This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 02010O0020-20121231
Guideline of the European Central Bank of 11 November 2010 on the legal framework for accounting and financial reporting in the European System of Central Banks (recast) (ECB/2010/20) (2011/68/EU)
Consolidated text: Euroopan keskuspankin suuntaviivat , annettu 11 päivänä marraskuuta 2010 , kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevista oikeussäännöistä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä (uudelleenlaadittu) (EKP/2010/20) (2011/68/EU)
Euroopan keskuspankin suuntaviivat , annettu 11 päivänä marraskuuta 2010 , kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevista oikeussäännöistä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä (uudelleenlaadittu) (EKP/2010/20) (2011/68/EU)
2010O0020 — FI — 31.12.2012 — 002.001
Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.
|
EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT, annettu 11 päivänä marraskuuta 2010, kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevista oikeussäännöistä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä (uudelleenlaadittu) (EKP/2010/20) (EYV L 035, 9.2.2011, p.31) |
Muutettu:
|
|
|
Virallinen lehti |
||
|
No |
page |
date |
||
|
EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT, annettu 21 päivänä joulukuuta 2011, |
L 19 |
37 |
24.1.2012 |
|
|
EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT, annettu 10 päivänä joulukuuta 2012, |
L 356 |
94 |
22.12.2012 |
|
EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT,
annettu 11 päivänä marraskuuta 2010,
kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevista oikeussäännöistä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä
(uudelleenlaadittu)
(EKP/2010/20)
(2011/68/EU)
EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön (jäljempänä ”EKPJ:n perussääntö”) ja erityisesti sen 12.1, 14.3 ja 26.4 artiklan,
ottaa huomioon Euroopan keskuspankin (EKP) yleisneuvoston EKPJ:n perussäännön 46.2 artiklan toisen ja kolmannen luetelmakohdan mukaisen myötävaikutuksen,
sekä katsoo seuraavaa:|
(1) |
Kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevista oikeussäännöistä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä 10 päivänä marraskuuta 2006 annettuja suuntaviivoja EKP/2006/16 ( 1 ) on muutettu olennaisesti jo useamman kerran. Kun suuntaviivoihin nyt tehdään uusia, pääasiassa korkoriskeiltä suojautumista sekä erityisten nosto-oikeuksien (SDR) arvostusta koskevia muutoksia, suuntaviivat tulisi selvyyden vuoksi laatia uudelleen. |
|
(2) |
EKPJ:n perussäännön 15 artiklan mukaisesti Euroopan keskuspankkijärjestelmä (EKPJ) on velvollinen laatimaan kertomuksia. |
|
(3) |
EKPJ:n perussäännön 26.3 artiklan mukaisesti EKP:n johtokunta laatii EKPJ:n konsolidoidun taseen analysoimiseen ja johtamiseen liittyviä tarpeita varten. |
|
(4) |
EKPJ:n perussäännön 26.4 artiklan mukaisesti EKP:n neuvosto vahvistaa 26 artiklan soveltamista varten tarvittavat säännöt kansallisten keskuspankkien kirjanpidon ja niiden toimintaa koskevien tilinpäätöstietojen standardoimiseksi. |
|
(5) |
Liikkeessä olevia euroseteleitä, euroseteleiden kohdistamisesta eurojärjestelmässä johtuville nettomääräisille eurojärjestelmän sisäisille saamisille/veloille maksettavaa korkoa sekä rahoitustuloa koskevat julkaistavat tiedot olisi yhdenmukaistettava kansallisten keskuspankkien vuosittain julkaisemissa tilinpäätöksissä. |
ON HYVÄKSYNYT NÄMÄ SUUNTAVIIVAT:
I
LUKU
YLEISET SÄÄNNÖKSET
1 artikla
Määritelmät
1. Näissä suuntaviivoissa tarkoitetaan
a) ”kansallisella keskuspankilla” sellaisen jäsenvaltion kansallista keskuspankkia, jonka rahayksikkö on euro;
b) ”eurojärjestelmän kirjanpitoon ja tilinpäätöstietojen antamiseen liittyvillä tarkoituksilla” niitä tarkoituksia, joita varten EKP EKPJ:n perussäännön 15 ja 26 artiklan mukaisesti tuottaa liitteessä I luetteloidut taseet;
c) ”kirjanpitovelvollisella” EKP:tä tai kansallista keskuspankkia;
d) ”vuosineljänneksen arvostuspäivällä” vuosineljänneksen viimeisen kalenteripäivän päivämäärää;
e) ”konsolidoinnilla” kirjanpitomenettelyä, jossa useiden erillisten oikeushenkilöiden tilinpäätökset yhdistellään ikään kuin ne muodostaisivat yhden ainoan oikeushenkilön;
f) ”käteisrahan käyttöönottovuodella” 12 kuukauden pituista ajanjaksoa, joka alkaa päivänä, jona eurosetelit ja -kolikot saavat laillisen maksuvälineen aseman jäsenvaltiossa, jonka rahayksikkö on euro;
g) ”seteleiden jakoperusteella” prosenttilukuja, jotka saadaan, kun otetaan huomioon EKP:n osuus liikkeeseenlaskettujen euroseteleiden kokonaismäärästä ja sovelletaan merkityn pääoman jakoperustetta kansallisten keskuspankkien osuuteen tästä kokonaismäärästä euroseteleiden liikkeeseenlaskusta 13 päivänä joulukuuta 2010 tehdyn päätöksen EKP/2010/29 ( 2 ), mukaisesti;
h) ”luottolaitoksella” joko a) luottolaitosten liiketoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta 14 päivänä kesäkuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/48/EY ( 3 ), sellaisena kuin se on pantu täytäntöön kansallisessa lainsäädännössä, 2 artiklan ja 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan määritelmän mukaista toimivaltaisen viranomaisen valvonnan alaista luottolaitosta tai b) Euroopan unionin toiminnasta annetun sopimuksen 123 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua, toimivaltaisen kansallisen viranomaisen valvontaa vastaavan tarkastusmenettelyn alaista muuta laitosta.
2. Näissä suuntaviivoissa käytettyjen muiden kirjanpitoteknisten käsitteiden määritelmät ovat liitteessä II.
2 artikla
Soveltamisala
1. Näitä suuntaviivoja sovelletaan EKP:hen ja kansallisiin keskuspankkeihin eurojärjestelmän kirjanpitoon ja tilinpäätöstietojen antamiseen liittyvissä tarkoituksissa.
2. Nämä suuntaviivat koskevat ainoastaan EKPJ:n perussäännössä vahvistettua eurojärjestelmän kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevaa järjestelyä. Näin ollen niitä ei sovelleta kansallisten keskuspankkien kansalliseen tilinpäätöstietojen antamiseen ja kirjanpitoon. Eurojärjestelmän järjestelyssä ja kansallisissa järjestelyissä noudatettavien menettelytapojen johdonmukaisen soveltamisen ja keskinäisen vertailtavuuden vuoksi on kuitenkin suositeltavaa, että kansalliset keskuspankit mahdollisuuksien mukaan noudattaisivat näissä suuntaviivoissa annettuja sääntöjä kansallisessa tilinpäätöstietojen antamisessa ja kirjanpidossaan.
3 artikla
Perusoletukset
Tilinpäätöksen laatimisessa sovelletaan seuraavia perusoletuksia:
|
a) |
taloudellinen todellisuus ja avoimuus : kirjanpitomenetelmien sekä tilinpäätöstietojen antamisen on heijastettava taloudellista todellisuutta, ja niissä on noudatettava avoimuuden periaatetta sekä informaation laatua koskevia ymmärrettävyyden, merkityksellisyyden, luotettavuuden ja vertailtavuuden periaatteita. Liiketapahtumat on käsiteltävä ja esitettävä niiden sisältöä ja taloudellisia realiteetteja vastaavalla tavalla, eikä ainoastaan niiden oikeudellisen muodon mukaisesti; |
|
b) |
varovaisuus : saamisten ja velkojen arvostuksessa sekä tulojen kirjaamisessa on noudatettava varovaisuutta. Näissä suuntaviivoissa varovaisuuden periaatteesta seuraa, että realisoitumattomia voittoja ei saa kirjata tuloslaskelmaan, vaan ne on kirjattava suoraan arvonmuutostilille, ja että realisoitumattomat tappiot kirjataan vuoden lopussa tuloslaskelmaan, jos ne ylittävät aiemmat vastaavalle arvonmuutostilille kirjatut arvostusvoitot. Piilovarauksien luominen tai taseen ja tuloslaskelman erien merkitseminen kirjanpitoon tietoisesti väärin on varovaisuuden periaatteen kanssa ristiriidassa; |
|
c) |
tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat : mikäli tilinpäätöspäivän ja sen päivän välillä, jona toimivaltaiset elimet vahvistavat tilinpäätöksen, toteutuu tapahtumia, jotka vaikuttavat saamisten ja velkojen määrään tilinpäätöshetkellä, saamisten ja velkojen määrät on oikaistava niiden mukaisiksi. Tilinpäätöspäivän jälkeen tapahtuneet tapahtumat on ilmoitettava, vaikkeivät ne vaikuttaisikaan saamisten ja velkojen määrään tilinpäätöshetkellä, sikäli kuin niiden merkitys on sellainen, että ilmoittamatta jättäminen vaikuttaisi tilinpäätöslaskelmien käyttäjien arviointimahdollisuuksiin ja päätöksiin. Saamisia ja velkoja ei tällöin oikaista; |
|
d) |
olennaisuus : kirjanpitosäännöistä voidaan poiketa ainoastaan, jos poikkeamista voidaan perustellusti pitää epäolennaisena kirjanpitovelvollisen tilinpäätöksessä ja sen esittämisessä; periaate koskee myös yksittäisen kansallisen keskuspankin tai EKP:n tuloslaskelmaan vaikuttavia kirjanpitosääntöjä; |
|
e) |
toiminnan jatkuvuuden oletus : tilinpäätös laaditaan jatkuvuusperiaatteen mukaisesti; |
|
f) |
suoriteperuste : tuotot ja kulut kirjataan sille tilikaudelle, jona ne ovat realisoituneet, ei sille kaudelle, jona ne on vastaanotettu tai maksettu; |
|
g) |
menettelytapojen soveltamisen jatkuvuus ja vertailtavuus : kerran valittuja periaatteita noudatetaan eurojärjestelmässä jatkuvasti taseen arvostuksessa ja tulojen kirjaamisessa eri tilinpäätöstietojen keskinäisen vertailukelpoisuuden varmistamiseksi. |
4 artikla
Saamisten ja velkojen kirjaaminen
Rahoitusvarat ja -velat sekä muut saamiset ja velat kirjataan kirjanpitovelvollisen taseeseen vain, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
a) vastaavien tai vastattavien omaisuuserään liittyvän vastaisen taloudellisen hyödyn voidaan odottaa tulevan kirjanpitovelvolliselle tai poistuvan kirjanpitovelvolliselta,
b) saamiseen tai velkaan liittyvät riskit ja edut ovat oleellisilta osiltaan siirtyneet kirjanpitovelvolliselle,
c) saamisen hankintameno tai arvo kirjanpitovelvolliselle tai velvoitteen suuruus voidaan mitata luotettavasti.
5 artikla
Talousperuste ja kassaperuste (maksuperuste)
1. Talousperusteista kirjaustapaa käytetään kirjattaessa valuuttakauppoja, valuuttamääräisiä rahoitusinstrumentteja sekä näihin liittyviä siirtosaamisia ja -velkoja. Tämän kirjaustavan mukaiset kirjaukset voidaan tehdä kahden eri menetelmän avulla:
a) III ja IV luvussa sekä liitteessä III määritelty ”normaali menettelytapa” ja
b) liitteessä III määritelty ”vaihtoehtoinen menettelytapa”.
2. Osakkeita ja osuuksia sisältävät valuuttamääräiset arvopaperikaupat voidaan edelleen kirjata kassa- eli maksuperustetta noudattaen. Niihin liittyvät kertyneet korot, mukaan lukien preemiot ja diskontot, kirjataan päivittäin avistapäivästä.
3. Kansalliset keskuspankit voivat kirjata tietyt euromääräiset liiketapahtumat, rahoitusinstrumentit ja näihin liittyvät siirtosaamiset ja -velat talousperusteisesti tai kassa- eli maksuperusteisesti.
4. Lukuun ottamatta vuosineljänneksen ja vuoden lopussa tehtäviä kirjanpito-oikaisuja sekä eriä, jotka on ilmoitettu erissä ”Muut saamiset” ja ”Muut velat”, eurojärjestelmän tilinpäätöstietojen antamista varten päivittäin annettavien tietojen yhteydessä ilmoitettavista luvuista on käytävä ilmi ainoastaan tase-erissä tapahtuneet kassaan- ja kassastamaksut.
II
LUKU
TASEEN SISÄLTÖÄ JA ARVOSTAMISTA KOSKEVAT PERIAATTEET
6 artikla
Taseen sisältö
Eurojärjestelmän tilinpäätöstietojen antamiseen liittyviä tarkoituksia varten tuotettavissa EKP:n ja kansallisten keskuspankkien taseissa esiintyvät erät perustuvat liitteessä IV esitettyyn rakenteeseen.
6 a artikla
Varaus valuuttakurssi-, korko- ja luottoriskien sekä kullan hintariskin varalta
Kansallisten keskuspankkien toimintojen luonne huomioon ottaen kansallinen keskuspankki voi tehdä taseeseen varauksen valuuttakurssi-, korko- ja luottoriskien sekä kullan hintariskin varalta. Kansallinen keskuspankki päättää varauksen suuruudesta ja käytöstä kansallisen keskuspankin riskialttiudesta tehdyn perustellun arvion nojalla.
7 artikla
Tase-erien arvostaminen
1. Tase-erien arvostuksessa käytetään markkinakursseja ja -hintoja, jollei liitteessä IV muuta säädetä.
2. Kulta, valuuttainstrumentit, muut arvopaperit kuin eräpäivään saakka pidettävät ja ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit sekä rahoitusinstrumentit riippumatta siitä, ovatko nämä erät taseessa vai taseen ulkopuolella, arvostetaan vuosineljänneksen arvostuspäivän markkinakeskikursseihin ja -hintoihin. Tämä ei estä kirjanpitovelvollisia arvostamasta sijoitussalkkujaan useammin omia sisäisiä tarpeitaan varten, kunhan tase-erät perustuvat vuosineljänneksen sisällä aina transaktioarvoon.
3. Kullan arvostuksessa ei hinta- ja valuuttakurssimuutoksia eroteta toisistaan, vaan kirjataan yksi ainoa kullan arvonmuutos, joka perustuu kullan painoyksikön eurohintaan vuosineljänneksen arvostuspäivän EUR/USD-kurssiin. Valuuttasaamiset arvostetaan valuutoittain, mukaan lukien taseessa olevat ja taseen ulkopuoliset erät. Tässä artiklassa erityiset nosto-oikeudet (SDR), erityisten nosto-oikeuksien valuuttakorin pohjana olevat yksittäiset valuutat mukaan luettuina, katsotaan yhdeksi saamiseksi. Arvopaperit arvostetaan arvopaperilajeittain eli ISIN-koodeittain. Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit sekä eriin ”Muut rahoitussaatavat” ja ”Sekalaiset erät” kuuluvat arvopaperit käsitellään kuitenkin erillisinä.
4. Seuraavan vuosineljänneksen lopussa arvostuskirjaukset peruutetaan, lukuun ottamatta tuloslaskelmaan vuoden lopussa kirjattuja realisoitumattomia tappioita; vuosineljänneksen aikana liiketapahtumat kirjataan transaktiohintoihin ja -kursseihin.
5. Eräpäivään saakka pidettäviksi luokiteltavia arvopapereita käsitellään erillisinä ja ne arvostetaan jaksotetun hankintamenon perusteella ja arvonalennus huomioon ottaen. Ei-jälkimarkkinakelpoisia arvopapereita käsitellään samalla tavalla. Eräpäivään saakka pidettäviksi luokiteltuja arvopapereita voidaan myydä ennen eräpäivää kaikissa seuraavissa tapauksissa:
a) myytävää määrää pidetään merkityksettömänä koko eräpäivään saakka pidettävien arvopapereiden salkkuun verrattuna;
b) arvopaperit myydään sen kuukauden aikana, jossa niillä on eräpäivä;
c) poikkeuksellisissa olosuhteissa kuten liikkeeseenlaskijan luottokelpoisuuden heikentyessä merkittävästi tai EKP:n neuvoston nimenomaisen rahapoliittisen päätöksen seurauksena.
8 artikla
Käänteisoperaatiot
1. Takaisinostosopimuksena eli reposopimuksena toteutettu käänteisoperaatio kirjataan vakuudellisena luotonottona taseen vastattavaa-puolelle, ja vakuus säilytetään taseen vastaavien eränä. Kirjanpitovelvollinen kohtelee myytyjä arvopapereita, jotka se on reposopimuksen mukaan velvollinen ostamaan takaisin, siten kuin ne olisivat yhä osa sitä sijoitussalkkua, josta ne on myyty.
