This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 02013R1303-20240301
Regulation (EU) No 1303/2013 of the European Parliament and of the Council of 17 December 2013 laying down common provisions on the European Regional Development Fund, the European Social Fund, the Cohesion Fund, the European Agricultural Fund for Rural Development and the European Maritime and Fisheries Fund and laying down general provisions on the European Regional Development Fund, the European Social Fund, the Cohesion Fund and the European Maritime and Fisheries Fund and repealing Council Regulation (EC) No 1083/2006
Consolidated text: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17. päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17. päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta
02013R1303 — FI — 01.03.2024 — 017.001
Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 1303/2013, annettu 17. päivänä joulukuuta 2013, (EUVL L 347 20.12.2013, s. 320) |
Muutettu:
Oikaistu:
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 1303/2013,
annettu 17. päivänä joulukuuta 2013,
Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta
ENSIMMÄINEN OSA
KOHDE JA MÄÄRITELMÄT
1 artikla
Kohde
Tässä asetuksessa annetaan yhteiset säännöt, jotka koskevat Euroopan aluekehitysrahastoa (EAKR), Euroopan sosiaalirahastoa (ESR), koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa, jäljempänä 'maaseuturahasto', sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa, jotka toimivat yhteisen kehyksen puitteissa, jäljempänä 'Euroopan rakenne- ja investointirahastot - 'ERI-rahastot'. Lisäksi siinä annetaan säännökset, jotka ovat tarpeen ERI-rahastojen vaikuttavuuden turvaamiseksi ja niiden keskinäiseksi koordinoimiseksi sekä näiden rahastojen ja muiden unionin välineiden koordinoimiseksi. ERI-rahastoihin sovellettavat yhteiset säännöt on esitetty toisessa osassa.
Kolmannessa osassa annetaan EAKR:ää, ESR:ää, jäljempänä yhdessä 'rakennerahastot', ja koheesiorahastoa koskevat yleiset säännöt rakennerahastojen ja koheesiorahaston, jäljempänä 'rahastot', tehtävistä, ensisijaisista tavoitteista ja rahastojen rakenteista sekä perusteista, jotka jäsenvaltioiden ja alueiden on täytettävä voidakseen saada tukea rahastoista, käytettävissä olevista rahoitusvaroista ja niiden jakoperusteista.
Neljännessä osassa annetaan rahastoihin sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahastoon sovellettavat yleiset säännöt, jotka koskevat hallintoa ja valvontaa, varainhoitoa, kirjanpitoa ja rahoitusoikaisuja.
Tässä asetuksessa annetuilla säännöillä ei rajoiteta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 ( 1 ) olevien säännösten eikä seuraavissa asetuksissa, jäljempänä 'rahastokohtaiset asetukset', annettujen erityissäännösten soveltamista tämän artiklan viidennen kohdan mukaisesti:
Asetus (EU) N:o 1301/2013, jäljempänä 'EAKR-asetus';
Asetus (EU) N:o 1304/2013, jäljempänä 'ESR-asetus';
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1300/2013, jäljempänä 'koheesiorahastoasetus';
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1299/2013, jäljempänä 'Euroopan alueellista yhteistyötä koskeva asetus';
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1305/2013, jäljempänä 'maaseuturahastoasetus'; ja
Tuleva unionin säädös, jossa vahvistetaan meri- ja kalastuspolitiikalle ohjelmakautena 2014–2020 annettavan rahoitustuen edellytykset, jäljempänä "Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta annettu asetus".
Tämän asetuksen toista osaa sovelletaan kaikkiin ERI-rahastoihin, jollei siinä nimenomaisesti sallita poikkeuksia. Tämän asetuksen kolmannessa ja neljännessä osassa annetaan toista osaa täydentäviä sääntöjä siten, että kolmannen osan sääntöjä sovelletaan rahastoihin ja neljännen osan sääntöjä rahastoihin ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoon, ja niissä voidaan nimenomaisesti sallia poikkeukset asianomaisissa rahastokohtaisissa asetuksissa. Rahastokohtaisissa asetuksissa voidaan antaa sääntöjä, jotka täydentävät tämän asetuksen toista osaa ERI-rahastojen osalta, tämän asetuksen kolmatta osaa rahastojen osalta ja tämän asetuksen neljättä osaa rahastojen sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahaston osalta. Rahastokohtaisten asetusten täydentävät säännöt eivät saa olla ristiriidassa tämän asetuksen toisen, kolmannen tai neljännen osan kanssa. Jos on epäselvää, mitä säännöksiä sovelletaan, tämän asetuksen toista osaa sovelletaan ensisijaisesti rahastokohtaisiin sääntöihin nähden ja tämän asetuksen toista, kolmatta ja neljättä osaa sovelletaan ensisijaisesti rahastokohtaisiin asetuksiin nähden.
2 artikla
Määritelmät
Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
'älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevalla unionin strategialla' Eurooppa-neuvoston 17 päivänä kesäkuuta 2010 antamien päätelmien liitteessä I ("Euroopan uusi työllisyys- ja kasvustrategia – EU:n yleistavoitteet"), 13 päivänä heinäkuuta 2010 annetussa neuvoston suosituksessa ( 2 ) sekä neuvoston päätöksessä 2010/707/EU ( 3 ) esitettyjä jäsenvaltioiden ja unionin toimintaa ohjaavia yleistavoitteita ja yhteisiä tavoitteita sekä tällaisten yleistavoitteiden ja yhteisten tavoitteiden mahdollisia tarkistuksia;
'strategisella toimintapoliittisella kehyksellä' yhtä tai useampaa kansallisella tai alueellisella tasolla laadittua asiakirjaa, joissa määritetään rajoitettu määrä näyttöön perustuvia johdonmukaisia prioriteetteja ja näiden prioriteettien toteuttamisen aikataulu, ja siihen voi sisältyä seurantamekanismi;
'älykkäällä erikoistumisstrategialla' kansallisia tai alueellisia innovaatiostrategioita, joissa asetetaan prioriteetteja kilpailuedun luomiseksi kehittämällä tutkimus- ja innovaatiovahvuuksia ja sovittamalla niitä liiketoiminnan tarpeisiin, jotta voidaan reagoida esiin tuleviin mahdollisuuksiin ja markkinakehitykseen johdonmukaisella tavalla välttäen samalla päällekkäisyydet ja toimien pirstoutuminen; älykäs erikoistumisstrategia voi olla kansallisen tai alueellisen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan strategisen toimintapoliittisen kehyksen muodossa tai sen osa;
'rahastokohtaisilla säännöillä' säännöksiä, jotka on annettu tämän asetuksen kolmannessa tai neljännessä osassa tai 1 artiklan neljännessä kohdassa luetellussa, yhtä tai useampaa ERI-rahastoa koskevassa asetuksessa taikka niiden pohjalta;
'ohjelmatyöllä' monivaiheista organisointi-, päätöksenteko- ja varojenjakomenettelyä, johon kumppanit osallistuvat 5 artiklan mukaisesti ja jonka tavoitteena on panna täytäntöön unionin ja jäsenvaltioiden monivuotiset yhteiset toimenpiteet älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan unionin strategian tavoitteiden toteuttamiseksi;
'ohjelmalla' tämän asetuksen kolmannessa tai neljännessä osassa sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta annetussa asetuksessa tarkoitettua 'toimenpideohjelmaa' ja maaseuturahastoasetuksessa tarkoitettua 'maaseudun kehittämisohjelmaa';
'ohjelma-alueella' yksittäisen ohjelman kattamaa maantieteellistä aluetta tai. jos ohjelma kattaa useamman kuin yhden alueluokan, maantieteellistä aluetta, joka vastaa kutakin yksittäistä alueluokkaa;
tämän asetuksen toisessa ja neljännessä osassa 'prioriteetilla' tämän asetuksen kolmannessa osassa tarkoitettua 'toimintalinjaa' EAKR:n, ESR:n ja koheesiorahaston osalta sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta annetussa asetuksessa ja maaseuturahastoasetuksessa tarkoitettua 'unionin prioriteettia';
'toimella' hanketta, sopimusta, toimenpidettä tai hankeryhmää, jonka kyseisten ohjelmien hallintoviranomaiset ovat valinneet tai joka on valittu näiden hallintoviranomaisten valvonnassa ja jolla edistetään prioriteetin tai prioriteettien tavoitteiden saavuttamista; rahoitusvälineiden yhteydessä toimi muodostuu rahoituksesta, joka ohjelmasta osoitetaan rahoitusvälineisiin ja näiden rahoitusvälineiden kautta sen jälkeen annettavasta rahoitustuesta;
'tuensaajalla' toimien käynnistämisestä tai sekä käynnistämisestä että täytäntöönpanosta vastaavaa julkista tai yksityistä tahoa tai luonnollista henkilöä, ja
valtiontuen yhteydessä tukea saavaa tahoa, paitsi jos tukimäärä yritystä kohden on alle 200 000 euroa, jolloin asianosainen jäsenvaltio voi päättää, että tuensaaja on tuen myöntävä taho, sanotun kuitenkaan rajoittamatta komission asetusten (EU) N:o 1407/2013 ( 4 ), (EU) N:o 1408/2013 ( 5 ) ja (EU) N:o 717/2014 ( 6 ) soveltamista; ja
tämän asetuksen toisen osan IV osaston mukaisten rahoitusvälineiden yhteydessä rahoitusvälineen tai tapauksen mukaan rahasto-osuusrahaston käyttöönotosta vastaavaa tahoa;
'rahoitusvälineillä' varainhoitoasetuksessa määriteltyjä rahoitusvälineitä, jollei tässä asetuksessa toisin säädetä;
'loppukäyttäjällä' oikeushenkilöä tai luonnollista henkilöä, joka saa rahoitustukea rahoitusvälineestä;
'valtiontuella' Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan kuuluvaa tukea, jonka tässä asetuksessa katsotaan sisältävän myös komission asetuksessa (EY) N:o 1998/2006 ( 7 ), komission asetuksessa (EY) N:o 1535/2007 ( 8 ) ja komission asetuksessa (EY) N:o 875/2007 ( 9 ) tarkoitetun vähämerkityksisen tuen;
'päätökseen saadulla toimella' toimea, joka on saatettu fyysisesti päätökseen tai toteutettu kokonaisuudessaan ja jonka osalta tuensaajat ovat maksaneet kaikki asiaankuuluvat maksut ja tuensaajille on maksettu vastaava julkinen rahoitusosuus;
'julkisilla menoilla' toimien julkista rahoitusosuutta, joka on peräisin kansallisten tai alue- tai paikallisviranomaisten talousarviovaroista taikka ERI-rahastoja varten varatuista unionin talousarviovaroista tai julkisoikeudellisten yhteisöjen taikka viranomaisten tai julkisoikeudellisten yhteisöjen muodostamien yhteenliittymien talousarviovaroista, ja joihin voi ESR:n ohjelmien tai prioriteettien osarahoitusosuuden määrittämiseksi kuulua työnantajien ja työntekijöiden yhdessä antamia varoja;
'julkisoikeudellisella yhteisöllä' Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18/EY ( 10 ) 1 artiklan 9 kohdassa tarkoitettua julkisoikeudellista laitosta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1082/2006 ( 11 ) mukaisesti perustettua eurooppalaista alueellisen yhteistyön yhtymää (EAYY) riippumatta siitä, katsotaanko EAYY asianomaisissa kansallisissa täytäntöönpanosäännöksissä julkisoikeudelliseksi vai yksityisoikeudelliseksi yhteisöksi;
'asiakirjalla' paperia tai sähköistä välinettä, joka sisältää tämän asetuksen kannalta merkityksellistä tietoa;
'välittävällä toimielimellä' julkista tai yksityistä yhteisöä, joka toimii hallinto- tai todentamisviranomaisen alaisuudessa tai joka hoitaa tällaisen viranomaisen puolesta tuensaajien täytäntöönpanotoimiin liittyviä tehtäviä;
'yhteisölähtöisellä paikallisella kehittämisstrategialla' yhtenäistä joukkoa toimia, joiden tarkoituksena on toteuttaa paikallisia tavoitteita ja tarpeita ja joilla edistetään älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan unionin strategian toteuttamista ja jotka paikallinen toimintaryhmä suunnittelee ja panee täytäntöön;
'kumppanuussopimuksella' jäsenvaltion yhdessä kumppaneiden kanssa monitasohallintoperiaatetta noudattaen laatimaa asiakirjaa, jossa vahvistetaan ERI-rahastojen varojen käyttöä koskeva kyseisen jäsenvaltion strategia, prioriteetit ja järjestelyt tehokkaalla ja toimivalla tavalla älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan unionin strategian mukaisesti ja jonka komissio hyväksyy arvioinnin ja kyseisen jäsenvaltion kanssa käydyn vuoropuhelun jälkeen;
'alueluokalla' 90 artiklan 2 kohdan mukaista alueen luokittelua 'vähemmän kehittyneisiin alueisiin', 'siirtymäalueisiin' tai 'kehittyneempiin alueisiin';
'maksatushakemuksella' jäsenvaltion komissiolle toimittamaa maksatushakemusta tai menoilmoitusta;
'EIP:llä' Euroopan investointipankkia, Euroopan investointirahastoa tai mitä tahansa Euroopan investointipankin tytäryhteisöä;
'julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksilla' julkisten elinten ja yksityisen sektorin yhteistyön muotoja, joilla pyritään parantamaan sellaisten infrastruktuurihankkeiden tai muunlaisten toimien toteuttamista, joilla tarjotaan julkisia palveluja riskinjaon, yksityisen sektorin kokemusten yhteen kokoamisen tai pääoman lisälähteiden kautta;
'julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvalla toimella' toimea, joka toteutetaan tai joka on tarkoitus toteuttaa julkisen ja yksityisen kumppanuusrakenteen puitteissa;
'sulkutilillä' pankkitiliä, josta on tehty hallintoviranomaisen tai välittävän toimielimen ja rahoitusvälineen käyttöön ottavan tahon välinen kirjallinen sopimus tai, kun kyse on julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvasta toimesta, tukea saavan julkisen yhteisön ja hallintoviranomaisen tai välittävän toimielimen hyväksymän yksityisen sektorin kumppanin välinen kirjallinen sopimus, ja joka on avattu erityisesti tukikelpoisuusajan jälkeen maksettavien varojen säilyttämistä varten, kun kyse on rahoitusvälineestä, tai tukikelpoisuusaikana ja/tai tukikelpoisuusajan jälkeen, kun kyse on julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvasta toimesta, yksinomaan ◄ 42 artiklan 1 kohdan c alakohdassa, 42 artiklan 2 kohdassa, 42 artiklan 3 kohdassa ja 64 artiklassa säädettyjä käyttötarkoituksia silmällä pitäen, tai pankkitiliä, joka on avattu ehdoin, jotka tarjoavat edellä mainittua vastaavat takuut rahastosta suoritettavien maksujen osalta;
'rahasto-osuusrahastolla' rahastoa, jonka tavoitteena on antaa yhdestä tai useammasta ohjelmasta tukea useille rahoitusvälineille. Jos rahoitusvälineiden käyttöönotto toteutetaan rahasto-osuusrahaston kautta, rahasto-osuusrahaston käyttöönotosta vastaava elin katsotaan ainoaksi tämän artiklan 10 kohdassa tarkoitetuksi tuensaajaksi;
'pk-yrityksellä' komission suosituksessa 2003/361/EY ( 12 ) määriteltyä mikroyritystä taikka pientä tai keskisuurta yritystä;
kolmannessa ja neljännessä osassa 'tilivuodella' 1 päivänä heinäkuuta alkavaa ja 30 päivänä kesäkuuta päättyvää jaksoa, lukuun ottamatta ohjelmakauden ensimmäistä tilivuotta, jonka osalta sillä tarkoitetaan menojen tukikelpoisuuden alkamispäivänä alkavaa ja 30 päivänä kesäkuuta 2015 päättyvää jaksoa. Viimeinen tilivuosi on 1 päivänä heinäkuuta 2023 alkava ja 30 päivänä kesäkuuta 2024 päättyvä jakso;
kolmannessa ja neljännessä osassa 'varainhoitovuodella' tammikuun 1 päivänä alkavaa ja joulukuun 31 päivänä päättyvää jaksoa.
'makroaluestrategialla' neuvoston hyväksymää ja tarvittaessa Eurooppa-neuvoston vahvistamaa yhtenäistä kehystä, jota voidaan tukea muun muassa ERI-rahastoista ja jolla pyritään vastaamaan yhteisiin haasteisiin, joita ilmenee tietyllä maantieteellisellä alueella, joka liittyy samalla alueella sijaitseviin jäsenvaltioihin ja kolmansiin maihin, jotka näin hyötyvät taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta edistävän yhteistyön tehostumisesta;
'merialuestrategialla' tiettyä maantieteellistä aluetta koskevaa jäsenneltyä yhteistyökehystä, joka on unionin toimielinten sekä sellaisten jäsenvaltioiden, niiden alueiden ja tapauksen mukaan kolmansien maiden laatima, joilla on yhteinen merialue; merialuestrategiassa otetaan huomioon merialueen maantieteelliset, ilmastolliset, taloudelliset ja poliittiset erityispiirteet;
'sovellettavilla ennakkoehdoilla' konkreettista ja täsmällisesti ennalta määriteltyä kriittistä tekijää, joka on välttämätön ennakkoedellytys investointiprioriteetin tai unionin prioriteetin erityistavoitteen tehokkaalle ja vaikuttavalle saavuttamiselle, ja joka liittyy siihen suoraan ja olennaisesti sekä vaikuttaa siihen välittömästi;
'erityistavoitteella' lopputulosta, jonka saavuttamista edistetään jollakin investointiprioriteetilla tai unionin prioriteetilla tällaisen prioriteetin puitteissa tietyssä kansallisessa tai alueellisessa yhteydessä toteutettavilla toimilla tai toimenpiteillä;
'Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 121 artiklan 2 kohdan mukaisesti annetuilla asiaankuuluvilla maakohtaisilla suosituksilla' ja 'Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti annetuilla asiaan kuuluvilla neuvoston suosituksilla' sellaisiin rakenteellisiin haasteisiin liittyviä suosituksia, joihin on tarkoituksenmukaista vastata sellaisten monivuotisten investointien avulla, jotka kuuluvat suoraan rahastokohtaisissa asetuksissa säädettyyn ERI-rahastojen soveltamisalaan;
'sääntöjenvastaisuudella' mitä tahansa unionin oikeuden tai sen soveltamiseen liittyvän kansallisen lainsäädännön rikkomista, joka johtuu ERI-rahastojen täytäntöönpanoon osallistuvan talouden toimijan teosta tai laiminlyönnistä ja joka tuottaa tai voisi tuottaa vahinkoa unionin talousarviolle siihen kohdistuvan perusteettoman menoerän vuoksi;
'talouden toimijalla' luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä taikka muuta tahoa, joka osallistuu ERI-rahastoista annettavan avustuksen käyttöön, paitsi jäsenvaltioita, jotka käyttävät toimivaltaansa viranomaisena;
'systeemisellä sääntöjenvastaisuudella' sääntöjenvastaisuutta, joka voi olla luonteeltaan toistuvaa, jonka esiintyminen on erittäin todennäköistä samankaltaisissa toimissa, joka johtuu vakavasta puutteesta hallinto- ja valvontajärjestelmän tehokkaassa toiminnassa, mukaan lukien tämän asetuksen ja rahastokohtaisten sääntöjen mukaisten asiaankuuluvien menettelyjen käyttöönoton laiminlyönti;
'vakavalla puutteella hallinto- ja valvontajärjestelmän tehokkaassa toiminnassa' rahastojen sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tämän asetuksen neljännen osan mukaisen täytäntöönpanon osalta puutetta, jonka korjaamiseksi järjestelmään on tehtävä huomattavia parannuksia, josta aiheutuu rahastoille sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahastolle merkittävä sääntöjenvastaisuuksien riski ja jonka olemassaolo on ristiriidassa hallinto- ja valvontajärjestelmän toimintaa koskevan ja huomautuksia sisältämättömän tarkastuskertomuksen kanssa.
3 artikla
Komission päätösten määräaikojen laskeminen
►C1 Jos komissiolle asetetaan 16 artiklan 2 ja 4 kohdan, 29 artiklan 4 kohdan, 30 artiklan 2 ja 3 kohdan, 102 artiklan 2 kohdan, ◄ 107 artiklan 2 kohdan ja 108 artiklan 3 kohdan nojalla määräaika, jonka kuluessa se antaa päätöksen tai muuttaa päätöstä täytäntöönpanosäädöksellä, tähän määräaikaan ei sisälly jaksoa, joka alkaa sitä päivää seuraavana päivänä, jona komissio lähettää huomautuksensa jäsenvaltiolle, ja joka jatkuu siihen asti, kun jäsenvaltio vastaa huomautuksiin.
TOINEN OSA
ERI-RAHASTOIHIN SOVELLETTAVAT YHTEISET SÄÄNNÖKSET
I
OSASTO
ERI-RAHASTOILLE ANNETTAVAN UNIONIN TUEN PERIAATTEET
4 artikla
Yleiset periaatteet
5 artikla
Kumppanuus ja monitasohallinto
Kunkin jäsenvaltion on institutionaalisten ja oikeudellisten puitteidensa mukaisesti järjestettävä kumppanuussopimuksen ja kunkin ohjelman osalta kumppanuus toimivaltaisten alue- ja paikallisviranomaisten kanssa. Kumppanuuden osapuolia ovat myös kaikki seuraavat:
toimivaltaiset kaupunki- ja muut viranomaiset;
talouselämän osapuolet ja työmarkkinaosapuolet; ja
kansalaisyhteiskuntaa, myös ympäristökumppaneita, ja valtiosta riippumattomia järjestöjä edustavat elimet sekä sosiaalisen osallisuuden, sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä vastaavat elimet.
Siirretään komissiolle valta antaa delegoitu säädös 149 artiklan mukaisesti hyvän kumppanuuden eurooppalaisista käytännesäännöistä, jäljempänä 'käytännesäännöt', jäsenvaltioiden tukemiseksi ja avustamiseksi kumppanuuden järjestämisessä tämän artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti. Käytännesäännöissä määritetään edellytykset, joiden mukaisesti jäsenvaltiot panevat kumppanuuden täytäntöön institutionaalisten ja oikeudellisten puitteidensa sekä kansallisten ja alueellisten toimivaltuuksiensa mukaisesti. Käytännesäännöissä on, samalla kun niissä noudatetaan täysimääräisesti toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatetta, määritettävä seuraavat:
sellaisia avoimia menettelyjä koskevat pääperiaatteet, joita noudatetaan haettaessa asiaankuuluvia kumppaneita ja tarvittaessa niiden kattojärjestöjä, jotta jäsenvaltioiden on helpompi nimetä edustavimmat asiaankuuluvat kumppanit institutionaalisten ja oikeudellisten puitteidensa mukaisesti;
pääperiaatteet ja hyvät käytännöt, jotka koskevat asiaankuuluvien 1 kohdassa tarkoitettujen kumppanien ryhmien osallistumista kumppanuussopimusten ja ohjelmien valmisteluun, sekä niiden osallistumisesta annettavat tiedot, myös täytäntöönpanon eri vaiheissa;
hyvät käytännöt, jotka koskevat seurantakomiteoiden jäsenyyttä koskevien sääntöjen ja sisäisten menettelyjen määrittelemistä, mistä päättävät jäsenvaltiot tai ohjelmien seurantakomiteat tämän asetuksen asiaankuuluvien säännösten ja rahastokohtaisten sääntöjen mukaisesti;
tärkeimmät tavoitteet ja hyvät käytännöt silloin, kun hallintoviranomainen ottaa asiaankuuluvat kumppanit mukaan ehdotuspyyntöjen valmisteluun, ja erityisesti hyvät käytännöt mahdollisten eturistiriitojen välttämiseksi silloin, kun on olemassa mahdollisuus, että asiaankuuluvat kumppanit ovat myös potentiaalisia tuensaajia, sekä hyvät käytännöt mahdollisuuden antamiseksi asiaankuuluville kumppaneille osallistua edistymistä koskevien kertomusten valmisteluun sekä ohjelmien seurantaan ja arviointiin tämän asetuksen asiaankuuluvien säännösten ja rahastokohtaisten sääntöjen mukaisesti;
ohjeelliset alueet, aiheet ja hyvät käytännöt, joiden mukaisesti jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat hyödyntää ERI-rahastoja, tekninen tuki mukaan luettuna, pyrkiessään parantamaan asiaankuuluvien kumppaneiden institutionaalisia valmiuksia tämän asetuksen asianomaisten säännösten ja rahastokohtaisten sääntöjen mukaisesti;
komission asema hyvien käytäntöjen levittämisessä;
pääperiaatteet ja hyvät käytännöt, joiden avulla jäsenvaltiot pystyvät arvioimaan paremmin kumppanuuden täytäntöönpanoa ja siitä saatavaa lisäarvoa.
Käytännesäännöt eivät saa olla ristiriidassa tämän asetuksen asianomaisten säännösten tai rahastokohtaisten sääntöjen kanssa.
6 artikla
Unionin oikeuden ja kansallisen lainsäädännön noudattaminen
ERI-rahastoista tuettujen toimien on oltava sovellettavan unionin oikeuden ja sen soveltamiseen liittyvän kansallisen lainsäädännön, jäljempänä 'sovellettava lainsäädäntö', mukaisia.
7 artikla
Miesten ja naisten välisen tasa-arvon edistäminen sekä syrjimättömyys
Jäsenvaltiot ja komissio varmistavat, että miesten ja naisten välinen tasa-arvo ja sukupuolinäkökohtien integrointi otetaan huomioon ja niitä edistetään ohjelmien valmistelun ja täytäntöönpanon kaikissa vaiheissa, myös ohjelmien seurannan, raportoinnin ja arvioinnin osalta.
Jäsenvaltiot ja komissio toteuttavat tarvittavia toimenpiteitä sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän estämiseksi ohjelmien valmistelun ja täytäntöönpanon aikana. Ohjelmien valmistelun ja täytäntöönpanon kaikissa vaiheissa on otettava huomioon erityisesti vammaisten henkilöiden mahdollisuudet päästä niiden piiriin.
8 artikla
Kestävä kehitys
ERI-rahastojen tavoitteiden toteuttamisessa otetaan huomioon kestävä kehitys, sekä saastuttaja maksaa -periaate huomioiden se, että unioni edistää ympäristön laadun säilyttämistä, suojelua ja parantamista Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 11 artiklan ja 191 artiklan 1 kohdan mukaisesti.
Jäsenvaltiot ja komissio varmistavat, että kumppanuussopimusten ja ohjelmien valmistelussa ja täytäntöönpanossa otetaan huomioon ympäristön suojelua koskevat vaatimukset ja edistetään resurssitehokkuutta, ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista, biologista monimuotoisuutta, selviytymis- ja palautumiskykyä katastrofitilanteissa sekä riskien ehkäisyä ja hallintaa. Jäsenvaltioiden on annettava tietoja ilmastonmuutokseen liittyvien tavoitteiden tukemisesta käyttäen menetelmiä, jotka perustuvat tukitoimien luokkiin, painopistealueisiin tai toimenpiteisiin sen mukaan, mikä ERI -rahasto on kyseessä. Näissä menetelmissä painotetaan ERI-rahastojen mukaista tukea sillä perusteella, kuinka paljon sillä edistetään ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista koskevia tavoitteita. Painotus vaihtelee sen mukaan, edistääkö tuki ilmastonmuutokseen liittyviä tavoitteita merkittävästi vai kohtalaisesti. Jos tuki ei vaikuta näihin tavoitteisiin tai sen vaikutus niihin on merkityksetön, sovelletaan nollapainotusta. Kun on kyse EAKR:sta, ESR:sta ja koheesiorahastosta, painotus liitetään komission hyväksymässä nimikkeistössä määriteltyihin tukitoimien luokkiin. ►C1 Maaseuturahaston osalta painotus liitetään maaseuturahastoasetuksessa asetettuihin painopistealueisiin ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston osalta Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta annetussa asetuksessa määritettyihin toimenpiteisiin. ◄
Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäännöksellä kunkin ERI-rahaston osalta yhdenmukaiset edellytykset toisessa kohdassa tarkoitetun menetelmän soveltamiselle. Tämä täytäntöönpanosäädös hyväksytään 150 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
II
OSASTO
STRATEGINEN LÄHESTYMISTAPA
I
LUKU
ERI-rahastojen temaattiset tavoitteet ja yhteinen strategiakehys
9 artikla
Temaattiset tavoitteet
Jotta edistetään älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevaa unionin strategiaa sekä perussopimuksissa määrättyjä rahastokohtaisia tavoitteita, mukaan lukien taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus, kustakin ERI-rahastosta annetaan tukea seuraaviin temaattisiin tavoitteisiin:
tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja innovoinnin tehostaminen;
tieto- ja viestintäteknologian käyttömahdollisuuksien, käytön ja laadun parantaminen;
pk-yritysten, maatalousalan (maaseuturahaston osalta) ja kalastus- ja vesiviljelyalan (Euroopan meri- ja kalatalousrahaston osalta) kilpailukyvyn parantaminen;
vähähiiliseen talouteen siirtymisen tukeminen kaikilla aloilla;
ilmastonmuutokseen sopeutumisen, riskien ehkäisemisen ja riskinhallinnan edistäminen;
ympäristön laadun säilyttäminen, suojeleminen ja luonnonvarojen käytön tehokkuuden parantaminen;
kestävän liikenteen edistäminen ja pullonkaulojen poistaminen tärkeimmistä liikenneverkkoinfrastruktuureista;
kestävien ja laadukkaiden työpaikkojen edistäminen ja työvoiman liikkuvuuden tukeminen;
sosiaalisen osallisuuden edistäminen sekä köyhyyden ja syrjinnän torjunta;
investoiminen koulutukseen, mukaan lukien ammatilliseen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen;
viranomaisten ja sidosryhmien institutionaalisten valmiuksien ja tehokkaan julkishallinnon edistäminen.
Temaattiset tavoitteet on muunnettava kutakin ERI-rahastoa erityisesti koskeviksi prioriteeteiksi ja ne vahvistetaan rahastokohtaisissa säännöissä.
Kullekin ERI-rahastolle rahastokohtaisissa säännöissä asetettujen prioriteettien on katettava etenkin kunkin ERI-rahaston varojen asianmukainen käyttö muuttoliikkeen ja turvapaikka-asioiden aloilla. Tässä yhteydessä on tarvittaessa varmistettava koordinointi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 516/2014 ( 13 ) perustetun EU:n turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston kanssa.
10 artikla
Yhteinen strategiakehys
11 artikla
Sisältö
Yhteisessä strategiakehyksessä vahvistetaan
mekanismit, joilla varmistetaan, että ERI-rahastoilla edistetään älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevaa unionin strategiaa ja että näiden rahastojen ohjelmatyö on johdonmukaista ja yhtenäistä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 121 artiklan 2 kohdan mukaisesti annettujen asiaankuuluvien maakohtaisten suositusten ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti annettujen asiaankuuluvien neuvoston suositusten sekä tarvittaessa kansallisella tasolla kansallisten uudistusohjelmien kanssa;
järjestelyt, joilla edistetään ERI-rahastojen yhdennettyä käyttöä;
järjestelyt, joilla koordinoidaan ERI-rahastoja ja muita asiaankuuluvia unionin politiikkoja ja välineitä, ulkoisen yhteistyön välineet mukaan luettuina;
ERI-rahastojen täytäntöönpanoa koskevat 5, 7 ja 8 artiklassa tarkoitetut monialaiset periaatteet ja laaja-alaiset toimintapoliittiset tavoitteet;
järjestelyt, joilla vastataan kaupunki-, maaseutu-, rannikko- ja kalastusalueiden tärkeimpiin alueellisiin haasteisiin, alueiden väestörakenteeseen liittyviin haasteisiin tai sellaisten alueiden erityistarpeisiin, jotka kärsivät Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 174 artiklassa tarkoitetuista vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista, sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklassa tarkoitettujen syrjäisimpien alueiden erityishaasteisiin;
kunkin ERI-rahaston yhteistyötoimien painopistealueet ottamalla tarvittaessa huomioon makroalue- ja merialuestrategiat.
12 artikla
Uudelleentarkastelu
Jos unionin sosiaalinen tai taloudellinen tilanne muuttuu huomattavasti tai älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevaa unionin strategiaa muutetaan, komissio voi tehdä ehdotuksen yhteisen strategiakehyksen tarkistamisesta tai Euroopan parlamentti tai neuvosto voi pyytää komissiota tekemään tällaisen ehdotuksen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 225 tai 241 artiklan mukaisesti.
Siirretään komissiolle valta antaa 149 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tai muutetaan liitteessä I olevia 4 jaksoa ja 7 jaksoa silloin, kun on tarpeen ottaa huomioon 4 jaksossa tarkoitettujen unionin politiikkojen ja välineiden tai 7 jaksossa tarkoitettujen yhteistyötoimien muutokset taikka uusien unionin politiikkojen, välineiden tai yhteistyötoimien käyttöönotto.
13 artikla
Tuensaajien ohjeet
II
LUKU
Kumppanuussopimus
14 artikla
Kumppanuussopimuksen valmistelu
15 artikla
Kumppanuussopimuksen sisältö
Kumppanuussopimuksessa on vahvistettava
järjestelyt, joilla varmistetaan samansuuntaisuus älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan unionin strategian ja kullekin rahastolle perussopimuksissa määrättyjen tavoitteiden, mukaan lukien taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus, kanssa, mukaan lukien seuraavat:
analyysi eroista, kehitystarpeista ja kasvupotentiaalista, jolloin otetaan huomioon temaattiset tavoitteet ja alueelliset haasteet, sekä ottamalla tarvittaessa huomioon kansallinen uudistusohjelma ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 121 artiklan 2 kohdan mukaisesti annetut asiaankuuluvat maakohtaiset suositukset sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti annetut asiaankuuluvat neuvoston suositukset;
ohjelmien ennakkoarvioinneista tehty yhteenveto tai kumppanuussopimuksen ennakkoarviointien keskeiset havainnot, jos jäsenvaltio on tehnyt kumppanuussopimuksen ennakkoarvioinnit oma-aloitteisesti;
valitut temaattiset tavoitteet ja kunkin valitun temaattisen tavoitteen osalta yhteenveto kunkin ERI-rahaston tärkeimmistä odotetuista tuloksista;
unionin myöntämän tuen alustava jako temaattisten tavoitteiden kesken kansallisella tasolla kunkin ERI-rahaston osalta sekä ilmastonmuutosta koskeviin tavoitteisiin tarkoitetun tuen alustava kokonaismäärä;
ERI-rahastojen täytäntöönpanoa koskevien 5, 7 ja 8 artiklassa tarkoitettujen monialaisten periaatteiden ja laaja-alaisten toimintapoliittisten tavoitteiden soveltaminen;
luettelo EAKR:n, ESR:n ja koheesiorahaston ohjelmista, lukuun ottamatta Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteeseen liittyviä ohjelmia, ja maaseuturahaston ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston ohjelmista sekä alustavat määrärahat kunkin ERI-rahaston ja kunkin vuoden osalta;
tiedot suoritusvaraukseen liittyvistä määrärahoista ERI-rahastoittain ja tapauksen mukaan alueluokittain eriteltyinä sekä määristä, joita ei oteta huomioon laskettaessa suoritusvarausta 20 artiklan mukaisesti;
järjestelyt, joilla varmistetaan ERI-rahastojen täytäntöönpanon tehokkuus, muun muassa
järjestelyt, joilla varmistetaan jäsenvaltioiden institutionaalisten puitteiden mukaisesti ERI-rahastojen sekä muiden unionin ja kansallisten rahoitusvälineiden sekä EIP:n rahoituksen välinen koordinointi;
tiedot, joita tarvitaan täydentävyyttä koskevien sääntöjen noudattamisen ennakkotarkastusta varten, sellaisina kuin ne on määritelty kolmannessa osassa;
yhteenveto, joka koskee 19artiklan ja liitteen XI mukaisesti sovellettavien ennakkoehtojen täyttymistä kansallisella tasolla sekä, jos sovellettavia ennakkoehtoja ei ole täytetty, toteutettavia toimenpiteitä, niiden täytäntöönpanosta vastaavia elimiä ja näiden toimenpiteiden toteutuksen aikataulua;
menetelmät ja mekanismit, joilla varmistetaan 21 artiklassa tarkoitetun tuloskehyksen toiminnan johdonmukaisuus;
arviointi siitä, onko ohjelmien hallintoon ja valvontaan osallistuvien viranomaisten ja tapauksen mukaan tuensaajien hallinnollisia valmiuksia tarpeen vahvistaa, ja tarvittaessa yhteenveto tässä tarkoituksessa toteutettavista toimenpiteistä;
yhteenveto tuensaajien hallinnollisen taakan vähentämiseksi ohjelmissa suunnitelluista toimenpiteistä, mukaan lukien tätä koskeva ohjeellinen aikataulu;
5 artiklassa tarkoitettua kumppanuusperiaatetta koskevat järjestelyt;
ohjeellinen luettelo 5 artiklassa tarkoitetuista kumppaneista ja yhteenveto toteutetuista toimenpiteistä näiden kumppaneiden osallistumisen mahdollistamiseksi 5 artiklan mukaisesti sekä kumppaneiden asemasta kumppanuussopimuksen ja 52 artiklassa tarkoitetun edistymistä koskevan kertomuksen valmistelussa.
Kumppanuussopimuksessa on ilmoitettava myös
aluekehitystä koskeva yhdennetty lähestymistapa, jota tuetaan ERI-rahastoista, tai yhteenveto aluekehitystä koskevista yhdennetyistä lähestymistavoista, jotka perustuvat ohjelmien sisältöön ja joissa esitetään
järjestelyt, joilla varmistetaan yhdennetty lähestymistapa käytettäessä ERI-rahastoja tiettyjen aluetasoa pienempien yksiköiden alueelliseen kehittämiseen, erityisesti 32, 33 ja 36 artiklaan liittyvät täytäntöönpanojärjestelyt, sekä periaatteet sellaisten kaupunkialueiden määrittelemiseksi, joilla kaupunkialueiden kestävää kehitystä koskevia yhdennettyjä toimenpiteitä on tarkoitus toteuttaa;
ERI-rahastojen mukaisen yhteistyön tärkeimmät painopistealueet ottaen tarvittaessa huomioon makroalue- ja merialuestrategiat;
tapauksen mukaan yhdennetty lähestymistapa vastattaessa köyhyydestä eniten kärsivien alueiden ja suurimmassa syrjinnän ja sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien kohderyhmien erityistarpeisiin kiinnittäen erityistä huomiota marginalisoituneisiin yhteisöihin, vammaisiin henkilöihin, pitkäaikaistyöttömiin sekä nuoriin, joilla ei ole työ- tai koulutuspaikkaa;
tapauksen mukaan yhdennetty lähestymistapa vastattaessa alueiden väestörakenteeseen liittyviin haasteisiin sekä sellaisten alueiden erityistarpeisiin, jotka kärsivät Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 174 artiklassa tarkoitetuista vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista;
järjestelyt, joilla varmistetaan ERI-rahastojen täytäntöönpanon tehokkuus, muun muassa nykyisten sähköisten tiedonvaihtojärjestelmien arviointi ja yhteenveto suunnitelluista toimenpiteistä, joiden avulla kaikki tiedonvaihto tuensaajien ja ohjelmien hallinnosta ja valvonnasta vastaavien viranomaisten välillä voidaan asteittain toteuttaa sähköisesti.
16 artikla
Kumppanuussopimuksen hyväksyminen ja muuttaminen
Komissio hyväksyy viimeistään kunkin vuoden maaliskuun 31 päivänä päätöksen, jossa vahvistetaan, että kumppanuussopimukseen tehdyt muutokset vastaavat yhtä tai useampaa komission edellisenä kalenterivuonna hyväksymää ohjelmamuutosta.
Tähän päätökseen voi sisältyä myös kumppanuussopimuksen muiden osien muuttaminen 4 kohdassa tarkoitetun ehdotuksen mukaisesti edellyttäen, että ehdotus toimitetaan komissiolle viimeistään edellisen kalenterivuoden joulukuun 31 päivänä.
17 artikla
Tarkistetun kumppanuussopimuksen hyväksyminen rahastokohtaisen asetuksen voimaantulon viivästyessä
III
LUKU
Temaattinen keskittäminen, ennakkoehdot ja tulosten tarkastelu
18 artikla
Temaattinen keskittäminen
Jäsenvaltioiden on keskitettävä tuki rahastokohtaisten sääntöjen mukaisesti toimenpiteisiin, joista saadaan eniten lisäarvoa älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan unionin strategian suhteen ottaen huomioon erityyppisiä alueita koskevat tärkeimmät alueelliset haasteet yhteisen strategiakehyksen mukaisesti, tarvittaessa kansallisissa uudistusohjelmissa määritellyt haasteet, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 121 artiklan 2 kohdan mukaisesti annetut asiaankuuluvat maakohtaiset suositukset ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti annetut asiaankuuluvat neuvoston suositukset. Rahastokohtaisten sääntöjen mukaista temaattista keskittämistä koskevia säännöksiä ei sovelleta tekniseen tukeen.
19 artikla
Ennakkoehdot
Ennakkoehtoja sovelletaan ainoastaan siltä osin ja sikäli kuin ne ovat 2 artiklan 33 alakohdassa säädetyn määritelmän mukaisia ohjelman prioriteettien mukaisesti tavoiteltavien erityistavoitteiden osalta. Sovellettavuuden arvioinnissa otetaan 2 artiklan 33 kohdassa säädetyn määritelmän soveltamista rajoittamatta tarvittaessa huomioon 4 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu suhteellisuusperiaate kohdennettavan tuen määrän osalta. Ennakkoehtojen täyttymisen arviointi rajoittuu rahastokohtaisissa säännöissä sekä liitteessä XI olevassa II jaksossa säädettyihin perusteisiin.
Komission suorittamassa sovellettavuuden arvioinnissa otetaan tarvittaessa 4 artiklan 5 kohdan mukaisesti huomioon suhteellisuusperiaate kohdennettavan tuen määrän suhteen. Komission suorittama ennakkoehtojen täyttymisen arviointi rajoittuu rahastokohtaisissa säännöissä sekä liitteessä XI olevassa II jaksossa vahvistettuihin perusteisiin, ja siinä otetaan huomioon kansallinen ja alueellinen toimivalta päättää yksittäisistä ja asianmukaisista toimenpiteistä, strategioiden sisältö mukaan lukien.
20 artikla
Suoritusvaraus
Suoritusvaraus on 6 prosenttia EAKR:lle, ESR:lle ja koheesiorahastolle tämän asetuksen 89 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen mukaisesti kohdennetuista sekä maaseuturahastolle ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta annettavan asetuksen mukaisen yhteistyössä toteutettavan hallinnon piirissä rahoitetuille toimenpiteille kohdennetuista varoista,. Suoritusvaraus vahvistetaan kumppanuussopimuksessa ja ohjelmissa ja kohdennetaan yksittäisiin prioriteetteihin tämän asetuksen 20 artiklan mukaisesti.
Seuraavia varoja ei oteta huomioon suoritusvarausta laskettaessa:
ESR-asetuksen 18 artiklan mukaisessa toimenpideohjelmassa määritellylle nuorisotyöllisyysaloitteelle kohdennetut varat;
komission aloitteesta annettavaan tekniseen tukeen kohdennettavat varat;
yhteisen maatalouspolitiikan ensimmäisestä pilarista maaseuturahastolle asetuksen (EU) N:o 1307/2013 7 artiklan 2 kohdan ja 14 artiklan 1 kohdan mukaisesti siirrettävät varat;
maaseuturahastoon neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 10 b, 136 ja 136 b artiklan mukaisesti kalenterivuosien 2013 ja 2014 osalta siirrettävät varat;
Verkkojen Eurooppa -välineelle koheesiorahastosta tämän asetuksen 92 artiklan 6 kohdan mukaisesti siirrettävät varat;
vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastoon tämän asetuksen 92 artiklan 7 kohdan mukaisesti siirrettävät varat;
kaupunkialueiden kestävän kehityksen alan innovatiivisille toimenpiteille tämän asetuksen 92 artiklan 8 kohdan mukaisesti siirrettävät varat.
21 artikla
Tulosten tarkastelu
22 artikla
Tuloskehyksen soveltaminen
Komissio hyväksyy kyseisten ohjelmien muuttamisen 30 artiklan 3 ja 4 kohdan mukaisesti. Jos jäsenvaltio ei toimita 50 artiklan 5 ja 6 kohdassa tarkoitettuja tietoja, kyseisten ohjelmien tai prioriteettien suoritusvarausta ei kohdenneta kyseisiin ohjelmiin tai prioriteetteihin.
Komissio lopettaa viipymättä välimaksujen keskeytyksen, jos jäsenvaltio on toteuttanut tarvittavat korjaavat toimenpiteet. Jos korjaavat toimenpiteet koskevat määrärahojen siirtoa muihin ohjelmiin tai prioriteetteihin, joiden välitavoitteet on saavutettu, komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksellä kyseisten ohjelmien tarvittavan muutoksen 30 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Mainitusta 30 artiklan 2 kohdasta poiketen komissio päättää tällaisessa tapauksessa muutoksesta viimeistään kaksi kuukautta sen jälkeen, kun jäsenvaltio on esittänyt muutosta koskevan pyyntönsä.
Rahoitusoikaisuja tehdessään komissio ottaa huomioon – noudattaen samalla asiaankuuluvasti suhteellisuusperiaatetta – käyttöasteen ja tavoitteiden saavuttamatta jäämiseen vaikuttaneet ulkoiset tekijät.
Rahoitusoikaisuja ei sovelleta, jos tavoitteiden saavuttamatta jääminen johtuu sosioekonomisten tai ympäristötekijöiden vaikutuksesta, merkittävistä muutoksista asianomaisen jäsenvaltion talous- tai ympäristöolosuhteissa tai ylivoimaisista esteistä, jotka vaikuttavat merkittävästi kyseisten prioriteettien täytäntöönpanoon.
Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 149 artiklan mukaisesti sellaisten yksityiskohtaisten sääntöjen vahvistamisesta, jotka koskevat sovellettavan rahoitusoikaisun tason määrittämisperusteita.
Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan yksityiskohtaiset järjestelyt sen varmistamiseksi, että sovelletaan yhtenäistä lähestymistapaa, kun tuloskehyksessä määritellään kunkin prioriteetin välitavoitteita ja tavoitteita ja kun arvioidaan näiden välitavoitteiden ja tavoitteiden toteutumista. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 150 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
IV
LUKU
Talouden tehokkaaseen ohjaukseen ja hallintaan liittyvät toimenpiteet
23 artikla
Toimenpiteet, joilla ERI-rahastojen vaikuttavuus kytketään talouden tehokkaaseen ohjaukseen ja hallintaan
Tällainen pyyntö voidaan tehdä seuraavia tarkoituksia varten:
kyseiselle jäsenvaltiolle osoitetun, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 121 artiklan 2 kohdan nojalla hyväksytyn maakohtaisen suosituksen ja mainitun perussopimuksen 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti annetun neuvoston asianomaisen suosituksen täytäntöönpanon tukeminen;
kyseiselle jäsenvaltiolle osoitetun, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 ( 14 ) 7 artiklan 2 kohdan tai 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti annettujen neuvoston asiaankuuluvien suositusten täytäntöönpanon tukeminen, edellyttäen että näiden muutosten katsotaan olevan tarpeen makrotalouden epätasapainon korjaamiseksi; tai
käytettävissä olevien ERI-rahastojen kasvu- ja kilpailukykyvaikutusten maksimointi, jos jäsenvaltio täyttää jonkin seuraavista edellytyksistä:
sen saataville on asetettu unionin rahoitustukea neuvoston asetuksen (EU) N:o 407/2010 ( 15 ) mukaisesti;
sen saataville on asetettu rahoitustukea neuvoston asetuksen (EY) N:o 332/2002 ( 16 ) mukaisesti;
sen saataville on asetettu rahoitustukea ja tämä rahoitustuki toimii laukaisevana tapahtumana, joka johtaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 472/2013 ( 17 ) tarkoitetun makrotalouden sopeutusohjelman käynnistämiseen tai Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 136 artiklan 1 kohdan mukaisen neuvoston päätöksen tekemiseen.
Toisen alakohdan c alakohdassa kunkin edellytyksen on katsottava täyttyvän, jos tällaista rahoitustukea on saatettu jäsenvaltion saataville ennen 21 päivää joulukuuta 2013 tai sen jälkeen ja jos rahoitustukea on edelleen sen saatavilla.
Neuvosto päättää kyseisestä ehdotuksesta täytäntöönpanosäädöksellä. ►C1 Tätä täytäntöönpanosäädöstä sovelletaan ainoastaan sen hyväksymisen jälkeen toimitettuihin maksatushakemuksiin. ◄
Maksujen keskeytys saa koskea enintään 50 prosenttia kunkin kyseessä olevan ohjelman maksuista. Päätöksessä voidaan säätää keskeytyksen tason korottamisesta aina 100 prosenttiin maksuista, jos jäsenvaltio ei toteuta tuloksellisia toimenpiteitä 1 kohdassa tarkoitetun pyynnön johdosta kolmen kuukauden kuluessa 6 kohdassa tarkoitetusta maksujen keskeytystä koskevasta päätöksestä.
Komissio tekee neuvostolle ehdotuksen siitä, että neuvosto keskeyttää jäsenvaltion ohjelmien sitoumukset tai maksut osittain tai kokonaisuudessaan, jos
neuvosto katsoo Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 8 kohdan tai 126 artiklan 11 kohdan mukaisesti, että jäsenvaltio ei ole toteuttanut tuloksellisia toimia liiallisen alijäämänsä korjaamiseksi;
neuvosto hyväksyy kaksi peräkkäistä suositusta samassa liiallista epätasapainoa koskevassa menettelyssä asetuksen (EU) N:o 1176/2011 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti sillä perusteella, että, jäsenvaltio on toimittanut riittämättömän korjaavan suunnitelman;
neuvosto hyväksyy samassa liiallista epätasapainoa koskevassa menettelyssä asetuksen (EU) N:o 1176/2011 10 artiklan 4 kohdan mukaisesti kaksi peräkkäistä päätöstä, joissa todetaan, että jäsenvaltio ei ole toteuttanut suositeltuja korjaavia toimia;
komissio toteaa, ettei jäsenvaltio ole toteuttanut toimenpiteitä pannakseen täytäntöön asetuksessa (EU) N:o 407/2010 tai asetuksessa (EY) N:o 332/2002 tarkoitetun sopeutusohjelman, ja sen seurauksena päättää olla antamatta lupaa tälle jäsenvaltiolle myönnetyn rahoitustuen maksamiseen;
neuvosto päättää, että jäsenvaltio ei ole noudattanut asetuksen (EU) N:o 472/2013 7 artiklassa tarkoitettua makrotalouden sopeutusohjelmaa tai toteuttanut Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti hyväksytyssä neuvoston päätöksessä pyydettyjä toimenpiteitä.
Ehdotustaan laatiessaan komissio ottaa huomioon 11 kohdan säännökset ja kaikki asiaan liittyvät tiedot sekä tarkastelee asianmukaisesti kaikkia näkökohtia ja näkemyksiä, jotka ovat tulleet esille tai jotka on esitetty 15 kohdan mukaisessa jäsennellyssä vuoropuhelussa.
Etusija on annettava sitoumusten keskeytykselle: maksut on keskeytettävä ainoastaan, kun pyritään toimien toteuttamiseen välittömästi ja kun vaatimuksia on merkittävästi laiminlyöty. ►C1 Maksujen keskeytystä sovelletaan kyseisten ohjelmien sellaisiin maksatushakemuksiin, jotka on toimitettu keskeyttämistä koskevan päätöksen tekopäivän jälkeen. ◄
Neuvosto hyväksyy täytäntöönpanosäädöksellä päätöksen 9 kohdassa tarkoitetusta maksujen keskeytystä koskevasta komission ehdotuksesta.
Liitteessä II esitetään yksityiskohtaiset säännökset keskeytysten laajuuden ja tason määrittämiseksi.
Sitoumusten keskeytykseen sovelletaan alempaa seuraavista enimmäismääristä:
enintään 50 prosenttia ERI-rahastojen seuraavan varainhoitovuoden sitoumuksista, kun kyseessä on ensimmäinen 9 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettu liiallisia alijäämiä koskevaan menettelyyn liittyvä laiminlyönti ja enintään 25 prosenttia ERI-rahastojen seuraavan varainhoitovuoden sitoumuksista, kun kyseessä on ensimmäinen 9 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettu liiallista epätasapainoa koskevaan menettelyyn sisältyvään korjaussuunnitelmaan liittyvä laiminlyönti tai 9 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitettu liiallista epätasapainoa koskevaan menettelyyn liittyvä suositeltujen korjaavien toimien laiminlyönti.
Keskeytyksen tasoa nostetaan asteittain laiminlyönnin vakavuuden mukaisesti enimmillään 100 prosenttiin ERI-rahastojen seuraavan varainhoitovuoden sitoumuksista, kun on kyse liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä, ja enimmillään 50 prosenttiin ERI-rahastojen seuraavan varainhoitovuoden sitoumuksista, kun on kyse liiallista epätasapainoa koskevasta menettelystä.
enintään 0,5 prosenttia nimellisestä BKT:stä, kun kyseessä on ensimmäinen 9 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettu liiallisia alijäämiä koskevaan menettelyyn liittyvä laiminlyönti, ja enintään 0,25 prosenttia nimellisestä BKT:stä, kun kyseessä on ensimmäinen 9 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettu liiallista epätasapainoa koskevaan menettelyyn sisältyvään korjaussuunnitelmaan liittyvä laiminlyönti tai 9 kohdan ensimmäisen alakohdan d alakohdassa tarkoitettu liiallista epätasapainoa koskevaan menettelyyn liittyvä suositeltujen korjaavien toimien laiminlyönti.
Jos 9 kohdan ensimmäisen alakohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettu korjaaviin toimiin liittyvä laiminlyönti jatkuu edelleen, enimmäismääräistä BKT-prosenttiosuutta korotetaan asteittain seuraavasti:
enintään 50 prosenttia ERI-rahastojen seuraavan varainhoitovuoden sitoumuksista tai enintään 0,5 prosenttia nimellisestä BKT:stä, kun kyseessä on ensimmäinen 9 kohdan ensimmäisen alakohdan d ja e alakohdassa tarkoitettu laiminlyönti.
Määritettäessä keskeytyksen tasoa tai päätettäessä, keskeytetäänkö sitoumuksia vai maksuja, otetaan huomioon, missä täytäntöönpanovaiheessa ohjelma on, ja erityisesti, kuinka paljon aikaa jäisi varojen käyttöön sen jälkeen, kun keskeytetyt sitoumukset on budjetoitu uudelleen.
Rajoittamatta 86–88 artiklassa vahvistettujen vapauttamissääntöjen soveltamista komissio lopettaa viipymättä sitoumusten tai maksujen keskeytyksen, jos
liiallisia alijäämiä koskeva menettely jätetään lepäämään neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 ( 18 ) 9 artiklan mukaisesti tai neuvosto on päättänyt Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 12 kohdan mukaisesti kumota liiallisen alijäämään olemassaoloa koskevan päätöksen;
neuvosto on hyväksynyt kyseisen jäsenvaltion toimittaman korjaavan suunnitelman asetuksen (EU) N:o 1176/2011 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti tai liiallista epätasapainoa koskeva menettely jätetään lepäämään mainitun asetuksen 10 artiklan 5 kohdan mukaisesti tai neuvosto on päättänyt liiallista epätasapainoa koskevan menettelyn mainitun asetuksen 11 artiklan mukaisesti;
komissio on todennut, että kyseinen jäsenvaltio toteuttanut riittävät toimenpiteet toteuttaakseen asetuksen (EU) N:o 472/2013 7 artiklassa tarkoitetun makrotalouden sopeutusohjelman tai Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti tehdyssä neuvoston päätöksessä pyydetyt toimenpiteet.
Sitoumusten keskeytyksen lopettamisen yhteydessä komissio budjetoi keskeytetyt sitoumukset uudelleen neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 8 artiklan mukaisesti.
Neuvosto tekee komission ehdotuksesta päätöksen maksujen keskeytyksen lopettamisesta, jos ensimmäisen alakohdan a, b ja c alakohdassa säädetyt sovellettavat edellytykset täyttyvät.
Euroopan parlamentti voi pyytää komission käymään jäsenneltyä vuoropuhelua tämän artiklan soveltamisesta ja erityisesti ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen tietojen välittämisestä.
Komissio toimittaa sitoumusten tai maksujen keskeytystä koskevan ehdotuksen tai tällaisen keskeytyksen lopettamista koskevan ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle heti ehdotuksen hyväksymisen jälkeen. Euroopan parlamentti voi pyytää komissiota selittämään ehdotuksensa perusteet.
24 artikla
Tilapäisistä talousarviovaikeuksista kärsivän jäsenvaltion maksujen korottaminen
Jos jäsenvaltio täyttää jonkin seuraavista edellytyksistä 21 päivän joulukuuta 2013 jälkeen, korotettua osuutta, joka ei voi olla suurempi kuin 100 prosenttia, sovelletaan tämän jäsenvaltion maksatushakemuksiin, jotka koskevat ajanjaksoa 30 päivään kesäkuuta 2016 saakka:
jäsenvaltio saa unionilta lainan asetuksen (EU) N:o 407/2010 mukaisesti;
jäsenvaltio saa asetuksen (EY) N:o 332/2002 mukaista keskipitkän ajan rahoitustukea, jonka ehtona on makrotalouden sopeutusohjelman toteuttaminen;
jäsenvaltion saataville on asetettu rahoitustukea, jonka ehtona on asetuksessa (EU) N:o 472/2013 tarkoitetun makrotalouden sopeutusohjelman toteuttaminen.
Jos jäsenvaltio täyttää jonkin toisessa alakohdassa säädetyistä edellytyksistä 30 päivän kesäkuuta 2016 jälkeen, korotettua osuutta sovelletaan sen maksatushakemuksiin ajanjaksona, joka kestää sitä kalenterivuotta seuraavan vuoden 30 päivään kesäkuuta, jonka aikana asianomainen rahoitustuki lakkaa.
Tätä kohtaa ei sovelleta Euroopan alueellista yhteistyötä koskevan asetuksen mukaisiin ohjelmiin.
Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, välimaksuina ja loppumaksuina maksettu unionin tuki ei kuitenkaan saa olla suurempi kuin:
julkiset menot; tai
EAKR:n, ESR:n ja koheesiorahaston osalta kullekin prioriteetille tai maaseuturahaston sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahaston osalta kullekin toimenpiteelle ERI-rahastoista myönnetyn tuen enimmäismäärä, joka vahvistetaan komission antamassa ohjelman hyväksymistä koskevassa päätöksessä,
sen mukaan kumpi määrä on pienempi.
