This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 02011R0510-20140514
Regulation (EU) No 510/2011 of the European Parliament and of the Council of 11 May 2011 setting emission performance standards for new light commercial vehicles as part of the Union's integrated approach to reduce CO 2 emissions from light-duty vehicles (Text with EEA relevance)
Consolidated text: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 510/2011, annettu 11 päivänä toukokuuta 2011 , päästönormien asettamisesta uusille kevyille kuljetusajoneuvoille osana unionin kokonaisvaltaista lähestymistapaa kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 510/2011, annettu 11 päivänä toukokuuta 2011 , päästönormien asettamisesta uusille kevyille kuljetusajoneuvoille osana unionin kokonaisvaltaista lähestymistapaa kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
2011R0510 — FI — 14.05.2014 — 002.001
Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 510/2011, annettu 11 päivänä toukokuuta 2011, päästönormien asettamisesta uusille kevyille kuljetusajoneuvoille osana unionin kokonaisvaltaista lähestymistapaa kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (EYV L 145, 31.5.2011, p.1) |
Muutettu:
|
|
|
Virallinen lehti |
||
|
No |
page |
date |
||
|
Komission delegoitu asetus (EU) N:o 205/2012, annettu 6 päivänä tammikuuta 2012, |
L 72 |
2 |
10.3.2012 |
|
|
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 253/2014, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, |
L 84 |
38 |
20.3.2014 |
|
|
Komission delegoitu asetus (EU) N:o 404/2014, annettu 17 päivänä helmikuuta 2014, |
L 121 |
1 |
24.4.2014 |
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 510/2011,
annettu 11 päivänä toukokuuta 2011,
päästönormien asettamisesta uusille kevyille kuljetusajoneuvoille osana unionin kokonaisvaltaista lähestymistapaa kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 192 artiklan 1 kohdan,
ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon ( 1 ),
ovat kuulleet alueiden komiteaa,
noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä ( 2 ),
sekä katsovat seuraavaa:|
(1) |
Ilmastonmuutosta koskevalla Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksella, joka hyväksyttiin Euroopan yhteisön puolesta neuvoston päätöksellä 94/69/EY ( 3 ), pyritään vakiinnuttamaan ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuudet tasolle, jolla ihmisen toiminnan vaikutukset eivät aiheuta vaaraa ilmastojärjestelmälle. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi maapallon vuotuisen keskilämpötilan kokonaisnousu ei saisi olla yli kahta celsiusastetta suhteessa esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (Intergovernmental Panel on Climate Change, IPCC) neljäs arviointiraportti osoittaa, että tämän tavoitteen saavuttamiseksi maailmanlaajuisen kasvihuonekaasupäästöjen kasvun olisi saavutettava huippunsa vuoteen 2020 mennessä. Eurooppa-neuvosto sitoutui 8 ja 9 päivänä maaliskuuta 2007 pitämässään kokouksessa selkeästi vähentämään yhteisön kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2020 mennessä vähintään 20 prosenttia vuoden 1990 tasoon verrattuna ja 30 prosenttia siinä tapauksessa, että muut kehittyneet maat sitoutuvat vastaaviin päästövähennyksiin ja että taloudellisesti edistyneemmät kehitysmaat sitoutuvat osallistumaan pyrkimyksiin valmiuksiensa mukaisesti. |
|
(2) |
Komissio saattoi vuonna 2009 loppuun unionin kestävän kehityksen strategian uudelleentarkastelun, jossa keskityttiin kestävän kehityksen kannalta kaikkein pakottavimpiin ongelmiin, kuten liikenteeseen, ilmastonmuutokseen, kansanterveyteen ja energiansäästöön. |
|
(3) |
Jotta tarvittaviin päästövähennyksiin päästäisiin, jäsenvaltioiden ja unionin olisi toteutettava strategioita ja toimenpiteitä kaikilla unionin talouden aloilla, ei ainoastaan teollisuuden alalla ja energia-alalla. Jäsenvaltioiden pyrkimyksistä vähentää kasvihuonekaasupäästöjään yhteisön kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissitoumusten täyttämiseksi vuoteen 2020 mennessä 23 päivänä huhtikuuta 2009 tehdyssä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä 406/2009/EY ( 4 ) säädetään 10 prosentin keskimääräisestä päästövähennyksestä vuoden 2005 tasoihin verrattuna aloilla, kuten tieliikenteessä, jotka eivät kuulu unionin päästöoikeuksien kaupan järjestelmään, joka on perustettu kasvihuonekaasujen päästöjen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä 13 päivänä lokakuuta 2003 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/87/EY ( 5 ). Tieliikenne on toiseksi suurin kasvihuonekaasu-päästöjen aiheuttaja unionissa, ja sen päästöt, mukaan lukien kevyiden kuljetusajoneuvojen päästöt, lisääntyvät edelleen. Jos tieliikenteen päästöt yhä kasvavat, se heikentää huomattavasti muilla aloilla toteutettuja ponnisteluja ilmastonmuutoksen torjumiseksi. |
|
(4) |
Unionin laajuiset uusia maantiekulkuneuvoja koskevat tavoitteet antavat valmistajille enemmän suunnitteluvarmuutta ja joustavuutta hiilidioksidin vähentämistä koskevien vaatimusten täyttämiseksi, kuin erilliset kansalliset vähennystavoitteet tarjoaisivat. Päästönormeja asetettaessa on tärkeää ottaa huomioon, miten ne vaikuttavat markkinoihin ja valmistajien kilpailukykyyn, mitä välittömiä ja välillisiä kustannuksia niistä aiheutuu liiketoiminnalle ja mitä etuja niistä saadaan, kun vauhditetaan innovointia sekä energiankulutuksen ja polttoainekustannusten vähentämistä. |
|
(5) |
Euroopan autoteollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi olisi käytettävä kannustinjärjestelmiä, joissa esimerkiksi hyvitetään ekoinnovaatioita ja myönnetään superbonuksia. |
|
(6) |
Komissio korosti 7 päivänä helmikuuta 2007 antamissaan tiedonannoissa ”Yhteisön strategia henkilöautojen ja kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidien vähentämiseksi: uudelleentarkastelun tulokset” ja ”Kilpailukykyisen autoteollisuuden sääntelykehys 2000-lukua varten (CARS 21)”, että yhteisön tavoitetta uuden henkilöautokannan keskimääräisten päästöjen alentamiseksi tasolle 120 g CO2/km ei saavutettaisi vuoteen 2012 mennessä ilman lisätoimenpiteitä. |
|
(7) |
Näissä tiedonannoissa ehdotettiin kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jotta saavutettaisiin yhteisön tavoite uusien yhteisössä rekisteröityjen henkilöautojen tai kevyiden kuljetusajoneuvojen keskimääräisten hiilidioksidipäästöjen rajoittamisesta tasolle 120 g CO2/km vuoteen 2012 mennessä; tarkoituksena on säätää pakollisista hiilidioksidipäästöjen vähennyksistä, joiden myötä saavutettaisiin keskimääräistä uutta ajoneuvokantaa koskeva tavoite 130 g CO2/km parantamalla moottoriteknologiaa, ja kevyiden kuljetusajoneuvojen päästöjä on tarkoitus vähentää edelleen 10 g CO2/km tai vastaava määrä, jos se on teknisesti tarpeen, muiden teknisten parannusten kuten polttoainetehokkuuden avulla. |
|
(8) |
Kevyiden kuljetusajoneuvojen päästöjen vähentämistavoitetta koskevien säännösten täytäntöönpanon pitäisi olla yhdenmukainen sen sääntelykehyksen kanssa, jonka mukaisesti pannaan täytäntöön uuden henkilöautokannan päästöille asetetut tavoitteet, jotka on vahvistettu päästönormien asettamisesta uusille henkilöautoille osana yhteisön kokonaisvaltaista lähestymistapaa kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi 23 päivänä huhtikuuta 2009 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 443/2009 ( 6 ). |
|
(9) |
Sääntelykehyksellä, jolla pyritään saavuttamaan uusien kevyiden kuljetusajoneuvojen kannan keskimääräisten päästöjen tavoite, olisi varmistettava, että päästöjen vähentämistavoitteet ovat kilpailun kannalta tasapuolisia sekä sosiaalisesti oikeudenmukaisia ja kestäviä sekä sellaisia, että niissä otetaan huomioon eurooppalaisten ajoneuvojen valmistajien moninaisuus ja vältetään perusteettomasti vääristämästä niiden välistä kilpailua. Sääntelykehyksen olisi oltava sellainen, että unioni voi saavuttaa päästövähennystavoitteensa, ja sitä olisi täydennettävä muilla läheisemmin käyttöön liittyvillä välineillä, kuten eriytetyllä auto- ja energiaverotuksella tai toimenpiteillä, joilla rajoitetaan kevyiden kuljetusajoneuvojen nopeuksia. |
|
(10) |
