This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 02011R1086-20111117
Commission Regulation (EU) No 1086/2011 of 27 October 2011 amending Annex II to Regulation (EC) No 2160/2003 of the European Parliament and of the Council and Annex I to Commission Regulation (EC) No 2073/2005 as regards salmonella in fresh poultry meat (Text with EEA relevance)
Consolidated text: Komission asetus (EU) N:o 1086/2011, annettu 27 päivänä lokakuuta 2011 , Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2160/2003 liitteen II ja komission asetuksen (EY) N:o 2073/2005 liitteen I muuttamisesta tuoreessa siipikarjanlihassa esiintyvän Salmonellan osalta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
Komission asetus (EU) N:o 1086/2011, annettu 27 päivänä lokakuuta 2011 , Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2160/2003 liitteen II ja komission asetuksen (EY) N:o 2073/2005 liitteen I muuttamisesta tuoreessa siipikarjanlihassa esiintyvän Salmonellan osalta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
2011R1086 — FI — 17.11.2011 — 000.002
Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.
KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1086/2011, annettu 27 päivänä lokakuuta 2011, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2160/2003 liitteen II ja komission asetuksen (EY) N:o 2073/2005 liitteen I muuttamisesta tuoreessa siipikarjanlihassa esiintyvän Salmonellan osalta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (EUVL L 281 28.10.2011, s. 7) |
Oikaisu
KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1086/2011,
annettu 27 päivänä lokakuuta 2011,
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2160/2003 liitteen II ja komission asetuksen (EY) N:o 2073/2005 liitteen I muuttamisesta tuoreessa siipikarjanlihassa esiintyvän Salmonellan osalta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon salmonellan ja muiden tiettyjen elintarvikkeiden kautta tarttuvien tiettyjen zoonoosien aiheuttajien valvonnasta 17 päivänä marraskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2160/2003 ( 1 ) ja erityisesti sen 5 artiklan 6 kohdan,
ottaa huomioon elintarvikehygieniasta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 852/2004 ( 2 ) ja erityisesti sen 4 artiklan 4 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Asetuksen (EY) N:o 2160/2003 tavoitteena on varmistaa, että Salmonellan ja muiden zoonoosien aiheuttajat havaitaan ja niitä valvotaan asianmukaisin ja tehokkain toimenpitein kaikissa oleellisissa tuotanto-, prosessointi- ja jakeluvaiheissa niiden esiintyvyyden ja kansanterveydelle aiheuttaman riskin vähentämiseksi. Kyseinen asetus koskee muun muassa tavoitteiden hyväksymistä tiettyjen zoonoosien esiintyvyyden vähentämiseksi eläinpopulaatioissa ja tiettyjen eläinten ja eläintuotteiden unionin sisäistä kauppaa ja tuontia kolmansista maista koskevien sääntöjen hyväksymistä. |
(2) |
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2160/2003 täytäntöönpanosta broilereissa esiintyvän Salmonella enteritidiksen ja Salmonella typhimuriumin vähentämistä koskevan yhteisön tavoitteen osalta ja asetuksen (EY) N:o 1091/2005 kumoamisesta 12 päivänä kesäkuuta 2007 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 646/2007 ( 3 ) vahvistetaan unionin tavoite kyseisten kahden broilereissa esiintyvän Salmonellan serotyypin vähentämiseksi. Kyseisen asetuksen tavoitteena on vähentää Salmonella enteritidiksen ja Salmonella typhimuriumin osalta positiivisia tuloksia antavien broileriparvien määrä enintään 1 prosenttiin 31 päivään joulukuuta 2011 mennessä. |