25 artikla
Jäsenvaltioiden teknisen tuen hallinto
Jos jäsenvaltio täyttää 24 artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset 1 päivänä tammikuuta 2014, se voi toimittaa tätä vuotta koskevan pyynnön samanaikaisesti kumppanuussopimuksensa kanssa, jossa esitetään komission aloitteesta annettavaan tekniseen tukeen siirrettävä määrä.
V LUKU
Poikkeukselliset toimenpiteet ERI-rahastojen käyttämiseksi covid-19:n puhkeamisen vastatoimena
25 a artikla
Poikkeukselliset toimenpiteet ERI-rahastojen käyttämiseksi covid-19:n puhkeamisen vastatoimena
Osarahoitusosuuden muuttamista koskevat pyynnöt on toimitettava 30 artiklassa säädetyn ohjelmien muuttamismenettelyn mukaisesti, ja niiden mukana on oltava tarkistettu ohjelma tai tarkistetut ohjelmat. Kyseistä 100 prosentin osarahoitusosuutta sovelletaan ainoastaan, jos komissio hyväksyy asianomaisen toimenpideohjelman muutoksen viimeistään ennen välimaksua koskevan lopullisen hakemuksen jättämistä 135 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
Ennen kuin jätetään 1 päivänä heinäkuuta 2021 alkavaa tilivuotta koskeva ensimmäinen maksatushakemus, jäsenvaltioiden on toimitettava tiedoksi 96 artiklan 2 kohdan d alakohdan ii alakohdassa tarkoitettu taulukko, jossa vahvistetaan osarahoitusosuus, jota sovellettiin 30 päivänä kesäkuuta 2020 päättyvän tilivuoden aikana niiden prioriteettien osalta, joita väliaikainen korotus 100 prosenttiin koski.
Poiketen siitä, mitä 30 artiklan 1 ja 2 kohdassa ja 96 artiklan 10 kohdassa säädetään, 100 prosentin osarahoitusosuuden soveltaminen ei edellytä komission päätöstä ohjelman muutoksen hyväksymisestä. Jäsenvaltion on annettava tarkistetut rahoitustaulukot komissiolle tiedoksi sen jälkeen, kun seurantakomitea on ne hyväksynyt. Kyseistä 100 prosentin osarahoitusosuutta sovelletaan ainoastaan, jos rahoitustaulukot on annettu komissiolle tiedoksi ennen 1 päivänä heinäkuuta 2021 alkavaa ja 30 päivänä kesäkuuta 2022 päättyvää tilivuotta koskevan lopullisen välimaksatushakemuksen jättämistä 135 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
Kyseisen 100 prosentin osarahoitusosuuden soveltamisesta johtuvien lisämaksujen kokonaismäärä saa olla enintään 5 miljardia euroa vuonna 2022 ja enintään 1 miljardi euroa vuonna 2023.
Komissio suorittaa välimaksut soveltamalla asianomaisiin toimintalinjoihin ennen toisessa alakohdassa tarkoitettua tiedoksiantoa sovellettavaa osarahoitusosuutta. Poiketen siitä, mitä 135 artiklan 5 kohdassa säädetään, komissio maksaa 100 prosentin osarahoitusosuuden soveltamisesta johtuvat lisämäärät vastaanotettuaan kaikki tilivuotta 2021/2022 koskevat lopulliset välimaksatushakemukset, tarvittaessa määräsuhteessa kolmannessa alakohdassa säädettyjen enimmäismäärien noudattamiseksi.
Poiketen siitä, mitä 139 artiklan 7 kohdassa säädetään, 100 prosentin osarahoitusosuuden soveltamisesta johtuvat jäljellä olevat määrät, joita ei voida maksaa tilien hyväksymisen jälkeen kolmannessa alakohdassa säädettyjen enimmäismäärien noudattamiseksi, maksetaan vuonna 2024 tai myöhemmin.
Poiketen siitä, mitä 30 artiklan 1 ja 2 kohdassa ja 96 artiklan 10 kohdassa säädetään, 100 prosentin osarahoitusosuuden soveltaminen ei edellytä komission päätöstä ohjelman muutoksen hyväksymisestä. Jäsenvaltion on annettava tarkistetut rahoitustaulukot komissiolle tiedoksi sen jälkeen, kun seurantakomitea on ne hyväksynyt. Kyseistä 100 prosentin osarahoitusosuutta sovelletaan ainoastaan, jos rahoitustaulukot on annettu komissiolle tiedoksi ennen 1 päivänä heinäkuuta 2023 alkavaa ja 30 päivänä kesäkuuta 2024 päättyvää tilivuotta koskevan lopullisen välimaksatushakemuksen jättämistä 135 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
Kyseisiin siirtoihin ei sovelleta 92 artiklan 4 kohdassa säädettyjä vaatimuksia.
Siirrot eivät saa vaikuttaa varoihin, jotka on osoitettu nuorisotyöllisyysaloitteeseen 92 artiklan 5 kohdan mukaisesti tai Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen perusteella vähävaraisimmille suunnattuun apuun 92 artiklan 7 kohdan mukaisesti.
EAKR:n, ESR:n ja koheesiorahaston väliset tämän kohdan mukaiset määrärahasiirrot on toteutettava sen rahaston sääntöjen mukaisesti, johon varat siirretään.
Poiketen siitä, mitä 26 artiklan 1 kohdassa, 27 artiklan 1 kohdassa, 30 artiklan 1 kohdassa ja 30 artiklan 2 kohdassa säädetään, 24 päivästä huhtikuuta 2020 ohjelmien ja niiden täytäntöönpanon johdonmukaisuutta kumppanuussopimuksen kanssa ei tarkasteta.
Poiketen siitä, mitä 125 artiklan 3 kohdan b alakohdassa säädetään, tällaiset toimet voidaan valita EAKR:sta tai ESR:sta tuettaviksi ennen muutetun ohjelman hyväksymistä.
Poiketen siitä, mitä asetuksessa (EU) N:o 1305/2013 säädetään, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto voi myöntää tällaista tukea myös asetuksessa (EU) N:o 1305/2013 tarkoitettujen, rahoitusvälineiden täytäntöönpanon kannalta merkityksellisten toimenpiteiden nojalla. Tällaiset tukikelpoiset menot saavat olla enintään 200 000 euroa.
25 b artikla
Poikkeukselliset toimenpiteet, joiden avulla rahastoista voidaan tukea pk-yrityksiä, joihin energian hinnannousut erityisesti vaikuttavat, heikossa asemassa olevia kotitalouksia sekä lyhennettyä työaikaa ja muita vastaavia järjestelyjä
Ylimääräisenä poikkeuksellisena toimenpiteenä, joka on ehdottoman välttämätön Venäjän Ukrainaa vastaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksesta johtuvan energiakriisin käsittelemiseksi, ESR:stä voidaan asetuksen (EU) N:o 1304/2013 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan v alakohdassa tarkoitetun investointiprioriteetin puitteissa tukea haavoittuvassa asemassa olevia kotitalouksia, jotta ne voivat kattaa energiankulutuskustannuksensa, myös ilman vastaavia aktiivisia toimenpiteitä.
Tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin erityisiin toimintalinjoihin kohdennetut määrät saavat olla enintään 10 prosenttia kaikista sellaisista EAKR:n, ESR:n ja koheesiorahaston varoista, mukaan lukien Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen mukaiset REACT-EU-välineen määrärahat, jotka on osoitettu asianomaiselle jäsenvaltiolle ohjelmakaudella 2014–2020, kuten asiaa koskevassa komission täytäntöönpanosäädöksessä säädetään. Poiketen siitä, mitä 120 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa säädetään, erityiseen toimintalinjaan tai erityisiin toimintalinjoihin sovelletaan 100 prosentin yhteisrahoitusosuutta.
III
OSASTO
OHJELMATYÖ
I
LUKU
ERI-rahastoja koskevat yleiset säännökset
26 artikla
Ohjelmien valmistelu
27 artikla
Ohjelmien sisältö
Kunkin ohjelman on sisällettävä järjestelyt, joilla varmistetaan, että ERI-rahastojen ja toimenpiteiden täytäntöönpano on tehokasta, vaikuttavaa ja koordinoitua ja toimet, joilla pyritään siihen, että tuensaajien hallinnollinen taakka vähenee.
Kunkin prioriteetin osalta on esitettävä rahastokohtaisten sääntöjen mukaisesti indikaattorit ja vastaavat laadullisina ja määrällisinä ilmaistavat tavoitteet, joilla arvioidaan ohjelman täytäntöönpanon edistymistä tavoitteiden saavuttamisessa ja joita käytetään perustana seurannassa, arvioinnissa ja tulosten tarkastelussa. Näihin indikaattoreihin kuuluvat seuraavat:
kohdennettuihin menoihin liittyvät taloudelliset indikaattorit;
tuettaviin toimiin liittyvät tuotosindikaattorit;
kyseiseen prioriteettiin liittyvät tulosindikaattorit.
Rahastokohtaisissa säännöissä on vahvistettava kunkin ERI-rahaston osalta yhteiset indikaattorit, ja niissä voidaan antaa ohjelmakohtaisia indikaattoreita koskevia säännöksiä.
28 artikla
Sellaisten erityisten ohjelmien sisältöä koskevat erityissäännökset, jotka koskevat EIP:n toteuttamiin, pääomavaatimusta lieventäviin rajaamattomiin vakuuksiin ja arvopaperistamiseen perustuvia yhteisiä rahoitusvälineitä
Poiketen siitä, mitä 27 artiklassa säädetään, 39 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettujen erityisten ohjelmien on sisällettävä
27 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa mainitut osatekijät sekä mainitun artiklan 2, 3 ja 4 kohdassa mainitut osatekijät 5 artiklassa esitettyjen periaatteiden osalta;
tämän asetuksen 125, 126 ja 127 artiklassa sekä maaseuturahastoasetuksen 65 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen elinten määrittäminen sen mukaan, mistä rahastosta on kyse;
kunkin ohjelmaan sovellettavan 19 artiklan ja liitteen XI mukaisesti asetetun ennakkoehdon osalta arvio siitä, onko ennakkoehto täyttynyt kumppanuussopimuksen ja ohjelman toimittamispäivänä, ja jos ennakkoehdot eivät ole täyttyneet, kumppanuussopimuksen mukana toimitetun yhteenvedon mukaisesti kuvaus ennakkoehtojen täyttämiseksi toteutettavista toimenpiteistä, niistä vastaavista elimistä ja niiden toteuttamisaikataulusta.
29 artikla
Ohjelmien hyväksymismenettely
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetusta poiketen komissio voi hyväksyä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen ohjelmat ennen kuin se on antanut päätöksen kumppanuussopimuksen hyväksymisestä, ja se voi hyväksyä ESR-asetuksen 18 artiklan toisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetut nuorisotyöllisyysaloitteen erityiset toimenpideohjelmat ja tämän asetuksen 39 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut erityiset ohjelmat ennen kumppanuussopimuksen toimittamista.
30 artikla
Ohjelmien muuttaminen
Jos ohjelman muuttaminen vaikuttaa kumppanuussopimuksessa esitettyihin tietoihin, sovelletaan 16 artiklan 4 a kohdassa vahvistettua menettelyä.
Tällaiset siirrot eivät saa vaikuttaa edellisiin vuosiin. Niitä ei pidetä huomattavina eivätkä ne edellytä komission päätöstä ohjelman muuttamisesta. Niiden on kuitenkin oltava kaikkien lakisääteisten vaatimusten mukaisia, ja seurantakomitean on hyväksyttävä ne etukäteen. Jäsenvaltion on annettava tarkistetut rahoitustaulukot komissiolle tiedoksi.
Tällaisia siirtoja ei pidetä merkittävinä eivätkä ne edellytä komission päätöstä ohjelman muuttamisesta. Näiden siirtojen on kuitenkin oltava kaikkien lakisääteisten vaatimusten mukaisia, ja seurantakomitean on hyväksyttävä ne etukäteen. Jäsenvaltion on annettava tarkistetut rahoitustaulukot komissiolle tiedoksi.
31 artikla
EIP:n osallistuminen
II
LUKU
Yhteisölähtöiset paikalliset kehittämishankkeet
32 artikla
Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen
Yhteisölähtöiseltä paikalliselta kehittämiseltä edellytetään, että se
keskittyy tiettyihin aluetasoa pienempiin yksiköihin;
ovat sellaisten paikallisten toimintaryhmien toteuttamia, jotka muodostuvat paikallisten yksityisten ja julkisten sosioekonomisten etujen edustajista ja joiden päätöksenteossa kansallisten sääntöjen mukaisesti määriteltyjen viranomaisten tai yhdenkään yksittäisen eturyhmän osuus ei ole yli 49 prosenttia äänivallasta;
toteutetaan yhdennettyjen ja monialaisten, aluekohtaisten paikallisten kehittämisstrategioiden avulla;
on suunniteltu ottaen huomioon paikalliset tarpeet ja mahdollisuudet ja sisältää paikalliseen toimintaympäristöön liittyvää innovatiivisuutta, verkostoitumista ja tarvittaessa yhteistyötä.
33 artikla
Yhteisölähtöiset paikalliset kehittämisstrategiat
Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisstrategian on sisällettävä vähintään seuraavat osatekijät:
strategian kattaman kohdealueen ja väestömäärän määrittely;
analyysi alueen kehittämistarpeista ja -mahdollisuuksista, mukaan lukien analyysi vahvuuksista, heikkouksista, mahdollisuuksista ja uhista;
kuvaus strategiasta ja sen tavoitteista, kuvaus strategian yhtenäisistä ja innovatiivisista piirteistä ja tavoitteiden tärkeysjärjestys, mukaan lukien mitattavissa olevat tuotos- ja tulostavoitteet. Tuloksia koskevat tavoitteet voidaan ilmaista määrällisinä tai laadullisina. Strategian on oltava johdonmukainen kaikkien mukana olevien asianomaisten ERI-rahastojen asiaankuuluvien ohjelmien kanssa;
kuvaus prosessista, jonka mukaisesti paikallisyhteisö on osallistunut strategian kehittämiseen;
toimintasuunnitelma, josta käy ilmi, kuinka tavoitteet muunnetaan käytännön toimenpiteiksi;
strategian hallintoa ja seurantaa koskevien järjestelyjen kuvaus, jossa osoitetaan, että paikallisella toimintaryhmällä on valmiudet strategian täytäntöönpanoon, sekä kuvaus arviointiin liittyvistä erityisjärjestelyistä;
strategian rahoitussuunnitelma, mukaan lukien kunkin asianomaisen ERI-rahaston varojen suunniteltu jako.
34 artikla
Paikalliset toimintaryhmät
Jäsenvaltioiden on määriteltävä paikallisen toimintaryhmän ja kyseisten ohjelmien täytäntöönpanosta vastaavien viranomaisten tehtävät kaikkien yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisstrategian täytäntöönpanotehtävien osalta.
Paikallisten toimintaryhmien tehtäviin kuuluvat:
parantaa paikallisten toimijoiden, mahdolliset tuensaajat mukaan lukien, valmiuksia kehittää ja panna täytäntöön toimia ja myös parantaa niiden projektien valmisteluun ja hallintaan liittyviä valmiuksia;
suunnitella syrjimätön ja avoin valintamenettely siten, että vältetään eturistiriidat ja varmistetaan, että vähintään 50 prosenttia valintapäätöksiä tehtäessä annetuista äänistä on peräisin kumppaneilta, jotka eivät ole viranomaisia, ja että valinta on mahdollista tehdä kirjallista menettelyä noudattaen;
laatia ja hyväksyä toimien valintaa varten syrjimättömät objektiiviset perusteet, joilla varmistetaan valittujen toimien yhdenmukaisuus yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisstrategian kanssa asettamalla toimet tärkeysjärjestykseen sen mukaan, miten hyvin ne edistävät kyseisen strategian tavoitteiden ja päämäärien saavuttamista;
laatia ja julkaista ehdotuspyyntöjä tai jatkuva hanke-ehdotusten jättämismenettely;
ottaa vastaan ja arvioida tukihakemukset;
valita toimet ja vahvistaa tuen määrä sekä tarvittaessa tehdä ehdotukset elimelle, joka vastaa tukikelpoisuuden lopullisesta tarkistamisesta ennen hyväksyntää;
seurata yhteisölähtöisen paikallisen oman kehittämisstrategian ja tuettavien toimien täytäntöönpanoa sekä toteuttaa tähän strategiaan liittyviä erityisiä arviointitoimia.
Kun paikalliset toimintaryhmät hoitavat sellaisia ensimmäisen alakohdan a–g alakohdan soveltamisalaan kuulumattomia tehtäviä, jotka kuuluvat hallinto- tai todentamisviranomaisen tai maksajaviraston vastuulle, kyseiset paikalliset toimintaryhmät on nimettävä välittäviksi elimiksi rahastokohtaisten sääntöjen mukaisesti.
35 artikla
ERI-rahastoista yhteisölähtöiseen paikalliseen kehittämiseen myönnettävä tuki
Yhteisölähtöiseen paikalliseen kehittämiseen ERI-rahastoista myönnettävä tuki kattaa
valmistelutuen kustannukset, joihin kuuluu valmiuksien kehittäminen, koulutus ja verkostoituminen, joiden tavoitteena on yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisstrategian valmistelu ja täytäntöönpano.
Näihin kustannuksiin voivat kuulua yksi tai useampi seuraavista osista:
paikallisten sidosryhmien koulutustoimet;
kyseistä aluetta koskevat tutkimukset;
yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisstrategian laatimiseen liittyvät kustannukset, myös konsultointikustannukset ja kustannukset, jotka liittyvät sidosryhmien konsultointiin strategian valmistelua varten;
sellaisen järjestön hallinnolliset kustannukset (käyttö- ja henkilöstökustannukset), joka hakee valmistelutukea valmisteluvaiheen aikana;
pienten kokeiluhankkeiden tukeminen.
Tällainen valmistelutuki on tukikelpoista riippumatta siitä, valitseeko 33 artiklan 3 kohdan mukainen valintakomitea tukea saavan paikallisen toimintaryhmän suunnitteleman yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisstrategian rahoituksen saajaksi;
yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisstrategian mukaisten toimien täytäntöönpano;
paikallisen toimintaryhmän yhteistyötoimien valmistelu; täytäntöönpanon;
toimintakustannukset, jotka liittyvät yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisstrategian toteuttamisen hallintoon ja joihin kuuluvat käyttö-, henkilöstö-, koulutus-, suhdetoiminta- ja rahoituskustannukset sekä 34 artiklan 3 kohdan g alakohdassa tarkoitettuun tämän strategian seurantaan ja arviointiin liittyvät kustannukset;
yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisstrategian toiminnan edistäminen, jotta helpotetaan sidosryhmien välistä vaihtoa tietojen saamiseksi ja strategian edistämiseksi ja potentiaalisten tuensaajien tukemiseksi toimien kehittämisessä ja hakemusten valmistelussa.
III
LUKU
Alueellinen kehitys
36 artikla
Yhdennetyt alueelliset investoinnit
Yhdennettynä alueellisena investointina toteutetut toimet voivat saada maaseuturahaston tai Euroopan meri- ja kalatalousrahaston täydentävää rahoitustukea.
Jos yhdennetty alueellinen investointi saa täydentävää rahoitustukea maaseuturahastosta tai Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta, alustavat määrärahat ja tuen kattamat toimenpiteet on esitettävä asiaankuuluvassa ohjelmassa tai asiaankuuluvissa ohjelmissa rahastokohtaisten sääntöjen mukaisesti.
IV
OSASTO
RAHOITUSVÄLINEET
37 artikla
Rahoitusvälineet
Rahoitusvälineitä otetaan käyttöön sellaisten investointien tukemiseksi, joiden odotetaan olevan taloudellisesti kannattavia mutta joihin ei saada riittävästi rahoitusta markkinalähteistä. Tätä osastoa sovellettaessa hallintoviranomaisten ja rahasto-osuusrahastojen sekä rahoitusvälineiden käyttöönotosta vastaavien elinten on noudatettava sovellettavaa lainsäädäntöä erityisesti valtiontuen ja julkisten hankintojen osalta.
Rahoitusvälineiden tukemisen on perustuttava ennakkotutkimukseen, jossa esitetään näyttöä markkinoiden toimimattomuudesta tai epätyydyttävästä investointitilanteesta, sekä arvio tarvittavien julkisten investointitarpeiden tasosta ja laajuudesta, tuettavat rahoitusvälinetyypit mukaan lukien. Tähän ennakkotutkimukseen on sisällyttävä
analyysi markkinoiden toimimattomuudesta, epätyydyttävästä investointitilanteesta ja politiikan aloja, temaattisia tavoitteita tai investointiprioriteetteja koskevista investointitarpeista, joihin vastaamalla pyritään edistämään prioriteetin mukaisten erityistavoitteiden toteuttamista ja tukemaan niitä rahoitusvälineillä. Tässä analyysissa on käytettävä saatavilla olevia hyviin käytäntöihin perustuvia menetelmiä;
arvio ERI-rahastoista tuettaviksi harkittavien rahoitusvälineiden tuomasta lisäarvosta, johdonmukaisuudesta muiden samoille markkinoille kohdistuvien julkisten tukitoimien kanssa, valtiontukien mahdollisista vaikutuksista, suunniteltujen tukitoimien ja toimenpiteiden oikeasuhteisuudesta sekä toimenpiteistä markkinoiden vääristymisen minimoimiseksi;
arvio rahoitusvälineen avulla potentiaalisesti eri tasoilla aina loppukäyttäjän tasolle asti hankittavista julkisista ja yksityisistä lisävaroista (oletettu vipuvaikutus), mukaan lukien tarvittaessa arvio sellaisen 43 a artiklassa tarkoitetun yksityissijoittajille tarjottavan erilliskohtelun tarpeesta ja laajuudesta, jolla voidaan edistää markkinatalousperiaatteen mukaisesti toimivien sijoittajien varojen käyttöön saamista tuen vastineena, ja/tai kuvaus mekanismeista, joita käytetään tämän erilliskohtelun tarpeellisuuden ja laajuuden määrittelemiseksi, esimerkiksi kilpailuun perustuva tai asianmukaisella tavalla itsenäinen arviointiprosessi;
samankaltaisista välineistä ja jäsenvaltion aiemmin toteuttamista ennakkotutkimuksista saatuja kokemuksia koskeva arvio ja myös arvio siitä, kuinka tällaisia kokemuksia aiotaan hyödyntää tulevaisuudessa;
ehdotettu investointistrategia, jossa on tarkasteltu muun muassa vaihtoehtoja 38 artiklassa tarkoitetuiksi täytäntöönpanojärjestelyiksi, tarjolle asetettavia rahoitustuotteita, tavoiteltuja loppukäyttäjä ja mahdollisia suunnitelmia avustustuen kanssa yhdistettyyn käyttöön;
yksityiskohtainen selvitys odotetuista tuloksista ja siitä, kuinka asianomaisen rahoitusvälineen oletetaan edistävän asiaankuuluvan prioriteetin mukaisten erityistavoitteiden saavuttamista, tätä edistävää vaikutusta mittaavat indikaattorit mukaan lukien;
määräykset, joiden nojalla on mahdollista tarpeen mukaan tarkistaa ja ajantasaistaa ennakkotutkimusta sellaisen rahoitusvälinen käyttöönoton aikana, joka on otettu käyttöön tällaisen tutkimuksen perusteella, jos hallintoviranomainen katsoo käyttöönottovaiheessa, ettei ennakkotutkimus ehkä enää kuvaa tarkasti käyttöönottoajankohtana vallitsevia markkinaolosuhteita.
Yhteenveto rahoitusvälineisiin liittyvien ennakkotutkimusten tuloksista ja päätelmistä julkaistaan kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona ennakkotutkimukset on saatu valmiiksi.
Ennakkotutkimus toimitetaan tiedoksi seurantakomitealle rahastokohtaisten sääntöjen mukaisesti.
Rahoitusvälineistä voidaan tarvittaessa myös antaa pk-yrityksille tukea käyttöpääoman muodossa väliaikaisena toimenpiteenä, jolla voidaan vastata tehokkaasti kansanterveydelliseen kriisitilanteeseen.
38 artikla
Rahoitusvälineiden käyttöönotto
Pannessaan täytäntöön 37 artiklaa hallintoviranomaiset voivat antaa rahoitusta seuraaviin rahoitusvälineisiin:
unionin tasolla perustetut rahoitusvälineet, joita komissio hallinnoi suoraan tai välillisesti;
kansallisella, alueellisella, valtioiden välisellä tai rajat ylittävällä tasolla perustetut rahoitusvälineet, joita hallinnoidaan hallintoviranomaisen toimesta tai sen vastuulla;
rahoitusvälineet, joilla yhdistetään edellä tarkoitettu rahoitus ESIR-rahaston alaan kuuluviin EIP:n rahoitustuotteisiin 39 a artiklan mukaisesti.
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin rahoitusvälineisiin maksettuihin rahoitusosuuksiin sovelletaan tätä asetusta, jollei nimenomaisesti säädetyistä poikkeuksista muuta johdu.
Toinen alakohta ei vaikuta sääntöihin, jotka koskevat varainhoitoasetuksen mukaisten rahoitusvälineiden perustamista ja toimintaa, jos ne eivät ole ristiriidassa tämän asetuksen kanssa, jolloin sovelletaan ensisijaisesti tätä asetusta.
Kun kyseessä ovat 1 kohdan b alakohdan mukaiset rahoitusvälineet, hallintoviranomainen voi antaa rahoitusta seuraaviin rahoitusvälineisiin:
rahoitusvälineet, jotka täyttävät ne vakioehdot ja -edellytykset, jotka komissio on vahvistanut tämän kohdan toisen alakohdan mukaisesti;
jo olemassa olevat tai vastaperustetut rahoitusvälineet, jotka on erityisesti kehitetty asiaankuuluvan prioriteetin mukaisten erityistavoitteiden saavuttamista varten.
Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäännöksiä, jotka koskevat niitä vakioehtoja ja -edellytyksiä, jotka rahoitusvälineiden on ensimmäisen alakohdan a alakohdan mukaisesti täytettävä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 150 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenetelmää noudattaen.
Tukiessaan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja rahoitusvälineitä hallintoviranomainen voi
sijoittaa sellaisten olemassa olevien tai vastaperustettujen – myös muista ERI-rahastoista rahoitettujen – oikeussubjektien pääomaan, jotka käyttävät asianomaisten ERI-rahastojen tavoitteiden mukaisia rahoitusvälineitä ja jotka toteuttavat täytäntöönpanotehtäviä; tällaisille oikeussubjekteille voidaan osoittaa tukea ainoastaan sen verran kuin uusien investointien täytäntöönpanoon 37 artiklan mukaisesti tarvitaan ja tavalla, joka on tämän asetuksen tavoitteiden mukainen;
siirtää suoraan tehtävällä sopimuksella rahoitusvälineiden käyttöönottoon liittyvät tehtävät
EIP:lle;
kansainväliselle rahoituslaitokselle, jossa jäsenvaltio on osakkaana;
ammattimaista rahoitustoimintaa harjoittavaksi oikeushenkilöksi perustetulle julkisomisteiselle pankille tai laitokselle, joka täyttää kaikki seuraavassa luetellut edellytykset:
siirtää rahoitusvälineiden käyttöönottoon liittyvät tehtävät toiselle julkis- tai yksityisoikeudelliselle yhteisölle; tai
toteuttaa käyttöönottoon liittyvät tehtävät suoraan, kun rahoitusvälineet koostuvat yksinomaan lainoista tai vakuuksista. Tässä tapauksessa hallintoviranomainen katsotaan 2 artiklan 10 kohdassa tarkoitetuksi tuensaajaksi.
Kun tämän kohdan ensimmäisen alakohdan a–d alakohdassa tarkoitetut elimet vastaavat rahoitusvälineen käyttöönotosta, niiden on varmistettava sovellettavan lainsäädännön ja varainhoitoasetuksen 155 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädettyjen edellytysten noudattaminen.
Siirretään komissiolle valta antaa 149 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan täydentävät erityissäännöt, jotka koskevat rahoitusvälineiden käyttöönotosta vastaavien yhteisöjen asemaa, vastuita ja tehtäviä sekä niihin liittyviä valintaperusteita ja tuotteita, joita rahoitusvälineillä voidaan tuottaa 37 artiklan mukaisesti. Komissio antaa nämä delegoidut säännökset yhtäaikaisesti tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 22. huhtikuuta 2014.
Kun rahoitusväline otetaan käyttöön 4 kohdan ensimmäisen alakohdan a, b ja c alakohdan nojalla, ohjelmista rahoitusvälineisiin maksettavia rahoitusosuuksia koskevat ehdot ja edellytykset asetetaan liitteen IV mukaisissa rahoitussopimuksissa rahoitusvälineen käyttöönoton edellyttämien rakenteiden mukaisesti seuraavilla tasoilla:
tarvittaessa hallintoviranomaisen asianmukaisesti valtuutettujen edustajien ja rahasto-osuusrahaston käyttöönotosta vastaavan elimen välillä, ja
hallintoviranomaisen asianmukaisesti valtuutettujen edustajien tai tarvittaessa rahasto-osuusrahaston käyttöönotosta vastaavan elimen ja rahoitusvälineen käyttöönotosta vastaavan elimen välillä.
39 artikla
EAKR:n ja maaseuturahaston rahoitusosuus pk-yrityksille tarkoitetuissa EIP:n toteuttamiin rajaamattomiin vakuuksiin ja arvopaperistamiseen perustuvissa yhteisissä rahoitusvälineissä
Jäsenvaltiot voivat tämän asetuksen 65 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tukikelpoisuuskaudella antaa EAKR:n ja maaseuturahaston kautta rahoitusosuuden tämän asetuksen 38 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin rahoitusvälineisiin, joiden hallinnoinnista komissio huolehtii välillisesti EIP:n kanssa varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdan iii alakohdan ja varainhoitoasetuksen 208 artiklan 4 kohdan mukaisesti, seuraavien toimien osalta:
rajaamattomat vakuudet, joilla lievennetään rahoituksenvälittäjien pääomavaatimuksia tukikelpoisille pk-yrityksille tämän asetuksen 37 artiklan 4 kohdan mukaisesti myönnettävään velkarahoitukseen liittyvien uusien salkkujen osalta;
arvopaperistaminen sellaisena kuin se on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 ( 22 ) 4 artiklan 1 kohdan 61 alakohdassa, ja joka koskee jotain seuraavista:
olemassa olevat sellaisen velkarahoituksen salkut, joka on tarkoitettu pk-yrityksille ja muille yrityksille, joissa on vähemmän kuin 500 työntekijää;
uudet pk-yrityksille tarkoitetun velkarahoituksen salkut.
Tämän kohdan ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitetulla rahoitusosuudella osallistutaan niissä mainittujen salkkujen etuoikeusasemaltaan heikompiin ja/tai välirahoituseriin edellyttäen, että asianomainen rahoituksenvälittäjä säilyttää salkkujen riskistä riittävän osuuden, joka vastaa vähintään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2013/36/EU ( 23 ) ja asetuksessa (EU) N:o 575/2013 säädettyä säilyttämisvaatimusta, jotta varmistetaan riittävä etujen yhteensovittaminen. Tämän kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetun arvopaperistamisen osalta rahoituksenvälittäjän on luotava uutta velkarahoitusta tukikelpoisille pk-yrityksille tämän asetuksen 37 artiklan 4 kohdan mukaisesti.
Kunkin jäsenvaltion, joka aikoo osallistua tällaisiin rahoitusvälineisiin, on osallistuttava määrällä, joka vastaa pk-yritysten velkarahoituksen tarvetta kyseisessä jäsenvaltiossa ja tällaisen pk-yritysten velkarahoituksen arvioitua kysyntää ►C1 , kun otetaan huomioon 4 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettu ennakkotutkimus, ja joka ei missään tapauksessa ole enemmän kuin 7 prosenttia EAKR:stä ja maaseuturahastosta kyseiselle jäsenvaltiolle kohdennetusta määrästä. Kaikkien osallistuvien jäsenvaltioiden kokonaisrahoitusosuuteen EAKR:n ja maaseuturahaston osalta sovelletaan yleistä enimmäismäärää, joka on 8 500 000 000 euroa (vuoden 2011 hintoina).
Jos komissio katsoo EIP:tä kuultuaan, että kaikkien osallistuvien jäsenvaltioiden rahoitusosuuksien yhteenlasketusta määrästä muodostuva rahoitusvälineelle maksettava vähimmäistason kokonaisrahoitusosuus ei ole riittävä, kun otetaan huomioon 4 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetussa ennakkotutkimuksessa määritelty vähintään tarvittava kriittinen massa, rahoitusvälineen käyttöönotto keskeytetään ja rahoitusosuudet palautetaan jäsenvaltioille. ◄
Jos jäsenvaltio ja EIP eivät pääse sopimukseen 4 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitetun rahoitussopimuksen ehdoista, jäsenvaltio voi toimittaa pyynnön 4 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetun ohjelman muuttamisesta ja kohdentaa rahoitusosuuden uudelleen muille ohjelmille ja prioriteeteille temaattisen keskittämisen vaatimusten mukaisesti.
Jos jäsenvaltion 4 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitetulla kyseisen jäsenvaltion ja EIP:n välisellä rahoitussopimuksella vahvistetun jäsenvaltion rahoitusvälineeseen antaman rahoitusosuuden päättämisen ehdot täyttyvät, jäsenvaltio voi toimittaa pyynnön 4 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetun ohjelman muuttamisesta ja kohdentaa rahoitusosuuden uudelleen muille ohjelmille ja prioriteeteille temaattisen keskittämisen vaatimusten mukaisesti.
Jos jäsenvaltion osallistuminen rahoitusvälineeseen päättyy, kyseinen jäsenvaltion on toimitettava pyyntö ohjelman muuttamisesta. Jos käyttämättömät määrärahat vapautetaan, vapautetut määrärahat saatetaan uudelleen kyseisen jäsenvaltion käytettäviksi, jotta ne voidaan ohjelmoida uudelleen muille ohjelmille ja prioriteeteille temaattisen keskittämisen vaatimusten mukaisesti.
Edellä 2 kohdassa tarkoitetun rahoitusosuuden on täytettävä seuraavat edellytykset:
poiketen siitä, mitä 37 artiklan 2 kohdassa säädetään, sen on perustuttava EIP:n ja komission tekemään unionin tason ennakkoarviointiin tai, silloin kun saatavilla on tätä tuoreempia tietoja, unionin, kansallisen tai alueellisen tason ennakkoarviointiin.
Pankkien velkarahoituksesta ja pk-yrityksistä saatavilla oleviin tietoihin perustuva ennakkoarviointi sisältää muun muassa analyysin pk-yritysten rahoitustarpeista tarkoituksenmukaisella tasolla, pk-yritysten rahoitusehdoista ja -tarpeista sekä rahoituksen tarjonnan aukkokohdista, pk-yrityssektorin taloudellisen ja rahoitustilanteen ominaispiirteistä tarkoituksenmukaisella tasolla, kokonaisrahoitusosuuksien vähimmäismääräisestä kriittisestä massasta, arviosta näiden rahoitusosuuksien muodostamasta kokonaislainavolyymistä ja tuotetusta lisäarvosta;
kunkin osallistuvan jäsenvaltion on annettava tämä rahoitusosuus osana johonkin ohjelmaan sisältyvää erillistä toimintalinjaa, kun kyse on EAKR:sta maksettavasta rahoitusosuudesta, tai osana erityistä kansallista ohjelmaa, joita on yksi kutakin EAKR:stä ja maaseuturahastosta maksettua rahoitusosuutta kohden, ja jotka tukevat 9 artiklan ensimmäisen kohdan 3 alakohdassa asetettua temaattista tavoitetta;
rahoitusosuuden on oltava kunkin osallistuvan jäsenvaltion ja EIP:n välisen rahoitussopimuksen ehtojen mukainen, jotka koskevat muun muassa seuraavia:
EIP:n tehtävät ja velvoitteet, mukaan lukien palkkiot;
65 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun tukikelpoisuuskauden selvästi määriteltyinä ajankohtina saavutettava vähimmäismääräinen vipuvaikutus;
uuden velkarahoituksen ehdot;
muita kuin tukikelpoisia toimia ja poissulkemisen perusteita koskevat määräykset;
maksujen aikataulu;
siinä tapauksessa sovellettavat seuraamukset, että rahoituksenvälittäjät eivät täytä velvoitteitaan;
rahoituksenvälittäjien valinta;
seuranta, raportointi ja tarkastus;
näkyvyys;
sopimuksen päättämistä koskevat ehdot.
Rahoitusvälinettä käyttöön otettaessa EIP tekee sopimusjärjestelyjä valittujen rahoituksenvälittäjien kanssa.
jos c alakohdassa tarkoitettua rahoitussopimusta ei ole tehty kuuden kuukauden kuluessa b alakohdassa tarkoitetun ohjelman hyväksymisestä, jäsenvaltiolla on oikeus kohdentaa kyseinen rahoitusosuus uudelleen muihin ohjelmiin ja prioriteetteihin temaattisen keskittämisen vaatimusten mukaisesti.
Komissio hyväksyy tämän artiklan yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi täytäntöönpanosäädöksellä ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitetun rahoitussopimuksen mallin. Tämä täytäntöönpanosäädös hyväksytään 150 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
Jos rahoituksenvälittäjä ei saavuta vähimmäismääräistä tämän artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitetussa rahoitussopimuksessa määritettyä vipuvaikutusta, se on sopimuksen nojalla velvollinen maksamaan sakkoja tai taloudellista korvausta osallistuvan jäsenvaltion hyväksi rahoitussopimuksessa asetettujen ehtojen mukaisesti.
Jos rahoituksenvälittäjä ei saavuta rahoitussopimuksessa määritettyä vähimmäismääräistä vipuvaikutusta, tällä ei ole vaikutusta annettuihin vakuuksiin eikä asiaankuuluviin arvopaperistamistransaktioihin.
Ohjelman päättyessä 42 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitetuiksi tukikelpoisiksi menoiksi katsotaan rahoitusvälineelle maksettu ohjelman rahoitusosuuksien kokonaismäärä, joka vastaa
tämän artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettujen toimintojen osalta 42 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettuja eriä;
tämän artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettujen toimintojen osalta arvopaperistamistransaktioiden luoman uuden velkarahoituksen kokonaismäärää, joka on maksettu tukikelpoisille pk-yrityksille tai niiden hyväksi 65 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna tukikelpoisuuskautena.
Jäljempänä olevan 46 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun kertomukseen on sisällyttävä seuraavat täydentävät tiedot:
EAKR:stä ja maaseuturahastosta rahoitusvälineelle maksetun tuen kokonaismäärä suhteessa rajaamattomiin vakuuksiin tai arvopaperistamistransaktioihin ohjelmittain ja prioriteeteittain tai toimenpiteittäin;
edistyminen uuden velkarahoituksen luomisessa tukikelpoisille pk-yrityksille 37 artiklan 4 kohdan mukaisesti.
39 a artikla
Rahoitusosuus ERI-rahastoista rahoitusvälineisiin, joiden avulla kyseinen rahoitusosuus yhdistetään Euroopan strategisten investointien rahaston alaan kuuluviin EIP:n rahoitustuotteisiin
Osoittaessaan rahoitusta 38 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuihin rahoitusvälineisiin hallintoviranomainen voi toimia millä tahansa seuraavista tavoista:
se voi sijoittaa sellaisen olemassa olevan tai vastikään perustetun oikeushenkilön pääomaan, jonka tehtävänä on investoida loppukäyttäjiin kulloinkin kyseeseen tulevan, käyttöönottoon liittyvät tehtävät hoitaakseen ottavan ERI-rahaston tavoitteiden mukaisesti;
antaa käyttöönottoon liittyvät tehtävät 38 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan b ja c alakohdan mukaisesti.
Elin, jolle on tämän kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdan mukaisesti annettu käyttöönottoon liittyviä tehtäviä, joko avaa hallintoviranomaisen puolesta varainhoitotilin omissa nimissään tai perustaa kyseiseen laitokseen erillisen rahoituskokonaisuuden ohjelmasta maksettavaa rahoitusosuutta varten. Kun kyseessä on erillinen rahoituskokonaisuus, rahoitusvälineeseen sijoitetut ohjelman varat on erillisellä kirjanpidolla erotettava muista laitoksessa saatavilla olevista varoista. Varainhoitotileillä olevien varojen ja tällaisten erillisten rahoituskokonaisuuksien hoitamisessa on noudatettava moitteettoman varainhoidon periaatetta ja asianmukaisia vakavaraisuussääntöjä, ja kyseisten varojen likviditeetin on oltava riittävä.
Tämän artiklan soveltamiseksi rahoitusväline voi olla myös asetuksen (EU) 2015/1017 2 artiklan 4 kohdan mukainen investointijärjestely tai osa sitä edellyttäen, että kyseinen investointijärjestely on muodoltaan erityisrahoitusyhtiö tai hoidettu tili.
Edellä olevan 38 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisia rahoitusosuuksia koskevat ehdot ja edellytykset asetetaan liitteen IV mukaisissa rahoitussopimuksissa seuraavilla tasoilla:
tarvittaessa hallintoviranomaisen asianmukaisesti valtuutettujen edustajien ja rahasto-osuusrahaston käyttöönotosta vastaavan elimen välillä;
hallintoviranomaisen asianmukaisesti valtuutettujen edustajien tai tapauksen mukaan rahasto-osuusrahaston käyttöönotosta vastaavan elimen ja rahoitusvälineen käyttöönotosta vastaavan elimen välillä.
40 artikla
Rahoitusvälineiden hallinto ja valvonta
Nimettyjen viranomaisten on kuitenkin toimitettava tämän asetuksen 125 artiklan 5 kohdan ja asetuksen (EU) N:o 1306/2013 59 artiklan 1 kohdan mukaisesti tarkastuksia rahoitusvälineiden käyttöönotosta vastaavien muiden elinten tasolla kyseisten viranomaisten jäsenvaltion oikeudenkäyttöalueella.
EIP:n ja sellaisten muiden kansainvälisten rahoituslaitosten, joissa jäsenvaltio on osakkaana, on toimitettava nimetyille viranomaisille valvontakertomukset yhdessä kunkin maksatushakemuksen kanssa. Niiden on lisäksi toimitettava komissiolle ja nimetyille viranomaisille ulkopuolisten tarkastajien laatimat vuotuiset tarkastuskertomukset. Tällaiset raportointivelvoitteet eivät rajoita tämän asetuksen 46 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädettyjä raportointivelvoitteita, jotka koskevat myös rahoitusvälineiden tuloksellisuutta.
Siirretään komissiolle valta antaa täytäntöönpanosäädös, joka koskee tämän kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitettujen valvontakertomusten ja vuotuisten tarkastuskertomusten malleja.
Kyseinen täytäntöönpanosäädös hyväksytään 150 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.
Ohjelmien tarkastamisesta vastaavien elinten on tehtävä toimia ja hallinto- ja valvontajärjestelmää koskevia tarkastuksia jäsenvaltioissaan rahoitusvälineiden käyttöönotosta vastaavien muiden elinten tasolla ja, edellyttäen että 3 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät, loppukäyttäjien tasolla.
Komissio voi tehdä tarkastuksia 1 kohdassa tarkoitettujen elinten tasolla silloin kun se katsoo, että tämä on todettujen riskien vuoksi tarpeen kohtuullisen varmuuden saamiseksi.
Ohjelmien tarkastuksesta vastaavat elimet voivat suorittaa tarkastuksia loppukäyttäjien tasolla vain yhdessä tai useammassa seuraavista tapauksista:
todentavat asiakirjat, jotka osoittavat, että loppukäyttäjät ovat saaneet tukea rahoitusvälineestä ja että tuki on käytetty aiottuun tarkoitukseen ja sovellettavan lainsäädännön mukaisesti, eivät ole saatavissa hallintoviranomaisen tai rahoitusvälineiden käyttöönotosta vastaavien elinten tasolla;
on näyttöä siitä, että hallintoviranomaisen tai rahoitusvälineen käyttöönotosta vastaavien elinten tasolla saatavilla olevat asiakirjat eivät anna todenmukaista ja tarkkaa tietoa annetusta tuesta.
Poiketen siitä, mitä tämän asetuksen 143 artiklan 4 kohdassa ja asetuksen (EU) N:o 1306/2013 56 artiklan toisessa kohdassa säädetään, rahoitusvälineistä muodostuvien toimien tapauksessa rahoitusosuus, joka on tämän asetuksen 143 artiklan 2 kohdan tai asetuksen (EU) N:o 1306/2013 56 artiklan ensimmäisen kohdan mukaisesti peruutettu yksittäisen sääntöjenvastaisuuden seurauksena, voidaan käyttää uudelleen samaan toimeen seuraavien edellytysten täyttyessä:
jos rahoitusosuuden peruuttamisen syynä oleva sääntöjenvastaisuus on havaittu loppukäyttäjän tasolla, peruutettu rahoitusosuus voidaan käyttää uudelleen vain siten, että se osoitetaan saman rahoitusvälineen muille loppukäyttäjille;
jos rahoitusosuuden peruuttamisen syynä oleva sääntöjenvastaisuus on havaittu rahasto-osuusrahaston rahoituksenvälittäjän tasolla, peruutettu rahoitusosuus voidaan käyttää uudelleen vain siten, että se osoitetaan muille rahoituksenvälittäjille.
Jos rahoitusosuuden peruuttamisen syynä oleva sääntöjenvastaisuus on havaittu rahasto-osuusrahaston käyttöönotosta vastaavan elimen tasolla tai rahoitusvälineiden käyttöönotosta vastaavan elimen tasolla, jos rahoitusväline otetaan käyttöön sellaisen rakenteen kautta, johon ei kuulu rahasto-osuusrahastoa, peruutettua rahoitusosuutta ei saa käyttää uudelleen samassa toimessa.
Jos rahoitusoikaisu tehdään systeemisen sääntöjenvastaisuuden vuoksi, rahoitusosuutta ei saa käyttää mihinkään sellaiseen toimeen, jossa on esiintynyt systeeminen sääntöjenvastaisuus.
41 artikla
Rahoitusvälineiden menoja sisältävät maksatushakemukset
Kun kyseessä ovat 38 artiklan 1 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitetut rahoitusvälineet ja 38 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusvälineet, jotka on otettu käyttöön 38 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan a, b ja c alakohdan mukaisesti, asteittaiset välimaksatushakemukset ohjelmasta rahoitusvälineeseen maksettavia rahoitusosuuksia varten on esitettävä 65 artiklan 2 kohdassa säädettynä tukikelpoisuusaikana, jäljempänä ”tukikelpoisuusaika”, seuraavien edellytysten mukaisesti:
ohjelmasta rahoitusvälineeseen maksettavan rahoitusosuuden määrä, joka sisältyy kuhunkin tukikelpoisuusaikana jätettyyn ►C1 välimaksatushakemukseen ◄ , saa olla enintään 25 prosenttia asiaankuuluvassa rahoitussopimuksessa ohjelmasta rahoitusvälineeseen osoitettujen rahoitusosuuksien kokonaismäärästä. Se vastaa 42 artiklan 1 kohdan a, b ja d alakohdassa tarkoitettuja menoja, ja se odotetaan maksettavan tukikelpoisuusaikana. Tukikelpoisuusajan jälkeen jätettyihin ►C1 välimaksatushakemuksiin ◄ on sisällytettävä 42 artiklassa tarkoitettujen tukikelpoisten menojen kokonaismäärä;
kukin tämän kohdan a alakohdassa tarkoitettu ►C1 välimaksatushakemus ◄ voi sisältää enintään 25 prosenttia 38 artiklan 9 kohdassa tarkoitetusta kansallisen osarahoituksen kokonaismäärästä, joka odotetaan maksettavan rahoitusvälineeseen, tai loppukäyttäjien tasolla 42 artiklan 1 kohdan a, b ja d alakohdassa tarkoitettuja menoja varten tukikelpoisuusaikana;
myöhemmät tukikelpoisuusaikana jätettävät ►C1 välimaksatushakemukset ◄ voidaan esittää ainoastaan seuraavasti:
kussakin välimaksupyynnössä, joka sisältää rahoitusvälineisiin liittyviä menoja, on erikseen ilmoitettava ohjelmasta rahoitusvälineisiin maksettujen rahoitusosuuksien kokonaismäärä ja 42 artiklan 1 kohdan a, b ja d alakohdassa tarkoitettuina tukikelpoisina menoina maksetut määrät.
Ohjelman sulkemisen yhteydessä loppumaksua koskevaan maksatushakemukseen on sisällytettävä 42 artiklassa tarkoitettujen tukikelpoisten menojen kokonaismäärä.
42 artikla
Tukikelpoiset menot ohjelman sulkemisen yhteydessä
Ohjelman sulkemisen yhteydessä rahoitusvälineen tukikelpoisiksi menoiksi katsotaan rahoitusvälineestä tukikelpoisuusaikana tosiasiallisesti maksettu ohjelman osuuksien kokonaismäärä tai, vakuuksien tapauksessa, sidottu kokonaismäärä, joka vastaa seuraavia eriä:
loppukäyttäjille suoritetut maksut ja 37 artiklan 7 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa loppukäyttäjien hyväksi suoritetut maksut;
sekä voimassa oleviin että jo erääntyneisiin vakuussopimuksiin sidotut varat tappioihin liittyvien mahdollisten vakuusvaateiden täyttämiseksi; tämä erä lasketaan ennalta tehtävän varovaisen riskinarvioinnin perusteella, ja se kattaa suuren määrän uusia lainoja tai muita riskirahoitusvälineitä loppukäyttäjiin tehtäviä uusia investointeja varten;
rahoitusvälineisiin yhdistettynä käytetyt pääomitetut korkotuet tai vakuuspalkkiohyvitykset, jotka tulevat maksettaviksi enintään kymmenen vuoden ajalta tukikelpoisuusajan jälkeen ja jotka maksetaan kyseistä tarkoitusta varten perustetulle sulkutilille; ne maksetaan tosiasiallisesti tukikelpoisuusajan jälkeen, mutta ne koskevat lainoja tai muita riskirahoitusvälineitä, jotka on maksettu loppukäyttäjiin tehtyjä investointeja varten tukikelpoisuusaikana;
korvaus aiheutuneista hallintokustannuksista tai rahoitusvälineen hallintopalkkioiden maksu.
Siirretään komissiolle valta antaa 149 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä erityisistä säännöistä, jotka koskevat ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitettujen korkotuen ja vakuuspalkkiohyvitysten vuotuisten maksuerien pääomittamista koskevan järjestelmän perustamista.
Sulkutilille maksettavat varat
on käytettävä yksinomaan sellaisiin loppukäyttäjiin tehtäviin jatkoinvestointeihin, jotka ovat saaneet tukikelpoisuusaikana rahoitusvälineistä edelleen kokonaan tai osittain suorittamattomia alkupääomainvestointeja;
on käytettävä yksinomaan jatkoinvestointeihin, jotka on määrä tehdä markkinastandardien ja niitä koskevien sopimussuhteisten järjestelyjen mukaisesti ja rajata välttämättömimpään, jotta yksityisen sektorin yhteisinvestointeja voidaan lisätä ja samalla varmistaa kohdeyritysten rahoituksen jatkuvuus, niin että sekä julkiset että yksityiset sijoittajat voivat hyötyä investoinneista;
saavat olla enintään 20 prosenttia 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun oman pääoman ehtoisen rahoitusvälineen tukikelpoisista menoista, ja tästä enimmäismäärästä on vähennettävä rahoitusvälineeseen tukikelpoisuusaikana palautetut enimmäismääräiset pääomavarat ja tuotot.
Kaikki sulkutilille maksetut määrät, joita ei käytetä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuna ajanjaksona maksettuihin, loppukäyttäjiin tehtäviin investointeihin, on käytettävä 45 artiklan mukaisesti.
Edellä olevan 1, 2 ja 3 kohdan mukaisesti ilmoitetut tukikelpoiset menot eivät saa ylittää seuraavien erien summaa:
ERI-rahastoista 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuihin tarkoituksiin maksetun tuen kokonaismäärä; ja
vastaava kansallinen osarahoitus.
Hallintokustannukset ja -palkkiot voivat kattaa järjestelykustannukset. Jos järjestelypalkkiot veloitetaan loppukäyttäjiltä, niitä ei voida ilmoittaa tukikelpoisiksi menoiksi.
Hallintokustannukset ja -palkkiot, mukaan lukien ne, jotka aiheutuvat rahoitusvälineen valmistelusta ennen asianomaisen rahoitussopimuksen allekirjoittamista, ovat tukikelpoisia asianomaisen rahoitussopimuksen allekirjoituspäivästä alkaen.
43 artikla
ERI-rahastoista rahoitusvälineisiin maksetusta tuesta syntyvät korko- ja muut tuotot
43 a artikla
Sijoittajien eriytetty kohtelu
44 artikla
ERI-rahastoista maksetusta tuesta johtuvien varojen uudelleenkäyttö tukikelpoisuusajan loppuun asti
Edellä olevan 43 a artiklan soveltamista rajoittamatta rahoitusvälineisiin takaisin maksetut, ERI-rahastojen tuesta johtuvat varat, jotka on saatu investoinneista tai vakuussopimuksiin sidottujen varojen vapautumisesta, mukaan lukien pääoman takaisinmaksut ja tuotot sekä muut tulot, kuten korot, vakuuspalkkiot, osingot, pääomatulot tai muut investoinneista saadut tulot, on käytettävä uudelleen seuraaviin tarkoituksiin enintään tarvittavan määrän suuruisina ja asianomaisissa rahoitussopimuksissa sovitussa järjestyksessä:
samojen tai muiden rahoitusvälineiden kautta tehtävät uudet investoinnit prioriteetin mukaisten erityistavoitteiden mukaisesti;
tarvittaessa kattamaan ERI-rahastoista rahoitusvälineeseen maksetun rahoitusosuuden nimellisarvon pienenemisen aiheuttamat tappiot, jotka johtuvat negatiivisesta korosta, jos tällaisia tappioita syntyy rahoitusvälineiden käyttöönotosta vastaavien elinten harjoittamasta aktiivisesta varainhallinnasta huolimatta;
tarvittaessa korvaus aiheutuneista hallintokustannuksista ja rahoitusvälineen hallintopalkkioiden maksu.
45 artikla
►C1 Varojen uudelleenkäyttö tukikelpoisuusajan päättymisen jälkeen
Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että rahoitusvälineisiin takaisin maksetut varat, mukaan lukien pääoman takaisinmaksut ja tuotot sekä muut tulot, jotka ovat syntyneet vähintään kahdeksan vuoden aikana tukikelpoisuusajan päättymisen jälkeen ja jotka johtuvat 37 artiklassa tarkoitetusta ERI-rahastojen tuesta rahoitusvälineille, käytetään uudelleen ohjelman tai ohjelmien tavoitteiden mukaisesti ◄ joko saman rahoitusvälineen yhteydessä tai sen jälkeen, kun varat eivät enää ole rahoitusvälineen käytettävissä, muiden rahoitusvälineiden yhteydessä, edellyttäen että molemmissa tapauksissa markkinatilanteen arviointi osoittaa tällaisten investointien jatkuvan tarpeen, tai muiden tukimuotojen yhteydessä.
46 artikla
Rahoitusvälineiden käyttöönottoa koskeva kertomus
Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitetun kertomuksen on sisällettävä kustakin rahoitusvälineestä seuraavat tiedot:
tiedot ohjelmasta ja prioriteetista tai toimenpiteestä, johon perustuen ERI-rahastojen tuki myönnetään;
rahoitusvälineen ja käyttöönottojärjestelyjen kuvaus;
tiedot elimistä, jotka vastaavat rahoitusvälineiden käyttöönotosta, ja tapauksen mukaan elimistä, jotka vastaavat rahasto-osuusrahastojen käyttöönotosta 38 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetulla tavalla;
rahoitusvälineeseen ohjelmista maksettujen rahoitusosuuksien kokonaismäärä prioriteetin tai toimenpiteen mukaan jaoteltuna;
loppukäyttäjille tai loppukäyttäjien hyväksi maksetun tai rahoitusvälineestä vakuussopimuksiin loppukäyttäjiin tehtäviä investointeja varten sidotun tuen kokonaismäärä sekä aiheutuneet hallintokustannukset tai maksetut hallintopalkkiot ohjelman, prioriteetin tai toimenpiteen mukaan jaoteltuna;
rahoitusvälineen tuloksellisuus, mukaan lukien sen perustamisen ja sellaisten elimien valitsemisen edistyminen, joiden tehtävänä on ottaa rahoitusväline käyttöön, mukaan lukien elin, joka vastaa rahasto-osuusrahaston käyttöönotosta;
edellä 43 ja 44 artiklassa tarkoitetut rahoitusvälineeseen osoitetusta ERI-rahastojen tuesta johtuvat korot ja muut tuotot ja investoinneista saadut, rahoitusvälineisiin takaisin maksetut ohjelmien varat sekä 43 a artiklassa tarkoitettuun eriytettyyn kohteluun käytetyt varat;
edistyminen rahoitusvälineen avulla toteutetuista investoinneista odotettujen vipuvaikutusten saavuttamisessa;
oman pääoman ehtoisten sijoitusten arvo edeltävinä vuosina;
rahoitusvälineen osuus kyseisen prioriteetin tai toimenpiteen indikaattorien saavuttamisessa.
Ensimmäisen alakohdan h ja j alakohdassa tarkoitetut tiedot voidaan sisällyttää vain vuosina 2017 ja 2019 toimitettavien vuotuisten täytäntöönpanokertomusten liitteeseen sekä lopulliseen täytäntöönpanokertomukseen. Ensimmäisen alakohdan a –j alakohdassa esitettyjä kertomuksen antamista koskevia velvoitteita ei sovelleta loppukäyttäjiin.
V
OSASTO
SEURANTA JA ARVIOINTI
I
LUKU
Seuranta
47 artikla
Seurantakomitea
Jäsenvaltio voi perustaa yhden seurantakomitean useampaa kuin yhtä ERI-rahastoista osarahoitettua ohjelmaa varten.
48 artikla
Seurantakomitean kokoonpano
Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteeseen kuuluvan ohjelman seurantakomitean kokoonpanosta sopivat ohjelmaan osallistuvat jäsenvaltiot sekä kolmannet maat, jos ne ovat hyväksyneet kutsun osallistua yhteistyöohjelmaan. Seurantakomiteaan on kuuluttava näiden jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden asianmukaisia edustajia. Seurantakomiteaan voi kuuluu sellaisia eurooppalaisen alueellisen yhteistyön yhtymän (EAYY) edustajia, jotka toteuttavat ohjelma-alueella ohjelmaan liittyviä toimia.
49 artikla
Seurantakomitean tehtävät
50 artikla
Täytäntöönpanokertomukset
Komissio ilmoittaa jäsenvaltiolle hyväksynnän epäämisestä 15 työpäivän kuluessa vuotuisen täytäntöönpanokertomuksen vastaanottamispäivästä; muussa tapauksessa kertomus katsotaan hyväksyttäväksi.