2. Takaisinmyyntisopimuksena eli käänteisenä reposopimuksena toteutettu käänteisoperaatio kirjataan vakuudellisena luotonantona taseen vastaavaa-puolelle luoton määrään. Takaisinmyyntisopimuksella haltuun saatuja arvopapereita ei arvosteta, eikä niistä syntyvää voittoa tai tappiota kirjata luotonantajana toimivan kirjanpitovelvollisen tuloslaskelmaan.
3. Arvopapereiden antolainaustapauksissa arvopaperit säilyvät luovuttajan taseessa. Tällaiset liiketapahtumat käsitellään samoin kuin takaisinostosopimukset edellä. Jolleivät kirjanpitovelvollisen luovutuksensaajana lainaamat arvopaperit kuitenkaan vuoden lopussa ole sen säilytystilillä, se tekee varauksen vastaisia menoja tai menetyksiä varten, jos arvopapereiden markkinahinta on noussut antolainauspäivän hinnasta. Jos arvopaperit on myyty, luovutuksensaaja kirjaa vastattaviin arvopapereiden takaisin siirtämisen.
4. Vakuudellisia kultakauppoja käsitellään takaisinostosopimuksina. Näihin vakuudellisiin liiketoimiin liittyviä kultavirtoja ei kirjata taseeseen. Avista- ja termiinihintojen välinen erotus kirjataan suoriteperiaatteella.
5. Automaattiseen arvopapereiden lainausohjelmaan liittyvät käänteisoperaatiot, mukaan lukien arvopaperilainaukset, kirjataan taseeseen vaikuttavina vain silloin, kun vakuus annetaan asianomaisen kansallisen keskuspankin tai EKP:n tilille talletettavan käteisen muodossa.
9 artikla
Jälkimarkkinakelpoiset osakkeet tai osuudet
1. Tätä artiklaa sovelletaan jälkimarkkinakelpoisiin osakkeisiin ja osuuksiin eli kantaosakkeisiin tai osakerahastoihin riippumatta siitä, toteuttaako liiketapahtumat kirjanpitovelvollinen suoraan vai sen edustaja, lukuun ottamatta liiketoimia, jotka liittyvät eläkerahastoihin, voitto-osuuksiin, sijoituksiin tytäryhtiöissä tai merkittäviin osuuksiin yhtiöissä.
2. Valuuttamääräiset osakkeet ja osuudet, jotka ilmoitetaan kohdassa ”Muut saamiset”, eivät sisälly kokonaisvaluuttapositioon vaan muodostavat erillisen valuuttasaamisen. Niihin liittyvät valuuttakurssivoitot ja -tappiot voidaan laskea joko nettokeskihintamenetelmällä tai keskihintamenetelmällä.
3. Osakesalkut arvostetaan 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Kukin erä arvostetaan erikseen. Osakerahastojen osalta hinta arvostetaan nettoperusteisesti eikä yksittäisten osakkeiden perusteella. Eri osakkeita tai eri osakerahastoja ei nettouteta keskenään.
4. Liiketapahtumat kirjataan taseeseen transaktiohintaan.
5. Välityspalkkio voidaan kirjata joko saamisen hankintamenoon sisältyvänä transaktiomenona tai kuluna tuloslaskelmaan.
6. Osaketta ostettaessa mukana siirtyneen kertyneen osingon määrä sisältyy osakkeen tai osuuden hankintahintaan. Osingon irrottua osaketta ostettaessa mukana siirtynyttä kertynyttä osinkoa voidaan käsitellä erillisenä eränä, kunnes osingosta on saatu maksu.
7. Osinkosaamisia ei kirjata jakson lopussa, koska ne heijastuvat jo osakkeiden markkinahinnassa niitä osakkeita lukuun ottamatta, jotka on noteerattu osingon irtoamisen jälkeen.
8. Uusmerkinnät käsitellään erillisenä saamisena, kun ne ovat toteutuneet. Hankintahinta lasketaan osakkeiden olemassa olevan keskihinnan, uuden osakkeen toteutushinnan ja vanhojen ja uusien osakkeiden keskinäisen osuuden perusteella. Uusmerkityn osakkeen hinta voidaan vaihtoehtoisesti laskea sen markkina-arvon, osakkeen olemassa olevan keskihinnan ja osakkeen uusmerkintää edeltäneen markkinahinnan perusteella.
10 artikla
Arvopaperien korkoriskiltä suojautuminen johdannaisten avulla
1. Arvopaperin korkoriskiltä suojautuminen johdannaisen avulla merkitsee johdannaisen määrittämistä siten, että sen käyvän arvon muutokset tasoittavat odotettavissa olevia korkotason muutoksista johtuvia muutoksia suojatun arvopaperin käyvässä arvossa.
2. Suojattavat instrumentit ja suojausinstrumentit kirjataan ja niitä käsitellään näissä suuntaviivoissa asetettujen yleisten määräysten, arvostussääntöjen sekä tulojen kirjaamista koskevien ja instrumenttikohtaisten vaatimusten mukaisesti.
3. Poiketen siitä, mitä 3 artiklan b kohdassa, 7 artiklan 3 kohdassa, 13 artiklan 1 ja 2 kohdassa, 14 artiklan 1 kohdan b alakohdassa, 14 artiklan 2 kohdan d alakohdassa ja 15 artiklan 2 kohdassa säädetään, suojatun arvopaperin ja suojausjohdannaisen arvostamisessa voidaan soveltaa seuraavaa vaihtoehtoista käsittelyä:
a) Arvopaperi ja johdannainen kirjataan taseeseen ja arvostetaan markkina-arvoon vuosineljänneksen lopussa. Suojatun instrumentin ja suojausinstrumentin realisoitumattomiin nettomääräisiin arvostusvoittoihin/-tappioihin sovelletaan seuraavaa epäsymmetristä arvostusmenetelmää:
i) realisoitumattomat nettomääräiset tappiot kirjataan vuoden lopussa tuloslaskelmaan, ja on suositeltavaa, että ne jaksotetaan suojatun instrumentin jäljellä olevalle juoksuajalle,
ii) realisoitumattomat nettomääräiset arvostusvoitot kirjataan arvonmuutostilille ja peruutetaan seuraavana arvostuspäivänä.
b) Jo omistuksessa olevan arvopaperin suojaaminen: jos suojatun arvopaperin keskihinta eroaa markkina-arvosta suojauksen aloittamispäivänä, sovelletaan seuraavaa käsittelyä.
i) arvopaperin realisoitumattomat voitot kirjataan arvonmuutostilille kyseisenä päivänä ja realisoitumattomat tappiot kirjataan tuloslaskelmaan, ja
ii) suojaussuhteen aloittamispäivän jälkeisiin markkina-arvon muutoksiin sovelletaan mitä a alakohdassa on säädetty.
c) On suositeltavaa, että jaksottamattomien preemioiden ja diskonttojen erotus suojauksen aloittamispäivänä jaksotetaan suojatun instrumentin jäljellä olevalle juoksuajalle.
4. Kun suojauskirjanpito lopetetaan, kirjanpitovelvollisen kirjanpitoon jäänyt arvopaperi ja johdannainen käsitellään suojauksen lakkaamispäivästä näiden suuntaviivojen yleisten säännösten mukaisesti itsenäisinä instrumentteina.
5. Edellä 3 kohdassa määriteltyä vaihtoehtoista käsittelyä voidaan soveltaa ainoastaan, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
a) Suojaussuhteen alkamispäivänä viralliset asiakirjat suojaussuhteesta, riskienhallinnan tavoitteista ja suojausstrategiasta ovat olemassa. Asiakirjoissa on oltava kaikki seuraavat tiedot: i) suojausinstrumenttina käytettävän johdannaisen yksilöintitiedot; ii) suojatun arvopaperin yksilöintitiedot; ja iii) arviointi johdannaisen tehokkuudesta kumoamaan korkoriskin toteutumisesta johtuvat muutokset arvopaperin käyvässä arvossa.
b) Suojaussuhteen odotetaan olevan erittäin tehokas ja suojauksen tehokkuus tulee olla luotettavasti mitattavissa. Tehokkuus on arvioitava sekä etukäteen (prospektiivisesti) että jälkikäteen (retrospektiivisesti). On suositeltavaa että:
i) prospektiivinen tehokkuus mitataan vertaamalla suojatun instrumentin käyvän arvon toteutuneita muutoksia suojausinstrumentin käyvän arvon toteutuneisiin muutoksiin, tai osoittamalla vahva tilastollinen korrelaatio suojatun instrumentin käyvän arvon ja suojausinstrumentin käyvän arvon välillä.
ii) retrospektiivinen tehokkuus katsotaan olevan osoitettu jos suojatun instrumentin toteutuneiden voittojen/tappioiden ja suojausinstrumentin toteutuneiden voittojen/tappioiden suhde on 80 % –125 %.
6. Jos arvopaperiryhmä määritetään suojauskohteeksi sovelletaan seuraavaa: samankaltaiset korkopaperit saadaan yhdistää ja suojata ryhmänä ainoastaan kaikkien seuraavien edellytysten täyttyessä:
a) arvopapereilla on sama juoksuaika;
b) arvopaperiryhmä läpäisee tehokkuustestin prospektiivisesti ja retrospektiivisesti,
c) kunkin ryhmään kuuluvan yksittäisen arvopaperin suojattavasta riskistä johtuvan käyvän arvon muutoksen odotetaan olevan suunnilleen verrannollinen arvopaperiryhmän suojatusta riskistä johtuvaan käyvän arvon kokonaismuutokseen.
11 artikla
Synteettiset instrumentit
1. Instrumentit, jotka on yhdistetty synteettiseksi instrumentiksi, kirjataan ja niitä käsitellään erillään muista instrumenteista näissä suuntaviivoissa asetettujen yleisten määräysten, arvostussääntöjen sekä tulojen kirjaamista koskevien ja instrumenttikohtaisten vaatimusten mukaisesti.
2. Poiketen siitä, mitä 3 artiklan b kohdassa, 7 artiklan 3 kohdassa, 13 artiklan 1 kohdassa ja 15 artiklan 2 kohdassa säädetään, synteettisten instrumenttien arvostamisessa voidaan soveltaa seuraavaa vaihtoehtoista käsittelyä:
a) synteettisen instrumentin muodostaviin instrumentteihin liittyvät realisoitumattomat voitot ja tappiot nettoutetaan vuoden lopussa. Tässä tapauksessa realisoitumattomat nettovoitot kirjataan arvonmuutostilille. Realisoitumattomat nettotappiot kirjataan tuloslaskelmaan, jos ne ylittävät aiemmat vastaavalle arvonmuutostilille kirjatut arvostusvoitot;
b) arvopapereita, joita pidetään hallussa synteettisen instrumentin osina, ei katsota osaksi hallussa olevaa kyseisten arvopapereiden kokonaismäärää, vaan niitä käsitellään erillisinä;
c) tuloslaskelmaan vuoden lopussa kirjatut realisoitumattomat tappiot sekä vastaavat realisoitumattomat voitot jaksotetaan erikseen seuraavina tilikausina.
3. Jos jokin yhdistettyihin instrumentteihin kuuluva instrumentti erääntyy tai myydään tai sopimus puretaan tai toteutetaan, kirjanpitovelvollinen ei voi jatkossa soveltaa 2 kohdassa tarkoitettua vaihtoehtoista käsittelyä ja kaikki jaksottamattomat arvostusvoitot, jotka on kirjattu tuloslaskelmaan edellisinä vuosina, on välittömästi peruutettava.
4. Edellä 2 kohdassa tarkoitettua vaihtoehtoista käsittelyä voidaan soveltaa vain, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
a) yksittäisiä instrumentteja käsitellään ja niiden tuottoa arvioidaan yhtenä yhdistettynä instrumenttina joko riskienhallintaan tai sijoitusstrategiaan perustuen;
b) yksittäiset instrumentit on jäsennetty ja määritelty synteettiseksi instrumentiksi niiden alkuperäisestä kirjaamisesta lähtien;
c) vaihtoehtoisen tavan soveltaminen poistaa tai vähentää merkittävästi arvostamisen epäjohdonmukaisuutta (arvostamisen epäsymmetriaa), joka aiheutuisi näissä suuntaviivoissa määritettyjen yleisten sääntöjen soveltamisesta yksittäisiin instrumentteihin;
d) sellaiset viralliset asiakirjat, joiden avulla voidaan todentaa a, b ja c alakohdassa tarkoitettujen edellytysten toteutuminen, ovat saatavilla.
12 artikla
Setelit
1. EKPJ:n perussäännön 49 artiklaa sovellettaessa kansallisen keskuspankin hallussa olevia muiden sellaisten jäsenvaltioiden seteleitä, joiden rahayksikkö on euro, ei käsitellä liikkeessä olevina seteleinä vaan eurojärjestelmän sisäisinä saamisina. Muiden sellaisten jäsenvaltioiden seteleitä, joiden rahayksikkö on euro, käsitellään seuraavan menettelytavan mukaisesti:
a) toisen kansallisen keskuspankin liikkeeseen laskemia euroalueen kansallisen valuuttayksikön määräisiä seteleitä vastaanottavan kansallisen keskuspankin tulee päivittäin ilmoittaa liikkeeseenlaskijakeskuspankille haltuunsa saamiensa kyseisen kansallisen keskuspankin liikkeeseen laskemien seteleiden nimellisarvo, paitsi milloin jonkin yksittäisen päivän volyymi jää alhaiseksi. Liikkeeseenlaskijakeskuspankki suorittaa vastaanottajakeskuspankille vastaavan maksun TARGET2:n välityksellä, ja
b) liikkeeseenlaskijakeskuspankki oikaisee ”liikkeessä olevien seteleiden” määrän edellä mainitun ilmoituksen saatuaan.
2. Kansallisten keskuspankkien taseissa olevien ”liikkeessä olevien seteleiden” määrä saadaan seuraavien kolmen osatekijän tuloksena:
a) liikkeessä olevien euroseteleiden oikaisematon arvo, johon sisältyy euroalueen kansallisten valuuttayksikköjen määräiset setelit käteisrahan käyttöönottovuodelta euron käyttöön ottavan kansallisen keskuspankin osalta ja joka lasketaan kummalla tahansa seuraavista menetelmistä:
|
Menetelmä A |
: |
B = P – D – N – S |
|
Menetelmä B |
: |
B = I – R – N |
Tässä
|
B |
on ”liikkeessä olevien seteleiden” oikaisematon arvo |
|
P |
on valmistettujen tai painosta taikka muilta kansallisilta keskuspankeilta vastaanotettujen seteleiden yhteenlaskettu arvo |
|
D |
on tuhottujen seteleiden yhteenlaskettu arvo |
|
N |
on muiden kansallisten keskuspankkien hallussa olevien liikkeeseenlaskijakeskuspankin kansallisten seteleiden (ilmoitus tehty, mutta ei vielä kotiutettu) yhteenlaskettu arvo |
|
I |
on liikkeeseen laskettujen seteleiden yhteenlaskettu arvo |
|
R |
on vastaanotettujen seteleiden yhteenlaskettu arvo |
|
S |
on varastossa/holvissa olevien seteleiden yhteenlaskettu arvo, |
b) vähennettynä korottomien saamisten määrällä ECI-pankilta tapauksissa, joissa euroalueen ulkopuolisten setelivarastojen (Extended Custodial Inventory ECI) ohjelmaan liittyvien seteleiden omistusoikeus siirtyy;
c) lisättynä tai vähennettynä seteleiden jakoperusteen soveltamisesta johtuvilla oikaisuilla.
III
LUKU
TULOSLASKELMAAN KIRJAAMISEN PERIAATTEET
13 artikla
Tuottojen kirjaaminen
1. Tuotoksi kirjaamisessa sovelletaan seuraavia sääntöjä:
a) realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan;
b) realisoitumattomia voittoja ei kirjata tuloslaskelmaan, vaan ne kirjataan suoraan arvonmuutostilille;
c) vuoden lopussa realisoitumattomat tappiot kirjataan tuloslaskelmaan, jos ne ylittävät aiemmat arvonmuutostilille kirjatut arvostusvoitot;
d) tuloslaskelmaan kirjattuja realisoitumattomia tappioita ei peruuteta seuraavina tilikausina uusien realisoitumattomien voittojen perusteella;
e) realisoitumattomia tappioita ja voittoja ei nettouteta keskenään vaan ne kirjataan arvopaperilajeittain, valuutoittain ja kullan osalta erikseen;
f) arvonalentumistappiot kirjataan vuoden lopussa tuloslaskelmaan eikä kirjauksia voida peruuttaa seuraavina vuosina, jollei tapahdu arvonnousua, joka voidaan yhdistää arvonalentumiskirjauksen jälkeiseen havaittavissa olevaan tapahtumaan.
2. Arvopapereiden liikkeeseenlaskusta ja hankinnasta syntyvät preemiot ja diskontot lasketaan ja kirjataan korkotuottoina, ja ne jaksotetaan arvopapereiden jäljellä olevalle juoksuajalle joko tasapoistoina tai IRR-menetelmää käyttäen. IRR-menetelmää tulee kuitenkin käyttää aina, kun kyseessä on diskonttoinstrumentti, jonka jäljellä oleva juoksuaika hankintahetkellä on yli vuoden.