(3) |
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2160/2003 täytäntöönpanosta kalkkunoissa esiintyvän Salmonella enteritidiksen ja Salmonella typhimuriumin vähentämistä koskevan yhteisön tavoitteen osalta 20 päivänä kesäkuuta 2008 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 584/2008 ( 4 ) vahvistetaan unionin tavoite kyseisten kahden kalkkunaparvissa esiintyvänSalmonellan serotyypin vähentämiseksi. Kyseisen asetuksen tavoitteena on vähentää Salmonella enteritidiksen ja Salmonella typhimuriumin osalta positiivisia tuloksia antavien teuraskalkkunaparvien määrä enintään 1 prosenttiin 31 päivään joulukuuta 2012 mennessä. |
(4) |
Asetuksen (EY) N:o 2160/2003 liitteessä II esitetään erityisiä toteutettavia toimenpiteitä liitteessä I lueteltujen zoonoosien ja niiden aiheuttajien valvontaa varten. Erityisesti asetuksen (EY) N:o 2160/2003 liitteessä II olevan E osan 1 kohdassa säädetään, että 12 päivästä joulukuuta 2010 alkaen ei liitteessä I luetelluista eläimistä peräisin olevaa tietynlaista tuoretta siipikarjanlihaa saa saattaa markkinoille ihmisravintona käytettäväksi, ellei se täytä seuraavaa vaatimusta: ”Salmonella: 25 grammassa lihaa ei esiinny salmonellaa”. Kyseisessä asetuksessa säädetään myös, että on annettava yksityiskohtaiset säännöt, erityisesti sellaiset, jotka täsmentävät näytteenotto- ja analyysimenetelmiä. |
(5) |
Tuoreen siipikarjanlihan osalta olisi säädettävä, että yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat siipikarjanlihaan sovellettavia salmonellavaatimuksia, takaavat kohtuullisella tavalla, että lihassa ei ole kyseistä Salmonellaa ja että niiden yhdenmukaisesta soveltamisesta seuraa, että kilpailu on tervettä ja että tuoreen siipikarjanlihan markkinoille saattamisen edellytykset ovat samankaltaiset. |
(6) |
Elintarvikkeiden mikrobiologisista vaatimuksista 15 päivänä marraskuuta 2005 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 2073/2005 ( 5 ) säädetään tiettyjä mikro-organismeja koskevista mikrobiologisista vaatimuksista ja täytäntöönpanosäännöistä, joita elintarvikealan toimijoiden on noudatettava pannessaan täytäntöön asetuksen (EY) N:o 852/2004 4 artiklassa säädettyjä yleisiä ja erityisiä hygieniatoimenpiteitä. |
(7) |
Unionin lainsäädännön johdonmukaisuuden vuoksi on syytä muuttaa asetuksen (EY) N:o 2160/2003 liitteessä II olevassa E osassa säädettyjä tuoretta siipikarjanlihaa koskevia erityisvaatimuksia ja ottaa käyttöön asetuksen (EY) N:o 2073/2005 liitteen I Salmonellaa koskevan vaatimuksen osalta sovellettavat yksityiskohtaiset säännöt. |
(8) |
Sen mukaisesti, mitä säädetään yhteisön rahoitusosuuden myöntämisestä jäsenvaltioissa toteutettavalle selvitykselle Salmonella spp:n esiintyvyyden perustasosta Gallus gallus -lajin broileriparvissa 1 päivänä syyskuuta 2005 tehdyssä komission päätöksessä 2005/636/EY ( 6 ), yhteisön rahoitusosuuden myöntämisestä jäsenvaltioissa toteutettavalle selvitykselle salmonellan esiintyvyyden perustasosta kalkkunoissa 29 päivänä syyskuuta 2006 tehdyssä komission päätöksessä 2006/662/EY ( 7 ) ja yhteisön rahoitusosuuden myöntämisestä jäsenvaltioissa toteutettavalle selvitykselle Campylobacter spp:n esiintyvyydestä ja mikrobilääkeresistenssistä