51 artikla
Vuotuinen arviointikokous
52 artikla
Edistymiskertomus
Edistymiskertomuksen on sisällettävä tietoja ja arviointeja seuraavista:
jäsenvaltiossa kumppanuussopimuksen hyväksymisen jälkeen tapahtuneet kehittämistarpeiden muutokset;
edistyminen älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävän unionin strategian tavoitteiden saavuttamisessa sekä 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen rahastokohtaisten tehtävien toteuttamisessa, joka on tapahtunut ERI-rahastojen valittuja temaattisia tavoitteita edistävän vaikutuksen ansiosta, etenkin kullekin ohjelmalle tuloskehyksessä asetettujen välitavoitteiden sekä ilmastonmuutostavoitteisiin käytetyn tuen osalta;
se, onko vahvistettua aikataulua noudatettu niiden toimenpiteiden osalta, joita on ollut määrä toteuttaa kumppanuussopimuksen hyväksymispäivänä täyttämättä olleiden kumppanuussopimuksen mukaan sovellettavien ennakkoehtojen täyttämiseksi. Tätä alakohtaa sovelletaan ainoastaan vuonna 2017 toimitettavaan edistymiskertomukseen;
niiden mekanismien täytäntöönpano, joilla varmistetaan koordinointi ERI-rahastojen ja muiden unionin ja kansallisten rahoitusvälineiden välillä sekä EIP:n kanssa;
aluekehitystä koskevan yhdennetyn lähestymistavan toteutuminen tai yhteenveto sellaisten yhdennettyjen lähestymistapojen toteutumisesta, jotka perustuvat ohjelmiin, mukaan lukien edistyminen ensisijaisille yhteistyöaloille asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa;
tapauksen mukaan toteutetut toimenpiteet, joilla on pyritty lisäämään jäsenvaltioiden viranomaisten ja tuensaajien valmiuksia hallinnoida ja käyttää ERI-rahastoja;
tuensaajien hallinnollisen taakan vähentämiseksi toteutetut toimenpiteet ja tässä edistyminen;
edellä 5 artiklassa tarkoitettujen kumppaneiden osuus kumppanuussopimuksen täytäntöönpanossa;
yhteenveto ERI-rahastojen täytäntöönpanoa koskevien 5, 7 ja 8 kohdassa tarkoitettujen monialaisten periaatteiden ja laaja-alaisten toimintapoliittisten tavoitteiden osalta toteutetuista toimenpiteistä.
53 artikla
Komission kertomus ja keskustelun järjestäminen ERI-rahastoista
II
LUKU
Arviointi
54 artikla
Yleiset säännökset
55 artikla
Ennakkoarviointi
Ennakkoarvioinneissa arvioidaan
älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävän unionin strategian edistäminen ottaen huomioon valitut temaattiset tavoitteet ja prioriteetit, kansalliset ja alueelliset tarpeet sekä kehitysmahdollisuudet ja aikaisempien ohjelmakausien kokemukset huomioiden;
ehdotetun ohjelman tai toiminnan sisäinen johdonmukaisuus ja suhde muihin asiaan liittyviin välineisiin;
talousarviomäärärahojen kohdentamisen ja ohjelman tavoitteiden keskinäinen johdonmukaisuus;
ohjelmille valittujen temaattisten tavoitteiden, prioriteettien ja vastaavien tavoitteiden johdonmukaisuus yhteisen strategiakehyksen, kumppanuussopimuksen ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 121 artiklan 2 kohdan mukaisesti annettujen asiaankuuluvien maakohtaisten suositusten sekä tarvittaessa kansallisella tasolla kansallisten uudistusohjelmien kanssa;
ehdotettujen ohjelman indikaattorien relevanssi ja selkeys;
odotettujen tuotosten vaikutus tuloksiin;
indikaattoreille asetettujen määrällisten tavoitearvojen realistisuus ottaen huomioon suunniteltu ERI-rahastoista maksettava tuki;
ehdotetun tukimuodon perusteet;
henkilöstöresurssien ja hallinnollisten valmiuksien riittävyys ohjelman hallintoon;
ohjelman seurantamenettelyjen ja arviointeihin tarvittavien tietojen keräämismenettelyjen soveltuvuus;
tuloskehykseen valittujen välitavoitteiden soveltuvuus;
miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien edistämistä sekä kaikenlaisen syrjinnän torjumista koskevien suunniteltujen toimenpiteiden riittävyys ottaen erityisesti huomioon vammaisten henkilöiden mahdollisuudet;
suunniteltujen kestävää kehitystä tukevien toimenpiteiden riittävyys;
suunnitellut toimet tuensaajien hallinnollisen taakan vähentämiseksi.
56 artikla
Ohjelmakauden aikana suoritettava arviointi
▼M6 —————
57 artikla
Jälkiarviointi
VI
OSASTO
TEKNINEN TUKI
58 artikla
Komission aloitteesta annettava tekninen tuki
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet voidaan toteuttaa joko suoraan komission toteuttamina ne, tai välillisesti, jolloin muut henkilöt ja yhteisöt kuin jäsenvaltiot toteuttavat ne ►M6 varainhoitoasetuksen 154 artiklan ◄ mukaisesti.
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet voivat käsittää erityisesti seuraavat:
hankkeiden valmisteluun ja arviointiin myönnettävä tuki, myös EIP:n kanssa;
institutionaalisten ja hallinnollisten valmiuksien lisäämiseen myönnettävä tuki ERI-rahastojen hallinnon tehokkuuden parantamiseksi;
tutkimukset, jotka liittyvät ERI-rahastoja koskevaan komission raportointiin sekä koheesiokertomukseen;
ERI-rahastojen analysointiin, hallinnointiin, seurantaan, tiedonvaihtoon ja täytäntöönpanoon liittyvät toimenpiteet sekä toimenpiteet, jotka liittyvät valvontajärjestelmien sekä teknisen ja hallinnollisen tuen täytäntöönpanoon;
ERI-rahastojen nykyistä ja tulevaa toimintaa käsittelevät arvioinnit, asiantuntijaraportit, tilastot ja selvitykset, myös yleisluonteiset; tarvittaessa EIP voi toteuttaa ne;
toimet tietojen levittämiseksi, verkostoitumisen tukemiseksi, erityisesti ERI-rahastojen tuen tuottamia tuloksia ja niiden tuottamaa lisäarvoa koskevien viestintätoimien toteuttamiseksi, tietoisuuden lisäämiseksi sekä yhteistyön ja kokemusten vaihdon edistämiseksi, myös kolmansien maiden kanssa;
hallinnossa, seurannassa, tarkastuksessa, valvonnassa ja arvioinnissa käytettävien tietokonejärjestelmien käyttöönotto, toiminta ja keskinäiset yhteydet;
toimet arviointimenetelmien ja arviointikäytäntöjä koskevan tiedonvaihdon parantamiseksi;
tarkastuksiin liittyvät toimenpiteet;
kansallisten ja alueellisten valmiuksien lisääminen seuraavilla aloilla: investointisuunnittelu, tarpeiden arviointi, valmistelu sekä rahoitusvälineiden, yhteisten toimintasuunnitelmien ja suurhankkeiden, myös EIP:n kanssa toteutettavien yhteisten aloitteiden, suunnittelu ja täytäntöönpano;
hyvien käytäntöjen jakaminen, jotta jäsenvaltiot voivat paremmin parantaa asianomaisten 5 artiklassa tarkoitettujen kumppaneiden ja niiden kattojärjestöjen valmiuksia;
asetuksen (EU) 2017/825 mukaisesti rahoitettavat toimet, joilla edistetään älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan unionin strategian toteuttamista.
Komissio osoittaa vähintään 15 prosenttia tässä artiklassa tarkoitetuista resursseista yleisölle suunnatun viestinnän tehostamiseen ja komission aloitteesta toteutettavien viestintätoimien välisen synergian vahvistamiseen laajentamalla tuloksia koskevaa tietopohjaa etenkin tehostamalla tietojen keruuta ja levittämistä, laatimalla arviointeja ja raportteja sekä korostamalla erityisesti ERI-rahastojen osuutta ihmisten elämänlaadun parantamiseen ja lisäämällä ERI-rahastojen tuen näkyvyyttä ja lisäämällä tietoisuutta mainitun tuen tuloksista ja sen tuottamasta lisäarvosta. ERI-rahastojen tuen tuloksia ja lisäarvoa koskevia tiedotus- ja viestintä- ja näkyvyystoimenpiteitä, joissa erityisesti painotetaan toimia, jatketaan ohjelmien päättämisen jälkeen silloin, kun se on tarkoituksenmukaista. Tällaisilla toimilla täydennetään myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa ulkoista tiedotustoimintaa sikäli kuin ne liittyvät tämän asetuksen yleisiin tavoitteisiin.
Tässä artiklassa tarkoitetut toimenpiteet voidaan niiden tarkoituksen mukaan rahoittaa joko toiminta- tai hallintomenoina.
59 artikla
Jäsenvaltioiden aloitteesta annettava tekninen tuki
Rajoittamatta 2 kohdan soveltamista jäsenvaltiot voivat toteuttaa 1 kohdassa tarkoitettuja toimia tekemällä suoraan sopimuksen
EIP:n kanssa;
kansainvälisen rahoituslaitoksen kanssa, jossa jäsenvaltio on osakkaana;
edellä 38 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdan iii alakohdassa tarkoitetun julkisomisteisen pankin tai laitoksen kanssa.
VII
OSASTO
ERI-RAHASTOJEN RAHOITUSTUKI
I
LUKU
ERI-rahastojen tuki
60 artikla
Osarahoitusosuuden määrittäminen
61 artikla
Päätökseen saatettujen toimien tuottamat nettotulot
Jos kaikki investointikustannukset eivät ole tukikelpoisia osarahoitusta varten, nettotulot jaetaan investointikustannusten tukikelpoisten ja muiden kuin tukikelpoisten osien suhteessa.
Toimen mahdollisesti tuottamat nettotulot on määritettävä ennakkoon jollakin seuraavista menetelmistä, jonka hallintoviranomainen valitsee toimialaa, sen osaa tai toimen tyyppiä varten:
toimialaa tai sen osaa koskevan kiinteän nettotuloprosenttiosuuden soveltaminen toimeen liitteen V tai mahdollisten toisessa, kolmannessa ja neljännessä alakohdassa tarkoitettujen delegoitujen säädösten mukaisesti;
jäsenvaltion a alakohdan soveltamisalaan kuulumatonta toimialaa tai sen osaa varten määrittämän kiinteän nettotuloprosenttiosuuden soveltaminen. Ennen edellä tarkoitetun kiinteän prosenttiosuuden soveltamista toimivaltaisen tarkastusviranomaisen on tarkistettava, että se on määritetty käyttämällä oikeudenmukaista, tasapuolista ja todennettavaa menetelmää, joka perustuu aikaisempiin tietoihin tai objektiivisiin perusteisiin;
toimesta saatujen diskontattujen nettotulojen laskeminen ottaen huomioon toimea koskevaan toimialaan tai sen osaan soveltuva viiteajanjakso, asianomaiselta investointiluokalta yleensä odotettava kannattavuus, saastuttaja maksaa -periaatteen soveltamien ja soveltuvin osin kyseisen jäsenvaltion tai alueen suhteelliseen vaurauteen liittyvät tasapuolisuusnäkökohdat.
Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 149 artiklan mukaisesti liitteen V muuttamiseksi perustelluissa tapauksissa mukauttamalla siinä vahvistettuja kiinteitä prosenttiosuuksia siten, että otetaan soveltuvin osin huomioon aiemmat tiedot, mahdollisuudet kustannusten kattamiseen ja saastuttaja maksaa -periaate.
Siirretään komissiolle valta antaa 149 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla vahvistetaan kiinteät prosenttiosuudet toimialoille tai niiden osille, jotka liittyvät tieto- ja viestintäteknologiaan, tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin sekä energiatehokkuuteen. Komissio antaa delegoidut säädökset tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2015.
Lisäksi komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä 149 artiklan mukaisesti asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa sellaisten muiden toimialojen tai niiden osien, myös toimialojen, jotka kuuluvat 9 artiklan ensimmäisessä kohdassa määriteltyihin temaattisiin tavoitteisiin ja joita tuetaan ERI-rahastoista, lisäämiseksi liitteeseen V.
Ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettua menetelmää sovellettaessa kaikki toimen toteutuksen aikana ja sen päätökseen saamisen jälkeen syntyvät nettotulot katsotaan kiinteää prosenttiosuutta soveltamalla huomioon otettaviksi, eikä niitä näin ollen vähennetä myöhemmin toimen tukikelpoisista menoista.
Kun uutta toimialaa tai sen osaa koskeva kiinteä prosenttiosuus on vahvistettu delegoidulla säädöksellä kolmannen ja neljännen alakohdan mukaisesti, hallintoviranomainen voi päättää soveltaa ensimmäisen alakohdan a alakohdassa mainittua menetelmää kyseiseen toimialaan tai sen osaan liittyviin uusiin toimiin.
Siirretään komissiolle valta antaa 149 artiklan mukaisesti ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetun menetelmän vahvistamista koskevia delegoituja säädöksiä. Tätä menetelmää sovellettaessa toimen toteutuksen aikana syntyneet ja sellaisista tulolähteistä peräisin olevat nettotulot, joita ei ole otettu huomioon määriteltäessä toimen mahdollisia nettotuloja, vähennetään toimen tukikelpoisista menoista viimeistään tuensaajan esittämässä loppumaksatushakemuksessa.
Edellä olevia 1–6 kohtaa ei sovelleta
pelkästään ESR:stä tukea saaviin toimiin tai niiden osiin;
toimiin, joiden tukikelpoiset kokonaiskustannukset ovat enintään 1 000 000 euroa ennen 1–6 kohdan soveltamista;
kokonaan takaisin maksettavaan tukeen ja palkintoihin;
tekniseen tukeen;
rahoitusvälineille annettavaan tai niistä saatavaan tukeen;
toimiin, joihin myönnetään julkista tukea kertakorvausten tai vakioyksikkökustannusten muodossa;
toimiin, joita toteutetaan yhteisen toimintasuunnitelman puitteissa;
toimiin, joiden tukimäärät tai -osuudet määritellään maaseuturahastoasetuksen liitteessä II tai Euroopan meri- ja kalatalousrahastoasetuksessa.
Sen estämättä, mitä tämän kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa säädetään, jäsenvaltion soveltaessa 5 kohtaa se voi sisällyttää asiaankuuluvaan prioriteettiin tai toimenpiteeseen toimia, joiden tukikelpoiset kokonaiskustannukset ovat enintään 1 000 000 euroa ennen 1–6 kohdan soveltamista.
II
LUKU
ERI-rahastoista julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksille myönnettävää tukea koskevat erityissäännöt
62 artikla
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet
ERI-rahastoja voidaan käyttää tukemaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuustoimia. Tällaisten julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuustoimien on oltava erityisesti valtiontukia ja julkisia hankintoja koskevan sovellettavan lainsäädännön mukaisia.
63 artikla
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuustoimien tuensaaja
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuustoimien osalta ja poiketen siitä, mitä 2 artiklan 10 kohdassa säädetään, tuensaaja voi olla joko
toimen käynnistävä julkisoikeudellinen yhteisö, tai
jäsenvaltion yksityisoikeuden mukainen yhteisö, jäljempänä 'yksityissektorin kumppani', joka on valittu tai on määrä valita toimen täytäntöönpanoa varten.
64 artikla
Tuki julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuustoimille
Jos on kyse julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuustoimesta, jossa tuensaaja on julkisoikeudellinen yhteisö, tällaiseen kumppanuustoimeen liittyviä menoja, jotka ovat aiheutuneet yksityissektorin kumppanille ja jotka yksityissektorin kumppani on maksanut, voidaan 65 artiklan 2 kohdasta poiketen pitää tuensaajalle aiheutuneina ja tuensaajan maksamina, ja ne voidaan sisällyttää komissiolle osoitettavaan maksatushakemukseen edellyttäen, että seuraavat edellytykset täyttyvät:
tuensaaja on tehnyt julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta koskevan sopimuksen yksityissektorin kumppanin kanssa;
hallintoviranomainen on todentanut, että yksityissektorin kumppani on maksanut tuensaajan ilmoittamat menot ja että toimi on sovellettavan unionin ja kansallisen lainsäädännön, ohjelman ja toimelle asetettujen tukiedellytysten mukainen.
III
LUKU
Menojen tukikelpoisuus ja toimien pysyvyys
65 artikla
Tukikelpoisuus
ERI-rahastoista osarahoitettavista toimen tukikelpoisista menoista on vähennettävä viimeistään tuensaajan esittämässä loppumaksatushakemuksessa nettotulot, joita ei ole otettu huomioon toimen hyväksymisajankohtana ja jotka toimi on tuottanut suoraan ainoastaan toteuttamisensa aikana. Jos kaikki kustannukset eivät ole oikeutettuja osarahoitukseen, nettotulot jaetaan kustannusten tukikelpoisten ja muiden kuin tukikelpoisten osien suhteessa.
Tätä kohtaa ei sovelleta
tekniseen tukeen;
rahoitusvälineisiin;
kokonaan takaisin maksettavaan tukeen;
palkintoihin;
valtiontukisääntöjen soveltamisalaan kuuluviin toimiin;
toimiin, joihin myönnetään julkista tukea kertakorvausten tai vakioyksikkökustannusten muodossa, jos nettotulot on otettu ennakolta huomioon;
yhteisen toimintasuunnitelman mukaisesti toteutettaviin toimiin, jos nettotulot on otettu ennakolta huomioon;
toimiin, joiden tukimäärät tai -osuudet määritellään maaseuturahastoasetuksen liitteessä II tai Euroopan meri- ja kalatalousrahastoasetuksessa, lukuun ottamatta toimia, joiden osalta Euroopan meri- ja kalatalousrahastoasetuksessa viitataan tähän kohtaan; tai
toimiin, joiden tukikelpoisten kustannusten kokonaismäärä on enintään 100 000 euroa.
Tässä artiklassa ja 61 artiklassa kaikkia tuensaajan saamia maksuja, jotka johtuvat tuensaajan ja kolmansien osapuolien välisen sopimuksen rikkomisen johdosta maksetuista sopimussakoista tai jotka on maksettu siitä syystä, että julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön (vakuus) mukaisesti valittu kolmas osapuoli on peruuttanut tarjouksensa, ei katsota tuloiksi, eikä niitä vähennetä toimen tukikelpoisista menoista.
Euroopan meri- ja kalatalousrahaston rahastokohtaiset säännöt voivat poiketa ensimmäisen alakohdan säännöksistä.
Poiketen siitä, mitä 9 kohdassa säädetään, sellaisista toimista aiheutuvat menot, joilla parannetaan kriisinhallintavalmiuksia covid-19:n puhkeamisen yhteydessä, ovat tukikelpoisia 1 päivästä helmikuuta 2020 lukien.
Poiketen siitä, mitä 9 kohdassa säädetään, Venäjän federaation sotilaallisesta hyökkäyksestä johtuvan muuttoliikkeen haasteisiin vastaamiseksi toteutettavien toimien menot ovat tukikelpoisia 24 päivästä helmikuuta 2022.
Edellä olevaa 6 kohtaa ei sovelleta myöskään Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta tuettuihin toimiin, joilla puututaan tämän hyökkäyksen seurauksiin kalastus- ja vesiviljelyalalla.
Poiketen siitä, mitä 125 artiklan 3 kohdan b alakohdassa säädetään, tällaiset toimet voidaan valita EAKR:stä, ESR:stä, koheesiorahastosta tai Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta tuettaviksi ennen muutetun ohjelman hyväksymistä.
66 artikla
Tukimuodot
ERI-rahastoja käytetään avustusten, palkintojen, takaisin maksettavan tuen ja rahoitusvälineiden tai niiden yhdistelmien muodossa annettavan tuen myöntämiseen.
Takaisin maksettavan tuen osalta tuki, joka on maksettu takaisin tuen antaneelle elimelle tai jäsenvaltion muulle toimivaltaiselle viranomaiselle, on pidettävä erillisellä tilillä tai pidettävä erillään eri kirjanpitokoodeilla ja käytettävä uudelleen samaan tarkoitukseen tai ohjelman tavoitteiden mukaisesti.
67 artikla
Avustusmuodot ja takaisin maksettava tuki
Avustuksia ja takaisin maksettavaa tukea maksetaan seuraavin tavoin:
tosiasiallisesti aiheutuneiden ja maksettujen tukikelpoisten kustannusten korvaukset sekä tapauksen mukaan luontoissuoritukset ja poistot;
vakioyksikkökustannukset;
kertakorvaukset;
kiinteämääräinen rahoitus, joka määritetään soveltamalla tiettyä prosenttiosuutta yhteen tai useampaan tarkemmin määriteltyyn kustannuslajiin;
rahoitus, joka ei perustu asianomaisten toimien kustannuksiin vaan toteuttamisen edistymiselle 5 a kohdan nojalla annetussa delegoidussa säädöksessä esitettyjen ehtojen täyttämiseen tai ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen.
Rahastokohtaisilla säännöillä voidaan rajoittaa sitä, miten tiettyihin toimiin suorittaa tukea avustuksina tai takaisin maksettavana tukena.
Ensimmäisen alakohdan e alakohdassa tarkoitetun rahoitusmuodon osalta tarkastuksen ainoana tarkoituksena on varmentaa, että korvauksen suorittamisen edellytykset on täytetty.
Jos käytetään kiinteämääräistä rahoitusta, kustannuslajit, joihin sovelletaan kiinteää prosenttiosuutta, voidaan korvata 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan mukaisesti.
Maaseuturahastosta, EAKR:stä tai ESR:stä tuetuissa toimissa, joissa käytetään 68 b artiklan 1 kohdassa tarkoitettua kiinteää prosenttiosuutta, osallistujille maksetut korvaukset ja palkat voidaan korvata tämän artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan mukaisesti.
Tähän kohtaan sovelletaan 152 artiklan 7 kohdassa säädettyjä siirtymäsäännöksiä.
Edellä 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b, c ja d alakohdassa tarkoitetut määrät vahvistetaan jollain seuraavalla tavalla:
oikeudenmukainen, tasapuolinen ja todennettava laskentamenetelmä, jonka perustana on mikä tahansa seuraavista:
tilastotiedot, muut objektiiviset perusteet tai asiantuntija-arvio;
yksittäisten tuensaajien todennetut aiemmat tiedot;
yksittäisten tuensaajien tavanomaiset kustannuslaskentakäytännöt;
hallintoviranomaisen tai maaseuturahaston tapauksessa toimien valinnasta vastaavan viranomaisen ennakkoon hyväksymä tapauskohtainen talousarvioluonnos, jos julkinen tuki on enintään 100 000 euroa;
niiden vastaavia yksikkökustannuksia, kertakorvauksia ja kiinteämääräistä rahoitusta koskevien soveltamissääntöjen mukaisesti, joita sovelletaan unionin politiikan aloilla samantyyppisiin toimiin ja tuensaajiin;
niiden vastaavia yksikkökustannuksia, kertakorvauksia ja kiinteämääräistä rahoitusta koskevien soveltamissääntöjen mukaisesti, joita sovelletaan jäsenvaltion kokonaan rahoittamissa avustusjärjestelmissä samantyyppisiin toimiin ja tuensaajiin;
tässä asetuksessa tai rahastokohtaisissa säännöissä vahvistetut määrät;
erityiset menetelmät rahastokohtaisten sääntöjen mukaisten määrien määrittämiseksi.
68 artikla
Välillisten kustannusten kiinteämääräinen rahoitus avustusten ja takaisin maksettavan tuen osalta
Jos toimen toteuttamisesta aiheutuu välillisiä kustannuksia, ne voidaan laskea kiinteämääräisinä jollain seuraavalla tavalla:
kiinteä prosenttiosuus, joka on enintään 25 prosenttia tukikelpoisista välittömistä kustannuksista, edellyttäen, että osuus lasketaan käyttämällä oikeudenmukaista, tasapuolista ja todennettavaa laskentamenetelmää tai menetelmää, jota sovelletaan jäsenvaltion kokonaan rahoittamissa avustusjärjestelmissä samantyyppisiin toimiin ja avustuksensaajiin;
kiinteä prosenttiosuus, joka on enintään 15 prosenttia tukikelpoisista välittömistä henkilöstökustannuksista, ilman, että jäsenvaltiota vaaditaan suorittamaan laskelma sovellettavan osuuden määrittämiseksi;
kiinteä prosenttiosuus, jota sovelletaan tukikelpoisiin välittömiin kustannuksiin ja joka perustuu olemassa oleviin menetelmiin ja vastaaviin rahoitusosuuksiin, joita sovelletaan unionin politiikan aloilla samantyyppisiin toimiin ja avustuksensaajiin.
Siirretään komissiolle valta antaa 149 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään säännöksiä, jotka koskevat tämän kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitettua kiinteää prosenttiosuutta sekä asiaan liittyviä menetelmiä.
68 a artikla
Henkilöstökustannukset avustusten ja takaisin maksettavan tuen osalta
Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta Euroopan alueellista yhteistyötä koskevan tavoitteen alaan kuuluviin ohjelmiin sellaisten henkilöiden henkilöstökustannusten osalta, jotka tekevät toimea koskevaa työtä osa-aikaisina.
68 b artikla
Muiden kustannusten kuin henkilöstökustannusten kiinteämääräinen rahoitus
ESR:stä, EAKR:stä tai maaseuturahastosta tuettujen toimien tapauksessa osallistujille maksetut palkat ja korvaukset katsotaan tukikelpoisiksi lisäkustannuksiksi, jotka eivät sisälly kiinteään prosenttiosuuteen.
68 c artikla
Venäjän federaation sotilaallisesta hyökkäyksestä johtuviin muuttoliikkeeseen liittyviin haasteisiin vastaamiseen liittyvien toimien yksikkökustannus
Venäjän federaation sotilaallisesta hyökkäyksestä johtuviin muuttoliikkeeseen liittyviin haasteisiin vastaamiseen liittyvien toimien täytäntöönpanoa varten jäsenvaltiot voivat sisällyttää maksatushakemuksissa ilmoitettuihin menoihin yksikkökustannuksen, joka liittyy neuvoston täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2022/382 ( 25 ) ja neuvoston direktiivin 2001/55/EY ( 26 ) mukaista tilapäistä suojelua tai kansallisen lainsäädännön mukaisesti muuta riittävää suojelua saavien henkilöiden perustarpeisiin vastaamiseen ja muuhun tukemiseen. Kyseinen yksikkökustannus on 100 euroa viikossa jokaista sellaista täyttä tai vajaata viikkoa kohden, jonka henkilö oleskelee kyseisessä jäsenvaltiossa. Yksikkökustannusta voidaan soveltaa enintään 26 viikon ajan alkaen päivästä, jona henkilö saapuu unioniin.
Tällä perusteella laskettuja määriä pidetään tuensaajille maksettuna julkisena tukena ja tämän asetuksen mukaisena tukikelpoisena menona.
69 artikla
Avustuksiin ja takaisin maksettavaan tukeen sovellettavat erityiset kelpoisuussäännöt
Työn, tavaroiden, palvelujen, maan tai kiinteistön tarjoamisen muodossa olevat luontoissuoritukset, joista ei ole suoritettu laskuilla tai vastaavalla tavalla todistusvoimaisella asiakirjalla osoitettavissa olevaa rahakorvausta, voivat olla tukikelpoisia, edellyttäen, että tästä säädetään ERI-rahastojen ja ohjelman tukikelpoisuussäännöissä ja jos kaikki seuraavat perusteet täyttyvät:
luontoissuorituksia sisältävälle toimelle myönnetty julkinen tuki ei toimen päättyessä ylitä tukikelpoisten menojen kokonaismäärää, luontoissuoritukset pois luettuina;
luontoissuorituksille määritetty arvo ei ylitä kyseisillä markkinoilla yleisesti hyväksyttyjä kustannuksia;
luontoissuorituksen arvo ja käyttöön antaminen voidaan arvioida ja varmentaa riippumattomalla tavalla;
jos kyse on maan tai kiinteistön tarjoamisesta, voidaan suorittaa rahakorvaus sellaisesta vuokrasopimuksesta, jonka vuotuinen nimellinen määrä ei ylitä jäsenvaltion valuutan yksittäistä yksikköä;
jos luontoissuoritukset ovat palkatonta työtä, kyseisen työn arvon määrittelyssä otetaan huomioon käytetty ja todennettu aika sekä vastaavasta työstä maksettava palkka.
Edellä tämän kohdan ensimmäisen alakohdan d kohdassa tarkoitetun maan tai kiinteistön arvon on oltava riippumattoman, pätevän asiantuntijan tai asianmukaisesti valtuutetun virallisen elimen todistama, eikä se saa ylittää3 kohdan b alakohdassa vahvistettua enimmäismäärää.
Poistokustannuksia voidaan pitää tukikelpoisina seuraavin edellytyksin:
se sallitaan ohjelman tukikelpoisuussäännöissä;
menojen määrästä on todistusvoimaltaan laskuihin rinnastettavat todentavat asiakirjat, kun kyseessä on 67 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettu korvausmuoto;
kustannukset liittyvät yksinomaan toimen tukikauteen;
poistojen kohteena olevan omaisuuden hankintaan ei ole saatu julkista avustusta.
Seuraaviin kustannuksiin ei voida myöntää rahoitusosuutta ERI-rahastoista eikä koheesiorahastosta 92 artiklan 6 kohdassa tarkoitetuin tavoin Verkkojen Eurooppa -välineelle siirrettävästä määrästä:
lainojen korot, paitsi korkotuen tai vakuuspalkkiohyvityksen muodossa myönnettyjen avustusten osalta;
rakentamattoman ja rakennetun maan hankinta siltä osin kuin siihen käytettävä määrä ylittää kymmenen prosenttia kyseisen toimen tukikelpoisista kokonaismenoista. Joutomaiden ja rakennuksia käsittävien hylättyjen teollisuusalueiden osalta prosenttiosuus on 15 prosenttia. Asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa tämä raja voidaan nostaa edellä mainittuja prosenttiosuuksia korkeammaksi ympäristön laadun säilyttämistä koskevien toimien osalta;
arvonlisävero, paitsi jos se on kansallisen alv-lainsäädännön mukaan palautukseen oikeuttamaton.
70 artikla
Sijainnin mukaan määräytyvä toimien tukikelpoisuus
Jäsenvaltion koko alueen kattamien toimien, jotka koskevat palvelujen tarjoamista kansalaisille tai yrityksille, katsotaan sijaitsevan jäsenvaltion kaikilla ohjelma-alueilla. Tällaisissa tapauksissa menot on jaettava kyseeseen tuleville ohjelma-alueille määräsuhteessa siten, että jakaminen perustuu muihin objektiivisiin kriteereihin.
Tämän kohdan toista alakohtaa ei sovelleta asetuksen (EU) N:o 1305/2013 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun kansalliseen ohjelmaan tai kyseisen asetuksen 54 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun kansallisen maaseutuverkoston perustamista ja toimintaa varten laadittuun erityisohjelmaan.
Hallintoviranomainen voi hyväksyä, että toimi toteutetaan ohjelma-alueen ulkopuolella mutta kuitenkin unionin alueella edellyttäen, että kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
toimi hyödyttää ohjelma-aluetta;
ohjelman perusteella ohjelma-alueen ulkopuolella sijaitseviin toimiin EAKR:stä, koheesiorahastosta, maaseuturahastosta tai Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta osoitettu kokonaismäärä on enintään 15 prosenttia tuesta, joka EAKR:stä, koheesiorahastosta, maaseuturahastosta tai Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta myönnetään prioriteettitasolla ohjelman hyväksymisajankohtana;
seurantakomitea on hyväksynyt kyseisen toimen tai kyseiset toimityypit;
toimelle tukea myöntävästä ohjelmasta vastaavat viranomaiset täyttävät toimen hallintoon, valvontaan ja tarkastukseen liittyvät ohjelman viranomaisvelvoitteet tai tekevät toimen toteutusalueen viranomaisten kanssa sopimuksia.
Jos rahastoista ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta rahoitetut toimet toteutetaan tämän kohdan mukaisesti ohjelma-alueen ulkopuolella ja ne tuottavat hyötyjä sekä ohjelma-alueella että sen ulkopuolisilla alueilla, kyseiset menot jaetaan kyseisille alueille määräsuhteessa siten, että jakaminen perustuu objektiivisiin kriteereihin.
Jos toimet koskevat 9 artiklan ensimmäisen kohdan 1 alakohdassa tarkoitettua temaattista tavoitetta ja ne pannaan täytäntöön jäsenvaltion ulkopuolella mutta kuitenkin unionin alueella, sovelletaan ainoastaan tämän kohdan ensimmäisen alakohdan b ja d alakohtaa.
Jos EAKR:stä, ESR:stä tai koheesiorahastosta tukea saavat toimet, joilla vastataan Venäjän federaation sotilaallisesta hyökkäyksestä johtuviin muuttoliikkeen haasteisiin, pannaan täytäntöön ohjelma-alueen ulkopuolella mutta jäsenvaltion sisällä, sovelletaan ainoastaan ensimmäisen alakohdan d alakohtaa.
71 artikla
Toimien pysyvyys
Infrastruktuuri- tai tuotannollisia investointeja käsittävän toimen on maksettava ERI-rahastojen rahoitusosuus takaisin, jos sitä koskee, tapauksen mukaan, joko viiden vuoden kuluessa loppumaksun suorittamisesta tuensaajalle tai valtiontukisäännöissä määrätyn ajan kuluessa jokin seuraavista:
tuotannollisen toiminnan lopettaminen tai sen siirtäminen ohjelma-alueen ulkopuolelle;
infrastruktuurin omistussuhteissa tapahtunut muutos, joka hyödyttää aiheettomasti jotakin yritystä tai julkista yhteisöä;
huomattava muutos, joka vaikuttaa sen luonteeseen, tavoitteisiin tai täytäntöönpanon edellytyksiin, mikä vaarantaisi sen alkuperäiset tavoitteet.
Jäsenvaltion on perittävä takaisin toimen yhteydessä aiheettomasti maksetut määrät suhteessa siihen ajanjaksoon, jona vaatimuksia ei ole täytetty.
Jäsenvaltiot voivat lyhentää ensimmäisessä alakohdassa asetetun määräajan kolmeen vuoteen investointien tai pk-yritysten luomien työpaikkojen säilyttämiseksi.
VIII
OSASTO
HALLINTO JA VALVONTA
I
LUKU
Hallinto- ja valvontajärjestelmät
72 artikla
Hallinto- ja valvontajärjestelmien yleiset periaatteet
Hallinto- ja valvontajärjestelmien on 4 artiklan 8 kohdan mukaisesti sisällettävä seuraavat:
kunkin hallinnosta ja valvonnasta vastaavan asianomaisen elimen tehtävien kuvaus samoin kuin tehtävien jako kunkin elimen sisällä;
tehtävien eriyttämistä koskevan periaatteen noudattaminen kyseisten elinten välillä ja kunkin elimen sisällä;
ilmoitettujen menojen oikeellisuuden ja asianmukaisuuden varmistamista koskevat menettelyt;
tietokoneistetut tietojärjestelmät kirjanpitoa, taloudellisten tietojen ja indikaattoreita koskevien tietojen säilyttämistä ja siirtämistä sekä seurantaa ja raportointia varten;
raportointi- ja seurantajärjestelmät, jos vastuussa oleva elin siirtää tehtävien suorittamisen toiselle elimelle;
hallinto- ja valvontajärjestelmien toiminnan tarkastamista koskevat järjestelyt;
asianmukaisen jäljitysketjun turvaamista koskevat järjestelmät ja menettelyt;
sääntöjenvastaisuuksien, myös petosten, ehkäisy, toteaminen ja oikaisu sekä aiheettomasti maksettujen summien takaisinperintä mahdolliset viivästyskorot mukaan luettuina.
73 artikla
Yhteistyössä toteutettavan hallinnon piiriin kuuluvat tehtävät
Yhteistyössä toteutettavan hallinnon periaatteen mukaisesti jäsenvaltiot ja komissio vastaavat ohjelmien hallinnosta ja valvonnasta tässä asetuksessa ja rahastokohtaisissa säännöissä vahvistettujen vastuualueidensa mukaisesti.
74 artikla
Jäsenvaltioiden tehtävät
II
LUKU
Komission valtuudet ja tehtävät
75 artikla
Komission valtuudet ja tehtävät
Komission virkamiehillä tai komission valtuuttamilla edustajilla, joilla on asianmukaiset valtuudet suorittaa paikan päällä tehtäviä tarkastuksia, on oltava mahdollisuus tutustua kaikkiin tarpeellisiin tietoihin, asiakirjoihin ja metatietoihin, jotka liittyvät ERI-rahastoista tuettuihin toimiin tai hallinto- ja valvontajärjestelmiin, riippumatta välineestä, jolle tiedot ja asiakirjat on tallennettu. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle pyynnöstä jäljennökset näistä tiedoista, asiakirjoista ja metatiedoista.
Tässä artiklassa säädetyt valtuudet eivät vaikuta niiden kansallisten säännösten soveltamiseen, joiden mukaan tietyt toimet kuuluvat ainoastaan kansallisessa lainsäädännössä nimenomaisesti nimetyille virkamiehille. Komission virkamiehet ja komission valtuuttamat edustajat eivät muun muassa saa osallistua yksityisissä tiloissa suoritettaviin käynteihin tai kansallisen lainsäädännön mukaiseen epäiltyjen viralliseen kuulusteluun. Tällä tavoin hankittujen tietojen on kuitenkin oltava tällaisten virkamiesten ja edustajien saatavilla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisten tuomioistuinten toimivaltaa ja kunnioittaen täysin kyseisten oikeussubjektien perusoikeuksia.
Komissio toimittaa toimivaltaiselle kansalliselle viranomaiselle seuraavat asiakirjat:
tarkastusraporttiluonnos paikan päällä suoritetuista tilintarkastuksista tai tarkastuksista kolmen kuukauden kuluessa kyseisen tilintarkastuksen tai tarkastuksen päättymisestä;
lopullinen tarkastusraportti kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun toimivaltaiselta kansalliselta viranomaiselta saadaan täydellinen vastaus paikan päällä suoritetuista asianomaisista tilintarkastuksista tai tarkastuksista tehtyyn tarkastusraporttiluonnokseen.
Ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen raporttien on oltava saatavilla kyseisissä alakohdissa säädettyjen määräaikojen puitteissa vähintään yhdellä unionin toimielinten virallisista kielistä.
Ensimmäisen alakohdan a alakohdassa säädettyyn määräaikaan ei sisälly jaksoa, joka alkaa sitä päivää seuraavana päivänä, jona komissio lähettää huomautuksensa jäsenvaltiolle, ja joka jatkuu siihen asti, kun jäsenvaltio vastaa kyseiseen huomautukseen.
Tätä kohtaa ei sovelleta maaseuturahastoon.
IX
OSASTO
VARAINHOITO, TILIEN TARKASTUS JA HYVÄKSYMINEN JA RAHOITUSOIKAISUT, VAPAUTTAMINEN
I
LUKU
Varainhoito
76 artikla
Talousarviositoumukset
Unionin talousarviositoumukset toteutetaan kunkin ohjelman osalta rahastokohtaisina vuotuisina erinä 1 päivän tammikuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2020 välisenä aikana. Suoritusvaraukseen liittyvät talousarviositoumukset tehdään kussakin ohjelmassa erikseen muista ohjelmaan kohdennettavista määrärahoista.
Ohjelman hyväksymisestä annettu komission päätös muodostaa ►M6 varainhoitoasetuksen 110 artiklan 1 kohdassa ◄ tarkoitetun rahoituspäätöksen ja, sen jälkeen, kun rahoituspäätös on annettu tiedoksi asianomaiselle jäsenvaltiolle, kyseisen asetuksen mukaisen oikeudellisen sitoumuksen.
Ensimmäistä erää koskeva talousarviositoumus tehdään kussakin ohjelmassa sen jälkeen, kun komissio on hyväksynyt ohjelman.
Komissio tekee myöhempiä eriä koskevat talousarviositoumukset ennen kunkin vuoden toukokuun 1 päivää tämän artiklan toisessa kohdassa tarkoitetun päätöksen perusteella lukuun ottamatta tapauksia, joihin sovelletaan varainhoitoasetuksen 16 artiklaa.
Jos 22 artiklassa tarkoitetun tuloskehyksen soveltamisen perusteella käy ilmi, että prioriteettien välitavoitteita ei ole saavutettu, komissio vapauttaa tarvittaessa vastaavat kyseiseen ohjelmaan osana suoritusvarausta sidotut määrärahat ja asettaa ne uudelleen saataville niitä ohjelmia varten, joiden määrärahoja lisätään komission 22 artiklan 5 kohdan mukaisesti hyväksymän muutoksen mukaisesti.
77 artikla
Maksuja koskevat yhteiset säännöt
78 artikla
Välimaksujen ja loppumaksun laskentaa koskevat yhteiset säännöt
Rahastokohtaisissa säännöissä vahvistetaan, miten välimaksuina ja loppumaksuna korvattava määrä lasketaan. Korvattava määrä saadaan soveltamalla tiettyä osarahoitusosuutta tukikelpoisiin menoihin.
79 artikla
Maksatushakemukset
80 artikla
Euron käyttö
Jäsenvaltioiden toimittamissa ohjelmissa esitetyt määrät, menoarviot, menoilmoitukset, maksatushakemukset, tilitykset sekä vuotuisissa ja lopullisissa täytäntöönpanokertomuksissa mainitut menot on esitettävä euromääräisinä.
81 artikla
Ensimmäisen ennakkomaksun maksaminen
82 artikla
Ensimmäisen ennakkomaksun poistaminen tileistä
Ensimmäisenä ennakkomaksuna maksettu määrä on poistettava kokonaisuudessaan komission tileistä viimeistään silloin, kun ohjelma päätetään.
83 artikla
Maksun määräajan kulumisen keskeyttäminen
Varainhoitoasetuksessa tarkoitettu valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä voi keskeyttää ►C1 välimaksatushakemuksen ◄ maksumääräajan kulumisen enintään kuudella kuukaudella, jos
kansallisen tai unionin tarkastuselimen toimittamien tietojen mukaan on olemassa selvää näyttöä, joka viittaa huomattaviin puutteisiin hallinto- ja valvontajärjestelmän toiminnassa;
kyseisen valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän on tehtävä lisätarkistuksia saatuaan tietoja, joiden perusteella hän epäilee, että maksatushakemukseen sisältyviin menoihin liittyy sääntöjenvastaisuus, jolla on vakavia taloudellisia seurauksia;
jokin ►M6 varainhoitoasetuksen 63 artiklan 5, 6 ja 7 kohdan ◄ vaadituista asiakirjoista on jätetty toimittamatta.
Jäsenvaltio voi hyväksyä maksun määräajan kulumisen keskeyttämisen vielä kolmella lisäkuukaudella.
Euroopan meri- ja kalatalousrahaston rahastokohtaisissa säännöissä voidaan vahvistaa erityisiä perusteita maksun määräajan kulumisen keskeyttämiselle, jos jäsenvaltio ei ole noudattanut yhteisen kalastuspolitiikan nojalla sovellettavien sääntöjen mukaisia velvoitteitaan; näiden sääntöjen on oltava oikeasuhteisia, kun otetaan huomioon noudattamatta jättämisen luonne, vakavuus, kesto ja uusiutuminen.
II
LUKU
Tilien tarkastus ja hyväksyminen
84 artikla
Komission suorittaman tilien tarkastuksen ja hyväksymisen määräaika
Viimeistään tilikauden loppumista seuraavan vuoden toukokuun 31 päivänä komissio soveltaa ►M6 varainhoitoasetuksen 63 artiklan 8 kohdan ◄ mukaisesti tileihin tarkastus- ja hyväksyntämenettelyjä ja ilmoittaa jäsenvaltiolle, voiko se todeta tilien olevan täydelliset, oikeat ja totuudenmukaiset rahastokohtaisten sääntöjen mukaisesti.
III
LUKU
Rahoitusoikaisut
85 artikla
Komission tekemät rahoitusoikaisut
Sovellettavan lainsäädännön rikkominen johtaa rahoitusoikaisuun vain komissiolle ilmoitettujen menojen osalta ja siinä tapauksessa, että yksi seuraavista edellytyksistä täyttyy:
rikkominen on vaikuttanut tai on voinut vaikuttaa ERI-rahastojen tukikohteeksi otetun toimen valintaan, jonka vastuussa oleva elin on tehnyt, tai tapauksissa, joissa ei rikkomuksen luonteen vuoksi ole mahdollista todeta tätä vaikutusta, mutta on huomattava riski, että rikkomuksella on tällainen vaikutus;
on mahdollista, että rikkominen on vaikuttanut tai on voinut vaikuttaa unionin talousarviosta korvattaviksi ilmoitettujen menojen määrään, tai tapauksissa, joissa ei rikkomuksen luonteen vuoksi ole mahdollista todeta tätä vaikutusta, mutta on huomattava riski, että rikkomuksella on tällainen vaikutus.
IV
LUKU
Vapauttaminen
86 artikla
Periaatteet
87 artikla
Vapauttamista koskevat poikkeukset
Vapauttamisen kohteena olevasta määrästä on vähennettävä määrät, jotka vastaavat sitä talousarviositoumusta, jonka osalta:
toimet keskeytetään sellaisen oikeudellisen menettelyn tai hallinnollisen muutoksenhaun vuoksi, jolla on lykkäävä vaikutus; tai
josta ei ole ollut mahdollista esittää maksatushakemusta koko ohjelman ◄ tai sen osan täytäntöönpanoa vakavasti vaikeuttaneen ylivoimaisen esteen vuoksi.
Ylivoimaiseen esteeseen ensimmäisen alakohdan b alakohdan nojalla vetoavien kansallisten viranomaisten on osoitettava ylivoimaisesta esteestä koituvat välittömät seuraukset koko ohjelman tai sen osan täytäntöönpanolle.
Ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdan soveltamiseksi vähennystä voidaan pyytää kerran, jos keskeytys tai ylivoimainen este on kestänyt enintään yhden vuoden, tai niin monta kertaa kuin ylivoimaisen esteen kesto tai niiden vuosien määrä edellyttävät, jotka ovat kuluneet toimen täytäntöönpanon keskeyttäneen oikeudellisen tai hallinnollisen päätöksen ja lopullisen oikeudellisen tai hallinnollisen päätöksen välillä.
88 artikla
Menettely
KOLMAS OSA
EAKR:ÄÄN, ESR:ÄÄN JA KOHEESIORAHASTOON SOVELLETTAVAT YLEISET SÄÄNNÖKSET
I
OSASTO
TAVOITTEET JA RAHOITUSKEHYS
I
LUKU
Tehtävä, tavoitteet ja tuen maantieteellinen kattavuus
89 artikla
Tehtävä ja tavoitteet
Rahastoista tuettavilla toimilla edistetään myös älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävän unionin strategian toteuttamista.
Edellä 1 kohdassa tarkoitetun tehtävään täyttämiseksi pyritään seuraaviin tavoitteisiin:
Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoite, jota toteutetaan jäsenvaltioissa ja alueilla ja jota tuetaan kaikista rahastoista; ja
Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoite, jota tuetaan EAKR:stä.
90 artikla
Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoite
Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen määrärahat kohdennetaan seuraaville kolmelle NUTS 2 -alueiden luokille:
vähemmän kehittyneet alueet, joiden BKT asukasta kohden on alle 75 prosenttia 27 jäsenvaltion EU:n BKT:n keskiarvosta;
siirtymäalueet, joiden BKT asukasta kohden on 75–90 prosenttia 27 jäsenvaltion EU:n BKT:n keskiarvosta;
kehittyneemmät alueet, joiden BKT asukasta kohden on yli 90 prosenttia 27 jäsenvaltion EU:n BKT:n keskiarvosta.
Alueet luokitellaan yhteen näistä kolmesta alueluokasta sen perusteella, mikä on kunkin alueen BKT asukasta kohden, ostovoimapariteettina mitattuna ja kautta 2007–2009 koskevien unionin lukujen perusteella, suhteessa 27 jäsenvaltion EU:n BKT:n keskiarvoon samalla viitekaudella.
Koheesiorahastorahoitukseen vuonna 2013 oikeutetut jäsenvaltiot, joiden nimellinen bruttokansantulo (BKTL) asukasta kohden on kuitenkin yli 90 prosenttia 27 jäsenvaltion EU:n asukaskohtaisen BKTL:n keskiarvosta ensimmäisen alakohdan mukaisesti laskettuna, saavat koheesiorahastosta erityistä siirtymäkauden tukea.
II
LUKU
Rahoituskehys
91 artikla
Taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden määrärahat
92 artikla
Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen ja Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen määrärahat
Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen määrärahat ovat 96,09 prosenttia kokonaismäärärahoista (eli yhteensä 317 073 545 392 euroa), ja ne kohdennetaan seuraavasti:
51,52 prosenttia (eli yhteensä 163 359 380 738 euroa) vähemmän kehittyneille alueille;
10,82 prosenttia (eli yhteensä 34 319 221 039 euroa) siirtymäalueille;
16,33 prosenttia (eli yhteensä 51 773 321 432 euroa) kehittyneemmille alueille;
20,89 prosenttia (eli yhteensä 66 236 030 665 euroa) koheesiorahastosta tukea saaville jäsenvaltioille;
0,44 prosenttia (eli yhteensä 1 385 591 518 euroa) lisärahoituksena Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklassa tarkoitetuille syrjäisimmille alueille ja NUTS 2 -alueille, jotka täyttävät vuoden 1994 liittymissopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa N:o 6 olevassa 2 artiklassa määrätyt ehdot.
Jäsenvaltiot, jotka saavat nuorisotyöllisyysaloitteen erityismäärärahojen lisämäärärahoja, voivat pyytää, että kyseisistä lisämäärärahoista enintään 50 prosenttia siirretään ESR:ään ESR-asetuksen 22 artiklan 1 kohdassa edellytetyksi vastaavaksi ESR:n kohdennetuksi investoinniksi. Tällainen siirto on tehtävä asianomaisiin alueluokkiin noudattaen nuorisotyöllisyysaloitteen erityismäärärahojen lisäykseen oikeutettujen alueiden luokittelua. Jäsenvaltioiden on pyydettävä siirtoa tämän asetuksen 30 artiklan 1 kohdan mukaisessa ohjelman muuttamispyynnössä. Aiempiin vuosiin kohdennettuja varoja ei saa siirtää.
Tämän kohdan toista alakohtaa sovelletaan kaikkiin vuosina 2019 ja 2020 osoitettuihin nuorisotyöllisyysaloitteen erityismäärärahojen lisämäärärahoihin.
Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksellä päätöksen, jossa vahvistetaan kunkin jäsenvaltion koheesiorahastomäärärahoista Verkkojen Eurooppa -välineelle määräsuhteessa koko kauden osalta siirrettävä määrä.
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua koheesiorahastosta annettavaa tukea vastaavat vuotuiset määrärahat merkitään vuoden 2014 talousarviomenettelyssä Verkkojen Eurooppa -välineen asianmukaisiin budjettikohtiin.
Koheesiorahastosta Verkkojen Eurooppa -välineelle siirrettävä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu määrä käytetään tekemällä erityisiä ehdotuspyyntöjä, jotka koskevat ydinverkkojen toteuttamishankkeita taikka hankkeita ja monialaisia toimia, jotka on yksilöity asetuksen (EU) N:o 1316/2013 liitteessä I olevassa I osassa.
Liikennealaan sovellettavia asetuksen (EU) N:o 1316/2013 sääntöjä sovelletaan neljännessä alakohdassa tarkoitettuihin erityisiin ehdotuspyyntöihin. Tukeen oikeutettujen hankkeiden valinnassa noudatetaan 31 päivään joulukuuta 2016 asti koheesiorahastomäärärahojen kansallista jakoa. Verkkojen Eurooppa -välineelle siirretyt varat, joita ei ole sidottu liikenteen infrastruktuurihankkeeseen, asetetaan 1 päivästä tammikuuta 2017 alkaen kaikkien koheesiorahaston tukeen oikeutettujen jäsenvaltioiden saataville liikenteen infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseksi asetuksen (EU) N:o 1316/2013 mukaisesti.
Sellaisten koheesiorahaston tukeen oikeutettujen jäsenvaltioiden tukemiseksi, joilla voi olla vaikeuksia suunnitella kehitysasteeltaan tai laadultaan tai molempien osalta ja unionin tason lisäarvoltaan riittäviä hankkeita, kiinnitetään erityistä huomiota ohjelmatukitoimiin, joiden tavoitteena on vahvistaa asetuksen (EU) N:o 1316/2013 liitteessä I olevassa I osassa lueteltujen hankkeiden kehittämiseen ja toteuttamiseen liittyviä institutionaalisia valmiuksia ja julkisen hallinnon ja julkisten palvelujen tehokkuutta. Komissio voi järjestää lisäehdotuspyyntöjä varmistaakseen siirrettyjen varojen mahdollisimman tehokkaan käyttöönoton kaikissa koheesiorahaston tukee oikeutetuissa jäsenvaltioissa.
Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksellä päätöksen, jossa vahvistetaan kunkin jäsenvaltion rakennerahastomäärärahoista koko kauden osalta siirrettävä määrä vähävaraisimmille suunnattuun apuun. Kullekin jäsenvaltiolle osoitettuja rakennerahastomäärärahoja vähennetään vastaavasti määräsuhteessa alueluokittain.
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua rakennerahastoista annettavaa tukea vastaavat vuotuiset määrärahat merkitään vuoden 2014 talousarviomenettelyssä vähävaraisimmille suunnatun avun välineen asianmukaisiin budjettikohtiin.
92 a artikla
REACT-EU-välineen määrärahat
Neuvoston asetuksen (EU) 2020/2094 ( 27 ) 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet toteutetaan rakennerahastoissa enintään 47 500 000 000 euron (vuoden 2018 hintoina) suuruisella, kyseisen asetuksen 2 artiklan 2 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitetulla määrällä, jollei sen 3 artiklan 3, 4, 7 ja 9 kohdasta muuta johdu.
Näillä Euroopan unionin elpymisvälineeseen perustuvilla vuosien 2021 ja 2022 lisämäärärahoilla annetaan tukea covid-19-pandemian ja sen sosiaalisten seurausten aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamisen edistämiseen sekä talouden vihreän, digitaalisen ja palautumiskykyä tukevan elpymisen pohjustamiseen, jäljempänä ”REACT-EU-välineen määrärahat”.
Asetuksen (EU) 2020/2094* 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti REACT-EU-välineen määrärahoja pidetään ulkoisina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohtaa sovellettaessa.
92 b artikla
REACT-EU-välineen määrärahojen toteuttamisjärjestelyt
Poiketen siitä, mitä 94 artiklassa säädetään, jäsenvaltioiden on myös yhteisesti jaettava osa REACT-EU-välineen määrärahoistaan Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen mukaisiin rajatylittäviin yhteistyöohjelmiin, johon ne osallistuvat, jos ne ovat samaa mieltä siitä, että tässä otetaan huomioon niiden kansalliset painopisteet.
REACT-EU-välineen määrärahat käytetään teknisen tuen toteuttamiseen tämän artiklan 6 kohdan mukaisesti sekä toimiin, joilla toteutetaan tämän artiklan 9 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua temaattista tavoitetta.
REACT-EU-välineen määrärahat asetetaan saataville vuosien 2021 ja 2022 talousarviositoumuksia varten 91 artiklassa vahvistettujen kokonaismäärärahojen lisäksi seuraavasti:
REACT-EU-välineen määrärahoilla tuetaan myös hallintomenoja enintään 18 000 000 euroon (vuoden 2018 hintoina) asti.
REACT-EU-välineen määrärahoilla tuettavia toimia voidaan valita tuen kohteeksi aina vuoden 2023 loppuun asti. REACT-EU-välineen määrärahoilla tuettaviin toimiin sovelletaan Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa, oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä ja rahoitussäännöistä sekä turvapaikka- ja maahanmuuttorahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista rahoitussäännöistä annettavassa asetuksessa vahvistettuja jaksottamista koskevia säännöksiä.
Edellä 76 artiklan toisessa kohdassa tarkoitettu oikeudellinen sitoumus vuosiksi 2021 ja 2022 tulee voimaan asetuksen (EU) 2020/2094 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuna päivänä tai sen jälkeen.
REACT-EU-välineen määrärahoihin ei sovelleta 76 artiklan kolmatta ja neljättä kohtaa.
Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 14 artiklan 3 kohdassa säädetään, REACT-EU-välineen määrärahoihin perustuviin talousarviositoumuksiin sovelletaan tämän asetuksen II osan IX osaston IV luvussa ja 136 artiklassa vahvistettuja vapauttamista koskevia sääntöjä. Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 12 artiklan 4 kohdan c alakohdassa säädetään, REACT-EU-välineen määrärahoja ei saa käyttää ohjelmaa tai toimea jatkavaan ohjelmaan tai toimeen.
Poiketen siitä, mitä tämän asetuksen 86 artiklan 2 kohdassa ja 136 artiklan 1 kohdassa säädetään, REACT-EU-välineen määrärahoja koskevat sitoumukset on vapautettava ohjelmien sulkemisessa noudatettavien sääntöjen mukaisesti.
Kunkin jäsenvaltion on jaettava EAKR:ssä ja ESR:ssä ohjelmatyötä varten saatavilla olevat REACT-EU-välineen määrärahat toimenpideohjelmiin tai rajatylittäviin yhteistyöohjelmiin ja otettava niihin mukaan paikallis- ja alueviranomaisia sekä kansalaisyhteiskuntaa ja työmarkkinaosapuolia edustavia tahoja kumppanuusperiaatteen mukaisesti.
Poiketen siitä, mitä 92 artiklan 7 kohdassa säädetään, osa REACT-EU-välineen määrärahoista ehdotetaan myös käytettäväksi korottamaan vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston (FEAD) tukea, jos asianomainen jäsenvaltio katsoo sen aiheelliseksi, jotta voidaan puuttua niiden tilanteeseen, jotka ovat kärsineet covid-19-kriisistä ennennäkemättömällä tavalla. Osa REACT-EU-välineen määrärahoista voidaan käyttää myös korottamaan nuorisotyöllisyysaloitteen tukea. Kummassakin tapauksessa korotusta voidaan ehdottaa ennen tai samanaikaisesti kuin määrärahat jaetaan EAKR:ään ja ESR:ään.
REACT-EU-välineen määrärahoja voidaan niiden alkuperäisen jakamisen jälkeen jäsenvaltion 30 artiklan 1 kohdan mukaisesti jättämän toimenpideohjelman muuttamista koskevan pyynnön perusteella siirtää EAKR:n ja ESR:n välillä 92 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetuista prosenttiosuuksista riippumatta, kunhan säilytetään ESR:n operatiivinen kokonaisvahvuus unionin tasolla. Tätä alakohtaa ei sovelleta Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen mukaisiin rajatylittäviin yhteistyöohjelmiin jaettuihin EAKR:n määrärahoihin.
REACT-EU-välineen määrärahoihin ei sovelleta 30 artiklan 5 kohtaa. Kyseisiä määrärahoja ei oteta huomioon kyseisessä kohdassa vahvistettujen enimmäismäärien laskentaperusteissa.