Jotta kevyiden kuljetusajoneuvojen markkinoiden monimuotoisuus ja kyky vastata kuluttajien erilaisiin tarpeisiin säilyisi, kevyiden kuljetusajoneuvojen hiilidioksidi-päästötavoitteet olisi määriteltävä lineaarisessa suhteessa autojen tarjoamaan hyötyyn. Tarkoituksenmukainen parametri tämän hyödyn kuvaamiseksi on auton massa, joka korreloi tämänhetkisten päästöjen kanssa ja johtaa näin ollen todenmukaisempiin ja kilpailun kannalta puolueettomiin tavoitteisiin. Lisäksi massaa koskevat tiedot ovat helposti saatavilla. Tietoja olisi kerättävä myös vaihtoehtoisista hyötyparametreista, kuten ”jalanjäljestä” (keskimääräinen raideväli kertaa akseliväli) ja hyötykuormasta, jotta voidaan helpottaa pitkän aikavälin arvioiden tekemistä hyötyperusteisesta lähestymistavasta. |
|
(11) |
Tässä asetuksessa edistetään aktiivisesti ekoinnovaatiota ja otetaan huomioon tekniikan tuleva kehittyminen, joka voi parantaa Euroopan autoteollisuuden kilpailukykyä pitkällä aikavälillä ja luoda korkealaatuisempia työpaikkoja. Jotta komissio voisi arvioida systemaattisesti ekoinnovaatioiden päästövähennysmahdollisuuksia, sen olisi harkittava mahdollisuutta sisällyttää ekoinnovointitoimia moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen päästöjen (Euro 5 ja Euro 6) osalta ja ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta 20 päivänä kesäkuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 715/2007 ( 7 ) 14 artiklan 3 kohdan nojalla tapahtuvaan testimenettelyjen tarkistamiseen ottaen huomioon tällaisen sisällyttämisen tekniset ja taloudelliset vaikutukset. |
|
(12) |
Kuluttajien mahdollisuudesta saada uusien henkilöautojen markkinoinnin yhteydessä polttoainetaloutta ja hiilidioksidipäästöjä koskevia tietoja 13 päivänä joulukuuta 1999 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 1999/94/EY ( 8 ) edellytetään jo, että autoja koskevissa mainosjulkaisuissa annetaan loppukäyttäjille viralliset tiedot ajoneuvon hiilidioksidipäästöistä ja polttoaineenkulutuksesta. Komissio on mainosjulkaisuja koskevien direktiivin 1999/94/EY säännösten soveltamisesta muuhun tiedonvälitykseen 26 päivänä maaliskuuta 2003 antamassaan suosituksessa 2003/217/EY ( 9 ) tulkinnut tätä siten, että se sisältää mainonnan. Direktiivin 1999/94/EY soveltamisalaa olisi siten laajennettava koskemaan kevyitä kuljetusajoneuvoja, jotta kaikkien kevyiden kuljetusajoneuvojen mainoksissa olisi viimeistään vuonna 2014 annettava loppukäyttäjille viralliset tiedot ajoneuvon hiilidioksidipäästöistä ja polttoaineenkulutuksesta, jos mainonnassa esitetään energiaan tai hintaan liittyviä tietoja. |
|
(13) |
Ottaen huomioon asetuksen voimaantulon jälkeen markkinoille tuotavien, erittäin vähän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavien ajoneuvotekniikkojen varhaisten sukupolvien huomattavan korkeat tutkimus- ja kehitys- sekä yksikkötuotantokustannukset, tällä asetuksella pyritään väliaikaisesti nopeuttamaan ja helpottamaan äärimmäisen vähän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavien ajoneuvojen saattamista unionin markkinoille mainittujen ajoneuvojen kaupallistamisen alkuvaiheessa. |
|
(14) |
Tiettyjen vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttö voi vähentää polttoaineen koko elinkaaren aikaisia (”well to wheel”) hiilidioksidipäästöjä merkittävästi. Tämä asetus sisältää sen vuoksi erityisiä säännöksiä, joilla pyritään edistämään tiettyjä vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien ajoneuvojen käytön lisäämistä unionin markkinoilla. |
|
(15) |
Komission olisi 1 päivään tammikuuta 2012 mennessä polttoaineenkulutusta ja sen mittaamista koskevan tiedon keruun tehostamiseksi harkittava asiaan liittyvän lainsäädännön muuttamista siten, että kaikkien ajoneuvojen varustaminen polttoaineenkulutusta osoittavalla mittarilla tehtäisiin pakolliseksi niille valmistajille, jotka hakevat tyyppihyväksyntää N1-luokan ajoneuvoille, sellaisina kuin ne on määritelty puitteiden luomisesta moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksymiselle 5 päivänä syyskuuta 2007 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY ( 10 ) liitteessä II. |
|
(16) |
Jotta varmistettaisiin johdonmukaisuus asetuksen (EY) N:o 443/2009 kanssa ja vältettäisiin väärinkäytökset, tavoitetta olisi sovellettava uusiin kevyisiin kuljetusajoneuvoihin, jotka rekisteröidään unionissa ensimmäistä kertaa ja joita ei ole aikaisemmin rekisteröity unionin ulkopuolella rajoitettua aikaa lukuun ottamatta. |
|
(17) |
Direktiivissä 2007/46/EY luodaan yhdenmukaistetut puitteet, joihin kuuluvat kaikkien direktiivin soveltamisalaan kuuluvien uusien ajoneuvojen hyväksyntää koskevat hallinnolliset säännökset ja yleiset tekniset vaatimukset. Tämän asetuksen noudattamisesta olisi oltava vastuussa sama taho, joka vastaa koko tyyppihyväksyntämenettelystä direktiivin 2007/46/EY mukaisesti ja tuotannon vaatimustenmukaisuuden varmistamisesta. |
|
(18) |
Valmistajien olisi voitava päättää itse, miten ne aikovat saavuttaa tämän asetuksen mukaiset tavoitteensa, ja niiden olisi voitava keskiarvottaa päästöt koko uudelle ajoneuvokannalleen sen sijaan, että jokaisen yksittäisen ajoneuvon olisi täytettävä hiilidioksidipäästötavoitteet. Valmistajia olisi siksi vaadittava varmistamaan, että kaikkien niiden uusien kevyiden kuljetusajoneuvojen keskimääräiset päästöt, jotka rekisteröidään unionissa ja joista valmistajat ovat vastuussa, eivät ylitä näille ajoneuvoille asetettuja keskimääräisiä päästötavoitteita. Tämä vaatimus olisi sen käyttöönoton helpottamiseksi otettava käyttöön asteittain vuosina 2014–2017. Tämä on johdonmukaista asetuksessa (EY) N:o 443/2009 asetettujen määräaikojen ja säädetyn siirtymäajan kanssa. |
|
(19) |
Jotta voidaan varmistaa, että tavoitteissa otetaan huomioon pienten ja erikoistuneiden valmistajien erityispiirteet ja että tavoitteet vastaavat valmistajan vähennyspotentiaalia, näille valmistajille olisi asetettava vaihtoehtoisia päästövähennystavoitteita, joissa otetaan huomioon tietyn valmistajan ajoneuvojen tekniset mahdollisuudet vähentää hiilidioksidipäästöjä ja jotka ovat yhdenmukaisia kyseisen markkinasegmentin ominaispiirteiden kanssa. Tämä poikkeus olisi otettava huomioon liitteen I sisältämien päästötavoitteiden uudelleentarkastelussa, joka on saatettava päätökseen viimeistään vuoden 2013 alkuun mennessä. |
|
(20) |
Unionin strategiassa henkilöautojen ja kevyiden kuljetusajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi vahvistettiin kokonaisvaltainen lähestymistapa, jonka tavoitteena on saavuttaa unionin päästötavoite 120 g CO2/km vuoteen 2012 mennessä, ja esitettiin pidemmän aikavälin näkemys päästöjen lisävähennyksistä. Asetuksessa (EY) N:o 443/2009 otetaan tämä pidemmän aikavälin näkemys huomioon ja asetetaan uuden autokannan keskimääräiseksi päästötavoitteeksi 95 g CO2/km. Jotta varmistettaisiin yhdenmukaisuus tämän lähestymistavan kanssa ja annettaisiin valmistajille suunnitteluvarmuutta, kevyille kuljetusajoneuvoille olisi asetettava pitkän aikavälin hiilidioksidipäästötavoite, jota sovellettaisiin vuodesta 2020 alkaen. |
|
(21) |
Jotta valmistajilla olisi liikkumavaraa tämän asetuksen mukaisten tavoitteidensa saavuttamisessa, ne voivat halutessaan muodostaa yhteenliittymiä avoimelta ja syrjimättömältä pohjalta. Jos yhteenliittymä muodostetaan, yksittäisen valmistajan tavoitteet olisi korvattava yhteenliittymän yhteisellä tavoitteella, joka yhteenliittymän jäsenten olisi yhdessä saavutettava. |
|
(22) |
Valmistuneiden ajoneuvojen hiilidioksidipäästöt olisi kohdennettava perusajoneuvon valmistajalle. |
|
(23) |
Jotta valmistuneiden ajoneuvojen hiilidioksidipäästö- ja polttoainetehokkuusarvojen asianmukaisuus voidaan varmistaa, komission olisi esitettävä erityistä menettelyä ja tarvittaessa harkittava tyyppihyväksyntäsäädösten tarkistamista. |
|
(24) |
Tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi on otettava käyttöön tehokas valvontamekanismi, jolla säännösten noudattamista valvotaan. |
|
(25) |
Uusien kevyiden kuljetusajoneuvojen hiilidioksidipäästöt mitataan unionissa yhdenmukaisesti asetuksessa (EY) N:o 715/2007 säädetyn menetelmän mukaisesti. Tästä järjestelmästä koituvan hallinnollisen rasitteen saattamiseksi mahdollisimman vähäiseksi sen noudattamista olisi arvioitava niiden tietojen perusteella, jotka koskevat uusien ajoneuvojen rekisteröintejä unionissa ja jotka jäsenvaltiot ovat keränneet ja ilmoittaneet komissiolle. Jotta voidaan varmistaa noudattamisen arviointiin käytettävien tietojen johdonmukaisuus, tietojen keräämistä ja ilmoittamista koskevat säännöt olisi yhdenmukaistettava mahdollisimman pitkälle. |
|
(26) |
