(1)

Asetuksen (EY) N:o 2160/2003 tavoitteena on varmistaa, että Salmonellan ja muiden zoonoosien aiheuttajat havaitaan ja niitä valvotaan asianmukaisin ja tehokkain toimenpitein kaikissa oleellisissa tuotanto-, prosessointi- ja jakeluvaiheissa niiden esiintyvyyden ja kansanterveydelle aiheuttaman riskin vähentämiseksi. Kyseinen asetus koskee muun muassa tavoitteiden hyväksymistä tiettyjen zoonoosien esiintyvyyden vähentämiseksi eläinpopulaatioissa ja tiettyjen eläinten ja eläintuotteiden unionin sisäistä kauppaa ja tuontia kolmansista maista koskevien sääntöjen hyväksymistä.

(2)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2160/2003 täytäntöönpanosta broilereissa esiintyvän Salmonella enteritidiksen ja Salmonella typhimuriumin vähentämistä koskevan yhteisön tavoitteen osalta ja asetuksen (EY) N:o 1091/2005 kumoamisesta 12 päivänä kesäkuuta 2007 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 646/2007 ( 3 ) vahvistetaan unionin tavoite kyseisten kahden broilereissa esiintyvän Salmonellan serotyypin vähentämiseksi. Kyseisen asetuksen tavoitteena on vähentää Salmonella enteritidiksen ja Salmonella typhimuriumin osalta positiivisia tuloksia antavien broileriparvien määrä enintään 1 prosenttiin 31 päivään joulukuuta 2011 mennessä.

(3)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2160/2003 täytäntöönpanosta kalkkunoissa esiintyvän Salmonella enteritidiksen ja Salmonella typhimuriumin vähentämistä koskevan yhteisön tavoitteen osalta 20 päivänä kesäkuuta 2008 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 584/2008 ( 4 ) vahvistetaan unionin tavoite kyseisten kahden kalkkunaparvissa esiintyvänSalmonellan serotyypin vähentämiseksi. Kyseisen asetuksen tavoitteena on vähentää Salmonella enteritidiksen ja Salmonella typhimuriumin osalta positiivisia tuloksia antavien teuraskalkkunaparvien määrä enintään 1 prosenttiin 31 päivään joulukuuta 2012 mennessä.

(4)

Asetuksen (EY) N:o 2160/2003 liitteessä II esitetään erityisiä toteutettavia toimenpiteitä liitteessä I lueteltujen zoonoosien ja niiden aiheuttajien valvontaa varten. Erityisesti asetuksen (EY) N:o 2160/2003 liitteessä II olevan E osan 1 kohdassa säädetään, että 12 päivästä joulukuuta 2010 alkaen ei liitteessä I luetelluista eläimistä peräisin olevaa tietynlaista tuoretta siipikarjanlihaa saa saattaa markkinoille ihmisravintona käytettäväksi, ellei se täytä seuraavaa vaatimusta: ”Salmonella: 25 grammassa lihaa ei esiinny salmonellaa”. Kyseisessä asetuksessa säädetään myös, että on annettava yksityiskohtaiset säännöt, erityisesti sellaiset, jotka täsmentävät näytteenotto- ja analyysimenetelmiä.

(5)

Tuoreen siipikarjanlihan osalta olisi säädettävä, että yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat siipikarjanlihaan sovellettavia salmonellavaatimuksia, takaavat kohtuullisella tavalla, että lihassa ei ole kyseistä Salmonellaa ja että niiden yhdenmukaisesta soveltamisesta seuraa, että kilpailu on tervettä ja että tuoreen siipikarjanlihan markkinoille saattamisen edellytykset ovat samankaltaiset.

(6)

Elintarvikkeiden mikrobiologisista vaatimuksista 15 päivänä marraskuuta 2005 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 2073/2005 ( 5 ) säädetään tiettyjä mikro-organismeja koskevista mikrobiologisista vaatimuksista ja täytäntöönpanosäännöistä, joita elintarvikealan toimijoiden on noudatettava pannessaan täytäntöön asetuksen (EY) N:o 852/2004 4 artiklassa säädettyjä yleisiä ja erityisiä hygieniatoimenpiteitä.