Sovellettaessa varainhoitoasetuksen 30 artiklan 1 kohdan f alakohtaa kyseisiin määrärahasiirtoihin ei sovelleta ehtoa, jonka mukaan määrärahojen on oltava tarkoitettu saman tavoitteen toteuttamiseen. Tällaiset siirrot voivat koskea vain kuluvaa vuotta tai rahoitussuunnitelmaan sisältyviä tulevia vuosia.
REACT-EU-välineen määrärahojen alkuperäiseen jakamiseen tai myöhempiin siirtoihin ei sovelleta tämän asetuksen 92 artiklan 4 kohdassa säädettyjä vaatimuksia.
REACT-EU-välineen määrärahat toteutetaan sen rahaston sääntöjen mukaisesti, johon ne on jaettu tai siirretty.
Enintään 6 prosenttia johonkin Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen mukaiseen rajatylittävään yhteistyöohjelmaan 1 kohdan toisen alakohdan nojalla jaetuista EAKR:n lisämäärärahoista voidaan jakaa tekniseen tukeen.
Ensimmäisessä alakohdassa säädetyn ensimmäisen ennakkomaksun lisäksi komissio maksaa 4 prosenttia ohjelmiin vuodeksi 2021 jaetuista REACT-EU-välineen määrärahoista ylimääräisenä ensimmäisenä ennakkomaksuna vuonna 2022. Kun on kyse ohjelmista jäsenvaltioissa, joissa Ukrainasta 24 päivän helmikuuta ja 23 päivän maaliskuuta 2022 välisenä aikana saapuneiden henkilöiden määrä vastaa yli 1:tä prosenttia kyseisen jäsenvaltion väestöstä, kyseinen prosenttiosuus korotetaan 34 prosenttiin.
Jäsenvaltioiden on raportoitava 50 artiklan 1 kohdan ja 111 artiklan mukaisesti toimitettavissa lopullisissa täytäntöönpanokertomuksissa, millä tavoin tämän kohdan toisessa alakohdassa säädetyt ylimääräiset ensimmäiset ennakkomaksut on käytetty Venäjän federaation sotilaallisen hyökkäyksen aiheuttamiin muuttoliikkeeseen liittyviin haasteisiin vastaamiseksi ja miten kyseisillä ylimääräisillä ensimmäisillä ennakkomaksuilla on edistetty talouden elpymistä.
Sovellettaessa 134 artiklan 2 kohtaa vuosien 2021, 2022 ja 2023 vuotuisiin ennakkomaksuihin REACT-EU-välineen määrärahojen on sisällyttävä tukimäärään, joka rahastoista on osoitettu kyseiselle toimenpideohjelmalle koko ohjelmakaudeksi.
Jos komission päätös toimenpideohjelman hyväksymisestä tai REACT-EU-välineen vuoden 2021 määrärahojen kohdentamista koskevasta toimenpideohjelman muutoksen hyväksymisestä on annettu 31 päivän joulukuuta 2021 jälkeen ja siihen liittyvää ennakkomaksua ei ole maksettu, tämän kohdan ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitettu ensimmäinen ennakkomaksu maksetaan vuonna 2022.
Tämän kohdan ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitettu ensimmäisenä ennakkomaksuna maksettu määrä on poistettava kokonaisuudessaan komission tileistä viimeistään sinä päivänä, kun toimenpideohjelma suljetaan.
Jäsenvaltiot voivat jakaa REACT-EU-välineen määrärahat joko yhteen tai useampaan eri toimintalinjaan Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen mukaisessa yhdessä tai useammassa nykyisessä toimenpideohjelmassa tai Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen mukaisessa yhdessä tai useammassa nykyisessä rajatylittävässä yhteistyöohjelmassa taikka tämän artiklan 10 kohdassa tarkoitettuun Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen mukaiseen yhteen tai useampaan uuteen toimenpideohjelmaan. Poiketen siitä, mitä 26 artiklan 1 kohdassa säädetään, ohjelma kattaa ajanjakson 31 päivään joulukuuta 2022 saakka, jollei tämän artiklan 4 kohdasta muuta johdu.
EAKR:n osalta REACT-EU-välineen määrärahat käytetään ensisijaisesti tukemaan investointeja terveyspalveluihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin tai sosiaaliseen infrastruktuuriin, tuen antamiseen käyttöpääoman tai investointituen muodossa pk-yritysten investointeihin aloille, joilla on hyvät mahdollisuudet luoda työpaikkoja, tukemaan digitaaliseen ja vihreään talouteen siirtymistä edistäviä investointeja, tukemaan kansalaisille peruspalveluja tuottavaan infrastruktuuriin kohdistuvia investointeja sekä tukemaan taloudellisia tukitoimenpiteitä alueilla, jotka ovat eniten riippuvaisia Covid-19-kriisistä pahiten kärsineistä aloista.
ESR:n osalta REACT-EU-välineen määrärahat käytetään ensisijaisesti tukemaan työmarkkinoille pääsyä säilyttämällä työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien työpaikkoja, myös työajan lyhentämisjärjestelyjen kautta, silloinkin, kun kyseistä tukea ei yhdistetä aktiivisiin työmarkkinatoimenpiteisiin, paitsi jos kyseisistä toimenpiteistä säädetään kansallisessa lainsäädännössä. REACT-EU-välineen määrärahoilla tuetaan työpaikkojen luomista ja laadukkaita työpaikkoja, erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville henkilöille, ja laajennetaan nuorisotyöllisyystoimenpiteitä vahvistetun nuorisotakuun mukaisesti. Investoinnit koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen ohjataan sekä vihreään siirtymään että digitaaliseen muutokseen vastaamiseksi.
REACT-EU-välineen määrärahoilla tuetaan myös sosiaalipalvelujärjestelmiä, joilla edistetään sosiaalista osallisuutta, syrjinnän torjuntaa ja köyhyyden poistamista koskevia toimenpiteitä, keskittyen erityisesti lapsia koskettavaan köyhyyteen, ja parannetaan tasavertaista yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen saatavuutta, myös lapsille, vanhuksille, vammaisille henkilöille, etnisille vähemmistöille ja asunnottomille.
Tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu temaattinen tavoite on varattu yksinomaan REACT-EU-välineen määrärahoja koskevaan ohjelmatyöhön. Poiketen siitä, mitä tämän asetuksen 96 artiklan 1 kohdan b, c ja d alakohdassa ja asetuksen (EU) N:o 1299/2013 8 artiklan 1 kohdassa säädetään, sitä ei saa yhdistää muihin investointiprioriteetteihin.
Tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu temaattinen tavoite muodostaa myös ainoan investointiprioriteetin EAKR:n ja ESR:n REACT-EU-välineen määrärahoja koskevassa ohjelmatyössä ja REACT-EU-välineen määrärahojen käytössä.
Jos nykyiseen toimenpideohjelmaan perustetaan yksi tai useampi erillinen toimintalinja, joka vastaa tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua temaattista tavoitetta, tämän asetuksen 96 artiklan 2 kohdan b alakohdan v ja vii alakohdassa ja asetuksen (EU) N:o 1299/2013 8 artiklan 2 kohdan b alakohdan v ja vi alakohdassa lueteltuja osatekijöitä ei vaadita tarkistetun toimenpideohjelman toimintalinjan kuvaukseen.
Tämän asetuksen 96 artiklan 2 kohdan d alakohdassa ja asetuksen (EU) N:o 1299/2013 8 artiklan 2 kohdan d alakohdassa säädetyssä tarkistetussa rahoitussuunnitelmassa vahvistetaan jaettavat REACT-EU-välineen määrärahat vuodeksi 2021 ja soveltuvin osin vuodeksi 2022 määrittämättä suoritusvaraukseen liittyviä määriä ja alueluokittain erittelemättä.
Poiketen siitä, mitä tämän asetuksen 30 artiklan 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltion jättämät ohjelman muuttamispyynnöt on perusteltava asianmukaisesti, ja niissä on erityisesti esitettävä ohjelmaan tehtävien muutosten odotetut vaikutukset covid-19-pandemian ja sen sosiaalisten seurausten aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamisen edistämiseen sekä talouden vihreän, digitaalisen ja palautumiskykyä tukevan elpymisen pohjustamiseen. Kyseisten pyyntöjen mukana on oltava tarkistettu ohjelma.
Poiketen siitä, mitä 96 artiklan 2 kohdan a alakohdassa säädetään, jos perustetaan tällainen uusi toimenpideohjelma, sen perusteluissa on esitettävä toimenpideohjelman odotetut vaikutukset covid-19-pandemian ja sen sosiaalisten seurausten aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamisen edistämiseen sekä talouden vihreän, digitaalisen ja palautumiskykyä tukevan elpymisen pohjustamiseen.
Jos perustetaan tällainen uusi toimenpideohjelma, jäsenvaltiot voivat esittää 96 artiklan 5 kohdan a alakohtaa sovellettaessa ainoastaan EAKR:stä, ESR:stä tai koheesiorahastosta tuettuja käynnissä olevia toimenpideohjelmia varten jo nimettyjä viranomaisia.
Tällaisen uuden toimenpideohjelman osalta ei vaadita 96 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdan v ja vii alakohdassa, 4 kohdassa, 6 kohdan b ja c alakohdassa ja 7 kohdassa säädettyjä osatekijöitä. Edellä 96 artiklan 3 kohdassa säädetyt osatekijät vaaditaan vain, jos vastaavaa tukea myönnetään.
Poiketen siitä, mitä 29 artiklan 3 ja 4 kohdassa ja 30 artiklan 2 kohdassa säädetään, komissio tekee kaikkensa hyväksyäkseen uuden erityisen toimenpideohjelman tai nykyiseen ohjelmaan tehtävän muutoksen 15 työpäivän kuluessa siitä, kun jäsenvaltio on toimittanut sen.
Poiketen siitä, mitä 56 artiklan 3 kohdassa ja 114 artiklan 2 kohdassa säädetään, jäsenvaltioiden on varmistettava, että 31 päivään joulukuuta 2024 mennessä tehdään vähintään yksi REACT-EU-välineen määrärahojen käyttöä koskeva arviointi, jossa arvioidaan niiden vaikuttavuutta, tehokkuutta, vaikutuksia ja soveltuvin osin osallistavuutta ja syrjimättömyyttä, myös sukupuolinäkökulmasta, sekä sitä, miten ne ovat edistäneet tämän artiklan 9 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua temaattista tavoitetta.
REACT-EU-välineen määrärahoihin ei sovelleta seuraavia säännöksiä:
temaattista keskittämistä koskevat vaatimukset, mukaan lukien tässä asetuksessa tai rahastokohtaisissa säännöissä vahvistetut kaupunkialueiden kestävään kehitykseen sovellettavat kynnysarvot, poiketen siitä, mitä 18 artiklassa säädetään;
ennakkoehdot, poiketen siitä, mitä 19 artiklassa ja rahastokohtaisissa säännöissä säädetään;
suoritusvarausta koskevat vaatimukset, poiketen siitä, mitä 20 artiklassa säädetään, ja tuloskehyksen soveltamista koskevat vaatimukset, poiketen siitä, mitä 22 artiklassa säädetään;
edellä oleva 65 artiklan 6 kohta sellaisten 1 päivästä helmikuuta 2020 alkaen käynnistettyjen toimien osalta, joilla edistetään covid-19-pandemian ja sen sosiaalisten seurausten aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamista sekä pohjustetaan talouden vihreän, digitaalisen ja palautumiskykyä tukevaa elpymistä ja joita tuetaan tämän artiklan 9 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun temaattisen tavoitteen puitteissa;
viestintästrategian laatimista koskevat vaatimukset, poiketen siitä, mitä 116 artiklassa ja 115 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetään.
Asetuksen (EU) N:o 1299/2013 12 artiklan 4 kohdassa säädetyistä vaatimuksista poiketen Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen mukaisilla REACT-EU-välineen määrärahoilla tuettavien toimien osalta riittää, että tuensaajat toimivat yhteistyössä vähintään kahdella alalla.
Jäsenvaltioiden ja hallintoviranomaisten on selvennettävä kansalaisille, että kyseinen toimi rahoitetaan osana unionin covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia, ja varmistettava täysi avoimuus, tapauksen mukaan sosiaalista mediaa käyttäen.
Liitteessä XII olevassa 2.2 jaksossa olevia viittauksia ”rahastoon”, ”rahastoihin” tai ”ERI-rahastoihin” täydennetään viittauksella siihen, että toimia ”rahoitetaan osana unionin covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia”, kun toimille myönnetään rahoitustukea REACT-EU-välineen määrärahoista.
93 artikla
Varojen siirtoa alueiden välillä koskeva kielto
94 artikla
Varojen siirtoa tavoitteiden välillä koskeva kielto
95 artikla
Täydentävyys
Tässä artiklassa sekä liitteessä X tarkoitetaan
'kiinteän pääoman bruttomuodostuksella' kaikkia kotimaisten tuottajien kiinteiden varojen hankintoja tiettynä ajanjaksona, vähennettynä luovutuksilla, ja eräitä tuottajan tai institutionaalisen yksikön tuotannollisen toiminnan aiheuttamia lisäyksiä valmistamattomien varojen arvoon, sellaisina kuin ne on määritelty neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2223/96 ( 28 )
'kiinteillä varoilla' tuotantoprosessien tuotoksina syntyneitä aineellisia tai aineettomia varoja, joita itseään käytetään toistuvasti tai jatkuvasti tuotantoprosesseissa pitempään kuin yhden vuoden ajan;
'julkistaloudella' niiden institutionaalisten yksiköiden kokonaisuutta, jotka poliittisten velvollisuuksiensa ja taloudellisen sääntelyn tehtäviensä täyttämisen lisäksi tuottavat pääasiallisesti markkinattomia palveluja (mahdollisesti tavaroita) yksityiseen tai kollektiiviseen kulutukseen sekä jakavat tuloja ja varallisuutta uudelleen.
'julkisilla tai niihin rinnastettavilla rakenteellisilla menoilla' julkistalouden kiinteän pääoman bruttomuodostusta;
Vahvistaessaan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua viitetasoa komissio ja jäsenvaltiot ottavat huomioon yleiset makrotaloudelliset olosuhteet ja erityis- tai poikkeustilanteet, kuten yksityistämiset, jäsenvaltion julkisten tai niihin rinnastettavien rakenteellisten menojen poikkeuksellisen tason ohjelmakaudella 2007–2013 ja muiden julkisia investointeja kuvaavien indikaattorien kehittymisen. Ne ottavat myös huomioon rahastojen kansallisen määrärahajaon muutokset verrattuna vuosiin 2007–2013.
Niissä jäsenvaltioissa, joissa vähemmän kehittyneet alueet ja siirtymäalueet kattavat vähintään 65 prosenttia väestöstä, tarkistus tehdään kansallisella tasolla.
Niissä jäsenvaltioissa, joissa vähemmän kehittyneet alueet ja siirtymäalueet kattavat enemmän kuin 15 prosenttia mutta vähemmän kuin 65 prosenttia väestöstä, tarkistus tehdään kansallisella ja alueellisella tasolla. Tätä varten kyseisten jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tiedot menoista vähemmän kehittyneillä alueilla ja siirtymäalueilla tarkistusprosessin jokaisessa vaiheessa.
Täydentävyyden tarkistamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt annetaan liitteessä X olevassa 2 kohdassa.
II
OSASTO
OHJELMATYÖ
I
LUKU
Rahastoja koskevat yleiset säännökset
96 artikla
Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen mukaisten toimenpideohjelmien sisältö, hyväksyminen ja muuttaminen
Toimenpideohjelma koostuu toimintalinjoista. Toimintalinja koskee yhtä rahastoa ja yhtä alueluokkaa lukuun ottamatta koheesiorahastoa ja vastaa yhtä temaattista tavoitetta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 59 artiklan soveltamista, ja käsittää yhden tai useamman kyseiseen temaattiseen tavoitteeseen kuuluvan investointiprioriteetin rahastokohtaisten sääntöjen mukaisesti. Tarpeen mukaan ja jotta toimintalinjan vaikutusta ja tehokkuutta voidaan lisätä temaattisesti johdonmukaisella yhdennetyllä lähestymistavalla, toimintalinja voi
koskea useampaa kuin yhtä alueluokkaa;
yhdistää yhden tai useamman täydentävän investointiprioriteetin EAKR:stä, koheesiorahastosta ja ESR:stä yhden temaattisen tavoitteen alaisuuteen;
yhdistää asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa eri temaattisista tavoitteista yhden tai useampia täydentäviä investointiprioriteetteja, jotta ne edistäisivät mahdollisimman tehokkaasti tätä toimintalinjaa;
yhdistää ESR:n osalta 9 artiklan ensimmäisen kohdan 8, 9, 10 ja 11 alakohdassa esitettyjen eri temaattisten tavoitteiden piiriin kuuluvia investointiprioriteetteja, jotta edistetään niiden vaikutusta muihin toimintalinjoihin ja jotta voidaan toteuttaa sosiaalista innovointia ja valtioiden välistä yhteistyötä.
Jäsenvaltiot voivat yhdistää kaksi tai useampia a–d alakohdan vaihtoehdoista.
Toimenpideohjelman on edistettävä älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävää unionin strategiaa sekä taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta, ja siinä on oltava
perustelut temaattisten tavoitteiden valinnalle sekä vastaaville investointiprioriteeteille ja määrärahoille ottamalla huomioon kumppanuussopimus ja pitäen lähtökohtana selvitystä alueellisista ja tarvittaessa kansallisista tarpeista, myös tarpeesta vastata haasteisiin, jotka on mainittu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 121 artiklan 2 kohdan mukaisesti annetuissa asiaankuuluvissa maakohtaisissa suosituksissa sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti annetuissa asiaankuuluvissa neuvoston suosituksissa, ottamalla huomioon 55 artiklan mukainen ennakkoarviointi;
kunkin toimintalinjan osalta, teknistä tukea lukuun ottamatta:
investointiprioriteetit ja vastaavat erityistavoitteet;
ohjelmatyön tulossuuntautuneisuuden vahvistamiseksi kunkin erityistavoitteen odotetut tulokset ja vastaavat tulosindikaattorit sekä lähtötaso ja tavoitearvo, tarvittaessa määrällisesti ilmaistuna rahastokohtaisten sääntöjen mukaisesti;
kuvaus kunkin investointiprioriteetin mukaisesti tuettavien toimenpiteiden tyypistä ja esimerkeistä ja niiden odotetusta vaikutuksesta i alakohdassa tarkoitettujen erityistavoitteiden saavuttamiseen, myös toimien valintaa ohjaavat periaatteet, ja tapauksen mukaan tärkeimmät kohderyhmät, erityiset kohdealueet ja tuensaajien tyypit sekä rahoitusvälineiden suunniteltu käyttö ja suurhankkeet;
kunkin investointiprioriteetin tuotosindikaattorit, joiden odotetaan vaikuttavan tuloksiin, myös määrällinen tavoitearvo, rahastokohtaisten sääntöjen mukaisesti;
täytäntöönpanovaiheet sekä taloudelliset ja tuotosindikaattorit, sekä tarvittaessa tulosindikaattorit, joita käytetään välitavoitteina ja tuloskehyksen tavoitteina 21 artiklan 1 kohdan ja liitteen II mukaisesti;
vastaavat tukitoimien luokat, jotka perustuvat komission hyväksymään nimikkeistöön, ja suunniteltujen määrärahojen alustava jakautuminen;
tarvittaessa yhteenveto teknisen tuen suunnitellusta käytöstä, tarpeen mukaan myös toimenpiteet, joilla parannetaan ohjelmien hallintoon ja valvontaan osallistuvien viranomaisten ja tuensaajien hallinnollisia valmiuksia;
kunkin tekniseen tukeen liittyvän toimintalinjan osalta
erityistavoitteet;
kunkin erityistavoitteen odotetut tulokset ja, silloin kun se on toimenpiteiden sisällön vuoksi objektiivisesti perusteltua, vastaavat tulosindikaattorit lähtötaso- ja tavoitearvoineen rahastokohtaisten sääntöjen mukaisesti;
kuvaus tuettavista toimenpiteistä ja niiden odotetusta vaikutuksesta i alakohdassa tarkoitettujen erityistavoitteiden saavuttamiseen;
tuotosindikaattorit, joiden odotetaan vaikuttavan tuloksiin;
vastaavat tukitoimien luokat, jotka perustuvat komission hyväksymään nimikkeistöön, sekä suunniteltujen määrärahojen alustava jakautuminen.
Edellä olevaa ii alakohtaa ei sovelleta, jos unionin rahoitusosuus toimintalinjaan tai -linjoihin, jotka koskevat teknistä tukea toimenpideohjelmassa, ei ole yli 15 000 000 euroa.
rahoitussuunnitelma, jossa on seuraavat taulukot:
taulukot, joissa esitetään vuosikohtaisesti 60, 120 ja 121 artiklan mukaisesti kustakin rahastosta annettavaan tukeen varatut kokonaismäärärahat ja joissa eritellään suoritusvaraukseen liittyvät määrärahat;
taulukot, joissa esitetään kustakin rahastosta annettavan tuen kokonaismäärärahat ja kansallinen osarahoitus koko ohjelmakauden, toimenpideohjelman ja kunkin toimintalinjan osalta ja joissa eritellään suoritusvaraukseen liittyvät määrärahat. Niiden toimintalinjojen osalta, jotka koskevat useita alueluokkia, taulukoissa on esitettävä rahastoista annettavan tuen kokonaismäärärahat ja kansallinen osarahoitus kunkin alueluokan osalta.
Niiden toimintalinjojen osalta, joissa yhdistetään eri temaattisiin tavoitteisiin kuuluvia investointiprioriteetteja, taulukossa on esitettävä kustakin rahastosta annettavan tuen kokonaismäärärahat ja kansallinen osarahoitus kunkin vastaavan temaattisen tavoitteen osalta.
Mikäli kansallinen osarahoitus koostuu julkisesta ja yksityisestä osarahoituksesta, taulukossa esitetään rahoituksen alustava jakautuminen julkisten ja yksityisten osuuksien kesken. Siinä esitetään tiedoksi EIP:n suunniteltu osuus;
luettelo suurhankkeista, jotka on suunniteltu pantavaksi täytäntöön ohjelmakauden aikana.
Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, jotka koskevat ensimmäisen alakohdan b alakohdan vi alakohdassa ja c alakohdan v alakohdassa tarkoitettua nimikkeistöä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 150 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
Toimenpideohjelmassa on sen sisältö ja tavoite ja kumppanuussopimus huomioon ottaen esitettävä kuvaus aluekehitystä koskevasta yhdennetystä lähestymistavasta ja osoitettava, miten tämä toimenpideohjelma vaikuttaa tavoitteidensa ja odotettujen tulostensa saavuttamiseen, sekä esitettävä tapauksen mukaan seuraavat:
lähestymistapa yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen välineiden käyttöön ja periaatteet sen soveltamisalojen määrittämiselle;
EAKR:n tuen alustava määrä kaupunkialueiden kestävää kehitystä koskeviin yhdennettyihin toimenpiteisiin, jotka on tarkoitus toteuttaa EAKR-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan mukaisesti, ◄ sekä yhdennettyihin toimenpiteisiin suunnattavan ESR:n tuen alustava jakaantuminen;
lähestymistapa yhdennettyjen alueellisten investointien välineen käyttöön muissa kuin b alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa ja niiden alustavat määrärahat kustakin toimintalinjasta;
sellaisia toimenpideohjelmiin sisältyviä alueiden välisiä ja valtioiden välisiä toimia koskevat järjestelyt, joissa tuensaajia sijaitsee vähintään yhdessä muussa jäsenvaltiossa;
jäsenvaltioiden ja alueiden osallistuessa makroalue- tai merialuestrategioihin jäsenvaltion määrittelemän ohjelma-alueen tarpeiden mukaisesti suunniteltujen ohjelman mukaisten tukitoimien näitä strategioita edistävä vaikutus.
Lisäksi toimenpideohjelmassa on esitettävä
tapauksen mukaan, miten siinä mahdollisesti käsitellään köyhyydestä eniten kärsivien maantieteellisten alueiden sekä suurimmassa syrjinnän tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien kohderyhmien erityistarpeita, kiinnittäen erityistä huomiota marginalisoituneisiin yhteisöihin ja vammaisiin henkilöihin, ja soveltuvin osin vaikutus kumppanuussopimuksessa vahvistettuun yhdennettyyn lähestymistapaan;
tapauksen mukaan, miten siinä mahdollisesti käsitellään alueiden väestörakenteeseen liittyviä haasteita sekä sellaisten alueiden erityistarpeita, jotka kärsivät Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 174 artiklassa tarkoitetuista vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista, sekä vaikutus kumppanuussopimuksessa vahvistettuun tätä koskevaan yhdennettyyn lähestymistapaan.
Toimenpideohjelmassa on esitettävä
hallintoviranomainen, tapauksen mukaan todentamisviranomainen ja tarkastusviranomainen;
elin, jolle komission on määrä suorittaa maksut;
toimenpiteet, jotka on toteutettu sen varmistamiseksi, että 5 artiklassa tarkoitetut asianomaiset kumppanit osallistuvat toimenpideohjelman valmisteluun, sekä näiden kumppanien rooli toimenpideohjelman täytäntöönpanossa, seurannassa ja arvioinnissa.
Toimenpideohjelmassa on myös kumppanuussopimuksen sisällön sekä kunkin jäsenvaltion institutionaalisten ja oikeudellisten puitteiden mukaisesti esitettävä seuraavat:
mekanismit, joilla varmistetaan rahastojen, maaseuturahaston, Euroopan meri- ja kalatalousrahaston sekä muiden unionin ja kansallisten rahoitusvälineiden keskinäinen koordinointi sekä koordinointi EIP:n kanssa, samalla, kun otetaan huomioon yhteisessä strategiakehyksessä esitetyt asiaankuuluvat säännökset;
kunkin toimenpideohjelmaan 19 artiklan ja liitteen XI mukaisesti sovellettavan ennakkoehdon osalta arvio siitä, ovatko ennakkoehdot täyttyneet kumppanuussopimuksen ja toimenpideohjelman toimittamispäivänä, ja jos ennakkoehdot eivät ole täyttyneet, kumppanuussopimukseen sisältyvän yhteenvedon mukaisesti kuvaus ennakkoehtojen täyttämiseksi toteutettavista toimista, niistä vastaavista elimistä ja niiden aikataulusta;
yhteenveto tuensaajille aiheutuvan hallinnollisen taakan arvioinnista ja tarvittaessa tämän taakan vähentämiseksi suunnitelluista toimenpiteistä ja niiden suuntaa-antavasta aikataulusta.
Kunkin toimenpideohjelman merkityksellisyyttä näiden ohjelmien sisällön ja tavoitteiden kannalta koskevan jäsenvaltion asianmukaisesti perustellun arvion pohjalta on kussakin toimenpideohjelmassa, lukuun ottamatta sellaisia, joissa tekninen tuki toteutetaan erityisenä toimenpideohjelmana, esitettävä seuraavat kuvaukset:
kuvaus erityisistä toimenpiteistä, joiden avulla toimien valinnassa otetaan huomioon ympäristönsuojelua koskevat vaatimukset, resurssitehokkuus, ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen, selviytymis- ja palautumiskyky katastrofitilanteissa sekä riskien ehkäisy ja hallinta;
kuvaus erityisistä toimenpiteistä, joiden avulla edistetään yhtäläisiä mahdollisuuksia ja estetään sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä toimenpideohjelman valmistelun, suunnittelun ja täytäntöönpanon aikana ja varsinkin, kun kyseessä on rahoituksen saatavuus, ottaen huomioon tällaisen syrjinnän vaarassa olevien kohderyhmien erityistarpeet ja erityisesti vammaisten henkilöiden mahdollisuuksien turvaamista koskevat vaatimukset;
kuvaus toimenpideohjelman miesten ja naisten tasa-arvoa edistävistä vaikutuksista ja tapauksen mukaan järjestelyistä, joilla varmistetaan sukupuolinäkökohtien huomioon ottaminen toimenpideohjelma- ja toimitasolla.
Kun jäsenvaltiot esittävät Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen mukaista toimenpideohjelmaa koskevan ehdotuksen, ne voivat liittää tähän ehdotukseen kansallisen tasa-arvoelimen lausunnon ensimmäisen alakohdan b ja c alakohdassa määritetyistä toimenpiteistä.
97 artikla
Erityissäännökset tuen kohdentamisesta Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen mukaisille rajaamattomiin vakuuksiin ja arvopaperistamiseen perustuville yhteisille välineille
Edellä 28 artiklan mukaisesti 39 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetuissa toimintaohjelmissa on oltava vain 96 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdan i, ii ja iv alakohdassa sekä d alakohdassa, 96 artiklan 5 kohdassa ja 96 artiklan 6 kohdan b alakohdassa tarkoitetut osat.
98 artikla
Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen mukainen rahastojen yhteinen tuki
Tällaisia toimia voidaan lisäksi rahoittaa koheesiorahastosta joko EAKR:ään tai ESR:ään sovellettavien sääntöjen mukaisesti.
Tällaisissa tapauksissa nämä toimet on ohjelmoitava kyseisen toisen rahaston erityiseen toimintalinjaan ja niillä edistetään tämän toisen rahaston investointiprioriteetteja.
Jos erityisessä toimintalinjassa käytetään ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa säädettyä mahdollisuutta, vähintään 30 prosenttia kyseisen toimintalinjan määrärahoista on kohdennettava toimiin, joiden tuensaajina ovat paikallisviranomaiset tai paikallisyhteisöissä toimivat kansalaisjärjestöt tai molemmat. Jäsenvaltioiden on raportoitava kyseisen ehdon täyttymisestä 50 artiklan 1 kohdan ja 111 artiklan mukaisesti toimitettavissa lopullisissa täytäntöönpanokertomuksissa. Jos kyseinen ehto ei täyty, komission kyseisen toimintalinjan mukaisesti maksamaa korvausta vähennetään samassa suhteessa sen varmistamiseksi, että kyseistä ehtoa noudatetaan ohjelmalle maksettavaa loppumaksua laskettaessa.
Jos kolmannessa alakohdassa tarkoitetun toimintalinjan mukaisista toimista on raportoitava osallistujia koskevia tietoja, kyseisten tietojen on perustuttava tietoon perustuviin arvioihin ja ne on rajoitettava koskemaan sitä, mikä on tuettujen henkilöiden kokonaismäärä ja alle 18-vuotiaiden lasten määrä. Samoja raportointivaatimuksia sovelletaan myös muihin ESR:stä tuettuihin toimintalinjoihin, joilla tuetaan ainoastaan toimia, joilla vastataan Venäjän federaation sotilaallisesta hyökkäyksestä johtuviin muuttoliikkeen haasteisiin.
Tätä kohtaa ei sovelleta Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen ohjelmiin.
99 artikla
Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen mukaisten toimenpideohjelmien maantieteellinen toiminta-ala
Jollei komission ja jäsenvaltion välillä toisin sovita, EAKR:n ja ESR:n toimenpideohjelmat on laadittava tarkoituksenmukaisella maantieteellisellä tasolla, ja vähintään alueellisella NUTS 2 -tasolla, jäsenvaltion institutionaalisten ja oikeudellisten puitteidensa mukaisesti.
Koheesiorahaston tukea saavat toimenpideohjelmat on laadittava kansallisella tasolla.
II
LUKU
Suurhankkeet
100 artikla
Sisältö
EAKR:stä ja koheesiorahastosta voidaan tukea osana toimenpideohjelmaa tai toimenpideohjelmia, joista on annettu komission päätös tämän asetuksen 96 artiklan 10 kohdan tai Euroopan alueellista yhteistyötä koskevan asetuksen 8 artiklan 1 kohdan nojalla, toimea, johon sisältyy täsmällisen taloudellisen tai teknisen tehtävän suorittamiseksi tarkoitettu yhtenäinen työ-, toimi- tai palvelukokonaisuus, jolla on selvästi määritetyt tavoitteet ja jonka tukikelpoiset kokonaiskustannukset ovat yli 50 000 000 euroa ja yli 75 000 000 euroa, jos kyseessä ovat 9 artiklan ensimmäisen kohdan 7 alakohdan mukaista temaattista tavoitetta edistävät toimet, jäljempänä 'suurhanke'. Rahoitusvälineitä ei katsota suurhankkeiksi.
101 artikla
Suurhankkeiden hyväksymiseksi tarvittavat tiedot
Ennen suurhankkeen hyväksymistä hallintoviranomaisen on varmistettava, että seuraavat tiedot ovat saatavilla:
suurhankkeen täytäntöönpanosta vastaava elin ja sen kapasiteetti;
investointia ja sen sijaintia koskeva kuvaus;
kokonaiskustannukset ja tukikelpoiset kokonaiskustannukset ottaen huomioon 61 artiklassa säädetyt vaatimukset;
suoritetut toteutettavuustutkimukset, myös vaihtoehtojen arviointi, ja tulokset;
kustannus-hyötyanalyysi, myös talous- ja rahoitusanalyysi, sekä riskinarviointi;
ympäristövaikutusten arviointi ottaen huomioon ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen sekä selviytymis- ja palautumiskyky katastrofitilanteissa;
suurhankkeen johdonmukaisuus verrattuna kyseisen toimenpideohjelman tai -ohjelmien asiaankuuluviin toimintalinjoihin ja odotettavissa olevat vaikutukset kyseisten toimintalinjojen erityistavoitteiden saavuttamiseen ja odotettu vaikutus sosioekonomiseen kehitykseen;
rahoitussuunnitelma, jossa eritellään suunnitellut kokonaismäärärahat ja rahastojen, EIP:n ja kaikkien muiden rahoituslähteiden suunniteltu tuki sekä fyysiset ja taloudelliset indikaattorit, joiden avulla seurataan edistymistä ottaen huomioon todetut riskit;
suurhankkeen toteuttamisaikataulu ja, jos täytäntöönpanokauden odotetaan olevan ohjelmakautta pidempi, ne vaiheet, joita varten haetaan rahastojen tukea ohjelmakaudella.
Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan ensimmäisen kohdan e alakohdassa tarkoitetun kustannus-hyötyanalyysin suorittamisessa käytettävä, tunnustettuihin parhaisiin käytäntöihin perustuva menettely. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 150 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.
Jäsenvaltion aloitteesta riippumattomat asiantuntijat voivat arvioida ensimmäisen kohdan a–i alakohdassa tarkoitetut tiedot komission teknisen tuen avulla, tai arvioinnin voivat tehdä muut riippumattomat asiantuntijat yhteisymmärryksessä komission kanssa, jäljempänä 'laadunarviointi'. Muissa tapauksissa jäsenvaltion on toimitettava komissiolle ensimmäisen alakohdan a–i alakohdassa tarkoitetut tiedot heti, kun ne ovat saatavilla.
Siirretään komissiolle valta hyväksyä 149 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan suurhankkeen laadunarvioinnin suorittamisessa käytettävä menettely.
Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan malli ensimmäisen kohdan a–i alakohdassa tarkoitettujen tietojen toimittamista varten. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 150 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.
102 artikla
Suurhanketta koskeva päätös
Jos suurhankkeesta on annettu myönteinen arviointi riippumattomien asiantuntijoiden laatimassa laadunarvioinnissa perustuen niiden arviointiin 101 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetuista tiedoista, hallintoviranomainen voi valita suurhankkeen 125 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Hallintoviranomaisen on ilmoitettava komissiolle valitusta suurhankkeesta. Ilmoituksessa on oltava seuraavat tiedot:
125 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitettu asiakirja, jossa esitetään
suurhankkeen täytäntöönpanosta vastaava elin;
kuvaus suurhankkeen investoinneista, sijainnista, aikataulusta ja siitä, miten suurhankkeen odotetaan edistävän asianomaisen toimintalinjan tai -linjojen erityistavoitteita;
kokonaiskustannukset ja tukikelpoiset kokonaiskustannukset ottaen huomioon 61 artiklassa säädetyt vaatimukset;
rahoitussuunnitelma sekä fyysiset ja taloudelliset indikaattorit, joiden avulla seurataan edistymistä ottaen huomioon todetut riskit;
riippumattomien asiantuntijoiden laadunarviointi, jossa annetaan selkeät lausunnot investoinnin toteutettavuudesta ja suurhankkeen taloudellisesta elinkelpoisuudesta.
Jäsenvaltion valitsemaan suurhankkeeseen tarkoitettu rahoitusosuus katsotaan komission hyväksymäksi, jos se ei ole antanut täytäntöönpanosäädöksellä päätöstä suurhankkeeseen tarkoitetun rahoitusosuuden hylkäämisestä kolmen kuukauden kuluessa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun ilmoituksen tiedoksi antamispäivästä. Komissio voi evätä rahoitusosuuden vain sillä perusteella, että se on todennut merkittäviä heikkouksia riippumattomassa laadunarvioinnissa.
Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun ilmoituksen muoto. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 150 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
Riippumaton laadunarviointi toimitetaan kuuden kuukauden kuluessa edellä tarkoitettujen tietojen toimittamisesta riippumattomille asiantuntijoille.
Vastaavat menot on peruutettava ja menoilmoitus oikaistava tämän mukaisesti seuraavissa tapauksissa:
jos riippumatonta laadunarviointia ei ole annettu tiedoksi komissiolle kolmen kuukauden kuluessa toisessa alakohdassa tarkoitetun ajanjakson päättymisestä;
jos jäsenvaltio peruuttaa tietojen toimittamisen; tai
jos kyseisen arvioinnin tulos on kielteinen.
103 artikla
Vaiheittain toteutettavaa suurhanketta koskeva päätös
Poiketen siitä, mitä 101 artiklan kolmannessa kohdassa ja 102 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetään, tämän artiklan 2, 3 ja 4 kohdassa säädettyjä menettelyjä sovelletaan toimeen, joka täyttää seuraavat edellytykset:
toimi muodostaa edellisen ohjelmakauden mukaisen suurhankkeen toisen tai myöhemmän vaiheen, ja komissio on hyväksynyt edeltävän vaiheen tai edeltävät vaiheet viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2015 asetuksen (EY) N:o 1083/2006 mukaisesti tai viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2016 unioniin 1 päivän tammikuuta 2013 jälkeen liittyneiden jäsenvaltioiden osalta;
suurhankkeen kaikkien vaiheiden tukikelpoisten kokonaiskustannusten summa ylittää 100 artiklassa vahvistetut tasot;
suurhankehakemus ja komission suorittama arviointi edellisellä ohjelmakaudella koskivat kaikkia suunniteltuja vaiheita;
tämän asetuksen 101 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetut suurhanketta koskevat tiedot ja erityisesti tukikelpoisia kokonaiskustannuksia koskevat tiedot eivät ole merkittävästi muuttuneet verrattuna asetuksen (EY) N:o 1083/2006 mukaisesti jätetyssä suurhankehakemuksessa oleviin tietoihin;
edellisen ohjelmakauden nojalla toteutettava suurhankkeen vaihe on valmis tai valmistuu komission päätöksessä mainittua käyttötarkoitusta varten yhden tai useamman asiaankuuluvan toimenpideohjelman sulkemista koskevien asiakirjojen esittämisen määräaikaan mennessä.
III
LUKU
Yhteinen toimintasuunnitelma
104 artikla
Soveltamisala
105 artikla
Yhteisten toimintasuunnitelmien valmistelu
106 artikla
Yhteisten toimintasuunnitelmien sisältö
Yhteisen toimintasuunnitelman on sisällettävä
kuvaus yhteisen toimintasuunnitelman tavoitteista sekä siitä, miten sillä tuetaan ohjelman tavoitteita tai asiaankuuluvia maakohtaisia suosituksia ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 121 artiklan 2 kohdan mukaisia jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoja suuntaviivoja sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti annettuja neuvoston asiaankuuluvia suosituksia, jotka jäsenvaltioiden on otettava huomioon työllisyyspolitiikassaan;
▼M6 —————
kuvaus suunnitelluista hankkeista tai hanketyypeistä sekä tapauksen mukaan välitavoitteista ja kuvaus tuotoksiin ja tuloksiin liittyvistä tavoitteista yhdistettyinä yhteisiin indikaattoreihin tarvittaessa toimintalinjoittain;
tiedot sen maantieteellisestä kattavuudesta ja kohderyhmistä;
sen todennäköinen täytäntöönpanokausi;
vahvistus siitä, että se myötävaikuttaa miesten ja naisten välistä tasa-arvoa edistävään lähestymistapaan asiaankuuluvan ohjelman tai kumppanuussopimuksen mukaisesti;
vahvistus siitä, että se edistää kestävää kehitystä koskevaa lähestymistapaa asiaankuuluvan ohjelman tai kumppanuussopimuksen mukaisesti;
sitä koskevat täytäntöönpanomääräykset, joihin sisältyvät seuraavat:
tiedot hallintoviranomaisen 125 artiklan 3 kohdan mukaisesti suorittamasta yhteisen toimintasuunnitelman valinnasta;
yhteisen toimintasuunnitelman ohjausjärjestelyt 108 artiklan mukaisesti;
yhteisen toimintasuunnitelman seuranta- ja arviointijärjestelyt, myös järjestelyt, joilla varmistetaan välitavoitteiden, tuotosten ja tulosten saavuttamista koskevien tietojen laatu, kerääminen ja säilytys;
sen rahoitukseen liittyvät järjestelyt, muun muassa seuraavat:
välitavoitteiden, tuotosten ja tulosten saavuttamisesta aiheutuvat kustannukset, laskettuina vakioyksikkökustannusten ja kertakorvausten osalta tämän asetuksen 67 artiklan 5 kohdan sekä ESR-asetuksen 14 artiklan mukaisten menetelmien perusteella;
▼M6 —————
toimenpideohjelmittain ja toimintalinjoittain laadittu rahoitussuunnitelma, joka sisältää tukikelpoisen kokonaismäärän sekä julkisten menojen määrän.
Tämän artiklan yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksen, jolla vahvistetaan yhteisen toimintasuunnitelman malli. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 150 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.
107 artikla
Yhteistä toimintasuunnitelmaa koskeva päätös
Jos komissio kahden kuukauden kuluessa yhteistä toimintasuunnitelmaa koskevan ehdotuksen esittämisestä katsoo, että ehdotus ei täytä 104 artiklassa tarkoitettuja arviointivaatimuksia, komissio esittää jäsenvaltiolle huomautuksia. Jäsenvaltion on toimitettava komissiolle kaikki sen pyytämät tarpeelliset lisätiedot ja tarvittaessa tarkistettava yhteistä toimintasuunnitelmaa.
108 artikla
Yhteisen toimintasuunnitelman ohjauskomitea ja toimintasuunnitelman muuttaminen
Jäsenvaltio päättää ohjauskomitean kokoonpanosta yhteisymmärryksessä asiaankuuluvan hallintoviranomaisen kanssa ja kumppanuusperiaatetta noudattaen.
Komissio voi osallistua ohjauskomitean työhön neuvonantajana.
Ohjauskomitean tehtävänä on
tarkastella edistymistä yhteisen toimintasuunnitelman välitavoitteiden, tuotosten ja tulosten suhteen;
tarkastella ja hyväksyä mahdolliset yhteisen toimintasuunnitelman muuttamista koskevat ehdotukset, jotta voidaan ottaa huomioon kaikki toimintasuunnitelman tuloksellisuuteen vaikuttavat tekijät.
109 artikla
Yhteisen toimintasuunnitelman varainhoito ja valvonta
III
OSASTO
SEURANTA, ARVIOINTI, TIEDOTTAMINEN JA VIESTINTÄ
I
LUKU
Seuranta ja arviointi
110 artikla
Seurantakomitean tehtävät
Seurantakomitean on tutkittava erityisesti seuraavat:
toimenpideohjelman tuloksellisuuteen vaikuttavat tekijät;
saavutettu edistyminen arviointisuunnitelman sekä arviointituloksiin perustuvien jatkotoimien toteuttamisessa;
viestintästrategian, tiedotus- ja viestintätoimenpiteet mukaan lukien, ja rahastojen näkyvyyden parantamiseen tähtäävien toimenpiteiden täytäntöönpano;
suurhankkeiden toteuttaminen;
yhteisten toimintasuunnitelmien täytäntöönpano;
toimet, joilla edistetään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa, yhtäläisiä mahdollisuuksia ja syrjimättömyyttä, vammaisten henkilöiden mahdollisuudet mukaan luettuina;
kestävää kehitystä tukevat toimet;
edistyminen ennakkoehtojen täyttämiseen tähtäävissä toimissa, jos sovellettavat ennakkoehdot eivät ole täyttyneet kumppanuussopimuksen ja toimenpideohjelman toimittamispäivänä;
rahoitusvälineet.
Poiketen siitä, mitä 49 artiklan 3 kohdassa säädetään, seurantakomitean on tutkittava ja hyväksyttävä
toimien valinnassa käytetyt menetelmät ja perusteet, paitsi jos paikalliset toimintaryhmät ovat hyväksyneet kyseiset perusteet 34 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti;
vuotuiset ja lopulliset täytäntöönpanokertomukset;
toimenpideohjelman arviointisuunnitelma ja arviointisuunnitelmaan mahdollisesti tehtävät muutokset, myös silloin, kun jompikumpi niistä kuuluu 114 artiklan 1 kohdan mukaiseen yhteiseen arviointisuunnitelmaan;
toimenpideohjelman viestintästrategia ja siihen mahdollisesti tehtävät muutokset;
kaikki toimenpideohjelmaa koskevat hallintoviranomaisen esittämät muutosehdotukset.
111 artikla
Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitetta koskevat täytäntöönpanokertomukset
Vuotuisissa täytäntöönpanokertomuksissa on esitettävä tietoja
toimenpideohjelman täytäntöönpanosta 50 artiklan 2 kohdan mukaisesti;
suurhankkeiden ja yhteisten toimintasuunnitelmien valmistelun ja toteuttamisen edistymisestä.
Vuonna 2017 toimitettavassa vuotuisessa täytäntöönpanokertomuksessa on esitettävä ja arvioitava 50 artiklan 4 kohdassa vaaditut tiedot ja vuonna 2019 toimitettavassa vuotuisessa täytäntöönpanokertomuksessa 50 artiklan 5 kohdassa vaaditut tiedot samoin kuin tämän artiklan 3 kohdassa säädetyt tiedot sekä seuraavat tiedot:
edistyminen arviointisuunnitelman sekä arviointituloksiin perustuvien jatkotoimien toteuttamisessa;
tulokset rahastojen tiedotus- ja viestintätoimenpiteistä, jotka on toteutettu osana viestintästrategiaa;
kumppaneiden osallistuminen toimenpideohjelman täytäntöönpanoon, seurantaan ja arviointiin.
Vuonna 2017 ja 2019 toimitettavissa vuotuisissa täytäntöönpanokertomuksissa voidaan toimenpideohjelmien sisällön ja tavoitteiden mukaisesti antaa seuraavat tiedot ja siinä voidaan arvioida seuraavaa:
edistyminen aluekehitystä koskevan yhdennetyn lähestymistavan soveltamisessa, mukaan lukien väestörakenteeseen liittyvistä haasteista ja pysyvistä tai luontoon liittyvistä haitoista kärsivien alueiden kehitys, kaupunkialueiden kestävä kehitys sekä toimenpideohjelman puitteissa toteutettu yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen;
edistyminen sellaisten toimenpiteiden toteuttamisessa, joilla parannetaan jäsenvaltioiden viranomaisten ja tuensaajien valmiuksia hallinnoida ja käyttää rahastoja;
edistyminen alueiden välisten ja valtioiden välisten toimenpiteiden toteuttamisessa;
tarpeen mukaan makroalue- ja merialuestrategioita edistävä vaikutus;
toteutetut erityiset toimenpiteet, joilla edistetään miesten ja naisten tasa-arvoa ja torjutaan syrjintää, ja parannetaan erityisesti vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia, sekä toteutetut järjestelyt, joilla varmistetaan sukupuolinäkökohtien huomioon ottaminen toimenpideohjelmassa ja toimissa;
toteutetut 8 artiklan mukaiset kestävää kehitystä tukevat toimenpiteet;
edistyminen mahdollisten sosiaalisen innovoinnin alaan kuuluvien toimenpiteiden toteuttamisessa;
edistyminen sellaisten toimenpiteiden toteuttamisessa, joilla vastataan köyhyydestä eniten kärsivien maantieteellisten alueiden sekä suurimmassa syrjinnän tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien kohderyhmien erityistarpeisiin, kiinnittäen erityistä huomiota marginalisoituneisiin yhteisöihin, vammaisiin henkilöihin, pitkäaikaistyöttömiin ja työelämän ulkopuolella oleviin nuoriin; tarvittaessa ilmoitetaan käytetyt rahoitusvarat;
Jos jäsenvaltiolla on ainoastaan yksi toimenpideohjelma rahastoa kohden, se voi ensimmäisestä ja toisesta alakohdasta poiketen sekä kumppanuussopimuksen ja edistymiskertomuksen yhtenäisyyden varmistamiseksi ►C1 sisällyttää 50 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut ennakkoehtoja koskevat tiedot, 50 artiklan 5 kohdassa vaaditut tiedot ja tämän kohdan ◄ toisen alakohdan a, b, c ja h alakohdassa tarkoitetut tiedot vuosina 2017 ja 2019 toimitettavien vuotuisten täytäntöönpanokertomusten ja lopullisen täytäntöönpanokertomuksen sijasta edistymiskertomukseen, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta 110 artiklan 2 kohdan b alakohdan soveltamiseen.
112 artikla
Taloudellisten tietojen toimittaminen
Jäsenvaltion on viimeistään 31 päivänä tammikuuta, 31 päivänä heinäkuuta ja 31 päivänä lokakuuta toimitettava komissiolle sähköisesti seurantaa varten seuraavat tiedot toimenpideohjelmittain ja toimintalinjoittain:
toimien yhteenlasketut tukikelpoiset ja julkiset kustannukset sekä tuettaviksi valittujen toimien lukumäärä;
tuensaajien hallintoviranomaiselle ilmoittamat tukikelpoiset kokonaismenot.
113 artikla
Koheesiokertomus
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 175 artiklassa tarkoitetussa komission kertomuksessa on oltava
selvitys taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden edistymisestä, mukaan luettuna alueiden sosioekonominen tilanne ja kehitys sekä unionin prioriteettien huomioon ottaminen;
selvitys rahastojen, EIP:n rahoituksen ja muiden välineiden asemasta sekä muiden unionin ja kansallisten politiikkojen vaikutuksesta saavutettuun edistymiseen;
tarvittaessa esitys unionin tulevista toimenpiteistä ja politiikoista, jotka ovat välttämättömiä taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittamiseksi ja unionin prioriteettien toteuttamiseksi.
114 artikla
Arviointi
▼M6 —————
II
LUKU
Tiedottaminen, viestintä ja näkyvyys
115 artikla
Tiedottaminen, viestintä ja näkyvyys
Jäsenvaltioiden ja hallintoviranomaisten on
laadittava viestintästrategiat;
huolehdittava, että perustetaan yksi keskitetty verkkosivusto tai yksi keskitetty verkkoportaali, jossa on tietoa kaikista kyseisen jäsenvaltion toimenpideohjelmista ja linkit niihin ja myös tietoa ohjelmatyön toteuttamisen aikataulusta ja siihen liittyvistä julkisista kuulemismenettelyistä;
tiedotettava potentiaalisille tuensaajille toimenpideohjelmien tarjoamista rahoitusmahdollisuuksista;
tehtävä koheesiopolitiikan ja rahastojen merkitystä ja saavutuksia tunnetuksi unionin kansalaisten keskuudessa kumppanuussopimusten, toimenpideohjelmien ja toimien tulosten ja vaikutuksen näkyvyyden parantamiseen tähtäävillä toimenpiteillä.
Yksityissektorin, kansalaisyhteiskunnan ja jäsenvaltioiden julkishallinnon rohkaisemiseksi hyödyntämään toimien luetteloa, verkkosivustolla voidaan ilmoittaa selvästi sovellettavat lisenssisäännöt, joiden nojalla tiedot julkaistaan.
Toimien luettelo on päivitettävä vähintään joka kuudes kuukausi.
Liitteessä XII vahvistetaan vähimmäistiedot, jotka toimien luettelossa on esitettävä.
116 artikla
Viestintästrategia
Viestintästrategian on sisällettävä liitteessä XII säädetyt osatekijät.
Jos useiden toimenpideohjelmien yhteinen viestintästrategia koskee useita seurantakomiteoita, jäsenvaltio voi nimetä yhden seurantakomitean, jonka tehtävänä on muita asianomaisia seurantakomiteoita kuullen hyväksyä yhteinen viestintästrategia ja siihen mahdollisesti myöhemmin tehtävät muutokset.
Jäsenvaltio tai hallintoviranomaiset voivat tarvittaessa muuttaa viestintästrategiaa ohjelmakauden aikana. Hallintoviranomaisen on toimitettava muutettu viestintästrategia seurantakomitean hyväksyttäväksi 110 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisesti.
117 artikla
Tiedotus- ja viestintäkoordinaattorit ja heidän verkostonsa
IV
OSASTO
TEKNINEN TUKI
118 artikla
Komission aloitteesta annettava tekninen tuki
Rahastoista voidaan 91 artiklan 3 kohdassa mukaisesti tehdyt vähennykset huomioon ottaen tukea teknistä tukea enintään 0,35 prosentin osuudella niiden vuotuisista kokonaismäärärahoista.
119 artikla
Jäsenvaltioiden aloitteesta annettava tekninen tuki
Jäsenvaltiot voivat ottaa huomioon nuorisotyöllisyysaloitteelle osoitetun erityismäärärahan laskiessaan tekniseen tukeen kussakin jäsenvaltiossa myönnettyjen varojen kokonaismäärän ylärajaa.
V
OSASTO
RAHASTOJEN RAHOITUSTUKI
120 artikla
Osarahoitusosuuden määrittäminen
Komission päätöksessä määritetään toimintalinjakohtaisesti, sovelletaanko toimintalinjan osarahoitusosuutta
tukikelpoisten menojen kokonaismäärään julkiset ja yksityiset menot mukaan lukien; tai
tukikelpoisiin julkisiin menoihin.
Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen mukaisissa toimenpideohjelmissa osarahoitusosuus saa olla kunkin toimintalinjan tasolla enintään
85 prosenttia koheesiorahaston osalta,
85 prosenttia niille jäsenvaltioiden vähemmän kehittyneille alueille, joiden keskimääräinen asukaskohtainen BKT vuosina 2007–2009 oli alle 85 prosenttia 27 jäsenvaltion EU:n vastaavan ajanjakson keskiarvosta, sekä syrjäisimmille alueille, mukaan lukien Euroopan alueellista yhteistyötä koskevan asetuksen 92 artiklan 1 kohdan e alakohdassa ja 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu syrjäisimpiä alueita koskeva lisämääräraha;
80 prosenttia muille kuin b alakohdassa tarkoitetuille jäsenvaltioiden vähemmän kehittyneille alueille sekä kaikille alueille, joiden tukikelpoisuusperusteena käytetty asukaskohtainen BKT ohjelmakaudella 2007–2013 oli alle 75 prosenttia 25 jäsenvaltion EU:n keskiarvosta mutta joiden asukaskohtainen BKT on yli 75 prosenttia 27 jäsenvaltion EU:n BKT:n keskiarvosta, sekä asetuksen (EU) N:o 1083/2006 8 artiklan 1 kohdassa määritellyille alueille, jotka ovat saaneet siirtymäkauden tukea ohjelmakautena 2007–2013;
60 prosenttia muille kuin c alakohdassa tarkoitetuille siirtymäalueille;
50 prosenttia muille kuin c alakohdassa tarkoitetuille kehittyneemmille alueille.
Kyproksen kaikissa toimenpideohjelmissa osarahoitusosuus saa 1 päivästä tammikuuta 2014 toimintaohjelman päättämiseen saakka olla kunkin toimintalinjan tasolla enintään 85 prosenttia.
Komissio tekee selvityksen arvioidakseen perusteita toisessa alakohdassa tarkoitetun osarahoitusosuuden säilyttämiselle 30 päivän kesäkuuta 2017 jälkeen ja tekee tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2016.
Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen mukaisissa toimenpideohjelmissa osarahoitusosuus saa olla kunkin toimintalinjan tasolla enintään 85 prosenttia.
Ensimmäisen alakohdan b, c, d ja e alakohdassa tarkoitettua osarahoitusosuuden enimmäismäärää korotetaan kunkin nuorisotyöllisyysaloitetta täytäntöön panevan toimintalinjan osalta, jos toimintalinja kohdistetaan sosiaaliseen innovointiin tai valtioiden väliseen yhteistyöhön tai molempien yhdistelmään. Korotus määritetään rahastokohtaisten sääntöjen mukaisesti.
Toimenpideohjelmassa voidaan perustaa erillinen toimintalinja, jonka osarahoitusosuus on enimmillään 95 prosenttia ja jonka tarkoituksena on tukea sellaisia toimia, jotka täyttävät kaikki seuraavat edellytykset:
hallintoviranomaiset valitsevat toimet, jotka toteutetaan neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002 ( 29 ) 2 artiklan 2 ja 3 kohdassa määriteltyjen suurten luonnonkatastrofien tai alueellisten luonnonkatastrofien johdosta;
toimet ovat luonnonkatastrofien johdosta toteutettavia jälleenrakentamiseen tähtääviä toimia; ja
toimia tuetaan EAKR:n investointiprioriteettien puitteissa.
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuille toimille myönnettävä määrä saa olla enintään 5 prosenttia EAKR:n rahoitusosuuden kokonaismäärästä jäsenvaltiossa ohjelmakaudella 2014–2020.
Poiketen siitä, mitä 65 artiklan 9 kohdassa säädetään, tämän toimintalinjan mukaisista toimista aiheutuvat menot ovat tukikelpoisia siitä päivästä, jona luonnonkatastrofi tapahtui.
Jos ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin toimiin liittyvät menot on sisällytetty maksatushakemukseen, joka on toimitettu komissiolle ennen erillisen toimintalinjan perustamista, jäsenvaltio tekee tarpeelliset tarkistukset ohjelman muutoksen hyväksymisen jälkeen jätettyyn seuraavaan maksatushakemukseen ja tarvittaessa seuraaviin tileihin.
121 artikla
Osarahoitusosuuksien mukauttaminen
Toimintalinjaa koskevaa rahastojen osarahoitusosuutta voidaan mukauttaa seuraavien tekijöiden huomioon ottamiseksi:
toimintalinjan merkittävyys älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävän koskevan unionin strategian toteuttamisen kannalta, ottaen huomioon erityiset eroavuudet, joihin on paneuduttava;
ympäristönsuojelu ja ympäristön tilan parantaminen erityisesti ennalta varautumisen periaatetta sekä ennalta ehkäisevien toimien toteuttamisen periaatetta samoin kuin saastuttaja maksaa -periaatetta noudattaen;
käyttöön otetun yksityisen rahoituksen osuus;
seuraavan määritelmän mukaisten vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista kärsivien alueiden kuuluminen tuen piiriin:
koheesiorahaston tukeen oikeutetut saarijäsenvaltiot ja muut saaret lukuun ottamatta saaria, joilla sijaitsee jäsenvaltion pääkaupunki tai joilla on kiinteät yhteydet mannermaahan;
jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä määritellyt vuoristoalueet;
harvaan asutut (alle 50 asukasta neliökilometriä kohden) ja erittäin harvaan asutut (alle 8 asukasta neliökilometriä kohden) alueet;
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklassa tarkoitettujen syrjäisimpien alueiden mukaan ottaminen.