Direktiivissä 2007/46/EY edellytetään, että valmistajien on annettava kustakin uudesta kevyestä kuljetusajoneuvosta vaatimustenmukaisuustodistus ja että jäsenvaltiot hyväksyvät uuden kevyen kuljetusajoneuvon rekisteröinnin ja käyttöönoton ainoastaan, jos sillä on voimassa oleva vaatimustenmukaisuustodistus. Jäsenvaltioiden keräämien tietojen olisi oltava yhdenmukaisia valmistajan kevyelle kuljetusajoneuvolle antaman vaatimustenmukaisuustodistuksen kanssa ja perustuttava ainoastaan siihen. Vaatimustenmukaisuustodistusten tietoja varten olisi oltava unionin tietokanta. Sitä olisi käytettävä yhteisenä viitetietokantana, jonka avulla jäsenvaltiot voivat pitää helpommin yllä rekisteröintitietojaan ajoneuvojen ensirekisteröinnin yhteydessä. |
|
(27) |
Sitä, miten hyvin valmistajat saavuttavat tässä asetuksessa määritetyt tavoitteet, olisi arvioitava unionin tasolla. Valmistajien, joiden keskimääräiset hiilidioksidipäästöt ylittävät tämän asetuksen nojalla sallitut keskimääräiset hiilidioksidipäästöt, olisi maksettava liikapäästömaksu kultakin kalenterivuodelta 1 päivästä tammikuuta 2014 alkaen. Maksun suuruuden olisi määräydyttävä sen perusteella, missä määrin valmistaja on ylittänyt raja-arvon. Yhdenmukaisuuden varmistamiseksi liikapäästömaksumekanismin olisi oltava samanlainen kuin asetuksessa (EY) N:o 443/2009 säädetty mekanismi. Liikapäästömaksuista kertyviä määriä olisi pidettävä Euroopan unionin yleiseen talousarvioon otettavina tuloina. |
|
(28) |
Kansallisissa toimenpiteissä, joita jäsenvaltiot mahdollisesti pitävät voimassa tai ottavat käyttöön Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 193 artiklan mukaisesti, ei olisi, kun otetaan huomioon tämän asetuksen tavoite ja siinä säädetyt menettelyt, määrättävä lisäseuraamuksia tai ankarampia seuraamuksia valmistajille, jotka eivät täytä tämän asetuksen mukaisia tavoitteitaan. |
|
(29) |
Tämä asetus ei saisi rajoittaa unionin kilpailusääntöjen täysimääräistä soveltamista. |
|
(30) |
Olisi harkittava uusia menettelytapoja pitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiseksi, erityisesti käyrän kaltevuutta, hyötyparametria ja liikapäästömaksujen järjestelmää. |
|
(31) |
Maantiekulkuneuvojen nopeudella on suuri vaikutus niiden polttoaineenkulutukseen ja hiilidioksidipäästöihin. Jos kevyillä kuljetusajoneuvoilla ei ole nopeusrajoituksia, on lisäksi mahdollista, että suurimmista nopeuksista vallitsee kilpailua, joka saattaa johtaa ylisuureen voimansiirtoon ja siihen liittyvään tehottomuuteen hitaampien käyttöolosuhteiden johdosta. Tästä syystä on asianmukaista tutkia tiettyjen moottoriajoneuvoluokkien nopeudenrajoittimien asettamisesta ja käytöstä yhteisössä 10 päivänä helmikuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/6/ETY ( 11 ) soveltamisalan laajentamisen toteuttamiskelpoisuutta, jotta siihen voitaisiin sisällyttää tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat kevyet kuljetusajoneuvot. |
|
(32) |
Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, erityisesti yksityiskohtaisten sääntöjen hyväksyminen keskimääräisten päästöjen seurantaa ja ilmoittamista eli keskimääräisiä päästöjä koskevan tiedon keräämistä, rekisteröintiä, esittämistä, välittämistä, laskemista ja toimittamista varten ja liitteessä II säädettyjen vaatimusten soveltaminen sekä yksityiskohtaisten menettelyjen hyväksyminen liikapäästömaksujen keräämiseksi ja yksityiskohtaisten säännösten antaminen innovatiivisten teknologioiden hyväksymiseksi, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 ( 12 ) mukaisesti. |
|
(33) |
Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti liitteessä II säädettyjen seuranta- ja ilmoitusvaatimusten muuttamiseksi tämän asetuksen soveltamisesta saadun kokemuksen perusteella, liitteessä I tarkoitetun luvun M0 mukauttamiseksi uusien kevyiden kuljetusajoneuvojen kolmen edeltävän kalenterivuoden keskimääräiseen massaan, sääntöjen hyväksymiseksi poikkeuskelpoisuuden arviointiperusteiden tulkinnasta, poikkeushakemusten sisällöstä ja hiilidioksidipäästöjen vähentämisohjelmien sisällöstä ja arvioinnista sekä liitteessä I vahvistettujen kaavojen mukauttamiseksi, jotta voidaan ottaa huomioon mahdolliset hiilidioksidipäästöjen mittaamisessa käytettävään sääntömääräiseen testausmenettelyyn tehdyt muutokset. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. |
|
(34) |
Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli hiilidioksidipäästöjä koskevien vaatimusten vahvistamista uusille kevyille kuljetusajoneuvoille, vaan se voidaan sen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen, |
OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Kohde ja tavoitteet
1. Tässä asetuksessa vahvistetaan uusien kevyiden kuljetusajoneuvojen hiilidioksidipäästöjä koskevat vaatimukset. Asetuksessa vahvistetaan uusien kevyiden kuljetusajoneuvojen keskimääräisten hiilidioksidipäästöjen, joita mitataan asetuksen (EY) N:o 715/2007 ja sen täytäntöönpanotoimenpiteiden mukaisesti, tasoksi 175 g CO2/km, joka saavutetaan parantamalla ajoneuvoteknologiaa sekä hyödyntämällä innovatiivisia teknologioita.
2. Tässä asetuksessa vahvistetaan unionissa rekisteröityjen uusien kevyiden kuljetusajoneuvojen keskimääräisten hiilidioksidipäästöjen, joita mitataan asetuksen (EY) N:o 715/2007 ja sen täytäntöönpanotoimenpiteiden mukaisesti sekä hyödyntäen innovatiivista teknologiaa, tavoitetasoksi vuodesta 2020 alkaen 147 g CO2/km.
2 artikla
Soveltamisala
1. Tätä asetusta sovelletaan direktiivin 2007/46/EY liitteessä II määriteltyihin N1-luokan moottoriajoneuvoihin, joiden vertailumassa on enintään 2 610 kilogrammaa, sekä N1-luokan ajoneuvoihin, joihin tyyppihyväksyntä ulotetaan asetuksen (EY) N:o 715/2007 2 artiklan 2 kohdan nojalla, jäljempänä ’kevyet kuljetusajoneuvot’, jotka rekisteröidään unionissa ensimmäistä kertaa ja joita ei ole aiemmin rekisteröity unionin ulkopuolella, jäljempänä ’uudet kevyet kuljetusajoneuvot’.
2. Aiempaa rekisteröintiä, joka on tehty unionin ulkopuolella alle kolme kuukautta ennen unionissa tehtyä rekisteröintiä, ei oteta huomioon.
3. Tätä asetusta ei sovelleta direktiivin 2007/46/EY liitteessä II olevan A osan 5 kohdassa määriteltyihin erikoiskäyttöön tarkoitettuihin ajoneuvoihin.
4. Jäljempänä olevia 4 artiklaa, 8 artiklan 4 kohdan b ja c alakohtaa, 9 artiklaa ja 10 artiklan 1 kohdan a ja c alakohtaa ei sovelleta valmistajiin, joiden kaikki yritykset yhteensä ovat vastuussa alle 1 000:sta unionissa edellisen kalenterivuoden aikana rekisteröidystä uudesta kevyestä kuljetusajoneuvosta.
3 artikla
Määritelmät
1. Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
a) ’keskimääräisillä hiilidioksidipäästöillä’ kaikkien tietyn valmistajan valmistamien kevyiden kuljetusajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen keskiarvoa;
b) ’vaatimustenmukaisuustodistuksella’ direktiivin 2007/46/EY 18 artiklassa tarkoitettua todistusta;
c) ’valmistuneella ajoneuvolla’ ajoneuvoa, jolle on myönnetty tyyppihyväksyntä direktiivin 2007/46/EY mukaisen monivaiheisen tyyppihyväksyntämenettelyn tuloksena;
d) ’valmiilla ajoneuvolla’ ajoneuvoa, jonka ei tarvitse olla valmistunut, jotta se täyttäisi direktiivin 2007/46/EY sitä koskevat tekniset vaatimukset;
e) ’perusajoneuvolla’ ajoneuvoa, jota käytetään monivaiheisen tyyppihyväksyntämenettelyn alkuvaiheen aikana;
f) ’valmistajalla’ henkilöä tai elintä, joka vastaa hyväksyntäviranomaiselle kaikista EY:n tyyppihyväksyntämenettelyyn liittyvistä seikoista direktiivin 2007/46/EY mukaisesti sekä tuotannon vaatimustenmukaisuuden varmistamisesta;
g) ’massalla’ korilla varustetun ajokuntoisen ajoneuvon massaa vaatimustenmukaisuustodistuksen mukaisena ja direktiivin 2007/46/EY liitteessä I olevassa 2.6 kohdassa määriteltynä;
h) ’hiilidioksidipäästöillä’ kevyiden kuljetusajoneuvojen päästöjä, jotka on mitattu asetuksen (EY) N:o 715/2007 mukaisesti ja määritelty valmiin tai valmistuneen ajoneuvon vaatimustenmukaisuustodistuksessa hiilidioksidipäästöjen massaksi (yhdistetty);
i) ’päästötavoitteella’ tietyn valmistajan valmistamien uusien kevyiden kuljetusajoneuvojen liitteen I mukaisesti määriteltyjen ohjeellisten hiilidioksidipäästöjen keskiarvoa tai, jos valmistajalle on myönnetty 11 artiklan nojalla poikkeus, kyseisen poikkeuksen mukaisesti määritettyä päästötavoitetta;
j) ’jalanjäljellä’ akselivälillä kerrottua keskimääräistä raideväliä vaatimustenmukaisuustodistuksen mukaisena ja direktiivin 2007/46/EY liitteessä I olevassa 2.1 ja 2.3 kohdassa määriteltynä;
k) ’hyötykuormalla’ eroa direktiivin 2007/46/EY liitteen II mukaisen suurimman teknisesti sallitun massan (kuormitettuna) ja ajoneuvon massan välillä.
