnan välityksellä (4.2.12.1 kohta: Yleinen arkkitehtuuri ja 4.2.12.6 kohta: Yhteinen rajapinta).

Intermodaalisen kuljetuksen osalta viesteissä, jotka sisältävät lastausyksiköiden (esim. kontit, vaihtokorit, puoliperävaunut) tunnisteet, on käytettävä joko BIC- tai ILU-koodia ISO 6346:n tai EN 13044:n mukaisesti.

Vaunujen ja intermodaalisten lastausyksikköjen käyttöä koskeva tietokanta

Vastaavan rautatieyrityksen ja rautatieyritysten välinen viestintä yhteistoimintatilassa perustuu vaunujen ja/tai intermodaalisten lastausyksikköjen numeroihin. Tämän takia rautatieyrityksen, joka viestii rataverkon haltijoiden kanssa junatasolla, on avattava nämä tiedot vaunuihin ja intermodaalisiin lastausyksikköihin liittyviksi. Nämä vaunuihin ja intermodaalisiin lastausyksikköihin liittyvät tiedot on säilytettävä vaunun ja intermodaalisen lastausyksikön käyttöä koskevassa tietokannassa. Junan liikkeitä koskevia tietoja lisätään tai päivitetään vaunun ja intermodaalisen lastausyksikön käyttöä koskevaan tietokantaan asiakkaiden tiedoksi. Vaunun tai intermodaalisen lastausyksikön liikkeitä koskevia tietoja sisältävä tietokannan osa perustetaan viimeistään silloin, kun asiakas ilmoittaa ajan, jolloin vaunut tai intermodaaliset lastausyksiköt ovat lähtövalmiina. Tämä aika on ensimmäinen vaunun ja intermodaalisen lastausyksikön käyttöä koskevaan tietokantaan tehtävä itse kuljetusmatkaa koskeva merkintä. Vaunujen liikkeitä koskevat viestit on määritelty 4.2.8 kohdassa (Vaunujen liikkeet) ja 4.2.9 kohdassa (Vaihtoraportit). Tämän tietokannan on oltava käytettävissä yhteisen rajapinnan välityksellä (4.2.12.1: Yleinen arkkitehtuuri ja 4.2.12.6 kohta: Yhteinen rajapinta).

Vaunun ja intermodaalisen lastausyksikön käyttöä koskeva tietokanta on tärkein tietokanta vaunujen seurannan kannalta ja sen vuoksi myös mukana olevien rautatieyritysten ja vastaavan rautatieyrityksen välisen viestinnän kannalta. Tässä tietokannassa on tiedot vaunun ja intermodaalisen lastausyksikön liikkeistä lähdöstä aina siihen saakka, kun ne lopulta toimitetaan asiakkaan sivuraiteelle, sekä ETI-ajat ja todelliset ajat eri paikoissa ja lopullisen perille toimittamisen ETA-aika. Tietokannassa on myös tieto liikkuvan kaluston eri tiloista, kuten

Vaunujen matkasuunnitelmia sisältävät tietokannat

Junissa voi olla mukana eri asiakkailta peräisin olevia vaunuja. Vastaavan rautatieyrityksen (palveluintegraattorina toimivan rautatieyrityksen) on laadittava jokaiselle vaunulle matkasuunnitelma, joka vastaa junan reittiä. Junalle laaditut uudet reitit — esim. häiriöiden sattuessa — aiheuttavat junassa olevien vaunujen matkasuunnitelmien muuttumisen. Matkasuunnitelma laaditaan, kun asiakkaalta saadaan rahtikirja.

Jokaisen vastaavan rautatieyrityksen on tallennettava vaunujen matkasuunnitelmat tietokantaan. Näiden tietokantojen on oltava käytettävissä yhteisen rajapinnan välityksellä (4.2.14.1: Yleinen arkkitehtuuri ja 4.2.12.6 kohta: Yhteinen rajapinta).

Huomautus:

Edellä mainittujen pakollisten tietokantojen lisäksi voidaan jokaisen rataverkon haltijan käyttöön asentaa junatietokanta.

Tämä rataverkon haltijan junatietokanta vastaa vaunun ja intermodaalisen lastausyksikön käyttöä koskevan tietokannan liikkeitä koskevia tietoja sisältävää osaa. Tärkeimmät syötettävät tiedot junan osalta sisältyvät rautatieyritykseltä tulleeseen Junan kokoonpano -viestiin. Kaikki junaa koskevat tapahtumat päivitetään tähän junatietokantaan. Vaihtoehtoisesti nämä tiedot voidaan tallentaa reittitietokantaan (4.2.2 kohta: Reittipyyntö). Näiden tietokantojen on oltava käytettävissä yhteisen rajapinnan välityksellä (4.2.12.1: Yleinen arkkitehtuuri ja 4.2.12.6 kohta: Yhteinen rajapinta).

4.2.11.3.    Tietokantoja koskevia lisävaatimuksia

Seuraavassa luetellaan vaatimukset, jotka eri tietokantojen on lisäksi täytettävä.