NELJÄS OSA
RAHASTOIHIN JA EUROOPAN MERI- JA KALATALOUSRAHASTOON SOVELLETTAVAT YLEISET SÄÄNNÖKSET
I
OSASTO
HALLINTO JA VALVONTA
I
LUKU
Hallinto- ja valvontajärjestelmät
122 artikla
Jäsenvaltioiden tehtävät
Jäsenvaltioiden ei tarvitse ilmoittaa komissiolle sääntöjenvastaisuuksista seuraavissa tapauksissa:
sääntöjenvastaisuus muodostuu ainoastaan osarahoitettuun toimenpideohjelmaan sisältyvän toimen täydellisestä tai osittaisesta suorittamatta jättämisestä tuensaajan konkurssin vuoksi;
tuensaaja on saattanut sääntöjenvastaisuuden vapaaehtoisesti hallintoviranomaisen tai todentamisviranomaisen tietoon ennen kuin kumpikaan viranomainen on sitä havainnut, joko ennen julkisen rahoitusosuuden maksamista tai sen jälkeen;
hallintoviranomainen tai todentamisviranomainen havaitsee ja korjaa sääntöjenvastaisuuden ennen kyseisen menoerän sisällyttämistä komissiolle toimitettavaan maksatushakemukseen.
Kaikissa muissa tapauksissa, erityisesti konkurssia edeltävissä tapauksissa tai kun epäillään petosta, havaitut sääntöjenvastaisuudet sekä niihin liittyvät ehkäisy- ja korjaustoimenpiteet on ilmoitettava komissiolle.
Jos tuensaajalle toimesta aiheettomasti maksettuja määriä ei saada perittyä takaisin jäsenvaltion virheen tai laiminlyönnin vuoksi, jäsenvaltio vastaa menetettyjen määrien korvaamisesta unionin talousarvioon. Jäsenvaltiot voivat päättää olla perimättä takaisin aiheettomasti maksettua määrää, jos tuensaajalta perittävä määrä ilman korkoja on toimeen osoitetun rahastojen rahoitusosuuden osalta tilivuonna enintään 250 euroa.
Siirretään komissiolle valta antaa 149 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla vahvistetaan yksityiskohtaiset täydentävät säännöt perusteista, joiden mukaisesti määritetään ilmoitettavat sääntöjenvastaisuudet ja toimittavat tiedot, sekä sovellettavista edellytyksistä ja menettelyistä sen määrittämiseksi, onko jäsenvaltioiden korvattava määrät, joita ei saada perityiksi takaisin.
Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joilla säädetään, kuinka usein sääntöjenvastaisuuksista tehtäviä ilmoituksia on annettava, ja määritetään ilmoittamisessa käytettävä malli. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 150 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen järjestelmien avulla on määrä parantaa yhteentoimivuutta kansallisten ja unionin rakenteiden kanssa ja mahdollistaa se, että tuensaajat voivat toimittaa kaikki ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tiedot vain kerran.
Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat tämän kohdan mukaista tiedonvaihtoa. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 150 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
II
LUKU
Hallinto- ja valvontajärjestelmät
123 artikla
Viranomaisten nimeäminen
Toimintaohjelmissa, joissa rahastojen tuen kokonaismäärä on yli 250 000 000 euroa tai Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tuen kokonaismäärä on yli 100 000 000 euroa, tarkastusviranomainen saa kuitenkin olla osa samaa viranomaista tai elintä kuin hallintoviranomainen, jos komissio on edellisen ohjelmakauden sovellettavien säännösten mukaisesti ilmoittanut jäsenvaltiolle ennen kyseisen toimenpideohjelman hyväksymispäivää voivansa luottaa pääasiallisesti sen tarkastuslausuntoon tai jos komissio on edellisen ohjelmakauden aikana saatujen kokemusten perusteella vakuuttunut siitä, että tarkastusviranomaisen institutionaalinen organisaatio ja vastuullisuus antavat riittävät takeet toiminnallisesta riippumattomuudesta ja luotettavuudesta.
124 artikla
Hallintoviranomaisen ja todentamisviranomaisen nimeämismenettely
Komissio voi esittää huomautuksia kahden kuukauden kuluessa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen asiakirjojen vastaanottamisesta. Näiden asiakirjojen tarkastelu ei keskeytä ►C1 välimaksatushakemusten ◄ käsittelyä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 83 artiklan soveltamista.
Jos nimetty viranomainen jättää toteuttamatta tarvittavat korjaavat toimet jäsenvaltion määrittämänä koeaikana, jäsenvaltion on asianmukaisella tasolla peruutettava sitä koskeva nimeäminen.
Jäsenvaltion on ilmoitettava viipymättä komissiolle nimetyn viranomaisen asettamisesta koeajalle, asianomaisen koeajan pituudesta, kun koeaika päättyy korjaavien toimien toteuttamisen jälkeen ja viranomaisen nimeämisen peruuttamisesta. Ilmoitus jäsenvaltion nimetylle viranomaiselle asettamasta koeajasta ei keskeytä ►C1 välimaksatushakemusten ◄ käsittelyä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 83 artiklan soveltamista.
125 artikla
Hallintoviranomaisen tehtävät
Kun kyseessä on toimenpideohjelman hallinto, hallintoviranomaisen tehtävänä on
tukea 47 artiklassa tarkoitetun seurantakomitean työtä ja toimittaa sille tietoja, joita se tarvitsee tehtäviensä hoitamiseksi, erityisesti tietoja edistymisestä toimenpideohjelman tavoitteiden saavuttamisessa sekä taloudellisia tietoja ja indikaattoreihin ja välitavoitteisiin liittyviä tietoja;
laatia 50 artiklassa tarkoitetut vuotuiset ja lopulliset täytäntöönpanokertomukset ja toimittaa ne komissiolle sen jälkeen, kun seurantakomitea on ne hyväksynyt;
asettaa välittävien toimielinten saataville niiden tehtävien suorittamisen kannalta olennaisia tietoja ja tuensaajien saataville toimien toteuttamisen kannalta olennaisia tietoja;
ottaa käyttöön tietokoneistettu tietojärjestelmä, jolla tallennetaan ja säilytetään seurantaa, arviointia, varainhoitoa ja tarkastamista varten tarvittavat tiedot kustakin toimesta, tapauksen mukaan myös tiedot toimien yksittäisistä osallistujista;
varmistaa, että d alakohdassa tarkoitetut tiedot kerätään ja viedään d alakohdassa tarkoitettuun järjestelmään ja säilytetään siinä ja että indikaattoreita koskevat tiedot jaotellaan sukupuolen mukaan, jos ESR-asetuksen liitteessä I ja II on tällainen jaottelua koskeva vaatimus.
Kun kyseessä on toimien valinta, hallintoviranomaisen tehtävänä on
laatia ja ottaa hyväksymisen jälkeen käyttöön asianmukaiset valintamenettelyt ja -perusteet,
joilla varmistetaan, että toimet edistävät asiaankuuluvien toimintalinjojen erityistavoitteiden ja tulosten saavuttamista;
jotka ovat syrjimättömät ja avoimet;
joissa otetaan huomioon 7 ja 8 artiklassa säädetyt yleiset periaatteet;
varmistaa, että valittu toimi kuuluu Euroopan meri- ja kalatalousrahaston, kyseisen rahaston tai kyseisten rahastojen toiminta-alaan ja voidaan sijoittaa tukitoimien luokkaan tai Euroopan meri- ja kalatalousrahaston kyseessä olevan toimintaohjelman prioriteetissa tai prioriteeteissa yksilöityyn toimenpiteeseen;
varmistaa, että tuensaajalle toimitetaan asiakirja, jossa määritetään kullekin toimelle annettavan tuen edellytykset, mukaan lukien erityisvaatimukset, jotka koskevat osana toimea toimitettavia tuotteita tai suoritettavia palveluja, rahoitussuunnitelmaa, toteuttamiselle asetettua määräaikaa sekä tiedottamista, viestintää ja näkyvyyttä koskevat vaatimukset;
varmistaa ennen toimen hyväksymistä, että tuensaajalla on c alakohdassa tarkoitettujen edellytysten täyttämiseen tarvittavat hallinnolliset, toiminnalliset ja rahoitusvalmiudet;
varmistua toimea koskevan sovellettavan lainsäädännön noudattamisesta, jos toimi on alkanut ennen kuin siihen liittyvä rahoitushakemus on jätetty hallintoviranomaiselle;
varmistaa, että rahaston tai Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tukea saaviksi valitut toimet eivät sisällä toimintaa, joka on ollut osa toimea, johon on sovellettu tai olisi pitänyt soveltaa 71 artiklan mukaista takaisinperintämenettelyä tuotannollisen toiminnan ohjelma-alueen ulkopuolelle siirtämisen vuoksi;
määrittää, mihin tukitoimien luokkaan tai, Euroopan meri- ja kalatalousrahaston kyseessä ollen, mihin toimenpiteisiin toimen menot on kohdennettava.
Kun kyseessä on toimenpideohjelman varainhoito ja valvonta, hallintoviranomaisen tehtävänä on
tarkistaa, että osarahoitetut tuotteet ja palvelut on toimitettu ja että toimi on sovellettavan lainsäädännön, toimenpideohjelman ja sille asetettujen tukiedellytysten mukainen, ja
kun kustannukset on tarkoitus korvata 67 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan mukaisesti, että tuensaajien kyseisten kustannusten osalta ilmoittamat menot on maksettu;
kun kustannukset on tarkoitus korvata 67 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b–e alakohdan mukaisesti, että tuensaajalle menojen kattamiseksi maksettavan korvauksen edellytykset ovat täyttyneet;
varmistaa, että tosiasiallisesti syntyneiden tukikelpoisten kustannusten perusteella korvattavien toimien täytäntöönpanoon osallistuvilla tuensaajilla on käytössään joko erillinen kirjanpitojärjestelmä tai soveltuva kirjanpitokoodi kaikille toimeen liittyville tapahtumille;
ottaa käyttöön todetut riskit huomioon ottaen tehokkaita ja oikeasuhteisia petostentorjuntatoimenpiteitä;
ottaa käyttöön menettelyt, joilla varmistetaan, että kaikki menoja ja tarkastuksia koskevat asiakirjat, joita tarvitaan asianmukaisen jäljitysketjun turvaamiseksi, säilytetään 72 artiklan g alakohdan vaatimusten mukaisesti;
laatia ►M6 varainhoitoasetuksen 63 artiklan 5 kohdan a ja b alakohdassa ja 6 ja 7 kohdassa ◄ tarkoitetut johdon vahvistuslausuma ja vuotuinen yhteenveto.
Poiketen siitä, mitä ensimmäisen alakohdan a alakohdassa säädetään, Euroopan alueellista yhteistyötä koskevassa asetuksessa voidaan vahvistaa yhteistyöohjelmia varten erityiset tarkastuksia koskevat säännöt.
Edellä olevan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan mukaisten tarkastusten on sisällettävä seuraavat menettelyt:
tuensaajan kutakin korvaushakemusta koskevat hallinnolliset varmennukset;
toimia koskevat, paikan päällä tehtävät varmennukset.
Paikan päällä tehtävien varmennusten suorittamisväli ja kattavuus on suhteutettava toimelle myönnetyn julkisen tuen määrään sekä riskitasoon, joka on määritetty tällaisissa varmennuksissa ja tarkastusviranomaisen toimittamissa tarkastuksissa koko hallinto- ja valvontajärjestelmän osalta.
Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joilla määritetään tämän artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisesti luodun järjestelmän tekniset eritelmät. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 150 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
126 artikla
Todentamisviranomaisen tehtävät
Toimenpideohjelman todentamisviranomaisen tehtävänä on erityisesti
laatia maksatushakemukset ja toimittaa ne komissiolle sekä todentaa, että ne on laadittu luotettavien kirjanpitojärjestelmien ja tarkistettavissa olevien todentavien asiakirjojen perusteella ja että niihin on kohdistunut hallintoviranomaisen tekemiä tarkastuksia;
laatia ►M6 varainhoitoasetuksen 63 artiklan 5 kohdan a alakohdassa ja 6 kohdassa ◄ tarkoitettu tilitys;
todentaa tilityksen täydellisyys, oikeellisuus ja totuudenmukaisuus ja se, että kirjatut menot ovat sovellettavan lainsäädännön mukaiset ja aiheutuneet toimenpideohjelmaan sovellettavien perusteiden mukaisesti rahoitettaviksi valituista toimista, jotka ovat sovellettavan lainsäädännön mukaiset;
varmistaa, että käytössä on kutakin toimea koskevan kirjanpitoaineiston tallentamiseen ja säilyttämiseen tarkoitettu tietokoneistettu tietojärjestelmä, joka käsittää kaikki maksatushakemusten ja tilityksen laatimiseen vaaditut tiedot, mukaan lukien tiedot takaisin perittävistä määristä, takaisin perityistä määristä sekä määristä, jotka on palautettu johonkin toimeen tai toimenpideohjelmaan tarkoitetun rahoitusosuuden täysimääräisen tai osittaisen peruuttamisen johdosta;
varmistaa, että se on saanut hallintoviranomaiselta maksatushakemusten laatimista ja esittämistä varten tarvitsemansa tiedot menoja koskevista menettelyistä ja tarkastuksista;
ottaa maksatushakemusten laadinnassa ja esittämisessä huomioon kaikkien tarkastusviranomaisen tekemien tai sen vastuulla tehtyjen tarkastusten tulokset;
säilyttää tietokoneistetussa muodossa kirjanpitoaineisto, joka koskee komissiolle ilmoitettuja menoja ja tuensaajille maksettua vastaavaa julkista rahoitusosuutta;
pitää kirjaa takaisin perittävistä määristä ja määristä, jotka on poistettu johonkin toimeen osoitetun rahoitusosuuden täysimääräisen tai osittaisen peruuttamisen johdosta. ►C1 Takaisin perityt määrät palautetaan unionin talousarvioon ennen toimenpideohjelman sulkemista vähentämällä ne seuraavasta maksatushakemuksesta. ◄
127 artikla
Tarkastusviranomaisen tehtävät
Muuta kuin tilastollista menetelmää voidaan tarkastusviranomaisen ammatillisen harkinnan mukaan käyttää asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa kansainvälisesti hyväksyttyjen tilintarkastusstandardien mukaisesti, jos tilastollisia menetelmiä ei voida käyttää tilivuoden toimien vähäisen määrän vuoksi.
Tällöin otoksen on oltava riittävän suuri, jotta tarkastusviranomainen voi laatia pätevän tarkastuslausunnon ►M6 varainhoitoasetuksen 63 artiklan 7 kohdan ◄ mukaisesti.
Muihin kuin tilastollisiin menetelmiin perustuvan otoksen on katettava vähintään 5 prosenttia toimista, joiden menoista on ilmoitettu komissiolle tilivuoden aikana, ja 10 prosenttia menoista, jotka on ilmoitettu komissiolle varainhoitovuoden aikana.
Tarkastusviranomaisen on laadittava
►M6 varainhoitoasetuksen 63 artiklan 7 kohdan ◄ mukainen tarkastuslausunto;
tarkastuskertomus, jossa esitetään tärkeimmät havainnot 1 kohdan mukaisesti tehdyissä tarkastuksissa, mukaan lukien hallinto- ja valvontajärjestelmissä havaitut puutteet sekä ehdotetut ja toteutetut oikaisutoimet.
Jos useampaan toimenpideohjelmaan sovelletaan yhteistä hallinto- ja valvontajärjestelmää, ensimmäisen alakohdan b alakohdassa vaaditut tiedot voidaan koota yhteen kertomukseen.
III
LUKU
Tarkastusviranomaisten kanssa toteutettava yhteistyö
128 artikla
Tarkastusviranomaisten toteutettava yhteistyö
II
OSASTO
VARAINHOITO, TILITYKSEN LAATIMINEN, TARKASTUS JA HYVÄKSYMINEN SEKÄ RAHOITUSOIKAISUT
I
LUKU
Varainhoito
129 artikla
Maksuja koskevat yhteiset säännöt
Jäsenvaltion on varmistettava, että tuensaajille maksettujen julkisten menojen määrä on viimeistään toimenpideohjelman sulkemisvaiheessa ►C1 ainakin yhtä suuri kuin komission rahastoista sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta jäsenvaltiolle maksama rahoitusosuus. ◄
130 artikla
Välimaksujen ja loppumaksun laskentaa koskevat yhteiset säännöt
Rahastoista tai Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta prioriteetille välimaksuina ja loppumaksuina maksettu rahoitusosuus ei kuitenkaan saa olla suurempi kuin
prioriteettia koskevissa maksatushakemuksissa ilmoitetut tukikelpoiset julkiset menot; tai
prioriteetille rahastoista tai Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta osoitettu rahoitusosuus, joka on vahvistettu toimenpideohjelman hyväksymistä koskevassa komission päätöksessä,
sen mukaan kumpi määrä on pienempi.
Rahastojen tai Euroopan meri- ja kalatalousrahaston rahoitusosuus viimeisen tilivuoden loppumaksuista ei saa ylittää ilmoitettuja tukikelpoisia julkisia menoja tai kustakin rahastosta ja alueluokkakohtaisesti kullekin toimenpideohjelmalle myönnettyä rahoitusosuutta, joka on vahvistettu toimenpideohjelman hyväksymistä koskevassa komission päätöksessä, sen mukaan kumpi määrä on pienempi.
131 artikla
Maksatushakemukset
Maksatushakemuksiin on sisällyttävä kunkin prioriteetin osalta
toimien toteuttamisesta tuensaajille aiheutuneiden ja maksettujen tukikelpoisten menojen kokonaismäärä, joka on viety todentamisviranomaisen kirjanpitojärjestelmään;
toimien toteuttamisesta aiheutuneiden julkisten menojen kokonaismäärä, joka on viety todentamisviranomaisen kirjanpitojärjestelmään.
Niiden määrien osalta, jotka on sisällytettävä 67 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan e alakohdassa tarkoitettua tukimuotoa koskeviin maksatushakemuksiin, maksatushakemuksiin on sisällytettävä 67 artiklan 5 a kohdan mukaisesti hyväksytyissä delegoiduissa säädöksissä eritellyt tiedot ja niissä on käytettävä tämän artiklan 6 kohdan mukaisesti hyväksytyissä täytäntöönpanosäädöksissä vahvistettua maksatushakemusten mallia.
Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 1 kohdassa säädetään, maksatushakemukseen voi sisältyä valtiontuen osalta tuen myöntävän tahon tuensaajalle maksamia ennakoita, tai jos jäsenvaltiot ovat päättäneet, että tuensaaja on 2 artiklan 10 kohdan a alakohdan mukaisesti tuen myöntävä taho, tuensaajan tukea saavalle taholle maksamia ennakoita seuraavin, kumulatiivisin edellytyksin:
näillä ennakoilla on jonkin jäsenvaltioon sijoittautuneen pankin tai muun rahoituslaitoksen myöntämä takuu tai niihin sovelletaan jotakin julkisyhteisön tai jäsenvaltion takuuksi antamaa välinettä;
näiden ennakoiden määrä ei ole yli 40 prosenttia tuensaajalle tiettyyn toimeen myönnettävän tuen kokonaismäärästä, tai jos jäsenvaltiot ovat päättäneet, että tuensaaja on 2 artiklan 10 kohdan a alakohdan mukaisesti tuen myöntävä taho, yli 40 prosenttia tietyn toimen osana tukea saavalle taholle myönnettävän tuen kokonaismäärästä;
nämä ennakot katetaan tuensaajan maksamilla menoilla, tai jos jäsenvaltiot ovat päättäneet, että tuensaaja on 2 artiklan 10 kohdan a alakohdan mukaisesti tuen myöntävä taho, tukea saavan tahon toimea toteuttaessaan maksamilla menoilla, ja niiden tueksi esitetään maksukuitit tai vastaavalla tavalla todistusvoimaiset kirjanpitoasiakirjat kolmen vuoden kuluessa ennakon maksamisvuodesta tai 31 päivänä joulukuuta 2023 sen mukaan, kumpi ajankohta on aikaisempi.
Jos ensimmäisen alakohdan c alakohdassa säädettyjä edellytyksiä ei noudateta, seuraava maksatushakemus on oikaistava vastaavasti.
Kussakin maksatushakemuksessa, johon sisältyy tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitetun tyyppisiä ennakkoja, on ilmoitettava erikseen
toimintaohjelmasta ennakkoina maksettu kokonaismäärä;
määrä, joka on kolmen vuoden kuluessa ennakon maksamisesta 4 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdan mukaisesti katettu tuensaajan, tai jos jäsenvaltiot ovat päättäneet, että tuensaaja on 2 artiklan 10 kohdan a alakohdan mukaisesti tuen myöntävä taho, tukea saavan tahon maksamilla menoilla, sekä
määrä, jota ei ole katettu tuensaajan, tai jos jäsenvaltiot ovat päättäneet, että tuensaaja on 2 artiklan 10 kohdan a alakohdan mukaisesti tuen myöntävä taho, tukea saavan tahon maksamilla menoilla ja joiden osalta kolmen vuoden ajanjakso ei ole vielä päättynyt.
132 artikla
Tuensaajalle suoritettavat maksut
Siitä ei saa vähentää tai pidättää mitään määriä eikä periä mitään erityismaksuja tai muita vaikutukseltaan vastaavia maksuja, jotka vähentäisivät tuensaajille maksettavia määriä.
Hallintoviranomainen voi keskeyttää 1 kohdassa tarkoitetun maksumääräajan kulumisen jommassakummassa seuraavassa asianmukaisesti perustellussa tapauksessa, jos
maksatushakemuksen määrä ei ole erääntynyt tai ei ole toimitettu asianmukaisia todentavia asiakirjoja, mukaan lukien asiakirjat, joita tarvitaan 125 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan mukaisia hallinnoinnin tarkastuksia varten;
on käynnistetty tutkimus asianomaisiin menoihin vaikuttavan mahdollisen sääntöjenvastaisuuden johdosta.
Asianomaiselle tuensaajalle on annettava kirjallinen ilmoitus keskeyttämisestä ja sen syistä.
133 artikla
Euron käyttö
134 artikla
Ennakkomaksun maksaminen
Ensimmäinen ennakkomaksu maksetaan erinä seuraavasti:
vuonna 2014: 1 prosentti tukimäärästä, joka rahastoista ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta on osoitettu kyseiselle toimenpideohjelmalle koko ohjelmakaudeksi, ja 1,5 prosenttia tukimäärästä, joka rahastoista on osoitettu kyseiselle toimenpideohjelmalle koko ohjelmakaudeksi silloin, kun jäsenvaltio on saanut rahoitustukea vuodesta 2010 lähtien Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 122 ja 143 artiklan mukaisesti tai Euroopan rahoitusvakausvälineestä tai kun se saa mainitun sopimuksen 136 ja 143 artiklassa tarkoitettua rahoitustukea 31 päivänä joulukuuta 2013;
vuonna 2015: 1 prosentti tukimäärästä, joka rahastoista ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta on osoitettu kyseiselle toimenpideohjelmalle koko ohjelmakaudeksi, tai 1,5 prosenttia tukimäärästä, joka rahastoista on osoitettu kyseiselle toimenpideohjelmalle koko ohjelmakaudeksi silloin, kun jäsenvaltio on saanut rahoitustukea vuodesta 2010 lähtien Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 122 ja 143 artiklan mukaisesti tai Euroopan rahoitusvakausvälineestä tai kun se saa mainitun sopimuksen 136 ja 143 artiklassa tarkoitettua rahoitustukea 31 päivänä joulukuuta 2014;
vuonna 2016: 1 prosenttia tukimäärästä, joka rahastoista ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta on osoitettu kyseiselle toimenpideohjelmalle koko ohjelmakaudeksi.
Jos toimenpideohjelma hyväksytään vuonna 2015 tai myöhemmin, aikaisemmat erät maksetaan hyväksymisvuonna.
Ylimääräistä ensimmäistä ennakkomaksua ei sovelleta Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen mukaisiin ohjelmiin eikä nuorisotyöllisyysaloitteen erityismäärärahoihin.
Jos rahastosta jollekin toimenpideohjelmalle tämän kohdan nojalla vuosina 2015 ja 2016 maksettujen ylimääräisten ensimmäisten ennakkomaksujen kokonaismäärää ei ole viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2016 katettu kyseisen ohjelman todentamisviranomaisen esittämillä maksatushakemuksilla, Kreikan on maksettava komissiolle takaisin kyseisestä rahastosta kyseiselle ohjelmalle maksetut ylimääräiset ensimmäiset ennakkomaksut kokonaisuudessaan. Nämä maksupalautukset eivät muodosta rahoitusoikaisua, eivätkä ne vähennä toimenpideohjelmille rahastoista tai Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta myönnettävää tukea. Takaisinmaksetut määrät ovat varainhoitoasetuksen 21 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja.
Vuotuinen ennakkomaksu maksetaan ennen heinäkuun 1 päivää vuosina 2016–2023. Se on prosenttiosuus tukimäärästä, joka rahastoista ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta on osoitettu kyseiselle toimenpideohjelmalle koko ohjelmakaudeksi seuraavasti:.
Laskettaessa 1 kohdassa tarkoitetun vuotuisen ennakkomaksun määrää vuoteen 2020 asti tuon vuoden loppuun asti, koko ohjelmakaudelle osoitettuun tukimäärään ei lueta mukaan toimenpideohjelmaan liittyviä, suoritusvarauksesta maksettavia määriä.
135 artikla
►C1 Välimaksatushakemusten ◄ esittämistä ja niiden maksamista koskevat määräajat
Muista varoista kuin REACT-EU-välineestä saatavat määrät, jotka komissio maksaa välimaksuina vuonna 2025, saavat olla enintään yksi prosentti kyseisen ohjelman kokonaismäärärahoista rahastoa kohden, REACT-EU-välineen varat pois luettuina. Tämän prosenttiosuuden ylittäviä määriä, jotka komission olisi maksettava vuonna 2025, ei makseta, vaan ne käytetään yksinomaan ennakkomaksujen tarkastamiseen ja hyväksymiseen sekä tileistä poistamiseen ohjelmien päättyessä.
136 artikla
Vapauttaminen
II
LUKU
Tilityksen laatiminen, tilien tarkastus ja hyväksyminen, toimenpideohjelmien sulkeminen sekä maksujen keskeyttäminen
137 artikla
Tilityksen laatiminen
►M6 Varainhoitoasetuksen 63 artiklan 5 kohdan a alakohdassa ja 6 kohdassa ◄ tarkoitettu tilitys toimitetaan komissiolle kunkin toimenpideohjelman osalta. Tilityksen on katettava tilivuosi ja sisällettävä kunkin toimintalinjan ja tarvittaessa rahaston ja alueluokan tasolla
todentamisviranomaisen kirjanpitojärjestelmään viety tukikelpoisten menojen kokonaismäärä, joka on sisällytetty komissiolle esitettyihin maksatushakemuksiin 131 artiklan ja 135 artiklan 2 kohdan mukaisesti tilivuoden päätymistä seuraavan heinäkuun 31 päivään mennessä, toimien toteuttamisesta aiheutuneiden vastaavien julkisten menojen kokonaismäärä sekä tuensaajille 132 artiklan 1 kohdan mukaisesti suoritettujen vastaavien maksujen kokonaismäärä;
tilivuoden aikana peruutetut ja takaisin perityt määrät, tilivuoden lopun tilanteen mukaisesti takaisin perittävät määrät, 71 artiklan nojalla suoritetut takaisinperinnät sekä määrät, joita ei saada perityiksi takaisin;
rahoitusvälineille 41 artiklan 1 kohdan mukaisesti maksettujen ohjelman rahoitusosuuksien sekä 131 artiklan 4 kohdan mukaisten valtiontukiennakoiden määrä;
kunkin prioriteetin osalta edellä olevan a alakohdan nojalla todettujen menojen ja saman tilivuoden osalta maksatushakemuksissa ilmoitettujen menojen välinen täsmäytys sekä selvitys mahdollisista eroista.
138 artikla
Tietojen toimittaminen
Jäsenvaltioiden on toimitettava seuraavat ►M6 varainhoitoasetuksen 63 artiklassa tarkoitetut asiakirjat kyseisen artiklan 5 kohdassa ja 7 kohdan toisessa alakohdassa ◄ säädetyssä määräajassa kultakin vuodelta alkaen vuodesta 2016 vuoden 2025 loppuun:
tämän asetuksen 137 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tilitys edelliseltä tilivuodelta;
tämän asetuksen 125 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan e alakohdassa tarkoitettu johdon vahvistuslausuma ja vuotuinen yhteenveto edeltävältä tilivuodelta;
tämän asetuksen 127 artiklan 5 kohdan ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitettu tarkastuslausunto ja -kertomus edeltävältä tilivuodelta.
Poiketen ensimmäisessä alakohdassa säädetystä määräajasta jäsenvaltiot voivat toimittaa a, b ja c alakohdassa tarkoitetut asiakirjat viimeisen tilivuoden osalta viimeistään 15 päivänä helmikuuta 2026.
139 artikla
Tilien tarkastus ja hyväksyminen
Komissio laskee hyväksyttyjen tilien perusteella rahastoista ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta tilivuoden osalta maksettavan määrän ja vastaavat mukautukset jäsenvaltiolle suoritettaviin maksuihin. Komissio ottaa huomioon seuraavat:
137 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut tilityksessä ilmoitetut määrät, joihin sovelletaan kunkin prioriteetin osarahoitusosuutta;
komission kyseisen tilivuoden aikana suorittamien maksujen kokonaismäärä, joka käsittää seuraavat:
komission 130 artiklan 1 kohdan ja 24 artiklan mukaisesti suorittamien välimaksujen määrä; ja
134 artiklan 2 kohdan mukaisesti maksetun vuotuisen ennakkomaksun määrä.
Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, komissio ei anna perintämääräystä vuonna 2020 toimitettaviin vuotuisiin tilityksiin sisältyvistä jäsenvaltioilta takaisin perittävistä määristä. Määrät, joita ei ole peritty takaisin, on käytettävä nopeuttamaan covid-19:n puhkeamiseen liittyviä investointeja, jotka ovat tukikelpoisia tämän asetuksen ja rahastokohtaisten sääntöjen mukaisesti.
Määrät, joita ei ole peritty takaisin, on poistettava tileistä tai perittävä takaisin ohjelman päättyessä.
140 artikla
Asiakirjojen saatavuus
Muiden kuin ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen toimien osalta kaikkien todentavien asiakirjojen on oltava saatavilla kahden vuoden ajan päätökseen saadun toimen lopulliset menot sisältävän tilityksen toimittamista seuraavan joulukuun 31 päivästä lukien.
Hallintoviranomainen voi päättää soveltaa toisessa alakohdassa tarkoitettua sääntöä toimiin, joiden tukikelpoiset kokonaismenot ovat alle 1 000 000 euroa.
Ensimmäisessä tai toisessa alakohdassa tarkoitettu määräaika lakkaa kulumasta vireillä olevan oikeudenkäynnin johdosta tai komission asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä.
141 artikla
Asiakirjojen esittäminen sulkemista varten ja loppumaksun maksaminen
142 artikla
Maksujen keskeyttäminen
Komissio voi keskeyttää välimaksut prioriteettien tai toimenpideohjelmien tasolla kokonaan tai osittain, jos yksi tai useampi seuraavista edellytyksistä täyttyy:
toimenpideohjelman hallinto- ja valvontajärjestelmän tehokkaassa toiminnassa on vakava puute, joka on vaarantanut toimenpideohjelmalle osoitetun unionin rahoitusosuuden ja jonka osalta ei ole toteutettu korjaavia toimenpiteitä;
maksatushakemukseen sisältyvät menot liittyvät vakavia taloudellisia seurauksia aiheuttavaan sääntöjenvastaisuuteen, jota ei ole korjattu;
jäsenvaltio ei ole toteuttanut tarvittavia toimenpiteitä korjatakseen 83 artiklan mukaisen keskeyttämisen aiheuttavan tilanteen;
seurantajärjestelmän laadussa tai luotettavuudessa tai yhteisiä ja erityisiä indikaattoreita koskevissa tiedoissa on vakava puute;
ennakkoehtojen täyttämiseen tähtääviä toimenpiteitä ei ole toteutettu 19 artiklassa asetettujen edellytysten mukaisesti;
prioriteetin tulosten tarkastelusta käy ilmi, että tuloskehyksessä asetetut taloudellisiin indikaattoreihin ja tuotosindikaattoreihin sekä täytäntöönpanon avainvaiheisiin liittyvät kyseisen prioriteetin välitavoitteet ovat 22 artiklassa säädetyt edellytykset huomioon ottaen jääneet merkittävässä määrin saavuttamatta;
Euroopan meri- ja kalatalousrahaston rahastokohtaisissa säännöissä voidaan vahvistaa erityisperusteita sellaiselle maksujen keskeytykselle, joka liittyy yhteisen kalastuspolitiikan mukaisesti sovellettavien sääntöjen noudattamatta jättämiseen, ja näiden erityisperusteiden on oltava oikeasuhteisia, kun otetaan huomioon sääntöjen noudattamatta jättämisen luonne, vakavuus, kesto ja toistuminen.
III
LUKU
Rahoitusoikaisut
143 artikla
Jäsenvaltioiden tekemät rahoitusoikaisut
144 artikla
Rahoitusoikaisujen perusteet
Komissio voi tehdä rahoitusoikaisuja täytäntöönpanosäädöksillä peruuttamalla toimenpideohjelmalle myönnetyn unionin rahoitusosuuden 85 artiklan mukaisesti kokonaan tai osittain, jos se tarvittavan tutkinnan jälkeen päätyy siihen, että
toimenpideohjelman hallinto- ja valvontajärjestelmän tehokkaassa toiminnassa on vakava puute, joka on vaarantanut toimenpideohjelmalle jo maksetun unionin rahoitusosuuden;
jäsenvaltio ei ole täyttänyt 143 artiklan mukaisia velvoitteitaan ennen tämän kohdan mukaisen oikaisumenettelyn vireillepanoa;
maksatushakemukseen sisältyvät menot ovat sääntöjenvastaisia, eikä jäsenvaltio ole oikaissut niitä ennen tämän kohdan mukaisen oikaisumenettelyn vireillepanoa.
Komissio tekee rahoitusoikaisunsa havaittujen yksittäisten sääntöjenvastaisuuksien perusteella ja ottaen huomioon sen, onko sääntöjenvastaisuus systeeminen. Jos rahastoista tai Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta veloitettujen sääntöjenvastaisten menojen tarkka laskeminen ei ole mahdollista, komissio soveltaa kiinteämääräistä tai ekstrapoloitua rahoitusoikaisua.
145 artikla
Menettely
Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta, kun kyseessä on hallinto- ja valvontajärjestelmän tehokasta toimintaa koskeva vakava puute, joka on ennen päivää, jona komissio tai Euroopan tilintarkastustuomioistuin on havainnut sen,
tuotu esille komissiolle ►M6 varainhoitoasetuksen 63 artiklan 5, 6 ja 7 kohdan ◄ mukaisesti toimitetussa johdon vahvistuslausumassa, vuotuisessa tarkastuskertomuksessa tai tarkastuslausunnossa taikka tarkastusviranomaisen komissiolle toimittamissa muissa tarkastuskertomuksissa ja toteutetuissa asianmukaisissa toimenpiteissä, tai
johtanut jäsenvaltion toteuttamiin tarkoituksenmukaisiin korjaaviin toimiin.
Hallinto- ja valvontajärjestelmien tehokkaan toiminnan vakavien puutteiden arvioinnin on perustuttava asiaankuuluvien johdon vahvistuslausumien, vuotuisten tarkastuskertomusten ja tarkastuslausuntojen toimittamisen ajankohtana sovellettavaan lainsäädäntöön.
Päättäessään rahoitusoikaisusta komissio
noudattaa suhteellisuusperiaatetta ottamalla huomioon hallinto- ja valvontajärjestelmän tehokkaan toiminnan vakavan puutteen luonteen ja vakavuuden sekä sen rahoitusvaikutukset unionin talousarvioon;
kiinteämääräisen tai ekstrapoloidun oikaisun soveltamiseksi jättää ottamatta huomioon jäsenvaltion aiemmin havaitsemat sääntöjenvastaiset menot, joiden osalta tilitystä on mukautettu 139 artiklan 10 kohdan mukaisesti, ja menot, joiden laillisuuden ja asianmukaisuuden arviointi on meneillään 137 artiklan 2 kohdan mukaisesti;
ottaa huomioon jäsenvaltion menoihin soveltamat kiinteämääräiset tai ekstrapoloidut oikaisut sellaisten muiden vakavien puutteiden osalta, jotka jäsenvaltio on havainnut määrittäessään unionin talousarviolle koituvaa jäännösriskiä.
146 artikla
Jäsenvaltioiden velvoitteet
Komission tekemä rahoitusoikaisu ei vaikuta jäsenvaltion velvoitteeseen periä varat takaisin tämän asetuksen 143 artiklan 2 kohdan mukaisesti eikä jäsenvaltion velvoitteeseen periä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valtiontuki takaisin neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 ( 31 ) 14 artiklan mukaisesti.
147 artikla
Takaisinmaksut
III
OSASTO
TOIMENPIDEOHJELMIEN OIKEASUHTEINEN VALVONTA
148 artikla
Toimenpideohjelmien oikeasuhteinen valvonta
Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, kun toimen tukikelpoisten menojen kokonaismäärä on 200 000 –400 000 euroa EAKR:n ja koheesiorahaston osalta, 150 000 –300 000 euroa ESR:n osalta ja 100 000 –200 000 euroa EMKR:n osalta, toimi voidaan tarkastaa useammin kuin yhden kerran, jos tarkastusviranomainen katsoo ammatillisen harkintansa perusteella, ettei ole mahdollista antaa tai laatia tarkastuslausuntoa 127 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tilastollisten tai muiden otantamenetelmien perusteella suorittamatta useampaa kuin yhtä kyseistä toimea koskevaa tarkastusta.
VIIDES OSA
SÄÄDÖSVALLAN SIIRTÄMINEN SEKÄ TÄYTÄNTÖÖNPANO-, SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET
I
LUKU
Säädösvallan siirtäminen ja täytäntöönpanosäännökset
149 artikla
Siirretyn säädösvallan käyttäminen
150 artikla
Komiteamenettely
Jos komitea ei anna lausuntoa, komissio ei hyväksy 8 artiklan kolmannessa kohdassa, 22 artiklan 7 kohdan viidennessä alakohdassa, 38 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa, 38 artiklan 10 kohdassa, 39 artiklan 4 kohdan toisessa alakohdassa, 46 artiklan 3 kohdassa, 96 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa, 115 artiklan 4 kohdassa ja 125 artiklan 8 kohdassa tarkoitettuun täytäntöönpanovaltaan perustuvaa ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi ja tuolloin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklan 4 kohdan kolmatta alakohtaa.
II
LUKU
Siirtymä- ja loppusäännökset
151 artikla
Uudelleentarkastelu
Euroopan parlamentti ja neuvosto tarkastelevat tätä asetusta uudelleen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 177 artiklan mukaisesti.
152 artikla
Siirtymäsäännökset
Kreikan on esitettävä komissiolle kertomus tämän artiklan 4 ja 5 kohdan säännösten täytäntöönpanosta vuoden 2016 loppuun mennessä ja raportoi siitä myös asetuksen (EY) N:o 1083/2006 89 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti toimitettavassa toimenpideohjelman täytäntöönpanoa koskevassa loppukertomuksessa.
Jos hallintoviranomainen, tai kun on kyse Euroopan alueellista yhteistyötä koskevan tavoitteen alaan kuuluvista ohjelmista, seurantakomitea, katsoo, että 67 artiklan 2 a kohdan noudattaminen aiheuttaa kohtuutonta hallinnollista rasitusta, se voi päättää jatkaa tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua siirtymäkautta aiheelliseksi katsomallaan jatkoajalla. Sen on ilmoitettava komissiolle tällaisesta päätöksestä ennen kuin siirtymäkausi päättyy.
Ensimmäistä ja toista alakohtaa ei sovelleta avustuksiin ja takaisin maksettavaan tukeen, joihin saadaan tukea ESR:stä ja joissa julkisen tuen osuus on enintään 50 000 euroa.
153 artikla
Kumoaminen
154 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämän asetuksen 20–24 artiklaa, 29 artiklan 3 kohtaa, 38 artiklan 1 kohdan a alakohtaa sekä 58, 60, 76–92, 118, 120, 121 ja 129–147 artiklaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2014.
Tämän asetuksen 39 artiklan 2 kohdan seitsemännen alakohdan toista virkettä ja 76 artiklan viidettä kohtaa sovelletaan siitä päivästä, jona määrärahojen vapauttamista koskeva varainhoitoasetuksen muutos on tullut voimaan.
Edellä olevia 92 a ja 92 b artiklaa ei sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan eikä Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Näissä säännöksissä olevat viittaukset jäsenvaltioihin eivät tarkoita Yhdistynyttä kuningaskuntaa.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
LIITE I
YHTEINEN STRATEGIAKEHYS
1. JOHDANTO
Jotta voidaan edistää unionin sopusointuista, tasapainoista ja kestävää kehitystä ja jotta ERI-rahastoilla voidaan edistää mahdollisimman tehokkaasti älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävän strategian sekä eri rahastojen muun muassa taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen liittyvien erityistehtävien toteuttamista, on tarpeen varmistaa, että älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävän Unionin strategian yhteydessä tehtyjä toimintapoliittisia sitoumuksia tuetaan ERI-rahastojen ja muiden unionin välineiden kautta tehtävillä investoinneilla. Yhteisessä strategiakehyksessä on sen vuoksi 10 artiklan ja rahastokohtaisissa asetuksissa määriteltyjen prioriteettien ja tavoitteiden mukaisesti vahvistettava toimintaa ohjaavia periaatteita, jotta kehittämisessä voidaan soveltaa yhdennettyä lähestymistapaa käyttäen ERI-rahastoja muiden unionin välineiden ja politiikkojen kanssa koordinoidulla tavalla älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävän Unionin strategian toimintapoliittisten ja yleistavoitteiden sekä tapauksen mukaan lippulaivahankkeiden mukaisesti samalla, kun otetaan huomioon keskeiset alueelliset haasteet ja kansallisten, alueellisten ja paikallisten toimintaympäristöjen erityispiirteet.
2. ERI-RAHASTOJEN ÄLYKKÄÄSEEN, KESTÄVÄÄN JA OSALLISTAVAAN KASVUUN TÄHTÄÄVÄÄ UNIONIN STRATEGIAA EDISTÄVÄ VAIKUTUS SEKÄ JOHDONMUKAISUUS UNIONIN TALOUDEN OHJAUKSEN JA HALLINNAN KANSSA
1. Tämän asetuksen 9 artiklan ensimmäisessä kohdassa ssa määritellään 11 temaattista tavoitetta, jotka vastaavat ERI-rahastoista tuettavia älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävän Unionin-strategian prioriteetteja ja joiden tarkoituksena on edistää älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun tehokasta kohdentamista kumppanuussopimuksissa ja ohjelmissa.
2. Tämän asetuksen 9 artiklan ensimmäisessä kohdassa esitettyjen temaattisten tavoitteiden mukaisesti jäsenvaltioiden on kasvun ja työllisyyden parantamisen edellyttämän kriittisen massan varmistamiseksi kohdennettava tuki tämän asetuksen 18 artiklan ja temaattista keskittämistä koskevien rahastokohtaisten sääntöjen mukaisesti ja varmistettava varainkäytön vaikuttavuus. Jäsenvaltioiden on kiinnitettävä erityistä huomiota etusijan antamiseen kasvua edistäville menoille, joihin kuuluvat koulutukseen, tutkimukseen, innovointiin ja energiatehokkuuteen liittyvät menot sekä menot, joilla helpotetaan pk-yritysten rahoituksen saantia ja varmistetaan ekologinen kestävyys, luonnonvarojen hoito ja ilmastotoimet sekä uudistetaan julkishallintoa. Jäsenvaltioiden on otettava huomioon myös työvoimapalvelujen ja aktiivisen työvoimapolitiikan kattavuuden ja tehokkuuden ylläpitäminen tai vahvistaminen siten, että torjutaan työttömyyttä ja erityisesti nuorisotyöttömyyttä sekä puututaan kriisin sosiaalisiin seurauksiin ja edistetään sosiaalista osallisuutta.
3. Varmistaakseen johdonmukaisuuden eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä määriteltyjen prioriteettien kanssa jäsenvaltioiden on kumppanuussopimuksia valmistellessaan tehtäviensä ja velvoitteidensa mukaisesti suunniteltava ERI-rahastojen käyttö ottaen huomioon tapauksen mukaan kansalliset uudistusohjelmat, viimeisimmät asiaankuuluvat maakohtaiset suositukset ja asiaankuuluvat suositukset, jotka neuvosto on antanut Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Jäsenvaltioiden on tarpeen mukaan otettava huomioon myös asiaankuuluvat neuvoston suositukset, jotka perustuvat vakaus- ja kasvusopimukseen ja talouden sopeutusohjelmiin.
4. Jotta löydetään tavat, joilla ERI-rahastot voivat tehokkaimmin vaikuttaa älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävän Unionin strategian toteuttamiseen, ja otetaan huomioon perussopimuksissa määritetyt tavoitteet, kuten taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus, jäsenvaltioiden on valittava temaattiset tavoitteet ERI-rahastojen suunniteltua käyttöä varten kulloistenkin kansallisten, alueellisten ja paikallisten toimintaympäristöjen mukaan.
3. ERI-RAHASTOJEN KÄYTETTÖÖN SOVELLETTAVAT YHDENNETTY LÄHESTYMISTAPA JA JÄRJESTELYT
3.1 Johdanto
1. Kumppanuussopimuksessa on 15 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti vahvistettava aluekehitystä koskeva yhdennetty lähestymistapa. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että temaattisten tavoitteiden ja investointien sekä unionin prioriteettien valinnassa otetaan yhdennetysti huomioon kehitystarpeet ja alueelliset haasteet 6.4 kohdassa tarkoitetun analyysin mukaisesti. Jäsenvaltioiden on pyrittävä hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti mahdollisuuksia, jotta varmistetaan ERI-rahastojen varojen käyttö koordinoidulla ja yhdennetyllä tavalla.
2. Jäsenvaltioiden ja tarvittaessa 4 artiklan 4 kohdan mukaisesti myös alueiden on varmistettava, että ERI-rahastoista tuetut toimet täydentävät toisiaan ja että ne pannaan täytäntöön koordinoidusti synergioiden luomiseksi, jotta vähennetään hallintoelinten ja tuensaajien hallinnollisia kustannuksia ja hallinnollista taakkaa 4, 15 ja 27 artiklan mukaisesti.
3.2 Koordinointi ja täydentävyys
1. Jäsenvaltioiden ja ERI-rahastojen täytäntöönpanosta vastuussa olevien hallintoviranomaisten on tehtävä tiivistä yhteistyötä kumppanuussopimuksen ja ohjelmien valmistelussa, täytäntöönpanossa, seurannassa ja arvioinnissa. Niiden on erityisesti varmistettava, että toteutetaan seuraavat toimenpiteet:
määritetään toiminta-alat, joilla ERI-rahastot voidaan yhdistää toisiaan täydentävästi tässä asetuksessa säädettyjen temaattisten tavoitteiden saavuttamiseksi;
varmistetaan 4 artiklan 6 kohdan mukaisesti, että on luotu järjestelyt ERI-rahastojen tehokasta koordinointia varten, jotta lisätään rahastojen vaikutuksia ja tehokkuutta tarvittaessa käyttäen myös useista rahastoista rahoitettavia ohjelmia;
edistetään muista ERI-rahastoista vastuussa olevien hallintoviranomaisten ja asianomaisten ministeriöiden osallistumista tukijärjestelmien kehittämiseen koordinoinnin ja synergioiden varmistamiseksi ja päällekkäisyyksien ehkäisemiseksi;
perustetaan tarvittaessa yhteisiä seurantakomiteoita ERI-rahastojen täytäntöönpano-ohjelmia varten ja kehitetään muita yhteisiä hallinto- ja valvontajärjestelyjä, joilla helpotetaan ERI-rahastojen täytäntöönpanosta vastaavien viranomaisten välistä koordinointia;
hyödynnetään hakijoiden ja tuensaajien avuksi tarkoitettuja sähköisen hallinnoinnin ratkaisuja ja mahdollisimman laajasti myös keskitettyjä asiointipisteitä, joissa muun muassa annetaan neuvoja kustakin ERI-rahastosta saatavasta tuesta;
perustetaan mekanismeja, joilla koordinoidaan EAKR:stä ja ESR:stä tuettuja yhteistyötoimia Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen ohjelmien tukemien investointien kanssa;
edistetään ERI-rahastojen yhteisiä toimintatapoja annettaessa ohjeita toiminnan kehittämisestä, ehdotuspyynnöistä ja valintamenettelyistä tai muista mekanismeista, joilla helpotetaan rahastojen varojen saantia yhdennettyihin hankkeisiin;
rohkaistaan yhteistyötä eri ERI-rahastojen hallintoviranomaisten välillä seurannassa, arvioinnissa, hallinnoinnissa, valvonnassa ja tarkastuksessa.
3.3 Yhdennettyjen lähestymistapojen edistäminen
1. Jäsenvaltioiden on tarvittaessa yhdistettävä ERI-rahastot paikallisella, alueellisella tai kansallisella tasolla yhdennetyiksi kokonaisuuksiksi, jotka on räätälöity vastaamaan erityisiin alueellisiin haasteisiin kumppanuussopimuksissa ja ohjelmissa asetettujen tavoitteiden edistämiseksi. Tässä voidaan hyödyntää yhdennettyjä alueellisia investointeja, yhdennettyjä toimintoja, yhteisiä toimintasuunnitelmia ja yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä.
2. Jotta temaattisten tavoitteiden käyttö olisi yhdennettyä, ESR:stä, EAKR:stä ja koheesiorahastosta tuettujen eri toimintalinjojen tai toimenpideohjelmien antama rahoitus voidaan tämän asetuksen 36 artiklan mukaisesti yhdistää yhdennetyksi alueelliseksi investoinniksi. Yhdennetyn alueellisen investoinnin puitteissa toteutettuja toimia voidaan täydentää maaseuturahaston tai Euroopan meri- ja kalatalousrahaston kustakin ohjelmasta myöntämällä rahoitustuella.
3. Temaattisesti johdonmukaisten yhdennettyjen lähestymistapojen vaikutusten ja tehokkuuden lisäämiseksi toimintalinja voi rahastokohtaisten sääntöjen asiaankuuluvien säännösten mukaisesti koskea useampaa kuin yhtä alueluokkaa, ja siinä voidaan yhdistää yksi tai useampi täydentävä investointiprioriteetti EAKR:stä, koheesiorahastosta ja ESR:stä yhden temaattisen tavoitteen alaisuuteen sekä asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa yhdistää eri temaattisista tavoitteista yksi tai useampia täydentäviä investointiprioriteetteja, jotta niillä edistettäisiin mahdollisimman tehokkaasti kyseistä toimintalinjaa.
4. Jäsenvaltioiden on institutionaalisten ja oikeudellisten puitteidensa sekä 32 artiklan mukaisesti edistettävä paikallisten ja aluetasoa pienempiä yksiköitä koskevien lähestymistapojen kehittämistä. Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen pannaan täytäntöön strategisen lähestymistavan mukaisesti sen varmistamiseksi, että paikallisten tarpeiden alhaalta ylöspäin suuntautuvassa määrittelyssä otetaan huomioon korkeamman tason prioriteetit. Jäsenvaltioiden on tämän vuoksi määritettävä lähestymistapa yhteisölähtöiseen paikalliseen kehittämiseen maaseuturahastosta ja tapauksen mukaan EAKR:stä, ESR:stä tai Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti, ja niiden on mainittava kumppanuussopimuksissa tällä tavoin selvitettävät tärkeimmät haasteet, yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen päätavoitteet ja prioriteetit, katettavat aluetyypit, paikallisille toimintaryhmille annettava erityinen rooli strategioiden toteuttamisessa sekä maaseuturahaston ja tapauksen mukaan EAKR:n, ESR:n tai Euroopan meri- ja kalatalousrahaston suunniteltu rooli yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen strategioiden täytäntöönpanossa erityyppisillä alueilla, kuten maaseudulla, kaupungeissa ja rannikkoalueilla, sekä vastaavat koordinointimekanismit.
4. ERI-RAHASTOJEN KOORDINOINTI JA SYNERGIAT UNIONIN MUIDEN POLITIIKKOJEN JA VÄLINEIDEN KANSSA
Tämän jakson mukaista jäsenvaltioiden toteuttamaa koordinointia sovelletaan, jos jäsenvaltio aikoo käyttää ERI-rahastojen ja unionin muiden välineiden tukea asiaankuuluvalla politiikan alalla. Tässä jaksossa esitetyt unionin ohjelmat eivät muodosta tyhjentävää luetteloa.
4.1 Johdanto
1. Jäsenvaltiot ja komissio ottavat kukin oman vastuualueensa mukaisesti huomioon unionin politiikkojen vaikutuksen kansallisella ja alueellisella tasolla ja niiden vaikutuksen sosiaaliseen, taloudelliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen edistääkseen synergioita ja tehokasta koordinointia sekä kartoittaakseen ja edistääkseen tarkoituksenmukaisimpia tapoja käyttää unionin rahastoja paikallisten, alueellisten ja kansallisten investointien tukemiseen. Jäsenvaltioiden on myös varmistettava unionin politiikkojen ja välineiden sekä kansallisten, alueellisten ja paikallisten tukitoimien keskinäinen täydentävyys.
2. Jäsenvaltiot ja komissio varmistavat kukin oman vastuualueensa mukaisesti unionin ja jäsenvaltioiden tason koordinoinnin ERI-rahastojen sekä unionin muiden politiikkojen ja välineiden välillä4 artiklan 6 kohdan mukaisesti. Niiden on toteutettava tarvittavia toimenpiteitä varmistaakseen ohjelmatyö- ja toteuttamisvaiheissa ERI-rahastoista tuettujen toimien johdonmukaisuuden unionin muiden politiikkojen tavoitteiden kanssa. Tätä varten niiden on pyrittävä ottamaan huomioon seuraavat seikat:
vahvistetaan unionin eri välineiden keskinäistä täydentävyyttä ja synergioita unionin tasolla, kansallisesti ja alueellisesti sekä suunnittelu- että toteutusvaiheessa;
optimoidaan nykyiset rakenteet ja otetaan tarvittaessa käyttöön uusia rakenteita, joilla helpotetaan prioriteettien strategista määrittämistä eri välineitä ja -rakenteita varten unionin tason ja kansallista koordinointia silmällä pitäen, vältetään päällekkäistä työtä ja määritellään alueet, joilla tarvitaan lisää taloudellista tukea;
hyödynnetään mahdollisuutta yhdistää eri välineiden kautta saatava tuki yksittäisille toimille ja toimitaan tiiviissä yhteistyössä unionin ja kansallisen tason täytäntöönpanosta vastaavien tahojen kanssa yhtenäisten ja tarkoituksenmukaisten rahoitusmahdollisuuksien tarjoamiseksi tuensaajille.
4.2 Koordinointi yhteisen maatalouspolitiikan ja yhteisen kalastuspolitiikan kanssa
1. Maaseuturahasto on olennainen osa yhteistä maatalouspolitiikkaa, ja se täydentää Euroopan maatalouden tukirahaston mukaisia toimenpiteitä, joilla tarjotaan suoraa tukea maanviljelijöille ja tuetaan markkinatoimenpiteitä. Jäsenvaltioiden on tämän vuoksi hallinnoitava näitä tukitoimia yhdessä synergian ja unionin tuen lisäarvon maksimoimiseksi.
2. Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tavoitteena on saavuttaa uudistetun yhteisen kalastuspolitiikan ja yhdennetyn meripolitiikan tavoitteet. Jäsenvaltioiden on sen vuoksi hyödynnettävä Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa tiedonkeruun ja valvonnan tehostamispyrkimysten tukemiseksi ja varmistettava, että pyritään saamaan aikaan synergioita muun muassa seuraavien yhdennetyn meripolitiikan painopisteiden tueksi: merten tuntemus, merten aluesuunnittelu, rannikkoalueiden yhdennetty käyttö ja hoito, yhdennetty merivalvonta, meriympäristön ja biologisen monimuotoisuuden suojelu sekä ilmastonmuutoksen kielteisiin vaikutuksiin sopeutuminen rannikkoalueilla.
4.3 Horisontti 2020 -ohjelma ja muut keskitetysti hallinnoidut unionin ohjelmat tutkimuksen ja innovoinnin aloilla
1. Jäsenvaltioiden ja komission on huomiotava asianmukaisesti ERI-rahastojen ja Horisontti 2020 -ohjelman, yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskevan ohjelman (COSME) ja muiden asianmukaisten keskitetysti hallinnoitujen unionin rahoitusohjelmien välinen koordinointi, synergiat ja täydentävyys Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1287/2013 ( 32 ) mukaisesti ja määriteltävä myös toiminta-alojen selkeä jako niiden välillä.
2. Jäsenvaltioiden on tarvittaessa laadittava kansallisia ja/tai alueellisia 'älykkään erikoistumisen' strategioita kansallisen uudistusohjelman mukaisesti. Tällaiset strategiat voivat olla 'älykkään erikoistumisen' kansallisten tai alueellisten tutkimuksen ja innovoinnin strategisten toimintapoliittisten kehysten muodossa tai sisältyä niihin. Älykkään erikoistumisen strategioiden laatimiseen osallistuu yrittäjyyttä edistävässä prosessissa kansallisia tai alueellisia hallintoviranomaisia ja sidosryhmiä, kuten yliopistoja ja muita korkea-asteen oppilaitoksia, yrityksiä ja työmarkkinaosapuolia. Niiden viranomaisten, joita Horisontti 2020 -ohjelma suoraan koskee, on oltava tiiviisti mukana tässä prosessissa. Älykkään suunnittelun strategioihin kuuluvat seuraavat:
Kehitetään alkuvaiheen toimia tutkimuksen ja innovoinnin toimijoiden valmistelemiseksi Horisontti 2020 -hankkeisiin osallistumiseen ("huippuosaamisen portaikko") parantamalla valmiuksia. Vahvistetaan viestintää ja yhteistyötä Horisontti 2020 -ohjelman kansallisten yhteyspisteiden ja ERI-rahastojen hallintoviranomaisten välillä.
