02013R1311 — FI — 14.07.2017 — 002.001

---

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.

►B	NEUVOSTON ASETUS (EU, EURATOM) N:o 1311/2013, annettu 2 päivänä joulukuuta 2013, vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 347 20.12.2013, s. 884)

Muutettu:

		Virallinen lehti
		N:o	sivu	päivämäärä
►M1	NEUVOSTON ASETUS (EU, Euratom) 2015/623, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2015,	L 103	1	22.4.2015
►M2	NEUVOSTON ASETUS (EU, Euratom) 2017/1123, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2017,	L 163	1	24.6.2017

---

▼B

NEUVOSTON ASETUS (EU, EURATOM) N:o 1311/2013,

annettu 2 päivänä joulukuuta 2013,

vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta

1

LUKU

Yleiset säännökset

1 artikla

Monivuotinen rahoituskehys

Vuosia 2014–2020 koskeva monivuotinen rahoituskehys, jäljempänä 'monivuotinen rahoituskehys', vahvistetaan liitteessä.

2 artikla

Monivuotisen rahoituskehyksen väliarviointi/tarkistus

Komissio esittää vuoden 2016 loppuun mennessä monivuotisen rahoituskehyksen toiminnasta arvioinnin, jossa otetaan täysin huomioon tuolloin vallitseva taloustilanne sekä viimeisimmät makrotalousennusteet. Tämän pakollisen arvioinnin yhteydessä tehdään tarvittaessa lainsäädäntöehdotus tämän asetuksen tarkistamiseksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa määrättyjen menettelyjen mukaisesti. Ennalta jaettuja jäsenvaltiokohtaisia määrärahoja ei tällaisen tarkistuksen yhteydessä vähennetä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen 7 artiklan soveltamista.

3 artikla

Monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettujen enimmäismäärien noudattaminen

1.  Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio noudattavat monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettuja menojen vuotuisia enimmäismääriä jokaisessa talousarviomenettelyssä ja aina toteuttaessaan asianomaisen vuoden talousarviota.

Liitteessä olevan 2 otsakkeen alaenimmäismäärä vahvistetaan rajoittamatta yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) kahden pilarin välistä joustoa. YMP:n I pilariin sovellettava, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston ja suorien tukien välisten siirtojen jälkeen mukautettu enimmäismäärä vahvistetaan asiaankuuluvassa säädöksessä, ja monivuotista rahoituskehystä mukautetaan vastaavasti tämän asetuksen 6 artiklan 1 kohdassa säädetyn teknisen mukautuksen nojalla.

▼M2

2.  Jäljempänä 9–15 artiklassa säädetyillä erityisrahoitusvälineillä varmistetaan monivuotisen rahoituskehyksen jousto, ja ne vahvistetaan, jotta talousarviomenettely voidaan toteuttaa sujuvasti. Maksusitoumusmäärärahoja voidaan ottaa talousarvioon yli monivuotisessa rahoituskehyksessä asianomaisille otsakkeille vahvistettujen enimmäismäärien silloin, kun on tarpeen ottaa käyttöön varoja hätäapuvarauksesta, Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta, joustovälineestä, Euroopan globalisaatiorahastosta, ennakoimattomiin menoihin varatusta liikkumavarasta, nuorisotyöttömyyden vähentämiseen ja tutkimustoiminnan vahvistamiseen tarkoitetusta erityisestä joustovarasta sekä kasvua ja työllisyyttä, erityisesti nuorten työllisyyttä, ja muuttoliikkeeseen ja turvallisuuteen liittyviä toimenpiteitä koskevia sitoumuksia varten asetetusta kokonaisliikkumavarasta neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002 ( 1 ), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1309/2013 ( 2 ) sekä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta tehdyn toimielinten sopimuksen ( 3 ) mukaisesti.

▼B

3.  Jos unionin yleisestä talousarviosta asetuksen (EY) N:o 332/2002 tai asetuksen (EU) N:o 407/2010 nojalla myönnetty lainan takaus on otettava käyttöön, kyseinen määrä otetaan käyttöön ylittämällä monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistetut enimmäismäärät.

4 artikla

Omien varojen enimmäismäärän noudattaminen

1.  Tarvittava maksumäärärahojen kokonaismäärä, jossa on otettu huomioon vuosittainen mukautus sekä kaikki muut mukautukset ja tarkistukset sekä 3 artiklan 2 ja 3 kohta, ei yhdenkään monivuotisen rahoituskehyksen kattaman vuoden osalta saa aiheuttaa sellaista omien varojen tarvetta, joka ylittää päätöksen 2007/436/EY, Euratom mukaisesti vahvistetun omien varojen enimmäismäärän.