Ne ovat seuraavat:

Tietokannassa on oltava järjestelmän käyttäjien tunnistus ennen tietokannan käyttöä.

Tietokannan on oltava tietoturvallinen siinä mielessä, että sen käyttömahdollisuutta valvotaan. Tietokannan sisällön salausta ei sinänsä edellytetä.

Valitun tietokannan on tuettava ACID-periaatetta, joka on lyhenne sanoista Atomicity (atomisuus), Consistency (oikeellisuus), Isolation (erillisyys) ja Durability (kestävyys).

Tietokannan tietojen on oltava käyttöoikeudet saaneiden käyttäjien tai järjestelmien käytettävissä. Käytön valvonnan on ulotuttava jokaiseen tietueen attribuuttiin saakka. Tietokannan on tuettava mukautettavissa olevaa rooleihin perustuvaa käytön valvontaa, joka kattaa tietueiden lisäämisen, päivittämisen ja poistamisen.

Tietokannan on tuettava kaikkien siinä tehtyjen toimien kirjaamista lokitiedostoon, jotta syötettyjen tietojen osalta voidaan selvittää, kuka teki mitäkin muutoksia ja milloin.

Tietokannassa on toteutettava lukitusstrategia, joka mahdollistaa tietojen käytön silloinkin, kun joku toinen käyttäjä juuri muokkaa tietueita.

Usean käyttäjän ja järjestelmän on voitava samanaikaisesti käyttää tietokannan tietoja.

Tietokannan on oltava riittävän luotettava, jotta vaadittu käytettävyys saavutetaan.

Tietokannan on oltava tarvittaessa käytettävissä vähintään 99,9-prosenttisesti.

Tietokannan on oltava riittävän helposti ylläpidettävä, jotta vaadittu käytettävyys saavutetaan.

Tietokannat eivät itsessään liity turvallisuuteen. Tämän vuoksi turvallisuusseikat eivät liity asiaan. Tällöin ei kuitenkaan pidä unohtaa, että tietokannan tiedoilla — jos ne esim. ovat vääriä tai vanhentuneita — voi olla vaikutusta junan käytön turvallisuuteen.

Tietokannan on tuettava yleisesti käytössä olevaa tietojenkäsittelykieltä, joita ovat esim. SQL ja XQL.

Tietokantaan on oltava mahdollista tuoda tietyn muotoista dataa tietojen manuaalisen syöttämisen vaihtoehtona.

Tietokannasta on oltava mahdollista viedä sen sisältö, kokonaan tai osittain, tietyn muotoisena datana.

Tietokannan on tuettava pakollisia kenttiä, jotka on täytettävä, ennen kuin tietokanta hyväksyy kyseisen tietueen syöttämisen.

Tietokannan on tuettava mukautettavia eheystarkistuksia, jotka tehdään ennen tietueiden lisäyksen, päivityksen tai poiston hyväksymistä.

Tietokannan vasteaikojen on oltava sellaiset, että käyttäjät voivat lisätä, päivittää tai poistaa tietueita kohtuullisessa ajassa.

Viitetiedostojen ja tietokantojen on kustannustehokkaasti tuettava kyselyjä, joita kaikkien tämän YTE:n määräysten kohteena olevien junien kulku ja vaunujen liikkeet edellyttävät.

Tietokantaan on oltava mahdollista tallentaa kaikki tavaravaunuja ja rautatieverkkoa koskevat oleelliset tiedot. Kapasiteetin lisäämisen yksinkertaisin keinoin (eli lisäämällä tallennuskapasiteettia ja tietokoneita) on oltava mahdollista. Kapasiteetin lisääminen ei saa edellyttää alajärjestelmän uusimista.

Tietokannan on tuettava historiatietojen hallintaa, toisin sanoen jo arkistoitujen tietojen on oltava käytettävissä.

Käytössä on oltava varmuuskopiostrategia, jonka avulla varmistetaan, että tietokannan koko sisältö aina edellisen 24 tunnin ajalta voidaan palauttaa.

Tietokantajärjestelmän on oltava kaupallisesti saatavana valmiina tuotteena (COTS-tuotteena) tai yleisesti saatavana (Open Source).

Huomautuksia:

Edellä mainittujen vaatimusten on oltava hallittavissa tavanomaisen tietokannanhallintajärjestelmän (DBMS) avulla.

Eri tietokantojen käyttö sisältyy aiemmin tässä asiakirjassa kuvattuihin työnkulkuihin. Yleinen työnkulku on pyyntöjä ja vastauksia sisältävä mekanismi, jossa tietoja tarvitseva käyttäjä pyytää tietokannasta tietoja yhteisen rajapinnan välityksellä (4.2.12.1 kohta: Yleinen arkkitehtuuri ja 4.2.12.6 kohta: Yhteinen rajapinta). Tietokannanhallintajärjestelmä vastaa tähän pyyntöön joko antamalla pyydetyt tiedot tai ilmoittamalla, ettei pyydettyjä tietoja ole käytettävissä (tietoja ei ole tai käytön valvonta estää niiden antamisen).