3. Rahoitusvarojen ja -velkojen valuuttamääräiset siirtosaamiset ja -velat, esimerkiksi korkovelat ja jaksotetut preemiot ja diskontot, lasketaan ja kirjataan päivittäin uusimpien käytettävissä olevien kurssien mukaisesti. Rahoitusvarojen ja rahoitusvelkojen euromääräiset siirtosaamiset ja -velat lasketaan ja kirjataan vähintään neljännesvuosittain. Muissa erissä siirtosaamiset ja -velat lasketaan ja kirjataan ainakin vuosittain.
4. Jollei 5 artiklan 4 kohdassa säädetystä poikkeuksesta muuta johdu, kirjanpitovelvolliset antavat tiedot vuosineljänneksen aikana transaktiohintoja käyttäen riippumatta siitä, kuinka usein siirtosaamiset ja -velat lasketaan.
5. Valuuttamääräiset siirtosaamiset ja -velat muunnetaan kirjauspäivän valuuttakurssiin, ja ne vaikuttavat valuuttapositioon.
6. Laskettaessa siirtosaamisia ja -velkoja vuoden aikana voidaan yleensä soveltaa kansallista kirjanpitokäytäntöä (eli laskelman viimeiseksi päiväksi voidaan ottaa joko vuosineljänneksen viimeinen pankkipäivä tai viimeinen kalenteripäivä). Vuoden lopussa viitepäivänä on kuitenkin käytettävä joulukuun 31 päivää.
7. Valuutan myynnit, jotka muuttavat tietyn valuutan positiota, voivat johtaa realisoituneisiin valuuttakurssivoittoihin tai -tappioihin.
14 artikla
Transaktiomenot
1. Transaktiomenoja määriteltäessä sovelletaan seuraavia yleissääntöjä:
a) keskihintamenetelmää käytetään päivittäin laskettaessa kullan, valuuttainstrumenttien ja arvopapereiden hankintameno. Keskihintamenetelmä ottaa huomioon valuuttakurssien ja hintojen muutokset, ja sitä käytetään myytyjen erien voittojen/tappioiden laskemisessa;
b) vuoden lopussa tuloslaskelmaan kirjatut realisoitumattomat tappiot vaikuttavat keskihintaan (arvopaperi) tai keskikurssiin (valuuttapositio);
c) arvopapereihin liittyviä kuponkikorkoja pidetään erillisenä eränä. Jos kyseessä ovat valuuttamääräiset arvopaperit, korkotuotot sisällytetään kyseisen valuutan positioon, mutta ne eivät vaikuta omaisuuserän hankintamenoon tai hintaan keskihintaa määritettäessä eivätkä myöskään kyseisen valuutan hankintamenoon.
2. Arvopapereihin sovelletaan seuraavia erityissäännöksiä:
a) liiketapahtumat arvostetaan transaktiohintojen mukaisesti, ja ne kirjataan taseeseen puhtaita hintoja käyttäen;
b) säilytys- ja järjestelypalkkioita, tilinhoitomaksuja ja muita välillisiä kustannuksia ei lasketa transaktiomenoihin, vaan ne kirjataan tuloslaskelmaan. Niitä ei oteta huomioon omaisuuserän keskihintaa laskettaessa;
c) tuotot kirjataan bruttomääräisinä. Palautettava ennakonpidätys ja muut verot käsitellään erikseen;
d) arvopaperilajikohtaisen keskihinnan määrittämiseen voidaan käyttää jompaakumpaa seuraavista menetelmistä: i) kaikki päivän aikana tehdyt ostot lisätään hankintahintaan edellisen päivän keskihintaiseen arvopaperipositioon uuden painotetun keskihinnan määrittämiseksi ennen kuin otetaan huomioon saman päivän aikana tehtyjä myyntejä, tai ii) yksittäiset arvopaperikaupat (osto ja myynti) voidaan ottaa tarkistetun keskihinnan laskemiseksi huomioon siinä järjestyksessä kuin kaupat päivän kuluessa tehtiin.
3. Kultaan ja valuuttoihin sovelletaan seuraavia erityissäännöksiä:
a) tiettyyn valuuttaan kohdistuvat liiketoimet, joista ei seuraa valuuttapositiomuutosta, muunnetaan euromääräisiksi sopimuspäivän tai maksun suorituspäivän valuuttakurssiin. Näillä liiketoimilla ei ole vaikutusta valuuttaposition hankintamenoon;
b) valuuttoihin kohdistuvat liiketoimet, joista seuraa valuuttapositiomuutos, muunnetaan euromääräisiksi sopimuspäivän valuuttakurssiin;
c) valuuttamääräisiin arvopapereihin tai kultaan kohdistuvista käänteisoperaatioista johtuvien lainapääomien maksu ei aiheuta muutosta valuutta- eikä kultapositioissa;
d) kassaan- ja kassastamaksut muunnetaan maksun suorituspäivän valuuttakurssiin;
e) jos valuutta- tai kultapositio on positiivinen (pitkä positio), päivän aikana tehdyt nettomääräiset kulta- ja valuuttahankinnat lisätään edellisen päivän valuuttasaamisiin tai kullan määrään kunkin valuutan tai kullan sen päivän keskihintaa käyttäen uuden painotetun keskikurssin tai kullan painotetun keskihinnan määrittämiseksi. Nettomääräisen myynnin kohdalla realisoituneiden voittojen tai tappioiden laskemisessa käytetään kunkin valuutan tai kullan edellisen päivän keskihintaa, joten nettomyynti ei vaikuta keskihintaan. Jos valuuttojen osto- ja myyntikeskikurssit tai kullan osto- ja myyntikeskihinnat päivän aikana poikkeavat toisistaan, ero johtaa realisoituneisiin voittoihin/tappioihin. Jos valuutta- tai kultapositio on negatiivinen (lyhyt positio), toimitaan päinvastoin kuin edellä. Näin ollen nettomääräinen myynti vaikuttaa alijäämäisen position keskihintaan ja nettohankinnat pienentävät positiota senhetkisen painotetun keskikurssin tai kullan keskihinnan mukaan ja johtaa realisoituneisiin voittoihin tai tappioihin;
f) valuuttakauppojen kustannukset ja muut yleisluontoiset kustannukset kirjataan tuloslaskelmaan.
IV
LUKU
TASEEN ULKOPUOLISIA ERIÄ KOSKEVAT KIRJANPITOPERIAATTEET
15 artikla
Yleiset säännökset
1. Valuuttatermiinit, valuuttaswapien termiinikaupat ja muut sellaiset valuuttainstrumentit, joissa vaihdetaan tietty valuutta toiseen valuuttaan tulevana ajankohtana, sisällytetään nettovaluuttapositioihin keskihintaa sekä valuuttakurssivoittoja ja -tappioita laskettaessa.
2. Koronvaihtosopimukset, futuurit, korkotermiinit, muut korkoinstrumentit ja optiot kirjataan ja arvostetaan erikseen. Nämä instrumentit käsitellään erillään taseessa olevista eristä.
3. Taseen ulkopuolisista eristä aiheutuneet voitot ja tappiot käsitellään samalla tavalla kuin taseessa olevista eristä aiheutuneet voitot ja tappiot.
16 artikla
Valuuttatermiinit
1. Termiinikaupat kirjataan taseen ulkopuolisille tileille kaupantekopäivän ja maksun suorituspäivän väliseksi ajaksi termiinikaupan avistakurssiin. Realisoituneet myyntivoitot ja -tappiot lasketaan ostojen ja myyntien päivittäisen nettouttamismenettelyn mukaisesti käyttäen valuuttaposition keskihintaa kaupantekopäivänä.
2. Avista- ja termiinikurssien välinen erotus (korkoero) kirjataan siirtovelkoihin tai siirtosaamisiin suoriteperusteen mukaan.
3. Maksun suorituspäivänä taseen ulkopuoliset tilit peruutetaan.
4. Termiinikaupat vaikuttavat valuuttapositioon avistakurssin mukaisesti kaupantekopäivästä.
5. Termiinipositio arvostetaan samanaikaisesti saman valuutan avistaposition kanssa mahdollisten erojen tasoittamiseksi kunkin valuuttaposition sisällä. Mahdollinen nettotappio kirjataan tuloslaskelmaan, kun se ylittää aiemmat arvonmuutostilille kirjatut arvostusvoitot. Nettovoitto kirjataan arvonmuutostilille.
17 artikla
Valuuttaswapit
1. Termiini- ja avistakaupat kirjataan taseeseen kunakin maksun suorituspäivänä.
2. Termiini- ja avistakaupat kirjataan taseen ulkopuolisille tileille kaupantekopäivän ja maksun suorituspäivän väliseksi ajaksi kauppojen avistakurssiin.
3. Myynnit kirjataan tapahtumapäivän avistakurssiin. Näin ollen voittoa tai tappiota ei synny.
4. Avista- ja termiinikurssien välinen erotus (korkoero) kirjataan siirtovelkoihin tai siirtosaamisiin suoriteperusteen mukaan sekä myyntien että ostojen osalta.
5. Maksun suorituspäivänä taseen ulkopuoliset tilit peruutetaan.
6. Valuuttapositioon vaikuttavat ainoastaan valuuttamääräiset siirtosaamiset ja -velat.
7. Termiinipositio arvostetaan samanaikaisesti siihen liittyvän avistaposition kanssa.
18 artikla
Futuurisopimukset
1. Futuurisopimukset kirjataan taseen ulkopuolisille tileille kaupantekopäivänä.
2. Alkumarginaali kirjataan erikseen erillisenä saamisena, mikäli kyseessä on rahatalletus. Jos talletus muodostuu arvopapereista, ne säilytetään taseessa sellaisinaan.
3. Korkofutuurien päivittäiset vaihtelumarginaalit kirjataan tuloslaskelmaan ja ne vaikuttavat valuuttapositioon. Samaa menettelyä sovelletaan avoimen position sulkemispäivänä riippumatta siitä, tapahtuuko toimitus. Mikäli toimitus tapahtuu, tulee osto tai myynti merkitä kirjanpitoon markkinahintaan.
4. Palkkiot kirjataan tuloslaskelmaan.
19 artikla
Koronvaihtosopimukset
1. Koronvaihtosopimukset kirjataan taseen ulkopuolisille tileille kaupantekopäivänä.
2. Maksetut ja saadut korot kirjataan suoriteperusteen mukaan. Samaan koronvaihtosopimukseen kuuluvat maksut voidaan suorittaa nettoperusteisesti, mutta kertyneet korkotuotot ja -kulut kirjataan bruttoperusteisesti.
3. Kukin koronvaihtosopimus arvostetaan erikseen ja muunnetaan tarvittaessa euromääräiseksi valuutan avistakurssiin. On suositeltavaa, että tuloslaskelmaan vuoden lopussa kirjatut realisoitumattomat tappiot jaksotetaan seuraaville vuosille, että koronvaihtosopimusten termiinikauppojen yhteydessä jaksotus aloitetaan transaktion arvopäivästä ja että jaksotus tehdään tasapoistoina. Realisoitumattomat arvostusvoitot kirjataan arvonmuutostilille
4. Palkkiot kirjataan tuloslaskelmaan.
20 artikla
Korkotermiinit
1. Korkotermiinit kirjataan taseen ulkopuolisille tileille kaupantekopäivänä.
2. Maksun suorituspäivänä osapuolten välillä maksettava kompensaatio kirjataan tuloslaskelmaan maksun suorituspäivänä. Maksujen kirjaamisessa ei noudateta suoriteperustetta.
3. Mahdollisten valuuttamääräisten korkotermiinien kompensaatiot vaikuttavat valuuttapositioon. Kompensaatio muunnetaan euromääräiseksi maksun suorituspäivän avistakurssiin.
4. Kukin korkotermiini arvostetaan erikseen ja muunnetaan tarvittaessa euromääräiseksi valuutan avistakurssiin. Tuloslaskelmaan vuoden lopussa kirjattuja realisoitumattomia tappioita ei peruuteta seuraavina tilikausina, ellei sopimusta suljeta tai päätetä. Realisoitumattomat arvostusvoitot kirjataan arvonmuutostilille.
5. Palkkiot kirjataan tuloslaskelmaan.
21 artikla
Arvopapereiden termiinikaupat
Arvopapereiden termiinikaupat kirjataan käyttämällä jompaakumpaa seuraavista menetelmistä:
1. Menetelmä A:
a) arvopapereiden termiinikaupat kirjataan taseen ulkopuolisille tileille kaupantekopäivän ja maksun suorituspäivän väliseksi ajaksi termiinikaupan termiinikurssiin;
b) vaikutus arvopaperilajikohtaiseen keskihintaan alkaa vasta, kun maksu suoritetaan. Termiinisopimuksiin liittyvien myyntien tulosvaikutus lasketaan maksun suorituspäivänä;
c) maksun suorituspäivänä taseen ulkopuoliset tilit peruutetaan ja mahdollinen saldo siirretään arvonmuutostililtä tuloslaskelmaan. Hankittu arvopaperi kirjataan eräpäivän avistahintaan (todellinen markkinahinta), ja ero alkuperäiseen termiinihintaan kirjataan realisoituneeksi voitoksi tai tappioksi;
d) jos arvopaperit ovat valuuttamääräisiä, kyseisen valuutan nettovaluuttaposition keskihinta ei muutu, mikäli kirjanpitovelvollisella on jo hallussaan kyseisen valuutan määräisiä varoja. Mikäli kirjanpitovelvollisella ei ole hallussaan valuuttaa, jonka määräinen termiinisopimuksella ostettava arvopaperi on, ja valuuttaa joudutaan ostamaan, sovelletaan 14 artiklan 3 kohdan e alakohdan mukaisia valuutanostosäännöksiä;
e) sopimuksen voimassaoloaikana termiinipositiot arvostetaan kukin erikseen termiinikaupan markkinahintaan. Vuoden lopussa arvostustappio kirjataan tuloslaskelmaan ja arvostusvoitto arvonmuutostilille taseeseen. Tuloslaskelmaan vuoden lopussa kirjattuja realisoitumattomia tappioita ei peruuteta seuraavina tilikausina, ellei sopimusta suljeta tai päätetä.
2. Menetelmä B:
a) arvopapereiden termiinikaupat kirjataan taseen ulkopuolisille tileille kaupantekopäivän ja maksun suorituspäivän väliseksi ajaksi termiinikaupan termiinikurssiin. Maksun suorituspäivänä taseen ulkopuoliset tilit peruutetaan;
b) vuosineljänneksen lopussa tapahtuvan arvopaperin arvostuksen pohjana on nettopositio, joka perustuu taseeseen sekä saman arvopaperin taseen ulkopuolisille tileille kirjattuihin myynteihin. Arvostusmuutos vastaa eroa nettopositiossa, kun se arvostetaan arvostushintaa käyttäen ja kun se arvostetaan taseposition keskihintaa käyttäen. Vuosineljänneksen lopussa termiinisopimuksiin sovelletaan edellä 7 artiklassa kuvattua arvostusmenettelyä. Arvostusmuutos vastaa erotusta avistahinnan ja takaisinostositoumusten keskihinnan välillä;
c) termiinisopimukseen liittyvä myyntivoitto tai -tappio kirjataan sille tilikaudelle, jonka kuluessa sitoumus on annettu. Voitto/tappio vastaa erotusta alkuperäisen termiinihinnan ja taseposition keskihinnan välillä myyntihetkellä. Mikäli tasepositio ei ole riittävä, käytetään taseen ulkopuolisille tileille kirjattujen ostositoumusten keskihintaa.
22 artikla
Optiot
1. Optiot kirjataan taseen ulkopuolisille tileille kaupantekopäivästä toteutus- tai eräpäivään niiden taustalla olevan kohde-etuuden toteutushintaan.
2. Valuuttamääräiset preemiot muunnetaan euromääräisiksi sopimuspäivän tai maksun suorituspäivän valuuttakurssiin. Maksettu preemio kirjataan erillisenä saamisena ja saatu preemio kirjataan erillisenä velkana.
3. Jos optio toteutetaan, kohde-etuus kirjataan taseeseen toteutushintaan johon lisätään tai vähennetään preemion alkuperäinen arvo. Option alkuperäisen preemion määrä tarkistetaan tuloslaskelmaan vuoden lopussa kirjattujen realisoimattomien tappioiden perusteella.
4. Jos optiota ei toteuteta, option preemion määrä oikaistuna edellisen vuoden lopun realisoimattomilla tappioilla kirjataan tuloslaskelmaan raukeamispäivän valuuttakurssiin.
5. Valuuttapositioon vaikuttavat futuurityyppisten optioiden päivittäiset vaihtelumarginaalit, preemioiden arvonalennukset vuoden lopussa, kohde-etuuden kauppa toteutuspäivänä sekä option preemiot eräpäivänä. Päivittäiset vaihtelumarginaalit kirjataan tuloslaskelmaan.
6. Kukin optiosopimus arvostetaan erikseen. Tuloslaskelmaan kirjattuja realisoitumattomia tappioita ei peruuteta seuraavina tilikausina realisoitumattomien voittojen perusteella. Realisoitumattomat arvostusvoitot kirjataan arvonmuutostilille. Tiettyyn optioon liittyviä realisoitumattomia tappioita ei saa kattaa toiseen optioon liittyvillä realisoitumattomilla voitoilla.