2. Tässä asetuksessa ’sidossuhteessa olevien valmistajien ryhmällä’ tarkoitetaan valmistajaa ja siihen sidossuhteessa olevia yrityksiä. Valmistajien osalta ’sidossuhteessa olevalla yrityksellä’ tarkoitetaan:
a) yrityksiä, jossa valmistajalla on suoraan tai välillisesti:
i) valtuudet käyttää yli puolta äänimäärästä; tai
ii) valtuudet nimittää yli puolet hallintoneuvoston, hallituksen tai yritystä lain mukaan edustavien elinten jäsenistä; tai
iii) oikeus johtaa yrityksen liiketoimintaa;
b) yrityksiä, joilla on, suoraan tai välillisesti, a alakohdassa luetellut oikeudet tai valtuudet valmistajaan nähden;
c) yrityksiä, joissa b alakohdassa tarkoitetulla yrityksellä on, suoraan tai välillisesti, a alakohdassa luetellut oikeudet tai valtuudet;
d) yrityksiä, joissa valmistajalla on yhden tai useamman a, b tai c alakohdassa tarkoitetun yrityksen kanssa a alakohdassa luetellut oikeudet tai valtuudet taikka joissa kahdella tai useammalla a, b tai c alakohdassa tarkoitetuista yrityksistä on yhteisesti tällaiset oikeudet tai valtuudet;
e) yrityksiä, joissa a alakohdassa luetellut oikeudet tai valtuudet ovat yhteisesti valmistajan tai yhden tai useamman siihen sidossuhteessa olevan a–d alakohdassa tarkoitetun yrityksen ja yhden tai useamman kolmannen osapuolen hallussa.
4 artikla
Päästötavoitteet
Kunkin kevyiden kuljetusajoneuvojen valmistajan on varmistettava, etteivät sen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt ylitä 1 päivänä tammikuuta 2014 alkavana kalenterivuonna ja kunakin seuraavana kalenterivuonna päästötavoitetta, joka sille on määritelty liitteen I mukaisesti tai, jos valmistajalle on myönnetty 11 artiklan nojalla poikkeus, tämän poikkeuksen mukaisesti.
Jos valmistuneen ajoneuvon päästötietoja ei ole saatavilla, perusajoneuvon valmistajan on käytettävä perusajoneuvon päästötietoja keskimääräisten hiilidioksidipäästöjensä määrittämiseksi.
Kunkin valmistajan keskimääräisten hiilidioksidipäästöjen määrittämiseksi otetaan huomioon seuraavat prosentuaaliset osuudet asianomaisena vuonna rekisteröidyistä kunkin valmistajan uusista kevyistä kuljetusajoneuvoista:
— 70 prosenttia vuonna 2014,
— 75 prosenttia vuonna 2015,
— 80 prosenttia vuonna 2016,
— 100 prosenttia vuodesta 2017 alkaen.
5 artikla
Superbonukset
Laskettaessa keskimääräisiä hiilidioksidipäästöjä jokainen uusi kevyt kuljetusajoneuvo, jonka hiilidioksidipäästöt ovat alle 50 g CO2/km, vastaa
— 3,5:tä kevyttä kuljetusajoneuvoa vuonna 2014,
— 3,5:tä kevyttä kuljetusajoneuvoa vuonna 2015,
— 2,5:tä kevyttä kuljetusajoneuvoa vuonna 2016,
— 1,5:tä kevyttä kuljetusajoneuvoa vuonna 2017,
— yhtä kevyttä kuljetusajoneuvoa vuodesta 2018.
Niin kauan kuin superbonusjärjestelmää sovelletaan, uusien kevyiden kuljetusajoneuvojen, joiden hiilidioksidipäästöt ovat alle 50 g CO2/km, valmistajakohtainen enimmäismäärä, joka otetaan huomioon ensimmäisessä kohdassa vahvistettujen kertoimien soveltamisessa, saa olla enintään 25 000 kevyttä kuljetusajoneuvoa.
6 artikla
Vaihtoehtoista polttoainetta käyttävien kevyiden kuljetusajoneuvojen päästötavoitteet
Määritettäessä, noudattaako valmistaja 4 artiklassa tarkoitettua päästötavoitettaan, on 31 päivään joulukuuta 2015 mennessä alennettava viidellä prosentilla sellaisten unionin lainsäädännön tai eurooppalaisten teknisten standardien mukaisten kevyiden kuljetusajoneuvojen hiilidioksidi-päästöjä, joissa voidaan käyttää bioetanolia 85 prosenttia sisältävää bensiinisekoitusta (’E85’), jotta voidaan ottaa huomioon biopolttoaineita käyttämällä saavutettavat paremmat tekniset valmiudet ja päästöjen vähentämismahdollisuudet. Tätä alennusta sovelletaan ainoastaan, jos vähintään 30 prosenttia siinä jäsenvaltiossa olevista huoltoasemista, jossa kevyt kuljetusajoneuvo on rekisteröity, tarjoaa tämäntyyppistä vaihtoehtoista polttoainetta, joka täyttää biopolttoaineille asiaan liittyvässä unionin lainsäädännössä asetetut kestävyyttä koskevat arviointiperusteet.
7 artikla
Yhteenliittymien muodostaminen
1. Uusien kevyiden kuljetusajoneuvojen valmistajat, joille ei ole myönnetty 11 artiklan mukaista poikkeusta, voivat muodostaa yhteenliittymän täyttääkseen 4 artiklan mukaiset velvoitteensa.
2. Sopimus yhteenliittymän muodostamisesta voi koskea yhtä tai useampaa kalenterivuotta, edellyttäen että minkään sopimuksen kokonaiskesto ei ylitä viittä kalenterivuotta, ja sopimus on tehtävä viimeistään 31 päivänä joulukuuta ensimmäisenä kalenterivuonna, jolta päästöt on tarkoitus yhdistää. Valmistajien, jotka muodostavat yhteenliittymän, on toimitettava komissiolle seuraavat tiedot:
a) valmistajat, jotka kuuluvat yhteenliittymään;
b) valmistaja, joka on nimetty yhteenliittymän johtajaksi ja joka toimii yhteenliittymän yhteystahona ja vastaa kaikkien niiden liikapäästömaksujen suorittamisesta, jotka yhteenliittymälle asetetaan 9 artiklan mukaisesti;
c) selvitys siitä, että yhteenliittymän johtaja pystyy täyttämään b alakohdan mukaiset velvoitteensa.
3. Jos ehdotettu yhteenliittymän johtaja ei pysty täyttämään vaatimusta yhteenliittymälle 9 artiklan mukaisesti asetetun liikapäästömaksun suorittamisesta, komissio ilmoittaa tästä valmistajille.
4. Yhteenliittymään kuuluvien valmistajien on yhdessä ilmoitettava komissiolle, jos yhteenliittymän johtaja vaihtuu tai johtajan taloudellisessa tilanteessa tapahtuu muutoksia, jotka voivat vaikuttaa johtajan kykyyn täyttää vaatimus yhteenliittymälle 9 artiklan mukaisesti asetetun liikapäästömaksun suorittamisesta, ja jos yhteenliittymän kokoonpanossa tapahtuu muutos tai yhteenliittymä purkautuu.
5. Valmistajat voivat sopia yhteenliittymää koskevista järjestelyistä edellyttäen, että nämä sopimukset ovat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 ja 102 artiklan mukaisia ja että ne sallivat jokaisen yhteenliittymän jäseneksi hakevan valmistajan avoimen ja syrjimättömän osallistumisen yhteenliittymään kaupallisesti kohtuullisin ehdoin. Yhteenliittymän kaikkien jäsenten on huolehdittava erityisesti siitä, ettei niiden sopiman yhteenliittymää koskevan järjestelyn yhteydessä jaeta eikä vaihdeta tietoja seuraavia tietoja lukuun ottamatta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta unionin kilpailusääntöjen yleistä soveltamista tällaisiin yhteenliittymiin:
a) keskimääräiset hiilidioksidipäästöt;
b) päästötavoite;
c) rekisteröityjen ajoneuvojen kokonaismäärä.
6. Edellä olevaa 5 kohtaa ei sovelleta, jos kaikki yhteenliittymässä mukana olevat valmistajat kuuluvat samaan sidossuhteessa olevien valmistajien ryhmään.
7. Edellä 4 artiklassa valmistajille säädettyjen velvoitteiden täyttämisen kannalta valmistajia, jotka kuuluvat yhteenliittymään, josta komissiolle on toimitettu tietoja, pidetään yhtenä ainoana valmistajana, paitsi jos ilmoitus on tehty 3 kohdan nojalla. Yksittäisiä valmistajia ja yhteenliittymiä koskevat seuranta- ja ilmoitustiedot kirjataan, niistä ilmoitetaan ja ne asetetaan saataville 8 artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa keskusrekisterissä.
8 artikla
Keskimääräisten päästöjen seuranta ja ilmoittaminen
1. Kunkin jäsenvaltion on 1 päivänä tammikuuta 2012 alkavalta kalenterivuodelta ja kultakin seuraavalta kalenterivuodelta kerättävä tiedot kustakin alueellaan rekisteröidystä uudesta kevyestä kuljetusajoneuvosta liitteessä II olevan A osan mukaisesti. Nämä tiedot on annettava kussakin jäsenvaltiossa olevien valmistajien ja niiden nimeämien maahantuojien tai edustajien saataville. Jäsenvaltioiden on pyrittävä kaikin keinoin varmistamaan, että ilmoituksen tekevät elimet toimivat avoimesti.