(7)

Unionin lainsäädännön johdonmukaisuuden vuoksi on syytä muuttaa asetuksen (EY) N:o 2160/2003 liitteessä II olevassa E osassa säädettyjä tuoretta siipikarjanlihaa koskevia erityisvaatimuksia ja ottaa käyttöön asetuksen (EY) N:o 2073/2005 liitteen I Salmonellaa koskevan vaatimuksen osalta sovellettavat yksityiskohtaiset säännöt.

(8)

Sen mukaisesti, mitä säädetään yhteisön rahoitusosuuden myöntämisestä jäsenvaltioissa toteutettavalle selvitykselle Salmonella spp:n esiintyvyyden perustasosta Gallus gallus -lajin broileriparvissa 1 päivänä syyskuuta 2005 tehdyssä komission päätöksessä 2005/636/EY ( 6 ), yhteisön rahoitusosuuden myöntämisestä jäsenvaltioissa toteutettavalle selvitykselle salmonellan esiintyvyyden perustasosta kalkkunoissa 29 päivänä syyskuuta 2006 tehdyssä komission päätöksessä 2006/662/EY ( 7 ) ja yhteisön rahoitusosuuden myöntämisestä jäsenvaltioissa toteutettavalle selvitykselle Campylobacter spp:n esiintyvyydestä ja mikrobilääkeresistenssistä broileriparvissa sekä Campylobacter spp:n ja Salmonella spp:n esiintyvyydestä broilerin ruhoissa 19 heinäkuuta 2007 tehdyssä komission päätöksessä 2007/516/EY ( 8 ), kerättiin tietoa Salmonellan esiintyvyydestä broileriparvissa, kalkkunaparvissa ja broilerinruhoissa. Kyseiset selvitykset ja asetuksen (EY) N:o 2160/2003 5 artiklan mukaisten broilereita koskevien kansallistenSalmonellan valvontaohjelmien (2009) alustavat tulokset osoittavat, että Salmonellaa esiintyy yhä paljon broileri- ja kalkkunaparvissa ( 9 ). Asetuksen (EY) N:o 2160/2003 mukaiset kalkkunoita koskevat kansalliset Salmonellan valvontaohjelmat ovat lisäksi olleet pakollisia vasta vuodesta 2010. Jos vaatimusta sovelletaan kaikkiin Salmonellan serotyyppeihin ennen kuin on saatu näyttöä, että Salmonellan esiintyvyys broileri- ja kalkkunaparvissa on vähentynyt merkittävästi, sillä voi olla kohtuuttoman suuria taloudellisia vaikutuksia teollisuudelle. Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 2073/2005 liitteessä I olevaa 1 lukua olisi muutettava.

(9)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen laatiman zoonoosien ja niiden aiheuttajien ja elintarvikeperäisten tautien puhkeamisen kehityssuuntia ja lähteitä Euroopan unionissa vuonna 2008 koskevan yhteisön yhteenvetoraportin ”Community Summary Report on trends and sources of zoonoses, and zoonotic agents and food-borne outbreaks in the European Union in 2008” ( 10 ) mukaan noin 80 prosenttia ihmisten salmonelloositapauksista on Salmonella enteritidis- ja Salmonella typhimurium -bakteerien aiheuttamia, mikä on sama tulos kuin edeltävinä vuosina. Siipikarjanliha on edelleen ihmisissä esiintyvän salmonelloosin merkittävä lähde.

(10)

Salmonella enteritidis- ja Salmonella typhimurium -bakteereja koskevan vaatimuksen määrittäminen olisi paras tapa sovittaa yhteen siipikarjanlihan kulutukseen liittyvän ihmisissä esiintyvän salmonelloosin vähentäminen ja soveltamisesta aiheutuvat taloudelliset seuraukset. Samalla se kannustaisi elintarvikealan toimijoita toteuttamaan siipikarjanlihatuotannon aiemmissa vaiheissa toimenpiteitä, jotka voivat osaltaan vähentää kaikkien kansanterveydellisesti merkityksellisten Salmonellan serotyyppien esiintyvyyttä. Kyseiseen kahteen serotyyppiin keskittyminen olisi myös johdonmukaista suhteessa siipikarjan alkutuotannolle asetettuihin unionin tavoitteisiin.