2.  Monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettuja enimmäismääriä alennetaan tarkistuksen kautta tarvittaessa sen varmistamiseksi, että päätöksen 2007/436/EY, Euratom mukaisesti vahvistettua omien varojen enimmäismäärää noudatetaan.

5 artikla

Maksumäärärahojen kokonaisliikkumavara

1.  Osana 6 artiklassa tarkoitettua teknistä mukautusta komissio mukauttaa vuosittain vuodesta 2015 alkaen vuosien 2015–2020 maksumäärärahojen enimmäismäärää ylöspäin määrällä, joka vastaa suoritettujen maksujen ja monivuotisen rahoituskehyksen maksumäärärahojen vuoden n–1 enimmäismäärän välistä eroa.

▼M2

2.  Vuosittaiset mukautukset eivät saa ylittää seuraavia vuosille 2018–2020 asetettuja enimmäismääriä (vuoden 2011 hintoina) verrattuna maksumäärärahojen alkuperäiseen enimmäismäärään kyseisinä vuosina:

▼B

3.  Mahdolliset mukautukset ylöspäin on korvattava täysin maksumäärärahojen vuoden n-1 enimmäismäärän vastaavalla vähennyksellä.

6 artikla

Tekniset mukautukset

1.  Komissio tekee joka vuosi ennen varainhoitovuoden n + 1 talousarviomenettelyä seuraavat tekniset mukautukset monivuotiseen rahoituskehykseen:

▼M2

▼B

2.  Komissio tekee 1 kohdassa tarkoitetut tekniset mukautukset 2 prosentin kiinteän vuosittaisen deflaattorin perusteella.

3.  Komissio toimittaa 1 kohdassa tarkoitettujen teknisten mukautusten tulokset ja niiden perustana olevat talousennusteet Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

4.  Muita kyseessä olevaa vuotta koskevia teknisiä mukautuksia ei tehdä varainhoitovuoden aikana eikä sitä seuraavina vuosina jälkikäteen tehtävinä korjauksina, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 7 ja 8 artiklan soveltamista.

7 artikla

Koheesiopolitiikan määrärahojen mukauttaminen

1.  Kriisistä kärsivien jäsenvaltioiden erityisen vaikean tilanteen huomioon ottamiseksi komissio arvioi vuonna 2016 vuotta 2017 koskevan teknisen mukautuksen yhteydessä kaikkien jäsenvaltioiden koheesiopolitiikan "Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin" -tavoitteen mukaisia kokonaismäärärahoja vuosiksi 2017–2020 käyttäen asiaankuuluvassa perussäädöksessä määriteltyä jakomenetelmää tällöin saatavilla olevien uusimpien tilastojen perusteella sekä vertailemalla niiden jäsenvaltioiden osalta, joihin sovelletaan tukikattoa, vuosina 2014–2015 todennettua kumulatiivista kansallista BKT:ta ja vuonna 2012 arvioitua kumulatiivista kansallista BKT:ta. Komissio mukauttaa kyseisiä kokonaismäärärahoja, jos kumulatiivinen ero on yli +/- 5 prosenttia.

2.  Tarvittavat mukautukset jaetaan tasasuhtaisesti vuosien 2017–2020 kesken, ja monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettuja asianomaisia enimmäismääriä mukautetaan vastaavasti. Maksumäärärahojen enimmäismääriä mukautetaan myös vastaavasti sen varmistamiseksi, että kehitys suhteessa maksusitoumusmäärärahoihin on hallittua.

3.  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 ( 4 ) 90 artiklan 5 kohdassa säädetyn koheesiorahaston tukeen oikeutettujen jäsenvaltioiden väliarvioinnin jälkeen ja siinä tapauksessa, että jäsenvaltio on uudelleen oikeutettu koheesiorahaston tukeen tai menettää olemassa olevan oikeutensa, komissio lisää vuotta 2017 koskevassa teknisessä mukautuksessaan tuloksena olevat määrät jäsenvaltiolle vuosiksi 2017–2020 myönnettyihin määriin tai vähentää kyseiset määrät noista määristä.