broileriparvissa sekä Campylobacter spp:n ja Salmonella spp:n esiintyvyydestä broilerin ruhoissa 19 heinäkuuta 2007 tehdyssä komission päätöksessä 2007/516/EY ( 8 ), kerättiin tietoa Salmonellan esiintyvyydestä broileriparvissa, kalkkunaparvissa ja broilerinruhoissa. Kyseiset selvitykset ja asetuksen (EY) N:o 2160/2003 5 artiklan mukaisten broilereita koskevien kansallistenSalmonellan valvontaohjelmien (2009) alustavat tulokset osoittavat, että Salmonellaa esiintyy yhä paljon broileri- ja kalkkunaparvissa ( 9 ). Asetuksen (EY) N:o 2160/2003 mukaiset kalkkunoita koskevat kansalliset Salmonellan valvontaohjelmat ovat lisäksi olleet pakollisia vasta vuodesta 2010. Jos vaatimusta sovelletaan kaikkiin Salmonellan serotyyppeihin ennen kuin on saatu näyttöä, että Salmonellan esiintyvyys broileri- ja kalkkunaparvissa on vähentynyt merkittävästi, sillä voi olla kohtuuttoman suuria taloudellisia vaikutuksia teollisuudelle. Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 2073/2005 liitteessä I olevaa 1 lukua olisi muutettava. |
(9) |
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen laatiman zoonoosien ja niiden aiheuttajien ja elintarvikeperäisten tautien puhkeamisen kehityssuuntia ja lähteitä Euroopan unionissa vuonna 2008 koskevan yhteisön yhteenvetoraportin ”Community Summary Report on trends and sources of zoonoses, and zoonotic agents and food-borne outbreaks in the European Union in 2008” ( 10 ) mukaan noin 80 prosenttia ihmisten salmonelloositapauksista on Salmonella enteritidis- ja Salmonella typhimurium -bakteerien aiheuttamia, mikä on sama tulos kuin edeltävinä vuosina. Siipikarjanliha on edelleen ihmisissä esiintyvän salmonelloosin merkittävä lähde. |
(10) |
Salmonella enteritidis- ja Salmonella typhimurium -bakteereja koskevan vaatimuksen määrittäminen olisi paras tapa sovittaa yhteen siipikarjanlihan kulutukseen liittyvän ihmisissä esiintyvän salmonelloosin vähentäminen ja soveltamisesta aiheutuvat taloudelliset seuraukset. Samalla se kannustaisi elintarvikealan toimijoita toteuttamaan siipikarjanlihatuotannon aiemmissa vaiheissa toimenpiteitä, jotka voivat osaltaan vähentää kaikkien kansanterveydellisesti merkityksellisten Salmonellan serotyyppien esiintyvyyttä. Kyseiseen kahteen serotyyppiin keskittyminen olisi myös johdonmukaista suhteessa siipikarjan alkutuotannolle asetettuihin unionin tavoitteisiin. |
(11) |
Asetuksessa (EY) N:o 2073/2005 säädetään muista Salmonellaa koskeviin elintarviketurvallisuusvaatimuksiin liittyvistä näytteenottosuunnitelmista. On osoittautunut, että elintarvikealan toimijoiden on helppo soveltaa niitä, ja sen vuoksi ne sopivat myös näytteiden ottamiseen tuoreesta siipikarjanlihasta. |
(12) |
Kansainvälinen standardi EN/ISO 6579 on horisontaalinen menetelmä Salmonella spp:n toteamiseksi elintarvikkeista ja rehuista. Lisäksi asetuksen (EY) N:o 2073/2005 liitteessä I säädetään, että kyseistä standardia käytetään kaikkia Salmonellaa koskevien vaatimusten vertailumenetelmänä. Sen vuoksi se olisi säädettävä myös tuoretta siipikarjanlihaa koskevien vaatimusten vertailumenetelmäksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kyseisessä asetuksessa säädettyjen vaihtoehtoisten menetelmien käyttöä koskevia säännöksiä. Euroopan unionin Salmonellasta vastaava vertailulaboratorio suosittelee, että serotyypin määritykseen käytetään vertailumenetelmänä White-Kaufmann-Le Minorin menetelmää. |