7. Sovellettaessa 6 kohtaa markkina-arvona pidetään noteerattua hintaa, mikäli tällainen hinta on saatavissa pörssistä, välittäjältä, meklarilta tai vastaavalta taholta. Mikäli noteerattuja hintoja ei ole, markkina-arvo määritetään arvonmääritysmenetelmän avulla. Tällaista arvonmääritysmenetelmää on käytettävä jatkuvasti samalla tavalla ja on oltava osoitettavissa, että menetelmä johtaa luotettaviin arvioihin, jotka vastaavat hintoja, joihin päädyttäisiin todellisissa markkinatransaktioissa.
8. Palkkiot kirjataan tuloslaskelmaan.
V
LUKU
RAPORTOINTIVAATIMUKSET
23 artikla
Raportointikaavat
1. Kansalliset keskuspankit antavat EKP:lle tiedot eurojärjestelmän tilinpäätöstietojen antamiseen liittyviä tarkoituksia varten näiden suuntaviivojen mukaisesti.
2. Tietojen antamisessa käytettävien eurojärjestelmän kaavojen tulee käsittää kaikki liitteessä IV mainitut erät. Liitteessä IV annetaan myös kuvaukset eri tasekaavoihin kuuluvien erien sisällöstä.
3. Julkaistavien taseiden kaavojen tulee olla kaikkien seuraavien liitteiden mukaisia:
|
a) |
liite V : eurojärjestelmän vuosineljänneksen lopussa julkaistavan konsolidoidun viikkotaseen kaava; |
|
b) |
liite VI : eurojärjestelmän vuosineljänneksen kuluessa julkaistavan konsolidoidun viikkotaseen kaava; |
|
c) |
liite VII : eurojärjestelmän konsolidoitu vuositaseen kaava. |
VI
LUKU
VUOSITTAIN JULKAISTAVA TASE JA TULOSLASKELMA
24 artikla
Julkaistava tase ja tuloslaskelma
Kansallisten keskuspankkien on suositeltavaa mukauttaa vuosittain julkaistavat taseensa ja tuloslaskelmansa vastaamaan liitteessä VIII ja IX annettuja kaavoja.
VII
LUKU
KONSOLIDOINTISÄÄNNÖT
25 artikla
Yleiset konsolidointisäännökset
1. Eurojärjestelmän konsolidoitu tase käsittää kaikki EKP:n ja kansallisten keskuspankkien taseissa olevat erät.
2. Konsolidoinnissa tulee tiedot antaa jatkuvasti samalla tavalla. Kaikki eurojärjestelmän tilinpäätökset laaditaan yhtäläisin perustein samoja konsolidointitapoja ja -menettelyjä noudattaen.
3. EKP laatii eurojärjestelmän konsolidoidun taseen. Tase laaditaan ottaen huomioon yhtenäiset kirjanpitoperiaatteet ja menettelytavat sekä eurojärjestelmän yhteinen tilikausi; taseessa otetaan myös huomioon eurojärjestelmän sisäisistä liiketapahtumista ja positioista aiheutuvat konsolidointimuutokset ja eurojärjestelmän kokoonpanossa tapahtuneet muutokset.
4. Konsolidoinnissa yksittäiset tase-erät lasketaan yhteen, ei kuitenkaan kansallisten keskuspankkien ja EKP:n eurojärjestelmän sisäisiä saamisia/velkoja.
5. Kansallisten keskuspankkien ja EKP:n saamiset ja velat, jotka kohdistuvat kolmansiin osapuoliin, kirjataan konsolidoinnissa bruttomääräisinä.
6. Eurojärjestelmän sisäiset saamiset/velat raportoidaan EKP:n ja kansallisten keskuspankkien taseissa liitteen IV mukaisesti.
VIII
LUKU
LOPPUSÄÄNNÖKSET
26 artikla
Sääntöjen kehittäminen, soveltaminen ja tulkinta
1. EKPJ:n Kirjanpito- ja rahoitustulokomitea (AMICO) raportoi johtokunnan välityksellä EKP:n neuvostolle EKPJ:n kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevien sääntöjen kehittämistä, soveltamista ja täytäntöönpanoa koskevista kysymyksistä.
2. Näitä suuntaviivoja tulkittaessa tulee ottaa huomioon valmistelutyö, unionin lainsäädännössä yhdenmukaistetut kirjanpitoperiaatteet sekä yleisesti hyväksytyt kansainväliset tilinpäätösstandardit.
27 artikla
Siirtymäsäännökset
1. Kukin kansallinen keskuspankki arvostaa rahoitusvaransa ja -velkansa uudelleen päivänä, jona siitä tuli eurojärjestelmän jäsen. Realisoitumattomat voitot, jotka syntyivät mainittuna päivänä tai sitä ennen, erotetaan mahdollisesti myöhemmin syntyvistä realisoitumattomista arvostusvoitoista ja ne kuuluvat vastaisuudessakin kansallisille keskuspankeille. Markkinahintoja ja -kursseja, joita kansalliset keskuspankit käyttävät avaavissa taseissa liittyessään eurojärjestelmään, pidetään näiden kansallisten keskuspankkien saamisten ja velkojen keskihintana.
2. On suositeltavaa, että ennen kansallisen keskuspankin liittymistä eurojärjestelmään tai liittymispäivänä syntyneitä realisoimattomia voittoja ei katsota jakokelpoisiksi siirtymähetkellä ja että niitä käsitellään realisoitavina/jakokelpoisina ainoastaan sellaisten liiketoimien yhteydessä, jotka tapahtuvat eurojärjestelmään liittymisen jälkeen.
3. Valuutasta, kullasta ja hinnoista aiheutuvia voittoja ja tappioita, jotka johtuvat varojen siirrosta kansallisilta keskuspankeilta EKP:lle, pidetään realisoituneina.
4. Tämä artikla ei vaikuta EKPJ:n perussäännön 30 artiklan mukaisesti tehtäviin päätöksiin.
28 artikla
Kumoaminen
Kumotaan suuntaviivat EKP/2006/16. Viittauksia kumottuihin suuntaviivoihin pidetään viittauksina näihin suuntaviivoihin ja luetaan liitteen XI vastaavuustaulukon mukaisesti.
29 artikla
Voimaantulo
Nämä suuntaviivat tulevat voimaan 31 päivänä joulukuuta 2010.
30 artikla
Addressaatit
Näitä suuntaviivoja sovelletaan kaikkiin eurojärjestelmän keskuspankkeihin.
LIITE I
EUROJÄRJESTELMÄN TASEET
|
Tietojen esittämismuoto |
Sisäinen/julkaistava |
Oikeusperusta |
Tarkoitus |
|
1 Eurojärjestelmän päivittäinen tase |
Sisäinen |
Ensisijaisesti likviditeetinhallinta EKPJ:n perussäännön 12.1 artiklan täytäntöönpanoa varten Osa päivittäisen taseen tiedoista käytetään rahoitustulon laskemiseen |
|
|
2 Eritelty viikkotase |
Sisäinen |
Eurojärjestelmän konsolidoidun viikkotaseen laatimista varten |
|
|
3 Eurojärjestelmän konsolidoitu viikkotase |
Julkaistava |
Perussäännön 15.2 artikla |
Konsolidoitu tase rahapolitiikkaa ja taloutta koskevaa analyysiä varten. Eurojärjestelmän konsolidoitu viikkotase johdetaan raportointipäivän taseesta. |
|
4 Eurojärjestelmän kuukausittaiset ja neljännesvuosittaiset taseet |
Sekä julkaistava että sisäinen (1) |
Tilastointisäädökset, joiden mukaan rahalaitosten on toimitettava tietoja |
Tilastoanalyysiä varten |
|
5 Eurojärjestelmän konsolidoitu vuositase |
Julkaistava |
EKPJ:n perussäännön 26.3 artikla |
Konsolidoitu vuositase analysoimiseen ja johtamiseen liittyviä tarpeita varten |
|
(1) Kuukausittaiset tiedot ovat mukana julkaistavissa yhteenlasketuissa tilastotiedoissa, jotka vaaditaan rahalaitoksilta EU:ssa. Koska myös keskuspankit ovat rahalaitoksia, niidenkin on neljännesvuositasolla toimitettava yksityiskohtaisemmat tiedot kuin mitä kuukausittaisissa tiedoissa annetaan. |
|||
LIITE II
SANASTO
|
— |
Arvon alentumisella : tarkoitetaan kerrytettävissä olevan rahamäärän laskua alle kirjanpitoarvon. |
|
— |
Arvonmuutostileillä : tarkoitetaan tasetilejä, joille kirjataan saamisen tai velan arvonmuutos korjatun hankintamenon ja tilikauden viimeisen päivän markkinahintaan tehdyn arvostuksen välillä, mikäli saamisen hankintameno on alhaisempi tai velan korkeampi kuin arvostus tilikauden viimeisen päivän markkinahintaan. Arvonmuutos sisältää mahdolliset erot niin hintojen noteerauksissa kuin markkinakoroissakin. |
|
— |
Arvopapereiden termiinikaupoilla : tarkoitetaan asiakaskaupan OTC-sopimuksia, joissa sitoudutaan tulevaisuudessa ostamaan tai myymään korkoa tuottava arvopaperi, tavallisesti joukkovelkakirja, tiettynä päivänä sopimushetkellä sovittuun hintaan. |
|
— |
Arvopapereilla joita pidetään korvamerkittynä salkkuna : tarkoitetaan korvamerkittyjä investointeja, joita pidetään arvopapereista, osakkeista, osuuksista, voitto-osuuksista ja/tai investoinneista tytäryhtiöihin koostuvina vastikevaroina, joita vastaa eriteltävissä oleva erä taseen vastattavaa-puolella. Merkitystä ei ole sillä, liittyykö arvopapereihin lakisääteisiä tai muita rajoituksia, esim. eläke- ja henkilöstörahastot, varaukset, pääoma, varannot. |
|
— |
Automaattisella arvopapereiden lainausohjelmalla : tarkoitetaan rahoitusoperaatiota, johon liittyy sekä takaisinosto- että takaisinmyyntitransaktioita ja jossa erityisvakuus annetaan yleisvakuutta vastaan. Näiden anto- ja ottolainaustransaktioiden tuloksena syntyy tuottoa, koska näiden kahden transaktion repokorot eli saatu marginaali ovat erilaisia. Operaatio voidaan toteuttaa omaan lukuun (eli tätä vaihtoehtoa tarjoavaa pankkia pidetään lopullisena vastapuolena) tai edustajan välityksellä (eli tätä vaihtoehtoa tarjoava pankki toimii vain edustajana, ja lopullinen vastapuoli on laitos, jonka kanssa arvopaperilainaukset todellisuudessa toteutetaan). |
|
— |
Avistakurssilla : tarkoitetaan kurssia, jota käytetään transaktiota maksettaessa avistapäivänä. Valuuttatermiinien osalta avistakurssi on kurssi, johon sovelletaan futuuripisteisteitä futuurikurssia määritettäessä. |
|
— |
Avistapäivällä : tarkoitetaan päivää, jona avistakaupan kohteena oleva rahoitusinstrumentti maksetaan ja toimitetaan kyseisen rahoitusinstrumentin markkinoilla vallitsevien käytäntöjen mukaisesti. |
|
— |
Diskontolla : tarkoitetaan arvopaperin nimellisarvon ja hankintahinnan erotusta, kun hankintahinta on alhaisempi kuin nimellisarvo. |
|
— |
Diskonttoinstrumentilla : tarkoitetaan nollakorkoista arvopaperia, josta saatava tuotto syntyy pääoman arvonnoususta arvopaperin diskonttauksesta johtuen. |
|
— |
Erityisillä nosto-oikeuksilla (SDR) : tarkoitetaan korollisia kansainvälisiä varantovaroja, jotka IMF loi vuonna 1969 täydentämään jäsenvaltioiden muita varantoja. |
|
— |
ERM II:lla : tarkoitetaan talous- ja rahaliiton (EMU) kolmannen vaiheen valuuttakurssimekanismia koskevia toimintamenettelyjä. |
|
— |
Eräpäivällä : tarkoitetaan päivää, jolloin nimellisarvo/pääoma erääntyy maksettavaksi täysimääräisenä. |
|
— |
Eräpäivään saakka pidettävillä arvopapereilla : tarkoitetaan arvopapereita, joilla on kiinteä tai määriteltävissä oleva korko ja joita EKP aikoo pitää niiden epäpäivään saakka. |
|
— |
Euroalueen ulkopuolisten setelivarastojen ohjelmalla : (Extended Custodial Inventory (ECI) programme) tarkoitetaan ohjelmaa, jossa yksityisen pankin ylläpitämässä euroalueen ulkopuolisessa setelivarastossa säilytetään euroseteleitä eurojärjestelmän lukuun niiden jakelua ja vastaanottamista varten. |
|
— |
Futuurityyppisellä optiolla : noteerattuja optioita, joiden vaihtelumarginaali maksetaan tai saadaan päivittäin. |
|
— |
IRR:llä : tarkoitetaan korkoa, jota käytettäessä arvopaperin arvo kirjanpidossa vastaa tulevan kassavirran nykyarvoa. |
|
— |
ISIN-koodilla : tarkoitetaan asiaankuuluvan toimivaltaisen viranomaisen arvopaperille antamaa koodia. |
|
— |
Jaksottamisella : tarkoitetaan preemion/diskonton tai taseen vastaaviin merkittyjen erien arvon alentumisen kirjaamista määräajassa ja suunnitelman mukaisesti. |
|
— |
Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla : tarkoitetaan Euroopan unionin hyväksymiä kansainvälisiä IAS-tilinpäätösstandardeja (International Accounting Standards IAS), IFRS-standardeja (International Financial Reporting Standards) sekä niitä koskevia tulkintoja (SIC-IFRIC tulkinnat), kyseisten standardien ja niitä koskevien tulkintojen myöhempiä muutoksia sekä tulevaisuudessa annettavia standardeja ja niitä koskevia tulkintoja. |
|
— |
Kassaperusteella (maksuperusteella) : tarkoitetaan kirjaamisperustetta, jonka mukaan tapahtumat kirjataan maksun suorituspäivänä. |
|
— |
Keskihinnalla : tarkoitetaan jatkuvaa tai painotettua keskihintaa, joka saadaan lisäämällä jokaisen hankinnan yhteydessä hankintameno olemassa olevaan kirjanpitoarvoon, jolloin saadaan uusi painotettu keskihinta. |
|
— |
Korkofutuurilla : tarkoitetaan futuuripörssissä tehtyä termiinisopimusta. Tällaisessa sopimuksessa sitoudutaan tulevaisuudessa ostamaan tai myymään korkoa tuottava arvopaperi kuten joukkovelkakirja tiettynä päivänä sopimushetkellä sovittuun hintaan. Arvopaperia ei yleensä toimiteta, vaan sopimus suljetaan ennen sovittua eräpäivää. |
|
— |
Korkotermiinillä : tarkoitetaan sopimusta, jossa kaksi osapuolta sopii teoreettiselle talletukselle tiettynä eräpäivänä maksettavasta korosta. Maksun suorituspäivänä toinen osapuolista maksaa kompensaatiota toiselle sen mukaan, miten suorituspäivän markkinakorko poikkeaa sovitusta korosta. |
|
— |
Koronvaihtosopimuksella : tarkoitetaan vastapuolen kanssa tehtyä sopimusta koronmaksuja edustavien kassavirtojen vaihtamisesta joko samassa valuutassa, tai jos kyseessä on valuuttojen välinen liiketoimi, kahden eri valuutan välillä. |
|
— |
Korvamerkityllä salkulla : tarkoitetaan korvamerkittyä sijoitusta, joka kirjataan taseeseen saamisten puolelle vastaeränä ja joka koostuu arvopapereista, osakkeista ja osuuksista, määräaikaistalletuksista ja sekkitilitalletuksista, voitto-osuuksista ja/tai sijoituksista tytäryhtiöihin. Se vastaa yksilöitävissä olevaa erää taseen velkojen puolella, riippumatta lainsäädännöllisistä tai muista rajoituksista. |
|
— |
Käänteisoperaatiolla : tarkoitetaan joko operaatiota, jossa keskuspankki ostaa (”käänteinen repo”) tai myy (”repo”) arvopapereita takaisinostosopimuksen perusteella, tai keskuspankin luotto-operaatiota vakuutta vastaan. |
|
— |
Maksun suorituspäivällä : tarkoitetaan päivää, jona arvon lopullinen ja peruuttamaton siirto on viety asiaankuuluvan selvitysyhteisön kirjanpitoon. Suoritus voi tapahtua välittömästi (reaaliaikaisesti), saman päivän arvolla (päivän lopetus) tai sovittuna päivänä kaupantekopäivän jälkeen. |
|
— |
Markkinahinnalla : tarkoitetaan kulta-, valuutta tai arvopaperi-instrumentin joko järjestäytyneillä (arvopaperipörssi) tai järjestäytymättömillä markkinoilla (esim. OTC-markkinoilla) muodostunutta hintaa, jossa ei tavallisesti oteta huomioon kertyneitä korkoja tai ostohyvitystä. |
|
— |
Markkinakeskihinnalla : tarkoitetaan vuosineljänneksittäin suoritettavassa arvostamisessa käytettävää arvopaperin ostokurssin ja myyntikurssin välistä keskipistettä. Markkinakeskihinta perustuu tunnustettujen pörssimeklareiden tai pörssien noteerauksiin suuruusluokaltaan normaaleissa liiketoimissa. |
|
— |
Markkinakeskikurssilla : tarkoitetaan vuosineljänneksittäin suoritettavassa arvostamisessa käytettäviä euron viitekursseja, jotka yleensä perustuvat EKPJ:hin kuuluvien ja kuulumattomien keskuspankkien väliseen yhteispuheluun, joka toteutetaan säännöllisesti, tavallisesti klo 15.15 Suomen aikaa. |