4.  Edellä olevasta 3 kohdasta johtuvat tarvittavat mukautukset jaetaan tasasuhtaisesti vuosien 2017–2020 kesken, ja monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettuja asianomaisia enimmäismääriä mukautetaan vastaavasti. Maksumäärärahojen enimmäismääriä mukautetaan myös vastaavasti sen varmistamiseksi, että kehitys suhteessa maksusitoumusmäärärahoihin on hallittua.

5.  Tällaisten 1 ja 3 kohdassa tarkoitettujen mukautusten positiivinen tai negatiivinen kokonaisnettovaikutus ei saa ylittää 4:ää miljardia euroa.

8 artikla

Mukautukset, jotka koskevat toimenpiteitä, joilla rahastojen vaikuttavuus kytketään talouden tehokkaaseen ohjaukseen ja hallintaan

Jos komissio lopettaa Euroopan aluekehitysrahastoon, Euroopan sosiaalirahastoon, koheesiorahastoon, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoon tai Euroopan meri- ja kalatalousrahastoon liittyvien talousarviositoumusten keskeyttämisen sellaisten toimenpiteiden yhteydessä, joilla rahastojen vaikuttavuus kytketään talouden tehokkaaseen ohjaukseen ja hallintaan, komissio siirtää keskeytetyt sitoumukset asiaa koskevan perussäädöksen mukaisesti seuraaville vuosille. Keskeytettyjä, vuonna n tehtyjä sitoumuksia ei voida siirtää vuoden n + 3 jälkeisille vuosille.

2

LUKU

Erityisrahoitusvälineet

9 artikla

Hätäapuvaraus

1.  Hätäapuvarauksella on tarkoitus vastata nopeasti sellaisiin kolmansien maiden yksittäisiin avuntarpeisiin, jotka johtuvat tapahtumista, joita ei voitu ennakoida talousarviota laadittaessa, ja se on tarkoitettu ensisijaisesti humanitaarisia toimia varten mutta tilanteen edellyttäessä myös siviilikriisinhallintaa ja pelastuspalvelua varten sekä sellaisia tilanteita varten, joissa muuttovirrat unionin ulkorajoilla aiheuttavat erityisen suuria paineita.

▼M2

2.  Hätäapuvarauksen vuotuinen määrä on 300 miljoonaa euroa (vuoden 2011 hintoina), ja sitä voidaan käyttää vuoteen n + 1 saakka varainhoitoasetuksen mukaisesti. Hätäapuvaraus otetaan unionin yleiseen talousarvioon varauksena. Vuotuisesta määrästä käytetään ensin aiemmilta vuosilta peräisin olevat määrät. Se osa vuoden n vuotuisesta määrästä, jota ei käytetä vuoden n + 1 kuluessa, peruuntuu.

▼B

10 artikla

Euroopan unionin solidaarisuusrahasto

1.  Euroopan unionin solidaarisuusrahaston tarkoituksena on tarjota taloudellista apua asianomaisessa perussäädöksessä määritellyissä suuronnettomuuksissa, jotka tapahtuvat jonkin jäsenvaltion tai ehdokasmaan alueella. Solidaarisuusrahaston käyttöön vuosittain asetettavien määrärahojen enimmäismäärä on 500 miljoonaa euroa (vuoden 2011 hintoina). Kunkin vuoden lokakuun 1 päivänä on oltava jäljellä vähintään neljäsosa vuosittain käytössä olevien varojen määrästä, jotta kyseisen vuoden loppuun mennessä syntyvät tarpeet voidaan kattaa. Se osuus vuotuisesta määrästä, jota ei ole otettu talousarvioon, on käytettävissä vuoteen n + 1 asti. Vuotuisesta määrästä käytetään ensin edelliseltä vuodelta peräisin olevat määrät. Se osa vuoden n vuosittaisesta määrästä, jota ei käytetä vuoden n + 1 kuluessa, peruuntuu.

2.  Poikkeustapauksissa ja jos asianomaisen perussäädöksen mukaiset katastrofin tapahtumisvuonna Euroopan unionin solidaarisuusrahastossa jäljellä olevat rahoitusvarat eivät riitä kattamaan Euroopan parlamentin ja neuvoston tarpeelliseksi katsoman avun määrää, komissio voi ehdottaa erotuksen rahoittamista seuraavaa vuotta varten käytettävissä olevista vuosittaisista määristä.

▼M2

11 artikla

Joustoväline

1.  Joustovälineestä on tarkoitus rahoittaa tiettynä varainhoitovuonna sellaisia tarkasti määriteltyjä menoja, joita ei voida kattaa yhden tai useamman muun otsakkeen enimmäismäärien rajoissa käytettävissä olevista määristä. Jollei toisesta alakohdasta muuta johdu, joustovälinettä varten on käytettävissä 600 miljoonan euron vuotuinen enimmäismäärä (vuoden 2011 hintoina).