(13) |
Salmonella typhimuriumin monofaasisista bakteerikannoista on nopeasti tullut yleisimpiä Salmonellan serotyyppejä useissa eläinlajeissa sekä ihmisistä saaduissa kliinisissä isolaateissa.Salmonella typhimuriumin kaltaisten kantojen aiheuttaman kansanterveydellisen riskin valvonnasta ja arvioimisesta annetun tieteellisen lausunnon ( 11 ) mukaan monofaasiset Salmonella typhimurium -kannat, joiden antigeeni on muotoa ►C1 1,4,[5],12:i:- ◄ , ovat Salmonella typhimuriumin variantteja ja aiheuttavat kansanterveydelle samanlaisen riskin kuin muut Salmonella typhimurium -kannat. Sen vuoksi on syytä selventää, että Salmonella typhimuriumia koskevia säännöksiä sovelletaan myös kyseisiin monofaasisiin kantoihin. |
(14) |
Asetuksessa (EY) N:o 2073/2005 säädetään broilerien ja kalkkunoiden ruhojen Salmonellaa koskevasta prosessihygieniavaatimuksesta teurastamoissa tapahtuvan jäähdytyksen jälkeen. Prosessihygieniaa koskevan vaatimuksen tarkoituksena on valvoa siipikarjanruhojen ulosteperäistä kontaminaatiota silloin, kun ruhot ovat peräisin tartunnan saaneista parvista tai kun teurastamossa esiintyy ristikontaminaatiota. Asetuksen (EY) N:o 2073/2005 10 artiklan mukaan vaatimuksia ja edellytyksiä, jotka koskevat Salmonellan esiintymistä siipikarjan ruhoissa, on tarkastettava Salmonellan esiintymisessä havaittujen muutosten perusteella. Koska unionin tavoitteet, jotka on asetettu broileriparvien osalta asetuksessa (EY) N:o 646/2007 ja kalkkunoiden osalta asetuksessa (EY) N:o 584/2008, on saavutettava vuoden 2011 ja vuoden 2012 loppuun mennessä, on vähennettävä sellaisten osanäytteiden määrää, joiden sallitaan ylittävän asetettu raja. Sen vuoksi olisi muutettava asetuksen (EY) N:o 2073/2005 liitteessä I olevaa 2 lukua. |
(15) |
Sen vuoksi olisi muutettava asetuksia (EY) N:o 2160/2003 ja (EY) N:o 2073/2005. |
(16) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset, eivätkä Euroopan parlamentti ja neuvosto ole vastustaneet niitä, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Korvataan asetuksen (EY) N:o 2160/2003 liitteessä II olevan E osan 1 kohta seuraavasti:
”1. Liitteessä I luetelluista eläinpopulaatioista peräisin olevan tuoreen siipikarjanlihan on 1 päivästä joulukuuta 2011 alkaen täytettävä komission asetuksen (EY) N:o 2073/2005 ( 12 ) liitteessä I olevan 1 luvun rivillä 1.28 vahvistettu asiaa koskeva mikrobiologinen vaatimus.
2 artikla
Muutetaan asetuksen (EY) N:o 2073/2005 liite I tämän asetuksen liitteen mukaisesti.
3 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan 1 päivästä joulukuuta 2011.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
LIITE
Muutetaan asetuksen (EY) N:o 2073/2005 liite I seuraavasti:
1) Lisätään 1 lukuun seuraava rivi 1.28 ja vastaavat alaviitteet 20 ja 21:
”1.28 Tuore siipikarjanliha (1) |
Salmonella typhimurium (2) Salmonella enteritidis |
5 |
0 |
Ei esiinny 25 g:ssa |
EN/ISO 6579 (havaitsemiseen) White-Kaufmann-Le Minorin menetelmä (serotyypin määritykseen) |
Myyntiaikana markkinoille saatetut tuotteet |
(1) 20 Vaatimusta sovelletaan Gallus gallus -lajin jalostusparvista, munivista kanoista, broilereista sekä kalkkunoiden jalostus- ja teurastusparvista saatavaan tuoreeseen lihaan. (2) 21 Monofaasisen Salmonella typhimuriumiin osalta otetaan huomioon ainoastaan ►C1 1,4,[5],12:i:- ◄ .” |
2) Korvataan 2 luvun rivi 2.1.5 seuraavalla ja lisätään vastaava alaviite 10:
”2.1.5 Broilerin ja kalkkunan ruhot |
Salmonella spp. (1) |
50 (5) |
7 (6) alkaen 1.1.2012 c = 5 broilerin osalta alkaen 1.1.2013 c = 5 kalkkunan osalta |
Ei esiinny 25 g:ssa kaulanahasta otettua yhdistettyä näytettä |
EN/ISO 6579 (havaitsemiseen) |
Ruhot jäähdyttämisen jälkeen |
Teurastuksen hygieniatason parantaminen ja prosessivalvonnan, eläinten alkuperän sekä alkuperätilojen bioturvallisuustoimien tarkistus |
(1) Jos Salmonella spp:tä löytyy, isolaatit on serotyypitettävä myös Salmonella typhimuriumin ja Salmonella enteritidiksen osalta, jotta voidaan todentaa, että 1 luvun rivillä 1.28 vahvistettu mikrobiologinen vaatimus täyttyy.” |
3) Korvataan 3 luvun 3.2 kohta seuraavasti:
”3.2 Bakteriologisten näytteiden otto teurastamoissa sekä jauhelihaa, raakalihavalmisteita, mekaanisesti erotettua lihaa ja tuoretta lihaa tuottavissa tiloissa
Destruktiivinen ja non-destruktiivinen menetelmä, näytteenottokohtien valinta sekä käytettävien näytteiden varastointia ja kuljetusta koskevat säännöt selostetaan standardissa ISO 17604.
Kullakin näytteenottokerralla otetaan näytteet viidestä satunnaisesti valitusta ruhosta. Näytteenottokohtien valinnassa on otettava huomioon kullakin laitoksella käytetty teurastustekniikka.
Jos näytteistä analysoidaan enterobakteerit tai aerobisten mikro-organismien pesäkeluku, kustakin ruhosta on otettava näytteitä neljästä näytteenottokohdasta. Destruktiivisella menetelmällä otetaan neljä kudosnäytettä yhteensä 20 cm2:n alueelta. Käytettäessä non-destruktiivista menetelmää näytealueen on oltava vähintään 100 cm2 (50 cm2 pienten märehtijöiden ruhojen osalta) jokaisesta näytekohdasta.
Otettaessa näytteitä Salmonellan tutkimiseksi on käytettävä hankaavaa sientä. Näytteenottoa varten on valittava todennäköisimmin saastuneet alueet. Näytealueen kokonaisalan on oltava vähintään 400 cm2.
Jos näytteitä otetaan ruhon eri näytekohdista, ne on yhdistettävä ennen tutkimista.
Salmonellan analysointia varten teurastamoiden on otettava näytteet kokonaisista siipikarjanruhoista, joissa on kaulanahkaa. Muiden tuoretta siipikarjanlihaa jalostavien laitosten on otettava salmonellanäytteitä mieluiten kokonaisista siipikarjan ruhoista, joissa on jäljellä mahdollinen kaulanahka, mutta siten, että mukaan tulee kananäytteitä, joissa on nahkaa, ja/tai kananäytteitä, joissa ei ole nahkaa tai joissa nahkaa on erittäin vähän, ja siten, että valinta tehdään riskin perusteella.
Teurastamojen on sisällytettävä näytteenottosuunnitelmiinsa sellaisista parvista peräisin olevia siipikarjan ruhoja, joiden Salmonella-tilannetta ei tiedetä tai jotka ovat antaneet Salmonella enteritidiksen tai Salmonella typhimuriumin osalta positiivisen tuloksen.
Edellä 2 luvun rivillä 2.1.5 vahvistettujen siipikarjan ruhoissa esiintyvää Salmonellaa koskevien teurastamojen prosessihygieniavaatimusten testauksessa on kullakin näytteenottokerralla otettava jäähdytyksen jälkeen kaulanahkanäytteet vähintään 15:stä satunnaisesti valitusta siipikarjan ruhosta. Kustakin siipikarjan ruhosta on otettava noin 10 g näyte kaulanahasta. Kulloinkin ennen tutkimista on yhdistettävä kolmen samasta parvesta peräisin olevan siipikarjanruhon kaulanahkanäytteet, jotta saadaan viisi lopullista 25 g:n näytettä. Näytteitä on käytettävä myös todentamaan, että 1 luvun rivillä 1.28 mainittu elintarvikkeiden turvallisuutta koskeva vaatimus täyttyy.