|
— |
Omaksiottamisella : tarkoitetaan kirjanpitovelvollisen vakuudeksi saamien arvopapereiden, lainojen tai muiden varojen omistusoikeuden ottamista alkuperäisen saamisen perimiseksi. |
|
— |
Optiolla : tarkoitetaan sopimusta, jossa toinen osapuoli oikeutetaan, mutta ei velvoiteta, ostamaan tai myymään tietyn määrän osakkeita, hyödykkeitä, valuuttaa, saamisia tai indeksin perusteella laskettavia suorituksia sovitusta hinnasta sovitun ajanjakson aikana tai raukeamispäivänä. |
|
— |
Osakkeilla tai osuuksilla : tarkoitetaan osinkoja tuottavia arvopapereita eli yritysten osakkeita ja arvopapereita, jotka ovat todisteena sijoituksesta osakerahastoon. |
|
— |
Preemiolla : tarkoitetaan arvopaperin nimellisarvon ja hankintahinnan erotusta, kun hankintahinta ylittää nimellisarvon. |
|
— |
Puhtaalla hinnalla : tarkoitetaan transaktiohintaa, joka sisältää hintaan kuuluvat transaktiomenot mutta ei ostohyvityksiä tai kertyneitä korkoja. |
|
— |
Rahastoilla : tarkoitetaan jakokelpoisista voitoista siirrettyä summaa, jota ei ole kohdennettu kattamaan mitään tilinpäätöspäivänä tiedossa olevaa velkaa, ennalta aavistettavaa menoa tai saatavien arvossa tapahtuvaa laskua. |
|
— |
Rahoitusvaroilla : tarkoitetaan seuraavanmuotoisia saatavia: i) käteisvaroja tai ii) sopimukseen perustuvaa oikeutta saada käteisvaroja tai muita rahoitusinstrumentteja toiselta yritykseltä, iii) sopimukseen perustuvaa oikeutta vaihtaa rahoitusinstrumentteja toisen yrityksen kanssa ehdoilla, jotka saattavat jotka mahdollisesti osoittautuvat edullisiksi, tai iv) toisen yrityksen osakkeita tai osuuksia (rahoitusomaisuusarvopapereita). |
|
— |
Rahoitusvelalla : (financial liability) tarkoitetaan oikeudellista velvoitetta luovuttaa rahaa tai muita rahoitusinstrumentteja toiselle yritykselle tai vaihtaa rahoitusinstrumentteja toisen yrityksen kanssa ehdoilla, jotka mahdollisesti osoittautuvat epäedullisiksi. |
|
— |
Realisoitumattomilla voitoilla/tappioilla : tarkoitetaan saamisten arvostuksesta aiheutuvia voittoja/tappioita suhteessa niiden (korjattuun) hankintamenoon. |
|
— |
Realisoituneilla voitoilla/tappioilla : tarkoitetaan tase-erien myyntihinnan ja (korjatun) hankintahinnan välisestä erosta aiheutuvia voittoja/tappioita. |
|
— |
Saamisilla : tarkoitetaan aikaisempien tapahtumien johdosta kirjanpitovelvollisen määräysvallassa olevaa varallisuutta, josta odotetaan koituvan kirjanpitovelvollisen taloudellista etua tulevaisuudessa. |
|
— |
Selvityksellä : (settlement) tarkoitetaan toimintaa, jonka seurauksena syntyy velvoitteita siirrettäessä varoja tai omaisuutta kahden tai useamman osapuolen välillä. Eurojärjestelmän sisäisessä kaupankäynnissä selvityksellä viitataan kansallisten keskuspankkien välisten nettosaamisten/nettovelkojen eliminointiin ja se edellyttää varojen siirtoa. |
|
— |
Synteettinen instrumentti : keinotekoisesti luotu rahoitusinstrumentti, joka muodostuu kahdesta tai useammasta yhdistetystä instrumentista ja jonka tarkoituksena on jäljitellä jonkin toisen instrumentin kassavirtaa ja arvostamismalleja. Se toteutetaan tavallisesti rahoituksen välittäjän avulla. |
|
— |
Takaisinmyyntisopimuksella : tarkoitetaan sopimusta, jossa käteisen rahan haltija sopii ostavansa arvopapereita ja myyvänsä ne takaisin sovittuun hintaan joko vaadittaessa, tietyn ajan kuluttua tai tietyssä tilanteessa. Repokauppa voidaan sopia myös kolmannen osapuolen välityksellä (”kolmikantarepo”). |
|
— |
Talousperusteisella kirjausmenetelmällä : tarkoitetaan kirjausmenetelmää, jossa kaupat kirjataan tapahtumapäivänä. |
|
— |
TARGET2 : Euroopan laajuisesta automatisoidusta reaaliaikaisesta bruttomaksujärjestelmästä (TARGET2) 26 päivänä huhtikuuta 2007 annetuissa suuntaviivoissa EKP/2007/2 ( 4 ) tarkoitettu Euroopan laajuinen automatisoitu reaaliaikainen bruttomaksujärjestelmä |
|
— |
Tasapoistolla : tarkoitetaan, että poisto/jaksotus tietylle ajanjaksolle saadaan siten, että hyödykkeen hankintameno vähennettynä arvioidulla jäännösarvolla jaetaan sen arvioidulla taloudellisella käyttöiällä ajan mukaan suhteellisesti. |
|
— |
Toteutushinnalla : tarkoitetaan optiosopimuksessa sovittua hintaa, jolla sopimus voidaan toteuttaa. |
|
— |
Transaktiohinnalla : tarkoitetaan osapuolten sopimuksen tekohetkellä sopimaa hintaa. |
|
— |
Transaktiomenolla : tarkoitetaan kustannuksia, jotka voidaan selkeästi yhdistää tiettyyn liiketoimeen. |
|
— |
Valuuttakurssilla : tai valuutan kurssilla tarkoitetaan tietyn valuutan arvoa, jota käytetään toiseen valuuttaan muunnettaessa. |
|
— |
Valuuttasaamisilla : tarkoitetaan valuuttakohtaista nettovaluuttapositiota. Tässä määritelmässä erityiset nosto-oikeudet (SDR) katsotaan erilliseksi valuutaksi. Transaktiot joista seuraa erityisten nosto-oikeuksien nettoposition muutos ovat joko SDR-määräisiä transaktioita taikka valuuttamääräisiä transaktioita, jotka vastaavat erityisten nosto-oikeuksien valuuttakorin koostumusta (korin kulloinkin voimassa olevan määritelmän ja painoarvojen mukaisesti). |
|
— |
Valuuttaswapilla : tarkoitetaan valuutan ostoa/myyntiä avistakauppana jotakin muuta valuuttaa vastaan (avistapää) ja saman määrän samanaikaista myyntiä/ostamista takaisin termiinikauppana (termiinipää). |
|
— |
Valuuttatermiinillä : tarkoitetaan sopimusta, jossa sitoudutaan ostamaan tai myymään tietty määrä valuuttaa ennalta sovittuun hintaan jotakin toista, yleensä kotimaista, valuuttaa vastaan tiettynä tulevana päivänä enemmän kuin kaksi pankkipäivää sopimuspäivän jälkeen. Valuutan termiinikurssi määräytyy sopimuspäivän avistakurssin perusteella siten, että siihen lisätään tai siitä vähennetään sovittu preemio/diskontto. |
|
— |
Varauksilla : tarkoitetaan ennen tilikauden tuloksen laskemista erilleen siirrettyä summaa, jolla varaudutaan tiedossa oleviin tai ennalta aavistettaviin velkoihin tai riskeihin, joiden täsmällistä määrää ei voida määrittää (ks. ”Rahastot”). Velkoja ja maksuja varten tehdyillä varauksilla ei voi korjata saamisten arvoa. |
|
— |
Velalla : tarkoitetaan yritykselle aikaisempien tapahtumien vaikutuksesta syntynyttä nykyistä vastuuta ja velvoitetta, jonka suorituksen odotetaan johtavan taloudellista etua edustavien varojen ulosvirtaukseen liikelaitoksesta. |
LIITE III
TALOUSPERUSTEISEN KIRJAUSTAVAN KUVAUS
(5 artiklassa tarkoitettu ”normaali” ja ”vaihtoehtoinen” menettelytapa mukaan luettuna)
1. Kirjaaminen kaupantekopäivänä
|
1.1 |
Kaupantekopäivänä tehtävät kirjaukset voidaan tehdä joko ”normaalin” tai ”vaihtoehtoisen” menettelytavan mukaisesti. |
|
1.2 |
”Normaalia menettelytapaa” käsitellään 5 artiklan 1 kohdan a alakohdassa.
|
|
1.3 |
”Vaihtoehtoista menettelytapaa” käsitellään 5 artiklan 1 kohdan b alakohdassa.
|
|
1.4 |
Seuraava taulukko osoittaa näiden kahden yksittäisiä valuuttainstrumentteja ja arvopapereita varten kehitetyn menettelytavan keskeiset ominaisuudet.
|
||||||||||||||||||||||||||
2. Kertyneen koron, mukaan lukien preemiot tai diskontot, päivittäinen kirjaaminen
|
2.1 |
Valuuttamääräisiin rahoitusinstrumentteihin liittyvä kertynyt korko, preemio tai diskontto lasketaan ja kirjataan päivittäin todellisesta kassavirrasta riippumatta. Tämä tarkoittaa sitä, että tämän kertyneen koron kirjaaminen vaikuttaa valuuttapositioon toisin kuin koronmaksun vastaanottaminen tai koron suorittaminen ( 6 ). |
|
2.2 |
Kertynyt kuponkikorko sekä preemion tai diskonton jaksottaminen lasketaan ja kirjataan arvopaperin ostoa koskevan maksun suorituspäivästä myyntiä koskevan maksun suorituspäivään taikka eräpäivään. |
|
2.3 |
Alla olevasta taulukosta ilmenevät valuuttasaamisille kertyvän koron päivittäisen kirjaamisen vaikutukset, esim. korkovelat ja jaksotetut preemiot/diskontot: Kertyneen koron päivittäinen kirjaaminen talousperusteisen kirjaustavan mukaisesti Valuuttamääräisille instrumenteille kertyvä korko lasketaan ja kirjataan päivittäin kirjauspäivän valuuttakurssiin. Vaikutus valuuttasaamisiin Kertyneet korot vaikuttavat valuuttapositioon, kun ne kirjataan, eikä niitä peruuteta myöhemmin. Korkokertymä poistuu, kun maksu saadaan tai suoritetaan. Maksu ei siis vaikuta valuuttapositioon suorituspäivänä, koska kertynyt korko sisältyy positioon, joka arvostetaan kullakin jaksolla suoritettavan arvostamisen yhteydessä. |
LIITE IV
TASEEN SISÄLTÖÄ JA ARVOSTAMISTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET ( 7 )
SAAMISET
|
Tase-erä (2) |
Tase-erien sisältöluokat |
Arvostusperiaate |
Soveltamisala (3) |
||
|
1 |
1 |
Kulta ja kultasaamiset |
Fyysinen kulta eli kultaharkot, -rahat, -levyt ja -kimpaleet, joko varastoitu tai ”matkalla”. Investointikulta (ei-fyysinen kulta), esimerkiksi kulta avistatileillä (yhteistileillä), määräaikaistalletukset ja seuraavista liiketoimista johtuvat kultasaamiset: i) kultapitoisuuden muuttumiset ja ii) sijaintipaikkaa tai laatua koskevat kultaswapit, joissa luovutusajankohdan ja vastaanottoajankohdan väliin jää enemmän kuin yksi pankkipäivä. |
Markkinahintaan |
Pakollinen |
|
2 |
2 |
Valuuttamääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta |
Valuuttamääräiset saamiset euroalueen ulkopuolella olevilta vastapuolilta, kansainväliset ja ylikansalliset laitokset sekä euroalueeseen kuulumattomat keskuspankit mukaan luettuina. |
||
|
2.1 |
2.1 |
Saamiset Kansainväliseltä valuuttarahastolta (IMF) |
a) Varanto-osuuteen kuuluvat nosto-oikeudet (netto) Kansallinen kiintiö, josta vähennetään IMF:n hallussa olevat euromääräiset saldot. IMF:n tili 2 (hallinnollisten kulujen eurotili) voidaan joko sisällyttää tähän erään tai erään ”Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle”. |
a) Varanto-osuuteen kuuluvat nosto-oikeudet (netto) Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia |
Pakollinen |
|
b) Erityiset nosto-oikeudet Erityiset nosto-oikeudet (brutto). |
b) Erityiset nosto-oikeudet Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia |
Pakollinen |
|||
|
c) Muut saamiset GAB-rahoitusjärjestelyt, erityisiin lainajärjestelyihin kuuluvat lainat, talletukset IMF:n hallinnoimiin trusteihin |
c) Muut saamiset Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia |
Pakollinen |
|||
|
2.2 |
2.2 |
Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset, valuuttamääräiset lainat ja muut valuuttamääräiset saamiset |
a) Talletukset euroalueen ulkopuolisissa pankeissa, lukuun ottamatta erään 11.3 ”Muut rahoitusvarat” kuuluvia saamisia Sekkitilit, määräaikaistalletukset, vaadittaessa takaisin maksettavat luotot, takaisinmyyntisopimukset |
a) Talletukset euroalueen ulkopuolisissa pankeissa Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia |
Pakollinen |
|
b) Arvopaperisijoitukset euroalueen ulkopuolella, lukuun ottamatta erään 11.3 ”Muut rahoitusvarat” kuuluvia saamisia Euroalueen ulkopuolella olevien liikkeeseenlaskemat joukkovelkakirjat, vekselit, nollakorkoiset joukkovelkakirjat, rahamarkkinapaperit ja osakkeet tai osuudet, joita hoidetaan osana valuuttavarantoja. |
b) i) Muut kuin eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Markkinahintaan ja valuutan markkinakurssia käyttäenPreemiot tai diskontot jaksotetaan |
Pakollinen |
|||
|
ii) Eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Hankintameno arvon alentuminen huomioon ottaen ja valuutan markkinakurssia käyttäenPreemiot tai diskontot jaksotetaan |
Pakollinen |
||||
|
iii) Ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Hankintameno arvon alentuminen huomioon ottaen ja valuutan markkinakurssia käyttäenPreemiot tai diskontot jaksotetaan |
Pakollinen |
||||
|
iv) Jälkimarkkinakelpoiset osakkeet ja osuudet Markkinahintaan ja valuutan markkinakurssia käyttäen |
Pakollinen |
||||
|
c) Valuuttamääräiset lainat (talletukset) euroalueen ulkopuolelle, lukuun ottamatta erään 11.3 ”Muut rahoitusvarat” kuuluvia saamisia |
c) Valuuttamääräiset lainat Talletukset nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia |
Pakollinen |
|||
|
d) Muut valuuttamääräiset saamiset Setelit ja metallirahat euroalueen ulkopuolelta. |
d) Muut valuuttamääräiset saamiset Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia |
Pakollinen |
|||
|
3 |
3 |
Valuuttamääräiset saamiset euroalueelta |
a) Arvopaperisijoitukset euroalueella, lukuun ottamatta erään 11.3 ”Muut rahoitusvarat” kuuluvia saamisia Euroalueella olevien liikkeeseenlaskemat joukkovelkakirjat, vekselit, nollakorkoiset joukkovelkakirjat, rahamarkkinapaperit sekä osakkeet ja osuudet, joita hoidetaan osana valuuttavarantoja. |
a) i) Muut kuin eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Markkinahintaan ja valuutan markkinakurssia käyttäenPreemiot tai diskontot jaksotetaan |
Pakollinen |
|
ii) Eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Hankintameno arvon alentuminen huomioon ottaen ja valuutan markkinakurssia käyttäenPreemiot tai diskontot jaksotetaan |
Pakollinen |
||||
|
iii) Ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Hankintameno arvon alentuminen huomioon ottaen ja valuutan markkinakurssia käyttäenPreemiot tai diskontot jaksotetaan |
Pakollinen |
||||
|
iv) Jälkimarkkinakelpoiset osakkeet ja osuudet Markkinahintaan ja valuutan markkinakurssia käyttäen |
Pakollinen |
||||
|
b) Muut saamiset euroalueelta, lukuun ottamatta erään 11.3 ”Muut rahoitusvarat” kuuluvia saamisia Lainat, talletukset, takaisinmyyntisopimukset, sekalainen luotonanto |
b) Muut saamiset Talletukset ja muut lainat nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia |
Pakollinen |
|||
|
4 |
4 |
Euromääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta |
|||
|
4.1 |
4.1 |
Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset ja lainat |
a) Talletukset euroalueen ulkopuolisissa pankeissa, lukuun ottamatta erään 11.3 ”Muut rahoitusvarat” kuuluvia saamisia Sekkitilit, määräaikaistalletukset, vaadittaessa takaisin maksettavat luotot. Euromääräisten arvopaperien hoitoon liittyvät takaisinmyyntisopimukset. |