Mahdollistetaan loppuvaiheen toimilla Horisontti 2020 -ohjelmasta ja sitä edeltävistä ohjelmista saatujen tutkimus- ja innovointitulosten hyödyntäminen ja levittäminen markkinoilla, ja painotetaan erityisesti innovaatioille suotuisan toimintaympäristön luomiseen yrityksille ja toimialalle, myös pk-yrityksille, asiaa koskevassa älykkään erikoistumisen strategiassa alueille määritettyjen painopisteiden mukaisesti.
3. Jäsenvaltioiden on kannustettava hyödyntämään tämän asetuksen säännöksiä, jotka mahdollistavat ERI-rahastojen yhdistämisen Horisontti 2020 -ohjelman mukaisten määrärahojen kanssa 2 kohdassa tarkoitettujen strategioiden osien toteuttamiseen tarkoitetuissa ohjelmissa. Kansallisille ja alueellisille viranomaisille annetaan yhteistä tukea kyseisten strategioiden suunnitteluun ja täytäntöönpanoon, Euroopan edun mukaisia tutkimuksen ja innovoinnin rakenteita koskevien yhteisten rahoitusmahdollisuuksien löytämiseen, kansainvälisen yhteistyön edistämiseen, metodologisen tuen saamiseen vertaisarviointien avulla, hyvien käytäntöjen vaihtoon ja ammatilliseen koulutukseen eri alueilla.
4. Jäsenvaltioiden ja tarvittaessa 4 artiklan 4 kohdan mukaisesti myös alueiden on tarkasteltava seuraavia lisätoimenpiteitä, joiden tavoitteena on auttaa hyödyntämään niiden huippuosaamista tutkimuksessa ja innovoinnissa siten, että täydennetään Horisontti 2020 -ohjelmaa ja luodaan synergioita sen kanssa etenkin osarahoituksen kautta. Näihin toimenpiteisiin sisältyy seuraavaa:
yhdistetään tutkimuksen huippuosaamiskeskukset sekä vähemmän kehittyneet alueet ja tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja innovoinnin alalla suorituskyvyltään heikommat jäsenvaltiot ja alueet, jotta voidaan luoda uusia tai parantaa nykyisiä huippuosaamiskeskuksia vähemmän kehittyneillä alueilla sekä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja innovoinnin alalla suorituskyvyltään heikommissa jäsenvaltioissa tai alueilla;
luodaan yhteyksiä vähemmän kehittyneillä alueilla sekä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja innovoinnin alalla suorituskyvyltään heikommissa jäsenvaltioissa ja alueilla sijaitsevien innovatiivisten klustereiden ja tunnustettujen innovatiivisten huippuosaamisklustereiden välillä;
perustetaan Euroopan tutkimusalueen "oppituoleja" tunnustettujen tiedemiesten houkuttelemiseksi erityisesti vähemmän kehittyneille alueille sekä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja innovoinnin alalla suorituskyvyltään heikompiin jäsenvaltioihin ja alueille;
tuetaan sellaisten tutkijoiden ja innovaattoreiden, jotka eivät ole riittävästi mukana eurooppalaisessa tutkimusalueessa (ERA), tai vähemmän kehittyneiltä alueilta tai tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja innovoinnin alalla suorituskyvyltään heikommista jäsenvaltioista tai alueilta peräisin olevien tutkijoiden ja innovaattoreiden pääsyä kansainvälisiin verkostoihin;
edistetään tarvittaessa eurooppalaisia innovaatiokumppanuuksia;
valmistellaan kansallisten laitosten ja huippuosaamisklustereiden osallistumista Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) osaamis- ja innovointiyhteisöihin; ja
isännöidään korkealaatuisia kansainvälisten tutkijoiden liikkuvuusohjelmia, jotka saavat osarahoitusta Marie Sklodowska-Curie -toimista.
Jäsenvaltioiden on pyrittävä tarvittaessa ja 70 artiklan mukaisesti hyödyntämään ohjelma-alueen ulkopuolisten toimien tukemisessa sovellettavaa joustavuutta, jolloin tarvitaan riittävästi investointeja kriittisen massan saavuttamiseksi, jotta ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet voidaan toteuttaa mahdollisimman tehokkaasti.
4.4 Uusien osallistujien varauksen (NER 300) mukaisten demonstrointihankkeiden rahoitus ( 33 )
1. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että ERI-rahastoista myönnettävää rahoitusta koordinoidaan NER 300 -ohjelmasta myönnettävän tuen kanssa. Kyseinen ohjelma käyttää päästökauppajärjestelmän uusien osallistujien varaukseen varattujen 300 miljoonan päästöoikeuden huutokauppaamisesta saatuja tuloja.
4.5 Ympäristö- ja ilmastotoimien ohjelma (Life) ( 34 ) ja ympäristösäännöstö
1. Jäsenvaltiot ja komissio pyrkivät hyödyntämään synergioita sellaisten unionin politiikan rahoitus- ja muiden välineiden kanssa, jotka keskittyvät ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen, ympäristönsuojeluun ja resurssitehokkuuteen, keskittymällä 8 artiklan mukaisesti temaattisesti aiempaa enemmän kestävän kehityksen periaatteen soveltamiseen ja sitä korostaviin ohjelmiin.
2. Jäsenvaltioiden on edistettävä täydentävyyttä ja koordinointia Life-ohjelman kanssa ja tarvittaessa ja 4 artiklan mukaisesti varmistettava tällainen täydentävyys ja koordinointi, erityisesti yhdennetyillä hankkeilla, jotka koskevat luontoa, biologista monimuotoisuutta, vettä, jätteitä, ilmaa sekä ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista. Tällainen koordinointi on toteutettava toimenpiteillä, joilla esimerkiksi edistetään ERI-rahastojen kautta sellaisten toimien rahoitusta, joilla täydennetään Life-ohjelman mukaisia yhdennettyjä hankkeita, sekä edistämällä Life-ohjelmassa hyväksyttyjen ratkaisujen, menetelmien ja lähestymistapojen käyttöä, kuten investoinnit ympäristöystävälliseen infrastruktuuriin, energiatehokkuus, ekoinnovointi, ekosysteemeihin perustuvat ratkaisut ja näihin liittyvien innovatiivisten tekniikoiden käyttöönotto.
3. Alakohtaisia suunnitelmia, ohjelmia tai strategioita (mukaan lukien toimintajärjestystä koskevat puitteet, vesipiirin hoitosuunnitelma, jätehuoltosuunnitelma, ilmastonmuutoksen hillitsemissuunnitelma tai ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeva strategia) voidaan käyttää koordinointipuitteina, jos kyseisiä aloja on tarkoitus tukea.
4.6 Erasmus+ ( 35 )
1. Jäsenvaltioiden on pyrittävä käyttämään ERI-rahastoja Erasmus+ -ohjelman puitteissa menestyksekkäästi kehitettyjen ja testattujen välineiden ja menetelmien yhdenmukaistamiseksi, jotta ihmisiin tehtävien investointien sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset olisivat mahdollisimman suuret ja jotta annettaisiin sysäys muun muassa nuorisoaloitteille ja kansalaistoimille.
2. Jäsenvaltioiden on 4 artiklan mukaisesti edistettävä tehokasta koordinointia ERI-rahastojen ja Erasmus+ -ohjelman välillä kansallisella tasolla tekemällä selvä ero tuettujen investointityyppien ja tuettujen kohderyhmien välillä ja myös varmistettava tällainen koordinointi. Jäsenvaltioiden on pyrittävä täydentävyyteen liikkuvuustoimien rahoituksessa.
3. Toimien koordinointi on toteutettava ottamalla käyttöön asianmukaisia yhteistyömekanismeja hallintoviranomaisten ja Erasmus+ -ohjelman mukaisesti perustettujen kansallisten virastojen välillä, mikä voi edistää avointa ja saavutettavaa viestintää kansalaisten kanssa unionin tasolla sekä kansallisesti ja alueellisesti.
4.7 Työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskeva Euroopan unionin ohjelma (EaSI-ohjelma) ( 36 )
1. Jäsenvaltioiden on 4 artiklan 6 kohdan mukaisesti edistettävä tehokasta koordinointia työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevan Euroopan unionin ohjelman (EaSI-ohjelma) sekä ERI-rahastoista myönnettävän tuen välillä työllisyyden ja sosiaalisen osallisuuden temaattisten tavoitteiden mukaisesti ja myös varmistettava tällainen koordinointi. Tähän tehokkaaseen koordinointiin sisältyy koordinointi EaSI-ohjelman EURES-lohkon ja ESR:n tukemien valtioiden välistä työvoiman liikkuvuutta edistävien toimenpiteiden välillä, jotta edistetään työntekijöiden maantieteellistä liikkuvuutta ja lisätään työmahdollisuuksia, sekä koordinointi ERI-rahastojen itsenäiselle ammatinharjoittamiselle, yrittäjyydelle, yritysten perustamiselle ja yhteiskunnallisille yrityksille antaman tuen ja EaSI-ohjelman Mikrorahoitus ja sosiaalinen yrittäjyys -lohkosta myönnettävän tuen välillä.
2. Jäsenvaltioiden on pyrittävä laajentamaan EaSI-ohjelman Progress-lohkon mukaisesti kehitettyjä menestyksekkäimpiä toimenpiteitä, erityisesti sosiaalista innovointia ja sosiaalipoliittisia kokeiluja koskevia toimenpiteitä ESR:n tuella.
4.8 Verkkojen Eurooppa -väline ( 37 )
1. Eurooppalaisen lisäarvon maksimoimiseksi liikenteen, televiestinnän ja energian aloilla jäsenvaltioiden ja komission on varmistettava, että EAKR:n ja koheesiorahaston toimet suunnitellaan tiiviissä yhteistyössä Verkkojen Eurooppa -välineestä myönnettävän tuen kanssa, jotta varmistetaan täydentävyys, vältetään päällekkäinen työ ja varmistetaan erityyppisten infrastruktuurien optimaalinen yhdistäminen paikallisesti, alueellisesti ja kansallisesti sekä koko unionissa. Eri rahoitusvälineiden suurin mahdollinen vipuvaikutus on varmistettava hankkeille, joilla on unionin ulottuvuus ja sisämarkkinaulottuvuus ja jotka tuottavat eniten eurooppalaista lisäarvoa ja edistävät sosiaalista, taloudellista ja alueellista yhteenkuuluvuutta, ja erityisesti hankkeille, joilla pannaan täytäntöön ensisijaisia liikenne- ja energiaverkkoja sekä digitaalisia verkkoja, sellaisina kuin ne on määritelty asianomaisissa Euroopan laajuisten verkkojen toimintapoliittisissa kehyksissä, jotta voidaan rakentaa uutta infrastruktuuria ja parantaa merkittävästi nykyistä.
2. Liikenteen alalla investointien suunnittelun on perustuttava todelliseen ja ennustettuun liikenteen kysyntään, ja siinä on määriteltävä puuttuvat yhteydet ja pullonkaulat ottaen johdonmukaisesti huomioon unionin rajatylittävien yhteyksien kehitys ja yhteyksien luominen saman jäsenvaltion eri alueiden välillä. Investoinneilla alueiden liikenneyhteyksien liittämiseksi kattavaan Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon (TEN-T) ja TEN-T:n ydinverkkoon varmistetaan, että kaupunki- ja maaseutualueet voivat hyödyntää pääverkkojen luomia mahdollisuuksia.
3. Sellaiset investoinnit, joiden vaikutukset ovat yksittäistä jäsenvaltiota laajemmat, erityisesti TEN-T:n ydinverkon liikennekäytäviin kuuluvat investoinnit, on koordinoitava TEN-T -suunnittelun ja ydinverkon liikennekäytävien täytäntöönpanosuunnitelmien kanssa, jotta EAKR:n ja koheesiorahaston investoinnit liikenteen infrastruktuuriin olisivat täysin TEN-T-suuntaviivojen mukaisia.
4. Jäsenvaltioiden on keskityttävä kestäviin liikennemuotoihin ja kestävään kaupunkiliikenteeseen sekä investoimiseen alueille, jotka tarjoavat eniten eurooppalaista lisäarvoa, ja otettava huomioon tarve parantaa liikennepalvelujen laatua, saatavuutta ja luotettavuutta julkisen liikenteen edistämiseksi. Sen jälkeen kun investoinnit on määritetty, ne on asetettava tärkeysjärjestykseen sen mukaan, miten ne edistävät liikkuvuutta, kestävyyttä, kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemistä ja yhtenäistä Euroopan liikennealuetta, ja tässä on otettava huomioon komission valkoisessa kirjassa "Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma – Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää" esitetty visio, jossa korostetaan, että kasvihuonepäästöjen merkittävä vähennys on tarpeen liikennealalla. Olisi arvioitava ennakolta hankkeiden ympäristövaikutukset, jotta voidaan edistää niiden pyrkimyksiä lisätä kestäviä Euroopan tavaraliikenneverkkoja kehittämällä sisävesiliikenteen reittejä.
5. ERI-rahastojen avulla on edistettävä paikallisten ja alueellisten infrastruktuurien ja niiden yhteyksien liittymistä ensisijaisiin unionin verkkoihin energian ja televiestinnän aloilla.
6. Jäsenvaltioiden ja komission on otettava käyttöön asianmukaiset koordinointimekanismit ja teknisen tuen mekanismit, joilla varmistetaan tieto- ja viestintäteknologian toimien täydentävyys ja tehokas suunnittelu, jotta unionin eri välineitä (ERI-rahastoja, Verkkojen Eurooppa -välinettä, Euroopan laajuisia verkkoja, Horisontti 2020 -ohjelmaa) voidaan hyödyntää täysimääräisesti laajakaistaverkkojen ja digitaalisten palveluinfrastruktuurien rahoittamisessa. Sopivimman rahoitusvälineen valinnassa on otettava huomioon toimen potentiaalinen tuotto ja siihen liittyvät riskit, jotta julkisia varoja voitaisiin käyttää mahdollisimman tehokkaasti. Arvioidessaan ERI-rahastojen tukea koskevia hakemuksia jäsenvaltioiden olisi otettava huomioon sellaisten toimien arvioinnit, jotka liittyvät niihin, jotka on toimitettu Verkkojen Eurooppa -välineelle mutta joita ei ole valittu, rajoittamatta kuitenkaan hallintoviranomaisen lopullista valintapäätöstä.
4.9 Liittymistä valmisteleva tukiväline, Euroopan naapuruuspolitiikan rahoitusväline ja Euroopan kehitysrahasto
1. Jäsenvaltiot ja komissio pyrkivät kukin oman vastuualueensa mukaisesti lisäämään ulkoisten välineiden ja ERI-rahastojen välistä koordinointia tehostaakseen unionin moninaisten toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamista. Koordinointi ja täydentävyys Euroopan kehitysrahaston, liittymistä valmistelevan tukivälineen ja Euroopan naapuruuspolitiikan rahoitusvälineen välillä on erityisen tärkeää.
2. Tukeakseen alueellisen yhdentymisen syventämistä jäsenvaltioiden on pyrittävä hyödyntämään alueellisen yhteistyön toimien välistä synergiaa koheesiopolitiikan ja Euroopan naapuruusvälineiden puitteissa erityisesti rajatylittävissä yhteistyötoimissa ottaen huomioon eurooppalaisiin alueellisen yhteistyön yhtymiin liittyvät mahdollisuudet.
5. 5, 7 ja ARTIKLASSA TARKOITETUT MONIALAISET PERIAATTEET JA LAAJA-ALAISET TOIMINTAPOLIITTISET TAVOITTEET
5.1 Kumppanuus ja monitasohallinto
1. Jäsenvaltioiden on 5 artiklan mukaisesti noudatettava kumppanuuden ja monitasohallinnon periaatetta helpottaakseen sosiaalisen, taloudellisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden aikaansaamista ja älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevien unionin prioriteettien toteuttamista. Näiden periaatteiden noudattaminen edellyttää erityisesti eri hallintotasojen välillä koordinoituja toimia, jotka toteutetaan toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita noudattaen ja harjoittaen kumppanuutta ja toiminnallista ja institutionaalista yhteistyötä kumppanuussopimuksen ja ohjelmien valmistelussa ja täytäntöönpanossa.
2. Jäsenvaltiot tarkastelevat, onko tarpeen parantaa kumppanien institutionaalisia valmiuksia, jotta kehitetään niiden mahdollisuuksia vaikuttaa kumppanuuden tehokkuuteen.
5.2 Kestävä kehitys
1. Jäsenvaltioiden ja hallintoviranomaisten on varmistettava täytäntöönpanon kaikissa vaiheissa, että kestävä kehitys otetaan täysimääräisesti huomioon ERI-rahastoissa ja että noudatetaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 3 kohdassa määrättyä kestävän kehityksen periaatetta, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 11 artiklan mukaista velvoitetta ottaa huomioon ympäristönsuojelua koskevat vaatimukset sekä viimeksi mainitun sopimuksen 191 artiklan 2 kohdan mukaista saastuttaja maksaa -periaatetta.
Hallintoviranomaisten on koko ohjelman elinkaaren ajan sitouduttava toteuttamaan toimia, joilla vältetään tai vähennetään tukitoimien ympäristön kannalta haitallisia vaikutuksia ja varmistetaan sosiaaliset sekä ympäristöä ja ilmastoa koskevat hyödyt. Toteutettaviin toimiin voivat kuulua seuraavat:
investointien ohjaaminen resurssitehokkaimpiin ja kestävimpiin vaihtoehtoihin,
sellaisten investointien välttäminen, joilla voi olla merkittäviä kielteisiä ympäristö- tai ilmastovaikutuksia, ja sellaisten toimien tukeminen, joilla pyritään lieventämään mahdollisia jäljellä olevia vaikutuksia,
pitkän aikavälin näkymien huomioon ottaminen investointivaihtoehtojen elinkaarikustannuksia verrattaessa,
ympäristöä säästävien julkisten hankintojen lisääminen.
2. Jäsenvaltioiden on otettava huomioon 8 artiklan mukaisesti ERI-rahastoista tuettujen investointien mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen ja varmistettava, että investoinnit kestävät ilmastonmuutoksen ja luonnonkatastrofien, kuten tulvien, kuivuuden, helleaaltojen, metsäpalojen ja äärimmäisten sääilmiöiden, vaikutuksia.
3. Investointien on myös oltava yhdenmukaisia Europopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY ( 38 ) mukaisen vesienhoidon hierarkian kanssa, ja niissä on keskityttävä kysynnänhallinnan vaihtoehtoihin. Vaihtoehtoisia tarjontapuolen ratkaisuja on harkittava vain silloin, kun mahdollisuudet veden säästöön ja vedenkäytön tehokkuuteen on täysin hyödynnetty. Jätehuollon julkisilla tukitoimilla on täydennettävä yksityisen sektorin toimia, etenkin tuottajavastuun alalla. Investoinneilla on kannustettava innovatiivisia ratkaisuja, joilla edistetään laajamittaista kierrätystä. Investointien on oltava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY ( 39 ) nojalla määritellyn jätehierarkian mukaisia. Biologiseen monimuotoisuuteen ja luonnonvarojen suojeluun liittyvien menojen on oltava neuvoston direktiivin 92/43/ETY ( 40 ) mukaisia.
5.3 Miesten ja naisten välisen tasa-arvon edistäminen sekä syrjimättömyys
1. Jäsenvaltioiden ja komission on 7 artiklan mukaisesti pyrittävä naisten ja miesten tasa-arvoon ja toteutettava asianmukaiset toimet, joilla estetään syrjintä ERI-rahastoista osarahoitettujen ohjelmien mukaisten toimien valmistelussa, täytäntöönpanossa, seurannassa ja arvioinnissa. Jäsenvaltioiden on 7 artiklan mukaisiin tavoitteisiin pyrkiessään kuvattava toimenpiteet, jotka on toteutettava erityisesti toimien valinnassa, tukitoimien tavoitteiden asettamisessa sekä seuranta- ja raportointijärjestelyissä. Jäsenvaltioiden on myös tehtävä tarvittaessa tasa-arvoanalyysejä. ESR:n kautta on tuettava erityisesti kohdennettuja erityistoimia.
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava 5 ja 7 artiklan mukaisesti sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä vastuussa olevien elinten osallistuminen kumppanuuteen ja riittävät kansallisen käytännön mukaiset rakenteet, joissa annetaan neuvoja sukupuolten tasa-arvosta, syrjimättömyydestä ja esteettömyydestä, jotta voitaisiin hyödyntää tarvittavaa asiantuntemusta ERI-rahastojen valmistelussa, seurannassa ja arvioinnissa.
3. Hallintoviranomaisten on koordinoidusti seurantakomiteoiden kanssa suoritettava arviointeja tai itsearviointeja, joissa keskitytään tasa-arvon valtavirtaistamisen periaatteen soveltamiseen.
4. Jäsenvaltioiden on käsiteltävä asianmukaisella tavalla muita heikommassa asemassa olevien ryhmien tarpeita, jotta ne voivat paremmin integroitua työmarkkinoille, ja autettava siten niitä osallistumaan täysipainoisesti yhteiskunnan toimintaan.
5.4 Esteettömyys
1. Jäsenvaltiot ja komissio toteuttavat asianmukaiset toimet estääkseen kaiken vammaisuuteen perustuvan syrjinnän 7 artiklan mukaisesti. Hallintoviranomaisten on varmistettava ohjelmien koko elinkaaren ajan toteutettavilla toimilla, että kaikki tuotteet, tavarat, palvelut ja infrastruktuurit, jotka ovat yleisölle avoimia tai yleisölle tarkoitettuja ja ERI-rahastoista osarahoitettuja, ovat kaikkien kansalaisten, myös vammaisten, käytettävissä sovellettavan lainsäädännön mukaisesti, jotta edistetään vammaisten ja ikääntyneiden kannalta esteetöntä ympäristöä. Erityisesti on varmistettava fyysisen ympäristön ja liikenne-, tieto- ja viestintäteknologian esteettömyys, jotta edistetään muita heikommassa asemassa olevien ryhmien, myös vammaisten, osallisuutta. Toteutettaviin toimiin voi sisältyä investointien ohjaaminen nykyisten rakennusten ja palveluiden esteettömyyden parantamiseen.
5.5 Väestörakenteen muutoksen huomioon ottaminen
1. Väestörakenteen muutoksen kuten työssä käyvän väestönosan pienenemisen, eläkeläisten osuuden kokonaisväestöstä kasvamisen ja väestökadon aiheuttamat haasteet on otettava huomioon kaikilla tasoilla Jäsenvaltioiden on käytettävä ERI-rahastoja asiaankuuluvien kansallisten tai alueellisten strategioiden mukaisesti, jos tällaisia strategioita on olemassa, ratkaistakseen väestörakenteen ongelmia ja luodakseen ikääntyvään yhteiskuntaan liittyvää kasvua.
2. Jäsenvaltioiden on käytettävä ERI-rahastoja asiaankuuluvien kansallisten tai alueellisten strategioiden mukaisesti edistääkseen kaikkien ikäryhmien osallisuutta muun muassa parantamalla mahdollisuuksia koulutukseen ja sosiaalisen tuen järjestelmien käyttöön, jotta parannetaan ikääntyneiden työmahdollisuuksia ja nuorten työmahdollisuuksia erityisesti alueilla, joiden nuorisotyöttömyysaste on korkea unionin keskiarvoon verrattuna. Investoinneilla terveysalan infrastruktuureihin on pyrittävä siihen, että kaikki unionin kansalaiset voivat olla pitkään ja terveinä mukana työelämässä.
3. Haasteisiin vastaamiseksi väestörakenteen muutoksesta eniten kärsivillä alueilla jäsenvaltioiden on erityisesti määriteltävä toimenpiteet, joilla
tuetaan väestön uusiutumista luomalla paremmat olosuhteet perheille ja parantamalla työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista;
edistetään työllisyyttä ja parannetaan tuottavuutta sekä taloudellista suorituskykyä investoimalla koulutukseen, tieto- ja viestintäteknologiaan, tutkimukseen ja innovointiin;
keskitytään koulutuksen ja sosiaalisen tuen rakenteiden asianmukaisuuteen ja laatuun ja tarvittaessa sosiaalisen suojelun järjestelmien tehokkuuteen;
edistetään kustannustehokasta terveydenhoidon ja pitkäaikaishoidon tarjontaa, mukaan lukien investoinnit sähköisiin terveys- ja hoitopalveluihin ja infrastruktuuriin.
5.6 Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen
Edellä olevan 8 artiklan mukaisesti ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen sekä riskien ehkäiseminen on sisällytettävä kumppanuussopimusten ja ohjelmien valmisteluun ja täytäntöönpanoon.
6. JÄRJESTELYT KESKEISIIN ALUEELLISIIN HAASTEISIIN VASTAAMISEKSI
6.1 Jäsenvaltioiden on otettava huomioon maantieteelliset tai väestörakenteeseen liittyvät erityispiirteet ja toteutettava toimia, joilla käsitellään kunkin alueen erityishaasteita, jotta niille ominainen kehityspotentiaali saataisiin hyödynnettyä ja samalla autettaisiin niitä saamaan aikaan älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua mahdollisimman tehokkaasti.
6.2 Temaattisten tavoitteiden valinnassa ja yhdistelemisessä sekä vastaavien investointien ja unionin prioriteettien valinnassa ja erityistavoitteiden asettamisessa on otettava huomioon kunkin jäsenvaltion ja alueen tarpeet ja mahdollisuudet älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun.
6.3 Kumppanuussopimuksia ja ohjelmia valmistellessaan jäsenvaltioiden on sen vuoksi otettava huomioon, että Euroopan unionin tällä hetkellä tärkeimmät yhteiskunnalliset haasteet – globalisaatio, väestörakenteen muutokset, ympäristön pilaantuminen, muuttoliike, ilmastonmuutos, energiankäyttö, kriisin taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset – voivat vaikuttaa eri tavoin eri alueilla.
6.4. Jotta alueellisiin haasteisiin voitaisiin vastata yhdennetyn alueellisen lähestymistavan mukaisesti, jäsenvaltioiden on varmistettava, että ERI-rahastojen ohjelmissa otetaan huomioon Euroopan alueiden erilaisuus sellaisissa asioissa kuin työllisyys, työmarkkinoiden ominaislaatu, eri alueiden väliset riippuvuussuhteet, työmatkaliikennereitit, väestön ikääntyminen, väestörakenteen muutokset, kulttuuri, maisemaan ja perintöön liittyvät piirteet, ilmastonmuutokseen liittyvä haavoittuvuus ja sen vaikutukset, maankäyttö ja luonnonvaroihin liittyvät rajoitteet, mahdollisuudet luonnonvarojen kestävämpään käyttöön, uusiutuvat energialähteet mukaan lukien, institutionaaliset ja hallinnolliset järjestelyt, yhteydet, saavutettavuus sekä maaseutu- ja kaupunkialueiden väliset yhteydet. Jäsenvaltioiden ja alueiden on sen vuoksi toteutettava 15 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti seuraavat toimet kumppanuussopimustensa ja ohjelmiensa valmistelua varten:
analyysi jäsenvaltion tai alueen ominaispiirteistä sekä kehityspotentiaalista ja -valmiuksista, etenkin suhteessa keskeisiin haasteisiin, jotka on määritelty älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävässä Unionin strategiassa, tapauksen mukaan kansallisissa uudistusohjelmissa, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 121 artiklan 2 kohdan mukaisesti annetuissa asiaankuuluvissa maakohtaisissa suosituksissa sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti annetuissa asiaankuuluvissa neuvoston suosituksissa.
arvio alueen tai jäsenvaltion tärkeimmistä haasteista, pullonkaulojen ja puuttuvien yhteyksien tunnistaminen, innovoinnin aukot, mukaan luettuna suunnittelun ja täytäntöönpanovalmiuksien puute, jotka haittaavat kasvua ja työllisyyttä pitkällä aikavälillä. Tämän perusteella tunnistetaan mahdolliset alat ja toimet, joille annetaan etusija, joita tuetaan ja joihin keskitytään.
arvio koordinointihaasteista, jotka ylittävät toimialojen, lainkäyttöalueiden tai valtioiden rajat, erityisesti makroalue- ja merialuestrategioiden yhteydessä;
toimien määrittäminen koordinoinnin parantamiseksi eri aluetasojen välillä ottaen huomioon toimintapolitiikan suunnittelun asianmukainen alueellinen kattavuus ja toimintaympäristö sekä kunkin jäsenvaltion institutionaalinen ja hallinnollinen kehys sekä rahoituslähteet sellaista yhdennettyä lähestymistapaa varten, jolla älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävä Unionin strategia liitetään alueellisiin ja paikallisiin toimijoihin.
6.5. Alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitteen huomioimiseksi jäsenvaltioiden ja alueiden on erityisesti varmistettava, että asianomaisilla alueilla sovellettavassa, älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua edistävässä yleisessä lähestymistavassa
otetaan huomioon kaupunkien, kaupunki- ja maaseutualueiden, kalastus- ja rannikkoalueiden sekä erityisistä maantieteellisistä tai väestörakenteeseen liittyvistä haitoista kärsivien alueiden asema;
otetaan huomioon syrjäisimpien alueiden, pohjoisimpien alueiden, joiden väestöntiheys on erittäin alhainen, ja saaristo-, rajaseutu- ja vuoristoalueiden erityishaasteet;
käsitellään kaupunkien ja maaseudun välisiä yhteyksiä kohtuuhintaisten ja korkealaatuisten infrastruktuurien ja palvelujen saatavuuden kannalta sekä pyritään ratkaisemaan ongelmia alueilla, joilla on paljon sosiaalisesti marginalisoituneita yhteisöjä.
7. YHTEISTYÖTOIMET
7.1 Koordinointi ja täydentävyys
1. Jäsenvaltioiden on pyrittävä yhteistyötoimien ja muiden ERI-rahastoista tuettujen toimien keskinäiseen täydentävyyteen.
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yhteistyötoimet edistävät tehokkaasti älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävän Unionin strategian tavoitteita ja että yhteistyöllä tuetaan laajempia toimintapoliittisia tavoitteita. Tätä varten jäsenvaltiot ja komissio varmistavat kukin oman vastuualueensa mukaisesti yhteistyötoimien täydentävyyden ja koordinoinnin muiden unionin rahoittamien ohjelmien ja välineiden kanssa.
3. Koheesiopolitiikan tehostamiseksi jäsenvaltioiden on pyrittävä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen ja Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen ohjelmien väliseen koordinointiin ja täydentävyyteen erityisesti johdonmukaisen suunnittelun varmistamiseksi ja laajamittaisten investointien täytäntöönpanon helpottamiseksi.
4. Jäsenvaltioiden on tarvittaessa varmistettava, että makroalue- ja merialuestrategioiden tavoitteet ovat osa yleistä strategista suunnittelua kumppanuussopimuksissa tämän asetuksen 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti sekä ohjelmissa alueilla ja jäsenvaltioissa, joita asia koskee, rahastokohtaisten sääntöjen asiaankuuluvien säännösten mukaisesti. Jäsenvaltioiden on pyrittävä myös varmistamaan, että jos käytössä on makroalue- ja merialuestrategioita, ERI-rahastoista tuetaan niiden täytäntöönpanoa tämän asetuksen 15 artiklan 2 kohdan ja rahastokohtaisten sääntöjen asiaankuuluvien säännösten mukaisesti sekä jäsenvaltion määrittelemät ohjelma-alueen tarpeet huomioon ottaen. Tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi koordinointi koskee myös muita unionin rahoittamia välineitä ja muita asiaan liittyviä välineitä.
5. Jäsenvaltioiden on tarvittaessa hyödynnettävä mahdollisuutta toteuttaa sellaisia alueiden välisiä ja valtioiden välisiä toimia, joissa tuensaajia on myös vähintään yhdessä muussa jäsenvaltiossa, osana Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteeseen kuuluvia toimenpideohjelmia, mukaan luettuina alan tutkimus- ja innovaatiotoimet, jotka perustuvat niiden älykkään erikoistumisen strategioihin.
6. Jäsenvaltioiden ja alueiden on hyödynnettävä mahdollisimman tehokkaasti alueellisia yhteistyöohjelmia voittaakseen hallinnolliset rajatylittävän yhteistyön esteet samalla, kun edistetään unionin älykästä, kestävää ja osallistavaa kehitystä koskevaa strategiaa ja vahvistetaan taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta. Tässä on kiinnitettävä huomiota erityisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklassa tarkoitettuihin alueisiin.
7.2 EAKR:stä rahoitettava rajatylittävä, valtioiden välinen ja alueiden välinen yhteistyö
1. Jäsenvaltioiden ja alueiden on pyrittävä hyödyntämään yhteistyötä kriittisen massan aikaansaamiseksi muun muassa tieto- ja viestintäteknologian sekä tutkimuksen ja innovoinnin alalla, sekä edistämään yhteisiä älykkään erikoistumisen toimintatapoja ja oppilaitosten kumppanuuksia. Alueiden väliseen yhteistyöhön olisi tapauksen mukaan kuuluttava innovatiivisten tutkimuspainotteisten klustereiden välisen yhteistyön ja tutkimuslaitosten välisen vaihdon edistäminen, ottaen huomioon tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman osa-alueista "Osaava alue" ja "Lähentymisalueiden ja syrjäisimpien alueiden tutkimuspotentiaali" saadut kokemukset.
2. Jäsenvaltioiden ja alueiden on asianomaisilla aloilla pyrittävä hyödyntämään rajatylittävää ja valtioiden välistä yhteistyötä
varmistaakseen, että alueet, joilla on merkittäviä yhteisiä maantieteellisiä piirteitä (saaria, järviä, jokia, merialueita tai vuoristoja), tukevat luonnonvarojensa yhteistä hoitoa ja edistämistä;
hyötyäkseen mittakaavaeduista erityisesti, kun on kyse yhteisten julkisten palvelujen yhteiskäyttöön liittyvistä investoinneista;
edistääkseen rajatylittävän verkkoinfrastruktuurin, erityisesti puuttuvien rajatylittävien yhteyksien sekä ympäristöystävällisten ja yhteentoimivien liikennemuotojen, yhdenmukaista suunnittelua ja kehittämistä laajoilla maantieteellisillä alueilla;
saavuttaakseen kriittisen massan erityisesti tutkimuksen ja innovoinnin sekä tieto- ja viestintäteknologian alalla ja koulutuksessa sekä toteutettaessa pk-yritysten kilpailukykyä parantavia toimenpiteitä;
tehostaakseen rajatylittäviä työmarkkinapalveluja, joilla edistetään työntekijöiden liikkuvuutta yli rajojen;
parantaakseen rajatylittävää hallintoa.
3. Jäsenvaltioiden ja alueiden on pyrittävä hyödyntämään alueiden välistä yhteistyötä tehostaakseen koheesiopolitiikkaa kannustamalla kokemusten vaihtoa alueiden ja kaupunkien välillä, jotta tuettaisiin Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen ja Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen mukaisten ohjelmien suunnittelua ja toteuttamista.
7.3 Pääohjelmien makroalue- ja merialuestrategioita edistävä vaikutus
1. Jäsenvaltioiden on tämän asetuksen 15 artiklan 2 kohdan a alakohdan iii alakohdan ja rahastokohtaisten sääntöjen asiaankuuluvien säännösten mukaisesti pyrittävä huolehtimaan unionin rahoituksen onnistuneesta käyttöönotosta makroalue- ja merialuestrategioita varten ottaen huomioon jäsenvaltioiden määrittelemät ohjelma-alueen tarpeet. Onnistunut käyttöönotto voidaan voidaan muiden toimenpiteiden ohella toteuttaa priorisoimalla makroalue- ja merialuestrategioista johdettuja toimia niin, että järjestetään niitä koskevia erityisiä ehdotuspyyntöjä tai annetaan kyseisille toimille etusija valintaprosessissa määrittelemällä toimenpiteet, jotka voidaan rahoittaa yhteisesti eri ohjelmista.
2. Jäsenvaltioiden on harkittava asiaankuuluvien valtioiden välisten ohjelmien käyttöä kehyksinä, joiden avulla tuetaan makroalue- ja merialuestrategioiden täytäntöönpanon edellyttämiä toimintapolitiikkoja ja rahoitusta.
3. Jäsenvaltioiden on tapauksen mukaan edistettävä ERI-rahastojen käyttöä makroaluestrategioiden yhteydessä sellaisiin tarkoituksiin kuin eurooppalaisten liikennekäytävien perustaminen, mukaan lukien tuki tullin nykyaikaistamiselle, luonnonkatastrofien ennaltaehkäisy, niihin varautuminen ja niistä selviytyminen, vesienhoito vesipiirin tasolla, ympäristöystävällinen infrastruktuuri, yhdennetty merialan yhteistyö yli valtioiden ja toimialojen rajojen, tutkimus- ja innovointitoiminta, tieto- ja viestintäverkot sekä merialueen yhteisten meren luonnonvarojen hallinnointi ja meren biologisen monimuotoisuuden suojelu.
7.4 ESR:stä rahoitettava valtioiden välinen yhteistyö
1. Jäsenvaltioiden on pyrittävä käsittelemään asiaankuuluvissa neuvoston suosituksissa mainittuja politiikanaloja voidakseen maksimoida vastavuoroisen oppimisen.
2. Jäsenvaltioiden on tarvittaessa valittava valtioiden välisten toimien aihealueet ja otettava käyttöön asianmukaisia täytäntöönpanomekanismeja erityistarpeidensa mukaisesti.
LIITE II
TULOSKEHYKSEN PERUSTAMISESSA KÄYTETTÄVÄ MENETELMÄ
1. Tuloskehys muodostuu kullekin prioriteetille vuodeksi 2018 vahvistetuista välitavoitteista, lukuun ottamatta yksinomaan tekniseen tukeen liittyviä prioriteetteja [ja 39 artiklassa tarkoitettuja rahoitusvälineitä koskevia erityisiä ohjelmia, ja vuodeksi 2013 vahvistetuista tavoitteista sekä suoritusvarauksen määrästä, joka kohdennetaan vuonna 2019 kullekin prioriteetille, jos sen välitavoitteet saavutetaan. Välitavoitteet ja tavoitteet on esitettävä taulukossa 1 vahvistetun mallin mukaisesti.
Taulukko 1: Tuloskehyksen vakiomalli
|
Ensisijaisuus |
►C1 Indikaattori tai tapauksen mukaan täytäntöönpanon avainvaihe ja mittausyksikkö ◄ |
|
Välitavoite vuodeksi 2018 |
Tavoite vuodeksi 2023 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
2. Välitavoitteet ovat tavoitteita, joilla mitataan suoraan prioriteetin erityistavoitteiden toteutumista ja ilmaistaan tarvittaessa edistyminen, joka on saavutettu tavoitteisiin nähden kyseisen ajanjakson päättymishetkeen mennessä. Vuodeksi 2018 vahvistettavissa välitavoitteissa on mainittava taloudelliset indikaattorit, tuotosindikaattorit ja tapauksen mukaan tulosindikaattorit, jotka liittyvät kiinteästi toimintapoliittisiin tukitoimiin. Tulosindikaattoreita ei oteta huomioon 22 artiklan 6 ja 7 kohtaa sovellettaessa. ►C1 Välitavoitteita voidaan asettaa myös täytäntöönpanon avainvaiheille. ◄
3. Välitavoitteiden ja tavoitteiden on oltava:
realistisia, saavutettavissa olevia ja relevantteja, jotta ne antavat olennaisen tiedon prioriteetin edistymisestä;
prioriteetin erityistavoitteiden luonteen mukaisia;
läpinäkyviä objektiivisesti määriteltyine päämäärineen ja asianmukaisesti kartoitettuine ja mahdollisuuksien mukaan julkisesti saatavilla olevine tietolähteineen;
todennettavissa olevia ilman, että aiheutetaan kohtuutonta hallinnollista taakkaa;
soveltuvin osin samassa linjassa kaikkien ohjelmien osalta.
4. Tietyn prioriteetin tavoitteet vuodeksi 2023 vahvistetaan ottaen huomioon tähän prioriteettiin liittyvä suoritusvarauksen määrä.
5. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, kuten jäsenvaltion tai alueen taloudellisen, ympäristö- tai työmarkkinatilanteen merkittävästi muuttuessa, jäsenvaltio voi tietyn prioriteetin määrärahojen muutoksista johtuvien tarkistusten lisäksi ehdottaa välitavoitteiden ja tavoitteiden tarkistusta tämän asetuksen 30 artiklan mukaisesti.
LIITE III
23 ARTIKLAN 11 KOHDASSA TARKOITETUN SITOUMUSTEN TAI MAKSUJEN KESKEYTYKSEN LAAJUUDEN JA TASON MÄÄRITTÄMISTÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET
1. SITOUMUSTEN KESKEYTYKSEN TASON MÄÄRITTÄMINEN
Jäsenvaltioon sovellettavan keskeytyksen enimmäistaso määritetään ensisijaisesti ottaen huomioon 23 artiklan 11 kohdan kolmannen alakohdan a–c alakohdassa säädetyt enimmäismäärät. Tätä tasoa lasketaan, jos yksi tai useampi seuraavista edellytyksistä täyttyy:
jos jäsenvaltion työttömyysaste 23 artiklan 9 kohdassa tarkoitettua laukaisevaa tapahtumaa edeltävänä vuonna ylittää unionin keskiarvon yli kahdella prosenttiyksiköllä, keskeytyksen enimmäistasoa lasketaan 15 prosentilla;
jos jäsenvaltion työttömyysaste 23 artiklan 9 kohdassa tarkoitettua laukaisevaa tapahtumaa edeltävänä vuonna ylittää unionin keskiarvon yli viidellä prosenttiyksiköllä, keskeytyksen enimmäistasoa lasketaan 25 prosentilla;
jos jäsenvaltion työttömyysaste 23 artiklan 9 kohdassa tarkoitettua laukaisevaa tapahtumaa edeltävänä vuonna ylittää unionin keskiarvon yli kahdeksalla prosenttiyksiköllä, keskeytyksen enimmäistasoa lasketaan 50 prosentilla;
jos köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien osuus jäsenvaltiossa 23 artiklan 9 kohdassa tarkoitettua laukaisevaa tapahtumaa edeltävänä vuonna ylittää unionin keskiarvon yli kymmenellä prosenttiyksiköllä, keskeytyksen enimmäistasoa lasketaan 20 prosentilla;
jos jäsenvaltion reaalinen BKT pienenee vähintään kahtena peräkkäisenä vuotena ennen 23 artiklan 9 kohdassa tarkoitettua laukaisevaa tapahtumaa, keskeytyksen enimmäistasoa lasketaan 20 prosentilla;
jos keskeytys koskee vuosien 2018, 2019 tai 2020 sitoumuksia, tasoa lasketaan 23 artiklan 11 kohtaa soveltaen seuraavasti:
vuoden 2018 osalta keskeytyksen tasoa lasketaan 15 prosentilla;
vuoden 2019 osalta keskeytyksen tasoa lasketaan 25 prosentilla;
vuoden 2020 osalta keskeytyksen tasoa lasketaan 50 prosentilla.
Edellä olevien a–f alakohdan soveltaminen ei saa johtaa keskeytyksen tason laskemiseen yhteensä yli 50 prosentilla.
Jos b tai c alakohdan tilanne esiintyy yhtäaikaisesti sekä d että e alakohdan tilanteen kanssa, keskeytyksen voimaantuloa lykätään yhdellä vuodella.
2. SITOUMUSTEN KESKEYTYKSEN LAAJUUDEN MÄÄRITTÄMINEN ERI OHJELMISSA JA PRIORITEETEISSA
Ensisijaisesti jäsenvaltioon sovellettava sitoumusten keskeytys koskee suhteellisesti kaikkia ohjelmia ja prioriteetteja.
Seuraavat ohjelmat ja prioriteetit eivät kuitenkaan kuulu keskeytyksen soveltamisen alaan:
ohjelmat tai prioriteetit, joihin jo sovelletaan 23 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua keskeytyspäätöstä;
ohjelmat tai prioriteetit, joiden määrärahoja on tarkoitus lisätä komission 23 artiklan 1 kohdan mukaisesti esittämän uudelleen kohdentamista koskevan pyynnön johdosta sen vuoden aikana, jona 23 artiklan 9 kohdassa tarkoitetun laukaiseva tapahtuma ilmeni;
ohjelmat tai prioriteetit, joiden määrärahoja on lisätty kahtena 23 artiklan 9 kohdassa tarkoitettua laukaisevaa tapahtumaa edeltävänä vuotena 23 artiklan 5 kohdan mukaisesti tehdyn päätöksen johdosta;
ohjelmat tai prioriteetit, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä epäsuotuiseen taloudelliseen tai sosiaaliseen tilanteeseen puuttumisen kannalta. Tällaisiin ohjelmiin ja prioriteetteihin kuuluvat ohjelmat tai prioriteetit, joilla tuetaan unionille erityisen merkittäviä investointeja, jotka liittyvät nuorisotyöllisyysaloitteeseen. Ohjelmien tai prioriteettien voidaan katsoa olevan tällä tavalla ratkaisevan tärkeitä silloin, kun niillä tuetaan investointeja, jotka liittyvät EU-ohjausjakson yhteydessä kyseiselle jäsenvaltiolle annettujen suositusten täytäntöönpanoon ja joilla pyritään rakenteellisiin uudistuksiin, tai investointeja, jotka liittyvät köyhyyden vähentämistä tai pk-yritysten kilpailukykyä edistäviä rahoitusvälineitä tukeviin prioriteetteihin.
3. KESKEYTYKSEN SOVELTAMISEN PIIRIIN KUULUVIEN OHJELMIEN SITOUMUSTEN KESKEYTYKSEN LOPULLISEN TASON MÄÄRITTÄMINEN
Ohjelmaan sisältyvän prioriteetin poissulkeminen toteutetaan vähentämällä ohjelman sitoumuksia määräsuhteessa prioriteetille kohdennettuun määrää nähden.
Ohjelman sitoumuksiin sovellettavan keskeytyksen tason on vastattava tasoa, joka on tarpeen, jotta saavutetaan 1 kohdan mukaisesti määritettävä keskeytyksen kokonaistaso.
4. MAKSUJEN KESKEYTYKSEN LAAJUUDEN JA TASON MÄÄRITTÄMINEN
Edellä 2 alakohdan i–iv alakohdassa tarkoitetut ohjelmat ja prioriteetit eivät myöskään kuulu maksujen keskeytyksen soveltamisen piiriin.
Sovellettavan maksujen keskeytyksen taso saa olla enintään 50 prosenttia ohjelmien ja prioriteettien maksuista.
LIITE IV
RAHOITUSVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTTO: RAHOITUSSOPIMUKSET
1. Jos otetaan käyttöön rahoitusväline 39 a artiklan ja 38 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan a, b ja c alakohdan mukaisesti, rahoitussopimukseen sisällytetään ehdot ja edellytykset ohjelmasta rahoitusvälineeseen siirrettäville rahoitusosuuksille, ja siihen sisällytetään ainakin seuraavat osatekijät:
investointistrategia tai -periaatteet, jotka kattavat käyttöönottojärjestelyt, tarjolle asetettavat rahoitustuotteet, kohderyhmänä olevat loppukäyttäjät ja suunnitellun yhdistämisen avustukseen (tarpeen mukaan);
käyttöön otettavaa rahoitusvälinettä koskeva liiketoimintasuunnitelma tai vastaavat asiakirjat, jotka sisältävät arvion 37 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta odotetusta vipuvaikutuksesta;
tulostavoitteet, jotka asianomaisella rahoitusvälineellä odotetaan saavutettavan asianomaista prioriteettia koskevien erityistavoitteiden ja tulosten edistämiseksi;
määräykset sijoitusten täytäntöönpanon ja rahoitustoimien volyymin seurannasta, mukaan lukien rahoitusvälinettä koskeva raportointi rahasto-osuusrahastolle ja/tai hallintoviranomaiselle, 46 artiklan noudattamisen varmistamiseksi;
tarkastusta koskevat vaatimukset, kuten vähimmäisvaatimukset rahoitusvälineen tasolla (ja tapauksen mukaan rahasto-osuusrahaston tasolla) toteutettavasta dokumentoinnista, ja vaatimukset erillisen kirjanpidon pitämisestä eri tukimuotojen osalta 37 artiklan 7 ja 8 kohdan mukaisesti (soveltuvin osin), mukaan lukien määräykset ja vaatimukset jäsenvaltioiden tarkastusviranomaisten, komission tarkastajien ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen oikeudesta saada tutustua asiakirjoihin, jotta varmistetaan jäljitysketjun selkeys 40 artiklan mukaisesti;
vaatimukset ja menettelyt ohjelmasta asteittain maksettavien rahoitusosuuksien hallinnoinnille 41 artiklan mukaisesti ja rahoitustoimien volyymia koskeville ennusteille, mukaan lukien vaatimukset varainhoitotilien tai erillisen kirjanpidon osalta 38 artiklan 6 kohdan ja 39 a artiklan 5 kohdan toisen alakohdan mukaisesti;
vaatimukset ja menettelyt 43 artiklassa tarkoitetulla tavalla kertyneiden korkotulojen ja muiden tuottojen hallinnoinnille, mukaan lukien sallitut varainhallintatoiminnot ja sijoitukset, ja asianomaisten osapuolten velvollisuudet ja vastuut;
määräykset aiheutuneiden hallintokustannusten tai rahoitusvälineiden hallinnointipalkkioiden laskennasta ja maksamisesta;
määräykset ERI-rahastoista maksetusta tuesta saatavien varojen käyttämisestä uudelleen tukikelpoisuusajan päättymiseen mennessä 44 artiklan mukaisesti ja soveltuvin osin määräykset, jotka koskevat 43 a artiklan mukaista eriytettyä kohtelua;
määräykset ERI-rahastoista maksetusta tuesta saatavien varojen käyttämisestä uudelleen tukikelpoisuusajan päätyttyä 45 artiklan mukaisesti ja toimintaperiaatteet kyseisten varojen poistamiseksi rahoitusvälineestä;
ehdot ohjelmista rahoitusvälineille ja soveltuvin osin rahasto-osuusrahastoille maksettujen rahoitusosuuksien mahdolliselle peruuttamiselle kokonaan tai osittain;
määräykset sen varmistamiseksi, että rahoitusvälineiden käyttöönotosta vastaavat elimet hallinnoivat rahoitusvälineitä itsenäisesti ja asiaankuuluvien ammatillisten vaatimusten mukaisesti ja toimivat yksinomaan niiden osapuolten edun mukaisesti, jotka maksavat rahoitusosuuksia rahoitusvälineeseen;
määräykset rahoitusvälineen purkamisesta.
Lisäksi silloin, kun rahoitusvälineet organisoidaan rahasto-osuusrahaston kautta, hallintoviranomaisen ja rahasto-osuusrahaston käyttöönotosta vastaavan elimen välisessä rahoitussopimuksessa on oltava myös rahoitusvälineiden käyttöönotosta vastaavien elinten arviointia ja valintaa koskevat määräykset, mukaan lukien kiinnostuksenilmaisupyynnöt tai julkisia hankintoja koskevat menettelyt.
2. Asetuksen 38 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan d alakohdan mukaisesti käyttöön otettavia rahoitusvälineitä koskeviin, 38 artiklan 8 kohdassa tarkoitettuihin strategia-asiakirjoihin on sisällytettävä ainakin seuraavat osatekijät:
rahoitusvälineen investointistrategia tai -periaatteet, suunniteltuja lainoja tai vakuuksia koskevat yleiset ehdot, tuen kohteena olevat loppukäyttäjät sekä tuettavat toimet;
käyttöön otettavaa rahoitusvälinettä koskeva liiketoimintasuunnitelma tai vastaavat asiakirjat, jotka sisältävät arvion 37 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetusta odotetusta vipuvaikutuksesta;
ERI-rahastoista maksetusta tuesta saatavien varojen käyttö ja uudelleenkäyttö 43, 44 ja 45 artiklan mukaisesti ja soveltuvin osin määräykset, jotka koskevat 43 a artiklan mukaista eriytettyä kohtelua;
rahoitusvälineen käyttöönoton seuranta ja käyttöönottoa koskeva raportointi 46 artiklan noudattamisen varmistamiseksi.
LIITE V
NETTOTULOJA TUOTTAVIEN HANKKEIDEN KIINTEÄMÄÄRÄISEN RAHOITUKSEN MÄÄRITTELY
|
|
Ala |
Kiinteämääräinen rahoitus |
|
1 |
MAANTIELIIKENNE |
30 % |
|
2 |
RAUTATIELIIKENNE |
20 % |
|
3 |
KAUPUNKIALUELIIKENNE |
20 % |
|
4 |
VESI |
25 % |
|
5 |
KIINTEÄ JÄTE |
20 % |
LIITE VI
MAKSUSITOUMUSMÄÄRÄRAHOJEN VUOTUINEN JAKAUTUMINEN VUOSINA 2014–2020
Mukautettu vuotuinen rakenne (mukaan lukien nuorisotyöllisyysaloitteen lisäys)
|
|
2014 |
2015 |
2016 |
2017 |
2018 |
2019 |
2020 |
Yhteensä |
|
Euroa, vuoden 2011 hintoina |
34 108 069 924 |
55 725 174 682 |
46 044 910 736 |
48 027 317 164 |
48 341 984 652 |
48 811 933 191 |
49 046 236 960 |
330 105 627 309 |
LIITE VII
JAKOMENETELMÄT
Jakomenetelmä Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen mukaisesti tukikelpoisia 90 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettuja vähemmän kehittyneitä alueita varten
1. Kullekin jäsenvaltiolle kohdennettava määrä on sen yksittäisten tukikelpoisten NUTS 2 -alueiden määrärahojen yhteismäärä. Määrät lasketaan seuraavasti:
määritetään (euroina) absoluuttinen määrä, joka saadaan kertomalla asianomaisen alueen väestömäärä alueen ostovoimapariteetilla mitatun, asukasta kohden lasketun BKT:n ja EU-27:n keskimääräisen asukasta kohden lasketun BKT:n erotuksella;
sovelletaan edellä mainittuun absoluuttiseen määrään prosenttiosuutta kyseisen alueen kokonaismäärärahojen määrittämiseksi; tämä prosenttiosuus suhteutetaan siten, että se ilmentää jäsenvaltion, jossa tukikelpoinen alue sijaitsee, suhteellista vaurautta ostovoimapariteetilla mitattuna EU-27:n keskiarvoon verrattuna, seuraavasti:
jäsenvaltioissa sijaitsevat alueet, joissa asukaskohtainen BKTL on alle 82 prosenttia EU-27:n keskiarvosta: 3,15 prosenttia;
jäsenvaltioissa sijaitsevat alueet, joissa asukaskohtainen BKTL on 82–99 prosenttia EU-27:n keskiarvosta: 2,70 prosenttia;
jäsenvaltioissa sijaitsevat alueet, joissa asukaskohtainen BKTL on yli 99 prosenttia EU-27:n keskiarvosta: 1,65 prosenttia;
edellä olevan b alakohdan mukaisesti saatuun määrään lisätään soveltuvin osin määrä, joka saadaan, kun lisäksi myönnetään työtöntä kohden vuosittain 1 300 euroa siltä osin, kuin kyseisen alueen työttömien määrä ylittää määrän, joka alueella olisi työttömiä, jos sen työttömyysaste olisi sama kuin unionin kaikkien vähemmän kehittyneiden alueiden keskimääräinen työttömyysaste.
Jakomenetelmä Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen mukaisesti tukikelpoisia 90 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja siirtymäalueita varten
2. Kullekin jäsenvaltiolle kohdennettava määrä on sen yksittäisten tukikelpoisten NUTS 2 -alueiden määrärahojen yhteismäärä. Määrät lasketaan seuraavasti:
Määritetään teoreettisen tuki-intensiteetin vähimmäis- ja enimmäistaso kullekin tukikelpoiselle siirtymäalueelle. Tuen vähimmäistaso määritetään kyseisen jäsenvaltion kehittyneemmille alueille myönnettävän keskimääräisen asukasta kohden ennen alueellisen turvaverkon soveltamista lasketun jäsenvaltiokohtaisen tuki-intensiteetin perusteella. Jos jäsenvaltiossa ei ole kehittyneempiä alueita, tuen vähimmäistaso vastaa kaikkien kehittyneempien alueiden alustavaa keskimääräistä asukasta kohden laskettua tuki-intensiteettiä, joka on 19,80 euroa asukasta kohden vuodessa. Tuen enimmäistaso perustuu teoreettiseen alueeseen, jonka BKT asukasta kohden on 75 prosenttia EU-27:n keskiarvosta, ja se lasketaan soveltamalla edellä 1 kohdan a ja b alakohdassa määriteltyä menetelmää. Tätä menetelmää soveltaen saadusta määrästä otetaan huomioon 40 prosenttia.
Lasketaan alustavat aluekohtaiset määrärahat ottaen huomioon alueen BKT asukasta kohden (ostovoimapariteetilla mitattuna) interpoloimalla lineaarisesti alueen suhteellinen BKT asukasta kohden verrattuna EU-27:ään.
Edellä olevan b alakohdan mukaisesti saatuun määrään lisätään soveltuvin osin määrä, joka saadaan, kun lisäksi myönnetään työtöntä kohden vuosittain 1 100 euroa siltä osin, kuin kyseisen alueen työttömien määrä ylittää määrän, joka alueella olisi työttömiä, jos sen työttömyysaste olisi sama kuin unionin kaikkien vähemmän kehittyneiden alueiden keskimääräinen työttömyysaste.
Jakomenetelmä Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen mukaisesti tukikelpoisia 90 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja kehittyneempiä alueita varten
3. Alustavien määrärahojen teoreettinen kokonaismäärä saadaan kertomalla vuosittainen asukasta kohden laskettu 19,80 euron tuki-intensiteetti tukikelpoisella väestömäärällä.
4. Kunkin asianomaisen jäsenvaltion osuus on sen tukikelpoisten NUTS 2 -alueiden osuuksien yhteismäärä; tukikelpoisten alueiden osuudet määräytyvät seuraavin perustein ja seuraavassa esitetyllä tavalla painotettuina:
alueen kokonaisväestömäärä (painokerroin 25 prosenttia)
NUTS 2 -alueiden työttömien määrä työttömyysasteen ylittäessä kaikkien kehittyneempien alueiden keskimääräisen työttömyysasteen (painokerroin 20 prosenttia)
työllisyysasteen lisäys, joka tarvitaan, jotta saavutettaisiin alueelliselle (20–64-vuotiaiden) työllisyysasteelle älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävässä Unionin strategiassa asetettu tavoite (painokerroin 20 prosenttia)
30–34-vuotiaiden korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrän lisäys, joka tarvitaan, jotta saavutettaisiin älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävässä unionin strategiassa asetettu 40 prosentin tavoite (painokerroin 12,5 prosenttia)
(18–24-vuotiaiden) opintonsa keskeyttäneiden määrän vähennys, joka tarvitaan, jotta saavutettaisiin älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävässä Unionin strategiassa asetettu 10 prosentin tavoite (painokerroin 12,5 prosenttia)
alueen toteutuneen BKT:n (ostovoimapariteetilla mitattuna) ja sen teoreettisen alueellisen BKT:n välinen ero, jos alueen BKT asukasta kohden olisi sama kuin kaikkein vauraimmalla NUTS 2 -alueella (painokerroin 7,5 prosenttia)
niiden NUTS 3 -alueiden väestö, joiden asukastiheys on alle 12,5 asukasta neliökilometriä kohti (painokerroin 2,5 prosenttia).