2. Kunkin jäsenvaltion on vuodesta 2013 alkaen kunakin vuonna viimeistään 28 päivänä helmikuuta määriteltävä liitteessä II olevassa B osassa luetellut tiedot edelliseltä kalenterivuodelta ja toimitettava ne komissiolle. Tiedot on toimitettava liitteessä II olevassa C osassa määritetyssä muodossa.
3. Jäsenvaltion on komission pyynnöstä toimitettava myös kaikki 1 kohdan nojalla kerätyt tiedot.
4. Komissio pitää keskusrekisteriä jäsenvaltioiden tämän artiklan mukaisesti ilmoittamista tiedoista, ja tämän rekisterin tiedot ovat julkisesti saatavilla. Komissio tekee 30 päivään kesäkuuta 2013 mennessä ja kunakin seuraavana vuotena kunkin valmistajan osalta seuraavia seikkoja koskevan alustavan laskelman:
a) keskimääräiset hiilidioksidipäästöt edellisenä kalenterivuonna;
b) päästötavoitteet edellisenä kalenterivuonna;
c) valmistajan edellisen kalenterivuoden keskimääräisten hiilidioksidipäästöjen ja sen kyseisen vuoden päästötavoitteen välinen ero.
Komissio ilmoittaa kullekin valmistajalle tätä koskevan alustavan laskelmansa. Ilmoitus sisältää kunkin jäsenvaltion osalta tiedot uusien rekisteröityjen kevyiden kuljetusajoneuvojen lukumäärästä ja niiden hiilidioksidipäästöistä.
5. Valmistaja voi kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun sille on ilmoitettu 4 kohdassa tarkoitettu alustava laskelma, ilmoittaa komissiolle tiedoissa mahdollisesti olevista virheistä mainiten sen jäsenvaltion, jossa se katsoo virheen syntyneen.
6. Komissio tutkii valmistajien tekemät ilmoitukset ja viimeistään 31 päivänä lokakuuta joko vahvistaa 4 kohdan mukaiset alustavat laskelmat tai muuttaa niitä.
7. Jos komissio katsoo kalenterivuosien 2012 ja 2013 osalta sekä 5 kohdan nojalla tehtyjen laskelmien perusteella, että valmistajan keskimääräiset hiilidioksidipäästöt ylittävät valmistajalle asetetun päästötavoitteen, se ilmoittaa tästä valmistajalle.
8. Asetuksen (EY) N:o 443/2009 8 artiklan 7 kohdan mukaisesti nimetty toimivaltainen viranomainen kerää ja toimittaa kussakin jäsenvaltiossa seurantatiedot tämän artiklan mukaisesti.
9. Komissio hyväksyy yksityiskohtaiset säännöt tässä artiklassa tarkoitetusta tietojen seurannasta ja ilmoittamisesta sekä liitteen II soveltamisesta. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
Tämän asetuksen soveltamisesta saatujen kokemusten huomioon ottamiseksi komissio voi muuttaa liitettä II delegoiduilla säädöksillä 15 artiklan mukaisesti ja 16 ja 17 artiklassa säädettyjä ehtoja noudattaen.
10. Jäsenvaltioiden on lisäksi kerättävä ja ilmoitettava tiedot tämän artiklan mukaisesti sellaisten direktiivin 2007/46/EY liitteessä II määriteltyihin M2- ja N2-luokkiin kuuluvien ajoneuvojen rekisteröinneistä, joiden vertailumassa on enintään 2 610 kilogrammaa, sekä sellaisten ajoneuvojen rekisteröinneistä, joihin tyyppihyväksyntä ulotetaan asetuksen (EY) N:o 715/2007 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
9 artikla
Liikapäästömaksu
1. Jos valmistajan keskimääräiset hiilidioksidipäästöt ylittävät 1 päivästä tammikuuta31 päivään joulukuuta 2014 ja sitä seuraavina kalenterivuosina valmistajan päästötavoitteen, komissio määrää valmistajalle tai, kun kyse on yhteenliittymästä, sen johtajalle liikapäästömaksun.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu liikapäästömaksu lasketaan seuraavia kaavoja käyttäen:
a) vuodesta 2014 vuoteen 2018:
i) jos päästöylitys on yli 3 g CO2/km:
((päästöylitys – 3 g CO2/km) × 95 euroa + 45 euroa) × uusien kevyiden kuljetusajoneuvojen lukumäärä;
ii) jos päästöylitys on yli 2 g CO2/km muttei yli 3:a g CO2/km:
((päästöylitys – 2 g CO2/km) × 25 euroa + 20 euroa) × uusien kevyiden kuljetusajoneuvojen lukumäärä;
iii) jos päästöylitys on yli 1 g CO2/km muttei yli 2:ta g CO2/km:
((päästöylitys – 1 g CO2/km) × 15 euroa + 5 euroa) × uusien kevyiden kuljetusajoneuvojen lukumäärä;
iv) jos päästöylitys on enintään 1 g CO2/km:
(päästöylitys × 5 euroa) × uusien kevyiden kuljetusajoneuvojen lukumäärä;
b) vuodesta 2019 alkaen:
(päästöylitys × 95 euroa) × uusien kevyiden kuljetusajoneuvojen lukumäärä.
Tässä artiklassa tarkoitetaan:
— ’päästöylityksellä’ sitä positiivista grammojen määrää kilometriä kohden, jolla valmistajan keskimääräiset hiilidioksidipäästöt, kun otetaan huomioon 12 artiklan mukaisesti hyväksyttyjen innovatiivisten teknologioiden ansiosta saavutetut hiilidioksidipäästöjen vähennykset, ylittävät valmistajalle kyseiseksi kalenterivuodeksi tai siksi kalenterivuoden osaksi, jota 4 artiklan mukainen velvoite koskee, asetetun päästötavoitteen, pyöristettynä lähimpään kolmeen desimaaliin, ja
— ’uusien kevyiden kuljetusajoneuvojen lukumäärällä’ tietyn valmistajan valmistamien ja kyseisenä kautena 4 artiklassa säädettyjen vaiheittaisten käyttöönottokriteerien mukaisesti rekisteröityjen uusien kevyiden kuljetusajoneuvojen lukumäärää.
3. Komissio hyväksyy yksityiskohtaiset menettelyt tämän artiklan 1 kohdan mukaisten liikapäästömaksujen keräämiseksi. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
4. Liikapäästömaksusta kertyviä määriä pidetään Euroopan unionin yleiseen talousarvioon otettavina tuloina.
10 artikla
Valmistajien suoritustason julkaiseminen
1. Komissio julkaisee viimeistään 31 päivänä lokakuuta 2013 ja viimeistään 31 päivänä lokakuuta kunakin seuraavana vuonna luettelon, joka sisältää kustakin valmistajasta seuraavat tiedot:
a) valmistajan edellisen kalenterivuoden päästötavoite;
b) valmistajan edellisen kalenterivuoden keskimääräiset hiilidioksidipäästöt;
c) valmistajan edellisen kalenterivuoden keskimääräisten hiilidioksidipäästöjen ja kyseisen vuoden päästötavoitteen välinen ero;
d) kaikkien unionissa edellisenä kalenterivuonna rekisteröityjen uusien kevyiden kuljetusajoneuvojen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt;
e) kaikkien unionissa edellisenä kalenterivuonna rekisteröityjen uusien kevyiden kuljetusajoneuvojen keskimääräinen massa.
2. Edellä olevan 1 kohdan mukaisesti julkaistussa luettelossa on 31 päivästä lokakuuta 2015 alkaen ilmoitettava myös, onko valmistaja täyttänyt 4 artiklan mukaiset vaatimukset edellisenä kalenterivuonna.
11 artikla
Tietyille valmistajille myönnettävät poikkeukset
1. Poikkeusta liitteen I mukaisesti lasketusta päästötavoitteesta voi hakea valmistaja, joka valmistaa vähemmän kuin 22 000 unionissa rekisteröitävää uutta kevyttä kuljetusajoneuvoa kalenterivuotta kohden ja joka:
a) ei kuulu sidossuhteessa olevien valmistajien ryhmään; tai
b) kuuluu sidossuhteessa olevien valmistajien ryhmään, joka vastaa yhteensä alle 22 000 uudesta unionissa rekisteröitävästä kevyestä kuljetusajoneuvosta kalenterivuotta kohden; tai
c) kuuluu sidossuhteessa olevien valmistajien ryhmään, mutta sillä on omat tuotantolaitokset ja suunnittelukeskus.
2. Edellä olevan 1 kohdan mukaisesti haettu poikkeus voidaan myöntää enintään viideksi kalenterivuodeksi. Hakemus on tehtävä komissiolle, ja siinä on oltava seuraavat tiedot:
a) valmistajan nimi ja yhteyshenkilö;
b) selvitys siitä, että valmistajalle voidaan myöntää 1 kohdan mukainen poikkeus;
c) yksityiskohtaiset tiedot valmistajan valmistamista kevyistä kuljetusajoneuvoista, niiden massa ja hiilidioksidipäästöt mukaan lukien; ja
d) päästötavoite, joka on valmistajan vähennysvalmiuksien mukainen, mukaan lukien taloudelliset ja tekniset mahdollisuudet vähentää valmistajan hiilidioksidipäästöjä, ja jossa otetaan huomioon valmistetun kevyen kuljetusajoneuvotyypin markkinoiden ominaisuudet.