a) Talletukset euroalueen ulkopuolisissa pankeissa Nimellisarvoon |
Pakollinen |
|
b) Arvopaperisijoitukset euroalueen ulkopuolella, lukuun ottamatta erään 11.3 ”Muut rahoitusvarat” kuuluvia saamisia Euroalueen ulkopuolella olevien liikkeeseenlaskemat osakkeet tai osuudet, joukkovelkakirjat, vekselit, nollakorkoiset joukkovelkakirjat ja rahamarkkinapaperit. |
b) i) Muut kuin eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit MarkkinahintaanPreemiot tai diskontot jaksotetaan |
Pakollinen |
|||
|
ii) Eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Hankintameno arvonalennuksella vähennettynäPreemiot tai diskontot jaksotetaan |
Pakollinen |
||||
|
iii) Ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Hankintameno arvonalennuksella vähennettynäPreemiot tai diskontot jaksotetaan |
Pakollinen |
||||
|
iv) Jälkimarkkinakelpoiset osakkeet ja osuudet Markkinahintaan |
Pakollinen |
||||
|
c) Lainat euroalueen ulkopuolelle, lukuun ottamatta erään 11.3 ”Muut rahoitusvarat” kuuluvia saamisia |
c) Lainat euroalueen ulkopuolelle Talletukset nimellisarvoon |
Pakollinen |
|||
|
d) Euroalueen ulkopuolella olevien liikkeeseenlaskemat arvopaperit, lukuun ottamatta erään 11.3 ”Muut rahoitusvarat” kuuluvia saamisia Ylikansallisten tai kansainvälisten organisaatioiden (esim. Euroopan investointipankki) liikkeeseenlaskemat arvopaperit, organisaation maantieteellisestä sijainnista riippumatta. |
d) i) Muut kuin eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit MarkkinahintaanPreemiot tai diskontot jaksotetaan |
Pakollinen |
|||
|
ii) Eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Hankintameno arvonalennuksella vähennettynäPreemiot tai diskontot jaksotetaan |
Pakollinen |
||||
|
iii) Ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Hankintameno arvonalennuksella vähennettynäPreemiot tai diskontot jaksotetaan |
Pakollinen |
||||
|
4.2 |
4.2 |
ERM II:n luottojärjestelyihin perustuvat saamiset |
Luotonanto ERM II:n ehdoilla. |
Nimellisarvoon |
Pakollinen |
|
5 |
5 |
Rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät euromääräiset luotot euroalueen luottolaitoksille |
Erät 5.1–5.5: Eurojärjestelmän rahapolitiikan välineistä ja menettelyistä 20 päivänä syyskuuta 2011 annettujen suuntaviivojen EKP/2011/14 (3) liitteessä I kuvattuihin rahapolitiikan välineisiin liittyvät liiketoimet. (4) |
||
|
5.1 |
5.1 |
Perusrahoitusoperaatiot |
Säännölliset likviditeettiä lisäävät käänteisoperaatiot, jotka toteutetaan viikoittain ja joissa sovellettava normaali juoksuaika on viikko. |
Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan |
Pakollinen |
|
5.2 |
5.2 |
Pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot |
Säännölliset likviditeettiä lisäävät käänteisoperaatiot, jotka toteutetaan kuukausittain ja joissa sovellettava normaali juoksuaika on kolme kuukautta. |
Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan |
Pakollinen |
|
5.3 |
5.3 |
Käänteiset hienosäätöoperaatiot |
Käänteisoperaatiot, joilla hienosäädetään markkinoita tarvittaessa. |
Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan |
Pakollinen |
|
5.4 |
5.4 |
Käänteiset rakenteelliset operaatiot |
Käänteisoperaatiot, joilla vaikutetaan eurojärjestelmän rakenteelliseen asemaan rahoitussektoriin nähden. |
Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan |
Pakollinen |
|
5.5 |
5.5 |
Maksuvalmiusluotot |
Yön yli -likviditeetti vakuuskelpoisia arvopapereita vastaan etukäteen vahvistetulla korolla (maksuvalmiusjärjestelmä). |
Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan |
Pakollinen |
|
5.6 |
5.6 |
Vakuuksien muutospyyntöihin liittyvät luotot |
Luottolaitoksille myönnetyt lisäluotot, jotka aiheutuvat näille luottolaitoksille aiemmin myönnettyjen luottojen vakuutena olevien arvopaperien arvonnoususta. |
Nimellisarvoon tai hankintahintaan |
Pakollinen |
|
6 |
6 |
Muut euromääräiset saamiset euroalueen luottolaitoksilta |
Sekkitilit, määräaikaistalletukset, vaadittaessa takaisin maksettavat luotot, vastaavien erään 7 ”Euromääräiset arvopaperit euroalueelta” kuuluvien arvopaperisalkkujen hoitoon liittyvät takaisinmyyntisopimukset, mukaan lukien transaktiot, jotka johtuvat euroalueen aikaisempien valuuttavarantojen muuntamisesta, ja muut saamiset. Kirjeenvaihtajapankkimallin tilit ei-kotimaisissa euroalueen luottolaitoksissa. Muut saamiset ja operaatiot, ml. maksuvalmiuden turvaamiseksi annettu hätärahoitus, jotka eivät liity eurojärjestelmän rahapoliittisiin operaatioihin. Sellaisista rahapoliittisista operaatioista johtuvat saamiset, jotka kansalliset keskuspankit ovat aloittaneet ennen niiden liittymistä eurojärjestelmään. |
Nimellisarvoon tai hankintahintaan |
Pakollinen |
|
7 |
7 |
Euromääräiset arvopaperit euroalueelta |
|||
|
7.1 |
7.1 |
Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit |
Euroalueella liikkeeseenlasketut arvopaperit, joita pidetään rahapolitiikan harjoittamista varten. Hienosäätöoperaatioita varten hankitut EKP:n velkasitoumukset. |
a) Muut kuin eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit MarkkinahintaanPreemiot tai diskontot jaksotetaan |
Pakollinen |
|
b) Eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä (hankintameno, jos arvonalennuksen kattaa velka-erässä 13 b) ”Varaukset” tarkoitettu varaus)Preemiot tai diskontot jaksotetaan |
Pakollinen |
||||
|
c) Ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Hankintameno arvonalennuksella vähennettynäPreemiot tai diskontot jaksotetaan |
Pakollinen |
||||
|
7.2 |
7.2 |
Muut arvopaperit |
Muut kuin eriin 7.1 ”Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit” ja 11.3 ”Muut rahoitusvarat” kuuluvat arvopaperit; joukkovelkakirjat, vekselit, nollakorkoiset joukkovelkakirjat, suoraan pidettävät rahamarkkinapaperit, mukaan lukien julkisyhteisöjen liikkeeseenlaskemat euromääräiset arvopaperit ajalta ennen EMUa. Osakkeet ja osuudet. |
a) Muut kuin eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit MarkkinahintaanPreemiot tai diskontot jaksotetaan |
Pakollinen |
|
b) Eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Hankintameno arvonalennuksella vähennettynäPreemiot tai diskontot jaksotetaan |
Pakollinen |
||||
|
c) Ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Hankintameno arvonalennuksella vähennettynäPreemiot tai diskontot jaksotetaan |
Pakollinen |
||||
|
d) Jälkimarkkinakelpoiset osakkeet ja osuudet Markkinahintaan |
Pakollinen |
||||
|
8 |
8 |
Euromääräiset saamiset julkisyhteisöiltä |
Saamiset julkisyhteisöiltä ajalta ennen EMUa (ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit, lainat). |
Talletukset/lainat nimellisarvoon, ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit hankintahintaan |
Pakollinen |
|
— |
9 |
Eurojärjestelmän sisäiset saamiset+ |
|||
|
— |
9.1 |
Osuudet EKP:ssä+ |
Vain kansallisten keskuspankkien taseissa Kunkin kansallisen keskuspankin perussopimuksen mukainen osuus EKP:n pääomasta ja käytetty jakoperuste sekä EKPJ:n perussäännön 48.2 artiklan mukaiset osuudet. |
Hankintahintaan |
Pakollinen |
|
— |
9.2 |
Valuuttavarantojen siirtoja vastaavat saamiset+ |
Vain kansallisten keskuspankkien taseissa. EKPJ:n perussäännön 30 artiklan mukaisiin ensimmäisiin ja myöhempiin valuuttavarantojen siirtoihin perustuvat euromääräiset saamiset EKP:ltä. |
Nimellisarvoon |
Pakollinen |
|
— |
9.3 |
EKP:n velkasitoumusten liikkeeseenlaskuun liittyvät saamiset+ |
Vain EKP:n taseessa. Eurojärjestelmän sisäisiä kansallisiin keskuspankkeihin kohdistuvia EKP:n velkakirjojen liikkeeseenlaskuun perustuvia saamisia. |
Hankintahintaan |
Pakollinen |
|
— |
9.4 |
Euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmän sisällä liittyvät nettosaamiset+ (1) |
Kansallisille keskuspankeille: seteleiden jakoperusteen soveltamiseen liittyvä nettosaaminen, sisältäen EKP:n liikkeeseenlaskemiin seteleihin sisältyvät eurojärjestelmän sisäiset saamiset sekä rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien rahoitustulon jakamisesta 25 päivänä marraskuuta 2010 annetussa päätöksessä EKP/2010/23 (5) tarkoitetun hyvityksen ja sen täsmäyttämiseksi tehtävän kirjauksen. EKP:lle: EKP:n liikkeeseenlaskemiin seteleihin liittyvät päätöksen EKP/2010/29 mukaiset saamiset. |
Nimellisarvoon |
Pakollinen |
|
— |
9.5 |
Muut saamiset eurojärjestelmän sisällä (netto)+ |
Seuraavien alaerien nettopositiot: |
||
|
a) TARGET2-tilien ja kansallisten keskuspankkien vastaavien tilien saldoista johtuvat nettosaamiset eli saamisten ja velkojen yhteismäärä – katso myös erä 10.4 ”Muut velat eurojärjestelmän sisällä (netto)”. |
a) Nimellisarvoon |
Pakollinen |
|||
|
b) saamiset, jotka perustuvat yhteenlaskettavan ja jaettavan rahoitustulon erotukseen. Merkityksellisiä ainoastaan vuoden lopun toimiin kuuluvan rahoitustulon kirjaamisen jälkeen ennen sen maksua jokaisen vuoden tammikuun viimeisenä päivänä. |
b) Nimellisarvoon |
Pakollinen |
|||
|
c) Muut mahdolliset eurojärjestelmän sisäiset euromääräiset saamiset, myös EKP:n euroseteleistä saaman tulon väliaikainen jakaminen kansallisille keskuspankeille. (1) |
c) Nimellisarvoon |
Pakollinen |
|||
|
9 |
10 |
Selvitettävänä olevat erät |
Selvitystilien saldot (saamiset), mukaan lukien selvitettävänä olevat sekit. |
Nimellisarvoon |
Pakollinen |
|
9 |
11 |
Muut saamiset |
|||
|
9 |
11.1 |
Euroalueen metallirahat |
Eurometallirahat, jos kansallinen keskuspankki ei ole niiden laillinen liikkeeseenlaskija. |
Nimellisarvoon |
Pakollinen |
|
9 |
11.2 |
Aineellinen ja aineeton käyttöomaisuus |
Maa-alueet ja rakennukset, kalusto, mukaan lukien atk-laitteistot, ohjelmistot |
Hankintahintaan poistot vähennettyinä Poistojen jaksotus: — Tietokoneet ja niihin liittyvät laitteet ja ohjelmistot sekä moottoriajoneuvot: 4 vuotta — Kalusto ja rakennelmat: 10 vuotta — Rakentaminen ja aktivoidut suurehkot kunnostusmenot: 25 vuotta Menojen aktivoinnissa sovelletaan raja-arvoa (jos meno ilman arvonlisäveroa jää alle 10 000 euron, sitä ei aktivoida) |
Suositeltava |
|
9 |
11.3 |
Muut rahoitusvarat |
— Voitto-osuudet ja sijoitukset tytäryhtiöihin sekä strategisista tai poliittisista syistä hallussa olevat osakkeet ja osuudet — Arvopaperit, mukaan lukien osakkeet ja osuudet sekä muut rahoitusinstrumentit ja talletukset (esim. määräaikaistalletukset ja sekkitilit), joita hoidetaan korvamerkittynä salkkuna — Tähän erään kuuluvien arvopaperisalkkujen hoitoon liittyvät takaisinmyyntisopimukset luottolaitosten kanssa. |
a) Jälkimarkkinakelpoiset osakkeet ja osuudet Markkinahintaan |
Suositeltava |
|
b) Voitto-osuudet ja epälikvidit kantaosakkeet sekä muut osakkeet ja osuudet, jotka edustavat pysyviä investointeja Hankintameno arvonalennuksella vähennettynä |
Suositeltava |
||||
|
c) Sijoitukset tytäryhtiöihin tai merkittävät osuudet yhtiöissä Omaisuuden nettoarvoon |
Suositeltava |
||||
|
d) Muut kuin eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit MarkkinahintaanPreemiot tai diskontot jaksotetaan |
Suositeltava |
||||
|
e) Eräpäivään saakka pidettävät tai pysyvinä investointeina pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Hankintameno arvonalennuksella vähennettynäPreemiot tai diskontot jaksotetaan |
Suositeltava |
||||
|
f) Ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit Hankintameno arvonalennuksella vähennettynäPreemiot tai diskontot jaksotetaan |
Suositeltava |
||||
|
g) Pankkitalletukset ja lainat Nimellisarvoon, muunnetaan valuutan markkinakurssiin, jos saldot tai talletukset ovat valuuttamääräisiä |
Suositeltava |
||||
|
9 |
11.4 |
Taseen ulkopuolisten erien arvostuserot |
Valuuttatermiinien, valuuttaswapien, koronvaihtosopimusten, korkotermiinien, arvopaperien termiinikauppojen, valuuttojen avistakauppojen arvostuksen tulokset kaupantekopäivästä maksun suorituspäivään. |
Instrumenttien nettoaseman termiinikurssin ja avistakurssin ero käyttäen valuutan markkinakurssia |
Pakollinen |
|
9 |
11.5 |
Siirtosaamiset ja maksetut ennakot |
Toteutuneet tulot, joista ei ole saatu maksua. Maksetut ennakot ja kertyneet korot (eli arvopaperia ostettaessa mukana siirtyneet kertyneet korot). |
Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään markkinakurssia |
Pakollinen |
|
9 |
11.6 |
Sekalaiset erät |
Ennakot, lainat ja muut vähämerkityksiset erät. Väliaikainen arvonmuutostili (tase-erä ainoastaan vuoden aikana: realisoitumattomat tappiot arvostuspäivinä vuoden aikana, ellei vastattavien erässä ”Arvonmuutostilit” ole niitä koskevaa arvonmuutostiliä). Vakuudettomat lainat (loans on a trust basis). Asiakkaiden tekemiin kultatalletuksiin liittyvät sijoitukset. Euroalueen kansallisten valuuttayksiköiden määräiset kolikot. Kuluvan tilikauden tappio (kertynyt nettotappio), edellisen vuoden tappio ennen kattamista. Nettoeläkesaamiset. |
Nimellisarvoon tai hankintahintaan |
Suositeltava |
|
Väliaikainen arvonmuutostiliKeskihinnan ja markkina-arvon välinen arvostusero, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia |
Pakollinen |
||||
|
Asiakkaiden tekemiin kultatalletuksiin liittyvät sijoituksetMarkkinahintaan |
Pakollinen |
||||
|
Eurojärjestelmän luottotoimien yhteydessä eurojärjestelmän vastapuolten laiminlyönneistä johtuvat avoimet saamiset. |
Avoimet saamiset (laiminlyönneistä johtuvat)Nimellisarvoon/Kerrytettävissä olevaan arvoon (ennen/jälkeen tappioiden kirjaamisen) |
Pakollinen |
|||
|
Varat tai kolmansilta olevat saamiset, jotka on otettu omaksi ja/tai hankittu laiminlyöntiin syyllistyneen eurojärjestelmän vastapuolen asettaman vakuuden realisoinnin yhteydessä. |
Varat tai saamiset (laiminlyönneistä johtuvat)Hankintahintaan (jos rahoitusomaisuus on valuuttamääräistä, käytetään muuntamisessa valuutan markkinakurssia hankintahetkellä) |
Pakollinen |
|||
|
— |
12 |
Tilikauden tappio |
Nimellisarvoon |
Pakollinen |
|
|