Jakomenetelmä koheesiorahaston tukeen 90 artiklan 3 kohdan mukaisesti tukikelpoisia jäsenvaltioita varten
5. Teoreettiset kokonaismäärärahat saadaan kertomalla keskimääräinen vuosittainen asukasta kohden laskettu 48 euron suuruinen tuki-intensiteetti tukikelpoisella väestömäärällä. Kunkin tukeen oikeutetun jäsenvaltion a priori määrärahaosuus näistä teoreettisista kokonaismäärärahoista vastaa prosenttiosuutta, joka on laskettu käyttämällä perusteena väestömäärää, pinta-alaa ja kansallista vaurautta seuraavasti:
Lasketaan niiden osuuksien aritmeettinen keskiarvo, jotka asianomaisen jäsenvaltion väestömäärä ja pinta-ala muodostavat kaikkien tukeen oikeutettujen jäsenvaltioiden kokonaisväestöstä ja -pinta-alasta. Jos jäsenvaltion osuus kokonaisväestöstä on kuitenkin vähintään viisi kertaa suurempi kuin sen osuus kokonaispinta-alasta, mikä merkitsee erittäin korkeaa asukastiheyttä, käytetään tässä vaiheessa vain osuutta kokonaisväestöstä.
Mukautetaan näin saatuja prosenttiosuuksia kertoimella, joka edustaa yhtä kolmannesta siitä prosenttiosuudesta, jolla kyseisen jäsenvaltion BKTL asukasta kohden (ostovoimapariteetilla mitattuna) ylittää tai alittaa ajanjaksona 2008–2010 kaikkien tukeen oikeutettujen jäsenvaltioiden keskimääräisen BKTL:n asukasta kohden (keskiarvo ilmaistu 100 prosenttina).
6. Euroopan unioniin 1 päivänä toukokuuta 2004 tai sen jälkeen liittyneiden jäsenvaltioiden liikenne- ja ympäristöalan huomattavien tarpeiden huomioon ottamiseksi niiden osuus koheesiorahastosta on vähintään yksi kolmannes kaudella keskimäärin saaduista 10–13 kohdassa määritetyistä tukikaton soveltamisen jälkeen lasketuista lopullisista kokonaismäärärahoista.
7. Edellä olevan 90 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetuille jäsenvaltioille koheesiorahastosta myönnettävät määrärahat vähenevät asteittain seitsemän vuoden aikana. Tämä siirtymäkauden tuki on 48 euroa asukasta kohden vuonna 2014, ja sitä sovelletaan jäsenvaltion kokonaisväestömäärään. Seuraavien vuosien määrärahat ilmaistaan prosenttiosuuksina vuoden 2014 määrärahoista, ja nämä osuudet ovat 71 prosenttia vuonna 2015, 42 prosenttia vuonna 2016, 21 prosenttia vuonna 2017, 13 prosenttia vuonna 2019 ja 8 prosenttia vuonna 2020.
Euroopan alueellista yhteistyötä koskevan asetuksen 4 artiklassa tarkoitettuun Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteeseen suunnattujen varojen jakomenetelmä
8. Jäsenvaltioittain tapahtuva varojen jako, joka kattaa rajatylittävän ja valtioiden välisen yhteistyön ja johon sisältyy EAKR:n rahoitusosuus Euroopan naapuruuspolitiikan rahoitusvälineeseen ja liittymistä valmistelevaan tukivälineeseen, määritetään kunkin jäsenvaltion raja-alueiden väestömäärän osuuden ja kokonaisväestömäärän osuuden painotetun summan perusteella. Painotus määräytyy rajatylittävän ohjelmalohkon ja valtioiden välisen ohjelmalohkon osuuksien mukaan. Rajatylittävän ja valtioiden välisen yhteistyön ohjelmalohkojen osuudet ovat 77,9 ja 22,1 prosenttia.
Edellä 92 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettujen alueiden lisätuen jakomenetelmä
9. Erityinen lisämääräraha, joka vastaa 30 euron vuosittaista asukasta kohden laskettua tuki-intensiteettiä, kohdennetaan syrjäisimmille NUTS 2 -alueille ja pohjoisen harvaan asutuille NUTS 2 -alueille. Tämä määräraha jaetaan alueittain ja jäsenvaltioittain suhteessa näiden alueiden kokonaisväestömäärään.
Yhteenkuuluvuutta tukevien varainsiirtojen enimmäismäärä
10. Jotta koheesiorahoitus saataisiin asianmukaisesti keskitettyä vähiten kehittyneille alueille ja jäsenvaltioille ja jotta pienennettäisiin keskimääräisen asukasta kohden lasketun tuki-intensiteetin eroja, kullekin yksittäiselle jäsenvaltiolle rahastoista siirrettävien varojen enimmäismääräksi (tukikatto) vahvistetaan tämän asetuksen nojalla 2,35 prosenttia kyseisen jäsenvaltion BKT:stä. Tukikattoa sovelletaan vuosittain siten, että otetaan huomioon nuorisotyöllisyysaloitteen etupainotteisen toteutuksen edellyttämät mukautukset, ja se vähentää soveltuvin osin suhteellisesti kaikkia varojen siirtoja asianomaiseen jäsenvaltioon (paitsi kehittyneempien alueiden ja Euroopan alueellinen yhteistyötä -tavoitteen osalta), jotta päästäisiin siirrettävien varojen enimmäismäärään. Sellaisten jäsenvaltioiden kohdalla, jotka liittyivät unioniin ennen vuotta 2013 ja joissa reaalisen BKT:n keskimääräinen kasvu vuosina 2008–2010 oli pienempi kuin -1 prosentti, siirrettävien varojen enimmäismäärä on 2,59 prosenttia.
11. Edellä olevassa 10 kohdassa mainittuihin enimmäismääriin sisältyvät EAKR:n rahoitusosuudet eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen ja liittymistä valmistelevasta tukivälineen rajatylittävistä ohjelmalohkoista. Näihin enimmäismääriin ei sisälly 3 000 000 000 euron erityismääräraha nuorisotyöllisyyssaloitetta varten.
12. Komission BKT-laskelmat tehdään toukokuussa 2012 saatavilla olleiden tilastojen pohjalta. Komission toukokuussa 2012 esittämiä yksittäisiä kansallisia BKT:n kasvuennusteita vuosiksi 2014–2020 sovelletaan kuhunkin jäsenvaltioon erikseen.
13. Edellä olevassa 10 kohdassa esitetyt säännöt eivät voi johtaa jäsenvaltiokohtaisiin määrärahoihin, jotka ovat yli 110 prosenttia niiden reaalisesta tasosta ohjelmakaudella 2007–2013.
Lisäsäännökset
14. Niiden alueiden osalta, joiden BKT asukasta kohden vuosina 2007–2013 (ostovoimapariteetilla mitattuna) oli alle 75 prosenttia EU-25:n keskiarvosta mutta yli 75 prosenttia EU-27:n keskiarvosta, Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen tuen vähimmäismäärä ohjelmakaudella 2014–2020 vastaa vuosittain 60:tä prosenttia komission niille lähentymistavoitteen mukaisesti vuosia 2007–2013 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä laskemasta aiemmasta keskimääräistä ohjeellisesta vuotuisesta määrästä.
15. Mikään siirtymäalue ei saa vähemmän kuin se olisi saanut, jos se olisi ollut kehittyneempi alue. Tämän vähimmäismäärän tason määrittämiseksi kehittyneempiä alueita koskevaa jakomenetelmää sovelletaan kaikkiin niihin alueisiin, joiden BKT asukasta kohden on vähintään 75 prosenttia EU-27:n keskiarvosta.
16. Jäsenvaltiolle rahastoista kohdistetun tuen alin kokonaismäärä vastaa 55:tä prosenttia sen vuosien 2007–2013 kokonaismäärärahoista. Tämän vaatimuksen täyttämiseksi tarvittavia mukautuksia sovelletaan suhteellisesti rahastoista myönnettäviin määrärahoihin lukuun ottamatta Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen määrärahoja.
17. Jotta voidaan puuttua talouskriisin vaikutuksiin euroalueen jäsenvaltioiden vaurauteen ja edistää kasvua ja työpaikkojen luomista näissä jäsenvaltioissa, rakennerahastoista myönnetään seuraavat lisämäärärahat:
Kreikan kehittyneemmille alueille 1 375 000 000 euroa;
Portugalille 1 000 000 000 euroa seuraavasti: kehittyneemmille alueille 450 000 000 euroa, josta 150 000 000 euroa Madeiralle, siirtymäalueelle 75 000 000 euroa ja vähemmän kehittyneille alueille 475 000 000 euroa;
Irlannin raja-, keski- ja länsialueille 100 000 000 euroa;
Espanjalle 1 824 000 000 euroa, josta 500 000 000 euroa Extremaduralle, 1 051 000 000 euroa siirtymäalueille ja 273 000 000 euroa kehittyneemmille alueille;
Italian vähemmän kehittyneille alueille 1 500 000 000 euroa, josta 500 000 000 euroa haja-asutusalueille.
18. Saarijäsenvaltioiden ongelmallisen tilanteen ja unionin tiettyjen osien syrjäisyyden huomioon ottamiseksi Malta saa 200 000 000 euron ja Kypros 150 000 000 euron lisämäärärahan 16 kohdan soveltamisen jälkeen Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen mukaisesti. Lisämääräraha jakautuu siten, että koheesiorahasto vastaa yhdestä kolmanneksesta ja rakennerahastot kahdesta kolmanneksesta.
Espanjassa sijaitseville Ceutan ja Melillan alueille myönnetään rakennerahastoista yhteensä 50 000 000 euron lisämääräraha.
Syrjäisimpiin alueisiin kuuluvalle Mayottelle myönnetään rakennerahastoista 200 000 000 euron kokonaismääräraha.
19. Jotta helpotetaan eräiden alueiden sopeutumista joko niiden tukikelpoisuusasemassa tapahtuneisiin muutoksiin tai niiden äskettäisen talouskehityksen pitkäaikaisiin vaikutuksiin, myönnetään seuraavat lisämäärärahat:
Belgialle 133 000 000 euroa, josta 66 500 000 euroa Limburgille ja 66 500 000 euroa Valloniassa sijaitseville siirtymäalueille;
Saksalle 710 000 000 euroa, josta 510 000 000 euroa siirtymäalueiden luokkaan kuuluville entisille lähentymisalueille ja 200 000 000 euroa Leipzigin alueelle;
edellä olevassa 10 kohdassa säädetystä riippumatta Unkarin vähemmän kehittyneille alueille myönnetään 1 560 000 000 euron lisämääräraha, Tšekin tasavallan vähemmän kehittyneille alueille 900 000 000 euron lisämääräraha ja Slovenian vähemmän kehittyneille alueille 75 000 000 euron lisämääräraha rakennerahastoista.
20. PEACE-ohjelmaan myönnetään 150 000 000 euron kokonaismäärä, josta 106 500 000 miljoonaa euroa Yhdistyneelle kuningaskunnalle ja 43 500 000 miljoonaa euroa Irlannille. Tämä ohjelma toteutetaan rajatylittävänä yhteistyöohjelmana, joka koskee Pohjois-Irlantia ja Irlantia.
Lisämuutokset 92 artiklan 2 kohdan mukaisesti:
21. Edellä olevassa 91 ja 92 artiklassa vahvistettujen määrien lisäksi Kypros saa 94 200 000 miljoonan euron lisämäärärahan vuonna 2014 ja 92 400 000 miljoonan euron lisämäärärahan vuonna 2015. Määrät lisätään sen rakennerahastomäärärahoihin.
LIITE VII a
MENETELMÄ REACT-EU-VÄLINEEN MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISTA VARTEN – 92 B ARTIKLAN 4 KOHTA
REACT-EU-välineen määrärahojen jakomenetelmä
REACT-EU-välineen määrärahat jaetaan jäsenvaltioiden kesken seuraavan menetelmän mukaisesti:
Kunkin jäsenvaltion alustava osuus REACT-EU-välineen määrärahoista määräytyy seuraavien kriteerien perusteella määritettyjen osuuksien painotettuna summana seuraavien painotusten mukaisesti:
BKT-kerroin (painotus 2/3), joka saadaan seuraavien vaiheiden kautta:
otetaan kunkin jäsenvaltion osuus euroina ilmaistun kausitasoitetun reaalisen BKT:n kokonaismenetyksestä vuoden 2019 alkupuoliskon ja sovellettavan viitekauden lopun välisenä aikana kaikkien tarkasteltujen jäsenvaltioiden osalta;
mukautetaan i alakohdan mukaisesti saatuja osuuksia jakamalla ne jäsenvaltion asukaskohtaisella BKTL:lla, joka ilmaistaan prosenttiosuutena EU-27:n keskimääräisestä asukaskohtaisesta BKTL:sta (keskiarvo ilmaistu 100 prosenttina).
Työttömyyskerroin (painotus 2/9), joka ilmaistaan seuraavien painotettuna keskiarvona:
jäsenvaltion osuus työttömien kokonaismäärästä kaikissa jäsenvaltioissa (painotus 3/4) tammikuussa 2020 ja
jäsenvaltion osuus työttömien määrän kokonaiskasvusta (painotus 1/4) tammikuun 2020 ja sovellettavan viitekauden lopun välisenä aikana kaikkien tarkasteltujen jäsenvaltioiden osalta.
Nuorisotyöttömyyskerroin (painotus 1/9), joka ilmaistaan seuraavien keskiarvona:
jäsenvaltion osuus työttömien nuorten kokonaismäärästä kaikissa jäsenvaltioissa (painotus 3/4) tammikuussa 2020 ja
jäsenvaltion osuus työttömien nuorten määrän kokonaiskasvusta (painotus 1/4) tammikuun 2020 ja sovellettavan viitekauden välisenä aikana kaikkien tarkasteltujen jäsenvaltioiden osalta.
Jos jäsenvaltion euroina ilmaistu kausitasoitettu reaalinen BKT sovellettavalla viitekaudella on suurempi kuin vuoden 2019 alkupuoliskolla, kyseisen jäsenvaltion tietoja ei oteta huomioon a alakohdan i alakohdan mukaisessa laskelmassa.
Jos työttömien (15–74-vuotiaat) tai työttömien nuorten (15–24-vuotiaat) määrä jäsenvaltiossa sovellettavalla viitekaudella on pienempi kuin tammikuussa 2020, kyseisen jäsenvaltion tietoja ei oteta huomioon b alakohdan ii alakohdan ja c alakohdan ii alakohdan mukaisissa laskelmissa.
Edellä 1 kohdassa esitettyjen sääntöjen tuloksena saatavat jäsenvaltiokohtaiset määrärahat eivät saa olla koko kaudella 2021–2022 suuremmat kuin seuraavat:
jäsenvaltiot, joissa keskimääräinen asukaskohtainen BKTL (ostovoimapariteetilla mitattuna) kaudella 2015–2017 on yli 109 prosenttia EU-27:n keskiarvosta: 0,07 prosenttia niiden reaalisesta BKT:sta vuonna 2019;
jäsenvaltiot, joissa keskimääräinen asukaskohtainen BKTL (ostovoimapariteetilla mitattuna) kaudella 2015–2017 on enintään 90 prosenttia EU-27:n keskiarvosta: 2,60 prosenttia niiden reaalisesta BKT:sta vuonna 2019;
jäsenvaltiot, joissa keskimääräinen asukaskohtainen BKTL (ostovoimapariteetilla mitattuna) kaudella 2015–2017 on yli 90 prosenttia mutta enintään 109 prosenttia EU-27:n keskiarvosta: prosenttiosuus saadaan lineaarisesti interpoloimalla ja on 0,07–2,60 prosenttia niiden reaalisesta BKT:sta vuonna 2019, jolloin enimmäisprosenttiosuus pienenee suhteellisesti sitä mukaa kuin vauraus lisääntyy.
Määrät, jotka ylittävät a–c alakohdassa vahvistetun jäsenvaltiokohtaisen tason, jaetaan uudelleen suhteellisina osuuksina kaikille niille muille jäsenvaltioille, joissa keskimääräinen asukaskohtainen BKTL (ostovoimapariteetilla mitattuna) on alle 100 prosenttia EU-27:n keskiarvosta. Asukaskohtainen BKTL (ostovoimapariteetilla mitattuna) kaudella 2015–2017 on se, jota käytetään vuosien 2021–2027 monivuotista rahoituskehystä koskevissa neuvotteluissa koheesiopolitiikan osalta.
Laskettaessa REACT-EU-välineen määrärahojen jako-osuudet vuodeksi 2021
BKT:n osalta viitekausi on vuoden 2020 alkupuolisko;
työttömien määrän ja työttömien nuorten määrän osalta viitekausi on kesä–elokuun 2020 keskiarvo;
edellä olevan 2 kohdan soveltamisesta saatava enimmäismääräraha kerrotaan osuudella, jonka vuoden 2021 REACT-EU-välineen määrärahat muodostavat kaikista vuosien 2021 ja 2022 REACT-EU-välineen määrärahoista.
Ennen vuoden 2021 REACT-EU-välineen määrärahoja koskevan 1 ja 2 kohdassa kuvatun menetelmän soveltamista Luxemburgille jaetaan 100 000 000 euron ja Maltalle 50 000 000 euron määrä.
Lisäksi määrärahasta jaetaan syrjäisimmille NUTS 2 -alueille määrä, joka vastaa 30 euron asukasta kohden laskettua tuki-intensiteettiä. Tämä määräraha jaetaan alueittain ja jäsenvaltioittain suhteessa näiden alueiden kokonaisväestömäärään. Syrjäisimmille alueille jaettava lisämääräraha lisätään määrärahaan, jonka jokainen syrjäinen alue saa kansallisen jako-osuuden kautta.
Vuodeksi 2021 jäljellä oleva määrä jaetaan jäsenvaltioiden kesken 1 ja 2 kohdassa kuvatun menetelmän mukaisesti.
Laskettaessa REACT-EU-välineen määrärahojen jako-osuudet vuodeksi 2022
BKT:n osalta viitekausi on vuoden 2021 alkupuolisko;
työttömien määrän ja työttömien nuorten määrän osalta viitekausi on kesä–elokuun 2021 keskiarvo;
edellä olevan 2 kohdan soveltamisesta saatava enimmäismääräraha kerrotaan osuudella, jonka vuoden 2022 REACT-EU-välineen määrärahat muodostavat kaikista vuosien 2021 ja 2022 REACT-EU-välineen määrärahoista.
LIITE VIII
91 ARTIKLASSA TARKOITETUN NUORISOTYÖLLISYYSALOITTEEN ERITYISMÄÄRÄRAHOJA KOSKEVA MENETELMÄ
I Nuorisotyöllisyysaloitteen erityismäärärahojen jakauma määritetään seuraavissa vaiheissa:
Määritetään 15–24-vuotiaiden nuorten työttömien määrä ESR-asetuksen 16 artiklassa määritellyillä tukikelpoisilla NUTS 2 -alueilla eli NUTS 2 -alueilla, joilla 15–24-vuotiaiden nuorten työttömyysaste oli yli 25 prosenttia vuonna 2012, ja niiden jäsenvaltioiden osalta, joissa nuorisotyöttömyysaste nousi yli 30 prosenttia vuonna 2012, alueilla, joiden nuorisotyöttömyysaste oli yli 20 prosenttia vuonna 2012, jäljempänä ”tukikelpoiset alueet”.
Kunkin tukikelpoisen alueen määrärahat lasketaan tukikelpoisen alueen nuorten työttömien määrän ja kaikkien tukikelpoisten alueiden 1 kohdassa tarkoitetun nuorten työttömien kokonaismäärän välisen suhteen mukaan.
Kunkin jäsenvaltion määrärahat ovat yhtä kuin sen tukikelpoisille alueille myönnettävät määrärahat.
II Nuorisotyöllisyysaloitteen erityismäärärahaa ei oteta huomioon, kun kokonaismäärärahojen jakamiseen sovelletaan liitteessä VII vahvistettuja tukikattosääntöjä.
III Mayottelle tarkoitetun nuorisotyöllisyysaloitteen erityismäärärahan laskemista varten määritetään nuorisotyöttömyysaste ja nuorten työttömien määrä viimeisimpien saatavilla olevien kansallisen tason tietojen perusteella, jos käytettävissä ei ole Eurostatin NUTS 2 -tason tietoja.
IV Nuorisotyöllisyysaloitteen määrärahoja vuosiksi 2016–2020 voidaan lisätä talousarviomenettelyn puitteissa asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 [vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annettu neuvoston asetus] 14 artiklan mukaisesti. Lisämäärärahat jaotellaan jäsenvaltioittain samalla tavalla kuin alkuperäiset määrärahat käyttäen kuitenkin viimeisimpiä saatavilla olevia vuositason tietoja.
LIITE IX
MENETELMÄ ESR:N VÄHIMMÄISOSUUDEN MÄÄRITTÄMISTÄ VARTEN
Lisäprosenttiosuus, joka on määrä lisätä 92 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuun rakennerahastovarojen osuuteen, joka on osoitettu jäsenvaltiossa ESR:lle ja joka vastaa kyseisen jäsenvaltion osuutta ohjelmakaudella 2007–2013, on määritettävä viitevuoden 2012 (20–64-vuotiaiden henkilöiden) työllisyysasteen perusteella seuraavasti:
Jäsenvaltion kokonaisprosenttiosuus lisäyksen jälkeen saa olla enintään 52 prosenttia 92 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuista rakennerahastovaroista.
Kroatian osuus ESR:lle ohjelmakaudella 2007–2013 osoitetuista rakennerahastovaroista Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen määrärahoja lukuun ottamatta on 1 päivänä tammikuuta 2004 tai sen jälkeen unioniin liittyneiden jäsenvaltioiden lähentymisalueiden keskimääräinen osuus.
LIITE X
TÄYDENTÄVYYS
1. JULKISET TAI NIIHIN RINNASTETTAVAT RAKENTEELLISET MENOT
Jäsenvaltioissa, joissa vähemmän kehittyneillä alueilla asuu vähintään 65 prosenttia väestöstä, julkisten tai niihin rinnastettavien rakenteellisten menojen määrittelyyn käytetään kiinteän pääoman bruttomuodostusta kuvaavaa lukua, jonka jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 mukaisesti laatimissaan vakaus- ja lähentymisohjelmissa julkisen talouden keskipitkän aikavälin strategiansa esittämiseksi. Käytettävä luku on luku, joka ilmoitetaan julkishallinnon rahoitusaseman ja velkasuhteen yhteydessä ja joka liittyy julkishallinnon talousarvionäkymiin, ja se esitetään osuutena BKT:stä.
Jäsenvaltioissa, joissa vähemmän kehittyneillä alueilla asuu enemmän kuin 15 prosenttia mutta vähemmän kuin 65 prosenttia väestöstä, julkisten tai niihin rinnastettavien rakenteellisten menojen määrittelyyn käytetään kiinteän pääoman bruttomuodostusta vähemmän kehittyneillä alueilla kuvaavaa kokonaislukua. Se ilmoitetaan samassa muodossa.
2. TODENTAMINEN
Edellä olevan 95 artiklan 5 kohdan mukaiseen täydentävyyden todentamiseen sovelletaan seuraavia sääntöjä:
2.1 Ennakkotarkistus
a) Kun jäsenvaltio toimittaa kumppanuussopimuksen, sen on toimitettava tiedot suunnitelluista menoista jäljempänä taulukossa 1 esitetyssä muodossa.
Taulukko 1
|
Julkistalouden menot osuutena BKT:stä |
2014 |
2015 |
2016 |
2017 |
2018 |
2019 |
2020 |
|
P51 |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
b) Jäsenvaltioiden, joissa vähemmän kehittyneillä alueilla asuu enemmän kuin 15 prosenttia mutta vähemmän kuin 65 prosenttia väestöstä, on toimitettava myös tiedot suunnitelluista menoista vähemmän kehittyneillä alueilla jäljempänä taulukossa 2 esitetyssä muodossa.
Taulukko 2
|
|
2014 |
2015 |
2016 |
2017 |
2018 |
2019 |
2020 |
|
Julkistalouden kiinteän pääoman bruttomuodostus vähemmän kehittyneillä alueilla osuutena BKT:stä |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
c) Jäsenvaltion on toimitettava komissiolle tiedot tärkeimmistä makrotaloudellisista indikaattoreista ja ennusteista, joihin julkisten tai niihin rinnastettavien rakenteellisten menojen taso perustuu.
d) Jäsenvaltioiden, joissa vähemmän kehittyneillä alueilla asuu enemmän kuin 15 prosenttia mutta vähemmän kuin 65 prosenttia väestöstä, on toimitettava komissiolle myös tiedot menetelmästä, jota ne ovat käyttäneet kiinteän pääoman bruttomuodostuksen arvioimiseen kyseisillä alueilla. Tätä varten jäsenvaltioiden on käytettävä aluetason julkisia investointeja koskevia tietoja, jos niitä on saatavilla. Jos tällaisia tietoja ei ole saatavilla tai muissa asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, mukaan lukien se, että jäsenvaltio on merkittävästi muuttanut kaudella 2014–2020 asetuksessa (EY) N:o 1059/2003 määritettyä alueellista jaottelua, kiinteän pääoman bruttomuodostusta voidaan arvioida soveltamalla aluetason julkisia menoja koskevia indikaattoreita tai aluetason väestömäärää kansallisen tason julkisia investointeja koskeviin tietoihin.
e) Kun komissio ja jäsenvaltio ovat päässeet sopimukseen, edellä oleva taulukko 1 ja tapauksen mukaan taulukko 2 sisällytetään kyseisen jäsenvaltion kumppanuussopimukseen julkisten tai niihin rinnastettavien rakenteellisten menojen tavoitetasona, joka on säilytettävä vuosina 2014–2020.
2.2 Välitarkistus
a) Välitarkistuksen ajankohtana jäsenvaltion katsotaan säilyttäneen julkisten tai niihin rinnastettavien rakenteellisten menojen tason, jos vuosien 2014–2017 menojen vuotuinen keskiarvo on samansuuruinen tai suurempi kuin kumppanuussopimuksessa asetettu tavoitetaso.
b) Välitarkistuksen jälkeen komissio voi jäsenvaltiota kuultuaan tarkistaa kumppanuussopimukseen sisällytettyä julkisten tai niihin rinnastettavien rakenteellisten menojen tavoitetasoa, jos jäsenvaltion taloustilanne on muuttunut huomattavasti siitä, millaiseksi se arvioitiin kumppanuussopimuksen hyväksymisajankohtana.
2.3 Jälkitarkistus
Jälkitarkistuksen ajankohtana jäsenvaltion katsotaan säilyttäneen julkisten tai niihin rinnastettavien rakenteellisten menojen tason, jos vuosien 2014–2020 menojen vuotuinen keskiarvo on samansuuruinen tai suurempi kuin kumppanuussopimuksessa asetettu tavoitetaso.
3. JÄLKITARKISTUKSEN JÄLKEEN TEHTÄVÄN RAHOITUSOIKAISUN MÄÄRÄT
Jos komissio päättää tehdä rahoitusoikaisun 95 artiklan 6 kohdan mukaisesti, rahoitusoikaisun määrä lasketaan vähentämällä 3 prosenttia kumppanuussopimuksessa vahvistetun tavoitetason ja saavutetun tason välisestä erosta, joka ilmoitetaan prosenttiosuutena sovitusta tavoitetasosta, ja jakamalla sitten tulos 10:llä. Rahoitusoikaisu määräytyy soveltamalla tätä rahoitusoikaisun määrää kyseiselle jäsenvaltiolle vähemmän kehittyneitä alueita ja siirtymäalueita varten myönnettävään rahoitusosuuteen koko ohjelmakauden osalta.
Jos kumppanuussopimuksessa sovitun tavoitetason ja saavutetun tason välinen ero, joka ilmoitetaan prosenttiosuutena kumppanuussopimukseen merkitystä tavoitetasosta, on korkeintaan 3 prosenttia, rahoitusoikaisua ei tehdä.
Rahoitusoikaisu saa olla enintään 5 prosenttia kyseiselle jäsenvaltiolle vähemmän kehittyneitä alueita varten rahastosta myönnettävästä rahoituksesta koko ohjelmakauden osalta.
LIITE XI
Ennakkoehdot
OSA I: Temaattiset ennakkoehdot
|
Temaattiset tavoitteet |
Investointiprioriteetit |
Ennakkoehto |
Täyttymiskriteerit |
|
1. Tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja innovoinnin vahvistaminen (tutkimuksen ja kehittämisen tavoite) (9 artiklan ensimmäisen kohdan 1 alakohdassa tarkoitettu) |
EAKR: — Kaikki temaattisen tavoitteen 1 mukaiset investointipriori-teetit |
1.1. Tutkimus ja innovointi: On laadittu kansallisen uudistusohjelman mukaisesti älykkääseen erikoistumiseen tähtäävä kansallinen tai alueellinen strategia yksityisten tutkimus- ja innovointi-investointien lisäämiseksi; strategian on oltava hyvin toimivien kansallisen tai alueellisten tutkimus- ja innovointijärjestelmien ominaispiirteiden mukainen. |
— Käytössä on kansallinen tai alueellinen älykkään erikoistumisen strategia, — — joka perustuu SWOT- tai vastaavaan analyysiin resurssien kohdentamiseksi vain tiettyihin tutkimus- ja innovointiprioriteetteihin; — jossa hahmotellaan toimenpiteet yksityisten investointien lisäämiseksi tutkimukseen ja teknologian kehittämiseen; — johon sisältyy seurantamekanismi. — On hyväksytty kehys, jossa määritellään tutkimukseen ja innovointiin käytettävissä olevat talousarviomäärärahat. |
|
EAKR: — Tutkimus- ja innovointi-infrastruktuurin ja alan huippuosaamisen kehittämisvalmiuksien parantaminen ja etenkin Euroopan laajuisia etuja tuottavien osaamiskeskusten edistäminen |
1.2 Tutkimus- ja innovointi-infrastruktuuri: On laadittu monivuotinen suunnitelma, joka koskee investointien budjetointia ja priorisointia. |
— On hyväksytty alustava monivuotinen suunnitelma, joka koskee unionin prioriteetteihin liittyvien investointien budjetointia ja priorisointia ja soveltuvin osin Euroopan tutkimusinfrastruktuurien strategiafoorumia (ESFRI). |
|
|
2. Tieto- ja viestintä-teknologian käyttömah-dollisuuksien, käytön ja laadun parantaminen (laajakaistatavoite) (9 artiklan ensimmäisen kohdan 2 alakohdassa tarkoitettu) |
EAKR: — Tieto- ja viestintäteknologian tuotteiden ja palvelujen sekä verkkokaupan kehittäminen ja tieto- ja viestintäteknologian kysynnän lisääminen — Sähköisiin viranomaispalveluihin, verkko-opetukseen, tietoyhteiskuntaan osallistumiseen, sähköisiin kulttuuri- ja terveydenhoitopalveluihin liittyvien tieto- ja viestintätekniikan sovellusten parantaminen |
2.1. Digitaalinen kasvu: Digitaalisen kasvun strateginen toimintapoliittinen kehys, jonka tavoitteena on lisätä kohtuuhintaisten, laadukkaiden ja yhteentoimivien tieto- ja viestintäteknologiaan pohjautuvien yksityisten ja julkisten palvelujenkysyntää ja niiden käyttöä kansalaisten, myös muita heikommassa asemassa olevien ryhmien, keskuudessa sekä yrityksissä, julkishallinnossa ja myös valtioiden rajat ylittävissä aloitteissa. |
— Esimerkiksi kansallisessa tai alueellisessa älykkään erikoistumisen strategiassa on digitaalisen kasvun strateginen toimintapoliittinen kehys, johon sisältyy — toimien budjetointi ja priorisointi SWOT- tai vastaavan analyysin pohjalta Euroopan digitaalistrategian tulostaulun mukaisesti; — analyysi tieto- ja viestintäteknologian kysynnän ja tarjonnan tasapainoisesta tukemisesta; — indikaattorit tukitoimien edistyksen mittaamiseksi sellaisilla aloilla kuin digitaalinen lukutaito, tietoyhteiskuntaan osallistuminen, verkkopalvelujen saatavuus ja sähköiset terveydenhoitopalvelut Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 168 artiklan rajoissa tarvittaessa yhdenmukaisesti voimassa olevien alakohtaisten unionin, kansallisten tai alueellisten strategioiden kanssa; — arvio tieto- ja viestintäteknologisten valmiuksien kehittämisen tehostamistarpeista. |
|
EAKR: — Laajakaistan käytön laajentaminen ja nopeiden verkkojen käyttöönotto, digitaalisen talouden uusien teknologioiden ja verkkojen tukeminen |
2.2. Seuraavan sukupolven liityntäverkkojen infrastruktuuri: On laadittu sellaiset kansalliset tai alueelliset seuraavan sukupolven liityntäverkkoja koskevat suunnitelmat, joissa otetaan huomioon alueelliset toimet nopeita internet-liittymiä koskevien unionin tavoitteiden saavuttamiseksi, kohdennetaan toimet alueille, joilla markkinat eivät kykene tarjoamaan avointa infrastruktuuria kohtuullisin kustannuksin ja tarpeeksi laadukkaasti kilpailua ja valtiontukia koskevien unionin sääntöjen mukaisesti, ja huolehditaan siitä, että palvelut ovat muita heikommassa asemassa olevien ryhmien saatavilla. |
— Käytössä on seuraavan sukupolven liityntäverkkoja koskeva kansallinen tai alueellinen suunnitelma, johon sisältyy, — taloudelliseen analyysiin perustuva infrastruktuuri-investointisuunnitelma, jossa otetaan huomioon olemassa oleva yksityinen ja julkinen infrastruktuuri ja suunnitellut investoinnit; — kestäviä investointimalleja, joilla lisätään kilpailua ja varmistetaan kohtuuhintaisten, laadukkaiden ja tulevaisuudenvaatimukset huomioon ottavien infrastruktuurien ja palvelujen saatavuus; — toimenpiteitä yksityisten investointien lisäämiseksi. |
|
|
3. Pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset) kilpailukyvyn parantaminen (9 artiklan ensimmäisen kohdan 3 alakohdassa tarkoitettu) |
EAKR: — Yrittäjyyden edistäminen erityisesti helpottamalla uusien ideoiden taloudellista hyödyntämistä ja tukemalla uusien yritysten perustamista muun muassa yrityshautomoiden avulla — Pk-yritysten tukeminen siten, että ne voivat osallistua kasvuun alueellisilla, kansallisilla ja kansainvälisillä markkinoilla sekä innovointiprosesseihin |
3.1. On toteutettu erityistoimenpiteitä yrittäjyyden edistämisen tukemiseksi ottamalla huomioon pieniä yrityksiä koskeva säädös |
— Näitä erityistoimenpiteitä ovat — toimenpiteet, jotka on toteutettu, jotta lyhennetään uusien yritysten perustamisaikaa ja alennetaan perustamiskustannuksia ottaen huomioon SBA-aloitteen tavoitteet; — toimenpiteet, jotka on toteutettu, jotta lyhennetään aikaa, joka kuluu yrityksen tietynlaisen toiminnan käynnistämiseen ja harjoittamiseen tarvittavien lisenssien ja lupien saamiseen, ottaen huomioon SBA-aloitteen tavoitteet; — toimenpiteet, joiden tavoitteena on seurata käyttöön otettujen SBA-aloitteen toimenpiteiden täytäntöönpanoa ja arvioida lainsäädännön vaikutusta pk-yrityksiin. |
|
4. Vähähiiliseen talouteen siirtymisen tukeminen kaikilla aloilla (9 artiklan ensimmäisen kohdan 4 alakohdassa tarkoitettu) |
EAKR + koheesiorahasto: — Energiatehokkuu-den, älykkään energianhallinnan ja uusiutuvien energiamuotojen käytön tukeminen julkisissa infrastruktuureissa, myös julkisissa rakennuksissa ja asuntosektorilla |
4.1. On toteutettu toimenpiteitä, joilla edistetään kustannustehokkaasti energian loppukäytön tehokkuutta ja investointeja energiatehokkuuteen rakennettaessa tai uusittaessa rakennuksia. |
— Näitä toimenpiteitä ovat — toimenpiteet, joilla varmistetaan, että on otettu käyttöön rakennusten energiatehokkuuteen liittyvät vähimmäisvaatimukset Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/31/EU (1) 3, 4 ja 5 artiklan mukaisesti; — tarvittavat toimenpiteet rakennusten energiatehokkuuden sertifiointijärjestelmän perustamiseksidirektiivin 2010/31/EU 11 artiklan mukaisesti; — toimenpiteet energiatehokkuutta koskevan strategisen suunnittelun varmistamiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/27/EU (2) 3 artiklan mukaisesti; — energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/32/EY (3) 13 artiklan mukaiset toimenpiteet, jotta loppukäyttäjille tarjotaan käyttäjäkohtaiset mittarit, jos se on teknisesti mahdollista, taloudellisesti järkevää ja oikeassa suhteessa mahdollisiin energiansäästöihin. |
|
EAKR + koheesiorahasto: — Hyötylämmön tarpeeseen perustuvan sähkön ja lämmön tehokkaan yhteistuotannon edistäminen |
4.2. On toteutettu toimenpiteitä sähkön ja lämmön tehokkaan yhteistuotannon edistämiseksi. |
— Näitä toimenpiteitä ovat seuraavat: — Yhteistuotannon tukeminen perustuu direktiivin 2004/8/EY 7 artiklan 1 kohdan sekä 9 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan mukaiseen hyötylämmön tarpeeseen ja primäärienergian säästöön. Jäsenvaltiot tai niiden toimivaltaiset elimet ovat arvioineet voimassa olevaa lainsäädäntö- ja sääntelykehystä lupa- ja muiden menettelyjen osalta, jotta —a) kannustettaisiin suunnittelemaan yhteistuotantoyksiköitä siten, että täytetään taloudellisesti perusteltavissa oleva hyötylämpötuotannon tarve javältetään hyötylämpöön nähden ylimääräisen lämmön tuottamista, ja b) vähennettäisiin sääntelyllisiä ja muita esteitä, jotka haittaavat yhteistuotannon lisäämistä. |
|
|
EAKR + koheesiorahasto: — Uusiutuvista lähteistä saatavan energian tuotannon ja jakelun edistäminen |
4.3. On toteutettu toimia uusiutuvien energialähteiden tuotannon ja jakelun edistämiseksi (4). |
— On otettu käyttöön läpinäkyviä tukijärjestelmiä, ensisijainen tai taattu verkkoon pääsy ja etusijan myöntäminen ajojärjestyksessä sekä julkaistut, vakioidut säännöt teknisistä mukautuksista johtuvien kustannusten kantamiselle ja jakamiselle Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/28/EY (4) 14 artiklan 1 kohdan sekä 16 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti. — Jäsenvaltio on hyväksynyt kansallisen uusiutuvaa energiaa käsittelevän toimintasuunnitelman direktiivin 2009/28/EY 4 artiklan mukaisesti. |
|
|
5. Ilmastomuutokseen sopeutumisen ja riskien ehkäisemisen edistäminen(ilmaston muutos tavoite) (9 artiklan ensimmäisen kohdan 5 alakohdassa tarkoitettu) |
EAKR + koheesiorahasto: — Erityisriskeihin varautumiseksi tehtävien investointien edistäminen, katastrofitilanteisiin liittyvän selviytymis- ja palautumiskyvyn varmistaminen ja katastrofien hallintajärjestelmien kehittäminen |
5.1. Riskien ehkäisy ja hallinta: On laadittu katastrofien hallintaan tarkoitetut kansalliset tai alueelliset riskiarvioinnit, joissa otetaan huomioon ilmastonmuutokseen sopeutuminen1. |
— Käytössä on kansallinen tai alueellinen riskinarviointi, — johon sisältyy kuvaus riskinarvioinnissa käytettävistä prosessista, menettelyistä, menetelmistä ja muista kuin arkaluonteisista tiedoista sekä riskeihin perustuvat kriteerit investointien etusijalle asettamista varten; — johon sisältyy kuvaus yhden riskin ja usean riskin skenaarioista; — jossa otetaan tarvittaessa huomioon kansalliset strategiat ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. |
|
6. Ympäristön suojeleminen ja luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen (9 artiklan ensimmäisen kohdan 6 alakohdassa tarkoitettu) |
EAKR + koheesiorahasto: — Vesialan investoinnit, jotta täytetään unionin ympäristölainsäädännön vaatimukset ja vastataan nämä vaatimukset ylittäviin, jäsenvaltioiden osoittamiin investointitarpeisiin |
6.1. Vesiala: Käytössä on a) veden hinnoittelupolitiikka, joka tarjoaa käyttäjille riittävät kannustimet vesivarojen tehokkaaseen käyttämiseen, ja b) veden käytön eri sektorit osallistuvat riittävästi vesipalveluista aiheutuvien kustannusten kattamiseen osuudella, joka on määritetty hyväksytyssä, ohjelmien tukemia investointeja koskevassa vesipiirin hoitosuunnitelmassa. |
— Jäsenvaltio on varmistanut EAKR:n ja koheesiorahaston tukemilla sektoreilla, että veden käytön eri sektorit osallistuvat riittävästi vesipalveluista aiheutuvien kustannusten kattamiseen direktiivin 2000/60/EY 9 artiklan 1 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti ottaen tarvittaessa huomioon kustannusten kattamisen sosiaaliset, ympäristöön kohdistuvat ja taloudelliset vaikutukset samoin kuin kyseisen alueen tai alueiden maantieteelliset olot ja ilmasto-olot. — Jokaiselle vesipiirille on hyväksytty vesipiirin hoitosuunnitelma yhteisön vesipolitiikan puitteista direktiivin 2000/60/EY 13 artiklan mukaisesti. |
|
EAKR + koheesiorahasto: — Jätealan investoinnit, jotta täytetään unionin ympäristölainsäädännön vaatimukset ja vastataan nämä vaatimukset ylittäviin, jäsenvaltioiden osoittamiin investointitarpeisiin |
6.2. Jäteala: Edistetään taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestäviä investointeja jätealaan etenkin jätteistä annetun direktiivin 2008/98/EY mukaisten jätehuoltosuunnitelmien laatimisen ja jätehierarkian osalta. |
— Komissiolle on toimitettu direktiivin 2008/98/EY 11 artiklan 5 kohdassa edellytetty täytäntöönpanokertomus siitä, missä määrin on edistytty direktiivin 2008/98/EY 11 artiklassa asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. — On laadittu yksi tai useampi jätehuoltosuunnitelma, kuten direktiivin 2008/98/EY 28 artiklassa vaaditaan. — On laadittu jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevia ohjelmia, kuten direktiivin 2008/98/EY 29 artiklassa vaaditaan. — On toteutettu tarvittavat toimenpiteet jätteen uudelleenkäytön ja kierrätyksen valmistelua koskevien vuoden 2020 tavoitteiden saavuttamiseksi direktiivin 2008/98/EY 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti. |
|
|
7. Kestävän liikenteen edistäminen ja pullonkaulo-jen poistaminen tärkeimmistä liikenneverk-koinfrastruk-tuureista (9 artiklan ensimmäisen kohdan 7 alakohdassa tarkoitettu) |
EAKR + koheesiorahasto: — Multimodaaliliikennettä koskevan yhtenäisen Euroopan liikennealueen tukeminen investoinneilla Euroopan laajuisiin liikenneverkkoihin (TEN-T) — Kattavien, korkealaatuisten ja yhteentoimivien rautatiejärjestelmien kehittäminen ja kunnostaminen sekä melua vähentävien toimenpiteiden edistäminen — Ympäristöystävällisten (myös hiljaisten) ja vähähiilisten liikennejärjestelmien kehittäminen ja parantaminen, mukaan lukien sisävesi- ja meriliikenne, satamat, multimodaaliyhteydet ja lentoasemien infrastruktuuri, kestävän alueellisen ja paikallisen liikkuvuuden edistämiseksi EAKR: — Alueellisen liikkuvuuden parantaminen kytkemällä sekundääriset ja tertiääriset solmukohdat TEN-T-infrastruktuuriin, mukaan luettuina multimodaaliset solmukohdat |
7.1. Liikenne: On laadittu jäsenvaltioiden institutionaalisten rakenteiden mukaisesti yksi tai useampi liikenneinvestointien (julkinen alue- ja paikallisliikenne mukaan lukien) kokonaissuunnitelma tai -kehys, joka tukee infrastruktuurin kehittämistä ja parantaa yhteyksiä TEN-T:n kattavaan verkkoon ja ydinverkkoon. |
— On laadittu liikenneinvestointeja varten yksi tai useampi kokonaissuunnitelma tai -kehys, joka täyttää strategista ympäristöarviointia koskevat lainsäädännön vaatimukset ja jossa esitetään: — — vaikutus yhtenäiseen Euroopan liikennealueeseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1315/2013 (5) 10 artiklan mukaisesti, mukaan lukien ensisijaiset investoinnit — — TEN-T:n ydinverkkoon ja kattavaan verkkoon, kun suunnitellaan investointeja EAKR:stä ja koheesiorahastosta, ja — toissijaisiin yhteyksiin; — realistinen ja harkittu suunnitelma sellaisia hankkeita varten, joille suunnitellaan tukea EAKR:stä ja koheesiorahastosta, — toimenpiteet, joilla varmistetaan välittäjänä toimivien elinten ja tuensaajien valmiudet toteuttaa hankesuunnitelma. |
|
EAKR + koheesiorahasto: — Multimodaaliliiken-nettä koskevan yhtenäisen Euroopan liikennealueen tukeminen investoinneilla Euroopan laajuisiin liikenneverkkoihin (TEN-T). — Kattavien, korkealaatuisten ja yhteentoimivien rautatiejärjestelmien kehittäminen ja kunnostaminen sekä melua vähentävien toimenpiteiden edistäminen — Ympäristöystävällisten (myös hiljaisten) ja vähähiilisten liikennejärjestelmien kehittäminen ja parantaminen, mukaan lukien sisävesi- ja meriliikenne, satamat, multimodaaliyhteydet ja lentoasemien infrastruktuuri, kestävän alueellisen ja paikallisen liikkuvuuden edistämiseksi EAKR: — Alueellisen liikkuvuuden parantaminen kytkemällä sekundääriset ja tertiääriset solmukohdat TEN-T-infrastruktuuriin, mukaan luettuina multimodaaliset solmukohdat |
7.2. Rautatieliikenne: Yhdessä tai useammassa liikenteen kokonaissuunnitelmassa tai -kehyksessä on jäsenvaltioiden institutionaalisten rakenteiden mukaisesti nimenomaan rautatieliikenteen (julkinen alue- ja paikallisliikenne mukaan lukien) kehittämistä koskeva osa, joka tukee infrastruktuurin kehittämistä ja parantaa yhteyksiäTEN-T:n kattavaan verkkoon ja ydinverkkoon. Investoinnit kattavat kaluston, yhteentoimivuuden ja valmiuksien kehittämisen. |
— Edellä tarkoitetuissa yhdessä tai useammassa kansallisessa liikenteen kokonaissuunnitelmassa tai -kehyksessä on rautatieliikenteen kehittämistä koskeva osa, joka täyttää strategista ympäristöarviointia koskevat lainsäädännön vaatimukset ja jossa esitetään realistinen ja harkittuhankesuunnitelma (aikatauluineen ja rahoituskehyksineen). — Toimenpiteet, joilla varmistetaan välittäjänä toimivien elinten ja tuensaajien valmiudet toteuttaa hankesuunnitelma. |
|
|
EAKR + koheesiorahasto: — Multimodaaliliikennettä koskevan yhtenäisen Euroopan liikennealueen tukeminen investoinneilla Euroopan laajuisiin liikenneverkkoihin (TEN-T) — Kattavien, korkealaatuisten ja yhteentoimivien rautatiejärjestelmien kehittäminen ja kunnostaminen sekä melua vähentävien toimenpiteiden edistäminen — Ympäristöystävällisten (myös hiljaisten) ja vähähiilisten liikennejärjestelmien kehittäminen ja parantaminen, mukaan lukien sisävesi- ja meriliikenne, satamat, multimodaaliyhteydet ja lentoasemien infrastruktuuri, kestävän alueellisen ja paikallisen liikkuvuuden edistämiseksi EAKR: — Alueellisen liikkuvuuden parantaminen kytkemällä sekundääriset ja tertiääriset solmukohdat TEN-T-infrastruktuuriin, mukaan luettuina multimodaaliset solmukohdat |
7.3. Muut liikennemuodot, mukaan luettuina sisävesi- ja meriliikenne, satamat, multimodaaliyhteydet ja lentoasemien infrastruktuuri: Yhdessä tai useammassa liikenteen kokonaissuunnitelmassa tai kehyksessä on nimenomaan sisävesi- ja meriliikennettä, satamia, multimodaalisia yhteyksiä ja lentoasemien infrastruktuuria koskeva osa, joka osaltaan parantaa yhteyksiä TEN-T:n kattavaan verkkoon ja ydinverkkoon ja edistää kestävää alueellista ja paikallista liikkuvuutta. |
— Yhdessä tai useammassa liikenteen kokonaissuunnitelmassa tai kehyksessä on sellainen sisävesi- ja meriliikennettä, satamia, multimodaaliyhteyksiä ja lentoasemien infrastruktuuria koskeva osa, — — joka täyttää strategista ympäristöarviointia koskevat lainsäädännön vaatimukset; — jossa esitetään realistinen ja harkittu hankesuunnitelma (aikatauluineen ja rahoituskehyksineen). — Toimenpiteet, joilla varmistetaan välittäjänä toimivien elinten ja tuensaajien valmiudet toteuttaa hankesuunnitelma. |
|
|
EAKR: — Energiatehokkuuden ja toimitusvarmuuden parantaminen kehittämällä älykkäitä energian jakelu-, varastointi- ja siirtojärjestelmiä sekä integroimalla uusiutuvista lähteistä saatavan energian hajautettu tuotanto |
7.4 Älykkäiden energian jakelu-, varastointi- ja siirtojärjestelmien kehittäminen On otettu käyttöön kokonaissuunnitelmia, jotka koskevat investointeja älykkääseen energiainfrastruktuuriin, ja toimenpiteitä, jotka osaltaan parantavat energiatehokkuutta ja toimitusvarmuutta. |
— Käyttöön on otettu kokonaissuunnitelmia, joissa kuvaillaan kansallisen energiainfrastruktuurin prioriteetteja ja — — jotka ovat soveltuvin osin direktiivien 2009/72/EY ja 2009/73/EY 22 artiklan mukaisia, — jotka ovat yhdenmukaisia 12 artiklan mukaisten asiaankuuluvien alueellisten investointisuunnitelmien sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 714/2009 (6) ja (EY) N:o 715/2009 (7) 8 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisen unionin laajuisen kymmenvuotisen verkonkehittämissuunnitelman kanssa ja — jotka ovat yhteensopivia Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivoja koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 347/2013 (8) 3 artiklan 4 kohdan kanssa. — Näihin suunnitelmiin sisältyy — — realistinen ja harkittu hankesuunnitelma sellaisia hankkeita varten, joille suunnitellaan tukea EAKR:stä; — toimenpiteitä sosiaalisen ja taloudellisen yhteenkuuluvuuden sekä ympäristönsuojelun tavoitteiden saavuttamiseksi direktiivin 2009/72/EY 3 artiklan 10 kohdan ja direktiivin 2009/73/EY 3 artiklan 7 kohdan mukaisesti; — toimenpiteitä energiankäytön optimoimiseksi ja energiatehokkuuden edistämiseksi direktiivin 2009/72/EY 3 artiklan 11 kohdan ja direktiivin 2009/73/EY 3 artiklan 8 kohdan mukaisesti. |
|
|
8. Kestävien ja laadukkaiden työpaikkojen edistäminen ja työvoiman liikkuvuuden tukeminen (työllisyystavoite) (9 artiklan ensimmäisen kohdan 8 alakodassa tarkoitettu) |
ESR: — Työnhakijoiden ja työelämän ulkopuolella olevien, pitkäaikaistyöttömät ja työmarkkinoista kaukana olevat henkilöt mukaan lukien, pääsy työhön, myös paikallisten työllisyysaloitteiden kautta, ja työvoiman liikkuvuuden tukeminen |
8.1. Suunnitellaan ja toteutetaan aktiivista työmarkkinapolitiikkaa työllisyyden suuntaviivojen mukaisesti. |
— Työvoimapalveluilla on valmiudet järjestää ja ne järjestävät — — kaikkien työnhakijoiden saatavilla olevia yksilöllisiä palveluita sekä aktiivisia ja ennalta ehkäiseviä työmarkkinatoimenpiteitä varhaisessa vaiheessa keskittyen niihin henkilöihin, joilla on suurin riski syrjäytyä sosiaalisesti, myös marginalisoituneisiin yhteisöihin kuuluviin henkilöihin; — kattavaa ja avointa tiedotusta uusista avoimista työpaikoista ja työmahdollisuuksista ottaen huomioon työmarkkinoiden muuttuvat tarpeet. — Työvoimapalvelut ovat luoneet virallisia tai epävirallisia yhteistyöjärjestelyjä asiaan kuuluvien sidosryhmien kanssa. |
|
ESR: — Itsenäinen ammatinharjoitta-minen, yrittäjyys ja yritysten perustaminen, innovatiiviset pienet, keskisuuret ja mikroyritykset mukaan lukien EAKR: — Yrityshautomoiden kehittämisen tukeminen ja investointituki itsenäiseksi ammatinharjoitta-jaksi ryhtymiselle, mikroyrityksille ja yritysten perustamiselle |
8.2. Itsenäinen ammatinharjoittaminen, yrittäjyys ja yritysten perustaminen: On laadittu strateginen toimintapoliittinen kehys osallistavan tuen myöntämiseksi yritysten perustamiseen. |
— Käytössä on strateginen toimintapoliittinen kehys osallistavan tuen myöntämiseksi yritysten perustamiseen, ja siihen sisältyy: — toimenpiteitä, jotka on toteutettu, jotta lyhennetään uusien yritysten perustamisaikaa ja alennetaan perustamiskustannuksia ottaen huomioon SBA-aloitteen tavoitteet; — toimenpiteitä, jotka on toteutettu, jotta lyhennetään aikaa, joka kuluu yrityksen tietynlaisen toiminnan käynnistämiseen ja harjoittamiseen tarvittavien lisenssien ja lupien saamiseen, ottaen huomioon SBA-aloitteen tavoitteet; — toimenpiteitä, joilla luodaan yhteyksiä yritysten kehittämispalveluiden ja rahoituspalveluiden välille (rahoituksen saanti), mukaan lukien muita heikommassa asemassa olevien ryhmien ja/tai alueiden tavoittaminen tarvittaessa. |
|
|
ESR: — Työmarkkinalaitos-ten, kuten julkisten ja yksityisten työvoimapalvelujen, nykyaikaistaminen, palvelujen parempi mukauttaminen työmarkkinoiden tarpeisiin, mukaan lukien toimet, joilla valtioiden välistä työvoiman liikkuvuutta parannetaan liikkuvuusjärjestel-millä ja paremmalla yhteistyöllä laitosten ja asianomaisten sidosryhmien välillä EAKR: — Investoinnit työvoimapalveluiden infrastruktuuriin |
8.3. Työmarkkinalaitoksia nykyaikaistetaan ja vahvistetaan työllisyyden suuntaviivojen mukaisesti. ►C1 Työmarkkinalaitosten uudistuksia ennen laaditaan selkeä strategiakehys ja ennakkotutkimus, joissa otetaan huomioon sukupuolinäkökohdat. ◄ |
— Työvoimapalvelujen uudistamiseksi on toteutettu toimenpiteitä, joilla pyritään antamaan niille valmiudet järjestää — — kaikkien työnhakijoiden saatavilla olevia yksilöllisiä palveluita sekä aktiivisia ja ennalta ehkäiseviä työmarkkinatoimenpiteitä varhaisessa vaiheessa keskittyen niihin henkilöihin, joilla on suurin riski syrjäytyäsosiaalisesti, myös marginalisoituneisiin yhteisöihin kuuluviin henkilöihin; — kattavaa ja avointa tiedotusta uusista avoimista työpaikoista ja työmahdollisuuksista ottaen huomioon työmarkkinoiden muuttuvat tarpeet. — Työvoimapalvelujen uudistamiseen sisältyy virallisten tai epävirallisten yhteistyöverkostojen luominen asiaan kuuluvien sidosryhmien kanssa. |
|
|
ESR: — Aktiivisena ja terveenä ikääntyminen |
8.4. Aktiivisena ja terveenä ikääntyminen: Suunnitellaan aktiivisen ikääntymisen politiikkaa työllisyyden suuntaviivojen mukaisesti. |
— Asianmukaiset sidosryhmät osallistuvat aktiivisen ikääntymisen politiikan suunnitteluun ja sitä koskeviin jatkotoimiin ikääntyneiden työntekijöiden pitämiseksi työmarkkinoilla ja heidän työllisyytensä edistämiseksi; — jäsenvaltiolla on käytössä toimenpiteet, joilla edistetään aktiivista ikääntymistä. |
|
|
ESR: — Työntekijöiden, yritysten ja yrittäjien sopeutuminen muutokseen |
8.5. Työntekijöiden, yritysten ja yrittäjien sopeutuminen muutokseen: On laadittu toimintapolitiikka, jolla pyritään kannustamaan muutoksen, myös rakennemuutoksen, ennakointia ja hyvää hallinnointia. |
►C1
— toimenpiteet muutoksen ennakoinnin edistämiseksi; — toimenpiteet rakennemuutokseen valmistautumisen ja sen hallinnan edistämiseksi. |
|
|
ESR: — Erityisesti ilman työ- tai koulutuspaikkaa olevien nuorten, sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevat jamarginalisoituneiden yhteisöjen nuoret mukaan luettuina, kestävä integroituminen työmarkkinoille muun muassa nuorisotakuun täytäntöönpanon avulla |
8.6. On laadittu strateginen toimintapoliittinen kehys nuorisotyöllisyyden edistämiseksi muun muassa panemalla täytäntöön nuorisotakuu. Tätä ehtoa sovelletaan ainoastaan nuorisotyöllisyysaloitteen täytäntöönpanoon. |
— Käytössä on sellainen strateginen toimintapoliittinen kehys nuorisotyöllisyyden edistämiseksi, joka — perustuu sellaisten tulosten mittauksesta saatuun näyttöön, jotka koskevatilman työ- tai koulutuspaikkaa olevia nuoria, ja jonka perusteella voidaan kehittää kohdennettuja toimintapolitiikkoja ja seurata kehitystä; — nimeää viranomaisen, joka vastaa nuorisotyöllisyyttä koskevien toimenpiteiden hallinnoinnista sekä kumppanuuksien koordinoinnista kaikilla tasoilla ja sektoreilla; — ottaa mukaan nuorisotyöttömyyteen puuttumisen kannalta merkittävät sidosryhmät; — mahdollistaa varhaisessa vaiheessa toteutettavat tukitoimet ja aktivoinnin; — sisältää tukitoimenpiteitä, jotka liittyvät työhön pääsemiseen, ammattitaidon lisäämiseen, työvoiman liikkuvuuteen ja ilman työ- tai koulutuspaikkaa olevien nuorten kestävään integroitumiseen työmarkkinoille. |
|
|
9. Sosiaalisen osallisuuden edistäminen ja köyhyyden ja syrjinnän torjunta (köyhyystavoite) (9 artiklan ensimmäisen kohdan 9 alakohdassa tarkoitettu) |
ESR: — Aktiivinen osallistaminen, myös yhtäläisten mahdollisuuksien ja aktiivisen osallistumisen edistämiseksi ja työllistettävyyden parantamiseksi EAKR: — Investoinnit sosiaali- ja terveydenhuollon infrastruktuuriin, joka vaikuttaa osaltaan kansalliseen, alueelliseen ja paikalliseen kehitykseen, terveyserojen vähentämiseen, sosiaalisen osallisuuden edistämiseenparantamalla sosiaali-, kulttuuri- ja virkistyspalvelujen saatavuutta sekä siirtymällä laitoshoidosta avohuollon palveluihin — Tuki heikossa asemassa oleville kaupunki- ja maaseutualueiden yhteisöille niiden fyysisen ja sosiaalisen toimintaympäristön ja talouden elvyttämistä varten |
9.1. On laadittu ja pantu täytäntöön köyhyyden vähentämiseen tähtäävä kansallinen strateginen toimintapoliittinen kehys, jolla pyritään aktiivisesti osallistamaan työmarkkinoilta syrjäytyneitä työllisyyden suuntaviivojen mukaisesti. |
— Käytössä on köyhyyden vähentämisen kansallinen strateginen toimintapoliittinen kehys, jossa pyritään aktiiviseen osallistamiseen ja — — joka tarjoaa riittävän tietopohjan köyhyyden vähentämiseen tähtäävien toimien kehittämiseksi ja kehityksen seuraamiseksi; — joka sisältää toimenpiteitä, jotka tukevat (kansallisessa uudistusohjelmassa määritetyn) köyhyyteen ja syrjäytymiseen liittyvän kansallisen tavoitteen saavuttamista, mukaan lukien niiden henkilöiden mahdollisuuksien parantaminenkestävien ja laadukkaiden työpaikkojen saannissa, joilla on suurin riski syrjäytyä sosiaalisesti, mukaan lukien marginalisoituneisiin yhteisöihin kuuluvat henkilöt; — jonka nojalla asianmukaiset sidosryhmät osallistuvat köyhyyden torjumiseen — johon sisältyy tunnistettujen tarpeiden mukaisesti toimenpiteitä, joilla tuetaan siirtymistä laitoshoidosta avohoitoon; — Asianmukaisille sidosryhmille annetaan pyynnöstä ja perustelluissa tapauksissa tukea hankehakemusten laatimiseen ja valituksi tulleiden hankkeiden toteuttamiseen ja hallinnointiin. |
|
ESR: — Marginalisoitunei-den yhteisöjen, kuten romaniyhteisöjen, sosioekonominen integrointi EAKR: — Investoinnit sosiaali- ja terveydenhuollon infrastruktuuriin, joka vaikuttaa osaltaan kansalliseen, alueelliseen ja paikalliseen kehitykseen, terveyserojen vähentämiseen, sosiaalisen osallisuuden edistämiseen sosiaali-, kulttuuri- ja virkistyspalvelujen saatavuuden avulla sekä siirtymällä laitoshoidosta avohuollon palveluihin — Tuki heikossa asemassa oleville kaupunki- ja maaseutualueiden yhteisöille niiden fyysisen ja sosiaalisen toimintaympäristön ja talouden elvyttämistä varten — Investoinnit koulutukseen, ammattitaidon hankkimiseen ja elinikäiseen oppimiseen kehittämällä koulutusinfrastruktuuria |
9.2. Käytössä on kansallinen romanien integrointia koskeva strateginen toimintapoliittinen kehys. |
— Käytössä on kansallinen romanien integrointistrategia, — — jossa romanien integroinnille asetetaan saavutettavissa olevat kansalliset tavoitteet, jotta kuilu valtaväestöön saataisiin kurottua umpeen. Tavoitteet olisi asetettava koulutukselle, työllisyydelle, terveydenhoidolle ja asumiselle, jotka ovat EU:n neljä tavoitetta romanien integroinnille; — jossa tarvittaessa määritellään jo käytössä olevien sosioekonomisten ja alueellisten indikaattoreiden (erittäin alhainen koulutustaso, pitkäaikaistyöttömyys jne.) avulla ne epäedulliset mikroalueet ja/tai segregoituneetasuinalueet, joiden väestö on kaikkein huono-osaisinta; — joka käsittää tehokkaat seurantamenetelmät romanien integrointitoimenpiteiden vaikutusten arvioimiseksi ja mekanismin strategian tarkistamiseksi; — jonka suunnittelussa, täytäntöönpanossa ja seurannassa tehdään tiiviistä yhteistyötä ja käydään jatkuvaa vuoropuhelua romanien kansalaisyhteiskunnan sekä alue- ja paikallisviranomaisten kanssa; — Asianmukaisille sidosryhmille annetaan pyynnöstä ja perustelluissa tapauksissa tukea hankehakemusten laatimiseen ja valituksi tulleiden hankkeiden toteuttamiseen ja hallinnointiin. |
|
|
ESR: — Kohtuuhintaisten, kestävien ja korkealaatuisten palveluiden kuten terveyspalveluiden ja yleishyödyllisten sosiaalipalveluiden saatavuuden parantaminen EAKR: — Investoinnit sosiaali- ja terveydenhuollon infrastruktuuriin, joka vaikuttaa osaltaan kansalliseen, alueelliseen ja paikalliseen kehitykseen, terveyserojen vähentämiseen, sosiaalisen osallisuuden edistämiseen parantamalla sosiaali-, kulttuuri- ja virkistyspalvelujensaatavuutta sekä siirtymällä laitoshoidosta avohuollon palveluihin |
9.3. Terveys: On laadittu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 168 artiklan rajoissa kansallinen tai alueellinen strateginen terveyspoliittinen kehys, jolla varmistetaan taloudellinen kestävyys. |
— Käytössä on kansallinen tai alueellinen strateginen terveyspoliittinen kehys, — — johon sisältyy koordinoituja toimia terveyspalvelujen saatavuuden parantamiseksi; — johon sisältyy toimenpiteitä terveydenhuoltoalan tehokkuuden lisäämiseksi hyödyntämällä palveluntarjontamalleja ja -infrastruktuuria; — johon sisältyy seuranta- ja tarkistusjärjestelmä. — Jäsenvaltio tai alue on hyväksynyt kehyksen, jossa määritellään terveydenhuoltoon käytettävissä olevat talousarviomäärärahat alustavasti javarojen kustannustehokas keskittäminen priorisoituihin tarpeisiin. |
|
|
10. Investoiminen koulutukseen, ammattitaidon hankkimiseen ja elinikäiseen oppimiseen (koulutustavoite) (9 artiklan ensimmäisen kohdan 10 alakohdassa tarkoitettu) |
ESR: — Koulunkäynnin keskeyttämisen vähentäminen ja ehkäisy ja yhdenvertaisen pääsyn edistäminen laadukkaaseen varhaiskasvatukseen sekä perusasteen ja keskiasteen koulutukseen, mukaan lukien virallisen ja epävirallisen sekä arkioppimisen tarjoamat mahdollisuudet palata koulutukseen EAKR: — Investoinnit koulutukseen, ammattitaidon hankkimiseen ja elinikäiseen oppimiseen kehittämällä koulutus- infrastruktuuria |
10.1. Koulunkäynnin keskeyttäminen: On laadittu strateginen toimintapoliittinen kehys koulunkäynnin keskeyttämisten vähentämiseksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 165 artiklan rajoissa. |
— Käytössä on järjestelmä koulunkäynnin keskeyttämistä koskevien tietojen kokoamiseksi ja analysoimiseksi asiaankuuluvilla tasoilla, — — joka tarjoaa riittävän näytön kohdennetun toimintapolitiikan perustaksi ja seuraa kehitystä. — Käytössä on koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämistä koskeva strateginen toimintapoliittinen kehys, — — joka perustuu näyttöön; — joka kattaa asiaankuuluvat koulutussektorit varhaiskasvatus mukaan luettuna ja jonka kohteena ovat etenkin muita heikommassa asemassa olevat ryhmät, joilla on suurin riski keskeyttää koulunkäynti, mukaan luettuna marginalisoituneisiin yhteisöihin kuuluvat henkilöt, ja johon sisältyy ehkäiseviä toimenpiteitä sekä interventio- ja kompensaatiotoimenpiteitä; — jossa otetaan mukaan kaikki koulunkäynnin keskeyttämisten kannalta merkittävät politiikan alat ja sidosryhmät. |
|
ESR: — Korkea-asteen ja vastaavan koulutuksen laadun ja tehokkuuden sekä siihen pääsyn parantaminen koulutukseen osallistumisen lisäämiseksi ja koulutussaavutusten parantamiseksierityisesti heikossa asemassa olevien ryhmien parissa EAKR: — Investoinnit koulutukseen, ammattitaidon hankkimiseen ja elinikäiseen oppimiseen kehittämällä koulutus- infrastruktuuria |
10.2. Korkea-asteen koulutus: On laadittu kansallinen tai alueellinen strateginen toimintapoliittinen kehys, jolla lisätään korkea-asteen koulutuksen saavutuksia, laatua ja tehokkuutta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 165 artiklan rajoissa. |
— Käytössä on korkea-asteen koulutuksen kansallinen tai alueellinen strateginen toimintapoliittinen kehys, johon kuuluu — tarvittaessa koulutukseen osallistumisen lisäämiseen ja koulutussaavutusten parantamiseentähtääviä toimenpiteitä, joilla — — lisätään alhaisen tulotason ryhmien ja muiden aliedustettujen ryhmien osallistumista korkea-asteen koulutukseen ottaen erityisesti huomioon heikossa asemassa olevat ryhmät, mukaan lukien marginalisoituneisiin yhteisöihin kuuluvat henkilöt; — vähennetään opintojen keskeyttäjien määrää / lisätään opinnot loppuun suorittajien määrää; — toimenpiteet, joilla kannustetaan innovatiivista sisällön ja ohjelmien suunnittelua; — työllistettävyyden ja yrittäjyyden lisäämiseen tähtäävät toimenpiteet, joilla — — kannustetaan laaja-alaisten taitojen, myös yrittäjyyden, kehittämiseen asianomaisissa korkea-asteen koulutusohjelmissa; — pienennetään sukupuolten välisiä eroja opinto- ja ammattivalinnoissa. |
|
|
ESR: — Kaikkien ikäryhmien yhtäläisten mahdollisuuksien lisääminen elinikäiseen oppimiseen virallisen ja epävirallisen sekä arkioppimisen puitteissa, työntekijöiden tietojen, ammattitaidon ja pätevyyden kohentaminen ja joustavien koulutuspolkujen edistäminen uraohjauksen ja hankittujen pätevyyksien hyväksynnän avulla EAKR: — Investoinnit koulutukseen, ammattitaidon hankkimiseen ja elinikäiseenoppimiseen kehittämällä koulutus- infrastruktuuria |
10.3. Elinikäinen oppiminen: On laadittu elinikäistä oppimista varten kansallinen ja/tai alueellinen strateginen toimintapoliittinen kehys Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 165 artiklan rajoissa. |
— Käytössä on elinikäisen oppimisen kansallinen tai alueellinen strateginen toimintapoliittinen kehys, johon sisältyy — toimenpiteitä, joilla tuetaan elinikäisen oppimisen palvelujen kehittämistä ja yhteyksien luomista niiden välille, myös niiden täytäntöönpanoa ja osaamisen kehittämistä (eli validointia, ohjausta ja koulutusta) ja joihin sisältyy asianomaisten sidosryhmien osallistuminen ja kumppanuuksien muodostaminen niiden kanssa; — toimenpiteitä, joilla kehitetään taitoja, jotka vastaavat eri kohderyhmien tarpeita, jos kohderyhmät on priorisoitu kansallisissa tai alueellisissa strategisissa toimintapoliittisissa kehyksissä (esimerkiksi ammatillisessa koulutuksessa olevat nuoret, aikuiset, työmarkkinoille palaavat lasten vanhemmat, kouluttamattomat ja iäkkäät työntekijät, maahanmuuttajat ja muut heikossa asemassa olevat ryhmät, erityisesti vammaiset henkilöt); — toimenpiteitä, joilla laajennetaan pääsyä elinikäisen oppimisen piiriin pyrkimällä hyödyntämään tehokkaasti avoimuutta lisääviä välineitä (esimerkiksi eurooppalainen tutkintojen viitekehys, kansallinen tutkintojen viitekehys, ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä, ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalainen viitekehys); — toimenpiteitä, joilla parannetaan koulutuksen tarkoituksenmukaisuutta työmarkkinoiden kannalta mukauttamalla sitä esille tuotujen kohderyhmien tarpeisiin (esimerkiksi ammatillisessa koulutuksessa olevat nuoret, aikuiset, työmarkkinoille palaavat lasten vanhemmat, kouluttamattomat ja ikääntyneemmät työntekijät, maahanmuuttajat ja muut heikossa asemassa olevat ryhmät, erityisesti vammaiset henkilöt). |
|
|
ESR: — Koulutusjärjestel-mien tarkoituksenmukaisuuden parantaminen työmarkkinoiden kannalta, koulutuksesta työelämään siirtymisen helpottaminen ja ammattikoulutusjärjestelmien vahvistaminen sekä niiden laadunparantaminen muun muassa ammattitaitotarpeiden ennakointimekanismeilla, mukauttamalla opetussuunnitelmia sekä perustamalla ja kehittämällä työssäoppimisen järjestelmiä, yhdistelmäopintojärjestelmät ja oppisopimuskoulutus mukaan luettuina EAKR: — Investoinnit koulutukseen, ammattitaidon hankkimiseen ja elinikäiseen oppimiseen kehittämällä koulutusinfrastruk-tuuria |
10.4 On laadittu kansallinen tai alueellinen strateginen toimintapoliittinen kehys, jolla lisätään ammatillisen koulutuksen järjestelmien laatua ja tehokkuutta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 165 artiklan rajoissa. |
— Käytössä on kansallinen tai alueellinen strateginen toimintapoliittinen kehys, jolla lisätään ammatillisen koulutuksen järjestelmien laatua jatehokkuutta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 165 artiklan rajoissa ja johon kuuluu — toimenpiteitä, joilla parannetaan ammatillisen koulutuksen tarkoituksenmukaisuutta työmarkkinoiden kannalta tiiviissä yhteistyössä asiaan kuuluvien sidosryhmien kanssa muun muassa ammattitaitotarpeiden ennakointimekanismeilla, mukauttamalla opetussuunnitelmia ja vahvistamalla työssäoppimisen tarjontaa sen eri muodoissa; — toimenpiteitä, joilla lisätään ammatillisen koulutuksen laatua ja houkuttavuutta muun muassa ottamalla käyttöön ammatillisen koulutuksen laadunvarmistusta koskeva kansallinen lähestymistapa (esimerkiksi ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen mukaisesti) ja hyödyntämällä avoimuutta ja koulutuksen tunnustamista lisääviä välineitä, kuten ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalaista siirtojärjestelmää (ECVET). |
|
|
11. Viranomais-ten ja sidosryhmien institutio-naalisten valmiuksien ja tehokkaan julkis-hallinnon edistäminen (9 artiklan ensimmäisen kohdan 11 alakohdassa tarkoitettu) |
ESR: — Investoinnit institutionaalisten valmiuksien parantamiseen ja julkishallinnon ja julkisten palvelujen tehostamiseen kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla uudistusten, paremman sääntelyn ja hyvän hallintotavan edistämiseksi EAKR: — Institutionaalisten valmiuksien ja tehokkaan julkishallinnon edistäminen parantamalla EAKR:n täytäntöönpanon yhteydessä julkisten hallintojen ja palvelujen institutionaalisia valmiuksia ja tehokkuutta sekä tukemalla ESR:sta tuettujatoimia, jotka liittyvät institutionaalisiin valmiuksiin ja julkishallinnon tehokkuuteen Koheesiorahasto: — Institutionaalisten valmiuksien ja tehokkaan julkishallinnon edistäminen parantamalla institutionaalisia valmiuksia ja koheesiorahaston täytäntöönpanoon liittyvien julkishallinnon ja julkisten palvelujen tehokkuutta |
— On laadittu strateginen toimintapoliittinen kehys jäsenvaltion hallinnon tehostamiseksi julkishallinnon uudistaminen mukaan luettuna |
— Käytettävissä ja käytössä on strateginen toimintapoliittinen kehys, jonka tarkoituksena on tehostaa jäsenvaltion julkishallinnon tehokkuutta ja parantaa viranomaisten osaamista. Kehykseen kuuluu — analyysi ja strateginen suunnitelma lainsäädäntöön, organisaatioon ja/tai menettelyihin tehtävistä uudistuksista; — laadunhallintajärjestelmien kehittäminen; — integroituja toimenpiteitä hallintomenettelyjen yksinkertaistamiseksi ja rationalisoimiseksi; — tärkeimpiä kyseisellä alalla havaittuja puutteita käsittelevien henkilöstöstrategioiden ja -politiikkojen kehittäminen ja toteuttaminen — osaamisen kehittäminen viranomaisten ammatillisen hierarkian kaikilla tasoilla; — seuranta- ja arviointimenettelyjen ja -välineiden kehittäminen. |
|
(1)
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/31/EU, annettu 19 päivänä toukokuuta 2010, rakennusten energiatehokkuudesta (EUVL L 153, 18.6.2010, s. 13).