4.2.12.    Verkot ja viestintä

4.2.12.1.    Yleinen arkkitehtuuri

Tässä osajärjestelmässä tapahtuu ajan kuluessa suurten ja monimutkaisten rautatieliikenteen yhteentoimivuuteen liittyvien telemaattisten yhteisöjen kasvua ja vuorovaikutusta satojen mukana olevien toimijoiden (rautatieyritysten, rataverkon haltijoiden jne.) välillä, jotka kilpailevat ja/tai toimivat yhteistyössä palvellakseen markkinoiden tarpeita.

Tällaisia rautatieliikenteen yhteentoimivuuteen liittyviä yhteisöjä tukeva verkko- ja viestintäinfrastruktuuri perustuu kaikkien osallisena olevien toimijoiden tuntemaan ja käyttämään yhteiseen tiedonvaihdon arkkitehtuuriin.

Ehdotettu tiedonvaihdon arkkitehtuuri

Tiedonvaihdon arkkitehtuuri suosii enimmäkseen vertaisperiaatteella tapahtuvaa vuorovaikutusta kaikkien toimijoiden kesken samalla, kun se takaa tiedonvaihdon eheyden ja jatkuvuuden yhteentoimivaan rautatieliikenteeseen osallistuvien kesken tarjoamalla keskitetyt palvelut.

Vertaisperiaatteella tapahtuvan vuorovaikutuksen ansiosta kustannukset voidaan parhaalla tavalla jakaa eri toimijoiden kesken todellisen käytön perusteella, minkä lisäksi se yleisesti ottaen aiheuttaa vähemmän skaalautuvuuteen liittyviä ongelmia. Lisäyksessä I mainitussa asiakirjassa ”TAF TSI — Annex A.5: Figures and Sequence Diagrams of the TAF TSI messages”, chapter 1.5 on yleistä arkkitehtuuria esittävä kuva.

4.2.12.2.    Verkko

Tässä tapauksessa verkottumisella tarkoitetaan viestinnän menetelmää ja filosofiaa, ei fyysistä verkkoa.

Rautatieliikenteen yhteentoimivuus perustuu kaikkien osallisena olevien toimijoiden tuntemaan ja käyttämään yhteiseen tiedonvaihdon arkkitehtuuriin, ja tämä rohkaisee uusia toimijoita, erityisesti asiakkaita, tulemaan mukaan ja laskee mukaantulon kynnystä.

Tietoturvaa ei sen vuoksi hoideta verkon avulla (esim. VPN tai tunnelointi), vaan vaihtamalla ja hallitsemalla turvallisia viestejä. VPN-verkkoa ei sen vuoksi tarvita (suuren VPN-verkon hallinnointi on monimutkaista ja kallista), minkä ansiosta vältetään vastuunjakoon ja omistussuhteisiin liittyvät ongelmat. Tunnelointia ei pidetä tarpeellisena vaadittavan tietoturvatason saavuttamiseksi.

Joka tapauksessa toimijoilla voi jo olla tai ne voivat halutessaan toteuttaa erilaisia tietoturvajärjestelyjä tietyissä verkon osissa.

Julkisen internetin välityksellä on mahdollista toteuttaa hybridinen vertaisverkkomalli, jossa on yhteinen rajapinta kunkin toimijan ja keskusvarmentajan liittymään.

Sen jälkeen toimijat viestivät keskenään vertaisperiaatteella.

Vertaisviestintä perustuu yhteisen rajapinnan teknisiin standardeihin, jotka kuvataan lisäyksessä I mainitussa asiakirjassa ”TAF TSI — Annex D.2: Appendix F — TAF TSI Data and Message Model”.

4.2.12.3.    Tietoturva

Jotta saavutetaan hyvä tietoturva, kaikkien viestien on oltava itsessään kaiken tiedon sisältäviä, mikä tarkoittaa, että viestissä olevat tiedot on suojattu ja vastaanottaja voi varmistaa viestin aitouden. Tämä voidaan saada aikaan käyttämällä salausta ja samantapaista allekirjoitusmenettelyä kuin sähköpostin salauksessa käytetään.

4.2.12.4.    Salaus

On käytettävä joko epäsymmetristä salausta tai symmetrisen salauksen ja julkisen avaimen suojauksen yhdistelmää, koska monen toimijan yhteinen salainen avain paljastuu jossain vaiheessa. Parempi turvallisuustaso saavutetaan helpommin, jos jokainen toimija vastaa omasta avainparistaan, vaikka se aiheuttaakin keskitetylle kuvaustietokannalle (avainpalvelimelle) suuret vaatimukset turvallisuuden kannalta.

4.2.12.5.    Keskitetty kuvaustietokanta

Keskitetyn kuvaustietokannan on kyettävä hoitamaan seuraavia elementtejä:

Keskitetyn kuvaustietokannan hallinnan tulisi olla jonkin yleishyödyllisen yleiseurooppalaisen organisaation vastuulla. Jos keskitetty kuvaustietokanta on yhteisessä käytössä henkilöliikenteen telemaattisia sovelluksia koskevan YTE:n [2] kanssa, kehityksen ja muutosten on oltava yhdenmukaisia henkilöliikenteen telemaattisia sovelluksia koskevan YTE:n [2] kanssa optimaalisen synergia aikaansaamiseksi.