Vuodesta 2017 alkaen joustovälinettä varten käytettävissä olevaa vuotuista määrää korotetaan joka vuosi

Joustovälineelle toisen alakohdan mukaisesti käyttöön annetut määrät käytetään tässä artiklassa vahvistettujen edellytysten mukaisesti.

2.  Joustovälineen vuotuisen määrän käyttämätöntä osaa voidaan käyttää vuoteen n + 3 saakka. Vuotuisesta määrästä käytetään ensin aiemmilta vuosilta peräisin olevat määrät aikajärjestyksessä. Se osa vuoden n vuotuisesta määrästä, jota ei käytetä vuoden n + 3 kuluessa, peruuntuu.

▼B

12 artikla

Euroopan globalisaatiorahasto

1.  Euroopan globalisaatiorahasto, jonka tavoitteet ja soveltamisala määritellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1927/2006, ei saa ylittää 150 miljoonan euron vuotuista enimmäismäärää (vuoden 2011 hintoina).

2.  Määrärahat Euroopan globalisaatiorahastoa varten otetaan unionin yleiseen talousarvioon varauksena.

13 artikla

Ennakoimattomiin menoihin varattu liikkumavara

1.  Monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien ulkopuolelle luodaan ennakoimattomiin menoihin varattu liikkumavara, jonka suuruus on korkeintaan 0,03 prosenttia unionin bruttokansantulosta, viimeiseksi keinoksi ennalta arvaamattomiin olosuhteisiin reagoimista varten. Se voidaan ottaa käyttöön ainoastaan lisätalousarvion tai vuotuisen talousarvion yhteydessä.

2.  Ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käytössä ei minään vuonna saa ylittää monivuotisen rahoituskehyksen vuosittaisen teknisen mukautuksen mukaista enimmäismäärää, ja siinä on noudatettava omien varojen enimmäismäärää.

3.  Ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotolla saadut määrät on korvattava kokonaan monivuotisen rahoituskehyksen yhden tai useamman otsakkeen liikkumavaroilla kuluvana varainhoitovuotena tai tulevina varainhoitovuosina.

4.  Tällä tavoin korvattuja määriä ei saa ottaa uudelleen käyttöön monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä. Ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käytössä ei saa ylittää maksusitoumus- ja maksumäärärahojen kokonaisenimmäismääriä, jotka on vahvistettu monivuotisessa rahoituskehyksessä kuluvaa varainhoitovuotta ja tulevia varainhoitovuosia varten.

▼M2

14 artikla

Kokonaisliikkumavara kasvua ja työllisyyttä, erityisesti nuorten työllisyyttä, ja muuttoliikkeeseen ja turvallisuuteen liittyviä toimenpiteitä koskevia sitoumuksia varten

1.  Monivuotisessa rahoituskehyksessä maksusitoumusmäärärahojen enimmäismääriin nähden jäävä liikkumavara muodostaa sellaisen monivuotisen rahoituskehyksen kokonaisliikkumavaran sitoumuksia varten, joka on määrä ottaa käyttöön monivuotisessa rahoituskehyksessä vuosiksi 2016–2020 kasvuun ja työllisyyteen, erityisesti nuorten työllisyyteen, ja muuttoliikkeeseen ja turvallisuuteen liittyviä politiikkatavoitteita varten vahvistettujen enimmäismäärien lisäksi.

2.  Komissio laskee käytettävissä olevan määrän vuosittain osana 6 artiklassa tarkoitettua teknistä mukautusta. Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat ottaa monivuotisen rahoituskehyksen kokonaisliikkumavaran tai osan siitä käyttöön talousarviomenettelyn puitteissa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan mukaisesti.

▼B

15 artikla

Erityinen joustovara nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi ja tutkimustoiminnan vahvistamiseksi

Vuosina 2014 ja 2015 voidaan osana vuotuista talousarviomenettelyä osoittaa etupainotteisesti enintään 2 543 miljoonaa euroa (vuoden 2011 hintoina) määrättyihin politiikkatavoitteisiin, jotka liittyvät nuorisotyöttömyyteen, tutkimustoimintaan, Erasmus-ohjelman toimiin erityisesti oppisopimuskoulutuksen alalla sekä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Tämä määrä on korvattava kokonaan määrärahoilla otsakkeiden sisällä ja/tai välillä, jotta vuosia 2014–2020 koskevat kokonaisenimmäismäärät ja otsakkeen tai alaotsakkeen kokonaismäärärahat kyseiselle ajanjaksolle pysyvät ennallaan.