3. Jos komissio katsoo, että valmistajalle voidaan myöntää 1 kohdan mukaisesti haettu poikkeus ja että valmistajan esittämä päästötavoite vastaa sen mahdollisuuksia vähentää päästöjä, mukaan lukien taloudelliset ja tekniset mahdollisuudet vähentää valmistajan hiilidioksidipäästöjä, komissio myöntää valmistajalle poikkeuksen ottaen huomioon valmistetun kevyen kuljetusajoneuvotyypin markkinoiden ominaisuudet. ►M2 ————— ◄
4. Valmistajan, jolle on myönnetty tämän artiklan mukainen poikkeus, on ilmoitettava komissiolle välittömästi kaikista muutoksista, jotka vaikuttavat tai voivat vaikuttaa valmistajan kelpoisuuteen kuulua poikkeuksen piiriin.
5. Jos komissio 4 kohdan mukaisen ilmoituksen perusteella tai muusta syystä katsoo, ettei valmistaja ole enää kelpoinen kuulumaan poikkeuksen piiriin, se kumoaa poikkeuksen seuraavan kalenterivuoden 1 päivästä tammikuuta alkaen ja ilmoittaa tästä valmistajalle.
6. Jos valmistaja ei saavuta päästötavoitettaan, komissio määrää sille 9 artiklassa säädetyn liikapäästömaksun.
7. Tämän artiklan 1–6 kohdan täydentämiseksi komissio hyväksyy delegoiduilla säädöksillä 15 artiklan mukaisesti ja 16 ja 17 artiklassa säädettyjä ehtoja noudattaen sääntöjä, jotka koskevat muun muassa poikkeuskelpoisuuden arviointiperusteiden tulkintaa, hakemusten sisältöä sekä hiilidioksidipäästöjen vähentämisohjelmien sisältöä ja arviointia.
8. Poikkeushakemukset, mukaan lukien niitä tukevat tiedot, 4 kohdan mukaiset ilmoitukset, 5 kohdan mukaiset kumoamiset, 6 kohdan mukaisesti määrätyt liikapäästömaksut ja 7 kohdan nojalla hyväksytyt säädökset on annettava yleisön saataville, jollei Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30 päivänä toukokuuta 2001 annetusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesta (EY) N:o 1049/2001 ( 13 ) muuta johdu.
12 artikla
Ekoinnovointi
1. Innovatiivisten teknologioiden tai innovatiivisten teknologioiden yhdistelmän (”innovatiivinen teknologiapaketti”) käytön avulla saavutetut hiilidioksidisäästöt otetaan huomioon laitetoimittajan tai valmistajan hakemuksesta.
Näiden teknologioiden avulla saavutettu osuus valmistajan päästötavoitteen alentumiseen voi olla korkeintaan 7 g CO2/km.
2. Komissio hyväksyy 1 kohdassa tarkoitettujen innovatiivisten teknologioiden tai innovatiivisten teknologiapakettien hyväksymistä koskevaan menettelyyn sovellettavat yksityiskohtaiset säännökset täytäntöönpanosäädöksillä viimeistään 31 päivän joulukuuta 2012. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään tämän asetuksen 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Nämä yksityiskohtaiset säännökset vastaavat asetuksen (EY) N:o 443/2009 12 artiklan 2 kohdan mukaisia säännöksiä, ja ne pohjautuvat seuraaviin innovatiivisia teknologioita koskeviin perusteisiin:
a) laitetoimittajan tai valmistajan on oltava vastuussa siitä, että innovatiivisten teknologioiden käytöllä voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä;
b) innovatiivisilla teknologioilla on oltava todennettava osuus hiilidioksidin vähentämiseen;
c) innovatiiviset teknologiat eivät saa kuulua hiilidioksidimittausten standarditestisyklin piiriin eivätkä sellaisten pakollisten säännösten soveltamisalaan, jotka johtuvat asetuksen (EY) N:o 443/2009 1 artiklassa tarkoitetuista täydentävistä lisätoimenpiteistä, joilla saavutetaan vähennys 10 g CO2/km, eivätkä ne saa olla pakollisia muiden unionin oikeuden säännösten nojalla.
3. Laitetoimittajan tai valmistajan, joka pyytää, että jokin toimenpide hyväksytään innovatiiviseksi teknologiaksi, on toimitettava komissiolle selvitys, johon sisältyy riippumattoman ja sertifioidun elimen laatima todentamiskertomus. Jos toimenpiteellä ja toisella jo hyväksytyllä innovatiivisella teknologialla on mahdollisesti vuorovaikutusta, selvityksessä on oltava maininta tästä vuorovaikutuksesta, ja todentamiskertomuksessa on arvioitava, missä määrin tämä vuorovaikutus muuttaa kullakin toimenpiteellä saavutettua vähennystä.
4. Komissio hyväksyy saavutetun vähennyksen 2 kohdassa säädettyjen perusteiden nojalla.
13 artikla
Uudelleentarkastelu ja kertomus
1. Komissio tarkastelee 31 päivään joulukuuta 2015 mennessä uudelleen tätä asetusta, erityisesti siinä asetettuja päästötavoitteita ja keinoja hiilidioksidipäästötavoitteiden asettamiseksi uusille kevyille kuljetusajoneuvoille vuoden 2020 jälkeistä ajanjaksoa varten. Arvioinnin tarvittavasta vähennysasteesta olisi sen vuoksi oltava yhdenmukainen unionin pitkän aikavälin ilmastotavoitteiden ja kevyiden kuljetusajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen kustannustehokkaan vähennysteknologian kehittämisen vaikutusten kanssa. Komissio toimittaa tämän arvioinnin tuloksista kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Kertomukseen on tarvittaessa sisällytettävä asianmukaisia ehdotuksia tämän asetuksen muuttamiseksi, mukaan lukien mahdollisesti asetettava realistinen ja saavutettavissa oleva tavoite kattavan vaikutustenarvioinnin perusteella, jossa tarkastellaan, ovatko kevyitä kuljetusajoneuvoja valmistava teollisuus ja siitä riippuvaiset teollisuudenalat kilpailukykyisiä jatkossa. Näitä ehdotuksia laatiessaan komissio huolehtii siitä, että kyseiset ehdotukset ovat kilpailun kannalta mahdollisimman neutraaleja sekä sosiaalisesti oikeudenmukaisia ja kestäviä.
2. Komissio tekee tarvittaessa vuoteen 2014 mennessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen siitä, että tämän asetuksen soveltamisalaan sisällytetään direktiivin 2007/46/EY liitteessä II määriteltyihin N2- ja M2-luokkiin kuuluvat ajoneuvot, joiden vertailumassa on enintään 2 610 kilogrammaa, sekä sellaiset ajoneuvot, joihin tyyppihyväksyntä ulotetaan asetuksen (EY) N:o 715/2007 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti, jotta voidaan saavuttaa vuodesta 2020 alkaen sovellettava pitkän aikavälin tavoite.
3. Vaikutustenarvioinnin jälkeen komissio julkaisee vuoteen 2014 mennessä kertomuksen, jossa käsitellään jalanjälkeä ja hyötykuormaa koskevien tietojen saatavuutta ja niiden käyttöä hyötyparametreina päästötavoitteiden määrittämisessä, ja tekee tarvittaessa Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen liitteen I muuttamisesta tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen.
4. Komissio luo 31 päivään joulukuuta 2011 mennessä menettelyn, jonka avulla voidaan laskea valmistuneiden ajoneuvojen asianmukaiset hiilidioksidipäästö-, polttoainetehokkuus- ja massa-arvot, ja varmistaa, että perusajoneuvon valmistajalla on oikea-aikaisesti käytössään valmistuneen ajoneuvon massa- ja hiilidioksidipäästötiedot.
5. Komissio muuttaa 31 päivään lokakuuta 2016 mennessä ja sen jälkeen joka kolmas vuosi liitettä I delegoiduilla säädöksillä 15 artiklan mukaisesti ja 16 ja 17 artiklassa säädettyjä ehtoja noudattaen kyseisessä liitteessä tarkoitetun luvun M0 mukauttamiseksi uusien kevyiden kuljetusajoneuvojen kolmen edeltävän kalenterivuoden keskimääräiseen massaan.
Nämä mukautukset tulevat ensimmäisen kerran voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018 sekä sen jälkeen joka kolmas vuosi.
6. Komissio sisällyttää kevyet kuljetusajoneuvot asetuksen (EY) N:o 443/2009 13 artiklan 3 kohdan mukaiseen hiilidioksidipäästöjen mittausmenetelmien tarkistukseen.
▼M2 —————
Komissio sisällyttää kevyet kuljetusajoneuvot asetuksen (EY) N:o 443/2009 13 artiklan 4 kohdan mukaiseen direktiivin 2007/46/EY tarkistukseen.
Komissio määrittelee täytäntöönpanosäädöksillä tarvittavat korrelaatioparametrit, jotta voidaan ottaa huomioon asetuksessa (EY) N:o 715/2007 ja komission asetuksessa (EY) N:o 692/2008 ( 14 ) tarkoitettuun hiilidioksidipäästöjen mittaamisessa käytettävään sääntömääräiseen testausmenettelyyn mahdollisesti tehdyt muutokset. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään tämän asetuksen 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
Komissiolle siirretään valta hyväksyä delegoituja säädöksiä 15 artiklan mukaisesti ja 16 ja 17 artiklassa säädetyin edellytyksin liitteen I kaavojen mukauttamiseksi käyttäen ensimmäisen alakohdan mukaisesti hyväksyttyjä menetelmiä ja samalla varmistaen, että erilaisia hyötyjä tarjoavien ajoneuvojen ja valmistajien vähennysvaatimukset ovat vanhassa ja uudessa testimenettelyssä tiukkuudeltaan vertailukelpoisia.