(1) Standardisoitavat erät. Ks. näiden suuntaviivojen johdanto-osan 5 kappale. (2) Numerointi ensimmäisessä sarakkeessa viittaa tasekaavoihin, jotka annetaan liitteissä V, VI ja VII (viikkotaseet ja eurojärjestelmän konsolidoitu vuositase). Numerointi toisessa sarakkeessa viittaa tasekaavaan, joka annetaan liitteessä VIII (keskuspankin vuositase). Merkinnällä ”+” merkityt erät yhdistellään eurojärjestelmän viikkotaseissa. (3) Tässä liitteessä luetellut taseen sisältöä ja arvostamista koskevat säännökset katsotaan pakollisiksi EKP:n kirjanpidossa ja kansallisten keskuspankkien kirjanpidossa niiden saamisten ja velkojen kohdalla, jotka ovat olennaisia eurojärjestelmän tarkoituksen ja toiminnan kannalta. (4) EUVL L 331, 14.12.2011, s. 1. (5) EUVL L 35, 9.2.2011, s. 17. |
|||||
VELAT
|
Tase-erä (2) |
Tase-erien sisältöluokat |
Arvostusperiaate |
Soveltamisala (3) |
||
|
1 |
1 |
Liikkeessä olevat setelit (1) |
a) Eurosetelit plus/miinus päätöksen EKP/2010/23 ja päätöksen EKP/2010/29 mukaisen setelien jakoperusteen soveltamiseen liittyvät oikaisut |
a) Nimellisarvoon |
Pakollinen |
|
b) Euroalueen kansallisten valuuttayksikköjen määräiset setelit käteisrahan käyttöönottovuonna. |
b) Nimellisarvoon |
Pakollinen |
|||
|
2 |
2 |
Rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille |
Erät 2.1, 2.2, 2.3 ja 2.5: suuntaviivojen EKP/2011/14 liitteessä I tarkoitetut euromääräiset talletukset. |
||
|
2.1 |
2.1 |
Sekkitilit (ml. vähimmäisvarantotalletukset) |
EKPJ:n perussäännön mukaisesti vähimmäisvarantovelvoitteen alaisten rahalaitosten luetteloon kuuluvien luottolaitosten euromääräiset tilit. Erään kuuluvat ensisijaisesti vähimmäisvarantotalletusten tilit. |
Nimellisarvoon |
Pakollinen |
|
2.2 |
2.2 |
Talletusmahdollisuus |
Yön yli -talletukset etukäteen vahvistetulla korolla (maksuvalmiusjärjestelmässä). |
Nimellisarvoon |
Pakollinen |
|
2.3 |
2.3 |
Määräaikaistalletukset |
Hienosäätötarkoituksessa kerättävät määräaikaistalletukset likviditeetin sitomiseksi. |
Nimellisarvoon |
Pakollinen |
|
2.4 |
2.4 |
Käänteiset hienosäätöoperaatiot |
Rahapolitiikkaan liittyvät liiketapahtumat, joiden tarkoituksena on likviditeetin sitominen. |
Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan |
Pakollinen |
|
2.5 |
2.5 |
Vakuuksien muutospyyntöihin liittyvät talletukset |
Luottolaitosten talletukset, jotka tehdään näille luottolaitoksille myönnettyjen luottojen vakuutena olevien arvopapereiden arvon laskun vuoksi. |
Nimellisarvoon |
Pakollinen |
|
3 |
3 |
Muut euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille |
Repo-operaatiot samanaikaisten, vastaavien erään 7 ”Euromääräiset arvopaperit euroalueelta” kuuluvien arvopaperisalkkujen hoitoon liittyvien takaisinmyyntisopimusten yhteydessä. Muut operaatiot, jotka eivät liity eurojärjestelmän rahapolitiikkaan. Ei luottolaitosten sekkitilejä. Velat/talletukset, jotka johtuvat sellaisista rahapoliittisista operaatioista, jotka kansallinen keskuspankki on aloittanut ennen eurojärjestelmään liittymistään. |
Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan |
Pakollinen |
|
4 |
4 |
Liikkeeseenlasketut velkasitoumukset |
Vain EKP:n taseessa – kansallisilla keskuspankeilla tase-erä vain siirtymäkaudella. Suuntaviivojen EKP/2011/14 liitteessä I tarkoitetut velkasitoumukset. Diskonttopaperit, jotka lasketaan liikkeeseen likviditeetin sitomistarkoituksessa. |
Hankintahintaan Mahdolliset diskontot jaksotetaan |
Pakollinen |
|
5 |
5 |
Euromääräiset velat muille euroalueella oleville |
|||
|
5.1 |
5.1 |
Julkisyhteisöt |
Sekkitilit, määräaikaistalletukset, vaadittaessa takaisin maksettavat talletukset |
Nimellisarvoon |
Pakollinen |
|
5.2 |
5.2 |
Muut velat |
Henkilöstön, liikeyritysten ja asiakkaiden, vähimmäisvarantovelvoitteesta vapautetuiksi luetteloidut rahalaitokset mukaan luettuina (ks. vastattavien erä 2.1 ”Sekkitilit”), hallussa olevat sekkitilitalletukset; määräaikaistalletukset, vaadittaessa takaisin maksettavat talletukset |
Nimellisarvoon |
Pakollinen |
|
6 |
6 |
Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle |
Muiden pankkien, keskuspankkien, kansainvälisten/ylikansallisten elinten, mukaan lukien Euroopan komissio, sekkitilit, määräaikaistalletukset, vaadittaessa takaisin maksettavat talletukset, mukaan lukien maksuliikettä varten pidettävät tilit sekä sijoitusten hoitoa varten pidettävät tilit; muiden tallettajien sekkitilit.. Repo-operaatiot samanaikaisten, euromääräisten arvopaperien hoitoon liittyvien takaisinmyyntisopimusten yhteydessä. Sellaisten jäsenvaltioiden keskuspankkien TARGET2-tilien saldot, joiden rahayksikkö ei ole euro. |
Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan |
Pakollinen |
|
7 |
7 |
Valuuttamääräiset velat euroalueelle |
Sekkitilit. Takaisinostosopimuksiin perustuvat velat; tavallisesti näissä sijoitustoimissa käytetään joko valuuttoja tai kultaa. |
Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään markkinakurssia |
Pakollinen |
|
8 |
8 |
Valuuttamääräiset velat euroalueen ulkopuolelle |
|||
|
8.1 |
8.1 |
Talletukset ja muut velat |
Sekkitilit. Takaisinostosopimuksiin perustuvat velat; tavallisesti näissä sijoitustoimissa käytetään joko valuuttoja tai kultaa. |
Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään markkinakurssia |
Pakollinen |
|
8.2 |
8.2 |
ERM II:n luottojärjestelyihin perustuvat velat |
Lainanotto ERM II:n ehdoilla. |
Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään markkinakurssia |
Pakollinen |
|
9 |
9 |
Myönnettyjen erityisten nosto-oikeuksien vastaerä |
SDR-määräinen erä, johon on kirjattu ne nosto-oikeudet, jotka kyseessä olevalle maalle tai kansalliselle keskuspankille on alun perin myönnetty. |
Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään markkinakurssia |
Pakollinen |
|
— |
10 |
Eurojärjestelmän sisäiset velat+ |
|||
|
— |
10.1 |
Valuuttavarantojen siirtoja vastaavat velat+ |
Vain EKP:n taseessa – euromääräinen. |
Nimellisarvoon |
Pakollinen |
|
— |
10.2 |
EKP:n velka-sitoumusten liikkeeseenlaskuun liittyvät velat+ |
Vain kansallisten keskuspankkien taseissa. Eurojärjestelmän sisäisiä EKP:hen kohdistuvia EKP:n velkakirjojen liikkeeseenlaskuun perustuvia velkoja. |
Hankintahintaan |
Pakollinen |
|
— |
10.3 |
Euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmän sisällä liittyvät nettovelat+, (1) |
Vain kansallisten keskuspankkien taseissa. Kansallisille keskuspankeille: seteleiden jakoperusteen soveltamiseen liittyvä nettovelka, sisältäen EKP:n liikkeeseen laskemiin seteleihin liittyvät eurojärjestelmän sisäiset velat sekä päätöksessä EKP/2010/23 tarkoitetun hyvityksen ja sen täsmäyttämiseksi tehtävän kirjauksen. |
Nimellisarvoon |
Pakollinen |
|
— |
10.4 |
Muut velat eurojärjestelmän sisällä (netto)+ |
Seuraavien alaerien nettopositiot: |
||
|
a) TARGET2-tilien ja kansallisten keskuspankkien vastaavien tilien saldoista aiheutuvat nettovelat eli saamisten ja velkojen yhteismäärä – ks. myös vastaavien erä 9.5 ”Muut saamiset eurojärjestelmän sisällä (netto)” |
a) Nimellisarvoon |
Pakollinen |
|||
|
b) velat, jotka perustuvat yhteenlaskettavan ja maksettavan rahoitustulon erotukseen. Merkityksellisiä ainoastaan vuoden lopun toimiin kuuluvan rahoitustulon kirjaamisen jälkeen ennen sen maksua jokaisen vuoden tammikuun viimeisenä päivänä |
b) Nimellisarvoon |
Pakollinen |
|||
|
c) muut mahdolliset eurojärjestelmän sisäiset euromääräiset velat, myös EKP:n tulon väliaikainen jakaminen. (1) |
c) Nimellisarvoon |
Pakollinen |
|||
|
10 |
11 |
Selvitettävänä olevat erät |
Selvitystilien saldot (velat), mukaan lukien selvitettävänä olevat pankkisiirrot. |
Nimellisarvoon |
Pakollinen |
|
10 |
12 |
Muut velat |
|||
|
10 |
12.1 |
Taseen ulkopuolisten erien arvostuserot |
Valuuttatermiinien, valuuttaswapien, koronvaihtosopimusten, korkotermiinien, arvopaperien termiinikauppojen, valuuttojen avistakauppojen arvostuksen tulokset kaupantekopäivästä maksun suorituspäivään. |
Instrumenttien nettoaseman termiinikurssin ja avistakurssin ero käyttäen valuutan markkinakurssia |
Pakollinen |
|
10 |
12.2 |
Siirtovelat ja saadut ennakot |
Tilikaudella toteutuneet menot, joista ei ole saatu maksua. Tilikaudella saadut maksut tuloista, jotka toteutuvat tulevina tilikausina. |
Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään markkinakurssia |
Pakollinen |
|
10 |
12.3 |
Sekalaiset erät |
Väliaikaiset verotustilit. Valuuttamääräiset luottotilit tai talletukset, jotka kattavat vakuuksia. Repo-operaatiot luottolaitosten kanssa samanaikaisten, vastaavien erään 11.3 ”Muut rahoitusvarat” kuuluvien arvopaperisalkkujen hoitoon liittyvien takaisinmyyntisopimusten yhteydessä. Vähimmäisvarantotalletusten lisäksi olevat pakolliset talletukset. Muut vähämerkityksiset erät. Kuluvan tilikauden voitto (käyttämättömät voittovarat), edellisen vuoden voitto ennen voitonjakoa. Vakuudettomat velat (liabilities on a trust basis). Asiakkaiden kultatalletukset. Liikkeessä olevat kolikot, jos kansallinen keskuspankki on niiden laillinen liikkeeseenlaskija. Euroalueen kansallisten valuuttayksikköjen määräiset liikkeessä olevat setelit, jotka eivät ole enää laillisia maksuvälineitä mutta jotka ovat edelleen liikkeessä käteisrahan käyttöönottovuoden jälkeen, paitsi jos ne on kirjattu vastattavaa-puolen erään ”Varaukset”. Nettoeläkevelat |
Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan |
Suositeltava |
|
Asiakkaiden kultatalletukset Markkinahintaan |
Asiakkaiden kultatalletukset: Pakollinen |
||||
|
10 |
13 |
Varaukset |
a) Eläkkeitä, valuuttakurssi-, korko- ja luottoriskejä sekä kullan hintariskiä ja muita tarkoituksia varten; tällaisia muita tarkoituksia voivat olla esim. odotettavissa olevat vastaiset menot, varaukset euroalueen kansallisten valuuttayksikköjen määräisiä seteleitä varten, jotka eivät ole enää laillisia maksuvälineitä mutta jotka ovat edelleen liikkeessä käteisrahan käyttöönottovuoden jälkeen, paitsi jos ne on kirjattu vastattavaa-puolen erään 12.3 ”Sekalaiset erät”. EKPJ:n perussäännön 48.2 artiklan mukaiset kansallisten keskuspankkien osuudet EKP:lle yhdistellään vastaavaa-puolen erässä 9.1 ”Osuudet EKP:ssä” ilmoitettuihin vastaaviin määriin+ |
a) Hankintahintaan/nimellisarvoon |
Suositeltava |
|
b) Rahamarkkinaoperaatioista johtuvia vastapuoliriskejä varten. |
b) Nimellisarvoon |
Pakollinen |
|||
|
11 |
14 |
Arvonmuutostilit |
Arvonmuutostilit, jotka johtuvat kullan, euromääräisten arvopapereiden, valuuttamääräisten arvopapereiden ja optioiden hintamuutoksista; markkinahintaisesta arvostuksesta johtuvat korkoriskijohdannaisiin liittyvät arvostuserot; arvonmuutostilit, jotka johtuvat valuuttakurssimuutoksista kaikissa nettovaluuttapositioissa, mukaan lukien valuuttaswapit ja -termiinit sekä erityiset nosto-oikeudet. EKPJ:n perussäännön 48.2 artiklan mukaiset kansallisten keskuspankkien osuudet EKP:lle yhdistellään vastaavaa-puolen erässä 9.1 ”Osuudet EKP:ssä” ilmoitettuihin vastaaviin määriin+. |
Keskihinnan ja markkina-arvon välinen arvostusero, valuutan muuntamisessa käytetään markkinakurssia |
Pakollinen |
|
12 |
15 |
Pääoma ja rahastot |
|||
|
12 |
15.1 |
Pääoma |
Maksettu pääoma – EKP:n pääoma ja kansallisten keskuspankkien osuudet pääomasta yhdistellään. |
Nimellisarvoon |
Pakollinen |
|
12 |
15.2 |
Rahastot |
Lainmukaiset rahastot ja muut rahastot. Tulorahoitus EKPJ:n perussäännön 48.2 artiklan mukaiset kansallisten keskuspankkien osuudet EKP:lle yhdistellään vastaavaa-puolen erässä 9.1 ”Osuudet EKP:ssä ” ilmoitettuihin vastaaviin määriin+ |
Nimellisarvoon |
Pakollinen |
|
10 |
16 |
Tilikauden voitto |
Nimellisarvoon |
Pakollinen |
|
|
(1) Standardisoitavat erät. Ks. näiden suuntaviivojen johdanto-osan 5 kappale. (2) Numerointi ensimmäisessä sarakkeessa viittaa tasekaavoihin, jotka annetaan liitteissä V, VI ja VII (viikkotaseet ja eurojärjestelmän konsolidoitu vuositase). Numerointi toisessa sarakkeessa viittaa tasekaavaan, joka annetaan liitteessä VIII (keskuspankin vuositase). Merkinnällä ”+” merkityt erät yhdistellään eurojärjestelmän viikkotaseissa. (3) Tässä liitteessä luetellut taseen sisältöä ja arvostamista koskevat säännökset katsotaan pakollisiksi EKP:n kirjanpidossa ja kansallisten keskuspankkien kirjanpidossa niiden saamisten ja velkojen kohdalla, jotka ovat olennaisia eurojärjestelmän tarkoituksen ja toiminnan kannalta. |
|||||
LIITE V
Eurojärjestelmän konsolidoitu viikkotase: vuosineljänneksen lopussa julkaistavan taseen kaava
|
(miljoonina euroina) |
|||||||
|
Vastaavaa (1) |
Tase … |
Muutos edelliseen viikkoon verrattuna |
Vastattavaa |
Tase … |
Muutos edelliseen viikkoon verrattuna |
||
|
liiketapahtumista johtuva |
vuosineljänneksen lopussa tehtävistä kirjanpito-oikaisuista johtuva |
liiketapahtumista johtuva |
vuosineljänneksen lopussa tehtävistä kirjanpito-oikaisuista johtuva |
||||
|
1 Kulta ja kultasaamiset 2 Valuuttamääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta 2.1 Saamiset IMF:ltä 2.2 Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset ja muut valuuttamääräiset saamiset 3 Valuuttamääräiset saamiset euroalueelta 4 Euromääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta 4.1 Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset ja lainat 4.2 ERM II:n luottojärjestelyihin perustuvat saamiset 5 Rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät euromääräiset luotot euroalueen luottolaitoksille 5.1 Perusrahoitusoperaatiot 5.2 Pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot 5.3 Käänteiset hienosäätöoperaatiot 5.4 Käänteiset rakenteelliset operaatiot 5.5 Maksuvalmiusluotot 5.6 Vakuuksien muutospyyntöihin liittyvät luotot 6 Muut euromääräiset saamiset euroalueen luottolaitoksilta 7. Euromääräiset arvopaperit euroalueelta 7.1 Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit 7.2 Muut arvopaperit 8 Euromääräiset saamiset julkisyhteisöiltä 9 Muut saamiset |