16 artikla

Osallistuminen laajamittaisten hankkeiden rahoitukseen

1.  Unionin yleisestä talousarviosta osoitetaan eurooppalaisiin satelliittinavigointiohjelmiin (EGNOS ja Galileo) vuosina 2014–2020 enintään 6 300 miljoonaa euroa (vuoden 2011 hintoina).

2.  Unionin yleisestä talousarviosta osoitetaan kansainväliseen lämpöydinkoereaktorihankkeeseen (ITER) vuosina 2014–2020 enintään 2 707 miljoonaa euroa (vuoden 2011 hintoina).

3.  Unionin yleisestä talousarviosta osoitetaan Copernicukseen (Euroopan maanhavainnointiohjelma) vuosina 2014–2020 enintään 3 786 miljoonaa euroa (vuoden 2011 hintoina).

3

LUKU

Tarkistus

17 artikla

Monivuotisen rahoituskehyksen tarkistus

1.  Ennakoimattomissa tilanteissa monivuotista rahoituskehystä voidaan tarkistaa päätöksen 2007/436/EY, Euratom mukaisesti vahvistetun omien varojen enimmäismäärän rajoissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 artiklan 2 kohdan, 18–22 artiklan ja 25 artiklan soveltamista.

2.  Edellä olevan 1 kohdan mukaisessa monivuotisen rahoituskehyksen tarkistusta koskevassa ehdotuksessa on pääsääntöisesti esitettävä ja hyväksyttävä ennen kuin aloitetaan talousarviomenettely, joka koskee asianomaista varainhoitovuotta tai asianomaisista varainhoitovuosista ensimmäistä.

3.  Edellä olevan 1 kohdan mukaisessa monivuotisen rahoituskehyksen tarkistusta koskevassa ehdotuksessa on tarkasteltava mahdollisuutta kohdentaa menoja tarkistettavana olevaan otsakkeeseen sisältyvien ohjelmien kesken uudelleen etenkin määrärahojen odotettavissa olevan vajaakäytön perusteella. Tavoitteena on, että sekä ehdottomana lukuna että suhteellisena osuutena mitattuna merkittävä osuus uusista menoista katetaan kyseisen otsakkeen enimmäismäärän puitteissa.

4.  Tarkistettaessa monivuotista rahoituskehystä 1 kohdan mukaisesti on otettava huomioon mahdollisuus korvata jonkin otsakkeen enimmäismäärän kasvattaminen supistamalla jonkin toisen otsakkeen enimmäismäärää.

5.  Tarkistettaessa monivuotista rahoituskehystä 1 kohdan mukaisesti on aina säilytettävä asianmukainen suhde sitoumusten ja maksujen välillä.

18 artikla

Toteuttamiseen liittyvä tarkistus

Ilmoittaessaan monivuotisen rahoituskehyksen teknisten mukautusten tuloksista Euroopan parlamentille ja neuvostolle komissio tekee toteuttamisen perusteella tarpeellisiksi katsomansa ehdotukset maksumäärärahojen kokonaismäärän tarkistamiseksi varmistaakseen maksujen vuosittaisten enimmäismäärien moitteettoman hallinnoinnin ja erityisesti sen, että niiden kehitys suhteessa maksusitoumusmäärärahoihin on hallittua. Euroopan parlamentti ja neuvosto päättävät näistä ehdotuksista ennen vuoden n toukokuun 1 päivää.

19 artikla

Rakennerahastoja, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa, Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa, turvapaikka- ja maahanmuuttorahastoa ja sisäisen turvallisuuden rahastoa koskevien uusien sääntöjen tai ohjelmien johdosta tapahtuva tarkistus

1.  Jos rakennerahastoista, koheesiorahastosta, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta, Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta, turvapaikka- ja maahanmuuttorahastosta tai sisäisen turvallisuuden rahastosta annetaan uudet säännöt tai hyväksytään uudet yhteistyössä hallinnoitavat ohjelmat 1 päivän tammikuuta 2014 jälkeen, monivuotista rahoituskehystä tarkistetaan siirtämällä varainhoitovuonna 2014 käyttämättä jääneet määrärahat seuraaville vuosille vastaavien menojen enimmäismääriä kasvattamalla.