(11)

Asetuksessa (EY) N:o 2073/2005 säädetään muista Salmonellaa koskeviin elintarviketurvallisuusvaatimuksiin liittyvistä näytteenottosuunnitelmista. On osoittautunut, että elintarvikealan toimijoiden on helppo soveltaa niitä, ja sen vuoksi ne sopivat myös näytteiden ottamiseen tuoreesta siipikarjanlihasta.

(12)

Kansainvälinen standardi EN/ISO 6579 on horisontaalinen menetelmä Salmonella spp:n toteamiseksi elintarvikkeista ja rehuista. Lisäksi asetuksen (EY) N:o 2073/2005 liitteessä I säädetään, että kyseistä standardia käytetään kaikkia Salmonellaa koskevien vaatimusten vertailumenetelmänä. Sen vuoksi se olisi säädettävä myös tuoretta siipikarjanlihaa koskevien vaatimusten vertailumenetelmäksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kyseisessä asetuksessa säädettyjen vaihtoehtoisten menetelmien käyttöä koskevia säännöksiä. Euroopan unionin Salmonellasta vastaava vertailulaboratorio suosittelee, että serotyypin määritykseen käytetään vertailumenetelmänä White-Kaufmann-Le Minorin menetelmää.

(13)

Salmonella typhimuriumin monofaasisista bakteerikannoista on nopeasti tullut yleisimpiä Salmonellan serotyyppejä useissa eläinlajeissa sekä ihmisistä saaduissa kliinisissä isolaateissa.Salmonella typhimuriumin kaltaisten kantojen aiheuttaman kansanterveydellisen riskin valvonnasta ja arvioimisesta annetun tieteellisen lausunnon ( 11 ) mukaan monofaasiset Salmonella typhimurium -kannat, joiden antigeeni on muotoa ►C1  1,4,[5],12:i:- ◄ , ovat Salmonella typhimuriumin variantteja ja aiheuttavat kansanterveydelle samanlaisen riskin kuin muut Salmonella typhimurium -kannat. Sen vuoksi on syytä selventää, että Salmonella typhimuriumia koskevia säännöksiä sovelletaan myös kyseisiin monofaasisiin kantoihin.

(14)

Asetuksessa (EY) N:o 2073/2005 säädetään broilerien ja kalkkunoiden ruhojen Salmonellaa koskevasta prosessihygieniavaatimuksesta teurastamoissa tapahtuvan jäähdytyksen jälkeen. Prosessihygieniaa koskevan vaatimuksen tarkoituksena on valvoa siipikarjanruhojen ulosteperäistä kontaminaatiota silloin, kun ruhot ovat peräisin tartunnan saaneista parvista tai kun teurastamossa esiintyy ristikontaminaatiota. Asetuksen (EY) N:o 2073/2005 10 artiklan mukaan vaatimuksia ja edellytyksiä, jotka koskevat Salmonellan esiintymistä siipikarjan ruhoissa, on tarkastettava Salmonellan esiintymisessä havaittujen muutosten perusteella. Koska unionin tavoitteet, jotka on asetettu broileriparvien osalta asetuksessa (EY) N:o 646/2007 ja kalkkunoiden osalta asetuksessa (EY) N:o 584/2008, on saavutettava vuoden 2011 ja vuoden 2012 loppuun mennessä, on vähennettävä sellaisten osanäytteiden määrää, joiden sallitaan ylittävän asetettu raja. Sen vuoksi olisi muutettava asetuksen (EY) N:o 2073/2005 liitteessä I olevaa 2 lukua.

(15)

Sen vuoksi olisi muutettava asetuksia (EY) N:o 2160/2003 ja (EY) N:o 2073/2005.

(16)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset, eivätkä Euroopan parlamentti ja neuvosto ole vastustaneet niitä,