4.2.12.6.    Yhteinen rajapinta

Jokaisella toimijalla on oltava yhteinen rajapinta, jotta nämä voivat liittyä rautatieliikenteen yhteentoimivuuden yhteisöön.

Yhteisen rajapinnan on kyettävä hoitamaan seuraavia tehtäviä:

Kustakin yhteisen rajapinnan kohdasta voidaan käyttää kaikkia YTE:n mukaisia tietoja jokaisessa vaunujen haltijassa, vastaavassa rautatieyrityksessä, rautatieyrityksessä, rataverkon haltijassa jne. riippumatta siitä, ovatko kyseiset tietokannat keskitettyjä vai paikallisia (ks. myös lisäyksessä I mainittu asiakirja ”TAF TSI — Annex A.5: Figures and Sequence Diagrams of the TAF TSI messages” (luku 1.6)).

Jos yhteinen rajapinta on yhteisessä käytössä henkilöliikenteen telemaattisia sovelluksia koskevan YTE:n [2] kanssa, kehityksen ja muutosten on oltava yhdenmukaisia henkilöliikenteen telemaattisia sovelluksia koskevan YTE:n [2] kanssa optimaalisen synergian aikaansaamiseksi. Saapuvien viestien aitouden varmistamisen tuloksen perusteella voidaan toteuttaa minimitasoinen viestinkuittaus:

Yhteinen rajapinta käyttää keskitetyn kuvaustietokannan tietoja näitä tehtäviä hoitaessaan.

Toimija voi perustaa keskitetylle kuvaustietokannalle paikallisen ”peilitietokannan” vastausaikojen lyhentämiseksi.

4.3.    Liitäntöjen toiminnalliset ja tekniset eritelmät

Tämän asiakirjan 3 luvussa esitettyjen olennaisten vaatimusten mukaisesti liitäntöjen toiminnalliset ja tekniset vaatimukset ovat seuraavat:

4.3.1.    Liitännät infrastruktuuria koskevan YTE:n kanssa

Infrastruktuuriosajärjestelmä sisältää liikenteen hallinta-, seuranta- ja navigointijärjestelmät, tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen tarvitsemat tekniset laitteistot, jotka on tarkoitettu rautatieverkossa tapahtuvaan pitkän matkan matkustaja- ja tavaraliikenteeseen rautatieverkon turvallisen ja yhtenäisen käytön ja liikenteen tehokkaan hallinnan turvaamiseksi.

Tavaraliikenteen telemaattisia sovelluksia koskeva osajärjestelmä käyttää käyttötoimintaa varten tarkoitettuja tietoja, jotka saadaan reittisopimuksesta mahdollisesti täydennettynä rataverkon haltijan tekemillä rajoitusilmoituksilla. Näin ollen tämän YTE:n ja infrastruktuuri-YTE:n välillä ei ole suoranaista liitäntää.

4.3.2.    Liitännät ohjausta, hallintaa ja merkinantoa koskevan YTE:n kanssa

Ainoat yhteydet ohjausta, hallintaa ja merkinantoa koskevaan osajärjestelmään ovat

4.3.3.    Liitännät liikkuvan kaluston osajärjestelmän kanssa

Tavaraliikenteen telemaattisia sovelluksia koskeva osajärjestelmä määrittelee ne liikkuvaa kalustoa koskevat tekniset ja käyttöön liittyvät tiedot, joiden on oltava käytettävissä.

Liikkuvaa kalustoa koskevassa YTE:ssä eritellään vaunun ominaisuudet. Jos vaunun ominaisuudet muuttuvat, ne on tietokannan normaalin ylläpitoprosessin yhteydessä päivitettävä liikkuvan kaluston viitetietokantoihin. Näin ollen tämän YTE:n ja liikkuvaa kalustoa koskevan YTE:n välillä ei ole suoranaista liitäntää.

4.3.4.    Liitännät käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevan YTE:n kanssa

Käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevassa osajärjestelmässä eritellään menettelyt ja niihin liittyvät laitteet, joiden avulla voidaan varmistaa erilaisten rakenteellisten osajärjestelmien yhdenmukainen käyttö sekä niiden tavanomaisen toiminnan että vajaatoiminnan aikana, mukaan luettuina erityisesti junien ohjaus ja liikenteen suunnittelu ja hallinta.

Tavaraliikenteen telemaattisia sovelluksia koskeva osajärjestelmä erittelee pääasiassa tavarakuljetuksiin liittyviä sovelluksia, joita ovat rahdin ja junien reaaliaikainen valvonta sekä muihin kuljetusmuotoihin olevien yhteyksien hallinta.

Jotta varmistetaan molempien YTE:ien yhdenmukaisuus, käytetään seuraavassa selostettua menettelyä.

Kun tämän YTE:n kannalta oleelliset käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevan YTE:n eritelmät valmistuvat ja/tai vaativat muutoksia, on asiasta keskusteltava tästä YTE:stä vastaavan elimen kanssa.