2.  Vuoden 2014 käyttämättä jääneiden määrärahojen siirtoa koskeva tarkistus hyväksytään ennen 1 päivää toukokuuta 2015.

20 artikla

Perussopimusten tarkistukseen perustuva monivuotisen rahoituskehyksen tarkistus

Jos perussopimuksiin tehdään vuosina 2014–2020 tarkistus, jolla on talousarviovaikutuksia, monivuotista rahoituskehystä tarkistetaan vastaavasti.

21 artikla

Unionin mahdolliseen laajentumiseen perustuva monivuotisen rahoituskehyksen tarkistus

Jos unioniin liittyy uusi jäsenvaltio tai uusia jäsenvaltioita vuosina 2014–2020, monivuotista rahoituskehystä tarkistetaan tästä aiheutuvien rahoitustarpeiden huomioon ottamiseksi.

22 artikla

Kyproksen mahdolliseen jälleenyhdistymiseen perustuva monivuotisen rahoituskehyksen tarkistus

Jos Kypros yhdistyy jälleen vuosina 2014–2020, monivuotista rahoituskehystä tarkistetaan Kyproksen ongelman kokonaisvaltaisen ratkaisun ja jälleenyhdistymisestä johtuvien uusien rahoitustarpeiden huomioon ottamiseksi.

23 artikla

Toimielinten yhteistyö talousarviomenettelyssä

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio, jäljempänä 'toimielimet', pyrkivät helpottamaan vuotuista talousarviomenettelyä kaikin tavoin.

Toimielimet tekevät yhteistyötä vilpittömässä mielessä koko menettelyn ajan tavoitteenaan kantojensa yhteensovittaminen. Toimielimet tekevät menettelyn kaikissa vaiheissa yhteistyötä asianmukaisten toimielinten välisten yhteyksien avulla, jotta ne voivat seurata työn edistymistä ja selvittää, missä määrin lähentymistä on tapahtunut.

Ne huolehtivat siitä, että niiden työskentelyaikataulut sovitetaan mahdollisimman hyvin yhteen, jotta menettely voitaisiin toteuttaa johdonmukaisella ja yhdenmukaisuuteen pyrkivällä tavalla ja jotta se johtaisi unionin yleisen talousarvion lopulliseen hyväksymiseen.

Kolmikantakokouksia voidaan pitää menettelyn kaikissa vaiheissa ja edustuksen eri tasoilla odotetun keskustelun luonteen mukaan. Kukin toimielin nimeää omat osallistujansa kuhunkin kokoukseen, määrittelee neuvotteluvaltuutuksensa ja tiedottaa muille toimielimille hyvissä ajoin kokousjärjestelyistä oman työjärjestyksensä mukaisesti.

24 artikla

Talousarvion yhtenäisyys

Kaikki unionin ja Euratomin menot ja tulot sisällytetään unionin yleiseen talousarvioon varainhoitoasetuksen 7 artiklan mukaisesti, mukaan lukien menot, jotka johtuvat mahdollisesta asianmukaisesta päätöksestä, jonka neuvosto Euroopan parlamenttia kuultuaan hyväksyy yksimielisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 332 artiklan puitteissa.

25 artikla

Siirtyminen seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen

Komissio esittää ennen vuoden 1 päivää tammikuun 2018 ehdotuksen uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi.

Jos uuden monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta ei ole annettu neuvoston asetusta ennen 31 päivää joulukuuta 2020, voimassa olevan monivuotisen rahoituskehyksen kattaman viimeisen vuoden enimmäismäärien ja muiden säännösten soveltamista jatketaan siihen asti kunnes asetus, jossa vahvistetaan uusi rahoituskehys, on annettu. Jos unioniin liittyy uusi jäsenvaltio vuoden 2020 jälkeen, jatkettua rahoituskehystä on tarvittaessa tarkistettava liittymisen ottamiseksi huomioon.

26 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2014.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

▼M1

---

LIITE

---

( 1 ) Neuvoston asetus (EY) N:o 2012/2002, annettu 11 päivänä marraskuuta 2002, Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta (EYVL L 311, 14.11.2002, s. 3).

( 2 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1309/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan globalisaatiorahastosta (2014–2020) ja asetuksen (EY) N:o 1927/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 855).

( 3 ) Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välinen toimielinten sopimus, tehty 2 päivänä joulukuuta 2013, talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta (EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1).

( 4 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17 päivää joulukuuta 2013, yhteiseen strategiakehykseen kuuluvia Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta (Katso tämän virallisen lehden sivu 320).