1 Liikkeessä olevat setelit 2 Rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille 2.1 Sekkitilit (ml. vähimmäisvarantojärjestelmä) 2.2 Talletusmahdollisuus 2.3 Määräaikaistalletukset 2.4 Käänteiset hienosäätöoperaatiot 2.5 Vakuuksien muutospyyntöihin liittyvät talletukset 3 Muut euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille 4 Liikkeeseen lasketut velkasitoumukset 5 Euromääräiset velat muille euroalueella oleville 5.1 Julkisyhteisöt 5.2 Muut 6 Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle 7 Valuuttamääräiset velat euroalueelle 8 Valuuttamääräiset velat euroalueen ulkopuolelle 8.1 Talletukset ja muut velat 8.2 ERM II:n luottojärjestelyihin perustuvat velat 9 IMF:n myöntämien erityisten nosto-oikeuksien vastaerä 10 Muut velat 11 Arvonmuutostilit 12 Pääoma ja rahastot |
||||||
|
Vastaavaa yhteensä |
Vastattavaa yhteensä |
||||||
|
(1) Taulukko ”vastaavaa” voidaan julkaista myös taulukon ”vastattavaa” yläpuolella. Pyöristyksistä johtuen yhteenlaskut eivät välttämättä täsmää. |
|||||||
LIITE VI
Eurojärjestelmän konsolidoitu viikkotase: vuosineljänneksen kuluessa julkaistavan taseen kaava
|
(miljoonina euroina) |
|||||
|
Vastaavaa (1) |
Tase … |
Liiketoimista johtuva muutos edelliseen viikkoon verrattuna |
Vastattavaa |
Tase … |
Liiketoimista johtuva muutos edelliseen viikkoon verrattuna |
|
1 Kulta ja kultasaamiset 2 Valuuttamääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta 2.1 Saamiset IMF:ltä 2.2 Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset ja muut valuuttamääräiset saamiset 3 Valuuttamääräiset saamiset euroalueelta 4 Euromääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta 4.1 Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset ja lainat 4.2 ERM II:n luottojärjestelyihin perustuvat saamiset 5 Rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät euromääräiset luotot euroalueen luottolaitoksille 5.1 Perusrahoitusoperaatiot 5.2 Pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot 5.3 Käänteiset hienosäätöoperaatiot 5.4 Käänteiset rakenteelliset operaatiot 5.5 Maksuvalmiusluotot 5.6 Vakuuksien muutospyyntöihin liittyvät luotot 6 Muut euromääräiset saamiset euroalueen luottolaitoksilta 7. Euromääräiset arvopaperit euroalueelta 7.1 Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit 7.2 Muut arvopaperit 8 Euromääräiset saamiset julkisyhteisöiltä 9 Muut saamiset |
1 Liikkeessä olevat setelit 2 Rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille 2.1 Sekkitilit (ml. vähimmäisvarantotalletukset) 2.2 Talletusmahdollisuus 2.3 Määräaikaistalletukset 2.4 Käänteiset hienosäätöoperaatiot 2.5 Vakuuksien muutospyyntöihin liittyvät talletukset 3 Muut euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille 4 Liikkeeseen lasketut velkasitoumukset 5 Euromääräiset velat muille euroalueella oleville 5.1 Julkisyhteisöt 5.2 Muut 6 Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle 7 Valuuttamääräiset velat euroalueelle 8 Valuuttamääräiset velat euroalueen ulkopuolelle 8.1 Talletukset ja muut velat 8.2 ERM II:n luottojärjestelyihin perustuvat velat 9 IMF:n myöntämien erityisten nosto-oikeuksien vastaerä 10 Muut velat 11 Arvonmuutostilit 12 Pääoma ja rahastot |
||||
|
Vastaavaa yhteensä |
Vastattavaa yhteensä |
||||
|
(1) Taulukko ”vastaavaa” voidaan julkaista myös taulukon ”vastattavaa” yläpuolella. Pyöristyksistä johtuen yhteenlaskut eivät välttämättä täsmää. |
|||||
LIITE VII
Eurojärjestelmän konsolidoitu vuositase
|
(miljoonina euroina) |
|||||
|
Vastaavaa (1) |
Tilivuosi |
Edellisvuosi |
Vastattavaa |
Tilivuosi |
Edellisvuosi |
|
1 Kulta ja kultasaamiset 2 Valuuttamääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta 2.1 Saamiset IMF:ltä 2.2 Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset ja muut valuuttamääräiset saamiset 3 Valuuttamääräiset saamiset euroalueelta 4 Euromääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta 4.1 Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset ja lainat 4.2 ERM II:n luottojärjestelyihin perustuvat saamiset 5 Rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät euromääräiset luotot euroalueen luottolaitoksille 5.1 Perusrahoitusoperaatiot 5.2 Pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot 5.3 Käänteiset hienosäätöoperaatiot 5.4 Käänteiset rakenteelliset operaatiot 5.5 Maksuvalmiusluotot 5.6 Vakuuksien muutospyyntöihin liittyvät luotot 6 Muut euromääräiset saamiset euroalueen luottolaitoksilta 7 Euromääräiset arvopaperit euroalueelta 7.1 Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit 7.2 Muut arvopaperit 8 Euromääräiset saamiset julkisyhteisöiltä 9 Muut saamiset |
1 Liikkeessä olevat setelit 2 Rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille 2.1 Sekkitilit (ml. vähimmäisvarantojärjestelmä) 2.2 Talletusmahdollisuus 2.3 Määräaikaistalletukset 2.4 Käänteiset hienosäätöoperaatiot 2.5 Vakuuksien muutospyyntöihin liittyvät talletukset 3 Muut euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille 4 Liikkeeseen lasketut velkasitoumukset 5 Euromääräiset velat muille euroalueella oleville 5.1 Julkisyhteisöt 5.2 Muut 6 Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle 7 Valuuttamääräiset velat euroalueelle 8 Valuuttamääräiset velat euroalueen ulkopuolelle 8.1 Talletukset ja muut velat 8.2 ERM II:n luottojärjestelyihin perustuvat velat 9 IMF:n myöntämien erityisten nosto-oikeuksien vastaerä 10 Muut velat 11 Arvonmuutostilit 12 Pääoma ja rahastot |
||||
|
Vastaavaa yhteensä |
Vastattavaa yhteensä |
||||
|
(1) Taulukko ”vastaavaa” voidaan julkaista myös taulukon ”vastattavaa” yläpuolella. Pyöristyksistä johtuen yhteenlaskut eivät välttämättä täsmää. |
|||||
LIITE VIII
Keskuspankin vuositase (2)
|
(miljoonina euroina) (3) |
|||||
|
Vastaavaa (4) |
Tilivuosi |
Edellinen vuosi |
Vastattavaa |
Tilivuosi |
Edellinen vuosi |
|
1 Kulta ja kultasaamiset 2 Valuuttamääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta 2.1 Saamiset IMF:ltä 2.2 Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset ja muut valuuttamääräiset saamiset 3 Valuuttamääräiset saamiset euroalueelta 4 Euromääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta 4.1 Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset ja lainat 4.2 ERM II:n luottojärjestelyihin perustuvat saamiset 5 Rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät euromääräiset luotot euroalueen luottolaitoksille 5.1 Perusrahoitusoperaatiot 5.2 Pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot 5.3 Käänteiset hienosäätöoperaatiot 5.4 Käänteiset rakenteelliset operaatiot 5.5 Maksuvalmiusluotot 5.6 Vakuuksien muutospyyntöihin liittyvät luotot 6 Muut euromääräiset saamiset euroalueen luottolaitoksilta 7. Euromääräiset arvopaperit euroalueelta 7.1 Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit 7.2 Muut arvopaperit 8 Euromääräiset saamiset julkisyhteisöiltä 9 Eurojärjestelmän sisäiset saamiset 9.1 Osuudet EKP:ssa 9.2 Valuuttavarantojen siirtoja vastaavat saamiset 9.3 EKP:n velkasitoumusten liikkeeseenlaskuun liittyvät velat 9.4 Euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmän sisällä liittyvät nettosaamiset 9.5 Muut saamiset eurojärjestelmän sisällä (netto) 10 Selvitettävänä olevat erät 11 Muut saamiset 11.1 Euroalueen metallirahat 11.2 Aineellinen ja aineeton käyttöomaisuus 11.3 Muut rahoitusvarat 11.4 Taseen ulkopuolisten erien arvostuserot 11.5 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 11.6 Sekalaiset erät 12 Tilikauden tappio |
1 Liikkeessä olevat setelit (1) 2 Rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille 2.1 Sekkitilit (ml. vähimmäisvarantotalletukset) 2.2 Talletusmahdollisuus 2.3 Määräaikaistalletukset 2.4 Käänteiset hienosäätöoperaatiot 2.5 Vakuuksien muutospyyntöihin liittyvät talletukset 3 Muut euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille 4 Liikkeeseen lasketut velkasitoumukset 5 Euromääräiset velat muille euroalueella oleville 5.1 Julkisyhteisöt 5.2 Muut 6 Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle 7 Valuuttamääräiset velat euroalueelle 8 Valuuttamääräiset velat euroalueen ulkopuolelle 8.1 Talletukset ja muut velat 8.2 ERM II:n luottojärjestelyihin perustuvat velat 9 IMF:n myöntämien erityisten nosto-oikeuksien vastaerä 10 Eurojärjestelmän sisäiset velat 10.1 Valuuttavarantojen siirtoja vastaavat velat 10.2 EKP:n velkasitoumusten liikkeeseenlaskuun liittyvät velat 10.3 Euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmän sisällä liittyvät nettovelat 10.4 Muut velat eurojärjestelmän sisällä (netto) 11 Selvitettävänä olevat erät 12 Muut 12.1 Taseen ulkopuolisten erien arvostuserot 12.2 Siirtovelat ja saadut ennakot 12.3 Sekalaiset erät 13 Varaukset 14 Arvonmuutostilit 15 Pääoma ja rahastot 15.1 Pääoma 15.2 Rahastot 16 Tilikauden voitto |
||||
|
Vastaavaa yhtensä |
Vastattavaa yhteensä |
||||
|
(1) Standardisoitava erä, ks. näiden suuntaviivojen johdanto-osan 5 kappale. (2) Liikkeessä olevia euroseteleitä, euroseteleiden kohdistamisesta eurojärjestelmän sisällä johtuville eurojärjestelmän sisäisille nettomääräisille saamisille/veloille suoritettavaa korkoa sekä rahoitustuloa koskevat julkaistavat tiedot tulisi yhdenmukaistaa kansallisten keskuspankkien vuosittain julkaistavissa tilinpäätöksissä. Yhdenmukaistettavat erät on merkitty tähdellä liitteissä IV, VIII ja IX. (3) Keskuspankit voivat vaihtoehtoisesti julkaista täsmälliset tai eri tavalla pyöristetyt euromääräiset summat. (4) Taulukko ”vastaavaa” voidaan julkaista myös taulukon ”vastattavaa” yläpuolella. Standardisoitava erä, ks. näiden suuntaviivojen johdanto-osan 5 kappale. |
|||||
LIITE IX
Keskuspankin julkaistava tuloslaskelma (2) (3)
|
(miljoonaa euroa) (4) |
||
|
Tuloslaskelma 31. joulukuuta XX päättyvälle tilikaudelle |
Tilikausi |
Edellinen tilikausi |
|
1.1 Korkotuotot (1) |
||
|
1.2 Korkomenot (1) |
||
|
1 Korkokate |
||
|
2.1 Rahoitustoiminnan realisoituneet voitot/tappiot |
||
|
2.2 Rahoitusvarojen ja valuuttapositioiden arvonalennukset |
||
|
2.3 Siirto varauksista/varauksiin valuuttakurssi-, korko- ja luottoriskiä sekä kullan hintariskiä varten |
||
|
2 Rahoituskate |
||
|
3.1 Tuotot palkkioista ja maksuista |
||
|
3.2 Kulut palkkioista ja maksuista |
||
|
3 Maksukate |
||
|
4 Tuotot kantaosakkeista ja voitto-osuuksista (1) |
||
|
5 Rahoitustulon netto-osuus (1) |
||
|
6 Muut tuotot |
||
|
Tuotot yhteensä |
||
|
7 Henkilöstökulut (5) |
||
|
8 Toimintakulut (5) |
||
|
9 Poistot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä |
||
|
10 Ulkoistettu setelinvalmistus (6) |
||
|
11 Muut kulut |
||
|
12 Tuloverot ja muut valtion edellyttämät maksut tuloista |
||
|
Tilikauden tappio/voitto |
||
|
(1) Standardisoitava erä, ks. näiden suuntaviivojen johdanto-osan 5 kappale. (2) EKP:n tuloslaskelman kaava on hieman erilainen. Ks. 10 päätöksen EKP/2010/21 liite III. (3) Liikkeessä olevia euroseteleitä, euroseteleiden kohdistamisesta eurojärjestelmän sisällä johtuville eurojärjestelmän sisäisille nettomääräisille saamisille/veloille suoritettavaa korkoa sekä rahoitustuloa koskevat julkaistavat tiedot tulisi yhdenmukaistaa kansallisten keskuspankkien vuosittain julkaistavissa tilinpäätöksissä. Yhdenmukaistettavat erät on merkitty tähdellä liitteissä IV, VIII ja IX. (4) Keskuspankit voivat vaihtoehtoisesti julkaista täsmälliset tai eri tavalla pyöristetyt euromääräiset summat. (5) Hallinnolliset järjestelyt mukaan luettuina. (6) Siinä tapauksessa, että setelinvalmistus on ulkoistettu (maksettavat ulkopuolisille yhtiöille, jotka huolehtivat setelien valmistuksesta keskuspankkien puolesta). On suositeltavaa, että kansallisten setelien ja eurosetelien liikkeeseenlaskuun liittyvät kulut kirjataan tuloslaskelmaan silloin kun ne laskutetaan tai ne ovat muutoin aiheutuneet. |
||
LIITE X
Kumotut suuntaviivat ja luettelo muutoksista
|
Suuntaviivat EKP/2006/16 |
EUVL L 348, 11.12.2006, s. 1. |
|
Suuntaviivat EKP/2007/20 |
EUVL L 42, 16.2.2008, s. 85. |
|
Suuntaviivat EKP/2008/21 |
EUVL L 36, 5.2.2009, s. 46. |
|
Suuntaviivat EKP/2009/18 |
EUVL L 202, 4.8.2009, s. 65. |
|
Suuntaviivat EKP/2009/28 |
EUVL L 348, 29.12.2009, s. 75. |
LIITE XI
VASTAAVUUSTAULUKKO
|
Suuntaviivat EKP/2006/16 |
Nämä suuntaviivat |
|
— |
Artikla 10 |
|
Artikla 9a |
Artikla 11 |
|
Artikla 10 |
Artikla 12 |
|
Artikla 11 |
Artikla 13 |
|
Artikla 12 |
Artikla 14 |
|
Artikla 13 |
Artikla 15 |
|
Artikla 14 |
Artikla 16 |
|
Artikla 15 |
Artikla 17 |
|
Artikla 16 |
Artikla 18 |
|
Artikla 17 |
Artikla 19 |
|
Artikla 18 |
Artikla 20 |
|
Artikla 19 |
Artikla 21 |
|
Artikla 20 |
Artikla 22 |
|
Artikla 21 |
Artikla 23 |
|
Artikla 22 |
Artikla 24 |
|
Artikla 23 |
Artikla 25 |
|
Artikla 24 |
Artikla 26 |
|
Artikla 25 |
Artikla 27 |
|
Artikla 26 |
Artikla 28 |
|
Artikla 27 |
Artikla 29 |
( 1 ) EUVL L 348, 11.12.2006, s. 1.
( 2 ) Katso tämän virallisen lehden sivu 26 Päätös EKP/2010/29 annettiin ennen suuntaviivojen EKP/2010/20 julkaisemista.
( 3 ) EUVL L 177, 30.6.2006, s. 1.
( 4 ) EUVL L 237, 8.9.2007, s. 1.
( 5 ) Valuuttatermiinit vaikuttavat valuuttasaamisiin avistapäivänä (yleensä kaupantekopäivä + kaksi päivää).
( 6 ) Kertyneet korot voidaan kirjata kahdella eri tavalla. Ensimmäinen vaihtoehto on ”kalenteripäivän mukainen menettely”, jossa kertyneet korot kirjataan joka päivä riippumatta siitä, onko kyseessä viikonloppu, kansallinen vapaapäivä vai pankkipäivä. Toinen vaihtoehto on ”pankkipäivän mukainen menettely”, jossa kertyneet korot kirjataan vain pankkipäivinä. Kumpikaan vaihtoehto ei ole toista parempi. Mikäli vuoden viimeinen päivä ei kuitenkaan ole pankkipäivä, se on otettava mukaan kertyneitä korkoja koskevaan laskelmaan molemmissa menettelyissä.
( 7 ) Liikkeessä olevia euroseteleitä, euroseteleiden kohdistamisesta eurojärjestelmässä johtuville eurojärjestelmän sisäisille nettomääräisille saamisille/veloille suoritettavaa korkoa sekä rahoitustuloa koskevat julkaistavat tiedot tulisi yhdenmukaistaa kansallisten keskuspankkien vuosittain julkaistavissa tilinpäätöksissä. Standardisoitavat erät on merkitty tähdellä liitteissä IV, VIII ja IX.