Jos muutoksia on tehtävä sellaisiin tämän YTE:n eritelmiin, jotka liittyvät käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevassa YTE:ssä esitettyihin käyttöä koskeviin vaatimuksiin, on asiasta keskusteltava käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevasta YTE:stä vastaavan elimen kanssa.

4.3.5.    Liitännät henkilöliikenteen telemaattisten sovellusten osajärjestelmän kanssa

4.4.    Käyttöä koskevat säännöt

Tämän asiakirjan 3 luvussa esitettyjen olennaisten vaatimusten mukaisesti tässä YTE:ssä tarkoitettua osajärjestelmää koskevat seuraavat käyttösäännöt:

4.4.1.    Tietojen laatu

Tietojen laadun varmistamiseksi jokaisen YTE:n mukaisen viestin alkuperäinen lähettäjä vastaa viestiin sisältyvien tietojen oikeellisuudesta viestin lähettämishetkellä. Jos tietojen laadunvarmistuksessa käytettävät lähdetiedot ovat saatavissa tässä YTE:ssä esitetyistä tietokannoista, näissä tietokannoissa olevia tietoja on käytettävä tiedon laadunvarmistukseen.

Jos tietojen laadunvarmistuksessa käytettävät lähdetiedot eivät ole saatavissa tässä YTE:ssä esitetyistä tietokannoista, viestin alkuperäisen lähettäjän on tehtävä tietojen laadunvarmistus omia resurssejaan käyttäen.

Tietojen laadunvarmistus sisältää vertaamisen tässä YTE:ssä esitetyistä tietokannoista saatuihin tietoihin sekä tarvittaessa loogiset tarkistukset, joilla varmistetaan tietojen ja viestien ajantasaisuus ja jatkuvuus.

Tiedot ovat korkealuokkaisia, jos ne soveltuvat aiottuun käyttöön, mikä tarkoittaa, että

Tietojen laatua kuvaavat ensi sijassa seuraavat ominaisuudet:

Tarkkuus:

Tarvittavat tiedot (data) on kerättävä mahdollisimman taloudellisesti. Tämä käy päinsä vain, jos alkuperäistiedot kirjataan mahdollisuuksien mukaan vain kerran koko kuljetuksen osalta. Tämän vuoksi alkuperäistiedot pitäisi tuoda järjestelmään mahdollisimman lähellä niiden alkuperää, jotta ne voidaan täysin sisällyttää myöhempiin käsittelyvaiheisiin.

Täydellisyys:

Ennen viestien lähettämistä on niiden täydellisyys ja syntaksi tarkistettava metadatan avulla. Näin myös vältetään tarpeetonta liikennettä verkossa.

Kaikkien saapuvien viestien täydellisyys on myös tarkistettava metadatan avulla.

Oikeellisuus:

Tietojen oikeellisuus on varmistettava ottamalla käyttöön toimintasääntöjä. Tiedon syöttämistä kahteen kertaan on vältettävä ja tietojen omistaja on selvästi ilmoitettava.

Näiden toimintasääntöjen toteuttamistapa vaihtelee säännön monimutkaisuuden mukaan. Yksinkertaisten sääntöjen kohdalla riittävät tietokannan rajoitukset ja liipaisuehdot. Kun kyse on monimutkaisemmista säännöistä, jotka tarvitsevat tietoja eri taulukoista, on käytettävä validointimenettelyjä, joissa tietoversion oikeellisuus tarkistetaan, ennen kuin liitäntään lähetettävät tiedot luodaan ja uusi tietoversio tulee käyttöön. Siirrettävien tietojen validointi määriteltyjen toimintasääntöjen avulla on varmistettava.

Oikea-aikaisuus:

Tiedon oikea-aikainen saanti on tärkeää. Jos tiedon tallennus tai viestien lähetys käynnistyy tietyn tietojärjestelmän tapahtuman liipaisemana, oikea-aikaisuus ei ole ongelma, kunhan tietojärjestelmä on asianmukaisesti suunniteltu toimintaprosessien vaatimusten mukaiseksi. Useimmissa tapauksissa heräte viestin lähettämiseen kuitenkin tulee käyttäjältä tai ainakin se perustuu käyttäjältä tulleeseen lisäsyötteeseen (esimerkiksi junan kokoonpanoa koskevan viestin lähettämiseen tai junaan tai vaunuun liittyvien tietojen ajan tasalle saattamiseen). Oikea-aikaisuusvaatimusten täyttämiseksi tiedot on päivitettävä mahdollisimman pian myös sen varmistamiseksi, että järjestelmän automaattisesti lähettämien viestien asiasisältö on oikea.

Tietojen laatumittarit

Pakollisten tietojen täydellisyyden (täytettyjen tietokenttien prosenttiosuuden) ja oikeellisuuden (arvoiltaan vastaavien taulukkojen/tiedostojen/tietueiden prosenttiosuuden) osalta vaaditaan 100 prosentin tulosta.

Tietojen oikea-aikaisuuden (tietyssä ajassa käyttöön saatujen tietojen prosenttiosuuden) osalta vaaditaan 98 prosentin tulosta. Jos mainittuja aikarajoja ei ole määritelty tässä YTE:ssä, ne on määriteltävä osapuolten välisissä sopimuksissa.