14 artikla
Komiteamenettely
1. Komissiota avustaa järjestelmästä yhteisön kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja Kioton pöytäkirjan täytäntöönpanemiseksi 11 päivänä helmikuuta 2004 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 280/2004/EY ( 15 ) 9 artiklalla perustettu ilmastonmuutoskomitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.
2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.
2a. Jos 1 kohdassa tarkoitettu komitea ei anna lausuntoa, komissio ei hyväksy luonnosta täytäntöönpanosäädökseksi ja sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklan 4 kohdan kolmatta alakohtaa.
15 artikla
Siirretyn säädösvallan käyttäminen
1. Siirretään komissiolle viiden vuoden ajaksi 3 päivästä kesäkuuta 2011 lukien valta antaa 8 artiklan 9 kohdan toisessa alakohdassa, 11 artiklan 7 kohdassa, 13 artiklan 5 kohdassa sekä 13 artiklan 6 kohdan neljännessä alakohdassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä. Komissio esittää siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään kuusi kuukautta ennen viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto peruuta siirtoa 16 artiklan mukaisesti.
2. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, se antaa säädöksen tiedoksi samanaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
3. Komissiolle siirrettyyn valtaan antaa delegoituja säädöksiä sovelletaan 16 ja 17 artiklassa säädettyjä ehtoja.
16 artikla
Säädösvallan siirron peruuttaminen
1. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi peruuttaa 8 artiklan 9 kohdassa, 11 artiklan 7 kohdassa, 13 artiklan 5 kohdassa ja 13 artiklan 6 kohdan neljännessä alakohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron.
2. Toimielin, joka on aloittanut sisäisen menettelyn päättääkseen, peruuttaako se säädösvallan siirron, pyrkii ilmoittamaan asiasta toiselle toimielimelle ja komissiolle kohtuullisessa ajassa ennen lopullisen päätöksen tekemistä sekä ilmoittaa samalla, mitä siirrettyä säädösvaltaa mahdollinen peruuttaminen koskee, ja mainitsee peruuttamisen mahdolliset syyt.
3. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan joko välittömästi tai jonakin myöhempänä, siinä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta aiemmin annettujen delegoitujen säädösten voimassaoloon. Se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
17 artikla
Delegoitujen säädösten vastustaminen
1. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi vastustaa delegoitua säädöstä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun säädös on annettu tiedoksi.
Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta määräaikaa pidennetään kahdella kuukaudella.
2. Jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole 1 kohdassa tarkoitetun määräajan päättyessä vastustanut delegoitua säädöstä, se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja tulee voimaan siinä mainittuna päivänä.
Delegoitu säädös voidaan julkaista Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja se voi tulla voimaan ennen kyseisen määräajan päättymistä, jos Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat molemmat ilmoittaneet komissiolle, etteivät ne aio vastustaa kyseistä säädöstä.
3. Jos joko Euroopan parlamentti tai neuvosto vastustaa delegoitua säädöstä 1 kohdassa tarkoitetun määräajan kuluessa, se ei tule voimaan. Säädöstä vastustava toimielin esittää syyt, miksi se vastustaa delegoitua säädöstä.
18 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
LIITE I
HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖTAVOITTEET
1. Ohjeelliset hiilidioksidipäästöt mitattuina grammoina kilometriä kohti määritellään kullekin kevyelle kuljetusajoneuvolle seuraavaa kaavaa käyttäen:
a) vuodesta 2014 vuoteen 2017:
Ohjeelliset hiilidioksidipäästöt = 175 + a × (M – M0),
jossa:
|
M |
= |
ajoneuvon massa kilogrammoina (kg) |
|
M0 |
= |
1 706,0 |
|
a |
= |
0,093. |
b) vuodesta 2018:
Ohjeelliset hiilidioksidipäästöt = 175 + a × (M – M0),
jossa:
|
M |
= |
ajoneuvon massa kilogrammoina (kg) |
|
M0 |
= |
13 artiklan 5 kohdan mukaisesti hyväksytty arvo |
|
a |
= |
0,093. |
c) Vuodesta 2020:
jossa
|
M |
= |
ajoneuvon massa kilogrammoina (kg) |
|
M0 |
= |
13 artiklan 5 kohdan mukaisesti hyväksytty arvo |
|
a |
= |
0,096. |
2. Valmistajan kalenterivuosikohtainen päästötavoite lasketaan sen valmistamien kyseisenä kalenterivuonna rekisteröityjen uusien kevyiden kuljetusajoneuvojen ohjeellisten hiilidioksidipäästöjen keskiarvona.
LIITE II
PÄÄSTÖJEN SEURANTA JA ILMOITTAMINEN
A. Tietojen kerääminen kevyistä kuljetusajoneuvoista ja hiilidioksidiseurantatietojen määritteleminen
1. Yksityiskohtaiset tiedot
1.1 N1-ajoneuvoina rekisteröidyt valmiit ajoneuvot
Kun kyseessä ovat EU-tyyppihyväksynnän saaneet N1-ajoneuvoiksi rekisteröidyt ajoneuvot, jäsenvaltioiden on kunakin kalenterivuonna kirjattava seuraavat yksityiskohtaiset tiedot kustakin uudesta kevyestä kuljetusajoneuvosta, kun se rekisteröidään ensimmäistä kertaa niiden alueella:
a) valmistaja;
b) tyyppihyväksynnän numero ja sen laajennus;
c) tyyppi, variantti ja versio;
d) merkki;
e) hyväksytyn ajoneuvotyypin luokka;
f) rekisteröidyn ajoneuvon luokka;
g) hiilidioksidipäästöt;
h) ajokuntoisen ajoneuvon massa;
i) suurin teknisesti sallittu kuormitettu massa;
j) jalanjälki: akseliväli, ohjaavan akselin ja muun akselin raideväli;
k) polttoainetyyppi ja polttoaineen käyttötapa;
l) moottorin kapasiteetti;
m) sähköenergian kulutus;
n) innovatiivisen teknologian tai innovatiivisten teknologioiden ryhmän koodi sekä kyseisen teknologian avulla saavutetut hiilidioksidipäästövähennykset;
o) ajoneuvon valmistenumero.
Tietojen toimittamisessa käytetään C osan 2 jaksossa esitettyä muotoa.
1.2 Monivaiheisen tyyppihyväksynnän piiriin kuuluvat ja N1-luokan ajoneuvoiksi rekisteröidyt ajoneuvot
Kun kyseessä ovat monivaiheisen tyyppihyväksynnän piiriin kuuluvat ja N1-luokan ajoneuvoiksi rekisteröidyt ajoneuvot, jäsenvaltioiden on kunakin kalenterivuonna kirjattava seuraavat yksityiskohtaiset tiedot:
a) (keskeneräiset) perusajoneuvot: 1.1 kohdan a, b, c, d, e, g, h, i, n ja o alakohdissa tarkoitetut tiedot, tai h ja i alakohdissa tarkoitettujen tietojen sijaan oletuslisämassa, joka on toimitettu osana direktiivin 2007/46/EY liitteessä I olevassa 2.17.2 kohdassa tarkoitetut tyyppihyväksyntätiedot;
b) (valmis) perusajoneuvo: 1.1 kohdan a, b, c, d, e, g, h, i, n ja o alakohdassa tarkoitetut tiedot;
c) valmistunut ajoneuvo: 1.1 kohdan a, f, g, h, j, k, l, m ja o alakohdassa tarkoitetut tiedot.
Jos perusajoneuvosta ei voida toimittaa tämän kohdan a ja b alakohdissa tarkoitettuja tietoja, jäsenvaltion on sen sijaan toimitettava tiedot valmistuneesta ajoneuvosta.
Valmistuneiden N1-ajoneuvojen osalta tietojen toimittamisessa käytetään C osan 2 jaksossa esitettyä muotoa.
1.1 kohdan o alakohdassa tarkoitettua ajoneuvon valmistusnumeroa ei julkisteta.
|
2. |
►M1 Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tiedot on otettava asianomaisen kevyen kuljetusajoneuvon vaatimustenmukaisuustodistuksesta, tai niiden on vastattava asianomaisen kevyen kuljetusajoneuvon valmistajan antaman vaatimustenmukaisuustodistuksen tietoja. Jos vaatimustenmukaisuustodistusta ei käytetä, jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet seurantamenettelyn asianmukaisen tarkkuuden varmistamiseksi. ◄ Jos vaatimustenmukaisuustodistuksessa ilmoitetaan sekä kevyen kuljetusajoneuvon vähimmäis- että enimmäismassa, jäsenvaltioiden on tätä asetusta sovellettaessa käytettävä yksinomaan enimmäismassaa. Kun on kyse kahta polttoainetta (bensiini/kaasu) käyttävistä ajoneuvoista, joiden vaatimuksenmukaisuustodistuksessa on mainittu hiilidioksidipäästöluvut molempien polttoainetyyppien osalta, jäsenvaltioiden on käytettävä yksinomaan kaasun osalta mitattua arvoa. |
|
3. |
Jäsenvaltioiden on kultakin kalenterivuodelta määritettävä: a) 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen keräämiseen käytetyt lähteet; b) EY:n tyyppihyväksynnän alaisuuteen kuuluvien uusien kevyiden kuljetusajoneuvojen rekisteröintien kokonaismäärä; c) EY:n monivaiheisen tyyppihyväksyntämenettelyn piiriin kuuluvien uusien kevyiden kuljetusajoneuvojen rekisteröintien kokonaismäärä; d) yksittäin hyväksyttyjen uusien kevyiden kuljetusajoneuvojen uusien rekisteröintien kokonaismäärä; e) kansallisesti pieninä sarjoina hyväksyttyjen uusien kevyiden kuljetusajoneuvojen uusien rekisteröintien kokonaismäärä. |
B. Uusien kevyiden kuljetusajoneuvojen hiilidioksidiseurantatietojen määrittelymenetelmät
Seurantatiedot, jotka jäsenvaltioiden on määritettävä tämän liitteen A osan 1 ja 3 kohdan mukaisesti, määritetään tässä osassa esitettyjen menetelmien avulla.