(2)
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/27/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, energiatehokkuudesta, direktiivien 2009/125/EY ja 2010/30/EU muuttamisesta sekä direktiivien 2004/8/EY ja 2006/32/EY kumoamisesta ETA:n kannalta merkityksellinen teksti (EUVL L 315, 14.11.2012, s. 1).
(3)
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/32/EY, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2006, energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista sekä neuvoston direktiivin 93/76/ETY kumoamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (EUVL L 114, 27.4.2006, s. 64).
(4)
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/28/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä sekä direktiivien 2001/77/EY ja 2003/30/EY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (EUVL L 140, 5.6.2009, s. 16).
(5)
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1315/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi ja päätöksen N:o 661/2010/EU kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s.1).
(6)
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 714/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, verkkoon pääsyä koskevista edellytyksistä rajat ylittävässä sähkön kaupassa ja asetuksen (EY) N:o 1228/2003 kumoamisesta (EUVL L 211, 14.8.2009, s. 15).
(7)
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 715/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, maakaasunsiirtoverkkoihin pääsyä koskevista edellytyksistä ja asetuksen (EY) N:o 1775/2005 kumoamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (EUVL L 211, 14.8.2009, s. 36).
(8)
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 347/2013, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2013, Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivoista ja päätöksen N:o 1364/2006/EY kumoamisesta sekä asetusten (EY) N:o 713/2009, (EY) N:o 714/2009 ja (EY) N:o 715/2009 muuttamisesta (EUVL L 115, 25.4.2013, s. 39). |
|||
OSA II: Yleiset ennakkoehdot
|
Ala |
Ennakkoehdot |
Täyttymiskriteerit |
|
1. Syrjinnän torjunta |
On olemassa hallinnolliset valmiudet syrjinnän vastaisen unionin lainsäädännön ja toimintapolitiikan täytäntöönpanoa ja soveltamista varten ERI-rahastojen alalla. |
— jäsenvaltioiden institutionaalisten ja oikeudellisten puitteiden mukaiset järjestelyt kaikkien henkilöiden yhdenvertaisesta kohtelusta vastaavien elinten osallistumisen mahdollistamiseksi ohjelmien valmistelun ja täytäntöönpanon kaikkiin vaiheisiin, mukaan luettuna tasa-arvoa koskevan neuvonnan antaminen ERI-rahastoihin liittyvässä toiminnassa; — järjestelyt ERI-rahastojen hallinnointiin ja valvontaan osallistuvien viranomaisten henkilöstön kouluttamiseksi syrjinnän vastaisen unionin lainsäädännön ja toimintapolitiikan alalla |
|
2. Sukupuolten tasa-arvo |
On olemassa hallinnolliset valmiudet sukupuolten tasa-arvoa koskevan unionin lainsäädännön ja toimintapolitiikan täytäntöönpanoa ja soveltamista varten ERI-rahastojen alalla. |
— jäsenvaltioiden institutionaalisten ja oikeudellisten puitteiden mukaiset järjestelyt sukupuolten tasa-arvosta vastaavien elinten osallistumisen mahdollistamiseksi ohjelmien valmistelun ja täytäntöönpanon kaikkiin vaiheisiin, mukaan luettuna sukupuolten tasa-arvoa koskevan neuvonnan antaminen ERI-rahastoihin liittyvässä toiminnassa; — järjestelyt ERI-rahastojen hallinnointiin ja valvontaan osallistuvien viranomaisten henkilöstön kouluttamiseksi sukupuolten tasa-arvoa koskevan unionin lainsäädännön ja toimintapolitiikan sekä sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen alalla |
|
3. Vammaiset henkilöt |
On olemassa hallinnolliset valmiudet YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen täytäntöönpanoa ja soveltamista varten ERI-rahastojen alalla neuvoston päätöksen 2010/48/EY (1) mukaisesti |
— jäsenvaltioiden institutionaalisten ja oikeudellisten puitteiden mukaiset järjestelyt vammaisten henkilöiden oikeuksien suojelusta vastaavien elinten tai vammaisia henkilöitä edustavien järjestöjen ja muiden asiaan kuuluvien sidosryhmien kuulemisen ja niiden osallistumisen mahdollistamiseksi ohjelmien valmistelun ja täytäntöönpanon kaikissa vaiheissa; — järjestelyt ERI-rahastojen hallinnointiin ja valvontaan osallistuvien viranomaisten henkilöstön kouluttamiseksi vammaisia henkilöitä koskevan unionin ja jäsenvaltioiden sovellettavan lainsäädännön ja toimintapolitiikan alalla, mukaan lukien tarvittaessa saavutettavuuden ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen käytännön soveltaminen unionin ja jäsenvaltioiden lainsäädännön mukaisesti; — järjestelyt, joilla varmistetaan YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen 9 artiklan täytäntöönpanon seuranta ERI-rahastojen yhteydessä ohjelmien valmistelun ja täytäntöönpanon kaikissa vaiheissa |
|
4. Julkiset hankinnat |
On olemassa järjestelyt, joilla varmistetaan julkisia hankintoja koskevan unionin lainsäädännön tehokas soveltaminen ERI-rahastojen alalla. |
— järjestelyt julkisia hankintoja koskevan unionin lainsäädännön tehokasta soveltamista varten asianmukaisten mekanismien avulla; — järjestelyt, joilla varmistetaan läpinäkyvät sopimusten myöntämismenettelyt; — järjestelyt ERI-rahastojen täytäntöönpanossa toimivan henkilöstön koulutusta ja tiedotusta varten; — järjestelyt hallinnon valmiuksien varmistamiseksi julkisia hankintoja koskevien unionin sääntöjen täytäntöönpanon ja soveltamisen osalta. |
|
5. Valtiontuet |
On olemassa järjestelyt, joilla varmistetaan unionin valtiontukilainsäädännön tehokas soveltaminen ERI-rahastojen alalla. |
— järjestelyt unionin valtiontukisääntöjen tehokasta soveltamista varten; — järjestelyt ERI-rahastojen täytäntöönpanossa toimivan henkilöstön koulutusta ja tiedotusta varten; — järjestelyt hallinnon valmiuksien varmistamiseksi unionin valtiontukisääntöjen täytäntöönpanon ja soveltamisen osalta; |
|
6. Ympäristö-vaikutusten arviointia (YVA) ja strategista ympäristö-arviointia (SYA) koskeva ympäristö-lainsäädäntö |
On olemassa järjestelyt YVA:ta ja SYA:ta koskevan unionin ympäristölainsäädännön tehokasta soveltamista varten. |
— järjestelyt Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/92/EU (2) (YVA) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/42/EY (3) (SYA) tehokasta soveltamista varten; — järjestelyt YVA- ja SYA-direktiivien täytäntöönpanossa toimivan henkilöstön koulutusta ja tiedotusta varten; — järjestelyt, joilla varmistetaan hallinnollisten valmiuksien riittävyys. |
|
7. Tilastojärjestelmät ja tulosindikaattorit |
On olemassa tilastopohja, joka on tarpeen ohjelmien tehokkuuden ja vaikutusten arvioinnissa. On olemassa tulosindikaattorijärjestelmä, jonka avulla valitaan toimet, joilla edistetään tehokkaimmin haluttuja tuloksia, seurataan tulosten toteutumista ja suoritetaan vaikutustenarviointeja. |
— tilastotietojen oikea-aikaista keräämistä ja yhdistämistä koskevat järjestelyt, joissa esitetään — — lähteet ja menetelmät tilastollisen validoinnin varmistamiseksi; — yhdistettyjen tietojen julkistamista ja julkista saatavuutta koskevat järjestelyt; — tehokas tulosindikaattorijärjestelmä, mukaan lukien — — kunkin ohjelman tulosindikaattorien valinta siten, että ne tuottavat tietoa ohjelmasta rahoitettavien toimenpiteiden valinnan perusteena olevista asioista; — tavoitteiden vahvistaminen kyseisille indikaattoreille; — seuraavien ehtojen noudattaminen kaikkien indikaattorien osalta: tietojen uskottavuus (robustisuus) ja tilastollinen validointi, normatiivisen tulkinnan selkeys, reagointiherkkyys toimintapolitiikan suhteen, oikea-aikainen keruu; — menettelyt, joilla varmistetaan, että kaikkia ohjelmasta rahoitettavia toimia varten on hyväksytty tehokas indikaattorijärjestelmä. |
|
(1)
Neuvoston päätös, annettu 26 päivänä marraskuuta 2009, vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta (EUVL L 23, 27.1.2010, s. 35).
(2)
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/92/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista ETA:n kannalta merkityksellinen teksti (EUVL L 26, 28.1.2012, s. 1).
(3)
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/42/EY, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2001, tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (EYVL L 197, 21.7.2001, s. 30). |
||
LIITE XII
RAHASTOSTA SAATAVAA TUKEA KOSKEVA TIEDOTTAMINEN, VIESTINTÄ JA NÄKYVYYS
1. TOIMIEN LUETTELO
Edellä 115 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun toimien luetteloon on sisällyttävä ainakin yhdellä Euroopan unionin virallisella kielellä seuraavat tietokentät:
Tietokenttien otsikot on lisäksi ilmoitettava vähintään yhdellä muulla unionin virallisella kielellä.
2. YLEISÖLLE SUUNNATUT TIEDOTUS- JA VIESTINTÄTOIMENPITEET JA NÄKYVYYDEN LISÄÄMISEEN TÄHTÄÄVÄT TOIMENPITEET
Jäsenvaltioiden, hallintoviranomaisen ja tuensaajien on huolehdittava toimenpideohjelmasta tämän asetuksen mukaisesti tuettavia toimia koskevasta yleisölle suunnatusta tiedottamisesta ja viestinnästä.
2.1. Jäsenvaltion ja hallintoviranomaisen tehtävät
1. Jäsenvaltion ja hallintoviranomaisen on varmistettava, että tiedotus- ja viestintätoimenpiteet pannaan näkyvyyden lisäämiseksi ja vuorovaikutuksen parantamiseksi kansalaisten kanssa täytäntöön viestintästrategian mukaisesti pyrkien näkyvyyteen mahdollisimman monessa tiedotusvälineessä ja käyttäen erilaisia viestintämuotoja ja -menetelmiä asianmukaisella tasolla ja tarvittaessa teknologisiin parannuksiin mukautuen.
2. Jäsenvaltion tai hallintoviranomaisen on organisoitava ainakin seuraavat tiedotus- ja viestintätoimenpiteet:
merkittävä tiedotustoimi, jolla kerrotaan toimenpideohjelman tai toimenpideohjelmien käynnistymisestä jo ennen kuin asiaa koskevat tiedotusstrategiat on hyväksytty;
yksi merkittävä vuotuinen tiedotustoimi, jolla tuodaan esiin rahoitusmahdollisuuksia ja toteutettavia strategioita ja esitellään toimenpideohjelman tai toimenpideohjelmien saavutukset, sekä tarvittaessa suurhankkeita, yhteisiä toimintasuunnitelmia ja muita hanke-esimerkkejä;
unionin symbolin pitäminen esillä kunkin hallintoviranomaisen toimitiloissa;
toimien luettelon julkaiseminen sähköisessä muodossa tämän liitteen 1 jakson mukaisesti;
toimista, erityisesti niistä, joissa rahastojen panoksen lisäarvo on erityisen näkyvää, annettavien esimerkkien esittely toimenpideohjelmittain jaoteltuina keskitetyllä verkkosivustolla tai toimenpideohjelman verkkosivustolla, jonne on pääsy keskitetystä verkkoportaalista; esimerkit on esiteltävä sellaisella laajasti puhutulla unionin virallisella kielellä, joka ei ole kyseisen jäsenvaltion virallinen kieli;
toimintaohjelman toteuttamista ja toimintaohjelman keskeisiä saavutuksia ja tuloksia koskevan tiedon päivittäminen keskitetyllä verkkosivustolla tai toimenpideohjelman verkkosivustolla, jonne on pääsy keskitetystä verkkoportaalista.
3. Hallintoviranomaisen on tarvittaessa otettava tiedotus- ja viestintätoimenpiteisiin mukaan kansallisten lakien ja käytäntöjen mukaisesti seuraavat tahot:
5 artiklassa tarkoitetut kumppanit;
EU-tiedotuskeskukset ja komission edustustot sekä Euroopan parlamentin tiedotustoimistot jäsenvaltioissa;
oppilaitokset ja tutkimuslaitokset.
Näiden tahojen on levitettävä 115 artiklan 1 kohdassa kuvattuja tietoja laajalti.
2.2. Tuensaajien tehtävät
1. Kaikissa tuensaajan tiedotus- ja viestintätoimenpiteissä ja rahastojen näkyvyyden parantamiseen tähtäävissä toimenpiteissä on tuotava esiin rahastosta saatu tuki toimelle lisäämällä
unionin symboli komission 115 artiklan 4 kohdan mukaisesti antamassa täytäntöönpanosäädöksessä esitettyjen teknisten ohjeiden mukaisesti sekä viittaus unioniin;
viittaus rahastoon tai rahastoihin, joista ohjelma saa tukea.
Jos tiedotus- tai viestintätoimenpide liittyy yhteen tai useampaan toimeen, jotka osarahoitetaan useammasta kuin yhdestä rahastosta, b alakohdassa tarkoitettu viittaus voidaan korvata viittauksella ERI-rahastoihin.
2. Toimen toteuttamisen aikana tuensaajan on tiedotettava yleisölle rahastosta saadusta tuesta seuraavin tavoin:
jos tuensaajalla on verkkosivusto, esittämällä kyseisellä verkkosivustolla lyhyt, tuen määrään suhteutettu kuvaus toimesta, sen tavoitteista ja tuloksista ja tuomalla esiin Euroopan unionilta saatava rahoitustuki;
sijoittamalla muiden kuin 4 ja 5 kohdan piiriin kuuluvien toimien osalta vähintään yksi hanketta ja sille Euroopan unionilta saatavaa tukea esittelevä juliste (vähimmäiskoko A3) näkyvälle paikalle, jossa se on yleisön nähtävissä, esimerkiksi rakennuksen sisääntuloalueelle.
3. Jos toimi saa tukea ESR:stä ja asiaankuuluvissa tapauksissa EAKR:stä tai koheesiorahastosta, tuensaajan on varmistettava, että toimeen osallistuville tahoille on tiedotettu tästä rahoituksesta.
Kaikissa toimen toteuttamiseen liittyvissä yleisölle tai osallistujille tarkoitetuissa asiakirjoissa, myös osallistumistodistuksissa tai muissa todistuksissa, on oltava maininta siitä, että toimi on saanut osarahoitusta rahastosta tai rahastoista.
4. EAKR:stä tai koheesiorahastosta osarahoitettavan toimen toteuttamisen aikana tuensaajan on asetettava yleisön nähtävillä olevalle paikalle merkittävän kokoinen väliaikainen tiedotuskyltti kustakin toimesta, joka käsittää infrastruktuurin tai rakennushankkeen rahoittamisen ja jolle annettava julkisen tuen kokonaismäärä on enemmän kuin 500 000 euroa.
5. Tuensaajan on asetettava yleisön nähtävillä olevalle paikalle pysyvä, merkittävän kokoinen tiedotuskyltti viimeistään kolmen kuukauden kuluttua kunkin seuraavat ehdot täyttävän toimen päättymisestä:
toimen saaman julkisen tuen kokonaismäärä ylittää 500 000 euroa;
toimi käsittää fyysisen kohteen hankinnan taikka infrastruktuurin tai rakennushankkeen rahoittamisen.
Tiedotuskyltissä on mainittava toimen nimi ja päätavoite. Kyltti on toteutettava komission 115 artiklan 4 kohdan mukaisesti antamien teknisten ohjeiden mukaisesti.
6. Tässä kohdassa säädettyjä tehtäviä sovelletaan siitä lähtien, kun tuensaajalle on toimitettu 125 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukainen toimen tukiedellytykset vahvistava asiakirja.
3. POTENTIAALISILLE TUENSAAJILLE JA TUENSAAJILLE SUUNNATUT TIEDOTUSTOIMENPITEET
3.1. Potentiaalisille tuensaajille suunnatut tiedotustoimenpiteet
1. Hallintoviranomaisen on viestintästrategian mukaisesti varmistettava, että toimenpideohjelman strategiaa, tavoitteita ja unionin ja jäsenvaltion yhteiseen tukeen perustuvia rahoitusmahdollisuuksia koskevaa tietoa, myös kyseisestä rahastosta myönnettäviä rahoitustukia koskevaa yksityiskohtaista tietoa, levitetään laajalti potentiaalisille tuensaajille ja kaikille asianomaisille osapuolille.
2. Hallintoviranomaisen on varmistettava, että potentiaaliset tuensaajat voivat saada ainakin seuraavista asioista tietoja, joiden on tarvittaessa oltava päivitettyjä, huolehtien tiettyjen potentiaalisten tuensaajaryhmien mahdollisuuksista käyttää sähköisiä tai muita viestintäpalveluja:
rahoitusmahdollisuudet ja hakumenettelyjen käynnistäminen;
menojen tukikelpoisuutta koskevat edellytykset, jotka on täytettävä rahoituksen saamiseksi toimenpideohjelmasta;
kuvaus rahoitushakemusten tarkastelumenettelyistä ja tieto siitä, kuinka kauan ne vievät aikaa;
tuettavien toimien valintaperusteet;
kansalliset, alueelliset tai paikalliset yhteystahot, jotka voivat antaa tietoa toimintaohjelmista;
tuensaajien velvollisuus tiedottaa yleisölle toimen tavoitteesta ja sen rahastoista saamasta tuesta 2.2 kohdan mukaisesti siitä lähtien, kun tuensaajalle on toimitettu 125 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukainen toimen tukiedellytykset vahvistava asiakirja. Hallintoviranomainen voi pyytää potentiaalisia tuensaajia ehdottamaan hakemuksissa alustavia, toimen kokoon suhteutettuja viestintätoimia rahastojen näkyvyyden parantamiseksi.
3.2. Tuensaajille suunnatut tiedotustoimenpiteet
1. Hallintoviranomaisen on tiedotettava tuensaajille, että rahoituksen hyväksyminen merkitsee myös sen hyväksymistä, että tuensaajat mainitaan 115 artiklan 2 kohdan mukaisesti julkaistussa toimien luettelossa.
2. Hallintoviranomaisen on tarvittaessa toimitettava tiedotus- ja viestintäpaketit sähköisessä muodossa olevine malleineen auttaakseen tuensaajia 2.2 kohdassa vahvistettujen velvoitteiden noudattamisessa.
4. VIESTINTÄSTRATEGIAN OSAT
Hallintoviranomaisen ja tarvittaessa jäsenvaltion laatimassa tiedotusstrategiassa on oltava seuraavat osat:
kuvaus sovellettavasta lähestymistavasta, mukaan luettuina potentiaalisille tuensaajille, tuensaajille, vaikuttajille ja yleisölle suunnatut tiedotus- ja viestintätoimenpiteet, joita jäsenvaltio tai hallintoviranomainen aikoo toteuttaa ja jotka koskevat 115 artiklassa kuvattuja tavoitteita;
kuvaus materiaaleista, jotka ovat saatavilla muodoissa, joita myös vammaiset henkilöt voivat käyttää;
kuvaus siitä, kuinka tuensaajia tuetaan näissä viestintätoimissa;
strategian täytäntöönpanon alustava budjetti;
kuvaus tiedotus- ja viestintätoimenpiteiden täytäntöönpanosta vastaavista hallintoelimistä, myös niiden henkilöstöresursseista;
edellä 2 jaksossa tarkoitettuja tiedotus- ja viestintätoimenpiteitä koskevat järjestelyt, mukaan luettuina verkkosivusto tai verkkoportaali, josta tällaista tietoa löytyy;
tieto siitä, kuinka tiedotus- ja viestintätoimenpiteitä on tarkoitus arvioida politiikan, toimenpideohjelmien ja toimien sekä rahaston ja unionin merkityksen näkyvyyden ja niitä koskevan tietoisuuden kannalta;
tapauksen mukaan kuvaus edellisen toimintaohjelman keskeisten tulosten hyödyntämisestä;
vuotuinen päivitys, jossa vahvistetaan seuraavana vuonna toteutettavaksi suunnitellut tiedotus- ja viestintätoimenpiteet rahastojen näkyvyyden parantamiseen tähtäävät toimenpiteet mukaan lukien, ja joka perustuu muun muassa tällaisten toimenpiteiden vaikuttavuudesta saatuihin kokemuksiin.
LIITE XIII
HALLINTO- JA TODENTAMISVIRANOMAISEN NIMEÄMISPERUSTEET
1. SISÄINEN VALVONTAYMPÄRISTÖ
i) Organisaatiorakenne, joka kattaa hallinto- ja todentamisviranomaisen tehtävät ja tehtävien jaon kummankin viranomaisen sisällä varmistaen, että tehtävien eriyttämistä koskevaa periaatetta noudatetaan tarvittaessa.
ii) Järjestely, jolla varmistetaan, silloin kun tehtäviä siirretään välittäville elimille, että niille kuuluvat vastuut ja velvoitteet on määritelty, niiden valmiudet hoitaa siirrettyjä tehtäviä on tarkistettu ja että käytössä on raportointimenettelyt.
iii) Väärinkäytöksiä ja aiheettomasti maksettujen summien takaisinperintää koskevat raportointi- ja seurantamenettelyt.
iv) Suunnitelma asianmukaisen henkilöstön, jolla on tarvittavat tekniset taidot, kohdentamisesta organisaation eri tasoille ja eri tehtäviin.
2. RISKINHALLINTA
Suhteellisuusperiaate huomioon ottaen järjestely, jolla varmistetaan, että asianmukainen riskienhallintatoimi toteutetaan tarvittaessa ja erityisesti, kun toimintaa muutetaan merkittävästi.
3. HALLINTO- JA VALVONTATOIMET
A. Hallintoviranomainen
i) Menettelyt, jotka koskevat tukihakemuksia, hakemusten arviointia, rahoitettavien hankkeiden valintaa, mukaan lukien ohjeet, joilla varmistetaan, että toimet edistävät asiaankuuluvien toimintalinjojen erityistavoitteiden ja tulosten saavuttamista 125 artiklan 3 kohdan a alakohdan i alakohdan mukaisesti.
ii) Menettelyt, jotka koskevat hallinnoinnin tarkastuksia, mukaan lukien kullekin tuensaajan esittämälle korvaushakemukselle tehtävät hallinnolliset tarkastukset ja toimia koskevat paikalla tehtävät varmennukset.
iii) Menettelyt, jotka koskevat tuensaajan korvaushakemusten käsittelyä ja maksujen hyväksymistä.
iv) Menettelyt, jotka koskevat tietokoneistettua tietojärjestelmää, jolla kootaan, tallennetaan ja säilytetään kutakin toimea koskevat tiedot, mukaan lukien tarvittaessa tiedot yksittäisistä osallistujista ja indikaattoritietojen erittely sukupuolen mukaan, ja jolla varmistetaan, että järjestelmän turvallisuus vastaa kansainvälisesti hyväksyttyjä vaatimuksia.
v) Hallintoviranomaisen käyttöön ottamat menettelyt, joilla varmistetaan, että tuensaajilla on käytössään joko erillinen kirjanpitojärjestelmä tai soveltuva kirjanpitokoodi kaikille toimeen liittyville tapahtumille.
vi) Menettelyt tehokkaiden ja oikeasuhteisten petostentorjuntatoimenpiteiden käyttöön ottamiseksi.
vii) Menettelyt asianmukaisen jäljitysketjun ja arkistointijärjestelmän varmistamiseksi.
viii) Menettelyt, jotka koskevat varainhoitoasetuksen 59 artiklan 5 kohdan a alakohdassa tarkoitetun johdon vahvistuslausuman laatimista sekä kyseisen asetuksen 59 artiklan 5 kohdan b alakohdassa tarkoitetun lopullisista tarkastuskertomuksista ja suoritetuista tarkastuksista laadittavan sellaisen vuotuisen yhteenvedon laatimista, jossa tarkastellaan myös havaittuja puutteita.
ix) Menettelyt, joilla varmistetaan, että tuensaajalle toimitetaan asiakirja, jossa määritetään kullekin toimelle asetetut tukiedellytykset.
B. Todentamisviranomainen
i) Menettelyt komissiolle osoitettavien ►C1 välimaksatushakemusten ◄ todentamiseksi.
ii) Menettelyt, jotka koskevat tilityksen laatimista ja sen täydellisyyden, oikeellisuuden ja totuudenmukaisuuden sekä sen todentamista, että menot ovat sovellettavan lainsäädännön mukaisia ottaen huomioon kaikkien tarkastusten tulokset.
iii) Menettelyt, joilla turvataan asianmukainen jäljitysketju säilyttämällä kunkin toimen kirjanpitotiedot tietokoneistetussa muodossa, mukaan lukien tiedot takaisin perittävistä, takaisin perityistä tai palautetuista määristä.
iv) Tarvittaessa menettelyt, joilla varmistetaan, että todentamisviranomainen saa hallintoviranomaiselta riittävät tiedot tehdyistä tarkastuksista ja tarkastusviranomaisen tekemien tai sen vastuulla tehtyjen tarkastusten tulokset.
4. SEURANTA
A. Hallintoviranomainen
i) Menettelyt seurantakomitean työn tukemiseksi.
ii) Menettelyt vuotuisten ja lopullisten täytäntöönpanokertomusten laatimiseksi ja niiden toimittamiseksi komissiolle.
B. Todentamisviranomainen
Menettelyt niiden todentamisviranomaisen velvoitteiden täyttämiseksi, jotka koskevat hallinnoinnin tarkastusten tulosten ja tarkastusviranomaisen tekemien tai sen vastuulla tehtyjen tarkastusten tulosten seurantaa ennen maksatushakemusten toimittamista komissiolle.
LIITE XIV
VASTAAVUUSTAULUKKO
|
Asetus (EY) N:o 1083/2006 |
Tämä asetus |
|
1 artikla |
1 artikla |
|
2 artikla |
2 artikla |
|
3 ja 4 artikla |
89 artikla |
|
5, 6 ja 8 artikla |
90 artikla |
|
7 artikla |
— |
|
9 artikla |
4 ja 6 artikla |
|
10 artikla |
4 artiklan 1 kohta |
|
11 artikla |
5 artikla |
|
12 artikla |
4 artiklan 4 kohta |
|
13 artikla |
4 artiklan 5 kohta |
|
14 artikla |
4 artiklan 7 ja 8 kohta ja 73 artikla |
|
15 artikla |
95 artikla |
|
16 artikla |
7 artikla |
|
17 artikla |
8 artikla |
|
18 artikla |
91 artikla |
|
19–21 artikla |
92 artikla |
|
22 artikla |
93 ja 94 artikla |
|
23 artikla |
92 artiklan 6 kohta |
|
24 artikla |
91 artiklan 3 kohta |
|
25 artikla |
10 ja 11 artikla |
|
26 artikla |
12 artikla |
|
27 artikla |
15 artikla |
|
28 artikla |
14 ja 16 artikla |
|
29 artikla |
52 artikla |
|
30 artikla |
53 artikla |
|
31 artikla |
113 artikla |
|
32 artikla |
26 ja 29 artikla ja 96 artiklan 9 ja 10 kohta |
|
33 artikla |
30 artikla ja 96 artiklan 11 kohta |
|
34 artikla |
98 artikla |
|
35 artikla |
99 artikla |
|
36 artikla |
31 artikla |
|
37 artikla |
27 artikla ja 96 artiklan 1–8 kohta |
|
38 artikla |
— |
|
39 artikla |
100 artikla |
|
40 artikla |
101 artikla |
|
41 artikla |
102 ja 103 artikla |
|
42 artikla |
123 artiklan 7 kohta |
|
43 artikla |
— |
|
43 a artikla |
67 artikla |
|
43 b artikla |
67 artikla |
|
44 artikla |
37–46 artikla |
|
45 artikla |
58 ja 118 artikla |
|
46 artikla |
59 ja 119 artikla |
|
47 artikla |
54 artikla |
|
48 artikla |
55 artikla, 56 artiklan 1–3 kohta, 57 artikla ja 114 artiklan 1 ja 2 kohta |
|
49 artikla |
56 artiklan 4 kohta, 57 artikla ja 114 artiklan 3 kohta |
|
50 artikla |
20–22 artikla |
|
51 artikla |
— |
|
52 artikla |
121 artikla |
|
53 ja 54 artikla |
60 ja 120 artikla |
|
55 artikla |
61 artikla |
|
56 artikla |
65–70 artikla |
|
57 artikla |
71 artikla |
|
58 artikla |
73 artikla |
|
59 artikla |
123 artikla |
|
60 artikla |
125 artikla |
|
61 artikla |
126 artikla |
|
62 artikla |
127 artikla |
|
63 artikla |
47 artikla |
|
64 artikla |
48 artikla |
|
65 artikla |
110 artikla |
|
66 artikla |
49 artikla |
|
67 artikla |
50 ja 111 artikla |
|
68 artikla |
51 ja 112 artikla |
|
69 artikla |
115–117 artikla |
|
70 artikla |
74 ja 122 artikla |
|
71 artikla |
124 artikla |
|
72 artikla |
75 artikla |
|
73 artikla |
128 artikla |
|
74 artikla |
148 artikla |
|
75 artikla |
76 artikla |
|
76 artikla |
77 ja 129 artikla |
|
77 artikla |
78 ja 130 artikla |
|
78 ja 78 a artikla |
131 artikla |
|
79 artikla |
— |
|
80 artikla |
132 artikla |
|
81 artikla |
80 ja 133 artikla |
|
82 artikla |
81 ja 134 artikla |
|
83 artikla |
— |
|
84 artikla |
82 artikla |
|
85–87 artikla |
135 artikla |
|
88 artikla |
— |
|
89 artikla |
141 artikla |
|
90 artikla |
140 artikla |
|
91 artikla |
83 artikla |
|
92 artikla |
142 artikla |
|
93 artikla |
86 ja 136 artikla |
|
94 artikla |
— |
|
95 artikla |
— |
|
96 artikla |
87 artikla |
|
97 artikla |
88 artikla |
|
98 artikla |
143 artikla |
|
99 artikla |
85 ja 144 artikla |
|
100 artikla |
145 artikla |
|
101 artikla |
146 artikla |
|
102 artikla |
147 artikla |
|
103 ja 104 artikla |
150 artikla |
|
105 artikla |
152 artikla |
|
105 a artikla |
— |
|
106 artikla |
151 artikla |
|
107 artikla |
153 artikla |
|
108 artikla |
154 artikla |
Neuvoston ja komission yhteinen lausuma 67 artiklan osalta
Neuvosto ja komissio ovat yhtä mieltä siitä, että 67 artiklan 4 kohta, jonka mukaan ei sovelleta 67 artiklan 1 kohdan b–d alakohdassa esitettyjä yksinkertaistettuja kustannuksia tapauksissa, joissa toimi tai osan toimesta muodostava hanke toteutetaan yksinomaan julkisia hankintamenettelyjä käyttäen, ei estä toimen toteuttamista käyttäen julkisia hankintamenettelyjä, jotka johtavat ennalta määriteltyihin yksikkökustannuksiin perustuviin tuensaajan maksusuorituksiin urakoitsijalle. Neuvosto ja komissio ovat yhtä mieltä siitä, että näiden yksikkökustannusten perusteella määritetyt ja tuensaajan maksamat julkisia hankintamenettelyjä käyttäen vahvistetut kustannukset ovat 67 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisia tosiasiallisesti syntyneitä ja tuensaajan maksamia todellisia kustannuksia.
Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteinen lausuma määrärahojen uudelleen käyttöön ottamiseen liittyvästä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 tarkistamisesta
Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio sopivat siitä, että varainhoitoasetuksen tarkistamiseen, jolla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012 mukautetaan vuosien 2014–2020 monivuotiseen rahoituskehykseen, sisällytetään säännöksiä, jotka ovat tarpeen suoritusvarauksen osoittamiseen liittyvien järjestelyjen soveltamiseen ja jotka koskevat Euroopan rakenne- ja investointirahastoihin sovellettavia yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 39 artiklassa (pk-yrityksiä koskeva aloite) tarkoitettujen rahoitusvälineiden täytäntöönpanoa seuraavien määrärahojen uudelleen käyttöön ottamisen osalta:
määrärahat, jotka oli sidottu suoritusvaraukseen liittyviin ohjelmiin ja jotka oli vapautettava, koska kyseisille ohjelmille asetettujen ensisijaisten tavoitteiden välitavoitteita ei ollut saavutettu, ja
määrärahat, jotka oli sidottu 39 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin erityisiin ohjelmiin ja jotka oli vapautettava, koska jäsenvaltion osallistuminen rahoitusvälineeseen oli päättynyt.
Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteinen lausuma 1 artiklasta
Mikäli yhteisiin sääntöihin on perusteltua hyväksyä lisää poikkeuksia Euroopan meri- ja kalatalousrahaston ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston erityispiirteiden huomioon ottamiseksi, Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio sitoutuvat hyväksymään kyseiset poikkeukset käynnistämällä asianmukaista huolellisuutta noudattaen prosessin, jolla tarvittavat muutokset Euroopan rakenne- ja investointirahastoihin sovellettavia yhteisiä säännöksiä koskevaan asetukseen pannaan täytäntöön.
Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteinen lausuma 5 artiklan 3 kohdan mahdollisen taannehtivan soveltamisen pois sulkemisesta
Euroopan parlamentti ja neuvosto sopivat siitä, että
( 1 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1306/2013, annettu 17. joulukuuta 2013, yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta sekä neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta (Katso tämän virallisen lehden sivu 549).
( 2 ) Neuvoston suositus, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2010, jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista (EUVL L 191, 23.7.2010, s. 28).
( 3 ) Neuvoston päätös 2010/707/EU, annettu 21 päivänä lokakuuta 2010, jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (EUVL L 308, 24.11.2010, s. 46).
( 4 ) Komission asetus (EU) N:o 1407/2013, annettu 18 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen (EUVL L 352, 24.12.2013, s. 1).
( 5 ) Komission asetus (EU) N:o 1408/2013, annettu 18 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen maatalousalalla (EUVL L 352, 24.12.2013, s. 9).
( 6 ) Komission asetus (EU) N:o 717/2014, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2014, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen kalastus- ja vesiviljelyalalla (EUVL L 190, 28.6.2014, s. 45).
( 7 ) Komission asetus (EY) N:o 1998/2006, annettu 15 päivänä joulukuuta 2006, perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen (EUVL L 379, 28.12.2006, s. 5).
( 8 ) Komission asetus (EY) N:o 1535/2007, annettu 20 päivänä joulukuuta 2007, Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen maataloustuotteiden tuotannon alalla (EUVL L 337, 21.12.2007, s. 35).
( 9 ) Komission asetus (EY) N:o 875/2007, annettu 24 päivänä heinäkuuta 2007, Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen kalastusalalla ja asetuksen (EY) N:o 1860/2004 muuttamisesta (EUVL L 193, 25.7.2007, s. 6).
( 10 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/18/EY, annettu 31 päivänä maaliskuuta 2004, julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta (EUVL L 134, 30.4.2004, s. 114).
( 11 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1082/2006, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006, eurooppalaisesta alueellisen yhteistyön yhtymästä (EAYY) (EUVL L 210, 31.7.2006, s. 19).
( 12 ) Komission suositus, annettu 6 päivänä toukokuuta 2003, mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36).
( 13 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 516/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston perustamisesta, neuvoston päätöksen 2008/381/EY muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätösten N:o 573/2007/EY ja N:o 575/2007/EY ja neuvoston päätöksen 2007/435/EY kumoamisesta (EUVL L 150, 20.5.2014, s. 168).
( 14 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1176/2011, annettu 16 päivänä marraskuuta 2011, makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta (EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25).
( 15 ) Neuvoston asetus (EU) N:o 407/2010, annettu 11 päivänä toukokuuta 2010, Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin perustamisesta (EUVL L 118, 12.5.2010, s. 1).
( 16 ) Neuvoston asetus (EY) N:o 332/2002, annettu 18 päivänä helmikuuta 2002, järjestelystä keskipitkän ajan rahoitustuen myöntämiseksi jäsenvaltioiden maksutaseille (EYVL L 53, 23.2.2002, s. 1).
( 17 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 472/2013, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, rahoitusvakautensa osalta vakavissa vaikeuksissa olevien tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsivien euroalueen jäsenvaltioiden talouden ja julkisen talouden valvonnan tiukentamisesta (EUVL L 140, 27.5.2013, s. 1).
( 18 ) Neuvoston asetus (EY) N:o 1467/97, annettu 7 päivänä heinäkuuta 1997, liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä (EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6).
( 19 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/825, annettu 17 päivänä toukokuuta 2017, rakenneuudistusten tukiohjelman perustamisesta kaudeksi 2017–2020 ja asetusten (EU) N:o 1303/2013 ja (EU) N:o 1305/2013 muuttamisesta (EUVL L 129, 19.5.2017, s. 1).
( 20 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).
( 21 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/1017, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2015, Euroopan strategisten investointien rahastosta, Euroopan investointineuvontakeskuksesta ja Euroopan investointihankeportaalista sekä asetusten (EU) N:o 1291/2013 ja (EU) N:o 1316/2013 muuttamisesta – Euroopan strategisten investointien rahasto (EUVL L 169, 1.7.2015, s. 1).
( 22 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta ETA:n kannalta merkityksellinen teksti (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1).
( 23 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/36/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY kumoamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 338).
( 24 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/42/EY, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2001, tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (EYVL L 197, 21.7.2001, s. 30).
( 25 ) Neuvoston täytäntöönpanopäätös (EU) 2022/382, annettu 4 päivänä maaliskuuta 2022, Ukrainasta siirtymään joutuneiden henkilöiden joukoittaisen maahantulon tilanteen toteamisesta direktiivin 2001/55/EY 5 artiklan nojalla ja sen seurauksena tilapäisen suojelun antamisesta (EUVL L 71, 4.3.2022, s. 1).
( 26 ) Neuvoston direktiivi 2001/55/EY, annettu 20 päivänä heinäkuuta 2001, vähimmäisvaatimuksista tilapäisen suojelun antamiseksi siirtymään joutuneiden henkilöiden joukoittaisen maahantulon tilanteissa, ja toimenpiteistä näiden henkilöiden vastaanottamisen ja vastaanottamisesta jäsenvaltioille aiheutuvien rasitusten tasapuolisen jakautumisen edistämiseksi (EYVL L 212, 7.8.2001, s. 12).
( 27 ) Neuvoston asetus (EU) 2020/2094, annettu 14 päivänä joulukuuta 2020, Euroopan unionin elpymisvälineen perustamisesta covid-19-kriisin jälkeisen elpymisen tukemiseksi (EUVL L 433, 22.12.2020, s. 23).
( 28 ) Neuvoston asetus (EY) N:o 2223/96, annettu 25 päivänä kesäkuuta 1996, Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä yhteisössä (EYVL L 310, 30.11.1996, s. 1).
( 29 ) Neuvoston asetus (EY) N:o 2012/2002, annettu 11 päivänä marraskuuta 2002, Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta (EYVL L 311, 14.11.2002, s. 3).
( 30 ) Neuvoston asetus (EY) N:o 1198/2006, annettu 27 päivänä heinäkuuta 2006, Euroopan kalatalousrahastosta (EUVL L 223, 15.8.2006, s. 1).
( 31 ) Neuvoston asetus (EY) N:o 659/1999, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1999, Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EYVL L 93, 27.3.1999, s. 1).
( 32 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1287/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yritysten kilpailukykyä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan ohjelman (COSME) (2014–2020) perustamisesta ja päätöksen N:o 1639/2006/EY kumoamisesta (Katso tämän virallisen lehden sivu 33).
( 33 ) Komission päätös 2010/670/EU, tehty 3 päivänä marraskuuta 2010, sellaisten kaupallisten demonstrointihankkeiden, joiden tavoitteena on ympäristön kannalta turvallinen hiilidioksidin talteenotto ja geologinen varastointi, ja innovatiivisia uusiutuviin energialähteisiin liittyviä teknologioita käsittelevien demonstrointihankkeiden rahoittamista koskevista perusteista ja toimenpiteistä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/87/EY perustetun yhteisön kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän yhteydessä (EUVL L 290, 6.11.2010, s. 39).
( 34 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1293/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, Ympäristö- ja ilmastotoimien ohjelman (Life) perustamisesta ja asetuksen (EY) N:o 614/2007 kumoamisesta (Katso tämän virallisen lehden sivu 185).
( 35 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1288/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin koulutus- nuoriso- ja urheiluohjelman "Erasmus+" perustamisesta ja päätösten N:o 1719/2006/EY, 1720/2006/EY ja 1298/2008/EY kumoamisesta (Katso tämän virallisen lehden sivu 50).
( 36 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1296/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevasta Euroopan unionin ohjelmasta ("EaSI-ohjelma") ja eurooppalaisen työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevan Progress-mikrorahoitusjärjestelyn perustamisesta annetun päätöksen N:o 283/2010/EU muuttamisesta (Katso tämän virallisen lehden sivu 238).
( 37 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1316/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, verkkojen Eurooppa -välineestä, asetuksen (EU) N:o 913/2010 muuttamisesta sekä asetusten (EY) N:o 680/2007 ja (EY) N:o 67/2010 kumoamisesta (EYVL L 348, 20.12.2013, s. 129).
( 38 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1).
( 39 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2011, jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta (EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3).
( 40 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 92/43/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1992, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta (EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7).