Vaaditun tarkkuuden (tallennettujen ja todellisiin arvoihin verratessa oikeaksi todettujen arvojen prosenttiosuuden) on oltava suurempi kuin 90 prosenttia. Tarkka arvo ja mittausperuste on sovittava osapuolten välisissä sopimuksissa.

4.4.2.    Keskitetyn kuvaustietokannan käyttö

Keskitetyn kuvaustietokannan toiminnot on määritelty 4.2.12.5 kohdassa (Keskitetty kuvaustietokanta). Tietojen laadunvarmistuksen takia keskitettyä kuvaustietokantaa käyttävä yhteisö vastaa metadatan päivityksestä ja laadusta sekä käytön valvonnan hallinnoinnista. Metadatan laadun on täydellisyyden, oikeellisuuden, oikea-aikaisuuden ja tarkkuuden osalta mahdollistettava tämän YTE:n mukainen asianmukainen toiminta.

4.5.    Ylläpitosäännöt

Tämän asiakirjan 3 luvussa esitettyjen olennaisten vaatimusten valossa tämän YTE:n mukaista osajärjestelmää koskevat seuraavat ylläpitosäännöt:

Kuljetuspalvelun laatu on turvattava myös silloin, kun tietojenkäsittelylaitteisto vioittuu kokonaan tai osittain. Sen vuoksi on suositeltavaa asentaa kaksinkertaiset järjestelmät tai erityisen luotettavat tietokoneet, joiden keskeytymätön toiminta ylläpitotoimien aikana on varmistettu.

Erilaisia tietokantoja koskevat ylläpitonäkökohdat on mainittu 4.2.11.3 kohdan (Tietokantoja koskevia lisävaatimuksia) 10 ja 21 alakohdassa.

4.6.    Ammatillinen pätevyys

Osajärjestelmän käyttöön ja ylläpitoon sekä tämän YTE:n toteuttamiseen tarvittavalta henkilöstöltä edellytetään seuraavaa ammatillista pätevyyttä:

Tämän YTE:n toteuttaminen ei vaadi kokonaan uutta laitteisto- ja ohjelmistojärjestelmää uusine henkilöstöineen. YTE:n vaatimusten toteuttaminen johtaa vain nykyisen henkilöstön hoitaman toiminnan muutoksiin, parannuksiin tai laajennuksiin. Tämän vuoksi kansallisten ja eurooppalaisten ammatillista pätevyyttä koskevien säännösten lisäksi ei tule mitään uusia vaatimuksia.

Tarpeen mukaan järjestettävän henkilöstön lisäkoulutuksen ei pitäisi rajoittua pelkästään laitteiden käytön opettamiseen. Kaikkien työntekijöiden on tiedettävä ja ymmärrettävä oma tehtävänsä kuljetuksen kokonaisprosessissa. Henkilöstön on erityisesti tiedostettava korkean suoritustason ylläpitämisen tärkeys, koska sillä on ratkaiseva merkitys myöhemmin käsiteltävän tiedon luotettavuuden kannalta.

Junien kokoonpanon ja käytön edellyttämä ammatillinen pätevyys on määritelty käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevassa YTE:ssä.

4.7.    Työterveys- ja turvallisuusolot

Kyseessä olevan osajärjestelmän (tai 1.1 kohdassa määritellyn teknisen soveltamisalan) käyttöön ja ylläpitoon sekä tämän YTE:n toteuttamiseen tarvittavan henkilöstön työterveys- ja turvallisuusolot ovat seuraavat:

Kansallisten ja eurooppalaisten työterveys- ja turvallisuusmääräysten lisäksi ei ole lisävaatimuksia.

5.   YHTEENTOIMIVUUDEN OSATEKIJÄT

5.1.    Määritelmä

Direktiivin 2008/57/EY [1] 2 artiklan f alakohdan mukaan:

yhteentoimivuuden osatekijät ovat ”sellaisia osajärjestelmään kuuluvan tai siihen liitettäväksi tarkoitetun laitteen perusosia, perusosien ryhmiä, osakokonaisuuksia tai kokonaisuuksia, joista rautatieverkon yhteentoimivuus riippuu suoraan tai epäsuorasti. Osatekijän käsite kattaa aineellisten esineiden lisäksi myös aineettomat hyödykkeet kuten tietokoneohjelmat.”

5.2.    Osatekijöiden luettelo

Yhteentoimivuuden osatekijöistä säädetään direktiivin 2008/57/EY [1] asiaa koskevissa säännöksissä.

Tavaraliikenteen telemaattisia sovelluksia koskevan osajärjestelmän osalta ei ole määritetty yhteentoimivuuden osatekijöitä.