1. Rekisteröityjen uusien kevyiden kuljetusajoneuvojen lukumäärä
Jäsenvaltioiden on määritettävä alueellaan asianomaisena seurantavuonna rekisteröityjen uusien kevyiden kuljetusajoneuvojen lukumäärä jaoteltuna sen mukaan, sovelletaanko ajoneuvoon EY:n tyyppihyväksyntää, yksittäishyväksyntää vai kansallista pienten sarjojen hyväksyntää, sekä mikäli mahdollista, monivaiheisen tyyppihyväksyntämenettelyn piiriin kuuluvien ajoneuvojen määrä.
▼M1 —————
▼M3 —————
▼M1 —————
7. Valmistuneet ajoneuvot
Monivaiheisen tyyppihyväksyntämenettelyn piiriin kuuluvien ajoneuvojen tapauksessa valmistuneiden ajoneuvojen hiilidioksidipäästöt kohdennetaan perusajoneuvon valmistajalle.
Komissio esittää erityistä seurantamenettelyä ja tarkastelee uudelleen sekä tarvittaessa muuttaa asiaan liittyviä tyyppihyväksyntäsäädöksiä 31 päivään joulukuuta 2011 mennessä, jotta valmistuneiden ajoneuvojen hiilidioksidipäästö-, polttoainetehokkuus- ja massa-arvojen asianmukaisuus voidaan varmistaa, aiheuttamatta kuitenkaan liiallista rasitetta perusajoneuvon valmistajalle.
Tällaista menettelyä määritellessään komissio selvittää tarvittaessa, kuinka massa- ja hiilidioksidiarvoja seurataan, käyttäen eri inertiapainoluokkia vastaavista hiilidioksidiarvoista muodostuvaa taulukkoa tai ainoastaan yhtä hiilidioksidiarvoa, joka lasketaan perusajoneuvon massasta sekä N1-luokittain eritellyistä oletuslisämassoista. Jälkimmäisessä tapauksessa tätä massaa käytetään myös tämän liitteen C osassa.
Komissio varmistaa myös, että perusajoneuvon valmistajalla on oikea-aikaisesti käytössään valmistuneen ajoneuvon massa- ja hiilidioksidipäästötiedot.
Huolimatta siitä, että oletuslisämassa otetaan huomioon tämän liitteen C osaa varten, 8 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun päästötavoitteen alustavaa laskelmaa varten voidaan käyttää ajokuntoisten valmistuneiden ajoneuvojen massaa, jos massa-arvoa ei voida määrittää.
Kun perusajoneuvo on valmis ajoneuvo, päästötavoitteen laskelmaa varten käytetään kyseisen ajokuntoisen ajoneuvon massaa. Kuitenkin jos massa-arvoa ei voida määrittää, päästötavoitteen alustavaa laskelmaa varten voidaan käyttää valmistuneen ajokuntoisen ajoneuvon massaa.
C. Toimitettavien tietojen muoto
Kunakin vuonna jäsenvaltioiden on toimitettava A osan 1 ja 3 kohdassa tarkoitetut tiedot seuraavissa muodoissa:
Jakso 1 — Yhdistetyt seurantatiedot
|
Jäsenvaltio (1): |
|
|
Vuosi |
|
|
Tietolähde |
|
|
EY:n tyyppihyväksynnän alaisuuteen kuuluvien uusien kevyiden kuljetusajoneuvojen rekisteröintien kokonaismäärä |
|
|
yksittäin hyväksyttyjen uusien kevyiden kuljetusajoneuvojen uusien rekisteröintien kokonaismäärä |
|
|
kansallisesti pieninä sarjoina hyväksyttyjen uusien kevyiden kuljetusajoneuvojen uusien rekisteröintien kokonaismäärä |
|
|
monivaiheisen tyyppihyväksynnän piiriin kuuluvien uusien kevyiden kuljetusajoneuvojen rekisteröintien kokonaismäärä (mikäli saatavilla) |
|
|
(1) ISO 3166 alpha-2 -koodit, lukuun ottamatta Kreikkaa ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa, joiden koodit ovat vastaavasti ”EL” ja ”UK”. |
|
Jakso 2 — Yksityiskohtaiset seurantatiedot — yhtä ajoneuvoa koskeva tietue
|
Viittaus A osan 1.1 jaksoon |
Yksityiskohtaiset tiedot kutakin rekisteröityä ajoneuvoa kohti (1) |
|
a) |
Valmistajan nimi — EU:n vakionimike (2) |
|
Valmistajan nimi, OEM-ilmoitus VALMIS AJONEUVO/PERUSAJONEUVO (3) |
|
|
Valmistajan nimi, OEM-ilmoitus VALMISTUNUT AJONEUVO (3) |
|
|
Valmistajan nimi jäsenvaltion rekisterissä (2) |
|
|
b) |
Tyyppihyväksynnän numero ja laajennus |
|
c) |
Tyyppi |
|
Variantti |
|
|
Versio |
|
|
d) |
Merkki |
|
e) |
Hyväksytyn ajoneuvotyypin luokka |
|
f) |
Rekisteröidyn ajoneuvon luokka |
|
g) |
Hiilidioksidipäästöt |
|
h) |
Ajokuntoisen ajoneuvon massa PERUSAJONEUVO |
|
Ajokuntoisen ajoneuvon massa VALMISTUNUT AJONEUVO/VALMIS AJONEUVO |
|
|
i) (4) |
Suurin teknisesti sallittu kuormitettu massa |
|
j) |
Akseliväli |
|
Ohjaavan akselin raideväli (akseli 1) |
|
|
Toisen akselin raideväli (akseli 2) |
|
|
k) |
Polttoainetyyppi |
|
Polttoaineen käyttötapa |
|
|
l) |
Moottorin kapasiteetti (cm3) |
|
m) |
Sähköenergian kulutus (Wh/km) |
|
n) |
Innovatiivinen teknologia tai innovatiivisten teknologioiden ryhmä |
|
Innovatiivisten teknologioiden avulla saavutettu päästövähennys |
|
|
o) |
Ajoneuvon valmistenumero |
|
Direktiivi 2007/46/EY, liite I, 2.17.2 kohta (5) |
Oletuslisämassa (mikäli sovellettavissa, kun kyseessä ovat monivaiheisen tyyppihyväksyntämenettelyn piiriin kuuluvat ajoneuvot) |
|
(1) Jos monivaiheisen tyyppihyväksyntämenettelyn piiriin kuuluvien ajoneuvojen osalta ei voida toimittaa tietoja perusajoneuvosta, jäsenvaltion on toimitettava vähintään tässä muodossa määritetyt tiedot valmistuneesta ajoneuvosta. Jos ajoneuvon valmistusnumeroa ei voida toimittaa, on toimitettava kaikki yksityiskohtaiset tiedot valmiista ajoneuvosta, valmistuneesta ajoneuvosta sekä perusajoneuvosta tämän liitteen A osan 1.2 kohdan a, b ja c alakohdan mukaisesti. (2) Kun kyseessä on kansallinen piensarjatyyppihyväksyntä (NSS) tai yksittäishyväksyntä (IVA), valmistajan nimi ilmoitetaan sarakkeessa ”Valmistajan nimi jäsenvaltion rekisterissä” ja sarakkeessa ”Valmistajan nimi — EU:n vakionimike” ilmoitetaan yksi seuraavista: ”AA-NSS” tai ”AA-IVA” tapauksen mukaan. (3) Kun kyseessä on monivaiheisen tyyppihyväksyntämenettelyn piiriin kuuluva ajoneuvo, ilmoitetaan (keskeneräisen/valmiin) perusajoneuvon valmistaja. Jos perusajoneuvon valmistajaa ei ole saatavilla, ilmoitetaan ainoastaan valmistuneen ajoneuvon valmistaja. (4) Kun kyseessä ovat monivaiheisen tyyppihyväksyntämenettelyn piiriin kuuluvat ajoneuvot, ilmoitetaan perusajoneuvon suurin teknisesti sallittu kuormitettu massa. (5) Kun kyseessä ovat monivaiheisen tyyppihyväksyntämenettelyn piiriin kuuluvat ajoneuvot, ajokuntoisen ajoneuvon massa ja suurin teknisesti sallittu kuormitettu massa perusajoneuvon osalta voidaan korvata oletuslisämassalla, joka määritetään tyyppihyväksyntätiedoissa direktiivin 2007/46/EY liitteessä I olevassa 2.17.2 kohdassa. |
|
( 1 ) EUVL C 44, 11.2.2011, s. 157.
( 2 ) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 15. helmikuuta 2011 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 31. maaliskuuta 2011.
( 3 ) EYVL L 33, 7.2.1994, s. 11.
( 4 ) EUVL L 140, 5.6.2009, s. 136.
( 5 ) EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32.
( 6 ) EUVL L 140, 5.6.2009, s. 1.
( 7 ) EUVL L 171, 29.6.2007, s. 1.
( 8 ) EYVL L 12, 18.1.2000, s. 16.
( 9 ) EUVL L 82, 29.3.2003, s. 33.
( 10 ) EUVL L 263, 9.10.2007, s. 1.
( 11 ) EYVL L 57, 2.3.1992, s. 27.
( 12 ) EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.
( 13 ) EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43.
( 14 ) Komission asetus (EY) N:o 692/2008, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2008, moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen päästöjen (Euro 5 ja Euro 6) osalta ja ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 715/2007 täytäntöönpanosta ja muuttamisesta (EUVL L 199, 28.7.2008, s. 1).
( 15 ) EUVL L 49, 19.2.2004, s. 1.