Salmonellan tutkimiseksi muista kuin siipikarjan ruhoista peräisin olevan tuoreen lihan osalta samasta erästä on koottava viisi vähintään 25 g:n näytettä. Sellaisista kana-annoksista, joissa on nahkaa, otettujen näytteiden on sisällettävä nahkaa ja ohut viipale pintalihasta, jos nahkaa ei ole tarpeeksi osanäytteen muodostamiseksi. Sellaisista kana-annoksista, joissa ei ole nahkaa tai jossa nahkaa on vain vähän, otettujen näytteiden on sisällettävä ohut viipale tai ohuita viipaleita nahkaan lisättyä pintalihasta, jotta saadaan riittävä osanäyte. Lihaviipaleet on otettava siten, että niihin sisältyy mahdollisimman paljon lihan pintaa.
Ruhoista suoritettavaa näytteenottoa ja erityisesti näytteenottokohtia koskevia yksityiskohtaisempia ohjeita saatetaan sisällyttää asetuksen (EY) N:o 852/2004 7 artiklassa esitettyihin hyviä käytäntöjä koskeviin ohjeisiin.
Teurastamoissa tai jauhelihaa, raakalihavalmisteita, mekaanisesti erotettua lihaa tai tuoretta siipikarjanlihaa tuottavissa laitoksissa toimivien elintarvikealan toimijoiden on otettava näytteet mikrobiologista tutkimusta varten vähintään kerran viikossa. Näytteenottopäivää on vaihdettava jokaisella viikolla, jotta katettaisiin kaikki viikonpäivät.
Jos jauhelihasta ja raakalihavalmisteista analysoidaan E. coli -bakteerit ja aerobisten mikro-organismien pesäkeluku ja ruhoista enterobakteerit ja aerobisten mikro-organismien pesäkeluku, näytteenottotiheys voidaan harventaa kahdeksi viikoksi, mikäli kuutena peräkkäisenä viikkona saadaan tyydyttävät tulokset.
Jos jauhelihasta, raakalihavalmisteista, ruhoista ja tuoreesta siipikarjanlihasta analysoidaan Salmonella-bakteerit, näytteenottotiheys voidaan harventaa kahdeksi viikoksi, mikäli 30 peräkkäisenä viikkona saadaan tyydyttävät tulokset. Salmonellan osalta näytteenottotiheyksiä voidaan harventaa myös, jos käytössä on kansallinen tai alueellinen Salmonellan valvontaohjelma, johon sisältyy edellä tässä kohdassa mainitun näytteenoton korvaava testaus. Näytteenottotiheyttä voidaan myös harventaa, jos kansallisessa tai alueellisessa Salmonellan valvontaohjelmassa ilmenee, että Salmonellan esiintyminen on harvinaista teurastamon hankkimilla eläimillä.
Pienteurastamot sekä pieniä määriä jauhelihaa, raakalihavalmisteita ja tuoretta siipikarjanlihaa tuottavat laitokset voidaan vapauttaa näistä näytteenottotiheyttä koskevista vaatimuksista, jos se on perusteltua riskianalyysin perusteella ja toimivaltainen viranomainen antaa siihen luvan.”
( 1 ) EUVL L 325, 12.12.2003, s. 1.
( 2 ) EUVL L 139, 30.4.2004, s. 1.
( 3 ) EUVL L 151, 13.6.2007, s. 21.
( 4 ) EUVL L 162, 21.6.2008, s. 3.
( 5 ) EUVL L 338, 22.12.2005, s. 1.
( 6 ) EUVL L 228, 3.9.2005, s. 14.
( 7 ) EUVL L 272, 3.10.2006, s. 22.
( 8 ) EUVL L 190, 21.7.2007, s. 25.
( 9 ) www.efsa.europa.eu
( 10 ) The EFSA Journal (2010); 8(1): 1496.
( 11 ) The EFSA Journal (2010); 8(10): 1826.
( 12 ) EUVL L 338, 22.12.2005, s. 1.”