Tämän YTE:n vaatimusten täyttämiseen tarvitaan vain tavanomaisia tietoteknisiä laitteita, joilta ei edellytetä mitään erityistä yhteentoimivuutta rautatieympäristössä. Tämä pätee tietokonelaitteiston osiin ja käytettyihin standardiohjelmistoihin, kuten käyttöjärjestelmään ja tietokantoihin. Sovellusohjelmistot ovat käyttäjäkohtaisia, ja niitä voidaan mukauttaa ja parannella kunkin toiminnallisuuden ja tarpeiden mukaan. Sovellusintegraatioarkkitehtuuria koskevassa ehdotuksessa oletetaan, että sovellukset eivät välttämättä käytä samaa sisäisten tietojen mallia. Sovellusintegraatio määritellään prosessiksi, jossa erikseen suunnitellut sovellusjärjestelmät saadaan toimimaan yhdessä.

5.3.    Osatekijöiden suoritustasot ja eritelmät

Katso 5.2 kohta. Tämäkään kohta ei ole tavaraliikenteen telemaattisia sovelluksia koskevan YTE:n kannalta oleellinen.

6.   OSATEKIJÖIDEN VAATIMUSTENMUKAISUUDEN JA/TAI KÄYTTÖÖNSOVELTUVUUDEN ARVIOINTI JA OSAJÄRJESTELMÄN TARKASTUS

6.1.    Yhteentoimivuuden osatekijät

6.1.1.    Arviointimenettelyt

Yhteentoimivuuden osatekijöiden vaatimuksenmukaisuuden tai käyttöönsoveltuvuuden arviointimenettelyn on perustuttava eurooppalaisiin eritelmiin tai direktiivin 2008/57/EY [1] mukaisesti hyväksyttyihin eritelmiin.

Käyttöönsoveltuvuuden osalta näissä eritelmissä mainitaan kaikki mitattavat, valvottavat tai tarkkailtavat parametrit ja kuvataan niihin liittyvät testausmenetelmät ja mittausmenettelyt joko testipenkeissä tai todellisessa rautatieympäristössä.

Menettelyt vaatimustenmukaisuuden ja/tai käyttöönsoveltuvuuden arvioimiseksi:

Eritelmien luettelo, testausmenetelmien kuvaus:

Ei oleellinen tavaraliikenteen telemaattisia sovelluksia koskevan YTE:n kannalta.

6.1.2.    Moduuli

Ilmoitettu laitos toteuttaa tämän menettelyn valmistajan tai yhteisön alueelle sijoittautuneen valmistajan edustajan pyynnöstä komission päätöksen 2010/713/EU asiaa koskeviin moduuleihin sisältyvien määräysten mukaisesti siten, kuin ne on tämän YTE:n lisäyksessä esitetty, tai niitä on muutettu ja täydennetty.

Moduuleja tulee yhdistellä ja käyttää valikoiden kunkin osatekijän mukaan.

Ei oleellinen tavaraliikenteen telemaattisia sovelluksia koskevan YTE:n kannalta.

6.1.3.    Tavaraliikenteen telemaattisia sovelluksia koskeva osajärjestelmä

Hankintaviranomaisen tai tämän yhteisön alueelle sijoittautuneen edustajan pyynnöstä ilmoitettu laitos tekee EY-tarkastuksen direktiivin 2008/57/EY [1] liitteen VI mukaisesti.

Direktiivin 2008/57/EY [1] liitteen II mukaan osajärjestelmät jaetaan rakenteellisin ja toiminnallisin perustein.

Rakenteellisia osajärjestelmiä koskevien YTE:ien kohdalla vaatimustenmukaisuuden arviointi on pakollinen. Tavaraliikenteen telemaattiset sovellukset -osajärjestelmä kuuluu toiminnallisin perustein luokiteltuun alueeseen, eikä tässä YTE:ssä määritellä mitään vaatimustenmukaisuuden arviointia koskevia moduuleja.

Keskitetty kuvaustietokanta ja yhteinen rajapinta kunkin toimijan liittymässä muodostavat sovellusintegraation rungon. Vaihdettavan tiedon malli säilytetään keskitetyssä sovellusintegraation kuvaustietokannassa, joka säilyttää liitännän metadatan yhdessä fyysisessä paikassa. Metadata sisältää tietoja viestinnän sisällöstä (eli siitä, mitä tietoja lähetettävässä datassa on), lähettäjän ja vastaanottajien yhteyspisteiden tunnisteista sekä sovellustason toimintaprotokollien vuorovaikutusmekanismeista.

Seuraavia seikkoja korostetaan:

7.   KÄYTTÖÖNOTTO

7.1.    Tämän YTE:n soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt

7.1.1.    Johdanto

Tämä YTE koskee tavaraliikenteen telemaattiset sovellukset -osajärjestelmää. Direktiivin 2008/57/EY [1] liitteen II mukaan kyseessä on toiminnallinen osajärjestelmä. Siksi tämän YTE:n soveltamisessa ei tukeuduta uusiin, uusittuihin tai parannettuihin osajärjestelmiin, kuten on tavallista rakenteellisiksi luokiteltujen osajärjestelmien kohdalla, paitsi tässä YTE:ssä erikseen mainituissa tapauksissa.

Tämä YTE toteutetaan seuraavissa vaiheissa:

7.1.2.    Ensimmäinen vaihe — yksityiskohtaiset tietotekniset eritelmät ja yleissuunnitelma

Tietojärjestelmän teknisen arkkitehtuurin kehitys- ja käyttöönottovaiheiden perusteena käytettävien teknisten vaatimusten eritelmät esitetään tämän asetuksen lisäyksessä I luetelluissa lisäyksissä A–F.

Rautatiealan laatimaan strategiseen Euroopan laajuiseen käyttöönottosuunnitelmaan (SEDP-suunnitelma) perustuvassa pakollisessa yleissuunnitelmassa, joka käsittää tietokonejärjestelmän käyttöönottovaiheet suunnittelusta toteutukseen, esitetään järjestelmän arkkitehtuurin peruskomponentit ja määritetään tärkeimmät toteutettavat toimet.

7.1.3.    Toinen ja kolmas vaihe — kehitystyö ja käyttöönotto

Rautatieyritykset, rataverkon haltijat ja liikkuvan kaluston haltijat kehittävät ja ottavat käyttöön tavaraliikenteen telemaattisia sovelluksia koskevan tietokonejärjestelmän tämän luvun säännösten mukaisesti.

7.1.4.    Hallinto, tehtävät ja vastuut

Kehitystyö ja käyttöönotto tapahtuvat seuraavien toimijoiden muodostamassa hallintorakenteessa.

Ohjauskomitea

Ohjauskomitean tehtävät ja vastuut ovat seuraavat:

Ohjauskomitea muodostaa strategisen hallintorakenteen, jotta tavaraliikenteen telemaattisia sovelluksia koskevan YTE:n käyttöönottotyötä voidaan johtaa ja koordinoida tehokkaasti. Tämä käsittää menettelytapojen, strategisen suunnan ja prioriteettijärjestyksen vahvistamisen. Tässä yhteydessä ohjauskomitean on otettava myös huomioon pienyritysten, uusien tulokkaiden ja erityispalveluja tarjoavien rautatieyritysten intressit.

Ohjauskomitea seuraa käyttöönoton etenemistä. Se raportoi Euroopan komissiolle yleissuunnitelmaan nähden saavutetusta edistyksestä säännöllisesti, vähintään neljä kertaa vuodessa. Ohjauskomitea toteuttaa tarvittavat toimet edellä mainitun kehitystyön muuttamiseksi, jos se poikkeaa yleissuunnitelmasta.

Sidosryhmät

Rautatieyritykset, rataverkon haltijat ja liikkuvan kaluston haltijat perustavat tehokkaan projektinhallintarakenteen, joka mahdollistaa tavaraliikenteen telemaattisia sovelluksia koskevan järjestelmän tehokkaan kehittämisen ja käyttöönoton.

Kyseiset sidosryhmät

Edunvalvontajärjestöt

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 881/2004 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen rautatiealan Euroopan tasolla toimivien edunvalvontajärjestöjen tehtävät ja vastuut ovat seuraavat:

▼M2

7.2.    Muutoksenhallinta

7.2.1    Muutoksenhallintaprosessi

Muutoksenhallintamenettelyjä suunnitellaan sen varmistamiseksi, että muutosten kustannukset ja hyödyt analysoidaan asianmukaisesti ja että muutokset toteutetaan hallitusti. Virasto määrittelee, ottaa käyttöön sekä tukee ja hallitsee näitä menettelyjä, joiden on sisällettävä:

Muutoksenhallintalautakunnan (CCB) muodostuu viraston, edustavien rautatiealan elinten ja jäsenvaltioiden edustajista. Tällaisella eri osapuolten välisellä kytköksellä varmistetaan järjestelmällinen näkökulma tehtäviin muutoksiin ja kattava arvio niiden vaikutuksista. Muutoksenhallintalautakunta asetetaan aikanaan viraston suojelukseen.

7.2.2    Tämän asetuksen lisäyksessä I lueteltuja asiakirjoja koskeva erityinen muutoksenhallintaprosessi

Virasto laatii tämän asetuksen lisäyksessä I lueteltuja asiakirjoja koskevan muutoksenhallintajärjestelmän seuraavien kriteerien mukaisesti.

Jos muutoksenhallinta vaikuttaa elementteihin, jotka ovat yhteiskäytössä henkilöliikenteen telemaattisia sovelluksia koskevan YTE:n kanssa, muutokset on tehtävä niin, että yhdenmukaisuus jo käyttöön otetun henkilöliikenteen telemaattisia sovelluksia koskevan YTE:n kanssa säilyy, jotta saavutetaan optimaaliset synergiaedut.

---

Lisäys I

Luettelo teknisistä asiakirjoista

▼B

---

Lisäys II

Sanasto

---

Lisäys III

Tavara-/henkilöliikenteen telemaattisten sovellusten kansallisen yhteyspisteen tehtävät

---

( 1 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 881/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan rautatieviraston perustamisesta (virastoasetus) (EUVL L 164, 30.4.2004, s. 1).

( 2 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/796, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, Euroopan unionin rautatievirastosta ja asetuksen (EY) N:o 881/2004 kumoamisesta (EUVL L 138, 26.5.2016, s. 1).